OPISKELIJOIDEN KÄSITYKSIÄ OPPILAITOKSEN MARK- KINOINNISTA KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEA- KOULUN YLIVIESKAN YKSIKÖSSÄ JA HAAPAJÄRVEN TOIMIPISTEESSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPISKELIJOIDEN KÄSITYKSIÄ OPPILAITOKSEN MARK- KINOINNISTA KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEA- KOULUN YLIVIESKAN YKSIKÖSSÄ JA HAAPAJÄRVEN TOIMIPISTEESSÄ"

Transkriptio

1 Velimatti Heinonen OPISKELIJOIDEN KÄSITYKSIÄ OPPILAITOKSEN MARK- KINOINNISTA KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEA- KOULUN YLIVIESKAN YKSIKÖSSÄ JA HAAPAJÄRVEN TOIMIPISTEESSÄ Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalouden koulutusohjelma Toukokuu 2009

2 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Ylivieskan yksikkö Aika Tekijä/tekijät Velimatti Heinonen Koulutusohjelma Markkinointi ja viestintä Työn nimi Opiskelijoiden käsityksiä oppilaitoksen markkinoinnista Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun Ylivieskan yksikössä. Työn ohjaaja Eija Lappalainen Sivumäärä 37+5 Työelämäohjaaja Eija Lappalainen Tiivistelmä Markkinointi kehittyy nopeasti ja sen vuoksi myös oppilaitokset joutuvat suunnittelemaan ja harkitsemaan tarkoin markkinointiaan. Opinnäytetyössäni tutkin Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun Ylivieskan yksikön ja Haapajärven toimipisteen markkinointia opiskelijoiden näkökulmasta. Tavoitteena oli selvittää Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun Ylivieskan yksikössä ja Haapajärven toimipisteessä opiskelevien opiskelijoiden käsityksiä oppilaitoksensa markkinoinnista: mitä mieltä he ovat eri markkinointikanavissa esitetyistä mainoksista ja missä on parannettavaa. Tavoitteenani oli myös selvittää millä maantieteellisillä alueilla Ylivieskan yksikön ja Haapajärven toimipisteen kannattaisi markkinoida itseään. Tutkimus suoritettiin Webropol-nimisen internetohjelman avulla lähettämällä kysely noin 100:lle Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun Ylivieskan yksikön ja Haapajärven toimipisteen opiskelijalle. Kyselyn vastausprosentti oli 50. Tulokseksi saatiin, että Ylivieskan yksikön ja Haapajärven toimipisteen markkinointi on mitään sanomatonta ja liian huomaamatonta. Tuloksista selvisi myös, että Ylivieskan yksikön ja Haapajärven toimipisteen markkinoinnin pääpaino kannattaa keskittää oppilaitosten lähialueille. Asiasanat Markkinointi, mainonta, oppilaitosmarkkinointi, kyselytutkimus.

3 ABSTRACT CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Date Author Velimatti Heinonen Degree programme Business Administration Name of thesis Student s Notions of Marketing in Central Ostrobothnia University of Applied Sciences Ylivieska Unit. Instructor Eija Lappalainen Pages 37+5 Supervisor Eija Lappalainen ABSTRACT Marketing is developing fast and thus schools have to plan their marketing very carefully. In this thesis I analyse the marketing of Central Ostrobothnia University of Applied Sciences Ylivieska Unit from students perspective. The objective was to research the opinions of students in Central Ostrobothnia University of Applied Sciences Ylivieska Unit on marketing at their school: What they think about the advertisements of Ylivieska Unit in different marketing channels, and how the marketing could be improved. I also aimed to find out in which geographical areas Ylivieska Unit should market itself. I made the research with Webropol-program. I sent a survey to approximately 100 students of Central Ostrobothnia University of Applied Sciences Ylivieska Unit. The response rate of the survey was 50 percent. The results tell that the marketing of Ylivieska Unit and is meaningless and way too invisible. The results also show that Ylivieska Unit office should focus their marketing into the local areas. Key words Marketing, advertisement, marketing in university, survey.

4 SISÄLLYS Sivunumero TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO 1 2 OPPILAITOSMARKKINOINTI YLEENSÄ Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun Ylivieskan yksikön markkinointi Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun markkinoinnin kehitys Kohderyhmistä yleensä Segmentointi Nuoret kohderyhmänä 8 3 MARKKINOINTIVIESTINNÄN KEINOJA PALVELEMASSA OPPILAITOSMARKKINOINTIA Mainonta Mainonta Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa Lehtimainonta TV-mainonta Radiomainonta Verkkomainonta Myyntityö Kerro kaverille markkinointi Sissimarkkinointi Myynninedistäminen 19 4 TUTKIMUSMENETELMÄT Kvalitatiivinen tutkimus Kvantitatiivinen tutkimus Kyselytutkimus 24 5 TUTKIMUSTULOKSET Taustatiedot Mielipiteet Yhteenveto tuloksista Opiskelijoiden mielipiteitä 32 6 JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA Yhteenveto opinnäytetyöstä ja tutkimuksen suorittamisesta sekä tutkimustuloksista 33 LÄHTEET 36 LIITTEET

5 1 1 JOHDANTO Ammattikorkeakouluopetus käynnistyi Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa ja ammattikorkeakoulu vakinaistettiin Kaksikielisen Keski- Pohjanmaan ammattikorkeakoulu on monialainen ja poikkitieteellisyyttä korostava oppimis- ja kehittämiskeskus. Ammattikorkeakoulun päätehtävänä on kohottaa toimialueensa väestön osaamistasoa. Korkeatasoinen oppimistoiminta on Keski- Pohjanmaan ammattikorkeakoulun toiminnan ydin. Oppimiskulttuuri perustuu henkilöstön pedagogiselle taitavuudelle, opiskelijalähtöiselle ajattelulle ja elinkeino- ja työelämäyhteyksille. Ammattikorkeakoulussa opiskelee noin 3300 opiskelijaa kuudella koulutusalalla 22 eri koulutusohjelmassa. Ammattikorkeakoulun opetuskielet ovat suomi ja ruotsi ja englanti. (Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu 2008.) Opinnäytetyön aihepiiri on markkinointi ja siihen liittyvät markkinointiviestinnän toimenpiteet (-> oppilaitosvierailut, tiedotus ja suhdetoiminta, markkinointiviestintä, mainonta, myynti, lehti-ilmoitukset, tv-mainonta ja esitteet.) Perehdyn aiheeseen, koska aihealue on mielenkiintoinen laajuutensa takia. Haluan myös osaltani auttaa opinnäytetyöni toimeksiantajaa saamaan parempia tuloksia markkinoinnissa. Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää markkinoinnin onnistuminen ja antaa siihen mahdollisia parannusehdotuksia. Tavoitteena on tutkia markkinointiviestintää, sisältäen kaikki toimeksiantajan käyttämät markkinointikanavat. Tutkimus tehdään asiakkaille lähetettävän kyselyn perusteella. Tutkimuksen kohderyhmänä toimii Haapajärven toimipisteen 2007-vuosikurssin opiskelijat, amk:n aikuislinjan 2007-vuosikurssin opiskelijat, Ylivieskan yksikön 2007-vuosikurssin restonomiopiskelijat ja kaksi eri ryhmää Ylivieskan yksikön 2007-vuosikurssin insinööriopiskelijoista.

6 2 Pääongelma: Millaisia ovat Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun Ylivieskan yksikössä opiskelevien käsitykset oppilaitoksen markkinoinnista? Alaongelmat: Miten ja millaisena opiskelijat ovat kokeneet oppilaitoksen markkinoinnin? Missä markkinointikanavissa (tv-mainonta, lehti-ilmoitukset, radio, esitteet, internet, hakijanopas, messut) he ovat havainneet oppilaitoksen mainontaa? Ovatko ko. opiskelijat käyneet amk-päivillä? Millaiseksi he ovat kokeneet amk-päivät? Oppilaitosvierailut? Opiskelijat tai oppilaitoksen edustajat ovat vierailleet eri kouluilla? Mikä sai heidät hakemaan ja tulemaan opiskelemaan Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun Ylivieskan yksikköön. Tutkimuksen tiedonhankintamenetelmät ja aineisto Tieto hankitaan Webropol-ohjelmalla toteutettavalla kyselyllä, sillä se on nopea ja helppo tapa saavuttaa kyselyyn osallistuvat henkilöt. Kysely lähetetään noin sadalle (100) asiakkaalle/opiskelijalle. Tutkimusote tulee olemaan kvantitatiivinen. Lisäksi tutkimusmenetelmänä käytettiin asiantuntijahaastattelua.

7 3 2 OPPILAITOSMARKKINOINTI YLEENSÄ Oppilaitosmarkkinointi on aivan tavallista markkinointia, jossa yritetään kaupata tuotetta, joka on tässä tapauksessa mahdolliselle tulevalle opiskelijalle opiskelupaikka. Tärkeimpänä kohderyhmänä oppilaitosmarkkinoinnissa on yleensä nuoret ja nuoret aikuiset. Oppilaitosmarkkinoinnissa käytetään yleensä normaaleja markkinointiviestinnän keinoja avuksi pyrittäessä saavuttamaan markkinoinnilliset tavoitteet. Oppilaitosten markkinointiin vaikuttaa monet eri seikat, kuten oppilaitoksen maantieteellinen sijainti ja kilpailevien oppilaitosten sijainti. Esimerkiksi isoimmissa kaupungeissa sijaitsevien oppilaitoksien ei välttämättä tarvitse panostaa markkinointiinsa/ nimensä tunnetuksi tuomiseen, kuin mitä pienillä paikkakunnilla sijaitsevien oppilaitosten tarvitsee. 2.1 Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun Ylivieskan yksikön markkinointi Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun Ylivieskan yksikön markkinoinnissa pyritään käyttämään nykyään vain tehokkaita, nopeita kanavia. Markkinointi onkin siirtynyt suurelta osin sähköisiin medioihin, televisioon ja internetiin, jotka ovat helppo ja nopea keino tavoittaa haluamansa kohderyhmä. Ylivieskan yksikkö onkin pyrkinyt panostamaan yhä suuremmissa määrin omiin internet-sivuihinsa. Uutena markkinoinnillisena toimenpiteenä vuonna 2008 yksikkö ryhtyi käyttämään televisiomainontaa. Perinteisistä markkinointimuodoista yksikkö on joissakin määrin luopunut, esimerkiksi yksikkö ei enää juurikaan mainosta aikakaus- ja sanomalehdissä. (Kivijakola 2008) Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun Ylivieskan yksikön markkinoinnin pääpaino on vuosittain järjestettävässä AMK-päivissä, joihin osallistuu arviolta noin 1000 kävijää. AMK-päivien ajankohta on järjestetty yhteistyössä lähialueiden luki-

8 4 oiden ja ammattikoulujen kanssa, jotta tapahtuma tavoittaisi mahdollisimman monta potentiaalista asiakasta. AMK-päivät ovatkin Ylivieskan yksikön ainoa niin kutsuttu isompi ponnistelu oppilaitoksen markkinoinnin hyväksi. (Kivijakola 2008) Nykyään Ylivieskan yksikössä panostetaan yhä enemmän opiskelijoiden hoitamiin vierailuihin toisen asteen kouluissa. Ylivieskan yksikkö ottaa myös vieraita vastaan esitelläkseen oppilaitosta ja eri koulutusaloja. Oppilaitosvierailuilla ei panosteta yhteenkään tiettyyn koulutusalaan, vaan pyritään kertomaan tasapuolisesti kaikista yksikössä tarjolla olevista koulutusaloista, jotta mahdollisille tuleville opiskelijoille löytyisi heti se mieluisin koulutusala. (Kivijakola 2008) Ylivieskan yksikkö on mukana myös erinäisillä messuilla, joita järjestetään ympäri maata. Tosin messuille Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu osallistuu kaikkien yksiköidensä voimin (Kokkola, Pietarsaari, Ylivieska). Messut ovat hyvä markkinointikanava, sen kautta tavoitetaan paljon potentiaalisia tulevia opiskelijoita ja tehdään oppilaitosta tunnetuksi. (Kivijakola 2008) Postitse tapahtuva markkinointi tapahtuu lähempänä ammattikorkeakoulujen yhteishaun aikaa, jolloin Ylivieskan yksikkö lähettää noin 5000:lle henkilölle mainospostia yksiköstä. Vuonna 2008 Ylivieskan yksikkö lähetti kohderyhmälleen tekemiään dvd-mainoksia. Lehtimainontaa on enää vain yhteishaun läheisyydessä. (Kivijakola 2008) 2.2 Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun markkinoinnin kehitys Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun markkinointiprosessin tavoitteena on luoda ja vahvistaa ammattikorkeakoulun brandi-identiteettiä sekä nostaa esiin ammattikorkeakoulun ja sen koulutusohjelmat ja tutkimus ja kehitys-työ. Markkinointiprosessin tavoitteena on tukea koulutusohjelmia kohderyhmän tunnistamisessa ja tavoittamisessa. Haapajärven toimipisteen markkinoinnin tavoitteena on tiedon lisääminen toimipisteestä potentiaalisissa kohderyhmissä ja riittävän hakijamäärän saaminen sekä riittävän opiskelijamäärän varmistaminen toimipisteeseen.

