VANHEMPIEN 2 SANOMAT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VANHEMPIEN 2 SANOMAT"

Transkriptio

1 VANHEMPIEN 2 SANOMAT 11 S U O M E N V A N H E M P A I N L I I T T O M A R I A N K A T U 2 8 B 5, H E L S I N K I Yksin ei voi kasvaa, eikä kasvattaa Opettajaksi opiskeleva Idols-tähti Lotta Sandholm: Jos itse nautin elämästä ja olen positiivinen, myös oppilaani iloitsevat koulunkäynnistä. Vanhempien Sanomat 1

2 Nyt Kumppanuus tuo voimaa vanhempaintoimintaan ristöministeriön Kosteus- ja hometalkoissa. Ohjelman tavoitteena on käynnistää maamme rakennuskannan tervehdyttäminen, vähentää kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamia terveyshaittoja sekä taloudellisia menetyksiä ja estää uusien vaurioiden syntyminen. Kodin ja Koulun Päivä Ensimmäiseen valtakunnalliseen Kodin ja Koulun Päivään on ilmoittautunut lähes 400 koulua. Tavoitteena on vanhempien ja koulun henkilöstön yhteistyön lujittaminen: lapsen kasvun ja oppimisen vahva tuki. Kodin ja Koulun Päivää viettävät yhteistyössä myös Opetushallitus, Suomen Rehtorit ry, Suomen Vanhempainliitto ja Förbundet Hem och Skola i Finland. Joko teidän koulunne on mukana? Lue lisää osoitteesta S uomen Vanhempainliitto on vuoden 2011 aikana vahvistanut entisestään yhteistyötä sekä järjestöjen, viranhaltijoiden että yritysten kanssa. Kumppanuussopimuksien tarkoituksena on jakaa osaamista eri aloilla toimivien tekijöiden kesken, sekä tuottaa monipuolisempaa tietoa asiakkaille, jäsenistöille ja sidosryhmille. Liitto tekee nyt yhteistyötä Alkon Lasten seurassa -ohjelman, Vanhempain Tietopalvelun, Leaf Suomi Oy:n sekä varainhankintayritys Pilkkoset Oy:n kanssa. Vuoden alussa Vanhempainliitto liittyi mukaan Koulurauha-ohjelmaa koordinoivaan työryhmään, jossa toimivat myös Poliisihallitus, Opetushallitus, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Folkhälsan. Valtakunnallista Kodin ja Koulun Päivää Liitto suunnittelee ja toteuttaa yhdessä Opetushallituksen, Suomen rehtorit ry:n sekä ruotsinkielisen sisarjärjestönsä Förbundet Hem och Skola rf:n kanssa. Vanhempainliitto on myös viestintäkumppanina ympä- Suomen Vanhempainliiton keväällä 2011 tekemä kyselytutkimus Vanhempien Barometri paljastaa peruskoululaisten vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista. Tutkimus tehdään joka toinen vuosi. Löydät barometrin osoitteesta Koti, Koulu ja Kaverit Aluetapaamisissa vilkasta keskustelua kasvatuksesta Suomen Vanhempainliiton järjestämä Virtaa ja virikkeitä vanhempaintoimintaan -ajankohtaistilaisuuksien sarja keväällä 2011 tavoitti satamäärin vanhempaintoimijoita eri puolilla Suomea. Tilaisuudet osoittivat, että vanhempaintoimijoilla on vahva tahto rakentaa lapsillemme turvallista ja onnellista arkea. Samalla monen puheenvuorosta välittyi huoli tämän päivän kasvatustehtävän vaativuudesta. Mediataidot puhuttivat, samoin kuntien kyky asettua arjen tasolle koulutukseen ja kasvatukseen liittyvässä päätöksenteossa. Evääksi tilaisuuksista vanhempaintoimijat saivat vertaistukea ja vinkkejä toiminnan kehittämiseen, sillä toinen toistaan toimivimpia ideoita jaettiin vilkkaasti. Tilaisuuksissa esiteltiin myös varhaiskasvatusikäisten lasten vanhemmille suunnatta Mainiot Mediaperheet -hanketta, joka on vanhempaintoimijoiden keskuudessa otettu upeasti vastaan (katso sivu 22). Virtaa ja virikkeitä vanhempaintoimintaan -tilaisuuksia järjestettiin yhteensä kuudella paikkakunnalla. Uudet esitteet vanhemmille ja opettajille Nyt voit kertoa koulun väelle ja vanhemmille vanhempaintoiminnasta uusien esitteiden avulla. Tilaa vanhemmille tai opettajille suunnattua esitettä maksutta käyttöösi Vanhempainliiton verkkosivuilta tai Liiton toimistosta osoitteessa vanhempainliitto.fi. Lisätietoja: hallinto- ja taloussihteeri Mervi Vasara puh Vanhempien Sanomat

3 2/11 Pääkirjoitus 3 Nuoret ja vanhempien ero 8 Lotta Sandholm: Nuorille opetettava elämäntaitoja 10 Näkökulma: Antti Paakkari 12 Luokkatoiminnalla luodaan vanhempien verkosto 14 Teemasivut: Tukea oppimiseen Vieraskynä: Jukka Kurttila 21 Mainiot mediaperheet 22 Aikuisten ilottelu lapsen silmin 24 Pelisääntöjä ja talkoohenkeä varainhankintaan 26 Vanhemmat toimivat Kerhotoimintaa Lahden seudun koululaisille 30 Koulussa kannustetaan ruutujen ääreen 32 Jouluiset terveiset Vakka ry:ltä 33 Turvallista fillarointia Kartanonkoskella 34 SUOMEN VANHEMPAINLIITTO Mariankatu 28 B Helsinki Julkaisija: Päätoimittaja: Kannen kuva: Viviana Garcia Piipponen Suomen Vanhempainliitto Tuomas Kurttila Toimittaja, toimitussihteeri: Leena Herlevi-Valtonen Ulkoasu ja taitto: Vinjetti Ky / Antti Tapola Painopaikka: Forssa Print Seuraava lehti ilmestyy tammikuussa 2012 Tuomas Kurttila Tuomas Kurttila, toiminnanjohtaja Koulun tukea vanhempien kasvatustyölle sekä kodin ja koulun yhteistyötä vahvistetaan. Erityispedagogiikan, monikulttuurisuuden sekä kodin ja koulun yhteistyön merkityksen kasvu huomioidaan opettajien koulutuksessa. Huolehditaan kansalaisjärjestöjen lasten, nuorten ja vanhempien vertais- ja vapaaehtoistoiminnan edellytyksistä. Edellä oleva sitaatti voisi olla suora lainaus vanhempaintoimijoidemme toiveista päättäjille. Parempaa. Kirjaukset ovat uudesta hallitusohjelmasta. Ne ovat kirjauksia Suomen tulevaisuudesta. Hallitusohjelman vahvat linjaukset kodin ja koulun yhteistyöstä ovat erinomaiset. Koulu tukee kotien kasvatustyötä. Koulu ei ole vain tietotehdas. Koulu on enemmän. Koulu tukee lapsen koko persoonan kehitystä ja hyvinvointia. Koulu on kumppani kodeille. Oleellinen on myös maamme poliittisen johdon toteama kodin ja koulun yhteistyön merkityksen kasvusta. Vanhempaintoiminnalla on yhä tärkeämpi rooli ja tehtävä tulevaisuudessa. Kiitos tästä kuuluu niin menneille kuin nykyisille vanhempaintoimijoille päiväkodeista alkaen. Vanhempaintoiminnassa on suurta voimaa, joka näkyy, kuuluu ja vaikuttaa kaikkialla Suomessa paikallisesti ja arjessa. Kun uusi lukuvuosi alkaa, moni lapsi, opettaja ja vanhempi on uutta toivoa täynnä. Sama toivon pilkahdus on hallitusohjelmassa. Vaikka syksyn tullessa ja talven pimeinä hetkinä meitä joskus koetellaan, toivo kannattelee. Toivoa on ruokittava. Toivoon paremmasta kiinnittyvät ne yksittäiset arjen ja politiikan teot, joilla hyvää elämää ja yhteiskuntaa rakennetaan. Kyynisyydellä ei rakenneta tulevaisuutta. Siksi vietetään tänä syksynä ensimmäistä kertaa maassamme Kodin ja Koulun Päivää, Se on ilon ja tulevaisuuden päivä. Vanhempien Sanomat 3

