Vastaukset elävät aikansa kysymykset tulevat yhä uudestaan. (Samuli Paronen, Maailma on sana: Mietteitä, Otava 1974).

Transkriptio

1 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN VISIOSSA vuodelta 2005 Ihmisläheinen, palvelukykyinen ja toimiva Riihimäki on Etelä-Suomen ytimessä sijaitseva seutukeskus, jossa työ, yrittäjyys, osaaminen ja kulttuuri kohtaavat. Riihimäen kaupungin valmisteilla olevassa strategiassa visiona on "Hyvän elämän Riihimäki". Sen strategisissa päämäärissä myös kulttuuri ja taide ovat kaupunkilaisten elämänlaadun ja henkisen hyvinvoinnin kannalta tärkeä painopistealue. Kulttuuri ja taide kuuluvat erottamattomana osana ihmisen elämään, niin arkeen kuin juhlaan. Riihimäki on kokoonsa nähden jo nyt varsin monipuolinen kulttuurikaupunki. Vuonna 2000 laaditun Hämeen kulttuuristrategian visiossa Kulttuuri ja taide ovat Hämeen vahvuudet. Niiden avulla saavutetaan inhimillisesti rikas elämä ja yhteisöllisesti moniarvoinen Häme, joka tunnetaan Suomessa ja Euroopassa myönteisenä esimerkkinä hyvästä, kulttuurisesti vahvasta asuin- ja työympäristöstä sekä asukkaidensa luovuudesta. Hämeen kulttuuristrategian visiossa avataan useammasta kunnasta muodostuvan kokonaisuuden mahdollisuudet profiloitua sekä valtakunnallisella että eurooppalaisella kentällä nimenomaan kulttuuristen vahvuuksien avulla luvun kulttuuri onkin nähtävä kuntien ja muiden yhteisöjen toiminnassa resurssina, joka on oleellinen osa pyrittäessä toteuttamaan koko yhteisön strategista päämäärää. Riihimäen kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päätti kokouksessaan , että Riihimäen kaupungin kulttuurisuunnitelma vuosilta on uusittava. Asian valmistelun edetessä lautakunta päätti muuttaa toimeksiantoa siten, että kulttuuripoliittisen toimenpideohjelman laatimisen sijaan kaupunkiin on tehtävä kulttuuristrategia ohjaamaan koko Riihimäen kulttuuritarjonnan suuntaa ja kehittymistä seuraavan kymmenen vuoden ajalle. Riihimäen kaupungin kulttuuristrategian lähtökohtana oli tarve ohjata ja tarkastella uudelleen koko kulttuuritoimen pitkän tähtäimen toimintaa, vahvistaa kuntalaisten kulttuuripalveluiden saatavuutta sekä kohdentaa resursseja suunnitelmalliseen kulttuurityöhön. Kulttuuristrategiatyöryhmä asetettiin lautakunnan päätöksellä 85 / , ja sen tehtäväksi annettiin valmistella kulttuuristrategia yhteistyössä Riihimäen kulttuurilaitosten ja kulttuuriyhdistysten sekä Riihimäellä kulttuurityötä tekevien henkilöiden kanssa. Työryhmään nimettiin seuraavat henkilöt: Jari Lehtoväre (puheenjohtaja), Pertti Kosonen (sihteeri), Markko Heinonen ja Janne Kataja. Työryhmän työskentelyyn ja strategian tekemiseen ovat osallistuneet asiantuntijoina Reijo Kurkela, Heikki Matiskainen ja Timo Simanainen. Mukana sisältöä luomassa ovat olleet lukuisat ammattitaiteilijat ja aktiiviset kulttuurin harrastajat, joille järjestettiin keskustelutilaisuuksia ja vaikuttamismahdollisuuksia. Kulttuuristrategiatyöryhmän puolesta Jari Lehtoväre vt. kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Riihimäen kaupungin kulttuuristrategiatyöryhmän pj. Vastaukset elävät aikansa kysymykset tulevat yhä uudestaan. (Samuli Paronen, Maailma on sana: Mietteitä, Otava 1974). 1

2 1. JOHDANTO Suomen lasimuseo 2

3 MONET TEKIJÄT VAIKUTTAVAT lähivuosina kuntien yleisen toimintaympäristön muutokseen. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen vaikutukset ulottuvat myös kulttuuriympäristöön. Se pakottaa tarkastelemaan kuttuuripalveluja nykyisiä kuntarajoja suuremmissa yksiköissä. Tulevaisuudessa yhteiskunnan osuutta kulttuuripalvelujen tuottamisessa on tarkasteltava yhä enemmän seutukunnallisessa kehyksessä. Valtionosuusjärjestelmän muutokset vaikuttavat suoraan kulttuurilaitosten rahoitukseen. Verkkopohjainen yhteiskunta, tiedon ja viestinnän virtuaalisuus sekä teknologisen kehityksen mahdollisuudet muuttavat ja muokkaavat kulttuuria ja kulttuuriympäristöä. Kulttuuri, teknologia ja ihminen kytkeytyvät tulevaisuudessa toisiinsa aivan uusilla tavoilla. Yhteiskunta muuttuu yhä teknisemmäksi erityisesti tiedonvälityksen ja -käsittelyn suhteen. Ihminen ei muutu. Kulttuurin rooli korostuu siinä, että ihmisen on jatkuvasti otettava kantaa ja otettava myös haltuunsa muuttuva ympäristö. Kulttuuri antaa välineitä ymmärtämiseen ja tulkintaan. Kulttuurin kautta ja avulla ihminen rakentaa ja tarkistaa omaa ihmiskuvaansa, minäkuvaansa ja suhdettaan niin tekniseen ympäristöön (verkko, virtuaalisuus yms.) kuin biologiseenkin ympäristöön (vrt. ilmastonmuutos yms.) Teknologialla on keskeinen merkitys myös kulttuuriperinnön tallentajana sekä sen saatavuuden ja saavutettavuuden mahdollistajana esimerkiksi museoiden virtuaalinäyttelyiden ja vuorovaikutteisten oppimateriaalien avulla. Kulttuurin käsitettä voidaan lähestyä eri tavoin. Kulttuurin käsitettä tarkasteltaessa huomataan sen monitahoisuus ja käsitteellisyys, jolloin kulttuurista puhuttaessa sorrutaan helposti epämääräisyyden polulle. Hyvin laajan määritelmän mukaan kulttuuria on miltei kaikki inhimillinen toiminta, kuten tietyn yhteisön kokonainen elämäntapa. Suppean määritelmän mukaan kulttuuri on vain perinteisen taiteen tekemistä. Käsitteellisistä vaikeuksista huolimatta kulttuurin merkitys on nähtävä laajasti, joka avaa mahdollisuuden sen liittämiseen moniin seutukunnallisesti ja elämänlaadullisesti tärkeisiin asioihin. Tämä näkökulma korostaa kulttuurin ja kuntalaisten hyvinvoinnin yhteyttä ja toisaalta tarkoittaa myös sitoutumista organisaatiorajat ylittävään näkemykseen kulttuurista. Kulttuuri ylittää yksilön ja yhteisön välisen rajapinnan, se ylittää kuntien välisen hallinnollisen rajan, kuntien sisäiset hallintokuntien rajat ja samalla myös kulttuurin itsensä rakentamat taiteenalakohtaiset rajat. Kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain mukaan kuntien kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan taiteen harjoittamista ja harrastamista, taidepalvelujen tarjontaa ja käyttöä, kotiseututyötä sekä paikallisen kulttuuriperinteen vaalimista ja edistämistä. Kuntien kulttuuritoiminnan vaikuttavuus on arvioitavissa sekä yksilön että yhteisön kannalta. Taiteen ja kulttuurin merkitykset nivoutuvat läheisesti toisiinsa ja molempia ulottuvuuksia tarvitaan. Ilman yhteiskunnan laajapohjaista ja omaehtoista kulttuuria ei myöskään taide kukoista. Yksilölle taide ja kulttuuri on hyvinvointipalvelu, joka antaa elämyksiä, edistää luovuutta ja vahvistaa identiteettiä. Kulttuuritoiminta antaa mahdollisuuden oppia uutta ja kasvaa ihmisenä. Kulttuuri tuo ihmisen ominaisuuksista tai elinvaiheesta riippumatta yksilön elämäänyhteisöllisyyden elementin, mahdollisuuden tavata muita sekä kommunikoida yhteisistä asioista ja hahmottaa muuttuvaa maailmaa yksilön ympärillä. Yhteisön kannalta kulttuurin merkitys on hyvin moninainen. Kulttuurin kautta yhteisö rakentaa identiteettiään. Kulttuuritoiminnan kautta paikkakunnat luovat kasvonsa ulospäin ja 3

