HEINI LUOSTARINEN AURINKOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN SÄHKÖNTUOTAN- NOSSA KESÄASUNNOLLA SELVITYS ASIAKKAALLE. Kandidaatintyö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HEINI LUOSTARINEN AURINKOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN SÄHKÖNTUOTAN- NOSSA KESÄASUNNOLLA SELVITYS ASIAKKAALLE. Kandidaatintyö"

Transkriptio

1 HEINI LUOSTARINEN AURINKOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN SÄHKÖNTUOTAN- NOSSA KESÄASUNNOLLA SELVITYS ASIAKKAALLE Kandidaatintyö Tarkastaja: lehtori Aki Korpela Tarkastettavaksi jätetty:

2 II TIIVISTELMÄ TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Sähkötekniikan koulutusohjelma LUOSTARINEN, HEINI: Aurinkoenergian hyödyntäminen sähköntuotannossa kesäasunnolla selvitys asiakkaalle Kandidaatintyö, 24 sivua, 3 liitesivua Syyskuu 2009 Pääaine: Vaihtoehtoiset sähköenergiateknologiat Tarkastaja: lehtori Aki Korpela Avainsanat: Hajautettu sähköntuotanto, aurinkoenergia, aurinkokenno, aurinkopaneeli, kesäasunnon sähköntuotanto Suomi on uusiutuvan energian hyödyntämisessä yksi Euroopan Unionin kärkimaista mutta aurinkoenergian käyttö maassamme on melko vähäistä. Kuitenkin auringon vuosittaisen säteilyn määrä Suomessa on lähes sama kuin Keski-Euroopassa. Aurinkoenergian käytön maassamme voikin olettaa kasvavan. Siksi myös tämän työn asiakas haluaa selvittää aurinkoenergian hyödyntämisen mahdollisuuksia kesä-asunnollaan. Tämän kandidaatintyön tavoitteena on määrittää asiakkaan tarpeet ja sovittaa ne tarjolla oleviin vaihtoehtoihin sekä selvittää eri vaihtoehtojen kustannukset. Työssä on tarkoitus pohtia myös sitä, millaisia ominaisuuksia asiakkaan aurinkosähköjärjestelmässä tulisi olla. Työssä esitellään sekä aurinkoenergiaa yleisesti että aurinkosähkön teoriaa. Esille tuodaan myös erilaisten aurinkosähköjärjestelmätyyppien eroja ja niiden toteutusta. Asiakkaan tarpeita kartoitettaessa on menetelmänä käytetty kyselyä. Kyselyn tulosten perusteella selvitetään asiakkaan sähkönkulutuksen jakautumista eri kulutuskohteiden kesken. Näin saadaan määritettyä asiakkaalle parhaiten soveltuva aurinkosähköjärjestelmä. Asiakkaan tarpeiden pohjalta tutustutaan eräisiin Suomessa toimiviin yrityksiin, jotka toimittavat aurinkosähköjärjestelmiä. Työssä esitellään tarkemmin kahdeksan yritystä, joiden tuotteita ja hintoja verrataan toisiinsa. Asiakkaan tarpeita ja tarjolla olevia aurinkosähköjärjestelmiä verrattaessa todettiin, ettei koko sähkönkulutuksen kattaminen aurinkosähköllä ole järkevä tavoite. Asiakkaan suuren sähkönkulutuksen vuoksi aurinkosähköjärjestelmän kustannukset eivät ole verrattavissa saavutettavaan hyötyyn. Mikäli asiakas haluaa tutustua aurinkosähkön käyttöön kesäasunnollaan käytännössä, hänelle suositellaan pienempää ja kohteen muusta sähköjärjestelmästä erillistä aurinkosähköjärjestelmää, jolla pyrittäisiin kattamaan muun muassa valaistus kohteen päärakennuksen ulkopuolisissa rakennuksissa. Asiakkaalle on toimitettu selvityksestä raportti, josta käyvät ilmi selvityksessä käytetyt menetelmät, todetut vaihtoehdot ja suositeltavat toimenpiteet.

3 III ALKUSANAT Tämä kandidaatintyö on tehty Tampereen teknillisen yliopiston elektroniikan laitokselle, sähkömagnetiikan yksikölle. Työ on tehty kesän ja alkusyksyn 2009 aikana. Kiitän työni ohjaajaa Aki Korpelaa neuvoista niin itse asiaan kuin tekstin viilaukseenkin liittyen. Kiitän myös Jouni Pylvänäistä ja Esa Tapanaista asiantuntija-avusta liittyen aurinkopaneeleihin ja sähköverkkoon sekä Pekka Luostarista ohjauksesta raportinkirjoituksessa. Lopuksi kiitokset perheelleni ja muille, jotka tukivat minua työn suorituksessa. Tampereella Heini Luostarinen

4 IV SISÄLLYS 1. Johdanto Aurinkoenergia Aurinkokennon toiminta Aurinkokennot ja aurinkopaneelit Aurinkoenergia lämmöntuotannossa Aurinkoenergia sähköntuotannossa Tarkasteltava kohde Yleinen esittely Kohteen ulkoinen kuvaus Asiakkaan aikaisemmat energiaratkaisut Kohteen sähkönkulutus Vaihtoehtojen määrittely Palveluntarjoajat Aurinkosähköjärjestelmien vertailu Sähkötehon määrä Aurinkosähköjärjestelmän liittäminen sähköverkkoon Valitun yrityksen ja järjestelmien esittely sekä kustannusten kartoitus Järjestelmien yleinen esittely Järjestelmien kustannukset ja takaisinmaksuajat Järjestelmien huoltotarve Järjestelmien asennus Suositellut ratkaisut ja jatkokehitysmahdollisuudet Yhteenveto...23 Lähteet...25 Liitteet...27

5 V TERMIT JA NIIDEN MÄÄRITELMÄT a-si CdTe CIS DSSC GaAs Invertteri Wp Amorfinen pii, toisen sukupolven aurinkokennon valmistusmateriaali. Amorfisella aineella ei ole säännöllistä kiderakennetta. Epäpuhdasta amorfista piitä saadaan esimerkiksi kuumentamalla kaliumia piitetrafluoridin kanssa. Kadmiumtelluridi, toisen sukupolven aurinkokennon valmistusmateriaali. Tämä on kadmiumin ja telluurin muodostama yhdiste, joka kuuluu kemiallisilta ominaisuuksiltaan puolijohteisiin. Kupari-indiumdiselenidi, toisen sukupolven aurinkokennon valmistusmateriaali. Tämä on kuparin, indiumin ja seleenin yhdiste, joka kuuluu kemiallisilta ominaisuuksiltaan puolijohteisiin. Yhdisteessä voi olla mukana myös galliumia. Dye-Sensitized Solar Cell, kolmannen sukupolven aurinkokennoihin lukeutuva väriaineaurinkokenno. Väriaineaurinkokennot ovat ohutkalvotekniikalla toteutettuja ja niiden valmistuskustannukset ovat huomattavasti matalammat verrattuna perinteiseen piipohjaiseen aurinkokennoon. Galliumarsenidi, toisen sukupolven aurinkokennon valmistusmateriaali. Tämä on galliumin ja arseenin muodostama yhdiste, joka kuuluu kemiallisilta ominaisuuksiltaan puolijohteisiin. Invertteri, eli vaihtosuuntaaja on elektroninen laite, joka muuttaa tasajännitettä/virtaa vaihtojännitteeksi/virraksi. Watt peak, huipputehon yksikkö, jolla kuvataan aurinkopaneelien tehoa.

6 1 1. JOHDANTO Uusiutuvien energiamuotojen käyttö energianlähteenä on kasvanut voimakkaasti ja sen odotetaan kasvavan jatkossakin. Tähän vaikuttaa niin öljyn nouseva hinta kuin myös huoli ympäristömme tilasta. Kokonaisenergiankulutuksesta Suomessa vuonna 2005 uusiutuvien energiamuotojen osuus oli 23,2%, kun vuonna 2007 osuus oli jo 25%. Suomessa käytetyin uusiutuvan energian muoto on bioenergia, jota saadaan tyypillisesti puusta ja puuperäisistä jätepolttoaineista. Bioenergian osuus vuonna 2007 oli noin 83% uusiutuvan energian kokonaistuotannosta. Vesivoimaa käytetään toiseksi eniten, sen osuuden ollessa noin 14%. Jäljelle jäävään, hieman alle neljään prosenttiin, lukeutuvat tuuli- ja aurinkoenergia, lämpöpumput, biokaasu sekä kierrätyspolttoaineet. [1; 2] Vaikka Suomi kuuluukin uusiutuvan energian hyödyntämisessä Euroopan Unionin kärkimaihin, on aurinkoenergian hyödyntäminen maassamme vähäistä. Mielenkiintoa aurinkoenergiaan laskee muun muassa järjestelmien korkea hinta ja aurinkosäteilyn kausiluonteisuus. Auringon vuosittaisen säteilyn määrä Suomessa on kuitenkin lähes sama kuin Keski-Euroopassa ja kesällä pitkät päivät sopivat erinomaisesti aurinkoenergian hyödyntämiseen. [3] Suomessa aurinkoenergian hyödyntäminen on keskittynyt pääasiassa kohteisiin, jotka eivät muuten ole yhteydessä sähköverkkoon. Esimerkiksi Saksassa aurinkoenergian käyttöön on panostettu huomattavasti enemmän ja aurinkosähköjärjestelmiä on asennettu yli tuhatkertainen määrä (yli 5500 kw) [4]. Keski-Euroopan runsaampi aurinkoenergian hyödyntäminen Suomeen verrattuna selittyy muun muassa valtioiden tukitoimilla. Esimerkiksi Italiassa ja Saksassa sähköyhtiöt ovat velvollisia ostamaan kuluttajan aurinkopaneeleilla tuottaman sähkön, joka jää kuluttajalta yli. Kuluttajan on siis taloudellisesti kannattavaa sijoittaa aurinkosähköjärjestelmään ja mitoittaa se siten, että sähköä tulee tuotetuksi enemmän kuin kohteessa on kulutusta. Näin järjestelmä tuottaa kuluttajalle voittoa. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli vuoden 2007 lopussa kesäasuntoa [5]. Näistä sähköverkkoon yhteydessä vuoden 2003 lopussa on ollut noin 70% mutta sähköä tuotettiin myös aurinkopaneeleilla ja generaattoreilla, joten todellisuudessa sähköistettyjä kesäasuntoja oli yli 80% [6]. Aurinkoenergian hyödyntäminen lisääntyy niin yritysten panostaessa suurempiin aurinkovoimalayksiköihin kuin myös pienasiakkaiden kasvavan kiinnostuksen ansiosta. Siksi myös tämän kandidaatintyön asiakas halusi kartoittaa mahdollisuudet aurinkosähkön hyödyntämiseksi myös heidän kesäasunnollaan.

7 2 Tämän kandidaatintyön aiheena on aurinkosähkön hyödyntäminen energiantuotannossa asiakkaan kesäasunnolla. Tavoitteena on määrittää asiakkaan tarpeet ja sovittaa ne tarjolla oleviin vaihtoehtoihin. Näin ollen tulisi löytää asiakkaalle parhaiten sopiva ratkaisu ja määrittää ratkaisun kustannukset. Työssä on tarkoitus pohtia myös sitä, onko aurinkosähköjärjestelmä paras mahdollinen uusiutuvan energian hyödyntämismenetelmä asiakkaalle. Asiakkaalle tullaan esittämään ratkaisuehdotuksen lisäksi myös mahdollisia jatkokehitysvaihtoehtoja, joita käsitellään tämän dokumentin luvussa 5.5. Tässä dokumentissa käsitellään myös aurinkoenergiaa yleisesti. Tarkoituksena on esittää aurinkoenergian toimintaperiaatteita sekä selvittää hyödyntämismahdollisuuksia pienasiakkaan näkökulmasta. Luvussa 2 esitellään aurinkoenergian teoriaa ja aurinkoenergiaa sähköntuotannon näkökulmasta. Luku 3 esittelee tarkasteltavan kohteen ja asiakkaan tarpeet tarkemmin. Luvussa 4 selvitetään, mistä aurinkosähköjärjestelmiä on mahdollista hankkia ja millaisia järjestelmiä on tarjolla. Luvussa 5 perehdytään tarkemmin valitun järjestelmän ominaisuuksiin sekä suunnitelman toteutukseen.

8 3 2. AURINKOENERGIA Aurinkoenergialla tarkoitetaan auringon säteilyyn sitoutunutta energiaa. Auringon säteily mahdollistaa elämän maapallolla ja antaa energian luonnon prosesseille. Se on uusiutuva energianlähde eikä siitä suoraan synny päästöjä. Päästöttömyyttä arvioidessa tulee kuitenkin ottaa huomioon laitteiden valmistuksesta ja järjestelmien kuljetuksesta ja asennuksesta syntyvät päästöt. Epäsuoralla aurinkoenergialla tarkoitetaan käytännössä kaikkia muita energiamuotoja, paitsi suoraa aurinkoenergiaa ja ydinenergiaa. Myös maahan lämpönä sitoutunut energia luetaan aurinkoenergiaksi, kun ollaan tarpeeksi lähellä maan pintaa. Satojen kilometrien syvyydessä puhutaan jo geotermisestä energiasta, joka on lähtöisin maan sisuksen reaktioiden tuottamasta lämmöstä eikä auringosta. Arvioidaan, että jos maahan tuleva aurinkoenergia saataisiin kokonaisuudessaan hyödynnetyksi, riittäisi kahden tunnin säteilymäärä kattamaan koko maapallon vuotuisen energiantarpeen [3] Aurinkokennon toiminta Aurinkokennon toiminta perustuu valosähköiseen ilmiöön. Valosähköinen ilmiö tarkoittaa sähkömagneettisen säteilyn, eli tässä tapauksessa auringon säteilyn, fotonien ja aineen elektronien välistä vuorovaikutusta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että aineessa oleva elektroni voi saada fotonista niin paljon energiaa, että sen on mahdollista irrottautua atomiytimen vetovoimasta. Tämä siirtynyt energia saadaan aurinkokennon rakenteen ansiosta hyödynnettyä jännitteenä ja sähkövirtana. [7] Sähkövirran merkittävä tuotanto alkaa, kun aurinko nousee horisontin yläpuolelle. Kun yhdistetään tämä ominaisuus ja Suomen kesän pitkät päivät, on aurinkoenergian hyödyntämiseen panostaminen kesäasunnoilla perusteltua. Olosuhteilla onkin huomattava merkitys aurinkokennojen toimintaan. Pilvet taittavat auringon säteilyä ja tummat sadepilvet vähentävätkin maahan saapuvaa auringon säteilytehoa noin 75%. Havainnollistuksena voidaan todeta, että aurinkoisena päivänä esimerkiksi 125 watin (W) aurinkopaneelin tuottama sähköenergia on noin 0,8 1 kilowattituntia (kwh), kun puolipilvisenä päivänä se on noin 0,4 0,6 kwh. Säteilytehon lisäksi aurinkokennon toimintaan vaikuttaa alentavasti myös sen lämpötila. Aurinkokennon lämpötilaa nostaa se, että osa auringon säteilyn fotonien energiasta muuttuu lämpöenergiaksi. Myös osa aurinkokennolla syntyvästä sähköenergiasta muuttuu aurinkokennon fyysisten ominaisuuksien takia lämpöenergiaksi. [7]

9 Aurinkokennot ja aurinkopaneelit Markkinoilla myytävät aurinkokennot ovat yleisimmin, noin 90% myydyistä, niin kutsuttuja ensimmäisen sukupolven aurinkokennoja, jotka on valmistettu yksikiteisestä tai monikiteisestä piistä. Yksikiteisen piin valmistusprosessiin kuuluu monia vaiheita, mikä nostaa kustannuksia. Monikiteisen piin hyötynä on se, että sitä voidaan käyttää aurinkokennoissa epäpuhtaampana, jolloin kustannukset laskevat. Huonona puolena monikiteisesessä piissä voidaan pitää sitä, että sähkövirran kulkua voivat häiritä kiteiden väliset rajat. Piin työstämiseen aurinkokennoiksi ei tämän työn puitteissa perehdytä tämän yksityiskohtaisemmin. [7] Näiden ensimmäisen sukupolven piiaurinkokennojen vahvuutena on niiden toiminnallinen luotettavuus ja pitkälle kehitetyt valmistusmenetelmät. Heikkoutena voidaan pitää korkeita valmistuskustannuksia ja aurinkokennojen paksuutta. Piistä valmistetut aurinkokennot vaativat auringon säteilyn fotonien absorboitumiseen noin 100 mikrometrin (µm) paksuuden. Käytännössä nämä ovat kuitenkin paksuudeltaan µm. [7] Piistä valmistettujen aurinkokennojen lisäksi saatavilla on myös ohutkalvotekniikalla toteutettuja aurinkokennoja. Näitä kutsutaan myös toisen sukupolven aurinkokennoiksi. Ne poikkeavat ensimmäisen sukupolven aurinkokennoista siten, että ne ovat huomattavasti ohuempia ja elastisempia rakenteeltaan. Fotonien absorboitumiseen tarvittava paksuus on yhden mikrometrin luokkaa. Valmistusaineina toisen sukupolven aurinkokennoissa ovat muun muassa galliumarsenidi (GaAs), kadmiumtelluridi (CdTe), kupariindiumdiselenidi (CIS) sekä amorfinen pii (a-si). [7] Lisäksi paljon kehitystyötä tehdään niin kutsuttujen kolmannen sukupolven aurinkokennojen parissa, jotka pohjautuvat nanotekniikkaan. Näistä tällä hetkellä tutkituin on väriaineaurinkokenno (DSSC), jossa auringon säteilyn fotonit absorboituvat puolijohdemateriaalin pintaan kiinnittyneissä väriainemolekyyleissä. Väriainemolekyyleistä siirtyy elektroneja puolijohteeseen. Aurinkokennojen kehityksessä pitkän aikavälin tavoitteena on kehittää aurinkokenno, jolla olisi mahdollisimman hyvä hyötysuhde ja silti mahdollisimman edullinen hinta. [7] Aurinkopaneeli koostuu yleensä sarjaankytketyistä aurinkokennoista, joita esimerkiksi 12 voltin (V) akun lataamiseen soveltuvassa aurinkopaneelissa on 36 kappaletta. Aurinkokennot on koteloitu. Kotelointi suojaa niitä esimerkiksi linnuilta ja muilta pieneläimiltä sekä puista putoavilta oksilta. Yksi koteloinnin tärkeimmistä tehtävistä on suojata aurinkokennon metalliosia ja liitoksia kosteudelta sekä toimia niin sähkö- kuin lämpöeristeenäkin. [7]

10 Aurinkoenergia lämmöntuotannossa Aurinkoenergiaa hyödynnetään yleensä käyttöveden lämmitykseen niin sanottujen aurinkokeräinten avulla. Maahan tulevasta auringon säteilystä saadaan lämpöenergiana hyödynnettyä noin 25 35%. Aurinkokeräimet voidaan myös liittää vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään. Oikein mitoitetulla aurinkolämpöjärjestelmällä voidaan kattaa jopa puolet omakotitalon vuosittaisesta lämmitystarpeesta Suomen oloissa. [1] Aurinkolämpöjärjestelmä koostuu yleensä aurinkokeräimistä, varaajasta, pumppu- ja ohjausyksiköstä sekä putkistosta. Järjestelmän toiminta perustuu siihen, että putkistossa kiertää jäätymätön vesi glykoliseos, joka absorboi aurinkokeräimen pinnalta auringon lämpösäteilyn. Lämmitetty seos siirretään varaajaan, jossa se lämmittää käyttöveden. Putkisto on hyvin eristetty lämpökadon minimoimiseksi. Aurinkokeräimen materiaalina on yleensä tummapinnotteinen kuparipelti, joka toimii selektiivisesti absorboiden auringon lämmön tehokkaasti mutta päästäen vain hyvin vähän energiaa takaisin ympäristöön. Tämä ominaisuus perustuu siihen, että kuparipellin päällä on lasilevy, joka päästää auringon säteilyn hyvin lävitseen mutta ei kuparipellistä lähtevää lämpösäteilyä. Selektiivisyys on loistava ominaisuus vuodenaikavaihtelut ja matalat ulkolämpötilat huomioiden. [1; 8] 2.4. Aurinkoenergia sähköntuotannossa Naps Systems Oy:n internetsivuilla kerrotaan aurinkosähköjärjestelmän yleensä koostuvan aurinkopaneelista, akuista sekä ohjausyksiköstä, jota voidaan nimittää myös lataussäätimeksi. Se on laite, joka valvoo järjestelmän toimintaa ja muun muassa estää akkujen ylilatausta. Aurinkosähköjärjestelmissä aurinkopaneelit mitoitetaan yleensä 12 V käyttöjännitteelle. Tämä on tasajännitettä. Kodin normaaliin 230 V vaihtojännitteeseen päästään, kun järjestelmään kytketään invertteri eli vaihtosuuntaaja. Paneelin tuottama sähkö voidaan johtaa suoraan kulutuslaitteille pistorasioiden kautta tai varastoida akkuihin. Aurinkosähköä käytettäessä tulee huomioida myös se, että tuotanto voi vaihdella hetkittäin. Tämä ilmenee valojen välkkymisenä ja sähkölaitteiden häiriöinä [10]. [9] Aurinkopaneelien tehoa kuvataan huipputehon yksiköllä Wp. Ympäristöenergian internetsivulla esitetään esimerkki aurinkopaneelista, jonka huipputeho on 80 Wp [8]. Paneeli tuottaa kesäpäivänä keskimäärin wattituntia (Wh) päivässä, josta noin 220 Wh saadaan hyödynnettyä. Tämä mahdollistaa esimerkiksi television ja digitaalisen vastaanottimen yhdistetyn käytön noin kolmeksi tunniksi päivässä. Karkeasti voidaan olettaa, että yksi watti paneelin ilmoitetussa huipputehossa vastaa noin tuhannen wattitunnin tuottoa vuodessa.

11 Aurinkopaneeleita hyödynnetään jo monien pienten sähkölaitteiden energianlähteenä. Saksassa on muun muassa pysäköintimittareihin usein liitetty aurinkopaneeli, joka tuottaa laitteen kuluttaman sähkön. Suomessakin voi hankkia esimerkiksi asunnon katuosoitteen numeroa kuvaavan ulkovalon pienellä aurinkopaneelilla varustettuna. Tällaisten sovellusten voi odottaa lisääntyvän aurinkokennojen tuotannon kustannusten laskiessa. Näissä esimerkeissä on kyse verrattain pienitehoisista aurinkopaneeleista. Oikein mitoitetulla aurinkosähköjärjestelmällä on kuitenkin mahdollista kattaa jopa koko kesäasunnon sähköntarve kesäkuukausina, jos kesäasuntoa käytetään vain ajoittain eikä kulutuslaitteita ole runsaasti. Aurinkosähköjärjestelmän hankinta voi siis olla hyvinkin perusteltua, vaikka kesäasunto kuuluisi sähköverkon jakelualueelle. 6

12 7 3. TARKASTELTAVA KOHDE Tämän kandidaatintyön asiakaspuolena toimii yksityishenkilö, joka haluaa tietää aurinkoenergian hyödyntämismahdollisuuksista kesäasunnollaan. Asiakkaan mielenkiinnon kohteena on erityisesti selvittää, kuinka paljon sähkönkulutuksesta olisi mahdollista kattaa omalla tuotannolla. Asiakas ei ole vielä tehnyt varsinaista ostopäätöstä vaan haluaa ensin selvityksen, joka kattaa myös sen, onko aurinkoenergian käyttö ylipäänsä kannattava ratkaisu kyseiselle kesäasunnolle. Asiakkaan tarpeita lähdettiin määrittämään kyselyn avulla. Kyselyllä saatiin tietoja kohteesta sekä asiakkaan sähkönkulutustottumuksista. Asiakkaan sähkönkäyttöä kuvasivat vastaukset esimerkiksi siihen, millaisia sähkölaitteita kohteessa on, kuinka usein ja kuinka pitkiä aikoja niitä käytetään. On huomioitava, että asiakkaan kesäasunto on käytössä ympäri vuoden mutta tarkasteltava ajanjakso rajataan kesäkuukausiin (kesäkuusta elokuuhun), jolloin mahdollisesta järjestelmästä saatava hyöty on suurimmillaan. On kuitenkin mahdollista, että kulutustottumuksissa esiintyy merkittäviäkin eroja eri vuodenaikojen välillä Yleinen esittely Tarkasteltava kohde, eli asiakkaan kesäasunto, sijaitsee Hämeenlinnan seudulla. Tontilla on varsinaisen asuinrakennuksen lisäksi aitta, saunarakennus sekä huvimaja. Tonttia rajaavat metsä ja järvi, kuten kuva 1 osoittaa. Kuvasta käy ilmi puuston sijoittuminen tontille. Kuvasta havaitaan myös rakennusten sijainti toisiinsa nähden, sekä tontin sijoittuminen ilmansuuntiin. Asuinrakennuksen pääsisäänkäynnin sivu on pohjoisen puolella ja katon harja on lähes yhdensuuntainen itä-länsi linjan kanssa.

13 8 Kuva 1. Asiakkaan tontilla sijaitsevat rakennukset ja niiden sijainti toistensa suhteen. Kuva on muodostettu pohjautuen karttakuvaan [11]. Asuinrakennus on rakennettu vuonna 1999 ja sen kokonaispinta-ala on 96,1 neliömetriä (m²). Taulukosta 1 nähdään, kuinka kokonaispinta-ala on jakautunut asuinrakennuksen eri huoneiden kesken. Taulukko 1. Asuinrakennuksen kokonaispinta-alan jakautuminen eri huoneiden kesken. Tupa 46,5 m² Makuuhuoneet 19,3 m² Kylpy- ja eteistilat 22,4 m² Kodinhoitohuone 7,9 m² Kohde on sähköverkossa ja rakennuksista kaikki muut paitsi huvimaja ovat sähköistetyt. Myös huvimajalle on tarkoituksena saada sähköt mutta tätä ei ole vielä toteutettu. Kohteessa on suora sähkölämmitys ja se kuuluu Vattenfall Oy:n jakeluverkkoon. Sekä sähkön myynti että toimitus ovat siis Vattenfall Oy:ltä. Asiakkaalla on kiinteähintainen, kahden vuoden määräaikainen sähkösopimus, jossa sähkön hinta on 5,25 senttiä/kwh Kohteen ulkoinen kuvaus Asuinrakennuksessa on yksi kerros, joka muodostuu tuvasta, kahdesta makuuhuoneesta, kodinhoitohuoneesta sekä eteis- ja kylpytiloista. Rakennukseen on kolme sisäänkäyntiä, joista kaksi johtavat terassille ja ovat katetut. Terassi sijaitsee rakennuksen kahdella sivulla. Rakennuksessa on harjakatto, jonka materiaalina on käytetty palahuopakatetta ja joka on pinta-alaltaan noin 125 m². Kuvissa 2 6 on päärakennus kuvattu jokaiselta sivultaan hahmotuksen helpottamiseksi.

14 9 Kuva 2. Asuinrakennus suoraan edestä, eli pohjoisen suunnasta kuvattuna. Kuva 3. Asuinrakennus lännenpuoleisesta päädystä kuvattuna.

15 10 Kuva 4. Asuinrakennuksen takaseinusta, eli etelään antava sivu. Kuva 5. Asuinrakennuksen idänpuoleinen pääty.

16 11 Kuva 6. Kuvassa nähdään näkymä asuinrakennuksen pääsisäänkäynniltä tontille päin. Kuvasta 4 nähdään myös ilmalämpöpumpun sijoitus tuvan takaseinustalla sekä katolla sijaitsevat savupiiput. Kuva 6 hahmottaa tontin puustoa pohjoiseen päin katsottaessa. Kuvat on otettu elokuun puolessavälissä noin viiden aikaan iltapäivällä Asiakkaan aikaisemmat energiaratkaisut Asiakas on hankkinut aikaisemmin kohteeseen ilmalämpöpumpun. Ilmalämpöpumppu on ollut käytössä vuodesta 2004 ja sitä käytetään lähinnä talviaikaan sisäilman lämmittämiseen. Ilmalämpöpumppu on päällä jatkuvasti lokakuun alusta maaliskuun loppuun. Asiakas kertoo, että ilmalämpöpumpun hankinta on näkynyt sähkönkulutuksessa talvikuukausina mutta tästä ei ole esittää tarkkoja lukuarvoja. Kesäisin ilmalämpöpumppua käytetään ilmastointiin kuumimpina päivinä mutta kuitenkin hyvin satunnaisesti eikä pitkiä aikoja kerrallaan. Tyypillinen käyttö kesäisin on noin kaksi tuntia viikossa.

17 Kohteen sähkönkulutus Kohteen sähkönkulutusta tarkasteltiin aiemmin mainitun kyselyn avulla. Asiakas ilmoitti sähkölaskunsa perusteella kolmen kuukauden arvioiduksi sähkönkulutukseksi 5100 kwh. Tästä noin 200 kwh kuluu aitan lämmitykseen ja valaistukseen. Arvion mukaan sähkönkulutus kuukautta kohden olisi 1700 kwh. Kesäkuukausien todellinen sähkönkulutus voi olla hiukan arviota pienempi, koska arvio on laskettu toteutuneesta vuosikulutuksesta. Tässä on huomioitava, että kohteen ollessa käytössä ympäri vuoden lämmitystarve ja näin ollen myös siitä aiheutuvat kustannukset vaihtelevat suuresti eri vuodenaikojen välillä. Täten osa talviajan lämmityskustannuksista sisältyy arvioituun kesäkuukausien sähkönkulutukseen. Fortum Oyj tarjoaa internetsivuillaan kuluttajalle mahdollisuuden tarkastella kotinsa sähkönkulutusta niin kutsutun energialaskurin avulla [12]. Laskuri osoittaa eri osaalueiden, kuten lämmityksen tai viihde-elektroniikan, osuudet sähkönkulutuksesta. Laskuri myös vertaa syötettyä sähkönkulutusta esimerkkitalouksiin. Energialaskurin toiminta perustuu Adato Energia Oy:n toteuttamaan valtakunnallisen sähkönkäyttötutkimuksen tuloksiin [13]. Asiakas kertoi kyselyn vastauksissa, että kohteen varustelutasoon kuuluu muun muassa pakastin, astianpesukone lämminvesiliitännällä, pyykinpesukone, jääkaappi, liesi sekä liesituuletin, taulutelevisio digitaalisella vastaanottimella ja kannettava tietokone. Laitteiden käytöstä asiakas kertoi, että astianpesukonetta käytetään tyypillisesti viisi kertaa viikossa ja pyykinpesukonetta kaksi kertaa päivässä 40 C -ohjelmalla. Ruokaa asiakas kertoi valmistavansa tyypillisesti kaksi kertaa viikossa uunissa ja seitsemän kertaa viikossa liedellä. Televisio on päällä noin kolme tuntia päivässä ja tietokone noin tunnin. Kesäkuukausina asiakas kertoo valaistuksen olevan päällä noin kaksi tuntia päivässä. Asuinrakennuksen valaistukseen on käytetty sekä energiansäästölamppuja, halogeenivalaisimia että 60 W hehkulamppuja. Energialaskuriin syötetään arvioitu vuosikulutus (20400 kwh) sekä asiakkaan antamat sähkönkäyttöä kuvaavat vastaukset. Laskuri tuottaa seuraavanlaisen kuvaajan (Kuva 7), joka osoittaa, kuinka vuosikulutus jakaantuu eri käyttökohteiden kesken.

18 13 Vuosikulutuksen jakautuminen käyttökohteille 1 % 1 % 2 % 2 % 5 % 9 % 45 % 35 % Astianpesu 200 kwh Ruoanvalmistus 427 kwh Valaistus ja pienlaitteet 1101 kwh Muu kulutus 7155 kwh Viihdelaitteet 222 kwh Pyykinpesu ja -kuivaus 500 kwh Vedenlämmitys 1900 kwh Lämmitys 8986 kwh Kuva 7. Kaaviossa esitetään sähkönkulutuksen jakautuminen eri käyttökohteiden kesken. Kuvaajassa (Kuva 7) muu kulutus kuvaa kodin pienempien sähkölaitteiden kulutusta. Näihin lukeutuvat esimerkiksi hiustenkuivaaja, mikroaaltouuni sekä erilaiset latauslaitteet. Esimerkiksi kahvinkeitin kuluttaa kymmenen minuutin käytöllä noin 0,1 kwh ja mikroaaltouuni viiden minuutin käytöllä saman verran. Höyrysilitysrauta, jota asiakas myös käyttää, kuluttaa tunnissa noin 1 kwh [14]. Muuhun kulutukseen sisältyy myös kohteessa oleva keskuspölynimuri.

19 Muun kulutuksen suuri osuus selittyy myös osittain sillä, että laskuri huomioi vain pesutiloissa mahdollisesti olevan lattialämmityksen. Kohteessa on lattialämmitys, joka kattaa koko asuinrakennuksen. Vaikka kesäkuukausina lattialämmitys on päällä vain kylpy- ja eteistiloissa, vaikuttaa vuosikulutukseen se, että kylmempinä vuodenaikoina on lattialämmitys päällä koko asuinrakennuksessa. Jo 5 m² lattialämmitystä kuluttaa vuodessa noin 3300 kwh, kun käyttöajaksi oletetaan 6600 tuntia eli 275 päivää vuodessa [14]. 14

20 15 4. VAIHTOEHTOJEN MÄÄRITTELY 4.1. Palveluntarjoajat Palveluntarjoajia etsittiin pääasiassa internetistä. Suomessa on lukuisia yrityksiä, joiden kautta voi hankkia niin aurinkopaneeleita ja oheislaitteita yksittäin kuin myös valmiita aurinkosähköjärjestelmiä. Yrityksiä kannattaa kuitenkin verrata toisiinsa ja huomioida hintaerojen lisäksi myös esimerkiksi yrityksen sijainti, varsinkin jos toimitus tapahtuu postitse tai kuljetuspalvelulla. Myös tuotteiden takuisiin kannattaa kiinnittää huomiota. Aurinkopaneeleilla on lähes poikkeuksetta 25 vuoden toiminnallinen takuu, jolla tarkoitetaan, ettei niiden tuottokyky putoa juuri lainkaan annetussa ajassa. Oheislaitteiston takuuehdot voivat kuitenkin vaihdella. Palveluntarjoajista valittiin kahdeksan yritystä, joihin tutustuttiin tarkemmin. Yritykset ovat Naps Systems Oy, St1 Oy, Suntekno/Varkauden huoltopalvelu Oy, SolarShop Bergman Oy, ThermoSun (Keski-Uudenmaan Lämpökuvauspalvelu), Aurinkosähkötalo Eurosolar Oy, Solarpoint ja Mökille.fi -verkkokauppa (Mökkimaailma Oy). Joukossa on mukana niin pienempiä kuin suurempiakin yrityksiä. Alkutietoja yrityksistä ei ollut vaan yrityksiin tutustuminen oli osa selvitysprosessia. Yrityksiin tutustuttiin yritysten internet-sivujen kautta ja yhteydenotoin sekä sähköpostilla että puhelimitse Aurinkosähköjärjestelmien vertailu Suurimmasta osasta yrityksiä on mahdollista kasata itse omiin tarpeisiin sopiva aurinkosähköjärjestelmä eli hankkia erikseen kaikki oheislaiteet. Poikkeuksena valituissa yrityksissä ovat St1 Oy ja SolarShop Bergman Oy, jotka myyvät Naps Systems Oy:n valmiita aurinkosähköjärjestelmiä. Näihin paketteihin sisältyy aurinkopaneelit, ohjausyksiköt, akut, asennustelineet, johdotukset sekä asennustarvikepaketit. Naps Systems Oy itsekin tarjoaa vain kokonaisia aurinkosähköjärjestelmiä mutta yrityksen internetsivuilla ei ole esitetty hintatietoja, sillä yrityksen toiminta perustuu asiakaskohtaisesti räätälöityjen aurinkosähköjärjestelmien toimittamiseen. Vertailuun otettiin eri yritysten aurinkopaneelit teholuokassa 85 Wp. Tämä on yritysten yleisin tarjoama aurinkopaneelin teholuokka. Taulukossa 2 esitetään yritysten tarjolla olevat aurinkopaneelit, niiden valmistusmateriaali ja hinta. Näihin hintoihin ei sisälly asennustelinettä eikä muita lisälaitteita.

21 16 Taulukko 2. Yksittäisten 85 Wp teholuokan aurinkopaneelien hintoja eri yrityksillä [15; 16; 3; 17; 18]. Yritys Paneelin teho (Wp) Yksikidepaneelin hinta ( ) Monikidepaneelin hinta ( ) Suntekno/Varkauden ,00 595,00 huoltopalvelu ThermoSun ,00 590,00 Aurinkosähkötalo ,00 Eurosolar Solarpoint ,00 595,00 Mökille.fi ,00 Aurinkopaneelien hinnan perusteella voidaan todeta, että hinnat ovat eri yritysten välillä suhteellisen yhteneväiset. Selkeästi joukosta poikkeavat hinnoittelultaan Mökille.fi - verkkokauppa ja Aurinkosähkötalo Eurosolar Oy. Hinnoittelun eroa selittää Mökille.fi - verkkokaupan tapauksessa se, että aurinkopaneelit ovat vain pieni osa yrityksen tarjontaa. Asiaa voidaan myös lähestyä niin, että halutaan nimenomaan kokonainen aurinkosähköjärjestelmä. Valituista yrityksistä ThermoSun ja Suntekno/Varkauden huoltopalvelu Oy eivät tarjoa ollenkaan valmiita paketteja. Mökille.fi -verkkokauppa tarjoaa pakettia, jossa ei ole mukana akkua mutta sen sijaan sarja erilaisia valaisimia. Yritys jätetään tässä vertailun ulkopuolelle paketin poikkeavan sisällön takia. Taulukossa 3 on esitetty eri yritysten tarjoamat toisiinsa verrattavissa olevat paketit ja niiden hinnat teholuokassa 85 Wp. Taulukko 3. Kokonaiset aurinkosähköjärjestelmät ja niiden hintoja eri yrityksillä [3; 19; 17; 20]. Yritys Paneelin teho (Wp) Akun kapasiteetti ampeeritunteina ja tyyppinumero Valmiin paketin hinta ( ) Aurinkosähkötalo Eurosolar 80 AGM ,00 St1 (Naps Systems - jälleenmyyjä) 85 NAPS ,00 Solarpoint 85 AGM ,00 SolarShop (Naps Systems - jälleenmyyjä) 85 NAPS ,00 SolarShop:in alhainen hinta on voimassa rajoitetulle erälle eikä sen normaalihinta ilmene internetsivuilta. Pakettien hintoihin vaikuttaa myös akkujen kapasiteetti. Esimerkkinä olleet valmiit aurinkosähköjärjestelmät ovat tarkoitettu siihen, että aurinkopaneeleiden tuottama sähkö varastoidaan akkuihin. Näissä ei siis ole mukana invertteriä, joka mah-

22 17 dollistaisi 230 V laitteiden käyttämisen. Yleensä 230 V paketit kootaan yhteistyössä asiakkaan kanssa Sähkötehon määrä Edellisessä luvussa esiteltiin toisiinsa vertailtavissa olevia tuotteita eri yrityksiltä. Käytännössä kuitenkin aurinkopaneelin teholuokka valitaan sen mukaan, mille kohteessa on tarvetta. Aurinkopaneeleita on tarjolla aina 5 Wp teholuokasta lähtien ja suurempitehoisia aurinkopaneeleita yhdistämällä voidaan rakentaa käytännössä kuinka suuria aurinkosähkövoimaloita tahansa. Asiakkaan ilmoittamasta kolmen kuukauden kulutusarviosta (5100 kwh) saadaan laskettua arvioiduksi päiväkohtaiseksi kulutukseksi noin 57 kwh. Edelleen tulee huomioida, että todellinen kulutus on pienempi, sillä kulutusarvio on laskettu vuoden toteutuneesta kokonaiskulutuksesta. Esimerkiksi Naps Systems Oy:n tarjoama suurin Big- Pack -tuotenimellä kulkeva aurinkosähköjärjestelmä invertterillä on huipputeholtaan 1,04 kw ja tuottaa noin 6,5 kwh vuorokaudessa [9]. Vertailtuna asiakkaan päiväkohtaiseen kulutukseen, tämä järjestelmä kattaisi siitä hiukan yli 11%. Aurinkosähköjärjestelmän hintaan vaikuttaa itse aurinkopaneelit sekä oheislaitteet, kuten esimerkiksi akkujen kapasiteetti. Kun jaetaan investointikustannukset hankitulla wattimäärällä, saadaan kustannukset yhtä wattia kohden. Tätä voidaan lopulta verrata asiakkaan nykyisin wattia kohden maksamaan sähkönhintaan. Kustannuksiksi muodostuu yleensä noin 6 6,5 /W mutta tähän vaikuttaa se, kuinka suurta aurinkosähköjärjestelmää ollaan hankkimassa ja mitä lisälaitteita järjestelmään valitaan Aurinkosähköjärjestelmän liittäminen sähköverkkoon Pienasiakkaiden aurinkosähkövoimaloista puhuttaessa on kyse hajautetusta sähköntuotannosta. Hajautetulla sähköntuotannolla tarkoitetaan sähköverkkoon sijoittuvaa pienimuotoista, keski- tai pienjännitetasoilla toteutuvaa sähköntuotantoa. Hajautetulle sähköntuotannolle on tyypillistä, ettei sitä ole keskitetysti suunniteltu eikä ohjattu. Hajautetun sähköntuotannon muotoja ovat esimerkiksi aurinko- ja tuulienergia. [10] Tyypillisesti aurinkosähköjärjestelmä rakennetaan erilliseksi kokonaisuudeksi, jolloin se tuottaa kohteessa energiaa, joka käytetään joko suoraan tai varastoidaan akkuihin. Tällainen ratkaisu sopii kohteisiin, jotka eivät ole yhteydessä sähköverkkoon. Sähköverkkoon yhteydessä olevassa kohteessa ratkaisu mahdollistaa sen, ettei kohde ole riippuvainen sähköverkosta tulevasta sähköstä. Esimerkiksi, jos sähköverkossa on vikatilanne, on kohteessa edelleen toiminnassa oma erillinen sähköntuotanto. [10]

Aurinkoenergiailta Joensuu

Aurinkoenergiailta Joensuu Aurinkoenergiailta Joensuu 17.3.2016 Uusiutuvan energian mahdollisuudet Uusiutuva energia on Aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergiaa (Bioenergia: puuperäiset polttoaineet, peltobiomassat, biokaasu) Maalämpöä

Lisätiedot

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo 5.10.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa tarjotaan

Lisätiedot

Kannattava aurinkosähköinvestointi

Kannattava aurinkosähköinvestointi Kannattava aurinkosähköinvestointi -aurinkosähköjärjestelmästä yleisesti -mitoittamisesta kannattavuuden kannalta -aurinkoenergia kilpailukyvystä Mikko Nurhonen, ProAgria Etelä-Savo p. 043-824 9498 senttiä

Lisätiedot

Toimeksianto sisältää lämpö- ja sähköenergiankulutuksesta tehtyjen laskelmien tulokset kuukausittain sekä kuvaajana että taulukoituna.

Toimeksianto sisältää lämpö- ja sähköenergiankulutuksesta tehtyjen laskelmien tulokset kuukausittain sekä kuvaajana että taulukoituna. KOLIN TAKAMETSÄ Kolille rakennettavan hirsirakenteisen talon laskennallinen lämpö- ja sähköenergiankulutus lämmön- ja sähköntuotantolaitteiston mitoituksen avuksi sekä alustava selvitys eräistä energiajärjestelmistä

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Tampere Aurinkoenergia Suomessa 05.10.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian termit Aurinkolämpö (ST) Aurinkokeräin Tuottaa lämpöä Lämpöenergia, käyttövesi,

Lisätiedot

ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA

ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari 12.10.2016 AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA lamit.fi - esittely Osakeyhtiö lamit.fi on energiatekninen suunnittelutoimisto Jyväskylästä Perustettu

Lisätiedot

Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016

Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016 Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016 Janne Käpylehto Energia-asiantuntija, tietokirjailija Dodo RY janne.kapylehto@gmail.com Sisältö Yleistä aurinkosähköstä, kytkennät, hintakehitys Taloudelliset mallinnukset

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla. Lauri Hietala Solarvoima OY. www.solarvoima.fi. www.solarvoima.fi

Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla. Lauri Hietala Solarvoima OY. www.solarvoima.fi. www.solarvoima.fi Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla Lauri Hietala Solarvoima OY Toteuttaa avaimet käteen -periaatteella aurinkosähköratkaisuita kotiin, mökille, maatilalle ja teollisuuteen Omat asentajat Tuotteina

Lisätiedot

Lämmityskustannus vuodessa

Lämmityskustannus vuodessa Tutkimusvertailu maalämmön ja ilma/vesilämpöpumpun säästöistä Lämmityskustannukset keskiverto omakotitalossa Lämpöässä maalämpöpumppu säästää yli vuodessa verrattuna sähkö tai öljylämmitykseen keskiverto

Lisätiedot

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta Esimerkki poistoilmaja ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta 4.11.2016 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Poistoilma- ja ilmavesilämpöpumpun D5 laskenta... 4 2.1 Yleistä...

Lisätiedot

Kärjentie 18, 14770 ETELÄINEN Puh. 040 5406979, fax 042 5406979. Sivu 3. Copyright 2012 Finnwind Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. www.finnwind.

Kärjentie 18, 14770 ETELÄINEN Puh. 040 5406979, fax 042 5406979. Sivu 3. Copyright 2012 Finnwind Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. www.finnwind. Finnwind Oy o sähkön mikrotuotantojärjestelmät 2 50 kw o aurinkosähkö, pientuulivoima, offgrid ratkaisut o Asiakaskohderyhmät yritykset julkiset kohteet talo- ja rakennusteollisuus maatalousyrittäjät omakotitalot

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

Aurinko energialähteenä

Aurinko energialähteenä Sakari Aalto, Ulvila Aurinkoteknillinen yhdistys ry Aurinko energialähteenä Aurinko- ja pellettienergiailta 8.2.2011 6.2.2011 Sakari Aalto, ATY 1 Aurinkoteknillinen yhdistys ry valvoo jäsentensä yleisiä

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa

Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa EL-TRAN 14.02.2017 Prof. Pertti Järventausta Tampereen teknillinen yliopisto 1 Kaksisuuntaisessa, älykkäässä sähköverkossa hyödynnetään

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

Uudet tuotteet Aurinkosähkö

Uudet tuotteet Aurinkosähkö Uudet tuotteet Aurinkosähkö Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Aurinkosähköjärjestelmämme Mitä se sisältää 10.10.2014 2 Miksi aurinkosähkö Suomessakin? Ympäristövaikutus, aurinkoenergian päästöt olemattomia

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

www.ces.ee Citysec Energy Solutions AURINKOPANEELIT HYBRIDIRATKAISUT INVERTTERIT TARVIKKEET LED-VALOT KATUVALOT Citysec Energy Solutions

www.ces.ee Citysec Energy Solutions AURINKOPANEELIT HYBRIDIRATKAISUT INVERTTERIT TARVIKKEET LED-VALOT KATUVALOT Citysec Energy Solutions Uusiutuvan energian ratkaisut Citysec Energy Solutions Tulevaisuus on jo tänään! AURINKOPANEELIT HYBRIDIRATKAISUT Sähkö ja lämmin vesi - yhdellä moduulilla INVERTTERIT TARVIKKEET LED-VALOT KATUVALOT Narva

Lisätiedot

SMG-4300: Yhteenveto viidennestä luennosta

SMG-4300: Yhteenveto viidennestä luennosta SMG-43: Yhteenveto viidennestä luennosta Yleisimmät aurinkokennomateriaalit: pii: yksikiteinen, monikiteinen, amorfinen galliumarsenidi (GaAs) kadmiumtelluridi (CdTe) kupari-indiumdiselenidi (CIS, CIGS)

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

SMG-4450 Aurinkosähkö

SMG-4450 Aurinkosähkö SMG-4450 Aurinkosähkö 66 kw:n aurinkosähkövoimala Kiilto Oy:llä Lempäälässä Tarkastellaan Kiillon aurinkosähkövoimalan toimintaa olosuhteiltaan erilaisina päivinä. 1 2 NUMEROTIETOA KIILLON VOIMALAN PANEELEISTA

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA Energiansäästö työpaikalla Miksi energiaa kannattaa säästää? Mistä työpaikan energiankulutus muodostuu? Miten töissä voi säästää energiaa? Lämmitys Jäähdytys Sähkö Valaistus

Lisätiedot

Kotien aurinkosähkö nyt kovassa kasvussa Uudellamaalla jo yli 260 voimalaa

Kotien aurinkosähkö nyt kovassa kasvussa Uudellamaalla jo yli 260 voimalaa Kotien aurinkosähkö nyt kovassa kasvussa Uudellamaalla jo yli 260 voimalaa Julkaistu 03.11.2015 08:37. Aurinkosähköjärjestelmiä on kytketty sähköverkkoon eniten Uudellamaalla ja Varsinais Suomessa. Tuotanto

Lisätiedot

Aurinko-R10 asennus ja käyttöohje

Aurinko-R10 asennus ja käyttöohje EI NÄIN ESIM NÄIN Aurinko-R10 Aurinkopaneelin asennus ja kytkentä Asenna aurinkopaneeli avoimelle paikalle kohti etelää (välillä itä länsi) ja kallista kohti keskipäivän aurinkoa. Tuoton kannalta 25..

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit Ilari Rautanen Esityksen sisältö Kodin ja taloyhtiön energiankulutus Rakenteiden, huollon ja ihmisten vaikutus Turha kulutus pois asumismukavuudesta

Lisätiedot

Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa. Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä?

Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa. Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä? Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä? Mitä ovat sähkön alkuperätakuut? EU:ssa käytössä oleva yhtenäinen järjestelmä.

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

Solnet Green Energy Oy

Solnet Green Energy Oy Solnet Green Energy Oy Solnet Green Energy Oy - Avainlukuja Vuonna 2014 perustettu Suomalainen pk-yritys Liikevaihto ensimmäisenä vuotena 184 K Liikevaihto toisena vuotena 2,5 M Henkilöstö 6 Vuoden 2016

Lisätiedot

Aurinko-C20 asennus ja käyttöohje

Aurinko-C20 asennus ja käyttöohje Aurinko-C20 laitetelineen asennus ja käyttö Laitetelineen osat ja laitteet:. Kääntyvillä pyörillä varustettu laiteteline. Laitteet on kiinnitetty ja johdotettu telineeseen (toimitetaan akut irrallaan).

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Hopeatie 0 talo Hopeatie 0 00440, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 979 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset

Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset Remontoi energiatehokkaasti 26.11.2013, Sedu Aikuiskoulutuskeskus Johanna Hanhila, Thermopolis Oy Oletko vaihtamassa lämmitysjärjestelmää?

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

Auringosta edullista sähköä kuntiin

Auringosta edullista sähköä kuntiin Ingressi / Leipäteksti Auringosta edullista sähköä kuntiin Kuntamarkkinat 14.9.2016 Pasi Tainio Suomen ympäristökeskus Mikä aurinkoenergia? Ingressi Passiivinen / Leipäteksti vai aktiivinen Aurinkokeräimet

Lisätiedot

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta on puhdasta lähienergiaa pientuottajalta sähkönkäyttäjille Farmivirta tuotetaan mikro- ja pienvoimaloissa uusiutuvilla

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Korjaussivut julkaisuun SYKEra16/211 Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Sirkka Koskela, Marja-Riitta Korhonen, Jyri Seppälä, Tarja Häkkinen ja Sirje Vares Korjatut sivut 26-31 ja 41

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

TIETOA KODIN ENERGIANSÄÄSTÖÖN. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

TIETOA KODIN ENERGIANSÄÄSTÖÖN. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi TIETOA KODIN ENERGIANSÄÄSTÖÖN Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Kotitalouden energiankulutus Energiankulutukseen vaikuttavat kulutustottumukset, harrastukset,

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot

skijännitekojeistot ENERGIAA AURINGOSTA ium Voltage Power Distribution Equipment

skijännitekojeistot ENERGIAA AURINGOSTA ium Voltage Power Distribution Equipment skijännitekojeistot ENERGIAA AURINGOSTA ium Voltage Power Distribution Equipment Ekologinen ja edullinen aurinkosähkö Aurinkosähkö on uusiutuva ja saasteeton energiamuoto, jota on saatavilla kaikkialla

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Nykykodin lämmitysjärjestelmät

Nykykodin lämmitysjärjestelmät yle Nykykodin lämmitysjärjestelmät Antero Mäkinen Lämmönjakojärjestelmät Vesikiertoiset Patterit Lattialämmitys (IV-koneen esilämmityspatteri) Ilma IV-kone Sähkölämmitin maalämpöfoorumi.fi Vesikiertoinen

Lisätiedot

Aurinkovoimaa Lappeenrannassa: Kokemuksia ja mahdollisuuksia. Markus Lankinen

Aurinkovoimaa Lappeenrannassa: Kokemuksia ja mahdollisuuksia. Markus Lankinen Aurinkovoimaa Lappeenrannassa: Kokemuksia ja mahdollisuuksia Aurinkosähkön tuottaja vuodesta 2013 Teho: 3 KW, 10 paneelia Invertteri: Fronius Tuotanto 8/2013-24.5.2016: 5000 kwh 5/2016: keskimäärin 11-18

Lisätiedot

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen Lypsykarjanavetan energiankulutus Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen 4.2.2015 ERKKA hanke Energiatehokas tuotantorakennus Keskeisinä tutkimuskohteina maalämpö, uusiutuvat energiaratkaisut ja energiatehokkuus

Lisätiedot

Ammattikeittiön energiatehokkuuden kehitysmahdollisuudet Sähkö on tärkein energiamuoto Suomi energiatehokkaaksi osa II 17.11.2010 juho.mayry@metos.

Ammattikeittiön energiatehokkuuden kehitysmahdollisuudet Sähkö on tärkein energiamuoto Suomi energiatehokkaaksi osa II 17.11.2010 juho.mayry@metos. Ammattikeittiön energiatehokkuuden kehitysmahdollisuudet Sähkö on tärkein energiamuoto Suomi energiatehokkaaksi osa II 17.11.2010 juho.mayry@metos.com Paikkakuntia, missä sähkökojeita on ravintoloissa

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto

Lisätiedot

Aurinkosähköä Schücon kanssa Sähköä auringosta moniin kohteisiin

Aurinkosähköä Schücon kanssa Sähköä auringosta moniin kohteisiin Aurinkosähköä Schücon kanssa Sähköä auringosta moniin kohteisiin 2 Schüco Aurinkosähköä Schücon kanssa Aurinkosähköä Schüco kanssa verkkoon kytketyille ja verkosta riippumattomille järjestelmille Verkkoon

Lisätiedot

Aurinko-Easy asennus- ja käyttöohje

Aurinko-Easy asennus- ja käyttöohje EI NÄIN ESIM NÄIN Aurinkopaneelien asennus ja kytkentä Asenna aurinkopaneelit avoimelle paikalle kohti etelää (välillä itä länsi) ja kallista kohti keskipäivän aurinkoa. Tuoton kannalta 25.. 45 asteen

Lisätiedot

Yhteenveto sähkösopimustarjouksista v. 2017

Yhteenveto sähkösopimustarjouksista v. 2017 OKL/PS-piiri Sähkötarjoukset 2017 10.11.2016 1/3 Yhteenveto sähkösopimustarjouksista v. 2017 Omakotiliiton Pohjois-Savon Piiri pyysi jälleen jäsentarjoukset alueen keskeisiltä sähköyhtiöiltä ensi vuotta

Lisätiedot

Hybridilämmitysjärjestelmät ja elinkaarivertailu. www.ekolammox.fi

Hybridilämmitysjärjestelmät ja elinkaarivertailu. www.ekolammox.fi Hybridilämmitysjärjestelmät ja elinkaarivertailu www.ekolammox.fi Kari Balk Energia asiantuntija, Ins EET pätevyys Motiva energiakatselmoija www.ekolammox.fi Energiatehokkuuden asiantuntija Pientalot ja

Lisätiedot

SMG-4450 Aurinkosähkö

SMG-4450 Aurinkosähkö SMG-4450 Aurinkosähkö Kolmannen luennon aihepiirit Aurinkokennon ja diodin toiminnallinen ero: Puolijohdeaurinkokenno ja diodi ovat molemmat pn-liitoksia. Mietitään aluksi, mikä on toiminnallinen ero näiden

Lisätiedot

Luku 7 Energiansäästö

Luku 7 Energiansäästö Luku 7 Energiansäästö Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Energialasku Lämmitys Sähkö Liikenne Ravinto 2 ENERGIALASKU 3 Perheen energialasku Asuminen Kulutuskohde

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Asumisen ympäristövaikutukset

Asumisen ympäristövaikutukset 1 Asumisen ympäristövaikutukset Energiankulutus: lämmitys, sähkö ja lämmin vesi Veden kulutus Ostostavat ja hankinnat Rakentaminen, remontointi ja kunnossapito Jätehuolto: lajittelu ja kompostointi 2 Energiankulutus

Lisätiedot

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Veikkola Insinöörinkatu 84 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-758- Rakennuksen valmistumisvuosi: 99 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut

Lisätiedot

Aktiiviset piirikomponentit. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Aktiiviset piirikomponentit. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen DEE-11000 Piirianalyysi Aktiiviset piirikomponentit 1 Aktiiviset piirikomponentit Sähköenergian lähteitä Jännitelähteet; jännite ei merkittävästi riipu lähteen antamasta virrasta (akut, paristot, valokennot)

Lisätiedot

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET Kurssin esittely Sähkömagneettiset ilmiöt varaus sähkökenttä magneettikenttä sähkömagneettinen induktio virta potentiaali ja jännite sähkömagneettinen energia teho Määritellään

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tulevaisuus

Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarin päätöstilaisuus 5.10.2015 Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 1.10.2015 TAMK 2015/PHa

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Kestävä energiatalous matkailussa

Kestävä energiatalous matkailussa Kestävä energiatalous matkailussa Kyselylomake energiankäytön selvittämiseen matkailuyritystoiminnassa Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu on mukana SETCOM (Sustainable Energy in Tourism dominated Communities)-

Lisätiedot

Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti

Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti II SISÄLLYS 1. Johdanto... 1 2. Tietomallipohjainen määrä- ja kustannuslaskenta... 2 3.

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 9 Portin_tuulipuisto_Valkeselvit ys- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Portti Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 28.09.2015 YKo

Lisätiedot

Energiakoulutus / Rane Aurinkolämmitys

Energiakoulutus / Rane Aurinkolämmitys Energiakoulutus / Rane Aurinkolämmitys 22.3.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys ry Sundial Finland Oy Perustettu 2009 Kotimainen yritys, Tampere Aurinkolämpöjärjestelmät

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Rakennusvalvonnan laadunohjaus:

Rakennusvalvonnan laadunohjaus: Pekka Seppälä, Markku Hienonen, Aki Töyräs 8.10.2012 Rakennusvalvonnan laadunohjaus: Rakennuksen E luvun laskenta Rakennuksen E luvun laskenta ja energiatehokkuus Mikä E luku? Mikä E luku? E luku l k on

Lisätiedot

TALOMAT Easy. asennus- ja käyttöohje T91

TALOMAT Easy. asennus- ja käyttöohje T91 TALOMAT Easy asennus- ja käyttöohje T91 Talomat Easy -järjestelmä sisältää seuraavat komponentit: ohjausyksikkö 4-os talomat-painike x 2 2-os kytkinten asennuskehys kytkinten yhdyskaapeli kosteusteippianturi

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti

Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti Jäähdytyspalkkijärjestelmään yhdistetty Combi Cooler on helppo, toimintavarma ja sähkötehokas

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Elektroninen ohjaus helposti

Elektroninen ohjaus helposti Elektroninen ohjaus helposti Koneiden vankka ja yksinkertainen ohjaus älykkään elektroniikan avulla IQAN-TOC2 oikotie tulevaisuuteen Helppo määritellä Helppo asentaa Helppo säätää Helppo diagnosoida Vankka

Lisätiedot

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä Hiilineutraali Korkeasaari 9.2.2016 Antti Knuuti, VTT 040 687 9865, antti.knuuti@vtt.fi

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 55 Majurinkulma talo Majurinkulma 0600, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 00 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/1 02.10.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/1 02.10.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) 331 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto valtuustoaloitteesta aurinkosähkön edistämisestä HEL 2012-009032 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle

Lisätiedot

Suvilahden energiavarasto / Perttu Lahtinen

Suvilahden energiavarasto / Perttu Lahtinen Suvilahden energiavarasto 24.5.2016 / Perttu Lahtinen Helenin kehitysohjelman tavoitteena on hiilineutraali Helsinki 2050.Tämän saavuttamiseksi kehitämme jatkuvasti uusia teknologioita ja innovaatioita.

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu VIHREÄÄ KIINTEISTÖKEHITYSTÄ Aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN

Lisätiedot

Aurinkovoimaa kuntiin yhteishankinnalla

Aurinkovoimaa kuntiin yhteishankinnalla Aurinkovoimaa kuntiin yhteishankinnalla Kuntien Ilmastokonferenssi 13.5.2016 Jarmo Linjama Suomen ympäristökeskus (SYKE) HINKU (Hiilineutraalit kunnat) -hanke HINKU-kuntien tavoitteena 80 prosentin päästövähennys

Lisätiedot

Uuteen kotiin uusi_senera_lore.indd

Uuteen kotiin uusi_senera_lore.indd Uuteen kotiin Luotettavaa lämmitystekniikkaa SENERA Oy Yli 20 vuoden kokemus rakentamisesta Useita tuhansia tyytyväisiä maalämpöasiakkaita Uudisrakennusten maalämpöjärjestelmien erikoisosaaja SENERAn

Lisätiedot

OMAKOTILIITON LAUSUNTO

OMAKOTILIITON LAUSUNTO OMAKOTILIITON LAUSUNTO Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu Ympäristövaliokunta to 25.2.2016 klo 10.00 HE 150/2015 vp (energiatodistus) SISÄLTÖ Kansalaisaloite Eduskunnan lausumat HE 150/2015 VP Energiatodistuksen

Lisätiedot

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron alueellisen optimin etsinnässä 30.8.2016 Navigators of sustainability LCA Consulting Oy Erikoistunut materiaali- ja energiavirtojen hallinnan parantamiseen elinkaarimallintamisen

Lisätiedot

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I Pynnönen 1/3 SÄHKÖTEKNIIKKA Kurssi: Harjoitustyö : Tehon mittaaminen Pvm : Opiskelija: Tark. Arvio: Tavoite: Välineet: Harjoitustyön tehtyäsi osaat mitata ja arvioida vastukseen jäävän tehohäviön sähköisessä

Lisätiedot