4 U U T I S I A Suomen Vanhempainliiton toiminnanjohtaja Tuomas Kurttila sanoi kiitospuheenvuorossaan, että parempi Suomi on hyvien ihmisten varassa, jotka toimivat ja ajattelevat itsensä lisäksi muita. Kurttila totesi, että tietoiskun toteuttaminen ilman yhdenkään laskun liikkumista on yksi osoitus tästä. Avaa silmäsi -tietoisku palkittiin Irti Huumeista ry myönsi Oma Pää Pääoma-palkinnon tänä vuonna osastonylilääkäri, dosentti Erja Halmesmäelle sekä nuorten lisääntyneet kannabiskokeilut puheeksi ottavalle Avaa silmäsi -tietoiskufilmin tekijöille. Avaa silmäsi -tietoisku sai palkinnon uudesta, erottuvasta ja ammatillisesta tavasta nostaa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa esiin huoli nuorten lisääntyneeseen kannabiksen käytöstä. Palkinnon myöntämisen perusteena oli vastuullinen ja positiivinen tapa vaikuttaa huumeongelman havainnollistamiseen, ehkäisemiseen ja hoitoon. Avaa silmäsi -tietoiskun tekijöistä palkinnon saivat näyttelijä Minna Puolanto, Bob Helsinki Oy:stä Jukka Kurttila, Teija Järvinen, Pertti Pällijeff ja Jannis Mavrostomos, Elokuvatuotantoyhtiö Motel Royal Oy:stä Mika Sylvin, Saara Kankaanpää, Johannes Salonen ja Niko Henttonen sekä Suomen Vanhempainliitto, MTV3, YLE ja Finnkino. Erja Halmesmäki on päihdeäitien ja heidän lastensa hoidon sinnikäs puolestapuhuja. Oma pää Pääoma palkinto myönnettiin hänelle pitkäjänteisestä ja uupumattomasta työstä päihdeäitien hoidon edistämiseksi tekemästään työstä. Halmesmäki on toiminut vuodesta 1981 Helsingin Naistenklinikalla naistentautien ja synnytysten erikoislääkärinä ja vuodesta 2000 synnytysosaston ylilääkärinä. Hän on tutkinut ja hoitanut päihdeäitejä ja heidän vauvojaan vuodesta 1983, ehkä enemmän kuin kukaan muu Suomessa. Torsti Koskisen rahastosta tunnustuspalkintoja Kansallinen Huumetyön Tukiyhdistys ry:n hallitus jakoi niin ikään tunnustuksia merkittävästä ja pitkä-aikaisesta huumeiden vastaisesta työstä. Oikeuskemian emeritusprofessori Erkki Vuori sai Torsti Koskisen rahaston Professori Erkki Vuoren asiantuntemus on vaikuttanut muun muassa huumerikoksia koskevaan lainsäädäntöön. tunnustuksen merkittävästä asiantuntemustaan, josta on vuosikymmenien ajan ollut suurta hyötyä poliisin suorittamassa rikostutkinnassa ja tuomioistuimissa eri puolilla Suomea. Vapaaehtoistyöstä huumeiden vastaisessa taistelussa Torsti Koskisen tunnustuksen sai Vaasalainen Eivor Hedman. Hedman on vuosien ajan toiminut mm. puhelinpäivystäjänä, talousvastaavana ja ollut mukana järjestämässä vuosittaisia alueellisia päihdekoulutuksia Irti Huumeista ry:n Vaasan aluetoimistossa. Torsti Koskinen oli suo- Eivor Hedman Vaasasta sai tunnustuksen vapaaehtoistyöstään. malainen huumepoliisi ja Helsingin huumepoliisin perustaja. 4 Vanhempien Sanomat

5 Kymmenen kysymystä kasvatuksesta Kasvatammeko lapsistamme yksinäisiä pärjääjiä? Vai haluammeko, että heistä kasvaa ehjiä ja tasapainoisia yhteiskunnan jäseniä, jotka kykenevät toimimaan muiden kanssa, luottaen itseensä ja lähellä oleviin ihmisiin. Kymmenen kysymystä kasvatuksesta on kirja perhepolitiikan rakentajille, kasvattajille ja niille, joiden sylissä on suomalaisen lapsen elämä ja tulevaisuus. Siis aikuisten. Kirja kannustaa pohtimaan suomalaisen kasvatuksen todellista tilaa luuloja kuulopuheiden tai median luoman kuvan ulkopuolella. Kirjan kirjoittajat haluavat Kymmenen kysymystä kasvatuksesta -keskustelukirja ovat luettavissa julkaisut sivulla sekä /aineistopankki. herättää uudenlaista, avointa ja inhimillistä keskustelua siellä missä kasvatetaan, ja missä kasvatuksen edellytyksiä rakennetaan. Pienet lapset toivovat lyhyempiä hoitopäiviä ja koululaiset enemmän perheen yhteistä aikaa. Lasten kasvatusta ei voi hoitaa etätyönä. Olisi lyhytnäköistä hakea valtion talouden tasapainoa ja työurien pidentämistä lapsiperheiden kustannuksella, viestittää kirjan kirjoittajista lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula. Lastenpsykiatri Jukka Mäkelä arvioi suomalaisen lasten kasvatuskulttuurin olevan luonteeltaan etäistä. Suomessa on ihannoitu itse pärjäämistä ja niin tehtäessä tukahdutettu läheisyyden ja tuen saamisen tarpeita, jotka ovat luonnollinen ja tärkeä osa ihmistä. Tämä on osaltaan vaikuttanut aikuisiän masennuksen ja riippuvuuksien yleisyyteen, Mäkelä pohtii. Suomen Vanhempainliiton toiminnanjohtaja Tuomas Kurttila haluaa lopettaa vastakkainasettelun kodin ja koulun välillä. On tärkeä tiivistää vanhempien ja koulun kasvatuskumppanuutta sekä vanhempien yhteistyötä, jotta emme kasvata lapsistamme yksinäisiä pakkosuorittajia ja toinen toistensa kilpailijoita. Lapsi tarvitsee turvallisten ihmissuhteiden lisääntymistä ja vahvistumista, nähdyksi tulemista, kirjoittaa opetusneuvos ja pappi Kalevi Virtanen. Kirjan on toimittanut yksi kirjan kirjoittajista yliopistonlehtori Elina Nivala. Nivala esittää kirjassa myös tärkeän kysymyksen: miksi kasvatuksella on kielteinen kaiku? Vanhempien Sanomat 5

6 U U T I S I A Nuoret pelissä rahapelit nyt vain täysi-ikäisille Rahapelaaminen on nyt kielletty alle 18-vuotiailta. Hedelmäpelien, pajatsojen ja pokerien äärelle ei alaikäisen enää voi pyrkiä edes aikuisen seurassa. Miksi näin? Lapset ja nuoret ovat erityisen alttiita rahapelien haitoille. Tutkimusten mukaan varhain aloitettu pelaaminen altistaa myös myöhemmille peliongelmille. Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2006 teettämän selvityksen mukaan 2,3 prosenttia suomalaisnuorista pelasi rahapelejä liikaa. Koska nuoren vielä kehittyvät aivot poikkeavat aikuisten aivoista, riippuvuus saattaa syntyä aikuisia helpommin ja nopeammin. Nuoren elämään liittyvät mahdolliset kriisit, kuten kiusaaminen tai yksinäisyys, lisäävät nuoren riskiä ongelmalliseen pelaamiseen. Rahapelit eivät ole koko perheen viihdettä Kansainvälisissä tutkimuksissa on kiinnitetty erityistä huomiota aikuisten antamaan malliin ja perheenjäsenten pelaamiseen. Suomessakin rahapelaaminen lasten seurassa on ollut yleistä. Lapset saattavat seurata vanhempiensa pelaamista ja oppia pelaamisen taidon heiltä. Aikuisten elämään kuuluu Piirros: Pekka Rahkonen Laillista jännitystä Nuorten Akatemia järjesti yhteistyössä RAY:n kanssa rahapelaamiseen liittyvän kilpailun, jossa nuoret saivat suunnitella ja toteuttaa ikärajamuutosta koskevan mainoksen. Laillista jännitystä -kilpailu tuotti raikkaita teoksia. Palkitut teokset löydät Raha-automaattiyhdistyksen teemasivuilta osoitteesta rahapelaamisen lisäksi muitakin asioita, jotka on kielletty lapsilta, koska ne ovat lapsille ja nuorille vielä haitallisempia kuin aikuisille. Nyt rahapelaamisen alaikäraja on yhtenäinen esimerkiksi alkoholi- ja tupakkalainsäädännön kanssa. Tavoitteena on näin rakentaa kulttuuria, jossa lasten elinpiiriä mahdollisimman hyvin suojataan haitallisilta vaikutteilta. Rahapelaamisen haitoista kerrotaan kattavasti uuden arpajaislain myötä perustetulla sivustolla Nuoretpelissa.fi. Sivustosta vastaavat sosiaalija terveysministeriö sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saako lastani haastatella ja kuvata ilman lupaani? Lastensuojelun Keskusliitto on tuottanut toimittajille ja kuvaajille suunnatun oppaan, jossa tarkastellaan lasten ja nuorten haastattelemiseen ja kuvaamiseen liittyviä käytännön kysymyksiä ja eettisiä seikkoja. Opas antaa ajattelemisen aihetta myös vanhemmille; onko minulla äitinä tai isänä oikeus suojella lastani ja perhettäni medialta? Ja toisaalta, onko lapsellani oikeus ilmaista mielipiteensä, jotta myös lasten ääni kuuluisi mediassa ja yhteiskunnassa? Yksittäinen toimittaja on monen haasteen edessä valitessaan haastateltavakseen lapsen. Riittääkö harkintakyky ja kenelle kuuluu vastuu? Oppaaseen voit tutustua osoitteessa (Opas lasten haastattelijoille ja kuvaajille) 6 Vanhempien Sanomat