4 kulttuurista on vahvasti tulossa yhä merkittävämpi vetovoimatekijä. Toimivat kulttuuripalvelut ovat tärkeä paikkakunnan houkuttelevuutta lisäävä tekijä yritysten tai yksityisten ihmisten harkitessa sijoittumista tai muuttoa. Korkeatasoiset kulttuuri- ja elämyspalvelut tulevat jatkossa tuottamaan yhä enemmän lisäarvoa ja elinkeinomahdollisuuksia joko suoraan tai välillisesti. Kulttuuri on noussut kuntayhteisöjen strategisten tavoitteiden toteuttamisen kannalta yhdeksi oleelliseksi resurssiksi perinteisten taloudelliseen toimintaan keskittyvien asioiden ohella ja rinnalla. Riihimäen kulttuuristrategian kenttä ja verkosto. Tässä kuviossa alempi kolmio (sininen katkoviiva) kuvaa markkinoita, kenttää ja tarjontaa, sitä mikä tietyllä hetkellä alueen kulttuurikentällä näkyy kulttuurin kuluttajan ja kansalaisen kannalta. Päällä oleva kolmio (punainen) taas kuvaa toimijoita, niitä joiden varassa kulttuuripalvelujen sisältö ja tulevaisuus on. Riihimäen kulttuuristrategia koskee ja sitoo parhaassakin tapauksessa vain kuvion oikeassa yläkulmassa olevaa kuntaa. Mutta tämän strategian punaisena lankana onkin nähdä kunta, sen yksittäiset kulttuurialan toimihenkilöt, laitokset ja virastot osana koko alueellista kulttuuripalvelujen ja toimintojen verkostoa. Kuntayhteisö on tilojen, taloudellisen panostuksen ja toisaalta koulutus-, kirjasto-, ja museotoimen laitosten ja muiden julkisten kulttuuripalvelujen takia varsin merkittävä toimija tässä verkostossa luvulla kunta on kuitenkin vain verkoston osa. Ilman näitä kuviossa esiteltyjä muita toimijoita ei modernia, toimivaa seutukunnallista kulttuurielämää ja palveluja voida saada aikaan. Kuviossa kaikki ovat suhteessa toisiinsa ja kaikki vaikuttaa kaikkeen yhteisellä toiminta-alueella (vihreä). Lähde: Reijo Kurkela. Muutaman viime vuosikymmenen aikana kulttuurista on tullut keskeinen osa eurooppalaisten 4

5 kaupunkien strategista kehittämistä. Kulttuuritoiminta on uudella tavalla levittäytynyt sekä kaupunkikeskuksiin että teollisuuden rakennemuutoksessa tyhjentyneisiin ja käytöstä poistuneisiin rakennuksiin sekä alueisiin. Kulttuurin avulla voidaan uudella tavalla ottaa käyttöön niin rakennettua ympäristöä, teollista kulttuuria kuin kaupunkikulttuuriakin. Tämä on jo nykykulttuuria sinänsä, mutta samalla sillä tuotetaan jatkuvuutta ihmisen elinympäristössä. Kulttuurin avulla näitä miljöitä uudistetaan sisällöllisesti, jolloin samalla säilytetään kaupunkikuvaa ja ihmisen muistiin rakentuvaa identiteettiä. Urbaanien kulttuuritapahtumien ja perinteiseen kaupunkirakenteeseen ja miljööseen luontevasti niveltyvän kulttuurirakentamisen avulla on myös pyritty muokkaamaan kaupunkien ja alueiden imagoa luvulla on alettu yhä enemmän keskustella kulttuuripalvelujen, tapahtumatuotannon ja kaupunkimatkailun kokonaisuudesta yhtenä kaupunkien elinvoiman perustekijänä. Kulttuuripalveluiden merkitys korostuu tulevaisuudessa, sillä mm. suurten ikäluokkien eläkkeelle jäämisen myötä näille palveluille on entistä enemmän kysyntää. Riihimäen kulttuuristrategian keskeiseksi periaatteeksi on otettu kulttuurin turvaaminen kaikille asukkaille kaikissa elämänvaiheissa. Kulttuuria kaikille -käsitteellä tarkoitetaan pyrkimystä suunnitella ympäristöt, tuotteet ja palvelut siten, että ne ovat helppokäyttöisiä, esteettömiä ja houkuttelevia mahdollisimman monimuotoiselle käyttäjäjoukolle. Monimuotoisuus puolestaan tarkoittaa, että käyttäjien joukossa voi olla ikääntyvää väestöä, eri-ikäisiä henkilöitä, joiden toimintaan vaikuttaa väliaikainen tai pysyvä vamma tai uuteen kulttuuri- ja kieliympäristöön vasta tutustumassa olevia maahanmuuttajia. Erilaiset tiedolliset, taidolliset tai fyysiset edellytykset eivät saa muodostaa estettä kulttuuripalvelujen hyödyntämiseen (vrt. Design for All). Nykyaikainen nopeasti muuttuva toimintaympäristö vaatii myös kunta-alalla strategista ajattelua, johtamista ja suunnittelua. Strategisella suunnittelulla ennakoidaan tulevia muutoksia, ja sen avulla pyritään vastaamaan näihin muutoksiin antamalla päätöksenteon avuksi malleja eri ratkaisumahdollisuuksia. 5

6 2. NYKYTILANTEEN ANALYSOINTI Helene Schjerfbeck, Tehdastyöläisiä matkalla työhön, , öljy kankaalle, 44,5 x 50,1 Riihimäen Taidemuseo, Tatjana ja Pentti Wähäjärven kokoelma, PW-104:8 Kuva: Roope Kolehmainen 6

7 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN KULTTUURITOIMEA ja kulttuuritarjontaa on viime vuosina arvioitu useassa eri työssä. Riihimäen-Hyvinkään talousalueen kulttuuritarjonnan peruskartoitus ja yhteistyön lähtökohdat on selvitetty vuonna 1999, Riihimäen kulttuuritoiminnan tilannetta ja keskeisiä kehittämiskohteita on tarkasteltu myös vuonna 2000 ja Riihimäen kaupungin kulttuuripalvelujen lähtökohta-analyysi on tehty opinnäytetyönä Viimeisin nykytilan arviointi on tehty kulttuuripoliittisen toimenpideohjelman päivityksen yhteydessä vuonna Kulttuuristrategian lähtökohtana oleva Riihimäen kaupungin kulttuuritoimen nykytilan arviointi on tehty perinteisellä nelikenttämenetelmällä eli SWOT-analyysillä. Arvioinnissa on otettu huomioon edellä mainittujen tutkimusten tulokset. Alla olevassa taulukossa tiivistetään lyhyesti ne tärkeimmät asiat, mihin tulisi puuttua itse kulttuuristrategian päämäärissä ja toimenpiteissä. Miten mahdollisuudet hyödynnetään vahvuuksien avulla, miten heikkouksista pyritään eroon, miten uhat torjutaan tai väistellään? Vahvuudet monipuolinen musiikki / teatteritarjonta ja -toiminta korkeatasoiset museot kulttuuritoimijoiden innokkuus ja talkoohenki kulttuurihistoriallisesti arvokkaat miljööt Heikkoudet organisaation pirstaleisuus tilojen puute yleisen kulttuuritoimen niukat toimintamäärärahat kulttuurikaupunki-imagoa ei hyödynnetä riittävästi päätöksenteossa Mahdollisuudet kehittyvät kulttuuri- ja taidelaitokset (ml. uudet tilaratkaisut) paikallinen ja seudullinen kulttuuriyhteistyö liikenteellinen sijainti (kaupunki- ja kulttuurimatkailu) aktiiviset kulttuuriyhdistykset, kulttuurin tekijät ja kuluttajat Uhat vaatimaton tiedottaminen ja markkinointi kulttuuritilojen väheneminen taloudellisten resurssien vähentyminen henkilökunnan määrän supistuminen Nykytilan erilaisissa arvioissa korostuvat tilat, laitokset, organisaatio ja seutukunnallisuus. Näihin liittyvien kysymysten ratkaiseminen muodostaa strategian tukipisteet. 7

8 3. KULTTUURIN VISIO, TOIMINTA-AJATUS JA STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT VUOTEEN 2017 Riihimäen kaupunginmuseo 8

9 3.1. Visio 2016 Kasvukykyinen ja vetovoimainen Riihimäen seutukunta on osana Hämettä kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettu ja arvostettu kulttuuripalveluistaan sekä hyvistä olosuhteistaan kulttuurin harjoittamiseen, harrastamiseen ja uuden luomiseen Toiminta-ajatus Riihimäen seutukunta tarjoaa eri väestöryhmille monipuoliset ja korkeatasoiset taidekasvatusja kulttuuripalvelut, jotka antavat mahdollisuuden elämyksiin ja henkiseen kasvuun ja luovat seutukunnalle hyvinvointia Strategiset päämäärät vuoteen 2017 Kulttuuritoiminnan strategiset päämäärät ovat: 1 Riihimäen seutukunnan kulttuuripalvelukeskuksen tai kulttuuritoimintaverkoston luominen. 2 Kulttuuritapahtumien lisääminen ja monipuolistaminen. 3 Lasten ja nuorten kulttuurin aseman vahvistaminen. 4 Luovien toimijoiden (ammattitaiteilijat, harrastajat, yhdistykset) työskentelyn tukeminen ja verkostoitumisen edistäminen 5 Kaupunki- ja kulttuurimatkailun kehittäminen sekä kulttuuriteollisuuden tukeminen. Päämäärä Toimenpiteet 1. Riihimäen seutukunnan kulttuuripalvelukeskuksen tai kulttuuritoimintaverkoston luominen vahvistetaan koko seutukunnan kulttuuriorganisaatiota laaditaan seudullinen kulttuuripalvelu- ja toimintakertomus järjestetään kuntien kulttuurityöntekijöiden vuosittaiset neuvottelupäivät kartoitetaan seudullisten kulttuuripalvelujen tilatarpeet ja laaditaan kulttuurikäyttöön sopivien tilojen hankintasuunnitelma tuetaan seutukunnan kulttuuritoimijoiden verkottumista 2. Kulttuuritapahtumien lisääminen ja monipuolistaminen vahvistetaan ja monipuolistetaan seutukunnan kulttuurilaitosten palvelutarjontaa panostetaan olemassa oleviin ja tunnettuihin kulttuuritapahtumiin niiden säilyttämiseksi luodaan uusia kulttuuritapahtumia monipuolisella seudullisella yhteistyöllä 9

10 vahvistetaan strategisen kehittämisen kannalta keskeisten kulttuuri- ja taidelaitosten resursseja tehostetaan kulttuuritapahtumien tiedotus- ja markkinointitoimintaa perustamalla kulttuurin tiedotus- ja tapahtumalehti 3. Lasten ja nuorten kulttuurin aseman vahvistaminen järjestetään taiteen perusopetus uudelleen Riihimäen seudulla vuoteen 2010 mennessä laaditaan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kulttuurikasvatussuunnitelma, joka tukee ja ohjaa Riihimäen seudulla tapahtuvaa lasten ja nuorten kulttuuri- ja taidekasvatusta. 4. Luovien toimijoiden (ammattitaiteilijat, harrastajat, yhdistykset) työskentelyn tukeminen ja verkostoitumisen edistäminen luodaan ja kehitetään säännölliset kulttuurikeskustelufoorumit, joiden keskeinen tietosisältö näkyy uudessa kulttuurin tiedotus- ja tapahtumalehdessä täydennetään kaupungin taidekokoelmia, jolloin painotetaan laadullisesti korkeatasoisten Riihimäen seudun taiteilijoiden tuotantoa huolehditaan ns. prosenttiperiaatteesta rakennuskustannuksissa tuetaan yhdistys- ja harrastustoimintaa avustuksilla sekä turvataan ja kehitetään ammattitaiteilijoiden työskentelyedellytyksiä. 5. Kaupunki- ja kulttuurimatkailun kehittäminen sekä kulttuuriteollisuuden tukeminen perustetaan seutukunnan yhteinen matkailun asiakaspalvelu- ja kehitysorganisaatio edistetään kulttuuriyrittäjien (mm. lasi-, muotoilu-, käsi- ja taideteollisuusalan sekä uusmediaalan) keskinäistä sekä kulttuuriyrittäjien ja matkailutoimijoiden välistä verkostoitumista selvitetään digitaalisen mediateknologian täydennys- ja muuntokoulutuksen järjestämistä ja yrittäjäkoulutuksen järjestämistä kulttuurialan toimijoille. 10

11 4. RIIHIMÄEN SEUTUKUNNAN KULTTUURIPALVELUKESKUKSEN TAI KULTTUURITOIMINTAVERKOSTON LUOMINEN Ester Helenius, Asetelma, 1920, öljy kankaalle, 47 x 54,5 Riihimäen Taidemuseo, Tatjana ja Pentti Wähäjärven kokoelma, PW-22:2 Kuva: Seppo Hilpo 11

12 JOKAINEN KUNTA ON VASTUUSSA kulttuuripalveluiden järjestämisestä asukkailleen. Asukkaiden erilaiset palvelutarpeet ja julkisen talouden ongelmat ovat heikentäneet yksittäisten kuntien kykyä tarjota kulttuuripalveluita. Ei ole taloudellisesti eikä toiminnallisesti järkevää ylläpitää ja tarjota paikallisesti jokaisessa kunnassa kaikkia mahdollisia kulttuuripalveluita. Kulttuuripalveluiden tarjonnan ja kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien lisäämiseksi tarvitaan alueellista yhteistyötä ja suurempia hallinnollisia yksiköitä, joissa palvelut voidaan suunnitella suuremman väestöpohjan tarpeiden mukaan ja kohdentaa tarkoituksenmukaisella tavalla. Riihimäen seutukunnan kulttuuriorganisaation kehittämisen tavoitteena on saavuttaa kulttuuripalveluille suurempi painoarvo ja volyymi sekä mahdollisuus päätoimisen kulttuuritoimenjohtajan työpanokseen alueella. Riihimäellä on seutukunnan kiistattomana keskuksena keskeinen rooli seutukunnallisen kulttuuriyhteistyön kehittämisessä. Riihimäellä on jo nyt vahvaa eri kulttuuri- ja taiteenalojen osaamista, jonka tyrehtyminen olisi vakava uhka koko seutukunnan kehitykselle. Riihimäen keskeinen asema näkyy myös siinä, että kaupungissa on useita kulttuurilaitoksia, jotka ovat maakunnallisesti ja valtakunnallisesti merkittäviä. Niillä on alueen identiteettiä sekä koko seutukunnan houkuttelevuutta vahvistava puolensa. Riihimäen kulttuurilaitosten ja taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten asemaa kehitetään ja vahvistetaan edelleen tulevina vuosina. Organisaation kehittämisen ensimmäisessä vaiheessa tavoitteena on koota Riihimäen, Hausjärven ja Lopen monipuoliset kulttuuripalvelut seutukunnan yhteiseen kulttuuripalvelukeskukseen tai kulttuuritoimintaverkostoon. Tällä varmistettaisiin palvelujen saatavuus ja monipuolisuus yhteiskunnan muuttuessa, osaava ja innostunut henkilökunta sekä koko seutukuntaa koskeva vastuunotto kulttuuripalveluiden kehittämisestä ja yhteistyöstä. Samalla taiteen ja kulttuurin infrastruktuurin ylläpitoa kehitettäisiin taiteenaloittain, alueellisesti ja paikallisesti sekä varauduttaisiin väestön ikärakenteen muutosten aiheuttamiin vaikutuksiin taiteen ja kulttuurin palveluissa. Lisäksi seutukunnallisella toiminnalla edistettäisiin verkottumista, yhteistyötä, työnjakoa ja vuorovaikutusta, tiedottamisen ja markkinoinnin kehittämistä sekä alueen kulttuuriperinnön säilyttämistä. Toimivat harrastus-, työskentely-, näyttely- ja esiintymistilat ovat vilkkaan kulttuurielämän elinehto. Koko seutukunnan kulttuurikäyttöön sopivat tilat ja niiden kunto sekä korjaustarpeet kartoitetaan. Työssä huomioidaan hyvin keskeisesti käytöstä poistuneet tai poistuvat kiinteistöt erityisesti Riihimäen Lasitehtaan alueella ja aseman seudulla, sillä niiden uudiskäytöllä on merkittäviä kaupunkikuvallisia ja kulttuurihistoriallisia merkityksiä. Riihimäen kaupallisten palveluiden ja koko kaupunkialueen voimakkaan rakentamisvaiheen aikana olisi kyettävä turvaamaan myös kulttuurihistoriallisesti merkittävien kerrostumien säilyminen julkisessa tai ainakin puolijulkisessä käytössä. Toimenpiteet: vahvistetaan koko seutukunnan kulttuuriorganisaatiota laaditaan seudullinen kulttuuripalvelu- ja toimintakertomus järjestetään kuntien kulttuurityöntekijöiden vuosittaiset neuvottelupäivät kartoitetaan seudullisten kulttuuripalvelujen tilatarpeet ja laaditaan kulttuurikäyttöön sopivien tilojen hankintasuunnitelma tuetaan seutukunnan kulttuuritoimijoiden verkottumista 12

13 5.KULTTUURITAPAHTUMIEN LISÄÄMINEN JA MONIPUOLISTAMINEN Esineitä ja maalaus Riihimäen Taidemuseon kokoelmista. Maalaus: Carl Fredrik von Breda, Pojan muotokuva, 1785, öljy kankaalle, 52 x 44,5 Riihimäen Taidemuseo, Tatjana ja Pentti Wähäjärven kokoelma, PW-109:8 Kuva: Heikki Tuuli 13

14 KULTTUURISET TOIMINNOT on jaoteltavissa kolmeen ryhmään: tarjontaan, palveluihin ja toimintaan. Tarjonta luo ja vahvistaa seutukunnan profiilia ja identiteettiä, palvelut ovat perusoikeuksia, joita säätelee lainsäädäntö, ja toiminta on pääasiassa kansalaistoimintaa eli kuntalaisten omaehtoista tekemistä kaikissa muodoissaan. Elämykselliset kulttuuritapahtumat, konsertit, teatteriesitykset ja näyttelyt kuuluvat kulttuurin tarjontaan. Monipuolinen tarjonta tuottaa kulttuurin kuluttajille elämää rikastuttavia ja syventäviä elämyksiä. Eri lähtökohdista tuotettu kulttuuritarjonta pidetään keskinäisessä tasapainossa siten, että kulttuuri on tasa-arvoisesti kaikkien ulottuvilla. Esimerkiksi kyläyhdistykset, asuinalueyhdistykset ja kotiseutuyhdistykset voivat tuottaa omia paikallisia kulttuuritapahtumia. Seutukunnan vakiintuneisiin kulttuuritapahtumiin panostetaan ja niitä kehitetään edelleen. Olemassa olevia tapahtumia voidaan kehittää mm. lisäämällä niiden kiinnostavuutta ja medianäkyvyyttä. Aktiivinen, monitahoinen ja luova yhteistyö, hyvät toimintaedellytykset sekä avustuspolitiikka mahdollistavat uusien, innovatiivisten ja ennakkoluulottomien toimintamallien kokeilemisen. Panostaminen erityisesti kolmannen sektorin yhteistyöhön tuottaa uusia hankkeita ja sisältöjä, jotka avaavat mahdollisuuksia uusien pienimuotoisten kulttuuritapahtumien synnylle. Seutukunnan kulttuurille valitaan vuosittain kärkituotteeksi laaja teematapahtuma, joka kokoaa usean alan tekijät yhteen ja kiinnostaa yleisöä jopa valtakunnallisesti. Kärkituotetta kehitetään laajempaan ja monipuolisempaan suuntaan joko uudesta ideasta tai kasvattamalla jo olemassa olevia tapahtumia. Alueellisen tapahtumatarjonnan tukemiseksi tarvitaan keskitettyä ja edustavaa tiedotus- ja markkinointitoimintaa, jolla lisätään kulttuurin saavutettavuutta ja tavoitetaan suurempia yleisöjä. Vuosittain julkaistavan seutukunnan oman kulttuuriesitteen lisäksi kehitetään ilmaisjakeluna kaikkiin kotitalouksiin jaettava Riihimäen seudun kulttuuri- ja tapahtumalehti. Toimenpiteet: vahvistetaan ja monipuolistetaan seutukunnan kulttuurilaitosten palvelutarjontaa. panostetaan olemassa oleviin ja tunnettuihin kulttuuritapahtumiin niiden säilyttämiseksi ja valitaan vuosittainen kärkitapahtuma luodaan uusia kulttuuritapahtumia monipuolisella seudullisella yhteistyöllä (Hämeen Taidetoimikunta, eri hallintokunnat, kolmas sektori, yksityiset). vahvistetaan strategisen kehittämisen kannalta keskeisten kulttuuri- ja taidelaitosten resursseja. tehostetaan kulttuuritapahtumien tiedotus- ja markkinointitoimintaa perustamalla kulttuurin tiedotus- ja tapahtumalehti. 14

15 6. LASTEN JA NUORTEN KULTTUURIN ASEMAN VAHVISTAMINEN 15

16 Kulttuuri- ja taidepalvelut on nähtävä seutukunnallisina peruspalveluina, joita tarjotaan tasapuolisesti niin alueellisesti kuin eri väestöryhmillekin. Erityisesti näiden palveluiden saatavuus on turvattava lasten kulttuuritarjonnassa. Lastenkulttuuri on laaja käsite. Sillä tarkoitetaan toisaalta lapselle suunnattua kulttuuria ja toisaalta lasten omaa kulttuuriharrastamista, mutta myös lasten ja nuorten kulttuurikasvatusta. Yleisesti ottaen on kyse lapsen suhteesta koko häntä ympäröivään kulttuuripiiriin, yhteisön arvoihin, asenteisiin, kieleen ja kulttuuriperintöön. Lapsi kasvaa tietyssä kulttuurissa, omaksuu sen ja välittää sitä eteenpäin. Samalla on muistettava, että monoliittisen yhtenäiskulttuurin aika on ohi. Kulttuurin tapahtumissa ja kulttuurikasvatuksessa on oleellista sekä sisältöjen, tavoitteiden että syntyvän Riihimäen seudun kulttuuri-ilmeen kannalta moniarvoinen ja suvaitsevainen kokonaisuus. Lasten ja nuorten kulttuurin edistäminen sekä vahvistaminen on tärkeimpiä painopisteitä tulevina vuosina. Riihimäen seudulla on kaikki mahdollisuudet panostaa edelleen monipuolisen lastenkulttuurin ja taidekasvatuksen kehittämiseen, laatuun ja saatavuuteen. Tämä edellyttää olemassa olevien vahvuuksien tiedostamista ja tunnustamista, painopisteiden tarkistamista ja yhteistä suunnittelua erityisesti koulutoimen ja kirjaston kanssa. Riihimäen seudun kulttuuritarjontaa voitaisiin hyödyntää nykyistä tehokkaammin päivähoidossa, esiopetuksessa, perusopetuksessa ja lukiossa. Kirjastojen merkitys lastenkulttuurin kannalta on ymmärretty jo pitkään. Lapset ovat kirjastojen ahkerimpia käyttäjiä ja kirjastot tarjoavat usein lapsille myös muiden taiteenalojen toimintoja. Kirjastot mahdollistavat myös pääsyn uusien medioiden tarjontaan. Päiväkodit, koulut ja muut kasvattajat ovat tärkeässä roolissa kuntien kulttuurielämässä. Koulut ovat yhteiskunnan merkittävimpiä sivistys- ja kulttuuri-instituutioita, joiden yhtenä tehtävänä on kulttuuriperinteen siirtäminen sukupolvelta toiselle sekä lasten ja nuorten kasvattaminen kulttuuriin. Päivähoito ja esiopetus tavoittavat puolestaan suurimman osan alle kouluikäisistä lapsista, joten myös niiden kautta tapahtuva kulttuurikasvatustyö on erittäin merkittävää. Tällä hetkellä koko Riihimäen seutukunnan kulttuurikasvatuksen kokonaisuutta on vaikea hallita, koska yhteinen suunnitelma puuttuu. Erityisen kulttuurikasvatussuunnitelman laatimisesta saataisiin monenlaista hyötyä lasten ja nuorten parissa tehtävän kulttuurikasvatustyön kehittämiseksi. Keskeistä olisi, että kulttuurin moniarvoisuus ja suvaitsevaisuus tuodaan selkeästi esille suunnitelmassa ja että suunnitelman avulla pyritään tarjoamaan yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua Riihimäen seudun taide- ja kulttuurielämään asuinalueesta riippumatta. Suunnitelman tarkoituksena ei kuitenkaan saa olla kaikkien koulujen kulttuurikasvatuksen yhdenmukaistaminen, vaan koulujen omaleimaisuus ja opettajien henkilökohtainen toimintavapaus pitää riittävästi säilyttää. Kulttuurikasvatussuunnitelmassa on otettava huomioon myös taiteen perusopetus, jolla on keskeinen asema Riihimäen kulttuurikasvatuksessa. Riihimäen Musiikkiopisto, jonka toimintaalueeseen kuuluvat myös Hausjärvi ja Loppi, sekä Kansalaisopisto, joka järjestää käsityötaiteen perusopetusta ja johon kuuluu Lasten ja nuorten kuvataidekoulu, ovat kaupungin ylläpitämiä taiteen perusopetusta antavia oppilaitoksia. Näiden oppilaitosten lisäksi Riihimäen seudulla taiteen perusopetusta järjestetään monella eri taholla ja tavalla. Kokonaiskuvan kartoittamiseksi ja kehittämiseksi olisi perustettava työryhmä, joka mm. selvittäisi opetuksen järjestämiseen liittyvät kysymykset (opettajien ammattitaito, opetustilat, -välineet ja -materiaalit), taiteen perusopetuksen monipuolisuuden ja kattavuuden eri oppiaineissa sekä mahdollisten uusien oppiaineitten 16

17 saamisen taiteen perusopetuksen piiriin. Monipuolisen kulttuurielämän on tutkimuksissa todettu vaikuttavan positiivisesti ihmisten henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Kulttuuri-kasvatuksen tehtävä on auttaa ihmisiä toimimaan yhdessä ja oppia elämään yhdessä. Kulttuuritoiminta luo edellytyksiä itseymmärrykseen ja maailmankatsomuksen rakentamiseen. Myönteinen kulttuurinen ilmapiiri osoittaa tien alueen hyvinvointiin sekä yksilön kehitykseen, terveyteen ja inhimilliseen kasvuun. Toimenpiteet: järjestetään taiteen perusopetus uudelleen Riihimäen seudulla vuoteen 2010 mennessä laaditaan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kulttuurikasvatussuunnitelma, joka tukee ja ohjaa Riihimäen seutukunnalla tapahtuvaa lasten ja nuorten kulttuuri- ja taidekasvatusta. 17

18 7. LUOVIEN TOIMIJOIDEN TUKEMINEN Suomen lasimuseo 18

19 MYÖNTEISELLÄ KULTTUURI-ILMAPIIRILLÄ luodaan suotuisa luovan alan toimintaympäristö Riihimäen seutukunnalle. Avustuksilla ja tilojen järjestämisellä tuetaan taiteilijoiden ja kulttuurin harrastajien toimintamahdollisuuksia. Taidekokoelmia täydennetään pääasiassa seutukunnan omien taiteilijoiden tuotannosta laadukkailla ja kiinnostavilla teoksilla. Huolehditaan ns. prosenttiperiaatteen noudattamisesta rakennuskustannuksissa eli prosentti kokonaiskustannuksista sijoitetaan kyseiseen kiinteistöön tulevien taideteosten hankintaan. Perinteisten ja uusien kulttuuritapahtumien ja hankkeiden kautta luodaan luovan alan tekijöille työtilaisuuksia ja mahdollisuuksia saada työnsä tuloksia esille. Seutukunnan kulttuurityöhön haetaan monimuotoisuutta siten, että Hämeen Taidetoimikunnan, kuntien, seurakuntien ja yksityisen sektorin kulttuuripalvelut, vapaaehtoinen harrastus- ja yhdistystoiminta sekä ammatillinen kulttuurin tekeminen täydentävät toisiaan. Kolmatta sektoria aktivoidaan kulttuurin tuottajana. Vastavoimien annetaan olla ja vaikuttaa sekä käynnistävinä että toimintaa ylläpitävinä positiivisina jännitteinä. Monipuolinen kulttuuritoiminta luo seutukunnalle positiivista imagoa ja tekee alueesta miellyttävän asua. Riihimäki tunnistaa ja tunnustaa luovan työn merkityksen kaupungin imagoa ja identiteettiä uudistavana tekijänä. Kulttuurin eri toimijoiden väliset keskustelut ja erityisesti niistä nousevat ristiriidat ovat monesti tehokkaimpia tapoja tuoda uusia ideoita ja ajatuksia kaikenlaisen kehitystoiminnan pohjaksi ja suuntaamiseksi. Seutukunnan innovatiivisen ilmapiirin ja dynaamisen kehityksen turvaamiseksi alueelle luodaan säännöllisten keskustelufoorumeiden perinne, joiden avulla kulttuuristrategian painopisteitä luodataan. Jotta keskustelu ei jäisi vain tyhjäksi puheeksi, niin näiden keskustelujen pohjalta uuteen kulttuurin tiedotus- ja tapahtumalehteen laaditaan artikkeleja esiin nousseista teemoista. Toimenpiteet: luodaan ja kehitetään säännölliset kulttuurikeskustelufoorumit, joiden keskeinen tietosisältö näkyy uudessa kulttuurin tiedotus- ja tapahtumalehdessä. täydennetään kaupungin taidekokoelmia pääasiassa Riihimäen seudun taiteilijoiden tuotannosta laadukkailla ja kiinnostavilla teoksilla. huolehditaan ns. prosenttiperiaatteesta rakennuskustannuksissa. tuetaan yhdistys- ja harrastustoimintaa avustuksilla sekä turvataan ja kehitetään ammattitaiteilijoiden työskentelyedellytyksiä (taiteilija-apurahat, toimitilat, esiintymiset). 19

20 8. KULTTUURI- JA KAUPUNKIMATKAILUN KEHITTÄMINEN SEKÄ KULTTUURITEOLLISUUDEN TUKEMINEN Rafael Wardi, Auringossa, 1959, öljy kankaalle, 56 x 83 Riihimäen Taidemuseo, Tatjana ja Pentti Wähäjärven kokoelma, PW-1:42 Kuva: Seppo Hilpo 20

21 SUOMEN MATKAILUSTRATEGIAN mukaan kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita ja -palveluja paikallisille ja alueen ulkopuolisille ihmisille liiketoiminnallisin perustein. Tavoitteena on luoda elämyksiä ja mahdollisuus tutustua näihin kulttuurisiin voimavaroihin, oppia niistä tai osallistua niihin. Näin vahvistetaan ihmisen identiteetin rakentumista, sekä oman että muiden kulttuurien ymmärrystä ja arvostusta. Riihimäki toimii aktiivisesti koko seutukunnan matkailualan yhteistyön kehittämiseksi. Matkailun resursseja yhdistämällä saadaan aikaan entistä monipuolisempaa ja näyttävämpää markkinointia sekä tavoitetaan enemmän osallistujia ja kävijöitä. Seutukuntaa markkinoidaan niin, että kokonaisvaltainen tieto matkailuun liittyvistä kohteista, palveluista ja tapahtumista on saatavilla helposti, keskitetysti ja tunnistettavasti. Seutukunnan matkailumarkkinoinnin toimet koordinoidaan yhteensopiviksi Hämeen Matkailun markkinoinnin kanssa. Matkailu, kulttuuri ja kulttuurielinkeinot kulkevat käsi kädessä. Ympärivuotinen aktiivinen kulttuuritoiminta lisää matkailua ja samalla kulttuuripalveluiden sekä käsi- ja taideteollisuustuotteiden kysyntää. Riihimäen erilaiset messut ovat vuosittain alueen suurin matkailutapahtuma. Messujen paikkakunnalle tuomia matkailijavirtoja ei toistaiseksi ole täysimääräisesti hyödynnetty kulttuurielinkeinojen ja markkinoinnin kannalta. Riihimäen seutukunnan kulttuurimatkailussa kehitetään vetovoimaisia, korkealaatuisia ja helposti ostettavia matkailutuotteita ja -palveluita sekä kotimaisille että kansainvälisille matkailijoille. Samalla vahvistetaan tuotteiden ja palvelujen markkinointiviestintää, jossa hyödynnetään entistä tehokkaammin teknologian mahdollisuudet, innovatiiviset markkinointikanavat, henkilökohtaiset verkostot ja ristiinmarkkinointi. Kulttuurimatkailun voimavaroja Riihimäen seudulla ovat käytännössä kaikki ihmisen aikaansaama ja muokkaama: historia, kulttuurimaisemat, rakennettu ympäristö, arkeologiset kohteet, museot, esittävä taide, visuaalinen taide, design, tapahtumat, käsityö ja perinteet. Kulttuurin matkailullinen hyödyntäminen vahvistaa kulttuurin säilymistä ja välittymistä tuleville sukupolville. Riihimäki tarjoaa houkuttelevia ja helposti saavutettavia kulttuuri- ja matkailupalveluita, joissa voidaan yhdistää niin työ kuin vapaa-aika. Lyhytlomat pääkaupunkiseudulta Riihimäelle ovat mahdollisuus alueen kulttuuri- ja kaupunkimatkailua tarjoaville yrittäjille. Tavoitteena on lisätä alueen kulttuuripalveluita tarjoavien laitoksien kävijämääriä ja tuloja jopa lähes 30 %. Kulttuuriteollisuudella tarkoitetaan taidepohjaisten ja yksilöllisesti luotujen tuotteiden monentamista mekaanisesti tai sähköisesti. Kulttuuriteollisuuteen katsotaan kuuluvaksi myös esittävän taiteen tuotannot ja kulttuuritapahtumat. Suppein määritelmä kulttuuriteollisuudelle on kulttuuriyrittäjyyden näkökulma, jossa kauppaa käydään kulttuurisilla sisällöillä. Tyypillisiä kulttuuriyrittäjyyden aloja ovat käsi- ja taideteollinen toiminta, tapahtumatuotanto ja uusmediapohjainen sisältötuotanto. Kasvuennusteiden mukaan kulttuuriteollisuuden arvioidaan olevan koko EU:n alueella huomattavassa nousussa. Kasvuodotukset liittyvät erityisesti sähköiseen tiedonsiirtoon ja sisältötuotantoon. Sisältötuotannolla tarkoitetaan digitaalisen mediateknologian ja multimedian sovelluksia, joiden sisältö saadaan kulttuurista. Hämeen Ammattikorkeakoulun Riihimäen toimipisteessä toimii digitaalisen median osaamiskeskittymä Dimeus. HAMK tarjoaa Riihimäellä myös suomenkielistä koulutusta mediatekniikassa. Kulttuuriteollisuuden kehittäminen merkitsee luovan alan ja yritystoiminnan yhteenliittämistä. 21

22 Seudun kulttuuriyrittäjien toimintaedellytyksiä vahvistaa verkostoituminen kunnallisten kulttuuripalveluiden ja matkailuorganisaatioiden kanssa. Tapahtumien ja palveluiden tuottaminen sitoo alueen luovat toimijat yhteen kunnallisten kulttuuripalveluiden tuottajien ja yrittäjien kanssa. Toimenpiteet: perustetaan seutukunnan yhteinen matkailun asiakaspalvelu- ja kehitysorganisaatio, joka myös markkinoi ja kehittää erilaisia kulttuurimatkailupaketteja edistetään kulttuuriyrittäjien (mm. lasi-, muotoilu-, käsi- ja taideteollisuusalan sekä uusmediaalan) keskinäistä sekä kulttuuriyrittäjien ja matkailutoimijoiden välistä verkostoitumista selvitetään digitaalisen mediateknologian täydennys- ja muuntokoulutuksen järjestämistä ja yrittäjäkoulutuksen järjestämistä kulttuurialan toimijoille. Riihimäellä lasitaiteella ja -teollisuudella on pitkät perinteet. Kuvassa työskentelee lasitaiteilija Jaakko Liikanen. Kuva: Gary Wornell

23 9. SEURANTA JA ARVIOINTI Suomen lasimuseo 23

24 RIIHIMÄEN KULTTUURISTRATEGIASSA kuvattu visio on selkeästi sidoksissa nykyhetkeen eli kevääseen Monet esimerkit niin yrityselämästä kuin julkiseltakin sektorilta osoittavat, että toimivan vision luomiseen menee aikaa useita vuosia ja se edellyttää jopa 3-4 eri versiota visio- ja strategiasuunnitelmista. Tämän vuoksi strategia on arvioitava ja tarvittaessa päivitettävä heti uuden valtuusto- ja lautakuntakauden ensimmäisenä vuotena. Työn pohjana on oltava Riihimäen seutukunnan kulttuuripalvelujen ja tarjonnan kuvaus sekä tämän strategian tavoitteiden ensimmäinen arviointi toteutumisedellytysten suhteen. Riihimäen kulttuuristrategia luo kulttuurin kehittämisen pitkän tähtäimen suuntaviivat seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. Riihimäen kulttuuristrategia vahvistaa paitsi Riihimäen kulttuurikaupunki-imagoa myös koko kulttuuritoimintaa seutukunnalla ja sitä kautta luo hyvinvointia, ehkäisee syrjäytymistä sekä mahdollistaa luovan toiminnan ja talouden suunnittelun ja toteuttamisen kulttuurin eri osa-alueilla. Kulttuuristrategian seuranta ja arviointi ei ole itsetarkoitus, vaan siitä saadun informaation tulisi palautua itse strategiaprosessiin ja sen lähtöanalyyseihin. Strategian seuranta ja arviointi on selkeästi erotettava esimerkiksi talousarvion seurannasta, jonka aikajänne on huomattavasti lyhyempi. Kulttuuristrategian seurannan aikajänne on muutamasta vuodesta aina kymmeneen vuoteen ja kohdistuu niin organisaation ulkoiseen toimintaympäristöön kuin sisäisiin toimintoihinkin. Seurannassa on myös kiinnitettävä erityinen huomio muutosvastarintaan, jota inhimillisyys aina tuottaa. Kulttuuristrategian päämäärät ja toimenpiteet on tarkistettava ja priorisoitava valtuustokausittain. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta määrittää tarkemmat strategiset painopisteet taloussuunnitelmakausien toimintalinjoissa ja kehittämiskohteissa valtuuston ja koko kuntakonsernin kulttuuritoimijoiden antamien toimintalinjausten mukaisesti. Kulttuuristrategian eri päämäärien kehittämistavoitteet asetetaan vuosittain talousarvion toiminnallisiksi tavoitteiksi. Joidenkin toimenpiteiden toteutuminen edellyttää lisäpanostuksia kulttuurin talousarviossa. Strategia ei aina toteudu ainakaan kokonaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että valittu strategia on ollut väärä. Kulttuuristrategian toteutuminen edellyttää kaikkien kulttuuritoimijoiden hyväksyntää sekä sitoutumista strategian toimenpiteisiin. Kulttuuristrategian pitää olla jatkuvaa ja aktiivista toimintaa, josta puhutaan kokouksissa ja palavereissa. Kulttuuripalveluiden strategisten tavoitteiden pitäisi aina olla tavalla tai toisella jokaisen palaverin tai kokouksen asialistalla. Tämä koskee kaikkia kulttuuritoimijoita missä tahansa organisaatiossa. Esimiesten ja esimerkiksi yhdistysten puheenjohtajien esimerkki on tärkeä: elleivät he puhu strategiasta arjessa, miksi muut sitten puhuisivat. Asioista ja tavoitteista on puhuttava konkreettisesti, mutta strategian hengessä. Riihimäen kaupungin kulttuuristrategia on keskeinen muutoksen työkalu, jonka vuoksi se on saatava elämään. Kulttuuristrategian toivotaan kuluvan myös muiden kuin strategian tekoon osallistuneiden käytössä ja houkuttelevan seutukunnalla entistä useampia henkilöitä kulttuuritoiminnan pariin. Tällä hetkellä käynnissä oleva kunta- ja palvelurakenteen uudistaminen, Riihimäen keskustan voimakas kehittäminen ja koko seutukunnan väestön sekä talouden kasvu antavat aivan uusia ulottuvuuksia kulttuuri- ja muille vapaa-ajan palveluille. Tulevaisuudessa erityisesti kulttuuripalveluiden kysyntä ja tarve kasvaa ja monipuolistuu vapaa-ajan lisääntyessä ja ostovoiman kasvaessa. Silloin myös kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen painoarvo ja merkitys kasvavat kokonaisuutena. Asumaan halutaan sinne, missä asuinympäristö on viihtyisä, turvallinen ja ihmisläheinen, 24

25 lapsille on kunnolliset koulut, päivittäinen liikkuminen on helppoa ja tarjolla on hyviä sekä monipuolisia kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluja Suomen lasimuseo 25

26 LÄHTEET Alueiden vahvuudeksi. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan aluekehittämisen toimenpideohjelma - linjauksia ja painopisteitä vuosille OPM:n julkaisuja 22/ Arjen kulttuuria tietoa kuntien kulttuuritoiminnasta. Suomen Kuntaliitto. Helsinki Dolivo, Georg: Kulttuuri kuuluu kaikille. Espoon kulttuurivisio FinnSight Suomen Akatemia, Tekes ja Verkkotie Oy. Libris Oy Jyväskylän kaupungin kulttuuripoliittinen strategia. Jyväskylä Kulttuurin aika. Kulttuurin ja kulttuuripolitiikan merkityksestä yhteiskunnassa. OPM:n julkaisuja 13/2003. Kulttuurin kulmakivet. Varsinaissuomalaisia kulttuuristrategioita. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun kauppakorkeakoulu ja Varsinais-Suomen taidetoimikunta Kulttuuritarjonnan peruskartoitus ja kulttuuritoimen yhteistyö (Hyvinkää-Riihimäki-Loppi- Hausjärvi-Janakkala). Työryhmä Kulttuuriteollisuustoimialan toimijat ja roolit Kanta-Hämeessä. Kehittämishankkeiden linjaus. Hämeen liiton julkaisu: V79. Hämeenlinna Kuntsi-Pitkämäki, Nina: Lähtökohta-analyysi case Riihimäen kaupungin kulttuuripalvelut. Opinnäytetyö HAMK, Riihimäki Kurkela, Reijo: Riihimäen kulttuurisuunnitelmahanke, alustavaa tarkastelua. Riihimäki Lastenkulttuuripoliittinen ohjelma. OPM:n julkaisuja 29/2003. Ollila, Kirsi: Kulttuuripoliittisen toimenpideohjelman päivitys. Riihimäki, Luovien alojen yrittäjyyden kehittämisstrategia KTM:n julkaisuja 10/2007. Riihimäen merkittäviä rakennuksia, rakennusryhmiä ja kulttuurimaisemakokonaisuuksia. Riihimäen kaupunki, kaavoituspalvelut Selvitys alueellisen kulttuurihankkeen perusteista. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Hyvinkää Simanainen, Timo: Kaupunkikulttuuria kehittämään. Riihimäki Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 & Toimenpideohjelma vuosille KTM:n julkaisuja 21/2006. Tuliainen, Johanna: Käytännön työntekijöiden käsityksiä kulttuurisesta nuorisotyöstä. Pro gradu -tutkielma, Kuopio Vantaan kaupungin kulttuuristrategia. Vantaa Vantaan esi- ja perusopetuksen luovuus- ja kulttuurikasvatussuunnitelma. Vantaa Åhman, Helena Runola, Jyrki: Strategia on kuollut? Eläköön tulevaisuus! Edita Prima Oy

27 LIITE 1 Riihimäen kaupungin ylläpitämät taide- ja kulttuurilaitokset Suomen lasimuseo Riihimäen Taidemuseo Riihimäen kaupunginmuseo Riihimäen Teatteri Riihimäen Musiikkiopisto Riihimäen Kansalaisopisto Lasten ja nuorten kuvataidekoulu käsityötaiteen perusopetus Riihimäen kaupunginkirjasto Riihimäen kaupungin tukemat yhdistykset sekä taide- ja kulttuurilaitokset Suomen Metsästysmuseo Valtakunnallinen Viestimuseo Valtakunnallinen Työväentalomuseo Riihimäen Kesäkonsertit ry Riihimäen Nuorisoteatteri ry Kino Sampo (Allinna) Lisäksi Riihimäen kaupunki avustaa vuosittain yhdistyksen tai järjestön toimintaa jakamalla toiminta- ja kohdeavustuksia kulttuurin harrastamiseen sekä tekemiseen. 27

28 LIITE 2 Keskustelutilaisuuksien ja palautteiden toimenpide-ehdotuksia ( ideapankki ) kulttuuritoimijoiden keskinäinen kilpailu nähdään uhkana (SWOT) kulttuurin markkinointiyhteistyö ilman kilpailua on erittäin tärkeä asia ikäihmiset eivät ole erityisryhmä, joka tarvitsee erityisesti omia kulttuuripalveluja yhteistyötä Hyvinkään kanssa halutaan nykyistä enemmän teatteritaiteen perusopetus voisi olla seutukunnallista koulujen ja museoiden välisessä yhteistyössä on paljon kehitettävää (-> museolehtori tai museopedagogi kehittämään toimintaa) myös taidekuraattorin toimintaa pidetään merkittävänä lasten ja nuorten taidekasvatukseen on panostettava enemmän -> kuvataidekoululle asianmukaiset tilat Allinnan tilanne on ratkaistava ( Riihimäen kulttuuritalo ) Kino Sammon peruskorjaus investointiosaan ennen 100-vuotisjuhlia Riihimäen kesäteatterin toiminta ja tilanne on selkiytettävä kulttuurin tiedottamisen tärkeyttä pitää korostaa prosenttiperiaatetta on valvottava, ja sitä on noudatettava myös saneerauskohteissa käsityötaiteen opetustilat on saatava pikaisesti kuntoon monikulttuurisuus on voimavara Voimala kulttuuritilaksi koko kulttuurin hallinto on keskitettävä (kirjasto, taiteen perusopetus, Kesäkonsertit) Kansalaisopisto tarjoaa aktiivista toimintaa ja ohjausta lähes koko kulttuurin kentässä maahanmuuttajien asema kulttuurinkuluttajina ja -harrastajina on tunnustettava muutoksen seurannassa on asetettava tietyin väliajoin tarkistuspisteitä, joissa seurataan mennyttä ja ennustetaan tulevaisuutta kulttuurimatkailu Riihimäelle on nähtävä entistä merkittävämpänä kulttuuristrategia valtuuston käsittelyyn kulttuurin kuluttajien, tuottajien ja harrastajien tarpeet on selvitettävä lasten kulttuurinoppimispolkuja päiväkodeista aikuiseksi on kehitettävä yhteistyötä Hämeen taidetoimikunnan kanssa on lisättävä (hankesalkku, läänintaiteilijat, apurahat, lausunnot, markkinointi) lapset ja nuoret mukaan tekemään omia tapahtumia kulttuurin keskustelu- ja yleisötilaisuuksia halutaan lisää Riihimäki toimii alueellisena kulttuurikeskuksena, yhdistykset toimivat yhteistyössä ja kulttuurisesti vireä kaupunki tarjoaa monipuolista tekemistä eri-ikäisille kulttuuri on itseisarvo, se lähtee ja kasvaa paikkakunnalta ja sen asukkaista kulttuuriyhdistyksille riittävästi toimintatiloja kesän kestävät kuvataideviikot järjestetään museoissa ja eri puolilla kaupunkia konserttisali Riihimäelle kulttuurin eri osa-alueilla työskentelevät on sitoutettava yhteiseen visioon lisää kirjallisuustapahtumia kuvataidenäyttelyitä eri ikäryhmille (erityisesti nuorille ja ikääntyvälle väestölle) Kansalaisopiston ryhmiä on lisättävä kysynnän mukaan päivähoito mukaan tarjoamaan kulttuuria alle kouluikäisille lisää talkoohenkeä yhdistystoimintaan videotaidetta on kehitettävä kehitetään myös pohjoismaista kulttuurivientiä (Riihimäen ystävyyskaupungit) kulttuurin harrastajille on annettava paremmat mahdollisuudet päästä esille töineen 28