Sairaalasielunhoidon

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sairaalasielunhoidon"

Transkriptio

1 Satakunnan sairaanhoitopiirin henkilöstö- ja sidosryhmälehti Vinkkeli Lasten- ja naistentalon rakentaminen alkaa Sairaalasielunhoidon viisi vuosikymmentä Hiljaisen tiedon välittäjät

2 SISÄLLYSLUETTELO Satakunnan sairaanhoitopiirin henkilöstö- ja sidosryhmälehti Vinkkeli TOIMITUS JULKAISIJA Satakunnan sairaanhoitopiiri Sairaalantie PORI PUH. (02) FAX (02) PÄÄTOIMITTAJA Hallintoylihoitaja Paula Asikainen ULKOASU JA TAITTO Tiina Liivola / 400 kepposta Oy KANNEN KUVA Kari Valtonen PAINOPAIKKA Brand ID Oy / Kehityksen Kirjapaino s.4 Terveisiä perusterveydenhuollosta s.5 Lasten- ja naistentalo valmistuu yhteistyöllä s.10 Vanhemmat vahvasti mukaan vastasyntyneiden tehohoitoon s.11 Työmatkapyöräily on helppo tapa lisätä elämänlaatua s.12 Kajastus tarjoaa tuettuja asumispalveluja erityisryhmille s.14 Hiljainen tieto välittyy SataDiagissa konkareiden kautta s.16 Effica tulee oletko valmis? s.17 Reseptit liikkuvat pian sähköisinä s.18 YTYÄ! Etsitään yhdessä sopivin ratkaisu s.20 SataTila -hanke linjaa maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistä s.21 Reviisori on paljon vartijana s.22 Sairaalasaarnaajasta sairaalasielunhoitajaksi s.24 Timo Koivisto: Potilaan parhaaksi -teos on kunnianosoitus henkilöstölle s. 26 Harrastusvinkkeli: Kipinä pitää ratissa! s. 27 Järjestövinkkeli:Joustava jaksotyö mahdollistaa myös pitkät työvuorot s.28 Pikku-uutiset PAINOS kpl ISSN Toimituskunta Päätoimittaja, hallintoylihoitaja Paula Asikainen (02) Toimitussihteeri, viestintäsihteeri Taru Tolppo (02) Työhyvinvointipäällikkö Katri Mannermaa (02) Johtajaylilääkäri Olli Wanne (02) Ylihoitaja Paula Ranne (02) Hankintapäällikkö Seppo Havukainen Pääluottamusmies Maija Nummelin (02) Pääluottamusmies Erja Starck (02) Sähköpostiosoitteet ovat muotoa Toimituskunnalle voi lähettää artikkeliehdotuksia ja palautetta sähköpostiosoitteeseen Kannen kuva: Kari Pesu (vas) ehti toimia sairaanhoitopiirin rakennuttajainsinöörinä 9 vuotta. Karin jäädessä eläkkeelle vuoden lopulla hänen tilalleen rakennuttajainsinööriksi valittiin RI Jari Syystö (oik). Kuva: Kari Valtonen 2 Vinkkeli

3 PÄÄKIRJOITUS Arvot kohdalleen Potilaan kunnioittaminen ja asiakkaan hyvä palvelu ovat arvojamme. Työssämme tulee vastaan tilanteita, joissa joudumme miettimään niiden toteuttamista. Arvot tulevat näkyviksi meidän jokaisen sanoissa ja teoissa. Olen ollut keskusteluissa, joissa minulta on kysytty eikö meidän arvojamme olekaan potilaan kunnioittaminen? Lukiessani Hyvä palvelu kilpailun hakemuksia kaikissa niissä tuli esille kilvoittelu potilaan aiempaa paremmasta hoidosta tai asiakkaan paremmasta kohtelusta tai palvelusta. Yhtymähallituksen hyväksymässä toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille ja talousarviossa 2013 on arvojamme avattu käytännön toimiksi. Potilaan / asiakkaan kunnioittamista ja hyvää palvelua toteutetaan muun muassa kuulemalla potilasta / asiakasta ja osoittamalla sairaalan potilaalle tarvittaessa vuodepaikka potilashuoneessa, ja esim. noudattamalla toimintayksiköissä hoitokutsun mukaista vastaanottoaikaa. Myös tämän lehden sisällössä tulee esille, miten sairaalan rakentamisessa ja etenkin sen suunnittelussa päällimmäisenä ajatuksena on potilaan arvokas kohtelu ja korkeatasoinen hoito. Esimerkkinä tästä on nyt rakenteilla oleva Lasten- ja naistentalo, jossa muun muassa keskeisenä suunnitteluperiaatteena on ollut ammattilaisten esille nostama Nobab-periaate, jossa on kirjattuna lasten ja nuorten oikeudet sairaalassa. Nämä periaatteet perustuvat YK:n lasten oikeuksien sopimukseen. Myös perhekeskeisyys ja vanhempien mukanaolo on nostettu arvoksi, jonka toteuttamiseksi koulutetaan koko vastasyntyneiden tehohoidon henkilökunta uuteen hoitokulttuuriin. Ympäröivässä yhteiskunnassa ovat kovat taloudelliset arvot nousseet esille. Myös terveydenhuollossa keskustellaan miten saamme sekä taloudelliset että henkilöresurssimme riittämään tulevaisuudessa ikääntyvän väestönosan lisääntyessä. Professori Sirkka- Liisa Kivelä toi julkisesti voimakkaasti esille maassamme vallalla olevan ikäihmisten syrjinnän ja kulttuurissamme olevat vanhusvastaiset arvot. Nämä näkyvät eri tavoin sosiaali- ja terveydenhuollossa, jossa nyt tarvitsemme vanhuspalvelulain takaamaan ikääntyville heidän tarvitsemiaan palveluja ja oikeuksia. Menneinä vuosikymmeninä siirrettiin vanhukset syrjään rakentamalla suuria vanhainkoteja pois kylien keskustoista metsäisille alueille. Tästä tuli esille monta esimerkkiä myös meillä Satakunnassa, kun SataTilahankkeen yhteydessä kartoitettiin olemassa olevia laitospaikkoja. Sairaanhoitopiirimme strategisena linjauksena on ollut useita vuosia Koko elämä kotona, jolla on tavoiteltu avohoitopainotteisuutta ja kotihoidon tukemista eri tavoin. Näissä toimissa on monin tavoin edistytty, josta on palkittu henkilökuntaa Hyvä palvelu -palkinnoilla. Edellä mainitut esimerkit ovat osoituksena siitä, miten paitsi yksilöiden omat arvot, yhteiskuntamme arvot heijastuvat työssämme. Terveydenhuollon ja sosiaalialan ammattilaisilla on omat ammattieettiset arvot, jotka ohjaavat työtämme. Meidän kaikkien on syytä tutkia omia arvojamme. Meillä on monia haasteita työssämme, joilla me takaamme potilaille arvokaan hoidon ja kuoleman. Pidän tärkeänä, että sairaanhoitopiirissämme käymme arvokeskustelua eri yksiköissä siitä miten me toteutamme arvojamme? Tästä meillä on jo hyviä esimerkkejä. Me kohtaamme työssämme päivittäin potilaita / asiakkaita tai potilasryhmiä, joiden kanssa teemme käytännön tekoja ja ratkaisuja. Kaikissa niissä näkyvät arvomme ja työmme eettiset periaatteet, siis tehkäämme työtä niiden puolesta. Paula Asikainen hallintoylihoitaja Vinkkeli 3

4 teksti TARJA ANTTILA yhtymähallituksen jäsen, yhtymävaltuuston 3. varapuheenjohtaja, rakennustoimikunnan jäsen Terveisiä perusterveydenhuollosta Jo opiskeluaikana 80-luvun alussa Turun sairaanhoito-oppilaitoksessa (vanhamuotoinen koulutus) minulle kirkastui ajatus, että haluan terveydenhoitajaksi. Olen nuoresta asti halunnut vaikuttaa sairauksien ennaltaehkäisyyn, terveyden edistämiseen ja ylläpitämiseen. Olen siis saanut työskennellä terveydenhoitajana perusterveydenhuollossa kohta 30 vuotta. Työpaikat ja kaupungit vaihtuivat nuoruusvuosina useampiakin kertoja, mutta jokaisesta sain oppia ja kokemuksia värikkäälle elämänpolulleni. Viimeiset parikymmentä vuotta olen tehnyt töitä pääsääntöisesti lasten parissa, lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa ja nykyisin alakoululaisten kouluterkkana. Terveydenhoitajan työssä toimitaan nykyään todella moniammatillisesti. Läheisiä yhteistyökumppaneita ovat lastentarhanopettajat, opettajat, sosiaalityöntekijät, perheneuvola, koulukuraattori ja koulupsykologi ja tietenkin koululääkäri sekä erikoissairaanhoito. 12-vuotisen poliittisen taipaleeni aikana olen saanut olla mukana Satakunnan sairaanhoitopiirin valtuustossa ja viimeiset 8 vuotta hallituksessakin. Erityisen mielenkiintoiseksi sen on tehnyt oma ammattini, minkä näen suuren sairaanhoitopiirin sateenvarjon alla, osana sitä, en sen alaisuudessa. Kuten toiminta-ajatuksessammekin sanotaan Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää, tuottaa ja sovittaa yhteen jäsenkuntien väestön ja perusterveydenhuollon tarvitseman erikoissairaanhoidon palvelut ja järjestää jäsenkuntien väestön kehitysvammaisten erityishuollon palvelut yhdessä kuntien kanssa ja myöskin edistää asukkaiden terveyttä ja toimintakykyä. Niin loistava toiminta-ajatus ja parhaamme teemme, mutta itsestään huolehtiminen on kaiken a ja o. Neuvoja jaellaan joka suunnasta, joku ottaa onkeensa, osa valitettavasti ei. Nykyään vuosittain käytävät kumppanuusneuvottelut jäsenkuntien kanssa ovat mitä oivin tapa lähentää perusterveydenhuoltoa ja erikoissairaanhoitoa. On selvää, ettei ilman toimivaa perusterveydenhuoltoa, ennaltaehkäisyä, päästä vähentämään sairaaloiden potilasjonoja ja alati kohoavia terveydenhuollon kustannuksia. Näin nuoruusvuosinani työni suppeasti kunnassa tehtävänä kovana myyräntyönä ja ylhäällä komeili erikoissairaanhoito, joka arvosti vain sairaanhoitoa. Eräskin erikoislääkäri tokaisi ammoisina aikoina, että Terveydenhuolto ei ole mistään kotoisin, ainoastaan Pekka Puska on teikäläisistäkin päässyt linnan juhliin. Nyt työtäni arvostetaan ja piirikin rohkaisee panostamaan ennaltaehkäisyyn sairastavuuden vähentämiseksi. Mielestäni omassa kunnassamme tulee satsata enemmän ennaltaehkäisyyn. Vaalipuheissa ja strategioissa sana vilahtaa, mutta jos tekeviä käsiä ja puhuvia suita saataisiin kunnassa muutamakin lisää, tuottaisi pieni panostus varmaan pitkän päälle säästöjä kunnan tilipussiin, perusterveydenhuolto on kuitenkin halpaa. Haastetta siis riittää tulevallekin valitulle 4-vuotiskaudelleni. Siitä jaksan tulevallakin kaudella puhua, että piirin kädenojennus kuntaan päin käytävillä neuvotteluilla pitää ottaa vastaan ja antaa kunnan oma satsaus tunnuslausettakin kohti - Kumppanuudella terveyttä ja toimintakykyä. 4 Vinkkeli

