POLIOKYSELYN LOPPURAPORTTI
|
|
- Aune Penttilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Suomen Polioliitto ry Invalidiliitto ry POLION MYÖHÄISOIREET - RIESA ARJESSA PROJEKTI POLIOKYSELYN LOPPURAPORTTI Selvitys polion myöhäisoireiden yleisyydestä ja vaikutuksista polion sairastaneen arkeen Valtonen K, LL, Polioprojekti Uoti I, ESH, Polioprojekti Oksa B, VTM, Suomen Polioliitto ry Pihnala M, VTM, Invalidiliitto ry Viikari-Juntura E, LKT, prof., Työterveyslaitos Alaranta H, LKT, dos., Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskus
2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo 2 Yhteenveto 3 Tekninen toteutus 4 Tausta selvitykselle 4 Valittu toteutustapa ja kohderyhmä 4 Tulosten tilastollinen käsittely 4 Selvityksen tulos 5 Vastanneiden taustatietoja 5 Asuminen 6 Koulutus ja työelämä 7 Polion myöhäisoireet 7 Muut sairaudet 9 Elintavat ja koettu terveydentila 9 Apuvälineet 10 Toimintakyky ja avuntarve 12 Kuntoutus 13 Terveydenhuolto 15 Lisätiedon tarve 15 2
3 Lopuksi 15 Liite 1 Yhteenveto Kyselylomake ja saatekirje Loppuvuodesta 2003 lähetettiin Suomen Polioliitto ry:n osoiterekisteriä apuna käyttäen 140 kysymystä sisältävä kyselylomake 1171 henkilölle, joista 1001 (85%) vastasi kyselyyn. Vastanneiden keski-ikä oli 63.7 vuotta (vaihteluväli vuotta). Naisten osuus vastanneista oli 62%. Lähes 70% ilmoitti, että heidän toimintakykynsä oli oleellisesti heikentynyt viimeisten vuosien aikana. Yleisimmät uudet oireet olivat lisääntynyt lihasheikkous ja kylmääminen aiemmin polion heikentämissä raajoissa. Näitä oireita raportoi noin 80% vastaajista, kun muiden uusien oireiden esiintyvyys oli keskimäärin 60%. Uusia oireita ilmeni aiemmin terveissä raajoissa lähes yhtä usein kuin aiemmin polion heikentämissä raajoissa. Kipuja niska-hartiaseudussa tai yläraajoissa esiintyi huomattavasti useammin kuin väestössä yleensä. Uupumusta iltapäivällä tai vain kevyenkin fyysisen rasituksen jälkeen raportoi noin puolet vastaajista. Hengitysvaikeuksia levossa ilmoitti 15% vastaajista ja hengityskone päiväaikaista käyttöä varten oli käytössä vain kahdeksalla vastaajalla. Puhe- ja nielemisvaikeuksia oli alle 10%:lla vastaajista. Polion myöhäisoireista uusi lihasheikkous, lihasten surkastuminen ja uupumus vain kevyenkin fyysisen rasituksen jälkeen lisääntyivät iän myötä. Lihaskivun esiintyminen sen sijaan vähentyi 65 ikävuoden jälkeen, mikä saattaa selittyä päivittäisen rasituksen vähentymisellä työelämästä poisjäämisen seurauksena. Vaikka miehet raportoivat useammin toimintakykynsä heikentyneen, myöhäisoireet olivat kuitenkin naisilla hieman yleisempiä kuin miehillä. Pyörätuolia käytti 32% vastaajista (kokoaikaisesti 15%). Yleisesti voidaan sanoa, että yli 90% hankituista apuvälineistä oli käytössä. Ainoana poikkeuksena oli tukiliivi, joista joka neljäs ei ollut käytössä. Toimintakyky oli polion sairastaneilla selkeästi alentunut muuhun väestöön verrattuna 1. Suurin lisäys polion myöhäisoireissa tapahtui 55 ikävuoden jälkeen. Suurin toimintakyvyn heikentyminen tapahtui noin 10 vuotta myöhemmin eli keskimäärin 65 ikävuoden jälkeen. Päivittäinen avuntarve vaihteli suuresti, mutta selkeästi eniten oli tarvetta siivousapuun. Valtaosa koki tällä hetkellä saavansa sopivasti apua ja tukea ja vain 20% koki tarvitsevansa lisää apua selviytyäkseen kotona. Oma puoliso, sukulaiset ja tuttavat olivat ne tahot, joilta apua pääasiallisesti saatiin. Vain kymmenesosa vastaajista sai apua kodinhoitajalta tai kotisairaanhoidolta. Lähes kolmasosa vastaajista raportoi ongelmista oman asunnon liikuntaesteettömyydessä ja toimivuudessa poliovamma huomioiden. Lisää laitoskuntoutusta ja fysikaalista hoitoa toivoi yli 70% vastaajista. Saatuun kuntoutukseen oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä. Valtaosa vastaajista oli eläkkeellä. Mutta työikäisistä lähes 40% oli edelleen työelämässä. Vastaajista 60% ilmoitti saavansa vammaistukea tai eläkkeensaajan hoitotukea. Vain hieman yli puolet vastaajista tiesi henkilön tai tahon keneltä kysyä sosiaaliturvaan liittyvistä asioista. Vain 16%:lla vastaajista oli polioasiantuntemusta omaava lääkäri. Saatujen tulosten perusteella uusien oireiden esiintyvyys näyttäisi olevan Suomessa samaa luokkaa kuin muuallakin maailmassa. Vaikka vastausten perusteella ei voidakaan päätellä, 3
4 mitkä oireet johtuvat poliosta ja mitkä ovat iän mukanaan tuomaa normaalia vanhenemista, on kuitenkin syytä huomioida, että Suomessa on elossa edelleen useita tuhansia polion sairastaneita henkilöitä, joiden toimintakyky heikkenee ja avuntarve lisääntyy nopeammin kuin väestössä yleensä. 1) Terveys2000, Kansanterveyslaitos, Tekninen toteutus Tausta selvitykselle Arvioidaan, että Suomessa olisi nykyisin elossa vielä halvausoireisen polion sairastanutta henkilöä. Viimeisten vuosien aikana yhä useammalle heistä on ilmaantunut uusia oireita, kuten lisääntynyttä lihasheikkoutta, lihaskipuja ja uupumusta. Kansainvälisissä tutkimuksissa näitä ns. polion myöhäisoireita on raportoitu esiintyvän jopa 80%:lla halvausoireisen polion sairastaneista henkilöistä. Muista Pohjoismaista Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa on tehty kyselytutkimus polion sairastaneille henkilöille tavoitteena selvittää polion myöhäisoireiden yleisyyttä ja vaikutusta avun, kuntoutuksen sekä palvelujen tarpeeseen. Suomessa vastaavanlaista selvitystä ei aiemmin ole tehty. Käytännön kokemusten perusteella on havaittu, että polion myöhäisoireiden ja niiden vaikutusten tuntemus sekä terveydenhuollossa, että poliovammaisten itsensä keskuudessa on usein puutteellista. Tietämättömyys polion myöhäisoireista lisää turhia pelkoja ja toisaalta myös vääränlaisen hoidon ja kuntoutuksen riskiä. Raha-automaattiyhdistyksen vuosina 2003 ja 2004 rahoittamassa Invalidiliitto Ry:n ja Suomen Polioliitto Ry:n yhteisprojektissa oli tavoitteena selvittää poliovammaisten henkilöiden terveyteen ja toimintakykyyn liittyviä seikkoja, polion myöhäisoireiden yleisyyttä sekä tuki ja palvelumallien toimivuutta erityisesti niiden poliovammaisten henkilöiden kohdalla, joilla on polion myöhäisoireita. Valittu toteutustapa ja kohderyhmä Selvitys toteutettiin kyselynä syksyllä Kohderyhmäksi valittiin Suomen Polioliitto ry:n osoiterekisterissä olevat henkilöt. Kyselylomake, joka sisälsi 140 kysymystä alakysymyksineen, lähetettiin yhteensä 1171 henkilölle, joista 1001 (85%) vastasi kyselyyn. Kyselylomake sisälsi kysymyksiä mm. asumisesta, koulutuksesta, työelämästä, polion myöhäisoireista, muista sairauksista, elintavoista, toimintakyvystä ja avuntarpeesta. Kysymyksillä pyrittiin myös selvittämään poliovammaisten henkilöiden kokemuksia palvelujen käytöstä sekä käsityksiä palvelujen tuottajien ja ammattihenkilöstön asiantuntemuksesta sekä tietämyksestä polioon ja polion myöhäisoireisiin liittyen. Kyselylomakkeessa pyrittiin mahdollisuuksien mukaan käyttämään Suomessa vuosina toteutetussa laajassa Terveys2000 tutkimuksessa käytettyjä kysymyksiä. Polioon liittyvissä kysymyksissä pyrittiin hyödyntämään Ruotsissa ja Norjassa aiemmin toteutettujen poliokyselyjen kysymyksiä. Kysely toteutettiin nimettömänä, mutta kyselyn mukana lähetettiin lomake, jonka täyttämällä voi antaa yhteystietonsa mahdollisia jatkoselvityksiä varten. Tulosten tilastollinen käsittely 4
