VÄLIRAPORTTI

Transkriptio

1 VÄLIRAPORTTI KUOPION AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS Vuorelankatu KUOPIO Puh. (017) Faksi (017)

2 2 Kuopion seudun työpolkuhanke - väliraportti Taustaa Kuopion seudun työpolkuhankkeen suunnitteluun vuosina osallistui koko joukko eri toimijoiden edustajia; kohderyhmän edustajia, Kuopion kaupungin edustajia, työvoimatoimiston edustajia, kolmannen sektorin edustus, eri työllisyyshankkeiden edustajia, työnantajien edustajia jne. Tämä työryhmä kokosi yhteen ensimmäisen hankekauden kokemukset; sekä hyvät käytänteet että kehittämistä kaipaavat käytänteet. Kuopion seudun työpolkuhankkeessa yhdistettiin ensimmäisen hankekauden kolme Kuopion kaupungin osarahoittamaa työllisyyshanketta; Verso-, Kanto- sekä Kumppanuus- hankkeet. Hankeidea virisi siis Kuopion alueen tarpeesta edellisen hankekauden kokemuksia hyödyntäen. Kuopion alueella pitkään jatkuneen laman seurauksena oli pitkäaikaistyöttömyys noussut rajusti luvun alkutilanteesta. Vuonna 1990 Kuopiossa oli 14 yli vuoden työttömänä ollutta henkilöä, Siilinjärvellä kaksi, Vehmersalmella ei yhtään luvun puoliväliin tultaessa pitkäaikaistyöttömien määrä oli noussut Kuopiossa yli kahteentuhanteen, Siilinjärvellä yli neljäänsataan ja Vehmersalmella 61:teen. Muutos lyhyellä ajalla oli erittäin raju. Noususuhdanteen aikanakaan, vuoteen 2000 tultaessa, pitkäaikaistyöttömien määrässä ei tapahtunut suurta muutosta. Kuopiossa yli vuoden yhdenjaksoisesti työttömänä olleita työnhakijoita vuonna 2000 oli Siilinjärvellä 219 ja Vehmersalmella 41. Itä-Suomen työttömyys näytti alenevan muuta maata hitaammin, työttömyysasteen ollessa selvästi valtakunnan keskitasoa ylempänä. Kokonaisuudessaan työllisyydessä tapahtui kohentumista, näytti kuitenkin siltä, että lamavuosien aikana työttömiksi jääneistä työnhakijoista osa oli juuttunut työttömyyteen. Tämän kohderyhmän osalta työttömyyden katkaisivat lähinnä erilaiset työvoimapoliittiset toimenpiteet. Heidän kohdallaan työttömyyden edelleen pitkittyminen on todellinen riski työelämästä kokonaan syrjäytymiseen. Tämä työnhakijoiden ryhmä on myöskin alueellista työvoimareserviä, jonka osaamisen ajantasaistaminen ja ylläpitäminen on suuri haaste. Suurten ikäluokkien eläköityminen ylittää määrällisesti lähivuosina uusien työmarkkinoille tulevien henkilöiden määrän. Nyt työttömänä olevien työhakijoiden työpanosta siis tarvitaan lähivuosina. Eteläisessä Suomessa puhutaan jo osaajapulasta, joka on joillakin ammattialoilla jo muuttunut työvoimapulaksi. Tulevaisuuden työmarkkinoilla siis tarvitaan nuorten, uusien työntekijöiden lisäksi myös nyt työttömänä olevia henkilöitä. Työttömyyteen juuttuneiden työnhakijoiden tilannetta voidaan kuvata seuraavasti: koulutustaso on usein alhainen tai ammatillinen koulutus puuttuu kokonaan koulutusvalmiudet ovat heikohkot (käsitys itsestä oppijana on heikko, ikä, terveysrajoitteet, taloudelliset rajoitteet ) heillä on mahdollisesti pitkäkin työhistoria useimmiten he ovat työttöminä ilman omaa syytään avoimille työmarkkinoille pääsy ilman erityistoimenpiteitä lähes mahdotonta pitkäaikaistyöttömyys, julkisen sektorin tukityö, työvoimakoulutus, työkunnon arvioinnit sekä työkokeilut vuorottelevat

3 3 Pitkäaikaistyötön henkilö on usein ylläkuvatussa toimenpidekierteessä, jonka katkaiseminen normaali toimenpitein on työlästä ja vaatii aikaa. Siihen tarvitaan kohderyhmälle räätälöityjä, riittävän pitkäkestoisia ja useista eri toimenpiteistä rakennettuja polkuvaihtoehtoja, joita henkilökohtainen ohjaus tukee. Tähän tarpeeseen Kuopion seudun työpolkuhanke vastaa. Myönteinen hankepäätös saatiin joulukuussa Kuopion seudun työpolkuhanke aloitti siten toimintansa Hankkeelle valittiin hankepäällikkö, hankesihteeri sekä työ- ja opintokoordinaattori. Elokuussa 2001 valittiin vielä yksilöohjaaja. Ensimmäiset opiskelijat otettiin tammikuun lopulla Kuopion seudun työpolkuhankkeessa ovat Kuopion lisäksi mukana Siilinjärven ja Vehmersalmen kunnat. 2. Toiminta-ajatus: Kuopion seudun työpolkuhankkeen ideana on luoda uusia yksilöllisiä työllistymismahdollisuuksia yhteistoimijuudessa eri toimijoiden kanssa. Tällöin kullekin asiakkaalle muodostuu oma toimintaverkosto, jonka avulla luodaan uusia väyliä työllistymiselle. Työpolkuhanke tuo asiakkaan toimijakenttään monipuolisen asiantuntijuuden, jota ei perinteisessä työnvälityksessä ole mahdollista näin laaja-alaisesti toteuttaa. Hankkeessa tehdään yhteistyötä alueen elinkeinoelämän ja muiden hankkeiden kanssa Kuopion seudulla, Itä-Suomessa sekä valtakunnallisella tasolla. Tavoitteeksi asetettiin, että Kuopion seudun työpolkuhankkeessa toimiviksi osoittautuvat toimintamallit siirtyvät hankkeen myötä osaksi eri toimijatahojen arkipäivän työtä. Toiminnan taustalla ovat Kuopion kaupungin, mukana olevien kuntien sekä TE-keskuksen ja paikallisten työvoimatoimistojen työllisyyden edistämistä koskevat kehittämisstrategiat. Hankkeen ydinosaaminen perustuu laajaan kokemukseen ja tietämykseen Kuopion alueen työllisyysrakenteen erityispiirteitä, laajaan kohderyhmän tuntemukseen sekä hankeosaamiseen. Toimintamalli perustuu jaettuun asiantuntijuuteen. Hanketoiminnan kautta on mahdollista avata ja ylläpitää toimivia kytkentöjä alueen elinkeinoelämään sekä muihin yhteistyökumppaneihin. Hankkeen aikana tehdään myös koulutuksellista kehittämistyötä yhdessä alueen eri oppilaitosten kanssa huomioiden kohderyhmän ja elinkeinoelämän tarpeet. 3. Hankkeen perustehtävä, visio ja arvot 3.1. Hankkeen perustehtävä Syksyn 2001 aikana on yhdessä keskeisimpien yhteistyökumppanien kanssa pohdittu Kuopion seudun työpolkuhankkeen perustehtävää, visiota sekä toimintaa ohjaavia arvoja. Työstäminen on tapahtunut BSC-arviointijärjestelmään pohjautuen. Yhdessä tehty työ on selkeyttänyt tavoitetta ja jäsentänyt toimintaa entisestään. Hankkeen perustehtävä kiteytyi seuraavanlaiseksi: Toimivan verkostotyön kautta kehitetään työllistymistä edistäviä toimintatapoja, rakennetaan yksilöllisiä työllistymispolkuja sekä löydetään todelliset työllistymisen esteet