5 Satakunnan sairaanhoitopiiri rakennuttaa keskussairaalan alueelle uuden lasten- ja naistentalon. Rakennuksen suunnittelu alkoi puolisentoista vuotta sitten. Valmis se on vuoden 2015 alussa. Vanhaan keskusvarastoon rakennetuista mallihuoneista saatiin ensiarvoista tietoa jatkosuunnitteluun. Kuvassa Minna Maunola, Maarit Harjanne, Minna Alhonen, Tuula Arvola, Samuli Ylitalo ja Kristiina Tynjälä. teksti JAANA KIRKKALA kuvat KARI VALTONEN Lasten- ja naistentalo valmistuu yhteistyöllä Halusimme tehdä kokonaisvaltaisen tontinkäyttösuunnitelman, masterplanin sairaala-alueen kehittämistä varten. Emme pelkästään etsineet sopivaa paikkaa uudelle rakennukselle, vaan halusimme suunnitelmalla varmistaa, ettei sen sijainti vaikeuta muita rakennusinvestointeja. Olemme varautuneet näin myös psykiatrian ja kuntoutuksen tulevia tilatarpeita varten ja varmistaneet, että alueen logistiikka toimii hyvin jatkossa, huollon johtaja Tapio Kallio kuvaa suunnittelun lähtökohtia. Sairaala-aluetta kiertävän ja liikenteen toimivuutta parantavan kehätien rakennustyöt käynnistivät rakennushankkeen elokuussa. Marraskuussa alkoivat vanhan E-rakennuksen purkutyöt ja uuden E-rakennuksen maanrakennus- ja perustustyöt. Varsinaiset rakennustyöt alkavat keväällä. Rakennustyömaan vuoksi henkilökunnan käytöstä poistui pari sataa parkkipaikkaa. Ennen kuin niiden tilalle saadaan rakennettua korvaavia parkkipaikkoja, kannustetaan henkilökuntaa käyttämään julkista liikennettä. Käynnissä on puolen vuoden mittainen kokeilu, joka perustuu Porin Linjojen kanssa sovittuihin, sairaalan henkilöstön työvuorot paremmin huomioiviin aikatauluihin. Kiinnostava rakennushanke Noin 75 vuotta sitten rakennetulla E-rakennuksella on ollut vaihteleva käyttöhistoria. Viimeksi rakennuksessa on ollut toimistotilo- Vinkkeli 5

6 ja, joten rakennuksen poistuminen käytöstä ei vaikuta sairaanhoitopalveluihin. Kallio pitää käynnistynyttä rakennushanketta merkittävänä. Suunnittelu- ja rakennustyöt ovat herättäneet paljon kiinnostusta, ja saimme suunnittelutarjouksia myös maamme ulkopuolelta. Tällaisen taloustilanteen aikana on hyvä kilpailuttaa ja rakentaa, Kallio kertoo. Muutama vuosi sitten valmistunut Satakunnan keskussairaalan ensiapuyksikkö on herättänyt paljon kiinnostusta, ja monet terveydenhuollon asiantuntijat ovat käyneet tutustumassa tilojen toimivuuteen. Kallio odottaa myös lasten- ja naistentalon saavan vastaavaa huomioita. Lasten- ja naistentalo on toiminnallisesti ensimmäinen kokonaisuus Suomessa, joka keskittää kaikki lasten hoidot sekä synnytykset ja naistentaudit samaan yksikköön lasten psykiatrista hoitoa lukuun ottamatta. Päätös uusien tilojen rakentamisesta tehtiin, koska nykyiset, L- ja S-rakennuksissa olevat tilat olisivat tarvinneet mittavat peruskorjaukset. Alustavien suunnitelmien mukaan rakennukset puretaan ja niiden tilalle rakennetaan tilat Harjavallasta Poriin siirtyville kuntoutuskeskukselle ja psykiatrisille hoidoille. Kallio painottaa, että nämä suunnitelmat odottavat vielä lopullisia päätöksiä. Lähtökohtana lapsiperheiden tarpeet Lasten- ja naistentalossa hyödynnetään uutta tekniikkaa. Rakennukseen tulee kaukojäähdytys, josta on Porin Energian kanssa tehty jo esisopimus. Muut rakennukset siirtyvät kaukojäähdytysverkkoon myöhemmin remontointien yhteydessä. Talon energian ja veden saannissa varaudutaan aikaisempaa paremmin katkoksiin ja vastaaviin poikkeustilanteisiin. Esimerkiksi häiriötilanteissa vedentulo varmistetaan useista suunnista. Uuden E-talon rakentamisessa oleellisinta ei ole kuitenkaan rakennustekniikka vaan tilojen toiminnallisuus. Suunnittelussa on huomioitu erityisesti lapsiperheiden tarpeet ja lasten oikeus olla yhdessä vanhempiensa kanssa myös sairaalahoidon aikana. Yhden hengen huoneet ja perhehuoneet helpottavat perheiden arkea sairaalassa. Tuleva rakennus on kooltaan nettoneliömetriä. Se on sairaala-alueen toiseksi suurin rakennushanke, kaksi kertaa suurempi kuin alueelle vuonna 2006 valmistunut O- rakennus, mutta kuitenkin noin kolmanneksen pienempi kuin 90-luvulla toteuttamamme suurin rakennushankkeemme, N-talon ja ravintokeskuksen rakentaminen, Kallio kertoo. Lasten- ja naistentalon rakentaminen maksaa noin 30 miljoonaa euroa. Mittavan investoinnin käynnistäminen saattaa herättää epäilyjä, ettei rahaa riitä muiden rakennusten kunnossapitoon. Kallio vakuuttaa, että Satakunnan keskussairaalan rakennukset ovat hyvässä kunnossa. Alueen rakennusten kunto on vertailujen mukaan selvästi parempi kuin muiden sairaanhoitopiirien rakennuskannan kunto keskimäärin tai esimerkiksi Porin kaupungin rakennusten kunto. Meillä on tehty korjaustöitä tarpeiden mukaisesti. Olemme saaneet kiinteistöjen hoitoon riittävästi rahaa, jotta kokonaisvaltaisilta ja kalliilta remonteilta on vältytty. Tulin sairaanhoitopiiriin töihin vuonna 1986, eikä täällä taida olla sellaista nurkkaa, johon ei olisi näinä vuosina tehty ainakin pieniä korjauksia. Aina korjausta tai rakentamista ei edellytä rakennuksen kunto, vaan uusia tilaratkaisuja vaativat muuttuneet toimintatavat. Vastuullista rakentamista Uuden rakennuksen suunnitteleminen käynnistyi Kallion mukaan puhtaalta pöydältä. Suunnittelu perustuu toiminnallisiin tarveselvityksiin. Esimerkiksi uudet sairaansijapaikat on suunniteltava tarkkaan, jotta turhilta tilaratkaisuilta vältyttäisiin. Suunnitelman lopputulos on hoitotarpeiden ennakointiin ja sairaansijojen kuormitusprosentteihin perustuvaa matematiikkaa. 6 Vinkkeli

7 Lasten- ja naistentalon julkisivu etelään sulautuu hyvin olemassa oleviin rakennuksiin. Sairaalan laitesuunnittelusta vastaa ulkopuolinen konsultti. Irtainsuunnittelusta puolestaan vastaa valmistuvissa hoitotiloissa työskentelevä henkilökunta. Meillä on ollut eri osastoilla noin henkilöä aktiivisesti suunnittelemassa tulevia hoitotiloja, Kallio kertoo. Tehtyjen urakkasopimusten jälkeen Kallio keskittyy rakentamisen projektinjohtajana aikataulujen, kustannusten ja laadun valvontaan. Vuosien aikana rakennuttajan rooli on muuttunut ja valvottavaa on aiempaa enemmän. Rakennustyömaalla on tärkeää huomioida työntekijöiden oikeudet ja työnantajien velvollisuudet. Myös hankintalaki edellyttää paljon valmistelutöitä. Purku- ja rakennusvaiheessa myös kierrätys- ja ympäristöasiat edellyttävät valvontaa. Tärkeintä rakentamisessa on ympäristön kannalta kuitenkin elinkaariajattelu. Pitkäikäiseksi ja moni- Tukimuurin rakentaminen kehätien ja uuden E-rakennuksen väliin käynnisti lasten- ja naistentalon rakentamisen. Vinkkeli 7

8 Arkkitehdin arkkitehtuurinen näkemys 0-kerroksen eli lastentautien pääsisäänkäynnistä. käyttöiseksi suunniteltu rakennus palvelee parhaiten niin käyttäjiään kuin ympäristöäkin, Kallio painottaa. Lapsen oikeudet ohjaavat suunnittelua Vaikka Arkkitehtistudio Kujala&Kolehmainen on jo pitkään erikoistunut suunnittelemaan terveydenhuollon ja julkishallinnon rakennuksia, on Poriin rakennettava talo tuonut jotain uutta kokeneiden arkkitehtien työhön. Työssämme näkyy erityisesti, että kyseessä on lastensairaala. Saimme ennen suunnittelutyötä materiaalia lapsen oikeuksista ja lapsiperheiden tarpeet olivat keskeisesti esillä kokouksissamme. Näistä lähtökohdista ei maassamme ole aiemmin suunniteltu lastensairaalaa. Uuden luominen on aina mukavaa, rakennusarkkitehti Juhani Kujala kertoo. Henkilökunta on jo vuosien ajan ollut aktiivisesti mukana sairaaloiden suunnittelussa. Porissa Kujalan mukaan uutta on ollut se, että työn alussa rakennuttajan, henkilökunnan ja arkkitehtitoimiston edustajat kokoontuivat puolen vuoden ajan rauhassa ja käynnistivät käytyjen keskustelujen pohjalta suunnittelun. Vasta tämän jälkeen tulivat muut suunnittelijat mukaan. Uudessa lasten- ja naistentalossa on kolme ja puoli kerrosta sekä yksi kerros maan alla. Jo rakennettu, monimuotoinen alue vanhoine ja uusine rakennuksineen ei asettanut suunnittelulle arkkitehtuurisesti erityisiä vaatimuksia. Tontti kuitenkin rajoitti mahdollisuuksia. Ahtaalle tontille nousee keltasävyinen rakennus, josta näkee sekä ulkoa että sisältä, että se on lastensairaala. Tuhansien työtuntien ja tiiviiden työpäivien jälkeen Kujala kehuu yhteistyötä ja poikkeuksellisen hyvää työilmapiiriä. Soraääniäkin on toki ollut, mutta ilman niitä ei Kujalan mukaan ole yhtään rakennusta rakennettu. Käyttäjiensä näköinen, viihtyisä sairaala Erikoissuunnittelija Minna Alhonen seuraa omassa työssään tarkkaan, miten sairaalarakennuksia suunnitellaan ja rakennetaan maassamme. Aitiopaikan tietoa tarjoaa Suo- men sairaalatekniikan yhdistyksen hallituksen jäsenyys. Verkostoitumisesta on paljon hyötyä omassa suunnittelutyössä. Suunnittelussa ei ole tärkeintä se, miten asiat hoidetaan nyt, vaan miten ne hoidetaan tulevaisuudessa, Alhonen toteaa. Lääkärien ja hoitohenkilökunnan työ ohjaa rakentamisen suunnittelua, mutta myös muiden ammattiryhmien toiminta vaikuttaa lopputulokseen. Suunnittelussa kiinnitetään huomioita esimerkiksi työergonomiaan, logistiikkaan ja tilojen puhtaanapitoon. Huolehdin siitä, ettei suunnittelussa toisen tarve lyö toista korville. Suunnitteluryhmämme neuvottelee ja tekee kompromisseja, mutta silti kaikkia perusteltujakaan ehdotuksia ei voida toteuttaa. Kiinnitämme erityisesti huomiota potilas- ja henkilöstöturvallisuuteen. Tärkeää on myös se, tarvittavien laitteiden sijoittamisen jälkeen löytyy vielä tilaa potilaille ja heidän omaisilleen. Toimivan tila- ja laitesuunnittelun lisäksi uudessa rakennuksessa huomioidaan tervehdyttävän ympäristön vaikutus. Sisustuksen värit, materiaalit ja ikku- 8 Vinkkeli

