Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma"

Transkriptio

1 Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma SÄHKÖISET OSALLISTUMISMUODOT KUNTATASOLLA Haastattelututkimus luottamushenkilöiden näkemyksistä kuntalaisten uusista osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista Lotta Hakanpää Valtio-opin maisteriseminaari POLVOS40 Helmikuu 2018 Ohjaaja: Elina Kestilä-Kekkonen

2 Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma / Valtio-opin opintosuunta Hakanpää, Lotta: Sähköiset osallistumismuodot kuntatasolla: haastattelututkimus luottamushenkilöiden näkemyksistä kuntalaisten uusista osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista Pro gradu -tutkielma, 68 s., 10 liites. Suomalaisen demokratian haasteena voidaan pitää äänestystason laskua ja osallistumisen eriarvoistumista. Suomessa valtionhallinto on pyrkinyt jo useamman vuoden vastaamaan perinteisen poliittisen osallistumisen laskuun ja osallistumisen eriarvoistumiseen esimerkiksi konkretisoimalla kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia uusilla osallistumismuodoilla aina kuntatasolta lähtien. Tässä tutkielmassa tarkastellaan uusista osallistumismuodoista erityisesti sähköisiä osallistumismahdollisuuksia. Tutkielmassa tarkastellaan, millaiseksi kuntien korkeimmat luottamushenkilöt katsovat uusien osallistumismuotojen roolin perinteisten poliittisen osallistumisen rinnalla kunnissa. Valtioneuvoston laatimassa Demokratiapoliittisessa toimintaohjelmassa yhtenä ratkaisuna osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien edistämiseksi nähdään muun muassa sähköisten demokratiapalvelujen kehittäminen. Tutkielmassa perehdytään tarkastelemaan oikeusministeriön ylläpitämään demokratiaportaaliin kuuluvaa kuntalaisaloite.fi-verkkopalvelua. Tutkielman aineisto kerättiin haastattelemalla kahdeksan Uudenmaan kunnan korkeinta luottamushenkilöä. Aineistoksi valikoitui kuntalaisten sijaan kunnan luottamushenkilöt, sillä tutkimusta ei ole tehty siitä, miten kuntapäättäjät ovat ottaneet nämä sähköiset demokratiapalvelut vastaan. Luottamushenkilöiden arviot eri osallistumis- ja vaikuttamiskanavien tehokkuudesta voivat vaikuttaa siihen, miten kuntalaisille tuodaan eri osallistumistapoja esille. Yksi haastatteluaineiston keskeisimmistä tuloksista on se, että luottamushenkilöt uskovat osallistumiseen vaikuttavan eniten kuntalaisten asenteet ja tietämys, eikä tällöin ylhäältä alaspäin asetettavilla osallistumishankkeilla pystytä merkittävästi lisäämään kuntalaisten osallistumista yhteiskunnalliseen toimintaan. Luottamushenkilöt näkevät uudet osallistumismuodot täydentämään tarvittaessa perinteistä osallistumista, mutta edustuksellisen demokratian nähdään toimivan hyvin. Toinen merkittävä havainto on, että luottamushenkilöiden mukaan kuntalaisten suora yhteydenotto luottamushenkilöön on vaikuttavampi osallistumistapa kuin kuntalaisaloite.fi-verkkopalvelun kautta lähetettävä aloite. Aloitepalvelu nähdään jossain määrin merkityksettömänä, koska aktiiviset kuntalaiset voivat myös suoraan ottaa yhteyttä kuntapäättäjiin esimerkiksi sosiaalisen median kanavissa. Luottamushenkilöiden mukaan digitalisaatio tulee muuttamaan tulevaisuuden kuntaa ja helpottamaan kuntalaisten suoraa osallistumista, mutta siihen ei haastatteluissa virallisella tasolla liitetty kiinteästi vuorovaikutuksen ulottuvuutta. Asiasanat: kuntademokratia, osallistava demokratia, verkkodemokratia, demokratiapolitiikka, demokratiainnovaatiot, kuntalaisaloite

3 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO Tutkimusasetelma ja tutkielman rakenne DEMOKRATIAN TILA SUOMESSA Demokratiapoliittinen toimintaohjelma : avoin ja yhdenvertainen osallistuminen kuntatasolla OSALLISTAVA DEMOKRATIATEORIA Verkkodemokratia Demokratiainnovaatiot Kuntalaisaloite AINEISTO JA MENETELMÄT Puolistrukturoidut teemahaastattelut Teoriaohjaava sisällönanalyysi TEEMAHAASTATTELUT Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja uudet osallistumistavat Kunta- ja aluedemokratia Osallistava demokratia ja demokratiainnovaatiot Verkkodemokratia kunnissa JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHDELUETTELO LIITE 1. Haastattelupyyntö LIITE 2. Haastattelurunko LIITE 3. Haastateltavat aakkosjärjestyksessä... 79

4 1. JOHDANTO Valtioneuvoston demokratiapoliittisen selonteon (2014) mukaan suomalaisen demokratian suurimpana haasteena voidaan pitää äänestysaktiivisuuden laskua ja osallistumisen eriarvoistumista. Suomessa yleinen äänestysaktiivisuuden taso kääntyi laskuun 1980-luvun puolessavälissä, ja äänestäminen on myös heikompaa kuin muissa Pohjoismaissa (Wass 2016, 30). Demokratiapoliittisessa selonteossa on nostettu esille demokratian kehittämisen ydinkohtia ja pyritty löytämään keinoja, joilla vastata aktiivisuuden laskuun perinteisissä osallistumismuodoissa. Suomen demokratiapolitiikan yhtenä tavoitteena on kansalaisten laajan ja yhdenvertaisen osallistumisen parantaminen kunta- ja paikallistasolta lähtien (OM 15/2014). Hallitus hyväksyi periaatepäätöksenä Demokratiapoliittisen toimintaohjelman Toimintaohjelma pohjautuu demokratiapoliittisen selonteon linjauksiin. Sen tavoitteena on vastata niin sanottuihin demokratian haasteisiin, joilla tarkoitetaan Suomessa äänestysaktiivisuuden laskua ja osallistumisen polarisoitumista, sekä edistää ja konkretisoida kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumista (OM 7/2017). Toimintaohjelmassa huomio on kiinnitetty uusiin osallistumismuotoihin, jotka tarjoavat edustuksellisen demokratian rinnalle uusia vaikutusmahdollisuuksia yhdenvertaisen osallistumisen parantamiseksi. Demokratiapoliittisessa toimintaohjelmassa tärkeänä nähdään demokratian ja uusien osallistumismuotojen kehittäminen erityisesti kunta- ja paikallistasolla, jossa on tapahtumassa merkittäviä muutoksia muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon uudelleen järjestämisen myötä. Kuntien toimintaympäristö on nykyään myös aikaisempaa monimutkaisempi, ja toimintaohjelmassa todetaan paikallisten ja alueellisten vaikuttamisen toimintamalleissa olevan kehitettävää (OM 7/2017, 80). Kuntademokratiaan kohdistuu tällä hetkellä sosiaali- ja terveydenhuollon uudelleen järjestämisen lisäksi myös muita haasteita, jotka liittyvät muuan muassa äänestysaktiivisuuden laskuun, kuntavaaliehdokkaiden rekrytoimiseen, osallistumisen polarisoituminen ja hallinnon monimutkaistumiseen (Kuntademokratian kehittämisen suuntaviivat -julkaisu 2015, 3). Kuntademokratian toimivuus on tärkeää niin kuntalaisen, paikallisyhteisön kuin koko demokraattisen yhteiskunnan näkökulmasta. Kuntaliiton julkaisun Keskiössä kuntalainen: Kuntademokratian kehittämisen suuntaviivat mukaan edellä mainittuihin kuntademokratian haasteisiin on vastattava kehittämällä kuntalaisten suoraa vaikuttamista, jonka nähdään täydentävän edustuksellista 1

5 demokratiaa ja lisäävän kuntalaisten motivaatiota vaikuttaa yhteisiin asioihin. Julkaisussa kuitenkin todetaan kuntademokratian kehittämisen lähtevän jokaisen kunnan omista tarpeista ja olosuhteista. (Kuntademokratian kehittämisen suuntaviivat -julkaisu 2015, 3.) Uudessa kuntalaissa (410/2015) nähdään tärkeänä kuntalaisten osallisuuden ja kunnallisen demokratian vahvistaminen muuttuvassa toimintaympäristössä. Myös kuntalaissa korostuu erityisesti suorien osallistumismuotojen vahvistaminen (OM 7/2017, 48, 50). Kuntalaissa on lueteltu kuntalaisten eri osallistumis- ja vaikuttamistapoja, joita ovat esimerkiksi keskustelu- ja kuulemistilaisuudet, kuntalaisraadit, asukkaiden mielipiteiden selvittäminen ennen päätöksentekoa, palvelun käyttäjien edustajien valitseminen kunnan toimielimiin sekä mahdollisuus osallistua kunnan talouden suunnitteluun. Sen lisäksi kuntalaissa mainitaan kunnan asukkaiden oma-aloitteisen asioiden suunnittelun ja valmistelun tukeminen. (Kuntalaki 410/2015, 22.) Demokratiapoliittisessa toimintaohjelmassa kuntalaisten suoraa osallistumista pyritään lisäämään muun muassa sähköisiä osallistumismuotoja kehittävien hankkeiden avulla. Myös Kuntaliiton julkaisuissa todetaan, että kuntademokratian tilaa voidaan parantaa kehittämällä vuorovaikutteisia sähköisiä osallistumis- ja vaikuttamistapoja (Kuntademokratian kehittämisen suuntaviivat -julkaisu 2015, 15). Toimintaohjelmaan kirjatussa Demokratia.fi-hankkeessa kehitetään oikeusministeriön ylläpitämiä sähköisiä demokratiapalveluja, joihin kuuluvat muun muassa kansalaisaloite.fi- ja kuntalaisaloite.fi-verkkopalvelut. Verkkopalveluiden tarkoituksena on parantaa kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon. (OM 7/2017, 78.) Internetin nähdään voivan osittain korvaavan konventionaalisia osallistumismuotoja luoden edustuksellinen demokratian rinnalle suoria vaikuttamisen muotoja (Norris 2002, 212). Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että useasti jo valmiiksi aktiiviset kansalaiset ottavat osaa uusiin osallistumismuotoihin (ks.esim. Norris 2005 & Bimber 2001). Toimintaohjelmassa todetaan, että kuntalaisaloite.fi-verkkopalvelu on otettu hyvin vastaan, ja se on osoittanut yhdessä kansalaisaloite.fi-palvelun kanssa tarpeellisuutensa lisäämällä yhteiskunnallista keskustelua sekä parantamalla kansalaisten mahdollisuuksia aloitteiden tekoon (OM 7/2017, 51). Kuntaliiton vuonna 2015 julkaiseman tutkimuksen mukaan kuntalaisaloite on kuitenkin kuntalaisten keskuudessa vähiten käytetty suora osallistumismuoto, ja parhaimpana vaikuttamistapana kuntalaiset näkevät esimerkiksi suorat yhteydenotot viranhaltijoihin (Pekola-Sjöblom 2015, 1). On huomioitava, ettei kuntalaisaloitteeseen kuulu laissa määriteltyjä muotovaatimuksia, joten aloitteita on ennen 2

