Rakkauden avulla kannamme toisiamme

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rakkauden avulla kannamme toisiamme"

Transkriptio

1 Tamperelainen seurakuntalehti Huhtikuu 2015 Hannu Jukola siltalehti.fi Pääsiäisnumero ja Tuomasmessun juhlaliite Tämän pellavapuvun koristeet ovat käsin virkattua pitsiä Kaste kantaa -näyttelyt: sivu 16 Pelko varjosti pitkään Leena Lampelan hengellistä polkua. Sivut 8 10 Rakkauden avulla kannamme toisiamme Hannu Jukola Sari Komi Kierrätys-kettukin ohjaa seurakuntia ekologisempaan tulevaisuuteen Sivu 4 Hannu Jukola Seurakunnat jakoi ruokakassia vähävaraisille Sivut 6 7 Rami Marjamäki Sotilas (Veikko Vepsäläinen) on juuri vanginnut Jeesuksen Sivut 12 13

2 2 SILTA 4/2015 PÄÄKIRJOITUS Kirsi Airikka vt. päätoimittaja huhtikuu Tampere Miten korjattaisiin hyvinvointivaltio? Kun olin lapsi 1970-luvulla, pienimmässäkin maalaiskylässä oli koulu ja kirjasto. Kunnanlääkärillekin pääsi sen pidemmin jonottamatta. Tiekarhu ja aura-auto huolsivat teitä säännöllisesti. Nyt näistä peruspalveluista voi tuskin haaveilla. Isoissakin kaupungeissa palveluja karsitaan jatkuvasti. Kuntien talous on retuperällä, koska verotulot ovat pienentyneet työttömyyden ja koko talouselämän ahdingon takia. Kunnan terveyskeskukseen kiireetöntä aikaa voi joutua odottamaan viikkoja. Tämä kertoo siitä, että hyvinvointivaltio on rikki., totesi sosiaali- ja terveysministerimme Laura Räty, jota Helsingin Sanomat pyysi kommentoimaan terveyspalveluselvitystään. (HS ) Maailmanlaajuisesti tarkastellen ja kehitysmaihin verrattuna Suomi toki vielä on hyvinvointivaltio. Silti järkyttävää on, että noin suomalaista joutuu viikoittain turvautumaan seurakuntien tai muiden auttamisjärjestöjen ruoka-apuun. Tämä käy ilmi Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisemasta ruokajonotutkimuksesta. Ruoka-avun olemassaolo kertoo sosiaalipolitiikan kykenemättömyydestä turvata heikossa asemassa olevien ihmisten toimeentulo ja hyvinvointi. Se tarkoittaa, että yksi maailman parhaista maista ei pysty enää pitämään huolta heikoimmistaan sosiaaliturvan avulla. Ministeri on oikeassa. Nykyinen hyvinvointivaltio on kuin vene, jonka pohja vuotaa. Tutkimuksen tehneiden Maria Ohisalon ja Juho Saaren mukaan sosiaalipoliittinen kysymys on painunut taka-alalle, koska ruoka-apu on vakiintunut epäviralliseksi osaksi suomalaista köyhyyspolitiikkaa luvulla ruoka-apu on liitetty ennen kaikkea ruokahävikkikeskusteluun. Yksi maailman parhaista maista ei pysty enää pitämään huolta heikoimmistaan sosiaaliturvan avulla Kiirastorstai: Aterian aikana Jeesus otti leivän, siunasi, mursi ja antoi sen opetuslapsilleen ja sanoi: Ottakaa ja syökää, tämä on minun ruumiini. Keskeneräisten pöytä oli katettu ensimmäistä kertaa Pitkäperjantai: Kun sadanpäällikkö näki maan vavahtelun ja kaiken mitä tapahtui, hän pelästyi suunniltaan ja sanoi: Tämä oli todella Jumalan Poika! Pääsiäisyö: Kristus nousi kuolleista, kuolemallaan kuoleman voitti Pääsiäinen: Kristus on totisesti ylösnoussut. Kuoleman valta on kukistettu, haudan salpa on murrettu Toinen pääsiäispäivä: Riemu piirittää pelon. ELÄMÄ VOITTAA TULEVAT PYHÄT Ylösnoussut ilmestyy taas: koskettakaa minua, nähkää itse Paimenkuvia kuin pyhäkoulussa: Jeesus on hyvä paimen, mutta myös lampaiden portti Taivas on koti. Kotimatkalla ollaan! 3.5. Rakastakaa toisianne, kehottaa Jeesus päivän evankeliumin päätössanoissa. Tule pääsiäisyön messuun lauantaina 4.4. Lisätiedot tapahtumaliitteessä Otsikko on kulunut mutta tosi. Siinä on ristin ja ylösnousemuksen pääsiäinen tiivistetty kahteen sanaan. Kolmas sana tulee näiden seurauksena: toivo. Pääsiäinen puhuu toivosta neljän evankeliumin voimalla. Luontokin on juonessa mukana. Kevät koittaa, kasvun ihme koetaan kaikkialla, päivä pitenee, lämpö lisääntyy. Eivätkö kaikki nämä ole toivon merkkejä? Toivon ja voiton merkeistä tunnetuin on silti tyhjä risti. PALSTAN TEKSTIT: Jukka-Pekka Ruusukallio Kimmo Ahonen Hyvinvointivaltion pahoinvointi aiheuttaa yhä suurempaa kahtiajakoa ja eriarvoisuutta kansalaisten kesken. Sosiologi Göran Therborn on tutkinut köyhyyttä kirjassaan Eriarvoisuus tappaa (Vastapaino 2014). Therbornin mukaan köyhyys on loukku, josta on vaikea päästä pois, kun siihen kerran joutuu. Seitsemäntoista OECD-maan vertailussa yli puolet maiden köyhistä oli edelleen köyhiä kolme vuotta myöhemmin. Tulevalla hallituksella ja eduskunnalla ei totisesti ole helppoa, kun se yrittää ratkaista Suomen talouskriisiä ja kohentaa hyvinvointivaltion tilaa. Eduskuntavaaleissa valituksi tulevia päättäjiä voi melkeinpä onnitella kansalaisrohkeudesta, niin haastava tehtävä heillä on edessään. Synkistä näkymistä huolimatta kannustan ihmisiä äänestämään huhtikuun eduskuntavaaleissa. Nyt tarvitaan viisaita päätöksiä, joita tehdään ihmisten ja heidän arkensa parhaaksi. Pian vietämme jälleen kristikunnan suurinta juhlaa, pääsiäistä. Ylösnousemuksen ihme tuokoon toivoa ja kevään valoa kaikkien ihmisten mieliin. HELMI Yhtäkkiä Jeesus itse seisoi opetuslastensa keskellä ja sanoi: Rauha teille. He pelästyivät suunnattomasti, sillä he luulivat näkevänsä aaveen. Mutta Jeesus sanoi heille: Miksi te olette noin kauhuissanne? Miksi teidän mieleenne nousee epäilyksiä? Katsokaa minun käsiäni ja jalkojani: minä tässä olen, ei kukaan muu. (Luuk. 24: 36 39)

3 Silta 4/ kysymystä Kirsikka Lyhteilä Uusperheille tukea Pirkanmaalla Uusperheet ovat yhä yleisempi perhemuoto maassamme. Todellisuudessa uusperheen arki koskettaa suurempaa määrää suomalaisia lapsiperheitä kuin tilastoista voidaan päätellä. Uusperhe tarvitsee toimiakseen tukea etenkin uusperhettä perustaessa ja sen ensimmäisten vuosien aikana. Muuttunut perhetilanne vaikuttaa kaikkiin perheenjäseniin. Suomen Uusperheiden Liitto ry tarjoaa uuspareille Tampereella kokonaisuuden, joka koostuu asiantuntijaluennosta, vertaiskeskustelusta ja vertaisryhmästä. Uusperheiden arjen avainkysymyksiä käsitellään asiantuntijaluennolla, joka järjestetään perjantaina 24. huhtikuuta kello Mannerheimin lastensuojeluliiton Tampereen osaston tiloissa, Laivapuiston perhetalossa, Tiiliruukinkatu 1. Luennon pitää sosiaalityöntekijä, uusperheneuvoja Mervi Pentti. Luento on suunnattu niin uusperheessä eläville pariskunnille kuin heitä työssään kohtaaville ammattilaisillekin. Luennon jälkeen on vertaiskeskustelu, jonka ohjaavat Suomen Uusperheiden Liiton kouluttamat, itsekin uusperheelliset ryhmäohjaajat. Tampereella järjestetään lisäksi Voimaa uusperheen arkeen -vertaisryhmä huhtikuuta. Lisätietoa: Suomen Uusperheiden Liitto ry, p Lastenohjaaja Riikka Svanberg sekä Kalevan päiväkerholaiset Helinä Wannas, Elias Pelkonen, Martti Heikura ja Ellen Leinonen tutustuvat Kalevan kirkkoon omista näkökulmistaan. Saadaanko lasten ja nuorten ääni kuuluviin seurakunnissa? Näyn ja kuulun -hankkeella vahvistettiin lasten ja nuorten kuulemista seurakunnissa. Hanke päättyi pari vuotta sitten, ja tulokset ovat juurtuneet osaksi seurakuntaelämää. Yli 150 seurakuntaa on jo nimennyt lapsiasiahenkilöitä. Lapsivaikutusten arviointi (LAVA) tuli tämän vuoden alusta osaksi kirkkojärjestystä. ❶ Mitkä ovat pahimpia esteitä sille, että lasten ja nuorten ääni vaikuttaisi seurakunnissa myös käytännössä, Näyn ja kuulun -hanketta vetänyt Poikien ja tyttöjen keskuksen toiminnanjohtaja Eero Jokela? Haasteena on nähdä, että lasten, nuorten ja perheiden kysymykset ja sitä avaava lapsivaikutusten arviointi eivät kuulu seurakunnissa vain lapsija nuorisotyötä tekeville. Toisena haasteena on hahmottaa, mitä kaikkea hyvää seurakunnalle antaa osallisuuden vahvistamiseen liittyvä toimintakulttuuri esimerkiksi lasten ja nuorten äänen kuuleminen ja siihen vaadittavat menetelmät. Työntekijöiden kirkko muuttuu sen avulla yhä enemmän seurakuntalaisten kirkoksi. Toiminnan lähtökohtana vahvistuvat seurakuntalaisten tarpeet ja toiveet. Osallisuuden kokemus sitouttaa seurakuntaan myös aikuisia ja on siksi tärkeää myös jäsenyyskehityksen näkökulmasta. LAVA on yksi työkalu tässä. Se tekee toiminnasta ja hallinnosta vuorovaikutuksellista, läpinäkyvää ja sitouttavaa sekä seurakuntalaisia että seurakuntien luottamushenkilöitä kohtaan. ❷ Missä on onnistuttu? Ilon aihe on seurakuntien vahva sisällöllinen ja taloudellinen panostus lapsiin, nuoriin ja perheisiin myös tässä taloudellisesti vaativassa ajassa. Seurakunnathan ovat edelleen yksi merkittävimpiä toimijoita suomalaisten perheiden arjessa. Tampereella neljän seurakunnan seurakuntaneuvostot ovat valinneet lapsiasiahenkilöitä, ja myös ruotsalaisessa seurakunnassa asia on etenemässä. Toinen valituista on luottamushenkilö ja toinen työntekijä joko varhaiskasvatuksesta tai nuorisotyöstä. ❸ Onko LAVA pystytty saamaan osaksi toimintaa, Eteläisen seurakunnan lapsiasiahenkilö, lapsityönohjaaja Minna Kaihlanen? Työ on periaatteessa alkanut heti. Tosin kestää aikansa, että rutiini on omaksuttu niin valmistelijoiden kuin päätöksentekijöidenkin työssä. Kevään aikana on tarkoitus koota lapsiasiahenkilöt tekemään LAVAa esimerkiksi kasvatusta koskevista päätösehdotuksista. Vastaava työskentely oli jo vanhojen luottamusmiesten aikana yhteistä kasvatusta koskevissa päätöksissä. Kaiken kaikkiaan olemme yhdessä opettelemassa tätä. Maaliskuussa järjestetyn Kirkon IV ihmisoikeusfoorumin teemana olivat lapsen oikeudet. Lapsen oikeuksien sopimus täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Kirkko on kutsunut kaikki eduskuntavaalien ehdokkaat allekirjoittamaan Lasten ja nuorten kansanedustajan huoneentaulun. Allekirjoittajat sitoutuvat parantamaan lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuuksia yhteiskunnassa. Ehdokkaat lupaavat kaventaa lasten ja nuorten terveys- ja hyvinvointieroja, kehittää perheille tarjolla olevia etuuksia ja edistää lasten ja nuorten palvelujen toteuttamista lähipalveluina. Taulun ovat laatineet lasten ja nuorten järjestöt ja viranomaiset yhteistyössä. Asta Kettunen lapsivaikutukset.fi alli.fi/huoneentaulu 10,4% kaikista alle 18-vuotiaista lapsista ja nuorista elää uusperheessä. (Tilastokeskus 2013) Kuinka perhe sopeutuu lapsen homoseksuaalisuuteen Havahtuminen oman lapsen homoseksuaalisuuteen voi herättää monenlaisia reaktioita vanhemmissa ja muissa perheenjäsenissä. Aiheesta luennoi professori Michael LaSala tiistaina kello Turun yliopiston päärakennuksessa, Tauno Nurmela -luentosalissa. Tilaisuuden järjestävät Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän perheasiain neuvottelukeskus, Turun yliopiston lastenpsykiatrian oppiaine ja Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus. Englanninkielisen seminaarin hinta on 50 euroa sisältäen aamu- ja iltapäiväkahvin. Ilm mennessä, p