5 Vastauslomakkeiden tallennus tehtiin ulkopuolisena ostopalveluna. Vastaukset tallennettiin SPSS tilastointiohjelmalla. Tallennuksen jälkeen kaikki lomakkeet käytiin vielä yksitellen läpi ja mahdolliset tallennusvirheet korjattiin tietokantaan. Selvityksen tulos Vastanneiden taustatietoja Kyselyyn vastanneiden ikä vaihteli ikävuoteen. Keski-ikä oli 63.7 vuotta. Kyselyyn vastanneista oli 62% (n=621) naisia ja 38% (n=379) miehiä. Miehistä 74% (n=280) ja naisista 52% (n=320) oli avo- tai avioliitossa. Miehistä 21 ja naisista 23 henkilöä ilmoitti olevansa naimisissa tai avoliitossa henkilön kanssa, joka myös oli sairastanut polion. Halvausoireiden esiintyminen eri raajoissa on esitetty taulukossa 1. Kaikissa raajoissa halvauksia esiintyi 15%:lla (n=54) miehistä ja 14%:lla (n=79) naisista. Hengitysvaikeuksia esiintyi 14%:lla sekä miehistä että naisista (n=53 ja n=88). Puheja nielemisvaikeuksia raportoi 7% (n=27) miehistä ja 10% (n=59) naisista. Taulukko 1. Halvausoireet sukupuolen mukaan Sukupuoli Oikea alaraaja Vasen alaraaja Oikea yläraaja Vasen yläraaja Mies (N=349) Nainen (N=572) Ei Ei Ei Ei 4.9% (n=17) 7.3% (n=42) Kyllä 2.3% (n=8) 2.8% (n=16) Kyllä Ei 2.0% (n=7) 2.8% (n=16) Kyllä 1.4% (n=5) 2.3% (n=13) Kyllä Ei Ei 13.5% (n=47) 14.7% (n=84) Kyllä 4.3% (n=15) 4.2% (n=24) Kyllä Ei 1.7% (n=6) 1.2% (n=7) Kyllä 1.1% (n=4) 0.7% (n=4) Kyllä Ei Ei Ei 13.5% (n=47) 17.5% (n=100) Kyllä 2.0% (n=7) 2.1% (n=12) Kyllä Ei 4.3% (n=15) 3.5% (n=20) Kyllä 0.0% (n=0) 0.9% (n=5) Kyllä Ei Ei 26.6% (n=93) 20.1% (n=115) Kyllä 2.9% (n=10) 2.6% (n=15) Kyllä Ei 4.0% (n=14) 3.5% (n=20) Kyllä 15.5% (n=54) 13.8% (n=79) 5
6 O ua u e u o so u p up s eoa a e s a o a Polio/polion myöhäisoireet riesa arjessa projekti Poliokyselyn loppuraportti Asuminen Suurissa asukkaan kaupungeissa asui 32% (n=315), asukkaan kaupungissa 39% (n=381) ja maaseudulla 29% (n=281) vastanneista. Omakoti- tai rivitalossa asui 54% (n=534), kerrostalossa 43% (n=430) ja palvelutalossa 3% (n=26). Vammaispalvelulain mukainen palveluasuminen oli myönnetty 24 henkilölle (2%). Miehistä 23% (n=88) ja naisista 43% (n=266) asui yksin. Viiden yliopistollisen keskussairaalapiirin alueelle vastaajat jakautuivat seuraavasti (%): Lähes kolmasosa vastaajista koki, ettei oma asunto ole poliovamma huomioiden esteetön (27%, n=262). Yleisin haittatekijä olivat portaat (31%) ja hissin puute (14%). Puutteellisista peseytymis- ja ruoanvalmistusmahdollisuuksista raportoi vain muutama prosentti vastaajista 6
7 (5%, n=51 ja 3%, n=30). Suurin osa vastaajista koki liikkumisen asuinympäristössään helpoksi (81%, n=796). Terveyskeskus ja sairaaloiden tilat koettiin yleensä liikuntaesteettömiksi (93%, n=852). Koulutus ja työelämä Miehistä 45%:lla (n=165) ja naisista 35%:lla (n=215) oli peruskoulutuksena ainoastaan kansakoulu. Ylioppilastutkinnon oli suorittanut 11% (n=40) miehistä ja 17% (n=108) naisista. Valtaosa vastanneista oli saanut jotain ammatillista jatkokoulutusta. Miehistä ammatillista jatkokoulutusta oli saanut 75% (n=269) ja naisista 86% (n=495). Korkeakoulutason tutkinnon oli suorittanut 9% (n=33) miehistä ja 12% (n=69) naisista. Kaikista vastanneista 20% (n=197) oli edelleen työelämässä ja työikäisistä (<65v) lähes 40% (n=193). Työssä olevista 26% (n=51) työskenteli osa-aikaisesti. Miehistä 59%:lle (n=221) ja naisista 33%:lle (n=200) oli kertynyt ansiotyövuosia yli 30. Ainoastaan alle 5% (n=42) vastaajista ei ollut koskaan ollut työelämässä. Työpaikalle oli tehty muutostöitä poliovamman takia 24 henkilölle. Suurin osa työelämässä olevista koki, että heidän nykyinen työpaikkansa on poliosta aiheutuva liikuntahaitta huomioiden esteetön (82%, n=142). Vastanneista 38% (n=367) oli työkyvyttömyyseläkkeellä tai yksilöllisellä varhaiseläkkeellä ja 37% (n=361) oli vanhuuseläkkeellä. Työttömyyseläkkeellä oli 3% (n=31) vastaajista. Kelan vammaistukea sai 14% (n=128) ja suojattua vammaistukea 3% (n=30). Eläkkeensaajan hoitotukea sai 22% (n=208), korotettua eläkkeensaajan hoitotukea 15% (n=140) ja erityishoitotukea 2% (n=14). Polion myöhäisoireet Miehistä 69% (n=257) ja naisista 66% (n=410) koki toimintakykynsä heikentyneen huomattavasti viime vuosina. Keskeisimpien polion myöhäisoireiden esiintyminen iän ja sukupuolen mukaan esitetään taulukossa 2. Oireista lisääntynyt lihasheikkous, lihasten surkastuminen ja vain kevyeenkin fyysiseen rasitukseen liittyvä uupumus lisääntyivät iän myötä. Naiset raportoivat kaikkia oireita hieman useammin kuin miehet, vaikkakin miehet kokivat useammin toimintakykynsä heikentyneen huomattavasti. Merkittävää uupumusta koettiin erityisesti iltapäivällä; sitä raportoi miehistä 46% (n=165) ja naisista 56% (n=333). Yli puolella (58%, n=546) esiintyi lisäksi vain kevyeenkin fyysiseen rasitukseen liittyen merkittävää uupumista. Yleisin polion myöhäisoireista oli lisääntynyt lihasheikkous aiemmin polion heikentämissä lihaksissa, jota raportoi noin 85% (n=830) vastanneista. Lisääntyneestä lihasheikkoudesta aiemmin terveissä lihaksissa raportoi 66% (n=636) vastanneista. Lähes kahdella kolmanneksella vastanneista esiintyi kipuja lihaksissa rasitukseen liittyen. Myös levossa lihaskivun esiintyminen oli yleistä, sitä raportoi lähes puolet vastaajista. Aiemmin terveissä lihaksissa kipuja esiintyi lähes yhtä usein kuin aiemmin polion heikentämissä lihaksissa. Nivelkipuja raportoi yli puolet vastaajista. Kipuja esiintyi luonnollisesti hieman enemmän rasituksessa kuin levossa. Sen sijaan aiemmin terveiden ja aiemmin polion heikentämien raajojen nivelkipujen esiintyvyydessä ei ollut merkittävää eroa. Yli 80%:lla esiintyi lisääntynyttä kylmänarkuutta polion heikentämissä raajoissa ja keskimäärin 40%:a vastaajista raportoi lisääntyneestä kylmänarkuudesta myös aiemmin terveissä raajoissa. Hengitysvaikeuksia levossa raportoi vain 15% (n=150) vastanneista. 7
8 Viimeisen 12 kuukauden aikana oli esiintynyt yli 30 päivänä kipua niska-hartiaseudussa 53%:lla (n=513), jommassa kummassa tai molemmissa olkapäissä 48%:lla (n=451), alaselässä 48%:lla (n=472), jommassa kummassa tai molemmissa lonkissa 41%:lla (n=384) ja jommassa kummassa tai molemmissa polvissa 39%:lla (n=362) vastaajista. Kipuja esiintyi naisilla jonkin verran enemmän kuin miehillä. Taulukko 2. Polion myöhäisoireiden esiintyvyys (%) iän ja sukupuolen mukaan <54 -vuotiaat vuotiaat vuotiaat >75 -vuotiaat (Miehet, n=62-65) (Miehet, n = ) (Miehet, n = ) (Miehet, n =43-44) (Naiset, n= ) (Naiset, n = ) (Naiset, n = ) (Naiset, n =78-89) Uupumus vain kevyenkin fyysisen rasittamisen jälkeen Miehet Naiset Lisääntynyttä lihasheikkoutta aiemmin polion heikentämissä lihaksissa Miehet Naiset Lisääntynyttä lihasheikkoutta aiemmin terveissä lihaksissa Miehet Naiset Lihaskipua rasituksessa aiemmin polion heikentämissä lihaksissa Miehet Naiset Lihaskipua rasituksessa aiemmin terveissä lihaksissa Miehet Naiset Lihasten surkastumista aiemmin polion heikentämissä lihaksissa Miehet Naiset Lihasten surkastumista aiemmin terveissä lihaksissa Miehet Naiset Kylmänarkuutta aiemmin polion heikentämissä raajoissa Miehet Naiset Kylmänarkuutta aiemmin terveissä raajoissa Miehet Naiset Hengitysvaikeuksia levossa 8
9 Miehet Naiset Muut sairaudet Polven nivelrikkoa esiintyi 33%:lla (n=118) miehistä ja 35%:lla (n=210) naisista. Lonkan nivelrikon esiintyvyys oli miehillä 17% (n=60) ja naisilla 21% (n=126). Muiden sairauksien itse ilmoitettu esiintyvyys on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Muiden sairauksien esiintyvyys sukupuolen mukaan Miehet (N= ) Naiset (N= ) Astma 11% (n=42) 11% (n=67) Keuhkoahtaumatauti (COPD) 3% (n=13) 2% (n=10) Jokin sydänsairaus (esim. sepelvaltimotauti tai sydämen vajaatoiminta) 24% (n=91) 15% (n=93) Sokeritauti 12% (n=47) 9% (n=57) Verenpainetauti 43% (n=162) 35% (n=219) Aivohalvaus (aivoverenvuoto, aivoveritulppa) 6% (n=23) 3% (n=20) Nivelreuma 3% (n=10) 5% (n=31) Selkärankareuma tai reaktiivinen niveltulehdus 2% (n=9) 4% (n=25) Keliakia 1% (n=5) 2% (n=14) Imusolmukesyöpä (lymfooma) 1% (n=2) 1% (n=6) Crohnin tauti tai paksusuolen tulehdus (Colitis ulcerosa) 6% (n=22) 5% (n=33) Vatsahaava tai pohjukaissuolihaava 12% (n=45) 7% (n=45) Osteoporoosi (luukato, luiden hauraus) 10% (n=36) 24% (n=146) Uniapnea 6% (n=20) 2% (n=14) Elintavat ja koettu terveydentila Kyselyyn vastanneista alle puolet (41%) oli joskus tupakoinut, mutta tutkimushetkellä tupakoitsijoita oli miehistä 25% (n=59) ja naisista 19% (n=37). Heistä osa tupakoi vain satunnaisesti. Alkoholin käyttö oli pääsääntöisesti vähäistä tai kohtuullista. Vastanneiden joukossa oli vain yksittäisiä suurkuluttajia. Lähes puolet vastaajista (47%, n=451) ei harrastanut mitään kuntoliikuntaa. Kevyttä liikuntaa harrasti säännöllisesti 39% (n=373) ja varsinaista säännöllistä kuntoliikuntaa vähintään 3h/vko 13% (n=129). 26% (n=98) miehistä ja 24% (n=147) naisista koki nykyisen terveydentilansa melko huonoksi tai huonoksi. Vastaajista 44% (n=418) koki selviytyvänsä tavanomaisista toiminnoista, kuten ansiotyöstä, opiskelusta, kotitöistä tai vapaa-ajantoiminnoista, hieman alentuneella teholla tai pienin vaikeuksin. 27% (n=257) koki selviytyvänsä näistä 9
10 toiminnoista huomattavasti alentuneella teholla tai huomattavin vaikeuksin. Lähes puolet vastanneista tunsi itsensä hieman masentuneeksi tai ahdistuneeksi, mutta vain muutama prosentti kärsi vaikeammasta masennuksesta tai ahdistuneisuudesta. Lieviä uniongelmia esiintyi lähes puolella vastaajista, viidesosa raportoi vaikeammista uniongelmista. Apuvälineet Vastanneista 69% (n=686) kykeni kävelemään joko ilman apuvälineitä tai apuvälineiden avulla sekä sisällä, että ulkona. 16% (n=157) kykeni kävelemään sisätiloissa, mutta käytti pyörätuolia ulkona liikkuessaan. 15% (n=114 ) käytti pyörätuolia liikkumisen apuvälineenä sekä sisällä, että ulkona. Muiden apuvälineiden yleisyys ja käyttö on esitetty taulukossa 4. Yleisesti voidaan sanoa, että yli 90% hankituista apuvälineistä oli käytössä. Ainoana poikkeuksena oli tukiliivi, joista joka neljäs ei ollut käytössä. Taulukko 4. Apuvälineet ja niiden käyttö Kyllä, käytössä Kyllä, ei käytössä Tukikorsetti / tukiliivi (N=983) 13.7% (n=135) 4.3% (n=42) Tukisukat (N=982) 14.6% (n=143) 1.0% (n=10) Erikoisvalmisteiset kengät (N=977) 23.7% (n=232) 1.1% (n=11) Tukipohjallinen / tukipohjalliset (N=974) 29.8% (n=290) 2.0% (n=19) Oikean alaraajan lyhyt tukisidos (N=971) 10.2% (n=99) 1.3% (n=13) Vasemman alaraajan lyhyt tukisidos (N=974) 8.6% (n=84) 0.8% (n=8) Oikean alaraajan pitkä tukisidos (N=971) 10.3% (n=100) 1.1% (n=11) Vasemman alaraajan pitkä tukisidos (N=972) 9.6% (n=93) 1.2% (n=12) 1-2 kävelykeppiä (N=964) 24.2% (n=233) 2.8% (n=27) 1-2 kyynärsauvaa (N=972) 26.4% (n=257) 1.6% (n=16) 1-2 kainalosauvaa (N=950) 3.4% (n=32) 0.2% (n=2) Rollaattori tai kelkka (N=978) 18.1% (n=177) 0.8% (n=8) Pyörätuoli (N=980) 25.3% (n=248) 0.9% (n=9) Sähköpyörätuoli, permobil (N=980) 8.6% (n=84) 0.2% (n=2) Hengityskone yöllistä käyttöä varten (N=980) 2.3% (n=23) 0.1% (n=1) Hengityskone päiväaikaista käyttöä varten (N=978) 0.9% (n=9) 0.1% (n=1) Pienapuvälineet (esim. keittiön apuvälineet) (N=975) 16.2% (n=158) 0.7% (n=7) Suihkuistuin tai suihkupyörätuoli (N=983) 24.8% (n=244) 0.5% (n=5) Sähkötoiminen sänky (N=976) 6.4% (n=62) 0.1% (n=1) WC-istuimen korotus (N=980) 20.1% (n=197) 0.6% (n=6) Seisomateline tai seisomapyörätuoli (N=977) 1.1% (n=11) 0.0% (n=0) Ympäristönhallintalaitteet (N=973) 3.0% (n=29) 0.0% (n=0) Auton ajonhallintalaitteet ja muut lisävarusteet (N=981) 22.8% (n=244) 0.7% (n=7) 12% (n=40) miehistä ja 14% (n=75) naisista raportoi, ettei ollut saanut kaikkia tarvitsemiaan apuvälineitä. 27% (n=91) miehistä ja 29% (n=157) naisista oli itse joutunut maksamaan 10