6 verkkopalvelua luomista ollut vaikeaa erottaa viranhaltijoille ja luottamushenkilöille tulevasta palautteesta (Christensen ym. 2016, 18). Kuntalaisaloite on noussut näkyville myös mediassa, kun eduskunnan oikeusasiamies huomautti Vantaan kaupunkia kuntalaisaloitteen käsittelytavasta. Oikeusasiamiehen mukaan kuntalaisaloitteen käsittelyssä oli ilmennyt huolestuttavaa piittaamattomuutta kuntalaisten suoraa osallistumisoikeutta ja vaikuttamismahdollisuutta kohtaan, kun aloitteen tekijöille ei ollut ilmoitettu siitä, mitä aloitteen pohjalta tehdään. (ks. esim. HS Mielipide ) Aloite ohjataan sen viranomaisen käsiteltäväksi, jonka toimialueeseen se kunnassa kuuluu, ja kunnan on ilmoitettava aloitteen tekijälle aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet (Kuntalaisaloite.fi-verkkopalvelu). Toimintaohjelmassa mainittujen uusien sähköisten osallistumismuotojen käyttöönotto edellyttää kuntatasolla vahvaa luottamushenkilöiden sitoutumista ja ymmärrystä kuntalaislähtöisen demokratian tärkeydestä edustuksellisen demokratian rinnalla (Kuntademokratian kehittämisen suuntaviivat -julkaisu 2015, 13). Tutkimusta ei vielä ole tehty siitä, miten kuntapäättäjät ovat ottaneet valtionhallinnon kehittämät sähköiset demokratiapalvelut vastaan. Luottamushenkilöiden arviot uusien osallistumis- ja vaikuttamiskanavien roolista voivat vaikuttaa siihen, miten kuntalaisille tuodaan eri osallistumistapoja esille ja miten kunnissa niiden käyttöön ylipäätään suhtaudutaan. Kunnat ovat itsenäisiä toimijoita, joten niiden välillä on eroavaisuuksia siinä, miten ne kehittävät suoria osallistumis- ja vaikuttamistapoja. Samoin kuntien luottamushenkilöistä löytyy sekä suorien osallistumismuotojen kannattajia että vastustajia (Ruostetsaari & Holttinen 2001, 80). Tässä tutkielmassa keskitytään tarkastelemaan kuntademokratian tilaa ja erityisesti kuntalaisaloite.fiverkkopalvelun roolia kuntalaisten osallistumisen aktivoimiseksi luottamushenkilöiden näkökulmasta: kokevatko luottamushenkilöt, että se on mahdollinen tapa aktivoida kuntalaisia perinteisen poliittisen osallistumisen rinnalla? Kuntalaisaloite on otettu käyttöön jo 1970-luvulla, mutta tutkielmassa on rajauduttu tarkastelemaan erityisesti verkkopalvelun asemaa. Kunnille on tarjolla useita eri sähköisiä osallistumisen välineitä, mutta niiden potentiaalin hyödyntäminen vaatii tuekseen avoimuutta sekä ennakkoluulottomuutta (Kuntademokratian kehittämisen suuntaviivat - julkaisu 2015, 13; 14). Valtiohallinnon asettamia sähköisiä osallistamishankkeita voidaan kutsua myös demokratiainnovaatioiksi, joilla tarkoitetaan edustuksellisen demokratian rinnalle kehitettyjä osallistumismuotoja kansalaisten aktivoimiseksi (Christensen ym. 2016, 8). 3

7 Demokratiainnovaatioiden institutionaalisuus erottaa ne muista kansalaisaktivismin muodoista: ne eivät synny kansalaisten itseohjautuvasta toiminnasta, vaan niiden toiminta pohjautuu hallinnon määräämille politiikkalohkoille. Tällöin ylhäältä päin asetetaan toimenpiteitä demokratian kehittämiseksi, joka voidaan nähdä myös hallinnon pyrkimyksenä kanavoida osallistuminen sille mieluisaan suuntaan. (Kestilä-Kekkonen & Korvela 2017, ) Demokratiainnovaatioiden asemaa kuntalaisten aktivoimiseksi on tärkeää tutkia kuntapäättäjien näkökulmasta, sillä demokratiainnovaatioiden institutionalisoidun aseman takia niitä saatetaan kehittää vain valtionhallinnon näkökulmalle sopiviin uomiin (Kestilä-Kekkonen & Korvela 2017, 20). Kuntalaisten aktivoiminen voi jäädä näennäiseksi, jos demokratiainnovaatioilla pyritään vain legitimoida hallinnon toimintaa aitojen vaikuttamisen välineiden luomisen sijaan (Smisman 2006, 618). Onkin tärkeää myös selvittää kuntien luottamushenkilöiden näkemyksiä siitä, jäävätkö demokratiainnovaatiot vain valtionhallinnon näennäisiksi pyrkimyksiksi parantaa kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia, vai katsovatko kuntapäättäjät demokratiainnovaatiot merkittäviksi kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien parantajiksi. 4

8 1.1. Tutkimusasetelma ja tutkielman rakenne Tutkielman tutkimuskysymykset ovat seuraavat: Minkälaisena luottamushenkilöt näkevät kuntademokratian tilan yleensä? Millaiseksi kuntien korkeimmat luottamushenkilöt katsovat uusien osallistumismuotojen roolin perinteisten poliittisen osallistumisen tapojen rinnalla? Kokevatko luottamushenkilöt, että kuntalaisaloite.fi-verkkopalvelu on edistänyt kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia? Suomessa demokratian haasteina nähdään sekä valtakunnallisella että kuntatasolla muun muassa äänestysaktiivisuuden lasku ja osallistumisen polarisoituminen. Haasteisiin on vastattu demokratiapolitiikalla. Demokratiapoliittisessa toimintaohjelmassa (2017) painotetaan uusien osallistumismuotojen mahdollisuutta edistää osallistumista aina kuntatasolta lähtien. Toimintaohjelmaan kuuluu sähköisiä osallistumismuotoja tukeva Demokratia.fi-hanke. Hankkeessa kehitetään demokratia.fi-palveluja, joiden tarkoituksena on parantaa kansalaisten osallistumismahdollisuuksia asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon. Palveluun kuuluu kuntalaisaloite.fiverkkopalvelu, jonka tarkoituksena on parantaa kuntalaisten mahdollisuuksia aloitteiden laatimiseen. Kuntalaisaloite on kuitenkin kuntalaisten vähiten käytetty suora osallistumismuoto, eikä tutkimusta ole tehty siitä, miten kuntapäättäjät ovat ottaneet uudet sähköiset demokratiapalvelut vastaan. Hankkeiden haltuunotto edellyttää kuntatasolla luottamushenkilöiden sitoutumista uusiin osallistumismuotoihin edustuksellisen demokratian rinnalla. Luottamushenkilöiden teemahaastattelut: Kuntademokratian tila tällä hetkellä? Perinteisten ja uusien osallistumismuotojen suhde? Kuntalaisaloitte.fi-verkkopalvelun rooli? KAAVIO 1. Tutkielman taustoitus. 5

9 Tutkielman teoriaosuus muodostuu osallistavasta demokratiateoriasta, joka painottaa kansalaisten oikeutta osallistua heitä koskevaan päätöksentekoon laajasti yhteiskunnan eri tasoilla. Osallistavaan demokratiateorian yhteydessä tutkielmassa tarkastellaan verkkodemokratiaa ja demokratiainnovaatioita. Osallistavan demokratiateorian vaikutus näkyy myös vahvasti Suomen demokratiapolitiikan suuntaviivoissa, sillä esimerkiksi Demokratiapoliittisessa toimintaohjelmassa painotetaan kansalaisten laajempaa osallistumista päätöksentekoon uusilla osallistumistavoilla, joista tässä tutkielmassa tarkastellaan sähköisiä demokratiapalveluja. Teoriaosuutta ennen tutkielmassa tarkastellaan demokratian tilaa Suomessa ja valtioneuvoston laatimaa Demokratiapoliittista toimintaohjelmaa demokratian edistämiseksi. Demokratiapoliittisesta toimintaohjelmasta tarkastellaan erityisesti kahta tutkielman kannalta merkityksellistä painopistettä: yhdenvertaisia osallistumismahdollisuuksia ja uusia osallistumistapoja sekä kunta- ja aluedemokratiaa. Toimintaohjelmaan sisältyvistä hankkeista on nostettu tarkasteltavaksi kuntalaisaloite.fi-verkkopalvelu, jonka kyvykkyyttä vastata teoriasta kumpuaviin demokratian haasteisiin tarkastellaan kuntien korkeimpien luottamushenkilöiden haastattelujen avulla. Tutkielman empiirinen osio koostuu kahdeksan Uudenmaan kunnan korkeimpien luottamushenkilöiden teemahaastatteluista. Teemahaastattelun teemat ovat syntyneet teorian ja edellä mainittujen Demokratiapoliittisen toimintaohjelman painopisteiden pohjalta. Haastattelujen avulla on tarkoitus selvittää, millaisena kuntien luottamushenkilöt näkevät uusien poliittisten osallistumismuotojen roolin suhteessa perinteisiin muotoihin, ja millainen rooli demokratiainnovaatioilla on kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien parantamiseksi. 6

10 2. DEMOKRATIAN TILA SUOMESSA Perinteinen poliittinen osallistuminen, jolla tarkoitetaan vaali- ja puolueosallistumista, on Suomessa vähentynyt. Äänestysaktiivisuus on Suomessa myös pienentynyt enemmän kuin muissa Pohjoismaissa (Borg 2013, 17 18; 65). Äänestysaktiivisuus on esimerkiksi Ruotsiin ja Tanskaan verrattuna lähes 20 prosenttiyksikköä matalampi (Grönlund 2016, 67). Erityisesti nuorten vaaliosallistuminen on alhaista (OM 14/2010, 64). Suomalaisen demokratian yhtenä suurimpana haasteena nähdään myös poliittisen osallistumisen eriytyminen muun muassa sosioekonomisen aseman mukaan (Wass & Grönlund 2016). Suomalaisten tyytyväisyys demokratian toimivuuteen on kuitenkin vakaata ja korkeaa (Kestilä-Kekkonen 2015, 62). Yksilön äänestysmotivaatioon vaikuttavat monet tekijät. Resurssien ja motivaation konkretisoituminen toiminnaksi on todennäköistä, jos äänestäminen koetaan mielekkääksi ja helpoksi vaikuttamiskeinoksi. Yksilön on myös pitänyt sisäistää jonkinasteinen äänestämisnormi. (Borg & Wass 2016, 179.) Poliittista osallistumista koskevan resurssiteorian mukaan kansalaiset eivät osallistu, jos heillä ei ole resursseja osallistua, he eivät ole kiinnittyneitä politiikkaan tai he kokevat olevansa politiikan ulkopuolella. Resurssiteorian tärkeimmäksi poliittisen osallistumisen selittäväksi tekijäksi on nostettu resurssit, joilla tarkoitetaan muun muassa aikaa ja rahaa. Tämän lisäksi voidaan myös kysyä, kokeeko yksilö osallistumisen poliittiseen toimintaan tehokkaaksi, onko hän kiinnittynyt politiikkaan ja tunteeko hän osallistumisen velvollisuudekseen. (Verba ym. 1995, 269.) Suomessa on kattava osallistumista tukeva lainsäädäntö. Perustuslain (731/1999) 14 :n 4 momentissa säädetään julkisen vallan tehtävästä edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon. Julkisen vallan on myös pyrittävä turvaamaan jokaiselle mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Kuntalain (410/2015) 22 taas tukee kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien edistämistä. Perustuslaissa sekä kuntalaissa kuvastuu kansalaisten osallistumisen vahva perinne (OM 14/2010, ). Uuden kuntalain yhtenä keskeisenä tavoitteena onkin kuntalaisten osallisuuden ja kunnallisen demokratian vahvistaminen (Wilhelmsson 2017). Osallistumista on pyritty Suomessa edistämään demokratiapolitiikalla. Oikeusministeriön julkaisussa Demokratiapolitiikan suuntaviivat (14/2010) demokratiapolitiikka määritellään valtion tai julkisen vallan tietoiseksi toiminnaksi demokratian edistämiseksi. Julkaisussa kuitenkin todetaan, ettei kansanvaltaa tule rakentaa ja ohjata ylhäältäpäin, mutta julkinen valta voi kuitenkin luoda 7

11 edellytyksiä kansanvallan toteutumiselle ja sen elinvoimaisuudelle. (OM 14/2010, 18.) Suomessa demokratiapolitiikkaa koordinoi oikeusministeriö, jonka tehtävänä on ollut huolehtia vaalien ja kansanäänestysten sujumisesta ja vaalilainsäädännön kehittämisestä. Vuonna 2007 oikeusministeriöön perustettiin demokratiayksikkö, jonka tehtävä on demokratiapolitiikan valmisteleminen sekä ministeriöiden toimien koordinoiminen kansalaisvaikuttamisen edistämiseksi. (OM 14/2010, 18.) Käsite demokratiapolitiikka nostettiin Suomessa ensimmäisen kerran esille Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmassa ( ), jossa demokratiapolitiikan tavoitteeksi asetettiin, että Suomi tulee tuntea perinteidensä mukaisesti demokratian kehittämisen edelläkävijänä, jossa päätöksenteko perustuu kansalaisten laajaan osallistumiseen ja yhdenvertaisuuteen. Politiikkaohjelman tehtävänä oli edistää aktiivista kansalaisuutta, kansalaisyhteiskunnan toimintaa, kansalaisten yhteiskunnallista vaikuttamista ja edustuksellisen demokratian toimivuutta. (OM 14/2010, ) Suomessa demokratiapolitiikan keskeisiä toimijoita ovat niin oikeusministeriö, Suomen Kuntaliitto kuin myös valtiovarainministeriö. Osallistumista on pyritty lisäämään eri tasoilla. Paikallisdemokratian vahvistamisessa erityisesti Suomen Kuntaliiton, valtiovarainministeriön ja oikeusministeriön yhteistyöverkosto Kuntademokratiaverkostolla on tärkeä rooli. Kuntademokratiaverkoston toiminnalla pyritään niin edustuksellisen demokratian kuin myös kuntalaisten suoran osallistumisen edellytysten vahvistamiseen ja kehittämiseen. Tavoitteena on tukea kuntalaisten osallisuutta ja aktiivisuutta lisääviä ja täydentäviä toimintamuotoja. Kuntademokratiaverkoston toiminnan muodostavat kunnat, valtionhallinto ja kansalaisyhteiskunnan toimijat. (OM 7/2017, 21.) Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman jälkeen rakennettiin valtioneuvoston demokratiaverkosto, jossa valmisteltiin demokratiapoliittinen selonteko Avoin ja yhdenvertainen osallistuminen (2014). Selonteossa nostettiin esille Suomen demokratian haasteita ja kehittämisen ydinkohtia ja annettiin valtioneuvoston linjaukset demokratiapolitiikan tavoitteiksi 2010-luvulle. Tämän tutkielman kannalta on mielekkäintä tarkastella osallisuuteen ja kuntademokratian vahvistamiseen liittyviä demokratiapolitiikan tavoitteita. Selonteossa painotetaan, että demokratiapolitiikan tulee pohjautua avoimeen vuorovaikutukselliseen päätöksentekokulttuuriin, johon voivat osallistua kaikki väestöryhmät kykyjensä ja halujensa mukaan (OM 15/2014, 35). 8

12 Hallitus hyväksyi periaatepäätöksenä demokratiapoliittisen toimintaohjelman , joka pohjautuu demokratiapoliittisen selonteon linjauksiin. Toimintaohjelman tavoitteena on vastata demokratiaan liittyviin haasteisiin sekä edistää ja konkretisoida kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumista. Toimintaohjelman painopistealueina ovat yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja uudet osallistumistavat, kunta- ja aluedemokratia, avoin hallinto ja kuuleminen, järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan toimintaedellytykset, demokratiakasvatus sekä yhteiskunnallinen toimintaympäristö ja keskusteluilmapiiri. (OM 17/2017.) Tässä tutkielmassa ollaan kiinnostuneita uusien osallistumismuotojen käyttöönotosta kuntatasolla kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamiskeinojen parantamiseksi. Toimintaohjelman painopisteistä syvennytään tarkastelemaan yhdenvertaisia ja uusia osallistumistapoja sekä kunta- ja aluedemokratian teemoja. Yksi toimintaohjelman käynnissä oleva hanke pyrkii lisäämään Demokratia.fi-palvelujen toimivuutta ja saavutettavuutta. Hankkeen tarkoituksena on lisätä kansalaisten osallistumismahdollisuuksia asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon. (OM 7/2017, 78.) Demokratia.fi-palveluihin kuuluu myös kuntalaisaloite.fi-verkkopalvelu, jonka käyttöä kuntalaisten osallistamiseksi tässä tutkielmassa kartoitetaan. Valtionhallinnon ohjaama poliittista osallistumista ja demokratiaa edistävä toiminta on saanut myös osakseen kritiikkiä. Korvelan (2012) mukaan valtionhallinnon asettamien hankkeiden pyrkimyksenä on tuottaa legitimiteettiä hallinnolle. Tästä näkökulmasta katsottuna valtionhallinnon osallisuutta tukevien hankkeiden voidaan nähdä pikemminkin heikentävän kuin vahvistan demokratiaa. Demokratiapolitiikassa painotetuissa uusissa osallistumistavoissa kansalaisten rooli on enemminkin toimia konsulttina, jolloin kansalaiset vastaavat ylhäältä tuleviin ja ennalta määrättyihin kysymyksiin, eikä tällöin kansalaisilla ole aitoa mahdollisuutta tuoda oma-aloitteisesti mielipidettään esille. Osallistumisen sijasta voidaan tässä tilanteessa puhua sen sijaan kansalaisten osallistamisesta (Korvela 2012; Keränen 2017). Osallistumisen ja osallistamisen käsitteet liittyvät tiiviisti toisiinsa: osallistaminen on mahdollisuuksien tarjoamista ja osallistuminen mahdollisuuksien hyödyntämistä. Osallistamisen käsite on kuitenkin paradoksaalinen, sillä toisaalta se korostaa toimijoiden subjektiivisuutta, mutta siihen liittyy myös ulkoapäin vaikuttaminen ja objektivointi, kun toimijoita ohjataan ja opastetaan osallistumaan. Vaikka aloite tulee ulkopuolelta, osallistavan toiminnan oletetaan silti etenevän osallistujan omilla ehdoilla ja heidän itsensä asettamaan suuntaan. Toisaalta osallistamiseen voidaan nähdä liittyvän myös toimijan pakottaminen osallistumaan. (Toikko & Rantanen 2009, 90.) 9

13 Palonen (2009) kritisoi valtionhallinnon demokratiapolitiikkaa demokratiabyrokratian luomisena. Hän kritisoi sitä, miten edustuksellinen demokratian rinnalla suora demokratia nähdään aidompana päätöksentekomuotona, eikä teksteissä anneta sijaa parlamentaarisille analogioille. (Palonen 2009, ) Keränen (2008) taas toteaa Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman tekstissä valtionhallinnon toimivan lähettäjänä ja kansalaisyhteiskunnan vastaanottajana, ja pohtii, miksi poliittista osallistumista ja demokratiaa edistävä toiminta on valtionhallinnon ohjaamaa. Ohjelma voisi hänen mukaansa palvella paremmin tarkoitustaan, jos se olisi laadittu kansalaisten näkökulmasta. (Keränen 2008, ) Toisaalta voidaan ajatella, että viranomaisilla on tärkeä rooli äänestysaktiivisuuden näkökulmasta kehittää osallistumista tukevia aktiviteetteja, joilla tarkoitetaan järjestelmätasolla esimerkiksi sähköisen äänestämisen kokeilua ja äänestyspaikkojen lisäämistä (Wilhelmsson 2011, 80 81). Tällöin toiminta on myös edustuksellista demokratiaa tukevaa ja toimenpiteiden tarkoituksena on tehdä esimerkiksi äänestäminen käytännöntasolla helpommaksi. Uudet osallistumismuodot taas nähdään edustuksellista demokratiaa täydentävinä, ei korvaavina. (mt. 80). Kansanvaltaa ei ole mahdollista rakentaa ja ohjata ylhäältäpäin, mutta julkinen hallinto voi toiminnallaan parantaa kansanvallan toteutumisen edellytyksiä. Julkinen hallinto voi edistää osallistuvaa demokratiaa esimerkiksi elinikäisen oppimisen kautta kouluissa. Muita keinoja on esimerkiksi kansalaisvaikuttamisen kanavien ja valmiuksien kehittäminen tukemaan kaikkien kansalaisten osallistumista. (Ahokas ym. 2010, 242.) Demokratiapolitiikkaa ja valtionhallinnon osallistumishankkeita voidaan tarkastella hallinnon muutoksen kontekstissa. Multilateraalisessa valtiossa valta on jakaantunut monille tasoille integraation sekä alueellistumisen myötä, ja uudet hallinnan käytännöt ovat ottaneet haltuun politiikan aluetta. Kansalaiset toimivat ikään kuin palvelun kuluttajina ja demokratia on taas muuttunut managementiksi. Kansalaisia kutsutaan mukaan hallintaan, mutta toiminta on ylhäältä alaspäin suuntautuva. (Keränen 2008, 54.) Hallintolähteistä osallistamista voidaan pitää jopa julkishallinnon megatrendinä (Keränen 2017, 152). Perinteisesti politiikan, hallinnon ja kansalaisten suhteet on mielletty vertikaalisiksi, jolloin kansan tahtoa toteuttamaan valitut edustukselliset elimet tekevät päätökset ja hallinto toteuttaa nämä päätökset. Tällöin ketju etenee ensin alhaalta ylös kansalaisten äänestäessä vaaleissa, ja siirtyy ylhäältä alas, kun poliittisia päätöksiä toteutetaan moniportaisessa hallinnossa. Keränen toteaa, että siirryttäessä hallinnosta hallintaan siirrytään hierarkkisista suhteista horisontaalisiin suhteisiin. Käännöstä hallinnasta hallintoon on perusteltu sillä, ettei perinteinen edustuksellinen demokratia enää toimi. (mt ) 10

14 2.1. Demokratiapoliittinen toimintaohjelma : avoin ja yhdenvertainen osallistuminen kuntatasolla Demokratiapoliittisessa toimintaohjelmassa seurataan demokratiapoliittisessa selonteossa linjattujen toimenpiteiden toteutumista sekä määritetään konkreettisia tavoitteita ja toimenpiteitä demokratian toteutumisen edistämiseksi eri hallinnonaloilla. Toimintaohjelmassa tarkastellaan myös eri viranomaisten roolia kansalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien turvaamisessa. (OM 17/2017.) Toimintaohjelmaan kuuluu osana myös jokaisen teeman alla hankkeita, joilla demokratiapolitiikan tavoitteita pyritään käytännössä saavuttamaan. Alla oleva taulukko havainnollistaa toimintaohjelmassa linjattujen demokratiapolitiikan painopisteiden konkreettisia käynnistyviä sekä käynnissä olevia hankkeita, joilla pyritään vastaamaan demokratian haasteisiin ja edistämään kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumista. Painopistealueisiin liittyviä hankkeita on toimintaohjelmassa kirjattu useita, mutta taulukkoon on valittu erityisesti tutkielman teemaan sopivia, osallistumista tukevia hankkeita. Tutkielman kannalta merkittävimpiä Suomen demokratiapolitiikan painopisteitä ovat yhdenvertainen osallistuminen ja uudet osallistumistavat sekä kunta- ja aluedemokratia, joihin perehdytään seuraavaksi tarkemmin. Demokratiapolitiikan painopisteet Käynnistyvät/käynnissä olevat hankkeet Yhdenvertainen osallistuminen ja Nettiäänestys, Verkkopalvelu Perusta puolue, uudet osallistumistavat Kansalaisaloitelain ja keräysjärjestelmän arviointi, Kuntavaalien viestintäkampanjat, Demokratia.fipalvelujen toimivuuden ja saavutettavuuden lisääminen Kunta- ja aluedemokratia Sähköinen järjestelmä maakunta-aloitteiden tekemiseksi, Digikuntakokeilut osallistumisen ja vaikuttamisen menetelmien ja kuntalaislähtöisten palveluiden suunnittelun edistämiseksi, Osallistumisen perusteet erityiskoulutus osaksi sote- ja maakuntauudistuksen muutosvalmennusta Avoin hallinto ja kuuleminen Lainvalmistelun kuulemiseen liittyvä hankeklinikka, Vuorovaikutteinen valmistelu: sähköisen lausuntomenettelyn ja kuulemisen jalkauttaminen hallinnossa, Osallisuusleiri ja demokratiatunnustus 11

15 Järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan Vapaaehtoistoiminnan edellytysten kehittäminen ja toimintaedellytykset koordinointi valtioneuvostotasolla, Maahanmuuttajat maaseudun arjessa Demokratiakasvatus Yhdenvertaiseen osallistumiseen oppiminen, Valtioneuvoston virkamiesten perus- ja ihmisoikeusosaamisen vahvistaminen Yhteiskunnallinen toimintaympäristö Kehitysyhteistyön demokratiatuen seuranta- ja ja keskusteluilmapiiri raportointihanke TAULUKKO 1. Demokratiapoliittisessa toimintaohjelmassa määritellyt demokratiapolitiikan painopisteet ja niihin liittyvät käynnistyvät/käynnissä olevat hankkeet. Toimintaohjelmassa yhdeksi Suomen demokratiapolitiikan painopisteeksi on määritelty yhdenvertainen osallistuminen ja uudet osallistumistavat. Yhdenvertaisen osallistumisen teema on ajankohtainen, sillä Suomessa demokratian toimivuuden kannalta ongelmallisena pidetään osallistumisen ja yhteiskunnallisen kiinnostuksen polarisoitumista muun muassa iän, koulutuksen, sosioekonomisen aseman ja asuinpaikan mukaan (OM 7/2017, 11). Uusien osallistumistapojen taas nähdään korvaavan perinteisiä osallistumistapoja. Internetiä on pidetty yhtenä korvaavana osallistumismuotona, sillä sen nähdään mahdollistavan tasavertainen osallistuminen. Toisaalta sen potentiaali on myös kyseenalaistettu, sillä vaikuttaminen voi jäädä hyvin pintapuoliseksi (Christensen 2011). Internetin ongelmana voidaan myös nähdä sukupolvien välinen digikuilu. Esimerkiksi sosiaalisen median merkitys vaaliuutisoinnille on Suomessa lisääntynyt, mutta vuoden 2015 eduskuntavaaleissa yli 75-vuotiaiden vaaliseuranta internetissä oli melko olematonta. (Grönlund 2016, 71.) Uudet osallistumistavat voivat liittyä myös poliittisen toiminnan muuttumiseen. Ihmiset perustelevat poliittiseen toimintaan osallistumistaan nykyään yhä enemmän instrumentaalisilla motiiveilla puhtaasti ekspressiivisten tai osallistumisvelvollisuutta korostavien motiivien sijasta (Bengtsson ym. 2005, 148). Instrumentaalisen käsityksen mukaan äänestämisen ja myös muun poliittisen osallistumisen kannustimena on yksilöiden pyrkimys vaikuttaa päätöksiin preferenssiensä mukaisesti (Setälä 2003, 121). Suomalaisen demokratian tilaa kuvaavan SWOT-analyysin mukaan suomalaisen demokratian mahdollisuutena pidetään uudentyyppisen epämuodollisen ja verkostoituvan kansalaistoiminnan kehittymistä perinteisten osallistumismuotojen rinnalle ja yhteyteen. Edustuksellisen demokratian 12

16 rinnalla suora demokratia avaa uusia osallistumismahdollisuuksia. (OM 7/3027, 28.) Perinteisten osallistumismuotojen suosion laskua ei tule tulkita kansalaisyhteiskunnan heikentymisenä, vaan poliittinen osallistuminen on monipuolistunut käsittämään erilaisia uusia sosiaalisia liikkeitä ja esimerkiksi internetissä tapahtuvaa vaikuttamista. Kansalaiset valitsevat vapaasti, mihin haluavat vaikuttaa. (Norris 2002, 4-5.) Toisaalta demokratian uhkana pidetään kiinnostuksen hiipumista kansalaistoimintaa kohtaan, uusien osallistumismuotojen jäämistä harvojen aktiivisten ryhmän varaan ja eriarvoisuuden kasvamista (OM 7/2017, 28). Yhdenvertaisen osallistumisen tukeminen on tärkeää, sillä moniääninen kansalaisyhteiskunta on demokratian kulmakivi: sen rooli on tuottaa uusia ideoita, vaihtoehtoisia toimintatapoja ja myös kritisoida vallanpitäjiä (Young 2011, ). Vuoden 2015 eduskuntavaalitutkimuksen mukaan yhdenvertaisuus ei toteudu suomalaisessa demokratiassa. Yleinen eriarvoistumiskehitys säteilee suoraan kansalaisten poliittisen toiminnan edellytyksiin ja sitä kautta yhteiskunnallisen aktiivisuuden eriytymiseen. (Grönlund & Wass 2016, 30.) Poliittisen osallistumisen eriytymisen voidaan nähdä alkavan jo lapsuudessa. Esimerkiksi perheessä lapsi omaksuu kansalaisen toimintamalleja, ja vanhempien tietoisten kasvatuspyrkimysten lisäksi perheessä tapahtuvaan poliittiseen sosialisaatioon vaikuttaa se, keskustelevatko vanhemmat yhteiskunnallisista asioista, luetaanko kotona sanomalehtiä tai katsotaanko uutisia. (Nivala, 2006, 58.) Demokratiapoliittisessa toimintaohjelmassa yhdeksi painopisteeksi määritelläänkin demokratiakasvatus (OM 7/2017, 63). Toinen tutkielman kannalta merkittävä toimintaohjelman painopiste on kunta- ja aluedemokratia. Kuntalaisten mahdollisuuksia osallistua kunnan päätöksentekoon on Suomessa alettu kehittämään 1970-luvulta lähtien, ja esimerkiksi kuntalaisaloite otettiin käyttöön vuonna Kunnissa on käytössä suuri joukko erilaisia osallistumisinstrumentteja, joista osaan kutsutaan ja osa on vapaasti käytettävissä. Vapaasti käytettävien osallistumismuotojen ongelmana on myös kunnallisella tasolla osallistumisen polarisoituminen. (VN 56/2016, 2-9.) Osallistumisen polarisoitumisen lisäksi ongelmana voidaan joidenkin arvioiden mukaan pitää sitä, että kuntalaisten näkökulmasta päätöksenteko on karannut yhä kauemmaksi, joten kuntalaisten on vaikeaa ymmärtää, ketkä ovat vastuussa harjoitetusta politiikasta. Demokratiapoliittisen toimintaohjelman mukaan päätöksenteon tulisi olla yhä läpinäkyvämpää ja tulevien uudistuksien, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon uudelleen järjestämisen takia demokratian tilaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. (OM 7/2017, 80.) Kuntademokratiaan kohdistuu tällä hetkellä sosiaali- ja terveydenhuollon uudelleen järjestämisen ja polarisoitumisen lisäksi myös muita haasteita, jotka 13

17 liittyvät muuan muassa äänestysaktiivisuuden laskuun, kuntavaaliehdokkaiden rekrytoimiseen ja hallinnon monimutkaistumiseen (Kuntademokratian kehittämisen suuntaviivat -julkaisu 2015, 3). Demokratiaa voidaan monimutkaistuvassa maailmassa vahvistaa tuomalla päätöksentekoa niin lähelle kansalaista kuin mahdollista (OM 14/2010). Valtioneuvoston demokratiapoliittisessa selonteossa linjataan, että kuntalain kokonaisuudistuksessa tulee tavoitella kuntalaisten suorien osallistumismahdollisuuksien vahvistamista. Uusi kuntalaki tuli voimaan vuoden 2016 alusta, ja uuden kuntalain paikallisdemokratiaa ja kuntalaisten osallistumisoikeuksia käsittelevä 4. luku tuli sovellettavaksi alkaneen valtuustokauden alussa. Kuntalain uudistamisen tavoitteena on kuntalaisten osallisuuden ja kunnallisen demokratian vahvistaminen uusissa rakenteissa ja muuttuvassa toimintaympäristössä. (OM 7/2017, 48.) Toimintaohjelman mukaan kansalaisten kiinnostus suoraa osallistumista kohtaan on ollut myönteistä ja kiinnostus on kasvanut entisestään. Myös tulevassa maakuntalaissa on otettu huomioon maakunnan asukkaiden osallistuminen, maakunnan ja sen asukkaiden välinen vuorovaikutus sekä hallinnon avoimuuden ja asiakaslähtöisyyden edistäminen (mt ) Kunnat tarjoavat erilaisia suoria osallistumis- ja vaikuttamistapoja kuntalaisille, esimerkiksi talkootyöhön osallistuminen, kuntalaistilaisuuksien järjestäminen ja kuntalaiskyselyihin vastaaminen (ks. Pekola-Sjöblom 2014, 176). Vuoden 2011 kuntalaiskyselyn mukaan osallistumistavoista huolimatta kuntalaisten usko kunnan suorien vaikuttamistapojen vaikuttavuuteen on tyydyttävällä tasolla, ja se on heikentynyt vuodesta Vuoden 2011 kuntalaiskyselyn mukaan kuntalaisten arviot osallistumisen vaikuttavuudesta ovat pikemminkin negatiivisia kuin positiivisia. Kyselyn perusteella kuntalaisten mukaan vähiten vaikuttavia osallistumistapoja ovat sosiaalisen median kautta tapahtuva osallistuminen, yleisönosastonkirjoitukset ja kaavoitukseen liittyvään yleisötilaisuuteen osallistuminen. (Pekola-Sjöblom 2014, ) Vuonna 2015 eniten käytettyjä suoria osallistumisja vaikuttamistapoja kuntalaisten keskuudessa oli kunnan asiakas-/käyttäjäkyselyyn vastaaminen ja suorat yhteydenotot viranhaltijoihin. Vuonna 2015 osallistumis- ja vaikuttamistapojen käyttö oli vähentynyt vuoteen 2011 verrattuna, mutta usko niiden vaikuttavuuteen oli kuitenkin parantunut (Pekola-Sjöblom 2015,1.) Kaksi kolmesta kuntalaisesta pitää kuntavaaleja edelleen tärkeimpänä keinona vaikuttaa oman kuntansa asioihin, ja lähes puolet kannattaa äänestämismahdollisuutta internetissä (Pekola-Sjöblom 2015,1). Vuoden 2012 kuntavaaleissa äänestysaktiivisuus oli korkeinta asukasmäärältään pienissä kunnissa, ja äänestysaktiivisuus vaihteli myös ikäryhmittäin. Kuntavaalien yhteydessä voidaan 14

18 havaita osallistumisen polarisoituminen. Nuoret ikäryhmät äänestivät vanhempia ikäryhmiä vähemmän vuoden 2012 kuntavaaleissa, ja alle 25-vuotiaista vain joka kolmas kävi äänestämässä. (Borg & Pikkala 2017, ) Osallistumisen polarisoituminen käy ilmi myös vuoden 2011 kuntalaiskyselyssä. Kyselyn mukaan eniten kunnallisia osallistumistapoja käyttävät johtavassa asemassa olevat, korkeatuloiset, perheelliset vuotiaat, järjestön palveluksessa toimivat, haja-asutetulla alueella asuvat ja ruotsinkieliset. (Pekola-Sjöblom 2014, 178.) Euroopan neuvoston paikallis- ja aluehallinnon kongressin raportissa koskien Suomen paikallisdemokratian tilaa Suomi saa kuitenkin kiitosta alueja paikallisdemokratian vahvasta asemasta ja Suomen sitoutumisesta demokratian kehittämiseen. Raportissa huomautetaan, että perusteilla olevassa maakuntahallinnossa on tärkeää, että maakunnilla olisi kattavat mahdollisuudet omiin resursseihin. (Local and regional democracy in Finland -raportti 2017, 3.) Suomessa kuntatasolla kuntalaisten asenteet, muun muassa politiikasta kiinnostuneisuus sekä paikallinen samaistuminen, ovat merkittävässä positiivisessa yhteydessä kuntalaisten osallistumistapojen käytössä ja kuntalaisten kokemuksissa niiden vaikuttavuudesta (Pekola-Sjöblom 2015, 14). Osallistumattomuuteen saattaa vaikuttaa se, etteivät kuntalaiset välttämättä koe tarjolla olevia osallistumisen muotoja omakseen. Niiranen tiivistää ajatuksen kysymyksiin siitä, kenen demokratiasta puhutaan, millaisesta näkökulmasta demokratia sekä sen tila määritellään ja millaisesta näkökulmasta tai millaisilla demokratiakäsityksillä sitä tutkitaan? (Niiranen 2011, 227.) 15

19 3. OSALLISTAVA DEMOKRATIATEORIA Suomalaisen demokratiapolitiikan tavoitteena on edistää osallistavaa demokratiaa (Ahokas ym. 2010, 242). Osallistavan demokratianteoriat olivat suosittuja ja 1970-luvulla, ja niiden lähtökohtana toimi minimalistisen demokratiakäsityksen ja edustuksellisen demokratian kritiikki. Osallistavan demokratian näkökulmasta edustuksellinen demokratia ei ota huomioon kansalaisten laajaa osallistumista ja itsehallinnon näkökulmaa, vaan siinä keskitytään suppeasti vaaleissa tapahtuvaan kansalaisten osallistumiseen. (Setälä 2003, 103.) Osallistavan demokratian teoriat painottavatkin kansalaisten oikeutta osallistua heitä koskevaan päätöksentekoon laajasti yhteiskunnan eri tasoilla. Heldin (2006, 209) mukaan osallistavan demokratian käsitettä käytetään laajasti käsittämään eri demokratiamalleja, eikä sille ole yhtä rajattua määritelmää. Suomen demokratiapoliittisessa toimintaohjelmassa todetaan, että edustuksellisen demokratian rinnalle tarvitaan myös suoria osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Osallistuvassa demokratiassa kansalaiset ottavat osaa poliittiseen päätöksentekoon laajasti, ja sen nähdään täydentävän edustuksellista demokratiaa tuoden sen rinnalle vaihtoehtoisia vaikuttamistapoja. Osallistumisen nähdään kasvattavan ihmisistä sosiaalisia ja toinen toisensa huomioonottavia kansalaisia. (OM14/2010, ) Toisaalta kansalaisten täytyy tuntea, että päätöksentekoon osallistuminen on tehokasta ja vaikuttavaa, jotta he kokevat osallistumisen kannattavana ja päätöksenteon sitovana. Jos kansalaiset ovat systemaattisesti marginalisoituja ja heikosti edustettuja päätöksenteossa, ei osallistumista koeta hyödylliseksi. Tällöin kansalaiset eivät myöskään koe, että eri preferenssejä arvioitaisiin tasapuolisesti. (Held 2006, 212.) Myös asenteiden, arvojen sekä tyytyväisyyden politiikkaan kohtaan nähdään vaikuttavan suuresti poliittisen osallistumisen asteeseen (Kaase & Marsh 1979, 28). Osallistuvassa demokratiateoriassa painotetaan laajaa yksilöiden osallistumista, joka ei nojaa pelkästään perinteiseen poliittiseen osallistumiseen vaalien kautta (Jennings ym. 1990, 24). Kritiikki edustuksellisen demokraattisen järjestelmän toimivuutta kohtaan onkin lisääntynyt: puolueiden jäsenmäärät ovat vakiintuneissa demokratioissa pienentyneet ja järjestöaktiivisuus on heikentynyt (Paloheimo 2005, 20). Suuresta osaa kansalaisia on muotoutumassa ennemminkin passiivisia politiikan seuraajia kuin poliittiseen toimintaan aktiivisesti osallistuvia kansalaisia (Dalton 2002, 32). Osallistuvan demokratiateorian yhdysvaltalainen tutkija Benjamin Barber loi vahvan ja ohuen demokratian käsitteet kuvaamaan kansalaisten osallistumisroolia yhteiskunnassa. Vahva demokratia 16

20 painottaa kansalaisten laajaa osallistumista yhteiskunnalliseen toimintaan, kun taas ohuessa demokratiassa kansalaisten rooli politiikassa on rajoittunutta. Barberin mukaan vahva demokratia on osallistuvan demokratian moderni muoto ja se nojaa kansalaisten autonomiseen yhteisöllisyyteen. (Barber 1984, 117.) Edustuksellisen demokratian hän näkee väheksyvän ihmisten kykyä päättää omista asioistaan. Se siirtää kansalaisten vastuun, uskomukset ja toiminnan päättäjille. (mt. 145.) Barber kritisoi modernia länsimaista liberaalin demokratian mallia siitä, että se ottaa huomioon vain kansalaisten yksityiset ja individualistiset päämäärät huomioimatta yhteisöllisyyttä (mt. 4). Barberin teoriassa demokratian tärkeinä piirteinä pidetäänkin yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutuksellisuutta. Barber näkee demokratian eräänlaisena elämäntapana, jossa kansalaiset osallistuvat aktiivisesti poliittiseen toimintaan. Osallistumiseen liittyy teorian valossa myös keskustelu ja kommunikaatio. Demokraattinen keskustelu auttaa ihmisiä jäsentämään yhteiskunnallisia suhteita, ja keskustelun kautta kansalaisten yhteisöllisyyden tunne voi vahvistua. (Setälä 2003, 125.) Osallistavat demokratianteoriat kumoavatkin käsityksen siitä, että kansalaiset ovat kiinnostuneita vain omista asioistaan sekä taidottomia osallistumaan politiikkaan laajasti. Osallistavan demokratian näkökulmasta edustuksellisessa demokratiassa ei oteta riittävästi huomioon kansalaisten osallistumisvalmiuksia. (OM 14/2010, 31.) Yhtenä tärkeimpänä osallistuvan demokratiateorian teoreetikkona pidetty Carole Pateman (1970) kritisoi poliittisten teoreetikkojen (esim. Robert A. Dahl, Joseph Schumpeter) suppeaa demokratiakäsitystä, jossa demokratia nähdään käytännössä valtaapitävien kilpailuna äänistä. Tällaisen määritelmän mukaan liian korkea osallistumisaste voi olla jopa haitaksi järjestelmän toimintakyvylle. (Pateman ) Näiden teoreetikoiden mukaan laajamittainen osallistuminen ei ole toivottavaa, koska kansalaisten politiikkaa koskevat tiedot eivät useimmiten ole riittävät (Wiberg 2017, ). Patemanin käsitys demokratiasta ja poliittisesta osallistumisesta on laaja. Hän nojaa ajattelussaan muun muassa Millin ja Rousseaun teorioihin osallistumisesta, joissa osallistuminen nähdään laajempana toimintona osallistavaa yhteiskuntaa rakennettaessa. Toisaalta Pateman kritisoi Rousseaun ajatusta siitä, että kansalaisten tulee tyytyä enemmistön päätöksiin (Pateman 1970, 14 20, 26.) Millin edustuksellisen demokratian ideaali ei taas Patemanin mukaan anna kansalaisille riittäviä osallistumismahdollisuuksia (Setälä 2003, ). 17

21 Poliittinen osallistuminen vähentää tunnetta vieraantumisesta valtakeskuksista ja edistää kansalaisten halua vaikuttaa yhteisiin ongelmiin. Patemanin mukaan poliittinen osallistuminen luo aktiivisia ja tietäviä kansalaisia, ja demokratia vahvistuu ollessaan merkittävässä osassa ihmisten päivittäistä elämää. (Held 2006, 12.) Patemanin mukaan demokraattinen osallistuminen on tärkeää erityisesti poliittisten velvoitteiden omaksumisen vuoksi: osallistuminen on arvokasta, koska sen kautta omaksutaan velvoitteita ja niiden omaksuminen taas kehittää ihmisten moraalia (Setälä 2003, ). Hän tarkastelee osallistumista eri yhteisöissä ja yhteenliittymissä, erityisesti työelämässä. Poliittisessa osallistumisessa tärkeää on se, että yksilöt kokevat osallistumisella olevan myös seurauksia: osallistumisen täytyy olla vaikuttavaa. Osallistuvat kansalaiset oppivat, miten vaikuttaminen tapahtuu, tulevat paremmin informoiduiksi päätöksentekoprosesseista sekä ymmärtävät oman etunsa. Pateman esittääkin, että osallistumisella on vaikutus ihmisten psykologiseen kehitykseen sekä demokraattisten taitojen parempaan omaksumiseen. Mitä enemmän ihmiset osallistuvat, sitä paremmin he pystyvät vaikuttamaan. (Pateman 1970, ) Osallistumisen tukemisesta on tullut suosittua useammalla tasolla. Pateman viittaa Verban (1961) kuvailemaan epäaitoon osallistumiseen (pseudo participation), jossa henkilöille annetaan vaikuttamisen kokemuksia, mutta osallistuminen ei tosiasiallisesti vaikuta päätöksentekoon. Tällöin esimerkiksi työyhteisössä työntekijöille annetaan mahdollisuuksia keskustella päätöksenteon kohteena olevasta aiheesta, vaikka tosiasiassa ylemmällä taholla päätös asiasta on jo tehty. (Pateman 1970, 62; 69.) Patemanin teoriasta puhuttaessa tulee kuitenkin huomioida, että hän tarkastelee osallistumista erityisesti työelämäkontekstissa. Toisaalta teorian pääpiirteitä voi verrata myös yhteiskunnalliseen laajempaan osallistumiseen. Macphersonin (1977) mukaan aktiivista osallistumista tukeva järjestelmä vähentää epäoikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa. Heikko osallistumisaste on taas yhteydessä sosiaaliseen epäoikeudenmukaisuuteen. Hän totesi jo 1970-luvulla tietotekniikan tekevän mahdolliseksi aktivoida kansalaisia suoran demokratian keinoin, vaikka kansallisella tasolla edustuksellinen järjestelmä onkin välttämätön. (Macpherson 1977, 94.) Toisaalta esimerkiksi Wiberg kritisoi osallistavan demokratian teoriaa siitä, että siihen liittyy lapsenuskoinen harha uusien digitaalisten välineiden kyvystä ratkaista demokratian toimivuuden periaatteellisia ja käytännöllisiä ongelmia (Wiberg 2017, ). 18

22 3.1. Verkkodemokratia Suomessa poliittista osallistumissa on pyritty vahvistamaan uusilla osallistumismuodoilla, jotka liittyvät edellä mainittuun osallistavaan demokratiaan. Demokratiapoliittisessa toimintaohjelmassa mainitaan muun muassa sähköiset demokratiapalvelut, joiden avulla voidaan lisätä kansalaisten osallistumismahdollisuuksia päätöksenteossa (OM 7/2017, 53). Akateemisessa kirjallisuudessa käsitteellä verkkodemokratia (e-democracy) tarkoitetaan ICT-palvelujen hyödyntämistä kansalaisten osallistumismahdollisuuksien parantamisessa. Verkkodemokratian tarkoituksena on vahvistaa politiikan läpinäkyvyyttä, parantaa kansalaisten mahdollisuuksia mielipiteiden esille tuomiseen ja lisätä heidän osallistumistaan päätöksentekoprosesseihin. (Welp 2010, 46.) Verkkodemokratian lisäksi sähköisistä vaikuttamiskeinoista puhuttaessa esille nousevat myös käsitteet e-osallistumisesta (e-participation) ja e-hallinnosta (e-government). E-osallistumisella tarkoitetaan ICT-palvelujen käyttämistä hallinnon toiminnan ja politiikan tiedottamisväylänä kansalaisille sekä apuna kansalaisten konsultoinnissa ja aktivoimisessa (Charalabidis ym. 2010, 2). E-hallinnon tarkoituksena on taas tehdä julkishallinnon palvelut helpommin saavutettaviksi, asiakaslähtöisemmiksi ja vastaamaan paremmin kansalaisten tarpeisiin (Gunter 2006, ). E- osallistumisen ja verkkodemokratian välille on vaikeaa luoda selkeää jakolinjaa (Welp 2010, 46). Verkkodemokratiaan liitetään sähköiset osallistumis- ja vaikuttamismuodot (Anttiroiko 2002), joten e-osallistuminen voidaan tässä yhteydessä määritellä osaksi verkkodemokratiaa. Internetin rooli poliittisen osallistumisen kontekstissa on kiistelty. Teknologian mahdollinen potentiaali kasvattaa kansalaisten osallistumisastetta on ollut aiheena jo useita vuosia akateemisessa keskustelussa (Macintosh 2004, 1). Verkossa tapahtuvaa poliittista osallistumista on kuitenkin kritisoitu siitä, että osallistumisen vaikuttavuus jää usein hyvin heikoksi. Verkossa osallistumisen voidaan nähdä vaikuttavan ennemminkin osallistujien kokemaan mielihyvään, ja sen kautta vaikuttamista on myös pidetty pikemminkin utopistisena tavoitteena kuin vakavasti otettavana poliittisen osallistumisen muotona (Qvortrup 2007, 67). Sähköistä osallistumista voidaan kritisoida myös klikkausdemokratiaksi, jolloin osallistuminen ei välttämättä johda todellisiin vaikutuksiin (Kuntademokratian kehittämisen suuntaviivat -julkaisu 2015, 20). Ongelmallista poliittisen osallistumisen kannalta on se, että internet houkuttelee jo valmiiksi aktiiviset henkilöt osallistumaan (Bimber 2001). Norris (2005, 5) onkin todennut, ettei yhdenvertaisuus välttämättä toteudu internetissä, sillä se saattaa vahvistaa jo vaaliosallistumiseenkin 19

Valtioneuvoston demokratiapolitiikka ja sähköiset demokratiapalvelut. Niklas Wilhelmsson Neuvotteleva virkamies Oikeusministeriö

Valtioneuvoston demokratiapolitiikka ja sähköiset demokratiapalvelut. Niklas Wilhelmsson Neuvotteleva virkamies Oikeusministeriö Valtioneuvoston demokratiapolitiikka ja sähköiset demokratiapalvelut Niklas Wilhelmsson Neuvotteleva virkamies Oikeusministeriö Demokratian kehittäminen: taustaa Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Valtion demokratiapolitiikka ja demokratian uudet haasteet. Niklas Wilhelmsson oikeusministeriö demokratia- kieli ja perusoikeusasioiden yksikkö

Valtion demokratiapolitiikka ja demokratian uudet haasteet. Niklas Wilhelmsson oikeusministeriö demokratia- kieli ja perusoikeusasioiden yksikkö Valtion demokratiapolitiikka ja demokratian uudet haasteet Niklas Wilhelmsson oikeusministeriö demokratia- kieli ja perusoikeusasioiden yksikkö 1 Taulukko, Democracy indexin kymmenen kärki Overall score

Lisätiedot

Uuden kuntalain mahdollisuudet demokratian ja osallisuuden kehittämiseen sekä kokemuksia asukasvaikuttamisesta aikaisemmista kuntaliitoksista

Uuden kuntalain mahdollisuudet demokratian ja osallisuuden kehittämiseen sekä kokemuksia asukasvaikuttamisesta aikaisemmista kuntaliitoksista Uuden kuntalain mahdollisuudet demokratian ja osallisuuden kehittämiseen sekä kokemuksia asukasvaikuttamisesta aikaisemmista kuntaliitoksista 12.11.2013 Page 1 Demokratian ja osallisuuden taustatekijät

Lisätiedot

Uuden kuntalain mahdollisuudet demokratian ja osallisuuden kehittämiseen sekä kokemuksia asukasvaikuttamisesta aikaisemmista kuntaliitoksista

Uuden kuntalain mahdollisuudet demokratian ja osallisuuden kehittämiseen sekä kokemuksia asukasvaikuttamisesta aikaisemmista kuntaliitoksista Uuden kuntalain mahdollisuudet demokratian ja osallisuuden kehittämiseen sekä kokemuksia asukasvaikuttamisesta aikaisemmista kuntaliitoksista Jarkko Majava FCG Konsultointi 18.12.2013 Page 1 Demokratian

Lisätiedot

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari 26.2.2015 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamuspula Luottamustoimien ei-houkuttelevuus

Lisätiedot

POLIITTINEN OSALLISTUMINEN ( ) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto

POLIITTINEN OSALLISTUMINEN ( ) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto POLIITTINEN OSALLISTUMINEN (17.11 2017) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto (maria.back@uta.fi) MUUTTUVA YHTEISKUNTA JA OSALLISTUMINEN Demokratia ei ole staattinen tila demokratian ja kansalaisten

Lisätiedot

Teeman laajuuden ja monimuotoisuuden vuoksi demokratiapoliittisen selonteon rakenne jaetaan yleiseen ja temaattiseen osaan.

Teeman laajuuden ja monimuotoisuuden vuoksi demokratiapoliittisen selonteon rakenne jaetaan yleiseen ja temaattiseen osaan. Liite 1 OM 7/021/2011 Demokratiapoliittinen selonteko, arviointisuunnitelma 1 Demokratiapoliittinen selonteko Hallitusohjelmassa linjataan, että äänestysaktiivisuutta ja kansalaisvaikuttamisen edellytyksiä

Lisätiedot

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamustoimien ei-houkuttelevuus Vallankäytön korostuminen

Lisätiedot

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2. Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.2013 Kuntademokratian kehittämiselle on jo nyt hyvää pohjaa lainsäädännössä

Lisätiedot

Avoimen hallinnon edistäminen osana Rovaniemen kaupungin toimintaa. Toimenpiteet 2018-

Avoimen hallinnon edistäminen osana Rovaniemen kaupungin toimintaa. Toimenpiteet 2018- Avoimen hallinnon edistäminen osana Rovaniemen kaupungin toimintaa. Toimenpiteet 2018- Yleishallinto/Hallintopalvelut Erityisasiantuntija Maarit Alikoski 2.3.2018 Esitys Tausta Suomen avoimen hallinnon

Lisätiedot

Kohti uutta kuntaa Rovaniemen Demokratiapäivän 2015 avoin keskustelufoorumi. Maarit Alikoski ROVANIEMEN KAUPUNKI

Kohti uutta kuntaa Rovaniemen Demokratiapäivän 2015 avoin keskustelufoorumi. Maarit Alikoski ROVANIEMEN KAUPUNKI Kohti uutta kuntaa Rovaniemen Demokratiapäivän 2015 avoin keskustelufoorumi Maarit Alikoski 21.10.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Kunnan rooli ja tehtävät uudistuvat Yksi keskeinen vaikuttava tekijä: sosiaali-

Lisätiedot

KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN

KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN Julkaistavissa.. klo 00.0 KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN Usko kansanäänestyksen järkevyyteen on vähentynyt Alhaisina pysyvät äänestysprosentit niin kunnallisissa kuin valtakunnallisissakin

Lisätiedot

Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet

Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman avausseminaari 16.3.2004 Heikki Paloheimo Valtio-opin laitos 20014 Turun yliopisto heikki.paloheimo@utu.fi Äänestysaktiivisuus

Lisätiedot

Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä

Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä Uuden kaupungin arvosana kyseisen palvelun tai teeman osalta. Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä DEMOKRATIA KRITEERI NYKYTILAN EDUT ERILLISET KUNNAT:

Lisätiedot

Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö

Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö Kuntalain uudistamisen tavoitteet TALOUDEN KESTÄVYYS Kunnan toiminnan taloudellisen kestävyyden turvaaminen

Lisätiedot

Uuden kuntalain rakenne ja keskeiset periaatteet. Parlamentaarinen seurantaryhmä 10.9.2013

Uuden kuntalain rakenne ja keskeiset periaatteet. Parlamentaarinen seurantaryhmä 10.9.2013 Uuden kuntalain rakenne ja keskeiset periaatteet Parlamentaarinen seurantaryhmä 10.9.2013 Kuntalaisten kaupunkinäkymä Yksityinen palveluntuottaja Sairaanhoitopiiri Kuntayhtymät Maakunnat, seudut ym. yhteistyö

Lisätiedot

Oikeusministeriön toimet kuntavaaleihin Niklas Wilhelmsson Neuvotteleva virkamies Oikeusministeriö

Oikeusministeriön toimet kuntavaaleihin Niklas Wilhelmsson Neuvotteleva virkamies Oikeusministeriö Oikeusministeriön toimet kuntavaaleihin 2017 Niklas Wilhelmsson Neuvotteleva virkamies Oikeusministeriö 1 Johdanto Demokratiapoliittisessa selonteossa (VNS 3/2014 vp) todetaan yhdeksi suomalaisen demokratian

Lisätiedot

Poliittisen osallistumisen eriytyminen

Poliittisen osallistumisen eriytyminen Poliittisen osallistumisen eriytyminen Hanna Wass akatemiatutkija, yliopistonlehtori hanna.wass@helsinki.fi Twitter: @hanna_wass Seminaari- ja kuulemistilaisuus valtioneuvoston demokratiapoliittisesta

Lisätiedot

Kansalaisten kuuleminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa pakkopullaa vai mahdollisuus?

Kansalaisten kuuleminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa pakkopullaa vai mahdollisuus? Kansalaisten kuuleminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa pakkopullaa vai mahdollisuus? Niklas Wilhelmsson Neuvotteleva virkamies Oikeusministeriö 14.10.2015 1 Miksi kehittää avointa ja vuorovaikutteista

Lisätiedot

TURVALLISUUS JA KOETUT UHKATEKIJÄT (%).

TURVALLISUUS JA KOETUT UHKATEKIJÄT (%). Suomi/Nyt-kysely Osa Demokratian kohtalo -hanketta, jota johtaa ajatushautomo Magma Taloustutkimus Oy kokosi 7.2. 8.3.207 kaksi valtakunnallisesti edustavaa kyselyaineistoa 8 79 -vuotiaista suomalaisista.

Lisätiedot

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013 Avoin Hallinto 2 Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke Tiedon saatavuus Kansalaisten osallisuus Hallinnon vastuullisuus Uusien teknologioiden hyödyntäminen 8 valtiota käynnisti vuonna 2011 Nyt

Lisätiedot

Demokratian merkityksen kokonaisuus

Demokratian merkityksen kokonaisuus Demokratian merkityksen kokonaisuus Asukkaat maakuntauudistuksen keskiöön Maakuntakoulutukset Liisa Häikiö Demokratia: peruslähtökohtia Demokraattinen yhteiskunta on keskeinen, globaalisti jaettu hyvän

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

OIKEUSMINISTERIÖ. Luonnos Demokratiaselonteko

OIKEUSMINISTERIÖ. Luonnos Demokratiaselonteko OIKEUSMINISTERIÖ MUISTIO Luonnos 15.8.2012 1 Demokratiaselonteko Hallitusohjelmassa linjataan, että äänestysaktiivisuutta ja kansalaisvaikuttamisen edellytyksiä kehitetään kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman

Lisätiedot

Uusi kuntalaki Demokratia ja osallistuminen

Uusi kuntalaki Demokratia ja osallistuminen Uusi kuntalaki 2015 - Demokratia ja osallistuminen Kuntamarkkinat 10- Mervi Kuittinen Laissa säädettäisiin: Kunnan asukkaiden osallistumisoikeutta koskeva luku (5. luku) kunnan asukkaiden äänioikeudesta

Lisätiedot

Kuntalaiset keskiöön - projektin tausta ja tavoitteet. Projektiverkosto , Kuntatalo

Kuntalaiset keskiöön - projektin tausta ja tavoitteet. Projektiverkosto , Kuntatalo Kuntalaiset keskiöön - projektin tausta ja tavoitteet Projektiverkosto 21.5.2013, Kuntatalo Kuntalaiset keskiöön - projekti on Kuntaliiton, kuntien ja sidosryhmien yhteinen kehittämisprojekti, jonka tehtävänä

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto hallituksen esityksestä maakuntalaiksi (HE 15/2017) eduskunnan hallintovaliokunta puheenjohtaja Kimi Uosukainen

Asiantuntijalausunto hallituksen esityksestä maakuntalaiksi (HE 15/2017) eduskunnan hallintovaliokunta puheenjohtaja Kimi Uosukainen Asiantuntijalausunto hallituksen esityksestä maakuntalaiksi (HE 15/2017) eduskunnan hallintovaliokunta 5.5.2017 puheenjohtaja Kimi Uosukainen YLEISTÄ Lausunnossa hallituksen esitystä maakuntalaiksi tarkastellaan

Lisätiedot

Asukkaiden itsehallinto ja maakuntavaalit

Asukkaiden itsehallinto ja maakuntavaalit Asukkaiden itsehallinto ja maakuntavaalit Kuntamarkkinat 12.9.2018 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö +358 50 337 5634, marianne.pekola-sjoblom@kuntaliitto.fi Twitter: @M_PekolaSjöblom Näkökulmia:

Lisätiedot

#Hallintoavoimeksi Taustamuistio avoimen hallinnon IV kansallisen toimintaohjelman laadinnan tueksi

#Hallintoavoimeksi Taustamuistio avoimen hallinnon IV kansallisen toimintaohjelman laadinnan tueksi 1(5) 11.3.2019 #Hallintoavoimeksi Taustamuistio avoimen hallinnon IV kansallisen toimintaohjelman laadinnan tueksi Tämä muistio on laadittu Avoimen hallinnon IV toimintaohjelman laadintaprosessin tueksi.

Lisätiedot

Kunnan rooli muuttuu Kuntalaki uudistuu...entä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet?

Kunnan rooli muuttuu Kuntalaki uudistuu...entä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet? Kunnan rooli muuttuu Kuntalaki uudistuu...entä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet? Salon kansalaisopisto & Kylien Salo 25.9.2014 Siv Sandberg, Åbo Akademi siv.sandberg@abo.fi Kuntalaisten

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet

Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet Erja Poutiainen ja Kuntoutussäätiön tutkijat Kuntoutuksen suunnannäyttäjä Kuntoutussäätiön tutkimuksella tuemme Kuntoutuksen kokonaisvaltaista uudistumista Työhön

Lisätiedot

Missä mennään nuorten verkko-osallistumisen kehittämisessä? Tampereen kehittämispäivät, Suunnittelija Merja-Maaria Oinas

Missä mennään nuorten verkko-osallistumisen kehittämisessä? Tampereen kehittämispäivät, Suunnittelija Merja-Maaria Oinas Missä mennään nuorten verkko-osallistumisen kehittämisessä? Tampereen kehittämispäivät, 3.10.2014 Suunnittelija Merja-Maaria Oinas Nuorten osallistuminen ja kuuleminen - taustalla lain velvoitteet Lainsäädäntö

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Osallistuminen ja vaikuttaminen vaikuttamiskanavat haltuun! Anneli Salomaa, oikeusministeriö 28.10.2015

Osallistuminen ja vaikuttaminen vaikuttamiskanavat haltuun! Anneli Salomaa, oikeusministeriö 28.10.2015 Osallistuminen ja vaikuttaminen vaikuttamiskanavat haltuun! Anneli Salomaa, oikeusministeriö 28.10.2015 Oikeusministeriön Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö Vaalilain, puoluelain ja kielilain

Lisätiedot

Osallistaminen kunnissa. Osallisuustyöryhmä Laura Kelhä

Osallistaminen kunnissa. Osallisuustyöryhmä Laura Kelhä Osallistaminen kunnissa Osallisuustyöryhmä 23.5.2019 Laura Kelhä Osallisuus lainsäädännössä Osallistuminen on oikeus, josta on säädetty muun muassa perustuslaissa (731/1999). Kuntalaissa (410/2015) säädetään

Lisätiedot

Asukkaat maakunta- ja soteuudistuksen keskiöön (AKE)

Asukkaat maakunta- ja soteuudistuksen keskiöön (AKE) Asukkaat maakunta- ja soteuudistuksen keskiöön (AKE) Pilottimaakuntien koulutustarjotin 2.3.2018 AKE-projektin pilottimaakunnat Etelä-Karjala Kainuu Keski-Pohjanmaa Lappi Pirkanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Savo

Lisätiedot

Kunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017 Nuorten osallisuus- ja kuulemisjärjestelmä

Kunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017 Nuorten osallisuus- ja kuulemisjärjestelmä Kunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017 Nuorten osallisuus- ja kuulemisjärjestelmä Aluehallintovirastot arvioivat säännöllisesti kuntien peruspalveluja. Nuorisotoimen vuoden 2017 arviointikohteena

Lisätiedot

Uusi kuntalaki demokratian ja osallistumisen näkökulmasta - miten verkostotyöllä on voitu vaikuttaa lainvalmisteluun?

Uusi kuntalaki demokratian ja osallistumisen näkökulmasta - miten verkostotyöllä on voitu vaikuttaa lainvalmisteluun? Uusi kuntalaki demokratian ja osallistumisen näkökulmasta - miten verkostotyöllä on voitu vaikuttaa lainvalmisteluun? Neuvotteleva virkamies, HT Inga Nyholm Valtiovarainministeriö Säädösvalmistelun kehittäminen

Lisätiedot

Miten sosiaalinen media ja sähköinen osallistumisympäristö (SADe) tukevat osallistumista?

Miten sosiaalinen media ja sähköinen osallistumisympäristö (SADe) tukevat osallistumista? Miten sosiaalinen media ja sähköinen osallistumisympäristö (SADe) tukevat osallistumista? Finanssineuvos Katju Holkeri, Valtiovarainministeriö 24.11.2010 Kaikilla kansalaisilla tulisi olla yhtäläiset mahdollisuudet

Lisätiedot

Uusi Seelanti. katju.holkeri@vm.fi

Uusi Seelanti. katju.holkeri@vm.fi Uusi Seelanti katju.holkeri@vm.fi Tavoite 1 Haluttu työnantaja Varmistaa, että valtionhallinto on työnantajana houkutteleva hyville, sitoutuneille työntekijöille. Tavoite 2 Erinomaiset virkamiehet Luoda

Lisätiedot

Kuntavaalit kunnallisen demokratian ilmapuntarina

Kuntavaalit kunnallisen demokratian ilmapuntarina Kuntavaalit kunnallisen demokratian ilmapuntarina Kunnallistieteen päivät 11.-12.11.2004 Heikki Paloheimo Politiikan tutkimuksen laitos 30014 Tampereen yliopisto heikki.paloheimo@uta.fi Edustuksellisen

Lisätiedot

Demokratiapäivä

Demokratiapäivä Demokratiapäivä 13.10.2015 Teemasessio 2:Edustuksellisen ja suoran demokratian muodostama kokonaisuus - miten niiden johtaminen ja kehittäminen vaikuttaa toisiinsa ja miten niitä kehitetään samanaikaisesti?

Lisätiedot

Kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamistavat Manner-Suomen kunnissa 2017

Kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamistavat Manner-Suomen kunnissa 2017 Kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamistavat Manner-Suomen kunnissa 2017 Tuloksia Kuntaliiton kesäkuussa 2018 toteuttamasta Kuntalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen 2017 kyselystä Kuntauutinen (https://www.kuntaliitto.fi/uutishuone/ajankohtaista)

Lisätiedot

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 1 KUOPION OSALLISUUSKYSELY ASUKKAILLE 2013 Kaikille Kuopion asukkaille suunnattu Kuopion osallisuuskysely toteutettiin

Lisätiedot

Avoin ja yhdenvertainen osallistuminen. Valtioneuvoston demokratiapoliittisen selonteon 2014 tiivistelmä selkosuomeksi

Avoin ja yhdenvertainen osallistuminen. Valtioneuvoston demokratiapoliittisen selonteon 2014 tiivistelmä selkosuomeksi Avoin ja yhdenvertainen osallistuminen Valtioneuvoston demokratiapoliittisen selonteon 2014 tiivistelmä selkosuomeksi Avoin ja yhdenvertainen osallistuminen Valtioneuvoston demokratiapoliittisen selonteon

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunnan moninaisuus

Tulevaisuuden kunnan moninaisuus Tulevaisuuden kunnan moninaisuus Suomen Kuntaliiton ja Pirkanmaan liiton maakuntatilaisuus 9.5.2018 Tampereella Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö +358 50 337 5634, marianne.pekola-sjoblom@kuntaliitto.fi

Lisätiedot

Poliittisen osallisuuden eriytyminen demokratian ongelmana

Poliittisen osallisuuden eriytyminen demokratian ongelmana Poliittisen osallisuuden eriytyminen demokratian ongelmana Hanna Wass akatemiatutkija, yliopistonlehtori hanna.wass@helsinki.fi Twitter: @hanna_wass Suomi 100 -demokratiaviikkojen juhlaseminaari 30.3.2017

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö 1 MITEN YHTEISKUNNALLINEN ILMAPIIRI VAIKUTTAA IHMISTEN TURVALLISUUTEEN? MIKSI VÄESTÖRYHMIEN VÄLILLE

Lisätiedot

Uusi kuntalaki osallisuuden näkökulmasta

Uusi kuntalaki osallisuuden näkökulmasta Uusi kuntalaki osallisuuden näkökulmasta Kenen osallisuus?-seminaari 2.9.2014 Neuvotteleva virkamies Inga Nyholm Kuntalain valmisteluaikataulu Hallituksen esitysluonnos kuntalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi

Lisätiedot

Mikä maakuntauudistus ja miksi?

Mikä maakuntauudistus ja miksi? Mikä maakuntauudistus ja miksi? 1-27.1.2017 Miksi uudistus tehdään ja mitä sillä tavoitellaan? Tehokkaamman hallinnon avulla edistetään ihmisten ja yritysten toimintaa Uudistus tehdään avoimesti, asiakaslähtöisesti

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Uusi vaikuttamispalvelu: Nuortenideat.fi Demokraattinen vaikuttamiskanava Nuorten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tukeva Matalan kynnyksen palvelu, näkyvä

Lisätiedot

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuussuunnittelun ohjeistus

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuussuunnittelun ohjeistus Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuussuunnittelun ohjeistus 1 Edistämisvelvollisuudet Yhdenvertaisuuden edistäminen (luku 2). Laki edellyttää yhdenvertaisuussuunnitelmaa viranomaisilta,

Lisätiedot

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna 1 Amartya Sen Demokratia sisältää kaksi ydinlupausta: Kaikkia kohdellaan

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta parlamentaarinen työryhmä. Kimi Uosukainen, puheenjohtaja 3.6.2016 Helsinki

Tulevaisuuden kunta parlamentaarinen työryhmä. Kimi Uosukainen, puheenjohtaja 3.6.2016 Helsinki Tulevaisuuden kunta parlamentaarinen työryhmä Kimi Uosukainen, puheenjohtaja 3.6.2016 Helsinki Mikä on Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto? Nuorten osallisuuden asiantuntijajärjestö, joka on perustettu vuonna

Lisätiedot

Uudet osallistumismuodot perinteisten toimintamallien haastajina?

Uudet osallistumismuodot perinteisten toimintamallien haastajina? Uudet osallistumismuodot perinteisten toimintamallien haastajina? Maija Setälä Turun yliopisto maiset@utu.fi Perustuu Kansanvallan uudet muodot hankkeen tuloksiin (Henrik Serup Christensen, Maija Jäske,

Lisätiedot

MITÄ OPITTIIN KAINUUN MAAKUNTAVAALEISTA? KAINUUN HALLINTOKOKEILUN ARVIOINNIN NÄKÖKULMA Demokratiapäivä , Helsinki

MITÄ OPITTIIN KAINUUN MAAKUNTAVAALEISTA? KAINUUN HALLINTOKOKEILUN ARVIOINNIN NÄKÖKULMA Demokratiapäivä , Helsinki MITÄ OPITTIIN KAINUUN MAAKUNTAVAALEISTA? KAINUUN HALLINTOKOKEILUN ARVIOINNIN NÄKÖKULMA Demokratiapäivä 17.10.2017, Helsinki Anni Jäntti kunta- ja aluejohtamisen yliopistonlehtori Tampereen yliopisto KAINUUN

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät 7.11.2016 Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Kuntalaiskyselyn tulokset. Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Kaupunginkanslia / Suunnittelu ja rahoitusryhmä

Kuntalaiskyselyn tulokset. Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Kaupunginkanslia / Suunnittelu ja rahoitusryhmä Kuntalaiskyselyn tulokset Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Taustatiedot: ammatti 3 % 8 % 8 % 3 % 1 % 16 % 25 % 36 % Koululainen Kunnan tai valtion työntekijä Yrittäjä Työtön Opiskelija Töissä yksityisellä

Lisätiedot

Välineitä osallistumisen arviointiin ja mittaamiseen

Välineitä osallistumisen arviointiin ja mittaamiseen Välineitä osallistumisen arviointiin ja mittaamiseen Työryhmätyön esittelyä kuntademokratiaverkostolle Katja Syvärinen @KSyvarinen 13.3.2019 Toimeksianto kuntademokratiaverkostolta Kuntademokratiaverkoston

Lisätiedot

Heikki Paloheimo, Tampereen yliopisto

Heikki Paloheimo, Tampereen yliopisto Heikki Paloheimo, Tampereen yliopisto Demokratiaseuranta ja vaaliaineistot: teemat ja tavoitteet (Teksti on alun perin osa oikeusministeriölle toimitettua esitystä Suomen demokratiaindikaattoreiden perusaineistojen

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Kuntalaisaloitteet kunnan asukkaiden osallistumiskanavana

Kuntalaisaloitteet kunnan asukkaiden osallistumiskanavana Kuntalaisaloitteet kunnan asukkaiden osallistumiskanavana Tietoja kuntalaisaloitteiden määristä 2005-2011 Kuntalaisten suhtautuminen kuntalaisaloitteisiin Maaliskuu 2012 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

ARTTU Kuntalaistutkimus 2015 Lappeenranta

ARTTU Kuntalaistutkimus 2015 Lappeenranta ARTTU Kuntalaistutkimus 2015 Osallistuminen ja vaikuttaminen Yleisiä näkemyksiä, päätöksenteko ja osallistuminen Kuntalaistutkimus 2015 Lappeenrannan vastausprosentti 39,8% (N=478) Kuntalaiskysely on osa

Lisätiedot

Tulevaisuuden Orimattila Asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen kehittämisohjelma

Tulevaisuuden Orimattila Asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen kehittämisohjelma Tulevaisuuden Orimattila Asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen kehittämisohjelma 2016-2017 Orimattilan visio 2020: Itsenäinen Orimattila on uudistumiskykyinen ja yhteisöllinen maaseutukaupunki metropolialueen

Lisätiedot

Kulttuuripolitiikka ja osallisuus

Kulttuuripolitiikka ja osallisuus Alustus, kulttuurituottajapäivät 17.9.2019 Kulttuuripolitiikka ja osallisuus Sakarias Sokka 1 Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore o Korkeatasoista tutkimus- ja asiantuntijatietoa, mm. kulttuuripoliittisen

Lisätiedot

Avoin data ja kaupunkien strategiset tavoitteet

Avoin data ja kaupunkien strategiset tavoitteet Avoin data ja kaupunkien strategiset tavoitteet 14.6.2017 DataBusiness-kiertue Ari Ylinärä Oulun kaupunki // Konsernihallinto // Tietohallinto Avoimen datan edistäminen 14.6.2017 avoimen datan hanke datatoiveet

Lisätiedot

Heikki Paloheimo

Heikki Paloheimo Lausunto eduskunnan perustuslakivaliokunnalle asiakirjasta Avoin ja yhdenvertainen osallistuminen. Valtioneuvoston demokratiapoliittinen selonteko 2014 (VNS 3/2014 vp) 11.4.2014 Heikki Paloheimo Valtioneuvoston

Lisätiedot

Minkälaista demokratiaa kansalaiset haluavat? Millaista demokratiaa

Minkälaista demokratiaa kansalaiset haluavat? Millaista demokratiaa Minkälaista a kansalaiset haluavat? Heikki Paloheimo Millaista a suomalaiset Demokratia ja demokratisoituminen haluavat Emeritusprofessori Tatu Vanhasen 80-vuotisjuhlaseminaari 27.4.2009 Heikki Paloheimo

Lisätiedot

Kansalaiselle oikeus saada palvelua selkokielellä?

Kansalaiselle oikeus saada palvelua selkokielellä? Kansalaiselle oikeus saada palvelua selkokielellä? 29.3.2019 Jenni Ala-Peijari Valtionhallinnon kehittämisosasto Miksi avoimuus on tärkeää? Avoimuuden edistämisen lähtökohtina avoimen hallinnon työssä

Lisätiedot

Mikä maakuntauudistus ja miksi?

Mikä maakuntauudistus ja miksi? Mikä maakuntauudistus ja miksi? 1-17.2.2017 Miksi uudistus tehdään ja mitä sillä tavoitellaan? Tehokkaamman hallinnon avulla edistetään ihmisten ja yritysten toimintaa Uudistus tehdään avoimesti, asiakaslähtöisesti

Lisätiedot

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen Kylätoiminnan neuvottelupäivät Tampere 16.11.2015 Tauno Linkoranta YTR:n verkostot Tukevat maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2014-2020

Lisätiedot

Osallisuusohjelma LUONNOS 3.0, KHALL NÄHTÄVILLÄ 30 PV, AJALLA KHALL XX.XX.2019 XX KVALT XX.XX.

Osallisuusohjelma LUONNOS 3.0, KHALL NÄHTÄVILLÄ 30 PV, AJALLA KHALL XX.XX.2019 XX KVALT XX.XX. 0 (8) Osallisuusohjelma TULEVAISUUDEN JANAKKALAN TEKEVÄT KUNTALAISET LUONNOS 3.0, 13.3.2019 KHALL 18.3.2019 83 NÄHTÄVILLÄ 30 PV, AJALLA 25.3-24.4.2019 KHALL XX.XX.2019 XX KVALT XX.XX.2019 XX Janakkalan

Lisätiedot

Kovera luottamus särkymättömässä demokratiassa

Kovera luottamus särkymättömässä demokratiassa Kovera luottamus särkymättömässä demokratiassa Hanna Wass akatemiatutkija, yliopistonlehtori hanna.wass@helsinki.fi Twitter: @hanna_wass Avoimen hallinnon III toimintaohjelman käynnistystilaisuus 24.8.2017

Lisätiedot

KUNTALAKI - toimielimet ja johtaminen. Arto Sulonen

KUNTALAKI - toimielimet ja johtaminen. Arto Sulonen KUNTALAKI - toimielimet ja johtaminen Arto Sulonen Uudistuksen organisointi Parlamentaarinen seurantaryhmä, pj. hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Työvaliokunta, pj. ylijohtaja Päivi Laajala,

Lisätiedot

KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET

KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET KOTOUTTAMISLAKI KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET mahdollisuus päästä yhteiskunnan jäseneksi oikeus kaikkiin peruspalveluihin, kuten terveydenhoito, koulutus, eläke, työttömyysturva, työllistyminen KOTOUTTAMISTYÖN

Lisätiedot

Kohti seuraavaa sataa

Kohti seuraavaa sataa Kohti seuraavaa sataa Suomen keskeiset kysymykset 2020-luvulla 8.12.2017 POSTERINÄYTTELYN TULOKSIA Keskeiset kysymykset TOP 10 Miten irtikytketään hyvinvointi luonnonvarojen kestämättömästä käytöstä ja

Lisätiedot

Osallistaako kunta, osallistuuko kuntalainen?

Osallistaako kunta, osallistuuko kuntalainen? Osallistaako kunta, osallistuuko kuntalainen? Raportin julkistus Demokratiaverkoston tilaisuudessa 5.6.201 Marianne Pekola-Sjöblom & Sirkka-Liisa Piipponen @kuntademokratia @M_PekolaSjoblom 5.6.201 Sirkka-Liisa

Lisätiedot

Turvallisuus ja turvattomuus hyvien väestösuhteiden näkökulmasta

Turvallisuus ja turvattomuus hyvien väestösuhteiden näkökulmasta Turvallisuus ja turvattomuus hyvien väestösuhteiden näkökulmasta Panu Artemjeff & Mia Luhtasaari 6.3.2017 2/10 Väestöryhmät ovat ryhmiä, joihin ihmiset tuntevat kuuluvansa: Perhe & suku Ammattiryhmät Mitä

Lisätiedot

OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä. CP-liitto Anne Ilvonen suunnittelija OK-opintokeskus. Opintotoiminnan Keskusliitto.

OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä. CP-liitto Anne Ilvonen suunnittelija OK-opintokeskus. Opintotoiminnan Keskusliitto. OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä CP-liitto 29.3.2008 Anne Ilvonen suunnittelija OK-opintokeskus Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

Osallisuus uusilla SOTE-alueilla? Jenni Airaksinen

Osallisuus uusilla SOTE-alueilla? Jenni Airaksinen Osallisuus uusilla SOTE-alueilla? Jenni Airaksinen Sote-uudistuksen tavoitteet Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa Vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Avoimen hallinnon kumppanuusohjelma. katju.holkeri@vm.fi Jyväskylä 29.8.2013

Avoimen hallinnon kumppanuusohjelma. katju.holkeri@vm.fi Jyväskylä 29.8.2013 Avoimen hallinnon kumppanuusohjelma katju.holkeri@vm.fi Jyväskylä 29.8.2013 Mitä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu Avoin hallinto Open Government Partnership Suomen toimintaohjelman valmistelu Mikä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

Maahanmuuttaja oman elämänsä toimijana Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO Peter Kariuki

Maahanmuuttaja oman elämänsä toimijana Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO Peter Kariuki Maahanmuuttaja oman elämänsä toimijana Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO Peter Kariuki Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO 14.11.2011 Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) Valtioneuvoston

Lisätiedot

Asiakkaan osallisuus palveluissa. Minna Laitila

Asiakkaan osallisuus palveluissa. Minna Laitila Asiakkaan osallisuus palveluissa Minna Laitila 25.1.2018 Monimuotoinen osallisuus Inclusion, syrjäytymisen vastapari Tarkoitetaan useimmiten kiinnittymistä yhteiskuntaan ja yhteisöihin, jäsenyyden kokemista,

Lisätiedot

Kuntalaiset keskiöön projektiverkosto Terveiset lain valmistelusta!

Kuntalaiset keskiöön projektiverkosto Terveiset lain valmistelusta! Kuntalaiset keskiöön projektiverkosto Terveiset lain valmistelusta! Nyholm Inga, VM 29.8.2013 Ajankohtaista kuntalakiuudistuksesta Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä linjasi lakiuudistuksen jatkovalmistelua

Lisätiedot

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto Sivu 1 / 5 RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015 1. Johdanto Raahen kaupungilla on pitkät perinteet yhteistyöstä ja kylien tukemisesta. Vuonna 1989 Raahen kaupunki osallistui kolmivuotiseen, valtakunnalliseen

Lisätiedot

Yhteinen Etelä-Pohjanmaa asukkaat mukana uudistuksessa

Yhteinen Etelä-Pohjanmaa asukkaat mukana uudistuksessa Yhteinen Etelä-Pohjanmaa asukkaat mukana uudistuksessa Osallisuussuunnitelma valmisteluajalle LUONNOS 7.11.2017 VATE 14.11.2017 Minna Laitila Sisällys 1. JOHDANTO 2. ASUKKAIDEN OSALLISUUS 3. OSALLISUUDEN

Lisätiedot

Sähköiset demokratiapalvelut osallistumisen ja vaikuttamisen vauhdittajina. Liisa Männistö, oikeusministeriö Tietoisku Kuntamarkkinoilla 9.9.

Sähköiset demokratiapalvelut osallistumisen ja vaikuttamisen vauhdittajina. Liisa Männistö, oikeusministeriö Tietoisku Kuntamarkkinoilla 9.9. Sähköiset demokratiapalvelut osallistumisen ja vaikuttamisen vauhdittajina Liisa Männistö, oikeusministeriö Tietoisku Kuntamarkkinoilla 9.9.2015 Sähköisten palveluiden mahdollisuudet ja haasteet Suomi

Lisätiedot

Nuorten osallisuus muuttuvassa yhteiskunnassa Muutoksen lähteillä koulutuspäivä Katri Kairimo Osastopäällikkö, Itäinen nuorisotyön osasto,

Nuorten osallisuus muuttuvassa yhteiskunnassa Muutoksen lähteillä koulutuspäivä Katri Kairimo Osastopäällikkö, Itäinen nuorisotyön osasto, Nuorten osallisuus muuttuvassa yhteiskunnassa Muutoksen lähteillä koulutuspäivä 8.5.2017 Katri Kairimo Osastopäällikkö, Itäinen nuorisotyön osasto, Helsingin kaupunki Nuorisobarometri 2016 Katse tulevaisuudessa

Lisätiedot

Kuntien tarjoamat osallistumis- ja vaikuttamistavat kuntalaisille

Kuntien tarjoamat osallistumis- ja vaikuttamistavat kuntalaisille Kuntien tarjoamat osallistumis- ja vaikuttamistavat kuntalaisille Ennakkotuloksia kuntalaisten osallistumista ja vaikuttamista kunnissa nykyisellä valtuustokaudella kartoittavasta faktakyselystä 2015 Kuntamarkkinat

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

MUUT OSALLISTUMISMUODOT JA DEMOKRAATTISET INNOVAATIOT

MUUT OSALLISTUMISMUODOT JA DEMOKRAATTISET INNOVAATIOT MUUT OSALLISTUMISMUODOT JA DEMOKRAATTISET INNOVAATIOT Poliittinen osallistuminen, Helsingin yliopisto 8.11.2017 Lauri Rapeli Åbo Akademi SISÄLTÖ 1. Osallistumismuodot 2. Osallistumisasenteet 3. Deliberatiivinen

Lisätiedot

Kaupungin työntekijöiden osallisuuskoulutus Vantaalla Miksi ja miten

Kaupungin työntekijöiden osallisuuskoulutus Vantaalla Miksi ja miten Kaupungin työntekijöiden osallisuuskoulutus Vantaalla Miksi ja miten Konserni- ja asukaspalvelut/kuntalaispalvelut Miksi osallisuuskoulutusta tarvitaan Demokratia uudessa kuntalaissa (410/2015) Kuntalain

Lisätiedot

1. MIKÄ ON OSALLISTUVA VANTAA?

1. MIKÄ ON OSALLISTUVA VANTAA? 1 1. MIKÄ ON OSALLISTUVA VANTAA? Osallistuva Vantaa on vantaalaisen asukasvaikuttamisen toimintamalli. Se tarjoaa asukkaille laajan valikoiman erilaisia vaikuttamisen muotoja ja tukee edustuksellista päätöksentekoa.

Lisätiedot

Uudistunut nuorisolaki

Uudistunut nuorisolaki Uudistunut nuorisolaki 23.5.2017 Kouvola Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Nuorisolaki 1285/2016 Lain rakenne Luku 1 Yleiset säännökset sisältää pykälät 1-3 Luku 2 Valtion nuorisotyö ja politiikka

Lisätiedot