HELSINGIN KAUPUNKI Kaupunkiympäristö Asuntotuotanto. Asiakirjan päivitys LVIA-SUUNNITTELUOHJE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HELSINGIN KAUPUNKI Kaupunkiympäristö Asuntotuotanto. Asiakirjan päivitys LVIA-SUUNNITTELUOHJE"

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNKI Kaupunkiympäristö Asuntotuotanto Asiakirjan päivitys LVIA-SUUNNITTELUOHJE Päivitys pvm Muutoksen sisältö Tekijä Hyväksyjä Viemäreiden paaluttaminen ja painumisen kielto lisätty. ML IK Tarkennettu kohtaan 2.3. pattereiden mitoituslämpötilat Tarkennettu kohtaan 7.2 osastoivien rakenteiden läpiviennit ja poistettu eristykset kohdasta 3.2 Muutettu kohtaan 3.3. talosaunojen hanatyypit Tarkennettu kohtaan 4 pienten LTO-koneiden vaatimuksia Päivitetty kohdat 1.1. luovutusdokumentit, 1.4 huoneistokohtaiset vesimittarit, päävesimittarit, 1.6 huonelämpötilojen säädettävyys, 1.7 E-lukutavoite, 2.1 mitoituslämpötilat, ilmanpoistin, 2.2 tarkastusluukut, putkimateriaali, 2.3 käsipyörät ja ilkivaltasuojat, lattialämmitykset, 3.2 tarkastusluukut, hormien sijoitus, 3.4 pohjakulmat, 3.5 hulevesisuunnitelma, 4.2 puhtausluokka, 4.3 ohjaukset, hälytykset, 4.4 käyttöön jäävät kanavat, 5.2 vesisumusprinkleri, 7.1 läpiviennit, 7.3 pellitykset, 8. varaukset väyläpohjaiset vesimittarit, 1.8 tarkastusluukkuvaatimukset, 6.1 täydennetty automaatiopisteitä. Lisäksi muita tarkennuksia mm. käytettäviin materiaaleihin, hormien sijoitteluun. Lisätty liite1: Talotekniikan käyttöliittymä ja liite 2: Hekan kohteissa käytettävät järjestelmätoimittajat Sisäilmastoluokituksen 2017, YM:n asetusten sisäilmasta ja ilmanvaihdosta, uuden rakennuksen energiatehokkuudesta sekä vesi- ja viemärilaitteista aiheuttamat muutokset.1.1.dokumentointivaatimukset. 1.8 huolto- ja tarkastusluukkujen koko. Sekä muita pieniä tarkennuksia. ML ML ML ML IK

2 HELSINGIN KAUPUNKI 1 (36) LVIA-SUUNNITTELUOHJE Minna Launiainen

3 HELSINGIN KAUPUNKI 2 (36) SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ Tulosteet Varaukset laajennuksiin Käytettävät tuotteet Kulutusmittaukset Urakkarajat Sisäilmasto Energiatalous Käyttö ja huolto Kuntotutkimukset peruskorjauskohteissa LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT Lämmöntuotanto Lämmönjakelu Lämmönluovutus VESI- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄT Vedenhankinta Vesijohtoverkostot Vesi- ja viemärikalusteet Viemäriverkostot Sadevesiverkostot ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄT Ilmavirtojen mitoitus Ilmanvaihtojärjestelmät Ilmanvaihtokoneet Kanavistot Pääte-elimet Väestönsuojalaitteet Hissit Ryömintätila VESISAMMUTUSJÄRJESTELMÄT Palopostit Automaattiset vesisammutusjärjestelmät TALOAUTOMAATIO Taloautomaatiojärjestelmät ERISTYS JA LÄPIVIENNIT Yleistä Lämmitys-, vesi- ja viemärilaitteiden eristykset Ilmanvaihtolaitteiden eristys JÄÄHDYTYSLAITTEET KAASU Liitteet 1) Talotekniikan käyttöliittymä 2) Hekan kohteissa käytettävät rakennusautomaation järjestelmätoimittajat

4 HELSINGIN KAUPUNKI 3 (36) LVIA-TEKNISET TYÖT 1. YLEISTÄ Suunnittelussa tulee noudattaa: Suomen rakentamismääräyskokoelman määräyksiä ja ohjeita Talotekniikka-RYL 2002 ohjeita Sisäilmastoluokitusta 2017 paikallisen viranomaisen ohjeita (mm. rakennusvalvontavirasto, vesilaitos, energialaitos, pelastuslaitos) Taustaltaan keltaiseksi värjätyt kohdat koskevat peruskorjauskohteita Tulosteet Suunnittelu tehdään pääsääntöisesti mallintamalla. Suunnitelmat laaditaan CAD-muotoon (.dwg), työselostus ja muu A4-materiaali MS Office-muotoon (.doc.xls). Suunnittelija kerää LVIA-loppudokumentaation (.ifc.dwg.doc.xls.pdf). Aineisto luovutetaan ennen vastaanottoa yhtiön edustajalle Asuntotuotannolle tallennettuna projektipankkiin (Sokopro). Lisäksi suunnittelija tallentaa tarvittavat tiedot ja dokumentit suoraan tilaajan sähköiseen huoltokirjajärjestelmään (FimX). Suunnitelmien tulee kaikissa vaiheissa täyttää viranomaisten vaatimukset. Suunnitelmien tulee sisältää mitoitetut laitesijoittelupiirustukset märkätiloista. Piirustukset laaditaan arkkitehdin laatimille pohjille, joissa esitetään kunkin seinän, lattian ja katon projektiot. Leikkauspiirustuksissa esitetään koko talotekniikka siten, että siitä selviää asennusten todellinen tilantarve. Peruskorjauskohteissa esitetään suunnitelmissa myös nykyiset käyttöön jäävät verkostot laitteineen ja varusteineen (esim. ohuella viivalla) ja tekniset tiedot sulkumerkinnöin varustettuna (tai muulla erottuvalla tavalla). Purettavat verkostot, laitteet ja varusteet esitetään urakka-laskentaa varten erillisissä piirustuksissa (esim. alkuperäiset suunnitelmat) Varaukset laajennuksiin Laajennuksiin ei pääsääntöisesti varauduta.

5 HELSINGIN KAUPUNKI 4 (36) 1.3. Käytettävät tuotteet Niiden tuotteiden, joilla on voimassa oleva harmonisoitu tuotestandardi, tulee olla CE-merkittyjä. Muiden LVI-tuotteiden osalta suositaan tyyppihyväksyttyjä tuotteita. Suunnittelija on velvollinen tarkistamaan tuotteiden kelpoisuudet koko rakennushankkeen ajan Kulutusmittaukset Kaukolämmön mittauskeskus ja käyttöveden päävesimittarit (KV, LV) varustetaan reaaliaikaisella näytöllä mittarin yhteydessä sekä kaukoluentamahdollisuudella. Käyttövesimittarit liitetään keskitettyyn rakennusautomaatiojärjestelmään. Vesimittareiden tulee olla sellaisia, että mahdollistavat käytännön vuodonvalvonnan; mittarit ovat ensisijaisesti väyläpohjaisia. Hekan kohteissa myös HSY:n päävesimittari on väyläpohjainen ultraäänimittari. Muissa kuin Hekan kohteissa HSY:n päävesimittarit ovat pulssimittareita, yksi pulssi = 10 litraa. Käyttövesiverkosto varustetaan huoneistokohtaisella vedenmittausjärjestelmällä, jossa vesimittarin luenta on mahdollista myös asukkaan toimesta huoneistosta käsin. Huoneistokohtaiset mittarit asennetaan asuinhuoneistojen lisäksi ainakin liiketiloihin, kerhohuoneisiin, talosaunoihin ja talopesuloihin. Etäluettava mittaustietojen keruuyksikkö sijoitetaan lämmönjakohuoneeseen, mahdolliset huoneistokohtaiset näytöt esim. eteisen seinälle. Järjestelmän toimittaja tulee valita suunnitteluvaiheessa ja hyväksyttää tilaajalla. Päävesimittari (HSY) vaihdetaan Hekan peruskorjauskohteissa väyläpohjaiseksi ultraäänimittariksi ja liitetään rakennusautomaatiojärjestelmään Urakkarajat Urakkarajat ja vaiheistus merkitään yksiselitteisesti esim. nuoliviivoin ja tekstein suunnitelmiin. Peruskorjauskohteissa suunnittelijan tehtävänä on selvittää erityisen tarkasti liittymät nykyisiin verkostoihin (liitoskohtien kunto, koko ja materiaalit). Suunnitelmiin merkitään myös nykyisen verkoston koko ja materiaali Sisäilmasto Rakennus on suunniteltava ja rakennettava kokonaisuutena siten, että oleskeluvyöhykkeellä saavutetaan kaikissa tavanomaisissa

6 HELSINGIN KAUPUNKI 5 (36) sääoloissa ja käyttötilanteissa terveellinen, turvallinen ja viihtyisä sisäilmasto. Sisäilmassa ei saa esiintyä terveydelle haitallisessa määrin hiukkasmaisia epäpuhtauksia, fysikaalisia, kemiallisia tai mikrobiologisiatekijöitä eikä viihtyisyyttä jatkuvasti heikentäviä hajuja. Sisäilman kosteus ei saa aiheuttaa kosteusvaurioita, mikrobien kasvua tai muuta terveydellistä haittaa. Suunnittelun lähtökohtana pidetään Sisäilmastoluokituksen 2017 mukaisia sisäilmastoluokan S2 tavoitearvoja tässä ohjeessa mainituin poikkeuksin. Peruskorjauskohteissa voidaan tapauskohtaisesti perustelluista syistä tilaajan päätöksellä käyttää myös sisäilmastoluokkaa S3. Tilojen lämpötilojen suunnitteluarvot (talvi, lämmitystilanne) ja LVIlaitteiden suurin sallittu äänitaso LA,eq,T/LA,max (S2). Asunnot Asuinhuoneet +21 C 28/33 db (S2) Keittiö +21 C 33/38 db (S2) Pesuhuone +22 C 38/43 db Yhteistilat Askartelu-, kerhohuone +20 C 33/38 db Pukuhuone +21 C 33/38 db Saunan löylyhuone +21 C 33/38 db Pesuhuone +22 C 43/48 db Porrashuone +17 C 38/43 db Varastotilat +17 C 43/48 db Kylmäkellari +5 C 43/48 db Pesutupa +21 C 43/48 db Kuivaushuone +21 C 43/48 db Rakennuksen ulkopuolella LA,eq,T <45 (db). Ääniteknisiä suunnitteluohjeita on mm. LVI-kortistossa: LVI ja LVI ja LVI Asuinhuoneiden lämpötilan tulee talvikaudella olla huonekohtaisesti säädettävissä ±1 C.

7 HELSINGIN KAUPUNKI 6 (36) Sisäilmastoluokan S2 tiloissa ylilämpeneminen on mahdollista kesäpäivinä. Suunnittelijan tulee tehdä energiaselvitykseen sisältyvänä YM:n asetuksen mukaisesti kesäajan huonelämpötilan lämpötilalaskenta ja osoittaa kesäajan huonelämpötilan vaatimuksenmukaisuus: huonelämpötila yli +27 C maksimissaan 150 astetuntia ajalla ajalla Tästä on olemassa myös LVI-ohjekortti LVI Vaatimuksenmukaisuuden osoittaminen edellyttää dynaamista laskentaa. Ilman nopeus asuinhuoneissa oleskeluvyöhykkeellä talvella korkeintaan 0,2 m/s, kesällä korkeintaan 0,3 m/s (S3). Rakennuttajan teettämän pohjatutkimuksen yhteydessä mitataan radonpitoisuus, jos alueella epäillään olevan radonia. Suunnitelmissa on huomioitava radonin poisto rakennuksen alta Energiatalous Uudisrakentamisessa E-luvun tavoitearvo määritetään hankesuunnitelmassa. Yleensä tavoitteena on alittaa määräysten mukainen maksimi E-luku asuinkerrostaloissa 90 kwhe/m 2 ja rivitaloissa 105 kwhe/m 2. Peruskorjauskohteissa selvitetään kohteen nykyinen energiatehokkuusluokka ja E-luku sekä asetetaan tavoitteet korjausten jälkeiselle energiatehokkuusluokalle ja E-luvulle. Yleensä peruskorjauksessa tavoitteena on saavuttaa vähintään luokka X tai 15% parannus E-luvussa. LVI-suunnittelija tekee em. selvitykset ja asettaa tavoitteet yhdessä tilaajan kanssa. LVI-suunnittelija suorittaa kohteen energiataloudelliset laskelmat ja laatii energiaselvityksen. Sekä suunnitteluvaiheen että vastaanottovaiheen energiaselvitykset tallennetaan rakennuttajan projektipankkiin ja niistä toimitetaan aina myös kopio ATT:n LVIsuunnittelupäällikölle. Kiinteistöt liitetään kaukolämpöön, ellei käytetä pelkästään uusiutuvia energiatuotantomuotoja, joista päätetään hankekohtaisesti. Lämmitys toteutetaan vesikeskuslämmityksenä. Ilmanvaihtojärjestelmät suunnitellaan pääsääntöisesti keskitettyinä ratkaisuina ja varustetaan tehokkaalla lämmön talteenotolla. Sekä uudis- että peruskorjauskohteet varustetaan keskitetyllä rakennusautomaatiolla, jolla ohjataan taloteknisiä laitteita tarpeen mukaisesti.

8 HELSINGIN KAUPUNKI 7 (36) Koneellisen tulo- ja poistoilmajärjestelmän ominaissähköteho saa olla enintään 1,8 kw/m 3 /s. Koneellisen poistoilmajärjestelmän ominaissähköteho saa olla enintään 0,9 kw/m 3 /s, ellei hankesuunnitelmassa muuta mainita. Ilmanvaihtojärjestelmän sähkönkulutus mitataan alamittauksin. Väyläpohjaiset mittarit liitetään rakennusautomaatiojärjestelmään. Ilmanvaihtojärjestelmän vuosihyötysuhde tulee olla vähintään 65% ellei hankesuunnitelmassa muuta mainita Käyttö ja huolto Putkien ja laitteiden tulee olla helposti huollettavissa, tarkastettavissa ja korjattavissa. Erityisesti asukkaiden käytettäväksi tarkoitettujen laitteiden ja varusteiden tulee olla helppokäyttöisiä. Huollettavat, säädettävät ja tarkkailtavat laitteet sijoitetaan paikkoihin, joissa niitä voi helposti käsitellä. Huollettavia laitteita ei saa sijoittaa asuintiloihin, liiketiloihin tai esim. asukkaan käytössä olevaan verkkokomeroon. Peruskorjausten yhteydessä tällaisissa tiloissa sijaitsevat laitteet ja varusteet siirretään käytäville tmv. yleisiin tiloihin. Kaikki tarvittavat tarkastus- ja huoltoluukut merkitään LVItasopiirustuksiin. Jokaisen huollettavan laitteen kohdalle suunnitellaan huoltoluukku. Lisäksi jokainen kotelo- ja alakatto-osuus, jossa kuljetetaan paineellisia putkia, varustetaan tarkastusluukulla. Huoltoluukkujen koko on minimissään 500x500 mm. Tarkastusluukut, joiden kohdalla ei ole huollettavia laitteita, ovat kooltaan 400x400 mm. Koteloissa voidaan käyttää 200x200 mm luukkua. Vesikaton läpivientien määrä pyritään minimoimaan ryhmittelemällä läpivientejä kokonaisuuksiksi mahdollisuuksien mukaan. Mikäli rakennukset ovat käytössä peruskorjauksen aikana, tulee suunnittelijan laatia suunnitelma työjärjestyksestä ja väliaikaiskytkennöistä siten, että jakelukatkot ovat mahdollisimman lyhyet Kuntotutkimukset peruskorjauskohteissa Ennen peruskorjauskohteen suunnittelun aloittamista tilaaja teettää tarvittavat kuntoselvitykset kaikkien putkistojen, hormien ja laitteiden osalta. Puuttuvia ja tarkentavia selvityksiä voidaan teettää vielä hankesuunnitteluvaiheessa tai tutkimusten voidaan tapauskohtaisesti järjestelmien iän perusteella todeta olevan kokonaan tarpeettomia. Lämpö-, vesi-, jäte- ja sadeviemäreiden sekä salaojien kunto tutkitaan Ympäristöministeriön LVV-

9 HELSINGIN KAUPUNKI 8 (36) kuntotutkimusopasta 2013 noudattaen pätevöityneiden kuntotutkijoiden toimesta. Uusittavien, erityisesti rakenteissa sijaitsevien, putkistojen tilantarve ja nykyisten rakenteiden purkutarpeet on kartoitettava huolella (korkeusasemat, välipohjien kerrokset, vapaa huonekorkeus jne.) Ilmanvaihtokanavien kuntotutkimus voidaan teettää esim. nuohoojalla. Kanavien kunnon tutkimiseen käytetään videokuvausta. Mikäli tavoitteena on painovoimaisen ilmanvaihtojärjestelmän säilyttäminen (esim. suojelukohteet), teetetään myös hormikartoitus. Suunnittelija esittää kuntotutkimusten perusteella suosituksensa uusittavista putkistoista, kanavista ja laitteista rakennuttajan arvioitavaksi, ottaen huomioon nykyisten ja uusittavien järjestelmien käyttöikä. 2. LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT 2.1. Lämmöntuotanto Rakennukset liitetään kaukolämpöverkkoon. Suunnittelussa on otettava huomioon Energiateollisuus ry:n K1/2013, Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet sekä lämmöntoimittajan vaatimukset. Määräyksen mukaisia poikkeuslämpötiloja ei saa käyttää ilman riittäviä perusteluja ja rakennuttajan lupaa. Suunnittelija tarkistaa lämmöntoimittajalta kaukolämpöverkon paine-eron vaihtelun. Tarvittaessa lämmönjakokeskus varustetaan määräyksen K1/2013 mukaisesti paine-erosäätimellä. Lämmönjakokeskus Lämmönjakokeskuksena käytetään tehdasvalmista lämmönjakopakettia. Toiminnaltaan erilaisille verkostoille suunnitellaan omat lämmönsiirtimet, esim. patteriverkosto, lattialämmitysverkosto, märkätilojen lattialämmitysverkosto, ilmanvaihdon lämmitysverkosto. Suljetut piirit varustetaan aktiivisella ilmanpoistimella. Ilmanpoistin voi olla yhteinen kaikille verkostoille, jolloin kukin verkosto varustetaan tarkoitukseen sopivin pikaliittimin.

10 HELSINGIN KAUPUNKI 9 (36) Pumput Pumppu sijoitetaan verkoston paluupuolelle. Pumppuina käytetään portaattomasti säädettäviä energiatehokkuusluokan A laitteita. Pumpun ominaiskäyrä valitaan mahdollisimman loivaksi. Kokonaishyötysuhteen tulee olla maksimivirtaamalla vähintään 60%. Peruskorjauskohteissa pumpun toimintapiste tarkistetaan lämpöhäviöiden ja virtausvastusten perusteella ja pumppu uusitaan tarvittaessa. Paisunta- ja varolaitteet Paisuntajärjestelmä on suljettu, varustettuna kiinteällä kumikalvolla. Paisunnan alainen verkosto varustetaan määräysten mukaisilla varolaitteilla. Käytetään kahta varoventtiiliä ja vedenpoisto ohjataan hallitusti lattiakaivolle saakka. Paisunta-astian asennus on suunniteltava niin, että se on helppo huoltaa Lämmönjakelu Paineelliset putket (mm. vesi- ja lämpöjohdot) on asennettava siten, että mahdollinen vuoto tulee näkyviin (vuodonilmaisimet). Koteloihin ja alaslaskuihin suunnitellaan huollettavien ja tarkkailtavien putkien, laitteiden, varusteiden ja liitosten kohdalle ilman työkaluja avattavat tarkastusluukut. Rakennus lämmitetään yleensä vesikiertoisella patterilämmityksellä. Verkosto suunnitellaan kaksiputkijärjestelmäksi. Putkien materiaali on yleensä teräs. Sinkittyä teräsputkea ei saa käyttää. Lämmitysverkoston osien sijoitusta kylmälaitteiden välittömään läheisyyteen tulee välttää. Märkätilojen lattialämmitykselle rakennetaan oma, erillinen kiertopiiri lämmönsiirtimineen ja muine varusteineen. Peruskorjauskohteissa rakenteiden sisään asennetut putkiosuudet uusitaan aina. Uudet putket tehdään pinta-asennuksena. Ulkopuoliset putket suunnitellaan tehdasvalmiista putkielementeistä. Painuvilla piha-alueilla on perusteltua käyttää muoviputkin

11 HELSINGIN KAUPUNKI 10 (36) 2.3. Lämmönluovutus varustettuja 2-putkielementtejä. Kaikkien osien tulee olla tehdasvalmisteisia. Maan alle jääviä haaroituksia tulee välttää. Mikäli haaroituksia kuitenkin jää maan alle, ne tehdään saman valmistajan tehdasvalmisteisilla haaroituskappaleilla tai umpikaivoilla kuin putketkin. Haaroituskaivoihin ei suunnitella maan päällistä kansistoa. Eristyselementtien korkeusasemat merkitään asemapiirustukseen. LVI-suunnittelijan tulee huolehtia omalta osaltaan rakennesuunnittelijan kanssa, että putkielementit varustetaan salaojituksella, mikäli elementtivalmistaja niin ohjeistaa. Verkostojen ilmanpoisto on suunniteltava huolella. Rakennuksen sisällä kaikki kannakkeet tehdään kuumasinkityistä osista. Rakennuksen ulkopuolella (mm. pohjalaatan alla) kannakkeiden materiaalina on haponkestävä teräs. Verkostot jaetaan linjakohtaisten säätöventtiilien avulla helposti säädettäviin vyöhykkeisiin. Sulkuventtiileinä käytetään palloventtiilejä. Säätöventtiileinä käytetään mittausyhtein varustettuja kertasäätöventtiilejä. Suunnittelija laskee verkostojen virtaukset linjakohtaisesti. Virtausten tulee perustua lämpöhäviölaskelmiin. Peruskorjauskohteissa laskelmissa tulee huomioida parannettavat rakenteet (ikkunat, yläpohjan eristeet ym.) ja mahdolliset muutokset ilmanvaihtojärjestelmässä. Verkostojen tasapainotus suunnitellaan Motivan ohjeiden mukaan ja säätötyöstä laaditaan yksiselitteinen ohje LVI-työselostukseen. Linjat numeroidaan. Suunnitelmissa esitetään linjasäätöventtiilien tunnus (nro), esisäätö- ja kv-arvot, virtaama ja painehäviö. Virtaamat ilmoitetaan yksikössä dm 3 /h. Nousulinjat merkitään linjatunnuksilla esim. LP1. Lisäksi merkitään ylös/alas jatkuva nousulinja kokomerkinnällä esim. Ylös LP25. Patterit Pattereiden mitoituslämpötiloina käytetään ensisijaisesti K1/2013 alkuperäisiä suosituslämpötiloja: uudiskohteet 45/30C.

12 HELSINGIN KAUPUNKI 11 (36) Käytetään ainoastaan valmiiksi pintakäsiteltyjä pattereita. Piirustuksiin merkitään patterityypin ja koon lisäksi patterilla katettava lämmitysteho. Ulkoseinillä sekä tarvittaessa myös alimmassa ja ylimmässä kerroksessa sijaitsevat WC:t ja vaatehuoneet varustetaan lämmitysverkostoon liitettävällä patterilla. Kylpyhuoneet ja talosaunojen pesu- ja löylyhuoneet Asuntojen ja talosaunojen pesu- ja löylyhuoneet varustetaan vesikiertoisella lattialämmityksellä. Lattialämmityksen tulee toimia myös kesäaikaan. Kiertopiirien tulee olla säädettävissä ja piirikohtaisten virtaamien mitattavissa. Asuntojen lattialämmityspiirit varustetaan kertasäätöventtiilin lisäksi paluuveden lämpötilan rajoittimella. Lattialämmitys Lattialämmityksen käyttämisestä koko rakennuksessa päätetään hankesuunnitteluvaiheessa ja se kirjataan hankesuunnitelman taloteknisiin tavoitteisiin. Lattialämmityksen yhteydessä käytetään tehdasvalmisteisia jakotukkeja säätimineen. Esisäätöarvot merkitään kuten pattereilla. Jakotukit sijoitetaan helposti huollettaviin paikkoihin tehdasvalmisteisiin jakotukkikaappeihin. Jakotukkikaapin oven tulee avautua kuivaan tilaan. Patteriventtiilit Pattereissa tulee käyttää patterikohtaisia sulku- ja kertasäätöventtiilejä. Patterit varustetaan kromatulla ilmaruuvilla. Kaikki patterit varustetaan esisäädettävillä termostaattisilla patteriventtiileillä (piirustusmerkintä TV) lukuun ottamatta tuulikaappeja ja/tai porrashuoneen ulko-oven vierustaa, joissa käytetään metallisia, lukittavia käsipyöriä (piirustusmerkintä V). Perustelluista syistä suunnittelija voi esittää käsipyöriä muihinkin tiloihin. Porrashuoneiden termostaattisissa patteriventtiileissä käytetään ilkivaltasuojia. Termostaattien irtoantureiden käytöstä on sovittava erikseen tilaajan kanssa. Piirustuksiin merkitään patteriventtiilien tyyppi (TV/V), koko, esisäätö- ja kv-arvo.

13 HELSINGIN KAUPUNKI 12 (36) Peruskorjauskohteissa vanha patteriverkosto pyritään säilyttämään. Lämmityskauden ulkopuolinen lämmitys tulee varmistaa kohteeseen sopivalla vesikiertoisella järjestelmällä. Sähkölattialämmityksiä ei käytetä. Siivoushuoneet Siivoushuone varustetaan lattialämmitysverkostoon tai lämpimään käyttövesiverkostoon (vain peruskorjauskohteet) kytketyllä kuivauspatterilla. 3. VESI- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄT 3.1. Vedenhankinta Rakennus liitetään vesilaitoksen vesi- ja viemäriverkostoihin. Kiinteistön pinta- ja perusvedet johdetaan sadevesiverkostoon. Hulevesiä viivytetään tontilla mahdollisuuksien mukaan. Hankekohtaisesti voidaan erikseen sovittaessa tarkastella sadevesien tai harmaiden vesien hyödyntämistä tontilla. Suunnittelija tarkistaa tonttivesijohdon painetason vesilaitokselta. Rakennus varustetaan paineenkorotuksella tarpeen mukaan. Runkovesijohtoon heti vesimittarin (tai paineenkorotuksen) jälkeen asennetaan vakiopaineventtiili. Epäedullisimpiin kohtiin verkostoa asennetaan seurantaa varten tarpeellinen määrä painemittauksia, jotka liitetään keskitettyyn valvontajärjestelmään. Mittausten avulla verkostopaine asetellaan sopivaksi vakiopaineventtiilillä Vesijohtoverkostot Käyttövesiputkistot rakennetaan vaihdettaviksi. Runkoputket asennetaan alimman kerroksen kattoon ja nousujohdot avattaviin putkihormeihin. Hormit toteutetaan keskitettyinä esim. porrashuoneeseen. Hormit sijoitetaan niin, että ne rajoittuvat ääniteknisiltä ominaisuuksiltaan toisarvoiseen tilaan (WC, pesuhuone, vaatehuone). Huolto tapahtuu porrashuoneen puolelta. Paineelliset putket (mm. vesi- ja lämpöjohdot) on asennettava siten, että mahdollinen vuoto tulee näkyviin (vuodonilmaisimet). Koteloihin ja alaslaskuihin suunnitellaan huollettavien ja tarkkailtavien putkien, laitteiden, varusteiden ja liitosten kohdalle ilman työkaluja avattavat tarkastusluukut.

14 HELSINGIN KAUPUNKI 13 (36) Vesijohtojen materiaalina käytetään aina kuparia, ellei muuta erikseen sovita. Asuntojen pesu- ja kylpyhuoneissa pinta-asennettavat putket ovat kromattuja kupariputkia. Keittiöiden kytkentäjohdoissa voidaan tarvittaessa käyttää muoviputkea suojaputkeen asennettuna. Asunnoissa on mahdollista käyttää rakennuttajan luvalla tyyppihyväksyttyä muoviputkea suojaputkeen asennettuna. Tällöin käytetään tehdasvalmisteisia jakotukkeja, jotka sijoitetaan helposti luokse päästäviin paikkoihin. Jakotukkikaapit ovat tehdasvalmisteisia. Jakotukkikaappi ei saa rikkoa vedeneristystä. Jakotukkikaapin ovi voi avautua kuivaan tilaan. Muoviputkien suojaputkien mutkat suunnitellaan loiviksi, jotta vesijohdot ovat vaihdettavissa. Minimitaivutussäteet esitetään suunnitelmissa. Vesijohtoverkosto varustetaan lämpimän veden kiertojohdolla. Lämmin käyttövesiverkosto mitoitetaan siten, että lämpimän veden odotusaika ei ylitä asunnon vesikalusteilla 10 sekuntia ja muilla vesipisteillä odotusaika täyttää YM:n vesi- ja viemärilaitteita koskevan asetuksen vaatimuksen (noin 20 sekuntia). Kiertojohdon tasapainotus suunnitellaan kuten lämpöjohtojen. Verkosto jaetaan sulkuventtiileillä selkeisiin kokonaisuuksiin. Huoneistot ja nousulinjat varustetaan omilla sulkuventtiileillä. Venttiileinä käytetään palloventtiilejä. Kiertojohdon linjakohtaiset virtaamat ja linjasäätöventtiilien kv- ja esisäätöarvot merkitään suunnitelmiin. Peruskorjauskohteissa nykyisen verkoston virtaamat tarkistetaan ja tarvittaessa uusitaan / lisätään linjasäätöventtiilit. Kiertojohto säädetään kuten lämmitysverkosto. Epäedullisimman huoneiston runkojohdot tai iv-konehuoneen vesijohdot varustetaan paineenmittausyhteillä, joilta viedään mittaustieto keskitettyyn rakennusautomaatiojärjestelmään. Painemittausta ei sijoiteta asunnon sisäpuolelle. Nousulinjat merkitään linjatunnuksilla esim. V1. Lisäksi merkitään ylös/alas jatkuva nousulinja kokomerkinnällä ja virtaamalla esim. Ylös KV18 (0,9).

15 HELSINGIN KAUPUNKI 14 (36) 3.3. Vesi- ja viemärikalusteet Kalusteina käytetään tyyppihyväksyttyjä ja ääniryhmään 1 kuuluvia kalusteita. Vesikalusteiden maksimivirtaamat säädetään ennen vastaanottoa normivirtaamaan. Vesijohtokalusteet varustetaan kalustekohtaisilla suluilla. Pesualtaat tulee varustaa ylivirtauksen estävällä viemäröintiratkaisulla. Vesikalusteen juoksuputki tulee varustaa kääntörajoittimella, jos tilassa ei ole lattiakaivoa (esim. keittiöt). Lattiakaivojen paikat varmistetaan arkkitehdiltä ja kirjataan suunnittelukokouksessa. Lattiakaivoissa ei käytetä korokerenkaita. Kuivakaivojen käyttöä asunnoissa tulee välttää. WC-istuimet asennetaan vaakatasoon ja varustetaan kahdella huuhteluvesimäärällä. Piilojalallisia WC-istuimia ei suositella. Alapesusuihkua (yleensä pesuallashana) on pystyttävä käyttämään WC-istuimelta. Vesipostit Vesipostit sijoitetaan tilaajan osoittamiin paikkoihin. Puutarhaletku (paineen kestävä) suukappaleineen seinätelineellä (esim. lämmönjakohuone) tai letkukärryssä. Huomioitava myös jätehuoneen pesumahdollisuus. Vesipostin kytkentäjohto varustetaan sulkuventtiilillä rakennuksen sisäpuolella (ilkivallan esto). Hekan kohteissa yksi vesiposti varustetaan 1,5 tuuman liitännällä pesuauton vesisäiliön täyttöä varten. Kylpy- ja suihkutilat Hekan kohteissa asuntojen kylpyhuoneisiin asennetaan kaksi lattiakaivoa, toinen pesualtaan alle (pesualtaan viemäröinti lattiakaivon kautta). Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää ns. nurkka- tai reunakaivoa.

16 HELSINGIN KAUPUNKI 15 (36) Kaikkien huoneistojen kylpy- tai suihkutiloihin asennetaan pyykinpesukoneliitännät (vesijohto h=1200 ja viemäri h=700). Pyykinpesukoneliitännät sijoitetaan koneen sivulle, jotta kuivausrummulle jää tila pesukoneen yläpuolelle. Putkistoja ei asenneta suihkutilan jalkatilaan. Hajotukset pyritään tekemään ylhäällä ja kytkentäjohdot tuodaan pinta-asennuksina kalusteille yläkautta. Suihkualtaita tulee välttää. Keittiöt ja keittokomerot Astianpesukonevaraus asennetaan kaikkiin huoneistoihin (vesijohto ja viemäri). Astianpesupöydän vesilukko kahdelle tiskialtaalle tulppineen sekä ylivirtausosineen, vesilukossa liitäntämahdollisuus astianpesukoneen viemäröintiä varten. Veden ylivuoto huomioitava suunnitelmissa. Jos altaassa ei ole ylivirtausaukkoa, varustetaan toinen allas ns. kuorisihdillä. Tiskialtaan viemäröintisarjana käytetään ns. tilaa säästävää mallia, jotta lajitteluastiat (4 kpl) mahtuvat allaskaappiin. Talosauna Pesuhuoneessa suihkuhanoina käytetään verkkovirtaan kytkettyjä (ei paristokäyttöisiä) elektronisia kosketusvapaita termostaattisia suihkuhanoja. Saunaosasto varustetaan erillisellä, juoksuputkellisella aputilahanalla, joka varustetaan takaisinimusuojalla ja pikaliittimellä osaston pesua varten. Letkun pituus tarpeen mukaan ja letku säilytetään siivouskomerossa. Talopesulat Talopesuloiden pesukoneille asennetaan yhteinen poistoputki, jonka mitoituksessa tulee huomioida mahdollinen koneiden yhtäaikainen käyttö. Pesukoneet varustetaan sekä KV- että LV-liitoksella. Lämpöpumpputoimiset kuivausrummut varustetaan KV-liitoksella. Kuivaushuoneet Kuivaushuoneisiin asennetaan erikoisvesilukollinen lattiakaivo tai mahdollisuuksien mukaan kuivakaivo. Kuivaushuone varustetaan ilmankuivaimella ja kattotuulettimella.

17 HELSINGIN KAUPUNKI 16 (36) Siivoushuoneet Siivoushuone varustetaan kaatoaltaalla ja lattialämmitys- tai lämpimään käyttövesiverkostoon (vain peruskorjauskohteet) kytketyllä kuivauspatterilla. Patterin tulee lämmetä myös lämmityskauden ulkopuolella. Kaatoaltaan vesilukkona käytetään kiinteän aineen kerääjänä toimivaa sakanerotinta Viemäriverkostot LVI-suunnittelijan tulee ottaa huomioon pohjatutkimuksessa esitetty maan pitkäaikaispainuma. LVI-suunnitelmissa tulee esittää, miten tämän painuman vaikutukset on huomioitu viemäreiden perustamisessa. Esim. jos rakennus paalutetaan, myös kaivot ja runkolinjat tulee paaluttaa. Jos tehdään viiksikaivoja, kaivojen korkoasemissa on otettava huomioon pohjatutkimuksissa mainittu pitkäaikaispainuma. Viemäreissä ei saa olla painumia vastaanottovaiheessa. Suunnittelijoiden tulee yhteistyössä määritellä korkotasot siten, että jäte- ja sadevesiä ei jouduta tarpeettomasti pumppaamaan. Mikäli joudutaan pumppaamaan, kaikki pumppaamot suunnitellaan tuplapumppaamoiksi. Jätevesipumpuiksi valitaan ns. repijäpumput. Esirakennetuilla alueilla tulee huomioida perusvesien epäpuhtaudet pumppua valittaessa. Mikäli viemäreitä sijoitetaan saastuneeseen maaperään, käytetään öljynkestäviä tiivisteitä. Päällekkäisten eri huoneistojen viemärihajotukset suunnitellaan aina ko. huoneiston puolelle, välipohjaan tai välipohjan päälle valuun. Mikäli peruskorjauksessa viemärihajotukset joudutaan viemään alemman kerroksen kattoon, tulee erityistä huomiota kiinnittää viemäreiden äänitekniseen suunnitteluun. Viemärit tehdään muoviviemäreistä. Tarvittaessa käytetään myös ruostumattomasta ja haponkestävästä teräksestä valmistettuja viemäreitä, mutta ei valurautaviemäreitä. Tasakatolle asennettavat sadevesiviemärit tehdään muovi- tai kupariputkesta. Mahdolliset rasvaviemärit tehdään soveltuvin osin muovista ja / tai haponkestävästä teräksestä.

18 HELSINGIN KAUPUNKI 17 (36) Pystyviemäri ja pystyviemärin pohjakulma ovat yleensä ongelmakohtia, jonka vuoksi ne on suunniteltava huolella. Pystykokoojaviemärin muutos vaakaviemäriksi kolmella 30 mutkakappaleella. Pohjakulmien äänenvaimennuksena käytetään 1000 mm betonointia. Kantavien alapohjien alle sijoitettujen viemärien kannakoinnista tulee määrittää yksityiskohtaiset kannakointiohjeet. Kannakkeiden materiaali haponkestävä teräs. Viemärien tuuletusputket eristetään ullakkotilassa ja varustetaan vesikaton yläpuolisilta osiltaan lämpösuojavaipalla jäätymisen estämiseksi. Muuten tuuletusviemäri äänieristetään kuten pystykokoojaviemäri. Viemärien alipaineventtiileitä on vältettävä. Piirustuksiin merkitään viemäreiden materiaali, koko ja sulkuihin normivirtaamien summa. Viemärimateriaalit tulee merkitä selkeästi suunnitelmiin erottamalla piirustusmerkinnöin eri materiaalit toisistaan Sadevesiverkostot Kattokaivoja suunniteltava riittävä määrä ja oikeisiin paikkoihin (vähintään 1 kpl/porras lamellitalossa). Kaivoja oltava katolla vähintään 2 kpl/talo. Putkikoko min 75 mm. Kattokaivojen paikat määrittää rakennesuunnittelija ja ne kirjataan suunnittelu-kokouksessa. Kattokaivot ovat sähkölämmitteisiä, ulkotermostaattiohjattuja, sihdillä varustettuja, kartiomallisia, ruostumattomasta teräksestä tai kuparista valmistettuja. Kattokaivojen materiaalien tulee olla yhteensopivat sadevesiviemäriputkien materiaalien kanssa. Kaivojen ympärille asennetaan roskia estävät lisäsihdit. Harjakatot varustetaan räystäskouruilla ja sadevesikouruilla, jotka liitetään suoraan sadevesijärjestelmään mahdollisuuksien mukaan. Terassien sadevesikaivot ovat haponkestävää terästä ja varustetaan sähkölämmityksellä. Terassikaivon putkikoko DN100. Parvekkeiden sadevedet pyritään järjestämään vähintään 75 mm putkella sadevesijärjestelmään ja tasakatot varustetaan ylimenoputkilla.

19 HELSINGIN KAUPUNKI 18 (36) Sadevedet parvekkeilta ja katoilta johdetaan pois rakennuksen seinustoilta rännikaivon kautta suoraan sadevesiviemäriin, ei maan kautta. Maanpinnan alapuoliset porraskuilut tulee viemäröidä rakennuksen ulkopuolella. Sadevesiverkoston puhdistettavuus on varmistettava myös rakennuksen sisällä. Rakennuksen ulkopuolinen sadevedenpoisto on huomioitava rakennuttajan hyväksymässä pintavesisuunnitelmassa (pihatiet ja autopaikat asfaltoitu). Pitkiä pintavesikouruja on vältettävä. Hulevesien imeyttämis- ja viivyttämismahdollisuudet tontilla tulee selvittää yhdessä pihasuunnittelijan kanssa. Ratkaisut esitetään suunnittelijoiden yhteistyönä laadittavassa hulevesisuunnitelmassa. Kaivot Käytetään yleensä muovikaivoja ja kannen halkaisija 500 mm. Kaivot merkitään suunnitelmiin kaivon yksilöivällä tunnisteella. Kaivojen kannet mitoitettava seuraavasti: nurmikoilla pihakäytävillä ja ajoliikenneväylillä raskaan liikenteen väylällä 25 tonnia 25 tonnia 40 tonnia Sadevesikaivot varustetaan lietepesällä ja hiekankeräysaltaalla sekä jäätymissuojalla. Huomioitava muutto- ja huoltoautojen kulkureitit sekä maanpinnan mahdollinen painuminen (esim. teleskooppikaivot). Rakennesuunnittelija tekee salaojista asennuksia vastaavat tarkepiirustukset. Kaikista kaivoista mitoitetut tarkepiirustukset ja kaivoluettelo luovutetaan yhtiölle.

20 HELSINGIN KAUPUNKI 19 (36) Jäte- ja sadevesiviemärit videokuvataan huuhtelun jälkeen ennen kohteen valmistumista. Suunnittelija tarkastaa kuvaukset ja antaa niistä lausunnon rakennuttajalle. 4. ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄT 4.1. Ilmavirtojen mitoitus Asuntojen olo- ja makuuhuoneiden ilmanvaihto mitoitetaan Sisäilmastoluokituksen 2017 sisäilmastoluokan S2 mukaisesti siten, että normaalin käyttötilanteen ulkoilmavirrat ovat 8 dm 3 /s, hlö. Ilmanvaihtokone ja kanavisto mitoitetaan siten, että jokaiseen makuuhuoneeksi soveltuvaan huoneeseen on mahdollista tuoda kahden hengen vaatima ilmavirta. Olohuoneen ilmavirtaa voidaan pienentää YM:n ohjeen mukaisesta vaatimuksesta 0,5 dm 3 /s, m 2, jos makuuhuoneen ilmavirta poistuu olohuoneen kautta. Olohuoneen tuloilmavirta pitää kuitenkin olla minimissään +8 dm3/s. Makuualkovit varustetaan omalla tuloilmakanavalla. Asunnon muiden tilojen ilmavirrat mitoitetaan RakMK:n osan D2 (vuonna 2018 YM:n ohjeen) mukaisesti. Asunnon poistoilmavirrat mitoitetaan 5% tuloilmavirtoja suuremmiksi. Jos asunnon poistoilmavirtojen summa on yli 105% tuloilmavirtojen summasta, lisätään asuinhuoneiden tuloilmavirtoja. Jos tuloilmavirrat ovat enemmän kuin 95% poistoilmavirroista, kasvatetaan märkätilojen poistoilmavirtoja. Lisäksi tarkistetaan, että asunnon kokonaisulkoilmavirta on vähintään 0,35 dm 3 /s, m 2 ja 18 dm 3 /s. Asuntojen ilmamääriä tulee olla mahdollisuus tehostaa 30% ja huoneistokohtaisten koneiden tapauksessa myös pienentää 60%. Muiden tilojen ilmamäärät mitoitetaan RakMK:n osan D2 (vuonna 2018 YM:n ohjeen) mukaisesti Ilmanvaihtojärjestelmät Ilmanvaihtojärjestelmät suunnitellaan Sisäilmastoluokituksen 2017 mukaiseen puhtausluokan P1 vaatimusten mukaan. Kanavissa käytettävien ilmanvaihtotuotteiden (kanavat ja niiden osat, säätöja palopellit, äänenvaimentimet, suodattimet) tulee olla puhtausluokiteltuja. Ilmanvaihtoratkaisuna käytetään lämmön talteenotolla varustettua koneellista tulo- ja poistoilmanvaihtoa. Kerrostaloissa käytetään keskitettyä ja rivitaloissa huoneistokohtaista ratkaisua.

21 HELSINGIN KAUPUNKI 20 (36) Peruskorjauskohteiden ilmanvaihtoratkaisu sovitaan yhtiökohtaisesti hankesuunnitteluvaiheessa elinkaarilaskelmien perusteella. Ilmanvaihtolaitoksen hätäpysäytyskytkimen/-kytkimien sijainti tulee selvittää viranomaisten kanssa. Ilmanvaihtokoneiden ohjauksessa on huomioitava hätäpysäytystoiminto. Suunnittelija selvittää rakennuksen palo-osastoinnin arkkitehdiltä ja ratkaisu kirjataan suunnittelukokouksessa. Palo-osastointi huomioidaan ilmanvaihtojärjestelmän suunnittelussa RakMK osan E7 (vuonna 2018 YM:n asetuksen / ohjeen) mukaisesti. Suunnittelussa kiinnitetään erityisesti huomiota huollettavuuteen sekä asennusreitteihin. Keskitetty koneellinen tulo- ja poisto Keskitetyssä järjestelmässä koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto yhdistetään usean huoneiston osalta. Ilmanvaihtokone varustetaan LTO-laitteella ja vesikiertoisella lämmityspatterilla. Ilmanvaihtokoneen ohjaus tapahtuu keskitetysti automatiikan avulla. Keskitetyssä ratkaisussa asukkaalla on mahdollisuus tehostaa keittiön poistoilmanvaihtoa liesikuvusta ja samalla tehostuu olohuoneen tuloilmavirta tai suurissa asunnoissa vaihtoehtoisesti pienenee kylpyhuoneen poistoilmavirta. Huoneistokohtainen tulo- ja poisto Huoneistokohtaisten LTO-koneiden sähköt otetaan kiinteistösähköstä. Koneen ohjaus toteutetaan huoneistokohtaisesti. Koneen pysähtyminen aiheuttaa hälytyksen keskitetyssä automaatiojärjestelmässä. Huoneistokohtaisessa ratkaisussa asukas voi ohjata ilmanvaihdon tehoa liesikuvusta. Yhteiskanavapoisto Peruskorjauskohteissa selvitetään mahdollisuudet siirtyä yhteiskanavapoistosta keskitettyyn tulo- ja poistoilmanvaihtoon ja/tai lämmön talteenoton lisäämiseen. Mikäli yhteiskanavapoistojärjestelmä säilytetään, tulee varmistaa kanavien tiiveys ja korvausilmareitit sekä ilmavirrat mitoittaa uudelleen nykymääräyksiä vastaaviksi huoneistojen ilmatilavuuden mukaan. Lämmön talteenoton lisääminen poistoilmaan ja hyödyntäminen lämmityksessä tai lämpimän käyttöveden tuotannossa selvitetään. Koneiden ohjaus tapahtuu

22 HELSINGIN KAUPUNKI 21 (36) keskitetysti automatiikan avulla, esim. vaihdellen käyttötilanteen ja tehostustilanteen kokonaisilmavirtojen välillä portaattomasti ulkolämpötilan mukaan. Painovoimainen ilmanvaihto Mikäli peruskorjauskohteessa säilytetään painovoimainen ilmanvaihto, varmistetaan ulkoilmareitit ja tulo- ja poistoilmapisteiden välinen korkeusero mitoitetaan mahdollisimman suureksi. Mahdollisuuksien mukaan hormien yläpäät varustetaan hormituulettimilla Ilmanvaihtokoneet Keskitetyissä järjestelmissä suositaan moduulikoneita, ns. pakettikoneita tulee välttää. Koneet liitetään keskitettyyn ohjausjärjestelmään. Talosauna, pesula, kerhotila ja liikehuoneistot varustetaan kukin omalla lämmön talteenotolla varustetulla tulo- ja poistoilmakoneella. Kaikki ilmanvaihtokoneet liitetään keskitettyyn ohjausjärjestelmään. Liiketiloissa ja kerhotiloissa on tehostusmahdollisuus lisäaikakytkimellä. Pesulan ilmanvaihtosuunnitelmissa on huomioitava pesulalaitteiden vaikutukset ilmanvaihtojärjestelmään ja ilmamääriin. Mikäli pesulaan asennetaan ulospuhalluksella varustettu kuivausrumpu, tulee sille suunnitella oma poistoilmakanava (Ø160 tai Ø 200 mm koneen tyypistä ja koosta riippuen), joka viedään vesikatolle. Kuivausrummulle tuodaan oma raitisilmakanava. Rummun tulo- ja poistoilma johdetaan rummun läheisyyteen asennettavaan lämmön talteenottolaitteeseen. Ilmanvaihtokoneet varustetaan äänenvaimentimilla. Äänenvaimentimen tulee olla puhdistettavissa tai irrotettavissa puhdistuksen ajaksi. Äänenvaimentimille määritetään vaimennusarvot kaistoittain. Ilmanvaihtokoneet varustetaan vähintään F7-luokan ulkoilmasuodattimilla. Keskustan vilkasliikenteisillä alueilla käytetään tarvittaessa F8-luokan suodattimia (vanhat määritelmät). Uuden standardin SFS mukainen tuloilman suodatusluokka sisäilmaluokassa S2 on epm1, 55 %. Vilkasliikenteisen alueen suodatusluokka määritetään tehokkaammaksi. Käytettävien suodattimien tulee täyttää ilmanvaihtotuotteiden puhtausluokan M1 vaatimukset.

23 HELSINGIN KAUPUNKI 22 (36) Huoneistokohtaisena ilmanvaihtokoneena käytetään tehdasvalmista LTO-laitetta. LTO-laite sijoitetaan lattiakaivolliseen tilaan ja kondenssivesi on johdettava vesilukon kautta viemäriin. Huippuimurit varustetaan äänenvaimentimella. Puhaltimen tulee olla saranoin kipattavaa mallia. Kaikki erillispuhaltimet liitetään keskistettyyn ohjausjärjestelmään. Puhaltimet tulee varustaa huoltokytkimin sekä ryhmäkeskuksiin sijoitettavin käsikytkimin merkkilamppuineen ja merkkikilpineen. Puhaltimien tulee olla portaattomasti säädettäviä EC-moottorilla varustettuja puhaltimia. Keskitettyyn ohjausjärjestelmään liitettyjä koneita ohjataan tiloihin ja/tai kanaviin sijoitettavien lämpötila-, kosteus- ja hiilidioksidiantureiden mittaustulosten perusteella. Koneita tulee olla mahdollisuus ohjata myös kellon ja ulkolämpötilan mukaan. Asuntojen ilmanvaihtokoneissa tulee olla vähintään 3 tehoporrasta: minimiteho, normaalikäyttö ja tehostettu. Minimiteholla ilmamäärät ovat määräysten (D2 / YM:n asetus ja ohje) mukaiset, normaalikäytöllä ilmamäärät ovat suunnitteluarvojen mukaiset (kohdan 4.1 mukaan) ja tehostettu ilmanvaihto +30 % normaalikäyttöön verrattuna. Huoneisto/tilakohtaisissa koneissa on lisäksi poissaoloteho suuruudeltaan 0,2 dm 3 /s,m 2 pidempiaikaisia poissaolotilanteita varten. Keskitetyt koneet varustetaan lisäksi vakiopaineohjauksella, joka mahdollistaa ilmavirtojen tehostamistoiminnon asukkaan toimesta. Ilmanvaihtokoneet ja puhaltimet, joilta ei muuten saada luotettavaa tietoa pysähtymisestä, varustetaan poistoilman runkokanavaan asennettavalla painelähettimellä, joka liitetään keskitettyyn rakennusautomaatiojärjestelmään. Erityisesti koneet ja puhaltimet, jotka palvelevat sellaisia tiloja, joissa syntyy kosteutta, kuten asunnot (kun huoneistokohtaiset koneet), pesulat, saunat, ryömintätilat Kanavistot Kanavat Kanavina käytetään tyyppihyväksyttyjä ja puhtausluokiteltuja pyöreitä kierresaumakanavia. Kanavaosat tiivisteellisiä. Haarakohdissa käytetään T-kappaleita, ei sivuliittimiä.

24 HELSINGIN KAUPUNKI 23 (36) Rakennuksen ulkopuolelle maahan ja maan päälle asennettavat ulkoilmaputket tehdään kuumasinkitystä teräsputkesta sadehattuineen. Mikäli peruskorjauskohteessa nykyiset kanavat jäävät käyttöön, tulee varmistua kanavien tiiveydestä. (ks. YM:n asetus uuden rakennuksen sisäilmasta ja ilmanvaihdosta). Tarvittaessa kanavien tiivistystyö tehdään sukittamalla, ei slammaamalla. Kanavisto suunnitellaan siten, että se on helposti puhdistettavissa ja puhdistusluukkujen sekä niihin liittyvien koteloihin ja alaslaskuihin tehtävien huoltoluukkujen paikat merkitään suunnitelmiin. Ylös/alas jatkuva kanava merkitään kokomerkinnällä ja ilmamäärällä esim. YLÖS 200 (+80). Runkokanavien ilmamäärät ja nopeus merkitään ainakin säätöpeltien kohdalle esim. 200 (+80) 2,5 m/s. Ulkosäleiköt Ilman nopeus ulkosäleikössä enintään 1,5 m/s. Muut kuin huoneistokohtaisten koneiden ulkosäleiköt myrskysuojattua mallia. Huoneistokohtaisen ilmanvaihtokoneen ulkosäleikössä ei saa olla hyönteisverkkoa. Ulkoilmakammio Ulkoilmakammio varustetaan kuivakaivolla, joka viemäröidään vesilukon kautta. Ilman nopeus kammiossa alle 1 m/s. Sulkupelti Sulkupellin on oltava lämpöeristetty (lämmönläpäisy alle 3 W/m 2 K) ulkoilmaa vasten. Äänenvaimentimet Äänenvaimentimien tulee olla puhtausluokiteltuja Pääte-elimet Pääte-elinten tulee olla tyyppihyväksyttyjä. Savunrajoittimina käytettävien pääte-elinten tulee täyttää niille asetetut virtaustekniset ja palonkestovaatimukset (E7 kohta 6.1). Pääte-elimistä tulee olla julkaistut toiminta- ja säätökäyrästöt, äänitekniset tiedot sekä mittausohjeet.

25 HELSINGIN KAUPUNKI 24 (36) Jokaisen pääte-elimen tulee olla tai se tulee varustaa helposti luokse päästävällä ilmamäärän säätölaitteella, niin että jokaisen elimen ilmamäärä voidaan säätää ja mitata erikseen. Päätelaitteiden tulee olla avattavissa tai irrotettavissa puhdistusta varten. Puhdistuksen jälkeen ne on voitava asentaa takaisin alkuperäiseen asentoonsa. Kylpyhuoneiden poistoilmaelin sijoitetaan suihkun läheisyyteen. Alakattoon sijoitettavien pääte-elimien paikat varmistetaan arkkitehdiltä ja kirjataan suunnittelukokouksessa. Liesikupu varustetaan konepestävällä metalliverkkorasvasuodattimella, sähkövalolla sekä tarvittaessa äänenvaimentimella, joka on helposti pestävissä tai vaihdettavissa. Liesikuvussa tulee olla ilmamäärän tehostamismahdollisuus. Kupuina käytetään ns. höyrykupuja, tasokupuja ei sallita. Huoneistokohtaisessa ilmanvaihtojärjestelmässä ilmanvaihtokoneen ohjaus tapahtuu liesikuvusta. Saunojen tuloilma johdetaan kiukaan yläpuolelle ja poistoventtiili sijoitetaan kiukaaseen nähden vastakkaiseen kulmaan. Sijoituksessa tulee huomioida tilaan sijoitettavien termostaattien ja antureiden paikat. Huoneistokohtaisia takkoja rakennetaan vain poikkeustapauksissa. Takat varustetaan aina takkaimurilla veto-ongelmien välttämiseksi. Peruskorjauskohteiden mahdollisesta korvausilmaventtiiliratkaisusta sovitaan yhtiökohtaisesti. Korvausilmaventtiilissä tulee olla suodatus ja äänenvaimennus. Venttiilin tulee olla säädettävä ja sellainen, että se voidaan sulkea kokonaan ainoastaan kriisitilanteessa. Tavoitteena on johtaa puhdas korvausilma vedottomasti ja hallitusti sisään Väestönsuojalaitteet Väestönsuojasta tehdään oma piirustus, jossa esitetään kaikki rakenteisiin tulevat varaukset, rauhanajan varustus sekä väestönsuojalaitteet. Urakkarajat (hankinta/asennus) merkitään selvästi. Väestönsuojan yläpohjan ja yläpuolisen kerroksen lattian välinen ns. välikerros varustetaan tuuletusmahdollisuudella (esim. lecasorakerrokseen sijoitetaan kaksi salaojaputkea joiden kautta voidaan tarvittaessa kierrättää välitilan ilmaa). Normaaliaikana tuuletusyhteet ovat suljettuna.

26 HELSINGIN KAUPUNKI 25 (36) 4.7. Hissit Hissikuilut ja konehuoneet varustetaan hissimääräysten mukaisella koneellisella ilmanvaihdolla. Puhaltimet sijoitetaan ko. tilojen ulkopuolelle. Hissikuilun korvausilma otetaan porrashuoneesta palo-osastoinnin niin salliessa Ryömintätila Ryömintätilan tulee aina olla koneellisesti tuuletettu (0,5 1/h). Tuuletus toteutetaan ryömintätilaan asennettavalla kanavistolla ja erillisellä poistopuhaltimella (vrt. radonin poisto), jota ohjataan ryömintätilan lämpötilan mukaan. Puhaltimen käyntitilasta johdetaan hälytystieto kiinteistön hälytysjärjestelmään. 5. VESISAMMUTUSJÄRJESTELMÄT 5.1. Palopostit Palopostit ja vesijohtoverkostoon liitettävät pikapalopostit asennetaan viranomaisvaatimusten mukaisesti Automaattiset vesisammutusjärjestelmät Mikäli kohteeseen tulee automaattinen vesisammutusjärjestelmä, käytetään vesisumutusjärjestelmää, ei perinteistä sprinkleriä. 6. TALOAUTOMAATIO 6.1. Taloautomaatiojärjestelmät Kiinteistön säätö-, ohjaus- ja valvontatoimintoja ohjataan keskitetyllä rakennusautomaatiojärjestelmällä. Hekan kohteet liitetään alueelliseen valvomoon internetin yli. Alakeskuksissa on oltava palvelin vain alueyhtiöissä, joissa se on ollut aiempi käytäntö. Muissa laajakaistaa käytetään vain tiedonsiirtoyhteytenä. Liitteessä 2 on lueteltu Hekan kohteissa alueittain käytettävät laitetoimittajat. Muissa kohteissa alakeskukset liitetään internettiin kiinteän laajakaistaverkon (TCP/IP) välityksellä. Etäkäyttö tehdään suoraan selaimella. Ilmanvaihtokonehuoneisiin ja lämmönjakohuoneisiin suunnitellaan jokaiseen oma alakeskuksensa. Mikäli kohteessa on useita raken-

27 HELSINGIN KAUPUNKI 26 (36) nuksia ja kaikissa ei ole teknisiä tiloja, rakennuskohtaiset alakeskukset ovat minimi. Rivitaloissa asiaa voidaan harkita erikseen, mikäli sopivaa tilaa ei ole. Alakeskusten tulee sisältää käyttöpaneeli. Peruskorjauskohteissa, joissa alakeskuksia jää ennalleen, niiden vapaa kapasiteetti on hyödynnettävä huomioiden kuitenkin niiden ikä (korkeintaan 7-8 vuotta vanhat alakeskukset säilytetään). Tavoitteena on keskitetty, avoin, muuntojoustava ratkaisu eri valmistajien vakiokomponenteilla. Keskitettyyn järjestelmään liitetään: - lämmönjakokeskuksen laitteet - ilmanvaihtokoneet (kaikki, myös huoneistokohtaiset) - erillispuhaltimet - sulatukset - valaistukset - talosaunojen kiukaat - pesulalaitteiden käyntiluvat - sähkölukitukset - autolämmityspistorasiat - huonelämpötilamittaukset (pisteiden määrä sovitaan tilaajan kanssa) - käyttövesiverkoston vaikeimman kohdan painemittaus - käyttöveden kulutusmittaukset (KV ja LV) - ilmanvaihtojärjestelmän sähkönkulutuksen mittaus - autolämmityspistorasioiden sähkönkulutuksen mittaus - yleisten tilojen ja ulkovalaistuksen sähkönkulutuksen mittaus - yleisten tilojen palovaroitinhälytykset - hälytykset savunpoiston laukaisukeskuksilta ja savunpoistoluukkujen valvonta - hälytykset palopelleiltä - hälytykset iv-hätäseis-kytkimiltä - poistumistievalaistuksen hälytykset - hälytykset autohallin automaattiselta paloilmoittimelta - hälytykset autohallin koneelliselta savunpoistolta - hälytykset automaattiselta vesisammutusjärjestelmältä. Suunnitelmissa on esitettävä kaikkien laitteiden käynnistys- ja pysäytysajat ja muut asetusarvot, säätökäyrät ymv. aseteltavat ohjaus- ja hälytysarvot.

28 HELSINGIN KAUPUNKI 27 (36) Hälytysten siirtotapa tulee sopia yhtiön kanssa. Yleensä hälytys siirretään hälytyskeskuksesta gsm-verkon kautta huoltoyhtiöön. Talotekniikan järjestelmäkohtaisia säätö-, ohjaus- ja valvontatoimintojen suunnittelua on ohjeistettu tämän asiakirjan liitteessä 1. Lopullisesta toteutuksista tulee sopia tilaajan kanssa suunnittelukokouksessa. Peruskorjauskohde Peruskorjauskohteisiin rakennetaan aina keskitetty automaatiojärjestelmä, jollei sitä ole entuudestaan. Suunnittelija vie laitteiden ja järjestelmien toimintaselostukset huoltokirjaan. 7. ERISTYS JA LÄPIVIENNIT 7.1. Yleistä Rakenteiden läpivienneissä käytetään ensisijaisesti tehdasvalmiita läpivientikappaleita. Putkien ja kanavien lämpö- ja paloeristys tulee suunnitella ja eristykset määrittää yksiselitteisesti suunnitteluasiakirjoissa. LVI-suunnittelija osallistuu omalta osaltaan palokatkosuunnitelman laatimiseen Lämmitys-, vesi- ja viemärilaitteiden eristykset Putket eristetään myös seinämien läpimenokohdissa. Osastoivien rakenteiden lävistykset tehdään palokatkosuunnitelman mukaan. Suunnitelmissa on esitettävä koteloitavat putkiosuudet näkyvä/ei näkyvä eristys (mm. hormit, alakatot) Ilmanvaihtolaitteiden eristys Kylmien kanavapintojen eristyksissä tulee huomioida erityisesti höyrytiiveys (mm. ullakot, tilakohtaiset ulkoilmakanavat). Ulkoseinälävistyksessä eriste tulee ulottaa ulkoseinän sisäkuoren läpi seinän eristetilaan asti. Yhteistiloissa näkyviin jäävät eristetyt kanavat pellitetään.

29 HELSINGIN KAUPUNKI 28 (36) 8. JÄÄHDYTYSLAITTEET Mikäli kohteeseen tulee jäähdytettyjä tiloja, tulee lauhdutuslämpö käyttää hyödyksi tilojen lämmittämisessä mahdollisuuksien mukaan. Liiketiloihin suunnitellaan tila- ja sähkövaraukset tilakohtaisia jäähdytyslaitteita varten. 9. KAASU Jos peruskorjattava kiinteistö on ennestään liitetty kaasuverkkoon, kaasuverkosto yleensä säilytetään. Ratkaisu tulee sopia tilaajan kanssa hankesuunnitteluvaiheessa. Putket ja laitteet uusitaan tarvittaessa. Suunnittelussa tulee huomioida kaasuntoimitussopimuksen mukaiset vastuu/omistusrajat, jotka vaihtelevat tapauskohtaisesti. Kulutuksen mittaustavasta päätetään tapauskohtaisesti. Gasumin asiantuntemusta käytetään suunnitteluapuna. Urakkaan sisällytetään verkoston koeponnistus (myös säilytettävän verkoston). Liitteet 1) Talotekniikan käyttöliittymä 2) Hekan kohteissa käytettävät rakennusautomaation järjestelmätoimittajat

30 SUUNNITTELUOHJE Liite 1 LVIA-TEKNIIKKA Talotekniikan käyttöliittymä 1. Yleistä Rakennusautomaatio toimii käyttöliittymänä talotekniikkaan. Käyttöliittymän suunnittelussa noudatetaan seuraavia taloteknisten järjestelmien säätö-, ohjaus- ja valvontatoimintoihin liittyviä ohjeita. Ohjeet koskevat kaikkia Att:n rakennuttamia kohteita. 2. Lämmitys Siniset kursivoidut kohdat koskevat vain Hekan kohteita ja niiden toteuttamisesta päättää Hekan alueyhtiön edustaja hankekohtaisesti. Kaukolämpö Kaukolämpöverkoston meno- ja paluuveden lämpötilan mittaukset liitetään rakennusautomaatiojärjestelmään. Kaukolämpöverkoston menoveden painemittaus liitetään rakennusautomaatiojärjestelmään. Patteriverkosto Patteriverkoston pumppua ohjataan rakennusautomaatiojärjestelmästä sekä pumppukeskuksen käsikytkimestä 0/1. Käyntitilasta tiedot rakennusautomaatiojärjestelmään (A-hälytys). Tilatieto taajuudenmuuttajalta, ei pumppukeskuksesta. Patteriverkoston meno- ja paluuveden lämpötilojen mittaukset liitetään rakennusautomaatiojärjestelmään ja niistä otetaan raja-arvohälytykset. Patteriverkoston menoveden lämpötilaa ohjataan ulkolämpötilan ja sisälämpötilojen keskiarvon mukaan rakennusautomaatiojärjestelmän avulla. Säätöventtiilille tehdään ohjelmallinen kesäsulku. Venttiili palaa normaalitoimintaan ulkolämpötilan alitettua grafiikalta aseteltavan arvon % asunnoista varustetaan huoneilman lämpötila-anturilla (1 kpl/asunto), joka liitetään rakennusautomaatiojärjestelmään. Anturi sijoitetaan keskeisille paikalle huoneistoa. Patteriverkoston paineen mittaus liitetään rakennusautomaatiojärjestelmään ja siitä otetaan ylä- ja alarajahälytykset. Lattialämmitysverkosto Lattialämmitysverkoston pumppua ohjataan rakennusautomaatiojärjestelmästä sekä pumppukeskuksen käsikytkimestä 0/1. Käyntitilasta tiedot rakennusautomaatiojärjestelmään (A-hälytys). Tilatieto taajuudenmuuttajalta, ei pumppukeskuksesta. Lattialämmitysverkoston pumppu pysähtyy, kun menoveden lämpötila ylittää raja-arvon ja seuraa hälytys. 1 / 6

HELSINGIN KAUPUNKI Kaupunkiympäristö Asuntotuotanto. Asiakirjan päivitys LVIA-SUUNNITTELUOHJE

HELSINGIN KAUPUNKI Kaupunkiympäristö Asuntotuotanto. Asiakirjan päivitys LVIA-SUUNNITTELUOHJE HELSINGIN KAUPUNKI Kaupunkiympäristö Asuntotuotanto Asiakirjan päivitys LVIA-SUUNNITTELUOHJE Päivitys pvm Muutoksen sisältö Tekijä Hyväksyjä 30.6.2014 Viemäreiden paaluttaminen ja painumisen kielto lisätty.

Lisätiedot

LVIA-suunnitteluohje

LVIA-suunnitteluohje ASUNTOTUOTANTO Liite 1 Asuntotuotannon materiaaliplanssiohje LVIA-suunnitteluohje Versio 1.0 Suunnittelussa tulee noudattaa: Rakentamismääräyskokoelman asetuksia Talotekniikka-RYL 2002 ohjeita paikallisen

Lisätiedot

Asiakirjan päivitys LVIA-SUUNNITTELUOHJE

Asiakirjan päivitys LVIA-SUUNNITTELUOHJE Asiakirjan päivitys LVIA- Päivitys pvm Muutoksen sisältö Tekijä Hyväksyjä 30.6.2014 Viemäreiden paaluttaminen ja painumisen kielto lisätty. ML IK 15.10.2014 Tarkennettu kohtaan 2.3. pattereiden mitoituslämpötilat

Lisätiedot

Asiakirjan päivitys LVIA-SUUNNITTELUOHJE

Asiakirjan päivitys LVIA-SUUNNITTELUOHJE Asiakirjan päivitys LVIA- Päivitys pvm Muutoksen sisältö Tekijä Hyväksyjä 30.6.2014 Viemäreiden paaluttaminen ja painumisen kielto lisätty. ML IK 15.10.2014 Tarkennettu kohtaan 2.3. pattereiden mitoituslämpötilat

Lisätiedot

1/6 SIILITIEN SÄHKÖNSYÖTTÖASEMAN PERUSKORJAUS LVIA-RAKENNUSTAPASELOSTUS

1/6 SIILITIEN SÄHKÖNSYÖTTÖASEMAN PERUSKORJAUS LVIA-RAKENNUSTAPASELOSTUS 1/6 MH/KH SIILITIEN SÄHKÖNSYÖTTÖASEMAN PERUSKORJAUS LVIA-RAKENNUSTAPASELOSTUS Insinööritoimisto Matti Hallasaari Oy Kumpulantie 1 * 00520 HELSINKI * FINLAND Y-tunnus 0550682-8 puh. +358-9-142 122 www.hallasaari.com

Lisätiedot

Terveen talon ilmanvaihto

Terveen talon ilmanvaihto Terveen talon ilmanvaihto DI. Terveellisen ja viihtyisän sisäympäristön haasteet asunnoissa Lämpöolosuhteet talvella vetää, kesällä on kuuma Ilman laatu riittämätön ilmanvaihto yli puolessa asunnoista

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoista. Asetus rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoista

Ympäristöministeriön asetus rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoista. Asetus rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoista Ympäristöministeriön asetus rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoista Rakennusvalvonnan ajankohtaisseminaari Helsinki 5.2.2018 Kaisa Kauko, yli-insinööri Ympäristöministeriö Asetus rakennusten vesi- ja

Lisätiedot

JÄRJESTELMÄKUVAUKSET POHJA. G LVI-järjestelmät 1/5

JÄRJESTELMÄKUVAUKSET POHJA. G LVI-järjestelmät 1/5 G LVIjärjestelmät G LVIjärjestelmät Rakennuksen vesi ja viemärijärjestelmä on liitetty Oulun kaupungin vesi ja viemäriverkostoon. Lämmitysjärjestelmä on liitetty Oulun Energian kaukolämpöverkostoon. Rakennuksessa

Lisätiedot

Ilmanvaihtojärjestelmän korjaus ja muutokset 28.10.2013. Jarmo Kuitunen Suomen LVI liitto, SuLVI ry

Ilmanvaihtojärjestelmän korjaus ja muutokset 28.10.2013. Jarmo Kuitunen Suomen LVI liitto, SuLVI ry Ilmanvaihtojärjestelmän korjaus ja muutokset 28.10.2013 Jarmo Kuitunen Suomen LVI liitto, SuLVI ry ASUINRAKENNUSTEN ILMANVAIHTO Hyvältä ilmanvaihtojärjestelmältä voidaan vaatia seuraavia ominaisuuksia:

Lisätiedot

Toimintakokeet toteutus ja dokumentointi Janne Nevala LVI-Sasto Oy

Toimintakokeet toteutus ja dokumentointi Janne Nevala LVI-Sasto Oy Toimintakokeet toteutus ja dokumentointi Janne Nevala LVI-Sasto Oy Toimintakokeita tehdään mm. seuraaville LVIA-järjestelmille: 1. Käyttövesiverkosto 2. Lämmitysjärjestelmä 3. Ilmanvaihto 4. Rakennusautomaatio

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA, RIIHENMÄEN YHTENÄISKOULU HANKESUUNNITTELU

MÄNTSÄLÄN KUNTA, RIIHENMÄEN YHTENÄISKOULU HANKESUUNNITTELU MÄNTSÄLÄN KUNTA, RIIHENMÄEN YHTENÄISKOULU HANKESUUNNITTELU LVIA RAKENNUSTAPASELOSTUS Muutos/Uudisrakennus Asiakirja n:o LVI 001 Projekti n:o 01274.P000 Viimeisin muutos Laadittu 27.12.2013 Laatija RB Tark./Hyv.

Lisätiedot

Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako

Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako 5 Kaukolämmityksen automaatio 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako Kaukolämmityksen toiminta perustuu keskitettyyn lämpimän veden tuottamiseen kaukolämpölaitoksella. Sieltä lämmin vesi pumpataan kaukolämpöputkistoa

Lisätiedot

TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA

TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA Jari Palonen Aalto yliopiston Teknillinen korkeakoulu, Energiatekniikan laitos 9.6.2011 TALOTEKNIIKAN MAHDOLLISUUDET ENERGIANSÄÄSTÖ > 50 % lämmönkulutuksesta ASUMISVIIHTYISYYS

Lisätiedot

KONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN

KONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN KONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN Koneellinen poistoilmanvaihto mitoitetaan poistoilmavirtojen avulla. Poistoilmavirrat mitoitetaan niin, että: poistopisteiden, kuten

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUKSEN OHJE ja SISÄLTÖ Omakoti- tai paritalo

KUNTOTARKASTUKSEN OHJE ja SISÄLTÖ Omakoti- tai paritalo KUNTOTARKASTUKSEN OHJE ja SISÄLTÖ Omakoti- tai paritalo OHJE Tarkastukseen on hyvä varata aikaa 3-4 tuntia. Kylpyhuoneessa ei saisi kastella lattiaa ja seiniä 2 päivää ennen tarkastusta. Mikäli on amme

Lisätiedot

Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla. TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014

Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla. TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014 Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014 Sisällys Mihinenergiaajavettäkuluu Mihinkiinnittäähuomiotaasumisenarjessa Ilmanvaihtojärjestelmäntoiminta Lämmönjakojärjestelmäntoiminta

Lisätiedot

SELVITYS ASUINRAKENNUKSEN ILMAVIRTOJEN MITOITUKSESTA

SELVITYS ASUINRAKENNUKSEN ILMAVIRTOJEN MITOITUKSESTA HELSINGIN KAUPUNKI SELVITYS 1 ( ) SELVITYS ASUINRAKENNUKSEN ILMAVIRTOJEN MITOITUKSESTA Tällä selvityksellä ja liitteenä olevilla mitoitustaulukoilla iv-suunnittelija ilmoittaa asuinrakennuksen ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

LVIAJ- rakennustapaselostus. Päivämäärä (8) Vihdin kirkonkylän Campuksen pappilankoulun keittiömuutos. Vihti.

LVIAJ- rakennustapaselostus. Päivämäärä (8) Vihdin kirkonkylän Campuksen pappilankoulun keittiömuutos. Vihti. LVIAJ- rakennustapaselostus 28.4.2017 1(8) Vihdin kirkonkylän Campuksen pappilankoulun keittiömuutos Vihti LVIAJ- rakennustapaselostus dok no 8 G0 0003 28.4.2017 LVIAJ- rakennustapaselostus 28.4.2017 2(8)

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoista

Ympäristöministeriön asetus rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoista Ympäristöministeriön asetus rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoista SuLVI:n LVI-suunnittelijapäivä Helsinki 14.2.2018 Kaisa Kauko, yli-insinööri Ympäristöministeriö Asetus rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoista

Lisätiedot

VASO OY KAARINAN HOIVINEITO JA HOVIPOIKA TYÖSELITYS TURUN LVI-TEKNIIKKA OY KAARINA LÄMPÖJOHTOVERKOSTON PERUSSÄÄTÖ

VASO OY KAARINAN HOIVINEITO JA HOVIPOIKA TYÖSELITYS TURUN LVI-TEKNIIKKA OY KAARINA LÄMPÖJOHTOVERKOSTON PERUSSÄÄTÖ 1 TURUN LVI-TEKNIIKKA OY Kähärlänkuja 13 20100 Turku p. 040 5013391 VASO OY KAARINAN HOIVINEITO JA HOVIPOIKA KAARINA TYÖSELITYS LÄMPÖJOHTOVERKOSTON PERUSSÄÄTÖ 2 LVI-TYÖSELITYS LÄMMITYSJÄRJESTELMÄN VENTTIILIASENNUKSET,

Lisätiedot

Toimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014

Toimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014 Energiaekspertin jatkokurssi Toimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014 Jarmo Kuitunen 1. ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄT 1.1 Painovoimainen ilmanvaihto 1.2 Koneellinen poistoilmanvaihto 1.3 Koneellinen tulo-/poistoilmanvaihto

Lisätiedot

7 Lämpimän käyttöveden kiertojohdon mitoitus

7 Lämpimän käyttöveden kiertojohdon mitoitus 7 Lämpimän käyttöveden kiertojohdon mitoitus 43 Kiertojohdon mitoitus perustuu verkostossa tapahtuvaan lämmönluovutukseen (putkiston lämpöhäviö ja lämmönluovuttimet). Tämän perusteella määrätään verkoston

Lisätiedot

D2 työpaja: Asuinrakennusten ilmanvaihdon mitoitus

D2 työpaja: Asuinrakennusten ilmanvaihdon mitoitus D2 työpaja: Asuinrakennusten ilmanvaihdon mitoitus FINVAC D2-hankkeen työpaja Ympäristöministeriö 21.8.2017 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Rakentamismääräyskokoelman uudistus Rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

Rakentamisen säädökset muuttuvat, terveellisyyteen liittyvät asetukset. Asiamies Jani Kemppainen

Rakentamisen säädökset muuttuvat, terveellisyyteen liittyvät asetukset. Asiamies Jani Kemppainen Rakentamisen säädökset muuttuvat, terveellisyyteen liittyvät asetukset Asiamies Jani Kemppainen Rakentamismääräyskokoelman uusiminen RakMK lakkasi olemasta 1.1.2018 Perustuu Maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

11 TALOTEKNISET ERITYISKYSYMYKSET

11 TALOTEKNISET ERITYISKYSYMYKSET 11 TALOTEKNISET ERITYISKYSYMYKSET 11.1 LVIS-HORMIT Perinteisesti kerrostalossa huoneistoa palvelevat LVI-hormit ovat kylpyhuoneessa ja keittiössä. Tällöin hormi lävistää huoneistojen välisen välipohjan,

Lisätiedot

D2 asuntojen ilmanvaihdon mitoitus ja säätö

D2 asuntojen ilmanvaihdon mitoitus ja säätö D2 asuntojen ilmanvaihdon mitoitus ja säätö Marko Björkroth WWW.AINS.FI D2 mitoitusilmavirtojen muutostarpeet Kerrostalohuoneistojen ilmanvaihtokertoimet ja kokonaisilmavirrat nousevat korkeiksi tilakoht.

Lisätiedot

ECO-järjestelmä: Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto kerrostalossa ja saneerauskohteissa 1 2008-11-24

ECO-järjestelmä: Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto kerrostalossa ja saneerauskohteissa 1 2008-11-24 ECO-järjestelmä: Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto kerrostalossa ja saneerauskohteissa 1 2008-11-24 ECO-järjestelmän taustaa: ECO järjestelmää lähdettiin kehittämään 2004, tarkoituksena saada pelkällä poistojärjestelmällä

Lisätiedot

Energia- ilta 01.02.2012. Pakkalan sali

Energia- ilta 01.02.2012. Pakkalan sali Energia- ilta 01.02.2012 Pakkalan sali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta liian suuri (kaukolämpökiinteistöt)

Lisätiedot

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet 12.04.2012 Pakkalasali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen

Lisätiedot

SIPOON KUNTA NIKKILÄN SYDÄMEN PÄIVÄKOTI

SIPOON KUNTA NIKKILÄN SYDÄMEN PÄIVÄKOTI SIPOON KUNTA NIKKILÄN SYDÄMEN PÄIVÄKOTI LVIA RAKENNUSTAPASELOSTUS Uudisrakennus Asiakirja n:o LVI 0001 Projekti n:o 01568.P000 Viimeisin muutos Laadittu 29.10.2017 Laatija RB Tark./Hyv. GRANLUND RIIHIMÄKI

Lisätiedot

Taloyhtiön energiansäästö

Taloyhtiön energiansäästö Taloyhtiön energiansäästö Hallitusforum 19.03.2011 Messukeskus, Helsinki Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä rakennusten energiatehokkuus on Energiatehokkuus paranee, kun Pienemmällä

Lisätiedot

TALOYHTIÖN VASTUUJAKOTAULUKKO

TALOYHTIÖN VASTUUJAKOTAULUKKO 1 (8) TALOYHTIÖN VASTUUNJAKOTAULUKKO Vastuunjaon yleistiedot ja kohdistus Taloyhtiön nimi Y-tunnus Osoite Kunta Kaupunginosa Laadintapäivämäärä Rakenteet Vesikatto Ylä-, ala-, välipohja Ulko- ja sisäseinät

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2016 1 (15) RAKENNUSVALVONTAVIRASTO TALOTEKNIIKKAYKSIKÖN VIRANHALTIJAT HENKILÖTIEDOT POISTETTU 19.4.

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2016 1 (15) RAKENNUSVALVONTAVIRASTO TALOTEKNIIKKAYKSIKÖN VIRANHALTIJAT HENKILÖTIEDOT POISTETTU 19.4. 16/2016 1 (15) TALOTEKNIIKKAYKSIKÖN VIRANHALTIJAT HENKILÖTIEDOT POISTETTU 19.4.2016 Talotekniikkayksikön muiden viranhaltijoiden 19.4.2016 tekemät rakennuslupapäätökset: 70 74 Päätökset annetaan julkipanon

Lisätiedot

RANEN RAKENTAJAKOULU

RANEN RAKENTAJAKOULU RANEN RAKENTAJAKOULU 9.4.2013 ENERGIATEHOKKUUS PIENTALORAKENTAMISESSA ENERGIATEHOKKUUS PIENTALON LVI- SUUNNITTELUSSA Jarmo Kuitunen Suomen LVI-liitto, SuLVI ry ENERGIATEHOKKUUDEN MÄÄRITELMÄ Energiapalveludirektiivin

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Tarjolla tänään Ilmanvaihdon parantaminen Lämpöpumppuratkaisuja Märkätilojen vesikiertoinen

Lisätiedot

LVIAJ- rakennustapaselostus. Päivämäärä (8) Vihdin kirkonkylän Campuksen uusi kalustohalli. Vihti. dok no 4 G0 0003

LVIAJ- rakennustapaselostus. Päivämäärä (8) Vihdin kirkonkylän Campuksen uusi kalustohalli. Vihti. dok no 4 G0 0003 LVIAJ- rakennustapaselostus 28.4.2017 1(8) Vihdin kirkonkylän Campuksen uusi kalustohalli Vihti LVIAJ- rakennustapaselostus dok no 4 G0 0003 28.4.2017 LVIAJ- rakennustapaselostus 28.4.2017 2(8) Sisällysluettelo

Lisätiedot

Mäntsälän kunta Tekninen keskus / tilapalvelu

Mäntsälän kunta Tekninen keskus / tilapalvelu Mäntsälän kunta Tekninen keskus / tilapalvelu Kiinteistön LVISA-järjestelmiä koskevia viitetietoja suunnittelua varten. Käytetyt tunnukset Talo90-järjestelmän mukaisesti. Kohde: Osoite: Toimistotalo Mäntsälä

Lisätiedot

Heka Vartioharju, Rekitie 4

Heka Vartioharju, Rekitie 4 2 HANKESELOSTUS 1 / 10 Heka Vartioharju, Rekitie 4 hnro 7303001 18.11.2013 Heka Vartioharju, Rekitie 4 Luonnokset 21.10.2013 Sijainti Kohde Rekitie 4, 00950 Helsinki Vartiokylä, kortteli 45330, tontti

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7

KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7 KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7 Venetie 2, 63100 Kuortane Omakotitalon katselmus 1.6.2016 klo 09.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 2/7 Tilaus 23.5.2016: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto Laskutusosoite:

Lisätiedot

Energiaremontti investointi vai kustannus?

Energiaremontti investointi vai kustannus? Energiaremontti investointi vai kustannus? Taloyhtiöiden hallitusforum 24.09.2011, Messukeskus Helsinki DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Suunnitelmallinen energiatehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet, julkaisu K1/2013 keskeiset uudistukset

Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet, julkaisu K1/2013 keskeiset uudistukset Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet, julkaisu K1/2013 keskeiset uudistukset Julkaisu K1/2013 Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet edellinen julkaisu vuodelta 2003 päivitetty versio

Lisätiedot

LVIA-KORJAUKSEN HANKESUUNNITELMA

LVIA-KORJAUKSEN HANKESUUNNITELMA LVIA-KORJAUKSEN HANKESUUNNITELMA B63779.AT02 KARTANONKOSKEN KOULU, VANTAA 5.1.2015 VTK SISÄLLYSLUETTELO 1 AUTOMAATIOJÄRJESTELMÄN YLEISET VAATIMUKSET... 3 1.1 MUUTOKSIIN LIITTUVÄT YLEISET VAATIMUKSET...

Lisätiedot

Lahti Energian ohje hybridikytkennästä kaukolämpölaitteiston rinnalle

Lahti Energian ohje hybridikytkennästä kaukolämpölaitteiston rinnalle Lahti Energian ohje hybridikytkennästä kaukolämpölaitteiston rinnalle Suunnittelu ja asennusohjeita Tämän ohjeen liitteenä on Lahti Energian kytkentäesimerkki rinnakkaislämmönlähteen kytkennästä kaukolämpölaitteistoon.

Lisätiedot

Ilmanvaihdon tarkastus

Ilmanvaihdon tarkastus Karhuvuorentie 1, 48300 Kotka Tarkastuspäivä 23.5.2016 Sivu 2 / 7 1. ESIPUHE Tämä ilmanvaihdon tarkastusraportti on tehty Raksystems Insinööritoimisto Oy:n toimesta kiinteistössä tehdyn tarkastuksen perusteella.

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot

Näytesivut. 3.2 Toimisto- ja liiketilojen. Ilmastointijärjestelmät 57

Näytesivut. 3.2 Toimisto- ja liiketilojen. Ilmastointijärjestelmät 57 3.2 Toimisto- ja liiketilojen ilmastointijärjestelmät Toimisto- ja liiketilojen tärkeimpiä ilmastointijärjestelmiä ovat 30 yksivyöhykejärjestelmä (I) monivyöhykejärjestelmä (I) jälkilämmitysjärjestelmä

Lisätiedot

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT 25.10.2016 Talokeskus Yhtiöt Oy Timo Haapea Linjasaneerausyksikön päällikkö LÄMPÖJOHTOVERKOSTON PERUSSÄÄTÖ, MITÄ SE TARKOITTAA? Kiinteistön erilaisten tilojen lämpötilojen

Lisätiedot

TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA

TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA Jari Palonen Aalto yliopiston Teknillinen korkeakoulu, Energiatekniikan laitos 27.9.2010 TALOTEKNIIKAN MAHDOLLISUUDET ENERGIANSÄÄSTÖ ASUMISVIIHTYISYYS SISÄILMASTO-ONGELMAT

Lisätiedot

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Timo Luukkainen 2009-05-04 Ympäristön ja energian säästö yhdistetään parantuneeseen

Lisätiedot

Paritalo Lehmo. Saappanintie 3

Paritalo Lehmo. Saappanintie 3 Paritalo Lehmo Saappanintie 3 80m 2 TERASSI 3h + K + KHH + S + var Tämä Lehmoon, rauhalliselle sijainnille rakentuva paritalo on ekologinen ja hengittävä. Katot ja seinät on eristetty Hunton puukuitueristeellä,

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Järvenpää 24.11.2009 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ulkorakenteiden

Lisätiedot

ILMAMÄÄRIEN MITTAUSPÖYTÄKIRJA

ILMAMÄÄRIEN MITTAUSPÖYTÄKIRJA Mittauspöytäkirja Työ nro: 120354 sivu 1 ( 8 ) Työmaa: Pähkinänsärkijän päiväkoti Osoite: Pähkinätie 2, Vantaa ILMAMÄÄRIEN MITTAUSPÖYTÄKIRJA Järjestelmän tunnus: TK-1, TK-2, PK-1.1, PK-1.2, PK-1.3, PF-1,

Lisätiedot

Asunto Oy Pirkkalan Metsämäenhelmi. Metsämäenkaari 6, 33960 Pirkkala. Kortteli 843 / tontti 3, Pirkkalan kunnan vuokratontti. Tontin pinta-ala 7151 m2

Asunto Oy Pirkkalan Metsämäenhelmi. Metsämäenkaari 6, 33960 Pirkkala. Kortteli 843 / tontti 3, Pirkkalan kunnan vuokratontti. Tontin pinta-ala 7151 m2 RAKENNUSTAPASELOSTE Kohde Osoite Kaupungin osa Kortteli/Tontti Asunto Oy Pirkkalan Metsämäenhelmi Metsämäenkaari 6, 33960 Pirkkala Kurikka Kortteli 843 / tontti 3, Pirkkalan kunnan vuokratontti. Tontin

Lisätiedot

Pakollinen CEmerkintä

Pakollinen CEmerkintä 1 (6) EU:n Rakennustuoteasetukseen (305/2011) liittyvä CE- merkintä tulee pakolliseksi, kun tuotetta koskeva harmonisitu tuotestandardi valmistuu ja sen siirtymäaika päättyy. Vapaaehtoiset tuotehyväksynnät

Lisätiedot

KERROSTALOILMANVAIHTO 2019

KERROSTALOILMANVAIHTO 2019 KERROSTALOILMANVAIHTO 2019 VALLOX OY Loimaa Kokonaispinta-ala 13 400 m² Automaattiset levytyökeskukset 3 kpl Särmäysautomaatti CNC-ohjatut särmäyspuristimet Kaksi automaattista jauhemaalauslinjaa Loppukokoonpanolinjat

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA Asemakaavaote 30.5.2012 Naistenmatka Tuohikorpi AS OY PIRKKALAN TUOHIKORPI Tuohivirsu 6 33960 Pirkkala HUONEISTOSELOSTUS Päivitetty 19.8.2013 OLOHUONE Katto koristeruiskutasoite Seinät

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiaekspertin peruskurssi osa 1: lämpö & vesi 17.03.2014, Tampere DI Petri Pylsy Ekspertti ei kuitenkaan koske säätöihin, sen tekee aina kiinteistönhoitaja

Lisätiedot

PUUKERROSTALO - TALOTEKNIIKKA - - Lämpö, Vesi, Ilmanvaihto. Tero Lahtela

PUUKERROSTALO - TALOTEKNIIKKA - - Lämpö, Vesi, Ilmanvaihto. Tero Lahtela PUUKERROSTALO - TALOTEKNIIKKA - - Lämpö, Vesi, Ilmanvaihto Tero Lahtela MALLIKERROSTALO TILAELEMENTTIMÄRKÄTILA TALOTEKNISET VALINNAT LVIS-pystyhormien sijoittaminen porrashuoneeseen ääni- ja paloteknisesti

Lisätiedot

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS Parmair Eximus JrS Parmair Eximus JrS Air Wise Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS Sertifikaatti Nro C333/05 1 (2) Parmair Eximus JrS on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena

Lisätiedot

RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ MITTAUSSEURANTAOHJE. Tampere 15.8.2012 Työ 63309EA A1211

RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ MITTAUSSEURANTAOHJE. Tampere 15.8.2012 Työ 63309EA A1211 RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ MITTAUSSEURANTAOHJE Tampere 15.8.2012 Työ 63309EA A1211 RAKENNUSAUTOMMATIOJÄRJESTELMÄ SÄÄTÖJEN MITTAUSSEURANTA-AJOJEN TOIMINTAOHJE 1 Säädön toiminnalle asetettavat vaatimukset

Lisätiedot

LOGOMO LVIA-RAKENNUSTAPASELOSTUS

LOGOMO LVIA-RAKENNUSTAPASELOSTUS LOGOMO LVIA-RAKENNUSTAPASELOSTUS Climaconsult 0941-9 pvm. 24.5.2010 LVIA-rakennustapaselostus 2 HR 24.5.2010 0941-9 LOGOMO LVIA -RAKENNUSTAPASELOSTUS LUONNOSSUUNNITTELU 1. Yleistä Tässä rakennustapaselostuksessa

Lisätiedot

Ranuan jäähalli LVI-työselostus LVI-TYÖSELOSTUS. IV-urakka KOHDE

Ranuan jäähalli LVI-työselostus LVI-TYÖSELOSTUS. IV-urakka KOHDE LVI-TYÖSELOSTUS IV-urakka KOHDE Ranuan jäähalli 24.4.2015 1 Sisältö LVI-TYÖSELOSTUS... 1 1. Yleistä rakennuskohteesta... 3 1.1 Rakennuskohteen tiedot... 3 1.1.1 Rakennuttaja... 3 1.1.2 Käyttäjän edustaja...

Lisätiedot

BH60A1300 Rakennusten LVI-tekniikka

BH60A1300 Rakennusten LVI-tekniikka TÄMÄ VASTAUSPAPERI PALAUTETAAN. Nimi: Osasto: Tehtävä 1. (5 pistettä) Valitse oikea vaihtoehto. Oikeasta vastauksesta +1 piste, väärästä 0,5 pistettä ja vastaamatta jättäminen 0 pistettä. 1.1 Kun kiinteistön

Lisätiedot

AS OY MAARIN-SALPA. LVI-hankesuunnitelma

AS OY MAARIN-SALPA. LVI-hankesuunnitelma AS OY MAARIN-SALPA LVI-hankesuunnitelma 15.06.2010 01 Yleistä...3 02 Märkätilojen saneeraus...3 03 Puhelin-, sähkö- ja antenniverkot...3 04 Purkutyöt ja väliaikaiset asennukset...3 G0 LV-JÄRJESTELMIEN

Lisätiedot

Paritalo Kontiolahti. Vierevänniementie 12

Paritalo Kontiolahti. Vierevänniementie 12 Paritalo Kontiolahti Vierevänniementie 12 91,5m 2 TERASSI S 4h + K + KHH + S + var Tämä paritalo on rakenteilla Höytiäisen upeisiin rantamaisemiin aivan palveluiden äärelle. K PSH Tule tutustumaan paritaloon,

Lisätiedot

Oikean liesikuvun / liesituulettimen valitseminen.

Oikean liesikuvun / liesituulettimen valitseminen. Oikean liesikuvun / liesituulettimen valitseminen. Oikean tuotteen valitsemiseksi pitää olla tiedossa perusasiat nykyisen tai tulevan ilmanvaihdon tai kärynpoiston tavasta. Vaihtoehdot eri tapauksille

Lisätiedot

1.5 Kiinteistön ominaislämmityskäyrä 28

1.5 Kiinteistön ominaislämmityskäyrä 28 Sisällys Alkusanat 5 1 LÄMMITYKSEN PERUSTIEDOT 13 1.1 Johdanto 13 1.2 Viihtyvyystekijät 14 1.2.1 Perinteiset viihtyvyystekijät 15 1.2.2 Lämmityksen tehontarve sisätiloissa 15 1.2.3 Huoneen lämpötila eri

Lisätiedot

KIVIMÄEN PÄIVÄKOTI KÄYTTÖVESI- JA VIEMÄRIVERKOSTON KUNTOTUTKIMUS. Asiantuntijapalvelut

KIVIMÄEN PÄIVÄKOTI KÄYTTÖVESI- JA VIEMÄRIVERKOSTON KUNTOTUTKIMUS. Asiantuntijapalvelut KIVIMÄEN PÄIVÄKOTI KÄYTTÖVESI- JA VIEMÄRIVERKOSTON KUNTOTUTKIMUS Kuntotutkimuksen ajankohta: vko 12 / 2007 Raportin päiväys: 19.03.2007 Tilaajan yhteyshenkilö: Per Anderrson, Vantaan Kaupunki 09 83922379

Lisätiedot

LIITE 4 Viemärilaitteiston mitoitusohjeet

LIITE 4 Viemärilaitteiston mitoitusohjeet 46 LIITE 4 Viemärilaitteiston mitoitusohjeet 1 Yleistä Kiinteistön viemärilaitteisto mitoitetaan jäljenpänä tässä liitteessä olevia ohjeita noudattaen. Jos jätevesiä ei johdeta vesihuoltolaitoksen viemäriin,

Lisätiedot

Uusi sisäilmastoluokitus ja uudet ilmanvaihdon mitoitusoppaat

Uusi sisäilmastoluokitus ja uudet ilmanvaihdon mitoitusoppaat Uusi sisäilmastoluokitus ja uudet ilmanvaihdon mitoitusoppaat Jorma Säteri. Metropolia Ammattikorkeakoulu Muutosten vuosi 2018 Ympäristöministeriön asetukset Sisäilmasto ja ilmanvaihto (1009/2017) Uuden

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8

KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8 KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8 Yli-Vallintie (856), 61720 Yli-Valli Vapaa-ajan asunnon kuntokartoitus 25.11.2015 klo 10.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 2/8 Tilaus 12.11.2015: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto

Lisätiedot

s u s t a i n a b l e l i v i n g T o w n h o u s e T u u s u l a

s u s t a i n a b l e l i v i n g T o w n h o u s e T u u s u l a s us t a ina b le li vin g Townhouse Tuusula RAKENNUSTAPASELOSTUS Tuusula Kaupunginosa: Rykmentinpuisto Kortteli: 5708 Tontin omistus: Oma Tontin pinta-ala: 2354m2 rakennuttaja Trä Kronor Oy Ab Y-tunnus

Lisätiedot

Huoneistoala on yhteensä 448 m2 + varastot ja tekninentila, tilavuus 1930m3 ja kerrosala 549,5 m2

Huoneistoala on yhteensä 448 m2 + varastot ja tekninentila, tilavuus 1930m3 ja kerrosala 549,5 m2 RAKENNUSTAPASELOSTUS AS OY VAASAN SMIRNOFFINTIE 9 Yleiskuvaus: Asunto Oy :n rakennuspaikka sijaitsee Vaasan Huutoniemen kaupunginosassa kortteli 10tontti 14 Yhtiön omistamalle tontille rakennetaan asuinrakennus

Lisätiedot

Mäntsälän kunta Tekninen keskus / tilapalvelu

Mäntsälän kunta Tekninen keskus / tilapalvelu Mäntsälän kunta Tekninen keskus / tilapalvelu Kiinteistön LVISA-järjestelmiä koskevia viitetietoja suunnittelua varten. Käytetyt tunnukset Talo90-järjestelmän mukaisesti. Kohde: Osoite: Riihenmäen koulun

Lisätiedot

miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun

miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun Kai Ryynänen Esityksen sisältöä Mikä ohjaa hyvää sisäilman laatua Mitä käyttäjä voi tehdä sisäilman laadun parantamiseksi yhteenveto 3 D2 Rakennusten sisäilmasto

Lisätiedot

Lämpöolosuhteiden ja ilmanvaihdon uudet suunnitteluarvot

Lämpöolosuhteiden ja ilmanvaihdon uudet suunnitteluarvot Lämpöolosuhteiden ja ilmanvaihdon uudet suunnitteluarvot Jorma Säteri. Metropolia Ammattikorkeakoulu Sisäilmastoluokitus 2018 Vapaaehtoinen työkalu tavoitteiden asettamiseen S1 Yksilöllinen sisäilmasto

Lisätiedot

Materiaalien yleisiä ominaisuuksia on esitetty TalotekniikkaRYL:n taulukossa G2-T4. Tarkemmat ominaisuudet on esitetty valmistajan oppaissa.

Materiaalien yleisiä ominaisuuksia on esitetty TalotekniikkaRYL:n taulukossa G2-T4. Tarkemmat ominaisuudet on esitetty valmistajan oppaissa. 7.2 Mallityöselitys Geberit Silent-PP Tämä mallityöselitys on laadittu edesauttamaan kohteen LVI-työselityksen laatimista. Mallityöselityksessä on esitetty Geberit Silent-PP -kiinteistöviemärijärjestelmän

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Itä-Hakkilan päiväkoti, keskitalo 01.02.2012. Keskustie 1 01260 Vantaa

IV-kuntotutkimus. Itä-Hakkilan päiväkoti, keskitalo 01.02.2012. Keskustie 1 01260 Vantaa 01.02.2012 IV-kuntotutkimus Itä-Hakkilan päiväkoti, keskitalo Keskustie 1 01260 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE:

Lisätiedot

KERAVAN OMAKOTIYHDISTYS RY

KERAVAN OMAKOTIYHDISTYS RY KERAVAN OMAKOTIYHDISTYS RY OMAKOTITALON SYYSHUOLTO 22.9.2010 Rakennusmestari Esa Kinnarinen Rakennus NAVA Oy Miksi taloa kannattaa huoltaa? Säännöllisellä huollolla ja kunnossapidolla talo säilyy paremmassa

Lisätiedot

www.asb.fi 29.5.2008 IV-kuntotutkimus Orvokkitien koulu, ruokalarakennus Orvokkitie 15 01300 VANTAA

www.asb.fi 29.5.2008 IV-kuntotutkimus Orvokkitien koulu, ruokalarakennus Orvokkitie 15 01300 VANTAA www.asb.fi 29.5.2008 IV-kuntotutkimus Orvokkitien koulu, ruokalarakennus Orvokkitie 15 01300 VANTAA www.asb.fi Helsinki email: posti@asb.fi Tampere email: asb-yhtiot@asb.fi PÄÄKONTTORI: Konalankuja 4,

Lisätiedot

HUONEISTOKORTIT AS OY TURUN RIMA VIRUSMÄENTIE 69, TURKU

HUONEISTOKORTIT AS OY TURUN RIMA VIRUSMÄENTIE 69, TURKU HUONEISTOKORTIT ASUNTO OY RIMA Virusmäentie 69, 203003H Turku + KT 3H + KT 67m² 67M 2 240 000 96 000 YYK liukuovet H JK+A käsijohde käsijohde ASUNTO 1, 4 TAI 7 N:160mm, E:250mm ASUNTO OY RIMA Virusmäentie

Lisätiedot

HEKA PUISTOLA MEHILÄISTIE 16 LUONNOKSET

HEKA PUISTOLA MEHILÄISTIE 16 LUONNOKSET HEKA PUISTOLA MEHILÄISTIE 16 LUONNOKSET 20.12.2013 1 Helsingin kaupungin asunnot Oy c/o Heka-Suutarila Oy / Mehiläistie 16 Osoite: Mehiläistie 16, 00750 HELSINKI Kaupunginosa 41 Suurmetsä, kortteli 41252,

Lisätiedot

Piccolo - energiataloudellinen ilmanvaihdon pikkujättiläinen

Piccolo - energiataloudellinen ilmanvaihdon pikkujättiläinen ILMANVAIHTOA LUONNON EHDOILLA VUODESTA 1983 KERROS- JA RIVITALOIHIN Piccolo - energiataloudellinen ilmanvaihdon pikkujättiläinen Piccolo ON -mallit Pienessä asunnossa voi olla vaikeaa löytää sopivaa paikkaa

Lisätiedot

Huoneistoala on yhteensä 376 m2 + var, tekn tila 45 m2, tilavuus 1660 m3 ja kerrosala 475 m2

Huoneistoala on yhteensä 376 m2 + var, tekn tila 45 m2, tilavuus 1660 m3 ja kerrosala 475 m2 RAKENNUSTAPASELOSTUS AS OY SEINÄJOEN HIETAMÄENTIE 17-19 Yleiskuvaus: Asunto Oy Seinäjoen Hietamäentie 17-19 rakennuspaikka sijaitsee Seinäjoen Hyllykallion kaupunginosassa kortteli 4045 tonttit 1 ja 2.

Lisätiedot

Kohteesta löytyy lähes täydelliset LVI-piirustukset. Tarkastelujaksolla on normitettu kulutus ollut laskeva.

Kohteesta löytyy lähes täydelliset LVI-piirustukset. Tarkastelujaksolla on normitettu kulutus ollut laskeva. Mikko Hiltunen / MHi 30.10.2008 MUISTIO 1 (7) Vantaan kaupunki Hämeenkylän päiväkoti Sahratie 7 01630 Vantaa 4 LVI-JÄRJESTELMIEN KUNTOARVIO YLEISTÄ Katselmus on suoritettu 29.10.2008. Katselmuksessa on

Lisätiedot

Rakennustapaseloste, asunnot

Rakennustapaseloste, asunnot RAKENNUSTAPASELOSTE TA-Asumisoikeus Oy / KIVELÄNTIE 4 26.4.2011 Rakennustapaseloste, asunnot Rakenteet Asuinrakennukset ovat puu- tai betonirunkoisia. Rakennukset perustetaan paalujen varaan. Yläpohjat

Lisätiedot

60- ja 70-luvun kerrostalojen energiavirtoja

60- ja 70-luvun kerrostalojen energiavirtoja Energiakorjaukset: ega ojau taote talotekniikkaa 1950-luvun jälkeen uusiin lähiöihin rakennettu suuri kerrostalokanta Tyypillisiä korjauksia käytännössä putkiremontit ja julkisivuremontit varsinkin nykyiset

Lisätiedot

Hämeenlinna, Keskusta Kohdenumero h,tk,s, 121,0 m² Kov Energialuokka C 2018 Mh ,00 Vh ,00

Hämeenlinna, Keskusta Kohdenumero h,tk,s, 121,0 m² Kov Energialuokka C 2018 Mh ,00 Vh ,00 Kerrostalo Hämeenlinna, Keskusta Kohdenumero 616558 3h,tk,s, 121,0 m² Kov. 1900 Energialuokka C 2018 Mh. 185 000,00 Vh. 449 990,00 Raatihuoneenkatu 3. Asunto Oy Hämeenlinnan Kultakino peruskorjataan kunnioittaen

Lisätiedot

Sisäilmastoluokituksen päivitys 2017 luonnos

Sisäilmastoluokituksen päivitys 2017 luonnos Sisäilmastoluokituksen päivitys 2017 luonnos 30.5.2017 Jorma Säteri ja Mervi Ahola. Laatua kolmessa luokassa S1 Yksilöllinen sisäilmasto S2 Hyvä sisäilmasto S3 Tyydyttävä sisäilmasto määräysten edellyttämä

Lisätiedot

2 Ilmastointijärjestelmän hoidon ja huollon organisointi 45

2 Ilmastointijärjestelmän hoidon ja huollon organisointi 45 Sisällys Alkusanat 5 1 Ilmastoinnin perustiedot 13 1.1 Johdanto 13 1.2 Viihtyvyystekijät 13 1.2.1 Perinteiset viihtyvyystekijät 14 1.2.2 Ulkoilman määrä sisätiloissa 14 1.2.3 Ilman epäpuhtaudet 15 1.2.4

Lisätiedot

PELLASLAAKSO RAKENNUSTAPASELOSTE JA MATERIAALILUETTELO

PELLASLAAKSO RAKENNUSTAPASELOSTE JA MATERIAALILUETTELO PELLASLAAKSO RAKENNUSTAPASELOSTE JA MATERIAALILUETTELO RAKENNUSTAPASELOSTE 2 Alapohja Anturat paalutetaan kovaan maahan asti ja toteutetaan betonivaluna. Anturan päälle muurataan kevytsoraharkko-sokkeli,

Lisätiedot

Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet, julkaisu K1/2013 keskeiset uudistukset (päivitetty 9.5.2014)

Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet, julkaisu K1/2013 keskeiset uudistukset (päivitetty 9.5.2014) Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet, julkaisu K1/2013 keskeiset uudistukset (päivitetty ) Julkaisu K1/2013 Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet edellinen julkaisu vuodelta 2003 päivitetty

Lisätiedot

Painovoimainen ilmanvaihto Pohjantikankuja 4:n kerrostaloissa. Oulussa Leino Kuuluvainen (DI), LK Energiaratkaisut Oy

Painovoimainen ilmanvaihto Pohjantikankuja 4:n kerrostaloissa. Oulussa Leino Kuuluvainen (DI), LK Energiaratkaisut Oy Painovoimainen ilmanvaihto Pohjantikankuja 4:n kerrostaloissa Oulussa 31.8.2018 Leino Kuuluvainen (DI), LK Energiaratkaisut Oy SUUNNITTELUKOHDE Kiinteistö Oy Oulun Tarve /Pohjantikankuja 4 2 kerrostaloa

Lisätiedot

Käyttäjän tiedot. Nimi. Katuosoite Hämeenkatu 1 A 1 Postiosoite Sähköposti. Puhelinnumero 000 1234123

Käyttäjän tiedot. Nimi. Katuosoite Hämeenkatu 1 A 1 Postiosoite Sähköposti. Puhelinnumero 000 1234123 04.05.205 /6 Kohteen tiedot Nimi MALLITALO 940 luvun esimerkki Katuosoite Hämeenkatu Postiosoite 00000, Kotikunta Rakennuskunta/maakunta Helsinki, Uusimaa Käyttäjän tiedot Nimi Erkki Esimerkki Katuosoite

Lisätiedot

Tuloilmalämmitin. Tuloilmalämmitin 1000. Vallox. Vallox. Ohje. Tuloilmalämmitin. Tuloilmalämmitin 1000. Malli. Ohje. Voimassa alkaen.

Tuloilmalämmitin. Tuloilmalämmitin 1000. Vallox. Vallox. Ohje. Tuloilmalämmitin. Tuloilmalämmitin 1000. Malli. Ohje. Voimassa alkaen. Ohje Malli Tyyppi : 2352 : 2353 Ohje 1.09.629 FIN Voimassa alkaen 1.7.2015 Päivitetty 1.7.2015... 2... 5 TUOIMAÄMMITIN VAOX TUOIMAÄMMITIN Poistoilmajärjestelmän aiheuttaman alipaineen vaikutuksesta ulkoa

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Sisäänotto- ja ulospuhalluslaitteiden kuntotutkimusohje 16.1.2014 1 (10) Ohjeen aihe: Ilman sisäänotto- ja ulospuhalluslaitteet

IV-kuntotutkimus. Sisäänotto- ja ulospuhalluslaitteiden kuntotutkimusohje 16.1.2014 1 (10) Ohjeen aihe: Ilman sisäänotto- ja ulospuhalluslaitteet Sisäänotto- ja ulospuhalluslaitteiden kuntotutkimusohje 16.1.2014 1 (10) IV-kuntotutkimus Ohjeen aihe: Ilman sisäänotto- ja ulospuhalluslaitteet Tämä IV-kuntotutkimusohje koskee ulkoilman sisäänottolaitteita

Lisätiedot

RAKENNUSTAPASELOSTUS

RAKENNUSTAPASELOSTUS RAKENNUSTAPASELOSTUS AS OY JÄMSÄ VILLENKUJA Villenkuja 3 42100 JÄMSÄ Mestaritiimi Oy Lukkoilantie 12 42100 JÄMSÄ Yleistä: As Oy Jämsän Villenkuja sijaitsee Jämsässä os. Villenkuja 3. Tontti sijaitsee Villenkujalla

Lisätiedot

VKL TEKNINEN OHJE KYTKENNÄT. Nestekiertoisen jälkilämmityspatterin kytkennät VALLOX-ilmanvaihtokoneisiin:

VKL TEKNINEN OHJE KYTKENNÄT. Nestekiertoisen jälkilämmityspatterin kytkennät VALLOX-ilmanvaihtokoneisiin: KL KYKNNÄ 1.09.100F 6.6.2008 ALLOX ALLOX igit S KL ALLOX 95 KL KNINN OHJ Nestekiertoisen jälkilämmityspatterin kytkennät ALLOX-ilmanvaihtokoneisiin: ALLOX IGI S KL / ALLOX 130 KL / ALLOX 75 KL / ALLOX

Lisätiedot

Talon valmistumisvuosi 1999 Asuinpinta-ala 441m2. Asuntoja 6

Talon valmistumisvuosi 1999 Asuinpinta-ala 441m2. Asuntoja 6 Lattialämmitetyn rivitalon perusparannus 2015 Talon valmistumisvuosi 1999 Asuinpinta-ala 441m2. Asuntoja 6 Maakaasukattila Lattialämmitys. Putkipituus tuntematon. Ilmanvaihto koneellinen. Ei lämmön talteenottoa.

Lisätiedot