9 noista avautuvat näkymät ovat tärkeitä. Potilaskeskeisestä suunnittelusta ja tervehdyttävästä ympäristöstä on jo paljon tutkimustietoa ja me haluamme hyödyntää sitä, Alhonen kertoo. Vaan miltä pitkään suunniteltu, vielä rakentamaton E-rakennus näyttää erikoissuunnittelijan silmin? Siitä tulee parantava tulevaisuuden sairaala, jossa potilaita hoidetaan perhekeskeisesti. Talosta tulee käyttäjiensä näköinen, viihtyisä työpaikka, jonne halutaan tulla töihin, Alhonen vakuuttaa ja toivoo, että lasten- ja naistentalo palvelee satakuntalaisia hyvin. Ahtaudesta uusiin toimintamalleihin Maarit Harjanne aloitti osastonhoitajana lastentautien poliklinikalla ja osastolla L1A puolitoista vuotta sitten. Päivystyspoliklinikalta lastentaloon siirtyneenä Harjanne on päässyt katsomaan niin nykyistä kuin tulevaakin rakennusta tuorein silmin. Tilat ovat ahtaat ja potilashuoneet pienet. Esimerkiksi infektiokausina tilat saattavat loppua kesken. Lastensa luona olevat vanhemmat yöpyvät patjoilla. Niin potilaita, omaisia kuin henkilöstöäkin kiusaa huono sisäilma ja rapistuvat paikat, Harjanne perustelee rakentamistarvetta. Uuteen taloon vanhemmille rakennetaan omat virkistystilat kahvinkeittoa ja ruoanlaittoa varten. Patjojen sijaan he saavat sängyt yöpymistä varten. Vanhemmat luovat läsnäolollaan tutun ja turvallisen olon, mikä edesauttaa lasten paranemista. Lapset saavat osastoille kaivatut leikkitilat ja sisäpihalle turvallisen leikkialueen, Harjanne kertoo. Uutta ovat myös diabeetikoille ja anorektikoille tarkoitettu opetuskeittiö ruokailutiloineen ja hiljainen huone, joka muuntuu eri käyttöön. Siellä voidaan tehdä lasten pahoinpitelyihin liittyviä haastatteluja tai hiljentyä E-rakennus numeroina - arvioidut kokonaiskustannukset 29,52 miljoonaa euroa, josta toimintavarustuksen osuus 4 miljoonaa - laajuus henkilöstöravintolan laajennus ja uusi kahvio mukaan lukion nettoneliömetriä (yli bruttoneliömetriä) - talonrakennusurakat käyntiin toukokuussa 2013, käyttöönotto alkuvuonna kaikkiaan 66 sairaansijaa, 6 synnytyssalia sekä 1 leikkaussali + perheheräämö Rakennukseen sijoittuvat - lastentautien ja lastenkirurgian poliklinikka - lastentautien ja lastenkirurgian vuodeosasto - lasten neurologian poliklinikka ja vuodeosasto - vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosasto - äidinmaitokeskus - synnytyssalit - synnytys- ja naistentautien poliklinikka - osa apuvälinekeskusta Suunnittelijat - arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtistudio Kujala&Kolehmainen Oy - rakennesuunnittelu: AS Amhold - geo-suunnittelu: Geo-Master Oy - lvias-suunnittelu: Air-Ix Talotekniikka Oy - sairaalalaitesuunnittelu: Pöyry Finland Oy kuolemantapauksissa. Pienin muutoksin hiljainen huone muuttuu pikkupotilaiden elokuvasaliksi. Muunneltavuus ja monikäyttöisyys ovat keskeisiä ominaisuuksia myös poliklinikkatiloissa. Rakennuksen valmistuttua myös lastenkirurgia ja erikoissairaanhoidon virka-ajan ulkopuoliset päivystyspotilaat siirtyvät saman katon alle. Uusien tilojen mahdollistamiin toiminnan muutoksiin varaudutaan lisäämällä entisestään henkilökunnan joustavaa käyttöä ja osaamista vahvistavaa työkiertoa. Suunnittelutyöhön aktiivisesti osallistunut Harjanne katsoo, että hän on päässyt henkilökunnan kanssa vaikuttamaan rakennettaviin ratkaisuihin. Olemme saaneet kommentoida eteneviä suunnitelmia ja tutustua käytännön ratkaisuihin varten vasten rakennetussa mallihuoneessa. On hienoa aloittaa työt paikassa, joka on etukäteen jopa ruuveiltaan tuttu, Harjanne iloitsee. Joukkoliikennettä lisää keskussairaalaan Porin Linjat on lisännyt linja-autojen lisävuoroja marraskuun alusta lähtien kokeiluna yhdessä Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Porin kaupungin kanssa. Kokeilun tarkoituksena on saada henkilökuntaa käyttämänä enem- män joukkoliikennettä keskussairaalan alueella olevan parkkipaikkapulan sekä toisaalta työliikennetapaturmien ehkäisemiseksi. Kokeilu kestää toukokuun loppuun 2013 saakka, minkä jälkeen kokeilun jatkamisesta päätetään erikseen. Jokaista työntekijää kokeilu ei tavoita, mutta tarkoituksena on helpottaa parkkipaikkojen saatavuutta. Vinkkeli 9

10 Vanhemmat vahvasti mukaan vastasyntyneiden tehohoitoon teksti TUULA ARVOLA kuva TARU TOLPPO Kuluvana syksynä aloitettiin vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosasto L1B:llä noin puolitoista vuotta kestävä henkilöstön VVM-koulutusprojekti. Vanhemmat vahvasti mukaan koulutuksen ovat aikaisemmin saaneet Turun yliopistollisen keskussairaalan vastasyntyneiden osaston henkilökunta ja nyt siihen meidän lisäksi osallistuu Lahden vastaava yksikkö. Tulevaisuudessa koulutetaan Oulun yliopistollinen sairaala sekä yksi pääkaupunkiseudun kolmesta synnytyssairaalasta. Koulutusta tukee taloudellisesti Lastenklinikoiden Kummit ja se toteutetaan Turun yliopistollisessa keskussairaalassa. Pääkouluttajina toimivat neonatologian dosentti Liisa Lehtonen, psykologi Sari Ahlqvist- Björkroth ja psykologian professori Zack Boukydis. Osastolta L1B koulutetaan kaksi mentorhoitajaa, jotka osallistuvat vuoden ajan seitsemään viikon mittaiseen harjoittelujaksoon TYKS:n vastasyntyneiden teho-osastolla. Omissa yksiköissään mentorhoitajat huolehtivat kollegoidensa koulutuksen potilaan vieressä. Käytännön harjoittelussa havainnoimme vauvan käyttäytymistä hoitajapareina sekä yhdessä vanhempien kanssa. Vauvan käyttäytymisen havainnointi tuo meille ja vanhemmille arvokasta ja yksilöllistä tietoa vauvan mieltymyksistä, temperamentista ja hoidon tarpeesta. Koulutus sisältää teoreettista osuutta vähän ja se on koottuna julkaistuun koulutuskäsikirjaan, johon jokainen henkilökunnasta tutustuu itsenäisesti. Tavoitteemme tälle koulutukselle on toimintakulttuurin kehittäminen osastolla siten, että vanhemmat ovat 24/7 tervetulleita osallistumaan lapsensa hoitoon. Näin lapsen ja vanhemman välinen ero vähenee sairaalahoidon aikana ja vastasyntynyt saa saman oikeuden, joka kuuluu kaikille lapsille; vanhempien läsnäolon sairaalassa. Kenguruhoidon ihokontakti on yksi keino läheisyyden luomiseen vanhemman ja keskoslapsen välillä. Nykyisinkin on jo tehty edistysaskelia perheiden tukemisessa hoitoon osallistumiseen. Perheiden läsnäolon rajoituksia on purettu, kenguruhoitoa on toteutettu jo pitkään ja vanhempia ohjattu vauvansa kivunlievitykseen hoidollisin keinoin. Tavoitteemme on nyt etsiä eri tavoin keinoja, joilla vanhemmat saadaan olemaan enemmän läsnä lastensa kanssa sairaalahoidon ajan. Tulevaisuudessa perhelähtöisessä hoidossa lopputulos on erinomainen, kun koulutuksen tuoman asennemuutoksen lisäksi arkkitehtuuri luo mahdollisuudet vanhempien ympärivuorokautiselle läsnäololle. Tulevassa lasten- ja naistensairaalassa on suunnittelun pohjana ollut perhehuonemalli. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että normaalisti synnytyksestä toipuva äiti tulee synnytyssalista tehohoitoa vaativan vastasyntyneen mukana osastolle ja koko perhe on vahvasti mukana vauvansa hoidossa kotiutukseen asti. Osaston huoneet on suunniteltu pääsääntöisesti yhden hengen huoneiksi, joissa ainakin yhdelle vanhemmalle on yöpymismahdollisuus sekä WC- ja suihkutilat. Lisäksi vanhemmilla on tilat ruokailua varten sekä sisaruksille leikkitila. Perhekeskeisen toimintatavan etuina ovat, että esimerkiksi vastasyntyneen kotiutuminen osastolta ei ole niin ahdistava ja pelottava tilanne, kun siihen on koko hoitoajan voinut valmistautua. Kotiutus tapahtuu aikaisemmin ja joustavasti perheen ehdoilla. Lisäksi hoidon jatkuvuus paranee. Toimintatavan on tutkimusten mukaan todettu lyhentävän sairaalahoitoaikaa, vähentävän infektioita sekä edistävän äidin rintamaidon eritystä. Kenguruhoito hoitojakson aikana lisääntyy, vanhempien tyytyväisyys hoitoon kasvaa sekä henkilökunnan työtyytyväisyys lisääntyy. Seuraavan kahden vuoden aikana voimme vähitellen sisäistää uuden toimintakulttuurin osaksi toimintaamme, jolloin uusiin tiloihin siirtyminen sujuu kivuttomammin ja henkilökunta voi ajoissa valmistua siihen, että vanhemmat ottavat alusta alkaen vastuuta vauvan hoivaamisesta. 10 Vinkkeli

11 teksti PEKKA TEINI ja TERO JÄRVIMÄKI kuvat PEKKA TEINI Työmatkapyöräily on helppo tapa lisätä elämänlaatua Syksyinen tuuli puhaltaa raikkaasti ja keltaiset vaahteranlehdet ratisevat renkaiden alla kun Välimäen Päivi saapuu työpaikkansa Satakunnan keskussairaalaan. Päivi on pyöräillyt vajaan kymmenen kilometrin työmatkansa jo pian kahden vuosikymmenen ajan, ympäri vuoden. Kesällä ei ole syytä ottaa autoa alle, näin syksyllä pahemmilla ilmoilla ja talvisin turvaudun joskus autoon, kertoo Päivi. Keli ei ole este vaan pukeutumiskysymys, hän naurahtaa. Päivi on toki myös elämäntapaliikkuja ja harrastaa monenlaista aktiivisuutta, mutta työmatkapyöräily antaa myös oivan keinon päästä irti työasioista tai toisaalta myös valmistautua työpäivän haasteisiin. Päivi työskentelee sairaanhoitajana osastolla L1A, ja hänen työkavereistaan löytyy muitakin, jotka pyöräilevät töihin ympäri vuoden. Vähemmän aktiiviset työkaverit eivät hymähtele heidän elämäntavalleen, päinvastoin useimmat tietävät että se tekisi hyvää itse kullekin. Vaan kun se aloittaminen on kaikille se hankalin vaihe. Päivin työmatka on monipuolinen, siihen kuuluu lähinnä pyöräteitä ja kaupunkimaisemaa, mutta myös maaseutumaisemaa ja vain pieni osuus ilman katuvalaistusta. Pyöräilytelineitä löytyy työpaikalta, mutta voisi niitä ihan muutaman lisää hankkia, toivoo Päivi. Kymmenen syytä pyöräillä Päästötön, äänetön, nopea ja terveellinen pyöräily on tulevaisuuden liikuntamuoto. Työmatkapyöräily on harvinaisen tehokas ja helppo tapa parantaa elämänlaatua ja pitää terveyskuntoa yllä. Tanskalaisen liikuntatutkimuksen mukaan jokainen pyöräilykilometri tuottaa yhteiskunnalle 0,16 / kilometri ja ranskalaiset ovat saaneet tutkimustuloksena keskimäärin 1200 euron vuosittaisen terveydenhuoltokulujen säästön jokaiselle työmatkapyöräilijälle. YK:n tuoreen määritelmän mukaan polkupyörä on yksinkertaisesti planeetan paras kulkuneuvo. 1. Pyöräily on hauskaa ja helppoa 2. Pyöräily kohottaa erityisesti kestävyyskuntoa suurten lihasryhmien työskennellessä 3. Pyöräily on erinomainen apu painonhallintaan ja kevyttä nivelille 4. Säännöllinen pyöräily edistää keskittymiskykyä 5. Säännöllinen pyöräily vähentää sairastumisriskiä 6. Pyöräily on puhdas tapa liikkua 7. Pyöräily on melutonta 8. Pyöräily on edullista ainakin nykyisillä bensan hinnoilla 9. Pyörä on nopein kulkuneuvo alle 7 kilometrin työmatkoilla 10. Pyöräilijä on riippumaton ruuhkista ja aikatauluista Viljasen Juhani haluaa kokea vuodenajat Juhani toimii Antinkartanon keskusyksikössä kiinteistöhuollon ammattimiehenä. Tällä 58-vuotiaalla hyväkuntoisella ja elämänmyönteisellä miehellä on tapana pyöräillä töihin ympäri vuoden. Juhani asuu lähellä työpaikkaansa Ulvilassa ja tuon neljän kilometrin työmatkan takia Juhani ei edes viitsi kaivaa autoa tallista. Matkaan kuluu aikaa vain 15 minuuttia suuntaansa. Päivittäinen puolen tunnin pyöräily tekee vuodessa uskomattoman määrän kilometrejä ja terveysliikuntaan käytettyä aikaa. Se on jo hurjan paljon enemmän mitä keskimäärin suomalainen liikkuu vuodessa. Siksi tuntuukin melkoisen käsittämättömältä, että me emme ymmärrä tätä helposti järjestettävää hyötyliikunnan mahdollisuutta. Juhanille parasta työmatkalla ovat vuodenajat, pukeutumalla oikein pärjää kelillä kuin kelillä ja useimmat työmatkat pystyy taittamaan vaikka työvaatteet päällä. Oikeasti niitä huonoja kelejä ei vuoteen kovin montaa mahdu, naurahtaa Juhani. Kyllä useimmat syyt tähän hauskan välttämiseen ovat tekosyitä. Ulkoliikunta on Juhanille se iso juttu. Ulkoliikunta lisää tutkimustenkin mukaan parhaiten vastustuskykyä ja endorfiinien tuotantoa. Vinkkeli 11

12 teksti JAANA KIRKKALA kuva ILKKA LAINIO Kajastus tarjoaa tuettuja asumispalveluja erityisryhmille Postiauto on pysähtynyt hiljaiselta vaikuttavan talon postilaatikoille. Erityisryhmien asumisyksikkö Kajastus onkin hiljainen, sillä sen väki on työssä tai koulussa ja työvuorossa oleva henkilökunta on keskittynyt työhönsä. Kokemäellä sijaitsevan sairaanhoitopiirin sosiaalipalvelujen erityisryhmien asumisyksikkö Kajastuksen esimies Marika Paunu- Laakso esittelee maaliskuussa avattua taloa tyytyväisenä. Kajastuksen asiakkaat asuivat aiemmin muissa asumisyksiköissä, palvelukodissa ja joukon nuorimmat lapsuudenkodeissaan. Eri-ikäiset, keski-iältään alle 30-vuotiaat asiakkaat asuvat Kajastuksessa vuokralla ja ostavat tarpeidensa mukaisesti palveluja. He ovat toimintakykyisiä, mutta tukea ja ohjausta tarvitsevia, Paunu-Laakso kertoo. Enemmistö eli noin kolmannes Kajastuksessa asuvista on kokemäkeläisiä. Satakuntalaisten lisäksi Kajastuksessa asuu myös sairaanhoitopiirin jäsenkuntien ulkopuolelta, muun muassa Tampereelta, muuttaneita. Kun käynnistimme Kajastuksen toiminnan, tuli naapurusto sankoin joukoin toivottamaan meidät tervetulleiksi ja tutustumaan toimintaamme. Meillä on myös erittäin hyvää yhteistyötä esimerkiksi alueen kauppojen, apteekin ja parturi-kampaamoiden kanssa, Paunu-Laakso iloitsee. Vapautta ja vastuuta Kajastuksessa juhlistettiin Halloweenia kurpitsakoristeluin ja synkeisiin kummitusasuihin sonnustautuneina. Kajastuksessa on viisitoista reilun kokoista asuntoa, joista nyt kahta käytetään tilapäisasuntoina. Vakituisesti asuvilla asiakkailla on runsaan 30 neliömetrin kokoinen asunto, jossa on oma keittiötila, suihku ja wc. Asunnoissa on myös kaksi ovea, toinen yhteisiin tiloihin ja toinen ulos. Vapaus ja vastuu kulkevat täällä käsi kädessä. Meidän työmme on hyvin ohjaavaa ja tukevaa. Tuemme asiakkaita omiin valintoihinsa ja päätöksiinsä. Jokaisella heistä on yksilöllinen viikko-ohjelma ja omat tavoitteet. Osalla heistä on tavoitteena tukiasuminen: muutto keskustaan omaan vuokraasuntoon siten, että me autamme ja olemme tukena tarvittaessa. Itsenäinen asuminen edellyttää, että asiakkaat selviävät arjen askareista. Esimerkiksi pyykkituvassa he käyttävät itse pesukoneita. Omissa asunnoissaan he puolestaan voivat harjoitella ohjatusti ruoanlaittoa ja siivoustaitoja. Asunnoissa on kulunvalvonta. Uutta toiminnassa on se, että asiakkailla on omat sähkösopimukset. Valmistauduttaessa itsenäiseen asumiseen, on jokaisen opittava vastaamaan omasta asumisestaan, myös sähkön kulutuksesta. Yksilöllisten tavoitteiden vuoksi henkilökunnan täytyy olla hyvin ajan tasalla ja seurata, miten asiakas edistyy toimissaan. Epäonnistumisiakin tulee, sillä asuminen täällä ei voi olla jatkuvaa tiukkaa ohjausta, Paunu-Laakso korostaa. Yhteistyötä ja aktiivista elämää Paunu-Laakso vastaa Kajastuksen lisäksi myös sairaanhoitopiirin Nakkilassa sijaitsevan tukiasumisyksikkö Tuki-Oven toimin- 12 Vinkkeli

13 sin Kajastuksen asiakkaat kokkaavat omat ateriansa ohjatusti asunnoissaan tai syövät asumisyksikköön valmiina tuotua ruokaa. Viikonloppuisin ruoka valmistetaan usein ohjatusti yhdessä ja syödään yhteisessä ruokailutilassa. Pihvi ja valkosipuliperunat, lasagne ja karjalanpaisti, Paunu- Laakso luettelee viikonloppujen toiveruokia. Suosikkiharrastuksetkin kuulostavat yhtä lailla tutuilta: zumba, karaoke, sähly ja kädentaitoharrastukset kansalaisopiston ryhmissä. > Hallinto > Sosiaalipalvelujen toimialue > Asuminen ja kuntoutus > Kajastuksen asumisyksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirillä on eri puolilla maakuntaa 12 kehitysvammaisille tarkoitettua asumisyksikköä, jotka ovat profiloituneet eri tavoin. Asumisyksiköissä annettavan avun ja tuen määrä vaihtelee asukkaan yksilöllisen tarpeen mukaan. Kehitysvammaisten pitkäaikainen laitosasuminen lakkautetaan Suomessa vuoteen Antinkartanon kuntoutuskeskuksessa on 79 pitkäaikaisasukasta ja 12 pitkäaikaiskuntoutujaa eli yhteensä 91 avohuoltoon siirtyvää pitkäaikaista asukasta. Satakunnassa arvioidaan olevan noin 180 lapsuuden kodeissaan ja/tai lähisukulaistensa luona asuvaa kehitysvammaista, jotka tarvitsevat oman asunnon seuraavan viiden vuoden aikana. nasta. Kajastuksessa työskentelee hänen lisäkseen sairaanhoitaja, kaksi ohjaajaa, kolme hoitajaa, laitoshuoltaja ja oppisopimuksella työskentelevä lähihoitajaopiskelija. Hyvän työtiimin lisäksi tärkeää on myös omaisten kanssa tehtävä yhteistyö. Paunu- Laakso kertoo, että nuorten, juuri aikuistuneiden asiakkaiden kohdalla perheyhteistyö on vilkkainta. Omaisethan ovat juuri kotoaan poismuuttaneiden nuorten elämän asiantuntijoita ja tuntevat heidät parhaiten. Myös laatutavoitteemme edellyttävät runsasta yhteistyötä. Mutta jos asiakas ei halua omaisia mukaan verkostoneuvotteluihin, niin sitten he eivät tule. Kajastuksessa kokoontuu joka sunnuntai yhteisistä asioista tiedottava asiakaspalaveri. Siellä on mahdollisuus vaikuttaa esimerkiksi viikonlopun ruokalistaan. Arkiteksti EVELIINA KETONEN kuva TARU TOLPPO Uusi asumisyksikkö Joenhelmi Myös Eurajoelle on valmistunut uusi sosiaalipalvelujen asumisyksikkö, Joenhelmi. Ensimmäiset asukkaat taloon muuttivat ja tällä hetkellä Joenhelmessä asuu 13 henkilöä omissa asunnoissaan. Jokaisessa asunnossa on keittiö, suihku, Wc ja kahdessatoista asunnossa oma ulko-ovi. Lisäksi talossa on kaksi tilapäishuonetta joissa ei ole omia keittiöitä mutta pesutilat löytyvät. Joenhelmen toiminta perustuu asiakaslähtöisyyteen sekä yksilöllisiin tukitoimiin ja palveluihin. Myös asiakkaan itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan. Yksilöllisenä tavoitteena on asiakkaan kuntoutuminen entistä itsenäisempään elämänhallintaan ja mahdollisesti myöhemmin muutto tukiasiakkaaksi yksilöllisesti suunnitelluin tukitoimin. Asiakkaat voivat asunnoissaan harjoitella ohjatusti mm. ruuanlaittoa sekä siivoustaitoja. Henkilökunta ohjaa asiakkaita tarvittaessa kaupassakäynnissä, raha-asioiden hoidossa, pyykinpesussa, hygienian hoidossa jne. Työntekijöitä Joenhelmessä on esimies, sairaanhoitaja, kaksi ohjaajaa, kolme lähihoitajaa sekä laitoshuoltaja. Työtä tehdään kolmessa vuorossa ja näin ollen aina on paikalla apua sitä tarvitseville. Vinkkeli 13

14 teksti EIJA HAMMARBERG kuvat EIJA HAMMARBERG, TARU TOLPPO Hiljainen tieto välittyy SataDiagissa konkareiden kautta SataDiagin laboratorioissa, kuten laboratorioalalla koko Suomessa on jo jonkin aikaa kärsitty työvoimapulasta. Apuun on kuitenkin tullut ryhmä jo eläkkeelle jääneitä laboratoriohoitajia, jotka yhä tekevät tarvittaessa työvuoroja. He ovat tärkeä voimavara meille, sanoo SataDiag-laboratorion osastokoordinaattori, ylihoitaja Katja Laine. Näiden jo eläköityneiden naisten osaaminen, asenne ja työhön sitoutuminen tuovat työyksikköömme lisäarvoa. Katja Laine pitää myös tärkeänä, että työyksikössä on monenlaisia ihmisiä. Tänne työhön tulevat nuoret tulevat erilaisesta kulttuurista kuin nämä jo eläköityneet työntekijämme. Nämä vanhemmat työntekijät tuovat työkokemuksellaan ja persoonallaan työyhteisöön tasapainoa, rauhaa ja positiivista energiaa. Työvoimapulaan ratkaisuja Ilmiönä eläkeläisten työssäkäyminen on Sata- Diagissa verrattain uusi. Katja Laine arvioi, että noin viiden vuoden ajan laboratorioissa on työskennellyt muiden rinnalla myös jo eläkkeelle siirtyneitä työntekijöitä. Ennenhän se meni niin, että kun jäätiin eläkkeelle, niin sitten jäätiin eläkkeelle. Ja siihen aikaan oli alalle myös enemmän tulijoita. Porissa alan eläköityminen on koskettanut erityisesti vuosina , jolloin eläkkeelle jäi n. 25 prosenttia laboratorioiden henkilökunnasta eikä stabiilia tilaa ei ole vielä uudelleen saavutettu. Opintoihin kyllä hakeudutaan edelleen, mutta valmistuneiden määrä ei vielä riitä paikkaamaan työvoimapulaa. Ratkaisuja tähän etsitään lisäksi esimerkiksi ulkomaisesta työvoimasta samoin kuin sairaanhoitajien muuntokoulutuksesta bioanalyytikoiksi. Yhdeksi syyksi työvoimavajeeseen Katja Laine näkee 1990-luvun laman, jonka aikana alalta menetettiin työvoimaa. Silloin töitä ei ollut ja moni joko jatkoi opintojaan tai vaihtoi kokonaan alaa. Samaten muutosta on tapahtunut myös työelämän kulttuurissa. Nykyisin nuoret vaihtavat herkemmin paikkakuntaa tai alaa. Nuoret naiset jäävät luonnollisesti myös äitiyslomille ja perhevapaille. Tämä kaikki luo työyhteisöille omia haasteitaan ja erilaisia lieveilmiöitä. Porkkanoita nuorille työntekijöille pitäisi löytyä, mut- Auli Kuuri ja Irma Lahti 14 Vinkkeli

15 ta esimerkiksi palkkaa ei voida nostaa pelkästään nuorten osalta, vaan sitä pitäisi tietenkin nostaa kautta linjan, eikä pelkästään laboratorionhoitajien osalta ja tätä on vaikea nähdä tässä taloudellisessa tilanteessa. Syvällistä osaamista välitetään eteenpäin Katja Laine kiittelee erityisesti myös eläköityneiden laboratoriohoitajien osaamista. Se on niin syvällistä, ettei sellaista oppia voi nykyisin saada mistään. He ovat nähneet työhistoriansa aikana koko laboratoriotoiminnan muutoksen jo niiltä ajoilta, kun ammattikunta on yleensäkin perustettu. Ihan konkreettinen esimerkki on näytteenotossa, missä vanhemmilla työntekijöillä on rautainen ammattitaito. Erityisesti heidän kokemuksensa ja taitonsa näkyy lasten näytteenotossa ja muissa haastavissa potilaissa. Laboratoriohoitajien osaamisen siirtämiseksi nuoremmille polville on SataDiagissa suunniteltu erityistä mentor-toimintaa, jonka tarkoituksena olisi perehdyttäjän lisäksi antaa nuoremmille työntekijöille oma tukihenkilönsä. Tukihenkilönsä kanssa nuori työntekijä voi jakaa työstään kokemuksiaan. Asiaa ollaan viemässä nyt systemaattisesti eteenpäin. Alustavissa keskusteluissa on henkilökunta ollut innostunutta ja jo muutama henkilö on ilmaissut kiinnostuksensa ryhtyä mentoriksi. Nuoret tekniikan taitureita Potilaalle näkyvän näytteenottotoiminnan lisäksi laboratorion eri osa-alueisiin kuuluu laaja-alainen analytiikkatoiminta, kuten hematologia, kliininen kemia, verikeskus ja mikrobiologia. Näissä kaikissa tekniikka on mennyt hurjaa vauhtia eteenpäin. Uuden tekniikan omaksuminen on yleensä nuorille helpompaa, mutta yhä näytteenotto on erittäin tärkeä osa laboratoriohoitajien työtä; ilman laadukasta näytettä ei saada oikeaa tulosta. Meillä on monia yksiköitä, jotka ovat painottuneet monipuoliseen näytteenottoon. Kaiken kaikkiaan näytteenottopisteitä on ympäri Satakuntaa parisenkymmentä. Kuusikon kovan tason kokemus Esimerkkinä kokeneista taitajista voi mainita SataDiagin taitajakuusikon. Parisen vuotta sitten eläkkeelle jääneet Auli Kuuri ja Irma Lahti kuuluvat siihen kuuden naisen porukkaan, jotka yhä säännöllisesti tekevät keikkatöitä SataDiagin laboratorioissa. Neljä muuta ovat Riitta Kauppila, Seija Forström, Anita Karell ja Soili Ketola. Kuurille ja Lahdelle oli selvää jatkaa vielä työelämässä, kun he näkivät voimassaolevan työvoimavajeen. Se on aina sitten muiden työkavereiden niskoilla, jos sinne ei ketään töihin saada. Työyhteisö on siellä melko haavoittuva esimerkiksi sairaustapauksissa, Kuuri toteaa. Ja vaikka sekä Kuurilla että Lahdella on takanaan yli neljänkymmenen vuoden työura, on asenne ja motivaatio työhön yhä edelleen kohdallaan. Töihin on aina mukavaa mennä. Joka kerta kiitellään, että ihanaa kun tulit. Ja työ tuo mukavaa vaihtelua myös omaan elämään, Kuuri sanoo. Lyhyitä irtiottoja työelämään Kaikki nämä naiset viettävät aktiivista elämää muutenkin. Sekä Kuuri että Lahti matkustelevat ja hoitavat lähimmäisiään. Minä asun lisäksi maalaistalossa ja siellä riittää aina puuhaa, Kuuri toteaa. Lahti ja Kuuri kertovat kuitenkin pitävänsä nykyisin mielellään yhtäjaksoiset työrupeamansa varsin lyhyinä. Joillekin sopii etukäteen sovitut työvuorot, toiset pitävät mieluummin kalenterinsa vapaana ja tulevat töihin nopeammalla varoitusajalla. Itse esimerkiksi teen päivän silloin ja toisen tällöin ja viikko on varmaan ollut pisin aika, mitä olen yhtäjaksoisesti ollut. Töihin olen mennyt parin tunnin varoitusajallakin, Kuuri kertoo. Minulle taas sopivat parhaiten muutaman tunnin työrupeamat, esimerkiksi aamuseitsemästä kahteentoista, Lahti puolestaan toteaa. Jatkon suhteen ei näillä kahdella naisella ole työn suhteen erityisiä suunnitelmia. Käyn niin kauan kuin jaksan, minusta on jotain hyötyä ja töihin pyydetään, Lahti sanoo. Mitään uusia koneita ja tekniikoita en kuitenkaan enää ole valmis opettelemaan, Kuuri toteaa. Automatiikka helpotti töitä Laboratoriotoiminta on kokenut suuria muutoksia niiden neljänkymmenen vuoden aikana, jotka Kuuri ja Lahti ovat olleet työelämässä. Työ on automatisoitunut. Aiemmin kaikki asiat tehtiin käsin, pipetoitiin ja laskettiin laskutikulla. Nyt on viivakoodit ja muut. Näytteenottoonkin on tullut vakuumitekniikka, Katja Laine eikä verimäärän enää tarvitse olla yhtä suuri kuin ennen. Tutkimuksiakin on nykyisin monta sataa aiempien parin-kolmenkymmenen sijasta. Lasten kanssa koetut niksit Näiden jo eläkkeellä olevien laboratoriohoitajien asenne ja osaaminen näkyy erityisesti potilastyössä. Varsinkin lasten kanssa työskentely vaatii omat niksinsä, samoin kuin kovasti näytteenottoa jännittävän potilaan kanssa. Verikoetta otettaessa naiset pyrkivät kertomaan mitä tapahtuu ja rauhoittamaan potilaan parhaansa mukaan. Yksi hauska muisto on sellainen, kun potilaanani oli eräs sotaveteraani, joka muisti kiväärinnumeronsa ja kaikki muut sotaaikaiset jutut. Verikoetta ottaessani totesin hänelle, että nyt pistää, johon tämä veteraani totesi, että no, ei se mitään, on mua tykilläkin ammuttu, Kuuri kertoo nauraen. Potilastyössä Kuuri ja Lahti painottavat asiakaspalvelua. Potilasta muistetaan kunnioittaa ja olla hänen kanssaan kontaktissa näytteenottohetkellä, vaikka kiire olisikin. Vinkkeli 15

16 Vaikka kaikki ei aina menekään kuin Strömsössä, niin iloinen ilme ja positiivinen asenne sekä halu auttaa, neuvoa ja oppia uutta vie meitäkin eteenpäin Effican ihmeellisessä maailmassa. Effica-tiimi esittäytyy: Takarivissä Janne Stenroos, Sirkku Blomgren, Nina Takala, Anne Kuusisto ja Ari Salmela, keskirivissä Katriina Paavilainen, Silja Iltanen, Erja Myllyharju, Minna Mäkitalo ja Eija Sillanpää, edessä istuu Heli Mäkelä. Kuvasta puuttuvat Satu Luojukoski ja Marjaana Kuusela. teksti SILJA ILTANEN kuva TARU TOLPPO Effica tulee oletko valmis? Effica-potilastietojärjestelmän käyttöönotto alkoi lokakuussa. Ensimmäisiä käyttöönottajia ovat naistentautien osasto ja poliklinikka, keuhkotautien osasto ja poliklinikka sekä akuuttipsykiatrian osasto 23. Henkilökunnan koulutus alkoi noin kuukautta aikaisemmin. Lisäksi koulutukseen on osallistunut näiden yksiköiden kanssa yhteistyötä tekeviä erityistyöntekijöitä ja osastonsihteereitä. Effica-potilastietojärjestelmän ohella koulutus sisältää ereseptin kansalliset toimintamallit. Effica-potilastietojärjestelmä on ollut pitkään käytössä monissa terveyskeskuksissa Suomessa ja Efficaa käyttäviä sairaanhoitopiirejä on yhdeksän. Satakunnan sairaanhoitopiirin Effi ca-projektiryhmä kouluttaa henkilökuntaa ja työskentelee yhteistyössä Tieto Oyj:n ja Medbit Oy:n projektiryhmien kanssa. Effica-projektissa työskentelee projektipäällikkönä Silja Iltanen sekä yhdeksän koordinaattoria. Tietohallintopäällikkö Leena Ollonqvist on hallinnollisesti vastuussa järjestelmän käyttöönotosta ja tietohallintoylilääkäri Ari Salmela toimii projektissa toiminnan ja lääketieteen asiantuntijana. Effica-potilastietojärjestelmä otetaan käyttöön kolmessa vaiheessa. Ensimmäinen vaihe sisältää kertomusosion riskitietoineen, avolääkityksen, sanelun ja oheistiedostot. Toisessa vaiheessa syksystä 2013 alkaen käyttöön otetaan sähköinen lähete/palaute, osastonlääkitys, kuumekurva ja määräysosiot ja viimeisenä hoitokertomus. Lisäksi on tehty päätös Effica-potilashallinnon hankinnasta, joka tullaan ottamaan käyttöön todennäköisesti vuonna Käytännössä nyt toimitaan potilashallinnon osalta entiseen tapaan Musti-järjestelmässä eli mm. potilaan sisäänkirjaus, ajanvaraus- ja jonotiedot sekä laskutusasiat käsitellään Mustissa. Effica-järjestelmän käyttöönoton jälkeenkin jää käyttöön monta entiseen tapaan toimivaa järjestelmää, kuten laboratoriojärjestelmä Weblab ja kuvantamisen Radu. Nämä järjestelmät integroidaan Efficaan, jolloin siirtyminen järjestelmien välillä on sujuvaa. Tarkoituksena on potilastietojärjestelmän uudistamisen yhteydessä parantaa toiminnan laatua, tehokkuutta ja potilasturvallisuutta. Kansallisiin sähköisiin palveluihin siirtyminen tulee aiheuttamaan muutoksia potilaan hoitoon liittyvässä toiminnassa ja tietojen käsittelyssä. Kansallisen earkiston on määrä tulla käyttöön syksyllä Jo ensi vuoden aikana on tavoitteena alueellinen katseluyhteys sairaanhoitopiirin ja terveyskeskusten tietojärjestelmien välille. Yhtenäisten tallennuskäytäntöjen avulla pyritään kattavaan ja helposti löydettävään tietosisältöön. Kehittämisellä tavoitellaan toimintatapoja, jossa tieto kirjataan vain kerran ja on sen jälkeen käytettävissä kaikkialla, missä tarvitaan ja moninkertaiseen kirjaamiseen liittyvät virhemahdollisuudet vähenevät. 16 Vinkkeli

17 eresepti otetaan käyttöön vaiheittain potilastietojärjestelmän käyttöönoton yhteydessä tammikuusta alkaen. Maaliskuun loppuun mennessä kaikki yksikkömme käyttävät sähköistä lääkemääräystä, sanoo tietohallintoylilääkäri Ari Salmela. teksti MINNA AURA ja HELI MÄKELÄ kuva TARU TOLPPO Reseptit liikkuvat pian sähköisinä Sähköinen resepti, eresepti on osa Kansallista Terveysarkistoa (KanTa), joka on yhteinen nimitys terveydenhuollon ja apteekkien käyttöön tuleville valtakunnallisille tietojärjestelmäpalveluille. Palveluita ovat ereseptin ja kansalaisen Omien tietojen katselun lisäksi sähköinen potilastiedon arkisto (earkisto), joka tulee käyttöön vaiheittain vuoteen 2015 mennessä. Sähköistä lääkemääräystä koskevan lain mukaan julkinen terveydenhuolto ottaa ereseptin käyttöön huhtikuuhun 2013 ja yksityinen sektori huhtikuuhun 2014 mennessä. Sähköinen resepti helpottaa Sähköisen reseptin tavoitteena on parantaa potilas- ja lääketurvallisuutta sekä helpottaa ja tehostaa lääkkeen määräämistä. Potilas saa joutuisammin lääkkeensä haluamastaan apteekista. Lääkemääräys on selkeä, sillä annostus kerrotaan aina ymmärrettävästi. Sähköistä reseptiä ei voi väärentää, eikä se voi hävitä samalla tavalla kuin paperinen resepti. Kun lääketiedot tallentuvat yhteen potilasarkistoon, saadaan tieto potilaan kaikista lääkkeistä, vaikka ne olisi määrätty eri hoitopaikoista. Hoidon jatkuvuus ja tiedonkulku paranevat. Siten voidaan myös välttää päällekkäistä lääkitystä ja lääkkeiden haitallisia sivuvaikutuksia, kertoo THL:n ereseptin projektipäällikkö Riitta Konttinen. Jo yli 3,5 miljoonaa Sähköisiä lääkemääräyksiä on toimitettu jo miljoonia. Käyttöönottomäärä kasvaa nopeasti, kun alun muutoshaasteesta selvitään ja käyttö rutinoituu. Käytön jo aloittaneista organisaatioista kuuluu hyvää - niin potilaat kuin ammattilaisetkin huomaavat hyö- Vinkkeli 17

18 teksti ja kuva EIJA HAMMARBERG dyt, ja ovat olleet hyvin tyytyväisiä, kertoo Riitta Konttinen. Kaikki Suomen 816 apteekkia pystyvät toimittamaan sähköisiä reseptejä. Julkisessa terveydenhuollossa yli puolet on jo liittynyt sähköisten lääkemääräysten käyttäjiksi. Potilasta pitää informoida Potilaalle pitää kertoa sähköisen reseptin periaatteista sekä suullisesti että kirjallisesti ennen kuin hänelle kirjoitetaan ensimmäinen eresepti. Informointi suositellaan annettavaksi potilaan ilmoittautumisen yhteydessä. Potilaille kannattaa kertoa, että eresepti tarkoittaa samaa kuin sähköinen lääkemääräys. Moni on jo kuullut asiasta, mutta on epävarma, kuinka se käytännössä toimii, kertoo tietohallintoylilääkäri Ari Salmela. Potilas voi kieltäytyä, mutta sitä sattuu erittäin harvoin. Kun potilas saa tietoa, muutokseen suhtaudutaan myönteisesti. Resepti pähkinänkuoressa Potilasohje Paperisen reseptin sijasta lääkäri tulostaa potilaalle sähköisistä resepteistä potilasohjeen samalla, kun hän kirjoittaa reseptit. Potilasohjeessa kerrotaan määrättyjen lääkkeiden nimet sekä annostusohjeet. Potilasohje nopeuttaa asiointia apteekissa, mutta ei ole välttämätön. Apteekista lääkkeen voi noutaa potilas tai joku muu hänen puolestaan. Puolesta asioivalla on oltava joko potilasohje tai potilaan Kela-kortti, jolla hän osoittaa oikeuden lääkkeen noutamiseen. Omien reseptitietojen seuraaminen Omien tietojen katselu on kansalaisille tarkoitettu palvelu, jossa voi internetin kautta katsella omia sähköisiä resepti- ja terveystietoja sekä tulostaa yhteenvedon sähköisistä resepteistä. Kaikki 18 vuotta täyttäneet voivat katsoa omia sähköisiä reseptejään internetissä osoitteessa Omien tietojen katselu -kohdassa. Palveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla tai sähköisellä henkilökortilla. Palvelusta voi myös seurata mitkä apteekit ja terveydenhuollon yksiköt ovat potilaan tietoja käsitelleet. Terveydenhuollon toimija saa tukea ereseptin käytössä esimerkiksi verkkokoulun avulla osoitteessa Lääkäri kirjoittaa potilaalle ereseptin. Sen tiedot tallennetaan valtakunnalliseen Reseptikeskukseen. Potilaan kokonaislääkitys tarkistetaan tarvittaessa Reseptikeskuksesta. Tietoja voivat katsoa terveydenhuollossa ainoastaan potilasta hoitavat lääkärit ja sairaanhoitajat potilaan suostumuksella. Apteekissa farmaseutti tai proviisori hakee Reseptikeskuksesta ereseptin tiedot ja kirjoittaa sinne lääkkeen toimitustiedot. Lääkkeen tiedot tulostetaan lääkepakkaukseen kiinnitettävälle tarralle. Kaikki tiedonsiirto terveydenhuollon, apteekkien ja Reseptikeskuksen välillä tapahtuu suojattuna tunnistettujen osapuolten kesken. Täysi-ikäinen voi katsella omia Reseptikeskuksessa olevia tietojaan osoitteessa Palveluun kirjaudutaan henkilökohtaisilla verkkopankkitunnisteilla. ereseptin uusimista voi pyytää joko terveydenhuollon toimintayksikön (esim. terveyskeskus, yksityinen lääkäriasema) tai apteekin kautta. YTYÄ! Yhdessä työkykyä -työkyvyn tukiohjelmassa kiinnitetään huomiota henkilöstön työkyvyn ja työhyvinvoinnin kannalta kolmeen oleelliseen seikkaan: varhaiseen tukeen, työhön paluun tukitoimiin ja tehostetun tuen toimenpiteisiin. Elokuun alussa sairaanhoitopiirin työkykysuunnittelijana aloittaneen Minna Mikkolan työ keskittyy tällä hetkellä erityisesti tehostetun tuen vaiheeseen. Tämän vaiheen käynnistyessä työntekijöiden työssä selviytymisen ongelmia on jo aikaisemmin pyritty ratkaisemaan esimiehen ja työterveyshuollon kanssa, mutta tästä huolimatta ei ole löydetty sellaisia työtehtäviä, joita henkilön työkyky edellyttäisi, ja työkyky on uhattuna. Tällöin tarvitaan usein ammatillisen kuntoutuksen keinoja, kuten esimerkiksi työkokeilua tai uudelleenkoulutusta. Tehostetun YTYÄ! Etsitään tuen vaiheessa mukaan tulee uusia yhteistyökumppaneita, kuten Keva eli entinen kuntien eläkevakuutus. Minna Mikkolan tehtäviin kuulukin toimia yhteyshenkilönä eri toimijoiden välillä ja näin yhdessä työntekijöiden, esimiesten, työterveyshuollon ja muiden toimijoiden kanssa etsiä työntekijän työkyvyn kannalta sopivin mahdollinen ratkaisu. Keskeisesti työnkuvaan sisältyy esimiesten ja työntekijöiden tukeminen. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi avustamista ammatillisen kuntoutuksen hakemusten täyttämisessä tai työkokeilupaikan etsimistä työntekijän oman toimialueen ulkopuolelta. Asiakastyön lisäksi kuuluu Mikkolan toimenkuvaan YTYÄ! - työkyvyn tukiohjelman jalkauttamista kentälle muun muassa koulutuspäivinä sekä monipuolinen tiedon etsintä ja jakaminen. 18 Vinkkeli

19 Työkykysuunnittelija Minna Mikkola toivottaa työn iloa sairaanhoitopiiriläisille. yhdessä sopivin ratkaisu Koulutuksella osaajaksi itsekin Minna Mikkolalla on työhönsä hyvin monipuolinen koulutus- ja työhistoria. Mikkola on opiskellut alun perin sisätautikirurgian sairaanhoitajaksi ja sen jälkeen vielä psykiatriseksi sairaanhoitajaksi. Suurimman osan työhistoriastani olen toiminut psykiatrisena sairaanhoitajana työskennellen monissa terveydenhuollon yksiköissä ja sosiaalihuollossa. Pääsääntöisesti olen työskennellyt työikäisten kanssa. Sairaanhoitajatutkintojen jälkeen Mikkola opiskeli kuntoutuksen ohjaajaksi. Sieltä tuli ensimmäinen kipinä ammatilliseen kuntoutukseen. Sen jälkeen tein projektitöitä, joissa yhdistyivät kuntoutuksen ohjaus ja mielenterveyspuolen asiat. Lopulta Minna Mikkola innostui opiskelemaan vielä Tampereen yliopistossa pääaineenaan sosiaalipolitiikka, missä hän pääsi syventämään tietojaan työelämän kehittämisestä, työhyvinvoinnista ja ammatillisen kuntoutuksen vaikuttavuudesta. Älä kierrä vain työympyrää! Omaa työhyvinvointiaan ja työkykyään 12- ja 14-vuotiaiden lasten perheenäiti pitää yllä monipuolisella ja säännöllisellä liikunnalla. Olen huomannut, että mitä enemmän ikää tulee, sitä tarpeellisemmaksi tulee myös kehonhuolto. Itse joogaan ja teen myös lihaskuntoa ylläpitäviä ja sykettä kohottavia harjoitteita. Yleisesti ottaen yleisimmät työkykyä uhkaavat sairaudet ovat tuki- ja liikuntaelin sairaudet sekä mielenterveysongelmat. Niin työntekijöiden kuin esimiesten kannattaa jo varhain kiinnittää huomio orastaviin työssä sel- viytymisen hankaluuksiin, jotta tilanteet eivät turhaan pitkittyisi. Työssä jaksamisen ja jatkamisen kannalta Mikkola korostaa myös yksilön vastuuta oman työkykynsä ja -hyvinvointinsa ylläpidossa. Ylipäätään se, että ihmisillä on työn lisäksi muitakin elämän areenoita, kuten ystäviä ja harrastuksia, on tärkeää. Päivittäinen palautuminen tukee työkykyä ja -hyvinvointia. Totta kai työkykyyn vaikuttavat myös itse työ, työympäristö ja -yhteisö ja miten asiat siellä sujuvat, mutta ne eivät ole ainoita asioita, jotka vaikuttavat työssä jaksamiseen. Sairaanhoitopiirilläkin on työntekijöilleen tarjolla todella monipuolisia liikuntamahdollisuuksia, joihin kannattaa tarttua, Mikkola vinkkaa. Vinkkeli 19

20 teksti ARTO ALANKO SataTila -hanke linjaa maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistä Satakunnan sairaanhoitopiirin yhtymähallitus käynnisti v Hoidon ja hoivan toimintalähtöisen yleissuunnitelman laatimisen. Päämääränä oli suunnitella Sote-palvelujen tilankäyttöä maakunnallisena kokonaisuutena toiminnallisuuden ja asiakaslähtöisyyden lähtökohdista. Tuleviin tarpeisiin tuli löytää innovatiivisia ratkaisuja siten, että sairaanhoitopiirillä ja kunnilla olisi valmius toteuttaa rakentamiseen ja toiminnan suunnitteluun liittyviä ratkaisuja. Hanketta varten asetettiin ohjausryhmä, jota johti Harjavallan kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa. Hankeen tuottajaksi valittiin kilpailutuksen perusteella Integrated Healthcare Design Oy ja selvitysmiesryhmän johtajaksi professori Arto Alanko. Hanke valmistui vuosi sitten ja nyt saadut lausunnot käsitelty ja hankkeen merkitys arvioitu sairaanhoitopiirin hallituksen toimesta. Nykytilanteesta ja palvelutarpeen kehityksestä tehtiin ensin pitkän aikavälin arvio, jotta nykyisten tilojen ja toiminnan osalta voidaan suunnitella tarvittavat muutokset. Vuoteen 2030 mennessä Satakunnan maakunnan ikääntyminen aiheuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeessa 30 % kasvun nykyiseen verrattuna, vaikka väestön määrä on hienoisessa laskussa. Palvelutarpeen kasvu johtuu senioriväestön määrän kasvusta. Vastaavasti työikäisen väestön määrä laskee noin 17 prosenttia. Tilanne jatkuu samanlaisena ainakin vuoteen 2040 asti. Yhtälö on haastava, koska seniorikansalaiset käyttävät runsaasti palveluja mutta pääosan veroista maksavat työikäiset. Nykytilanne johtuu eri toimijoiden välisen koordinaation riittämättömyydestä, päällekkäisestä palvelutuotannosta se- kä pirstoutuneesta kuntarakenteesta. Jatkossa kokonaisuuden ohjaamista varten tulee kehittää parempia ratkaisuja joko kuntien välisen yhteistoiminnan avulla tai sairaanhoitopiirin toimesta. Tästä löytyy avain myös tilojen kehittämiseen. Noin viidennes Satakunnan Sote:n toimitiloista on huonokuntoisia. Toimitilat ovat monenkirjavia ja osin vajaakäytössä. Myös sairaalapaikkoja on tällä hetkellä liikaa. Maakunnan alueella on kaikkiaan julkisella ja yksityisellä sektorilla Sote:n tiloja yhteensä neliötä. Tämä tarkoittaa, että jokaisella satakuntalaisella on katon alla lämmin sänkypaikka. Siksi tiloja pitäisi vähentää ja toimintaa tehostaa. Esimerkiksi sairaanhoidon käytössä on maakunnassa noin neliötä turhaa tilaa. Jokainen neliö aiheuttaa vuodessa euron ylläpitokustannuksen. Suurin osa Satakunnan perusterveydenhuollon toimitiloista on rakennettu luvuilla. Ongelmallisia ovat etenkin pienten kuntien vanhat tilat, joita ei ole saneerattu. Kaikkia ei jatkossa kannata korjata vaan kyseeseen tulee myös siirto muuhun käyttöön tai purkaminen. Tämä siksi, että rakennuskustannukset vastaavat vain noin kolmen vuoden käyttökustannuksia. Uudet tilat voidaan rakentaa tehokkaiksi, jolloin tilaa säästyy ja henkilökuntaakin tarvitaan vähemmän. Esimerkiksi Satakunnan keskussairaalan nykyiset tilat eivät ole nykyisen toiminnan kannalta enää tehokkaat. Modernissa sairaalassa vuodeosastot keskitetään yhteen osaan, kuumasairaalan toiminnat toiseen osaan ja poliklinikkatoiminnot kolmanteen. Monista vanhoista sairaalarakennuksista kuten Satalinnasta ja Harjavallan psykiatrisesta sairaalasta tulisi luopua. Rauman aluesairaalakin voitaisiin siirtää Rauman kaupungin käyttöön. Kunnilla on myös paljon huonossa kunnossa olevia vanhainkoteja, jotka eivät tue turvallista toimintaa. Laitoshoito ei ole vanhusten aktivoinnin kannalta paras toimintatapa. Kotona asumista pitäisi kaikin tavoin tukea ja laitoshoitoon pitäisi mennä entistä myöhemmin. Hyvänä esimerkkinä vanhan korjaamisesta on Säkylän terveyskeskus, jonka uusi ja vanha osa kunnostettiin kerralla yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Samassa rakennuksessa toimii myös Säkylän varuskunnan terveyskeskus. Eri syistä suunnitelmat on esitetty pitkälle aikavälille: Terveydenhuollon rakentamispäätökset aiheuttavat aina intohimoja ja ne pitää esittää niin pitkällä aikajänteellä, että jokaisella on aikaa miettiä tehtyjä esityksiä. Esitykset voidaan sitten hyväksyä tai esittää niille vastaehdotuksia, jolloin asioissa päästään eteenpäin. Nopeasti tällaisia päätöksiä ei pidä tehdä. Kaikessa suunnittelussa on tärkeätä painottaa myös sitä, että tarvittavat rakennemuutokset ovat sidoksissa sekä alueen talouden että lainsäädännön kehitykseen. Koska kuntien haasteet ovat Satakunnassa samanlaiset tulisi niiden yhdessä sopia tulevaisuuden keskeisistä linjauksista. Esitetyt muutokset pitäisi toteuttaa hitaasti mutta suunnitellusti vuoteen 2025 mennessä. Vuonna 2040 voitaisiin ajatella Porin kaupunginsairaalan ja keskussairaalan tilojen yhdistämistä. Silloin tarvittaisiin vain noin neliön sairaala eli merkittävästi vähemmän tilaa kuin nykyään. Siihen mennessä myös palveluntarve tulee vähenemään, kun suuret ikäluokat poistuvat näyttämöltä. Satakunnan sairaanhoitopiirin yhtymähallitus käsitteli tilasuunnitelmasta annettua 14 lausuntoa. Lausuntojen perusteella SataTila -raportissa esitetyt kehittämislinjaukset ovat oikean suuntaisia ja raporttia pidetään yleisesti hyvänä ja tärkeänä keskustelun avaajana. Erityisesti seuraavia seikkoja pidettiin tärkeinä: Laitospainotteisuuden ja sairaansijojen vähentämistä ja uusien hoitomuotojen ja toimintatapojen (esimerkiksi päiväsairaalatoiminta) kehittämistä. Keskeisiä ovat myös avohoidon ja kuntoutuksen kehittäminen sekä kotona asumisen tukeminen. Raportin suositusten toteuttamisesta sairaanhoitopiirin suunnitelmissa hallitus totesi mm seuraavat konkreettiset linjaukset perustelluiksi: Aikuispsykiatrian ja nuorisopsykiatrisen 20 Vinkkeli

Sähköinen resepti Terveystalossa

Sähköinen resepti Terveystalossa Sähköinen resepti Terveystalossa Sähköinen resepti Terveystalossa Terveystalo on siirtynyt sähköisen reseptin eli ereseptin käyttöön. Kaikki apteekit ja julkinen terveydenhuolto ovat siirtyneet sähköiseen

Lisätiedot

Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä

Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä TERVE-SOS 2011 Johanna Andersson 23.5.2011 Medi-IT Oy Heikinkatu 7, 48100 Kotka Puh. 05-211 1888 Fax. 05-220 5919 www.medi-it.fi 1 Potilasohje Tiedot toimitetusta

Lisätiedot

Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin

Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin Sähköinen resepti Potilastiedon arkisto Kanta-palvelut ovat ulottuvillasi asuitpa missä päin Suomea hyvänsä. Sekä julkisen terveydenhuollon että yksityisen terveydenhuollon

Lisätiedot

Näin käytät ereseptiä

Näin käytät ereseptiä Näin käytät ereseptiä Kaikkialla Suomessa siirrytään vaiheittain käyttämään sähköistä reseptiä (eresepti). Tiedot ereseptin käyttöönottaneista organisaatioista saat terveydenhuollosta, apteekeista ja sivustolta

Lisätiedot

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Potilastiedot tallennetaan jatkossa valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon. Potilastiedon arkisto on osa uutta terveydenhuollon tietojärjestelmää,

Lisätiedot

Henrietta Linde 5.2.2013. Proviisori

Henrietta Linde 5.2.2013. Proviisori Henrietta Linde 5.2.2013 Proviisori Sähköinen lääkemääräys (eresepti) Kansallinen Terveysarkisto (KanTa) on yhteinen nimitys terveydenhuollon valtakunnallisille tietojärjestelmä-palveluille, joita ovat

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Potilastiedot tallennetaan jatkossa valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon. Potilastiedon arkisto on osa uutta terveydenhuollon tietojärjestelmää,

Lisätiedot

INVESTOINTISUUNNITELMA VUOTEEN 2018 SATAKUNNAN KESKUSSAIRAALA 2020. 18.9.2013 T Kallio

INVESTOINTISUUNNITELMA VUOTEEN 2018 SATAKUNNAN KESKUSSAIRAALA 2020. 18.9.2013 T Kallio INVESTOINTISUUNNITELMA VUOTEEN 2018 SATAKUNNAN KESKUSSAIRAALA 2020 18.9.2013 T Kallio Heikki Punnosen raportti sairaanhoitopiirien investoinneista 2000-2012 ja tulossa olevista suurista rakennushankkeista

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Suomeksi Näin käytät sähköistä reseptiä

Suomeksi Näin käytät sähköistä reseptiä Suomeksi Näin käytät sähköistä reseptiä Kaikki apteekit ja julkinen terveydenhuolto ovat jo liittyneet sähköisen reseptin käyttäjiksi. Yksityinen terveydenhuolto siirtyy parhaillaan vaiheittain sähköisen

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen. Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015

Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen. Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015 Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015 Yhteisvoimin kotona - hanke Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden

Lisätiedot

ALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA KEVÄT 2016

ALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA KEVÄT 2016 ALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA KEVÄT 2016 Valmiina olevat koulutusohjelmat ilmoittautumisohjeineen löytyvät www.satshp.fi Ammattilaisille/Täydennyskoulutus/Koulutuskalenteri Koulutuksiin ilmoittautuminen:

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä

Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Pirjo Immonen-Räihä Perusterveydenhuollon yksikön johtaja, VSSHP, SATSHP Geriatrian erikoislääkäri,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

Sähköinen resepti erikoissairaanhoidossa

Sähköinen resepti erikoissairaanhoidossa Sähköinen resepti erikoissairaanhoidossa Päijät-hämäläisiä pilottikokemuksia Kari Saarinen os.ylil Ihot.pkl PHKS 15.5.2012 Kari Saarinen IHOP 15.5.2012 Kari Saarinen IHOP 1 minuutti 9 sekuntia 15.5.2012

Lisätiedot

Janne Aaltonen: Terve sairaala 9. marraskuu 2008

Janne Aaltonen: Terve sairaala 9. marraskuu 2008 Terve sairaala Janne Aaltonen Logica 2008. All rights reserved Yritys ja esittäjä Logica (aiemmin WM-data)! Eurooppalainen IT-palveluyritys, joka palvelee 36 maassa! Suomessa meitä on lähes 2 800, maailmalla

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia Hannele Haapala, TYKS, Keskola Separaation vähentäminen Hoitojaksot keskolassa saattavat kestää kuusikin kuukautta. Keskosvauva kotiutuu

Lisätiedot

2.12.2011 Anne Heikkilä

2.12.2011 Anne Heikkilä Kotkan kotihoito Kotkassa asukkaita n. 57 000 Kotihoidon tiimejä alueella yhteensä 9 Lisäksi Kotiutustiimi, Kotisairaala, Omaishoidon tiimi ja Vammaispalvelun tiimi Henkilökuntaa kotihoidon palveluksessa

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

18.9.2013. Yhtymähallituksen puheenjohtaja Juha Vasama avasi kokouksen. Vasama esitteli päivän agendan ja toivotti osallistujat tervetulleiksi.