7 Koulurauhakilpailussa etsitään pelejä ja leikkejä yhdessä oloon Koulurauha-kilpailu 2011 MITÄ TEHTÄIS? Kilpailuaika Koulurauha-kilpailu 2011 kannustaa yhteisöllisyyden lisäämiseen ja yhdessä tekemiseen. Kilpailuun osallistuvia oppilaita pyydetään keksimään kouluaikana toteutettava peli, leikki tai muu toiminto, joka lisää yhdessä tekemisen määrää ja tukee oppilaiden aktiivista vuorovaikutusta. Toiminnan tulee olla sellainen, joka tuo kaikille osallistujille hyvää mieltä, eikä jätä ketään yksin. Toteutuksessa saa käyttää koulusta normaalisti löytyviä välineitä ja materiaaleja. Kilpailuun voi osallistua mikä tahansa koulussa toimiva ryhmä: luokka, aineryhmä, tukioppilasryhmä tms. Kilpailussa on kaksi sarjaa: toinen alakouluille ja toinen yläkouluille. Kilpailuun osallistutaan lähettämällä kirjallinen selostus oppilaiden kehittelemästä pelistä, leikistä tai muusta toiminnosta. Kilpailutyöhön tulee liittää sääntöjen ja toiminnan kuvauksen lisäksi lista tarvittavista materiaaleista. Mukaan voi laittaa myös valokuvia, joissa on kuvattu oppilaiden toimintaa. Kilpailun pääpalkintona on 500 euron stipendi, jonka avulla voittajaryhmä voi tehdä jotain hauskaa yhdessä. Voittajan valitsee raati, johon kuuluu tukioppilaiden lisäksi muun muassa hauskan toiminnan ja hyvä yhteishengen asiantuntijoina MotoriikkaMiikka ja muodostelmaluistelun maailmanmestarijoukkue Rockettes. Koulurauha julistetaan vuonna 2012 Lahdessa Koulurauha-ohjelma on Opetushallituksen, Poliisihallituksen, Mannerheimin Lastensuojeluliiton, Folkhälsanin ja Suomen Vanhempainliiton yhteinen ohjelma, jonka tavoitteena on kouluyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen. Syksyllä 2011 koulurauhan julistamisesta vastaa Oulu. Vuonna 2012 julistuskaupunkina toimii Lahti. Vanhempia kuultava koulukuvauksista sovittaessa Opetushallitus antoi kesällä suosituksen koulukuvausten tilaamisesta ja järjestämisestä. Koulutuksen järjestäjille annetun suosituksen tavoitteena on vakiinnuttaa hyviä käytäntöjä ja lisätä kuvausjärjestelyiden avoimuutta sekä varmistaa kuvien laatua ja edullisuutta. Oppilaiden huoltajia tai heidän edustajiaan esimerkiksi koulun vanhempainyhdistystä tai johtokuntaa on kuultava ennen koulukuvauksia koskevan sopimuksen tekoa. Kuvien myymisessä ja ostamisessa noudatetaan Kuluttaja-asiamiehen ohjetta Valokuvaus kouluissa ja päiväkodeissa. Kuluttajaviraston verkkopalvelusta löytyy myös laajemmin tietoa lapseen kohdistuvasta markkinoinnista: Koulukuvauksia koskeva Opetushallituksen suositus löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta kohdasta säädökset ja ohjeet, ohjeita koulutuksen järjestämiseen. Lue lisää ja katso tarkemmat kilpailuohjeet osoitteesta tai Vanhempien Sanomat 7

8 Nuori tarvitsee tukea vanhempien erotessa Epämääräinen paha olo, vetäytyneisyys ja koulumenestyksen huononeminen. Nämä ovat reaktioita, joita nuori voi käydä läpi vanhempien erotessa. Nuoret tarvitsevat aikuisten läsnäoloa ja tukea perheen hajotessa. Teksti ja kuva: EMMI UTTI Vanhempien ero koskettaa koko perhettä. Jokainen perheenjäsen on oikeutettu apuun ja tukeen tässä hankalassa elämäntilanteessa. Valitettavan usein nuoret jäävät vanhempien erotessa yksin. Perheen hajoaminen on nuorelle iso kriisi. Vanhempien eroon verrattavia tapahtumia ovat läheisen ihmisen vakava sairastuminen tai kuolema, kertoo projektisuunnittelija Teea Tonttila Suomen Kasvatus- ja Perheneuvontaliitosta. Huolimatta siitä, että koululuokassa myös monen muun oppilaan vanhemmat ovat eronneet, kodissa tapahtuneita muutoksia tuodaan harvoin koulussa esille. Tämä kertoo siitä, että vanhempien ero koetaan edelleen häpeälliseksi asiaksi, vaikka se onkin tänä päivänä hyvin yleistä, sanoo Teean työparina toimiva Annina Nivala. Teea Tonttila ja Annina Nivala työskentelevät Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton Vetskari-hankkeessa, joka keskittyy nuorten tukemiseen vanhempien erotessa. Tonttila ja Nivala ovat kohdanneet satoja nuoria ja kuulleet heidän kokemuksiaan vanhempien erosta kiertäessään pääkaupunkiseudun yläkouluja. Tonttila ja Nivala järjestävät hankkeen puitteissa myös vertaisryhmätoimintaa nuorille sekä kouluttavat sosiaali- ja kasvatusalan ammattilaisia vanhempien eroon liittyvissä kysymyksissä. Elämä repeää Kun vanhemmat päättävät lähteä elämässään eri suun- Annina Nivala ja Teea Tonttila auttavat nuoria selviytymään vanhempien eroon liittyvistä murheista. tiin, kokee kotona asuva nuori elämänsä repeävän. Mielen valtaavat kysymykset: Mitä nyt tapahtuu? Kuka muuttaa ja minne? Teinkö minä jotakin väärin? Niin lapset kuin teini-ikäisetkin kokevat jossakin määrin syyllisyyttä vanhempiensa erosta. Suuri haaste aikuisille on tässä tilanteessa nuoren huomioiminen ja tukeminen, sillä nuori usein piilottaa pahan olonsa ja tarvitsevuuden. Nuoret eivät halua lisätä vanhempiensa murheita omilla huolillaan. Nuoret eivät useinkaan osaa nimetä erosta johtuvaa epämääräistä ahdistusta. He tarvitsevat kokemustensa ja tunteidensa sanoittamiseen aikuisia, Nivala kertoo. Aikuisten tehtävä on ottaa hankala asia puheeksi. Vastuu- 8 Vanhempien Sanomat

9 Vetskari Nuoren tukeminen vanhempien erotessa Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton Vetskari-hanke ( ) auttaa nuoria selviytymään vanhempien erosta mahdollisimman vähäisin ongelmin sekä antaa nuorille välineitä oman parisuhteen ja vanhemmuuden rakentamiselle tulevaisuudessa. Ryhmätoimintaa vuotiaille nuorille Työvälineitä ja oppaita eroauttamisen tueksi Koulutusta nuorten eroauttamisesta ja ryhmänohjauksesta Tiedotustilaisuuksia ja tapahtumia Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto on lastensuojelualan asiantuntija- ja kansalaisjärjestö, jonka tavoitteena on tukea perheiden hyvinvointia ja toimintakykyä. ta ei saa jättää nuoren harteille, Nivala painottaa. Tonttilan ja Nivalan mukaan nuoret tarvitsevat eroasian pilkkomista ja konkretisoimista, jotta elämä voi saavuttaa jälleen jonkin asteisen ennustettavuuden. Vanhempien olisi hyvä keskustella nuoren kanssa eron tuomista muutoksista, Tonttila opastaa. Heidän tulee kertoa lapselleen, että he ovat aina käytettävissä, valmiina keskustelemaan ja vastaamaan nuoren kysymyksiin, Nivala lisää. Toista vanhempaa ei saa mustamaalata Nivala ja Tonttila toivovat, etteivät vanhemmat sekoittaisi lapsia ja nuoria riitoihinsa, joita aikuisten erotilanteessa saattaa syntyä. Lapset ja nuoret ovat äärettömän lojaaleja molemmille vanhemmilleen. Jos toisesta vanhemmasta tehdään eron syntipukki, joutuu nuori ikävään ristiriitatilanteeseen. Toisen vanhemman mustamaalaaminen sattuu syvästi nuoreen ja sillä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia nuoren identiteetin kehitykseen ja myös oman parisuhteen muodostamiseen, Nivala kertoo. Vanhempien eron aiheuttamat tunnemyllerrykset eivät rajoitu ainoastaan erotilanteeseen. Nuoret oireilevat varsin usein vasta muutaman vuoden viiveellä, juuri kun vanhemmat ovat päässeet selvemmille vesille oman kriisinsä kanssa. Nuoret tarvitsevat tilaa ja aikaa suremiseen sekä uuteen tilanteeseen sopeutumiseen, Tonttila huomauttaa. Mistä apu, kun perhe hajoaa Neuvokeskuksen tavoitteena on minimoida lapsen menetykset vanhempien erotessa. Parhaiten tämä onnistuu tarjoamalla tukea kaikille perheenjäsenille; lapsille, nuorille ja vanhemmille unohtamatta perheen läheisiä, esimerkiksi isovanhempia. Neuvokeskuksen palvelut perustuvat vertaistukeen, asiakaslähtöisyyteen, varhaiseen auttamiseen, ennaltaehkäisevä työotteeseen, vapaaehtoisuuteen sekä edullisuuteen. Palveluita tuottavat tällä hetkellä Lastensuojelun Keskusliitto, Suomen Kasvatusja perheneuvontaliitto, Suomen Lastenhoitoyhdistys, Suomen Uusperheellisten liitto sekä Kalliolan kansalaisopisto. Neuvokeskuksen keskeinen viesti vanhemmille ja ammattilaisille on, että lapsiperheen hajoaminen ja parisuhteen päättyminen sisältää aina riskejä ja tuen tarvetta. Erotilanteessa palveluja on tarjolla, niistä on hyötyä ja niitä kannattaa käyttää. Eron varhaisessa vaiheessa informoituina ja tuettuina vanhemmat ovat vastaanottavaisia uusille, sovinnollisille ja lapsen edun mukaisille tavoille toimia erotessaan. Vanhempien Sanomat 9

10 Idols-julkisuus ei sekoittanut 23-vuotiaan Lotta Sandholmin päätä, päinvastoin. Kilpailu opetti Lotalle asioita, joita hän voi hyödyntää tulevassa opettajan työssään. Lotta ymmärtää nyt myös paremmin niitä, jotka joutuvat netissä kiusaamisen kohteiksi. Teksti: LEENA HERLEVI-VALTONEN Kuva: VIVIANA GARCIA-PIIPPONEN Lapsuuden kuvat Lotan perhealbumista Nuorille opetettava elämäntaitoja Vuoden 2011 Idols-laulukilpailusta tutuksi tullut Lotta Sandholm jatkaa taas laulutauon jälkeen luokanopettajaopintojaan Vaasassa. Tulevassa työssään Lotta aikoo hyödyntää positiivista asennettaan ja omia elämänkokemuksiaan. Muistan hyvin ensimmäisen koulupäiväni. Opettaja oli sijoittanut oppilaiden nimet lattialle, josta oma nimi piti löytää ja mennä paperin päälle seisomaan. Löysin Lotta-nimen, mutta paperin päällä seisoi jo toinen tyttö. Hänen oikea nimensä oli Charlotta, mutta koska häntä kutsuttiin Lotaksi, oli hän valinnut minun lappuni. Sekaannus johti riitaan, joten koulutieni käynnistyi aika stressaavissa merkeissä, Lotta nauraa. Lotan luokanopettaja onneksi selvitti tilanteen on- Kilpailu opetti minulle, miten paljon erilaista osaamista tarvitaan, että homma toimii. 10 Vanhempien Sanomat 8-vuotias Lotta hoivaa pikkusiskoaan.

11 nistuneesti, ja koulutyö saattoi alkaa hyvillä mielin. Lotta oli jo alakoulussa puhelias tyttö, ja hän myöntää olleensa lyhytpinnainen. Kärsivällisyys ei tahtonut riittää kirjainten huolelliseen piirtämiseen, sillä hän osasi kouluun mennessä jo lukea, ja turhautui. Koulukavereitaan kohtaan Lotta oli kiltti ja reilu. Jos koin että opettaja kohteli luokkakaveriani epäoikeudenmukaisesti, puolustin ja sanoin sanottavani, Lotta muistelee. Kerran vuodessa koulupsykologille Lotta on huolissaan nuorten jaksamisesta ja toivoo, että koulussa voitaisiin tarjota mahdollisimman matala kynnys saada tukea. Samalla tavalla kun oppilaat käyvät vuosittain terveydenhoitajan vastaanotolla, pitäisi olla normaali käytäntö tavata myös koulupsykologia säännöllisesti. Sen pitäisi olla yhtä luonnollinen asia kuin muukin terveydenhoito. Näin voisimme kasvattaa terveitä ja hyvinvoivia aikuisia alusta alkaen. Nuorten pahoinvoinnin lisääntyminen ja stressi kertovat Lotan mielestä yhteiskuntamme suorittavasta kulttuurista, jossa kaikkea mitataan tuottavuudella ja yksilön on oltava valtavan hyvä kaikessa ollakseen riittävä. Pisa-tulokset ovat huippuluokkaa ja samaan aikaan meillä nuoria ihmisiä palaa loppuun jo opiskeluvaiheessa. Lukion jälkeen on lähdettävä suoraan jatko-opintoihin, välivuosia ei meillä katsota hyvällä. Monessa muussa maassa opinnot aloitetaan paljon myöhemmin, Lotta pohtii. Ei auta vaikka meillä on valtavasti tietoa ja taitoa, jos voimme niin huonosti että emme jaksa tehdä työtä. Mikä ihmeen sähkösopimus? Sivuaineena Lotta opiskelee kotitaloutta. Hän pitää sitä tärkeänä taitoaineena, jossa nuoret oppivat aikuisen arjessa tarvittavia taitoja. Kotitalous on paljon muutakin kuin ruoanlaittoa. Jokaisen nuoren on opittava perusaskareet, kuten pyykinpesu, siivous ja rahanhallinta. On osattava maksaa laskuja ja tehdä esimerkiksi sähkösopimus, Lotta luettelee ja alkaa nauraa muistellessaan omia kokemuksiaan. Kun lähdin opiskelemaan ja muutin pois kotoa, teimme tietenkin vuokrasopimuksen ja ostimme uuteen kotiin jääkaapin täyteen ruokaa. Ensimmäisenä päivänä tulimme yliopistolta kotiin, ja jääkaappi olikin lämmin eikä asuntoon tullut valoa. Meille tuli suurena yllätyksenä että olisi pitänyt tehdä sähkösopimus. Sähkön nopea toimitus asuntoon maksoi 120 euroa. Kotitaloutta tulisi opettaa erityisesti yhdeksännellä luokalla. Seiskaluokkalaiselle kotoa muuttaminen tuntuu vielä kaukaiselta asialta, mutta 15-vuotias miettii jo tulevaisuuttaan. Moni saattaa jo lähteä opiskelemaan muualle. Lotta pitää myös suomalaisten kielitaitoa riittämättömänä ja liian teoreettisena. Suomi voisi olla maa, jonka kaikki haluavat kumppanikseen. Ei kuitenkaan riitä että opiskelemme kovasti kieliä, jos emme osaa käyttää niitä työelämässä. Vanhempien kohtaaminen Opettajakoulutuksessakin Lotta kaipaisi pedagogisten opintojen rinnalle enemmän Lotta matkalla aloittamaan koulutietään yhdessä kaksosveljensä kanssa syksyllä käytännön läheistä opetusta ja konkreettisia työkaluja esimerkiksi erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kohtaamiseen. Jos nyt saisin opetettavaksi luokan, jossa vaikkapa kolmella on oppimisvaikeuksia, olisin kyllä peukalo keskellä kämmentä. Luokanopettajakoulutuksessamme parhaat opettajat ovatkin heitä, joilla on runsaasti kokemusta käytännön työstä, Lotta kiittää. Myös kodin ja koulun yhteistyötä käsitteleviä teemoja Lotta toivoisi lisää. Vastavalmistuneet opettajat tarvitsevat selkeitä malleja vanhempaintapaamisten suunnitteluun, sisältöihin ja siihen, miten kohdata erilaiset ihmiset ja arjen tilanteet. Kiusaaminen on kova paikka Idols-kilpailussa, suuren ilon keskellä, Lotta sai tuntumaa myös pilkatuksi tulemisen tunteesta. Hän kohtasi ankaraakin arvostelua netin keskustelupalstoilla. Verkossa ventovieraat ihmiset arvostelivat Lotan ulkonäköä, persoonaa tai käyttäytymistä vain yhden tvlähetyksen perusteella. Kiusaaminen netissä on hirveää. Olen 23-vuotias ja minulla on jalat maassa, joten osasin jo suhtautua saamaani kritiikkiin. Kouluikäinen lapsi tai nuori on vielä epävarma ja voi ottaa todella raskaasti itseensä kohdistuvan arvostelun, olipa se sitten missä ja minkälaista tahansa. Kiusaaja ei aina ymmärrä mitä tekee, ja miten vakavia seuraukset voivat olla. Jos olisin osallistunut Idolsiin kaksi vuotta sitten, en ehkä olisi ollut tähän valmis. Lotta vetoaakin opettajiin ja vanhempiin, että asiasta keskusteltaisiin ja kiusaamiseen puututtaisiin entistä herkemmin. Positiivisena kokemuksena Idols opetti minulle, miten valtava koneisto yhden ohjelman tai yhden lyhyen laulun takana voi olla. Uskon että voin hyödyntää tätäkin kokemusta opetustyössä, jotta oppilaat ymmärtäisivät miten paljon erilaista osaamista tarvitaan, jotta asioita voidaan hoitaa ja homma toimii. Kaikki ovat tärkeitä! Vanhempien Sanomat 11