11 apuvälineistään. Itse kustannettujen apuvälineiden joukossa oli erityisesti rollaattoreita, erityisvalmisteisia kenkiä, keppejä ja tukivöitä. Lisäksi yllättävän moni oli joutunut itse kustantamaan auton ajonhallintalaitteet. Lisäksi useampi henkilö ilmoitti, että ei ollut saanut pyörätuolia, vaikka koki sitä tarvitsevansa. Naiset olivat itse ostaneet apuvälineitä useammin kuin miehet. Puolet vastanneista (50%, n=462) koki saaneensa riittävästi tietoa apuvälineistä. Yli puolet vastanneista liikkuu pidemmät matkat omalla autolla. Erot miesten ja naisten välillä autoon ja ajamiseen liittyen on esitetty kuvassa 2. Vammaispalvelulain mukainen kuljetuspalvelu oli myönnetty 27%:lle (n=100) miehistä ja 43%:lle (n=261) naisista. Kuva 2. Ajokortti, auto ja auton hankintaan saadut etuudet 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% miehet naiset Oma auto Ajokortti Ajaa itse Liikuntarajoitteisten pysäköintilupa Autoveronpalautus Auton hankinta-avustus Tietokone oli säännöllisesti käytössä 38%:lla (n=351), internet 33%:lla (n=304) ja sähköposti 32%:lla (n=288) vastanneista. 28% (n=263) käytti internetiä pankkiasioiden hoitamiseen, 6% (n=54) tavaroideen ostoon ja myyntiin, 31% (n=287) tiedonhakuun, 5% (n=45) sairaus- ja terveyspalveluiden käyttöön ja 13% (n=121) julkisten palveluiden hyödyntämiseen. 11
12 Toimintakyky ja avuntarve Itse ilmoitettu toimintakyky on esitetty taulukossa 5. Toimintakyky oli polion sairastaneilla selkeästi alentunut verrattuna samanikäiseen suomalaisväestöön. Eniten vaikeuksia koettiin raskaasta siivoustyöstä suoriutumisessa ja ostoskassin kantamisessa. Taulukko 5. Itse ilmoitettu toimintakyky iän ja sukupuolen mukaan Poliokyselyyn vastanneiden keskuudessa (N=1001) ja kansallisessa vertailuaineistossa 1 (N=8028). Toiminnoista vaikeuksitta suoriutuvien osuus (%) vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Vertailuaineistaineistaineisto Vertailu- Vertailu- Vertailuaineisto (Miehet, n =60-61) (Naiset, n = ) (Miehet, n = ) (Naiset, n = ) (Miehet, n = ) (Naiset, n = ) (Miehet, n =41-44) (Naiset, n=78-81) Pukeutuminen Miehet Naiset Varpaankynsien leikkaaminen Miehet Naiset Peseytyminen Miehet Naiset Kaupassa asiointi Miehet Naiset Raskas siivoustyö Miehet Naiset Ostoskassin (5kg) kantaminen 100 metriä Miehet Naiset Ikäryhmät vuotiaat ja 85+ jätettiin pois taulukosta pienien ryhmäkokojen vuoksi 36% (n=136) miehistä ja 17% (n=104) naisista koki, ettei tarvitse lainkaan apua. 15% (n=45) miehistä ja 29% (n=151) naisista koki tarvitsevansa enemmän apua ja tukea selviytyäkseen kotona. Avun tarve eräissä keskeisissä toiminnoissa on esitetty taulukossa 6. Lisäksi koettiin avun tarvetta esimerkiksi lumi- ja pihatöissä sekä matkailuun ja muihin vapaa-ajan harrastuksiin liittyen. 44% (n=162) miehistä ja 33% (n=205) naisista ei saanut lainkaan apua. 12
13 Taulukko 6. Apua tarvitsevien osuus eri toiminnoissa sukupuolen mukaan Miehet (N=374) Naiset (N=615) Ruoan valmistus 26% (n=98) 16% (n=96) Ruokailu 6% (n=24) 2% (n=9) Peseytyminen 14% (n=53) 12% (n=76) Pukeutuminen 12% (n=44) 7% (n=45) Lääkityksestä huolehtiminen 8% (n=29) 4% (n=26) Siivous 46% (n=170) 70% (n=431) Pyykinpesu tai muu vaatehuolto 35% (n=131) 29% (n=180) Kaupassa käynti 32% (n=119) 49% (n=301) Muu kodin ulkopuolella asiointi 17% (n=64) 23% (n=140) Miehistä 63% (n=235) ja naisista 49% (n=294) sai apua puolisoltaan. 37% (n=135) miehistä ja 44% (n=267) naisista oli saanut apua lapsilta tai heidän puolisoiltaan. Ystäviltä, tuttavilta tai naapureilta sai apua 34% (n=128) miehistä ja 45% (n=271) naisista. Ulkopuolisen avun saanti oli melko vähäistä. Kotiavustajalta tai kodinhoitajalta sai apua 12% (n=44) miehistä ja 14% (n=84) naisista. Kotisairaanhoitajalta apua sai 7% (n=27) miehistä ja 13% (n=76) naisista. Henkilökohtainen avustaja oli vain 4%:lla (n=14) miehistä ja 5%:lla (n=28) naisista. Vaikka valtaosa poliovammaisista henkilöistä sai tarvitsemansa avun läheisiltään, omaishoidon tukea sai vain 6% (n=60). Vastanneista 36% (n=313) koki, ettei ollut saanut riittävästi tietoa avunsaantimahdollisuuksista. Kuntoutus Vastanneista 48% (n=447) ei ollut viimeisten 5 vuoden aikana saanut laitoskuntoutusta ja 56% (n=508) ei ollut viimeisen vuoden aikana saanut fysioterapiaa. Vaikka polion sairastaneista työikäisistä lähes 40% oli vielä työelämässä, viimeisen vuoden aikana nykyisessä ammatissa suoriutumista edistävää ammatillista kuntoutusta oli saanut vain 7 henkilöä. Polio-oireisiin ja polion myöhäisoireisiin hoitoja saaneiden määrät on esitetty kuvassa 3. Poliovamman johdosta saadun kuntoutuksen oli pääsiassa kustantanut Kela (62%, n=583). Terveyskeskus tai sairaala oli maksajana 14%:ssa (n=134) ja järjestö 5%: ssa (n=49). 13
14 Kuva 3. Polio-oireisiin ja polion myöhäisoireisiin hoitoja saaneiden määrä 70% 60% 50% 40% 30% miehet naiset 20% 10% 0% fysioterapia kuntosaliharjoittelu allasvoimistelu ryhmäliikunta hieronta toimintaterapia puheterapia ravitsemusneuvonta luontaishoidot nivelten käsittely lääkehoito 70% (n=433) vastaajista oli erittäin tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä siihen, miten nopeasti he olivat päässeet kuntoutukseen. Yli 80% (n=397) oli erittäin tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä saatuun kuntoutukseen ja lähes 80% (n=453) oli erittäin tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä kuntoutuksen tehoon. 77% (n=480) oli erittäin tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä siihen, miten poliovammaisten erityistarpeet huomioitiin kuntoutuksessa. Vastaajista yli 71% (n=597) koki tarvitsevansa lisää fysioterapiaa ja 74% (n=607) koki tarvitsevansa lisää kuntoutuslaitoshoitoa. Lisää laitoskuntoutusta toivoivat erityisesti ne, jotka olivat aiemmin saaneet sitä. Muita erityisen toivottuja hoitomuotoja olivat hieronta ja allasjumppa. Hieman yli puolet vastanneista (n=488) toivoi kuntoutuksen toteutuvan ensisijaisesti laitoskuntoutuksena ja 23% (n=211) toivoi kuntoutuksen toteutuvan ensisijaisesti avoterveydenhuollossa. Eri kuntoutuksjaksomuodoista 56% (n=505) piti poliovammaisten kuntoutuskurssia itselleen sopivimpana vaihtoehtona ja 31% (n=279) oli sitä mieltä, että yksilöllinen kuntoutusjakso olisi heille sopivin vaihtoehto. Vain 32% (n=302) vastanneista koki saaneensa riittävästi tietoa erilaisista kuntoutusmahdollisuuksista. 53% (n=490) ei ollut mielestään saanut riittävästi tietoa eri kuntoutuslaitoksista ja 53% (n=493) ei ollut mielestään saanut riittävästi tietoa Kelan kuntoutuksesta. 14