4 4 Yksilöllisissä työllistymissuunnitelmissa on hyvä edetä verkostoituneen yhteistoimijuuden avulla, on pyrittävä löytämään todelliset työllistymisen esteet. Vain siten voidaan työstää mahdollisimman realistinen ja yksilöllinen työllistymissuunnitelma, johon työtön henkilö on itsekin sitoutunut Hankkeen visio Hankkeen visiota pohdittaessa haluttiin asettaa tavoite riittävän haasteelliseksi siten, että se toisi yhteen työllisyyden näkökulmasta keskeisimmät toimijatahot. Visio on siis hankkeelle asetettu tahtotila, jota hankkeen eri toimenpiteillä tavoitellaan. Kuopion seudun työllistymisen portaat ovat todellisuutta. Hyvin koordinoitu ja verkottunut Kuopion seudun työllisyysohjelma, jossa alueelliset työvoima-, kunnallis-, koulutus-, elinkeino- ja sosiaalipoliittiset toimenpiteet takaavat työvoiman osaamisen ylläpitämisen, osaavan työvoiman saatavuuden sekä tukevat uusien työpaikkojen syntymistä Keskeinen tavoite on siis eri toimijoiden saattaminen yhteen ei vain arkipäivän toiminnassa, vaan saattaa toimijat yhteen jo suunnitteluvaiheessa. Tätä toimintaa tukee Työpolkuhankkeen Verkostoyhteistyöryhmä, jonka toiminta onkin ollut tehokasta ja idearikasta Toimintaa ohjaavat arvot Keskeinen arvo on yksilön kunnioittaminen ja tasa-arvoisuus. Asiakas, opiskelija, on oman tilanteensa asiantuntija. Hankkeen työntekijät ja muut yhteistyökumppanit tuovat asiakkaan tilanteeseen erilaisia näkökulmia, asiakas on yksi työryhmän jäsen, muodostuu moninäkökulmainen toimintamalli. Tällä tavoin etenemis- ja työllistymissuunnitelmat nivoutuvat osaksi asiakkaan elämäntilannetta, eivätkä jää irrallisiksi toiminnoiksi. Asiakas myöskin sitoutuu tehtyyn suunnitelmaan ja tuntee sen omakseen. Arvot: Yksilön kunnioittaminen Tasa-arvoisuus Joustavuus, avoimuus Asiantuntijuus Jatkuva kehittyminen Osallistava yhteistyö Henkilöstö sitoutuu kehittämään omaa ammatillista osaamistaan ja yhteistyötaitojaan joustavassa ja avoimessa ilmapiirissä. Hankkeen sisäinen kehittämis- ja arviointityö jatkuvat koko hankkeen toiminnan ajan. Olennaisena osana tähän kokonaisuuteen kuuluu myös ryhmätyönohjaus, johon osallistuvat myöskin työvoimatoimiston hankkeelle nimeämät yhdyshenkilöt.

5 4. Hankkeen toimintamalli ja sen arviointi Kuopion seudun työpolkuhanke koostuu toisiaan tukevista toimintavaihtoehdoista, joista asiakkaan kanssa yhteistyössä rakennetaan työllistymiseen tähtäävä toimenpidepolku. Hankkeen suunnitteluvaiheessa pohdittiin pitkään hankkeen valintamenettelyä edellisen hankekauden kokemuksia hyödyntäen. Tuolloin nousi keskeisenä esille kysymys hankkeeseen valikoitumisesta; tavoittaako hanke kohderyhmänsä, pystytäänkö hankkeeseen ohjaamaan juuri ne henkilöt, joille hanke on suunnattu? Työllisyyshankkeiden tavoitteiden saavuttamisen kannalta valinnan osuminen oikeaan kohderyhmään katsottiin olevan perusedellytys hankkeen onnistumiselle ja hankkeen eri toimenpiteiden tehokkaalle hyödyntämiselle. Ensimmäisellä hankekaudella valikoituminen tapahtui paperivalinnan ja lyhyiden haastattelujen kautta. Hankkeisiin valikoitui runsaasti henkilöitä, joilla oli esim. huomattavia terveysrajoitteita, päihdeongelmia jne. joista ei työvoimatoimistossa välttämättä ollut mitään merkintää. Samoin hankkeeseen tuli mukaan henkilöitä, joiden yleinen elämäntilanne oli niin vaikea, ettei voimavaroja riittänytkään ammatilliseen suunnitteluun jne. Valintamenettely siis kaipasi kehittämistä.