12 N Ä K Ö K U L M A Voiko itsenäiseksi opettaa? Antti Paakkari L uin äskettäin Philip W. Jacksonin klassikoksi muodostuneen koulututkimuksen Life in Classrooms vuodelta Siinä Jackson listaa koulun konkreettisia päivittäisiä tapahtumia, jotka hänen mukaansa kertovat enemmän kuin opintosuunnitelmat tai julkilausutut tavoitteet. Hän kuvaa koulua mm. paikaksi, jossa istutaan, kuunnellaan, odotetaan, viitataan, jonotetaan, jaetaan papereita ja teroitetaan kyniä. Nykylukijana mieleni teki lisätä listaan: sekä työskennellään omien projektien ja portfolioiden parissa. Yksi koulun keskeisistä muutoksista viime vuosina on ollut itsenäisen työskentelyn lisääntyminen. Oppilaat kantavat aiempaa suuremman vastuun omasta oppimisestaan ja etenemisestään. Itsearviointi ja tavoitekeskustelut eivät enää ole vain työikäisten yksinoikeus, vaan kuuluvat myös alakoululaisen arkeen. Kun ei enää ole mitään yksittäistä sisältöä, joka voitaisiin siirtää opettajan päästä oppilaan päähän, keskeiseksi on tullut kyky hankkia näitä sisältöjä itsenäisesti. Oppilaan on kyettävä työsken- telemään itsenäisesti, asettamaan itselleen tavoitteita ja arvioimaan näiden tavoitteiden saavuttamista. Koulutuksen tavoitteena on itsenäinen työntekijä, joka pystyy toimimaan yhdessä muiden kanssa, mutta jolla on samaan aikaan tarjottavanaan jotain erityistä, jota kenelläkään muulla ei ole. Mutta miten tähän päästään? Mistä syntyy se jaettava, jota yksilön on tarkoitus muiden kanssa toimiessaan hyödyntää; mistä syntyy yksilön erityisyys? Tässä kohtaamme paradoksin: yksilöllisyys syntyy nimittäin vain yhteisen kautta. Yksilön erityisyys tarkoittaa sitä yhdistelmää yhteisistä tiedoista, tunteista ja kokemuksista, jonka juuri hän muodostaa. Yksilöllisyys on siis yhteisen suodattamista oman kokemuksen läpi. Tämä tarkoittaa kuitenkin sitä, että yksilöllisyys syntyy ainoastaan toisten kanssa toimimisen ja yhteistyön kautta, ei yksin puurtamalla. Itsen arvioiminen ja omiin suorituksiin tuijottaminen voi siis olla haitallista myös sille itsenäisyydelle, jota niiden ajatellaan tukevan. Ne johtavat laskelmointiin ja ovat myrkkyä ennakoimattomuudelle, arvaamattomuudelle ja yllättäville kohtaamisille, joista yksilöllisyytemme ja itsenäisyytemme kuitenkin muodostuvat. Miten siis tulla itsenäiseksi? Vain olemalla yhdessä. Kirjoittaja on äidinkielen opettaja ja tutkija, joka valmistelee väitöskirjaa itsenäisestä työskentelystä ja vallankäytön muodoista nykykoulussa. 12 Vanhempien Sanomat

13 Sudenkuoppia kosteus- ja homekorjaushankkeissa KOMMENTTI Parakki voi olla paratiisi Tuhansia päiväkotilapsia ja koululaisia siirretään vuosittain homeen pilaamista kouluista väliaikaisiin tiloihin. Käyttökelpoisten koulutilojen puuttuessa vaihtoehtona voi olla ns. parakki, eli siirtokoulu. Ennakkoluulot parakkeja kohtaan voivat olla vahvoja; mielikuvissa hapettomaan ja ikkunattomaan työmaakoppiin sijoitetaan luokallinen lapsia odottamaan korjauksia koskevia päätöksiä. Valitettavasti totta toinen puoli. Siirtotiloja valmistavat yritykset ovat haistaneet markkinaraon tilanteessa, jossa koulurakennus toisensa perään tuomitaan sairaaksi. Siirtotilojen tekniikkaa ja toiminnallisuuksia kehitetäänkin vauhdilla vastaamaan kysyntää sekä päiväkotien, koulujen ja eri oppiaineiden tarpeita. Siirtokoulujen toimittajille haaste ei ole helppo. Mitä enemmän erikoisratkaisuja ja tekniikkaa, sitä korkeammaksi nousevat kustannukset. Vastuun hajauttaminen ja heikko osapuolten välinen tiedonkulku ovat yleisimmät syyt kosteus- ja homevauriokorjauksen epäonnistumiseen kunnissa. Tämä käy ilmi tekniikan kandidaatti Paavo Keron tuoreesta diplomityöstä. Kunnat käyttävät vuosittain suuria rahasummia kosteus- ja homevauriokorjaamiseen. Valitettavan usein korjaushankkeissa kuitenkin epäonnistutaan, jolloin terveysongelmat jatkuvat ja korjauskustannukset kasvavat. Paavo Kero Tampereen teknillisestä yliopistosta selvitti Jos vaihtoehtona on terveydelle haitalliset mikrobien valtaamat tilat, hyvin rakennettu ja sisustettu parakkikoulu voi olla paratiisi. Ei kuitenkaan riitä, että koulun pihaan siirretään ulkoisesti ja sisäisesti toimiva, energiatehokas siirtokoulu. Opetuksen järjestäjän vastuulla on huolehtia uusien tilojen viihtyvyydestä ja turvallisuudesta. Ojasta allikkoon saatetaan nimittäin pudota, jos homekoulusta kannetaan väistötiloihin vanhat pulpetit, tuolit ja kirjat ilman oikeaoppista käsittelyä. Siirtohomeet. LEENA HERLEVI-VALTONEN diplomityössään korjausprosessin ongelmakohtia ja syitä ongelmien syntyyn. Tutkimuksessa selvisi, että puutteellinen kiinteistönpito voi edesauttaa kosteus- ja homevaurioiden syntymistä ja vaikeuttaa niiden selvittämistä. Havaittuihin ongelmiin tulisikin reagoida nopeasti ja pyrkiä selvittämään niiden aiheuttajat, Paavo Kero sanoo. Tutkimusta varten seuratuissa kohteissa korjausprosessin vetovastuu vaihtui prosessin eri vaiheissa ja osapuolten välisessä tiedonkulussa havaittiin suuria puutteita. Korjaamisen sijaan osassa seuratuista kohteista olisi ollut mielekästä pohtia, kannattaako kohteen korjaaminen vai olisiko taloudellisempaa esimerkiksi etsiä toiminnalle kokonaan uudet tilat, Kero huomauttaa. Keron diplomityö on osa sosiaali- ja terveysministeriön yhdessä ympäristöministeriön kanssa vuosi sitten käynnistämää tutkimushanketta, jonka tavoitteena on arvioida vauriokorjaamisen toimintamalleja ja tuottaa suositus toimintaohjeista. Lähde: Uudenaikainen siirtokoulu yllättää viihtyisyydellään ja toimivuudellaan. Jos tiloja käytetään oikein, ne voivat palvella pitkään. Kuvassa Cramo Oy:n uusinta mallistoa. Vanhempien Sanomat 13

14 Luokkatoiminnalla luodaan vanhempien verkosto Lasten kouluviihtyvyys ei ole Suomessa niin hyvällä tasolla kuin se voisi olla. Nykyistä kiireistä ja suorituskeskeistä yhteiskuntaa vaivaa myös yhteisöllisyyden oheneminen. Näiden tärkeiden asioiden eteen jokainen vanhempi voi tehdä jotain. Teksti: MERJA KORHONEN Kirjoittaja toimii suunnittelijana Suomen Vanhempainliiton Varsi-projektissa Uudet ensimmäisen luokan oppilaat ovat juuri aloittaneet koulunsa ja kohtaavat etenkin alkutaipaleella monia uusia tilanteita; lapsen ystäväpiiri muuttuu, vastuu kasvaa opiskelun ja läksyjen myötä ja lapsen päivä jakaantuu varsinaiseen koulupäivään, kerhotoimintaan ja illalla voi olla vielä harrastuksia. Vanhempia mietityttävät monet asiat, kuten aamu- ja iltapäivähoidon järjestäminen ja itsenäisesti kuljettavat koulumatkat. Toisten vanhempien vertaistuki on tärkeää, siirtymävaiheessa vanhempia askarruttavat hyvin samanlaiset asiat. Myös vanhempien ja opettajien välinen avoin kumppanuus heti lapsen koulutien alussa on tärkeää. Opettaja saa sujuvan alun kodin ja koulun yhteistyölle suunnittelemalla huolellisesti ensimmäiset kohtaamiset, kuten vanhempainillat ja keskustelut vanhempien kanssa. Vanhempien tiedontarve lapsen koulupäivän sujumisesta voi olla suuri, koska päiväkotivuosien ajan on totuttu päivittäiseen kohtaamiseen lasta hoitaneiden aikuisten kanssa. Vanhempien aktiivista läsnäoloa ei tule unohtaa 14 Vanhempien Sanomat

15 + LUOKKATOIMINNAN POSITIIVISIA VAIKUTUKSIA: lasten kouluviihtyvyys lisääntyy vanhemmat, oppilaat ja opettaja tutustuvat toisiinsa lisää turvallisuudentunnetta ja turvaverkostoa kaikille luokan lapsille tiedonvälitys helpottuu ja monipuolistuu vanhemmat tukevat opettajaa työssään, opettajan oppilaantuntemus vahvistuu vanhemmat näkevät lapsensa osana isompaa ryhmää ongelmat vähenevät ja niiden ilmaantuessa niistä on helpompi puhua < Aktiivisessa luokkatoiminnassa lapset, opettaja ja vanhemmat tutustuvat toisiinsa. Yhteistyö kantaa parhaimmillaan vuosien päähän. Meidän luokka Luokkatoiminta on vanhempien toimintaa oman lapsensa luokan kaikkien oppilaiden parhaaksi. Paras tilanne luokkatoiminnan aloittamisen kannalta on se, että joukosta löytyy innokkaita vanhempia, jotka haluavat tutustua toisiinsa ja tehdä yhteistyötä lasten hyvinvoinnin eteen. Vanhempien avoimesta keskusteluyhteydestä hyötyvät sekä opettaja, vanhemmat että oppilaat. Opettaja voi käynnistää luokkatoiminnan ja luoda sille otol- lisen toimintaympäristön. Toimintaa kannattelevat jatkossa kuitenkin aktiiviset vanhemmat. Luokkatoiminta on aina toimijoidensa näköistä ja muotoutuu heidän kiinnostuksensa ja osaamisensa mukaan. Luokanopettajaa ja erikseen valittavaa luokkatoimikuntaa yhdistää sama tavoite: luoda luokkaan viihtyisä, kannustava ja turvallinen ilmapiiri. Ruotsissa ja ruotsinkielisissä kouluissa Suomessakin luokkatoiminta on saanut vakiintuneemman aseman kuin suomenkielisissä kouluissa. Ruotsissa on usein käytäntönä, että vanhemmilla on jaetut vuorot ja määrätyt tehtävät luokkavanhempana. Vanhempana yläkoulussa Vanhempien aktiivista läsnäoloa ei tule unohtaa siinä vaiheessa, kun oppilas siirtyy yläkouluun. Yläkoulussa vanhempien toiminta varmasti muuttaa muotoaan. Vertaisuus ja toisten vanhempien tunteminen on entistäkin tarpeellisempaa, koska usein kaveripiiri vaihtuu tässä vaiheessa ja murrosikäisten vanhemmille on paljon tukea toisistaan. Luokkatoiminta voi jatkua aktiivisena molemminpuolisena tukena luokanvalvojan ja vanhempien välillä. Luokkatoiminnan suunnitteleminen yläkoululle on todennäköisesti haasteellisempaa; kokeilkaa vaikkapa äitien ja tytärten yhteistä kauneudenhoitoiltaa, Talent Showta, polkupyörien ja mopojen tuunausta tai kaikille yhteistä opintokäyntiä jonkun vanhemman työpaikalle. Näin voitte aloittaa: Kokoontukaa yhteen vanhempien kanssa esimerkiksi vanhempainillan jälkeen. Valitkaa joukostanne yksi luokkavanhempi tai muutaman vanhemman (2-4) vastuutiimi, joka pitää lankoja käsissään ja vie toimintaa eteenpäin. Alussa voitte järjestää aivoriihen siitä, mitä voisitte tehdä yhdessä luokan lasten hyväksi. Vanhempien yhteystiedot kannattaa kerätä heti alussa yhteydenpidon helpottamiseksi. Tärkeää on pitää mielessä, että tapahtumien järjestäminen ei saa jäädä pelkästään muutaman vanhemman harteille, vaan kaikkia vanhempia kaivataan mukaan. Avoimen ilmapiirin ylläpitäminen on tärkeää. Kaikilla vanhemmilla tulee olla tunne siitä, että he ovat tervetulleita innostuneeseen joukkoon. Muutama luokkakohtainen tapahtuma tai juhla lukuvuodessa riittää hyvin, sillä yhdessäolo on tärkeämpää kuin aikaa vievät järjestelyt! siinä vaiheessa, kun oppilas siirtyy yläkouluun. Vanhempien Sanomat 15

16 Kotona on mukavaa kun olemme kaikki kotona Erään yläkoulun vanhempainiltaa varten kerättiin koululaisilta terveisiä vanhemmille. Tärkeimmiksi teemoiksi nousivat vanhempien läsnäolon merkitys sekä arkinen ja positiivinen yhdessä olo. Myös ruoanlaitto ja yhdessä syöminen merkitsevät nuorille paljon. Näin yläkoululaiset täydensivät kolmea annettua otsikkoa: Murrosikä mietityttää teinin vanhempia - Murkun kanssa -netti vastaa Kotona on mukavaa kun saa nukkua pitkään olemme kaikki kotona Voi soittaa pianoa katsomme elokuvaa yhdessä kaikki on hyvällä tuulella, eikä ketkään riitele saa tehdä ruokaa ja leipoa äiti tulee juttelemaan pidämme perhepäivän äiti ja isä juttelevat minulle on siistiä ja rauhallista tehdään jotain kivaa saa päättää itse jostain asioista kaikki ovat kotona, eikä kenelläkään ole kiireitä Vanhemmilta toivoisin enemmän yhdessäolonhetkiä enemmän vapautta itse tehtyä ruokaa, eikä kaupan valmista mössöä että he ottaisivat rennommin asiat vähemmän vaatimuksia ja enemmän kannustusta että he eivät olisi niin pitkään töissä kärsivällisyyttä, ymmärrystä, myötätuntoa Rauhallisuutta silloin kun itse suutun Kuuntelevaisuutta Olisi kiva jos kotona joskus.. saisin tehdä itse ison ruoan yllätykseksi ihan yksin pelailtaisiin lautapelejä perheen kanssa laitettaisiin ruokaa yhdessä keskusteltaisiin mukavista asioista olisi leffailta kuulusteltaisiin kokeisiin pestäisiin pyykkiä naurettaisiin, oltaisiin hiljaa Yläluokille siirtyminen ja samaan vaiheeseen ajoittuvat nuoruusiän muutokset voivat olla nuorelle ja perheelle vaativia. Tässä vaiheessa vanhemmat pohtivat usein lapsensa murrosikää. Väestöliiton vuonna 2007 avattu tarjoaa: Tietoa murrosiästä ja vanhemmuuden haasteista Mahdollisuuden kahdenkeskiseen nettikeskusteluun työntekijän kanssa Kysymys-vastauspalvelun, missä on jo lähes 200 vanhempien kysymystä ja asiantuntijoiden vastausta Kysymys-vastauspalsta on yksi luetuimmista Murkun kanssa -nettisivuista. Tukea oman perheen tilanteeseen voi löytyä lukemalla toisten vanhempien saamia vastauksia. Kysymysten aiheet vaihtelevat nuoren kaverisuhteista tai koulunkäynnin tukemisesta rajojen asettamiseen tai huoleen teinin mielenterveydestä. Jokainen nuori on erilainen, mutta vanhempien pohdinnat ja huolenaiheet voisi tiivistää yhteen suureen kysymykseen: Kuuluuko tämä normaaliin murrosiän kehitykseen, kun teini? Nuori mokaa ehkä joskus ja oppii kantapään kautta, mutta selviytyy murrosiästä niin tekevät myös nuoren vanhemmat! Maija Lehtikangas Projektikoordinaattori -nettipalvelu, Väestöliitto 16 Vanhempien Sanomat

17 Tukea oppimiseen sivut Lähde: Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, Opetushallitus OPS on tutustumisen arvoinen asiakirja Kodin ja koulun yhteistyö kirjataan opetussuunnitelmaan Kotiväki ja koulu kohtaavat lapsen vuoksi Lapsi elää samanaikaisesti kodin ja koulun vaikutuspiirissä. Tasapainoinen ja hyvä elämä edellyttävät kodin ja koulun välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Kun vuorovaikutus kasvattajien kesken on luotu varhain, ja sitä ylläpidetään aktiivisesti, voidaan tuen tarve havaita, ja tukea tarjota ajoissa. Toisille oppiminen on helppoa, mutta moni tarvitsee vahvistettua tukea koulutyöstään suoriutumiseen. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää opettajan oppilaantuntemusta ja auttaa opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Keskustelu koulun kanssa auttaa huoltajia ymmärtämään koulun käytänteitä ja mahdollisuuksia. Lapselle ympärillä olevien aikuisten keskinäinen luottamus luo turvallisuuden tunnetta. Lapsi voi keskittyä koulutyöhönsä omien edellytystensä mukaan tietäen, että aikuiset yhteisesti huolehtivat hänestä. Opetusta ohjaavat paikalliset ja koulukohtaiset opetussuunnitelmat. Opetussuunnitelmat perustuvat Opetushallituksen antamaan määräykseen (Opetussuunnitelman perusteet), joka velvoittaa opetuksen järjestäjän laatimaan opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt, sekä noudattamaan niitä. Useimmiten opetussuunnitelmat perustuvat kunnan paikalliseen opetussuunnitelmaan, jota kussakin opetusyksikössä sovelletaan vallitseviin olosuhteisiin, kunkin koulun tavoitteiden mukaisesti. Opetushallituksen antamalla määräyksellä varmistetaan koulutuksellisten perusoikeuksien, tasa-arvon, opetuksellisen yhtenäisyyden, laadun ja oikeusturvan toteutuminen. Opetushallitus seuraa opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden toiminnallisia vaikutuksia pääasiassa koulutuksen arvioinnin yhteydessä. Myös kodin ja koulun yhteistyöstä on oma lukunsa opetussuunnitelman perusteissa. kodin ja koulun yhteistyö korostuu myös esimerkiksi kohdissa, joissa määrätään oppilaille annettavasta tuesta. Mihin arviointi perustuu? Huoltajan kannattaa tutustua kunnan ja koulun opetussuunnitelmaan. Moni lapsen koulunkäyntiin liittyvä arvoitus voi saada vastauksen kuten, miksi ja miten uskontoa tulisi opettaa, mitä kullakin vuosiluokalla tulisi oppia tai mihin arviointi perustuu. ( Jatkuu seuravalla sivulla) Vanhempien Sanomat 17

18 Tukea oppimiseen sivut Lähde: Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, Opetushallitus ( Jatkoa edelliseltä sivulta) Opetussuunnitelma on hyvä työväline keskusteltaessa lapsen koulunkäynnistä ja kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä. Monissa kunnissa vanhemmat ovatkin olleet mukana laatimassa opetussuunnitelmaa erityisesti kodin ja koulun yhteistyön näkökulmasta. Opetussuunnitelman perusteiden mukaan arvioinnin on perustuttava monipuoliseen näyttöön, kirjalliset kokeet eivät voi olla ainoa tapa osoittaa osaamista. Lisäksi näytön ja arviointipalautteen tulisi olla jatkuvaa. Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet ovat lieviä. Arvioitaessa tulee käyttää menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan osaamisensa. Arviointipalaute auttaa oppilasta tunnistamaan omat kehittymistarpeensa. Löydät oman koulusi opetussuunnitelman kunnan tai koulun verkkosivuilta tai voit pyytää sen nähtäväksesi koulun henkilöstöltä. Opetussuunnitelman perusteet eri kouluasteille löydät osoitteesta Oppiminen edellyttää kodin ja koulun tukea On luottavainen olo, kun opettaja ja vanhemmat juttelevat koulunkäynnistäni. Jokainen oppilas tarvitsee aikuisten tukea ja kannustusta. Oppilaalle annettavan tuen tehtävä on tukea oppimista sekä tervettä kasvua ja kehitystä niin että perusopetuksen oppimäärän suorittaminen on mahdollista. Perusopetuslakiin ja esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteisiin tehtiin vuoden 2011 alussa muutos, jolla halutaan taata entistä varhaisempi ja suunnitelmallisempi tuki. Jokaisella oppilaalla tulee olla mahdollisuus omista lähtökohdistaan käsin onnistua oppimisessa, kehittyä oppijana sekä kasvaa ja sivistyä ihmisenä. Oppilaalla on perusopetuslain mukaan oikeus saada riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Tuen oikea-aikaisuus sekä tuen oikea taso ja muoto ovat ratkaisevia oppimisen ja kehityksen turvaamiseksi. Oppilaan saaman tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukimuotoja käytetään sekä yksittäin että yhdessä toisiaan täydentävinä. Tukea annetaan niin kauan ja sen tasoisena kuin se on tarpeellista. 18 Vanhempien Sanomat

19 Oppimisen tuen kolme porrasta Tuki annetaan oppilaalle omassa koulussa erilaisin joustavin järjestelyin, ellei tuen antaminen välttämättä edellytä oppilaan siirtämistä toiseen opetusryhmään tai kouluun. Erityisesti huolehditaan tuen jatkumisesta lapsen siirtyessä päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta perusopetukseen sekä oppilaan siirtyessä perusopetuksesta toiselle asteelle tai perusopetuksessa koulusta toiseen. Tiivis yhteistyö kodin ja koulun välillä jo varhaisessa vaiheessa on tärkeää. Kun suhteet ovat kasvattajien kesken vahvat, lapsen oppimisen esteet voidaan havaita ajoissa ja niihin on helpompi tarttua. Aikaisemmin oppilaat kuuluivat joko yleisen tuen piiriin tai heillä oli päätös erityisopetuksesta. Vuoden 2011 alussa käyttöön otettujen uusien määräysten myötä tuki jaetaan nyt yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Myös pedagogista arviointia varten on otettu käyttöön uusia asiakirjoja. 11. Yleinen tuki Jokaiselle oppilaalle annettava yleinen tuki on osa kaikkea kasvatusta ja opetusta. Sen tehtävänä on oppilaan tukeminen tavoitteiden saavuttamisessa. Tämä edellyttää, että opettaja arvioi oppilaittensa kehitystä ja tuen tarpeita ja suunnittelee toiminnan ja oppilaille annettavan palautteen sen mukaisesti. Perustana on koko opetusryhmän voimavarojen ja oppilaiden välisen vuorovaikutuksen hyödyntäminen. Tuen tarpeen kasvaessa oppilaan tulee saada tehostettua tukea. 22. Tehostettu tuki Tehostettu tuki on oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin jatkuvampaa, voimakkaampaa ja yksilöllisempää tukemista. Oppilas voi tällöin tarvita useampaa tuen muotoa. Tehostettu tuki perustuu opettajien, oppilaan huoltajan ja oppilashuollon henkilöstön yhteiseen tilannearvioon ja suunnitteluun. Tehostetun tuen aloittaminen käsitellään oppilashuoltotyössä pedagogisen arvion pohjalta. Tehostettua tukea annetaan oppilaalle laadittavan oppimissuunnitelman mukaisesti. Yhteistyö ja suunnitelmallisuus ovat tehostetun tuen toteutumisen edellytys. Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon, jonka opettaja tai opettajat yhdessä laativat kirjallisesti tarvittaessa yhteistyössä myös muiden asiantuntijoiden kanssa. 33. Erityinen tuki Jos oppilaalle annettu tehostettu tuki ei riitä, tehdään hänelle erityistä tukea koskeva hallintopäätös. Oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HO- JKS), josta on käytävä ilmi erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen. Erityisopetuksen lisäksi oppilas saattaa tarvita esimerkiksi vahvaa oppilashuollollista, kuntouttavaa, hoidollista tai muuta yksilöllistä tukea. Huoltajan tuen, moniammatillisen yhteistyön ja yksilöllisen ohjauksen merkitys korostuu. Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa sekä tehtävä oppilaasta pedagoginen selvitys. Vanhempien Sanomat 19

20 Tukea oppimiseen sivut Lähde: Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, Opetushallitus Kirjauksista käytäntöön, pykälistä pulpettiin Lahden koulutuspalvelukeskuksen kehittämis- ja suunnittelupäällikkö Marja Spoof kutsui Lahden Seudun Vanhemmat LASEVA ry:n edustajat maaliskuun lopussa yhteiseen kokoukseen valmistelemaan kodin ja koulun/esiopetuksen välisen yhteistyön osiota Lahden kaupungin opetussuunnitelmaan. Kokoukseen osallistui esi- ja alkuopetuksen puolelta päiväkotien johtajia, koulujen rehtoreita, oppilashuollon edustajia ja vanhempien edustajia päivähoidosta ja kouluista. Kävimme alustavien luonnosten pohjalta asioita läpi hyvässä yhteishengessä. Meille kaikille LASEVAN edustajille jäi kokouksesta hyvä tunne, sillä saimme mielestämme läpi kaikki ne ajatukset ja kirjaukset joita olimme valmisteluissamme halunneet lisätä opetussuunnitelmaan. Kävimme myös laajaa keskustelua kodin ja koulun/päiväkotien yhteistyön muodoista, hyvistä ja huonoista kokemuksista, tiedonkulun sujuvuudesta, oppilashuollosta ja vanhempainiltojen sisällöistä. Keskustelimme myös millaisia mahdollisuuksia vanhemmilla on ottaa yhteyttä kouluihin heitä askarruttavissa tilanteissa tai silloin kun vanhemmat eivät syystä tai toisesta voi osallistua vanhempainiltoihin. Erityisopetuksen opetussuunnitelma hyväksyttiin toukokuussa 2011 sivistyslautakunnassa. Työ jatkuu edelleen. Päätimme kokoontua uudelleen elokuun alussa ja avata OPSia kaupungin, alueiden ja myös koulujen tasolla yhdessä koulunväen, oppilashuollon ja vanhempien kanssa. Tavoitteena on jakaa hyvät käytänteet kaikkien tiedoksi ja yhdessä miettiä mitä kodin ja koulun yhteistyö merkitsee eri oppiaineiden kohdalla. Olemme tyytyväisiä siitä, että vanhempainyhdistykset pääsevät alusta saakka mukaan OPSien tekoon. Pirjo Varumo Puheenjohtaja Lahden Seudun Vanhemmat ry LASEVA Meidän koulussa järjestyssäännöt tehtiin yhdessä, sovittiin karkkien ja energiajuomien käytöstä ja muista jutuista. Oppilaskunta, opettajat ja vanhemmat olivat mukana. Kielikurssi koulusta kiinnostuneille Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ja Suomen Vanhempainliitto päivittävät säännöllisesti koulukielen sanastoa. Sanaston tarkoitus on avata opetukseen ja koulunkäyntiin liittyviä käsitteitä, ja näin helpottaa perheiden, kunnan, opetushallinnon ja koulun yhteistyötä. Sanastossa kerrotaan myös perusopetuksen päätöksentekoprosessista sekä perusopetuslain määräykset oppilaan oikeuksista ja velvollisuuksista koulussa. ERITYISLUOKANOPETTAJA Erityisluokanopettaja opettaa erityisopetuspäätöksen saaneita oppilaita luokkamuotoisessa erityisopetuksessa. KOULUN ITSEARVIONTI Kunnat ja muut opetuksen järjestäjät arvioivat oman toimintansa laatua ja edellyttävät, että myös koulut arvioivat omaa toimintaansa. Arviointitavat vaihtelevat kunnittain ja kouluittain. Vanhemmat voivat osallistua koulun itsearviointiin. OPPILASHUOLTOHENKILÖSTÖ Oppilashuoltohenkilöstöön kuuluvat kouluterveydenhoitajat, koulukuraattorit, psykologit ja koululääkärit. TUNTIJAKO Kansallinen tuntijako on annettu valtioneuvoston asetuksessa. Siinä päätetään, miten perusopetukseen käytetty aika jaetaan eri oppiaineiden ja aineryhmien opetukseen. Tuntijaossa ilmoitetaan oppiaineiden opetukseen käytettävät vähimmäismäärät vuosiviikkotunteina. Opetuksen järjestäjä päättää asetuksen pohjalta paikallisesta tuntijaosta. VUOSIVIIKKOTUNTI Oppiaineiden opetukseen käytettävät vähimmäismäärät ilmoitetaan tuntijaossa vuosiviikkotunteina. Yksi vuosi-viikkotunti vastaa 38 oppituntia. Koulukielen sanaston löydät Suomen Vanhempainliton aineistopankista osoitteesta: 20 Vanhempien Sanomat

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena - jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - oppilaan saama tuki

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI. Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1

YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI. Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1 YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1 Iloa lapselle ja nuorelle Vanhempaintoiminta joukkovoimaa hyvän elämän puolesta Vanhempaintoiminta

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä Kodin ja Koulun Päivä 2 Kodin ja Koulun Päivä Kutsuimme isovanhemmat kouluun klo 8-11 väliseksi ajaksi tutustumaan lastenlastensa koulunkäyntiin. Tarjosimme heille myös kahvit ja rehtori kertoili nykypäivän

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa Pirjo Koivula Opetushallitus 17.3.2015 HYVÄ KOULUPÄIVÄ Laadukas perusopetus, ennaltaehkäisevät toimintatavat, yhteisöllisyys, välittävä ja kannustava ilmapiiri,

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

TUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA

TUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA TUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA YLEINEN TUKI (jokaiselle oppilaalle tilapäisesti annettava tuki) Oppilas on jäänyt jälkeen opetuksesta tai on muuten tilapäisesti tuen tarpeessa TAI

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

Perusopetuslain muutos ja muuta ajankohtaista

Perusopetuslain muutos ja muuta ajankohtaista Perusopetuslain muutos ja muuta ajankohtaista Hallitusneuvos Outi Luoma-aho Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Yleissivistävän koulutuksen yksikkö 29.9. 2010 Perusopetuslain muutossäädös 642/2010 laki

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 OPStuki 2016 koulutus, Helsinki 29.4.2014 Tuija Metso www.vanhempainliitto.fi/filebank/1656-barometri_2013_verkko.pdf Myönteisiä viestejä

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Joustavan perusopetuksen toiminta Perusopetuslain mukaan kunta voi järjestää päättämässään laajuudessa perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien yhteydessä

Lisätiedot

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista

Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta 2008-2012 Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kehittämistoiminnassa mukana oleville opetuksen

Lisätiedot

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE)

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) Tuki jaetaan kolmeen portaaseen: 1. Yleinen tuki Tuki on tilapäistä ja ennaltaehkäisevää. 2. Tehostettu tuki Oppilaalla oppimissuunnitelma, tuki on jatkuvaa/säännöllistä.

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala Kolmiportainen tuki Marjatta Takala 14.9.2011 1 Integraatio ja inkluusio Meillä on erityiskouluja ja -luokkia Integroitujen määrä lisääntyy koko ajan Inkluusio tavoitteena Erityinen tuki Tehostettu tuki

Lisätiedot

OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT

OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT Miten maailma koulun ympärillä muuttuu? Millaista osaamista oppilaat tarvitsevat elämässään? Millaisessa koulussa on hyvä oppia ja

Lisätiedot

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ Päivä oli hieno, pahvimukit loppuivat nopeasti, vanhemmat tulivat upeasti mukaan. Rehtori 3 KODIN JA KOULUN PÄIVÄ Kodin ja Koulun Päivä kohtaamisia hyvien asioiden

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa. Laura Kortesoja Kalliomaan koulu

Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa. Laura Kortesoja Kalliomaan koulu Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa Laura Kortesoja Kalliomaan koulu Polikliininen luokka aloitti toimintansa syksyllä 2008 oppilaspaikkoja 8 opetuksesta vastaa pääosin polikliinisen luokan

Lisätiedot

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Näistä oppilas voi saada kerrallaan vain yhden tasoista tukea. Perusopetuslaissa

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Pirjo Koivula Opetusneuvos 1 Perusopetuslain

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa?

Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa? Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa? Väestöliitto Perheaikaa.fi nettiluento ti 12.1.2016 klo 14 Mika Jokinen, Suomen Vanhempainliiton puheenjohtaja Sillä on merkitystä, millaisen yhteistyön

Lisätiedot

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIIT- TYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUSKOULUSSA

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIIT- TYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUSKOULUSSA HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIIT- TYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUSKOULUSSA HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA Toimintasuunnitelma on lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

Osa 1 Koulu työyhteisönä

Osa 1 Koulu työyhteisönä Sisällys Alkusanat...11 Osa 1 Koulu työyhteisönä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilaiden kohtaaminen (Simo Rönty)...15 Jokaisella työntekijällä on oma vastuualueensa...15 Lapsi tarvitsee aikuisia...16

Lisätiedot

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta ja oppilaalle annettavaa muuta

Lisätiedot

Kodin ja Koulun Päivä

Kodin ja Koulun Päivä Kodin ja Koulun Päivä #kodinjakoulunpäivä #hemochskoladagen 2 Kodin ja Koulun Päivä Kutsuimme isovanhemmat kouluun klo 8-11 väliseksi ajaksi tutustumaan lastenlastensa koulunkäyntiin. Tarjosimme heille

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne.

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne. YLEINEN TUKI Aloitetaan HETI tuen tarpeen ilmetessä. Ei vaadi testausta tai päätöstä. On yksittäinen pedagoginen ratkaisu sekä ohjaus- ja tukitoimi, jota toteutetaan joustavasti. Tuki järjestetään opettajien

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Perusopetusta ohjaava kokonaisuus Perusopetuslaki1998/628 ja 2010/642 Perusopetusasetus

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA 1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Avaussananat 3.11.2008. Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla

Avaussananat 3.11.2008. Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla Avaussananat 3.11.2008 Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla PERUSOPETUKSESSA TAPAHTUU Hallitusohjelma voimavaroja suunnataan erityisesti perusopetuksen

Lisätiedot

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Tuija Metso Oppilaan parhaaksi yhteistä huolenpitoa Helsinki Vanhempien barometri 2007 Suomen Vanhempainliiton kysely vanhemmille kouluhyvinvoinnista

Lisätiedot