Hyvää joulun odotusta!

Transkriptio

1 Hyvää joulun odotusta! Etäluettavien mittareiden asennus edistyy Avoimet ovet pe klo 9-17 TERVETULOA! Asiakasesittelyssä Finnmehl Oy LIITE: Sähkönsiirtohinnat Ota talteen! Lukijakilpailu, osallistu! KORPELA PLUS 2 / 2012

2 Tj:n katsaus Korpelan Voima voiman oikealla puolella ODOTETTU PÄÄTÖS Vaasan hallinto-oikeus päätti lokakuussa 2012 odotetusti, että Kokkolan kaupunki ei ole Korpelan Voima kuntayhtymän jäsen. Kälviän, Lohtajan ja Ullavan kuntien jäsenyys Korpelan Voimassa päättyi, kun ne liittyivät Kokkolan kaupunkiin Kokkola haki Korpelan jäsenyyttä, mutta sen jäsenhakemus ei tullut hyväksytyksi. Hallinto-oikeus katsoi, ettei lakanneiden kuntien jäsenyys kuntayhtymässä ole siirtynyt kuntaliitosten seurauksena Kokkolalle. Hallintolainkäyttölaissa ei säädetä hallintoriitahakemuksen vireillepanosta. Hallinto-oikeus jätti tutkimatta Korpelan Voiman kanteen ja päätti ratkaista asian Kokkolan kaupungin ja Korpelan Voiman jäsenkuntien välisenä riita-asiana. Hallintooikeuden ratkaisu siitä, että Kokkola ei ole Korpelan Voiman jäsen, on yhdenmukainen Korpelan ja sen jäsenkuntien näkemysten kanssa. Korpelan Voiman monta kertaa yksimielisesti päivitetyllä perussopimuksella on varmistettu, etteivät kuntayhtymän omistuksessa tapahtuvat muutokset muuta sähkönkäyttäjien palvelujen laatua eikä hintaa. Kokkolalla on kuntaliitosten johdosta lakanneiden Kälviän, Lohtajan ja Ullavan jäsenosuuksiin liittyvä saaminen Korpelan Voimalta. Korpelan perussopimuksen mukaan saaminen on sen ajan koroton laina, kun lakanneiden kuntien asukkaat käyttävät kuntayhtymän tuottamia palveluja yhdenvertaisesti Korpelan Voiman jäsenkuntien asukkaiden kanssa. Sähkön hinta ei siten nouse, jos sopimuksen osapuolet toimivat niin kuin on yhteisesti sovittu. Kokkolan saamisen suuruus ja maksuajankohta ratkeavat välimiesmenettelyssä sen jälkeen kun hallinto-oikeuden päätös tulee lainvoimaiseksi. Korpelan Voima on tyytyväinen hallinto-oikeuden ratkaisuun, joka osoittaa selvästi, mitkä kunnat ovat sen jäseniä. ETÄLUETTAVAT MITTARIT PARANTAVAT SÄHKÖNLAATUA Korpela vaihtaa vuoden 2013 loppuun mennessä kaikki sähkömittarit etäluettaviin mittareihin. Uudet mittarit parantavat sähköntoimituksen laatua ja auttavat asiakaitamme löytämään heille sopivia energiansäästökohteita. Uusien mittareiden myötä aikaisemmin käytössä olleet arviolaskut tullaan korvaamaan lukemalaskuilla. Reaaliaikaisiin lukemiin perustuvaan laskutukseen siirtyminen on mahdollista sen jälkeen, kun koko asennusalueen mittarit ja tiedonsiirtojärjestelmät on asennettu ja testattu. Lukemalaskut lisäävät sähkölaskujen ymmärrettävyyttä. Lukemalaskutukseen siirtyminen merkitsee myös sitä, että sähkölämmitteisten asiakkaiden kuukausittainen laskutus tulee vaihtelemaan, sillä heidän sähkönkäyttö vaihtelee kesän ja talven välillä huomattavan paljon. Toivomme, että nämä uuden tekniikan tarjoamat mahdollisuudet auttavat asiakkaitamme käyttämään energiaa oikeisiin kohteisiin parhaalla mahdollisella tavalla. Kiitämme asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta ja toivotamme Teille kaikille rauhallista joulua ja onnea vuodelle 2013! Tuula Loikkanen toimitusjohtaja KORPELA PLUS 2 / 2012

3 Korpela Plus 2 / 2012 Toimintavarmuus paranee maan alla... 4 Rauhallista joulua ja valoisaa uutta vuotta! Tänä vuonna lahjoitimme joulutervehdysrahat jakeluverkkoalueemme esiopetusryhmille. 6 Etäluettavien mittareiden asennus aikataulussa Verkko Korpela on aloittanut asennukset maaliskuun lopulla. Sähköasentaja Timo Hyyppä vaihtaa mittaria Kaustisella. Sähkönsiirtohinta muuttuu Meidän oma Korpela Liite: Sähkönsiirtohinnat Ota talteen! Nimityksiä Kutsu Avoimet Ovet pääkonttorilla Palvelemme asiakasta ilolla ja ammattitaidolla Lukijakilpailun nro 1/12 voittajat: Sauli Isokungas, Kokkola Leila Helenius, Kannus Kalevi Heikkilä, Kälviä Erkki Hyyppä, Marinkainen Johannes Marjakangas, Sievi Hilkka Tikkanen, Hyvinkää Saija-Maaria ja Matti Oravala, Toholampi Kari Kuorikoski, Kaustinen Seppo Somero, Joenkylä Maiju Komulainen, Kannus Onnea voittajille! KORPELA plus Korpelan voima kuntayhtymäkonsernin asiakaslehti Työ & harrastus: Mukkanuoli Perinnejousimetsästyksen harrastamisesta tuli sieviläisille Sinikka ja Juhani Uusitalolle työ. 14 Nro 2 / vuosikerta ISSN Julkaisija: Korpelan Voima Painos: kpl Toimittaja: Tuulikki Nikkilä Ulkoasu ja taitto: Tiina Fors / Taikahattu Kansi: Dreamstime Paino: Lönnberg Painot Oy, Ylivieska Osoitelähde: Korpelan Voiman asiakasrekisteri Joulu tulee taas Asiakasesittelyssä: Finnmehl Oy...18 KORPELA PLUS 2 / 2012

4 Toimintavarmuus p Teksti: Tuulikki Nikkilä Kuvat: Korpelan Voima ja Pixmac Oy Korpela konsernin tehtävänä on turvata toimintavarma ja edullinen sähkönjakelu kaikissa olosuhteissa. Sähköntoimitusvarmuutta voidaan kehittää ja ylläpitää monin eri tavoin mm. siirtämällä sähkölinjoja metsistä teiden varsille ja raivaamalla säännöllisesti johtokatuja. Viime vuosina koetut voimakkaat ilmastolliset häiriöt kuten myrskyt, ukkoset ja tykkylumet ovat lisänneet asiakkaiden ja lainsäätäjän mielenkiintoa maakaapelointia kohtaan. Korpelan toimialueella taajamia on maakaapeloitu suunnitelmallisesti, koska niissä on paljon asiakkaita ja yhteiskunnallisesti tärkeitä toimintoja, jotka tar vitsevat mahdollisimman häiriöttömän sähkönjakelun. Vuosina maakaapelia rakennetaan Kaustisen ja Toholammin keskustaajamissa. Taajama-alueiden maakaapelointia tullaan jatkamaan myös tulevina vuosina eri alueilla. Taajamien lisäksi Korpela on maakaapeloinut jo pidemmän aikaa uudet kaava-alueet. Pienjännitejohdon maakaapelointia käytetään uusissa kohteissa ensisijaisena vaihtoehtona aina kuin se on mahdollista. Lähinnä vain kalliot ja kivikot eivät sovellu maakaapelin rakennusalustaksi. Pienjännitejohdon maakaapelointikustannukset ovat tänä päivänä kilpailukykyisiä ilmajohtoverkon rakentamiskustannuksiin verrattuna, mikä mahdollistaa sen laajamittaisen käytön. Maakaapeleilla voidaan sulkea pois monia luonnonolosuhteiden aiheuttamia häiriöitä, joiden useat eri ilmastoasiantuntijat arvioivat lisääntyvän. Ilmajohtoa luotettavampi maakaapelikaan ole sataprosenttisen toimintavarma. Tyypillisiä esimerkkejä maakaapelivikojen aiheuttajista ovat kaivinkone- ja routavahingot. Ihmisen toiminnasta aiheutuvia maakaapelivikoja voidaan onneksi osittain ennaltaehkäistä suunnitelmallisella toiminnalla eli laatimalla karttoja kaapeleiden sijainneista ja näyttämällä niiden sijainteja maansiirtotyöntekijöille. Korpelan lähes 1900 kilometriä pitkästä pienjänniteverkosta noin puolet on maan alla. Vastaavasti 1545 kilometriä pitkästä keskijänniteverkosta vain noin neljä prosenttia on maakaapeloitu. Keskijänniteverkon matala maakaapelointiaste johtuu sen korkeista kustannuksista, jotka KORPELA PLUS 2 / 2012

5 aranee maan alla ovat noin kaksi ja puolikertaiset ilmalinjaan verrattuna. Keskijännitejohdon maakaapeloinnin korkeista kustannuksista johtuen verkon toimintavarmuutta lisätään ja ylläpidetään maakaapeloinnin lisäksi muilla käytettävissä olevilla keinoilla. Todennäköisesti myös keskijännitejohdon maakaapelointiaste tulee kasvamaan tulevaisuudessa nykyisestä tasosta. Joona Isokangas (vas.) ja Tapio Isokangas korvaamassa keskijännitejohtoa 20 kv maakaapelilla. KORPELA PLUS 2 / 2012

6 KORPELA PLUS 2 / 2012

7 Etäluettavien mittareiden asennus aikataulussa Teksti: Tuulikki Nikkilä Kuvat: Elina Paavola ja Korpelan Voima Valtioneuvoston antaman asetuksen mukaisesti sähkön kulutusmittaus siirtyy ensi vuoden loppuun mennessä etäluettaviin mittareihin. Sähköntoimituksen mittaamista koskevan Valtioneuvoston asetuksen mukaan ( ) energiamittareiden tulee jatkossa pystyä rekisteröimään asiakkaan sähkönkäyttö tunneittain ja mittarit tulee lukea vähintään kolme kertaa vuodessa. Jotta Valtioneuvoston antama asetus voidaan käytännössä toteuttaa, sähkönsiirtoyhtiöiden on vaihdettava sähkömittarit etäluettaviksi. Verkko Korpela on aloittanut asennukset maaliskuun lopulla Kannuksesta. Mittarit on vaihdettu osaan Kannuksen aluetta, Lestijärvelle, Halsualle, Kaustiselle ja Ullavaan. Aikataulu seuraavien asennuskohteiden osalta: Toholammin (alue) alkaen Sievi alkaen Kannuksen (alue) alkaen Kalajoki, Rautio alkaen Kalajoki, Himanka alkaen Lohtaja alkaen Kälviä alkaen Aikataulut voivat muuttua asennustöiden edetessä. Voimassa oleva aikataulu löytyy Korpelan Voiman Internet-sivuilta Mittarin vaihdosta ilmoitetaan asiakkaalle kirjepostilla ennen mittarinvaihtoa. Mittarin vaihto aiheuttaa lyhyen sähkökatkon. Jos katkoksesta aiheutuu haittaa, asiakas voi sopia tarkemman mittarin vaihtoajan kortissa olevien yhteystietojen avulla. Meidän oma Korpela Korpela vaihtaa kiinteistönne sähkömittarin etäluettavaksi Saat aikanaan postitse kortin, jossa kerrotaan alueesi kiinteistöjen sähkömittarien vaihdosta. Toimi annettujen ohjeiden mukaan, niin asennus sujuu vaivattomasti. KORPELA PLUS 2 / 2012

8 Sähköasentaja Timo Hyyppä vaihtaa mittaria Kaustisella. Kun asiakas saa ilmoituksen mittarinvaihtoajasta, tulee hänen huolehtia, että asentaja pääsee mittauskeskukselle tekemään mittarinvaihtotyön. Mikäli sähkömittari on sisätiloissa, sovitaan yleensä täsmällinen mittarin vaihtoaika tai järjestetään sisäänpääsy muulla tavalla. Mittarin vaihdon suorittaa Korpelan Voiman asentaja. Asentajan tunnistaa Korpelan Voiman työasusta sekä mukana olevasta kuvallisesta henkilökortista. Jätä mittariin sähköt päälle Etäluettavien mittareiden ominaisuuksista johtuen niissä on oltava aina sähköt päällä. Tästä johtuen esimerkiksi pidempien poissaolojen aikana vapaaajan asunnoilta sähköt tulee katkaista pääkytkimen avaamisen sijasta mitta- rissa olevan painonapin avulla. Näin mittarin toimintakyky säilyy ja Verkko Keltainen merkkivalo vilkkuu, kun kiinteistössä käytetään sähköä. Näytönselauspainike Vihreän merkkivalon palaessa sähköjen kytkentä kiinteistöön on mahdollista. Korpela voi tarkistaa esimerkiksi myrskyjen jälkeen nopeasti, että sähköt ovat kiinteistössä kunnossa. Kiinteistössä tehtävien sähkötöiden ajaksi sähköt pitää kuitenkin katkaista pääkytkimestä kuten aikaisemminkin Sähkön katkaisu Sähkön kytkentä Valitse näytönselauspainikkeella näyttöön teksti dcon. 1 Kun näytössä on teksti dcon, paina näytönselauspainiketta yli 6 sekuntia. 2 Sähkönsyöttö katkeaa ja punainen merkkivalo palaa minuutin ajan, jonka jälkeen merkkivalo muuttuu vihreäksi. * 3 Sähkön kytkentä voidaan tehdä vain vihreän merkkivalon palaessa. Paina näytönselauspainiketta niin, että näytössä on jokin muu teksti kuin dcon ja paina painiketta yli 6 sekuntia. Sähköt kytkeytyvät päälle ja vihreä merkkivalo sammuu. * Vihreän merkkivalon palaessa sähköt on katkaistu, mutta kytkentä on mahdollista. Punaisen merkkivalon palaessa sähköt on katkaistu ja kytkentä on estetty. KORPELA PLUS 2 / 2012

9 Etäluettavat mittarit Lisätietoa etäluettavien sähkömittareiden vaihdosta löytyy Korpelan Voiman internet-sivuilta, osoitteesta Korpelan Voiman asiakasneuvojat sekä palveluneuvojat antavat mielellään lisätietoja mittarinvaihtoon liittyvissä asioissa. Etäluettavilla mittareilla monia etuja â Uusien älykkäiden mittareiden ansiosta sähkön kulutuksesta ja laadusta saadaan entiseen verrattuna moninkertainen määrä tietoa. Etäluettava mittari kommunikoi niitä ohjaavan järjestelmän kanssa, näin verkkoyhtiö saa nopeasti tietoa esimerkiksi viallisesta mittalaitteesta tai sähköverkon häiriöistä. Uudet mittarit nopeuttavat vikojen paikallistamista ja korjausta vikatilanteissa. â Uuden etäluettavan sähkömittarin myötä asiakas maksaa käyttämästään energiasta reaaliaikaisesti ja arviolaskutus jää pois. Uuteen laskutusjärjestelmään siirrytään muutaman kuukauden kuluessa sähkömittarin vaihdosta. â Sähkömittarin vaihto ei vaikuta suuresti yöenergian ohjaukseen. Edullisemman energian ajalle ohjatut laitteet kuten lämminvesivaraajat kytkeytyvät päälle normaalisti. Ohjauksessa on pieni vaihteluväli verkon kuormituspiikkien tasaamiseksi. Kaikkien laitteiden kytkeminen samaan aikaan päälle aiheuttaisi huomattavan yhtäkkisen kuormituksen. â Tehtyihin tai tehtäviin sähköntoimitussopimuksiin mittarin vaihto ei vaikuta. Asiakas voi edelleen valita haluamansa sähkösopimuksen ja toimittajan. KORPELA PLUS 2 / 2012

10 Korpela tiedottaa OTA HINNASTO TALTEEN â Sähkönsiirtohinta muuttuu Verkko Korpela Oy:n sähkönsiirtohinnat nousevat alkaen. Korotustarpeen aiheuttavat kantaverkkoyhtiön verkkomaksujen 15 prosentin nousu, alueverkkomaksujen nousu sekä etäluettaviin sähkömittareihin siirtyminen. Hinnankorotuksen vaikutus siirtomaksuihin, jotka sisältävät siirron energiaja perusmaksun, on keskimäärin 7,5 prosenttia. Korotuksen vaikutus on noin 1,36 /kk asiakkaalle, jonka sähkönkäyttö on kwh/vuosi ja noin 3,58 /kk asiakkaalle, jonka sähkönkäyttö on kwh vuodessa. Sähkönsiirtohintoihin lisätään sähkövero (I veroluokassa 1,69 snt/kwh ja II veroluokassa 0,69 snt/kwh, sis. alv 23 %) ja huoltovarmuusmaksu on 0,013 snt/kwh (sis. alv 23 %). Kuluttajalla on 30 päivän ajan saatuaan tiedon muutoksesta oikeus irtisanoa sopimus ilman irtisanomisaikaa. Muun käyttäjän kuin kuluttajan tapauksessa vastaava aika on 15 päivää. Verkko Korpela Oy on hinnankorotuksen jälkeenkin Suomen edullisimpien maaseutuolosuhteissa toimivien sähköverkkoyhtiöiden joukossa. Sähkö siirretään kanta- ja alueverkkoyhtiöiden omistamia sähköverkkoja pitkin Verkko Korpelan sähköverkkoon, mistä johtuen asiakashintoihin vaikuttavat Verkko Korpelan omien kustannusten lisäksi eri omistuksissa olevien kanta- ja alueverkkoyhtiöiden hinnat. Kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj ilmoitti korottavansa vuoden 2013 alusta kantaverkkomaksuja keskimäärin 15 prosenttia. Korotus vaikuttaa suoraan Verkko Korpelan sähkönsiirtohintaan. Kantaverkkoyhtiön hinnankorotus perustuu yhtiön suureen investointiohjelmaan kantaverkon ikääntyneiden osien korvaamiseksi ja uuden tuotannon liittämiseksi kantaverkkoon. Valtioneuvoston vuonna 2009 antaman asetuksen mukaisesti lähes kaikkien sähkömittareiden on oltava etäluettavia vuoden 2013 loppuun mennessä. Verkko Korpela Oy vaihtaa sähkömittareita parhaillaan ja vaihtotyöt saadaan valmiiksi vuoden 2013 loppuun mennessä. Sähkömittarien massavaihto on euromääräisesti mitattuna yksi suurimmista yksittäisistä investoinneista, mitä sähkönjakelussa on toteutettu. Valtioneuvoston asetuksen määräämä investointi etäluettaviin sähkömittareihin parantaa sähkönsäästömahdollisuuksia, kehittää sähköntoimituksen laatua ja nopeuttaa asiakaspalvelua. 10 KORPELA PLUS 2 / 2012

11 Kuvat:: Anne Yrjänä Nimityksiä Eeva-Maria Heininen on nimitetty Korpelan Voiman asiakaspalveluun asiakasneuvojaksi. Hannele Jylhä on nimitetty Korpelan Voiman asiakaspalveluun asiakasneuvojaksi. Heli Luukkonen on nimitetty Korpelan Voiman asiakaspalveluun asiakasneuvojaksi. Jenni Perälahti on nimitetty Korpelan Voiman johdon assistentiksi. Kutsu Avoimet Ovet Mitaleita lasten ja nuorten urheilukilpailuihin Korpelan Voima lahjoittaa lasten ja nuorten urheilukilpailuihin mitalit. Kulta-, hopea- ja pronssimitalien lisäksi on muille varattuna osallistumismitali. Mitaleita voi tilata jokainen Korpelan Voiman verkkoalueella toimiva urheiluseura. Yhteydenotot Korpelan Voimaan: Jenni Perälahti puh tai korpelanvoima.fi pääkonttorilla perjantaina kello Tervetuloa täytekakkukahveille ja tutustumaan uudistuneisiin toimitiloihimme Kannukseen (Junkalantie 15) sekä kuulemaan viimeisimmät kuulumiset mittarinvaihtoprojektiin liittyvistä asioista. KORPELA PLUS 2 /

12 Palvelemme asiakasta i Asiakaspalvelumme palvelee asiakkaitamme uusituissa toimitiloissa arkisin kello Voit kääntyä puoleemme sähköpostitse, puhelimitse tai tulemalla henkilökohtaisesti luoksemme. Ottaessasi yhteyttä asiakaspalveluumme asiakasneuvojamme palvelevat sinua tai ohjaavat tarvittaessa eri asiantuntijoiden luokse. Asiakaspalvelumme palvelee Sinua â laskutukseen liittyvissä asioissa â muuttaessasi uuteen osoitteeseen â sähkön myynti- ja siirtosopimuksissa â sopivan sähkö-/siirtotuotteen valinnassa â kiinteistöjen osto- ja myyntitilanteissa sähköliittymien vaihtaessa omistajaa Asiakaspalvelumme tiedottaa ajankohtaisista asioista Korpelan Voiman kotisivuilla Korpela Plus -lehdessä sekä asiakastiedotteilla postin kautta. Asiakasneuvojamme palveluksessasi, vasemmalta Tiina Alanko, Eeva-Maria Heininen, Satu Huuki, Heli Luukkonen, Hannele Jylhä ja Marjo Sämpi sekä asiakaspalveluvastaava Helka Hanhineva. Kuva: Anne Yrjänä 12 KORPELA PLUS 2 / 2012

13 lolla ja ammattitaidolla Asiakaspalvelun yhteystiedot ovat: Sähkön yritysmyynnin yhteystiedot ovat: Vaihde Asiakaspalvelu Sähkönmyynti (24 h) Asiakaspalveluvastaava Helka Hanhineva Myyntipäällikkö Jouko Haapoja (24 h) Asiakaspalvelumme lisäksi voit kääntyä myös palveluneuvojiemme puoleen, kun tarvitset â uuden tai tilapäisen sähköliittymän â energia- ja tuoteneuvontaa â sähkön laatuun tai mittareihin liittyvää neuvontaa â sähkökaapelin näytön â neuvoja sähköön tai sähkön käyttöön liittyvissä asioissa Verkko Korpela Oy:n yhteystiedot ovat: Palveluneuvojat: Lestijärvi, Toholampi ja Sievi: Silvo Mäkelä Kälviä ja Lohtaja: Vesa Niskala Kaustinen, Halsua ja Ullava: Mikael Saarikettu Kannus, Himanka ja Rautio: Jani Vetoniemi (24 h) Verkostoinsinööri Ari Koskinen Vikailmoitukset 24 h tai sähköpostilla kayttokeskus@korpelanvoima.fi KORPELA PLUS 2 /

14 Teksti: Tuulikki Nikkilä Kuvat: Elina Paavola Jokainen pikkupoika muistaa joskus ampuneensa nuolipyssyllä ja olleensa jopa hyvä ampuja. Esi-isämme käyttivät jousipyssyä metsästykseen ennen ruutiaseiden valmistamista. Taidot hiipuivat, mutta aina oli jossain henkilöitä, jotka nauttivat jousiaseella metsästämisestä. Näin kävi Sinikka ja Juhani Uusitalollekin. Juhani aloitti jousiammunnan 1971 Porissa kilpajousen kanssa. Vuonna 1980 tuli mukaan metsästysvaihe. Sinikan kiinnostus jousimetsästykseen sai vauhtia Riihimäen Erämessuilta, missä oli jousimetsästysnäytös. Seuraavalla viikolla hän jo teki oman jousitilauksensa. Jatkoa seurasi, kun Sinikka ja Juhani tapasivat toisensa yhteisestä harrastuksesta tuli oma yritys Mukkanuoli Sieviin Kiiskilänkylälle Pitkämäen rinteeseen. Olin Riistakoulussa Paimiossa ja tein siellä lopputyönä yrityssuunnitelman ja sen pohjalta tämä yritys perustettiin Yhdessä valmistamme asiakkaille ihan mittatilaustyönä sopivan jousen ja siihen nuolet, kertoo Sinikka Uusitalo. Juhani tekee alkutyön, Sinikka viimeistelee Yrityksellä on kokemusta laminoitujen jousien rakentamisesta vuodesta 1985 lähtien. Valmistamme perinteisiä jousia. Perinnejousimetsästyksen harra 14 KORPELA PLUS 2 / 2012

15 Työ & harrastus Tällaisella jousella ampuva kokee samanlaiset ongelmat kuin metsästäjät vuosituhansia sitten. Jousi on vedettävä ja pidettävä lihasvoimin vireessä. Nuolen suuntaaminen maaliin tapahtuu silmän, aivojen ja lihasten yhteistyönä. Metsästäjä toimii ilman tähtäimiä vaistojen avulla; siitä tuleekin nimitys vaistoammunta. Nykyajan ihmiselle vaistojousella ampuminen on lähinnä harrastus, joka vaatii kovaa ja tinkimätöntä työtä ampumatekniikan opettelemisen kanssa. Jousella ampuminen on kuitenkin hauskaa, rentouttavaa ja vieläpä lihaksistoa kunnossa pitävä harrastusmuoto, toteaa Sinikka Uusitalo. Metsästämään pääsee harjoittelun jälkeen, kunhan on hankkinut metsästyskortin ja tarvittavat luvat metsästysalueelle. Ampumakoetta ei tässä lajissa ole. Ammattitaidolla ja hyvällä yhteistyöllä Kaaren valmistaminen on taitoa vaativa työ. Juhani toteaa, että tietoa jousen stuksesta oma yritys Mukkanuoli valmistaa metsästysjousia ja nuolia. Yrityksen takana ovat sieviläiset Sinikka ja Juhani Uusitalo, jotka valmistautuivat haastattelupäivänä kansainväliseen Etelä-Koreassa pidettävään perinnejousiammunnan kilpailuun. Sinikka kokeilee, että nuolten nokit ovat sopivat jouseen. Juhani esittelee eri puulajikkeilla kortisteltuja jousia. valmistukseen löytyy niin Suomesta kuin maailmaltakin. Paras opettaja on kuitenkin oma kiinnostus työhön. Isäntä tekee ja rakentaa jouset ja vaimo hioo pinnat. Jousen valmistamiseen löytyy puuta, jonka pitää olla kovaa ja sitkeää. Jouseen sopiva suomalainen puulajisto on kuitenkin suppea mutta esimerkiksi pihlaja sopii materiaaliksi. Kädensijaan sopivat samat puulajit kuin kaariinkin mutta jos haluaa koristeellisuutta kädensijaan, niin puulajit vaihtuvat jo luonnostaan koristeellisiin puihin. Jousessa käytetään puun lisäksi lasikuitua. Perinnemetsästysjousen nuolet ovat nekin moninaiset, aihiot tekee Juhani ja Sinikka rakentaa ja koristelee nuolen. Perinnejousi tilaustyönä Nykyisin jouset valmistetaan etupäässä tilaustöinä. Tilaustyössä otetaan huomioon ampujan vetopituus sekä sopiva jousen jäykkyys kyseiselle vedolle. Yritys palvelee tilausasiakkaita yleensä nettikaupan kautta. Sievissä Mukkanuolella on verstas sekä kaupallinen harjoitusrata. Siellä järjestettiin viime vuoden kesäkuussa perinnejousimetsästäjäinliiton kesätapahtuma, jossa tutkittiin yhdessä jousen säätöä ja nuolen lentoa. Perinnemetsästäjienliitto järjestää vuosittain kesäpäivillä tietopaketin ja maastokilpailun. Lisäksi heinäkuussa radalla järjestettiin pohjoismainen Baltic Arrow -kilpailu, joissa osanottajia oli Norjasta, Ruotsista, Ranskasta ja tietenkin Suomesta. Sinikka voitti vaistosarjan ja joukkuekilpailun voitto tuli Sievin Jousimetsästäjien tiimille. Uusitalot valmistautuivat haastattelupäivänä kansainväliseen perinnejousiammunnan kilpailuun Etelä-Koreaan. Sinikka trimmaili nuolien nokkeja jouseen sopivaksi, koska nokin on oltava sopiva jänteeseen. Nokin liian tiukka lähtö jänteestä pistää nuolen värisemään ja lentorata heikkenee. Vaistometsästys Vaistometsästyksen oppii vain harjoittelemalla. Se on sama kuin heittäisi tikkaa; katse kympissä ja aivot antavat käskyn kädelle lähettää tikka kohti kymppiä. Metsällä tämä tarkoittaa sitä, että saaliin ollessa tähtäimessä etsitään paras ampumakohta ja kun se on kohdallaan tulee tunne siinä se on, ja saalis on saatu. KORPELA PLUS 2 /

16 f j f j f j f j f j Muutaman päivän kuluttua alkaa joulun odotus oikein todella, kun vietämme ensimmäistä adventtisunnuntaita. Pikkujoulukausi on käynnistynyt ja varsinkin lapset alkavat odotella joulupukkia lahjoineen ja kaikkine muine mukavine asioineen. Joulu tulee taas... Muutatko komeroon? Teksti: Tuulikki Nikkilä Kuvat: Pixmac Oy Perheissä pistetään tuulemaan: talo pitää saada joulukuntoon ja joka paikka siivotuksi. Monet aloittavat komeroiden, laatikoiden ja muiden näkymättömien paikkojen siivouksella. Paras neuvo tähän siivousintoon tuli Martta-järjestöltä muutama vuosi sitten: Et kai aio muuttaa komeroon jouluksi? Siivoa kaikki kaapit ja komerot siinä tapauksessa, että aiot viettää joulusi niissä. Eli ei tarvitse vuoden pimeimpänä ja usein kiireisimpänä aikana ryhtyä komeroiden siivoukseen, riittää kun talo on muuten joulukunnossa. Joulu on rauhoittumisen aikaa Vietetään aikaa yhdessä perheen kanssa, mukana mahdollisesti lapset perheineen sekä isovanhemmat. Joulun voi viettää myös valmiina pakettina vaikkapa lomakohteessa, kotimaassa tai matkojen päässä kaukanakin. Jokaisessa kodissa on omat tapansa viettää joulua. Vuoden lopulla on hyvä hetki muistella vanhoja sanontoja sään kehittymisestä vanhojen kansanperinteen ennustusten kautta. Marraskuun viimeisenä päivänä vietetään Antin päivää; tuolloin pitäisi olla ensimmäiset rekikelit. Itsenäisyyspäivän sää ennustaa koko joulukuun sään: millainen sää Itsenäisyyspäivänä, sellainen sää koko kuukauden. Tuomas tuo joulun tullessaan Auringon pilkahduskin tuona päivänä merkitsee poutaista kesää, kun taas sumuilma tietää kesähalloja. Joulupäivän sääkin oli ennen ennusmerkki: tuuli ja sade ennustivat katovuotta, leuto joulu kylmää juhannusta ja pakkanen lämmintä juhannusta. Jouluyön tähtitaivas uskotaan olevan hyvän sieni- ja marjavuoden merkki. Tapanina valjastettiin ennen hevoset rekien eteen iloiselle Tapaninpäivän ajelulle. Vuosi vaihdetaan sekin perinteiden mukaan ja loppiaisena katsotaan lumihankia; perinnetiedon mukaan puolet talven lumesta on silloin satanut. Pitäneekö tuo paikkaansa tänä ilmaston lämpenemisen aikaan, ken tietää, mutta ennen nämä ennusmerkit otettiin miltei todesta. Suuhunpantavaa jouluksi Joulu on suuri juhla. Ennen todettiin, että tulis jo joulu, niin sais yölläkin syödä. Perheiden perinteet joulun ruokatarjonnassa ja leipomisessa ovat jokaisella omat; pöydässä on esimerkiksi komea kinkku tai kalkkuna tai ehkäpä sopiva kasviskattaus. Joulun valmistautumiseen kuuluvat myös leivonnaiset. Leivottaisiinko perinteisiä piparkakkuja tai miten olisi ruispiparit? Molempiin löydät ohjeet viereiseltä sivulta. Vai tehtäisiinkö joulutorttuja tai jotain muuta suussa sulavaa? Nykyistä joululeipojaa auttavat monituiset nettisivustot, joilta löytyy nykyaikaisia leivonnaisia selkeine ohjeineen, mutta aivan yhtä hyvä reseptiarkisto voi löytyä tuttavien kaapeista ja kahvipöydistä valmiiksi kokeiltuina. Ei muuta kuin reseptit kiertoon. 16 KORPELA PLUS 2 / 2012

17 f j f j f j f j f j f j Joulun odotusta... Kälviän Martat kokosivat muutama vuosi sitten vihkosen Perinneruokia Kälviältä, josta voisi ottaa käyttöön vaikka seuraavan ruispiparkakkujen reseptin: Ruispiparkakut 1 muna 1 kkp siirappia 200 g sokeria 100 g voita 1 tl inkivääriä 2 tl kardemummaa 1 tl kanelia 200 g perunajauhoja 200 g ruisjauhoja 1 tl soodaa Taikinan teko aloitetaan voin vaahdottamisella, jonka jälkeen munat ja sokeri vaahdotetaan. Lisää muna-sokerivaahtoon siirappi, jatka vatkaamista. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää ne muna-sokerivaahtoon vuorotellen vaahdotetun voin kanssa. Anna taikinan seistä kylmässä yön yli. Kauli ohueksi ja tee muoteilla halutun mallisia pipareita. Kypsennä piparit 180 asteessa n. 10 minuuttia. Peitä paistetut piparit liinalla jäähtymisen ajaksi. Maukkaat joulupiparit kuuluvat myös perinteisiin jouluherkkuihin. 60 vuotta vanha keittokirja esittelee Joulupiparkakkujen reseptin seuraavasti: Joulupiparkakut 2 munaa 400 g sokeria 3 dl siirappia 3 dl kermaa 3 dl sulatettua margariinia tai voita 1 tl kardemummaa 1 tl kanelia 1 tl neilikkaa 1 tl inkivääriä 3 tl pomeranssin kuorta 2 tl soodaa 750 g karkeita vehnäjauhoja 500 g hienoja vehnäjauhoja Leivontaohjeessa todetaan että ainekset lisätään reseptin mukaisessa järjestyksessä ja valmis taikina laitetaan kylmään lepäämään. Seuraavana päivänä taikina on valmis leivottavaksi. Iloista ja kiireetöntä joulun valmistelua! KORPELA PLUS 2 /

18 Finnmehl Oy:n toimitusjohtaja Clas-Erik Slotte ja käyttöpäällikkö Hannu Känsäkangas. 18 KORPELA PLUS 2 / 2012

19 Asiakasesittelyssä Finnmehl Oy Sahanpuru raaka-aineena Teksti: Tuulikki Nikkilä Kuvat: Elina Paavola Sahanpuru oli aikoinaan sahoilla syntynyttä ongelmajätettä, nykyisin sahausjäte ja sahanpuru ovat kysyttyjä raaka-aineita. Kaustiselle 1980-luvun lopulla perustettu Finnmehl Oy käyttää mäntysahajauhoa valmistaessaan erikoistuotteita vaneriliimaan ja väripigmenttien suodatukseen. Meillä käytetään yksistään mäntysahajauhoa, sillä silloin tiedämme, mitä raaka-aine on. Meillä on sopimus raaka-aineesta Merikarvian Sahan kanssa, josta saamme hyvälaatuista ja laadultaan tasaista purua. Raaka-aineen hintaa ovat nostaneet rahtikustannusten nousu polttoaineen hinnannousun myötä, kertoo toimitusjohtaja Clas-Erik Slotte. Finnmehl Oy valmistaa yhtä tuotetta kahtena jauhettuna laatuna, josta noin puolet jauhetaan jauhomaiseksi ja sitä käytetään vaneriliiman valmistuksessa Joroisissa. Tuotteen täytyy olla hienojakoista, jotta liimasta saadaan juoksevaa. Toinen puoli tuotannosta menee puolestaan väripigmenttien suodatukseen Kemira Pigmentsille Poriin. Kuitua turkiseläinten ruokaan Viime syksynä Finnmehl Oy oli mukana tekemässä projektia, missä selvitettiin karheamman tuotteen soveltumista Lähikuvassa puujauhoa. ketunruuan kuitumateriaaliksi. Loppuraportti projektista valmistuu kuluvan syksyn aikana. Tällä hetkellä rehun teossa käytetään purua lisäämään kuituja. Nykyisin turkisrehun käyttöön tuodaan purua Saksasta ja Itävallasta. Tuote on pakattuna paperisäkkeihin ja aiheuttaa valmistuksessa varmasti ainakin jonkin verran pölyongelmia, toteaa toimitusjohtaja Slotte. Purua pölyn sidontaan Finnmehl Oy vastaanotti vuoden 2005 syksyllä INNOSUOMI palkinnon kokeilusta maantiepölyn sitomisessa. Yrityksen valmistama purutuote soveltui hyvin tiepölyn sitomiseen, mutta käyttö jäi kokeiluasteelle. Tuote on hyvä, mutta tuotantohinta liian korkea, joten taloudellisia edellytyksiä sen käyttöön ei ole olemassa, kertoo Clas-Erik Slotte. Laitteet kuin myllyssä Yrityksen laitteisto on verrattavissa viljamyllyn toimintaan: sahanpuru jauhetaan hienoksi ja imu hoitaa jauhetun purun suodattimien läpi. Ohuemmasta suodattimesta ei edes vesi mene läpi. Yritykseen tuotu, käsittelemätön sahanpuru on kosteaa, ja sen kosteusprosentti on noin viisikymmentä. Puru kuivataan alle 10 prosentin kosteuteen ja lopputuotteessa kosteutta on enää 5-6 prosenttia. Valmis tuote säilötään siiloihin, joista se lasketaan säiliöön kuljetusta varten. Yrityksessä työskentelee toimitusjohtaja Clas-Erik Slotten lisäksi käyttöpäällikkö Hannu Känsäkangas sekä kolme mylläriä. Tehdas toimii keskeytyksettä maanantaista perjantaihin, jolloin koneet pysäytetään viikonlopuksi. Tehdas käynnistetään uudelleen taas maanantaiaamuna työviikon alkaessa. Tonttia yrityksen ympärillä on tarpeeksi, jos uusia ideoita tuotantoon löytyy, toteaa Clas-Erik Slotte. Sähkön merkitys yritykselle Sähkö on Finnmehl Oy:lle elintärkeää koska sen varma, katkoton saanti takaa tuotannon. Olemme täysin riippuvaisia sähköstä, sitä tarvitaan jokaisessa prosessissa tehtaalla. Korpelan Voiman sähköön olemme tyytyväisiä, toteaa toimitusjohtaja Clas-Erik Slotte. KORPELA PLUS 2 /

20 lukijakilpailu Lumihiutaleiden kertomaa Lumihiutaleisiin on tarttunut tekstejä tästä lehdestä. Etsi miltä sivulta alkuperäinen teksti löytyy ja voit voittaa 15 euroa, joka hyvitetään sähkölaskussasi tai pääsylipun Maakuntaviestiin (arvomme 10 pääsylippua). Palkitsemme yhteensä 20 tehtävän ratkaisijaa. Palauta sivu mennessä osoitteella Korpelan Voima, PL 13, Kannus. Kuoreen merkintä "LUKIJAKILPAILU". Lumihiutaleissa olevat tekstit löytyivät seuraavilta sivuilta: Nimi: Osoite: Puh. Sähköpostiosoite: 20 KORPELA PLUS 2 / 2012