9 5 Ammattikorkeakoulun markkinointia toteutetaan sekä toiminnallisesti että taloudellisesti koko ammattikorkeakoulun, yksikköjen sekä eri koulutusohjelmien tasoilla. Ulkoisen viestinnän tärkeimpiä välineitä ovat internet ja erilaiset markkinointimateriaalit, oppilaitosvierailut, messut ja avoimien ovien päivät sekä hakukampanjat. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun markkinoinnissa mennään Kivijakolan (2008) edellisessä kappaleessa mainitsemaan suuntaan. Markkinoinnissa panostetaan yhä enemmän henkilökohtaiseen myyntityöhön. 2.3 Kohderyhmistä yleensä Markkinoinnin toimintaratkaisujen perustaksi on yrityksen tehtävä kunkin markkina-alueen sisällä tiukka asiakaskohderyhmän valinta, määrittely ja kohderyhmän tyyppiominaisuuksien kuvaus. Tämä segmentoinniksi kutsuttu toiminta on perusta muiden markkinoinnillisten ratkaisujen toteutukselle. Niinpä segmentoinnin huolellinen ja tarkka toteutus sekä tehdyissä ratkaisuissa onnistuminen toimivat edellytyksinä kaikille segmentoinnin päälle rakennettaville markkinointiratkaisuille. (Rope 2002, 153.) Kohderyhmien määrittäminen on markkinointiviestinnän suunnittelun yksi peruskysymyksistä. Kohderyhmät on määriteltävä ja tunnettava mahdollisimman hyvin eli on tiedettävä millainen on vastaanottaja ja hänen maailmansa ja millaisia tiedontarpeita hänellä on. (Isohookana 2007, 102.) Se, millaisilla markkinoilla yritys toimii ja miten se on segmentoinut markkinat, on lähtökohta kohderyhmien valinnalle (Isohookana 2007, 102). Markkinointiviestinnän suunnittelussa asiakassuhde on hyödyllistä jakaa eri ryhmiin, koska tiedontarpeet ja odotukset ovat erilaisia eri vaiheissa. Asiakassuhteet voivat olla joko positiivisia tai negatiivisia. Positiivinen asiakassuhde on prosessi, jossa asiakas on tyytyväinen ja hänen odotuksensa täyttyvät. (Isohookana 2007, 102.)

10 6 Negatiivinen asiakassuhde alkaa samalla tavalla kuin positiivinenkin, mutta huonojen kokemusten ja tyytymättömyyden kautta prosessi ei etene, vaan asiakassuhde loppuu ja asiakas siirtyy kilpailijalle. (Isohookana 2007, ) 2.4 Segmentointi Segmentointi on markkinoiden eli potentiaalisten asiakkaiden lohkomista keskenään erilaisiin segmentteihin jollakin perusteella eli kriteerillä. Segmentoinnilla tavoitellaan myynti- ja kannattavuustavoitteiden saavuttamista. Segmentointia käytetään usein yrityksen toiminnan alkuvaiheessa tai jo markkinoilla olevan tuotteen myynnin vauhdittamisessa. (Lahtinen & Isoviita 1998, 120.) Segmentoinnin suurin hyöty on, että asiakkaiden tarpeet ja yrityksen markkinointitoimenpiteet voidaan sovittaa hyvin yhteen. Yritys oppii tuntemaan asiakkaansa ja heidän tarpeensa niin hyvin, että sille muodostuu kanta-asiakassuhteita. Toisaalta asiakkaat saavat juuri heille sopivia tuotteita ja heitä miellyttävää palvelua. (Lahtinen & Isoviita 1998, 124.) Markkinoiden segmentointi perustuu ajatukseen, että yrityksen heterogeenisia kokonaismarkkinoita ei kannata käsitellä kokonaisuutena, vaan pyritään löytämään pienempiä, kiinteitä ja sisäisesti suhteellisen homogeenisia ryhmiä, jotka ovat yrityksen markkinointitoimille suotuisampia ja tuottoisampia kuin toiset potentiaaliseen asiakaskuntaan lukeutuvat ryhmät. Kohdistamalla tarjonta yritykselle suotuisampaan ryhmään tai ryhmiin yritys saavuttaa yleensä paremman tuloksen kuin pyrkimällä koko potentiaalisen asiakasjoukon palvelemiseen. (Rope 2002, ) Tyyppisegmentoinnissa pyritään mahdollisimman tarkasti kuvaamaan valitun asiakkaan ominaispiirteet. Tyyppisegmentointi on yleensä kaksitasoinen prosessi. Esimerkiksi organisaatiomarkkinoilla määritetään ensin valittava organisaatiotyyppi. Tämän jälkeen määritellään henkilöt, jotka yrityksessä osallistuvat ostoprosessiin. Seuraavaksi toteutettava henkilösegmentointi saattaa myös rajata muutamia organisaatiosegmentoinnin sisältämiä potentiaalisia asiakkaita lopullisen kohde-

11 7 ryhmän ulkopuolelle, mikäli henkilötason segmentointi osoittaa, että kyseiset organisaatiot eivät sovellu henkilökriteereiden perusteella segmentoijalle. (Rope 2002, 165.) Kuluttajamarkkinoinnissa tyyppisegmentointi on sikäli helppoa, että yleensä päästään suoraan henkilöpiirteiden kuvaamiseen (tyyliin ladylike, sporttityyppi jne.) (Rope 2002, 165). Segmentoinnin suurin hyöty on, että asiakkaiden tarpeet ja yrityksen markkinointitoimenpiteet voidaan sovittaa hyvin yhteen. Yritys oppii tuntemaan asiakkaansa ja heidän tarpeensa niin hyvin, että muodostuu kanta-asiakas-suhteita. Toisaalta asiakkaat saavat juuri heille sopivia tuotteita ja heitä miellyttävää palvelua. Pitkällä aikavälillä segmentointi parantaa yrityksen kannattavuutta. Segmentoitua tai asiakaskohtaisesti räätälöityä markkinointia harjoittavat yritykset ovat paremmin perillä markkinoiden kehityssuunnista ja uusista ideoista. Toisaalta eräiden näkemysten mukaan segmentoinnin merkitys on vähenemässä. (Rope 2002, 165.) Segmentointi voi olla yritykselle myös ongelmien aiheuttaja. Se ei ole mikään patenttilääke yrityksen kaikkiin ongelmiin, vaikka sitä usein käytetään viimeisenä oljenkortena, kun kaikki muut pelastautumisyritykset on jo käyty läpi. Segmentoinnissa on pulmia ja vaaroja: 1. Valitaan väärä (kannattamaton) segmentti. 2. Valitaan liian pieni segmentti. 3. Segmentointi tehdään väärillä perusteilla. 4. Segmentin tavoittaminen on liian kallista. 5. Keskitytään liikaa yhteen segmenttiin. 6. Segmenttien välillä on tietovuotoa. (Lahtinen, Isoviita & Hytönen 1995, 25.)

12 8 2.5 Nuoret kohderyhmänä Eri kohderyhmät keskenään ovat sangen erilaisia, joka on otettava huomioon muodostettaessa kohderyhmä ajattelua. Etenkin nuoret ovat tunnetusti varsin alttiita samastumaan ryhmiin, jotka ajattelevat ja käyttäytyvät jollain tietyllä tavalla. Ryhmät saattavat edustaa jotakin tiettyä nuorten alakulttuuria tai ryhmät voivat liittyä esimerkiksi harrastuksiin. Nuoret muodostavat omaa identiteettiään samaistumalla johonkin tiettyyn ryhmään, joka samalla heijastuu nuorten käyttäytymisessä ja kulutuksessa. (Stark 2005.) Nuorten kulutuskäyttäytyminen muuttuu sukupolvien aikana, joka on nykyään lähes täysin erilaista kuin se oli vanhemmilla sukupolvilla. Nykyään vapaa-aika ja kulutus ovat nousseet keskeisiksi elämänalueiksi, näillä osa-alueilla nuori sukupolvi toteuttaa itseään päinvastoin kuin heitä vanhempi sukupolvi. Nykykulttuurissa ei siis ole mitään valmiita malleja, joihin tarttua. (Stark 2005.) Nuorten identiteettikehityksessä kuluttamisella on olennainen merkitys. Raha näyttää toimivan välineenä, jonka avulla nuori vahvistaa käsitystään omasta itsestään. Kuluttaminen auttaa nuorta rakentamaan käsitystään omasta itsestään eli siitä, kuka hän on ja mihin hän tuntuu kuulevansa. Oikeiden kulutustavaroiden ostaminen antaa nuorelle varmuutta ja se tuntuu samalla ikään kuin helpottavan hänen jäsentymistään sosiaalisiin verkostoihin, joista tärkeimpiä ovat kaveripiirit. Nuorten ikäluokkien seuraaminen antaa vahvistusta edellä mainitulle väitteelle. Nuoret kulkevat kaduilla hyvin samalla tavalla pukeutuneina ja heidän kulutuskäyttäytymisensä seuraa pitkälti ajan muotisuuntauksia. Kuuluminen johonkin suurempaan joukkoon on nuorille tärkeää. (Stark 2005.)