6 Kartoitusjaksot Syntyi idea viiden päivän pituisista Kartoitusjaksoista, jotka toimivat varsinaisen hankkeen toimenpiteisiin valikoitumisen väylänä. Kartoitusjaksoja on kehitetty koko Kuopion seudun työpolkuhankkeen toiminnan ajan vuonna Nyt kartoitusjaksot ovat saaneet useiden vaiheiden jälkeen oman muotonsa, toki kehittämistyötä tehdään edelleen. Kartoitusjaksot koostuvat seuraavista osakokonaisuuksista: informatiivinen osuus; o opiskelijoita informoidaan laajasti heidän käytettävissään olevista työhallinnon eri palveluista, koulutusmahdollisuuksista, työllisyysnäkymistä, hankkeen tarjoamista mahdollisuuksista jne. ohjauksellinen osuus; o ryhmätoiminta, opiskelijoiden lähtötilanteen alkukartoitus, toiveet, tavoitteet, työhistoria, opiskelijan oma näkemys työllistymisensä esteistä jne. Viikon aikana saadaan myös kuva opiskelijan työskentelytavoista, sitoutumisesta jne. o yksilöhaastattelut; jokainen opiskelija haastatellaan henkilökohtaisesti viikon aikana. Haastattelut täydentävät kuvaa opiskelijan tarvitsemista toimenpiteistä. Kartoitusjaksot ovat Työpolkuhankkeessa uusi elementti, menneen vuoden 2001 kokemusten ja kehittelytyön pohjalta on syntynyt toimiva kokonaisuus, jonka kautta myöskin ne henkilöt, joita ei välittömästi kartoitusjakson jälkeen varsinaisiin hankkeen toimenpiteisiin valita, voivat edetä työhallinnon kansallisten toimenpiteiden kautta suunnitellusti. Heillä on mahdollisuus tulla hankkeeseen myöhemmin Ohjaavat perusjaksot Ohjaavat perusjaksot ovat kahden kuukauden pituisia. Kartoitusjaksojen kautta ohjaaville perusjaksoille valittujen opiskelijoiden kanssa päästään tehokkaasti paneutumaan ammatinvalinnallisiin kysymyksiin. Perusjaksot ovat toimineet hyvin. Paineita perusjaksojen pidentämiselle ei ole tullut esille kuten tuli edellisellä hankekaudella. Kartoitusjaksot ja ohjaavat perusjaksot muodostavat toimivan kokonaisuuden. Tämä malli on selvästi tehostanut hankkeen alkuvaiheen toimintaa Jatkopolut Jatkopolkuja Työpolkuhankkeen ensimmäisenä varsinaisena toimintavuonna 2001 päästiin toteuttamaan kesä/heinäkuusta 2001 alkaen, jolloin ensimmäiset opiskelijat päättivät ohjaavan perusjakson. Hankkeen jatkopolkutarjotin eri vaihtoehtoineen on ollut tehokkaassa käytössä. Yksityiset työnantajat on tavoitettu hyvin, jatkopoluista yksityisellä puolla käytetyimpiä ovat työharjoittelu- ja työelämävalmennusjaksojen jatkoksi työllistyminen ilman tukea sekä yhdistelmätukityöllistäminen. Hankelaisille ostetut koulutukset ovat olleet toimivia ja suuntautuneet juuri niille aloille, joilla on vuoden 2001 aikana tapahtunut eniten työvoimanlisäystä Kuopion alueella eli hoitoala- sekä kaupan- ja hallinnonalat (joulukuu 2001, Pohjois-Savon työllisyyskatsaus). Syksyllä 2001 on käyty yhteistyöneuvotteluja koulutusten osalta yritysten kanssa, kevään 2002 aikana tullaankin esittämään toteutettavaksi koulutuksia yhteistyössä alan kouluttajien ja työnantajien kanssa. 6

7 Yksilöohjaus Yksilöohjaus on keskeisen tärkeä ja tuloksellinen työmuoto hankkeessa. Yksilöohjauksesta vastaa pääsääntöisesti hankkeen yksilöohjaaja. Koska ohjattavien määrä on suuri, osallistuvat yksilöohjaukseen myöskin hankepäällikkö sekä työ- ja opintokoordinaattori työtilanteensa mukaisesti. Perusjakson päättyessä jokainen opiskelija tietää oman ohjaajansa nimen, samalla sovitaan ensimmäinen ohjauskäynti. Ohjauksen piiriin kuuluvat kaikki hankkeen perusjakson käyneet hankelaiset eli vuositasolla 150 henkilöä. Ohjauksen tarve vaihtelee suuresti opiskelijoittain. Yksilöohjauksen merkitystä ei voi liiaksi korostaa. Yksilöohjaus on punainen lanka, selkäranka, joka tukee hankelaisen etenemistä koko hänen hankkeessa mukanaolo aikansa. 5. Verkostoyhteistyö Kuopion seudun työpolkuhankkeen verkostoyhteistyöryhmä kokoontui vuoden 2001 aikana kolme kertaa, jolloin keskusteltiin toimintojen peruslinjauksista. Yhteistyöryhmä koostuu työllisyyden kannalta keskeisistä toimijoista. Keskeisenä pohdinnan kohteena on ollut kohderyhmä- ja toimenpidemäärittely eli kuka tarjoaa mitäkin palveluja ja mille kohderyhmälle. Tältä pohjalta olemme Kuopiossa pääsemässä ja osin jo päässeetkin toimivaan yhteistyöhön, jossa päällekkäisyydet voidaan minimoida. Yhteydenpito eri toimijoiden välillä on lähes päivittäistä. Yhteistoiminnan kautta eri tahojen toiminta jäntevöityy ja jokainen pystyy tarjoamaan palveluja oikealle kohderyhmälle oikeaan aikaan. Lisäksi asiakkaiden liikkuminen palvelujen tarjoajalta toiselle selkiytyy. Eri toimenpiteistä muodostuu asiakkaankin kannalta järkevä, työllistymiseen tähtäävä jatkumo. Yllä on kuvattu Kuopion seudulla pitkäaikaistyöttömien kanssa toimivat eri tahot. Koko kohderyhmästä toimenpiteillä tavoitetaan alle puolet. 7

8 8 6. Yritysyhteistyö Kuopion seudun työpolkuhankkeen työ- ja opintokoordinaattori vastaa ensisijaisesti Työpolkuhankkeen yritys- ja oppilaitoskontakteista ja niiden koordinoinnista. Työpolkuhankkeella on yhteistyöyrityksiä ja muita työnantajia tarkasteluajankohtana n. 130 kpl, niistä reilut 90 on yksityisellä sektorilla. Toimialoittain tarkasteltuna yhteistyöyrityksiä ja työkohteita eniten on kaupanalalla myyntitehtävissä, teollisuusyrityksissä, etenkin metalliteollisuudessa ja erilaisissa toimistotehtävissä. Yritysten puolelta nousee usein esille tarve työllistymisvalmiuksien parantamiseen etenkin asiakaspalvelu- ja atk-taitojen osalta. Teollisuusyritykset ovat kiinnostuneita järjestämään yhteistyössä täsmäkoulutuksia. Koulutustarpeet liittyvät opiskelijoiden ammatillisten perusvalmiuksien kohentamiseen ja yritysten tulevaisuuden rekrytointitarpeisiin. Myös oppisopimuskoulutus kiinnostaa sekä yrityksiä että opiskelijoita. Metalli- ja puuteollisuus ovat ne toimialat, jonka parissa parasta aikaa työskennellään ja yhteistyökuvioita haetaan. Puuteollisuudesta näyttää nousevan työvoiman/osaajien tarve etenkin kalusteasennuksen puolella. Metalliteollisuudessa näyttää olevan hyvää kasvua useissakin alueen yrityksissä. Metalliteollisuuden puolella työntekijöiltä vaadittava työosaaminen poikkeaa yrityskohtaisesti huomattavankin toisistaan, tämä tulisi huomioida koulutusjärjestelyissä. Kolmas sektori on myös hyvin mukana, opiskelijoita on tai on ollut kahdessatoista yhdistyksessä. Kolmannen sektorin työllistämisen ongelma liittyy edelleen rahoituksen saamiseen eli kolmas sektori pystyy työllistämään pääsääntöisesti vain yhdistelmätuella osapäivätyöhön määräaikaisiin työsuhteisiin. Yritysyhteyksiä luodaan jatkuvasti, jatkossa panostetaan erityisesti yritysten ja oppilaitosten yhteistyössä toteutettavien koulutusten suunnitteluun ja toteutuksen tukemiseen. 7. Koonti tuloksista Hankkeen kartoitusjaksoille osallistui vuonna 2001 kaikkiaan 223 henkilöä. Jokaiseen kymmeneen ryhmään valittiin hakijoista paperivalinnalla 25 henkilöä. Jonkin verran keskeyttämisiä näillä viikon jaksoilla tapahtui, useimmiten henkilökohtaisista syistä. Mikäli keskeyttämisiä tapahtui kesken viikon, opiskelijaryhmiä ei täydennetty, koska jakso ovat ainoastaan viiden päivän pituisia. Kartoitusjaksoilta valittiin varsinaisen hankkeen toimenpiteisiin opiskelijat, jotka pystyivät hyötymään hankkeen toimenpiteistä. Keskeisenä valintakriteerinä olivat hakijan oma motivaatio sekä sellainen elämäntilanne, että henkilö pystyi jokapäiväiseen kokoaikaiseen toimintaan. Kaikille varsinaiseen hankkeeseen valitsematta jääneille työstettiin viikon aikana etenemissuunnitelma, jota paikallinen työvoimatoimisto toteutti resurssiensa mukaisesti. Osa kartoitusjakson käyneistä ohjattiin kuntouttavan työtoiminnan tai ELMA:n piiriin. Varsinaisen hankkeen vuosittainen sisäänotto on hankepäätöksen mukaisesti 150 henkilöä. Ensimmäisenä toimintavuonna ohjaavan perusjakson kävi 147 henkilöä. Keskeyttämisiä oli vain 8

9 9 muutama. Keskeyttäneet kutsuttiin ja kutsutaan, keskeyttämisen syystä riippuen, yksilöhaastatteluun ja heidät pyritään ohjaamaan joko uudelleen hankkeen toimenpiteisiin tai muihin heidän kannaltaan asianmukaisiin toimenpiteisiin. Ohjaavia perusjaksoja oli kaikkiaan 10, jokaisessa keskimäärin 15 opiskelijaa. TE-keskuksen virallisen seurantaohjeistuksen mukaan hankkeen aloittaneiksi kirjataan kaikki kartoitusjakson aloittaneet opiskelijat, vuositasolla n. 250 henkilöä. Heistä vuosittain noin sata henkilöä käy vain kartoitusjakson, viisi päivää. Ohjeistuksen mukaan heidät kirjataan kartoitusjakson jälkeen hankkeen suorittaneiksi, heidän statuksensa on tuolloin työtön. Tästä seuraa, että virallisessa seurannassa hankkeen aloittaa vuosittain 250 henkilöä, joista 100 henkilöä automaattisesti kirjautuu vuosittain työttömiksi. Rinnalle tarvitaan epävirallinen seuranta, joka kertoo hankkeen todellisen tilanteen. Taustatietoa hankkeeseen valituista: Hlöä Kuopiolaisia 119 (81%) Siilinjärveläisiä 26 (18%) Vehmersalmelaisia 2 (1%) Maahanmuuttajia 4 (3%) Naisia 66 (45%) Miehiä 81 (55%) Nuoria vuotiaita 46 (31%) Keski-ikä 34 vuotta Ammatillinen koulutus tai kurssi 92 (63%) Yhdenjaksoinen työttömyysaika 2 vuotta Työkokemus 8 vuotta Terveysrajoitteita 42 henkilöllä (29%) Sisäänotto sujui hankesuunnitelmassa määriteltyjen jakojen mukaisesti. Nuoria vuotiaita valittiin mukaan 46, vuoden aikana toteutettiin kaksi nuorille suunnattua ryhmää. Yksi ohjaavan perusjakson ryhmistä toteutettiin Siilinjärvellä. Lisäksi vuoden aikana oli oma ryhmä kaupanalan ammateista kiinnostuneille hakijoille sekä yksi teollisuusalan ammateista kiinnostuneille. Ammattialakohtaisesti kohdennetuista ohjaavista perusjaksoista saadut kokemukset olivat kannustavia. Hankkeeseen valituista 29% ilmoitti, että heillä on terveydellisiä rajoitteita, jotka tulee huomioida ammatillisia suunnitelmia tehtäessä. Osa hakijoista ei ollut ilmoittanut työrajoitteistaan työvoimatoimistossa, osa rajoitteista ilmeni Työpolkuhankkeen aikana. 60%:lla terveysrajoitteena olivat joko astma ja/tai erilaiset allergiat. Nuorista (46 hlöä) ammatillinen koulutus on 20:llä (43%). Ammatillisen koulutuksen jälkeen on yleensä seurannut työttömyys. Samoin 20 nuorta (43%) on käynyt ainoastaan peruskoulun ja/tai keskeyttänyt ammatillisen koulutuksen. Ylioppilaita on nuorissa 6 henkilöä (13%), kirjoituksista kulunut keskimäärin kaksi vuotta. 9

10 Jatkopolkujen hyödyntäminen Hankkeen tarjoamat jatkopolut ovat olleet tehokkaassa käytössä. Vuoden 2001 lopussa oli ainoastaan kymmenen opiskelijaa, jotka siihen mennessä olivat käyneet ainoastaan perusjakson. Valtaosa heistä oli päättänyt ohjaavan perusjakson loppuvuodesta 2001 ja siirtyvät siten jatkopoluilleen alkuvuodesta Käytetyimpiä jatkopolkuja ovat olleet hankkeeseen hankitut ESR-rahoitteiset koulutukset sekä työharjoittelu ja tukityöllistäminen. Koulutukset jatkopolkuina Syksyllä 2001 toteutettiin hankelaisille suunnattuja ESR-koulutuksia seuraavasti: Asiakaspalvelun ja viestinnän koulutus, 3 viikkoa, 15 preppaus-koulutus, viisi päivää, valittiin 20 opiskelijaa. Hoitoalan ammatillisiin opintoihin valmentavassa koulutuksen aloitti 12 opiskelijaa (päättyy 4/2002). Kaupan- ja hallinnon alan ammatillisiin opintoihin valmentavassa koulutuksessa aloitti 15 opiskelijaa (päättyy 3/2002). Kansallisen työvoimapoliittisen koulutuksen aloitti 6 opiskelijaa, heistä neljä aloitti tutkintotavoitteisen koulutuksen, loput atk-osaamisen ylläpitämiseen liittyvän atktyöpajakoulutuksen. Pitkäkestoisen, omaehtoisen koulutuksen aloitti vuoden 2001 aikana viisi opiskelijaa (yhtä ei ole vielä kirjattu ulos hankkeesta). Ainoastaan yksi omaehtoisen koulutuksen aloittaneista on yli 25- vuotias. Kynnys omaehtoisen koulutuksen aloittamiseen on aikuisten keskuudessa korkea. Ensisijaisena toiveena heillä on ammatillisen koulutuksen hankkiminen työvoimapoliittisena koulutuksena. Kiinnostavimmat ammattialat ovat olleet: Kaupanalan tehtävät Hoitoala Toimistotyö Teollinen työ, rakennustyö jne. Muu palvelutyö Kaikkiaan 51 hankelaista on ohjaavan perusjakson jälkeen käyttänyt erimuotoisia koulutuksia jatkopolkuinaan vuoden 2001 aikana. Työharjoittelua jatkopolkunsa osana on käyttänyt 23 opiskelijaa. Tukityöllistäminen hankkeessa on tarkoituksellisesti suuntautunut erityisesti yksityiselle sektorille, jonne vuoden 2001 aikana työllistyi tuella 12 hankelaista. Yksityiselle sektorille ilman tukea työllistyi lisäksi 19 hankelaista, heistä kuusi sai vakituisen työpaikan. Yksityisen sektorin puolelle työllistyi siis vuoden aikana kaikkiaan 31 henkilöä eli 21% hankkeen aloittaneista. Yksityisen sektorin työpaikat, yhtä lukuun ottamatta, eivät olleet yleisessä haussa, vaan paikat täytettiin ensisijaisesti työharjoittelun jatkoksi. 10

11 11 Kunnalle työllistyi tuella 9 henkilöä. Työpolkuhankkeen oli päättänyt mennessä 10 henkilöä, heistä naisia 8. Neljä on aloittanut pitkäkestoisen omaehtoisen koulutuksen, loput ovat vakituisessa työsuhteessa. Ensimmäisen täyden hankevuoden aikana toiminta on lähtenyt ripeästi käyntiin, opiskelijat ovat edenneet hyvin. Erityisen tärkeää työllistymisen näkökulmasta on yksityisen sektorin tehokas mukaantulo. 8. Tämän päivän osaamispula muuttuu lähitulevaisuudessa työvoimapulaksi, mitä tehdä nykyiselle työvoimareserville? -kehittämishaasteita Työpolkuhankkeelle ja kuopiolaiselle työllistymistä tukevalle verkostolle Kuopiossa, Siilinjärvellä ja Vehmersalmella on yhteensä noin työtöntä työnhakijaa, karkeasti arvioiden heistä reilu puolet on ollut joko yhdenjaksoisesti vuoden työttöminä tai he ovat toistuvaistyöttömiä. Työhakijoista valtaosa on suuntautumassa suoraan työmarkkinoille. Heidän joukossaan on kuitenkin paljon työnhakijoita, joiden ammatillinen osaaminen on joko vanhentunut tai vaatii uuden ammatin hankkimista. On suuri haaste alueen eri toimijoille ohjata ja tukea työnhakijoita eteenpäin, järjestää räätälöityä koulutusta alueen kouluttajien ja työnantajien kanssa yhteistyössä, jotta avoimet työpaikat ja työnhakijat kohtaisivat toisensa. Tämä työ vaatii monen eri toimijatahon saumatonta yhteistyötä. Kuopion seudun työpolkuhankkeessa yhteistyökumppaneiden kanssa työstetty visio toimivista Kuopion seudun työllistymisen portaista on tavoittelemisen arvoinen visio koko alueen tulevaisuutta ajatellen. 9. Haasteita tulevaisuudelle riittää: 1. Kuopion alueella jo olemassa olevien työllisyyttä tukevien toimenpiteiden kohdentuminen oikeaan aikaan oikealle kohderyhmälle. Erilaisia toimenpidekokonaisuuksia ja toimijoita alueella on tarjolla hyvin, yhteistyötä tulisi edelleen tehostaa toimivaksi kokonaisuudeksi. 2. Kuopion seudun työllistymistä tukeva verkosto on siis varsin laaja. Nyt tulisi ehdottomasti määrittää selkeästi, millaisessa tilanteessa olevia henkilöitä verkoston eri toiminnot voivat parhaiten tukea tavoitteena työllistymisen edistäminen. Kuopion seudun työpolkuhankkeen Verkostoyhteistyöryhmässä tämä työ on aloitettu. Työstäminen vaatii selkeää eri toimintojen, palvelujen, tavoitteiden jne. kuvausta. Kirkkaana tavoitteena tulee olla, että eri palvelut kohdentuvat tehokkaasti mahdollisimman oikea-aikaisesti oikealle kohderyhmälle. 3. Yhteistyön kautta muodostuvien Kuopion seudun työllistymisen portaiden tulisi tarjota mahdollisuus etenemiseen kaikille työttömille työnhakijoille. Portaiden tulisi rakentua eri toimenpiteistä siten, että kaikkein haastavinkin kohderyhmä löytää oman ensimmäisen etenemisaskelmansa: Työnhakijoissa on mm. juuri vankilasta vapautuneita, huume- ja päihdeongelmaisia, mielenterveysongelmaisia, työelämästä jo syrjäytyneitä jne. Heille ei tällä hetkellä ole riittävästi vaihtoehtoja tarjolla. 11

12 12 Aktivointisuunnitelman piiriin Kuopiossa kuuluu yli 2000 työnhakijaa. Aktivointisuunnitelmia tehdään pääsääntöisesti alle 25-vuotiaille. Nyt esimerkiksi Työpolkuhankkeeseen ohjautuu yli 25-vuotiaita henkilöitä, jotka kuuluvat aktivointisuunnitelman/kuntouttavan työtoiminnan piiriin. He eivät tällä hetkellä pysty kokopäiväiseen, säännölliseen toimintaan. Heidän kohdallaan ensisijainen tavoite ei ole hakeutuminen työhön tai koulutukseen. Heidän kohdallaan tulisi aloittaa aktivointisuunnitelman työstämisellä, kuntouttavan työtoiminnan kautta edeten kohti esim. Työpolkua. Yhteistyön tehostaminen alueen työnantajien kanssa. Tämä tarkoittaa eri toimijoiden jalkautumista, toimivaa yhteistyötä ja yhteissuunnittelua, jossa huomioidaan eri osapuolten tarpeet ja toiveet. Irlannissa tutkittua: jos ihminen on ollut viisi vuotta poissa työmarkkinoilta, tarvitaan toiset viisi vuotta ja joukko ammattilaisia ennen kuin hän pärjää taas työmarkkinoilla 10. Työpolkuhankkeen asiakaskysely Kuopion seudun työpolkuhankkeessa toteutettiin asiakaskysely syksyn 2001 aikana hankkeen perusjaksolla mukana olleille opiskelijoille (opiskelijat neljästä aloittaneesta opiskelijaryhmästä). Kyselylomakkeen suunnittelusta vastasi hankkeen kouluttaja/yksilöohjaaja Jaana Vastamäki. Kyselyyn osallistui 46 opiskelijaa. Kysely toteutettiin nimettömänä. Taustaa: Vastaajista naisia oli 21 henkilöä, miehiä 25. Vastaajien keski-ikä oli 33 vuotta. Ammatillinen koulutus puuttui 31%lta. Ammattikurssi tai koulutason tutkinto oli 53%:lla. Opistotasoinen tutkinto oli 16 %:lla vastanneista. Vastaajista 68% oli aiemmin osallistunut johonkin työvoimapoliittisen koulutukseen. Kyselyn tuloksia: Mistä sait tiedon Työpolkuhankkeesta? Vastanneista 93% sai tiedon Työpolkuhankkeesta työvoimatoimiston kautta, loput hankkeen esitteistä. 51% vastanneista oli hakeutunut oma-aloitteisesti hankkeeseen, loput 49% sai työvoimatoimistosta kehotuksen hakea hankkeeseen. Oman elämäntilanteen kokeminen? Vastanneista oman elämäntilanteensa koki epätyydyttäväksi 25%, vastaavasti elämänsä jokseenkin tyydyttäväksi koki 59%. Viimeisimmän viiden vuoden aikana oli 58% kokenut elämänsä menevän parempaan suuntaan, 29%:n mielestä elämä oli mennyt huonompaan suuntaan. Tulevaisuutensa koki turvalliseksi 37%, sen sijaan 40% koki turvattomuutta tulevaisuutensa suhteen. Vastanneista 70% pohti tulevaisuuttaan. Sen sijaan 20% vastanneista ei ajatellut tulevaisuuttaan paljoakaan. 12

13 13 Elämänlaatua heikentäviä tekijöitä? Taloudelliset ongelmat heikentävät elämänlaatua joko jonkin verran tai paljon 93%:n mielestä. Taloudellisia ongelmia ei ole lainkaan 7%:lla vastanneista. Työttömyys heikentää elämänlaatua jonkin verran tai paljon lähes kaikilla vastaajista (94%). Ainoastaan 7 %:lla vastaajista työttömyys ei vaikuttanut elämänlaatua heikentävästi. Ihmis- ja parisuhdeongelmat elämänlaatua heikentävinä tekijöinä koki vastaajista 56%. Fyysiset ja psyykkiset ongelmat heikensivät elämänlaatua 45%:lla. Kysyttäessä päihteiden käytön vaikutusta elämänlaatuun 93% ilmoitti etteivät päihteet vaikuta elämänlaatua heikentävästi. Päihteiden käyttö heikensi elämänlaatua jonkin verran 7 %:lla vastaajista. Sen sijaan yhteiskunnallisten olosuhteiden epävarmuus vaikutti elämänlaatua heikentävästi 69%:lla. Omat sisäiset esteet ja rajoitteet heikensivät elämänlaatua noin puolella vastaajista (51 %). Tunteiden kokeminen? Valtaosa vastanneista, 77%, koki ahdistuneisuutta tai masentuneisuutta vähintäänkin kuukausittain, heistä 25% viikoittain ja 9 % päivittäin. Samoin keskittymisvaikeuksia oli 76%:lla vastaajista. Sosiaalisten tilanteiden pelkoa koki 68%. Terveydentila Fyysisen terveydentilan ongelmia eriasteisesti oli 64 %:lla. Fyysisesti täysin terveiksi koki itsensä 31 %. Oma psyykkinen terveydentila huolestutti jossain määrin 41 % vastaajista. Mielenterveyspalveluja oli vastaajista viimeisen kolmen vuoden aikana käyttänyt 22 %. 38 % vastanneista koki työkyvyssään tapahtuneen muutoksia viimeisen kolmen vuoden aikana. Työkykyyn jollain tavoin vaikuttava, lääkärin toteama, sairaus tai vamma oli 40 %:lla vastaajista. Alkoholin käyttöään oli joutunut vähentämään 17 %. Päihteiden käytön vuoksi hoidossa oli ollut viimeisen kolmen vuoden aikana 18 %. Ongelmanratkaisutavat? Ongelmatilanteissa valtaosa tukeutuu läheisiin ihmisiin, tukea viranomaisilta ongelmatilanteissa ei juurikaan haeta, päivän kerrallaan ilmoittaa elävänsä 31 % vastaajista. 34 % ilmoittaa selviytyvänsä, koska on pakko. Alkoholiin ja muihin päihteisiin jossain määrin turvautuu 11 %. Lisätuen tarve? Työpolun henkilöstöltä toivoo lisätukea, apua, neuvoja elämänsä tilanteisiin 63 %, samoin työvoimatoimistolta toivotaan lisätukea 61 %. Opiskeluun suhtautuminen? Koulumenestys perus-/kansa-/kansalaiskoulussa on 54 %:lla ollut oman ilmoituksensa mukaan huono tai välttävä. Erityisjärjestelyjä (erityisluokka, mukautettu oppimäärä tms.) yleissivistävän koulutuksen aikana on tarvinnut 25 % vastaajista. Koulukiusaamista on kokenut 48 % vastaajista. Keskittymisvaikeuksia on ollut 25 %:lla. 13

14 14 Esiintymistilanteet tai ylipäätään esillä olemisen opiskeluaikana on kokenut vaikeaksi 64 %. Ainoastaan 13 % kokee, että opiskelutaidot ovat kohdallaan eivätkä kaipaa kohentamista. Koulutuskiinnostuneisuus Työvoimapoliittisesta koulutuksesta oli kiinnostunut 52 % Oppisopimuskoulutus kiinnosti 20 %:a. Omaehtoisesta, pitkäkestoisesta koulutuksesta 13 % Koulutuksesta ei ollut lainkaan kiinnostunut 15 %. Työkokemus/työttömyys Vastaajat olivat olleet työttöminä keskimäärin 1 v. 10 kk. Työkokemusta oli vastaajaryhmällä keskimäärin 9 v. 8 kk. Eri työnantajia oli ollut keskimäärin viisi. Työsuhteiden keskimääräinen kesto oli ollut 2 vuotta 11 kuukautta. Vastaajista 60%:lla työsuhteiden kesto oli kuitenkin alle vuoden. Viimeisin työsuhde oli ollut joko tukityö, työkokeilu tai työharjoittelu 66 %:lla. Määräaikaisessa työsuhteessa ilman tukea oli ollut 34%. Kenenkään viimeisin työsuhde ei ollut ollut vakituinen työ. Vastaajista 47% oli ollut tukityöllistettynä aiemmin, keskimäärin 2,4 kertaa. Työharjoittelussa vastaajista oli ollut 49%, keskimäärin 2,6 kertaa. Vastaajista 65% on aiemmin työskennellyt suoritustason tehtävissä kuten siivoojina, vahtimestareina jne. Ansiosidonnaista päivärahaa sai 20% vastaajista, työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa sai 78% vastaajista. 2 % vastaajista ei saanut työttömyysturvaa lainkaan, elanto perustui toimeentulotukeen. Yhteenveto kyselystä Kyselyn perusteella Kuopion seudun työpolkuhankkeen osallistujista tämän otoksen perusteella piirtyy seuraavanlainen keskimääräinen kuva: Henkilö on 33-vuotias mies. Hänen yhdenjaksoinen työttömyytensä on kestänyt hieman alle kaksi vuotta. Viimeisin työsuhde on ollut tukityö, työkokeilu tai työharjoittelu. Oman tulevaisuutensa hän kokee turvattomaksi ja hän pohtii usein omaa tulevaisuuttaan. Työttömyys ja sen kautta taloudelliset ongelmat heikentävät elämänlaatua, samoin ihmissuhdeongelmat. Toimeentulo tulee Kelan maksaman työmarkkinatuen kautta, joka ei elämiseen tahdo riittää. Yhteiskunnallisten olosuhteiden epävakaisuuskin heikentää elämänlaatua kokonaisuudessaan. Hän kokee ahdistuneisuutta tai masentuneisuutta kuukausittain, usein tuntemukset ovat viikoittaisia. Keskittymisvaikeudet ja sosiaalisten tilanteiden pelko on tuttua. Erilaiset fyysiset oireet rajoittavat toimintaa. Elämän ongelmatilanteissa läheiset ihmiset ovat tärkeitä ja elämästä selviytyy, koska on pakko. Apua ja tukea omaan elämäntilanteeseen ja työttömyyteen hän toivoo myös Työpolkuhankkeelta, nyt päästyään mukaan. Myös työvoimatoimiston tuki on tärkeää työttömyyden ongelmia ratkottaessa. Opiskelu sinällään kiinnostaa, aikaisemmat kokemukset koulukiusaamisesta ja heikosta koulumenestyksestä kuitenkin painavat taustalla. Opiskelutaidotkin kaipaavat kohentamista, 14

15 15 jotta tohtisi lähteä opiskelemaan. Sopivin koulutusmuoto nykyisessä elämäntilanteessa on joko työvoimapoliittinen koulutus tai oppisopimuskoulutus. Kaikesta huolimatta hänestä kuitenkin tuntuu, että elämä viimeisimmän viiden vuoden aikana on sittenkin mennyt parempaan suuntaan. Asiakaskysely on tarkoitus tehdä vuoden 2002 aikana kaikille hankkeen perusjakson aloittaville ryhmille. Asiakkaille tehdään myös uusintakysely, jolla selvitetään toimenpiteiden vaikuttavuutta. 11. Lopuksi Kuopion seudun työpolkuhankkeessa ei ollut suuria käynnistysvaikeuksia, tehokkaaseen työskentelyyn päästiin jo heti alusta alkaen. Hankehenkilöstö sekä kartoitus- ja perusjaksojen kouluttajat kokonaisuudessaan olivat kokeita, joten hanketoiminnan vaatima perusosaaminen oli jo olemassa. Käynnistysvaihe ei siis vienyt kohtuuttomasti aikaa. Tämä kaikki koitui varsinaisen kohderyhmän ja eri toimijoiden eduksi. Jo olemassa olevaa yhteistyöverkostoa laajennettiin puuttuvilta osiltaan, yhteistyötä kehitettiin ja tehostettiin. Yritysyhteistyö tuotti jo ensimmäisenä toimintavuonna näkyvää tulosta. Suuri osa opiskelijoista sijoittui jo ohjaavien perusjaksojen aikana yksityisen sektorin puollelle työssäoppimisjaksoille. Koulutussuunnittelu yhteistyössä koulutuksen toteuttajien, työhallinnon ja alueen yrittäjien kanssa käynnistyi konkreettisesti loppuvuodesta 2001, kun yhteistyöverkostoja näiltä osin saatiin laajennettua. Uusista toimintamuodoista eniten kehittelyä vaati kartoitusjaksojen toimintamalli. Yhteistyössä, eri vaihtoehtoja kokeillen, löydettiin kokonaisuuden kannalta toimiva malli. Vuoden 2001 aikana työllisyyttä tukeva Kuopion alueen verkosto aloitti toimintansa, kevään 2002 aikana työstetään myös eri toimijoiden kanssa yhteinen julkaisu, joka tulee jakeluun alueen kotitalouksiin touko-kesäkuussa. Edessä oleva osaaja- ja työvoimapula asettaa haasteita työllisyyden kanssa toimiville tahoille; nyt työttömänä olevien työnhakijoiden aktivoiminen oman osaamisen kohentamiseen ja omien mahdollisuuksien kartoittamiseen on haaste, joka on otettu vastaan, ratkaisuja haetaan yhteistyössä Kuopion seudun toimijoiden kanssa. Kuopiossa Sinikka Miettinen Hankepäällikkö Kuopion seudun työpolkuhanke Lilli Heiskanen Vt. rehtori Kuopion ammatillinen aikuiskoulutuskeskus 15

16 16 Liitteet Liite 1. Kuopion seudun työpolkuhankkeen jatkopolkutarjotin Liite 2. Koonti vuoden 2001 tuloksista Liite 1. JATKOPOLKUVAIHTOEHTOJA Eri koulutusvaihtoehdot omaehtoinen koulutus työvoimapoliittinen koulutus esr-rahoitteinen koulutus oppisopimuskoulutus Koulutuskokeilu eri oppilaitoksissa Työelämävalmennus ja työharjoittelu työelämävalmennus työmarkkinatukiharjoittelu Työpajat käytettävissä 7 eri pajaa EkoKuopio työpisteineen Työllistyminen työllistämistuella työllistyminen; kunta, yksityinen, kolmas sektori yhdistelmätuki; kunta, yksityinen, kolmas sektori toistaiseksi voimassa oleva työsopimus määräaikainen työsopimus starttiraha Terveydentilaselvitykset kuntoutustarveselvitys työklinikka työpaikkakokeilu erikoislääkärin tutkimukset (työvoimatoimisto/oma lääkäri/kela) 16

17 17 Liite 2. Koonti vuodesta 2001 Kartoitusjakson yleisraportti: Aloittaneita ajalla yhteensä 223 henkilöä, joista miehiä naisia keski-ikä kuopiolaisia siilinjärveläisiä vehmersalmelaisia maahanmuuttajia ammatillinen koulutus/-kurssi 133 hlöä 90 hlöä 34,1 vuotta 183 hlöä 34 hlöä 6 hlöä 9 hlöä 130:llä Perusjaksojen yleisraportti: Aloittaneita ajalla yhteensä 147 henkilöä, joista miehiä naisia keski-ikä kuopiolaisia siilinjärveläisiä vehmersalmelaisia maahanmuuttajia ammatillinen koulutus/-kurssi ammatinvaihtajia työttömyysaika keskimäärin työkokemus keskimäärin terveydellisiä rajoitteita 81 hlöä 66 hlöä 34 vuotta 119 hlöä 26 hlöä 2 hlöä 4 hlöä 90:llä 25 hlöä 2 vuotta 7 vuotta 42:lla Jatkopolkujen käyttö, jatkopolkuja käyttänyt 137 hankkeelaista: Käyttöaste 93% TMT-harjoittelu 17% Koulutus 37% Tukityöllistyminen kunta 7% yksityinen 9% Työsuhteet ilman tukea 14% Hankkeen suorittaneet 7% Muut jatkopolut 6% Yksilöohjauksessa ovat käyneet, tai heihin on muutoin oltu yhteydessä, lähes kaikki opiskelijat kuukauden sisällä perusjakson päättymisestä. 17