18.9.2013. Yhtymähallituksen puheenjohtaja Juha Vasama avasi kokouksen. Vasama esitteli päivän agendan ja toivotti osallistujat tervetulleiksi. MUISTIO 1 (3) 18.9.2013 KUNTAINFO Aika 18.9.2013 klo 9.30 11.45 Paikka Osallistujat Satakunnan keskussairaalan auditorio liite 1. Tilaisuuden avaus Yhtymähallituksen puheenjohtaja Juha Vasama avasi kokouksen.

Lisätiedot

ALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA SYKSY 2014

ALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA SYKSY 2014 ALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA SYKSY 2014 Valmiina olevat koulutusohjelmat ilmoittautumisohjeineen löytyvät www.satshp.fi Tietopankki/Koulutus ja opetus Koulutuksiin ilmoittautuminen: Satakunnan sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Omakanta on kansalaisille tarkoitettu verkkopalvelu

Omakanta on kansalaisille tarkoitettu verkkopalvelu Omakanta portti omiin terveystietoihisi Omakanta on kansalaisille tarkoitettu verkkopalvelu näet omat hoitotietosi ja sähköiset reseptisi voit itse päättää, miten terveystietojasi käytetään terveystietosi

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Tule tekemään parastasi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2 ASTU SISÄÄN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 3 Päivystysosasto Uudessa Y-talossa toimivat erikoissairaanhoidon ja terveyskeskuksen päivystykset.

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas. Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.fi Turun lähimmäispalveluyhdistys ry Kotikunnas Yhdistys on perustettu

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ennaltaehkäisyn edistämisen priorisointi - miksi se on niin vaikeaa? Jorma Mäkitalo, Osaamiskeskuksen johtaja Oma ammattihistoria lääket lis Oulun yliopisto 1986 työterveyshuollon erikoislääkäri

Lisätiedot

SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRI TÄNÄÄN

SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRI TÄNÄÄN 15.2.2012 Kunnallisjohtajat Maakuntajohtaja SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRI TÄNÄÄN Sairaanhoitopiirin johtaja Ahti Pisto Toimialueet ja toimipisteet 1.1.2012 - Kaskinen Kristiinankaupunki 98 km Vaasa 190

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen

Lisätiedot

Kumppanuussopimus Tahto-osa

Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /5 Organisaatiot Porin perusturvan yhteistoiminta-alue (Pori, Merikarvia ja Ulvila) ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2016-2018 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

sivu 1 (8) Sähköinen lääkemääräys vaatimusmäärittely versio 2.8

sivu 1 (8) Sähköinen lääkemääräys vaatimusmäärittely versio 2.8 sivu 1 (8) LIITE 1: Lääkemääräyksiin ja toimitussanomaan liittyvät oikeudet 1 Lääkemääräyksiin liittyvät oikeudet (lääkemääräysten käsittelyyn liittyvät käyttöoikeudet) tila Toimittamaton lääkemääräys

Lisätiedot

Lahden malli nyt. Lahden vammaispalvelut Palvelutuotanto Asiakkaiden terveydenhuolto

Lahden malli nyt. Lahden vammaispalvelut Palvelutuotanto Asiakkaiden terveydenhuolto Lahden malli nyt Lahden vammaispalvelut Palvelutuotanto Asiakkaiden terveydenhuolto Päivi Karvonen, konsultoiva sairaanhoitaja Jonna Salomaa, palvelukoordinaattori Palveluyksikkö VAMMAISPALVELUT Vammaispalvelujen

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa Oulu: OKS

Lisätiedot

Uusi, uljas sairaalarakennus KASKENLINNA

Uusi, uljas sairaalarakennus KASKENLINNA Uusi, uljas sairaalarakennus KASKENLINNA Kristiina Hellstén, ympärivuorokautisenhoidon äi id johtaja j Turun sosiaali- ja terveystoimi, Vanhuspalvelut 5.6.2009 kristiina.hellsten@turku.fi Sairaalahankkeen

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken

Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken Petri Turtiainen Toimitusjohtaja Doctorex Oy Terveydenhuollon ongelmat ovat ympäri maailman

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

SAVONLINNAN KESKUSSAIRAALA LASTEN JA NUORTEN VANHEMMILLE, LAPSILLE JA NUORILLE. Lastentautien yksikkö

SAVONLINNAN KESKUSSAIRAALA LASTEN JA NUORTEN VANHEMMILLE, LAPSILLE JA NUORILLE. Lastentautien yksikkö SAVONLINNAN KESKUSSAIRAALA Lastentautien yksikkö Ulla Rauma, Maija Tiihonen, Jenni Turtiainen Mikkelin Ammattikorkeakoulu, Savonniemen kampus. Kuvituksesta vastasi savonlinnalainen artesaani Ninja Behm.

Lisätiedot

Dream Broker. Jani Heino Asiakkuusjohtaja

Dream Broker. Jani Heino Asiakkuusjohtaja Dream Broker Jani Heino Asiakkuusjohtaja Dream Broker lyhyesti Dream Broker on online-videoratkaisuja toimittava ohjelmistoyritys Tarjoamme SaaS-ohjelmiston online-videoiden tuotantoon, editointiin, hallintaan,

Lisätiedot

Tiina Saloranta 16.5.2012. Uranushoitokertomuksen. käyttöönoton tuloksia, Case HUS

Tiina Saloranta 16.5.2012. Uranushoitokertomuksen. käyttöönoton tuloksia, Case HUS Tiina Saloranta 16.5.2012 Uranushoitokertomuksen käyttöönoton tuloksia, Case HUS Uranus-potilastietojärjestelmät Uutta Mirandassa hoitokertomus lääkitys ja reseptit määräykset ja ohjeet hoitotaulukko hakukone

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

LIIKUNTANEUVONTA OULUSSA

LIIKUNTANEUVONTA OULUSSA LIIKUNTANEUVONTA OULUSSA 24.8.2013 Kunnon laiva Tiina Pekkala, Liikuntakoordinaattori, Sivistys- ja kulttuuripalvelut - liikunnanohjauspalvelut LIIKUNTANEUVONNAN HISTORIA OULUSSA käynnistyi 1996 KKI- hankerahalla

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö 133.000 Budjetti

Lisätiedot

Hyvinvointirakentaminen Tays uudistamisohjelma

Hyvinvointirakentaminen Tays uudistamisohjelma TAYS UUDISTUU ELÄMÄN TÄHDEN Hyvinvointirakentaminen Tays uudistamisohjelma Kehitysjohtaja Isto Nordback 1 22.4.2015 Taustat Sairaalan toiminnot hajautuneet Tilat osin hyvinkin huonokuntoiset Uusiutuvien

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö Päivitys 4/2015 Syöpätautien poliklinikka Sisällys Syöpätautien vastuualue... 3 Potilaana syöpätautien poliklinikalla...

Lisätiedot

PYSÄKÖINTITALON HANKESUUNNITELMA

PYSÄKÖINTITALON HANKESUUNNITELMA ETELÄ-SAVON HANKESUUNNITELMA SAIRAANHOITOPIIRI 15.5.2014 Sivu 1/7 Tilaaja: Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Porrassalmenkatu 35-37 50100 Mikkeli Hanke: ESPER 2014 PYSÄKÖINTITALON HANKESUUNNITELMA

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUT. Kuntaneuvottelut 16. ja 18.5.2011. M.Paavola

SOSIAALIPALVELUT. Kuntaneuvottelut 16. ja 18.5.2011. M.Paavola SOSIAALIPALVELUT Kuntaneuvottelut 16. ja 18.5.2011 Sosiaalipalvelujen organisaatio 1.5.2011 SOSIAALIPALVELUT Kehitysvammahuolto Merja Paavola Johtoryhmä Laatutyö Jouko Alinen Palvelukodit ja kuntoutuspalvelut

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa?

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? 5.4.2011 Professori, TtT Eija Paavilainen Tampereen yliopisto/etelä-pohjanmaan sairaanhoitopiiri Mistä asioista puhutaan? perhehoitotyö= perhekeskeinen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Kari J. Antila, LKT, dos. IT-kehitysjohtaja, Mehiläinen Oyj Stakesin ja Länsi-Suomen lääninhallituksen

Lisätiedot

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS Kaupunginhallitus 3.11.214 MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA KUNTAKORTTI 215 Kaupunginhallitus 3.11.214 Väestöennuste 212-24 Vuosi 212 22 225 23 235 24 9 8-6 199 1 176 136 113 117 7-14 136 1329 1336 1315 1278

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Apotti-hanke - Alueellisuus ja organisaatioiden yhteistyö

Apotti-hanke - Alueellisuus ja organisaatioiden yhteistyö Apotti-hanke - Alueellisuus ja organisaatioiden yhteistyö ATK-päivät 29.5.2013 IT-Kehitysjohtaja Mikko Rotonen HUS & Apotti-hanketoimisto Mikä on APOTTI-hanke? Apotti-nimi on yhdistelmä sanoista Asiakas-

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Asukkaaksi Hopeasiltaan

Asukkaaksi Hopeasiltaan Asukkaaksi Hopeasiltaan Käytännön opas uudelle Hopeasillan asukkaalle, omaisille ja läheisille YLEISTÄ Hopeasillan vanhainkoti on rakennettu vuonna 1965 ja peruskorjattu vuonna 1995. Hopeasillassa on 59

Lisätiedot

SÄHKÖISEN LÄÄKEMÄÄRÄYKSEN MUUTOKSIA JA TOIMINTAMALLIN TARKENTAMINEN 01.11.2015 ALKAEN

SÄHKÖISEN LÄÄKEMÄÄRÄYKSEN MUUTOKSIA JA TOIMINTAMALLIN TARKENTAMINEN 01.11.2015 ALKAEN Ohje 8/2015 1(5) SÄHKÖISEN LÄÄKEMÄÄRÄYKSEN MUUTOKSIA JA TOIMINTAMALLIN TARKENTAMINEN 01.11.2015 ALKAEN Kohderyhmät Voimassaoloaika Julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarjoajat Yksityisen

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyys 2013

Asiakastyytyväisyys 2013 Hallitus 3.3.2014, OHEISMATERIAALI 2 Asiakastyytyväisyys 2013 Vastausmäärät kyselyittäin, koko HUS: Vuodeosastot 3909 Lähetepoliklinikat 2332 Tehovalvonta, heräämö, päiväkirurgia 1935 Psykiatria 634 Synnytyssalit

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Sosiaalipalvelut Vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös. 23.6.2011 M.Paavola

Sosiaalipalvelut Vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös. 23.6.2011 M.Paavola Sosiaalipalvelut Vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös Sosiaalipalvelut sairaanhoitopiirin toimialueena 2 toimintavuotta Tyytyväisyyttä mm. koulutustarjonnan ja työhyvinvointia edistävän toiminnan

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10

Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10 Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10 Sijainti: TYKS Kantasairaala Kiinamyllynkatu 4-8, Turku Rakennus 3 (U-sairaala 10. krs. käynti osastolle kanttiinin puoleisilla hisseillä ja poliklinikalle

Lisätiedot

TERVETULOA PALVELUKESKUS JOUSEEN

TERVETULOA PALVELUKESKUS JOUSEEN Sitten, kun en enää muista nimeäni, sitten, kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen, sitten, kun aikuiset lapseni ovat kasvaneet muistoissani pieniksi jälleen, sitten, kun en enää ole tuottava yksilö. Kohdelkaa

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot