Rahoitusmarkkinat. Rahatalouden perusasioita II

Transkriptio

1 Rahoitusmarkkinat. Rahatalouden perusasioita II Jukka Vauhkonen, VTT Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Studia Monetaria 1

2 Sisältö 1) Rahoitusjärjestelmä ja sen tehtävät 2) Suomalaisten yritysten ja kotitalouksien rahoitus 3) Keskuspankit ja rahoitusjärjestelmän vakaus 2

3 I RAHOITUSJÄRJESTELMÄ JA SEN TEHTÄVÄT 3

4 Tärkeitä kysymyksiä Mitä eroa on kulutusluotolla ja jäätelötötteröllä? Mihin pankkeja tarvitaan? Bertolt Brecht: Pankin ryöstäminen ei ole mikään rikos pankin perustamiseen verrattuna. Miksi finanssikriisejä tapahtuu ja miksi kukaan ei estä niitä? 4

5 Mitä eroa on kulutusluotolla ja jäätelötötteröllä? Kun jäätelötötterö ostetaan, se maksetaan saman tien 1) Kulutusluotto maksetaan takaisin myöhemmin 2) Kulutusluoton takaisinmaksu ei ole varmaa! => Rahoitukseen liittyy riski! 5

6 Miksi Herra Harmaa ei tarjoa kulutusluottoa täysin vieraalle Rouva Jetsetille? Herra Harmaalla ylimääräistä rahaa mutta ei käyttökohteita, Rouva Jetsetillä päinvastoin Herra Harmaa ei tiedä, aikoisiko Rouva Jetset maksaa luoton takaisin Rouva Jetset tietäisi paremmin, mihin hän luoton käyttäisi (nettipokeriin vai asunnon remonttiin) Epäsymmetrinen informaatio => Monta Nobelia! 6

7 Kuinka Herra Harmaa ratkaisee epäsymmetrisen informaation ongelman? Herra Harmaa tallettaa rahansa Pordea Pankkiin => Rouva Jetset hakee Pordea Pankista kulutusluottoa => Pordea Pankki päättää, myöntääkö luottoa Rouva Jetsetille ja millä ehdoilla => Pordea Pankki maksaa Rouva Jetsetiltä saamistaan luottokoroista ja muista tuotoistaan talletuskorkoa Herra Harmaalle = Pankin olemassaolo on ratkaisu Herra Harmaan ja Rouva Jetsetin väliseen epäsymmetriseen informaatioon! 7

8 Pankki ratkaisuna epäsymmetrisen informaation ongelmaan Kokoaa tallettajien rahat ja lainaa ne useisiin kohteisiin: riskien hajautus Valikoi luottoasiakkaat tallettajien puolesta Saa tietoa luotonottajistaan asiakassuhteen aikana Muuntaa lyhytaikaiset talletukset pitkäaikaisiksi luotoiksi 8

9 Epäsymmetrinen informaatio selittää monia rahoitusjärjestelmän instituutioita ja toimintatapoja Luottojen hinnoittelu Vakuudet Kannustinrakenteet Pankkivalvonta ja -sääntely 9

10 Suora ja epäsuora rahoitus Suoraa rahoitusta (suoraan Herra Harmaalta Rouva Jetsetille) saa epäsymmetrisen informaation vuoksi vain hyvin pieni osa rahoituksen tarvitsijoista Suoraa rahoitusta saavat pääasiassa valtiot, kunnat ja muut julkisyhteisöt sekä isot ja tunnetut yritykset Kotitaloudet ja suurin osa yrityksistä joutuu turvautumaan epäsuoraan, välitettyyn rahoitukseen 10

11 Rahoitusvirrat säästäjiltä investoijille EPÄSUORA RAHOITUS VARAT Rahoituksen välittäjät VARAT V A R A T Säästäjät / luotonantajat Kotitaloudet Yritykset Valtio Ulkomaat VARAT Rahoitusmarkkinat VARAT Investoijat / luotonottajat Kotitaloudet Yritykset Valtio Ulkomaat SUORA RAHOITUS 11

12 Suora ja epäsuora rahoitus EPÄSUORA RAHOITUS SUORA RAHOITUS Rahoituslaitokset Talletuspankit Kiinnitysluottopankit Investointipankit Rahoitusyhtiöt Erityisrahoituslaitokset Vakuutusyhtiöt Arvopaperimarkkinat Osakkeet Joukkovelkakirjat Rahamarkkinatalletukset (Johdannaiset) Pääomasijoitusrahoitus Sijoitusrahastot Osake-, rahamarkkina- ja pitkän koron rahastot Hedge-rahastot, valt.sij.rah. 12

13 Rahoitusjärjestelmän tehtävät 1 a) Säästöjen kanavoiminen rahoitusta tarvitseville ja b) sijoituskohteiden tarjoaminen 2) Riskien hajautus 3) Investointien tehokas ohjaus 4) Yritysjohdon kontrolli (corporate governance) 13

14 1a) Rahoituksen välitys Pienet säästöt ja sijoitukset voidaan yhdistää suuriksi investoinneiksi Esimerkki 1 (epäsuora rahoitus) Pankki myöntää talletuksina kerätyt varat lainoina esim. yrityksille tai kotitalouksille Esimerkki 2 (suora rahoitus) Yritys hankkii rahoitusta yritystodistus- tai joukkolainakirjamarkkinoilta Esimerkki 3 (suora rahoitus) Yritys tai pankki kerää osakeannilla pääomaa laajalta sijoittajajoukolta (myös suunnattuja osakeanteja) 14

15 1b) Sijoituskohteiden tarjonta Rahoituksen tarjoaja, eli sijoittaja tai säästäjä, hyötyy varoilleen saamasta paremmasta tuotosta, kun varat ovat aktiivisesti investoitu taloudelliseen toimintaan, esimerkiksi asuntorahoitukseen yritysten investointien rahoitukseen valtion joukkolainoihin 15

16 2) Riskien hajautus Säästöt ja sijoitukset pieninä osuuksina lukuisiin kohteisiin Kotitalouksille riskien hajautus tärkeää Luottojen paketoiminen ja myyminen eteenpäin (arvopaperistaminen) Luottojohdannaiset (credit default swaps): institutionaaliset sijoittajat 16

17 3) Investointien ohjaus Säästäjät ja sijoittajat sekä näitä edustavat tahot vaativat sijoituksille hyvää tuottoa > Pakottaa yritykset kannattaviin investointeihin, jotta voidaan jakaa osinkoja ja maksaa korkoja Arvopaperien hinnat reagoivat hyviin ja huonoihin uutisiin > Kannustaa yritysjohtoa järkeviin päätöksiin > Kannustaako toisaalta lyhytjänteisyyteen? 17

18 4) Yritysjohdon kontrolli (corporate governance) Hallitustyöskentely yrityksissä Aktiivinen omistaminen äänivallan käyttö yhtiökokouksissa Johdon/työntekijöiden kannustinjärjestelmät osakeomistus optiot henkilöstörahastot Yritysvaltaukset yleisillä ostotarjouksilla äärimmäinen keino vaihtaa johto ja johtamistapa negatiivinen maine, mutta ovat päinvastoin usein hyvin positiivinen asia piensijoittajien kannalta 18

19 II SUOMALAISTEN YRITYSTEN JA KOTITALOUKSIEN RAHOITUS 19

20 Yritysrahoituksen muodot Yritysrahoituksen tärkein lähde on yrityksen tulorahoitus Velkarahoitus pankkilainat, yritystodistukset, jvk-lainat, lainaohjelmat (syndikoidut luotot), TyEL-lainat, Finnveran lainat Oma pääoma osakkeet, pääomasijoittajat omistusoikeus, äänivalta oikeus osinkoihin, mutta saamisjärjestyksessä viimeinen ; siksi suuri riski 20

21 Yritysten velka 140 Mrd. euroa Lainat rahalaitoksilta 2 Lainat muilta rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 3 Lainat julkisyhteisöiltä 4 Lainat ulkomailta pl. suorat sijoitukset 5 Muut arvopaperit kuin osakkeet Lähde: Suomen Pankki. 21

22 Yritysluottojen 12 kuukauden kasvuvauhti 30 % Lähde: Suomen Pankki. 22

23 Pankit kasvattaneet luotonannon asiakasmarginaaleja Pienet yrityslainat Suuret yrityslainat % Lähde: Suomen Pankki 23

24 Yritysten uusien luottojen marginaalit Mikrot 2008 Mikrot 2009 Pienet 2008 Pienet 2009 Keskisuuret 2008 Keskisuuret 2009 Suuret 2008 Suuret % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Leventyneet Pysyneet ennallaan Kaventuneet Ei osaa sanoa 24

25 Yritysten rahoitusongelmat yleistyneet voimakkaasti Mikrot 2008 Mikrot 2009 Pienet 2008 Pienet 2009 Keskisuuret 2008 Keskisuuret 2009 Suuret 2008 Suuret % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kyllä Ei 25

26 Velkaantumisaste sektoreittain Suomessa 100 % BKT:stä Yritykset pl. asuntoyhteisöt 2 Kotitaloudet 3 Valtio Lähteet: Tilastokeskus, Valtiokonttori ja Suomen Pankki. 26

27 Säästäminen ja sijoittaminen Varallisuuden säilyttäminen ja kasvattaminen tuottoa tavoittelemalla Perinteinen tapa pankkitalletukset valtion obligaatiot reaaliomaisuus: asunnot, metsä, maaomaisuus arvoesineet, taide 27

28 Säästäminen ja sijoittaminen Moderni sijoittaminen osakkeet rahastot (osake-, indeksi-, korko-, yhdistelmä- ja hedge-rahastot) vapaaehtoinen henki- ja eläkevakuutus kiinteistörahastot tai muu kiinteistösijoittaminen Institutionaalinen sijoittaminen sijoitusrahastot vakuutusyhtiöt työeläkerahastot hedge-rahastot pääomasijoittaminen (business angels, venture capital..) valtiolliset sijoitusyhtiöt 28

29 Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin arvopapereihin, kantatieto 200 Mrd. euroa Työeläkelaitokset 2 Muut rahoituslaitokset 3 Rahalaitokset 4 Kotitaloudet ja muut 5 Julkinen sektori 6 Yritykset 7 Suomen Pankki Lähde: Suomen Pankki. 29

30 Kotitalouksien rahoitusvarallisuus Suomessa 145 Mrd. euroa * 2* Pankkitalletuksevelkakirjat 2 Joukko- 3 Osakkeet 4 Vakuutus- 5 Sijoitus- 2009/Q2 *Arvio säästöt rahastot *Arvio Vakuutussäästöihin on laskettu yksityishenkilöiden ottamat säästövakuutukset ja yksilölliset eläkevakuutukset. Lähteet: Finanssialan Keskusliitto, Suomen Pankki, Tilastokeskus ja Finanssivalvonta. 30

31 Mrd.euroa Suomessa rekisteröidyt sijoitusrahastot rahastotyypeittäin Riskirahastot 2 Korkorahastot 3 Yhdistelmärahastot 4 Osakerahastot 5 Kaikkien rahastojen nettomerkinnät (oikea asteikko) Lähde: Suomen Sijoitusrahastoyhdistys Mrd.euroa

32 Kotitalouksien luottokanta 120 Mrd. euroa % Pankit, asuntoluotot 2 Pankit, muut luotot 3 Muut rahoituslaitokset 4 Julkisyhteisöt 5 Vuotuinen %-muutos (oikea asteikko) Lähde: Tilastokeskus, luottokantatilasto

33 Talouden supistuminen hidastaa lainojen ja talletusten kasvua Rahalaitosten laina- ja talletuskasvu % 20 Talletukset Lainat M1 2007M4 2007M7 2007M M1 2008M4 2008M7 2008M M1 2009M4 2009M7 33

34 Suomen rahalaitoksista nostetut uudet euromääräiset asuntolainat Uudet nostetut asuntolainat (vasen ast.) Uusien nostojen korko (oikea ast.) Mrd. euroa % Lähteet: Suomen Pankki ja Suomen Pankkiyhdistys ( ). Copyright Suomen Pankki - Finlands Bank RM 34

35 Muutokset jyrkempiä 1990-luvun lamassa: kotitaloudet velkaantuivat pitkään 2000-luvulla Kotitalouksien luottokannan vuotuinen reaalikasvu 90-luvun lama nykyinen lama 25.0 % 20.0 % 15.0 % 10.0 % 5.0 % 0.0 % 1985Q1-2002Q1 1986Q1-2003Q1 1987Q1-2004Q1 1988Q1-2005Q1 1989Q1-2006Q1 1990Q1-2007Q1 1991Q1-2008Q1 1992Q1-2009Q1-5.0 % 35

36 Luottotappiot Milj. euroa Suomalainen pankkitoiminta Lähde: Pankkien osavuosikatsaukset. 36

37 III KESKUSPANKIT JA RAHOITUSJÄRJESTELMÄN VAKAUS 37

38 Miksi rahoitustoimintaa säännellään ja valvotaan niin ankarasti? Miksi Konneveden Osuuspankkia valvotaan tiukemmin kuin Nokiaa? Rahoitusjärjestelmillä taipumus ajoittain kriisiytyä Ks. Alhonsuon ja Leinosen sekä Tuomisen Studia Monetaria esitelmät Finanssikriisien kustannukset voivat olla valtavia Yritykset ja kotitaloudet tarvitsevat luottoja, talletusmahdollisuuksia ja maksupalveluita 38

39 Aiempien finanssikriisien kesto ja suuruus: syklin huipulta pohjaan Asuntojen hinnat Osakkeiden hinnat Työttömyys BKT Muutos, % Kesto, vuotta Lähde: Reinhart & Rogoff (2009). 1

40 Rahoitusvalvojien ja keskuspankkien roolit Rahoitusvalvojat valvovat rahoituslaitosten riskinottoa ja säännösten noudattamista (= instituutiovalvonta, mikrovalvonta) Finanssikriisin opetus: Valvonnassa ei kiinnitetty riittävästi huomiota koko rahoitusjärjestelmän vakautta uhkaaviin riskeihin (makrovalvonta) Ei nähty metsää puilta 40

41 Keskuspankit ja makrovakausvalvonta Keskuspankit yhdistävät tietoa reaalitalouden kehityksestä ja uhkista: Suhdannenäkymät, talouden ylikuumeneminen, maailmankaupan vajeet, valuuttakurssit, kotitalouksien ja yritysten velkaantuminen ym: sekä rahoitusjärjestelmän kehityksestä ja uhkista Varallisuushintakuplat, liiallinen riskinotto, pankkitoiminnan kannattavuus ja riskit, pankkien taseen ulkopuoliset riskit, sääntelyn ja valvonnan puutteet, finanssikriisien hallinnan keinojen riittävyys jotta tunnistaisivat vaaralliset ns. systeemiset riskit, jotka vaurioittaisivat koko rahoitusjärjestelmän toimintaa joilla olisi suuria haitallisia vaikutuksia tuotantoon, työllisyyteen, kotitalouksiin, yrityksiin ja julkiseen talouteen 41

42 MAKROVALVONTA Kohteena koko rahoitusjärjestelmän vakaus ja sitä uhkaavat SYSTEEMIRISKIT, jotka voivat a) aiheutua rahoituslaitosten keskinäisistä vastuista (tartuntavaikutukset) tai altistumisesta samoille riskeille Pankki B Pankki A Pankki C HÄIRIÖ HÄIRIÖ Pankki D MIKROVALVONTA Kohteena yksittäisen rahoituslaitoksen vakavaraisuus ja riskit HÄIRIÖ HÄIRIÖ Pankki A HÄIRIÖ Pankki A Pankki D HÄIRIÖ b) voimistua Pankki B Pankki C HÄIRIÖ -rahoituslaitosten omista toimenpiteistä (esim. omaisuuserien pakkomyyntikierre) tai -reaalitalouden ja rahoitusjärjestelmän välisistä kytkennöistä (esim. varallisuushintojen, luotonannon ja riskinoton suhdannevaihtelua voimistava myötäsyklisyys) 42

43 EU:n finanssivalvonnan vahvistaminen Kaksi keskeistä elementtiä: 1. Uusi järjestelmäriskikomitea kokonaisriskien seurantaan 2. Uudet sektorikohtaiset EU-valvontaviranomaiset kansallisten valvojien yhteistyön tehostamiseen Tiedonvaihdon ja yhteistyön lisääminen (mikrovalvonta / makrovalvonta) 43

44 Euroopan järjestelmäriskikomitea (ESRB) Perustetaan EKP:n yhteyteen Seuraa ja analysoi rahoitusjärjestelmän kokonaisriskejä Antaa riskivaroituksia ja toimenpidesuosituksia Koko yhteisölle Yhdelle tai usealle jäsenvaltiolle Yhdelle tai usealle valvontaviranomaiselle Euroopan komissiolle (yhteisön lainsäädäntö) 44

45 Kiitos! 45