Ote elämään. Kelan etuudet. Kela Benefits s Nuori haluaa ottaa elämänsä omaan hallintaan.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ote elämään. Kelan etuudet. Kela Benefits s. 24 25. Nuori haluaa ottaa elämänsä omaan hallintaan."

Transkriptio

1 Elämässä Kelan lehti joka kotiin Ajassa Liisa Hyssälä haluaa olla aloitteentekijä. s. 3 Terveys Hoidosta EU-maissa voi saada Kela-korvauksen. s Opiskelu&Työ Pitkittyvän sairausloman voi katkaista. s Koti&Perhe Perhekäsitys muovautuu etuuden mukaan. s. 17 Ote elämään Nuori haluaa ottaa elämänsä omaan hallintaan. Sivut 8 11 Eläkkeellä Takuueläke korottaa pieniä eläkkeitä maaliskuussa. s. 18 Kelan etuudet s Kela Benefits s

2 2 n Ajassa Elämässä Elämässä Mitt i allt -lehti on julkinen tiedote, joka jaetaan jokaiseen kotiin. Numero 3/2010 jaetaan vuosikerta Pääkirjoitus n Syyskuu 2010 Ajassa n 3 W i l m a H u r s k a i n e n Vuonna 2010 ilmestyy kolme lehteä: maaliskuussa, toukokuussa ja syyskuun lopussa. Julkaisija Kansaneläkelaitos (Kela) Toimitus tai Puh.vaihde Osoite PL 450, HELSINKI Toimitus vastaa vain tilatuista kirjoituksista ja valokuvista. Voihan perhe, miten monimutkaista! Jakelu Suomen Suoramainonta Oy Lehden jakelua koskevat kysymykset ja palaute: Suoramainonnan palvelunumero (09) tai verkkolomake osoitteessa suora.net/kelajakelut Päätoimittaja Seija Kauppinen Toimitussihteeri Hilkka Arola asti Satu M. Kontiainen alkaen Etuudet tiedottaja Hilkka Nakari Toimituksen sihteeri Nina Sistonen Taitto BOTH Oy, Kansikuva Juha Törmälä Näkövammaisille Äänilehtenä Elämässä-lehteä voi tilata joko Kelan toimiston kautta tai suoraan Näkövammaisten Keskusliitosta, PL 30, IIRIS puhelin (09) / Niina Juntunen Kela verkossa Painos Noin 2,7 miljoonaa kpl Painopaikka Sanomapaino Oy, Vantaa ISSN Ruokakunta syö samasta kattilasta. Sosiaalilainsäädännön käsitys perheestä vaihtelee etuuksittain. Etuuden saaja voi joko kuulua perheeseen tai sitten ei sen mukaan, mikä tukimuoto on kyseessä. Ongelmallisimpia kysymyksiä ovat avoliiton vaikutus tukiin ja aikuisen lapsen asema. Kansalaiset ovat tilanteesta hämmentyneitä, ja heidän on vaikea hyväksyä käytäntöä. Toisaalta mutkikas lainsäädäntö antaa mahdollisuuden järjestellä perhesuhteitaan ja asumistaan niin, että saa mahdollisimman hyvät tuet talouttaan turvaamaan. Perinteisesti perheeksi on käsitetty isä, äiti ja lapset. Nykypäivänä perhe on paljon monimuotoisempi käsite. Puolisot voivat olla avio- tai avoliitossa. Kyseessä voi olla samaa sukupuolta olevien rekisteröity parisuhde. Saman katon alla voi asua lapsia jommankumman tai molempien vanhempien aiemmista liitoista. On sinun, minun ja meidän biologisia ja adoptiolapsia. Asuinkumppanina voi olla myös täysi-ikäinen lapsi tai iäkäs vanhempi. Moni asuu yksin ja muodostaa yhden henkilön ruokakunnan, niin kuin sosiaalilainsäädännön hauska ilmaus kuuluu. Ruokakunta on se porukka, joka asuu samassa osoitteessa ja syö samasta kattilasta. Alivuokralaisella on oma kattilansa, joten hän ei kuulu samaan ruokakuntaan kuin vuokraisäntä. Tämä edellyttää näyttöä eli vuokrasopimusta. P i n n a l l a n Miksi yleisen asumistuen hakemuksia hylätään niin paljon? Yleisen asumistuen uusista hakemuksista hylätään tällä hetkellä keskimäärin 34 %, Helsingissä jopa 47 %. Hylkäämisten syyt ovat selkeät: Hakijan liian suuret tulot ovat tavallisin syy. Toiseksi yleisin syy hylkäykseen on, että hakija ei toimita hakemukseen pyydettyjä asianmukaisia selvityksiä. Varsinkin verkossa lähetettyihin hakemuksiin unohdetaan toimittaa liitteet. Puutteelliset hakemukset viivästyttävät asumistukeen oikeutettujen päätöksiä. Ulkopuolisen on mahdotonta tietää, miten elinkustannukset milloinkin jaetaan. Saman katon alla voi olla käytössä eri rahakukkarot. Välillä lainsäädäntö edellyttää, että asuinkumppanit huolehtivat toistensa elatuksesta, toisinaan taas ei ole tällaista velvoitetta. Kummalliselta kuulostaa, että avopuoliso katsotaan työmarkkinatukea haettaessa perheenjäseneksi, mutta avoleski ei silti saa leskeneläkettä. Internetin keskustelupalstoilla vakioaihe on, että Kela kyselee kiusallaan asiakkaittensa asumisolosuhteista. Laki kuitenkin velvoittaa selvitystyöhön, jos tilanne on epäselvä. Usein se on. Perhesuhteet vaikuttavat asumistukiin, työttömyyspäivärahaan, työmarkkinatukeen, kansaneläkkeeseen, leskeneläkkeeseen ja lapseneläkkeeseen. Lapsilisäänkin siinä mielessä, että yksinhuoltaja voi saada lapsilisään yksinhuoltajakorotuksen. Kelan tutkijat Laura Kalliomaa-Puha ja Maija Faurie ovat kartoittaneet erilaisten perhekäsitysten vaikutuksia Kelan etuuksia hakevien ihmisten elämään. He toteavat, ettei lainsäädäntö vastaa suomalaista nykytodellisuutta. Olisikohan korkea aika yksinkertaistaa lainsäädäntöä yhtenäistämällä käsitys siitä, mitä perheellä tarkoitetaan? Seija Kauppinen Vain pienituloinen ruokakunta voi saada Kelalta yleistä asumistukea. Tukea varten valtioneuvosto vahvistaa vuosittain mm. perheen koon ja asuinpaikan sekä tulojen mukaiset omavastuuosuudet. Hakijoiden kannattaa itse entistä tarkemmin selvittää etukäteen oikeutensa tukeen. Tietoa yleisen asumistuen perusteista saa mm. Kelan internetsivuilta Sivuilla on myös laskuri, jolla voi arvioida, onko hakijalla mahdollisuus saada yleistä asumistukea. Asumistukiasioissa saa neuvoja myös Kelan puhelinpalvelusta numero Heli Santamala Lokakuun alussa Kelan pääjohtajana aloittavan Liisa Hyssälän mukaan sosiaalilainsäädännön yksinkertaistamisessa on päästy hyvään alkuun. Liisa Hyssälä haluaa vaikuttaa sosiaaliturvaan OLEmmE asiakkaitamme VARTEN. Liisa Hyssälä aloittaa Kelan pääjohtajana lokakuun alussa Takana on 15 vuotta eduskunnassa, seitsemän vuotta ministerinä sekä ura hammaslääkärinä ja kansanterveystieteen tutkijana ja opettajana yliopistossa. Pääjohtajana hän aikoo noudattaa edeltäjänsä Jorma Huuhtasen esimerkkiä sosiaaliturvan kehittäjänä ja uudistusaloitteiden tekijänä. Hyssälä sanoo arvostavansa Huuhtasen työtä aloitteentekijänä mm. asioissa, joita Sata-komiteassa kehitettiin eteenpäin. Sata-komitean tavoitteena oli sosiaalilainsäädännön yksinkertaistaminen. Komitean aikaansaannoksia on liiaksi vähätelty. Liisa Hyssälä toteaa, että lainsäädännön selkeyttämisessä on vielä suuri työ. Alkuun on kuitenkin nyt päästy. Iso lakipaketti on valmisteilla. Takuueläke toteutuu jo ensi keväänä ja käsittelyaikatakuu on tulossa, samoin perusturva-arviointi ja pienituloisten perhe-etuuksien uusi indeksikäytäntö. Kelan päätöksiä koskevien valitusten käsittely on Hyssälän mielestä kohtuuttoman hidasta. Ongelma on tiedostettu, ja työtä tilanteen parantamiseksi tehdään sekä Kelassa että sosiaali- ja terveysministeriössä ja Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnassa. Yksiselitteistä lääkettä ongelmaan ei ole, vaan tarvitaan eri tahojen toimenpiteitä ja yhteistyötä sekä myös lainsäädännön muutoksia. On myös syytä kehittää Kelan päätöksiä selkeämmiksi ja ymmärrettävämmiksi, jolloin vaikeaselkoisuudesta johtuvat valitukset vähenevät. Tällainen hanke onkin alkamassa. Asiakkaat odottavat Kelalta hyvää ja nopeaa palvelua. Meidän on koko ajan muistettava, että olemme olemassa asiakkaitamme varten. Asiakaspalvelun kehittäminen vaatii jatkuvaa työtä ja toiminnan parantamista. Olen kuullut paljon hyvää palautetta Kelan asiakaspalvelusta. Erityisen tyytyväisiä asiakkaat tuntuvat olevan siihen, että yhä useamman asian voi hoitaa verkkoasiointina, Hyssälä sanoo. Vaikka Kela saa tutkimuksissa asiakaspalvelustaan hyvän arvosanan, aina on parantamisen varaa. Seija Kauppinen

3 4 n Ajassa Talouteen tarvitaan kasvun näkökulma, peräsi eräs Helsingin Sanomien pääkirjoitus. Mistä lähtien se on sieltä puuttunut? Suomalaisessa päivänpolitiikassa rummutetaan itsepäisesti talouskasvun puolesta. Keväällä 2009 pääministeri Vanhanen käynnisti talouskasvun edellytysten vahvistamista selvittävän Kasvuhankkeen. Sen tunnusmerkki on kastelukannusta vettä saava ruukkukasvi. Valitettavasti talouskasvu ja vihertyminen eivät liity toisiinsa, vaan kasvu on jättänyt planeettaamme pintaan, vesiin ja ilmakehään ikävän jäljen. Tähän liittyviä faktoja voi löytää lukuisista lähteistä. Faktat syrjään. Siihen, että talouskasvu aiheuttaisi ympäristöongelmia, en kyllä ollenkaan usko, lausui Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Jukka Koivisto hiljattain. Ranskasta lähtenyt degrowth-liike korostaakin kasvuajattelun uskontomaisia piirteitä. Siksi liikkeen nimen kuuluisi tarkkaan ottaen olla ateismia mukaileva a-growth. Liike tavoittelee pakoa taloudesta : siitä, että kaikki argumentaatio tapahtuu kasvun ehdoin, kuten vaatimuksessa vihreästä kasvusta. (Sanapari on oksymoron, kaksi vastakkaista käsitettä yhdistävä retorinen kuvio.) KASVU on ollut ÄlytöntÄ. Puheenvuoro Tuula Helne Kirjoittaja on Kelan vastaava tutkija Kasvupakosta kasvupakoon Euroopan unionin Eurooppa strategian tavoite on älykäs, kestävä ja osallistava kasvu. Myönnetäänkö unionissakin siis viimein, että tähän asti kasvu on ollut älytöntä, kestämätöntä ja syrjäyttävää? Entä milloin myönnetään, ettei ympäristöongelmien ja ihmisten psyykkisen ja sosiaalisen ahdingon (kiire, kulutuspakko, kilpailu, kuhnureiden karsiminen) syy ole ollut kasvun tavassa, vaan kasvussa itsessään? Entä milloin otetaan todesta se, ettei talouskasvusta ole hyvinvointivaltion rahoitusongelmien lääkkeeksi, sillä kasvu lisää myös julkisia menoja ja hyvinvointipalveluiden kysyntää? Ihminen ei hevin luovu uskostaan. Siksi en oleta, että kasvuintoilijat muuttaisivat käsityksiään, vaan toivon kriittisten toisuskoisten joukon suurenevan. Heitä etsiessään voi klikkautua vaikkapa sivustoille Kuten Paavo Järvensivu niillä kirjoittaa, lopulta on yhdentekevää nouseeko vai laskeeko talous milloin milläkin mittarilla, mutta ihmisten ja luonnon hyvinvointi niin meillä kuin muuallakin on turvattava mahdollisimman hyvin. Degrowth-liikkeen päämäärä on positiivinen ja optimistinen: kasvupako on mahdollisuus henkisesti rikkaampaan, kiireettömämpään, terveempään ja luontoa kunnioittavampaan elämään. Kasvuhankkeen väliraportin julkistamisen yhteydessä avattiin verkkosivut, joilla kansalaiset saivat ideoi da kestävän kasvun keinoja. Minusta hyvinvointimme edellyttäisi ideoita pikemminkin kasvun kestävästä lopettamisesta. R o b e r t S e g e r Sekä tulkkauspalvelukeskuksessa että tulkkausta välittävissä keskuksissa on puhevammaisten ja viittomakielisten tulkkaukseen perehtyneitä henkilöitä. Asiakassihteeri Johanna Pakkala ja suunnittelija Sanna Johansson taitavat viittomakielen. Tulkin apu on perusoikeus Tulkkausta haetaan nyt Kelan kautta. Puhevammaiset ja viittomakieliset henkilöt voivat nyt tilata tulkin Kelan sopimista välityskeskuksista. Aikaisemmin he saivat tulkkauspalvelunsa kuntien kautta. Viiden välityskeskuksen tulkkipalvelut kattavat koko maan. Asiakas voi tilata tulkin omien tarpeittensa mukaan, esimerkiksi silloin kun hän tarvitsee tulkkia asioidessaan pankissa tai lääkärissä. Tulkin saa avukseen myös harrastus- ja virkistystoimintaan sekä yhteiskunnallista osallistumista varten. Kuulonäkövammaisilla henkilöillä on lain mukaan oikeus vähintään 360 tulkattuun tuntiin vuodessa ja kuulo- tai puhevammaisella henkilöllä vähintään 180 tuntiin vuodessa. Tavoitteena on, että tulkin tarpeessa oleva henkilö pystyy elämään mahdollisimman monipuolisesti yhteiskunnan jäsenenä. Tulkin apu on asiakkaalle lain takaama maksuton perusoikeus, Turussa toimivan Kelan Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen johtaja Outi Ollila korostaa. Tulkkauspalvelukeskus koordinoi, valvoo ja ohjaa kuulo-, kuulonäkö- ja puhevammaisille henkilöille tarkoitettua tulkkaustoimintaa sekä ratkaisee, kenellä on oikeus tulkin käyttöön. Välityskeskukset sen sijaan hoitavat käytännössä tulkkien järjestämisen tilaajalle. Oikeutta tulkin käyttöön haetaan lomakkeella, joita saa lähimmästä Kelan palvelupisteestä tai suoraan Turusta tulkkauspalvelukeskuksesta. Päätökset tulkkausoikeudesta tehdään tulkkauspalvelukeskuksessa. Tulkkauspalvelua kuntien kautta käyttäneiden oikeus tulkkaukseen säilyy ennallaan palvelun siirryttyä syyskuun alussa kunnilta Kelalle. Tulkkauspalvelupäätöksen saatuaan henkilö voi asioida suoraan oman välityskeskuksensa kanssa. Kela lähettää tarkemmat toimintaohjeet tulkin tilaamisesta sekä oman välityskeskuksen yhteystiedot päätöksen saaneelle henkilölle. Hilkka Arola t u l K K A u S P A l v e l u t Tulkkauspalvelun tuottajien yhteystiedot ovat Kelan internetsivuilla >> Yhteistyökumppanit >> Tulkkauspalvelut. Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen internetosoite on Vammaistukiasioiden palvelunumero on , ma pe klo Asiakkaat ovat yhdenvertaisia Kela jatkaa asiakkaiden yhdenvertaisuuden varmistamista vuonna 2006 valmistuneen yhdenvertaisuussuunnitelmansa mukaisesti. Yhdenvertaisuuslaki tuli voimaan vuonna Asiakkaiden yhdenvertaisuus Kelassa tarkoittaa monesti erityisryhmien positiivista erityiskohtelua. Erityisryhmien palvelumuotoja on useita. Katri Pyykkö n Suomeen tulevia ja Suomesta lähteviä työntekijöitä on palvellut jo muutaman vuoden InTo-palvelupiste Helsingin Kampissa. Kielitaitoiset virkailijat neuvovat asiakkaita Suomen sosiaaliturvaan ja verotukseen liittyvissä kysymyksissä. n Selkokieltä tarvitseville Kela on juuri julkaissut viisi selkokielistä etuusesitettä. Jätä aukkoja kalenteriin! Joanna Rose & Aleksander Perski: Ylitunnollisuus eroon suorittamisen pakosta Suomennos ruotsista Vuokko Metsälä. Minerva, ISBN n Kelan verkkosivut on tehty esteettömiksi: myös näkövammaiset pystyvät käyttämään sivuja. n Etuuksista kertovia viittomakielisiä videoita uudistetaan parhaillaan. n Kelan palvelunumeroissa palvellaan myös viittomakielisiä ja puhevammaisia asiakkaita. Länsimaissa stressin aiheuttamat terveysongelmat ovat lisääntyneet. Taustalla on yleinen luulo, että ihmisen arvo on yhtä kuin hänen työ- tai opiskelusuorituksensa. Liian moni puurtaja pyrkii todistamaan pätevyyttään ylikierroksilla tiedostamatta sitä. Oman osaamisen alituinen todistelu on pahaenteistä, sillä stressaaminen vie ruumiinvoimat eikä suinkaan ylläpidä niitä. Rosen ja Perskin kirja Ylitunnollisuus eroon suorittamisen pakosta ruotii valaisevin esimerkein liiallista yrittämistä ja siitä johtuvaa sairastumista. Ruotsalaistutkimuksessa opiskelija Marika kertoo kahdeksan vuoden takaisesta hermoromahduksestaan, kontrolloimattomasta tilasta, johon hän, tuolloin 23-vuotias, ei koskaan uskonut joutuvansa. Oli muistikatkoja, huimausta, mielialanvaihteluja ja tilanteenhallinta täysin hukassa. Heikko itsetunto ja pakonomainen suorittaminen olivat liikaa nuorelle ihmiselle. Marika hakeutui kuntoutukseen ja alkoi saada tasapainoa suorittamiseen. Kuluttavalle itsensä epäilylle ja kyseenalaistamiselle pantiin piste. Eihän kenenkään työkapasiteetti ja sitoutumisen aste voi pysyä vuodesta toiseen samalla tasolla. Vähempikin suoritus on riittävän hyvä. Rose ja Perski antavat yksinkertaiselta kuulostavan neuvon: Pysäytä aika, niin saat aikaa ajatella. Jätä aukkoja kalenteriin! Vaikeus piileekin ohjeen toteuttamisessa. Myös siinä kirja on oiva tuki. Irmeli Tanttu k e l a P A l v e l E E e r i t y i s r y h m i ä n Hakemusten käsittelymenettelyissä on otettu huomioon eri vähemmistöryhmien tarpeita. n Lomakkeita on käännetty saamen kielelle. n Rekrytoinneissa asiakaspalveluhenkilöstön kielitaitoon kiinnitetään huomiota. n Yhdenvertaisuuden parantamista jatketaan. Täsmätieto kantaa eteenpäin Hannu Tavio & Timo Joensuu: Elämä kantaa Syöpäpotilaan ja lääkärin keskusteluja. Teos, ISBN n Asiakaskirjeiden ja päätösten kielen selkeyttäminen tehostuu ensi vuonna. n Kela on mukana etätulkkauksen kehittämisessä. n Kela tutkii erilaisia yhdenvertaisuuden ongelmia eriarvoisuuden vähentämiseksi. Syöpä tuo useille edelleenkin mielikuvan taudista, joka syö ihmistä, ellei sitä kyetä löytämään ajoissa. Diagnoosin kuultuaan syöpäpotilas ja hänen läheisensä alkavat monesti etsiä tietoa sairaudesta ja sen ennusteesta. Nykyisessä tiedontulvassa pulmana ovat tarjolla olevan tiedon todenperäisyys ja asianmukaisuus. Elämä kantaa tarjoaa ajantasaista ja monipuolista tietoa sekä (eturauhas)syöpäpotilaan että arvostetun syöpälääkärin kirjoittamana. Syöpäpotilaan tiedontarvetta ja -halua lisää myös se, että potilaan odotetaan osallistuvan hoitomuodon valintaan. Kirja keskittyy pääosin eturauhassyöpään, mutta muutkin syöpäpotilaat saanevat tukea uuteen elämäntilanteeseensa mm. vertaiskokemusten jakamisessa. Syövän hoito osoittautuu arkiseksi työksi ja syöpäpotilaana olo arkiseksi olotilaksi. Tekstissä tuodaan pelkistetysti esille, että syövän perimmäinen syy on yksinkertaisesti virheellinen solunjakautuminen, eivät perinnölliset, ravitsemus- tai ympäristötekijät. Hoitohenkilöstöä Elämä kantaa muistuttaa siitä, potilaalla on oikeus odottaa potilaskeskeistä ja yksilöllistä hoitoa pelkän biologisen syöpäsairauden hoidon sijaan. Hoitojen teknistyessä korostuu potilaan pehmeä huomioiminen. Uusimpien tutkimus- ja hoitomenetelmien seikkaperäiset kuvaukset avautunevatkin paremmin hoitohenkilöstölle kuin potilaille, vaikka kirjan loppuun on koottu 26 termin selitykset. Kaino Laaksonen Ajassa n 5 p i e ta r i p o s t i n Sitaatit Vuonna 2008 työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden vuotiaiden työpanoksen menetyksestä aiheutuu 6,6 miljardin euron tappio. Tutkimusprofessori Guy Ahonen Työ Terveys Turvallisuus 4/2010 n Luvut 11% elatustuen saajista on miehiä. n Vuonna 2009 kansaneläkkeitä alkoi puolet vähemmän kuin edellisenä vuonna.

4 6 n Ajassa Ajassa n 7 Sähköinen resepti otti ensi askeleensa Ensimmäiset sähköiset reseptit eli ereseptit kirjoitettiin keväällä Turussa. Turkulaisella terveysasemalla määrätyt reseptilääkkeet asiakas voi halutessaan noutaa tietystä apteekista, joka ensimmäisenä otti käyttöön ereseptin. Olennaisin ero paperireseptiin on se, että ereseptin tiedot tallennetaan valtakunnalliseen tietokantaan, Reseptikeskukseen. Alun perin sähköinen resepti piti ottaa käyttöön kaikissa apteekeissa ja terveydenhuollon yksiköissä huhtikuuhun 2011 mennessä. Lain siirtymäsäännöstä ollaan kuitenkin parhaillaan muuttamassa. Kelan tilastot nyt internetistä Kelasto eli Kelan tilastotietokanta on julkaistu internetissä osoitteessa kelasto. Kelastoon on koottu keskeinen tilastotieto Kelan hoitamasta sosiaaliturvasta. Palvelu on kaikille avoin. Kelastossa on muun muassa tietoa saapuvista hakemuksista ja niiden ratkaisuajoista. Koko maan tietojen lisäksi tiedot ovat saatavissa usean eri jaotuksen mukaan, esimerkiksi kunnittain. Palvelu antaa tuoreimman vastauksen vaikkapa kysymykseen käytetyimmistä lääkkeistä tai tuettujen opiskelija-aterioiden määristä taikka siitä, mikä on Suomen tervein kunta. Etuuksien vähimmäistaso nousee Vähimmäismääräiset etuudet kuntoutusrahat sekä sairaus-, äitiys-, isyys- ja vanhempainraha, erityishoitorahat, lapsilisät sekä kotihoidon- ja yksityisen hoidon tuki on tarkoitus sitoa kuluttajahintojen muutosta kuvaavaan kansaneläkeindeksiin lukien. Näiden etuuksien tason noston arvioidaan aiheuttavan valtiolle ensi vuonna noin 7,7 miljoonan euron lisäkustannukset. A n n e Y r jä nä 1,4 miljoonaa puhelua Moni asia hoituu puhelimitse. EtukÄTEis LUPauksia EI VoiDA antaa. Kelan yhteyskeskukseen soitettiin tämän vuoden viiden ensimmäisen kuukauden aikana noin 1,4 miljoonaa puhelua. Jokaisena työpäivänä keskimäärin asiakasta saa Yhteyskeskuksesta palvelua. Kelan puhelinpalvelusta vastaa keskitetysti valtakunnallinen Yhteyskeskus, jonne asiakkaiden puhelut yhdistyvät palvelunumeroista. Yhteyskeskuksen johtaja Pirjo Myyry muistuttaa, että soittaja saa asiansa hoidettua puhelimitse, vaikka puhelua ei yhdistettäisikään päätöksen tekijälle tai asiakaskirjeen lähettäjälle. Jotkut toivovat saavansa jo puhelimessa tiedon ratkaisusta tai etuuden määrästä. Nämä asiat selviävät vasta, kun hakemuksesta annetaan päätös. Päätös postitetaan kotiin. Etukäteislupauksia ei voida antaa puhelinpalvelussa eikä toimistossa. Myyry korostaa myös, että Kela huolehtii tietosuojasta. Sen vuoksi toisen henkilön asioita hoitava voi saada asiakkaan tietoja vain valtakirjalla jotkut viranomaiset voivat saada tietoja lain perusteella. Joskus vanhemmat haluaisivat hoitaa täysi-ikäisen lapsensa asioita, mutta silloin pitää muistaa tietosuojan määräykset. Emme voi kertoa vanhemmille täysi-ikäisten lasten tietoja ilman valtakirjaa. Kelan 12 palvelunumeroa vastaavat asiakkaiden soittoihin maanantaista perjantaihin klo Nopeimmin palvelua saa aamulla ennen klo ja iltapäivällä jälkeen. Keskipäivällä jonotusajat ovat pidempiä. Ruuhka-aikaan muutaman minuutin odottaminen on usein nopeampi keino saada palvelua kuin jatkuva uudelleen soittaminen, Myyry huomauttaa. Jonotusaika maksaa asiakkaan operaattorin mukaisen veloituksen. Hilkka Arola Kelan 12 palvelunumeroon vastataan keskitetysti valtakunnallisesta Yhteyskeskuksesta. Puhelut eivät siis mene lähi-kelan toimistoon. A s i A K A S v o i p u h e l i m i T S E n täydentää hakemusta n antaa muita lisätietoja n keskeyttää jonkin etuutensa maksamisen n saada apua verkkoasioinnissa n saada yleistä opastusta ja neuvontaa etuuksista n saada kulloisenkin elämäntilanteen mukaista yksilöllistä ohjausta etuuden hakemisessa n saada arvioita etuuden määrästä senhetkisillä tiedoilla n tarkistaa, onko jätetty hakemus liitteineen kunnossa ja missä vaiheessa sen käsittely on n kysyä päätöksen perusteista n saada apua muutoksenhaussa n pyytää kopion Kelalle toimitetuista liitteistä tai päätöksistä n pyytää varaamaan ajan toimistoon. Haamuasiakkaat totesivat: Palvelu laadukasta mutta vaihtelevaa Kelasta saa sekä laadukasta että vaihtelevan laatuista palvelua. Tämän totesivat opiskelijat, jotka tutkivat Kelan Etelä-Suomen alueen toimistojen palvelun laatua viime keväänä haamuasiointi- eli Mystery Shopping -menetelmällä. Opiskelijat asioivat Kelan toimistoissa ns. haamuasiakkaina niin, että asiakaspalvelun toimihenkilö ei tiennyt olevansa tutkimustilanteessa. Opiskelijat arvioivat ennalta sovittujen arvosteluperusteiden avulla muun muassa Kelan palvelumallin toteuttamista, ilmapiirin myönteisyyttä, asioiden ymmärrettävyyttä, asiakkaan tunnistamista ja palvelutilanteen kokonaishallintaa. Tutkimuskäyntien aiheet olivat opiskelijoiden omaan elämäntilanteeseen sopivia, esimerkiksi opintotukeen, sairastamiseen ja kansainväliseen sosiaaliturvaan liittyviä kysymyksiä, kertoo suunnittelija Heli Taiminen Kelan Etelä-Suomen aluekeskuksesta Lahdesta. Myönteinen mielikuva Kelan palvelusta oli jäänyt monen opiskelijatutkijan mieleen aiempien Kelassa asiointien perusteella. Useilla hyvä kuva vahvistui haamuasiointien jälkeen. Tutkimuksessa todettiin myös, että palvelun laatu on parantunut edellisen vuoden Mystery Shopping -tutkimuksen jälkeen. Palvelu oli ystävällistä. Palveluneuvojat osasivat taitavasti ottaa palvelutilanteen haltuunsa heti tapaamisen alussa. Yli puolessa käynneistä palvelutilanteen avaus nousi hyvän tai kiitettävän tasolle. Tutkimuksen mukaan Kelan toimistossa ilmapiiri oli myönteinen, mutta kiire vähensi osassa tutkimuskäyntejä asiakkaan kokemaa myönteisyyttä, Taiminen kertoo. Kehittämiskohteiksi opiskelijatutkijat totesivat asiakkaiden tunnistamisen. Asiakkuuden avaaminen tarkistamalla asiakkaan tiedot tietojärjestelmistä oli tutkijoiden mukaan vajavaista puolessa käynneistä. Asiakkaan oikeusturvan vuoksi, asiakas pitää tunnistaa heti palvelutapahtuman alussa. Asiakkaan tiedot avataan Kelan järjestelmistä ja tarkistetaan mm. yhteystiedot. Vilkkaimmissa toimistoissa asiakkaan tunnistaminen oli järjestelmällisempää, Taiminen sanoo. Osa opiskelijatutkijoista teki monta tutkimuskäyntiä. He yllättyivät siitä, että palvelun laadun taso vaihteli eri käynneillä. Monissa palvelutilanteissa asiakkaan asia saatiin kerralla kuntoon. Kuitenkin osa käynneistä oli sellaisia, että jos tutkija olisi hoitanut oikeaa omaa asiaansa, hän olisi joutunut asioimaan uudestaan Kelassa. Joistakin palvelutilanteista tutkija lähti epätietoisena siitä, mitä hänen pitäisi seuraavaksi tehdä. Tämä on meillä kehittämisen paikka. Kelan Etelä-Suomen alueella haamuasiointi on yksi keinoista, joilla kehitetään asiakaspalvelun laatua. Näin halutaan saavuttaa Kelan tavoite tarjota asiakkailleen parasta julkista palvelua, Taiminen toteaa. Hilkka Arola / Mirva Törmälä Mystery Shopping -tutkimus on tärkeä Kelan palvelun laadun arvioinnissa. na na u i t t o Verkossa sosiaalisista oikeuksista Kelan internetsivuilla on avattu sosiaalisiin oikeuksiin keskittyvä palvelu. Sivuilla on perustiedot sosiaalisista oikeuksista, muutoksenhakuteistä sekä valitus- ja valvontaelimistä. Sosiaalisten oikeuksien sivusto on osoitteessa www. kela.fi > Tietoa Kelasta > Lait ja ohjeet > Sosiaaliset perusja ihmisoikeudet. Sivusto on myös ruotsiksi ja englanniksi. Taksimatkojen suorakorvaus laajenee Taksimatkojen Kela-korvauksessa siirryttiin toukokuussa suorakorvaukseen Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä. Ensi vuonna suorakorvaukseen siirrytään Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan, Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan sairaanhoitopiireissä. Lähivuosina suorakorvaus laajenee koko maahan. Suorakorvauksessa matkatiedot siirtyvät sähköisesti takseista Kelaan, eikä valtakirjoja ja korvaushakemuksia tarvita. Taksissa asiakas esittää kuljettajalle Kela-korttinsa ja maksaa matkasta vain omavastuuosuuden 9,25 euroa/ suunta. Suorakorvausjärjestelmässä taksi tilataan keskitetystä kunkin sairaanhoitopiirin omasta palvelunumerosta. Jos asiakas tilaa matkan muualta, hän maksaa matkakustannukset kokonaan ja hakee Kelasta korvausta jälkikäteen. Tutun vakiotaksin käyttöön suorakorvauksessa ovat oikeutettuja Kelan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaat ja yksin matkustavat alle 16-vuotiaat sekä vaikeasti sairaat pikkulapset. Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä jaetaan taksin tilausnumero tämän lehden mukana.

5 Terveys n 9 TEKSTI Satu Kontiainen n KUVAT Nana Uitto Ettei jäisi tyhjän päälle Elämänhallinta tarkoittaa lukion ekaluokkalaiselle Julius Viherkentälle sitä, että kouluasioista pidetään huolta eikä ystäviä unohdeta. Julius Viherkentän mukaan hyvä elämänhallinta ei ole pakonomaista suorittamista vaan sopivasti joustavaa. Hän on jämäkkä ja joustava sopivassa suhteessa. Hän osaa huomioida tulevaisuuden, muttei toimi pakonomaisesti tietyn suunnitelman mukaan eli osaa välillä pitää myös hauskaa. Näin luonnehtii 15-vuotias Julius Viherkenttä ihmistä, jolla on hyvä elämänhallinta. Elämänhallinta tarkoittaa myös sitä, että osaa hahmottaa omien tekojensa vaikutuksia muiden elämään, hän lisää. Julius pitää oman elämänsä hallinnassa ennen kaikkea opiskelun, ystävien ja harrastusten avulla. Opiskelu mahdollistaa asioita. Kouluttautuminen ei rajoita elämää, mutta opiskelematta jättäminen sulkee monia vaihtoehtoja. Julius on juuri aloittanut opinnot helsinkiläisessä Ressun lukiossa. Hänellä ei ole vielä lukkoon lyötyjä suunnitelmia lukion jälkeiselle ajalle, vaikka hän onkin tehnyt joitain kurssivalintoja mielessään lapsuudenaikainen haave arkkitehdin ammatista. Pitkä matikka ja niin edelleen. Etten ainakaan jäisi tyhjän päälle. Toisaalta koetan olla murehtimatta opinnoista liikaa, ettei tulisi stressiä. Kiusaaja pelkää yksinäisyyttä Julius vastaa sujuvasti hankaliinkin kysymyksiin elämänhallinnasta. Kaikille nuorille ne eivät ole yhtä helppoja.

6 10 n Terveys Terveys n 11 Opettaja Hanna Keskinen haluaisi nähdä, millainen vaikutus olisi, jos jokainen oppilas kuukauden ajan nukkuisi kunnolla, söisi aamupalan ja lounaan sekä jättäisi energiajuomat. H e i k k i P ö l ö n e n Nuori kaipaa unta ja aikuista Koulussa opetellaan myös itsetuntemukseen ja ihmissuhteisiin liittyviä taitoja. Nuorten mielenterveysongelmat, kuten masennus ja syömishäiriöt, ovat yleistyneet. Pahoinvoinnin taustalla on useita syitä, joista kotiolot ovat ratkaisevia. Aikuisten uupumus ja kyvyttömyys hallita omaa elämäänsä heijastuvat lapsiin. Nuoruuteen liittyvien fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten muutosten läpikäymiseen on entistä vähemmän aikaa. Julius tuumii, että monen nuoren pahoinvointi aiheutuu yksinäisyydestä. Se voi taas johtua monista syistä, esimerkiksi rikkinäisistä kotioloista. Pahoinvointi näkyy Juliuksen mukaan nuorten keskuudessa ahdistuksena, huonona koulumenestyksenä, kiusaamisenakin. Kiusaaminen voi olla loppujen lopuksi hyväksytyksi tulemisen halua. Joku voi mennä mukaan kiusaajaporukkaan, ettei jäisi yksin. On tärkeää pitää aktiivista yhteyttä erilaisiin ystäviin ja läheisiin. Nykyään on liian helppoa eristäytyä nettiin tai yksinäiseen harrastukseen. Jos näyttää erilaiselta Nuori miettii paljon sitä, mitä muut hänestä ajattelevat. Itsenäistyminen ja omien valintojen tekeminen on tärkeää, mutta yhtä aikaa on painetta olla samanlainen kuin muut. Voi pelätä, ettei tule hyväksytyksi, jos näyttää erilaiselta tai ajattelee toisella tavalla kuin muut, Julius pohtii. Toisaalta, kun kaikki ovat samanlaisia, joukosta on vaikea irrottautua. Juliuksen yksilöllinen rocktyyli kertoo varmuudesta erottua omana itsenään. Tyyli vihjaakin Juliuksen tärkeästä elämänsisällöstä: musiikista ja erityisesti basson soittamisesta. Tyyli ei heti paljasta, että Julius harrastaa aktiivisesti myös salibandyä, joka harjoituksineen ja lenkkeineen pitää huolta fyysisestä kunnosta. Hallilla tapaa aina myös kavereita. Laji opettaa ryhmässä työskentelyä ja tavoitteellisuutta. Liikuntaharrastukseen voi paeta, jos sattuu olemaan murheita joukkuelajissa ei myöskään ole yksin. Nuori miettii paljon myös sitä, mitä muut hänestä ajattelevat. Voi pelätä, ettei tule hyväksytyksi, jos näyttää erilaiselta kuin muut, Julius pohtii. KAVERIsuHTEET PÄÄllim MÄinEN Huoli. Opettaja näyttää kuvaa, jossa tyttö seisoo yksin koulun pihalla muiden lasten ympäröimänä. Näkyy, että toiset karttavat tyttöä. Kertokaa, mikä tämän tytön nimi on ja mitä tässä kuvassa tapahtuu, opettaja Hanna Keskinen pyytää ja hyssyttelee samalla puheensorinaa. Alkamassa on Lauttasaaren yhteiskoulun 8 b -luokan terveystiedon tunti. Tällä kertaa aiheena ovat sosiaaliset taidot, joita käsitellään Suomen Mielenterveysseuran terveystiedon opettajille tekemän oppimateriaalipaketin avulla. Mielen hyvinvointi -pakettiin kuuluu muun muassa paljon oppitunneille suunniteltuja harjoituksia, kuvakortteja, pelikortteja ja materiaalia vanhempainiltoja varten. Kuvakorttien ja toiminnallisten harjoitusten avulla on helpompi opetella monia elämässä tarvittavia itsetuntemukseen ja ihmissuhteisiin liittyviä taitoja. Nimi- ja tapahtumaehdotuksia alkaa sadella oppilailta. Välillä tarinankehittely yltyy hälinäksi, ja Keskinen joutuu rauhoittelemaan tunnelmaa. Puoli tuntia aiemmin terveystiedon ja kotitalouden opettaja Hanna Keskinen on kertonut, että toiminnallisten tuntien järjestäminen on tuuripeliä. Vaihtelee hirveästi, kuinka helposti ryhmät lähtevät mukaan. Toisissa ryhmissä se toimii todella hyvin, mutta toisissa ryhmissä takkuisemmin. Hänestä on kuitenkin aikuisen tehtävä sopeutua ryhmään, sillä yleensä tunnin perustavoitteet täyttyvät, vaikka kaikki eivät olisi ihan täysillä mukana. Kaverisuhteet on esimerkki aiheesta, jossa toiminnallisista harjoituksista on apua. Oppilaiden ei tarvitse aina miettiä itseään, vaan tilanteita voi käsitellä kuvitteellisen henkilöhahmon kautta. Kaverisuhteet ovat nuorille erittäin tärkeitä. Nuori heijastelee itseään niiden kautta, Keskinen kertoo. Jotta keskustelua kipeistäkin aiheista syntyisi, on tärkeää huolehtia siitä että, keskusteluympäristö on sellainen, että kaikkien on helppo osallistua. Oppilaat saattavat kommentoida toistensa ajatuksia aika rumastikin. Muistutan, että toisen mielipidettä ei voi noin vaan ampua alas. Myös oppilaiden levottomuus mutkistaa välillä ryhmätilanteita. Hän uskoo, että perusasioista huolehtimalla moni jaksaisi paremmin. Haluaisin nähdä, millainen vaikutus olisi sillä, että kuukauden ajan jokainen nukkuisi kunnolla, söisi aamupalan ja lounaan sekä jättäisi energiajuomat. Keskinen korostaa työn kasvatuksellista puolta ja haluaa olla oppilailleen paitsi opettaja myös olkapää, jolle voi tulla kertomaan huolistaan kahden kesken. Oppilaista huomaa, että monilla on kova aikuisen kaipuu. Vaikka ulkoiset olosuhteet olisivat kunnossa, se ei poista vanhemman läsnäolon tarvetta. Toivoisin olevani luottamuksen arvoinen aikuinen, jolta voi kysyä neuvoa, Keskinen toteaa. Palataan vielä tunnille, sillä tarinankehittelyn jälkeen on aika tehdä näytelmä. Opettaja kokoaa muutaman oppilaan ryhmän harjoittelemaan näytelmää luokan ulkopuolelle. Mukaan lähtee myös luokan villikko. Esitys sujuu hyvin, vaikka alkuun näyttää, että menossa on monta eri näytelmää. Lopuksi oppilaat antavat tytölle nimettömin lappusin neuvoja siitä, kuinka hän voisi tutustua uusiin koulukavereihinsa. Hälinästä huolimatta Keskinen uskoo, että jokin siemen jää tästäkin harjoituksesta nuorten takaraivoon itämään. Toiminnallisuus ei silti voi olla kouluelämässä itsetarkoitus, tärkeintä on saada nuoret pohtimaan asioita itse. Päivässä saattaa olla viisi oppituntia. Opetus ei voi olla hokkuspokkushommaa koko ajan. Ilona Hietanen Lisätietoja %* s u o m a l a i S T E n n u o r T E n E l i n O L O T 0 32 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana n Pojat (n=27706) n Tytöt (n=27754) Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa n Koko aineisto (n=55460) *) Vakioidut prosenttiosuudet Perhe ei syö yhteistä ateriaa iltapäivällä tai illalla Ei yhtään läheistä ystävää LÄHDE: Kouluterveyskyselyn tulokset , Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito

Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT),

Lisätiedot

LUPA SAADA HOITOA ASUINVALTION ULKOPUOLELLA SÄÄNNÖKSET JA MENETTELYTAVAT SUOMESSA 1.5.2010 ALKAEN

LUPA SAADA HOITOA ASUINVALTION ULKOPUOLELLA SÄÄNNÖKSET JA MENETTELYTAVAT SUOMESSA 1.5.2010 ALKAEN Kansaneläkelaitos Terveysosasto Sairaanhoitokorvausryhmä 28.11.2011 EU-asetus 883/2004 artikla 20, EU-asetus 987/2009 artikla 26 ja laki 352/2010 14 LUPA SAADA HOITOA ASUINVALTION ULKOPUOLELLA SÄÄNNÖKSET

Lisätiedot

Oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa. Reetta Kyyrö Kela, Etuuspalvelut Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 17.3.2016

Oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa. Reetta Kyyrö Kela, Etuuspalvelut Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 17.3.2016 Oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa Reetta Kyyrö Kela, Etuuspalvelut Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 17.3.2016 Esityksen sisältö Mitä tarkoittaa oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa? Mihin

Lisätiedot

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009 Sairaanhoito EU:ssa Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT), Itävalta (AT), Kreikka

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Sisällys Yleistä..........................................1 Lippusääntö..................................1 Merimiehiin sovellettava EU-lainsäädäntö.......1

Lisätiedot

HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN. Hoitoon toiseen EU-maahan

HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN. Hoitoon toiseen EU-maahan HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 6 2010 6 2010 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN Hoitoon toiseen EU-maahan 2/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN EU-kansalaisilla on mahdollisuus sairaanhoitoon kotimaan lisäksi muissa jäsenmaissa.

Lisätiedot

Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1

Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1 Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1 Elämässä mukana muutoksessa tukena Turvaamme väestön toimeentuloa, edistämme terveyttä ja tuemme itsenäistä selviytymistä. Kelan toiminta-ajatus Kaikkien Kela

Lisätiedot

Opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa. Heidi Maaniittu Kela Fulbright Center 12.5.2015

Opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa. Heidi Maaniittu Kela Fulbright Center 12.5.2015 Opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa Heidi Maaniittu Kela Fulbright Center 12.5.2015 2 Sosiaaliturvaan kuuluminen Säännöstausta: oikeus Kelan sosiaaliturvaan Sosiaaliturvasopimus Suomen

Lisätiedot

Kelan sosiaaliturva: opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa. Fulbright Center 12.5.2014

Kelan sosiaaliturva: opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa. Fulbright Center 12.5.2014 Kelan sosiaaliturva: opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa Fulbright Center 12.5.2014 Säännöstausta: oikeus Kelan sosiaaliturvaan Sosiaaliturvasopimus Suomen ja Yhdysvaltojen välillä

Lisätiedot

Ulkomailla työskentelevän sairaanhoito

Ulkomailla työskentelevän sairaanhoito Ulkomailla työskentelevän sairaanhoito Tietoisku ulkosuomalaisen sosiaaliturvasta 25.8.2011 Sanna Kuorikoski Sisältö Työhön ulkomaille Työskentely EU- tai Eta-maissa tai Sveitsissä ja sairaanhoito-oikeus

Lisätiedot

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011 Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 25.8.2011 Ulkomaantyöskentely lainvalintaa koskevat säännöt EI SOPIMUSTA EU/ETA -MAA SOPIMUSMAA Suomen kansallinen lainsäädäntö ja toisen maan

Lisätiedot

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 31.8.2010 Eläketurvakeskus KOULUTTAA EU/ETA-maat ja Sveitsi 2 EU:n sosiaaliturva-asetukset 883/2004 ja 987/2009: EU: Belgia, Bulgaria, Espanja,

Lisätiedot

TERAPIAAN HAKEUTUMINEN

TERAPIAAN HAKEUTUMINEN TERAPIAAN HAKEUTUMINEN Kelan kustantamaan kuntoutuspsykoterapiaan hakeutumisesta sekä mahdollisista etuuksista terapiakustannuksia koskien MTKL Tietopalvelu Propelli, kuntoutusneuvoja Milla Ristolainen

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus sovitetaan

Lisätiedot

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Lainsäädäntö ja ohjeistus Opintotukilaki Opintotukiasetus Kotikuntalaki Hallintolaki Ulkomaalaislaki Kelan ohjeet Oikeuskäytäntö 2 Opintotuen

Lisätiedot

Kelan arvot: ihmistä arvostava osaava yhteistyökykyinen uudistuva

Kelan arvot: ihmistä arvostava osaava yhteistyökykyinen uudistuva Kelan toiminta-ajatus: Elämässä mukana muutoksissa tukena Kelan arvot: ihmistä arvostava osaava yhteistyökykyinen uudistuva Kela turvaa väestön toimeentuloa, edistää terveyttä ja tukee itsenäistä selviytymistä.

Lisätiedot

Ulkomailta tulleiden sairaanhoito Suomessa. Elli Rönnholm Kelan terveysosasto / kv-sairaanhoitotiimi Kuntamarkkinat 12.9.2013

Ulkomailta tulleiden sairaanhoito Suomessa. Elli Rönnholm Kelan terveysosasto / kv-sairaanhoitotiimi Kuntamarkkinat 12.9.2013 Ulkomailta tulleiden sairaanhoito Suomessa Elli Rönnholm Kelan terveysosasto / kv-sairaanhoitotiimi Kuntamarkkinat 12.9.2013 Esityksen sisältö 1. Henkilön hoito-oikeuden peruste Suomessa 2. Hoitokustannusten

Lisätiedot

Kelan palvelut ovat viime vuosina uudistuneet ja kehittyneet. Yhteiselle asiakkaalle se tarkoittaa helpompia ja nopeampia tapoja hoitaa Kela-asiansa.

Kelan palvelut ovat viime vuosina uudistuneet ja kehittyneet. Yhteiselle asiakkaalle se tarkoittaa helpompia ja nopeampia tapoja hoitaa Kela-asiansa. 1 Kelan palvelut ovat viime vuosina uudistuneet ja kehittyneet. Yhteiselle asiakkaalle se tarkoittaa helpompia ja nopeampia tapoja hoitaa Kela-asiansa. Tunnistetaan yhteisen asiakkaan tilanne Kela tarjoaa

Lisätiedot

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa Kuntamarkkinat, 12.9.2013 Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija EU:n direktiivi potilaan oikeuksista rajat ylittävässä terveydenhuollossa,

Lisätiedot

Kela sähköisti palvelunsa. Kirsi Rautauoma Kela Vantaan-Porvoon vakuutuspiiri 3.4.2014

Kela sähköisti palvelunsa. Kirsi Rautauoma Kela Vantaan-Porvoon vakuutuspiiri 3.4.2014 Kela sähköisti palvelunsa Kirsi Rautauoma Kela Vantaan-Porvoon vakuutuspiiri 3.4.2014 Etuudet äitiysavustuksesta eläkkeeseen Lapsiperheet Työttömät Eläkeläiset Opiskelijat Sairastaminen Asumisen tuet Kuntoutus

Lisätiedot

Sosiaaliturva opiskelija- ja harjoittelijavaihdon aikana Korkeakoulujen Erasmus+ -yhdyshenkilöiden tapaaminen 30.1.2014

Sosiaaliturva opiskelija- ja harjoittelijavaihdon aikana Korkeakoulujen Erasmus+ -yhdyshenkilöiden tapaaminen 30.1.2014 Sosiaaliturva opiskelija- ja harjoittelijavaihdon aikana Korkeakoulujen Erasmus+ -yhdyshenkilöiden tapaaminen 30.1.2014 Tiina Rihko Kelan eläke- ja toimeentuloturvaosasto Yleistä Suomen sosiaaliturvasta

Lisätiedot

Kelan palvelut henkilöasiakkaille

Kelan palvelut henkilöasiakkaille Kelan palvelut henkilöasiakkaille Susanna Sinda, Kelan Ulkomaan yksikkö 17. 18.2.2010 Kelan palvelukanavat Kelan palvelukanavia ovat posti puhelinpalvelu verkkopalvelut 1) kaikille avoimet palvelut (www.kela.fi)

Lisätiedot

Kelan korvaamat sairausvakuutuslain mukaiset matkat

Kelan korvaamat sairausvakuutuslain mukaiset matkat Kelan korvaamat sairausvakuutuslain mukaiset matkat 7.4.2011 Mirja Reinikka Kela, Oulun toimisto Kela korvaa matkakustannuksia Sairauden, vaikean vamman raskauden, synnytyksen ja Kelan järjestämän kuntoutuksen

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011)

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti.

Lisätiedot

Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa. Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja

Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa. Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja 30.10.2013 Kelan tehtävä Elämässä mukana muutoksissa tukena Kela hoitaa

Lisätiedot

Ulkomailla opiskelevien tai työskentelevän sairaanhoito

Ulkomailla opiskelevien tai työskentelevän sairaanhoito Ulkomailla opiskelevien tai työskentelevän sairaanhoito Sanna Kuorikoski 17.2.2010 EU-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE),

Lisätiedot

Ulkomailla oleskelevan / asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito

Ulkomailla oleskelevan / asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Ulkomailla oleskelevan / asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Noora Heinonen 17.2.2010 18.2.2010 Muutto Suomesta Onko kyse tilapäisestä vai vakituisesta muutosta? Kela saa maistraatilta tiedon vakituisen

Lisätiedot

Sosiaalista turvaa sairauden aikana. Sos.tnt Riitta Björninen/TAYS

Sosiaalista turvaa sairauden aikana. Sos.tnt Riitta Björninen/TAYS Sosiaalista turvaa sairauden aikana Sos.tnt Riitta Björninen/TAYS Toimeentulo sairauden aikana Kelan sairauspäiväraha korvaa ansionmenetystä sairausloman ajalla: 16-67- vuotiaille työssä käyville, yrittäjille,

Lisätiedot

Ulkomailla opiskelevien ja työskentelevien lääkeasiat

Ulkomailla opiskelevien ja työskentelevien lääkeasiat Ulkomailla opiskelevien ja työskentelevien lääkeasiat Proviisori Jaana Harsia-Alatalo Kelan terveysosaston lääkekorvausryhmä 17.2.2010 Suomen lääkekorvausjärjestelmä: Mitä korvataan? Kela korvaa lääkkeitä,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Turvallisuus meillä ja muualla

Turvallisuus meillä ja muualla Hyvää matkaa ehjänä kotiin! Matkustamisen turvallisuusseminaari 13.11.2009 Rovaniemi, Hotel Santa Claus Turvallisuus meillä ja muualla Johtaja Erkki Yrjänheikki Sosiaali- ja terveysministeriö 1 13.11.2009

Lisätiedot

Autolla ulkomaille. Voimassa 1.6.2015 alkaen

Autolla ulkomaille. Voimassa 1.6.2015 alkaen Autolla ulkomaille Voimassa 1.6.2015 alkaen Liikenteessä vahinko voi yllättää huolellisenkin matkalaisen Tästä oppaasta on apua, jos joudut ulkomailla liikenneonnettomuuteen. Opas sisältää toimintaohjeita

Lisätiedot

Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille. Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi

Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille. Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Kun muutat Suomeen tai Suomesta Kun muutat Suomeen tai

Lisätiedot

EU-kansalaisiin verrattavia ovat ETA-maiden ja Sveitsin kansalaiset. ETA-maita ovat Islanti, Norja ja Liechtenstein.

EU-kansalaisiin verrattavia ovat ETA-maiden ja Sveitsin kansalaiset. ETA-maita ovat Islanti, Norja ja Liechtenstein. 1 EU-kansalaisen tulo Vantaalle SYKSY 2013 EU maita ovat Suomen lisäksi Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg,

Lisätiedot

Ulkomailla työskentelevän sairaanhoito

Ulkomailla työskentelevän sairaanhoito Ulkomailla työskentelevän sairaanhoito Sanna Kuorikoski 31.8.2010 EU-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT),

Lisätiedot

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Lyhyesti ja selkeästi Sisällys 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Maahanmuuttajan kotoutumistuki 5 Koulutusajan tuet työttömälle 6 Ikääntyvän

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi 2011

Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi 2011 Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi 2011 Sisällys Kun muutat Suomeen ja Suomesta 1 Kun muutat Suomeen

Lisätiedot

Ulkomailla syntyneiden sairaanhoitokustannusten

Ulkomailla syntyneiden sairaanhoitokustannusten Terveysosasto / KV-sairaanhoitotiimi Ulkomailla syntyneiden sairaanhoitokustannusten korvaaminen Marika Lahtivirta Vakuutusyhtiötapaaminen SISÄLTÖ Perusasetelmat Maantieteelinen jako Aiheelinen jako Oikeus

Lisätiedot

Eläkeläisen kuuluminen Suomen sosiaaliturvaan. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Eläkeläisen kuuluminen Suomen sosiaaliturvaan. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Eläkeläisen kuuluminen Suomen sosiaaliturvaan Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Lakiperusta Kansallinen lainsäädäntö Laki asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta (1573/1993)= soveltamisalalaki

Lisätiedot

Töihin ja työnhakuun ulkomaille

Töihin ja työnhakuun ulkomaille Töihin ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen 31.8.2010 Sisältö Yleiset edellytykset Töihin ulkomaille Hakemuksesta Suomeen sosiaaliturvaan kuuluminen edellytykset Hakemuksetta Suomen sosiaaliturvaan kuluminen

Lisätiedot

Toimittajatapaaminen 9.6.2010

Toimittajatapaaminen 9.6.2010 Toimittajatapaaminen 9.6.2010 Kela saa hoidettavakseen yhä uusia tehtäviä 1.4. 2009 Kelalle siirtyi elatustuki 1.9.2010 Kelalle siirtyy vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu 1.3.2011 uusi etuus, takuueläke

Lisätiedot

Ulkomailla syntyneiden sairaanhoitokustannusten korvaaminen

Ulkomailla syntyneiden sairaanhoitokustannusten korvaaminen Ulkomailla syntyneiden sairaanhoitokustannusten korvaaminen Vakuutusyhtiöiltapäivä 12.5.2015 Reetta Kyyrö Terveysosasto Kv-sairaanhoitotiimi Ulkomailla syntyneet sairaanhoitokustannukset 1. Äkillinen sairastuminen

Lisätiedot

Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta

Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta Aleksi Kalenius 2.4.2014 Perusopetuksen varassa olevat ja perusopetuksen varaan jääminen 2 Vailla perusasteen jälkeistä koulutusta 1970-2012 3 Vailla

Lisätiedot

www.hoitopaikanvalinta.fi uusi verkkopalvelu terveydenhuollon valinnanvapaudesta 30.9.2015

www.hoitopaikanvalinta.fi uusi verkkopalvelu terveydenhuollon valinnanvapaudesta 30.9.2015 www.hoitopaikanvalinta.fi uusi verkkopalvelu terveydenhuollon valinnanvapaudesta 30.9.2015 Noora Heinonen Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspisteen päällikkö 12.3.2015 Potilas tekee valinnan palveluntuottajastaan

Lisätiedot

Terveysosasto. Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu Kelan järjestettäväksi 1.9.2010

Terveysosasto. Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu Kelan järjestettäväksi 1.9.2010 Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu Kelan järjestettäväksi 1.9.2010 Järjestämisvastuun siirto Kelaan Kyseessä on hallinnollinen siirto Asiakkaan oikeus tulkkauspalveluun säilyy pääosin entisellään Siirron

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN. Hoitoon toiseen EU-maahan

HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN. Hoitoon toiseen EU-maahan HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 6 2010 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN Hoitoon toiseen EU-maahan 2/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN EU-kansalaisilla on mahdollisuus sairaanhoitoon kotimaan lisäksi muissa EU- tai Eta-maissa

Lisätiedot

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Vammaisetuuslainmuutos 1.6.2015 Lainmuutoksessa erityiskustannusten

Lisätiedot

Suomen asumisperusteinen sosiaaliturva. 17.2.2010 Henna Huhtamäki

Suomen asumisperusteinen sosiaaliturva. 17.2.2010 Henna Huhtamäki Suomen asumisperusteinen sosiaaliturva 17.2.2010 Henna Huhtamäki Sisältö Säännöstausta ja Suomessa asuminen Ulkomaille muutto ja asumisperusteinen sosiaaliturva Pääsäännöt Perheenjäsenenä ulkomailla Opiskelijana

Lisätiedot

Ulkomailla opiskelevan sairaanhoito

Ulkomailla opiskelevan sairaanhoito Ulkomailla opiskelevan sairaanhoito Sanna Kuorikoski 31.8.2010 EU-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT), Itävalta

Lisätiedot

Mitä sosiaalityö on? Keskosvanhempien yhdistys Kevyt MLL Meilahden yhdistys ry 2009

Mitä sosiaalityö on? Keskosvanhempien yhdistys Kevyt MLL Meilahden yhdistys ry 2009 Mitä sosiaalityö on? Keskosvanhempien yhdistys Kevyt MLL Meilahden yhdistys ry 2009 MItä sosiaalityö on? Keskoslapsen vanhemmille, Kevyt-yhdistys on teettänyt tämän pienen tietopaketin keskosvanhempien

Lisätiedot

Ulkomailla oleskelevan / asuvan eläkeläisen sairaanhoito

Ulkomailla oleskelevan / asuvan eläkeläisen sairaanhoito Ulkomailla oleskelevan / asuvan eläkeläisen sairaanhoito Tietoisku ulkosuomalaisen sosiaaliturvasta 25.8.2011 Sanna Kuorikoski Muutto Suomesta Onko kyse tilapäisestä vai vakituisesta muutosta? Ilmoitus

Lisätiedot

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa Sisällys Yleistä.......................................... 1 Lippusääntö.................................. 1 Palkanmaksu merimiehen

Lisätiedot

Julkiset hyvinvointimenot

Julkiset hyvinvointimenot Julkiset hyvinvointimenot Talouden Rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kotitalouksien tulonsiirrot ja hyvinvointipalvelut 199 9, miljardia euroa vuoden 9 hinnoin Mrd. euroa 7 Tulonsiirrot

Lisätiedot

Elämässä mukana muutoksissa tukena

Elämässä mukana muutoksissa tukena Elämässä mukana muutoksissa tukena Kaikkien Kela Kansaneläkelaitos (Kela) hoitaa Suomessa asuvien perusturvaa eri elämäntilanteissa. Kaikki Suomessa asuvat ovat jossakin elämänsä vaiheessa Kelan asiakkaita.

Lisätiedot

Korvausten hakeminen Suomessa syntyneistä sairaanhoitokustannuksista. Hakemusten käsittely Kelassa Muutoksenhaku

Korvausten hakeminen Suomessa syntyneistä sairaanhoitokustannuksista. Hakemusten käsittely Kelassa Muutoksenhaku Korvausten hakeminen Suomessa syntyneistä sairaanhoitokustannuksista Hakemusten käsittely Kelassa Muutoksenhaku Takaisinperintä Regressi Mari Haavisto 4.4.20 Korvauksen hakeminen Suomessa syntyneistä sairaanhoitokustannuksista

Lisätiedot

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna Kelan kuntoutuspsykoterapiat EFPP, Helsinki 26.9.2008 Asiantuntijalääkäri Kirsi Vainiemi Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus,

Lisätiedot

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Tiedosta hyvinvointia 1 ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Salme Ahlström Tutkimusprofessori Alkoholi- ja huumetutkimus STAKES Päihdetiedotusseminaari "Päihteet ja väkivalta" Finnish-German Media

Lisätiedot

Sosiaaliturva Pohjoismaissa opiskelun aikana

Sosiaaliturva Pohjoismaissa opiskelun aikana Sosiaaliturva Pohjoismaissa opiskelun aikana Anita Leskinen 03.12.2009 Lainsäädäntö Opiskelijaan sovellettava lainsäädäntö määräytyy Pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen mukaan - POS 5 artikla * Henkilöön,

Lisätiedot

Suomeksi Näin käytät sähköistä reseptiä

Suomeksi Näin käytät sähköistä reseptiä Suomeksi Näin käytät sähköistä reseptiä Kaikki apteekit ja julkinen terveydenhuolto ovat jo liittyneet sähköisen reseptin käyttäjiksi. Yksityinen terveydenhuolto siirtyy parhaillaan vaiheittain sähköisen

Lisätiedot

Sähköinen resepti Terveystalossa

Sähköinen resepti Terveystalossa Sähköinen resepti Terveystalossa Sähköinen resepti Terveystalossa Terveystalo on siirtynyt sähköisen reseptin eli ereseptin käyttöön. Kaikki apteekit ja julkinen terveydenhuolto ovat siirtyneet sähköiseen

Lisätiedot

Kaikki irti Kelan palveluista

Kaikki irti Kelan palveluista Kaikki irti Kelan palveluista Kaikki irti mahdollisuuksista on kamalan työlästä olla työtön järjestöseminaari 23.9.2015 Tuula Sahiluoto suunnittelija, Kela, Terveysosasto Palvelua monin eri tavoin Mikä

Lisätiedot

3 Suorakorvausmenettelyn piiriin kuuluvat vakuutetuthenkilöt

3 Suorakorvausmenettelyn piiriin kuuluvat vakuutetuthenkilöt 3 Suorakorvausmenettelyn piiriin kuuluvat vakuutetuthenkilöt ja ostot Suorakorvausmenettely koskee Suomessa asuvia, sairausvakuutuslain mukaan vakuutettuja henkilöitä. Lisäksi suorakorvausmenettely koskee

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

ORIENTOIVAT OPINNOT 2 VUONNA 2010 OPINTOTUKI

ORIENTOIVAT OPINNOT 2 VUONNA 2010 OPINTOTUKI ORIENTOIVAT OPINNOT 2 VUONNA 2010 OPINTOTUKI OPINTOTUKI ON opintoraha asumislisä lainantakaus lainavähennysoikeus 2 TUKIAJAT Yliopistotutkintoon ( tukiajat 1.8.2005 alkaen) Opinto oikeus pelkästään alempaan

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Sosiaaliturvan piiriin kuuluminen. 17. ja 18.2.2010 Henna Huhtamäki

Sosiaaliturvan piiriin kuuluminen. 17. ja 18.2.2010 Henna Huhtamäki Sosiaaliturvan piiriin kuuluminen 17. ja 18.2.2010 Henna Huhtamäki Kansaneläke Terveydenhoito Perheetuudet KELA Kunnat Työttömyys Sairaus ja äitiysetuudet (rahaetuudet) Työttömyyskassat Työtapaturma ja

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Lääkkeiden korvattavuus

Lääkkeiden korvattavuus Sosiaaliturvan abc toimittajille 26.5.2011 Lääkkeiden korvattavuus Suomessa Päivi Kaikkonen yliproviisori Kela Terveysosasto 1 Lääkehuollon ja lääkekorvausjärjestelmän tavoitteita Mahdollistaa tehokas,

Lisätiedot

Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012

Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012 Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012 Voit hakea opiskelijan tukia verkossa www.kela.fi/asiointi Lisätietoja palvelunumeroista ma pe klo 8 18 Opiskelijan tuet 020 692 209 Asevelvollisen tuet 020 692

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2 Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2 Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti. Isän

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta HYKS-Operatiivinen tulosyksikkö Vesa Perhoniemi 11.9.2014 11.9.2014 Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta Vesa Perhoniemi hallinnollinen

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkykyjohtamisella työkyvyttömyyseläkeriskit hallintaan Lähiesimies Työolot Varhainen

Lisätiedot

Työurien pidentäminen

Työurien pidentäminen Lisää tähän otsikko Työurien pidentäminen EK päivä 24. 3. 2010 Oulun Yliopisto Kari Kaukinen Ylilääkäri 2 Ikääntyneiden huoltosuhde vuosina 2010, 2025 ja 2050 nykyisissä EU-maissa 65 vuotta täyttäneiden

Lisätiedot

Korvauksen hakeminen ulkomailla

Korvauksen hakeminen ulkomailla Korvauksen hakeminen ulkomailla syntyneistä kustannuksista Sanna Kuorikoski 14.4.2011 Sisältö Korvaushakemus ja valtakirja Tilityksinä haettavat korvaukset ja tilityslomake Tilityksen tekeminen Hakuaika

Lisätiedot

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot

KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen. Marjaana Lundqvist 27.8.2013

KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen. Marjaana Lundqvist 27.8.2013 KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen Marjaana Lundqvist 27.8.2013 Aihepiirit Yleistä ulkomaantyön vakuuttamisesta ja sosiaaliturvasta Työskentely EU- ja sosiaaliturvasopimusmaissa: vakuuttamista

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö 09/10/2007-19/11/2007 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 517/517 OSALLISTUMINEN Maa DE - Saksa 80 (15.5%) PL - Puola 51 (9.9%) DA - Tanska 48 (9.3%) NL - Alankomaat

Lisätiedot

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille 1 Teknologiateollisuus ry ja Metallityöväen Liitto ry ISBN

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä HOIDETTAVAA KOSKEVAT TIEDOT Henkilötiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Puhelin Tiedot hoitosuhteesta Hoidettava on hoitajan puoliso/avopuoliso

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

ISIEN OIKEUDET PERHEVAPAISIIN. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 9.6.2013 Katja Veirto

ISIEN OIKEUDET PERHEVAPAISIIN. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 9.6.2013 Katja Veirto ISIEN OIKEUDET PERHEVAPAISIIN SAK:n tasa-arvoviikonloppu 9.6.2013 Katja Veirto 1 Isän hoivaoikeuksien synty 1973 1974 ajatus esille äitiyspäivärahakauden muuttamisesta vanhempainvapaaksi 1974 Lindblomin

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUTUKI SOVELTAMISOHJEET 1.3.2012 alkaen. Kyh 24.1.2012 6 Kyh liite 4

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUTUKI SOVELTAMISOHJEET 1.3.2012 alkaen. Kyh 24.1.2012 6 Kyh liite 4 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUTUKI SOVELTAMISOHJEET 1.3.2012 alkaen Kyh 24.1.2012 6 Kyh liite 4 2 Kuljetuspalvelun tavoite ja laajuus Kuljetuspalveluiden tavoitteena on edistää ja ylläpitää

Lisätiedot

Ammattitutkintostipendi. näyttötutkinnon suorittaneelle

Ammattitutkintostipendi. näyttötutkinnon suorittaneelle Ammattitutkintostipendi näyttötutkinnon suorittaneelle Ammattitutkintostipendi lyhyesti l ammatillisen näyttötutkinnon (ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto) suorittaneelle

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

EU-kansalaisen tulo Vantaalle KEVÄT 2015

EU-kansalaisen tulo Vantaalle KEVÄT 2015 1 EU-kansalaisen tulo Vantaalle KEVÄT 2015 EU-maita ovat Suomen lisäksi Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg,

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Näin täytät sähköisen hakemuksen

Näin täytät sähköisen hakemuksen Ohjeita käyttäjälle Voit lähettää hakemuksen sähköisesti paperilomakkeen sijaan. Paperista hakemuslomaketta ei tarvitse toimittaa, jos lähetät sähköisen hakemuksen. Hakemukseen ei voi liittää liitteitä,

Lisätiedot

Opiskelijoiden ja tutkijoiden vakuuttaminen

Opiskelijoiden ja tutkijoiden vakuuttaminen Opiskelijoiden ja tutkijoiden vakuuttaminen - yleistä periaatteista Kesätilaisuus 31.8.2010 Ulkomaan yksikkö Sirpa Mattila Opiskelijana ulkomailla Alle vuoden ulkomailla tilapäisesti, esim. opiskelijavaihdossa

Lisätiedot

Perustoimeentulotuen Kela-siirto 1.1.2017. Heli Kauhanen Hankepäällikkö Toimeentulotuki 2017 -hanke

Perustoimeentulotuen Kela-siirto 1.1.2017. Heli Kauhanen Hankepäällikkö Toimeentulotuki 2017 -hanke Perustoimeentulotuen Kela-siirto 1.1.2017 Heli Kauhanen Hankepäällikkö Toimeentulotuki 2017 -hanke Kelan tavoitteet toimeenpanossa Perustoimeentulotukea tarvitsevien asiakkaiden yhdenvertainen kohtelu

Lisätiedot

Opiskelijana Suomessa tai maailmalla

Opiskelijana Suomessa tai maailmalla Opiskelijana Suomessa tai maailmalla Aalto-yliopisto opiskelijavaihto 8.5.2014 Danske opiskelijoille Danske määrittelee opiskelijoiksi kaikki 18-32 vuotiaat. Opiskelijat saavat Danske Bankista maksuttoman

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

antaja on nimennyt alle 18-vuotiaan lapsen sijoitettavaksi. Filippiinit, Etiopia ja Venäjä

antaja on nimennyt alle 18-vuotiaan lapsen sijoitettavaksi. Filippiinit, Etiopia ja Venäjä Kelan etuudet numeroina 2013 Äitiysavustus Oikeus: Suomessa asuva odottava äiti, jonka raskaus on kestänyt vähintään 154 päivää ja joka on käynyt neuvolassa tai lääkärissä terveystarkastuksessa ennen 4.

Lisätiedot