15 Terveydenhuolto Perusterveydenhuollossa terveyskeskuksessa oli 61%:lla (n=596) nimetty oma lääkäri. Ainoastaan 6% (n=56) vastaajista oli sitä mieltä, että tällä lääkärillä on riittävästi poliotuntemusta. Suurin osa (68%, n=587) kuitenkin kertoi hakeutuvansa ensisijaisesti tämän lääkärin vastaanotolle tarvitessaan yleensä lääkärin apua tai neuvoa. Polioon liittyvissä asioissa terveyskeskuslääkärin puoleen kääntyi 52% (n=492) vastanneista. Yksityislääkärin palveluja polioasioissa kertoi ensisijaisesti käyttävänsä 14% (n=126). Ensisijaisesti työterveyslääkärin puoleen polioasioissa kääntyi 10% (n=91) vastanneista. Kaiken kaikkiaan vain 18% (n=64) miehistä ja 16% (n=92) naisista koki, että heillä on lääkäri, jolla on riittävästi tietoa poliosta ja polion myöhäisoireista. Noin puolet vastanneista (48%, n=438) oli hakenut apua tai hoitoa polion myöhäisoireisiin. Puolet heistä (n=214) ei ollut tyytyväisiä saamaansa apuun. Miehistä 63% (n=203) ja naisista 60% (n=311) ei ollut viimeisen vuoden aikana käynyt kertaakaan terveyskeskuslääkärin vastaanotolla. Kunnan sairaalan poliklinikalla ei viimeisen vuoden aikana ollut lainkaan käyntejä 91%:lla miehistä (n=296) ja 90%:lla naisista (n=481). Lisätiedon tarve Kyselyyn vastanneista 68% (n=645) koki saaneensa riittävästi tietoa poliosta, kun taas polion myöhäisoireista riittävästi tietoa koki saaneensa ainoastaan 45% (n=427). Vammaispalvelulain mukaisista etuuksista oli saanut riittävästi tietoa vain 34% (n=322) vastaajista ja vain 54% (n=517) ilmoitti tietävänsä henkilön tai tahon, jolta kysyä sosiaaliturvaan liittyvistä asioista. 59% (n=592) katsoi saaneensa riittävästi tietoa vammais- järjestöjen toiminnasta. Asiantuntija-apua poliovamman takia koki tarvitsevansa 57% (n=528) vastanneista. Sen sijaan vertaistukea kaipasi vain 25% (n=225). Kirjallista tietoa polion myöhäisoireista koki tarvitsevansa 67% (n=617) vastanneista. Lopuksi Saatujen tulosten perusteella uusien oireiden esiintyvyys näyttäisi olevan Suomessa samaa luokkaa kuin muuallakin maailmassa. Vaikka vastausten perusteella ei voidakaan päätellä, mitkä oireet johtuvat poliosta ja mitkä ovat iän mukanaan tuomaa normaalia vanhenemista, on kuitenkin syytä huomioida, että Suomessa on elossa edelleen useita tuhansia polion sairastaneita henkilöitä, joiden toimintakyky heikkenee ja avuntarve lisääntyy nopeammin kuin normaaliväestössä. 15
15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015
15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille
LisätiedotTerveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL
Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon
LisätiedotKysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista
Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?
LisätiedotILMOITTAUTUMINEN, MITTAUKSET JA HAASTATTELU
Tutkimusnumero -- tarra SVT+D täydentävä tutkimus ILMOITTAUTUMINEN, MITTAUKSET JA HAASTATTELU Tallennuspäivä: / 200 Tallennuksen alkuaika: Sukunimi: Etunimi: Syntymäaika: Sukupuoli: Lähiosoite: Postinumero:
Lisätiedot1(7) HAKEMUS SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSILLE. Hakemuksen saapumispäivä. Täytäthän hakemus huolellisesti!
1(7) Hakemuksen saapumispäivä Liite kpl Täytäthän hakemus huolellisesti! Hakijan suku- ja etunimet (perhekurssille lapsen tiedot) Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Syntymäaika Kutsumanimi Puhelinnumero
Lisätiedot/ 201 Kotihoito Palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen. Hakijan tiedot Sukunimi ja Etunimet Henkilötunnus
Saapumispäivämäärä: HAKEMUS VANHUSPALVELUIHIN / 201 Kotihoito Palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Hakijan tiedot Sukunimi ja Etunimet Henkilötunnus Osoite Puhelinnumero Kotikunta Sotaveteraani Kyllä
LisätiedotNeurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka
Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Miljoona esteetöntä asuntoa vuoteen 2030-seminaari 20.3.2014 Tavoitteet ja toteutus Selvittää neurologisesti pitkäaikaissairaiden
LisätiedotOMAISHOIDONTUKIHAKEMUS/Lapset, kehitysvammaiset Hakemus saapunut Kotikäynti Tiimin käsittely
TUUSNIEMEN KUNTA 1 (6), 71200 TUUSNIEMI Hakemus saapunut Kotikäynti Tiimin käsittely Hoidettavan henkilötiedot Nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Lähiomainen, nimi ja puhelinnumero
LisätiedotTutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit
Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten
LisätiedotKULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut
KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELU Kuljetuspalvelun tarve Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18/ yhdensuuntaista
Lisätiedot1 Asiakkaan tiedot Nimi Henkilötunnus
Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala Asumispalvelujen toimintayksikkö HAKEMUS / SELVITYS ASUMISPALVELUN TARPEESTA 1 Asiakkaan tiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Puhelin Ammatti Virallinen edunvalvoja /
LisätiedotRIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA
Versio 14.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2015 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö
LisätiedotOMAISHOIDONTUKIHAKEMUS/ Lapset, kehitysvammaiset
1(6) Hakemus saapunut Kotikäynti Tiimin käsittely Hoidettavan henkilötiedot Nimi Lähiosoite Henkilötunnus Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Lähiomainen, nimi ja puhelinnumero Asumistiedot Asunto
LisätiedotKotihoito Hoivaosasto Pienkoti Saarenpääkoti (erillinen hakemus) Tehostettu palveluasuminen
LAPUAN KAUPUNKI HAKEMUS 1 (5) Hakemuksen täyttöpäivä: Hakemuksen saapumispäivä: Kotihoito Hoivaosasto Pienkoti Saarenpääkoti (erillinen hakemus) Tehostettu palveluasuminen Asiakastiedot Asiakkaan suostumus
LisätiedotASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA
1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille
LisätiedotKelan kehittämishanke: Aivohalvauspotilaiden tehostetun käden käytön kuntoutus KOTIKÄYNTILOMAKE. omakotitalo rivitalo kerrostalo palvelutalo
1 Kelan kehittämishanke: Aivohalvauspotilaiden tehostetun käden käytön kuntoutus KOTIKÄYNTILOMAKE Pvm Kuntoutujan nimi: Sos.turvatunnus: Palveluntuottaja Kurssinumero: Kunta: Kotikäynti nro Kohdat 1-4
LisätiedotAsiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Lähiomainen Sukunimi ja etunimi Suhde asiakkaaseen. Edunvalvoja Sukunimi ja etunimi Puhelinnumero
Sivu 1/5 Palvelusuunnitelma Palvelusuunnitelma on asiakkaan tai asiakkaan ja hänen edustajansa kanssa yhteistyössä tehty yhteenveto hänen elämänsä tämänhetkisestä tilanteesta ja mahdollisesta uusien palveluiden
LisätiedotLiite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina. 1. Perheen taustatiedot. Asuinkunta. Liite 7 perusturvalautakunta ,5 % 29,1 % 31,4 %
1 Liite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina Liite 7 perusturvalautakunta 19.2.2019 19 1. Perheen taustatiedot Asuinkunta Keuruu 39,5 Petäjävesi 29,1 Multia 31,4 2 4 6 8 10 Kaikki vastaajat ( KA: 1. 92, Hajonta:
LisätiedotEWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT
EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...
LisätiedotKULJETUSPALVELUHAKEMUS saapumispv
KULJETUSPALVELUHAKEMUS saapumispv vaikeavammainen hakija VpL 2, VpA 5 Kuljetuspalveluun (VpA 5 ) oikeutetulla on mahdollisuus saada välttämättömien työhön ja opiskeluun liittyvien matkojen lisäksi vähintään
LisätiedotOMAISHOIDONTUKIHAKEMUS
OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Saapunut (työntekijä täyttää) Hakijaa koskevat tiedot Etu- ja sukunimi Henkilötunnus Puhelinnumero Osoite Perhesuhteet Naimaton Avioliitossa Eronnut Avoliitossa Asumuserossa Leski
LisätiedotSOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUHAKEMUS
SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUHAKEMUS Hakemus saapunut: HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Ammatti ( eläkeläinen) Koulutus Perhesuhteet avioliitossa asumuserossa/erillään
LisätiedotOMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä
OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä HOIDETTAVAA KOSKEVAT TIEDOT Henkilötiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Puhelin Tiedot hoitosuhteesta Hoidettava on hoitajan puoliso/avopuoliso
LisätiedotOMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Hakemus saapunut Kotikäynti Tiimin käsittely
TUUSNIEMEN KUNTA 1 (5), 71200 TUUSNIEMI Hakemus saapunut Kotikäynti Tiimin käsittely Hoidettavan henkilötiedot Nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Lähiomainen, nimi ja puhelinnumero
LisätiedotYksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi
Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi Tuloksia tiivistetysti Anneli Miettinen, Väestöliitto (nyk. Kela) Toimeentulovaikeudet yleisempiä yksin asuvilla Yksin asuvilla toimeentulovaikeudet olivat
LisätiedotKOTONA PÄRJÄÄMISTÄ TUKEVAT PALVELUT JA TALOUDELLISET TUKIMUODOT
KOTONA PÄRJÄÄMISTÄ TUKEVAT PALVELUT JA TALOUDELLISET TUKIMUODOT Kelan kautta haettavia etuuksia: Osittain tai kokonaan korvattavat lääkkeet Eläkettä saavan hoitotuki Eläkkeen saajan asumistuki LÄÄKEKORVAUKSET
LisätiedotPalvelujen piirissä. Ei haastateltu/ kieltäytyi 309 n. 8 % n. 22 % 59 n.10 % n. 19 % 54 n.15 % n. 7,5 %
HEHKO hyvinvointia edistävät kotikäynnit 2014 Kotikäynti ja haastattelu toteutettiin savonlinnalaisille, jotka täyttivät haastatteluvuoden aikana 75 vuotta ja eivät olleet vielä säännöllisten kunnallisten
LisätiedotVammaispalvelut Kelhänkatu JÄMSÄ Hakemus saapunut:
1 Jämsän kaupunki HAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi OMAISHOIDON TUKI Vammaispalvelut Kelhänkatu 3 42100 JÄMSÄ Hakemus saapunut: Omaishoidon tuen myöntäminen perustuu lakiin omaishoidon tuesta (937/2005)
LisätiedotAsiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho)
PALVELUSUUNNITELMA Päiväys ja paikka: Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus Puhelinnumero Lähiomainen Sukunimi ja etunimi Suhde asiakkaaseen Puhelinnumero Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto Edunvalvoja
LisätiedotNykyinen asumismuoto Omistusasunto Omakotitalo Rivitalo TK:n vuodeosasto Palvelutalo, mikä Asuu yksin Asuu yhdessä, kenen kanssa?
Sivu 1 / 5 1. HAKIJAN TIEDOT Sukunimi Henkilötunnus Postinumero- ja toimipaikka Etunimet Kotikunta Puhelunnumero Sähköpostiosoite Siviilisääty Naimaton Avoliitossa Naimisissa Eronnut Leski Asuu erillään
LisätiedotPostinumero ja -toimipaikka
SOMERON KAUPUNKI VAMMAISPALVELU Turuntie 46 B 31400 SOMERO VAIKEAVAMMAISEN KULJETUSPALVELU HAKEMUS/TARKISTUS Saapumispäivä.. Vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalvelun hakeminen Täyttäkää hakemuslomake
LisätiedotPALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA
PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen selvitys Alustavia tuloksia Sari Valjakka 2 Selvityksen kysymykset 1. Missä ja miten neurologisesti
LisätiedotKokemuksia terveydenhuollon palveluista Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa
Kokemuksia terveydenhuollon palveluista Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa Lisää teksti tähän TAUSTATIETOJA 1. Merkit se koht a, joka ilmaisee sukupuolesi ja ikäryhmän, johon kuulut NAINEN
LisätiedotSosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely. Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely 220104274
Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely Vastaajien prosenttiosuudet palvelualueittain Etelän palvelualue 23 Lännen palvelualue 15 Pohjoisen palvelualue 26 Idän palvelualue 29 Sve (ruotsinkieliset)
LisätiedotVammaispalvelut Kelhänkatu JÄMSÄ Hakemus saapunut:
1 Jämsän kaupunki HAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi OMAISHOIDON TUKI Vammaispalvelut Kelhänkatu 3 42100 JÄMSÄ Hakemus saapunut: Omaishoidon tuen myöntäminen perustuu lakiin omaishoidon tuesta (937/2005)
LisätiedotSOSIAALIHUOLTOLAIN LIIKKUMISTA TUKEVAN KULJETUSPALVELUN HAKEMUS
1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Saapunut Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Osoite Puhelin kotiin Matkapuhelin Kotipaikka väestötietolain mukaan Ammatti Postinumero Puhelin toimeen Sähköpostiosoite Tilinumero
LisätiedotKyselytutkimus elintavoista ja elämänlaadusta. Sanni Helander
Kyselytutkimus elintavoista ja elämänlaadusta 29.09.2011 Miksi? Tausta: seulonnalla voi olla ei-toivottuja vaikutuksia elintapoihin Norja: seulontaan osallistuneiden ja negatiivisen seulontavastauksen
LisätiedotRuoka-apukysely Kemi ja Rovaniemi Marianne Hietaranta
Ruoka-apukysely Kemi ja Rovaniemi 2018 Marianne Hietaranta Ruoka-apukyselyn tarkoitus ja vastaajat Mitä haluttiin tutkia? Keitä ruoka-avussa käy? Millaisia ovat näiden ihmisten kokemukset omasta terveydestä
LisätiedotSOSIAALIHUOLTOLAIN LIIKKUMISTA TUKEVAN KULJETUSPALVELUN HAKEMUS
1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Saapunut Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Osoite Puhelin kotiin Matkapuhelin Kotipaikka väestötietolain mukaan Ammatti Postinumero Puhelin toimeen Sähköpostiosoite Tilinumero
LisätiedotOMAISHOIDONTUKIHAKEMUS 3(5)
1(5) Hakemus saapunut Kotikäynti Tiimin käsittely Hoidettavan henkilötiedot Nimi Lähiosoite Henkilötunnus Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Lähiomainen, nimi ja puhelinnumero Puoliso Tytär/Poika
LisätiedotHenkilötiedot. Päivämäärä: Suunnitelman vastuullinen rekisterinpitäjä on Suunnitelman vastuuhenkilö on Laatijat ja yhteystiedot: Nimi: Osoite:
TUKI- JA PALVELUSUUNNITELMA Suunnitelmaan kirjattavat tiedot saadaan ensisijaisesti asiakkaalta. Suunnitelman alkuperäinen kappale jää rekisterinpitäjälle ja yksi kappale (kopio) annetaan asiakkaalle tai
LisätiedotSISÄILMAAN LIITETTY OIREILU JA LÄÄKÄRISSÄKÄYNNIT SUOMESSA
SISÄILMAAN LIITETTY OIREILU JA LÄÄKÄRISSÄKÄYNNIT SUOMESSA Juha Pekkanen 1,2, Janne Viertävä 2, Katja Borodulin 2, Pekka Jousilahti 2, Tiina Laatikainen 2 1 Kansanterveystieteen osasto, Helsingin Yliopisto
LisätiedotKelhänkatu 3, Jämsä Saapunut:
Saapunut: Palvelua tarvitsevan henkilötiedot Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Osoite, katu, paikkakunta, postinumero Puhelinnumero Sähköpostiosoite Perhesuhteet naimaton naimisissa avoliitossa eronnut
LisätiedotSisällys. 1 Tausta ja menetelmät 1. 2 Tulokset 1. 3 Kehittämisehdotukset 5
Sisällys 1 Tausta ja menetelmät 1 2 Tulokset 1 3 Kehittämisehdotukset 5 YHTEENVETO JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET 1 Tausta ja menetelmät Vammaisten ihmisten turvallinen, laadukas ja tarkoituksenmukainen asuminen
LisätiedotKYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA
KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA Hanna Hiljanen Jyväskylän ammattikorkeakoulu, sosiaalija terveysalan oppilaitos, sosionomin koulutusohjelma 28.8.2008 Taustatietoa kyselystä
LisätiedotOMAISHOIDONTUKIHAKEMUS
Hakijaa (hoidettavaa) koskevat tiedot Etu- ja sukunimi OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Saapunut (työntekijä täyttää) Henkilötunnus Puhelinnumero Osoite Perhesuhteet Naimaton Avoliitossa Avioliitossa Asumuserossa
LisätiedotPvm. asioimis- ja virkistys opiskelu työ Montako yhdensuuntaista asioimis- ja virkistysmatkaa arvioitte tarvitsevanne kuukaudessa
Ylöjärven kaupunki Vammaispalvelu Kuruntie 10 33470 Ylöjärvi p. 03 565 30 000 Kuljetuspalveluhakemus Asiakastiedot matkapalvelukeskusta varten Pvm 1 HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet (Alleviivatkaa kutsumanimi)
Lisätiedotyksiöt (1h+tk+kh) 40-41,5 m² 16,12 /m² kaksiot (2h+k+kh) 50-67 m² 15,27 /m² kolmiot (3h+k+kh) 69-74 m² 14,96 /m²
CARITAS-KODIN PALVELUASUNTOJEN HAKEMINEN Caritas-Kodin palveluasuntoja vuokraa Oulun ev.-lut. seurakuntayhtymä. Caritas hoitaa asukasvalinnan sekä tuottaa asukkaiden palvelut. Palveluasunnot ovat tarkoitettu
LisätiedotOsoite, katu, paikkakunta, postinumero. naimaton naimisissa avoliitossa eronnut leski. Huoltaja/ Asioiden hoitaja/ Edunvalvoja
Saapunut: Palvelua tarvitsevan henkilötiedot Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Osoite, katu, paikkakunta, postinumero Puhelinnumero Sähköpostiosoite Perhesuhteet naimaton naimisissa avoliitossa eronnut
LisätiedotVAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUHAKEMUS
1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Saapunut Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Osoite Puhelin kotiin Matkapuhelin Kotipaikka väestötietolain mukaan Ammatti Postinumero Puhelin toimeen Sähköpostiosoite Tilinumero
LisätiedotLaurea-ammattikorkeakoulu Laurea Tikkurila. Kelan Vammaistuet. Noora Huuskone Projekti, Invalidi ry
1 Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea Tikkurila Kelan Vammaistuet Noora Huuskone Projekti, Invalidi ry 14.12.2016 2 Sisällys 1 Alle 16 vuotiaiden vammaistuki... 3 1.1 Tuen määrä... 3 2 Yli 16 vuotiaiden vammaistuki...
LisätiedotAsiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho)
KUNTA / KUNTAYHTYMÄ: PALVELUSUUNNITELMA Päiväys: Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Lähiomainen Sukunimi ja etunimi Puhelinnumero Suhde asiakkaaseen Puhelinnumero Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto
Lisätiedot1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT
Sosiaali- ja terveysvirasto Vammaispalvelu Metsolantie 2, 04200 Kerava KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (8) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero:
LisätiedotRIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA
Versio 13.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2013 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö
LisätiedotMiten menee? lomake on työkalu vammaisen lapsen/nuoren ja hänen perheensä palvelusuunnittelun avuksi.
ANNA PALAUTETTA! Jaatinen, vammaisperheiden monitoimikeskus ry. Postios: Parivaljakontie 6, 00410 Helsinki. Käyntiosoite: Maja, Vellikellonpolku 1, Malminkartano, Helsinki Puhelin: (09) 477 1002, email:
LisätiedotOMAISHOIDONTUKIHAKEMUS
OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Saapunut (työntekijä täyttää) Hakijaa (hoidettavaa) koskevat tiedot Etu- ja sukunimi Henkilötunnus Puhelinnumero Osoite Perhesuhteet Naimaton Avioliitossa Eronnut Avoliitossa Asumuserossa
LisätiedotALS ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut
ALS ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut Sosiaaliohjaaja Porin perusturva Vammaispalvelut LAINSÄÄDÄNTÖ Perustuslaki : 6 yhdenvertaisuus, 19 oikeus sosiaaliturvaan Sosiaalihuoltolaki: 1 yksityisen henkilön,
LisätiedotYmpärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet
Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Harriet Finne-Soveri, ikäihmisten palvelut - yksikön päällikkö 2010-05-20 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Miten näemme palvelut ja niiden tarpeen
LisätiedotOmaishoitajan hyvinvointitarkastus
Omaishoitajan hyvinvointitarkastus Nimi Syntymäaika Osoite Puhelin A. Asuminen ja elinympäristö 1. Miten asutte yksin puolison tai avopuolison kanssa jonkun muun lähsen kanssa: sisarus lapsen perhe lapsi
LisätiedotEsitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa
Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa 1. Kuinka usein käytät alkoholia? (Audit C) 2. Kun käytät alkoholia, montako annosta tavallisimmin otat päivässä? *) (Audit C) 0 1-2 annosta päivässä
LisätiedotSaarenpääkoti (erillinen hakemus)
Hakemuksen täyttöpäivä: Kotihoito Pienkoti Tehostettu palveluasuminen Asiakastiedot Hakemuksen saapumispäivä: Saarenpääkoti (erillinen hakemus) 1 (5) Asiakkaan suostumus hakemukseen Asiakkaan nimi (myös
LisätiedotVammaisetuuslain muutos 1.6.2015. Kela Terveysosasto
Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015 Kela Terveysosasto Lainmuutoksen tavoitteet Vammaisetuuksien määräytymisperusteiden selkeyttäminen Etuuksien kohdentumisen oikeudenmukaisuus kasvaa Etuuksien hakeminen
LisätiedotVammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus
Vammaisetuudet Vammaisetuuksien tarkoituksena on tukea vammaisten tai pitkäaikaisesti sairaiden selviytymistä jokapäiväisessä elämässä ja parantaa heidän elämänlaatuaan. Vammaisetuuksia ovat: Alle 16-vuotiaan
LisätiedotPostinumero ja paikka:
Nurmijärven kunta Vammaispalvelut Keskustie 2 A, 01900 Nurmijärvi VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU- HAKEMUS 1 (6) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin
LisätiedotASUNNON MUUTOSTYÖHAKEMUS
Vanhus- ja vammaispalvelut ASUNNON MUUTOSTYÖHAKEMUS Saapunut..20 Nimi Osoite Henkilötunnus Postinumero- ja toimipaikka Puhelin ja sähköposti Kotikunta Ammatti (myös entinen) Siviilisääty Naimaton Avio-
LisätiedotHAKEMUS ASUMISPALVELUIHIN. Ikäihmiset Mielenterveyskuntoutujat Päihdekuntoutujat. Saapumispäivä: / 20 Käsittelypäivä: / 20.
Hakijan tiedot Sukunimi Henkilötunnus Ikäihmiset Mielenterveyskuntoutujat Päihdekuntoutujat Saapumispäivä: / 20 Käsittelypäivä: / 20 Etunimet Kotikunta Kotiosoite Puhelinnumero Siviilisääty naimaton naimisissa
LisätiedotVammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu
Kuljetuspalveluhakemus 1 (5) Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18 yhdensuuntaista matkaa/kk) Sipoon kunnan ja lähikuntien alueilla, ei
LisätiedotSukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä?
HAMINAN KAUPUNKI Ikäihmisten palvelut Kotihoitokeskus Pikkuympyräkatu 3 49400 HAMINA P. 0400 801 831 KULJETUSPALVELUHAKEMUS Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu Saap.pv Dnro HAKIJA Sukunimi ja etunimet
LisätiedotSaapunut: Äidinkieli suomi ruotsi viittoma muu, mikä?
1(5) Saapunut: Vammaispalvelulain mukaista kuljetuspalvelua voi saada vaikeavammainen henkilö, jolla on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei voi vammansa tai sairautensa vuoksi
LisätiedotSUOMUSSALMEN. Henkilötiedot. Haettava huoneisto Huoneistotyyppi. Syväyksenkatu 18 B, 89600 SUOMUSSALMI Puh. 08-7190111 Fax.
SUOMUSSALMEN VANHUSTENTALOYHDISTYS RY. Asuntohakemus 1 (5) Syväyksenkatu 18 B, 89600 SUOMUSSALMI Saapunut Puh. 08-7190111 Fax. 08-7190113 / 20 Ämmänsaaren palvelutalo Ämmänsaaren Vanhustentalo Hoitokoti
LisätiedotKULJETUSPALVELUHAKEMUS Saapunut
KULJETUSPALVELUHAKEMUS Saapunut (Työntekijä täyttää) Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Osoite Ammatti Puhelinnumero Hakijan kanssa samassa taloudessa / kiinteistössä asuvat Henkilöiden
LisätiedotKyselyyn vastataan ympäröimällä sopivin vaihtoehto.
Invalidiliiton 1 (7) Asiakaspalaute polikliinisesta fysioterapiasta Vastausohje Kyselyyn vastataan ympäröimällä sopivin vaihtoehto. A Taustatiedot 1 Sukupuoli 1 mies 2 nainen 2 Syntymäaika pp.kk.vvvv 3
LisätiedotVAMMAISPALVELUHAKEMUS
VAMMAISPALVELUHAKEMUS Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Haettavat palvelut (täytetään vain niiden palvelujen osalta, joita haetaan) 1. Asuminen Asunnon muutostyöt, mitä
LisätiedotHaen vammaispalvelulain mukaista kuljetuspalvelua
KULJETUSPALVELUHAKEMUS Saapunut / 20 Vaikeavammaisten kuljetus- ja saattajapalvelut on tarkoitettu henkilölle, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi
LisätiedotSELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista
SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista TAUSTAA: Sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt 19.3.2013 52, että avosairaanhoidon lääkäripalveluista
LisätiedotRIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA
Versio 12.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2012 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö
Lisätiedot1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT
1 (6) VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN Perusturvatoimi Vammaispalvelu Kalevankatu 4 08100 Lohja saapunut: 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka:
LisätiedotVANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset
VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...
LisätiedotVanhemman/huoltajan kyselylomake 1.
Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen
LisätiedotRAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET
1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.
LisätiedotTyöympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE
Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE Nina Nevala, Tiina Juhola, Juha Anttila, Hannu Alaranta Työsuojelurahaston tutkimus- ja kehityshanke 104373 Hankkeen toteuttajat Työterveyslaitos Invalidiliiton
LisätiedotErikoissairaanhoidon tehtävät hoitosuunnitelman tekemisessä Hanna Kuusisto hallintoylilääkäri neurologian el, dos, LT, FT Kanta-Hämeen keskussairaala
Erikoissairaanhoidon tehtävät hoitosuunnitelman tekemisessä Hanna Kuusisto hallintoylilääkäri neurologian el, dos, LT, FT Kanta-Hämeen keskussairaala 2017 Pitkäaikaissairaan terveys- ja hoitosuunnitelma
LisätiedotSOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Palveluhakemus. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet. Kotikunta. Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot
HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Ammatti Osoite Postinumero Puhelinnumero Sähköpostiosoite Kotikunta Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot Hakijan kotitaloudessa asuvien
LisätiedotMiehet haluavat seksiä useammin kuin naiset
Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa
LisätiedotIkäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK
Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten
LisätiedotIkääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola
Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013
LisätiedotOppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste
Tutkimusseloste 1(10) Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Kohde: Ivalon yläaste ja Ivalon lukio sekä vertailukouluna toiminut Inarin koulu Kuopio 29.01.2016 Jussi Lampi Asiantuntijalääkäri jussi.lampi@thl.fi
LisätiedotIkäkuljettajien seurantatutkimus IÄKÄSTAITO2. Heini Sarias ja Heikki Summala LINTU-seminaari 2.2.2011
Ikäkuljettajien seurantatutkimus IÄKÄSTAITO2 Heini Sarias ja Heikki Summala LINTU-seminaari 2.2.2011 Tavoitteet Koulutusinterventio ja sen vaikutukset Mitä 75 ikävuoden kohdalla tapahtuu Ikääntyminen kuljettajapopulaatiossa
LisätiedotSenioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi
Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.
LisätiedotPALVELUSUUNNITELMA 1/5. Jämsän kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Vammaispalvelut Kelhänkatu 3, Jämsä. PALVELUSUUNNITELMA Päivämäärä:
1/5 Päivämäärä: ASIAKAS Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Osoite: Puhelinnumero: Lähiomainen Sukunimi ja etunimi: Suhde asiakkaaseen: Osoite: Puhelinnumero: N LAATIJAT: DIAGNOOSIT JA TERVEYDENTILA Diagnoosit
LisätiedotNuorten osallisuus, työelämävalmiudet ja hyvinvointi -kyselytutkimuksen tuloksia
Nuorten osallisuus, työelämävalmiudet ja hyvinvointi -kyselytutkimuksen tuloksia Nuoren hyvä arki rakentuu monesta tekijästä, kuten hyvistä ihmissuhteista, voimavaroja tukevista harrastuksista, yhteenkuuluvuuden
LisätiedotFSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002
1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja
LisätiedotLOHJA 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT 2. KULJETUSPALVELU JOTA HAETAAN 1 (7) KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI
LOHJA Perusturvakeskus Vammaispalvelu Kalevankatu 4, 08100 Lohja 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (7) Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero: Puhelin
LisätiedotRovaniemen senioribarometri 2010 Tulokset graafisesti. Simo Pokki Vertikal Oy
Rovaniemen senioribarometri 2010 Tulokset graafisesti Simo Pokki Vertikal Oy 60 Asuinpaikka ikäryhmittäin (kpl) 50 50 47 43 40 36 30 29 20 19 22 23 20 15 10 7 12 9 10 7 6 5 10 10 5 4 0 Kairantiimi RovaTiimi
LisätiedotJalankulkijoiden liukastumiset
Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Leena Pöysti Leena Pöysti Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Liikenneturva
LisätiedotIkäinnovaatio hanke
Ikäinnovaatio 2012-2014 hanke http://www.uef.fi/ikainnovaatio 22.5.2013 Paronen, Elsa Ropponen, Katja Ahonen, Tommi Hämäläinen, Susanne Tutkimustulokset -esityksen eteneminen 1)Tutkimus asetelma 2) Kyselyyn
LisätiedotAsiakaskysely kotona asuville kehitysvammaisille 2011
Asiakaskysely kotona asuville kehitysvammaisille 2011 TAUSTATIEDOT 1. Sukupuoli ( ) Mies ( ) Nainen 2. Ikä ( ) Alle 12 v. ( ) 12-17 v. ( ) 18-24 v. ( ) 25-34 v. ( ) 35-44 v. ( ) 45-54 v. ( ) 55-64 v. (
LisätiedotRaahesta vuonna 2015 poismuuttaneet kyselyn tulokset
Raahesta vuonna 2015 poismuuttaneet kyselyn tulokset Raahen kaupunginhallitus 7.11.2016 Vastaus valtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloitteeseen Kv 21.3.2016 41 / väkiluvun laskun aiheuttamat toimenpiteet
Lisätiedot