Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 10-vuotis JUHLALEHTI. - Onneksi on omaishoitaja -

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 10-vuotis JUHLALEHTI. - Onneksi on omaishoitaja -"

Transkriptio

1 Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 10-vuotis JUHLALEHTI - Onneksi on omaishoitaja -

2 Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Savilahdenkatu 18 A 4, Mikkeli Avoinna arkisin 9-15 p p Toimistomme sijaitsee 2.kerroksessa, ei hissiä. Tarvittaessa voimme sopia tapaamisen muualle. TOIMIALUEENA Mikkeli, Juva, Hirvensalmi, Kangasniemi, Mäntyharju, Pertunmaa, Puumala, Ristiina ja Suomenniemi Jäsenmäärä 217 Sisällysluettelo Yhdistyksen Hallitus 2011 Aihetta juhlaan Annikki Pursiainen Senioirisentteri Mikkelin kaupungin vanhustenpalvelut muodostaa omaishoitoyksikön Omaishoitajan arkea Sirkka Kurvinen Tervehdys juhlivalle yhdistykselle Merja Salanko-Vuorela Omaishoito osana elämääni Leena Herranen VENE-projekti Hyvät omaishoidon käytännöt Kangasniemellä Ulla Riikonen Mietelemiä omaishoidosta Jari Välimäki Hyvät omaishoitajat Elli Aaltonen Elixiiristä monipuolisia palveluja arjen keskelle Valot-projekti Maarit Väisänen Yhdistyksen historiikkia Omaishoitajien vertaistukiryhmät liittymislomake Puheenjohtaja Annikki Pursiainen, Mikkeli Varapuheenjohtaja Jaana Viitikka, Ristiina Sihteeri Raili Rantanen, Mäntyharju Rahastonhoitaja Raija Loimas-Räty, Ristiina Jäsen Ritva Alanne, Kangasniemi Jäsen Leevi Piispa, Mikkeli Jäsen Tuija Pulkkinen, Mäntyharju Jäsen Armi Salo-Oksa, Mikkeli Jäsen Mali Soininen, Mikkeli Jäsen Mirja Hänninen, Otava Työntekijät Toiminnanohjaaja Leena Herranen, Mikkeli Vs.toiminnanohjaaja asti Maarit Väisänen, Mikkeli JUHLALEHDEN TOIMITUS: Alanne Ritva, Herranen Leena, Maanonen Sirpa, Otranen Eeva, Pirinen Sinikka, Pursiainen Annikki, Väisänen Maarit 1. PAINATUS: Etelä-Savon Kirjapaino Oy Painotuote 2

3 Aihetta juhlaan - 10 vapaaehtoistoiminnan, vaikuttamisen ja kehittämisen vuotta Kun Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry rekisteröitiin v. 2001, jäsenistöllä oli takana omaishoitajien yhteistä, kerhomuotoista toimintaa jo seitsemän vuotta. Aktiivisten omaishoitajien ja omaishoidon parissa työtä tekevien yhteistyöllä oli järjestetty virkistystapahtumia, retkiä ja juhlia. Myös monissa seudun kunnissa oli nähty omaishoitajien tuen tarve ja oli perustettu mm. muutamia vertaistukiryhmiä. Mikkelin kaupunki oli palkannut omaishoidon lomittajan ja perustanut päivähoitopaikaksi Sirpan Tuvan. Yhdistyksen rekisteröiminen mahdollisti pro jektirahoituksen hakemisen RAY:ltä. Omaishoitajat ja Lähei set Liiton tuella saatiin rahoitus ensimmäiseen kehittämishankkeeseen v. 2006, jolloin VENE-projekti käynnistyi ja yhdistys voi palkata työntekijän. Silloinen puheenjohtajamme Leena Herranen aloitti työnsä projektin toiminnanohjaajana ja perusti toimialueen kuntiin lukuisia uusia vertaistukiryhmiä ja järjesti omaishoitajille ohjausta ja neuvontaa. VENE-projektin päättymisen jälkeen kehittämistoimintaa jatkaa viisivuotinen VALOT-projekti, jonka tavoitteena on kehittää terveydenhuoltoon omaishoitotilanteet tunnistava ja omaishoitajia valmentava toimintamalli. VALOT-projektissa työskentelee toiminnanohjaajan lisäksi projektityöntekijä Maarit Väisänen. Toiminnan lisääntymisen myötä yhdistyksen jäsenmäärä on kolminkertaistunut muutamassa vuodessa. Yhdistys toimii yhdeksän kunnan alueella, jäsenmäärä on tällä hetkellä n Omaishoito on usein yksinäistä ja sitovaa työtä, joka rajoittaa mahdollisuuksia osallistua kodin ulkopuolelle. Toisen, samankaltaisessa elämäntilanteessa olevan kohtaaminen antaa arkeen voimavaroja, joita ei muualta voi saada. Yhdistystoiminta tarjoaa omaishoitoperheille mahdollisuuksia vertais tukiryhmiin, retkiin, virkistystapah tumiin, seminaareihin sekä ohjauk seen ja neuvontaan. Haastee na on erityisesti haja-asutusalueilla asuvien osallistumisen mahdollistaminen. Yhdistyksen lisäksi osa kunnista on tukenut osittain kuljetusjärjestelyissä. Lähellä-lehti ja yh distyksen jäsenkirje tavoittavat neljä kertaa vuodessa myös ne jäsenet, jotka eivät pitkän matkan tai sijaishoitoavun puutteen vuoksi voi osallistua yhteisiin tapahtumiin. Yhdistyksen internet-sivujen kautta löytyy myös monta hyödyllistä tietoa. Juhlavuonna on syytä myös katsoa eteenpäin. Millainen yhdistys haluamme olla 10 vuoden kuluttua? Tärkeintä on olla edelleen aktiivisesti tukemassa niitä erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä, jotka saavat osaksensa omaishoitajuuden. Toivomme, että yhdistys tavoittaa mahdollisimman monen omaishoitajan jo omaishoitajuuden alkaessa. Haluamme edelleen tehdä yhteistyötä alueen kunnallisten, yksityisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa omaishoitoa tukevien palveluiden kehittämiseksi niin, että ne vastaavat perheiden muuttuviin tarpeisiin joustavasti ja asiakas ja perhelähtöisesti. Omaishoito tarvitsee arvostusta ja panostusta, jotta jatkossakin löytyy ihmisiä, jotka haluavat ottaa omaishoitovastuun itselleen. Jatkamme myös työtä omaishoidon tunnetuksi tekemiseksi. Näin juhlavuonna haluan kiittää hallituksen jäseniä ja kaikkia lukuisia vapaaehtoistoimijoita, jotka ovat monin eri tavoin mahdollistaneet yhdistyksen toiminnan. Kiitän yhdistyksen yhteistyökumppaneita yhteisestä työstä omaishoitoperheiden palveluiden kehittämiseksi! Lämpimät kiitokset myös Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:lle matkan varrella saamastamme tuesta ja ohjauksesta! Kiitän kannatusjäseniä ja kaikkia yhdistystämme tukeneita tahoja, joiden avulla olemme voineet järjestää omaistaan hoitaville monet iloiset yhdessäolon tilaisuudet! Kiitän juhlalehden ja 10-vuotisjuhlan tukijoita sekä juhlassa tervehdyksensä tuovia! Kiitokset myös Raha-automaattiyhdistykselle tuestanne ja luottamuksesta projektejamme kohtaan. Yhdistys on kymmenessä vuodessa tullut tunnetuksi, toimintaan on sitoutunut aktiivinen joukko vapaaehtoisia ja yhteistyöverkostomme ovat laajentuneet. Meillä on ollut ilo saada yhdistyksen työntekijöiksi ammattitaitoiset ja aktiiviset kehittäjät. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin seuraavalle vuosikymmenelle! Puheenjohtaja Annikki Pursiainen Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 3

4 Seniorisentteri Ehkäisevän työn palvelupiste yli 65-vuotiaille Mikkeliläisille Seniorisentteri on osa Mikkelin kaupungissa tehtävää ennalta ehkäisevää työtä. Työn tarkoituksena on tukea niitä yli 65-vuotiaita, jotka eivät ole säännöllisten sosiaali- ja terveyspalvelujen piirissä ja vahvistaa heidän selviytymistään ja hyvinvointiaan kotona. Työllä pyritään vaikuttamaan niihin tekijöi hin, jotka voivat huonontaa ikääntyvän elä mänlaatua, elinoloja ja elämänhallintaa. Työn tavoitteena on, että ikääntyvä tuntee olonsa turvalliseksi kotona ja että hänellä on tietoa siitä, mistä apua tarvittaessa saa. Seniorisentteri ja omahoitopiste: Kiiskinmäenkatu 2, Mikkeli Avoinna: ti - to klo 9-12 (muina aikoina ajanvarauksella) Neuvontapuhelin ja ajanvaraus: ti - to klo 9-12, puh Toimintamuodot: Omahoitopiste (avoinna ti-to 9-12) tietoa ikäihmisille suunnatuista palveluista ohjeita ja esitteitä itsehoidon tuek si mahdollisuus mm. verenpaineen mittaukseen nettinurkka asiakkaille Ikäneuvonta (ma-pe ajanvarauksella) suunnattu kaikille yli 65-vuotiaille yksilöllistä keskustelua, ohjausta, neuvontaa ja palvelutarpeen arviointia maksuton Ennakoivat kotikäynnit suunnattu mikkeliläisille 80 vuotta täyttäville (esim. vuoden 2011 aikana tarjotaan käyntejä vuonna 1931 syntyneille) palvelun tarpeen ennakointi, palveluista tiedottaminen ja kotona asumisen tukeminen vapaaehtoinen ja maksuton Muistipoliklinikka suunnattu mikkeliläisille yli 75-vuotiaille, joilla on muistiongelmia lääkärinlähetteellä muistihoitajan sekä geriatrin tai geriatriaan erikoistuvan lääkärin vastaanotto tehdään diagnoosi ja ohjataan jatkoseurantaan MEIKÄLÄINEN MAIJA OK SUUR-SAVO ETUJA ASIAKAS- OMISTAJILLE 4