4 4 SILTA 4/2015 Harri Hinkka Sami Hintsanen esiintyy Nääshelpissä 3.5. Laikunlavalla. Nääshelppi tarjoaa ruokaa ja hyvää musiikkia Nääshelpin tarkoituksena on tuoda hyvää mieltä ja toivoa niille ihmisille, joilla on vaikeuksia elämässä, miettivät Kati Pellinen ja Eila Rooseli, jotka järjestävät tiiminsä kanssa avustustapahtuman sunnuntaina 3.5. kello Laikunlavalla. Tarjolla on voileipiä, grillimakkaraa ja kahvia vähävaraisille ihmisille. Ruoka saadaan lahjoittajilta. Musiikista vastaavat talkoohengessä Mikko Alatalo bändeineen, Dave Linholm, Heikki Salo ja Sami Hintsanen. Tuomiokirkon yömessusta tulossa elämys Vuosi vuodelta suositumpia yömessuja järjestetään pääsiäisyönä 4. huhtikuuta Tampereella viidessä kirkossa. Kello 23 pääsiäisyön messut alkavat Viinikan, Pispalan, Messukylän ja Aitolahden kirkoissa. Tuomiokirkon yömessun toteutuksesta vastaava ohjaaja Timo Suomi on suunnitellut elämyksen, jossa yhdistyvät vuosisataiset perinteet, valotekniikka ja yllätyksellisyys. Tästä tulee upea messu; perinne ja modernit elementit yhdistyvät uudella tavalla, kannustaa Nuorten aikuisten pastori Timo Pöyhönen. Öinen tuomiokirkko antaa mahtavat puitteet juhlia ylösnousemuksen salaisuutta. Kello Tuomiokirkossa alkavassa messussa saarnaa piispa Matti Repo. Musiikista vastaavat urkuri Henri Hersta ja kanttori Tuomas Laatu. Hannu Jukola Millä Tampereen seurakuntien tilat lämpenevät ja valot loistavat tulevaisuudessa? Ympäristövaikutuksia päätösten tueksi ovat miettimässä muun muassa Marja Kujansuu ja Marjo Niemenmaa. Pastori Ilmo Käki palkittiin viime vuoden Ympäristön Ystävänä. Makeita pyöriä ja kristillisyyttä Kristillistä nuorisotyötä tekevä tamperelainen moottoripyöräkerho Sons of Abraham MCC pystyttää jälleen osastonsa Hot Rod & Rock Show -tapahtumaan Tampereen Messu- ja urheilukeskukseen. Osastolla on viisi pyörää sekä kerholaisia kertomassa toiminnasta, hyväntekeväisyystempauksista ja tapahtumista, kuten moottoripyöräkirkoista. Autonäyttely järjestetään jo 36. kertaa. hotrod-rockshow.com Valomerkki kokoaa pääkaupunkiseudun kirkollisen median Uusi Valomerkki.fi yhdistää pääkaupunkiseudun seurakuntien Essen, Kirkko & kaupungin ja Vantaan Laurin verkkolehdet. Lehtien yhteinen painosmäärä on Haluamme koota voimavaroja yhteen ja tuottaa entistä parempaa sisältöä, toteavat lehtien päätoimittajat Urpu Sarlin Espoosta, Seppo Simola Helsingistä ja Pauli Juusela Vantaalta. Kolmen lehden juttujen ja artikkeleiden lisäksi Valomerkki tarjoaa verkkoa varten tehtyjä juttuja. Nyt tavoitellaan uusia lukijoita. Tavallisia kaupunkilaisia, joilla on etäinen suhde kirkkoon, vaikka sinänsä arvostavatkin kirkon työtä, Valomerkin toimituspäällikkö Tuure Hurme summaa. Uusi kanava korvaa lehtien vanhat nettisivut ja Facebook-ryhmät. Facebookissa se jakaa 2000 euron potin 50 senttiä tykkäystä kohden kolmeen valinnaiseen avustuskohteeseen. valomerkki.fi, facebook.com/ valomerkki.fi Ympäristödiplomi patistaa ekologisempaan ajatteluun Seurakuntayhtymälle vuosiksi myönnetty diplomi on yksi paalu seurakuntien ympäristötoimien pystyttämisessä vankalle pohjalle. Kirkkohallituksen täysistunto myönsi diplomin Tampereelle nyt kolmatta kertaa. Seurakuntien ympäristötoimen tila on olosuhteisiin nähden hyvä, toteaa ympäristötoimikunnan luottamushenkilöjäsen Marja Kujansuu. Olen huomannut asioiden menneen parempaan suuntaan. Uudistuksia ja parannuksia on tehty pienin askelin. Hänen oma kiinnostuksensa asiaan juontuu opettaja-ajasta parisen vuosikymmentä sitten. Olin tekemässä ympäristökasvatuskansiota alaluokille ja yritin kaikin tavoin juurruttaa oppilaisiin rakkautta ympäristöasioihin. Muun muassa istutimme Pispan koulun pihaan kukkamaata. Näimme se upeana puutarhana, mutta eihän kuivaa pihaa kukaan hoitanut kesäisin, hän nauraa. Uskon, että kun lapsille näyttää myönteistä esimerkkiä, syttyy kiinnostus ekologiseen elämäntapaan. Samoilla linjoilla on Anneli Jaatinen, joka on hankkinut seurakuntien kirjastoon ympäristökasvatusmateriaalia. Sitä on käytetty hyväksi myös monilla leireillä. Huomioon kaikessa toiminnassa Voimassa olevaa ympäristöohjelmaa hyväksymässä ollut toimikunnan puheenjohtaja Marjo Niemenmaa pitää ohjelmaa varsin kattavana. Suurin pulma on sen toteuttamisen seuranta. Ympäristötoimikunta on toiminut rahamäärällisesti ja henkilötyöajan suhteen hyvin pienellä budjetilla. Toivoisin lisäystä kumpaankin. Niemenmaa on valmistunut hallintotieteiden kandidaatiksi ympäristöpolitiikasta ja tekee nyt pro gradu -työtään. Yritän elää ekologisesti ja löytää aikaa lintujen bongailulle. Ympäristötoimet Tampereen seurakuntayhtymässä ovat hänen mukaansa kohtalaiset. Jos saisin päättää, ympäristövaikutukset otettaisiin huomioon kaikessa toiminnassa alusta loppuun. Ympäristövaikutuksia voi vähentää monella tavalla. Seurakuntien toiminnassa suurin tekijä lienee energiankäyttö. Sähkösopimus on tehty uusiutuvista energialähteistä saatavalle sähkölle, mikä on erinomainen päätös. Yksi merkittävä ongelma Tampereella on kaukolämmön energialähde, joka on ollut viime vuonna 74-prosenttisesti fossiilista. Lämmitysvaihtoehtoja harkitessa tulisikin pyrkiä valitsemaan uusiutuvia energialähteitä hyödyntäviä lämmitystapoja. Seurakunnilla on halutessaan mahdollisuus olla hyvinkin aktiivisia, koska valtaa oman toiminnan suunnitteluun on. Niin ollen myös menettelytapoja voi valita ympäristöseikkojenkin perusteella, Niemenmaa huomauttaa. Hankinnoissa ja toiminnassa tulisi ajatella kokonaisedullisinta vaihtoehtoa; halvin ei läheskään aina ole ympäristön kannalta suositeltavin vaihtoehto. Kristillisen etiikan kannaltakaan en pidä pelkästään halvimman tuotteen tai palvelun valintaa oikeana, vaan seurakuntien ja yhtymän tulisi näyttää esimerkkiä omalla toiminnallaan. Metsäalueet tulisi Niemenmaan mukaan säilyttää omassa omistuksessa ja suojella niistä vähintään Metso-kartoituksessa arvokkaiksi todetut alueet. Asta Kettunen Lisää: siltalehti.fi sakasti.evl.fi/ymparistodiplomi

5 SILTA 4/ Asta Kettunen Raamattu elää nykyajassakin Onko Raamattu vain pölyttynyt muinaismuisto, johon tartutaan korkeintaan pyhäpäivisin? Voit haastaa mahdolliset ennakkoluulosi Tampereella toukokuuta järjestettävässä Kaikilla kielillä -raamattutapahtumassa. Valtakunnallisen, kaikille avoimen tapahtuman toteuttavat Tampereen seudun seurakunnat, Pirkanmaan Pipliaseura sekä Suomen Pipliaseura. Kutsumme ihmisiä kuulostelemaan Raamatun sisältöjä ajassamme, osallistumaan hyväntekeväisyyskonserttiin ja jumalanpalveluksiin. Toivottavasti saamme mukaan myös runsaasti tamperelaisia, sanoo Suomen Pipliaseuran viestintäjohtaja Terhi Huovari. Suomen Pipliaseura tukee pitkäjänteisesti Intiassa tehtävää raamattutyötä. Huovarin mukaan maa on monellakin tapaa esillä Tampereella. Saamme vieraaksi Intian Pipliaseuran pääsihteerin Mani Chackon sekä intialaisia nuoria, jotka kertovat työmme vaikutuksista siellä. Lauantain hyväntekeväisyyskonsertin lipputulot ohjataan intialaisten näkövammaisten lasten ja nuorten hyväksi. Tuomiokirkkoseurakunta tarjoaa vaihtoehtoisen tavan kevään juhlintaan. Koko perheen vapputapahtumaa vietetään Kalevan kirkon seurakuntasalissa kello Tapahtuman suosio on kasvanut joka vuosi. Se on kristillinen vaihtoehto ja alkoholiton, kertovat diakoniatyöntekijät Pirjo Heikkinen ja Susanna Laitinen. Suomen Pipliaseuran raamattutyön ansiosta moni intialainen lapsi on oppinut lukemaan. Sen avulla on mahdollista nousta köyhyydestä ihmisarvoiseen elämään. Luova voimavara Pirkanmaan Pipliaseuran puheenjohtaja, pastori Sami Uusi-Rauva on tutustunut raamatunkäännöstyöhön eri maissa. Hänen mukaansa kirjaa tarvitaan juuri siellä, missä on ratkaistavia ongelmia. Yksin Raamatulla ei ongelmia voiteta, mutta sen kanssa kuljetaan eteenpäin. Omakielisyys on osa ihmisenä olemista. Se myös vahvistaa usein heikossa asemassa olevien vähemmistökansojen asemaa. Uusi-Rauva rohkaisee jokaista lukemaan Raamattua. Se voi avata uusia ajattelutapoja, ja antaa luovaa voimaa. Olisiko niin, että kirja saattaa jopa yllättää elävyydellään ja vaikuttavuudellaan? Raamattu toi ihmisarvon Tuomiorovasti Olli Hallikainen näkee Kaikilla kielillä -raamattutapahtuman sopivan erityisen hyvin Tampereelle. Maamme raamattulähetyksen juurethan ovat kaupungissamme. Finlaysonin tehtaiden perustaja James Finlayson tuki aikoinaan Raamattujen painamista ja niiden levitystä. Sirkus on vuoden teema, jonka mukaan voi pukeutua. Tarjolla on lapsille suunnattua toimintaa kuten askartelua ja kasvomaalausta. Ohjelma alkaa kello 18. Esiintymässä ovat Ilona Poks, Leku Leijona ja Windus 1 Jumala on antanut meille ilon, järjestäjät kutsuvat mukaan. Hallikainen muistuttaa, että emme olisi nykyisen kaltainen maa ilman suomeksi käännettyä Raamattua. Se toimi alkuna sivistykselle ja hyvinvoinnille. Kirjan sanoma kaikkia ihmisiä erotuksetta rakastavasta Jumalasta on antanut jokaiselle ihmisarvon. Tämä taas on luonut pohjaa yhdenvertaisuudelle esimerkiksi koulutuksessa. Vesa Keinonen tampereenseurakunnat.fi/ kirkko_tampereella/raamattutapahtuma Suomen Pipliaseura Messi tarjoaa räätälöidyn riparivaihtoehdon Ohjaus- ja toimintakeskus Messi tarjoaa rippikouluvaihtoehdon niille nuorille, joilla olisi riparikesä edessä mutta voimavarat vähissä. Leiri voi myös olla käymättä samasta syystä 2 3 vuoden sisällä. Voimavarat voivat olla hukassa esimerkiksi masennuksen, syömishäiriön, sosiaalisten tilanteiden pelon, paniikkihäiriön, koulukiusauskokemusten tai lähipiirissä tapahtuneen kriisin takia, luettelee nuorisodiakoni Hanna Kelokaski. Kaupunkiriparikin voi olla vaihtoehto, mutta jos nuori on yksinäinen, pikkuleirillä voi saada uusia ystäviä ja tutustua vertaisiin, hän pohtii. Leirillä on mukana ammattilaisia, jotka ymmärtävät nuorten tilanteen. Jokaiselle nuorelle räätälöidään oma leiri, esimerkiksi jos ei pysty syömään tai nukkumaan toisten seurassa. Nuoren elämäntilanteeseen perehdytään ennen rippikoulujaksoa, ja mahdolliset sairauteen tai jaksamiseen liittyvät asiat otetaan huomioon. Leiri on elokuun viimeisellä viikolla eli juuri ennen koulujen alkamista Ilmoittautumiset ja lisätietoja: p Päiväkoti Pikkupursi aloittaa syksyllä Tampereen alueen ensimmäinen kristillinen päiväkoti Pikkupursi aukeaa elokuussa Nurmi-Sorilassa, Tampereen kristillisen koulun lähellä. Paikkoja on kahdessa ryhmässä 32 lapselle. Yli 50 lasta on jo ilmoitettu mukaan. Toiminnasta vastaa Suomen Adventtikirkon perustama osakeyhtiö. Nurmin Majakka -yhdistys on saanut uuden valtakunnallisen rahankeräysluvan päiväkodin tukemista varten. Rahaa rakennuskustannuksiin kerätään edelleen. Rakennustyöt ovat jo alkaneet. pikkupursi.fi ja kpk-tre.fi Liikunta Hyvinvointi Apuvälineet Kotiapteekki Ensiapu Hygienia Haavanhoito Virtsankarkailu Katetrit Pyydä ILMAINEN vaippanäyte LAAJA VALIKOIMA SUOJIA VIRTSANKARKAILUUN Moli Tippasuojat Varmuusalushousut Aikuisvaipat Vuoteensuojat FENNO MEDICAL OY TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA ARKEEN

6 6 Silta 4/2015 Yhä useampi työssäkäy turvautuu ruoka-apuun Vähävaraisten ihmisten ruoka-avun tarve on lisääntynyt viime vuoden aikana Tampereella. Avun tarve näkyy etenkin Tampereen seurakuntien diakoniatyön Ruokapankissa. TEKSTI: Kirsi Airikka KUVAT: Hannu Jukola Ruokapankin työntekijä Petri Ahokainen (vas.) ja Ilkka Hjerppe tarkastelevat ruokalahjoituksia, joita vapaaehtoistyöntekijät pakkasivat RuokaNysseen maanantaina 9. maaliskuuta Tampereen seurakuntien Ruokapankissa. Hjerppe on toiminut Tampereen seurakuntien diakonian ja yhteiskuntavastuun johtajana tämän vuoden alusta. Tampereen seurakuntien palveluksessa hän on aloittanut vuonna 2002, ensin yhteiskunnallisen työn pastorina ja vuodesta 2005 yhteiskunnallisen työn johtajana. Diakoniatyön auto RuokaNysse jakoi viime vuonna ruokakassia vähävaraisille kaupunkilaisille. Lisäksi jouluna jaettiin 800 ylimääräistä kassia vaikeimmassa asemassa oleville ihmisille. Edellisvuonna ruoka-apua annettiin noin kassin verran. Lisäksi Ruokapankki jakaa ruokaa kaupungissa toimiville järjestöille, jotka tavoittavat lähes sata avuntarvitsijaa päivittäin. Ruokaa viedään myös Tampereen seurakuntien vähävaraisten ruokailuihin. Ruoka-avun tarve on kasvanut koko maassa. Sekä ruoka-apua hakevien ihmisten että ruokaa jakavien toimijoiden määrä on kasvanut 1990-luvun laman jälkeen. Ruokaa jaetaan nykyisin sadoissa pisteissä ja ruokaa hakee yli ihmistä viikoittain. Tämä käy ilmi Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisemasta ruokajonotutkimuksesta, joka valmistui Itä-Suomen yliopistossa joulukuussa Ruoka-avun olemassaolo ja tarpeen kasvu kertovat valitettavasti julkisen talouden suurista ongelmista. Yhteiskunta on kykenemätön turvaamaan kaikista heikoimmassa asemassa olevien ihmisten toimeentulon ja hyvinvoinnin, pohtii teologi Ilkka Hjerppe, joka on toiminut Tampereen seurakuntien diakonian ja yhteiskuntavastuun johtajana tämän vuoden alusta. Suomessa eletään edelleen taantumaa. Työllisyystilanne on heikko, ja irtisanottujen ihmisten tulotaso heikkenee, kun he putoavat ansiosidonnaiselta työttömyyskorvaukselta peruspäivärahalle. Asumismenot ja elintarvikkeet ovat kallistuneet. Kaupungin sosiaalitoimen pitkät jonot näkyvät väistämättä seurakuntien diakoniatyössä. Kahdeksalle kymmenestä (82 %) tutkimukseen osallistuneesta vastaajasta ruoka-apu oli oman pärjäämisen kannalta välttämätöntä. Ruoka-avussa käyvät ovat huonommin pärjääviä suhteessa muuhun väestöön. He kokevat terveytensä ja hyvinvointinsa heikommaksi, asuvat huomattavan usein vuokralla ja muuta väestöä useammin yksin. Lisäksi he ovat iäkkäämpiä sekä usein eläkeläisiä ja työttömiä tai lomautettuja. Ilkka Hjerppe pitää erittäin huolestuttavana, että viime vuosina seurakuntien ruoka-apuun on turvautunut yhä suurempi joukko työssäkäyviä ihmisiä. Kokonaisvaltaista tukea RuokaNyssen valikoimassa on tällä hetkellä vain yksi Euroopan Unionin avustustuote, pasta-ateria juustokastikkeella. Suurin osa ruoka-avusta on lahjoituksia sekä kirkollisverovaroilla ostettuja elintarvikkeita. Monet ihmiset arvostavat kirkon diakoniatyötä ja suuri osa kirkon jäsenten maksamista veroista käytetäänkin auttamistyöhön, korostaa Ilkka Hjerppe. Tänä vuonna diakoniatyö on varannut noin euroa elintarvikeostoihin. Lisäksi kuluja seurakunnille aiheuttavat Ruokapankin kahden työntekijän palkka, tilavuokrat ja kuljetuskalusto. Lisäksi noin euroa saadaan peräkonttikirppisten järjestämisestä ja lahjoituksista. Tieto ja tarjonta myös lisäävät ruoka-avun kysyntää. Avustusjärjestelmä ei saisi olla itsestäänselvyys. Siksi seurakuntien diakoniatyöntekijät arvioivat jokaisen hakijan ruoka-avun tarpeen. Seurakuntien tarjoama taloudellinen tuki on tilapäistä kriisitukea, joka on aina harkinnanvaraista, kertoo Hjerppe. Hän korostaa, että seurakunta ei voi ottaa vas-

7 Silta 4/ vä Haastan arvokeskusteluun sekä poliittiset päättäjät että seurakuntien luottamushenkilöt. Ilkka Hjerppe Kuinka saan ruoka-apua? RuokaNysse kuljettaa ruoka-avun avuntarvitsijan lähelle. Auto kiertää 22 jakelupaikkaa kahden viikon aikana. Asiakas saa valita niitä tuotteita, joita hän tarvitsee. RuokaNyssen asiakkaaksi voi hakeutua ottamalla yhteyttä oman asuinalueensa diakoniatyöntekijään. Avun saaminen ei edellytä kirkkoon kuulumista. Seurakuntien avunvälitys auttaa oman diakoniatyöntekijän löytämisessä, arkisin klo 9 11, p KUINKA VOIN AUTTAA? Ruokapankki tarvitsee uusia vapaaehtoisia. Tule mukaan auttamistyöhön! Vähävaraisia tamperelaisia voi tukea osallistumalla peräkonttikirppikseen. Rahalahjoitukset onnistuvat verkkosivujen kautta. Seurakuntien talossa toimiva Hyvien tekojen kauppa myy tuotteita Ruokapankin hyväksi. Vapaaehtoistyöntekijä Raija-Liisa Stenberg on auttanut RuokaNyssessä jo vuosien ajan. tuulleen yhteiskunnan tehtäviä, jotka on perustuslaissa määritelty. Haluamme kohdata ihmisen ja tarkastella hänen koko elämäntilannettaan. Kukaan ei halua olla lopun ikäänsä autettava. Uskomme, että jokaisella ihmisellä on voimavaroja hallita omaa elämäänsä, jos hän vain saa tukea vaikeassa tilanteessa. Aineellisen avun lisäksi seurakunnat tarjoavat ihmiselle kokonaisvaltaista oman elämän hallintaan tähtäävää tukea. Arvokeskustelu tarpeen Hjerppe uskoo, että ruoka-apu kuuluu tulevaisuudessakin seurakuntien työhön. Seurakuntien talous ja säästötoimet kuitenkin asettavat rajat auttamiselle. Viiden viime vuoden aikana diakonian leikkaukset ovat olleet yhteensä noin puoli miljoonaa euroa. Seurakunnat eivät voi enää jatkaa ruoka-avun antamista nykyisessä laajuudessa, jos säästötoimet jatkuvat. On pakko miettiä, mistä voimme luopua ja mihin panostaa tulevina vuosina. Diakonian ja yhteiskuntavastuun johtajaa huolettaa myös vanhusten asema. Iso kysymys tulevaisuudessa on, miten kirkko on mukana vanhusten tukemisessa. Apua tarvitaan, kun iso joukko ikääntyneitä, pienituloisia ja huonokuntoisia ihmisiä asuu yksin ja yksinäisinä kodeissaan. Hjerppe haastaa arvokeskusteluun sekä poliittiset päättäjät että seurakuntien luottamushenkilöt. Seuraavan kerran uusilla kirkkovaltuutetuilla on mahdollisuus keskustella diakoniatyön tulevaisuudesta valtuuston seminaarissa 11. huhtikuuta. Kasseista ateriayhteyteen Hjerppe toivoisi, että ruokakassien jakaminen vähentyisi ja painopiste siirtyisi yhteisiin ruokailuihin seurakunnissa. Ateriayhteys voisi lievittää monien yksinäisyyttä ja vähentää syrjäytymistä. Tällä hetkellä seurakunnat järjestävät vähävaraisten ruokailuja 11 toimipisteessä ympäri kaupunkia. Tamperelaisille voisi entistä useammin tarjota mahdollisuutta yhteiseen ateriointiin lähikirkoissa. Esimerkkinä hän mainitsee muutamien lähikirkkojen puurohetket jouluaattona. Kokeilua jatketaan keväällä esimerkiksi Aleksanterin kirkossa, jossa on tarjolla keittolounas kahtena sunnuntaina ja messun jälkeen. Ruokailu on suunnattu kaikille seurakuntalaisille. Ruokalippu maksaa viisi euroa ja seurakuntalaiset voivat ostaa niitä etukäteen. Ateriayhteyteen voidaan näin kutsua myös niitä ihmisiä, joiden ei ole mahdollista lunastaa ruokalippua. Lähde: Kuka seisoo leipäjonossa? Ruoka-apu 2010-luvun Suomessa, Itä-Suomen yliopisto, Kaks Kunnallisalan kehittämissäätiö, 2014, VTM Maria Ohisalo, professori Juho Saari Lisätietoa: ruokanysse.fi suurellasydamella.fi Ruokapankista on ollut iso apu Seurakuntien Ruokapankista on ollut meidän perheelle tosi iso apu, kertoo Katja, joka on vajaan vuoden verran hakenut elintarvikekassin RuokaNyssestä kaksi kertaa kuukaudessa. Katja joutui turvautumaan seurakuntien diakoniatyöhön avioeron takia. Jouduin hankkimaan uuden kodin itselleni ja kolmelle lapselleni. Opiskelijan rahat eivät enää riittäneet vuokraan, laskuihin ja ruokaan. Katja on ottanut kiitollisena vastaan kassin, joka koostuu pääasiassa peruselintarvikkeista. Lapsiperheessä menee paljon kaurapuuroa, maitoa ja leipää. Jauhoista ja kananmunista voi valmistaa kaikenlaista. Katja on saanut vaikeassa elämäntilanteessa paljon henkistä tukea seurakuntien diakoniatyöntekijältä. Hän kuuntelee ja selvästi välittää. Arvostan myös sitä, että sain apua nopeasti, kun netin kautta sitä pyysin. Katja suhtautuu luottavaisesti tulevaisuuteen. Hän valmistuu pian, ja sosiaalialan työpaikkakin on jo tiedossa. Kohta pärjäämme jo omin avuin. Joku muu ahdingossa oleva ihminen saa vuorostaan apua. Katja uskoo, että kokemus autetuksi tulemisesta on arvokas. Voin ehkä paremmin työssänikin ymmärtää ihmistä, jolle tulee vaikeuksia elämässä. Pystyn myös rohkaisemaan avun hakemisessa. Monilla on turhan korkea kynnys pyytää apua. Tukipilareina yritykset ja vapaaehtoiset Tampereen seurakuntien tarjoaman ruoka-avun mahdollistaa iso joukko ruokaa lahjoittavia yhteisöjä ja yrityksiä sekä Ruokapankissa puurtavia vapaaehtoistyöntekijöitä. Tällä hetkellä ruokaa lahjoittaa säännöllisesti 16 yritystä ja satunnaisesti 5 6. Mukana ovat muun muassa Pirkanmaan Osuuskauppa, Citymarketit ja Tampereen Ateria. Tampereen Ateria aloitti ruuan lahjoittamisen Ruokapankkiin helmikuussa Ruokapankki saa Koukun Helmen henkilöstöravintolan linjastosta jäänyttä ruokaa sekä annospakattuja aterioita. Yhteistyö alkoi, kun Elintarvikevalvontavirasto Evira julkaisi vuonna 2013 ohjeen ruoka-apuun luovutettavista elintarvikkeista. Ohje mahdollisti sen, että tähderuuan lahjoittaminen helpottui huomattavasti ammattikeittiöissä. Ruuan ei koskaan tulisi päätyä roskiin. Vaikka ruokahävikkiä yritetään koko ajan vähentää, ruokaa jää väistämättä aina jonkin verran yli. Tähderuokaa lahjoittamalla autamme sekä ympäristöä että vaikeassa elämäntilanteessa olevia kaupunkilaisia, pohtii Tampereen Aterian suunnittelija Kaisa Korte. Asiaa vauhditti ruokahävikkikeskustelu. Saimme kaksi kaupunginvaltuuston aloitetta, joissa kysyttiin tähderuuasta. Oma henkilökuntammekin on erittäin motivoitunut yhteistyöstä Ruokapankin kanssa. Ruokapankin työntekijän Salme Asusen mukaan tulevaisuus näyttää hyvältä, koska uusia lahjoittajia saadaan koko ajan lisää. Toisaalta lahjoittajia on jopa niin paljon, että raja tulee vastaan siinä, paljonko pystymme ruokaa hakemaan ja käsittelemään. Ruokapankkiin kaivattaisiin kipeästi uutta työntekijää, sillä kaikkea ei voi teettää vapaaehtoistyöntekijöillä. Viime vuonna Ruokapankissa ahkeroi reilut 120 vapaaehtoistyöntekijää. Viikoittain vapaaehtoisille kertyy työvuoroa. Uusia vapaaehtoisia saamme puskaradion, mutta myös Suurella Sydämellä -vapaaehtoistoiminnan kautta, kertoo Asunen. Hän ja Ruokapankin toinen työntekijä, RuokaNyssen kuljettaja Petri Ahokainen toivottavat uudet vapaaehtoiset lämpimästi tervetulleiksi mukaan toimintaan. Eläkkeellä oleva Arto tekee 2 3 työvuoroa viikossa vapaaehtoisena Ruokapankissa. Lisäksi hän auttaa Kalevan kirkon ja Baptistikirkon ruokailuissa. Hän lähtee töihin jopa viitenä päivänä viikossa. Teen tätä lähimmäisen auttamisen ilosta. Se palkitsee, kun apu näkyy niin konkreettisesti.

8 8 Silta 4/2015

9 SILTA 4/ PELON VOITTAA VAIN RAKKAUS TEKSTI: Vesa Keinonen KUVAT: Hannu Jukola, Kirsikka Lyhteilä Leena Lampela haki pitkään omaa hengellistä polkuaan. Sitä varjostivat myös pelko ja epävarmuus. Nyt Lampela on löytänyt useammankin kristillisen yhteisön, jossa ihmisiä ei arvoteta seksuaalisen suuntautumisen mukaan. Aloitan haastattelun Leena Lampelan kanssa Aleksanterin kirkon kryptassa. Istahdamme alas kauniin rukousalttarin tuntumaan. Kyseisestä kirkosta onkin tullut naiselle viime aikoina hyvin läheinen paikka. Työskentelen tutkimushaastattelijana aivan Tampereen keskustassa. Töiden jälkeen on helppo kipaista tänne vaikka rukoushetkeen. Laulan myös Tuomasmessun kuorossa, ja niissäkin merkeissä täällä usein käyn. Lampelan elämässä usko on ollut aina läsnä. Yksinhuoltajaperheessä Tampereen Kalevassa kasvanut nainen sai viettää lapsuutensa ja nuoruutensa kristillisessä kodissa. Tellervo-äiti oli tullut nuorena uskoon ja toiminut Pelastusarmeijassa. Hengellisiä voimavaroja tarvittiinkin, koska Leenan lähtökohdat elämään eivät olleet parhaat mahdolliset. Hänen isänsä kuoli vuonna 1970 tytön ollessa vain kolmivuotias. Äitikin joutui jäämään jo varsin nuorena työkyvyttömyyseläkkeelle. Elämä oli melkoisen niukkaa. Korvaukseksi rakkaus oli tiiviisti läsnä pienessä kodissa. Olen siunannut monta kertaa sitä, että äitini välitti minulle kuvan rakkauden Jumalasta. Ankaruudelle siinä ei ollut sijaa. Jeesuksen Leena taas ymmärsi olevan Jumalan poika. Jumala vastaavasti oli minulle vähän kuin isän korvike. Pienenä saatoin joskus leikisti soittaa Jumalalle, ja kysyä Jeesusta puhelimeen. Sitten juttelin hänelle. Eihän siitä voinut puhua kenellekään, vaan pohdin asiaa oman pääni sisällä ja päiväkirjassa. Se oli pelon, häpeän ja itseensä tutustumisen aikaa. Varsinaista seurakuntayhteyttä perheellä ei ollut. En silloin oikein oppinutkaan kaipaamaan uskovien yhteisöä. Koin turvan ja rakkauden tulevan suoraan Jumalalta. LEENA LAMPELA Aleksanterin kirkosta on tullut Leena Lampelalle tärkeä paikka. Hän pyrkii osallistumaan joka arkiiltapäivä pidettäviin Avoimen kirkon rukoushetkiin aina kuin mahdollista. 47-vuotias syntyperäinen tamperelainen Perhe: puoliso Koulutus: Lastentarhanopettaja Työura: Hyvin monipuolinen. Valmistuin 1990-luvun laman alussa ja olen sen vuoksi saanut tehdä laaja-alaisesti erilaisia ihmistöitä. Harrastukset: Laulaminen ja jousiammunta. Haave: Saan aika pitkälti jo elää sitä todeksi: olen terve ja ympärilläni on rakastavia ihmisiä. Joskus haluaisin asua ulkomailla vuoden tai pari. Mitä sanasta tulee sinulle mieleen? Tasa-arvoisuus: Sen toteutumisen puolesta rukoilen ja teen omalta pieneltä osaltani työtä. Rukous: Jokapäiväistä puhetta Jumalalle hiljaisuudessa ja sanoilla, sävelen kera tai ilman. Rakkaus: Ilman rakkauden läsnäoloa emme voi olla kosketuksissa Jumalaan, niin uskon. Suomen ev.lut. kirkko: Kotipaikka niin monenlaisille Jeesukseen uskoville ja suomalaisten vahva taustatuki. Fundamentalismi: Kunnioitan, vaikka itse en koekaan omakseni. Pääsiäinen: Se, mitä pääsiäisenä Raamatun mukaan tapahtui, on minulle kristillisyyden ydinasia. Kristuksen kärsimys: Käsittämättömän suuri asia, uskon ydin! Kun saa uskoa sen, että kaikki synnit on annettu anteeksi, tavoittaa valtavan rauhan ja vapauden tunteen.

10 10 Silta 4/2015 Yhteisö mullisti elämän Leena Lampela kävi rippikoulun 16-vuotiaana ja piti varsinkin kokeista. Pyysipä rippipappi Simo Koho häntä isoseksikin. Kieltäydyin kuitenkin. En kokenut seurakuntaa sellaiseksi paikaksi, joka olisi ollut minua varten. Kun oli se yksi asia. 14-vuotiaana Leena oli huomannut olevansa erilainen kuin toiset. Hän ihastuikin tyttöihin, poikien sijasta. Eihän siitä voinut puhua kenellekään, vaan pohdin asiaa oman pääni sisällä ja päiväkirjassa. Se oli pelon, häpeän ja itseensä tutustumisen aikaa. Viimein tie ulos henkisestä eristyksestä löytyi pienen lehti-ilmoituksen avulla. Tamperelaisen sateenkaariväen Vagabondi ry oli perustanut nuorille oman ryhmän. Nuori nainen uskaltautui mukaan ja hänen elämänsä muuttui. Oli aivan mullistavaa löytää kyseinen yhteisö. Vasta siellä pystyin olemaan aidosti oma itseni. Nuoren naisen itsetuntokin nousi kohisten. Luokkakaverit kertoivat myöhemmin, että harmaasta Leena-hiirulaisesta oli yhdessä kesässä kuoriutunut värikkäästi pukeutunut punatukka. Kehosta huokui itsevarmuus. Jäljellä oli vielä kertominen rakkaimmalle ihmiselle, äidille. Sen nuori nainen pystyi tekemään, kun oli täyttänyt 18 vuotta. Äitini suhtautui asiaan hyvin. Myöhemmin kuulin, että hän oli soittanut Seta-yhdistyksen neuvontapuhelimeenkin ja saanut sieltä tukea. Ilahduin asiasta suuresti. Kaapista tulleen lähipiiriäkään ei saa jättää yksin vaikean asian kanssa, Leena korostaa. Kokonaisena Jumalan luo Leena Lampelan mukaan seksuaalivähemmistöjen kynnys tulla mukaan seurakuntaelämään on ollut hyvin korkea. Juuri sen takia Tampereellekin tarvittiin Sateenkaarimessu. Lampela oli perustamassa sitä vuonna Messua toteuttaa Tuomiokirkkoseurakunta yhdessä Pirkanmaan Setan hengellisen ryhmän kanssa. Minusta ei tuntunut hyvältä mennä tavalliseen jumalanpalvelukseen. Kyseessä olisi ollut jonkinasteinen valehtelu. Ihmisenhän pitää voida tulla Jumalan luokse kokonaisena, eikä vain osalla persoonaansa. Lampela antaa asiasta esimerkin. Ihmisenhän pitää voida tulla Jumalan luokse kokonaisena, eikä vain osalla persoonaansa. Jos tuumaisin kirkon penkissä vieressäni istuvalle, että puolisoni onkin muuten nainen, niin seurakuntayhteytemme voisi katketa. Arkuus on läsnä koko ajan. Lampelan mukana Sateenkaarimessulle oli ja on ehdottomasti tarvetta. Pienimuotoinen jumalanpalvelus tarjoaa kristityille seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille hyväksyvän yhteisön. Ehkäpä onkin mahdotonta luoda hengellistä yhteisöä, jossa kaikki pitäisivät kiinni omasta uskostaan ja kokisivat olevansa turvassa, Leena haastaa. Sateenkaarimessuja pidetään Tampereella nykyisin viisi kertaa vuodessa. Leena Lampela pitää määrää sopivana. Nykyisin meillä on oma vastuupappi, mutta hyvin paljon tehdään vapaaehtoistyönäkin. Tekijöitä ei ole kovinkaan paljoa, joten messujakaan ei oikein voi olla useammin. Ovia ei saa sulkea Sateenkaarimessun lisäksi Leena Lampelan hengellinen polku on johtanut kveekareihin ja Tampereen Tuomasmessuun. Koen molemmissa samoja piirteitä, lempeyttä ja ymmärrystä toisia kohtaan. Siitäkin huolimatta, että olemme jokainen yksilöinä erilaisia. Leena Lampela on saanut toimia monissa Tuomasmessun palvelutehtävissäkin. Hän on lukenut päivän tekstejä ja rakentanut kirkkoon rukousalttareita. Viime syksynä hän liittyi myös Tuomasmessun kuoroon. Sen ilmapiiriä hän kiittää. Kuorolaisista oikein hehkuu rakkaus ulospäin! Olen saanut heidän joukostaan hyviä uusia ystäviä. Kristillisissäkin piireissä esiintyy luonnollisesti monenlaisia ajatuksia seksuaalivähemmistöistä. Lampelakin on kuullut jonkun sanovan: En ymmärrä, mihin Sateenkaarimessua tarvitaan. Mutta ovea ei ole suljettu edessäni. Puhumattakaan, että minut olisi tuomittu sinne alimpaan manalaan. Sellaisia kommentteja en oikein pystykään pitämään uskovan ihmisen puheeseen kuuluvana, hän huokaisee. Pelolle ei sijaa Kokeeko Leena Lampela sitten olevansa esteitä tieltään raivaava ihmisoikeustaistelija? Moisesta roolista hän sanoutuu pikaisesti irti. Sisälläni olen aika arka ja herkkä, pelkään usein. Mutta jos tunnen, että jokin asia on vain tehtävä, niin silloin saan jostakin ihmeellistä voimaa. Tamperelaiskristitty kokee varjeltuneensa aika hyvin, vaikka onkin ollut esillä julkisuudessa seksuaalisten vähemmistöjen asialla. En ole joutunut kohtaamaan niitä kaikkein julmimpia sanoja. Sellaisia, jotka saattavat musertaa ihmisen ja ajaa etenkin nuoren itsemurhaan saakka. Lampela muistuttaa pelon ja synnin epäpyhästä allianssista. Juuri pelosta pääsee sikiämään pahoja asioita: ahdistusta, vihaa ja väkivaltaa. Mikäli pelkäät jotakin, olet vanki. Vankihan taas ei ole koskaan vapaa. Ja mikäli et ole vapaa, niin miten sitten voisit olla vapaa Kristuksessa? Tamperelaisnainen näkee meillä tässä maailmassa yhden tehtävän. Ihmisten tulisi olla toisiaan kohtaan mahdollisimman rakkaudellisia. Sellaisessa maailmassa ei pelolle ole enää sijaa. Leena Lampela ojentaa kätensä eteensä kämmenet ylöspäin. Olemme jokainen erilaisia, mutta silti kannamme toinen toisiamme. Kaikille meille on annettu tällaiset rakkauden kädet. Niillä voimme olla torjumatta ja lyömättä toisiamme. Pääsiäispäivän Tuomasmessu 5.4. klo 18 Aleksanterin kirkossa. Tuomas-liite tapahtumaliitteen välissä. Sateenkaarimessu klo 18 Finlaysonin kirkossa. Messuun ovat kaikki tervetulleita, erityisesti seksuaalivähemmistöihin kuuluvat ja heidän läheisensä. Katso video Leena Lampelasta: Kveekareille ihmisten samanarvoisuus on ehdoton Tärkeä elementti Leena Lampelan hengellisyydessä on osallistuminen kveekarien toimintaan luvun Englannissa syntynyt liike vaikuttaa pienimuotoisesti myös Suomessa. Tampereella kveekarit järjestävät Pyynikin pappilassa hiljaisen hartauden kaksi kertaa kuukaudessa. Lampelaa miellyttää kveekarien ajattelussa ja elämäntavassa monikin asia. Olen oppinut, että Jumala ei anna minulle oikeutta määritellä oikeaksi tai vääräksi kenenkään toisen tapaa uskoa. Näin myöskään kenelläkään toisella ei ole lupaa tehdä minulle niin. Kveekarien lähtökohta on, että jokaisella ihmisellä on sama arvo Jumalan silmissä. Ketään ei tule laittaa toista alempiarvoiseen asemaan. Tämä koskee myös seksuaalisia vähemmistöjä. Jos joku alkaa pitää toisen ihmisen seksuaalisuutta vähempiarvoisena kuin omaansa, niin silloinhan hän nostaa itsensä lähimmäisensä yläpuolelle, Lampela näkee. Maailman kveekarien keskinäisestä yhteydestä hän sai konkreettisen todistuksen viime kesänä. Lampela osallistui tuolloin Englannissa suureen kansainväliseen kveekaritapaamiseen. Elin viikon heidän parissaan, ja koin olevani osa jotakin paljon suurempaa. Kveekarien keskuudessa jokaista ihmistä kunnioitetaan oikeasti, eikä vain puheiden tasolla. Leena Lampela vertaa yhdessä Tuomas-kuorossa laulettuja ylistäviä lauluja kveekarien hiljaisuuteen. Molemmissa on läsnä lempeys. On myös mahdollisuus saada kosketus Jumalaan.

11 SILTA 4/ Tukkateatteri tutkii Pontius Pilatusta On vuosi XXXIII Jerusalemissa. Pontius Pilatus nauttii roomalaisten suosiman tavernan antimista, kun hänelle toimitetaan tieto nuoresta kapinallisesta, Jeesus Nasaretilaisesta. Alkaa tapahtumien sarja, joka johtaa Jeesuksen ristiinnaulitsemiseen. Tukkateatterin näytelmä Pontius Pilatus on satiirinomainen kuvaelma Pilatuksen kujanjuoksusta. Näytelmän on käsikirjoittanut Hannu Merikoski ja ohjauksesta vastaa Katja Pilvi. Alkuperäismusiikin on säveltänyt Tahvo Hyötyläinen. Esitykset: ti 7.4., pe 10.4., la 11.4., to 16.4., ke 22.4., pe 24.4., la HUOM! klo Muut esitykset (paitsi 25.4.) ovat klo 19. Tukkateatteri, Kumppanuustalo Arttelin kellari, Salhojankatu 42. Käynti sisäpihalta, Tammelankadun puolelta. Lippuvaraukset: p Liput: 15/9/5 Lisätietoa: tukkateatteri.fi Tukkateatteri Muskarikuoropäivä kutsuu lapsia laulamaan Aurinko, aurinko korkealla taivahalla loistaa jo! Valtakunnallista Muskarikuoropäivää vietetään lauantaina kello 10 Pispalan kirkossa. Kaikki ovat tervetulleita mukaan leikkimään ja laulamaan lähes sadan lapsen kanssa, kertoo kanttori Sanna Ketola, joka laulattaa ja leikittää lapsia yhdessä Mari Torri-Tuomisen ja Heli Vapaakallion kanssa. Kuorolaisia on mukana Espoosta, Parkanosta ja Tampereelta. Päivä huipentuu iloisen valoisaan yhteiskonserttiin kello 16 Pispalan kirkossa. Tapahtuman järjestää Seurakuntien Lapsityön keskus ja Harjun seurakunta. Näyttely pääsiäispostikorteista museokeskus Vapriikin Postimuseossa saakka. Oppilaitokset Opiskele KULTTUURIA, MEDIAA YLIOPISTO- OPINTOJA keskellä Helsinkiä! Lukuvuosi Täytä hakemuksesi netissä Valmentaudu yliopistoon ja AMKiin Lukuvuoteen sisältyy työharjoittelu. Opiskelu oikeuttaa opintotukeen. tekoja omantunnon VUokSI. kristillisten arvojen, oikeuksien ja kaikkien HYVINVoINNIN PUoLeSta! Sari Tanus eduskuntaan! Suomen hyvinvointi on rakennettu työn ja lähimmäisestä välittämisen, kristillisten arvojen varaan. Haluan toimia niin, että näin on jatkossakin. Pyydän, että äänestätte sankoin joukoin hyvien arvojen puolesta. Sari tanus Kristitty gynekologi, 3 pojan äiti, Hockey Mum Omantunnonvapaus-aloitteen vireillepanija, Tampere 20

12 12 SILTA 4/2015 Jeesus (Pekka Kari) asettaa ehtoollisen aterioidessaan opetuslastensa kanssa Aitolahden kirkon pääsiäisnäytelmässä. Opetuslapsina esiintyvät Jukka Uotila, Eila Tammi, Tapio Tuusvuori, Jaakko Niemi, Pirkko Vepsäläinen ja Tapio Kestilä. TEKSTI: Pirjo Lääperi KUVAT: Rami Marjamäki Kirkkonäytelmä lisää yhteisöllisyyttä Tuomitsemisen jälkeen Jeesus (Pekka Kari) kantaa ristiä roomalaisen sotilaan (Veikko Vepsäläinen) vartioimana kohti Golgataa. Aitolahden kirkkosalissa on meneillään pääsiäisnäytelmän harjoitus. Pontius Pilatus lukee syytteitä Jeesukselle, jonka jälkeen ylipapit yllyttävät kansaa vapauttamaan Barabbaksen ja ristiinnaulitsemaan Jeesuksen. Sotilaiden vartioima Jeesus poistuu ristiä kantaen, ja kohta Golgatalta kuuluvat vasaran iskut. Seuraavassa kohtauksessa naiset menevät haudalle ja huomaavat sen olevan tyhjä. Enkeli ilmoittaa heille Jeesuksen ylösnousemuksesta. Näytelmä päättyy riemukkaaseen ylistysvirteen, johon seurakunta yhtyy. Aitolahden kirkossa esitettiin joulunäytelmä ensi kertaa vuonna 2010, ja kahden vuoden kuluttua myös pääsiäisnäytelmä. Mukana on parikymmentä ihmistä, sekä seurakuntalaisia että seurakunnan työntekijöitä vahtimestareista kirkkoherraan. Käsikirjoitus perustuu Raamatun kertomuksiin pääsiäisen tapahtumista. Harrastelijat tuovat särmää Sotilaan roolissa noudatan vain käskyä, toisin kuin Juudas. Silti sotilas ajattelee, että pitää piestä tuo äijä, Veikko Vepsäläinen kuvailee roolihahmoaan. Hän on neljättä kertaa mukana pääsiäisnäytelmässä ja osallistuu myös joulunäytelmään. Odotan, että yleisö elää mukana. Kun sotilaat tömistelevät paikalle, pikkupojatkin heräävät ja odottavat, että tapahtuu jotain jännittävää. Näytelmä puhuu voimakkaammin kuin saarna, Vepsäläinen kertoo. Yhteistyö tuntuu hienolta, kun porukka hitsautuu yhteen. Kirkkonäytelmä on hyvä juttu. Emme ole ammattinäyttelijöitä, ja siksi esityksessä on särmää, joka tuo yhden ulottuvuuden lisää, hän toteaa. Kun Vepsäläistä pyydettiin sotilaan rooliin, hän hankki netistä keisarin naamiaisasun ja osti vielä komean kypärän punaisine töyhtöineen. Näytelmässä sattui kommellus, kun häneltä hajosi kenkä: hän käveli kenkä toisessa jalassa ja toinen paljaana. Yleisö taitaa jännittää selviytymistämme enemmän kuin me itse. He vertaavat näytelmää Raamatun tekstiin, mutta se ei ole ihan suoraan sieltä, Vepsäläinen hymyilee. Pilatus joutui pakkorakoon Ville Salonen esiintyy Pilatuksen roolissa ja kertoo osastaan: Pilatus joutuu pahaan paikkaan, kun hän ymmärtää, että kaveri on syytön, mutta häntä mustamaalataan. Toisaalta, jos Pilatus ei miellytä kansaa, hän ei saa olla vallassa kauan. Ylipapit haluavat tappaa Jeesuksen ja saavat kansan puolelleen. Silloin Pilatus on pakkoraossa. Näytelmän esitykset ovat sujuneet hyvin. Kerran vain toisen sotilaan haarniska hajosi ja oli vähällä pudota päältä. Pääsiäinen on Salosen suvussa tärkeä perinnejuhla; silloin käydään kirkossa, toisen kerran joulun lisäksi. Vahtimestarit Aija Klockars ja Terhi Loppinen-Keso hoitavat tärkeää tehtävää huolehtimalla näytelmän puvustuksesta, näyttämötarpeista ja lavastuksesta. Osan puvuista saamme seurakuntien materiaalipalvelusta, osan olemme itse ommelleet kankaista. Pyrimme puvuissa enemmän vaikutelmaan kuin pikkutarkkuuteen. Lisäksi puvut pitää saada halvalla. Voimme käyttää osittain samoja asuja joulunäytelmässä, Klockars sanoo. Rakennamme näyttämön aamulla pahvilaatikoista, jotka on vuorattu kankaalla. Puutarhan tunnelma saadaan viherkasveilla. Näytelmä tuottaa ylimääräistä puuhaa, mutta samalla vaihtelua arkityöhön. Näyttelijöiden innostus antaa virtaa meillekin, Loppinen-Keso selostaa.

13 SILTA 4/ Sotilas (Veikko Vepsäläinen) vangitsee Jeesuksen (Pekka Kari) opetuslasten (Jukka Uotila ja Tapio Tuusvuori) seuratessa tilannetta. Harjoitusten aluksi laulajien on lämmiteltävä. Schützin Matteus-passiota varten vahvistetussa kuorossa on 35 laulajaa. Messukylän kirkkokuoro etsii harjoituksessa yhteistä säveltä lämmittämällä ja avaamalla ääniä. Kanttori Petri Karaksela ohjaa äänenmuodostusta. Pääsiäisen näytelmämessu sunnuntaina 5.4. kello 11 Aitolahden kirkossa Heinrich Schützin Matteus-passio keskiviikkona 1.4. kello 18 Messukylän kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 Naiset (Hilkka Kestilä ja Pirjo Tuiskunen) menevät Jeesuksen haudalle pääsiäisaamuna. Käsikirjoitus evankeliumien pohjalta Pastori Terttu Haikka muistelee pääsiäisnäytelmän alkuaikoja vuonna Alun perin idean näytelmästä esitti diakoniatyöntekijä Antti Kulmala, jonka aikaisemmassa työpaikassa oli ollut joulunäytelmä. Aitolahdella työskenteli silloin myös pastori Johanna Porkola, joka on entiseltä ammatiltaan näyttelijä. Aloin tehdä pääsiäisnäytelmän käsikirjoitusta yhdessä hänen kanssaan, ja hän ohjasi näytelmän pari kertaa. Valitsimme yhdessä Raamatusta sopivat kohdat; repliikkejä ja kertojan osuutta otimme suoraan evankeliumeista. Liikkuminen kirkossa johtaa ajassa eteenpäin seuraavaan kohtaukseen. Koko kirkkokansa osallistuu laulamalla virsiä, jotka vievät juonta eteenpäin. Kun katsojat todistavat oikeudenkäyntiä, heille tulee tunne, että Jeesus kuoli minunkin puolestani, Haikka kertoo. Näytelmän alussa Jeesus ratsastaa aasilla palmusunnuntaina, ja kirkkoväki laulaa Hoosiannaa. Ehtoollisen asettamisen aikana veisataan ehtoollisvirsi. Yhteiset virret luovat tunnelmaa, ja niiden aikana voi sulatella edellistä kohtausta. Jeesuksen kantaessa ristiä lauletaan surullista laulua ja lopuksi kaikki yhtyvät riemuk- kaaseen ylistykseen Aurinkomme ylös nousi, Haikka havainnollistaa. Hän ohjaa näytelmän ja valitsee roolihenkilöt, jotka voivat itsekin esittää toivomuksiaan. Monet esittävät samaa roolia vuodesta toiseen, vaikka joskus rooleja vaihdetaankin. Näyttelijät saavat vuorosanansa ajoissa. Esitystä harjoitellaan kirkossa kerran etukäteen, ja sunnuntaina pidetään kenraaliharjoitus. Aikaisemmin Aitolahdessa esitettiin nukketeatteria pääsiäisen perhekirkossa. Silloin väkeä tuli noin 50 henkeä. Pääsiäisnäytelmä kerää jopa 200 mukana olijaa. Aitolahden kirkko sopii hyvin näytelmän esityspaikaksi. Tila on avara, eikä ole näkyvyyttä haittaavia pylväitä. Pääsiäisenä ja jouluna on esillä hurjan hyvä tarina, joka vastaa kokemuksellisuuden ja visuaalisuuden kaipuuseen. Silloin on sopiva paikka toteuttaa muutakin kuin saarna. Kaikilla peruskoulun käyneillä on mielikuva Leonardo da Vincin maalauksesta Pyhä ehtoollinen tai jouluna seimimaalauksista, ja nämä vaikuttavat näytelmän kokemiseen. Luterilaisilla on vähemmän visuaalisuutta kuin ortodoksisessa tai katolisessa kirkossa, Haikka pohtii. Matteus-passio johdattaa pääsiäiseen Pääsiäisviikolla kirkoissa esitetään passioita, joista Bachin säveltämät ovat tunnetuimpia. Tänä vuonna Messukylän kirkossa on mahdollisuus kuulla harvemmin esitettyä Heinrich Schützin Matteus-passiota. Teoksessa ei ole orkesteria, vaan sen laulavat kuoro ja solistit. Jeesuksena esiintyy Messukylän kanttori Heikki Hinssa. Olen ennenkin laulanut Jeesuksen roolin, Bachin Matteus-passiossa suomeksi. Jeesukseen kohdistuu ylimääräinen mielenkiinto teoksen päähenkilönä. Tämä passio on sävelletty saksan kielelle ja siksi on mietittävä, miten suomen saa sovitettua säveliin, koska kielillä on eri rytmi, Hinssa sanoo. Toimiessaan freelance-muusikkona Hinssa esitti passioita monta kertaa. Hetan musiikkipäivien pääsiäisaamun messu jäi erityisesti mieleeni. Suomalaiset kantavat pääsiäisenä ristiä mukanaan, mutta toivon, että löytäisimme myös ilon. Musiikki on Jumalan ihme, jota ei voi selittää ja se vaikuttaa ihmisiin syvästi. Puheella on raja, josta musiikki jatkaa. Mitä jäisi jäljelle joulusta ja pääsiäisestä, jos Pekka Arola musiikki otetaan pois, Hinssa pohtii. Kuoro laulaa neliäänisesti Matteus-passiossa evankelistalla on suurin rooli tapahtumien kertojana. Roolin laulaa diplomilaulaja, kirkkomusiikin yliopettaja Pekka Arola. Olen aikaisemmin tehnyt useita solistirooleja kirkollisissa suurteoksissa ja oopperoissa, mutta nyt ensi kertaa toimin evankelistana. Runsas tekstimäärä tekee roolin laulamisen vaativaksi ja teosta täytyy harjoitella paljon. Säestyksettömässä teoksessa on sekä kuoron että solistien pysyttävä sävellajissa, kun ei voi nojautua orkesterisoittimiin, Arola kuvailee harjoitteluaan. Kanttori Petri Karaksela johtaa Messukylän kirkkokuoroa, joka laulaa neliäänisesti. Solisteina on kuorolaisia. Karaksela on johtanut teosta muutaman kerran Pohjois-Savossa ja nyt ensimmäistä kertaa Tampereella. Schützin passio ei ole yhtä vaativa esittäjille kuin Bachin teos. Tämä teksti sisältää dramatiikkaa ja perustuu Raamatun kertomuksiin. Erkki Pullinen on suomentanut teoksen saksasta, Karaksela kertoo.

14 14 Silta 4/2015 Hyvä tyyppi Lisätietoja: mummonkammari.fi Tuula Jaskari- Malinen aloitti Mummon Kammarin pyörätuoliavustajana yli 20 vuotta sitten. Hyvä kertautuu Tuula Jaskari-Malinen tykkää, kun on tekemistä ja toimintaa, joten 71-vuotias on ahkera vapaaehtoinen. Kerran viikossa hänet voi tavata Mummon Kammarissa ja Koukkuniemessä. Tuula on vaatimaton ja tekee huikean paljon vapaaehtoistyötä tekemättä itsestään numeroa, sanoo Kammarin toiminnanjohtaja Maarit Tammisto, ja ilahduttaa kauniilla sanoillaan. Kammarissa tulee leivotuksi pullaa, oltua toimistossa, saliemäntänä ja viikonloppukahvilassa. Virtaa riittää Kammarin näytelmäryhmäänkin. Mukavat esiintyy Kyläpaikassa, Koukkuniemessä ja palvelutaloissa, kertoo Jaskari-Malinen ja sanoo kulkevansa Messukylästä kävellen ja bussilla. Olen etuoikeutettu, kun on terveyttä ja voin antaa aikaani ja tuoda hyvää mieltä. En koe vapaaehtoistyötä työnä. Olen aina ollut kova touhuamaan. Nyt on aikaa, kun olen eläkkeellä. Voimaa auttamiseen hän saa autettavilta. Vapaaehtoistyössä kiteytyy se, että kun annat itsestäsi, niin saat sen monin verroin takaisin. Vaikka joskus on väsynyt, huomaa kotiin tultua, että on piristynyt ihan valtavasti, toteaa Jaskari-Malinen. Palaute on kivaa. Huomaan, että vanhukset ovat todella ilahtuneita, kun käyn. Yhtenä tiistaina kaikki mummot ja papat sanoivat yhteen ääneen, että kyllä me ollaan sua jo odotettukin. Tällaiset hetket ovat erittäin palkitsevia. Yleensä he kyselevät, mitä kuuluu. Siitä se keskustelu lähtee. Ei tarvitse keksimällä keksiä, se lähtee heistä itsestään. Energiseen auttajaan voi törmätä Martoissa ja Tampereen Työväen Teatterissakin. Tuula on aina valmis auttamaan! Toisten auttaminen on Tuulan elämäntapa, kiittää Tammisto. Monien muiden isoäitien tavoin jälkikasvu asuu eri kaupungissa. Minulla on kaksi lasta, 14 lastenlasta ja 2 lapsenlapsenlasta. Tapaan heitä useasti, mutta en kovin aktiivisesti ole mummona, kun he asuvat pääkaupunkiseudulla. TEKSTI: Elisa af Hällström KUVA: Hannu Jukola

15 SILTA 4/ KIRKKOVUODEN KIEMUROITA Hyvää yötä, juhlariemua! Jouluyö on pyhä yö, Vapahtajan syntymän hetki. Pääsiäinen synnytti kristinuskon. Kristikunnan suurin ja vanhin juhla on kirkkovuoden kohokohta. Pääsiäisyö on hyvä yö. Paras? Ortodoksit ovat perinteisesti kokoontuneet silloin messuun. Ikivanha kristillinen tapa on 2000-luvulla yleistynyt myös luterilaisissa seurakunnissa. Monet kirkot täyttyvät, kun ihmiset haluavat kokea elämyksellisen, liturgisesti rikkaan jumalanpalveluksen. Peruste riemulliseen, öiseen juhlimiseen avautuu suoraan päivän aiheesta ja sisällöstä. Raamatussa ylösnousemuksen ensimmäisiä todistajia ovat aamulla haudalle tulleet naiset, joten Jeesuksen on täytynyt herätä kuolleista joko yöllä tai ani varhain aamulla. Pääsiäisyön messussa tyhjän haudan ihme tuodaan esiin vahvalla symboliikalla: Saavut kirkkoon, kun lankalauantai on myöhäillassa. Ovella saat käteesi rukouskynttilän. Asetut penkkiin käytävän puolelle, siitä on hyvä näköyhteys riisutulle alttarille. On pimeää, kuin haudassa. Kuuntelet Vanhan testamentin lukukappaleita, joissa käydään läpi luomiskertomus, vedenpaisumus, Israelin kansan vapautuminen Egyptin orjuudesta. Nämä tapahtumat ovat esikuvia ylösnousemuksen salaisuudelle. Uuden testamentin pääsiäiseen kuuluu uusi luominen, synnin hukkuminen, vapautuminen synnin orjuudesta. Lukijalta Pyhiinvaellukset eivät kuulu luterilaisten arvomaailmaan Artikkeli Pyhän jäljillä kaikin aistein (Silta 3/2015) herättää kysymyksiä. Martti Luther kävi oman sotansa katolista kirkkoa vastaan, ja voitti! Siksi me evankelis-luterilaisten seurakuntien jäsenet olemme ei-katolilaisia. Arvomaailmaamme eivät kuulu pyhimykset, pyhäinjäännökset ja pyhiinvaellukset. Ne ovat katolisen kirkon omituisia toimintoja, jotka eivät perustu Raamattuun. Miksi Silta-lehti artikkeleillaan kannustaa evankelis-luterilaisten seurakuntien jäseniä harrastamaan katolisen kirkon sakramentteja? Tulevatko aneet seuraavaksi kirkkoomme? Ei-katolilainen TEKSTI: Pirjo Silveri Kirkkosalin pimeyteen syttyy pääsiäiskynttilä, Kristuksen kynttilä. Kuolema on voitettu! Kristus nousi kuolleista! Seurakuntalaisille jaetaan tulta rukouskynttilöihin. Valo laajenee, maailma kirkastuu. Sähkövalotkin sytytetään, alttari puetaan ja sinne takaisin tuodut alttarikynttilät palavat. Taas on aika ylistää ja laulaa kunniaa, joka paastonaikana oli pitkään poissa jumalanpalveluksesta. Messu huipentuu ehtoolliseen sinun puolestasi vuodatettu. Ylösnoussut Vapahtaja itse saapuu käsin kosketeltavasti seurakuntansa keskelle. Pyhimyksiä ei hylätty Pyhiinvaellukset eivät ole katolisen kirkon sakramentti. Pyhiinvaellukset ja katolinen kirkko ovat merkittävä osa suomalaisten historiaa. Tätä historiaa kuvaavat kiinnostavasti Museokeskus Vapriikin näyttely ja hieno teos Suomalaisten pyhiinvaellukset keskiajalla (Suomalaisen kirjallisuuden seura 2014), jota tässä käytän lähteenäni. Kaikkiin uskontoihin on liittynyt vuosisatojen saatossa ylilyöntejä ja epätervettä toimintaa, niin varmasti pyhimyskultteihinkin. Virallisen katolisen teologian mukaan pyhimyksiä kuitenkin kunnioitettiin, ei palvottu. Palvonta (latria) oli varattu vain Jumalalle, ja pyhimyksille tuli osoittaa kunnioitusta (dulia). Pyhiinvaelluskäytäntö loppui virallisesti Suomessa reformaatioon. Pyhien paikkojen merkitys ja vaellusrituaalit eivät kuitenkaan hävinneet eikä pyhimyksiä täysin hylätty luterilaisessa kirkossa. Augsburgin tunnustus opetti meidän voivan julkisesti muistaa pyhiä, jotta oppisimme kukin kutsumuksemme mukaisesti seuraamaan heidän uskoaan ja hyviä tekojaan. Luther jopa kehotti työtoveriaan puhdistamaan pyhimyskertomuksia, jotta niitä voitiin käyttää elävöittämään saarnoja ja valaisemaan evankeliumin oppia. Ihmiset ovat vuosisatojen ajan lähteneet pyhiinvaelluksille monista syistä. Oman aikamme toivioretkille lähdetään kenties etsimään omaa itseä, pohtimaan omaa Jumala-suhdetta tai kokemaan yhteenkuuluvuutta. Silta-lehdessä julkaistaan juttuja, jotka kertovat kiinnostavista, ihmisten elämään, uskoon ja uskontoihin liittyvistä ilmiöistä. Toivomme juttujen rohkaisevan lukijoita tutustumaan uusiin asioihin ennakkoluulottomasti. Lehti ei kuitenkaan kannusta ihmisiä ryhtymään tekoihin, joita he eivät koe omikseen. Kirsi Airikka vt. päätoimittaja, Silta Eikö lauantain puolella alkava pääsiäisjumalanpalvelus ole varaslähtö juhlaan? Ei, sillä vuorokauden vaihtuminen on sopimuskysymys. Suomalaisessa kulttuurissa on totuttu keskiyöhön, mutta toisinkin voi olla. Varhaiskristillisen laskutavan mukaan sunnuntai alkoi lauantai-iltana. Aikakäsitys selittää myös sen, miksi Jeesus piti saada pitkäperjantaina iltapäivällä alas ristiltä. Sapatti oli alkamassa ja kuolemaantuomitut piti Jerusalemissa ottaa ennen sitä alas. Juutalaisille viikon viimeinen päivä lauantai on lepopäivä, sapatti. Jeesuksen ylösnousemus tapahtui siis sapatin jälkeisenä päivänä, sunnuntaina. Viikon ensimmäinen päivä, pyhäpäivä, on koko kirkkovuoden perusyksikkö. Kristitylle jokainen sunnuntai on pieni pääsiäinen. Kirkkovuoden kiemuroita -palstan asiantuntijana on pastori Heikki Repo. Valta takaisin Demokratiaan kuuluu pelisäännöt. Osallistuvat päättävät. Syrjään jättäytyville jää vain ruikuttajan rooli. Eduskuntavaalien äänestysprosentti pitäisi saada korkeammaksi, mahdollisimman moni ottamaan kantaa, jotta kaivattu kansan ääni olisi muuta kuin toiveikas huokaus. Nykyinen malli ei innosta. Äänestäjä saa valita puolueiden ehdolle asettamien ehdokkaiden joukosta. Puolueiden vaaliohjelmiin ei voi vaikuttaa, ja toteutettavaan politiikkaan vielä vähemmän. Miten voisin vakuuttua, että samat puolueet, jotka ovat meitä hallinnoineet koko sotien jälkeisen ajan, ovat juuri nyt löytäneet Suuren viisauden ratkaista itse rakentamansa ongelmat? Presidentin valtaoikeudet vietiin, kun haluttiin yksinvaltaisuudesta eroon, päätöksenteko hallitukselle. XL-hallitus ei ollut kansan haluama. Siinä vaiheessa, kun päättämättömyys kasvoi sietämättömäksi, olisi presidentin velvollisuus ollut hajottaa eduskunta ja määrätä uudet vaalit. Olisiko sekään herättänyt tai muuttanut suuntaa? Vaalikauden mittaiset työsuhteet ovat arvokkaampia kuin demokratia? Minua kannustaisi uurnille, jos saisin vastata edes yhteen kysymykseen: pitäisikö presidentin valtaoikeudet palauttaa. Media ja yritysmaailma haluavat joukkoistaa asiakkaat. Kuka ja mikä joukkoistaisi meidät äänestäjät? Pekka Peltonen Ei ehdokas Hannu Jukola SAARNAVUORO Elisa Mäkinen Nuorisotyönohjaaja Harjun seurakunta Timo Takala Kehitysjohtaja Kehitys- ja koordinointipalvelut Hauta ei ole elämän päätös Mistä tekstistä saarnaatte? Pääsiäiskertomus, joka tänä vuonna luetaan, on Matteuksen evankeliumin 28 luvusta jakeet 1 8. Hauta ei ollut Jeesuksen elämän pääteasema. Sen ei tarvitse olla sitä myöskään meille. Mikä on saarnasi näkökulma, Elisa Mäkinen? Mitä pääsiäinen merkitsee meille? Pääsiäistä vietetään usein yhdessä perheen ja läheisten ihmisten kanssa. Se kokoaa ihmiset yhteen, saman pöydän ääreen. Pääsiäiseen liittyy monella meistä kauniita muistoja, iloa, naurua ja yhdessä oloa. Tärkeintä pääsiäisessä on kuitenkin se, että Kristus on ylösnoussut. Kristuksen ylösnousemuksen tähden mekin saamme kokea armon ja saamme syntimme anteeksi. Teksti luo lohtua ja toivoa. Minäkin olen menettänyt läheisiä ihmisiä. Kuitenkin voin luottaa jälleennäkemisen vielä koittavan. (Elisa Mäkinen) Oliko tekstissä jotain vaikeaa? Tekstiä lukiessani mietin tyhjällä haudalla olleiden naisten ajatuksia. Mitä he tunsivat ja mitä ajattelivat? On vaikea samaistua noin uskomattomaan tilanteeseen. Olisinko minä uskonut Jeesuksen todella nousseen kuolleista näkemällä vain tyhjän haudan ja enkelin? Ylösnousemusta on vaikea käsittää. Eikä sitä mielestäni tarvitsekaan järjellä ymmärtää. On vain uskottava ja luotettava. Löydätkö päivän tekstistä yhtymäkohtia omaan elämääsi, Timo Takala? ja Vanhemmillani on hautakivessä sama kuolinpäivä, vaikka vuosissa on eroa. Sekin kivi väistyy kerran. Hetki haudalla antaa arkeen perspektiiviä. Hautausmaalla koskettaa elämä kokonaisuudessaan; sekä kuolema että ylösnousemus. Mitä pääsiäinen sinulle merkitsee? Valon voittaessa ei kannata jäädä pimeyteen. Pääsiäisenä paistaa aurinko silloinkin, kun on pilviä edessä. Valo ja lämpö saavat aikaan uutta elämää. Toivon niin tapahtuvan meille kaikille. Pääsiäisen keskeinen asia on messu. Kannattaa antaa palaa, sillä niin isosta asiasta on kyse. Kristus nousi kuolleista, kuolemalla kuoleman voitti! Timo Takala ja Elisa Mäkinen saarnaavat Tuomasmessun juhlamessussa 5.4. kello Aleksanterin kirkossa. Hannu Jukola Hannu Jukola

16 16 SILTA 4/2015 TIESITKÖ Pukujen tarinat saavat pohtimaan kasteen merkitystä Kastepukunäyttely tarjoaa mielestämme luontevan ja toivon mukaan monille mahdollisen tavan puhua kasteen merkityksestä. Oman perheen pieni tarina liittyen kastepukuun tai -maljaan antaa mahdollisuuden tähän. Näin perustelee Tampereen Eteläisen seurakunnan kirkkoherra Jussi Mäkinen kolmessa kirkossa samoihin aikoihin järjestettäviä näyttelyitä. Näyttelyn liittäminen Internetiin avaa Mäkisen mielestä laajemmat mahdollisuudet haastaa ihmisiä keskustelemaan kasteesta ja kertomaan sen merkityksestä arkisin sanoin; vaikkapa työpaikan kahvihuoneessa: Olihan meidänkin perheessä kastejuhla... Pääsiäinen on perinteinen kasteen ajankohta kirkossa. Kirkkovuoden ajankohta ja arkinen keskustelu saattavat näin liittyä yhteen. Ilon ja surun juhla Yksi Härmälän kirkon näyttelyyn kastemekkonsa lainanneista, Kristiina Paasio, on kastettu mekko yllään vuonna Samana päivänä oli isäni hautajaispäivä. Hän oli menehtynyt vain viikko minun, esikoisensa, syntymän jälkeen. Isäni lapsuudenkodissa, mummulassani, oli siis samalla kertaa ilon ja surun juhla, Paasio kertoo. Kasteen toimitti rovasti Erkki Gummerus. Puvun päällimmäinen pitsiosa on tehty äidin morsiushunnusta. Huntukankaan oli lähettänyt äidin ystävätär Amerikasta. Silloin Suomessa vallitsi sotien jälkeinen pula-aika ja oli vaikeaa saada mistään hankittua varsinkaan juhlavia kankaita. Nyt noin 68 vuoden kuluttua pitsissä näemme paljon ajan hampaan nakertamia reikiä. Paasion hallussa on myös puku, jonka hänen äitinsä teetti esikoislapselleen vuonna Sen on tehnyt käsityönopettaja. Se on ollut kahdella lapsellani heidän ristiäisjuhlassaan. Kaksi lapsenlastani ovat saaneet pyhän kasteen tämä puku myös heidän ensimmäisenä juhla-asunaan vuosina 2005 ja Paasio on samaa mieltä Mäkisen kanssa siitä, että näyttelyt vievät ajattelemaan kasteen merkitystä: Varsinkin nyt, kun yhä vähemmän lapsia kastetaan, ja vietetään nimiäisiä. SILTA siltalehti.fi 2. vuosikerta Kustantaja/ julkaisija: Tampereen ev. lut. seurakunnat Toimitus: vt. päätoimittaja Kirsi Airikka, p , toimitussihteeri Asta Kettunen, p , s-posti: ja Osoite: Seurakuntien talo, Näsilinnankatu 26, PL 226, Tampere. Ilmoitusmyynti, -valmistus ja -laskutus: Medialiike, Tampere Myynti, laskutus: Mervi Juutilainen, p , Kristiina Paasio on lainannut näyttelyyn puvut vuosilta 1973 ja Erilainen tarina Messukylän seurakunnan lapsityönohjaajan Leena Katriina Leppäsen puvun tarina ei ole niitä tyypillisimpiä: Lukion jälkeen menin talouskouluun. Kaiken sen kodinhoidon ja kokkausoppimisen lisäksi jokaisen piti ommella joku lastenvaate. Pohdin pitkään moista pakotetta, sillä tiesin jo siinä vaiheessa, että en koskaan tule saamaan omaa lasta. Nuori kun olin, en halunnut kuitenkaan kertoa sitä opettajalle. Aikani pohdittuani päätin tehdä kastemekon. Ajattelin, että minulla suuri ystäväpiiri. Heistä joku saattaa pyytää minua kummiksi ja silloin voisin tarjota mekkoa käytettäväksi. Yläreunan brodyyrillakin on oma tarinansa: sen Leppänen oli saanut kymmenvuotiaana nuken mukana. Hän oli siitä alkaen säästänyt sitä johonkin tärkeään ompelukseen. Näin tuo arvokas kangas sai arvoisensa paikan. NÄYTTELYITÄ Kastepukunäyttelyt avoinna Hervannan ja Viinikan kirkoissa 6.4. sekä Härmälän kirkossa saakka kirkkotilaisuuksien aikana. Hervannan kirkon kappelissa olevan kastepukunäyttelyn lisäksi kirkossa on viisi Ristin tien näyttämöä. Ne ovat avoinna vielä hiljaisen viikon kiirastorstaina kello ja pitkäperjantaista toiseen pääsiäispäivään kello Alma Siiri Kerttuli on ensimmäinen tuossa vaatteessa kastettu lapsi. Sen jälkeen mekko on saanut palvella tuttavien lapsia. Se on siis ollut useammassa juhlassa kuin minä. Harmi, että kaikki eivät ole kirjoneet lastensa nimiä helmaan. Mutta tärkeintä on, että mekolla on ollut käyttöä! Asta Kettunen tampereenseurakunnat.fi/ kastepukunayttely siltalehti.fi/jutut: Kastemekko silta yli sukupolvien Ilmoitusvalmistus: Tuija Lautiainen, p , Jakelu: Tampereen Ykkösjakelut Oy. Jakelupalaute: p: Osoitteellinen jakelu: Itella Oy tilaukset: p Taitto: Kotimaa Oy Painosmäärä: kpl Paino: Alma Manu, Tampere ISSN: ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu), Seuraavat lehdet ilmestyvät: 6.5., aineisto mennessä, 3.6., aineisto mennessä KOLUMNI Heikki Syrjämäki Kirjoittaja on Tampereen seurakuntien perheneuvonnan johtaja. Vapaa-aika kuluu lukemisen ja kirjoittamisen lisäksi liikunnan, koirien ja museoautojen parissa. Hän toimii myös viittomakielisten hyväksi. Kirkollinen aprillipila Tämä lehti ilmestyy aprillipäivänä. Ihan oikeasti. Aprillipäivän perinteet ovat vanhat. Sen juuret vievät Rooman valtakuntaan ja toisaalta muinaiseen Intiaan. Yleinen kansanhuvi siitä kehittyi 1500-luvulla Ranskassa. Suomeen tämä huvittelun muoto levisi viimeistään 1700-luvulla. Kalat kuuluvat aprillaukseen. Aprillattu on ranskaksi poisson d Avril, ruotsiksi toivotetaan: april, april, din dumma sill ja suomeksi pilan kohteelle suositellaan silliä ja kuravettä. Erityisesti lehdistö on viime vuosina kunnostautunut aprillijuttujen keksijänä, vähemmän kuitenkin kirkollinen lehdistö. Eikö se sovi vakavamieliseksi koetulle kirkolliselle medialle? Tai mistä sen tietää; voihan tässä lehdessä ollakin jokin aprillijuttu Silta-lehti ei ole aivan unohtanut huumoria, julkaistaanhan siinä pilakuvia. Viime lehdessä ollut kuva oli joidenkin mielestä turhalle vakavuudelle naurava, toisten mielestä Raamattua halventava. Molemmat mielipiteet olen kuullut ja saatan ymmärtää niiden esittäjiä. Miten voisimme ymmärtää ja kunnioittaa toistemme kokemuksia ja huumorintajun erilaisuutta? Helppoa on pyytää toista ymmärtämään ja kunnioittamaan minua. Toisinpäin se on hankalampaa. Hyvä huumori ei nolaa ketään. Maailman ehkä kuuluisin aprillipila on spagetin sadonkorjuu. Vuonna 1957 brittiläinen yleisradioyhtiö BBC kertoi, että lauhan talven vuoksi sveitsiläisille maanviljelijöille syntyi poikkeuksellisen suuri spagettisato. Kuvissa näytettiin, miten sveitsiläiset korjasivat spagettia puista. Monet kyselivät yhtiöstä, miten he voisivat kasvattaa oman spagettipuunsa. Millainen on hyvä aprillipila? Toiset on saatava uskomaan jotain älytöntä ja mahdotonta. Mutta tämä ei riitä; onnistuneessa aprillipilassa höynäytettykin voi nauraa tuntematta itseään tyhmäksi. Sama sääntö pätee huumoriin yleisestikin. Hyvä huumori ei nolaa ketään. On kiusallista kuulla toista alas painavaa vitsinvääntämistä. Seurauksena voivat olla kylmät naurut tai muiden vaivaantuneisuus. Jos ei muunlaista huumoria osaa, voi olla parempi olla tosikko. Hyvä huumori lähentää, luo yhteenkuuluvuutta ja lämpöä ihmisten välille. Hyvälle aprillipilalle olisi voitava jälkeenpäin yhdessä nauraa. Hyvän huumorin taitajien seurassa on mukavaa. Heistä parhaiden seurassa voi nauraa tai hymyillä hiljaisesti ilman kenenkään nolaamisen pelkoa. Huumori voi perustua sanavalmiuteen, tilanteiden tajuamiseen tai hauskojen tarinoiden kertomiseen. Oleellista on rento yhdessäolo. Kuraveden juontiin kehotetulle ei kovin helposti tule tällaista tunnetta. Mikä sitten on se kirkollinen aprillipila? No, se on hyvä otsikko, joka voi saada lukemaan tämän kolumnin. Kommentoi kolumnia: siltalehti.fi Hannu Jukola

17 SILTA 4/ juhlapalvelut - Puh Puhelun hinta: Kiinteästä verkosta 0,0835 /puh+0,0702 /min. Matkapuhelimesta 0,0835 /puh+0,1717 /min Kotisiivous Turvapuhelin Juhlat ja tilat Herkullisia makuja valmiina pöytään Linkosuon juhlasaleissa hyvien kulkuyhteyksien päässä tai haluamassasi paikassa. Kotisiivouksen lisäksi tarjoamme kotihoito- ja turvapuhelinpalveluamme kotona asuville senioreille, myös arvonlisäverottomasti. Kysy lisää! Stella Kotipalvelut Oy Hämeenkatu 5 A, Tampere P U O L U S T A J A - elämän eri vaiheissa.... Buffet & Café Linkosuo, Näsin sauna ja juhlatila Näsilinnankatu 26 Kalevanpaasi, Sarvijaakonkatu 3 Ravintola Kaupinpuisto Ukk-instituutti, Kaupinpuistonkatu 1 Ravintola Hertta Hermiankatu Kotihoito Hoidamme ihmisen+kodin. Luotettava asiantuntija yli 60 vuoden kokemuksella MAKSUTON NEUVONTA Teitä palvelee Aila ja Kalevi Alanen sekä Mikael Salo Tuomiokirkonkatu 26, vastp. Stockmannia, Tampere Asiakkaillemme maksuton pysäköinti Stockmannin parkkihallissa ja P-Hämpin parkkiluolassa Puh. (03) myös liikeajan jälkeen ark Tammerkosken Kukka- ja Hautauspalvelu Luotettavaa palvelua ja asiantuntemusta kaikissa hautaukseen liittyvissä asioissa. Arkut, kuljetukset Asiakirjat Kukat ja sidontatyöt Muistotilaisuudet Pitopalvelut Hautakivimyynti Rongankatu 2, Tampere, puh LAKITOIMISTO RAJAMÄKI l perunkirjoitukset ja perinnönjaot l avioerot ja ositukset l lasten huolto-, tapaamisja elatusasiat l testamentit, avioehdot ja edunvalvontavaltuutukset l kauppakirjat ja sopimukset l riitaoikeudenkäynnit l rikosoikeudenkäynnit Maksuton puhelin- ja sähköpostineuvonta Itsenäisyydenkatu 2, Tre HAUTAJAIS- KUVAUS Kuvaamme ammattitaidolla hautajaiset. Hintaan 249,- sis. siunaustilaisuuden KUVAUS ja kaunis KUVAKIRJA. MUISTOKUVA Valmistamme muistokuvan henkilöstä esim. rajaamalla ryhmäkuvasta. Teemme taustanpoiston ym. kuvankäsittelyn. Soita lisätietoja Ammattilaiset palvelevat Selkä kuntoon Rentouta selkäsi! Haluatko keskustella parisuhdettasi askarruttavista asioista? Parisuhdepysäkille ovat tervetulleita 60+ -ikäiset sinkut, parit, lesket ja eronneet, jotka haluavat jutella parisuhteeseen, seksuaalisuuteen ja erilaisiin elämäntilannemuutoksiin liittyvistä asioista. Parisuhdepysäkille voi tulla juttelemaan työntekijän kanssa joko yksin tai kumppanin kanssa yhdessä. Tavoitteena on löytää uusia voimavaroja ja vuorovaikutustapoja sekä edistää seksuaaliterveyttä ja lisätä elämänhallintataitoja. Parisuhdepysäkin palvelut ovat luottamuksellisia ja maksuttomia. Lämpimästi tervetuloa! Parisuhdepysäkki Tuomiokirkonkatu 15 D 4. krs, Tampere Soita ja varaa aika KOTI KAUNIIKSI Verhoilemme teidän keittiön tuolit, sohvat, nojatuolit Kankaista hyvät valikoimat. Valmistamme myös teille sohvia määrämitoilla, haluamallanne kankaalla. Verhoilua 25 vuoden kokemuksella Verhoiluliike Yli-Heikkilä Nyyrikintie 1, Tampere Lordos-selkälauta 95 Tilaa tai poikkea Mephisto, Satamakatu 8, Tampere Jalkahoidot Jalkahoito kotikäyntinä 50 Jalkahoidon ammattitutkinnon suorittanut sairaanhoitaja Satu laurell p (Teisko + 5 ) Kerhotoimintaa Sielun särmää! Old Black Sheeps Finland ry Yksilöllisyyttä arvostava, perinteitä kunnioittava mp-kerho Tutustu mpoldblacksheeps.blogspot.fi/ puh

18 18 Silta 4/2015 Cappella vie valoon Valoista vastaava Jonna Rautala iloitsee saamastaan haasteesta. Sali valaistaan violetiksi konsertin loppupuolella. TEKSTI: Elisa af Hällström KUVAT: Rami Marjamäki Kuoronjohdon lehtori Markus Yli-Jokipii luotsaa maamme kolmatta ammattilaiskuoroa. Tampere Cappella esittää Pärtin Passion 4. huhtikuuta Kalevan kirkossa. Kuoronjohtajan mukaan Reima ja Raili Pietilän suunnitteleman kirkon akustiikka ja kaiku sopivat Pärtiin musiikkiin. Kamarikuoro Tampere Cappella päättää Kalevan kirkon hiljaisen viikon Arvo Pärtin Passiolla. 20 laulajaa esittää vuonna 1982 sävelletyn kärsimysnäytelmän nelihenkisen orkesterin kanssa ja urkusäestyksellä. Kirkkoon tehdään tilavalaisu tehostamaan pääsiäisen ajan tapahtumia. Halusimme tuoda kirkon osaksi teosta, perustelee konsertin johtava Markus Yli-Jokipii. Valaisu rakennetaan kuoron ja yleisön ympärille. Kuuntelijakin on valoteoksen sisällä, kertoo valoista vastaava Jonna Rautala. Yli-Jokipii päätyi Pärtiin monesta syystä. Kalevan kirkon hän löysin kävelyllä. Asun harjun toisella puolella. Kun ensimmäisiä kertoja tulin rautatieasemalta tänne päin, olin vaikuttunut ja mietin, miksei kirkko ole violetti ulkopuolelta. Tällä kirkolla on sielu, sanoo muutama vuosi sitten Tampereelle muuttanut Yli-Jokipii. Kuoronjohtaja uskaltaa olla eri mieltä niiden kanssa, joista Reima ja Raili Pietilän suunnittelema kirkko ei ole paras musiikkisali. Pärtiin sen akustiikka sopii. Täällä kaikuu juuri sopivalla tavalla. Vanha kertomus, riitasointujakin Yli-Jokipii kehottaa kuulijoita tulemaan avoimin mielin, vaikka Pärt vaikuttaisikin modernilta. Teos on minimalistinen ja riisuttu versio pääsiäisen tapahtumista. Siinä on vain Raamatun teksti. Se on staattista musiikkia, joka toistaa samaa materiaalia. Ilmaisun vaihtelu tulee tekstistä, Yli-Jokipii kutsuu. Pärt ei hirveästi sävelillä mässäile. Silti lopputulos ja äänispektri ovat erittäin runsaita. Pärt pelaa äänillä, kuvailee tenori Taavi Niinimaa. Passiossa on säveltäjän 80-luvun tekniikkaa, toistuva kolmisointu. Pärt sanoi, että ihminen on asteikko, joka välillä tekee dissonanssin, lisää Yli-Jokipii. Niinimaalla on teoksessa Pilatuksen rooli, Petri Antikaisella Jeesuksen. Evankelistakvartetilla on leijonan osa, kertoo Yli-Jokipii. Kuorolla on väkijoukon tekstejä. Pääsemme osaksi draaman kaarta, kertomusta, jatkaa altto Johanna Laukkanen. Puhutteleva violetti Maaliskuun valo tulvii 30 metriä korkean Kalevan kirkon sisään, ja Jonna Rautalan Olin vaikuttunut ja mietin, miksei Kalevan kirkko ole violetti ulkopuolelta. Tällä kirkolla on sielu. hymyyn kätkeytyy aavistus tuskaa. Konserttia varten 1200 kalan muotoon rakennettua neliötä pitää saada pimeäksi. Sali valaistaan violetiksi ja ikkunoita on lattiasta kattoon. Onneksi on koko lauantai aikaa pystyttää, hymyilee Rautala, joka opiskelee teatterin ja tapahtumien valosuunnittelua Tampereen ammattikorkeakoulussa. Kun Passio etenee, kirkko pimenee. Lopussa on valoa. Teoksen lopussakin on duurisointuja. Se on liturgisesti perusteltua, sanoo Yli-Jokipii. Pääsiäistä edeltävänä paastonaikana ja ennen joulua käytettävä liturginen väri symboloi katumusta ja syntien tunnustamista. Pyhätön julkisivu lepää violetissa koko hiljaisen viikon ajan. Valosuunnitelma on pelkistetty, Rautala muotoilee. Yksi instrumentti Cappellan laulajat ovat musiikin ammattilaisia, jotka haluavat tehdä kuorolaulua tunnetuksi ensisijaisesti Pirkanmaalla. Vuoden alussa toimintansa aloittanut kuoro neuvottelee yhteistyöstä muun muassa Tampere Filharmonian kanssa. Kansallisromantiikkaa soinut ensimmäinen konsertti kirvoitti kiitosta. Yhteisen kielen ja soinnin löytäminen ovat hyvässä vauhdissa. Olen innoissani. Olin varustautunut, että joudun sulattamaan ääniä yhteen pi- dempään. Jengi on lähtenyt rakentamaan soitinta, kehaisee Yli-Jokipii. Olemme saaneet juonesta kiinni. Kulttuuri, joka meille on alkanut muodostua, on tosi mielekäs. Se on paljon Markuksen ansiota, miettii Laukkanen. Jokainen tuo mukanaan paljon kokemusta, pohtii puolestaan Niinimaa. Vaativa ohjelmisto lisää motivaatiota. Puolivaloilla ei pärjää, toteaa Niinimaa. Työ on hyvä tehdä rennosti ja töissä pitää olla kivaa. Virheitä ei pidä pelätä. Ammattilaisten kanssa voi kokeilla mitä musiikkia tahansa. Voimme tehdä sellaista, jossa vaaditaan koulutus. Haluamme yllättää kuulijan, linjaa Yli-Jokipii. Välillä on tuntunut, että valmentajana katson kentän laidalta, miten hyvin ne pelaa, johtaja keventää ja toteaa, ettei halua vetää kuoroa ryppyotsaisesti. Arvo Pärt: Passio 4.4. klo 21 Kalevan kirkko Tampere Cappella

19 SILTA 4/ ILMARI NURMINEN - REILUSTI KRISTITTY JA ROHKEASTI DEMARI! Maksaja: KD:n Pirkanmaan piiri timo keskinen Ilmari oli syksyn seurakuntavaaleissa eniten ääniä saanut demari Suomessa. Kokemukseni Koukkuniemi-tutkimuksesta, kunta- ja aluejohtamisen opinnoista ja toimimisesta Pirkanmaan omaishoitajien hallituksessa ovat vahvistaneet käsitystäni, että todellista lujutta on välittää toisista. Sen haluan viedä myös eduskuntaan. myyntijohtaja, kasvatustieteen maisteri, Kangasala 5 kautta Kangasalan kirkkovaltuustossa 2 kautta kirkkovaltuuston puheenjohtajana 5I Usko ja uskalla äänestää uutta eduskuntaan! Pyydän Sinulta luottamustasi! Maksaja: tukiryhmä Rakentaa tulevaisuutta 8 Maksaja: Ehdokas Osaava ja rohkea vaikuttaja LEENA RAUHALA Rakennetaan yhdessä turvallinen Suomi! Arvopolitiikkaa sydämellä 15 Ajan kohtaista tietoa sähköpostiisi joka kuukausi. Tilaa UUTiskirje tampereenseurakunnat.fi RAKENTAVASTI ROHKEA SAULI AHVENJÄRVI kansanedustaja tekniikan tohtori KD:n 1. varapuheenjohtaja 2 Maksaja: Ehdokas ONNEA JA SIUNAUSTA TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNNAT NAHKAKANTISET RAAMATUT VIRSIKIRJAT Keväällä lauletaan yhdessä! Virsikirjat saatavana tasku- ja keskikokoisena. KULJEN KANSSASI -RIIPUS Kaksiosainen, hopeinen riipus, jonka osat sopi vat kauniisti yhteen. Lahja hänelle, josta välität. 49 voimasanoja PIPLiA. Tutustu laajaan valikoimaan Tilaa ajoissa kultainen painatus kanteen! Kaikilla kiælillä Suomen Pipliaseura myynti

20 20 SILTA 1/2014 Suomen teatteriopiston nuorten tulkitsema ERO-tus -näytelmä kertoo eroperheiden nuorten kokemuksista. Näytelmän materiaali kerättiin nuorten sitaateista, eropalveluissa kohdattujen lasten ja vanhempien tunnelmista sekä tekijöiden omista havainnoista ja kokemuksista. Rami Marjamäki Vanhempien eroriidat satuttavat lasta Eroperheiden nuoret toivovat, että vanhemmat kantaisivat vastuuta omista päätöksistään ja hoitaisivat eroasiat aikuisten kesken. Toisen vanhemman mustamaalaaminen ja eroriitojen välissä oleminen satuttavat ja tekevät nuoren elämästä vaikeaa. Nämä nuorten ajatukset käyvät ilmi kyselystä, jonka on teettänyt Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tampereen osasto. Työ alkoi vuonna 2012 Lapsi ja ero -hankkeesta, joka sai rahoituksensa Raha-automaattiyhdistykseltä. Nuorten viestien sisältö koskettaa niin vanhempia kuin ammattilaisiakin. Nuoret odottavat vanhemmiltaan hyvää käytöstä sekä mahdollisuutta pitää yhteyttä molempiin vanhempiin ilman lojaliteettiristiriitaa, kertoo koordinaattori Marja Olli MLL:n Eropalveluista. Yli 400 nuorta kertoi ajatuksiaan vanhempiensa erosta. Mukana olleet nuoret kokivat tulleensa kuulluiksi ja saivat vertaistukea. Koordinaattorin mukaan hanke oli hyvä osoitus nuorten mahdollisuudesta osallistua ja vaikuttaa palveluihin. Kyselyn pohjalta syntyi Nuorten ero-opas. ERO-tus -näytelmä koskettaa Nuorten ajatuksista syntyi myös Suomen Teatteriopiston opiskelijoiden tekemä näytelmä ERO-tus, jonka on käsikirjoittanut näyttelijä Anu Raipia. Näytelmän repliikit on karsittu minimiin ja katsojan omille ajatuksille avautuu tilaa symbolisen tarinan myötä. Halusimme, että esitys tapahtuisi mahdollisimman paljon katsojan ja näyttelijän välillä, kertoo näytelmän ohjannut teatteritaiteen opettaja Hanna-Riikka Suhonen. Nuoret näyttelijät heittäytyivät prosessiin mukaan ennakkoluulottomasti. He olivat ensimmäisen esityksensä jälkeen hieman hämmentyneitä: `Ne itkivät siellä katsomossa! Työ jatkuu perhetalossa Työ eroperheiden hyväksi jatkuu MLL:n Laivapuiston perhetalossa. Hanke on saanut jatkorahoituksen vuoteen 2017 saakka. Perhetapaamistoiminta on uusi palvelu eronneille lapsiperheille. Se mahdollistaa lapsen ja erillään asuvan vanhemman kodinomaiset kohtaamiset elämän muutoskohdassa, kertoo Marja Olli. Perhetapaamiset mahdollistuvat vapaaehtoistyöntekijöiden avulla. MLL toivoo heitä lisää mukaan toimintaan. Tarjolla on myös tukea, neuvontaa ja ohjausta eroa pohtiville ja eronneille lapsiperheille, nuorille ja eroperheiden läheisille. Kirsi Airikka ERO-tus esitetään toukokuussa Tampereen Komediateatterissa. Tiedustelut: Lisätietoja eropalveluista: tampere.mll.fi ENSI NUMEROSSA: Pauli Hanhiniemi pohtii, voiko musiikilla parantaa maailmaa. Miksi niin monen nuoren aikuisen mieli järkkyy? Kesä on häiden ja muiden juhlien aikaa. Osaava ja rohkea vaikuttaja Leena Rauhala leenarauhala.fi - Kristillisten arvojen puolesta - Turvallisuutta ja hyvinvointia kaikille Maksaja: Ehdokas

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka Kirkkovuosi Adventti aloittaa kirkkovuoden. Ensimmäisenä adventtina lauletaan Hoosianna ja sytytetään ensimmäinen kynttilä, toisena toinen, kolmantena kolmas ja neljäntenä neljäs kynttilä. Adventti, Adventus

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Pääsiäisaika. Kirkkonummen suomalainen seurakunta

Pääsiäisaika. Kirkkonummen suomalainen seurakunta Pääsiäisaika 2013 Kirkkonummen suomalainen seurakunta Hartaudet ja jumalanpalvelukset Kirkkonummen Pyhän Mikaelin kirkko, Tallinmäki 1 Su 24.3. klo 10 Palmusunnuntain messu Tiellä ken vaeltaa? Suomen Lähetysseuran

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat AIKA TEHDÄ HYVÄÄ! VAPAAEHTOISTOIMINTA TIKKURILAN SEURAKUNNASSA Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi v TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi Lapset ja nuoret näkyviksi Kangasalan seurakunnassa info työntekijöille ja luottamushenkilöille v Mikä ihmeen LAVA? Lapsivaikutusten arviointi eli LAVA on

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Seurakunnan synty

Nettiraamattu. lapsille. Seurakunnan synty Nettiraamattu lapsille Seurakunnan synty Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunnassa

Tikkurilan seurakunnassa Aika tehdä hyvää! V a paaehtoistoi minta Tikkurilan seurakunnassa Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista seurakuntalaisten työtä, joka antaa

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät.

Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Pelko valtasi paimenet, mutta enkeli sanoi heille: Älkää

Lisätiedot

MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ?

MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ? Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ? 1. Kertomuksen taustatietoja a) Vieraat termit Synti on Jumalan käskyjen rikkomista. Raamattu nimittää sitä mm. laittomuudeksi,

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

JOULUSEIKKAILU. -Aikamatka ensimmäiseen jouluun

JOULUSEIKKAILU. -Aikamatka ensimmäiseen jouluun JOULUSEIKKAILU -Aikamatka ensimmäiseen jouluun Näytelmä ensimmäisen joulun tapahtumista Israelissa. «Esitykset ja kuljetukset ilmaisia kaikille Kuopion kouluille ja päiväkodeille» Jouluseikkailu on alakoululaisille

Lisätiedot

Ruokaköyhyys ja -hävikki - kaksoisongelman tunnistaminen ja siihen vastaaminen

Ruokaköyhyys ja -hävikki - kaksoisongelman tunnistaminen ja siihen vastaaminen Onko meillä varaa tuhlata ruokaa? 22.9.2014 Maria Ohisalo, VTM, tutkija, jatko-opiskelija: Itä-Suomen yliopisto & pj: Vihreät nuoret Ruokaköyhyys ja -hävikki - kaksoisongelman tunnistaminen ja siihen vastaaminen

Lisätiedot

Me lähdemme Herran huoneeseen

Me lähdemme Herran huoneeseen Me lähdemme l Herran huoneeseen "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta Ilo valtasi minut, kun

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja Juutalaiset pojat kävivät kotikaupunkinsa synagoogassa koulua 5-vuotiaasta

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Ensimmäinen

Nettiraamattu. lapsille. Ensimmäinen Nettiraamattu lapsille Ensimmäinen pääsiäinen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

SUOMALAINEN KASTE MALJA NÄYTTELY

SUOMALAINEN KASTE MALJA NÄYTTELY SUOMALAINEN KASTE MALJA NÄYTTELY 1 KASTE ON LAHJA Ylösnoussut Kristus antoi kirkolleen tehtävän: Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Jesaja näkee tulevaisuuteen

Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Jakkara ja neljä jalkaa

Jakkara ja neljä jalkaa Jakkara ja neljä jalkaa Sanna Piirainen 1 Tunti 1 Jakkaran rakentamisen perusteet Eli mitä ihmettä varten pitäisi tulla uskoon 2 Mitähän se Jumala oikein hommaa? Jakkaran rakentamisen perusteet voi löytää

Lisätiedot

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Herra on Paimen Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Joh. 10:11 Minä olen se hyvä paimen. Joh. 10:11 Minä olen

Lisätiedot

KUTSUMUS TAUSTATIETOA KUTSUMUKSESTA

KUTSUMUS TAUSTATIETOA KUTSUMUKSESTA Andreas-raamatturyhmämateriaali I/03 Kansan Raamattuseuran nuorisotyö Kaisaniemenkatu 8, III krs 00170 HELSINKI nuorisotyö@karas-sana.fi 09/681 55 830 KUTSUMUS Tämän materiaalin sisältö tarkastelee kutsumusta

Lisätiedot

Maria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto. Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin?

Maria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto. Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin? Maria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin? Keskeiset paradoksit 1. HUONO-OSAISUUS: Suomalaisten suuri enemmistö voi paremmin kuin koskaan Silti

Lisätiedot

TAMPERE. Kaikilla kiælillä. Raamattutapahtuma 16. 17.5.2015 Tampere

TAMPERE. Kaikilla kiælillä. Raamattutapahtuma 16. 17.5.2015 Tampere TAMPERE Kaikilla kiælillä Raamattutapahtuma 16. 17.5.2015 Tampere Järjestäjinä Tampereen seudun seurakunnat, Pirkanmaan Piplia seura ja Suomen Pipliaseura voimasanoja PIPLiA. Kaikilla kiælillä Keväisenä

Lisätiedot

Taivas, Jumalan kaunis koti

Taivas, Jumalan kaunis koti Nettiraamattu lapsille Taivas, Jumalan kaunis koti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden

Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden lähteestä "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta 1. Aterian aikana

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

PÄÄSIÄISAAMUNA. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa

PÄÄSIÄISAAMUNA. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) PÄÄSIÄISAAMUNA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus oli kuollut ja haudattu

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Palat esitellään kinkeritilanteessa, tämän voi tehdä opettaja tai etukäteen valittu oppilas. Kullekin palalle on aikaa muutama minuutti.

Palat esitellään kinkeritilanteessa, tämän voi tehdä opettaja tai etukäteen valittu oppilas. Kullekin palalle on aikaa muutama minuutti. JOHDANTO - sopisi 2. luokkalaisille 1) JOHDANTO pala aiheena anteeksi pyytäminen Liturgisena lauluna alkusiunaus: Pappi: Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen Seurakunta: Aamen, aamen, aamen Pappi: Herra,

Lisätiedot

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS Kuullaan lapsen ääni Varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma 2014 VAKE-työryhmä: Anne-Maria Ahlstedt Kirsi Marila Kirsi Risto Iiris Tornack Kuvat: kannessa ja sivuilla 3, 4,

Lisätiedot

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 MISSIO Kirkon ja seurakunnan tehtävä perustuu Jeesuksen antamiin lähetys- ja kastekäskyyn sekä rakkauden kaksoiskäskyyn. VISIO Puijon

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015 su 5.7. Apostolien päivä Kadonnut ja jälleen löytynyt Seurakuntien diakoniatyötä tukevan Suurella Sydämellä -verkkopalvelun kehittämiseen Kirkkopalveluiden kautta. Kirkkopalvelut ry, PL 279, 00181 Helsinki,

Lisätiedot

Juontajan opas. Sisällys

Juontajan opas. Sisällys Juontajan opas Tämä opas on tarkoitettu avuksi teille, jotka luotsaatte Suomen Lähetysseuran ja seurakuntien yhteisen Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuden alusta loppuun. Aivan ensimmäiseksi Suomen Lähetysseurassa

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E Draamatyöpajassa ryhmä ideoi ja tuottaa synopsiksen pohjalta musiikkiteatteriesityksen käsikirjoituksen. Käsikirjoitus

Lisätiedot

Perhejumalanpalvelukset

Perhejumalanpalvelukset Perhejumalanpalvelukset 269 Johdantosanat Johdantosanojen alussa puhuttelun jälkeen kerrotaan päivän ja sen jumalanpalveluksen erityisluonteesta. Tämän vapaan osan merkkinä on käytetty seuraavassa kahta

Lisätiedot

www.saalem.net Lähetit Dorfstrasse 10, A 3142 Weissenkirchen, Austria puh. 43-2784-2055, e-mail: riku@missio.info ruut@missio.info

www.saalem.net Lähetit Dorfstrasse 10, A 3142 Weissenkirchen, Austria puh. 43-2784-2055, e-mail: riku@missio.info ruut@missio.info Toimisto: Avoinna ke - to klo 10 12, puh. 6822 233 Työntekijät: Jukka Nieminen, pastori, puh. 0400 920 363 s-posti: jukka.nieminen@saalem.net Jukka talvilomalla 16. 24.2. Reijo Vierula, pastori, puh. 045

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Riparille 2013 Tervetuloa rippikouluun

Riparille 2013 Tervetuloa rippikouluun Riparille 2013 Tervetuloa rippikouluun NASTOLAN SEURAKUNTA RIPPIKOULUINFO 2013 2/5 Ketkä vuorossa? Nyt on aika ilmoittautua rippikouluun. Rippikoulussa sinulla on mahdollisuus pohtia tärkeitä elämään ja

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa

Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa ANNA AIKAASI VAIKKA VAIN TUNNIKSI KERRALLAAN Vihdin seurakunnassa on monipuoliset mahdollisuudet osallistua vapaaehtoistoimintaan. Voit tulla esim. mummiystäväksi

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ

JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus Herodeksen

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Omatoiminen tehtävävihko

Omatoiminen tehtävävihko Rippikoulu 2014 Ilomantsin ev.lut. seurakunta Omatoiminen tehtävävihko Nimi Rippikouluryhmä palautettava viimeistään 30.4.2014 Rippikoulusi alkaa nyt eikä vasta kesällä leirijaksolle tullessasi. Omatoimiset

Lisätiedot

Usko. Elämä. Yhteys.

Usko. Elämä. Yhteys. Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta

Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta Mihin hyvään sinä uskot? Ehdokkaaksi tarvitaan juuri sinua! Ehdokkaiksi tarvitaan kaikenikäisiä ja eri tavoin ajattelevia seurakuntalaisia,

Lisätiedot

LAMMIN SEURAKUNTA ADVENTTI JA JOULUAIKA 2014

LAMMIN SEURAKUNTA ADVENTTI JA JOULUAIKA 2014 LAMMIN SEURAKUNTA ADVENTTI JA JOULUAIKA 2014 JUMALANPALVELUKSET Su 30.11.2014 klo 10 Adventin messu Lammin kirkossa klo 18 Adventtihartaus Evolla Pitkäniemenjärven Tuulenpesällä (opastus Evokeskukselta)

Lisätiedot

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA Onnittelut uuden perheenjäsenen vanhemmille! Odotus on päättynyt, ja hän lepää sylissänne. Toivottavasti kaikki on mennyt hyvin. Ja vaikka ei menisikään, Jeesus lupaa olla

Lisätiedot

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Ensin Pietari selostaa Jerusalemissa oleville veljille, että armo

Lisätiedot

Seurakunnan posti- ja käyntiosoite Toimisto avoinna. Pastori, seurakunnan johtaja Nuorisotyöntekijä

Seurakunnan posti- ja käyntiosoite Toimisto avoinna. Pastori, seurakunnan johtaja Nuorisotyöntekijä Toimintakalenteri Marraskuu-Joulukuu 2012 Vuoden teema: YHTEYS Seurakunnan posti- ja käyntiosoite Toimisto avoinna Kemilänrinne 3 tiistaisin ja torstaisin 70340 Kuopio klo 10-12 Pastori, seurakunnan johtaja

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala MIKSI PUHUMME OSALLISUUDESTA? Osallisuus on ohittamattoman tärkeää kirkon tulevaisuudelle. Missä

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

RIPPIKOULUVIHKO NIMI RYHMÄ 804

RIPPIKOULUVIHKO NIMI RYHMÄ 804 RIPPIKOULUVIHKO NIMI RYHMÄ 804 1 TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Kun sinut kastettiin, vanhemmillesi, kummeillesi ja seurakunnalle annettiin tehtäväksi huolehtia kristillisestä kasvatuksestasi. Kuulostaa juhlalliselta.

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

Pietari ja rukouksen voima

Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

VERTAUKSIA KADONNEEN ETSIMISESTÄ

VERTAUKSIA KADONNEEN ETSIMISESTÄ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VERTAUKSIA KADONNEEN ETSIMISESTÄ 1. Kertomuksen taustatietoja a) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Vertaus tuhlaajapojasta on Luukkaan evankeliumissa

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

SUUREN PAASTON HETKET ja ENNEN PYHITETTYJEN LAHJOJEN LITURGIA III, VI JA IX HETKI

SUUREN PAASTON HETKET ja ENNEN PYHITETTYJEN LAHJOJEN LITURGIA III, VI JA IX HETKI Päivitetty 26.12.2014 SUUREN PAASTON HETKET ja ENNEN PYHITETTYJEN LAHJOJEN LITURGIA III, VI JA IX HETKI P: Alkusiunaus L: Amen. Kunnia olkoon sinulle... Taivaallinen Kuningas... Pyhä Jumala... Isä meidän...

Lisätiedot

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Toivotamme sinut tervetulleeksi rippikouluun kotiseurakunnassa! Laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi Mikä ihmeen rippikoulu? Rippikoulu on seurakunnan koulu. Kasteessa

Lisätiedot

Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen

Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen Avioliiton merkitys Avioliiton esteiden tutkinta Vihkimisen varaaminen Tapaaminen papin kanssa Avioliittoon vihkiminen vai morsiusmessu? Häämusiikki

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

Kolumbian kirkko. Kumppani: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko (IELCO) CO010 Kolumbian kirkko Sopimuskohderaportti 1/2015.

Kolumbian kirkko. Kumppani: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko (IELCO) CO010 Kolumbian kirkko Sopimuskohderaportti 1/2015. 1 Kolumbian kirkko Kumppani: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko (IELCO) Hankkeen kuvaus: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko on vakiinnuttanut toimintansa, mutta tarvitsee edelleen tukea eri kirkollisilla

Lisätiedot

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v.

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v. Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari Kuva: Lotta Numminen Mitä se on? tulla nähdyksi ja kuulluksi on ihmisen perustarve ihmisestä välittäminen,

Lisätiedot

b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin synagoogan esimies ja hänellä oli vain yksi lapsi, 12-vuotias tytär.

b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin synagoogan esimies ja hänellä oli vain yksi lapsi, 12-vuotias tytär. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VÄLIKOHTAUS MATKALLA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui - Kapernaumissa b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin

Lisätiedot

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Toivotamme sinut tervetulleeksi rippikouluun kotiseurakunnassasi! Laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi Mikä ihmeen rippikoulu? Rippikoulu on seurakunnan koulu. Kasteessa

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2014!

laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2014! laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2014! Rippikoulu on ajankohtainen asia sinulle, joka täytät 15 vuotta vuonna 2014. Tässä asiassa et ole yksin, joka vuosi n. 90 % laukaalaisista ikäisistäsi

Lisätiedot

Seurakunta vaikeuksissa

Seurakunta vaikeuksissa Nettiraamattu lapsille Seurakunta vaikeuksissa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset. Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast

Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset. Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast Huomionosoitusten ilo vaikkei innostuisikaan juuri siitä mitä saa, ani harvaa oikeasti

Lisätiedot

LAMMIN SEURAKUNTA ADVENTTI JA JOULUAIKA 2015

LAMMIN SEURAKUNTA ADVENTTI JA JOULUAIKA 2015 LAMMIN SEURAKUNTA ADVENTTI JA JOULUAIKA 2015 2 JUMALAN- PALVELUKSET JUMALANPALVELUKSET su 29.11. klo 10 klo 18 su 6.12. klo 11 su 13.12. klo 10 su 20.12. klo 10 to 24.12. klo 14 klo 15.30 klo 16.30 pe

Lisätiedot

Toimintakertomus 2012 Maarian seurakunta

Toimintakertomus 2012 Maarian seurakunta Toimintakertomus 2012 Maarian seurakunta Maarian seurakunta A.D. 2012 Maarian seurakunta on laaja ja monimuotoinen. Seurakuntamme työtä tehdään neljällä alueella: etelässä, lännessä, idässä ja pohjoisessa.

Lisätiedot