13 9 3 MARKKINOINTIVIESTINNÄN KEINOJA PALVELEMASSA OPPILAITOS- MARKKINOINTIA Isohookana (2007, 91) esittää, että markkinointiviestintä on markkinoinnin aktiviteeteista kaikkein näkyvin. Usein siihen sijoitetaan huomattava määrä voimavaroja: rahaa, aikaa, ihmisten työpanoksia ja teknisiä resursseja. Markkinointiviestinnän tuloksellisuus edellyttää pitkäjänteistä ja kokonaisvaltaista suunnittelua. Markkinointiviestinnän suunnittelu on erottamaton osa koko markkinoinnin ja liiketoiminnan suunnittelua. Markkinointiviestinnän strategisen suunnittelun avainkysymykset liittyvät tavoitteiden asettamiseen, kohderyhmien määrittämiseen, sanoman ja keinojen valintaan (Isohookana 2007, 91). Markkinointiviestinnän keskeinen tavoite on lisätä valitun kohderyhmän tietoisuutta yrityksestä ja sen tuotteista sekä vahvistaa haluttua viestiä ja toimintaa kohderyhmässä. Ensisijaisesti markkinointiviestinnällä pyritään vaikuttamaan asiakkaan myönteisten ostopäätösten syntymiseen (Mäntyneva 2002, 123.) Isohookana (2007, 36) toteaa, että nykyaikainen markkinointiajattelu korostaa kokonaisvaltaisuutta. Menestyäkseen markkinoilla koko yrityksen tulee olla markkinointiorientoitunut. Tämä näkyy sekä tavassa ajatella sekä tavassa toimia. Markkinointi yrityksen yhtenä toimintona on se, joka ikään kuin katsoo ikkunasta ulos markkinointiympäristöön. Sen tärkeimmät analysoinnin kohteet ovat markkinat ja kysyntä, asiakkaat, kilpailijat ja muut toimijat kuten erilaiset jakelukanavat ja yhteistyökumppanit Mainonta Mainonta on tunnistettavissa olevan lähettäjän maksamaa, lähinnä joukkotiedostusvälineissä toteutettavaa tiedottamista tavaroista, palveluista ja aatteista (Lahtinen & Isoviita 2001, 175).

14 10 Mainonnan tavoitteet liittyvät yrityksen ja sen tuotteiden tunnettuuden lisäämiseen, tavoitellun mielikuvan rakentamiseen sekä myynnin synnyttämiseen ja kasvattamiseen. Perinteisesti mainonta on ollut suurelle kohdejoukolle suunnattua massaviestintää, jonka vastaanottajakohtaiset kustannukset ovat olleet kohtuulliset suhteessa tavoitteisiin. (Mäntyneva 2002, 126.) Mainonta on selvästi näkyvin kilpailukeino. Mainonnalla on useita positiivisia ominaisuuksia: massaluonteisuus, nopeus, henkilökohtaisuus sekä edullisuus molemmille osapuolille. Sen tehtävänä on viestiä nopeasti ja tehokkaasti tuotteista. Mainonnan vaikutus voidaan jakaa tunnetun AIDA-kaavan mukaisesti neljään vaiheeseen. Mainonnan avulla yritetään aluksi kiinnittää asiakkaiden huomio tuotteeseen (Attention). Tämän jälkeen ihmiset pitää saada kiinnostumaan tuotteesta (Interest) ja haluamaan sitä (Desire). Mainonnan pitkävaikutteisena tavoitteena on luonnollisesti saada asiakkaat toimimaan eli ostamaan tuote (Action). (Lahtinen & Isoviita 2001, 175.) Mainonnan asema kilpailukeinona on vahva etenkin kulutushyödykkeiden kohdalla, jossa tuotedifferoinnilla on tärkeä tehtävä. Tosin myös tuotantohyödykkeiden markkinoinnissa ollaan siirtymässä lisääntyvästi mainonnan käyttöön. (Rope & Vahvaselkä 1993, 180.) Mäntyneva (2002, 126) toteaa, että mainonnan tavoitteellisuutta voidaan tarkastella sekä tunnettuus- ja mielikuvamainonnan että suoraan myyntiin tähtäävän mainonnan näkökulmista. Kun pyritään ostopäätöksen aikaansaamiseen, mainonnan on pyrittävä puhuttelemaan asiakasta henkilökohtaisesti. Silloin kun painotetaan yrityksen ja sen tuotteidentunnettuutta ja niihin liittyvää mielikuvaa, on sen sijaan tärkeätä saada välitettyä haluttu viesti valitulle kohderyhmälle mahdollisimman kattavasti. Tässä mainosvälineen tai usean mainosvälineen yhdistelmän valinnalla on keskeinen merkitys. Tärkeätä on kuitenkin pitää mielessä, mitä halutaan saada aikaan. Mainonnan tavoitteet voidaan luokitella sen mukaan, pyritäänkö kohderyhmää informoimaan, suostuttelemaan, muistuttamaan vai vahvistamaan jo tehtyä ostopää-

15 11 töstä. Tavoitteet tulee asettaa tavoitehierarkian eri tasoille, jotka ovat tietämys, tuntemus, preferointi ja toiminta. (Isohookana 2007, 141.) Mediavalinnan tavoitteena on kartoittaa ne mainosvälineet, joilla sanoma saadaan kohderyhmälle mahdollisimman taloudellisesti ja tehokkaasti. Intermediavalinnalla tarkoitetaan valintaa eri mainosmuotojen välillä. Päätetään mitä mainonnan muotoja käytetään: lehti-, tv-, radio-, elokuva, ulko-, suora- vai internet-mainontaa ja millaisin yhdistelmin. (Isohookana 2007, 141.) Mediavalinnalla pyritään saavuttamaan oikeat ihmiset oikeaan aikaan ja mahdollisimman taloudellisesti. Valitun median tulee pystyä viemään sanoma kohderyhmälle tavoitteen mukaisesti. (Isohookana 2007, 141.) Mainonta Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu markkinoi itseään perinteisissä markkinointikanavissa; lehdissä, televisiossa, radiossa, internetissä ja erilaisissa messuluontoisissa tapahtumissa. Mainonnan pääpaino tällä hetkellä Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa on vuosittain järjestettävissä amk-päivissä, perinteisen sanomalehtimainonnan jäädessä vähemmälle huomiolle. Merkittävässä roolissa on myös opiskelijoiden järjestämä mainonta kerro kaverille -menetelmän ja oppilaitosvierailuiden ansiosta Lehtimainonta Ilmoittelumainonta jaetaan kahteen pääryhmään: sanoma- ja aikakauslehtimainontaan. Sanomalehti on kaikkien saatavilla oleva, ajankohtaisia, yleisiä asioita käsittelevä, maksullinen eli lukijan tilaama tai ostama, sanomalehtityyppinen julkaisu, joka ilmestyy säännöllisesti 1-7 kertaa viikossa (Isohookana 2007, 145).

16 12 Sanomalehtimainonnan medioita ovat varsinaiset sanomalehdet, paikalliset sanomalehdet ja ilmaisjakelu- eli kaupunkilehdet. Sanomalehdellä on mainosvälineenä useita etuja muihin medioihin verrattuna. Sillä on korkea uutisarvo ja se välittää ilmestymistiheytensä ansiosta tuoretta tietoa. Lisäksi se on joustava mainosväline ajoituksen, koon, sijainnin ja peiton kannalta. (Rope & Vahvaselkä 1993, 185.) Aikakauslehti on julkaisu, joka ilmestyy säännöllisesti vähintään neljä kertaa kalenterivuodessa ja se on kaikkien tilattavissa tai laajalti saatavissa. Aikakauslehti sisältää numeroa kohden useita artikkeleita tai toimituksellista aineistoa. (Isohookana 2007, 146.) Aikakauslehdet voidaan jakaa yleisölehtiin ja pienryhmälehtiin. Yleisölehtiä ovat yleisaikakauslehdet, erikoislehdet, asiakaslehdet ja muut sekalaiset yleisölehdet. Yleisölehdet ovat tehokkaita medioita. Ne ovat valtakunnallisia ja laadukkaita, ja niiden kautta on helppo löytää oikea kohderyhmä. Ne ovat kuitenkin vähemmän joustavia kuin sanomalehdet. Pienryhmälehdet ovat medioina suhteellisen tehokkaita ja edullisia kohderyhmämarkkinoinnissa. Pienryhmälehdet on tarkoitettu erityiskohderyhmille. Niitä ovat ammattilehdet, jäsen-, järjestö- ja harrastelehdet, mielipidelehdet, uskonnolliset lehdet sekä tiede- ja taidelehdet. (Rope & Vahvaselkä 1993, 185.) Aikakauslehdissä mainonnan toteutusmahdollisuudet ovat monimuotoiset. Tavanomaisten ilmoitusten lisäksi on mahdollista mainostaa muun muassa ilmoitusliitteiden, monisivuisten, personoitujen, alueellisten liitteiden tai pikasivujen avulla. (Rope & Vahvaselkä 1993, 185.) Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa ja Ylivieskan yksikössä lehtimainontaa toteutetaan yhteyshaun aikaan keskitetysti paikallisissa lehdissä.

17 TV-mainonta Televisiomainonta on noussut erityisesti kuluttajamarkkinoilla keskeiseksi mainosmuodoksi (Rope 2002, 318). Televisio on luonteeltaan intiimi massamedia. Siksi se soveltuu erityisesti kulutushyödykkeiden mainontaan, kun halutaan osoittaa, mitä tuote tekee ja miten se toimii. Tv-mainonta soveltuu usein myös yrityskuvamainonnan välineeksi. Liike ja ääni tekevät televisiosta havainnollistavan ja vakuuttavan mainosvälineen. Television vaikutus on nopea. Se on myös ajallisesti joustava. Televisio on valtakunnallinen media, ja sillä saavutetaan suuri peitto edullisin kontaktikustannuksin. (Rope & Vahvaselkä 1993, 185.) Televisiomainonnan teho perustuu siihen, että siinä on mahdollista yhdistää kaikki keskeiset toiminnalliset elementit kuva, ääni ja liike. Tämä seikka on tehnyt televisiomainonnasta niin tuloksellisen, että ihmisten keskustellessa mainonnasta painopiste useimmiten kääntyy juuri tv-mainoksiin. (Rope 2002, 318.) Valtakunnallisella televisiolla on teoriassa mahdollista saavuttaa kaikki suomalaiset samaan aikaan. Mainosaikaa myydään alueellisesti, joten myös paikalliset kohderyhmät voidaan saavuttaa television kautta. (Isohookana 2007, 149.) TV-mainontaa on toteutettu parina viime vuonna Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun Ylivieskan yksikössä. Mainokset ovat näkyneen ammattikorkeakoulujen yhteishaun aikana. Mainoksilla on pyritty löytämään oikeat kohderyhmät ostamalla mainosaikaa niin kutsutulta prime-time -ajalta Radiomainonta Kaupallinen radiotoiminta alkoi Suomessa vuonna 1985, jolloin valtioneuvosto antoi toimiluvan yli 20 asemalle. Kaikilla asemilla sallittiin myös radiomainonta. Lii-

18 14 kenne ja viestintäministeriö myöntää kaupalliset radiotoimiluvat viideksi vuodeksi kerrallaan. (Isohookana 2007, 151.) Kaupallisia radioita ovat kaikki Suomessa toimivat, mainosmyynnillä toimintansa rahoittavat radioasemat. Kaupalliset radioasemat luokitellaan valtakunnallisiin, osavaltakunnallisiin (=ketjuradiot) ja paikallisradioihin. (Isohookana 2007, 151.) Radio on kattava mainosmedia. Sillä voidaan saavuttaa lähes kaikki suomalaiset jokaisena vuodenpäivänä. Radio koetaan henkilökohtaisena ja läheisenä, koska se kulkee mukana ihmisten arjessa. Radio vaikuttaa vain äänen kautta, joten se antaa sijaa myös kuuntelijan omalle mielikuvitukselle. (Isohookana 2007, 152.) Radion heikkouksia mainosmediana ovat nopeus, taustakuuntelu ja kanavan vaihto. Radio on nopea media: siihen ei voi palata kuten lehtiin, vaan kuuntelijan huomio on saatava sekunneissa. Radiota kuunnellaan usein muiden toimintojen ohella, siihen ei useinkaan keskitytä erikseen. Puheohjelmiin keskitytään kuitenkin paremmin kuin musiikkiohjelmiin, joten mainoksen huomioarvo vaihtelee kuuntelijoiden ja ohjelmien mukaan. Nuoret kuuntelevat enemmän musiikkikanavia, vanhemmat taas puheohjelmia. Radiokanavia on helppo vaihtaa. Kilpailluimmilla alueilla kuuntelija voi valita jopa yli 20 eri kanavan välillä. (Isohookana 2007, 153.) Verkkomainonta Verkkomainonta voidaan jakaa periaatteessa kahteen erilliseen osioon: wwwsivuihin ja Internet-mainontaan. Koska ne ovat luonteeltaan ja toiminnaltaan täysin erilaisia, niitä tulee myös käsitellä toisistaan erillisinä. Voidaankin sanoa, että verkkoviestintä www-sivut ja niihin tehdyt sovellukset ovat nousseet keskeiseksi pohjustusviestinnän toimintakentäksi. Sanonta jos et ole verkossa, et ole olemassa kuvastaa varsin hyvin sitä henkeä ja asennetta, mikä verkkoviestintää kohtaan on syntynyt 1990-luvun jälkipuoliskolla. (Rope 2002, 331.)

19 15 Www-sivut Erityisesti business-to-business markkinoilla toimivien yritysten on lähes pakko olla verkossa, koska yritysmarkkinoiden avainhenkilöiden toimintatapa on muuttunut verkkoperusteiseksi niin, että normaali työskentely tapahtuu tietokoneiden avulla ja Internet-rakenteissa. Mietittäessä kotisivujen välttämättömyyttä voidaan todeta, että vain ne kaupat ja ravintolat, joiden asiakaskunta kertyy yrityksen välittömästä toimintaympäristöstä, voivat ajatella tulevansa toimeen ilman kotisivuja. Muille www-sivut ovat tämän päivän välttämättömyys. (Rope 2002, 331.) Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoululla on omat toimivat internet-sivut, josta löytyy olennaista tietoa eri koulutusaloista joita ammattikorkea tarjoaa. Jokaiselta ammattikorkeakoulun yksiköltä löytyy lisäksi omat internet-sivustot, jotka tosin ovat kiinteässä yhteydessä koko ammattikorkeakoulun nettisivujen kanssa. Internet-mainonta Internet-mainonta on toinen keskeinen verkkoviestinnän muoto. Se alkoi vallata alaa USA:sta, kun vuoden 1994 loppupuolella Hot Wired hankki ensimmäiset niin sanotut bannerimainostajat. Tästä alkoi se luonnollinen kehitys, joka on tapahtunut kaikille informaatiovälineille, eli niistä tuli mainosvälineitä. (Rope 2002, 334.) Internet-mainonnan eräänä etuna on mahdollisuus kohdistaa mainonta eri kriteereillä. Esimerkiksi kehittyneillä uusmediatoimistoilla on käytössään sellainen mainonnan hallintajärjestelmä, joka mahdollistaa yhden mainostajan kampanjan hajauttamisen useampaan eri kohderyhmään. Esimerkiksi kaikille suomalaisille voidaan näyttää Nokian kotisivuilla uusimman kännykkämallin mainos suomeksi, muissa maissa heidän omilla kotikielillään. (Rope 2002, 334.) 3.2 Myyntityö Yritystoiminnan perimmäisenä tarkoituksena on saada aikaan kannattavaa myyntiä siten, että asetetut tulos-, kannattavuus- ja asiakastyytyväisyystavoitteet saavutetaan. Henkilökohtaisella myynnillä on ratkaiseva rooli näiden tavoitteiden saavut-

20 16 tamisessa, sillä myyntihenkilöstö on avainasemassa yrityksen ja asiakkaan välisessä suhteessa. Henkilökohtainen myynti ja asiakaspalvelu ovat ainoa markkinointiviestinnän osa-alue, joka käyttää kanavanaan henkilökohtaista vaikuttamista. (Isohookana 2007, 133.) Asiakkaan tarpeet luovat pohjan myyntitoiminnalle. Myyjän tehtävänä on selvittää asiakkaan ongelmat ja tarpeet ja kertoa, miten hänen edustamansa yrityksen tuotteet ja palvelut voivat ratkaista näitä ongelmia. Myynti on lähettäjän ja vastaanottajan välistä suoraa vuorovaikutusta. (Isohookana 2007, 133.) Myyntityön luonne riippuu paljon siitä, toimiiko myyjä kuluttaja- vai yritysmarkkinoilla ja myös siitä onko kyseessä tuotanto, kulutus- vai palveluhyödyke. Ostaja ja myyjä voivat kohdata vähittäisliikkeessä, ostavan tai myyvän yrityksen tiloissa, puhelimessa tai kotimyynnin ollessa kyseessä ostajan kotona tai verkostomyynnissä jonkun toisen kotona. (Isohookana 2007, 134.) Myynti liittyy muodossa tai toisessa kaikkien yritysten markkinointiin. Myynnin käsittelyn ongelmana on joskus se, että se nähdään vain henkilökohtaisena myyntityönä eikä laaja-alaisena myyntiviestintänä, johon sisältyvät kaikki myyntityön muodot ja niihin liittyvät elementit. Mikäli myynti nähdään vain kapea-alaisena myyntiedustajien tekemänä myyntityönä, ei myynnin kokonaisuutta eikä merkityksellisyyttä ole mielletty täysimääräisenä. Myyntiin liittyy tämän mukaan niin puhelinmyynti kuin kaikki myynnilliset henkilökohtaiset vuorovaikutteisen viestinnän toimintamuodot. Niinpä myyntiviestintää käsiteltäessä tarkastellaankin erikseen puhelinmyyntiä ja henkilökohtaista myyntityötä sekä niiden tuloksellista toteuttamista. (Rope 2002, 385.) Henkilökohtainen myyntityö tuo yrityksen mahdollisimman suoraan kontaktiin asiakkaidensa kanssa. Käytännössä henkilökohtainen myyntityö on kuitenkin suhteellisen kallista, minkä vuoksi se ei voi olla ainoa markkinointiviestinnän keino erityisesti herätettäessä potentiaalisten asiakkaiden tietoisuutta yritystä ja sen tuotteita kohtaan. Tämäntyyppisiin markkinointiviestinnän tavoitteisiin mainonta sekä suhde- ja tiedotustoiminta pystyvät vastaaman paremmin. (Mäntyneva 2002, 134.)

21 17 Myyntiä ohjaavia tavoitteita ovat yleensä myynnin määrä, markkinaosuus ja myyntikate. Näitä tukevia välitavoitteita ovat mm. asiakaskäyntien määrä ja laatu, uusien asiakkaiden hankinta, tehtyjen tarjousten määrä ja myyntityöhön käytetty osuus myyjien kokonaistyöajasta. (Mäntyneva 2002, 135.) Henkilökohtaisena myyntityönä voidaan pitää ns. oppilaitoskäyntejä, jolloin opiskelijat ja myös opetushenkilöstö voivat käydä eri oppilaitoksissa esittelemässä koulutustarjontaa. Lisäksi International management -koulutusohjelmaa ovat käyneet markkinoimassa Venäjällä rehtori Nivala assistentteineen Kerro kaverille markkinointi Kaverilta kaverille -markkinoinnilla (K2K) tarkoitetaan internetissä yleistyneitä suosittelukampanjoita, joissa kuluttajia kannustetaan välittämään mainostajan kampanjaviestiä ystävilleen. Tammikuussa 2008 valmistunut viranomaisohjeistus rinnasti K2K-markkinoinnin sähköiseen suoramarkkinointiin, joka on kiellettyä ilman vastaanottajan etukäteissuostumusta. (Harma 2008.) K2K-toimintoa käytetään monissa erityyppisissä yhteyksissä kuten artikkeleiden, harrastetiedon, tuotevinkkien, e-postikorttien, hankintaehdotusten yms. lähettämisessä tuttaville, jotka saavat sisällön sähköpostina. Toiminto on vakiintunut osaksi monia internetin sivustoja ja sen avulla yksityiset henkilöt voivat kätevästi välittää tuttavalleen tietoa kiinnostavista asioista. Hyvin suunniteltuna ja huolellisesti toteutettuna K2K on viestintämahdollisuuden ja palvelun tarjoamista yksityiselle henkilölle, joka päättää itse lähettää tuttavalleen sähköisen viestin tarjolla olevaa mahdollisuutta hyödyntäen. Suoramarkkinointia koskevia säännöksiä ei sovelleta yksityisten henkilöiden väliseen viestintään. (ASML 2006.) Hyvin tehty K2K ja sen käyttö ei ole ns. roskapostia eikä sopimatonta markkinointia, vaan K2K:ssa kaveri päättää itse lähettää viestin kaverilleen. Jäljempänä on

22 18 pyritty ohjeistamaan K2K:n tyylikästä ja kaikille osapuolille sopivaa toteutusta. (ASML 2006.) K2K on tarkoitettu vain viestien lähettämiseen tutuille ja nimenomaan sellaisille henkilöille, joiden lähettäjä katsoo olevan sopiva vastaanottaja ja olevan todennäköisesti kiinnostunut viestin sisällöstä (ASML 2006). Vuonna 2008 kehiteltiin Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun Ylivieskan yksikön Haapajärven toimipisteessä K&K-markkinointiin Kerro kaverille kirje, jota opiskelijat saattoivat lähettää tutuilleen sähköpostitse. (Liite 4) Sissimarkkinointi Sissimarkkinointi on lähtöisin USA:sta, jossa ilmestyi vuonna 1983 aiheesta ensimmäinen kirja, Jay Conrad Levinsonin Guerilla Marketing. American Marketing Association, AMA, määrittelee sissimarkkinoinnin seuraavasti: sissimarkkinointi tarkoittaa epätyypillistä markkinointia, jossa minimipanoksilla tavoitellaan maksimihyötyjä. (Isohookana 2007, 175). Sissimarkkinointi on markkinointia, jossa pyritään saamaan huomiota mitä erilaisimmilla tavoilla. Se on läsnä epätavallisissa paikoissa ja tilanteissa, ulkona tai sisällä. Paikalla ja ajalla on erityinen merkitys: sissimarkkinointi tapahtuu juuri tietyssä paikassa ja tiettyyn aikaan. Tästä johtuen guerillamarkkinointia ei voi toistaa täsmälleen samalla tavalla kerrasta toiseen vaikka idea olisikin sama, tapahtuma on aina ainutkertainen. (Isohookana 2007, 175.) Sissimarkkinointi vaatii todellista luovuutta, sillä se on yllättävää, mielenpainuvaa jopa hätkähdyttävää. Sissimarkkinoinnin eri muotoja yhdistää edullisuus, ketteryys, mielikuvitus ja tuloksellisuus. Sissimarkkinoinnin ainoa sääntö on, että sääntöjä ei ole. Sissimarkkinoija investoi aikaansa, energiaansa ja mielikuvitustaan, sen keinoista suurin osa on ilmaisia tai lähes ilmaisia. (Isohookana 2007, 175.)

23 19 Niin pitkään kuin markkinointi jatkaa muuttumistaan, jatkavat sissimarkkinoinnin salat muuttumistaan. On olemassa 18 sissimarkkinoinnin salaa, ja ne takaavat sen että ylität kaikkein valoisimmat ennusteesi: Sijoittaminen. Johdonmukainen. Itsevarma. Kärsivällinen. Valikoima. Miellyttävä/sopiva. Myöhempi. Yllätys. Laajuus/ulottuvuus. Osallistuminen. Riippuvainen. Varustelu. Suostumus/hyväksyntä. Kasvaa. Tyydyttää. Apuväline. Yhteneväinen. (Levinson 2008.) 3.3 Myynninedistäminen Myynninedistäminen on yksi markkinointiviestinnän osa-alue. Se soveltuu hyvin sekä kuluttajamarkkinointiin että yritysmarkkinointiin. Myynninedistämisestä käytetään myös nimityksiä menekinedistäminen ja SP (Sales Promotion). (Isohookana 2007, 161.) Myynninedistämisellä tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on innostaa omia myyjiä ja jälleenmyyjiä myymään tuloksellisemmin yrityksen tuot-

24 20 teita. Myynninedistämisen toimenpiteillä edistetään myös asiakkaiden ostohalua. (Lahtinen, Isoviita & Hytönen 1995, 224.) Myynninedistämisen tavoitteena on lisätä jakeluportaan sekä myyjien resursseja ja halua myydä yrityksen tuotteita tai palveluja ja toisaalta vaikuttaa kuluttajien ostohalukkuuteen (Isohookana 2007, 161). Myynninedistäminen täydentää muita markkinointiviestinnän osa-alueita. Se soveltuu niin kulutus-, palvelu- kuin tuotantohyödykkeidenkin markkinointiin, sillä siihen kuuluu mitä erilaisimpia keinoja. Myynninedistäminen on henkilökohtaisen myynnin ja mainonnan välimaastossa; se on lähellä kohderyhmäänsä mutta voi kohdistua massoihin, myös esimerkkinä messut. (Isohookana 2007, 162.) Myyntikilpailut ovat hyvä keino vauhdittaa myyntiä. Ne pitää kuitenkin suunnitella huolella. Jos kilpailuja on liian usein, myyjät kyllästyvät. Jos palkinnot ovat liian pieniä, ne eivät houkuttele. Jos tavoitteet on väärin asetettu, ne eivät saa myyjiä mukaan. (Isohookana 2007, 163.) Messut on yksi tärkeä myynninedistämisen muoto. Messut soveltuvat erityyppisille yrityksille ja monenlaisten hyödykkeiden markkinointiin kulutustavaroista palveluihin ja tuotantohyödykkeisiin. Messut voidaan jakaa eri ryhmiin alueellisuuden tai kohderyhmän mukaan. Alueen Mukaan voidaan puhua kansainvälisistä, pohjoismaisista, valtakunnallisista, maakunnallisista tai paikallisista messuista. Kohderyhmän mukaan messut jaetaan yleis-, erikois- ja ammattimessuihin. Suuret toimialakohtaiset erikoismessut jaetaan usein kahteen osaan. (Isohookana 2007, 166.) Messut sopivat uusien yritysten ja lanseerattavien tuotteiden sekä jo markkinoilla olevien tuotteiden myynninedistämiskeinoksi, sillä asiakkaat menevät messuille ja näyttelyihin nimenomaan löytääkseen jotakin uutta (Lahtinen ym.1995, 225). Messuille osallistuminen edellyttää huolellista suunnittelua, jotta osallistuminen tuottaisi tulosta. Messuille ei kannata lähteä, jos osallistumiselle ei ole selkeää tavoitetta. Tavoitteita suunniteltaessa on muistettava, että messut ovat osa yrityksen kokonaismarkkinointia ja viestintää. (Lahtinen ym. 1995, 225.)

25 21 Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun Ylivieskan yksikkö on osallistunut mm. Oulussa pidettyihin OPI-päiviin, jolloin yksiköllä on ollut messuosasto Ouluhallissa. Messuesiintymisenä voidaan pitää myös AMK-päiviä, jolloin koulutusta on esitelty kokonaisuudessaan Ylivieskan yksikössä, jossa on ollut eri esittelypisteitä eri koulutusohjelmille.

26 22 4 TUTKIMUSMENETELMÄT Tutkimusmenetelmät jaetaan joko kvalitatiiviseen, eli laadulliseen menetelmään, tai kvantitatiiviseen eli määrälliseen menetelmään. 4.1 Kvalitatiivinen tutkimus Laadullinen eli kvalitatiivisen tutkimuksen määritteleminen on monesta syystä hankalaa. Ensiksi on huomattava, että menetelmä viittaa loogisen käsitteen sijasta käytäntöön, joka on viime kädessä sormenpäissä. Kuten kaikkia käytäntöjä, on myös menetelmää vaikea määritellä selkeästi. Ongelma kierretään usein määrittelemällä laadullinen tutkimus kvantitatiivisen (eli yleensä tilastollisen) tutkimuksen vastakohdaksi. Tämä määritelmä osoittaa, että laadullinen tutkimus ei perustu mittaamiseen eli pyrkimykseen saattaa aineisto numeeriseen muotoon. (Koskinen, Alasuutari & Peltonen 2005, 30.) Ensiksikin laadullinen tutkimus operoi viime kädessä aina erittelemällä yksittäisiä tapauksia. Tapaus on kuvattu esimerkiksi päiväkirjahavaintona, haastattelulausuntona, tekstikatkelmana. Oleellista on kuitenkin tutkijan vuorovaikutus yksittäisen havainnon kanssa. Tutkimuksen hypoteesit johdetaan yksittäistapausten analyysista, ja ne testataan myöhemmin isommalla aineistolla. Toiseksi laadullinen tutkimus erittelee yksittäistapauksia niihin osallistuvien ihmisten näkökulmasta tai niihin osallistuvien ihmisten niille antamien merkitysten kautta. (Koskinen ym. 2005, 30.) Kvalitatiiviset tutkimukset toimivat itsenäisesti tai täydentävät erittäin hyvin kvantitatiivisia tutkimuksia, kun tavoitteena on oppia ymmärtämään kokonaisvaltaisesti, miksi kuluttaja käyttäytyy tietyllä tavalla ja mitkä asiat motivoivat häntä ostajana. (Lahtinen ym. 1995, 91.) Kvalitatiiviset tutkimukset hyödyntävät psykologian ja muiden käyttäytymistieteiden oppeja. Kvalitatiivinen tutkimus

27 23 lisää ymmärrystä asiakkaista kiteyttää keskeiset asiat ja aiheet tuottaa hypoteeseja asiakkaiden toiminnasta selvittää erilaisten käyttäytymisvaihtoehtojen laajuuden ja pyrkii selittämään kuluttajan motiiveja, asenteita ja käyttäytymistä. Kvalitatiivisia tutkimuksia käytetään silloin, kun halutaan tietää, miksi kuluttaja valitsee tietyn tuotteen tai miksi hän reagoi mainontaan tietyllä tavalla. Kvalitatiivisen tutkimuksen tavoitteena on siis ymmärtäminen, ei sen selvittäminen, kuinka moni kuluttaja käyttää tai käyttäisi tiettyä tuotetta. Kvalitatiivisen tutkimuksen avulla saadaan selville kohderyhmän arvot, asenteet, mielikuvat, tarpeet ja odotukset markkinointiviestinnän ja tuotekehityksen pohjaksi. (Lahtinen ym. 1995, 91.) 4.2 Kvantitatiivinen tutkimus Kvantitatiivinen tutkimus pyrkii yleistämään. Perusideana on kysyä pieneltä joukolta tutkittavaa ilmiötä tutkimusongelmaan liittyviä kysymyksiä. Pienen joukon eli otoksen vastaajien edellytetään edustavan koko joukkoa eli perusjoukkoa. Tutkimustulosten voidaan katsoa edustavan koko joukkoa. (Kananen, 2008, 10.) Kvantitatiivinen tutkimus tarkoittaa nimensä mukaisesti määrällistä tutkimusta. Kvantitatiivisessa tutkimuksessa käsitellään mittauksen tuloksena saatua aineistoa tilastollisin menetelmin. Kvantitatiivisessa tutkimuksessa mittauksia tehdään kvalitatiivista tutkimusta enemmän. Mittauksilla tarkoitetaan havaintoyksiköiden määrää, ei yhtä yksikköä kohti tehtyjä mittauksia. Enemmän tarkoittaa tässä yhteydessä useita kymmeniä. Kvantitatiivinen tutkimus edellyttää riittävää määrää havaintoyksiköitä, jotta tulokset olisivat luotettavia ja ne voitaisiin siirtää koskemaan koko perusjoukkoa. (Kananen 2008, 10.) Kvantitatiivinen tutkimus voidaan nähdä prosessina, joka viedään läpi vaihe vaiheelta. Kvantitatiivien tutkimus ei ole muita prosesseja vaikeampi. Kyseessä on esim. kirjanpitotekniikkaan rinnastettava prosessi, jota säätelevät säännöt ja sopi-

28 24 mukset. Kvantitatiivisessa tutkimuksessa tutkimusaiheet vaihtelevat kuten kirjanpidossa kirjanpidon kohteena olevat yritykset. (Kananen 2008, 11.) Tutkimuksen lähtökohtana on tutkimusongelma, johon haetaan ratkaisua tai vastausta. Tutkimusongelma ratkaistaan tiedolla. Mitä tietoa tarvitaan ongelman ratkaisemiseksi? Kun on määritelty tarvittava tieto, tulee ratkaista, mistä tieto hankitaan ja miten se kerätään. Jokainen vaihe vaikuttaa seuraavaan vaiheeseen. (Kananen 2008, 11.) Opinnäytetyössäni on sekä laadullista että määrällistä tutkimusotetta: suurin osa kyselytutkimuksen kysymyksistä on määrällisiä kysymyksiä, mutta siinä on myös osia, jossa on laadullinen ote. 4.3 Kyselytutkimus Aaltola ja Valli (2001, 100) toteavat, että kysymysten tekemisessä tulee olla huolellinen, sillä ne luovat perustan tutkimuksen onnistumiselle. Kysymysten muoto aiheuttaakin eniten virheitä tutkimustuloksiin, sillä jos vastaaja ei ajattele samalla tavalla kuin tutkija tarkoittaa, tulokset vääristyvät. Kysymysten tulee siis olla yksiselitteisiä. Niitä lähdetään rakentamaan tutkimuksen tavoitteiden ja tutkimusongelmien mukaisesti. Vasta kun tutkimusongelmat ovat täsmentyneet, on syytä lähteä keräämään aineistoa tällöin tiedetään, mitä tietoa aineiston keruulla pyritään löytämään. Samalla vältytään turhilta kysymyksiltä ja muistetaan kysyä kaikki olennainen. Hyviä puolia kyselylomakkeella suoritetussa tutkimuksessa on Aaltolan ja Vallin (2001, 101) mukaan se, että tutkija ei vaikuta olemuksellaan eikä läsnäolollaan vastauksiin, toisin kuin esimerkiksi haastattelussa. Kyselylomakkeessa on myös mahdollisuus esittää runsaasti kysymyksiä, etenkin jos lomakkeeseen on laadittu valmiit vastausvaihtoehdot. Luotettavuutta parantava tekijä on myös se, että kysymys esitetään jokaiselle koehenkilölle täysin samassa muodossa.

29 25 Kun taas heikkouksiksi Aaltola ja Valli (2001, 101) toteavat, että vastausprosentti jää usein postikyselynä tehdyssä aineistonkeruussa alhaiseksi. Parannusehdotukseksi Aaltola ja Valli (2001) ehdottavat muun muassa pyrkiä tekemään aineiston keruuta esimerkiksi koululuokittain tai muuten olemassa olevien ryhmien rakenteita hyväksi käyttäen. Toinen haittapuoli on, että vaikka aineiston keruu on nopeaa, uusintakyselyjen tekeminen lisää vastausaikaa sekä työtä ja kustannuksia. Kolmas haittapuoli on se, ettei vastaaja välttämättä vastaa halutussa kysymysjärjestyksessä ja että hän voi tutustua ennakolta myöhempiin kysymyksiin. Väärinymmärtämisen mahdollisuuskin on ongelma, sillä vastaaja ei voi saada tarkentavaa informaatiota itselleen epäselvien kysymysten yhteydessä. (Aaltola & Valli 2001, 101.) Kyselytutkimuksessani halusin selvittää opiskelijoiden käsityksiä Keski- Pohjanmaan ammattikorkeakoulun Ylivieskan yksikön ja Haapajärven toimipisteen markkinoinnista. Ensimmäisissä kysymyksissä selvitin vastaajien perustausta tiedot, iän, sukupuolen, asuin- ja opiskelupaikkakunnan. Kysyin myös vastaajan kotipaikkakunnan etäisyyttä opiskelupaikkakuntaan, saadakseni selville etäisyyden mistä kaikkialta tullaan opiskelemaan Ylivieskan yksikköön ja Haapajärven toimipisteeseen. Seuraavissa kysymyksissä selvitin, mistä opiskelija oli saanut tiedon Ylivieskan yksiköstä ja Haapajärven toimipisteestä ja missä markkinointikanavissa vastaaja oli havainnut edellä mainittujen markkinointia. Lopuissa kysymyksissä kysyttiin vastaajan mielipiteitä eri markkinointikanavissa esitetyistä mainoksista asteikolla 1-5. Kahdessa viimeisessä kohdassa kyselystä vastaajalla oli mahdollisuus vastata omin sanoin pariin kysymykseen.

30 26 5 TUTKIMUSTULOKSET Kysely toteutettiin Webropol-ohjelmalla ja kyselyt lähetettiin sähköpostitse opiskelijoille. Kysely lähetettiin noin 100:lle opiskelijalle, joista 53 opiskelijaa vastasi. Kohderyhmiksi valittiin Haapajärven toimipisteessä 2008 aloittaneet opiskelijat, Ylivieskassa 2008 aloittaneet aikuisopiskelijat, Ylivieskassa 2008 aloittaneet restonomiopiskelijat ja 2008 Haapajärvellä aikuislinjalla opiskelunsa aloittaneet opiskelijat. 5.1 Taustatiedot Ensimmäisissä kysymyksissä kysyttiin vastaajan ikää ja sukupuolta, joista selvisi vastanneiden keski-iän olevan noin 26 vuotta (25,75 vuotta), joista 60,4 % (32kpl) oli naisia ja 39,6 % (21kpl) miehiä. Kolmantena kysymyksenä kysyttiin opiskelupaikkakuntaa. Vastanneista 58,5 % (31 kpl) opiskelee Ylivieskassa ja loput 41,5 % (22 kpl) Haapajärvellä. TAULUKKO 1. OPISKELUPAIKKAKUNTA Opiskelupaikkakunta % kpl Ylivieska 58,5 % 31 kpl Haapajärvi 41,5 % 22 kpl Seuraavissa kysymyksissä haluttiin tietää opiskelijoiden kotipaikkakunta ja kotipaikkakunnan etäisyys opiskelupaikkakunnasta. Vastauksista selvisi, että suurin osa vastanneista ilmoitti kotipaikkakuntansa sijaitsevan Keski- ja Pohjois- Pohjanmaan alueella. Suurimmalla osalla vastanneista etäisyys opiskelupaikkakunnan ja kotipaikkakunnan välillä oli 0-50 kilometriä. Vain muutamalla kyselyyn vastanneella etäisyys koti- ja opiskelupaikkakunnan välillä kasvoi huomattavan suureksi (noin 400 km ja noin 600 km).

31 27 Kysyttäessä mistä opiskelija on saanut tiedon Ylivieskan yksiköstä ja/tai Haapajärven toimipisteestä, suurin osa vastaajista (35,8 %) kertoi saaneensa tiedon oppilaitoksesta mainoksien kautta. Kyselyyn vastanneiden opiskelijoiden edellinen opiskelupaikka osoittautui myös hyväksi tietolähteeksi, sillä 34 prosenttia vastanneista mainitsi saaneensa tiedon nykyisestä opiskelupaikastaan edellisestä oppilaitoksestaan. Lukumääräisesti iso joukko kyselyyn vastanneista kertoi saaneensa tiedon nykyisestä opiskelupaikastaan kavereilta, tai jostakin muualta, vain seitsemän (13,2 %) kyselyyn vastannutta kertoi saaneensa tiedon kotoaan. Kohtaan muualta, vastaajilta pyydettiin tarkennusta vastaukseensa. Vastauksissa ilmeni, että suurin osa vastaajista oli saanut tiedon nykyisestä opiskelupaikastaan internetin kautta. Loput kohtaan muualta vastanneet kertoivat saaneensa tietää nykyisestä opiskelupaikastaan enemmän tai vähemmän sattuman kautta. 13,20 % Mainokset 35,80 % Edellinen 30,20 % opiskelupaikka Muualta Kavereilta 32,10 % 34 % Kotoa KUVIO 1. ENNAKKOTIETO Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun Ylivieskan yksiköstä ja/tai Haapajärven toimipisteestä Kysyttäessä missä eri markkinointikanavissa opiskelija oli havainnut nykyisen oppilaitoksensa markkinointia, suurin osa vastanneista ilmoitta havainneensa lehtimainontaa (38 kpl vastanneista). 60 prosenttia vastanneista ilmoitti havainneensa myös nykyisen opiskelupaikkansa mainontaa myös internetissä. Hakijanopas- ja

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Sosiaalisen median mahdollisuudet & hyödyt

Sosiaalisen median mahdollisuudet & hyödyt Sosiaalisen median mahdollisuudet & hyödyt 2018 WWW.PITKOSPUU.FI Sosiaalisen median mahdollisuudet Sosiaalinen media eli some, on tuonut tulleessaan muutoksen markkinointiin niin suunnittelussa kuin toteutuksessa.

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa

Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa Suomen markkinointitutkimusseuran Sosiaalinen Suomen markkinointitutkimusseuran Sosiaalinen media & web-analytiikka osana

Lisätiedot

Asiakasmarkkinoinnin määritelmä

Asiakasmarkkinoinnin määritelmä Asiakasmarkkinoinnin määritelmä Markkinointi on asiakaslähtöinen ajattelu- ja toimintatapa, jonka avulla luodaan yrityksille kilpailuetua, tuodaan hyödykkeet markkinoille ostohalua synnyttäen ja rakennetaan

Lisätiedot

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä.

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä. MIELIKUVAT JA DESIGN MANAGEMENT Psykologisia perusteita Ihmiselle on ainoa totuus se, jonka hän uskoo todeksi eli siis mielikuva asiasta, eikä ole merkitystä pitääkö tämä asia paikkansa vai ei. Ostopäätöstilanteessa

Lisätiedot

Markkinointipsykologia

Markkinointipsykologia Markkinointipsykologia Sisällysluettelo ESIPUHE 1. MARKKINOINNIN PSYKOLOGISET PERUSTAT 1.1. Miksi-mitä-miten-malli 1.2. Markkinointipsykologiasta psykologiseen markkinointiin 2. IHMINEN MARKKINOILLA 2.1.

Lisätiedot

Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle

Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle HELSINGIN YLIOPISTO RURALIA-INSTITUUTTI Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle KASVOT LUOMULLE 1. Perustiedot (lyhyesti ja ytimekkäästi) Mitä yritys myy? Mikä on pääkohderyhmä? Kenelle myydään? Miten

Lisätiedot

Tietoisuuden lisääminen vihreästä liiketoiminnasta: Osa 1 Tietoisuuden lisääminen Mitä se tarkoittaa?

Tietoisuuden lisääminen vihreästä liiketoiminnasta: Osa 1 Tietoisuuden lisääminen Mitä se tarkoittaa? 2O16-1-DEO2-KA2O2-003277 Tietoisuuden lisääminen vihreästä liiketoiminnasta: Osa 1 Tietoisuuden lisääminen Mitä se tarkoittaa? Hanke on rahoitettu Euroopan komission tuella. Tästä julkaisusta (tiedotteesta)

Lisätiedot

KIRJASTO & MARKKINOINTI. Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto

KIRJASTO & MARKKINOINTI. Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto KIRJASTO & MARKKINOINTI Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto 26.3.2015 OHJELMA & TAVOITE Lyhyt esittely - mitä markkinointi on Miten markkinointi eroaa viestinnästä? Esimerkkejä

Lisätiedot

Näyttötutkintojen markkinointi. Olli Vuorinen

Näyttötutkintojen markkinointi. Olli Vuorinen Näyttötutkintojen markkinointi Olli Vuorinen Markkinoinnin peruskysymykset (Mitä on markkinointi?) Miksi markkinoidaan? Mitä markkinoidaan? Kenelle markkinoidaan? Miten markkinoidaan? Miksi markkinoidaan?

Lisätiedot

Kuntien markkinointitutkimus 2009. vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009

Kuntien markkinointitutkimus 2009. vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009 Kuntien markkinointitutkimus 2009 vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009 Toteutus maaliskuussa 2009 Toteutettiin webropol-kyselynä Sähköpostitse kuntien kirjaamojen kautta kuntien markkinointivastaaville

Lisätiedot

Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa

Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa 7.5 2014 Anu Korkiakangas Myynninmaailma Oy www.myynninmaailma.fi Miksi sähköinen markkinointi? Tukemaan myyntiä Tavoitat oikeat kohderyhmät

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Asiakastuntemus markkinoinnin ja myynnin ytimenä. 14.11.2013 Katri Tanni & Kati Keronen

Asiakastuntemus markkinoinnin ja myynnin ytimenä. 14.11.2013 Katri Tanni & Kati Keronen Asiakastuntemus markkinoinnin ja myynnin ytimenä 14.11.2013 Katri Tanni & Kati Keronen Markkinoinnin vallankumouksellinen strategia on lähempänä kuin arvaatkaan. Tarvitset kahdenlaista sisältöä: Informaatioikkuna:

Lisätiedot

Yritysyhteenliittymän markkinointi

Yritysyhteenliittymän markkinointi Yritysyhteenliittymän markkinointi Hankintayksikön markkinakartoitus l. RFI Toimittajat voivat markkinoida tuotteitaan ja palveluitaan hankintayksikölle kuten muillekin potentiaalisille asiakkaille - aktiiviset

Lisätiedot

Integroitu markkinointiviestintä

Integroitu markkinointiviestintä Markkinoinnin perusteet 23A00110 Videoluento I Integroitu markkinointiviestintä Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Markkinointiviestintä (marketing communication)

Lisätiedot

Google AdWords. mainonta tehokäyttöön

Google AdWords. mainonta tehokäyttöön Google AdWords mainonta tehokäyttöön Opi tekemään hakukonemainontaa kuin ammattilaiset. Opas antaa sinulle vinkkejä, kuinka vältät sudenkuopat ja säästät mainoseurojasi sekä kuinka tavoitat asiakkaasi

Lisätiedot

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen. MAINONTA MED1 MITÄ MAINONTA ON?! Perinteisiä määritelmiä:! Mainonta on maksettua useille vastaanottajille suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai

Lisätiedot

SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA

SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA Markkinatehdas on ryhmä nuoria markkinoijia, joiden tavoitteena on parantaa Keski-Suomen yritysten markkinoinnin suunnitelmallisuutta ja auttaa käytännön toteutuksessa.

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Palvelun tuottavat yhteistyössä oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten vaikuttamispalvelu

Lisätiedot

Yrittäjäkoulutus. Markkinoinnin kilpailukeinot

Yrittäjäkoulutus. Markkinoinnin kilpailukeinot 1 Yrittäjäkoulutus Markkinoinnin kilpailukeinot Mitä markkinointi on? 2 Laajasti ottaen markkinointi kattaa kaikki liiketoiminnan osa-alueet. Väljästi tulkittuna se tarkoittaa sitä, että kaikki yrittäjän

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT Markkinointi on Asiakaslähtöistä ajattelu Tuote-, hinta-, jakelutie- ja viestintäratkaisujen tekemistä ja toimenpiteiden toteuttamista mahdollisimman hyvän taloudellisen

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

60% 10% 1. MIKSI IHMEESSÄ VERKKOASIAKASPALVELUUN KANNATTAA PANOSTAA? Ole läsnä ja tavoitettavissa. Suomalaisista noin 90 % käyttää nettiä viikoittain.

60% 10% 1. MIKSI IHMEESSÄ VERKKOASIAKASPALVELUUN KANNATTAA PANOSTAA? Ole läsnä ja tavoitettavissa. Suomalaisista noin 90 % käyttää nettiä viikoittain. Tavoita ja vaikuta Oletko koskaan ollut epätietoinen siitä, mitä tuotteita tai palveluita yritys, jonka sivuilla vierailet, oikeasti tarjoaa? Jos olet, niin on todennäköisesti asiakkaasikin. Hän voi olla

Lisätiedot

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia.

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. OSALLISTUJATIEDOT Kilpailutyön nimi* Mainostoimisto* Mainostava yritys / yhteisö* Mediatoimisto* Muut KILPAILULUOKKA* Vuoden paras lanseeraus

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella! Kampanjakuvaus on tuomareiden tärkein

Lisätiedot

MITÄ ULKOMAINONTA MAKSAA? Ja mitä sillä rahalla oikeasti saa?

MITÄ ULKOMAINONTA MAKSAA? Ja mitä sillä rahalla oikeasti saa? MITÄ ULKOMAINONTA MAKSAA? Ja mitä sillä rahalla oikeasti saa? Alkusanat Moni luulee, että ulkomainonta on todella kallis media ja kampanjat maksavat maltaita. Ulkomainonnan muotoja on toki monia erilaisia

Lisätiedot

Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki

Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki Tällä mennään Tuotteistaminen & asiakaslähtöinen markkinointi Vähän teoriaa, enemmän käytäntöä. http://www.youtube.com/watch?v=uk0zrvzvtb4

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Markkinointi sosiaalisessa mediassa

Markkinointi sosiaalisessa mediassa Markkinointi sosiaalisessa mediassa Digityöpaja, 30.11.2017 Outi Mertamo DigiReWork hanke Hamk.fi/digirework Minä Outi Mertamo Tuotantotalouden insinööri, 2010. Aloittanut HAMKissa markkinointisuunnittelijana

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

KYSELY YHDYSKUNTATEKNIIKKA 2017-NÄYTTELYN KÄVIJÖILLE. 1. Vastaajan sukupuoli (kpl) 2. Vastaajan ikä (kpl)

KYSELY YHDYSKUNTATEKNIIKKA 2017-NÄYTTELYN KÄVIJÖILLE. 1. Vastaajan sukupuoli (kpl) 2. Vastaajan ikä (kpl) KYSELY YHDYSKUNTATEKNIIKKA 2017-NÄYTTELYN KÄVIJÖILLE Tutkimuksen avulla selvitettiin Yhdyskuntatekniikka 2017 näyttelyn kävijärakennetta sekä kävijöiden tyytyväisyyttä ja mielipiteitä näyttelystä. Tutkimuksen

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja Tammikuussa 2012 toteutettiin valtakunnallinen Yritys- Suomi lanseerauskampanja. Mikkelin

Lisätiedot

Markkinointisuunnitelma 1(5) Markkinointisuunnitelma

Markkinointisuunnitelma 1(5) Markkinointisuunnitelma Markkinointisuunnitelma 1(5) Markkinointisuunnitelma Yrityksen nimi/yksikön nimi: [kirjoita tähän] Päivä: 22. tammikuuta 2010 Markkinointisuunnitelma 2(5) Sisällysluettelo 1. Perustiedot yrityksestä...

Lisätiedot

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta Asunnonvälitys Autokauppa Matka-ala Vaatekauppa Mitä verkossa ympärillämme Logistiset palvelut Pankki- ja vakuuttaminen

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

KIRJASTO & MARKKINOINTI Kito 2015 24.8.2015

KIRJASTO & MARKKINOINTI Kito 2015 24.8.2015 KIRJASTO & MARKKINOINTI Kito 2015 24.8.2015 Helsingin kaupunginkirjasto 27.8.2015 OHJELMA & TAVOITE Lyhyt esittely - mitä markkinointi on Miten markkinointi eroaa viestinnästä? Esimerkkejä kirjastomarkkinoinnista

Lisätiedot

Markkinoinnin punainen lanka: tavoitteenasetanta ja strategiavalinnat Jussi Junikka ja Nina Lehtomäki

Markkinoinnin punainen lanka: tavoitteenasetanta ja strategiavalinnat Jussi Junikka ja Nina Lehtomäki Markkinoinnin punainen lanka: tavoitteenasetanta ja strategiavalinnat Jussi Junikka ja Nina Lehtomäki 20.10.2017 Markkinoinnin punainen lanka 20.10. Tavoitteenasetanta ja strategiavalinnat Markkinoinnin

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Iso kysymys: Miten saan uusia asiakkaita ja kasvatan myyntiä internetin avulla? Jari Juslén 2014 2

Iso kysymys: Miten saan uusia asiakkaita ja kasvatan myyntiä internetin avulla? Jari Juslén 2014 2 Jari Juslén 2014 1 Iso kysymys: Miten saan uusia asiakkaita ja kasvatan myyntiä internetin avulla? Jari Juslén 2014 2 Agenda Myynnin suurin ongelma Ongelman ratkaiseminen, ensimmäiset vaiheet Jari Juslén

Lisätiedot

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu Alustava liiketoimintasuunnitelma Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu 15.1.2013/LTPT1013 22.4.2013/EO1213 HM Miksi alustava LTS? Jäsennetään ja selvennetään aiotun yritystoiminnan kannattavuutta

Lisätiedot

A n ttoni Ke r k ko n e n Ke s k i s u o m a l a i n e n O y j

A n ttoni Ke r k ko n e n Ke s k i s u o m a l a i n e n O y j Monikanavainen markkinointi A n ttoni Ke r k ko n e n Ke s k i s u o m a l a i n e n O y j Markkinoinnin karkkikauppa Mikä minun yritykselle sopii parhaiten Potentiaalisten asiakkaiden määrä Konversiohinta

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

KYLIEN TARINAT EUROIKSI! 2.11.2012. www.matkailukonsultit.fi

KYLIEN TARINAT EUROIKSI! 2.11.2012. www.matkailukonsultit.fi KYLIEN TARINAT EUROIKSI! 2.11.2012 www.matkailukonsultit.fi Suomen Matkailukonsultit Oy Mäntyharjunkatu 4, 70820 Kuopio puh. 050-9178 688 info@matkailukonsultit.fi www.matkailukonsultit.fi Jouni Ortju

Lisätiedot

SÄHKÖPOSTIMARKKINOINTI

SÄHKÖPOSTIMARKKINOINTI SÄHKÖPOSTIMARKKINOINTI MIKSI SÄHKÖPOSTILISTA ON TÄRKEÄ? MIKSI SÄHKÖPOSTILISTA ON TÄRKEÄ? Mihin tahansa markkinointikanavaan verrattuna, sähköpostimarkkinointi on tehokkainta. MIKSI SÄHKÖPOSTILISTA ON TÄRKEÄ?

Lisätiedot

Verkkomainonnan mahdollisuudet. Kaupan liiton verkkokauppakoulutus 16.11.2011

Verkkomainonnan mahdollisuudet. Kaupan liiton verkkokauppakoulutus 16.11.2011 Verkkomainonnan mahdollisuudet Kaupan liiton verkkokauppakoulutus 16.11.2011 Elina Teräsvirta KTM, 31v. Tuotepäällikkö Sanoma Digital Finlandissa 2010- Displaymainonnan kehittäminen Oikotie Asunnot Oikotie

Lisätiedot

Mainosbarometri 2007 ennakoi mainonnan kasvua

Mainosbarometri 2007 ennakoi mainonnan kasvua Mainosbarometri 2007 ennakoi mainonnan kasvua TIEDOTUSVÄLINEILLE JULKAISTAVISSA 20.9.2006 KLO 9.00 Markkinointiviestinnän panostusaikeita selvittävä Mainosbarometri 2007 -tutkimus ennakoi mainonnan lisääntyvän

Lisätiedot

Mainonnan kenttä Venäjällä

Mainonnan kenttä Venäjällä Mainonnan kenttä Venäjällä Mainonnan historia nykyvenäjällä 15 vuotta siitä kun se alkoi Viimeisen 10 vuoden aikana isoimmat ketjut ovat rantautunet Venäjälle Koulutus, osaaminen, ja yleinen tietotaito

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Q1 Olen. Koulutuskysely kevät / 47. Answered: 2,264 Skipped: 0. Mies. Nainen 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% 15.55% 352.

Q1 Olen. Koulutuskysely kevät / 47. Answered: 2,264 Skipped: 0. Mies. Nainen 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% 15.55% 352. Q1 Olen Answered: 2,264 Skipped: 0 Mies Nainen Mies Nainen 15.55% 352 84.45% 1,912 Total 2,264 1 / 47 Q2 Ikäni on Answered: 2,264 Skipped: 0 15 17 vuotta 18 20 vuotta 21 25 vuotta 26 30 vuotta yli 31 vuotta

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot

Mainonnan eettinen neuvosto. Antaa lausuntoja mainosten hyvän tavan mukaisuudesta.

Mainonnan eettinen neuvosto. Antaa lausuntoja mainosten hyvän tavan mukaisuudesta. Mainonnan eettinen neuvosto Antaa lausuntoja mainosten hyvän tavan mukaisuudesta. Mainontaan voi vaikuttaa Yritykset mainostavat lisätäkseen tuotteidensa ja palveluidensa menekkiä. Ne pyrkivät noudattamaan

Lisätiedot

Online Advertising Mainonnan panostukset

Online Advertising Mainonnan panostukset Online Advertising 212 Mainonnan panostukset TNS 212 Verkkomainonnan määrä ja kehitys 29 211 (display- ja luokiteltu, hakusanamainonta ja sähköiset hakemistot) 25 2 15 1 5 Milj. Euroa 14,7 Muutos-% 18

Lisätiedot

Monikanavainen markkinointi ja kuluttajien kanavapreferenssit 2014

Monikanavainen markkinointi ja kuluttajien kanavapreferenssit 2014 Monikanavainen markkinointi ja kuluttajien kanavapreferenssit 2014 Kaupan liiton verkkokauppakoulutus Leena Poutanen 4.11.2014 Public Viestinnän sähköistyminen jatkuu 2 8.10.2013 Internal Itella Markkinointipalvelut/

Lisätiedot

Markkinointiviestintäpanostukset kasvoivat 4,1 % vuonna 2011

Markkinointiviestintäpanostukset kasvoivat 4,1 % vuonna 2011 Tiedote 31.5.2012 Markkinointiviestintäpanostukset kasvoivat 4,1 % vuonna 2011 Markkinointiviestintäpanostukset olivat vuonna 2011 Suomessa 3,385 miljardia euroa. Investoinnit kasvoivat 4,1 % edellisvuoteen

Lisätiedot

Kurikka-Lehti Paikallislehtien vahvuudet tutkimus 2016

Kurikka-Lehti Paikallislehtien vahvuudet tutkimus 2016 Kurikka-Lehti Paikallislehtien vahvuudet tutkimus 2016 1 Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Kurikka-lehden tavoittavuutta, asemaa paikallisena tietolähteenä sekä lehden imagoprofiilia

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella!

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN AIKAKAUSMEDIA Mainonnasta meillä ja maailmalla

KANSAINVÄLINEN AIKAKAUSMEDIA Mainonnasta meillä ja maailmalla KANSAINVÄLINEN AIKAKAUSMEDIA Mainonnasta meillä ja maailmalla RESEARCH & ANALYSIS OF MEDIA (RAM) Yli 1 000 asiakasta TV, radio, online ja printtimediat Uniikki 70 miljoonaa haastattelua Puoli miljoonaa

Lisätiedot

Aromi- lehti. Lukijatutkimus 2017

Aromi- lehti. Lukijatutkimus 2017 Aromi- lehti Lukijatutkimus 2017 Taustatietoja tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteet ja kohderyhmä Tutkimuksen tavoitteena on selvittää Aromi- lehden lukemista ja lukijoiden suhdetta lehteen sekä kerätä

Lisätiedot

Nuorten mediankäyttötapoja

Nuorten mediankäyttötapoja Mediakritiikkiprojekti Nuorten mediankäyttötapoja Sinituuli Suominen Haluan mediakritiikkiprojektini avulla lisää tietoa nuorten lehdenlukutottumuksista. Kiinnostavatko lehdet edelleen Internetistä huolimatta?

Lisätiedot

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa

Lisätiedot

Käsitteitä ja määritelmiä

Käsitteitä ja määritelmiä Käsitteitä ja määritelmiä Sanomalehti on 1-7 kertaa viikossa ilmestyvä, maksullinen ja painettu julkaisu, joka sisältää uutisia, artikkeleita, kirjeitä, kommentteja, mielipiteitä ja mainoksia. Lisäksi

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011 1 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen taustalla olevien syiden kehittyminen s. 2 3.2 Nuorten velkaantumisen taustalla

Lisätiedot

ONNISTUNUT MAASEUTUMATKAILUN MARKKINOINTI. Timo Rope 10.10.2001 Rope-Yhtiöt

ONNISTUNUT MAASEUTUMATKAILUN MARKKINOINTI. Timo Rope 10.10.2001 Rope-Yhtiöt 1 ONNISTUNUT MAASEUTUMATKAILUN MARKKINOINTI Timo Rope 10.10.2001 Rope-Yhtiöt 2 0. LÄHTÖKOHDAT Ei ole merkitystä, mikä on toimiala: liiketoiminnan lainalaisuudet ovat aina samat. Ei ole merkitystä, mikä

Lisätiedot

Suomen Lastenhoitoalan Liiton jäsenlehden lukijatutkimus. Sofia Aiello, Ellinoora Brotkin, Pete Maltamo, Jenni Rantala, Susanna Rathore & Riina Salo

Suomen Lastenhoitoalan Liiton jäsenlehden lukijatutkimus. Sofia Aiello, Ellinoora Brotkin, Pete Maltamo, Jenni Rantala, Susanna Rathore & Riina Salo Suomen Lastenhoitoalan Liiton jäsenlehden lukijatutkimus Sofia Aiello, Ellinoora Brotkin, Pete Maltamo, Jenni Rantala, Susanna Rathore & Riina Salo Esityksen sisältö Taustatiedot Tavoite Tutkimuksen toteutus

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

FinnTec. Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma. Messuvieraskyselyn yhteenveto

FinnTec. Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma. Messuvieraskyselyn yhteenveto FinnTec Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma Messuvieraskyselyn yhteenveto Metalli- ja konepajateollisuuden toimialakohtainen tutkimus FinnTec-messujen jälkeen toteutettiin toimialan arvostuksista ja

Lisätiedot

Nuorten trendit ja päihteet. Osaamiskeskus Vahvistamo Verkostokoordinaattori Mika Piipponen

Nuorten trendit ja päihteet. Osaamiskeskus Vahvistamo Verkostokoordinaattori Mika Piipponen Nuorten trendit ja päihteet Osaamiskeskus Vahvistamo Verkostokoordinaattori Mika Piipponen Nuorisoalalla työskentelevien osaamisen vahvistaminen: mielenterveyden edistäminen ja päihde- ja pelihaittojen

Lisätiedot

Tuo$eiste$ujen palveluiden myyn3 ja markkinoin3

Tuo$eiste$ujen palveluiden myyn3 ja markkinoin3 Tuo$eiste$ujen palveluiden myyn3 ja markkinoin3 Kimmo Levä Pääsihteeri Auttaa museoita menestymään MUSEOPALVELUJEN SEGMENTOINTI MUSEOPALVELUJEN SEGMENTIT Yhteiskunnalliset palvelut julkiselle sektorille

Lisätiedot

Asunnon osto ja myyntiprosessitutkimus. Tiivistelmä. Media

Asunnon osto ja myyntiprosessitutkimus. Tiivistelmä. Media Asunnon osto ja myyntiprosessitutkimus 2007 Tiivistelmä Johdanto Tutkimuksen tavoitteet, toteutus ja vastaajarakenne Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää asunnon ostamiseen ja myymiseen

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Nuorten palveluohjaus Facebookissa

Nuorten palveluohjaus Facebookissa Nuorten palveluohjaus Facebookissa Kokemuksia sosiaalisen median hyödyntämisestä nuorten palveluohjauksessa 1.5.11. 21.11.2013 Saila Lähteenmäki / MOPOTuning hanke 21.11.2013 https://www.facebook.com/nuortenpalveluohjaaja.sailalahteenmaki

Lisätiedot

Useasti Kysyttyä ja Vastattua

Useasti Kysyttyä ja Vastattua 1. Miksen ostaisi tykkääjiä, seuraajia tai katsojia? Sinun ei kannata ostaa palveluitamme mikäli koet että rahasi kuuluvat oikeastaan kilpailijoidesi taskuun. 2. Miksi ostaisin tykkääjiä, seuraajia tai

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Onnistu myynnissä. Sisällysluettelo. Alkusanat. 1. Myynnin sisältö

Onnistu myynnissä. Sisällysluettelo. Alkusanat. 1. Myynnin sisältö Onnistu myynnissä Sisällysluettelo Alkusanat 1. Myynnin sisältö Myyntiä myyntiviestinnällä Myynnin perusmuodot Yrityksiin suuntautuva edustajamyynti Ovelta ovelle myynti Kotiesittelymyynti Verkostomarkkinointi

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy Oppimalla ammattiin Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy 1 Kyselyn toteuttaminen Oppimalla ammattiin kyselyn kohderyhmänä olivat 16-29 - vuotiaat nuoret. Vastaajia

Lisätiedot

Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista

Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista Aula Research Oy toteutti Pelastakaa Lapset ry:n toimeksiannosta kyselytutkimuksen lasten ja nuorten kanssa työskenteleville

Lisätiedot

Ajatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin.

Ajatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin. Ajatuksia hinnoittelusta Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin. Hinnoittelu Yritystoiminnan tavoitteena on aina kannattava liiketoiminta ja asiakastyytyväisyys. Hinta

Lisätiedot

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 1 Yrittäjäkoulutus Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 2 Markkinaselvitys Markkinaselvityksessä selvitetään ennen yritystoiminnan aloittamista, onko aiotulla yritysidealla kannattavan liiketoiminnan

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Matkailutoimialan aamu 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Asiakaskäyttäytyminen internetissä asiakkaan tietotarpeet ja ostopäätökseen vaikuttavat tekijät Internet on noussut vallitsevaksi viestintävälineeksi.

Lisätiedot

Monilla aloilla myös pukeutuminen ja käyttäytyminen ovat yrityksen visuaalisen linjan mukaista.

Monilla aloilla myös pukeutuminen ja käyttäytyminen ovat yrityksen visuaalisen linjan mukaista. PROFILOINNIN TYÖKALUT Yrityksen kaikilla merkeillä täytyy olla yhtenäinen linja. Visuaalinen kokonaisuus: symbolit, merkit, tunnukset, tunnusvärit, typografia muodostavat yhden eheän erottuvan linjan,

Lisätiedot

Mielipiteet aikakauslehtien mainonnasta 2011

Mielipiteet aikakauslehtien mainonnasta 2011 Mielipiteet aikakauslehtien mainonnasta 11 Mielipiteet aikakauslehtien mainonnasta eri lehtiryhmissä KMT Kuluttaja 11 Perusjoukko ('000): 44, n=8966 Kysymys: "Seuraavissa kysymyksissä esitetään väittämiä

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Jäsenhankintatutkimus Lappeenrannan Rotaryklubi

Jäsenhankintatutkimus Lappeenrannan Rotaryklubi Jäsenhankintatutkimus Lappeenrannan Rotaryklubi Jäsenhankintatutkimus Tämä jäsenhankintatutkimus tehtiin Rotaryn piirille numero 1430. Tutkimuksen tarkoituksena oli saada selville potentiaalisten jäsenten

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa.

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa. Sisältöä ja ilmettä markkinointikanaviin: mitä, miksi ja kenelle. Internetmarkkinointiseminaari osa 2, Tupaswilla, Laukaa, 19.11.2012. Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa

Lisätiedot

Brändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit

Brändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit Brändäystä lyhyesti Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit BRÄNDÄYSTÄ HELPOSTI -KURSSIN SISÄLTÖ Päivä 1 Päivä 2 PERUSTEET Mitä kurssi sisältää? Mitä on luova ajattelu brändäyksessä? Brändi-aakkoset

Lisätiedot

NÄYTTEILLEASETTAJAOPAS

NÄYTTEILLEASETTAJAOPAS NÄYTTEILLEASETTAJAOPAS Opas onnistuneeseen osallistumiseen Suunnittele! Toteuta! Seuraa! Arvioi! = Paras ikinä saatu tulos! easyfairs.com easyfairs työkalupakki Tervetuloa näytteilleasettajaksi easyfairs

Lisätiedot

Suomalaisista 46 % on käynyt viimeisen vuoden aikana teatterissa, baletissa tai oopperassa vähintään yhden kerran. Määrä on pysynyt lähes samana viime tutkimuskertaan (v. 2004) verrattuna. Teatterissa

Lisätiedot

DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011

DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011 DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011 30.8.2011 MIKKO KESÄ, tutkimusjohtaja, HM JUUSO HEINISUO, tutkimuspäällikkö, HM INNOLINK RESEARCH OY YHTEENVETO TAUSTATIEDOT Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen OSALLISUUS UTELIAISUUS INNOSTUS KORKEAKOULUELÄMÄN JÄLKEINEN OSAAMINEN QUO VADIS :

Lisätiedot

Dialog Campaigns on myynnin fully automatic sarjatulityökalu. Se on ratkaisu monimutkaisten myyntihankkeiden markkinointiin.

Dialog Campaigns on myynnin fully automatic sarjatulityökalu. Se on ratkaisu monimutkaisten myyntihankkeiden markkinointiin. Dialog Campaigns on myynnin fully automatic sarjatulityökalu. Se on ratkaisu monimutkaisten myyntihankkeiden markkinointiin. 130 2 5KÄVIJÄMÄÄRÄN KASVU WWW-SIVUJEN KEHITTÄMISELLÄ ENEMMÄN SPONTAANEJA ENEMMÄN

Lisätiedot