5 GRAANIN APTEEKKI OMAISHOITAJIEN ASIALLA Graanin apteekki on yhdessä Avainapteekit-ketjun kanssa valinnut yhteistyökumppanikseen omaishoitajien vaikuttamisja tukijärjestön Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry:n. Yhteistyöhön on valittu mukaan kymmenkunta tunnettua apteekkituotetta, joiden myyntihinnasta lahjoitetaan lyhentämättömänä senttiä Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:lle. Yhteistyössä mukana olevat tuotteet tunnistaa helposti merkistä tuotteen ulkopakkauksessa. Yhteistyön etenemisestä, lahjoitussumman kertymisestä ja lahjoitusvarojen käytöstä kerrotaan kuusi kertaa vuodessa ilmestyvässä Apoteekki-lehdessä sekä Avainapteekit.fi - sivustolla. TARJOUS VAIN TÄLLÄ KUPONGILLA! AQUALAN L 200g Monikäyttöinen Aqualan L hellii kosteuttavana perusvoiteena myös allergista ja herkkää ihoa. Sopii koko perheen päivittäiseen ihonhoitoon. Tarjous voimassa asti vain Graanin apteekista. 7 (10,00 )

6 Mikkelin kaupungin vanhustenpalvelut muodostaa omaishoitoyksikön Omaishoito on osa monen ihmisen arkea. Mikkelissäkään ei selvitä ilman omaisten, läheisten ja vapaaehtoisten antamaa apua, tukea ja monipuolista huolenpitoa. Mikkelin seudulla ikäihmisten määrä kasvaa ja on arvioitu, että meillä on yli 75- vuotiaita vuonna 2015 noin 6199 eli vuoteen 2020 yli 75 vuotiaiden määrä kasvaa noin tuhannella ihmisellä, joten omaishoitajien tuen ja palvelujen kehittämisessä riittää työsarkaa tulevaisuudessa. Lisäksi on hyvä muistaa, että myös kaikenikäisiä on omaishoitajien hoidettavana, omaishoitajuus ei koske pelkästään ikäihmisiä. Mikkelissä omaishoitajia oli vuonna 2010 yhteensä 217, vuonna 2011 määrän arvellaan kasvavan. Ja on vielä paljon niitä omaishoitajia, ketkä eivät kuulu minkään palveluiden tai edes tuen piiriin ja silti tekevät arvokasta omaishoitajan työtä. Vuonna 2012 hoidetaan yhden omaishoidon yksikön kautta kaikki omaishoitajuudet. Nyt vanhustenpalveluissa on koordinoitu ikäihmisten omaishoitajuudet ja psykososiaalisessa yksikössä vammaispalvelun omaishoitajuudet. Kuitenkin meillä on ollut yhteiset kriteerit ja kehittämistyö sekä valtuuston hyväksymä omaishoitajien strategia, mikä ohjaa toimintaa. Jatkossa yksikkö toimii myös seudullisena ja Mikkelin seudulla on yhtenäistetty omaishoidon tuen kriteerit Mikkelin, Ristiinan, Hirvensalmen, Suomenniemen, Mäntyharjun ja Kangasniemen osalta. Kehitämme yhdessä, seudullisesti omaishoitajatoimintaa ja kaikissa kunnissa on hyviä käytäntöjä, joita voi hyödyntää laajemminkin. Omaishoitajat tarvitsevat tukea, joka ylläpitää heidän hyvinvointiaan ja terveyttään sekä ehkäisee uupumista, yksinäisyyttä ja muita omaishoitoon liittyviä riskejä. Omaishoitajan ja hoidettavan tukeminen vaatii kattavaa tarpeiden arviointia sekä palvelujen räätälöintiä. Tukipalvelut puolestaan edellyttävät entistä tiiviimpää julkisen sektorin ja järjestöjen yhteistyötä. Mikkelissä on laadittu yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa Omaishoidon strategia, jossa on kuvattu nykyiset palvelut ja tulevaisuuden visioita sekä omaishoitoperheiden tarpeita. Mikkelin kaupunki myöntää rahallista omaishoidontuenpalkkiota sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymän määrärahan ja myöntämiskriteereiden perusteella. Omaishoidon tuesta laaditaan aina sopimus omaishoitajan ja kaupungin välillä. Omaishoitoperheille suunnattuja palveluja ovat mm. päivätoiminnat kaupungin eri yksiköissä, lyhytaikaishoito, kotihoidon palvelut sekä tukipalvelut, apuvälineet, kuntoutuspalvelut (päivätoiminnassa, Kyyhkylässä) ja kotihoidon fysioterapeutin palvelut. Omaishoitajat saavat ohjausta ja neuvontaa. Tukena on omaishoitotiimi ja omaishoidon oma kotihoidonohjaaja, johon voi olla yhteydessä sekä 2 muistihoitajaa. Seudullisella palvelusetelillä voidaan järjestää kotihoidon palveluja kotiin, lyhytaikaishoitoa palvelutalossa tai laitoksessa. Kotona tehtävää omaishoitajan lomitusta voidaan toteuttaa toimeksiantosopimuksella, jossa perhe valitsee itse sijaishoitajan kotiin. Omaishoitajan vapaapäivien aikana omaishoidettava voi olla päivätoiminnassa tai lyhytaikahoidossa laitoksessa tai palvelutalossa. Myös Seniorisentteri tukee omaishoitoperheitä. Seniorisentterissä mahdollistuu omaishoitajien terveyden seuranta, omahoitopiste ja neuvonta ja ohjaus. Kyyhkylässä perheet voivat osallistua Hyvän Olon kahvila-toimintaan. Omaishoitajille on myös oma liikuntaryhmä Rantakeitaassa, jonka aikana läheiset voivat olla Pankarannan liikuntaryhmässä. Omaishoitajien vertaistukiryhmä kokoontuu Kiiskinmäen päiväkeskuksessa kerran viikossa. Yksityisten palveluyrittäjien palvelut ovat koottuna Ikäihmisten palveluoppaaseen, jota saa Seniorisentteristä tai sähköisessä muodossa sivuilla. Mikkelin kaupungin omaishoidon tavoitteena on, että kaupunki pystyy turvaamaan omaishoitoperheille la 6

7 kisääteiset peruspalvelut. Tavoitteena on, että palvelun sisältö vastaa omaishoitoperheiden määrittämää tarvetta. Palvelutarpeen arviointi toteutetaan yhteistyössä asiakkaan ja hänen omaisensa kanssa huomioiden molempien toimintakyvyn fyysiset, kognitiiviset, psyykkiset ja sosiaaliset tekijät sekä ympäristötekijöihin liittyvät ulottuvuudet sekä moniammatillisen yhteistyön merkityksen. Muuttuva yhteiskunnallinen todellisuus ja uudet sukupolvet asettavat omais- ja vapaaehtoistyölle uudenlaisia odotuksia. Uskomme, että lähivuosina keskusteluun nousevia kysymyksiä ovat esimerkiksi rahallisena tukena ja palveluina annettavan julkisen tuen suhde, hoitajille ja hoidettaville annettavat palvelut, julkisen sektorin, järjestöjen ja yksityisen sektorin rooli palvelujen ja muun tuen tuottamisessa sekä tuen ja palveluiden rahoitusvastuun jakautuminen. Kiitämme lämpimästi kaikkia Omaishoitajia, onneksi Teitä on ja jaksatte tärkeässä työssä. Toivon mukaan voimme olla tukena arjen työssä mahdollisemman monipuolisesti tarjoamalla tukea, apua, virkistystä ja palveluita Mikkelin kaupungin vanhusten palvelujen johtaja Niina Kaukonen ja kotihoidon esimies Ulla Yli-Karro Kirjoituskilpailun Teksti Omaishoitajan arkea Omaishoitajuus tulee sattumalta, kun jokin sairaus kohtaa läheisen. Omaishoitaja on arjen kanssa kasvanut ilman erikoista koulutusta Omaishoitaja tekee ruuat, pesut, saunottamiset, pukemiset, rasvaukset, proteesin laitot ym. Omaishoitaja on sairaanhoitaja, psykologi, kuntohoitaja, hieroja Omaishoitaja valvoo yöllä auttaen Rakastaan ilman yö-lisää, ilman omaa untaan. Läheisyyden tarve läpi elämän. Omaishoitaja hoitaa kuljetukset lääkäriin. Hoitaa ja huolehtii lääkeostot, annostukset ajallaan Omaishoitaja on henkinen tuki mielen virkeyden pysymiseksi hoidettavalleen Omaishoitaja ottaa vastaan läheisen pahanmielen, syytökset. Kuuntelee, eikä auta masentua, vaan pitää kiinni omista oikeuksistaan läheistä kohtaan. Omaishoitaja tarvitsee riittävän taloudellisen tuen selvitäkseen kaikista arjen erikoisista kiemuroista Omaishoitaja JOUTUU tekemään SUURIAKIN muutoksia eri elämäntilanteissa hoitovastuun myötä Omaishoitaja teet kuitenkin arvokasta työtä. Mutta muistathan myös itseäsi hoitaa. -Sirkka Kurvinen- 7

8 MIKKELIN SEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY 10 v Merja Salanko-Vuorela toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset-Liitto ry Tervehdys juhlivalle yhdistykselle! Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry on rekisteröitynyt yhdistykseksi vuonna 2001, mutta omaishoitajien kerhomuotoinen toiminta on alkanut alueella jo Yhdistys toimii aktiivisesti alueensa omaishoitajien oikeuksien puolestapuhujana ja tekee uraauurtavaa työtä. Koko toimintansa ajan yhdistys on tehnyt tiivistä yhteistyötä Omaishoitajat ja Läheiset-liiton kanssa. Kun Omaishoitajat ja Läheiset-Liitto ry perustettiin 20-vuotta sitten, perusteli sen tarvetta maisteri Aulikki Kananoja perustamiskokouksessa Helsingin Seurahuoneella pidetyssä puheessa seuraavasti: Tällaisen järjestön tehtäväkenttään mahtuu monenlaisia haasteita ja tehtäviä: antamaan tukea erilaisten ryhmien, tiedotuksen ja tiedon jakamisen mielessä tiedottamaan omaisten oikeuksista sekä saatavilla olevasta tuesta ja palveluista tekemään omaisten työtä tunnetuksi ja vakiinnuttamaan sen merkitystä sosiaalipolitiikan kokonaisuudessa ajamaan omaisia hoitavien ihmisten etuja korvaukseen, sosiaaliturvaan, vapaapäiviin ja hoitovapaisiin toimimaan myös hoitoa saavien vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden tarpeiden tunnetuksitekijänä ja etujen ajajana,vaikuttamis-ja painostusryhmänä päätöksentekijäin suuntaan osallistujana julkiseen keskusteluun omaishoidon asiantuntijana, luomaan yhteyksiä ja tuomaan meille myös muiden maiden kokemuksia aktivoimaan paikallistason toimintaa yhteensovittamaan julkista tukea ja omaisten antamaa hoivaa 8

9 Tänä päivänä Omaishoitajat ja Läheiset liiton 72 paikallisyhdistystä tuovat esiin omaishoitajien tarpeita, vaikuttavat paikallistasolla ja juurruttavat hyviä käytäntöjä. Asioita on saatu eteenpäin omais hoitajien omalla tahdonvoimalla. Liiton paikallisverkosto alkoi kehittyä 90 luvun alkupuolella ja jo vuonna 94 oltiin Mikkelissäkin liikkeellä, vaikka aika ei ollutkaan vielä kypsä yhdistyksen perustamiseen. Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry on kymmenen toimintavuotensa aikana osoittanut paikkansa. Tämä toiminta alkoi vertaistukiryhmänä ja laajeni sitten merkittäväksi vaikuttayhdistykseksi. Omaishoitajien tuntemukset niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa ovat tunnetasolla hyvin samankaltaisia. Euroopassa on arviolta 100 miljoonaa omaishoitajaa. Jokaisella on tarve hoitaa apua tarvitseva läheisensä mahdollisimman hyvin. On myös tarve saada arvostusta, äänensä kuuluviin ja tukea työhönsä. Näitä samoja tarpeita on omaishoitajilla niin paikallistasolla kuin valtakunnallisestikin. Vuoropuhelu yhdistyksen toiminta alueen kuntien kanssa on vilkasta ja tarvittaessa älähdetään rakkikoiran lailla. Yhteys yhdistyksistä liittoon ja liitosta yhdistyksiin tekee meistä perheen. Nautinnollista juhlan aikaa Kun omaishoitajilta kysytään, mikä tuottaa heille hyvää oloa, vastaus on useimmiten: se, että hoidettavalla on kaikki hyvin. Väittäisin, että se ei riitä. Ilman meille tärkeitä hetkiä, juhlia ja muita arjen ekstratapahtumia, uupumus hiipii salakavalasti ja huomaamatta. Ihmisellä pitää olla iloa, asioita joita voi muistella. Suomalainen onni koostu arjen pienistä asioista. Kun elämässä on ääripäitä, iloa ja surua, niin asiat löytävät mittasuhteita. Kun vertaisryhmässä on ollut keskustelu, josta tuntee saavansa voimaa, on päivä pelastettu. Tutut ja turvalliset asiat tuovat mielenrauhaa. Onnea emme useinkaan havaitse silloin, kun se osuu kohdalle. Sen havaitsee vasta sitten kun sitä aiheuttaneet asiat tai tilanteet ovat ohi. Omaishoitajan onnessa on aina surun väre. Miten osata olla onnellinen silloin, kun samanaikaisesti on paljon murhetta? Ehkä onni onkin siinä, että on sekä yläettä alamäkiä ja elämässä kaikki värit. Muistojen myötä voi etsiä niitäkin värejä, jotka kulloisellakin hetkellä ovat kadoksissa. Elämällä on paljon annettavaa omaishoitotilanteesta huolimatta. Täytyy myös uskaltaa nauttia, kun on juhlan aika. Vaikka ihmisen iässä kymmenen vuotta on lyhyt aika, on se uudelle yhdistykselle virstanpylväs, joka osoittaa, että omat juuret on löydetty ja siivet kantavat. Jokainen jäsen, omaishoitaja ja yhteistyökumppani voi olla ylpeä hyvin toimivasta yhdistyksestä. Muistan myös hyvin ne innovaatiot, joilla lähditte kehittämään yhdistystänne! Ensimmäinen Ray:n tukema projekti oli hyvä potku saada yhdistys vahvistumaan. Meneillään olevan Valot projektin kautta on tietoisuus omaishoitajuudesta kasvanut. 10v juhla on eräänlainen taitekohta. Pienestä syntynyt yhdistys on kasvanut merkittäväksi vaikuttajaksi. Se tunnetaan, sillä on hyvää toimintaa, se tarjoaa yhdessäoloa ja tiedottaa. Innovatiiviset hankkeet, toimiva järjestötoiminta ja innokkaat jäsenet saavat paljon aikaan, kun toimintoja johtaa osaava hallitus, jolta eivät ideat lopu. Haasteita riittää Valtakunnallisesti olemme suurien haasteiden edessä. Jokaisen panos on tärkeä pyrittäessä kohti omaishoitajille inhimillisempää yhteiskuntaa. Omaishoitotilanteen tulee kuitenkin aina olla hoitajan ja hoidettavan yhteinen, vapaaehtoinen valinta. Se ei saa olla hoitomuoto, johon ajaudutaan siksi, ettei muuta hoitoa ole tarjolla. Paikallisen palvelujärjestelmän toimivuus on elinehto omaishoitajien arjen helpottamiseksi. Yhdistyksen omat toimenpiteet palvelujen kehittämiseksi ja yhteistyö kuntien kanssa vie yhteistä asiaamme eteenpäin. Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry onnittelee 10-vuotiasta Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:tä ja toivoo edelleenkin rakentavaa ja hyvää yhteistyötä niin paikallisella kuin alueellisellakin tasolla ja molempiin suuntiin liiton ja yhdistyksen välillä. Nautinnollista juhlaaikaa! Yhdistyksen myyntituotteet Iso osanottoadressi 10,10 Adressit näkyvillä toimistollamme Lahjapakettiin Yhdistyksellämme on myynnissä omaishoitajien tekemiä UPEITA KÄSITÖITÄ mm. aikuisten ja lasten villasukkia, lapasia, säärystimiä 9

10 Leena Herranen Omaishoito osana elämääni Olin 26 - vuotias, kun omaishoito tuli minua vastaan elämänpolulla. Se humpsahti syliini varottamatta. Vuosi oli 1976 eikä silloin tunnistettu termiä omaishoito. Minusta tuli kahden vaikeasti näkövammaisen lapsen äiti. Elämä oli konkreettisesti käsi kädessä kulkemista, opettamista ja monenlaisten esteiden raivaamista lasten tieltä. Ulkopuolista apua tehtävään löytyi hyvin niukasti. Vammaiset lapset tavalliseen tarhaan ja yleiseen peruskouluun ikätoveriensa rinnalle Yhteiskunta oli tottunut siihen, että vammaiset myös lapset asuvat pääasiallisesti laitoksissa ja käyvät koulunsa laitoskouluissa. Integraatio oli uusi käsite. Olimme outo perhe, kun halusimme näkövammaiset lapsemme tavalliseen päiväkotiin ja yleiseen peruskouluun, jotta voimme itse olla vanhempia eikä luovuttaa vanhemmuutta laitoshenkilökunnalle. Ottaessani kuntalaisena ja veronmaksajana yhteyttä ja ilmoittaessani lapseni päiväkotiin, päiväkodinjohtaja tyrmäsi, ettei käy, koska heillä ei ole valmiuksia eikä resursseja. Siihen piti tyytyä, mutta sydämeen jäi kytemään ajatus: epäoikeudenmukaista ja väärin perhettämme kohtaan. Päivähoitopaikka järjestyi työstämisen jälkeen myöhemmin, mutta yli kymmenen kilometrin päähän kotoa. Kotikylän lapsiin tutustuminen (=sosiaalinen integraatio) ei onnistunut. Olimme päättäneet, että lapsemme saavat kasvaa kotona ja käydä koulua kotipaikkakunnalla. Se oli mutkainen ja kivinen polku. Koulutoimi oli sitä mieltä, että kaksi pistekirjoittajaa kuuluu näkövammaisten kouluun, joka sijaitsi Jyväskylässä. Ratkaisua perusteltiin sillä, ettei opetuspuolen henkilökunnalla ei ole valmiuksia opettaa pistekirjoittajia. Perheenä saimme tehdä paljon töitä koulupaikkojen turvaamiseksi ja etsiä tukea näkövammapuolen asiantuntijoilta myös ammattihenkilöstölle. Kun halusimme saada lapsemme opiskelemaan oman kylän lähikouluun, merkitsi se, että lähes kaikki vammasta aiheutuvaan avuntarpeeseen vastaaminen, tiedon ja apujen järjestäminen jäivät vastuullemme. Yhteiskunta tarjosi kouluikäisille näkövammaisille tukimuotoja tuolloin pääasiallisesti laitoskoulun kautta ja sisäoppilaitoslähtöisesti. Kotipaikkakunnan koulua käyvien sokeiden lasten avun tarpeita ei kunnassa tunnistettu eikä niihin osattu varautua. Perheeltä vaati paljon kärsivällisyyttä, neuvotteluja ja yhteistyötä, jotta lasten opetus saatiin puitteiltaan järjestykseen. Vanhempien tuen tai avun tarvetta ei osannut ottaa esille kukaan kunnan ammattihenkilöstöstä. Itse saimme keksiä ratkaisuja kuinka sovittaa yhteen vammasta aiheutuvat haasteet ja tehtävät, kodinhoito ja ansiotyöt. Itselleni ratkaisu merkitsi ansiotyön ulkopuolelle jäämistä. Olin omaishoitaja/ henkilökohtainen avustaja päätoimisesti yli kymmenen vuotta, mutta ilman tuloja ja sosiaaliturvaa. Onneksi moni asia on mennyt eteenpäin näinä vuosikymmeninä. Kiinnostus vaikuttamiseen Oma kokemus herätti pohtimaan monien erilaisten perheiden ja omais ten näkökulmasta, mitä elämässä merkitsee, jos jollakin perheenjäsenellä on vamma tai sairaus, joka tekee hänestä pysyvästi riippuvaisen toisen ihmisen avun tarpeesta. Hakeuduin mukaan järjestötoimintaan, joka on antanut ja opettanut suunnattoman paljon. Yhteiskuntaan vaikuttamisesta tuli tärkeä asia. Vaikuttamisen taustalla on ollut ajatus saada muutettua asenteita ja toimintatapoja sellaisiksi, että kaikilla ihmisillä on samanlaiset mahdollisuudet elää ja olla aktiivisia sekä osallistuvia yhteiskunnassa ja omassa elinympäristössään. Nykyisten vammaisten lasten kohdalla huolta aiheuttaa integraation nopea eteneminen, mutta vain fyysiseen integroitumisen tasolla eli lapset sijoitetaan samoihin kouluihin ikätoveriensa kanssa. Koulujen resurssit on niukat ja moni lapsi saa liian vähän tukea päästäkseen mukaan samoihin harrastuksiin ja sosiaaliseen kanssakäymiseen vammattomien ikätoveriensa kanssa. Vanhempien tukeminen on edelleen riittämätöntä; monet vanhemmat vastaavat yhtä aikaa omasta ansiotyöstään, vammaisen lapsensa hoivakokonaisuudesta ja muusta vanhemmuuteen liittyvästä. Lapsiperheiden kodinhoitopalvelun palauttaminen olisi hyvä asia. Omaishoito elämässäni, järjestökokemus sekä sairaalatyökokemukseni ohjasivat minut omaishoitojärjestöön työntekijäksi. Järjestönäkökulmasta katsottuna ja lukuisilta perheitä tulevan palautteen perusteella vaikuttamistyö on edelleen tarpeellista ja jatkuu, jotta koko perheen tarpeet saadaan huomioitua yhteistyössä ammattihenkilöstön kanssa. 10

11 Kuva: Teuvo O. Putkonen VENE PROJEKTI vertaistukea ja neuvontaa omaishoitajille Ennen ensimmäistä projektia yhdistyksen toimialueen kunnissa oli ollut omaishoitajien kerhomuotoista vertaistukitoimintaa vaihtelevasti. Monissa kunnissa aloitettiin puhtaalta pöydältä. VENE projektin tavoitteena oli: kehittää ja järjestää kaikkiin toimialueen kuntiin omaishoitajien vertaistukitoimintaa kokeilla ja kehittää omaisneuvontaa tiedottaa ja ohjata erilaisten palvelujen ja tukitoimien piiriin mm. yhteistyöverkoston avulla viedä ja järjestää ohjausta ja neuvontaa erityisesti haja-asutusalueiden omaishoitajille rakentaa omaishoitajien kanssa toimivien paikallisten tahojen ja sidosryhmien kesken toimiva yhteistyöverkko. Kohderyhminä olivat Mikkelin seudun omaishoitoperheet, erityisesti haja-asutusalueilla asuvat, yksin omaishoitoa toteuttavat omaishoitajat ja heidän hoidettavansa sekä Mikkelin ja ympäristökuntien omaishoidon parissa työskentelevät työntekijät. Projektin toteuttaman, omaishoitoa koskevan tiedotuksen kohteena on ollut koko Etelä-Savon väestö. Projektin aikana koulutettiin 12 vertaisohjaajaa ja järjestettiin vertaisohjaajien tapaamisia. VENE projektin päättyessä vertaistukiryhmät toimivat jokaisessa toimialueen kunnassa, Mikkelin alueella toimii yhteensä neljä ryhmää. Vertaisryhmien vetäjinä toimivat vapaaehtoiset tai seurakunnan tai kunnan työntekijät. VENE projektin aikana myös omaishoitajille järjestettiin ohjausta ja neuvontaa luentosarjojen ja henkilökohtaisten tapaamisten muodossa. Yhdistys verkostoitui laajalti alueen muiden sosiaali- ja terveysalan järjestöjen sekä kuntien kanssa. Leena Herranen Toiminnanohjaaja Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 11

12 Hyvät omaishoidon käytännöt Kangasniemellä Kangasniemen kunta on panostanut erityisesti omaishoidon tukeen. Omaishoidontuki on pystytty myöntämään kunnassa kaikille omaishoidon tuen kriteerit täyttäville hakijoille. Omaishoidon tuessa on kolme eri maksuluokkaa, joista korkeinta omaishoidon tukea voivat saada mm. saattohoidossa olevat asiakkaat. Jokaiselle omaishoitoperheelle tehdään hoito- ja palvelusuunnitelma, jossa määritellään vuorohoitojaksojen toteutumiskerrat, omaishoitoa tukevat palvelut sekä muut mahdolliset tukitoimet. Omaishoitoperheen tilannetta selvitetään kotikäynnein. Kotihoidon ohjaaja tekee yhdessä kotiutushoitajan kanssa kotikäynnin uuden asiakkaan luokse. Kotikäynnillä kartoitetaan asiakkaan kokonaistilannetta sekä tehdään rava-toimintakykytesti ja muistitesti. Tarvittaessa otetaan yhteys fysioterapeuttiin, joka kartoittaa esim. apuvälineiden ja asunnonmuutostöiden tarpeen. Myös vammaispalvelulain nojalla myönnettävät tukipalvelut voivat tulla kyseeseen omaishoitoperheiden kohdalla. Omaishoitajalle järjestetään vapaapäivät sopimuksen mukaan. Hoidettavalle järjestetään vuorohoitojakso terveyskeskuksessa tai dementiakoti Männikössä. Vuorohoitopaikkoja löytyy Männiköstä kolme, ja terveyskeskuksesta kuusi. Nämä jaksot suunnitellaan yhteistyössä omaisen kanssa. Vaihtoehtoisesti omaishoitaja voi saada hoitajan kotiin palveluseteleillä. Varsinaisia kriisipaikkoja kunnassa ei ole, mutta tarvittaessa hoitopaikka järjestyy hyvinkin nopeasti. Omaishoitajien ryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa kunnantalolla. Ryhmässä on parhaimmillaan jopa 10 henkeä. Kunta tarjoaa ryhmän kokoontumistilat, vetäjät sekä kahvitukset. Lisäksi kunta on järjestänyt ja kustantanut omaishoitajien retkiä ja hemmottelupäiviä. Jouluruokailu yhteistyössä seurakunnan kanssa kerää omaishoitajaa nauttimaan joulun tunnelmasta ja valmiista ruuasta. Ulla Riikonen kotihoidon ohjaaja Kangasniemen kunta/ perusturvaosasto Mietelmiä omaishoidosta Tämän lehden teemana on Onneksi on omaishoitaja. Se kuvaa mielestäni hyvin nykyistä terveydenhuollon tilaa. Kuinka paljon enemmän tarvitsisimmekaan laitoshoitopaikkoja ilman osaavia omaishoitajia. Raskaan palveluasumisen paikkoja ei ole riittävästi ja moni omaishoitaja haluaakin huolehtia läheisestään. Kuitenkin omaishoitotilanteisiin ajaudutaan useimmiten lähes huomaamatta. Samalla jää yhteiskunnan mahdollisesti antama apu kokonaan saamatta ja eletään hankalissa hoito-olosuhteissa ilman riittävää tukea. Omaishoitaja on usein työllistetty kokopäiväisenä ja -öisenä seitsemänä päivänä viikossa ilman mahdollisuutta lomaan ja omaan aikaan. Tarvitaan siis myös yhteiskunnan panosta omaishoitajan jaksamisen edistämiseksi. Omaishoidon tarve vaihtelee kunnittain. Tasa-arvoon ei tässäkään asiassa ole päästy koko valtakunnan alueella. Mikkelissä käynnistynyt VA LOT-hanke kaikkine tavoitteineen on erinomainen herättelemään myös kunnallisia päättäjiä tässä asiassa. Omaishoitajien tekemä työ on arvokasta. Siksi voin näin sairaalajohtajan ominaisuudessa todeta, että sairaaloiden on tehtävä yhteistyötä heidän kanssaan ohjaten ja neuvoen potilaiden hoitoa. Toki tämä koskee kaikkia terveyden- ja sosiaalihuollon alueita. Onnittelen Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:tä juhlavuotena. Jari Välimäki sairaalajohtaja Mikkelin keskussairaala 12

13 Arkisin La ja aattoina P Puh.( 015) O Otto Mannisen tie 12 A Apteekkipalveluja jo vuodesta 1897 Napakkaa hierontaa keskustassa! Vanha kansanhieronta ja liikehoito kokovartalolle (1,5 h) kipeään tai jo jäätyneeseen olkapäähän, issias-, lonkkakipuihin, jännetuppivaivoihin, niska-, hartiakiputiloihin ja päänsärkyyn, kulumavaivoihin Lymfahieronta: 40 (1 h) turvotuksiin, leikkausten jälkihoitoon, mustelmat, säärihaavat Rentouttava rytminen hieronta Vyöhyketerapia jaloille Lisäksi tehokkaat käärehoidot! TERVETULOA! Kotikäyntimahdollisuus! FYSIO- JA LYMFATERAPIA Anne Niveri, Ristimäenk. 7, p Sairaanhoitaja / lymfaterapeutti (Kelan hyv.) Yrttineuvoja, täydentävän sairaanhoidon asiantuntija. 13

14 Hyvät omaishoitajat Toivotan kaikille Mikkelin seudun omaishoitajille mitä parhainta juhlavuotta! Yhdistyksellänne on takana kymmenen ansiokasta toimintavuotta. Monella teistä on omaishoitajan työtä takana useampia vuosikymmeniä. Tai joillekin teistä omaishoitajan työ on alkanut vastikään. Siihen liittyvät monet kysymykset omaishoidon hakemisesta, lomajärjestelyistä, huolenpitoanne saavan henkilön hyvinvoinnista ja omastakin jaksamisesta askarruttavat mieltä. Näissä asioissa Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry. on voinut olla suureksi avuksi. Toivon yhdistykselle ja jokaiselle teille omaishoitajalle voimia tehdä tätä yhteiskunnallisesti erittäin arvokasta työtä. Minulle omaishoidosta on tullut tuttu asia siksi, että olen työni vuoksi tavannut useita omaishoitajia. Ollessani aikoinaan työssä kunnissa, omaishoito oli tulollaan kunnallisen omaishoidon tuen korvauksen piiriin. Sen jälkeen olen saanut olla tekemässä kattavaa valtakunnallista omaishoidon selvitystä vuosina Olen myös ollut pohtimassa omaishoidon kehittämistä valtakunnallisessa sosiaaliturvan uudistamistyöryhmässä eli ns. Sata-komiteassa Nykyisessä valtion aluehallinnon ylijohtajan työssäni olen edelleen kiinni omaishoidon kehittämisessä asiantuntijana ministeriöiden suuntaan ja eduskuntalaitokseen. Kun vuosina tein sosiaali- ja terveysministeriöön selvitystä siitä, miten omaishoitoa tulisi parantaa, korostin sekä omaishoitoa saavan henkilön että omaishoitajan omia oikeuksia. Omaishoitoa saavan henkilön kannalta on tärkeää, että hän saa kotonaan tarpeen mukaista hoitoa. Siihen kuuluu riittävä huolenpito, hoito ja hoitoon liittyvä asumis- ja hoitoympäristö. Omaishoitajan itsensä kannalta on tärkeää, että omaishoidon hakeminen ei vaadi kohtuutonta aikaa ja vaivaa. Työstä tulee myös saada kohtuullinen palkkio. Omaishoitajan omasta hyvinvoinnista on lisäksi huolehdittava riittävästi. Tämä viimeinen näkökulma eli omaishoitajan oma hyvinvointi on tärkeimmistä tärkein. Jos hän ei jaksa henkisesti ja fyysisesti tehdä työtään, ei omaishoitoa saavan tilanne ole riittävän hyvä. Hyvät lukijat, olemme edelleen omaishoidon kehittämisessä matkalla kohti tavoitteita. Monet selvitystyössä esittämäni asiat ovat vielä vaille toteutusta. Yksi tällainen tärkeä esitys oli omaishoidon tuen palkkion siirtäminen Kansaneläkelaitokselle. Se poistaisi kuntien väliset erot. Siirron tarkoitus olisi myös yhdenmukaistaa hakumenettelyä. Kelalla on lisäksi paljon perustietoa eläkkeiden ja vammaistukien osalta käytössään ja omaishoidon tuen yhdistäminen tähän tietokantaan olisi asiakkaan kannalta helppoa ja järkevää. Esityksessäni palkkion siirrosta Kelalle kunta olisi edelleen palvelujen ja tuen järjestäjä. Omaishoitajan kokonaisvaltainen jaksamisen tukeminen olisi siis kuntien tehtävä. Omaishoitoa saava asiakas saattaa tarvita muitakin palveluja, jotka kunta tällöin järjestäisi. Omaishoitajien jaksamiseen tulisi kunnissa kiinnittää enenevää huomiota, jotta ehkäistäisiin uupumusta. Omaishoitoperhettä tulisi tukea niin, että kotona voitaisiin olla mahdollisimman pitkään. Tässä mallissa kunta ja Kansaneläkelaitos tekisivät yhteistyötä palvelujen, tuen ja palkkion osalta moniammatillisesti. Hyvät Juhlalehden lukijat, mietin, miksi omaishoidosta on tullut päättäjille niin vaikea asia toteuttaa. En ole tavannut vielä yhtään päättäjää eduskunnassa enkä kunnissa, joka vastustaisi omaishoidon kehittämistä. Kuitenkin tämä kehittäminen näyttää etenevän kovin hitaasti. Voimassa olevassa hallitusohjelmassa luvataan edelleen selvittää omaishoitajien palkkion verottomuutta. Sosiaali- ja terveysministeriössä on Satakomitean jäljiltä selvitettävänä, mikä kustannusvaikutus omaishoitajien palkkion siirtämisellä Kelaan olisi. Kuitenkin me kaikki tiedämme, että vammaisen tai ikääntyneen asiakkaan kotona asumisen keskeinen toteuttaja on omaishoitaja, enemmän tai vähemmän. Avohoito Suomessa ei voisi onnistua ilman omaishoitajaa. Samaan aikaan kuin tavoitellaan sitä, että Suomessa olisi entistä vähemmän pitkäaikaiseen hoitoon laitospaikkoja, tulisi kehittää vahvasti omaishoitoa ja kodinhoitoapua. Pidetään yhdessä esillä omaishoidon merkitystä yhteiskunnalle, hoitoa tarvitsevalle kuin hoitajallekin. Ehkä joku päivä pääsemme tavoitteeseen! Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto 14

15 Elixiiristä monipuolisia palveluja arjen keskelle Haluamme tämän artikkelin myötä onnitella 10-vuotiasta yhdistystä ja samalla kertoa toiminnastamme. Hyvinvointipalvelukeskus Elixiiri on Mikkelin ammattikorkeakoulun omistama oppimisympäristö, joka tuottaa edullisia ja laadukkaita hyvinvointipalveluja Mikkelin alueella kaiken ikäisille asiakkaille. Elixiirin tarkoituksena on edistää seudullisesti väestön hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä sekä tukea ihmistä selviytymään arjesta. Kotikäyntien avulla tuemme kotona asuvaa asiakasta niissä päivittäisissä toiminnoissa, joista asiakas ei itse selviydy. Olemme mukana esimerkiksi lääkärikäynneillä, kauppa-apuna ja ulkoiluapuna. Asiakkaalle tehdään yksilöllinen toimintakyvyn kartoitus yhdessä asiakkaan kanssa. Kartoituksen pohjalta laaditaan palvelusuunnitelma, joka arvioidaan säännöllisin väliajoin tai tarpeen mukaan. Elixiiri tukee myös omaishoitoperheiden hyvinvointia ja jaksamista. Konkreettisesti tuki merkitsee sitä, että opiskelijat ovat auttavina käsinä tilanteissa, kun omaishoitaja haluaa hoitaa käytännön asioita, viettää vapaahetken tai kerätä voimia itselleen. Jo pienelläkin tuella ja avulla on ollut merkitystä omaishoitajan jaksamiseen. Haluamme olla apuna, kun omaishoitajan pitäisi saada tukea nopeasti akuutin ongelman kohdatessa. Tarjoamme palveluita, joihin kuuluvat erilaiset hoitotoimenpiteet kuten: verenpaineen-, verensokerin-, kolesterolin-, hemoglobiininmittaus sekä ompeleiden poisto ja B- vitamiini-injektiot. Hoitotoimenpiteisiin liittyy neuvonta ja ohjaus. Opiskelijoiden oppimiseen liittyy myös jalkojen perushoito, joko Elixiirissä tai asiakkaan kotona. Lisäksi järjestämme tilauksesta luentoja, ryhmäohjauksia, ensiaputoimintaa, erilaisia tapahtumia asiakkaan toiveiden mukaan. Hyvinvointipalvelukeskus Elixiirissä työskentelevät Mikkelin ammattikorkeakoulun opiskelijat mm. sairaanhoitaja-, terveydenhoitaja-, fysioterapia-, lähihoitaja ja sosionomiopiskelijat, erialojen opettajat sekä toiminnanohjaaja Tuula Tarhonen ja fysioterapeutti Paula Hämäläinen. Toivotamme teille kaikille hyvää syksyä ja voimia vaativaan työhönne. Aukioloajat: ma-to klo 8-16, pe klo Tarvittaessa sopimuksen mukaan. Porrassalmenkatu 26, Mikkeli puh

16 Valothanke Valmennusta omaishoitoperheille terveydenhuollossa Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry hallinnoi vuosina VALOT hanketta, jonka tavoitteena on kehittää terveydenhuoltoon omaishoitotilanteet tunnistava sekä omaishoitajia valmentava ja tukeva moniammatillinen toimintamalli. Terveydenhuollon aikaisemmasta potilaslähtöisestä näkökulmasta poiketen, uudessa toimintamallissa omaishoitaja nähdään voimavarana, kanssa-asiakkaana sekä yhteistyökumppanina. Hanke on tehnyt tiivistä yhteistyötä Etelä-Savon sairaanhoitopiirin neurologisen kuntoutusosaston, sosiaalityön yksikön ja lääkinnällisen kuntoutusyksikön sekä Kyyhkylän osaston 5 kanssa. Hankkeen taustalla vaikuttavat aikaisemmat tutkimukset sekä hankkeessa toteutettu selvitys, joiden mukaan omaishoitajat ohjautuvat palvelujen ja tuen piiriin sattumanvaraisesti. Pitkäaikainen kokonaishoivavastuu läheisestä alkaa usein ilman ennakkovalmisteluja ja tietoa siitä, mitä kaikkea omaishoito pitääkään sisällään. Ei ole itsestään selvää, että sairastuneen perheenjäsenen omainen osaa mieltää, millaisia muutoksia läheisen sairastuminen tuo perheen rooleihin, arkirutiineihin, vuorovaikutukseen, työnjakoon sekä sosiaalisiin suhteisiin. Omainen on monen uuden asian ja tunteidenkirjonsa edessä turvaton. Valitettavan monet omaishoitajat ovatkin kokeneet jäävänsä terveydenhuollossa ohitetuksi kysymyksineen. Omaiset kaipaisivat tuekseen tietoa sairaudesta, auttamismenetelmistä, omasta hyvinvoinnista huolehtimisesta sekä tarjolla olevista palveluista. Myös tulevan omaishoitajan oma terveydentila, kyvyt ja tarpeet tulisi tunnistaa terveydenhuollossa, jotta voidaan turvata sekä sairastuneen että omaisen kannalta turvallinen ja tuettu alku kotihoidolle. Valot-hankkeen yhteistyö terveydenhuollon henkilöstön kanssa on ollut sujuvaa. Henkilökunnan huoli ja halu auttaa omaishoitoperheitä on ollut yksi kantavista voimista. Hankkeen aika na ammattihenkilöstö on perehtynyt omaishoitoon, omaishoidon arkeen sekä saanut työvälineitä omaishoitoperheiden valmentamiseen ja ohjaamiseen. Oman työyksikön työtapoja on tarkasteltu nyt myös omaisen näkökulmasta ja pyritty muuttamaan omaa työtä yhä enemmän omaisia huomioivammaksi. Hankkeen myötä yhteistyöosastot ja yksiköt ovat saaneet käyttöönsä omaishoitajien ohjaukseen tarkoitettua materiaalia. Esimerkkinä materiaaleista voidaan mainita Minäkö omaishoitaja ensitietoopas omaishoidosta, jota voi tiedustella joko yhdistyksemme toimistolta tai suoraan Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta. Jotta terveydenhuollon työkäytäntöihin voidaan hankkeen myötä vaikuttaa, on tärkeää viedä omaishoitajien sekä työntekijöiden kokemukset myös päättäjille. VALOT hankkeessa toteutetun BIKVA ryhmähaastattelun myötä kokemukset ovat tavoittaneet niin sosiaali- ja terveydenhuollon hallintojohdon kuin poliittiset päättäjätkin. Toivomme, että muutoksen siemen kasvattaa runsasta satoa. VALOT hankkeen työntekijät haluavat kiittää tässä vaiheessa kaikkia yhteistyökumppaneita, yhdistyksen hallitusta ja puheenjohtajaa, hankkeen eri työryhmiä sekä omaishoitajia osallistumisesta uraauurtavaan kehittämistyöhön. Hanke jatkaa edelleen toimintaansa ja työtä, jotta omaishoitajat saisivat ansaitsemansa hyvän kohtelun sekä riittävän ohjauksen ja valmennuksen tulevaan tehtäväänsä. Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa yhä useampi työntekijä sosiaali- ja terveydenhuollossa toteaa omaiselle Sä oot yks tässä tiimissä, tehdään tää yhdessä. Toivotan kaikille omaishoitajille sekä heidän tukenaan oleville ihmisille, valoa ja lämpöä pimeneviin syysiltoihin, Maarit Väisänen vs. toimin nan ohjaaja, VALOT hanke 16

17 Mikkelin Vanhainkotiyhdistys ry Pietarinpirtti ANNAKOTI TEHOSTETTUA PALVELUASUMISTA KESKELLÄ KAUPUNKIA. PALVELUTALO.FI Mikkelin Vanhainkotiyhdistys ry / Pietarinpirtti on tuottanut laadukkaita vanhuspalveluja jo yli sata vuotta. Nykyisin suurimman osan palveluista ostaa Mikkelin kaupunki. Olemme aloittaneet uutena toimintana asumispalvelujen suoramyynnin asiakkaille. Lisätietoja: Johtaja Raija Lind puh Onnittelemme Mikkelin Omaishoitajat ja Läheiset ry:tä 10-vuotisesta toiminnasta ja toivotamme hyvää jatkoa työllenne. Näytä että välität Sähkön ostaminen VihreäKymppi-sopimuksella on ekoteko oman ympäristösi hyväksi. Kuukausimaksu sisältää vihreän euron, jonka me tuplaamme ja lahjoitamme paikallisen ympäristöä suojelevan teon tai kohteen tukemiseen. Tutustu ja tee VihreäKymppi-sähkösopimus osoitteessa Puh

18 Yhdistyksen historiikkia Omaishoitajien kerhotoiminta alkoi Mikkelissä 1994 Syksyllä 1994 järjestettiin omaishoitoilta Mikkelin Päiväkeskuksessa. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi päiväkeskuksen johtaja Marja-Liisa Maisonen ja väkeä oli salin täydeltä. Omaishoidosta ja omaishoitajien järjestötoiminnasta oli kertomassa Merja Salanko-Vuorela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:stä. Tilaisuuden päätteeksi Salanko-Vuorela esitti toivomuksen, että mikkeliläiset omaishoitajat järjestäytyisivät kerhoksi. Kerho perustettiin, ensimmäisenä vetäjänä oli Irma Taskinen. Kerho kokoontui alkuun kerran kuukaudessa kaupungintalon kokoushuoneessa. Kokoontumispaikkoina ovat olleet myös Mikonkadulla Päivänvarjon tilat, myöhemmin kerhoiltoja pidettiin Sirpan tuvan tiloissa Vuorikadulla, Tenholassa ja Lehmustuvassa. Kerho toimi vertaistukiryhmänä, jossa omaishoitajilla oli mahdollisuus tavata toisiaan. Järjestettiin myös monia hauskoja retkiä. Rauhalahden retkellä toukokuussa2001 Jätkäntuvan isäntä teki omaishoitajille oman laulun. Käytiin myös Haukivuorella Martin Galleriassa ja ostosretkellä Helsingissä. Omaishoitajille järjestettiin jumpparyhmiä, toimintaa organisoi Kirsi Heikkola. Kuva: Teuvo O. Putkonen Kerho teki kunnille aloitteita omaishoitajien palvelujen parantamiseksi. Ensimmäisten joukossa Suomessa mikkeliläiset omaishoitajat saivat lomittajapalvelun vuonna 1996, lomittajana toimi Sirpa Maanonen. Seuraavana vuonna kaupunki perusti Sirpan Tuvan, joka toimi sairastuneiden päivätoimintaryhmänä vuosina Yhdistys rekisteröityi 2001 Kerholaisten keskuudessa heräsi ajatus järjestäytyä yhdistykseksi. Yhdistyksen perustava kokous pidettiin Perustamiskirjan allekirjoittivat Minna Manninen, Eeva Kiiskinen ja Sirpa Maanonen. Heidän lisäkseen perustavassa kokouksessa olivat Sinikka Pirinen, Kauko Pylkkänen, Tuula Janhunen, Jouko Väärä, Liisa Hypen, Jarmo Lastumäki ja Maria Mantere. Heinäkuussa 2001 kirjoitettiin yhdistyksen nimissä kirje kaupungille, jossa tehtiin virallinen anomus toimitiloista, esimerkiksi asiointi- ja hengähdystauko omaisille. Suunniteltiin loppuvuoden toiminnaksi retkiä, kirpputorin pitoa, myyjäisiä, kylpyläreissua ja teatterissa käyntejä. Yhdistyksen virallinen rekisteröitymispäivä on Ensimmäinen vuosikokous pidettiin Ensimmäinen puheenjohtaja oli Eeva Kiiskinen, sihteerinä toimi Minna Manninen ja taloudenhoitaja Sirpa Maanonen. Ensimmäiset pöytäkirjat kirjoitettiin käsin. Ensimmäisen vuoden lopussa jäseniä oli 62. Yhdistys toimi pienillä varoilla. Varoja hankittiin osallistumalla vuosittain Naisten messujen myyjäisiin, lisäksi anottiin avustuksia kaupungilta, yrityksiltä ja järjestöiltä. Vuodet 2003 ja 2004 olivat yhdistyksessä hiljaista aikaa, jolloin toiminta oli vähäistä. Syyskuussa 2004 Merja Purhonen Omaishoitajat ja Läheiset Liitosta järjesti Kyyhkylässä luennon valmisteilla olevasta omaishoitolaista. Tilaisuuden jälkeen Merja Purhonen kertoi paikalla olleelle Leena Herraselle olevansa huolissaan Mikkelin seudun omaishoitajien yhdistystoiminnan vaisuudesta. Merja Purhonen tarjosi myös Liiton apua ja aluesihteeri Maarit Thitzin tukea yhdistystoiminnan aktivoimiseen ja projektirahoituksen hakemiseen. Puheenjohtajat: Eeva Kiiskinen Leena Herranen /2006 Annikki Pursiainen 4/2006 VENE -projektilla vertaistukea ja neuvontaa Toukokuussa 2005 tehtiin Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n järjestöpäällikkö Merja Purhosen avustuksella ensimmäinen projektihakemus RAY:lle. VENE- projekti ( ) käynnistyi huhtikuussa 2006 RAY:n myönnettyä kolmivuotisen projektirahoituksen. Työntekijänä aloitti Leena Herranen. Projektin toimesta vertaisryhmien lisäksi kuntiin perustettiin myös omaishoidon yhdyshenkilöiden verkosto, joka kokoontui säännöllisesti. Tavoitteeksi tuli omaishoitokäytäntöjen yhtenäistäminen alueella, tämä tavoite ei kuitenkaan toteutunut projektin aikana. Työntekijän palkkaamisen myötä yhdistyksen toiminta oli näkyvää ja tapahtumia järjestettiin entistä enemmän. Toiminnan lisääntyminen näkyi myös jäsenmäärässä: VENE- projektin kolmen toimintavuoden aikana jäsenmäärä kolminkertaistui. 18

19 VALOT valmennusta omaishoitajille terveydenhuollossa VENE- projektin myötä omaishoitajilta tulleessa palautteessa ilmeni, että useimmat omaishoitajat joutuvat tehtäväänsä ilman valmennusta ja hyvin vähäisin tiedoin. Yhdistys lähti hakemaan uutta VALOT - projektia idealla, jossa yhteistyökumppanina on terveydenhuolto ja tavoitteena turvata omaishoitajille valmennusta jo terveydenhuollossa. RAY myönsi viisivuotisen rahoituksen VALOT -projektille ( ). Edunvalvontaa ja vaikuttamista Omaishoitajien ryhmien kautta alkoi tulla palautetta omaishoitajien tilanteesta eri kunnissa. Yhdistyksen hallitus alkoi suunnitella vaikuttamistyötä mm. tekemällä aloitteita ja tuomalla julkisuuteen tietoa omaishoitajien jaksamisesta ja vaativasta arjesta. Vain pieni osa alueen omaishoitajista oli tehnyt omaishoitosopimuksen kunnan kanssa ja saanut itselleen mm. vapaapäivät. Suuri enemmistö ei ollut tietoinen mahdollisuudestaan hakea omaishoidon tukea. Vaikuttamistyötä tarvittiin mm., kun eräässä kunnassa suunniteltiin omaishoidon tuen määrärahan poistamista budjetista. Tuon tiedon julkisuuteen tulon jälkeen panostettiin vaikuttamiseen keräämällä nimilista (1400 nimeä) ja järjestämällä mielenosoitus, jonka yhteydessä valtuuston puheenjohtajistolle ojennettiin vetoomus määrärahojen palauttamisesta. Työ tuotti tulosta ja suurin osa määrärahasta palautettiin. Omaishoitajien arkea ja elämän solmukohtia on kuvattu ansiokkaasti myös teatteriryhmä Virtapiirin esitysten kautta, jopa eri puolella Suomea. Virtapiiri-teatterityhmää hallinnoi Mikkelin Muisti ry; Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry sekä Omaiset Mielenterveystyönä Itä-Suomi ry kuuluvat taustayhteisöön. Näyttelijät ovat omaishoitajia, jotka itse kirjoittavat kokemuksiaan arjen tarinoiksi. Niissä on kuvattu haasteita, joita sairaus tuo perheeseen. Näytelmissä on tuotu näkyviin myös palvelujärjestelmien rikkonaisuutta ja sattumanvaraisuutta. Viimeisten vuosien kuluessa yhteistyö alueen kuntien kanssa on ollut tiivistä ja omaishoitajien asemaan on tullut tuntuvia parannuksia. Kahden viimeisen vuoden aikana yhdistys on ollut mukana tekemässä Mikkelin kaupungin sekä muiden yhteistyötahojen kanssa omaishoidon strategiaa kaupungille. Monissa kunnissa omaishoidon tuen määrärahoissa on tapahtunut nousua, mutta edelleen osassa kuntia ollaan tuntuvasti maan keskiarvon alapuolella. Edelleen osassa kuntia huolenaiheena ovat omaishoidon tuen määrärahojen niukkuudesta johtuvat tiukat tuen myöntämiskriteerit, lyhytaikaispaikkojen järjestyminen sekä perheiden tarpeisiin soveltuvien lomituspalvelujen sekä perheiden tarpeista lähtevien tukipalvelujen vähäisyys. Voimia retkistä, iloa juhlista Yhdistystoiminnan kohokohdiksi ovat muodostuneet yhteiset retket. Perinteeksi on muodostunut kesäisin järjestettävä teatteriretki sekä tutustumiskäynti johonkin lähialueen kohteeseen. Osallistujia retkille on ollut linja-auton täydeltä. Retkiltä on jäänyt paljon iloisia muistoja, joita on verestetty valokuvia katselemalla jäsenilloissa. Tuoreessa muistissa ovat viime kesän retket Puumalaan ja Kangasniemelle. Vuoden 2010 retki Repoveden kansallispuiston Orilammen majalle, majan erinomainen ateria ja täydellisen kauniissa auringonpaisteessa tehty veneretki Kultaisella reitillä nousevat usein puheeksi muisteltaessa menneitä tapahtumia. Retket linja-autokuljetuksineen ja ruokailuineen on pystytty järjestämään edulliseen jäsenhintaan yhdistyksen saamien lahjoitusten turvin. Myös yhteiset juhlat kuuluvat yhdistyksen tärkeisiin perinteisiin. Jokavuotinen omaishoitajaviikon juhla on jo useamman vuoden ajan järjestetty yhteistyössä Pieksämäen Omaishoitajat ry:n kanssa. Juhlia on pidetty Haukivuorella, Kangasniemellä, Mikkelissä ja Juvalla. Toinen vuosittain toistuva juhla on Puurojuhla. Juhlissa vierailee aina Matti Saksan näköinen joulupukki. Puuron on tarjonnut usein sairaalasielunhoito. Yhteistyötä ja verkostoitumista Yhdistys on pyrkinyt verkostoitumaan laajasti ja tekemään yhteistyötä monien eri tahojen kanssa. Mm. seurakunnat ovat olleet tärkeitä yhteistyökumppaneita; virkistyspäivät ovat tulleet monelle omaishoitajalle suureen tarpeeseen. Yhdistys on ollut mukana perustamassa Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry:tä ja on sen jäsen. Yhteistyössä 29 järjestön kanssa on Mikkeliin saatu järjestötalo sekä RAY:n rahoittama VETO- projekti, joka on järjestänyt mm. yhdistystoimijoille koulutusta sekä työnohjauksellisia ryhmiä vertaistukiryhmien vetäjille. Yhteistyötä on tehty muiden omaishoitoyhdistysten, erityisesti Pieksämäen Omaishoitajat ry:n, Mikkelin Muisti ry:n ja Omaiset Mielenter 19

20 veystyön tukena Itä-Suomi ry:n kanssa. SPR:n Omava-hankkeesta on saatu mm. avustaja-apua yhdistyksen retkille. Etelä- Savon Omaishoitoverkoston toiminnassa on tavoitteeksi otettu vaikuttaminen ja omaishoitostrategian saaminen kaikkiin alueen kuntiin. Omaishoitoverkosto on tehnyt kyselyjä kuntien työntekijöille ja päättäjille kuntien omaishoitokäytännöistä sekä järjestänyt seminaarin. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry on antanut tukea paikallisyhdistykselle mm. aluesihteerin toiminnan kautta. Yhteistyötä on tehty myös paikallisten yritysten kuten Kyyhkylän kuntoutuskeskuksen ja Pelakuun kanssa. Itä- Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kanssa on järjestetty lukuisia koulutustilaisuuksia. Alueen kuntien sosiaali- ja terveystoimen ammattihenkilöstön kanssa yhteistyö on ollut tiivistä. Mikkelin Ammattikorkeakoulun ja Mikkelin Ammatti- instituutin opettajien ja opiskelijoiden kanssa yhteistyö on ollut monipuolista. Opiskelijoiden opinnäytetyöt ja haastattelut ovat antaneet kuvaa omaishoitoperheiden arjesta. Virkistyspäivissä ja -tapahtumissa opiskelijat ovat olleet arvokas voimavara ja osallistuneet ohjelman järjestämiseen sekä tapahtumien vetämiseen. Osa opiskelijoista on käynyt toimistolla pitämässä hyvinvointiryhmiä ja luentoja omaishoitajille. Vapaaehtoistyötä ja varainhankintaa Kantava voima yhdistyksessä on suuri vapaaehtoisten joukko. Vapaaehtoiset tekevät käsitöitä, osallistuvat naistenmessuihin, vetävät vertaisryhmiä, järjestävät arpajaisia ja myyjäisiä, hoitavat jäsenrekisteriä ja postitusta. Käsitöitä ja muuta vapaaehtoistyötä ovat tehneet hyvin monet omaishoitajat vuosien varrella eikä kaikkien nimiä pysty kokoamaan tähän. Kiitokset kaikille aktiivisille osallistujille, mm. Liisa Hypen, Jouko Väärä, Sinikka Pirinen, Eeva Otranen, Elina Väänänen, Liisa Manninen, Liisa Pohjavirta, Raija Pöyry, Pirkko Tiusanen, Marjatta Pursiniemi, Raija Pehkonen, Annikki Suomalainen ja Annikki Haikarainen. Merkittävän työpanoksen yhdistyksen toimintaan ovat antaneet myös hallituksen jäsenet sekä sihteerinä toimiva Raili Rantanen. Vertaistukiryhmien vetäjät Raili Rantanen, Pirjo Luukkonen, Timo Marttinen, Lea Liukkonen, Pia Mantila, Ulla-Maija Hokkanen, Maaret Marttinen, Maarit-Hannele Sutinen, Jaana Viitikka, Sinikka Pirinen, Liisa Pohjanvirta, Eeva Otranen, Yrjö Puhakka, Tuula Huotari ja Terttu Leppänen ovat mahdollistaneet ryhmien kokoontumisen. Monet omaishoitajat ovat mukana yhdistystyössä oman vaativan omaishoitotilanteen rinnalla. Osa jatkaa yhdistyksessä työtään, vaikka oma hoivatilanne on päättynyt. Toimistolla on vuosien myötä ollut luentosarjoja, kädentaitoryhmiä ja omaishoitajien vapaamuotoisena tapaamispaikkana omaishoitajakahvila. Omaishoitajille on annettu ohjausta ja neuvontaa sekä autettu mm. lomahakemusten tekemisessä. Retkiä, juhlia, kokouksia ja muuta toimintaa on ansiokkaasti tallentanut perinnekuvaaja, omaishoitaja Teuvo Putkonen vuodesta 2006 alkaen. Ottamansa valokuvat Teuvo on lahjoittanut yhdistyksen käyttöön. Yhdistysväki on kiitollinen Teuvon tekemästä merkittävästä tallennustyöstä. Yhdistyksen työntekijät ja toimitilat Yhdistyksen ensimmäinen palkattu työntekijä oli VENE-projektin toiminnanohjaaja Leena Herranen v Leena jatkoi projektin päätyttyä VALOT- projektin toiminnanohjaajana. Syksyllä 2009 projektiin palkattiin osaaikainen projektityöntekijä Maarit Väisänen. Työntekijöiden työnohjauksesta on huolehtinut Raija Kotilainen. Toimistotöihin yhdistys ja projektit ovat saaneet apua Omaiset Mielenterveystyön tukena Itä-Suomi ry:n ja Mikkelin Muisti ry:n yhdessä palkkaamalta toimistotyöntekijältä, joka on ollut tärkeä apu päivittäisessä työssä. Työntekijöinä ovat olleet Tuula Närhi, Marjo Puttonen, Heli Pietiäinen sekä Sirpa Kääriäinen. Yhdistyksen ensimmäinen toimisto oli vuodesta 2006 alkaen Otavankatu 18 tiloissa. Vuonna 2010 yhdistys muutti yhdessä Mikkelin Muisti ry:n ja Omaiset Mielenterveystyön tukena Itä-Suomi ry:n kanssa osoitteeseen Savilahdenkatu 18 A 4. Toimitilojen vuokraamiseen on saatu avustusta Mikkelin kaupungilta. Työ jatkuu Yhdistys on 10 -vuotias eli vasta lapsuusvaiheessa. Se on kuitenkin ollut varsin touhukas ja osallistuva, mutta paljon haasteita jää kohdattavaksi vielä nuoruusvuosien aikana. Toivomme, että mahdollisimman moni uusi omaishoitaja löytää tien yhdistykseen, saa tietoa ja vertaistukea sekä innostuu osallistumaan yhdistyksen toimintaan omalla osaamisellaan ja panoksellaan. Omaishoitajat ovat tärkein voimavara koko yhdistystoiminnassa. Tehtävää on vielä jäljellä, jotta omaishoidon arvo osana kunnallista palveluketjua tunnustetaan ja myös omaishoitajien omat tarpeet otetaan huomioon perheitä tuettaessa. Yhdistyksen hallitus kiittää lämpimästi kaikkia toimintaamme vuosien varrella tukeneita! 20

Yhdistyksen historiikkia

Yhdistyksen historiikkia 1 Yhdistyksen historiikkia Omaishoitajien kerhotoiminta alkoi Mikkelissä 1994 Syksyllä 1994 järjestettiin omaishoitoilta Mikkelin Päiväkeskuksessa. Paikalla oli väkeä salin täydeltä. Tilaisuuden puheenjohtajana

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset Maarit Väisänen OMAISHOITO MIKKELISSÄ Valtakunnallisiin arvioihin perustuen Mikkelissä on n. 3000 omaishoitajaa,

Lisätiedot

Mitä paikallisyhdistykset ja omaishoitajat odottavat tulevaisuudelta. Annikki Pursiainen, pj Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 30.8.

Mitä paikallisyhdistykset ja omaishoitajat odottavat tulevaisuudelta. Annikki Pursiainen, pj Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 30.8. Mitä paikallisyhdistykset ja omaishoitajat odottavat tulevaisuudelta Annikki Pursiainen, pj Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 30.8.2013 Etelä-savolaisten toiveiden tynnyrissä Tulevaisuuden odotuksia

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET perusturvaltk 17.3.2015 LIITE 2. PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET 1 SÄÄDÖKSET 1.1 Ohjaava lainsäädäntö - Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidontuesta (937/2005). -

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistyksen hallitus Toiminnankoordinaattori OMA Hoivapalvelu Oy:n

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Yhteinen Polku hanke 2009-13

Yhteinen Polku hanke 2009-13 Yhteinen Polku hanke 2009-13 Omaishoitoperheen varhaisen tunnistamisen ja tukemisen malli Joensuun seudulle Omaisyhteistyö seminaari 30.1.2013 Joensuu http://www.jelli.fi/yhteinen-polku-minakoomaishoitaja/tapahtumat-koulutukset

Lisätiedot

Paikallis- yhdistyksemme kuulumisia

Paikallis- yhdistyksemme kuulumisia Paikallis- yhdistyksemme kuulumisia Neuvottelupäivät Rantasipi Laajavuoressa Jyväskylässä to 20. pe 21.8.2015 Marianne Lind Hiiden seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Toimintamme ydin Kansalais- ja järjestötoiminta

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT

HOITO- JA HOIVAPALVELUT Hoito- ja hoivapalvelut Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT IKÄIHMISTEN OMAISHOITO Myöntämisperusteet Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä PL 4 (Meijerikatu 2) 74101 Iisalmi Puhelinvaihde (017) 272

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME?

OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME? OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME? Läheiseni on sairastunut, tulevaisuus huolestuttaa minua, mistä saisin tietoa? Tuetko ja avustatko läheistäsi arjessa? Ethän jää pohtimaan asioita yksin, vaan tule

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014

Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014 Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014 Omaishoidon tuki Sosiaalityöntekijä omaishoitoperheen tukena Sosiaalityöntekijä Marjaana Elsinen Seinäjoen keskussairaala Omaishoidon sanastoa omaishoito: vanhuksen,

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14

Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14 Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14 Neuvoja, neuvoja omaishoitajuus oli minulle aivan uusi asia. En ollut varmaan edes kuullut koko sanaa. Työikäinen puoliso-omaishoitaja Kun omaishoitajuus

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Snellmaninkatu 3 B, Lappeenranta (ent. asemapäällikön talo) Toimisto avoinna klo 9.00-13.00 tai sopimuksesta Puh. 040 587 2451 Sähköposti:

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Lähellä ja tukena 16.4.2015 Ylihärmä Aluevastaavat Sari Havela ja Pia Järnstedt

Lähellä ja tukena 16.4.2015 Ylihärmä Aluevastaavat Sari Havela ja Pia Järnstedt Lähellä ja tukena 16.4.2015 Ylihärmä Aluevastaavat Sari Havela ja Pia Järnstedt Omaishoito? Omaishoito ja vanhuspalvelulaki Omaishoitoa tuetaan pääasiassa omaishoitolain ja sosiaalihuoltolain perusteella

Lisätiedot

Liite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN

Liite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN Liite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. SAS työryhmän tehtävät... 1 3. Asumispalvelun hakeminen, asiakkaan

Lisätiedot

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa MAARIT VÄISÄNEN PROJEKTIVASTAAVA VALOT HANKE MIKKELIN SEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY Tärkeämpää kuin ongelman ratkaiseminen on ongelman

Lisätiedot

asettavat vaatimuksia monimuotoiselle ja yksilölliselle tukemiselle Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 1 www.omaishoitajat.fi

asettavat vaatimuksia monimuotoiselle ja yksilölliselle tukemiselle Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 1 www.omaishoitajat.fi Laitoshoitoa vähennetään Tavoitteena, että laitoshoidossa vain 3 % yli 75 vuotiaista omaishoidon tarve kasvaa omaishoitoa ei tueta riittävästi Omaishoidon tuen saajia 39.000; kustannukset noin 170miljoonaa

Lisätiedot

Lakeuden Omaishoitajat ry YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011)

Lakeuden Omaishoitajat ry YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011) YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011) OMAISHOITAJA - RESURSSI VAI YHTEISTYÖKUMPPANI? Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa - kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖJEN TUKI RY

ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖJEN TUKI RY ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖJEN TUKI RY Etelä-Savon ADHD-, Autismi- ja Dysfasiayhdistys ry Etelä-Savon Aivovammayhdistys ry Etelä-Savon CP-yhdistys ry Etelä-Savon Meniere-yhdistys ry Etelä-Savon

Lisätiedot

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen Muistipolku Tämä esite on tarkoitettu muistisairaille ja heidän läheisilleen. Esitteeseen on kirjattu palveluita, joita sairastunut voi tarvita sairautensa eri vaiheissa. Esite auttaa valitsemaan jokaiselle

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.11.2009 lähtien

OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.11.2009 lähtien Sosiaalityö- ja perhepalvelut/vammaispalvelut OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.11.2009 lähtien Pitkäaikaissairaat tai vammaiset lapset ja nuoret alle 18 vuotta, sekä yli 18-vuotiaat kehitysvammaiset

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Keskeisimmät toimintamuodot Hyvinvointi -75 päivät Kunnon

Lisätiedot

OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA

OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA Päivitetty 27.1.2015 1. LAINSÄÄDÄNTÖ Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidon tuesta (2.12.2005/937 ja 950/2006). Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Omaishoidon tuki Laki omaishoidon tuesta (2.12.2005/937) lakisääteinen sosiaalipalvelu,

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMINEN Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaa kunta. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen,

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

ELÄMÄÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JÄLKEEN

ELÄMÄÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JÄLKEEN ELÄMÄÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JÄLKEEN OMAISYHTEISTYÖN SEMINAARI JOENSUU 30.1.2013 Helvi Janhunen, Projektipäällikkö Etelä-Savon Sairaanhoitopiiri Altti-projekti AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN 1 LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN (Laki omaishoidontuesta 2.12.2005/937) Omaishoidon tuen sisältö: Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnan esittely

Yhdistyksen toiminnan esittely Yhdistyksen toiminnan esittely Oulun Seudun yhden Vanhemman Perheet ry on valtakunnallisen Yhden Vanhemman Perheiden liitto ry:n jäsenyhdistys joka toimii Oulun seudulla, pitäen sisällään seuraavat kunnat

Lisätiedot

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015 Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi OIVA keskus Miia Autiomäki 18.2.2015 20.2.2015 Johdon tukipalvelut vastuualuejohtaja Anssi Niemelä Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen/ OIVA-keskus

Lisätiedot

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY Omaishoidontuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidetavalle läheisen henkilön avulla.

Lisätiedot

ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015

ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015 Epäily muisti-ongelmasta ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015 Muistiasiakkaan (+65) palvelupolku Keski-Pohjanmaalla LUONNOS 13.3.2015 Asiakas ja läheiset Ennakoiva työ Daalia/Ikäneuvola/palveluohjaus/infot

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013)

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) :n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) Sisällysluettelo Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 2 Strategiatyö Omaishoitajat ja Läheiset liitossa Toiminta-ajatus Toimintaa

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS/ Lapset, kehitysvammaiset

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS/ Lapset, kehitysvammaiset 1(6) Hakemus saapunut Kotikäynti Tiimin käsittely Hoidettavan henkilötiedot Nimi Lähiosoite Henkilötunnus Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Lähiomainen, nimi ja puhelinnumero Asumistiedot Asunto

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

OMAISHOITAJAN TUEN TARVE

OMAISHOITAJAN TUEN TARVE MAISHIDN UKIMALLI Lähellä tuki-projekti 2010-2012 PAS MAISHIILANEIDEN UNNISAMISEEN ARVIINIIN SEKÄ HJAAMISEEN Satakunnan maishoitajat ja Läheiset ry, 2012 1 MAISHIAJAN UEN ARVE Mistä tunnistaa alkavan omaishoitotilanteen?

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNTA Sosiaalilautakunta 16.02.2009 OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT

TUUSNIEMEN KUNTA Sosiaalilautakunta 16.02.2009 OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT Sos. ltk. 5 Vuonna 2008 Tuusniemellä on maksettu omaishoidon tukea kaikkiaan 40 henkilölle, joista muutama on ollut kehitysvammainen ja sotainvalidi. Omaishoidon tuki on porrastettu

Lisätiedot

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Sisällys LUKIJALLE... 11 PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Elätehoito, ruotuhoito ja vaivaistalot... 15 Perhehoito ja lastenkodit... 16 Perhehoitajalaki... 17 Perhehoito nykyisin...

Lisätiedot

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Merja Kaivolainen, koulutus- ja kehittämispäällikkö

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset

Lisätiedot

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf Uudelle polulle Omaishoitajako. Kuka hän on? Mitä hän tekee? Hän nostaa, kantaa, pesee, pukee, syöttää, juottaa. Touhuaa päivät, valvoo yöt. Hän itkee, rukoilee, nauraa, laulaa. Hän väsyy tiuskii, komentaa.

Lisätiedot

Yhdessä ain rinnakkain. Harry Forsblom

Yhdessä ain rinnakkain. Harry Forsblom Yhdessä ain rinnakkain 1 Forssan Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n toiminta käynnistyi 7.10.2004. Yhdistyksen toiminta-alueena ovat tällä hetkellä kaupungeista Forssa ja Somero sekä kunnista Jokioinen,

Lisätiedot

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *

Lisätiedot

Hakija Tarkoitus Anottu summa Saanut v.2013 Esitys Lieksan Kuuloyhdistys ry

Hakija Tarkoitus Anottu summa Saanut v.2013 Esitys Lieksan Kuuloyhdistys ry 1 AVUSTUKSET 2014 toiminta-avustukset Lieksan Kuuloyhdistys ry jäs. 147 Yhdistys toimii alueensa kuulonhuollon hyväksi jakaen tietoutta apuvälineistä ja niiden käytöstä sekä ohjaten jäseniään hakemaan

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Pirkanmaan Muistiyhdistys ry:n alaosasto

Pirkanmaan Muistiyhdistys ry:n alaosasto Pirkanmaan Muistiyhdistys ry:n alaosasto Perustettu 10.12.1996 Huittisissa Huittinen Vammala Äetsä alaosasto 1996-2008 Huittinen Sastamala alaosasto 2009 Huittisten Muistiyhdistyksenä 1.1.2010 Käytetään

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista 2008-2013 Tea Viljanen Projektivastaava Syömishäiriöliitto-SYLI ry ENSISYLI -projekti 1 Projektin toimialue Liiton jäsenyhdistykset 2013: Pohjois-Suomen syömishäiriöperheet

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Palveluvaliokunta Raija Inkala 15.10.2014 PERHEHOIDOSTA YLEISTÄ tarkoitetaan henkilön hoidon, hoivan tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Heinolan kaupunki/ Heinolan kotihoito. Sosiaali- ja terveystoimi Rauhankatu 3 18100 Heinola puh. (03) 84 930

Heinolan kaupunki/ Heinolan kotihoito. Sosiaali- ja terveystoimi Rauhankatu 3 18100 Heinola puh. (03) 84 930 Kotona paras Heinolan kaupunki/ Heinolan kotihoito Sosiaali- ja terveystoimi Rauhankatu 3 18100 Heinola puh. (03) 84 930 Kotihoidon organisaatio: Kotihoidon johtaja Marjatta Lahti kotihoidon ohjaaja Tuija

Lisätiedot

Kaarinan kaupunki Kaupunginhallitus 1 (6) Hyvinvointipalvelut 1.12.2014, Liite 235/2014 Omaishoito

Kaarinan kaupunki Kaupunginhallitus 1 (6) Hyvinvointipalvelut 1.12.2014, Liite 235/2014 Omaishoito Kaarinan kaupunki Kaupunginhallitus 1 (6) Hyvinvointipalvelut 1.12.2014, Liite 235/2014 Omaishoito P PERUSTURVALAUTAKUNTA 21.10.2014 Perusturvalautakunta 24.2.2015 11 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut

Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut 1(9) Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut 2(9) SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ OMAISHOIDON TUESTA 3 2 OMAISHOIDON TUEN HAKEMINEN 4 3 OMAISHOIDON SOPIMUS 5

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen Leija-hanke 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen YVPL Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Olemme lastensuojelujärjestö Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry on lastensuojelujärjestö,

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10 Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10 Omaishoidon nykytilanne Laki omaishoidon tuesta voimaan 1.1.2006 Omaishoidon tuki on hoidettavan

Lisätiedot

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja?

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Kunnan muistihoitajat ja -koordinaattorit Muistihoitajat ja -koordinaattorit ovat muistisairaan ja hänen perheensä tukemiseen koulutettuja terveydenhuollon ammattilaisia.

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot