Matkailureittien vastuullinen virkistyskäyttö

Transkriptio

1 Matkailureittien vastuullinen virkistyskäyttö Ympäristöseminaari Kylpylähotelli Levitunturi Perjantai klo 9:00 10:00 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Pekka Tuunanen PowerpointLEVI

2 Matkailureittien monipuolinen virkistyskäyttö Luontomatkailu Maastoliikenne Jokamiehenoikeudet

3 Luontomatkailu osana virkistyskäyttöä ja matkailua

4 Virkistyskäytön ja luontomatkailun toimijat

5 Ulkoilma-aktiviteetin merkitys kesällä

6 Ulkoilma-aktiviteetin merkitys talvella

7 Matkustusmotiivit Esimerkki: Kuhmo

8 Luontomatkailun osuus matkailun rahankäytöstä (Kuhmo)

9 Liikkuminen on motorisoitua Hotellista ei poistuta 7 km pidemmälle lihasvoimin Suurin osa liikkumisesta siten motorisoitua Liikkuminen tapahtuu reittejäpitkin.

10 Liikennesuorite Missä liikutaan? maantiet km 66 % liikennesuoritteesta kadut km 32 % liikennesuoritteesta yksityiset tiet km 2 % liikennesuoritteesta maastossa % liikennesuoritteesta

11 Ajoneuvokanta moottorikelkkaa L7 (rekisteröityä mönkijää) moottoripyörää mopoa traktoria ajoneuvoa ( henkilöautoa)

12 Liikenteen hiilidioksidipäästöt

13 Maaston ja tien määritelmät Maasto maa-alue ja jääpeitteinen vesialue joka ei ole tie maastoliikennereitti pellot ja puutarhat puistot, virkistysalueet metsät, joutomaat, suot pihat ja tilakeskukset ajoneuvojen ja työkoneiden ajourat retkeily- ja ulkoilureitit kilpailu- ja harjoittelualueet moottoriurheiluradat liikenteeltä eristetty alue Tieliikennelain tarkoittama tie yleinen tai yksityinen tie Katu, kaavatie moottorikelkkailureitti maantie Muu tie kiinteistöjen omat tiet; ei ole yleistä rajaamatonta käyttöoikeutta luonteeltaan yksityiset, vain tietyille asiakkaille varatut pysäköintialueet ja väylät osa yksityistä teitä (joilla ei ole läpiajoliikennettä) metsätiet

14 Aikaisemmat maastoliikennelait pykälää 29 pykälää 38 pykälää Moottorikelkkojen rekisteröintivelvollisuus

15 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maastoliikennelain muuttamisesta (HE 306/2010 vp.) Maastoliikennelain muutokset Ympäristöministeriö Pekka Tuunanen

16 HE maastoliikennelain Keskeiset tavoitteet muuttamisesta Uudistaa moottorikelkkareittisäännökset Maastoliikennereitit sääntelyn piiriin Maastoliikenteen ikärajaa täsmennettäisiin Ongelmiin puuttumiseen välineitä Uudistaa säännökset vastaamaan perustuslain vaatimuksia

17 Osittaisuudistus ei vaikuta Maanomistajan oikeuteen päättää maastoliikenteestään (4 ) Rasiteoikeuteen Oikeuteen ajaa jääpeitteisellä vesialueella Oikeuteen ajaa jääpeitteisellä vesialueella (vesilaki)

18 Reitit Moottorikelkkaurat moottorikelkkailureiteiksi liikennesäännöt voimaan ja kolmas osapuoli otetaan huomioon Suunnitelman laatiminen pakolliseksi yleisiä tai yksityisiä rasitteen muodostamisoikeutta ei muuteta suunnitelmien hyväksyminen kunnilta ELY:lle oikeusharkinta vähäiset reitit eivät kuuluisi sääntelyn piiriin 3 vuoden siirtymäkausi nykyisille urille sulanmaan maastoliikennereitit mahdolliseksi kasvava mönkijäliikenne reiteille tietyissä oloissa

19 Ikärajauudistus maastoliikenteen ikärajaan joustoa Perusikäraja edelleen 15 vuotta vuotta suorassa valvonnassa alle 12 vuotta ohjauksessa

20 Ongelmiin puuttumiseen välineitä liikennesääntöjä tarkennetaan reitin perustaminen ilman lain edellyttämää menettelyä on rangaistavaa toimenpiteestä luopuminen on mahdollista virallisen syyttäjän syyteoikeutta laajennetaan rikkomuksen ja laiminlyönnin oikaiseminen, uhkasakkomahdollisuus reittisuunnitelman esittämisvelvollisuus virka-apu maksujen periminen

21 Tämä laki tulee voimaan 1 heinäkuuta 2012 Hallintoviranomaisessa tämän lain voimaan tullessa vireillä olevaan asiaan sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Tämän lain 13 :ssä tarkoitetusta olemassa olevasta reitistä, jota ei ole käsitelty reittitoimituksessa ja jonka vaikutuksia ja liikennemääriä ei voida pitää vähäisinä, tulee tehdä ilmoitus elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskukselle vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta. Reittiä koskevassa ilmoituksessa annettavista tiedoista säädetään ympäristöministeriön asetuksella. Elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskus voi [kolmen vuoden] kuluessa ilmoituksen jättämisestä antaa sille, jonka on katsottava vastaavan reitistä, tämän lain 17 a :ssä tarkoitetut tarpeelliset määräykset lain säännösten ja määräysten noudattamiseksi. Toiminnasta haittaa kärsivä voi saattaa reittiä koskevan ilmoitusmenettelyn vireille elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskuksessa Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain vaatimiin toimenpiteisiin.

22 Moottorikelkkaväylien tavoiteverkkoselvitys 2009

23 Maastoliikenteeseen liittyviä muita selvityksiä Ympäristöministeriö on teettänyt tai ollut mukana seuraavissa selvityksissä: 1993 Maastoliikenteen ympäristövaikutukset (VYH) 1994 Motor i natur påfritid(temanord) 1996 Telamattomerkintäselvitys (Snow Pro Ky, VTT) 1999 Kittilän moottorikelkkamatkailun kehittämishanke (Kittilän kunta ym.) 2000 Moottorikelkkailun suunnittelu ja ympäristövaikutukset (Lapin ympäristökeskus) 2003 Valtioneuvoston periaatepäätös VILMAT 2004 Moottorikelkkaliikenteen melu esiselvitys (YM/WSP Finland) 2005 Maastoliikennemaksutyöryhmä (YM) 2006 Työsuojelu moottorikelkan ja mönkijän käytössä (YM) 2006 Moottorikelkkailu huvina, hyötynä ja häiriönä. Harrastajien, yritysten ja luonnon virkistyskäytön näkökulmia. (YM/WSP Finland) 2007 Moottorikelkkojen melu. Kenttätutkimukset ja laskentamalli (YM/WSP Finland)

24 Lumipeitteisten päivien lukumäärän vuotuinen keskiarvo vuosina

25 Ennuste lumipeitteisten päivien lukumääräksi vuosille skenaario RCAO-H/b2

26 Ennuste lumipeitteisten päivien lukumääräksi vuosille skenaario RCAO-E/b2

27 Valtakunnallinen tavoiteverkko (Kattava vaihtoehto)

28 Valtakunnallinen tavoiteverkko (Pohjoiseen painottuva)

29 Nykyinen ja uudet yhteydet

30 Maakunta Väylää, km Etelä-Karjala 180 Etelä-Pohjanmaa 250 Etelä-Savo 330 Kainuu 600 Kanta-Häme 90 Keski-Pohjanmaa 50 Keski-Suomi 510 Kymenlaakso 100 Lappi 2590 Pirkanmaa 230 Pohjanmaa 240 Pohjois-Karjala 530 Pohjois-Pohjanmaa 950 Pohjois-Savo 510 Päijät-Häme 120 Satakunta 50 Itä-Uusimaa Uusimaa Varsinais-Suomi Yhteensä 7330

31 Maastoliikenteen epäsuorat vaikutukset 1. Automatka Helsingistä Tahkon lomakeskukseen Nilsiään. Edestakainen automatka on noin 900 km. Perillä ajetaan moottorikelkalla 100 km. Jos auton kulutus on 8 litraa bensiiniä 100 km:llä ja moottorikelkan 25 litraa / 100 km, auto kuluttaa matkan aikana 72 litraa ja moottorikelkka 25 litraa. Kokonaiskulutus on siis 97 litraa, josta moottorikelkkailun osuus on noin neljännes. 2. Lentomatka Lontoosta Rovaniemelle. Lentomatka on noin 5000 km ja perillä ajetaan jälleen 100 km moottorikelkalla. Lentokoneen kulutus on noin 4 litraa/matkustaja/100 km, kun kone on täynnä. Lentoon kuluu näin ollen 200 litraa ja moottorikelkkailuun 25 litraa. Matkan suora kokonaispolttoaineenkulutus on 225 litraa, josta suoraan moottorikelkkailusta aiheutuu runsas kymmenesosa.

32 Moottorikelkkamelun leviäminen

33 Moottorikelkkailureitti maakuntakaavassa

34 Rakenteiden, palveluiden ja luonnon käyttäminen sekä jokamiehenoikeudet Voiko luontomatkailua rakentaa jokamiehenoikeuksien varaan?

35 Matkailun ja jokamiehenoikeuksien suhteesta on keskusteltu ainakin vuodesta 1983 Tällöin MEK:nkanssa sovittiin, ettei Suomen jokamiehenoikeuksia myydä valtion tukemassa matkailumarkkinoinnissa. Ei ollut järkevää markkinoida "ilmaisia" palveluita. Ilmaiset tienvarsiyöpymismahdollisuudet veisivät tuloja mm. leirintäalueilta ja muilta majoitusliikkeiltä. Myöskin vierastettiin sitä, että joku tekisi tiliä jokamiehenoikeuksilla, siis toisen omaisuudella.

36 Maailmankuva on tästä hieman muuttunut Nyt ajatellaan, että Suomen luonto olisi elinkeinolle ilmainen vetovoimatekijä. Luonnonvetovoimaperusteisen luontomatkailun merkitys on havaittu. Tämä ilmenee mm. siinä, että aiemmin kunnat vastustivat kansallispuistohankkeita kun nykyisin niitä halutaan.

37 Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen luontomatkailun kehittämisestä vuonna Ohjelman perusteissa todettiin, että ¼ Suomen matkailusta on luontomatkailua. Siinä todettiin, että "jokamiehenoikeudet turvataan luonnon virkistyskäytön perustana".

38 Onko jokamiehenoikeuksista Suomen matkailun vetovoimatekijäksi? Jokamiehenoikeudet ovat matkailulle Jokamiehenoikeudet ovat matkailulle imagokysymys ja oikeudellinen kysymys.

39 Maanomistajien näkemys Maanomistajatovat vierastaneet ajatusta, että matkailuliiketoiminta perustuisi jokamiehenoikeuteen eli korvauksetta käytettäisiin toisen maata ja omaisuutta. Maanomistajathaluaisivat oman siivun tuloista.

40 Jokamiehenoikeudet perustuvat lakiin antavat oikeuksia rajoittavat oikeuksia ohjaavat oikeuksien käyttämistä perustuslaki: lakia noudatettava tarkasti vesialueilla yleiskäyttöoikeus maa-alueella hallinnanoikeus maa-alueilla vallitseva maankäyttö mahdollistaa jokamiehenoikeuden

41 Oikeudellinen näkökulma: Tärkein toisen maan käyttöä koskeva säännös on rikoslain (769/1990) hallinnanloukkaussäännös(28. luku 11 ). Sen mukaisesti hallinnanloukkauksena ei pidetä tekoa josta on aiheutunut ainoastaan "vähäinen haitta.

42 Oikeudellinen näkökulma: Tämä tarkoittaa sitä, ettei toisen maata saa muuttaa ulkonaisesti toiseksi tai toisen vallitsevaa maankäyttöä ei saa estää. Näissä rajoissa saa siis harjoittaa toimintaa toisen maalla. Toiminnan syytai toimijan henkilöllisyysei vaikuta mainittuun toiminnan laillisuuteen

43 Oikeudellinen näkökulma: Siten matkailuliiketoimintaavoi harjoittaa jokamiehenoikeudella haitattomuuden rajoissa. Toiminnalle ei ole kuitenkaan silloin turvaa. Maanomistajan maankäyttö voi muuttua. Siten käytännössä toiminnasta joudutaan käytännössä sopimaan.

44 Imagonäkökulma Jokamiehenoikeudet liittyvät Suomen luontokuvaan harvaanasuttuna melkoisen luonnontilaisena maana. Tähän mielikuvaan sisältyy myös pääsymahdollisuusluontoon. Tärkeää on että matkailijan mielikuvassa on koko Suomi käytettävissä.

45 Rakenteiden käyttö ei ole jokamiehenoikeutta. Muun muassa keittokatoksen tai nuotiokehän, laiturin pitäjä voi määrätä niiden käyttöoikeudesta. Määräysoikeus ei saa olla syrjivää, jos kysymys on yleisestä palvelusta. Rakenteiden käytön rajoittamismahdollisuus eivät kuitenkaan koske mm. ulkoilureittejä ja yksityisiä teitä. Valtion maksuperustelaissa on hyvin kuvattu tuotettujen palveluiden maksullisuuden periaatteet. Yksityisten teiden käytön rajoittamismahdollisuudesta on säädetty yksityistielaissa.

46 Missä jokamiehenoikeuksia käytetään? Käytännössä usein riittää pelkkä mahdollisuus. Saavutettavuus ja palvelutmääräävät pitkälle sen, missä ihmiset liikkuvat. Esimerkiksi Suomenlinnassa käy vuoden aikana melkein sama määrä ihmisiä kuin Metsähallituksen palveluissa Lapissa. Aivan valtaosa matkailijoista on kaupunkilaisia, jotka pysyvät rakennetulla polulla ja palveluiden lähellä

47 Paikkatiedon merkitys kasvaa. Kännykkänavigointivoi tuoda aivan uusia kulkijoita suomen luontoon. Pääteiden matkailunsijaan voi vihdoin tulla sivuteiden matkailua.

48 Ulkomaalaiset samassa asemassa EU-kansalaisia ei saa syrjiä Tiedotusta ja opastusta tarvitaan useilla kielillä

49 Mikä vastuu on matkailumarkkinoinnilla, jos siitä seuraa yksityiselle maanomistajalle ongelmia? Esimerkki: Kunnan matkailuesitteessä kerrotaan hiidenkirnusta. Se tuo ihmisiä, maaperän kulumista ja roskia yksityisalueelle. Kuka vastaa kustannuksista? Esimerkki: Kuka vastaa Vantaanjoen ns. kaljakellunnan ympäristöhaitoista?

50 Ongelmia ei kuitenkaan yleisesti ole Vain 1 % katsoo, että jokamiehenoikeuksissa on pahempia ongelmia. Ongelmia on teiden käyttöoikeuksissa, ratsastusoikeuksissa, koiravaljakon käyttämisessä, veneilyssä ja marjastuksessa.

51 Tietoa ja osaamista lisää Silloin kun tilaisuus on järjestetty, täytyy tilaisuudesta vastaavan tuntea jokamiehenoikeuksien rajat. Matkan järjestäjillä, viranomaisilla ja maanomistajilla tulisi olla yhteinen käsitys jokamiehenoikeuksien sisällöstä ja hyvistä käytännöistä Ammattilaisen käsikirja on syntymässä. Luonnos lausunnolle vielä tämän vuoden puolella.

52

53 Johtopäätöksiä ja kehittämistoimenpiteitä Jokamiehenoikeuksia voidaan siis markkinoida imagomielessä. Markkinointityylistä olisi hyvä sopia. Tyyli voisi olla: Suomi on harvaanasuttu karu maa, jossa on paljon metsää ja vesistöjä. Vaikka suurin osa maista ja vesistä on yksityisomistuksessa (noin 2 milj. maanomistajaa), niillä saa liikkua haittaa aiheuttamatta. Vaikka kaikkialla saa liikkua ja oleskella, suositellaan alueita, jota on siihen tarkoitukseen erityisesti varattu.

54 Tärkeitä palveluita Monipuoliset palvelut mahdollistavat luontoon pääsyn. Suomessa on laaja tieverkko, joskaan kaikki yksityiset tiet eivät ole yleisessä käytössä. Näissä teissä on käyttörajoituksesta kertova liikennemerkki.

55 Tärkeitä palveluita Leirintään suositellaan käytettäväksi leirintäalueita, joita on lähes 300. Leirintäalueilla on vähintään peruspalvelut (vesi, käymälä, suihku ja valvonta). Jos yövytään luonnossa, kaikki merkit oleskelusta täytyy siivota. Veneilijöille suositellaan vierasvenesatamia, joskin muuallakin saa yöpyä.

56 Jokamiehenoikeuksiin liittyvä turvallisuus Jokainen vuodenaika asettaa omat vaatimuksensa kulkijalle. Vaatteet sään mukaan. Vesillä ja jäillä on merkittävä turvallisuusriski. Syrjäseuduilla tulee turvallisuudesta huolehtia. Eksymisvaara on todellinen