Moision koulun opetussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Moision koulun opetussuunnitelma"

Transkriptio

1 Moision koulun opetussuunnitelma päivitetty

2 SISÄLTÖ sivu 1. KOULUN ARVOT JA TOIMINTA- AJATUS Perusopetuksen arvopohja Moision koulun arvot ja toiminta- ajatus KASVATUS- JA OPETUSTYÖN PÄÄMÄÄRÄT Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet Oppimiskäsitys OPPIMISYMPÄRISTÖ JA TOIMINTAKULTTUURI Oppimisympäristö Moision koulun oppimisympäristö Opetusmenetelmät ja työtavat OPETUKSEN TUNTIJAKO JA PAINOTUKSET OPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT Äidinkieli ja kirjallisuus Vieraat kielet A-kieli englanti A-kieli ruotsi Matematiikka Ympäristö- ja luonnontieto Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Evankelis-luterilainen uskonto Ortodoksinen uskonto Elämänkatsomustieto Historia Musiikki Kuvataide Käsityö Tekninen työ

3 Tekstiilityö Liikunta TIETOTEKNIIKAN KÄYTTÖ OPETUKSESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Opiskelun ja koulunkäynnin yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki Tukiopetus Osa-aikainen erityisopetus Pienluokat Oppiaineen yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen Ohjauksellinen ja muu tuki Kodin ja koulun välinen yhteistyö Yhteistyö muiden tahojen kanssa Kerhotoiminta Ohjauksen järjestäminen Koulunkäyntiavustaja huolto KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS Maahanmuuttajaoppilaat Romanioppilaat Suomi toisena kielenä (S2-kieli) ARVIOINTI Moision koulun itsearviointisuunnitelma Oppilaan arviointi

4 11. TURVALLISUUS 11.1 Kriisinhallinta Päihdetyöstrategia Kiusaamisstrategia Pelastussuunnitelma MOISION KOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT LIITTEET 64 Liite 1. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta aineittain ko. luokan päättyessä Äidinkieli ja kirjallisuus A-kielet englanti ja ruotsi Matematiikka Ympäristö- ja luonnontieto Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Evankelis-luterilainen uskonto Ortodoksinen uskonto Elämänkatsomustieto Historia Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta 4

5 MOISION KOULUN OPETUSSUUNNITELMA 1. KOULUN ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS 1.1 Perusopetuksen arvopohja Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Ihmisoikeuksia määrittäviä keskeisiä asiakirjoja ovat YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus sekä Euroopan ihmisoikeussopimus. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla edistetään myös suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärtämystä. 1.2 Moision koulun arvot ja toiminta- ajatus Koulumme arvoperusta pohjautuu yhteiskunnan tärkeinä pitämiin perusarvoihin, jotka pohjautuvat perusopetuksen arvopohjaan. Arvostamme rehellisyyttä, oikeudenmukaisuutta, ahkeruutta, yhteistyötä sekä toisten huomioonottamista ja kunnioittamista. Koulumme tavoitteena on käytettävissä olevien resurssien puitteissa taata oppilaiden omien edellytysten mukaisesti opetussuunnitelmalliset tiedot ja taidot myönteisessä ja turvallisessa oppimisympäristössä. Rohkaisemme oppilaita omatoimisuuteen ja itsenäisyyteen. Tavoitteemme on sitouttaa oppilaita hyvään käytökseen ja yhteisten sääntöjen noudattamiseen. Yhteistyössä kotien kanssa kasvatamme oppilaista itseään arvostavia, ympäristön ja luonnon huomioonottavia, vastuuntuntoisia, hyvätapaisia ja osallistuvia kansalaisia. 2. KASVATUS- JA OPETUSTYÖN PÄÄMÄÄRÄT 2.1 Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet Perusopetuslain mukaan opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyisen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen ja muutoin kehittää itseään elämänsä aikana. Opetuksen tavoitteena on lisäksi turvata riittävä yhdenvertaisuus koulutuksessa koko maan alueella. 2.2 Oppimiskäsitys Opetussuunnitelmassa korostuu oppimiskäsitys, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Moision koulussa oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna opettajan ohjauksessa. on jatkuvassa vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Oppiminen perustuu oppilaalle aikaisemmin muodostuneiden tietorakenteiden pohjalle. muodostaa 5

6 aikaisemmin omaksumiensa käsitysten ja uuden tietoaineksen pohjalta omaa tietorakennettaan. Oppiminen on aktiivinen, päämääräsuuntautunut ja ongelmanratkaisua sisältävä prosessi (konstruktivistinen oppimiskäsitys). 3 OPPIMISYMPÄRISTÖ JA TOIMINTAKULTTUURI 3.1 Oppimisympäristö Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Oppimisympäristön tulee tukea oppilaan kasvua ja oppimista. Sen on oltava fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen ja tuettava oppilaan terveyttä. Tavoitteena on tukea oppilaan oppimismotivaatiota ja uteliaisuutta sekä edistää hänen aktiivisuuttaan, itseohjautuvuuttaan ja luovuuttaan tarjoamalla kiinnostavia haasteita ja ongelmia. Oppimisympäristön tulee ohjata oppilasta asettamaan omia tavoitteitaan ja arvioimaan omaa toimintaansa. Oppilaalle voidaan antaa mahdollisuus osallistua oppimisympäristönsä rakentamiseen ja kehittämiseen. Oppimisympäristön tulee tukea myös opettajan ja oppilaan välistä sekä oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta. Sen tulee edistää vuoropuhelua ja ohjata oppilaita työskentelemään ryhmän jäsenenä. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuukuuluu sekä opettajalle että oppilaille. 3.2 Moision koulun oppimisympäristö Moision koulu sijaitsee koulutoiminnan kannalta ihanteellisella alueella, luonnon välittömässä läheisyydessä. määrä on koko ajan kasvussa, tällä hetkellä oppilaita on vähän yli 300. Päärakennus ja laajennusosa ovat täydessä käytössä. Liikuntahalli valmistui keväällä 2003 ja lisärakennus syksyllä Koulurakennuksessamme toimii Turun kaupunginkirjaston sivukirjasto sekä nuorisotoimen alainen iltapäiväkerho. Vanhempainyhdistys on aktiivinen. Yhteistyötahoina ovat Maarian seurakunta ja Maarian / Moision nuorisotoimi sekä Turun aluekumppanuus. Koulumme on pilottikouluna lasten ja nuorten osallisuushankkeessa sekä Kiva koulu -toiminnassa. Koulumme haluaa painottaa oppilaan oikeutta turvalliseen oppimisympäristöön ja laatii asiantuntijoita kuullen sekä turvallisuussuunnitelman, päihde- ja huumestrategian, kiusaamiseen puuttumisen toimintamallin sekä pelastussuunnitelman. Terveydenhoitaja on koulullamme joka päivä. Koulumme atk- opetusvälineet ovat hyvät. Monessa luokassa on videotykki ja dokumenttikamera ja opettajilla kannettavat tietokoneet. ATK-luokassa ovat toimivat pöytäkoneet. Liikuntahallissa pystytään järjestämään isojakin tilaisuuksia. Tarvittavat äänentoistolaitteet ja muu tarvittava laitteisto on käytössä. 3.3 Opetusmenetelmät ja työtavat Opetuksessa käytetään oppilaiden edellytykset huomioon ottavia, eri ikäkausiin sekä erilaisiin oppimistehtäviin ja -tilanteisiin soveltuvia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja. Niiden avulla tuetaan ja ohjataan koko opetusryhmän ja yksittäisen oppilaan oppimista. Menetelmien ja työtapojen valinnalla luodaan sellaisia vuorovaikutteisen oppimisen sekä yhdessä ja yksin työskentelyn tilanteita, joissa oppilaat voivat kehittää oppimisen ja oman tulevaisuutensa 6

7 kannalta tärkeitä taitoja. Näitä ovat mm. ajattelun ja ongelmanratkaisun, työskentelyn ja vuorovaikutuksen, itsetuntemuksen ja vastuullisuuden, osallistumisen ja vaikuttamisen sekä ilmaisun ja käden taidot. Työskentelyn tulee edistää monipuolisesti tieto- ja viestintätekniikan sekä verkossa toimimisen taitoja. Menetelmien ja työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Opettaja valitsee opetusmenetelmät ja suunnittelee työtavat vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne - virittävät halun oppia - ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen - ottavat huomioon eri oppiaineiden ja oppiainekokonaisuuksien lähtökohdat ja tavoitteet - aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti - edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista - kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja - tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista - edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista - auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen - kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa Opetuksen eriyttäminen on kaikkeen opetukseen kuuluva ensisijainen keino ottaa huomioon opetusryhmän tarpeet ja oppilaiden erilaisuus. Huomiota kiinnitetään eri oppilaille ominaisiin oppimistapoihin ja työskentelyn rytmiin, erilaisiin valmiuksiin ja kiinnostuksen kohteisiin sekä itsetuntoon ja motivaatioon kytkeytyviin emotionaalisiin tarpeisiin. Tyttöjen ja poikien väliset sekä oppilaiden yksilölliset kehityserot ja taustat otetaan huomioon. Eriyttämisellä vaikutetaan oppimismotivaation. Opetusta eriyttämällä oppilaille voidaan tuottaa sopivia haasteita ja onnistumisen kokemuksia sekä tarjota mahdollisuuksia kehittyä ja oppia omien vahvuuksien mukaisesti. Tällöin on tärkeää hyödyntää samassa opetusryhmässä olevien oppilaiden erilaista osaamista ja harrastuneisuutta. Eriyttäminen edellyttää opettajalta kasvun ja oppimisen prosessien tuntemista, opetusryhmän toiminnan ja ilmapiirin sekä oppilaiden kehittymisen seurantaa ja oppimisen arviointia. Opettajien keskinäinen yhteistyö sekä yhteistyö huoltajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa tukee eriyttämistä. Eriyttämisen kolme keskeistä ulottuvuutta liittyvät opiskelun laajuuden, syvyyden ja etenemisnopeuden vaihteluun. Eriyttäminen voi kohdistua muun muassa opetuksen sisältöihin, käytettäviin opetusmateriaaleihin ja -menetelmiin, työtapoihin sekä koulu- ja kotitehtävien määrään ja käytettävissä olevaan aikaan. Oppimisympäristöä ja työtapoja voidaan muokata esimerkiksi luomalla tilaisuuksia oppilaiden osallistumiseen. tarjoamalla valinnanmahdollisuuksia, säätelemällä tilankäyttöä, ryhmittelemällä oppilaita joustavasti ja hyödyntämällä koulun ulkopuolella tapahtuvia oppimistilanteita. ta ohjataan oppimaan itselleen parhaiten soveltuvalla tavalla. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden kiinnostuksen kohteet kytkemällä opittavat tiedot ja taidot oppilaille merkityksellisiin kokemuksiin ja toimintamuotoihin. Oppilaat voivat tarvita erilaisia mahdollisuuksia osaamisensa ja edistymisensä näyttämiseen ja hyötyvät aina yksilöllisestä palautteesta. Kun opetusta toteutetaan yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän kanssa, oppilaiden ikä ja kehitysvaihe sekä eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus tulee ottaa huomioon. 7

8 4. OPETUKSEN TUNTIJAKO JA PAINOTUKSET Oppiaine 1lk 2lk 3lk 4lk 5lk 6lk Äidinkieli ja kirjallisuus A-kieli englanti Ympäristö- ja luonnontieto Biologia ja maantieto 2 1 Fysiikka ja kemia 1 1 Uskonto/elämänkatsomustieto Historia 2 1 Matematiikka Taide- taitoaineet Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Valinnaiset aineet *1 *1 Vapaaehtoinen A-kieli(ruotsi) (2) (2) (2) Oppilaan viikkotunnit * Valinnaisaineena liikunta ja kuvataide. Moision koulussa voidaan käyttää 1-2 viikkotuntia opettajan harkinnan mukaan joko taide-, taito- tai lukuaineen painottamiseen. Luokka-asteilla 3 ja 4 on lisäksi yksi valinnainen taito- ja taideaineiden viikkotunti, jonka oppilaat valitsevat yhdessä vanhempiensa kanssa vuosittain tarjolla olevista vaihtoehdoista. Oppilaat valitsevat käsityön painotuksen viidennen luokan alussa. Vapaaehtoisen A-2 kielen (ruotsi) voi valita neljänneltä luokalta lähtien. Koulun toiminta-ajatuksen ja tavoitteiden mukaista opetusta eheyttäviä teemapäiviä pidetään eri aihekokonaisuuksien pohjalta. Tietokonepohjaista opetusta voidaan integroida kaikkiin oppiaineisiin. 5. OPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT 5.1. Äidinkieli ja kirjallisuus Äidinkielen opetuksen tavoite on, että oppilaan ilmaisukyky kehittyy niin, että hänellä on halu, rohkeus ja taito ilmaista itseään ja ajatuksiaan monipuolisesti sekä suullisesti että kirjallisesti. Hänen vuorovaikutus- ja yhteistyötaitonsa kehittyvät ja hän tottuu oikeakielisen tekstin käyttäjäksi. Suullisen ja kirjallisen ilmaisun harjoittelussa korostetaan elämyksellisyyttä, luovuutta, omien ilmaisu- ja vaikutusmahdollisuuksien tiedostamista, vastaanottajan osuutta vuorovaikutuksessa sekä käsialan varmentumista siisteyden ja oikeakielisyyden osalta. saa monipuolisia elämyksiä ja kokemuksia niin, että hänen mielikuvituksensa ja maailmankuvansa laajenevat. Hänessä kasvaa lukuhalu ja -harrastus ja hän tutustuu monipuolisesti lapsille ja nuorille kirjoitettuun kirjallisuuteen. saa virikkeitä ilmaisuunsa ja aineksia ajatteluunsa. 8

9 Kirjallisuuden valinnassa otetaan huomioon lasten kiinnostus ja lukutaito. Oppilaita ohjataan valitsemaan itselleen sopivaa luettavaa. Tehtävillä ohjataan eläytymään, mutta myös ottamaan kantaa tekstiin ja pohtimaan tekstin synnyttämiä ajatuksia. Etsitään sanataiteen yhteyksiä muihin taiteisiin. Kieleen tutustumisen sisällöllinen painopiste on tekstien ja kielen ilmaisuvarojen tarkastelussa, vaihtoehtoisten ilmausten tutkimisessa ja vertailemisessa, omien ilmaisuvarojen kartuttamisessa sekä tekstitajun kehittämisessä. Oppilaan äidinkielen taidot kehittyvät myös eri oppiaineiden sisältöjä opiskeltaessa. Oppilaasta tulee aktiivinen kirjastonkäyttäjä ja hänen opiskelutaitonsa kehittyvät. Hän oppii tarkkailemaan itseään lukijana ja kirjoittajana. Oppimateriaalien valinnoissa otetaan huomioon lasten taidot ja kiinnostuksen kohteet. Merkityksellisyys ja mielekkyys motivoivat syvempään oppimiseen ja ajattelutaitojen kehittymisen. Vuosiluokat 1-2 TAVOITTEET - haluaa, rohkenee ja osaa ilmaista itseään ymmärrettävästi sekä suullisesti että kirjallisesti - pystyy lukemaan keskittyen ja eläytyen tilanteen mukaisesti - oppii lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikat ja ymmärtää säännöllisen harjoittelun näiden taitojen kehittämisessä - oppii vähitellen ottamaan huomioon kirjoitetun kielen sääntöjä kirjoittaessaan - kartuttaa omaa sana- ja ilmaisuvarastoaan - valitsee itselleen kiinnostavaa ja oman lukutason mukaista luettavaa - arvostaa omaa äidinkieltään SISÄLLÖT Ensimmäinen vuosiluokka Vuorovaikutustaidot - suullista ilmaisua eri viestintätilanteissa - keskittyvä kuuntelu ja toisten huomioiminen - arkipäivän puhetilanteista selviäminen - pari/ pienryhmä- ja luokkakeskusteluihin osallistumista - yksinkertaisia ilmaisuharjoituksia - pelejä Lukeminen ja kirjoittaminen - kirjain, äänne, tavu, sana - hiljaa ja ääneen lukemisen päivittäinen harjoittelu - luetun ymmärtäminen - oman lukutason mukaisen kirjan lukemista - isot ja pienet tekstauskirjaimet - isot kirjaimet nimien alussa, lopetusmerkit - tavujen, sanojen ja lauseiden kirjoittaminen - kirjoittamiseen liittyviä tehtäviä - oikean kirjoitusasennon löytäminen 9

10 Kirjallisuus - kiinnostuminen kirjoista ja lukemisesta, luetusta keskusteleminen - kirjastoon tutustuminen - lastenkirjallisuus Toinen vuosiluokka Vuorovaikutustaidot - suullista ilmaisua pari- ja ryhmätilanteissa - tarkka ja päättelevä kuuntelu - omien kokemusten ja havaintojen kertominen - ilmaisuharjoituksia Lukeminen ja kirjoittaminen - lukutaidon varmentaminen, luetun ymmärtäminen - eläytyvä lukeminen - pienaakkosten ylläpitäminen, oikeinkirjoitusharjoituksia, - iso alkukirjain nimissä ja lauseen alussa, lauseen lopetusmerkkejä - omien tekstien tuottamista - tyyppikirjaimet (käsialakirjoitus) - lause - pilkku luettelossa - vuorosanaviiva - muistia kehittäviä tehtäviä - kirjoittamiseen liittyviä tehtäviä - tekstien analysointitehtäviä - kielitajua kehittäviä tehtäviä - sanavaraston kartuttamistehtäviä Kirjallisuus - lukemishalun säilyttäminen, kirjojen lukeminen ja niistä kertominen - lastenkirjallisuus - kirjaston käytön harjoittelua Äidinkielen hyvän osaamisen kuvaus 2.luokan päättyessä liitteenä. Vuosiluokat 3-5 TAVOITTEET Yleistä - äidinkielen perustaitojen oppiminen - sujuva luku- ja kirjoitustaito - luetun ymmärtäminen - tiedonhankintataidot - tutustuminen eri tekstityyppeihin kirjoittaen, lukien ja puhuen - mielikuvitus ja luovuus - kirjallisuus-, teatteri- ja elokuvaelämykset Vuorovaikutustaidot - on aktiivinen kuuntelija ja viestijä 10

11 - osallistuu innokkaasti - osaa ilmaista itseään - pystyy toimimaan sana,kuva- ja ääniympäristöissä Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy - lukee erilaisia tekstejä ja tarkkailee itseään lukijana - omaksuu erilaisia lukutapoja ja luetun ymmärtämistä parantavia strategioita - valitsee sopivaa luettavaa eri tarkoituksiin ja oppii silaamaan niitä omiin kokemuksiinsa - osaa hankkia tietoa ikäkaudelleen sopivista lähteistä Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy - kirjoittaa erilaisia tekstejä suullisesti ja kirjallisesti - kehittää sanavarastoaan, joka laajenee ja täsmentyy - arvioi omaa ilmaisuaan - tuottaa tekstiä käsin ja tekstinkäsittelyohjelmilla - käyttää eri viestinnän välineitä Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee - tutustuu muiden maiden kulttuureihin kirjallisuuden, elokuvan ja teatterin keinoin - lukee paljon ja monipuolista lasten- ja nuortenkirjallisuutta ja valitsee ikäkaudelleen sopivaa luettavaa - kasvattaa kiinnostustaan kieleen ja kielen käyttämiseen - ymmärtää kieliopin perusasioita - oppii perustietoja mediasta ja osaa hyödyntää eri viestintävälineitä SISÄLLÖT 3-5lk Vuorovaikutustaidot - viestinnän perustaitojen kehittäminen erilaisten ilmaisukeinojen kautta: kuuntelu, keskustelu, kysely, perustelut, mielipiteen ilmaiseminen Tekstin ymmärtäminen - tekstin ymmärtäminen kuullun perusteella - luetun ymmärtämisen tekniikoiden opettaminen (esim. käsitekartta) - päättelevä lukeminen - tekstin tiivistäminen ja muistiinpanojen tekeminen Puhe -esitykset ja kirjoitukset - yleiskielen ja murteen erottaminen - käsialan käytön varmentaminen - oikeinkirjoituksen varmentaminen - rohkaistaan omien tekstien lukemiseen - tehdään esitelmiä yksin ja ryhmissä - erilaiset näytelmät Tiedonhallinta - käytetään erilaisia tietotekstejä tietokirjoista - opetellaan hakemaan tietoa Internetistä ja suhtautumaan tietoon kriittisesti - käydään ohjatuilla käynneillä kirjastossa 11

12 - luokitellaan tietoa esim. aakkosjärjestykseen - tuotetaan tekstiä tekstinkäsittelyohjelmilla - kuvankäsittelyn perusteet Kirjallisuus ja muu kulttuuri - luetun, katsotun ja kuullun analysointia - juoni, pää- ja sivuhenkilöt - tapahtumapaikka- ja aika Kolmas vuosiluokka Oikeinkirjoituksen varmentaminen - vierasperäiset kirjaimet - lauserakenteet (isot alkukirjaimet, sanavälit jne.) - päättövälimerkit - vuorosanaviiva Kielen rakenne - vokaalit, konsonantit - pitkä vokaali, kaksoiskonsonantit - yleis- ja erisnimet - sanaluokat: verbit, adjektiivit, substantiivit Neljäs vuosiluokka Oikeinkirjoituksen varmentaminen - yhdyssanat - lainausmerkit - kappalejako - pilkun käyttö eri tilanteissa Kielen rakenne - synonyymit, homonyymit, vastakohdat - sanaluokat - sanaluettelo - yhdyslause Viides vuosiluokka Oikeinkirjoituksen varmentaminen - oman tekstin suunnittelu ja muokkaus - oman tuotoksen arviointi Kielen rakenne - predikaatti, subjekti, objekti - sijamuodot - verbin aikamuodot, aktiivi, passiivi - verbin persoonamuodot - pää- ja sivulause Äidinkielen ja kirjallisuuden hyvän osaamisen kuvaus 5.luokan päättyessä liitteenä. 12

13 Vuosiluokka 6 Kuudennella luokalla oppilas laajentaa puhutun, kirjoitetun ja kuullunymmärryksen taitojaan kohti laajempia yleiskielellisiä vaatimuksia. tulee tietoiseksi tavoitteistaan ja itsestään kielenkäyttäjänä. Hänestä tulee kriittinen tekstin käyttäjä ja hän pystyy tuottamaan erilaisia tekstejä. selviytyy erityyppisissä viestintätilanteissa. ta kannustetaan lukemaan ja arvioimaan lukemaansa. Häntä ohjataan lukemaan myös mediatekstejä ja löytämään yleissivistävää tietoa. Oppilaille tarjotaan elämyksiä kirjallisuuden, teatterin ja elokuvien parissa. TAVOITTEET Oppilaan vuorovaikutustaidot - oppilas pystyy ilmaisemaan itseään erilaisissa tilanteissa koulussa ja koulun ulkopuolella - harjaantuu kuulijana, puhujana ja kirjoittajana - ymmärtää ja hyväksyy erilaisia näkemyksiä - pystyy olemaan vuorovaikutustilanteissa erilaisten ihmisten kanssa - kehittää viestintävalmiuttaan- ja rohkeuttaan myönteisessä ilmapiirissä Tekstin ymmärtäminen - osaa lukea ja kuunnella ymmärrettävästi ja arvioiden - osaa käyttää erilaisia lukutapoja (esim.silmäilevä, päättelevä, sana- ja asiatarkka lukeminen) - tutustuu erilaisiin tekstilajeihin ja teksteihin (esim. tietoteksti, romaani, runo jne,) Puhe-esitykset ja kirjoitelmat - osaa suunnitella ja tuottaa omia tekstejä - osaa jäsentää tekstiä - osaa kirjoittaa tekstejä eri tilanteisiin ja eri kohderyhmille - osaa kohteliaan ja kuulijan huomioon ottavan puhetavan - kehittää lause- ja viriketajuaan - kehittää oikeinkirjoitusvarmuuttaan - kirjoitta tekstejä käsin ja tietokoneella - käytää erilaisia ilmaisukeinoja Tiedonhankinta - osaa hankkia tietoa eri lähteistä - tekee muistiinpanoja - tekee lähdeaineiston valikointia esityksen pohjaksi Suhde kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin - kirjallisen yleisivistävän pohjan luominen; teokset ja kirjoittajat, Kalevala, kansanperinne, Suomen kirjallisuuden päävaiheet SISÄLLÖT 13

14 Vuorovaikutustaidot - kuuntelu, keskustelu, kysely, omat mielipiteet Tekstinymmärtäminen - tekstien olennaisen asian ymmärtäminen - johtopäätösten teko tekstin perusteella Puhe -esitysten ja kirjoitusten laatiminen - yleiskielen käytön harjoittelua - selkeä ja sujuva käsiala - oikeinkirjoituksen varmistaminen - oman tekstin suunnittelu, muokkaus ja viimeistely - oman tekstin esittäminen - esitelmät eri aiheista Tiedonhallintataidot - erilaisten tietotekstien ja tietokirjojen käyttö - kriittinen tiedonetsintä Internetistä - kirjaston sujuva käyttö - oman tuotoksen tuottaminen ja muokkaaminen tietokoneen tekstinkäsittelyohjelmilla Kielen tehtävät ja rakenne - sijamuodot; nominatiivi, genetiivi, partitiivi, essiivi, translatiivi - paikallissijamuodot - lauseen jäsennys (subjekti, predikaatti, objekti) - sanaluokat kokonaisuutena - pää- ja sivulause - välimerkit - vuorosanat - pronominien käyttö Kirjallisuus ja muu kulttuuri - luetun, katsotun ja kuullun analysointia - juoni, pää- ja sivuhenkilöt - tapahtumapaikka- ja aika 5.2 Vieraat kielet A-kieli A-kieltä opiskellaan kaikille yhteisenä aineena. Lisäksi A-kieli voidaan aloittaa vapaaehtoisena. Hyvien opiskelutottumusten omaksuminen kaikille yhteisen A-kielen opetuksessa luo pohjaa myöhemmin alkaville kieliopinnoille. A-kielen opiskelun myötä oppilailla alkaa myös kehittyä kulttuurien välinen toimintakyky. Vuosiluokat 3-6 Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas viestimään vieraalla kielellä hyvin konkreettisissa ja itselleen läheisissä tilanteissa aluksi pääsääntöisesti suullisesti ja vähitellen kirjallista viestintää lisäten. Hänen tulee tiedostaa, että kielet ja kulttuurit ovat erilaisia, mutta eivät eriarvoisia. Oppilaalle tulee kehittyä hyviä kielenopiskelutottumuksia. 14

15 TAVOITTEET Kielitaito oppii - kertomaan perustietoja itsestään ja lähipiiristään sekä viestimään kohdekielellä yksinkertaisissa arkipäivän puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun tukeutuen - ymmärtämään arkielämää ja rutiininomaisia tapahtumia käsittelevän puheen tai tekstin keskeisimmän sisällön tilanneyhteyden tukemana - kirjoittamaan lyhyen viestin kaikkein tutuimmasta, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa Kulttuuritaidot oppii - tuntemaan kohdekulttuuria ja tutustuu alustavasti kohdekulttuuriin ja suomalaisen kulttuurin yhtäläisyyksiin ja eroihin - viestimään kohdekulttuurin edustajien kanssa jokapäiväisissä tilanteissa kohdekulttuurille luontevalla tavalla Opiskelustrategiat oppii - toimimaan vastuullisesti ja yritteliäästi kielenoppimistilanteissa - käyttämään itsenäisesti oppikirjaa, sanakirjaa ja muita tiedonhankintavälineitä - käyttämään uusia sanoja ja rakenteita omissa tuotoksissaan - tunnistamaan omia vahvuuksia ja heikkouksia kielen opiskelijana sekä arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin A-kieli englanti SISÄLLÖT Luokka Rakenteet Aihepiirit Viestintä 3. yksikkö-monikko artikkeli genetiivi kysymyssanat be - have - can 4. be - have kysymyslause persoonaproniminit a -the prepositioita minä, koti, perhe, ystävät, koulu, eläimiä, värejä, ruokia, lukuja, kulkuvälineitä Ruumiinosat, kellonajat, viikonpäivät, kuukaudet, harrastukset, maita, kansallisuuksia, ilmansuunnat, raha sää, vapaa-aika, lomailu, asioiminen, ostoksilla käyminen, juhlat, ammatit, järjestysluvut nimin, ikä, tervehtiminen, itsestä kertominen, kysyminen, pyytäminen, kieltäminen, ehdottaminen mielipiteen ja tunteenilmaiseminen, opastaminen, haastattelu, paikan tiedustelu 5. do/does- apuverbi imperfekti alustavasti don`t doesn`t adj. vertailumuodot toisesta kertominen, kirjallinen kommunikointi (kirje, viesti) kuvailu, tulevan ilmaisu prepositioita 6. Do/does- apuverbi; Asiatietoa eri matkakertomus, mainos, 15

16 did imperfekti adjekt.vertailu prepositiot of-genetiivi maista, Englanti USA (ero) historiaa, luonnonsuojelu, työelämä, kutsu, kirje, selostus, harrastukset meillä ja muualla joukkotiedotus Arviointi on kielten opiskelunkin oppimistapahtuman luonnollinen osa. Se on oppilaan edistymisen laaja-alaista seurantaa, jatkuvaa näyttöä. Se on oppilaan päivittäisen työskentelyn seurantaa ja palautteen antamista siitä. Palautteen antaminen motivoi oppilasta ja ohjaa häntä itse arvioimaan työnsä tuloksia. Arvostelu ei perustu pelkästään kirjallisiin kokeisiin. Olennainen osa arvostelua perustuu jatkuvaan näyttöön A2-kieli ruotsi TAVOITTEET Ruotsin opetuksen tulee antaa oppilaille valmiuksia maamme ruotsinkielisen väestön kanssa tapahtuvaan vuorovaikutukseen sekä pohjoismaiseen yhteistyöhön. Opetuksen avulla oppilaat tulee totuttaa rohkeasti käyttämään hankittua kielitaitoa ja kasvattaa heitä arvostamaan Suomen kaksikielisyyttä ja pohjoismaista elämänmuotoa. Oppilaat saavat kieliopinnoistaan kulttuuripääomaa ja uutta näkökulmaa myös omaan kieleen ja kulttuuriin. Oppilaat oppivat tiedostamaan kielten ja kulttuurien erilaisuuden. Tavoitteena on totuttaa oppilaita viestimään ruotsiksi hyvin konkreettisissa ja heille itselleen läheisissä tilanteissa. Viestiminen lähtee suullisesta ilmaisemisesta, mutta vähitellen kirjallista viestintää lisäten. SISÄLLÖT Neljäs vuosiluokka - tervehtiminen ja hyvästely, ääntämisen harjoittelu, en- ja ett-sanat - nimen tiedustelu ja kertominen, kiitos ja ole hyvä - voinnin tiedustelu, itsestä kertominen (ikä, asuinpaikka), kysymyslause, kysymyssanoja - perheen esittely, sukulaisuussanat, eläimiä,( hon eller han, min eller din) - koulussa: kellonajat, koulutarvikkeita, kouluaineita, kielteinen lause, persoonapronominit - harrastuksista kertominen, soittimia, verbin preesens - eläimistä kertominen, värejä, (är eller har), omistusmuoto, adjektiiveja - keittiössä: astioita, ruokia, kotiaskareita - ruokapöydässä ruokia, tarjoaminen ja pyytäminen - apuverbit, verbin perusmuoto - tien neuvominen, substantiivin lyhyt ja pitkä muoto - kioskilla,( den eller det) - kannustaminen: urheilusanastoa, omistussanat (hans, hennes ja deras) Viides vuosiluokka - prepositioita, kysymyslause - ulkonäön kuvaileminen, adjektiiveja, kellonajat, adjektiivien taivutus 16

17 - säästä kertominen, vuodenajat, viestin kirjoittaminen, päälauseen sanajärjestys - en-sanojen monikko, monikon pitkä muoto - tarinan kertominen, viikonpäivät - tutustuminen, esittely, harrastukset, kotipaikka, kysymyssanat, omistussanat - mielipiteen ilmaisu, kerrataan apuverbit, sanajärjestys - huoneen kuvailua; huonekaluja, adjektiiveja, paikkaa ilmaisevia prepositioita, adjektiivin taivutus - ihmisen kuvaileminen, tunteita, adjektiivien vertailu - tarinan kertominen, aamiaissanastoa, imperfekti (-ade) - vaateostoksilla; vaatteita, värejä Kuudes vuosiluokka - lehtiartikkeli, imperfekti - sairaanhoitajan luona: sairauksia, ruumiinosia,( are-päätteiset sanat) - kortin kirjoittaminen, sää, prepositioita - lipun ostaminen, kulkuneuvoja, aikatauluja - puhelinkeskustelu, puhelinsanastoa, ett-sanojen monikko - nakkikioskilla, tämä, nämä, tuo, nuo - tien kysyminen ja neuvominen, kaupungissa, suuntaa ilmaisevia prepositioita - sähköpostiviestin kirjoittaminen, tietokonesanastoa, persoonapronominit ja niiden objektimuodot - syntymäpäivillä, onnitteleminen, kuukaudet, vuodenajat, järjestyslukuja, päiväyksiä - elokuvissa, elokuvalipun osto, elokuvasanastoa, mielipiteen ilmaisua, omistussanat (vår, vårt, våra, er, ert, era) - lehtiartikkeli, perfekti - Islanti, apuverbi(ska) - hyvästeleminen ja yhteyden pitäminen Arviointi on jatkuvaa. Kotityöskentely, koulutyöskentely, vihkotyöskentely, formatiiviset ja summatiiviset kokeet yhdessä muodostavat arvosanan. A- kielen hyvän osaamisen kuvaus 6.luokan päättyessä liitteenä Matematiikka Matematiikan opetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia matemaattisen ajattelun kehittämiseen ja matemaattisten käsitteiden sekä yleisimmin käytettyjen ratkaisumenetelmien oppimiseen. Opetuksen tulee kehittää oppilaan luovaa ja täsmällistä ajattelua, ja sen tulee ohjata oppilasta löytämään ja muokkaamaan ongelmia sekä etsimään ratkaisuja niihin. Matematiikan merkitys on nähtävä laajasti se vaikuttaa oppilaan henkiseen kasvamiseen sekä edistää oppilaan tavoitteellista toimintaa ja sosiaalista vuorovaikutusta. Matematiikan opetuksen on edettävä systemaattisesti, ja sen tulee luoda kestävä pohja matematiikan käsitteiden ja rakenteiden omaksumiselle. Konkreettisuus toimii tärkeänä apuvälineenä yhdistettäessä oppilaan kokemuksia ja ajattelujärjestelmiä matematiikan abstraktiin järjestelmään. Arkipäivän tilanteissa eteen tulevia ongelmia, joita on mahdollista ratkoa matemaattisen ajattelun tai toiminnan avulla, tulee hyödyntää tehokkaasti. Tieto- ja viestintätekniikkaa tulee käyttää oppilaan oppimisprosessin tukemisessa. 17

18 Vuosiluokat 1-2 Vuosiluokkien 1 2 matematiikan opetuksen ydintehtävinä ovat matemaattisen ajattelun kehittäminen, keskittymisen, kuuntelemisen ja kommunikoinnin harjaannuttaminen sekä kokemusten hankkiminen matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden muodostumisen perustaksi. TAVOITTEET - oppii keskittymään, kuuntelemaan, kommunikoimaan ja kehittämään ajatteluaan ja saa tyydytystä ja iloa ongelmien ymmärtämisestä ja ratkaisemisesta - saa monipuolisia kokemuksia eri tavoista esittää matemaattisia käsitteitä; käsitteiden muodostusprosessissa keskeisiä ovat puhuttu ja kirjoitettu kieli, välineet ja symbolit - oppilas ymmärtää käsitteiden muodostavan rakenteita - ymmärtää luonnollisen luvun käsitteen ja oppii siihen soveltuvia peruslaskutaitoja - oppii perustelemaan ratkaisujaan ja päätelmiään konkreettisin mallein, välinein ja kuvin - harjaantuu tekemään havaintoja eteen tulevista matemaattisista ongelmista - oppii löytämään matemaattisista ilmiöistä yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia sekä syy- ja seuraussuhteita SISÄLLÖT Ensimmäinen vuosiluokka Luvut ja laskutoimitukset - lukumäärän, lukusanan ja lukumerkinnän vastaavuus lukualueella lukujen vertailu (< ja > -merkit), luokittelu, järjestäminen, hajottaminen ja kokoaminen - kymmenjärjestelmän perusteet - lukujonotaidot, luettelu eteen- ja taaksepäin yhden, kahden, viiden ja kymmenen välein - parilliset ja parittomat luvut - yhteen- ja vähennyslaskua päässälaskuna ja kirjallisesti lukualueella 0-100, laskutoimitusten välinen yhteys - erilaisiin laskuvälineisiin tutustuminen Algebrallinen ajattelu - säännönmukaisuuksien ja riippuvuuksien näkeminen kuvista - yksinkertaisten lukujonojen tulkitseminen ja tuottaminen Geometrian käsitteitä - ympäristön geometristen kappaleiden kuvailu ja nimeäminen (pallo, suorakulmainen särmiö, ympyräkartio, ympyräkartio) - tasokuvioiden tunnistaminen ja piirtäminen (kolmio, nelikulmio, viisikulmio sekä ympyrä esineen avulla piirrettynä) - spatiaalisen hahmotuskyvyn kehittäminen Mittaaminen - mittaamisen periaate: kuinka monta kertaa mittayksikkö sisältyy mitattavaan - pituus senttimetreinä ja metreinä, mittaamista ja arviointia - raha, eurot - aika, kellonaika tasatunteina ja puolitunteina Tietojen käsittely ja tilastot - yksinkertaisten taulukoiden ja pylväsdiagrammien lukeminen 18

19 - tietojen esittäminen pylväsdiagrammina Toinen vuosiluokka Luvut ja laskutoimitukset - lukumäärän, lukusanan ja lukumerkinnän vastaavuus lukualueella lukujonotaidot, lukujen suuruusvertailu ja järjestäminen suuruusjärjestykseen - kymmenjärjestelmän rakenne - yhteen- ja vähennyslaskua päässälaskuna ja allekkain luvuilla kertolaskun käsite ja merkitseminen sekä kertotaulut 0-5 ja 10 - kertolaskun ja jakolaskun yhteys ja jakolaskun käsite konkreettisilla välineillä (ei jakolaskun merkitsemistä) - lukusuoran käyttö - lukumäärän tutkiminen - yksinkertaisten murtolukujen muodostaminen konkreettisilla välineillä Algebrallinen ajattelu - suhteiden ja riippuvuuksien näkeminen kuvasta - yksinkertaisten lukujonojen tulkitseminen ja tuottaminen Ympäröivän tilan avaruudellisten suhteiden havainnointi ja kuvailu - monikulmion tunnistaminen ja tuottaminen - pinta-alan käsitteen pohjustaminen peittämällä pintoja annetuilla monikulmioilla - peilikuvan tunnistaminen ja piirtäminen - symmetria-akselin etsiminen ja symmetrisen puolikkaan piirtäminen - peruskappaleiden tunnistaminen: pallo, suorakulmainen särmiö, kuutio, ympyräkartio ja ympyrälieriö Mittaaminen - mittaamisen periaatteen ymmärtäminen - rahan yksiköt, hinnan tulkitseminen ja merkitseminen pilkkua käyttäen - pituuden yksiköt, metri ja senttimetri, mittaamista ja arviointia - massan yksiköt, gramma ja kilogramma, kokeiluita ja arviointia - pinta-ala kokeellisesti käyttäen konkreettista yksikköä - kellonajan lukeminen ja merkitseminen analogisesta kellosta ja digitaalimerkintänä - vuodenajat, kuukaudet, vuorokausi, tunti ja minuutti Matematiikan hyvän osaamisen kuvaus 2.luokan päättyessä liiteenä. Vuosiluokat 3-5 Vuosiluokkien 3-5 matematiikan opetuksen tehtävänä ovat matemaattisen ajattelun kehittäminen, matemaattisten ajattelumallien oppimisen pohjustaminen, lukukäsitteen ja peruslaskutoimitusten varmentaminen sekä kokemusten hankkiminen matematiikan käsitteiden ja rakenteiden omaksumisen pohjaksi. TAVOITTEET - saa onnistumisen kokemuksia matematiikan parissa - oppii tutkien ja havainnoiden muodostamaan matemaattisia käsitteitä ja käsitejärjestelmiä - oppii käyttämään matemaattisia käsitteitä 19

20 - oppii peruslaskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia - löytää ilmiöistä yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia sekä syy-seuraussuhteita - perustelee toimintaansa ja päätelmiään sekä esittää ratkaisujaan muille - oppii esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen pohjalta - oppii käyttämään sääntöjä ja noudattamaan ohjeita SISÄLLÖT Kolmas vuosiluokka Luvut ja laskutoimitukset - kymmenjärjestelmäkäsitteen varmentaminen - lukujen luokittelua, järjestämistä - yhteen- ja vähennyslaskua nelinumeroisilla luvuilla - kertolaskua allekkain, kertotaulut sisältöjako ja ositusjako (jakolasku kertolaskun avulla) - murtoluvun ja sekaluvun käsite, samannimisten murtolukujen suuruusvertailua - desimaaliluvun käsite, kymmenes- ja sadasosat - murto- ja desimaalilukujen välinen yhteys - laskutoimitusten vastausten tarkistaminen - pyöristäminen kymmeniksi ja sadoiksi - erilaisten vaihtoehtojen lukumäärän tutkiminen - kellonajat Algebrallinen ajattelu, tietojen käsittely, tilastot - lukujonon tulkitseminen ja jatkaminen - helppojen säännönmukaisuuksien etsiminen ja tulkitseminen - tietojen etsiminen tekstistä, kuvista, taulukoista ja diagrammeista - pylväsdiagrammien piirtäminen ja tulkitseminen - taulukoiden tulkintaa Geometria, mittaaminen - suurennoksia ja pienennöksiä ruudukon avulla - peilauksia suoran suhteen - symmetria - yhdensuuntaiset ja kohtisuorat suorat - erilaisten monikulmioiden tutkiminen ja luokittelu - nelikulmioiden luokittelu - monikulmioiden piiri - mittaamista: mm, cm, m, km, g, kg, dl, l, min, h, d, vk, kk, a Neljäs vuosiluokka Luvut ja laskutoimitukset - varmentaa peruslaskutoimituksia lukualueella yhteen- ja vähennyslaskua, yhteen- ja vähennyslaskuyhtälöiden ratkaiseminen - lukualue laajenee viisinumeroisten lukujen vertailua, järjestelyä suurusjärjestykseen ja yhteen- ja vähennyslaskuja allekkain - kertolaskua, kertotaulujen varmentaminen (2-9) sekä allekkain kertominen - jakolaskua, jakokulma tai allekkain jakaminen - murtoluvun ja desimaaliluvun käsitteet 20

21 - mittayksiköt ja niiden muunnokset Algebra - lausekkeen käsite - lukujonojen tulkitseminen ja kirjoittaminen - säännönmukaisuuksia, suhteita ja riippuvuuksia Geometria - peilikuvan piirtäminen suoran suhteen - tylpän kulman, terävän kulman ja suoran kulman tunnistaminen ja piirtäminen - kolmiot - nelikulmiot - ympyrän osat ja niiden ominaisuudet - koordinaatisto - kappaleiden ominaisuudet (kärki, särmä, tahko) ja niiden tunnistaminen Viides vuosiluokka Luvut ja laskutoimitukset - peruslaskutoimitukset luonnollisilla luvuilla - kertolaskua allekkain - jakolaskua; jakokulma tai allekkain, kaksinumeroinen jakaja - desimaaliluvut; desimaalilukujen yhteen- ja vähennyslaskua allekkain, desimaaliluvun pyöristäminen, desimaaliluvun kertominen ja jakaminen, desimaaliluku ja prosentti - murtoluvut; supistaminen, samannimisten murtolukujen yhteen- ja vähennyslasku, murtoluvun kertominen ja jakaminen - murtoluvun ja desimaaliluvun yhteys Geometria - ympyrän piirtäminen harpilla - kulman mittayksikkö, aste - kulman mittaaminen ja piirtäminen piirtokolmiolla - kolmion ja nelikulmion kulmien summa - suorakulmion, suunnikkaan, kolmion ja neliön pinta-ala - peilaus ja yhtenevyys - yhdenmuotoisuus - suurennoksen ja pienennöksen mittakaava - mittaaminen; tilavuuden, pituuden ja pinta-alan yksiköt, neliömetri, tunti, minuutti, sekunti, lämpötila Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys - koordinaatisto - luokittelua joukkoihin - diagrammeja - keskiarvon laskeminen - tilastollisia lukuja - todennäköisyyden laskeminen Matematiikan hyvän osaamisen kuvaus 5.luokan päättyessä liitteenä. 21

22 Kuudes vuosiluokka Kuudennen luokan matematiikan ydintehtävänä on syventää matemaattisten käsitteiden ymmärtämistä ja tarjota riittävät perusvalmiudet. Perusvalmiuksiin kuuluu arkipäivän matemaattisten ongelmien mallintaminen, matemaattisten ajattelumallien oppiminen, sekä muistamisen, keskittymisen ja täsmällisen ilmaisun harjoitteleminen. TAVOITTEET oppii - ottamaan vastuuta omasta opiskelustaan - osaa soveltaa käsitteitä käytännön elämään - laskutaitoja - luovaa ajattelua - perustelemaan toimiaan - esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojensa pohjalta - työskentelemään pitkäjänteisesti ja toimimaan ryhmässä SISÄLLÖT Luvut ja laskutoimitukset - peruslaskutoimitusten varmentaminen - luonnolliset luvut, kokonaisluvut - aikalaskut, aikaväli - alkuluku, luvun jakaminen alkutekijöihin, lukujen jaollisuussääntöjä - murtolukujen supistaminen ja laventaminen sekä desimallilukujen muuttaminen murtoluvuiksi - kertominen ja jakaminen desimaaliluvuilla sekä murtoluvuilla - prosenttilasku - pyöristäminen ja arviointi Algebra - ensimmäisen asteen yhtälön ratkaiseminen Geometria - kulmien välisiä yhteyksiä - kolmioihin ja nelikulmioihin liittyviä käsitteitä - säännölliset monikulmiot - tasokuvioiden piirin ja pinta-alan laskeminen - kappaleiden nimeäminen ja luokittelu - kappaleen tilavuuden ja pinta-alan laskeminen - yhdenmuotoisuus ja yhtenevyys Todennäköisyys - diagrammien tulkinta Ajattelun taidot - loogista ajattelua vaativia toimintoja, kuten järjestämistä ja vertailua, mittaamista, rakentelua, sääntöjen ja riippuvuuksien etsimistä ja niiden esittämistä - asioiden perustelua 22

23 5.4. Ympäristö- ja luonnontieto Ympäristö- ja luonnontiedon opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii tuntemaan ja ymmärtämään luontoa ja rakennettua ympäristöä, itseään ja muita ihmisiä, ihmisten erilaisuutta sekä terveyttä ja sairautta. Ympäristö- ja luonnontiedon opetus tukeutuu tutkivaan ja ongelmakeskeiseen lähestymistapaan, jossa lähtökohtana ovat oppilaan ympäristöön ja oppilaaseen itseensä liittyvät asiat, ilmiöt ja tapahtumat sekä oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset. Kokemuksellisen ja elämyksellisen opetuksen avulla oppilaalle kehittyy myönteinen ympäristö- ja luontosuhde. Ympäristö- ja luonnontiedon lähestymistavat ja sisällöt valitaan oppilaiden edellytysten ja kehitystason perusteella sekä siten, että opiskelutilanteissa voidaan työskennellä myös maastossa. Ympäristö- ja luonnontietoon liittyvät käsitteet voidaan jäsentää kokonaisuuksiksi, joissa tarkastellaan oppilasta, ympäröivää maailmaa ja hänen toimintaansa yhteisön jäsenenä. Näiden kokonaisuuksien opiskelu auttaa häntä ymmärtämään omaa ympäristöään sekä ihmisen ja ympäristön välistä vuorovaikutusta. TAVOITTEET Opiskelun tavoitteena on, että oppilas - oppii luonnossa liikkuen hankkimaan sieltä elämyksiä, havaitsemaan luonnon kauneuden ja monimuotoisuuden sekä tuntemaan elottoman ja elollisen luonnon rakenteita ja vuorovaikutussuhteita - oppii havainnoimaan elinympäristöään ja sen ilmiöitä sekä tekemään yksinkertaisia mittauksia ja kokeita - harjaantuu tekemään omien havaintojensa perusteella kysymyksiä ja johtopäätöksiä, kuvaamaan saamiaan tuloksia sekä keskustelemaan niistä - oppii tutkimaan aineita ja niiden ominaisuuksia sekä tutustuu energian merkitykseen luonnon prosessien ylläpitäjänä - oppii tuntemaan eliöitä ja niiden elinympäristöjä sekä ymmärtämään eliökunnan sukulaisuussuhteita - harjaantuu hahmottamaan maaston, kuvan ja kartan suhdetta sekä piirtämään ja tulkitsemaan yksinkertaisia karttoja - oppii rakentamaan jäsentyneen kuvan Maasta taivaankappaleena ja maantieteellisenä kokonaisuutena sekä tutustuu ihmisen toimintaan maapallon eri alueilla - oppii havaitsemaan ja seuraamaan ihmisen aiheuttamia muutoksia sekä luonnossa että rakennetussa ympäristössä ja etsimään ongelmien ratkaisukeinoja ja vaikuttamisen mahdollisuuksia SISÄLLÖT Ensimmäinen vuosiluokka Eliöt ja elinympäristöt - elottoman ja elollisen luonnon peruspiirteiden tunnistaminen - erilaisten elinympäristöjen, kuten pihan, puiston, metsän, niityn ja pellon havainnoiminen - oman lähiympäristön tavallisimpien kasvi-, sieni- ja eläinlajien tunnistaminen - luonnon tarkkailu eri vuodenaikoina 23

24 Oma lähiympäristö, kotiseutu ja maapallo ihmisen elinpaikkana - oman lähiympäristön luonnonilmiöiden havainnoiminen ja tutkiminen - vuorokauden- ja vuodenaikoihin liittyviin käsitteisiin tutustuminen - kotiseutuun tutustuminen Ympäristön ilmiöitä - sääilmiöihin tutustuminen Ympäristön aineita - arkielämään kuuluvien aineiden ja esineiden tutkiminen - ilman ominaisuuksien tutkiminen sekä palaminen ja paloturvallisuus Ihminen ja terveys - ihmisen keho sekä kasvun ja kehityksen vaiheet pääpiirteissään - omasta terveydestä huolehtiminen ja arkipäivän terveystottumukset Turvallisuus - kiusaamisen ja väkivallan ehkäiseminen, fyysisen koskemattomuuden kunnioittamminen - oman koulun turvallisuus, liikennekäyttäytyminen ja vaaratilanteiden välttäminen, kotija vapaa-ajan tapaturmat - sopimukset ja säännöt, hyvät tavat ja toisten huomioon ottaminen, rahan käyttäminen ja toisen omaisuuden kunnioittaminen Toinen vuosiluokka Eliöt ja elinympäristöt - eliöiden sopeutuminen erilaisiin elinympäristöihin - oman lähiympäristön tavallisimpien kasvi-, sieni- ja eläinlajien luokittelu - ruoan alkuperä ja tuottaminen Oma lähiympäristö, kotiseutu ja maapallo ihmisen elinpaikkana - luonnonympäristön ja ihmisen muovaaman ympäristön havainnoiminen ja jäsentäminen sekä ympäristön muutosten tarkasteleminen - maaston keskeisimpien piirteiden hahmottaminen ja maaston havainnollistaminen eri tavoin sekä kartan ilmaisuun tutustuminen - Suomen, Pohjoismaiden ja muiden lähialueiden tarkasteleminen sekä maapallon ymmärtäminen ihmisen elinpaikkana Ympäristön ilmiöitä - ääneen ja valoon liittyvien ilmiöiden tutkiminen - tutustuminen yksinkertaisiin laitteisiin - magneettisiin ja sähköisiin ilmiöihin tutustuminen Ympäristön aineita - arkielämään kuuluvien aineiden ja esineiden säästävä käyttö ja kierrätys - ilman ominaisuuksien tutkiminen sekä palaminen ja paloturvallisuus - veden käyttö ja kiertokulku luonnossa - veden ominaisuuksien ja olomuodon muutosten tutkiminen Ihminen ja terveys - tutustuminen tavallisimpiin sairauksiin, hätätilanteissa toimimiseen ja yksinkertaisiin ensiaputoimiin koulun terveydenhoitajan kanssa 24

25 - henkinen hyvinvointi ja mielenterveys: perheen ja ystävyyden, tunteiden tunnistamisen ja vuorovaikutuksen merkitys hyvinvoinnille (ennalta ehkäisevä päihdetyö) Turvallisuus - kiusaamisen ja väkivallan ehkäiseminen, fyysisen koskemattomuuden kunnioittaminen - oman koulun turvallisuus, liikennekäyttäytyminen ja vaaratilanteiden välttäminen - koti- ja vapaa-ajan tapaturmasopimukset ja säännöt, hyvät tavat ja toisten huomioon ottaminen, rahan käyttäminen, toisen omaisuuden kunnioittaminen Kolmas vuosiluokka Eliöt ja elinympäristöt - kasvien osat ja lisääntyminen - pihan tavallisimpien kasvien lajitunnistus - hyönteisten ominaisuuksien tutkiminen - pihapiirin tuttuja eläimiä - lintujen talvehtiminen - yleisimpien pihalintujen lajituntemus - pihapiirin pienten nisäkkäiden talvehtiminen - kevään kasveja ja eläimiä Oma lähiympäristö, kotiseutu ja maapallo ihmisen elinpaikkana Suomen maantietoa: - Suomen sääolosuhteet - Suomen vesistöt - vuodenajat - yleistietoa Suomesta (esim. tasavalta, asukkaat, suurimmat kaupungit) - monikulttuurisuus Suomessa - ilmansuunnat, karttamerkit, kotiseudun opaskartta - jokamiehen oikeudet Ihminen ja terveys - perhe, ystävyys, tunteiden tunnistaminen ja ihmisten vuorovaikutus Neljäs vuosiluokka Eliöt ja elinympäristöt - vesi-ja viljelymaiden linnut - vähittäinen ja täydellinen muodonvaihdos - maaseudun viljelykasvit ja kotieläimet Oma lähiympäristö, kotiseutu ja maapallo ihmisen elinpaikkana - Itämeri: kalat, ravut, pieneliöt, Itämeren suojelu - Suomen maisema-alueet - Pohjoismaat ja Baltia: valtiot, Golf-virta Ympäristön ilmiöitä - fysiikan alkeita: sähkö, ääni, lämpö, valo Ympäristön aineita - kierrätys - aineiden olomuodot 25

26 Ihminen ja terveys - ensiapu - hygienia Ympäristö/luonnontiedon hyvän osaamisen kuvaus 4.luokan päättyessä liitteenä. 5.5 Biologia ja maantieto Biologian opetuksessa tutkitaan elämää ja sen ilmiöitä. Opetus järjestetään siten, että oppilas oppii tunnistamaan eliölajeja, ymmärtämään eliöiden ja niiden elinympäristöjen välistä vuorovaikutusta sekä arvostamaan ja vaalimaan luonnon monimuotoisuutta. Biologian opetuksen tavoitteena on ohjata oppilasta tuntemaan myös itseään ihmisenä ja osana luontoa. Ulkona tapahtuvassa opetuksessa oppilaan tulee saada myönteisiä elämyksiä ja kokemuksia luonnosta sekä oppia havainnoimaan ympäristöä. Biologian opetuksen tulee perustua tutkivaan oppimiseen. Opetusta toteutetaan sekä maastossa että luokkahuoneessa. Maantiedon opetuksessa tarkastellaan maapalloa ja sen erilaisia alueita. Opetuksen tulee auttaa oppilasta ymmärtämään luonnon ja ihmisen toimintaan liittyviä ilmiöitä ja niiden välistä vuorovaikutusta eri alueilla. Maantiedon opetuksen tavoitteena on laajentaa oppilaan maailmankuvaa kotimaasta Eurooppaan ja muualle maailmaan. Opetus järjestetään siten, että oppilas saa käsityksen luonnonympäristöjen ja kulttuuriympäristöjen rikkaudesta eri puolilla maapalloa ja oppii arvostamaan niitä. Maantiedon opetuksen tulee luoda pohjaa kansojen ja kulttuurien väliselle suvaitsevaisuudelle ja kansainvälisyydelle. Vuosiluokilla 5 6 biologian ja maantiedon opetukseen integroidaan myös terveystiedon opetusta. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii ymmärtämään omaa kasvuaan ja kehitystään fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena prosessina sekä ihmisen ja hänen ympäristönsä välisenä vuorovaikutuksena. TAVOITTEET oppii - tuntemaan eliölajeja, niiden rakennetta ja elämää sekä eliölajien sopeutumista elinympäridtöihinsä - hahmottamaan eliökunnan kokonaisuuden ja luokittelemaan eliöitä - liikkumaan luonnossa sekä havainnoimaan ja tutkimaan luontoa maastossa - ymmärtämään, että ihminen on ravinnontuotannossaan riippuvainen muusta luonnosta - kehittämään ympäristölukutaitoaan, toimimaan ympäristöystävällisesti, huolehtimaan lähiympäristöstään ja suojelemaan luontoa - tietämään perusasiat ihmisen rakenteesta ja elintoiminnoista - arvostamaan kasvua ja kehitystä jokaisen henkilökohtaisena prosessina - tunnistamaan murrosiän tunnuspiirteitä sekä ymmärtämään ihmisen seksuaalisuutta - pohtimaan kasvuun, kehitykseen, ihmisten erilaisuuteen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyviä kysymyksiä - ottamaan vastuuta omista teoistaan sekä ottamaan huomioon toiset ihmiset - laatimaan ja tulkitsemaan karttoja sekä käyttämään tilastoja, diagrammeja, kuvia ja sähköisiä viestimiä maantieteellisen tiedon lähteenä 26

27 SISÄLLÖT Viides vuosiluokka Niityn elämää - niityn eläimet ja kasvit Euroopan maantietoa - kartta - kasvillisuusalueet - merialueet - Euroopan eläimet - Euroopan valtiot Afrikan maantietoa - maapallon kuumat alueet - kartta - kasvillisuusalueet - Afrikan eläimistö - muutamia valtioita Ihminen - aistit - ihmisen rakenne, elintoiminnot, terveys - murrosikä - lisääntyminen Puutarhan kevät ja kesä - puutarhan kasveja ja eläimiä Kuudes vuosiluokka Metsä elinympäristönä Ympäristön suojelu - luonnon monimuotoisuuden arvostaminen ja vaaliminen Terveelliset elämäntavat - ensiapu - hyvät käytöstavat - terveellinen ruoka - itsensä ja muiden arvostaminen Maantieto Aasia, Australia ja Oseania - valtiot ja pääkaupungit - ihmisten elämää - luonnonilmiöt Kevät saapuu - eläimiä ja kasveja 27

1 lk Tavoitteet. 2 lk Tavoitteet

1 lk Tavoitteet. 2 lk Tavoitteet MATEMATIIKKA Matematiikan opetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia matemaattisen ajattelun kehittämiseen ja matemaattisten käsitteiden sekä yleisimmin käytettyjen ratkaisumenetelmien oppimiseen.

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON VIIKIN NORMAALIKOULUN MATEMATIIKAN OPETUSSUUNNITELMA TAVOITTEET 1. LUOKALLE

HELSINGIN YLIOPISTON VIIKIN NORMAALIKOULUN MATEMATIIKAN OPETUSSUUNNITELMA TAVOITTEET 1. LUOKALLE HELSINGIN YLIOPISTON VIIKIN NORMAALIKOULUN MATEMATIIKAN OPETUSSUUNNITELMA TAVOITTEET 1. LUOKALLE kykenee keskittymään matematiikan opiskeluun kykenee kertomaan suullisesti matemaattisesta ajattelustaan

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON VIIKIN NORMAALIKOULUN

HELSINGIN YLIOPISTON VIIKIN NORMAALIKOULUN HELSINGIN YLIOPISTON VIIKIN NORMAALIKOULUN MATEMATIIKAN OPETUSSUUNNITELMA TAVOITTEET 1. LUOKALLE - kykenee keskittymään matematiikan opiskeluun - kykenee kertomaan suullisesti matemaattisesta ajattelustaan

Lisätiedot

kymmenjärjestelmä-käsitteen varmentaminen, tutustuminen 60-järjestelmään kellonaikojen avulla

kymmenjärjestelmä-käsitteen varmentaminen, tutustuminen 60-järjestelmään kellonaikojen avulla 7.6.1 MATEMATIIKKA VUOSILUOKAT 3 5 Vuosiluokkien 3 5 matematiikan opetuksen ydintehtävinä ovat matemaattisen ajattelun kehittäminen, matemaattisten ajattelumallien oppimisen pohjustaminen, lukukäsitteen

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI 2013 2014 TOINEN KOTIMAINEN KIELI B-KIELI Ruotsi B-kielenä Tavoitteet Kieli Oppilas osaa kommunikoida ruotsiksi tavallisissa

Lisätiedot

KESKEISET SISÄLLÖT Keskeiset sisällöt voivat vaihdella eri vuositasoilla opetusjärjestelyjen mukaan.

KESKEISET SISÄLLÖT Keskeiset sisällöt voivat vaihdella eri vuositasoilla opetusjärjestelyjen mukaan. VUOSILUOKAT 6 9 Vuosiluokkien 6 9 matematiikan opetuksen ydintehtävänä on syventää matemaattisten käsitteiden ymmärtämistä ja tarjota riittävät perusvalmiudet. Perusvalmiuksiin kuuluvat arkipäivän matemaattisten

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria 9.2.2. Toinen kotimainen kieli: ruotsi B1 Ruotsin kielen opetuksessa oppilas saa valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön ruotsinkielisten kanssa. Opetuksen tavoitteena on kannustaa ja rohkaista oppilasta

Lisätiedot

Matematiikka vuosiluokat 7 9

Matematiikka vuosiluokat 7 9 Matematiikka vuosiluokat 7 9 Matematiikan opetuksen ydintehtävänä on tarjota oppilaille mahdollisuus hankkia sellaiset matemaattiset taidot, jotka antavat valmiuksia selviytyä jokapäiväisissä toiminnoissa

Lisätiedot

Oppilas vahvistaa opittuja taitojaan, kiinnostuu oppimaan uutta ja saa tukea myönteisen minäkuvan kasvuun matematiikan oppijana.

Oppilas vahvistaa opittuja taitojaan, kiinnostuu oppimaan uutta ja saa tukea myönteisen minäkuvan kasvuun matematiikan oppijana. Tavoitteet S L 3. lk 4. lk 5. lk 6. lk Merkitys, arvot ja asenteet T1 pitää yllä oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä tukea myönteistä minäkuvaa ja itseluottamusta L1, L3, L5

Lisätiedot

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6 B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen

Lisätiedot

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi,

Lisätiedot

MATEMATIIKKA VUOSILUOKAT 1-2 (päivitetty )

MATEMATIIKKA VUOSILUOKAT 1-2 (päivitetty ) MATEMATIIKKA VUOSILUOKAT 1-2 (päivitetty 16.12.2015) Merkitys, arvot ja asenteet T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä

Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä MATEMATIIKKA JOENSUUN SEUDUN OPETUSSUUNNITELMASSA Merkitys, arvot ja asenteet Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen

Lisätiedot

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan: Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Lisätiedot

Arviointikriteerit lukuvuositodistuksessa luokilla

Arviointikriteerit lukuvuositodistuksessa luokilla Arviointikriteerit lukuvuositodistuksessa 1. 6. luokilla Sisällysluettelo Suomen kielen ja kirjallisuuden arviointi lukuvuositodistuksessa... 1 Ruotsin arviointi lukuvuositodistuksessa... 2 Englannin arviointi

Lisätiedot

7 Matematiikka. 3. luokka

7 Matematiikka. 3. luokka 7 Matematiikka Matematiikka on tapa hahmottaa ja jäsentää ympäröivää maailmaa. Lapsi löytää ja omaksuu leikin, toiminnan sekä keskustelujen avulla matemaattisia käsitteitä, termejä, symboleja ja periaatteita.

Lisätiedot

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Äidinkieli ja kirjallisuus SUOMI ÄIDINKIELENÄ PUHUMINEN JA KUUNTELEMINEN Tavoitteet 1. lk ja 2. lk Oppilas oppii kuuntelemaan keskittyen ja eläytyen. Oppilaan vuorovaikutustaidot kehittyvät. Hän osallistuu

Lisätiedot

9.2. Ruotsi B1 kielenä

9.2. Ruotsi B1 kielenä 9.2. Ruotsi B1 kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 =

Lisätiedot

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat. Ympäristöoppi 4.lk Arvioinnin tuki Arvioitavat tavoitteet 5 6-7 6=osa toteutuu 7=kaikki toteutuu T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön ja opiskeluun sekä auttaa oppilasta kokemaan

Lisätiedot

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 283 Ranskan kielen opetus tutustuttaa oppilaan ranskan kieleen ja ranskankieliseen kulttuuriin. Opetus painottuu jokapäiväisen elämän yksinkertaisiin kielenkäyttötilanteisiin

Lisätiedot

Oppilas oppii Luvut ja laskutoimitukset Geometria Mittaaminen ja taulukot ymmärtämään lukukäsitteen ja oppii käyttämään

Oppilas oppii Luvut ja laskutoimitukset Geometria Mittaaminen ja taulukot ymmärtämään lukukäsitteen ja oppii käyttämään 101 7.3.4 Matematiikka Matematiikan opetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia matemaattisen ajattelun kehittämiseen ja matemaattisten käsitteiden sekä yleisimmin käytettyjen ratkaisumenetelmien oppimiseen.

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

Matematiikka. 1. luokka 2. luokka. yksinumeroinen - kaksinumeroinen - lukujonoja, hajottaminen ja kokoaminen kolminumeroinen konkreettisin välinein

Matematiikka. 1. luokka 2. luokka. yksinumeroinen - kaksinumeroinen - lukujonoja, hajottaminen ja kokoaminen kolminumeroinen konkreettisin välinein 40 Matematiikka 7.6 Matematiikka M atematiikan opetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia matemaattisen ajattelun kehittämiseen ja matemaattisten käsitteiden sekä yleisimmin käytettyjen ratkaisumenetelmien

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys

Lisätiedot

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 edistää oppilaan taitoa pohtia englannin asemaan ja variantteihin liittyviä ilmiöitä ja arvoja antaa oppilaalle

Lisätiedot

5. ja 6. vuosiluokalla ympäristö- ja luonnontiedon ala eriytyy biologian ja maantiedon sekä fysiikan ja kemian erillisiksi oppiaineiksi.

5. ja 6. vuosiluokalla ympäristö- ja luonnontiedon ala eriytyy biologian ja maantiedon sekä fysiikan ja kemian erillisiksi oppiaineiksi. YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO Ympäristö- ja luonnontieto on oppiaine, joka rakentuu biologian, maantiedon, fysiikan, kemian ja terveystiedon tiedonaloista. Opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan ympäristöön

Lisätiedot

Biologia ja maantieto

Biologia ja maantieto 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Biologia ja maantieto VUOSILUOKAT 5-6 Biologian opetuksessa tutkitaan elämää ja sen ilmiöitä. Opetus järjestetään siten, että oppilas oppii tunnistamaan eliölajeja. Ymmärtämään

Lisätiedot

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään,

Lisätiedot

S5-S9 L1, L2, L4, L5, L6, L7 havaintojensa pohjalta kannustaa oppilasta esittämään ratkaisujaan ja päätelmiään muille

S5-S9 L1, L2, L4, L5, L6, L7 havaintojensa pohjalta kannustaa oppilasta esittämään ratkaisujaan ja päätelmiään muille MATEMATIIKKA Oppiaineen tehtävä Matematiikan opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaan loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Opetus luo pohjan matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

7.7 YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO VUOSILUOKAT 1-4

7.7 YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO VUOSILUOKAT 1-4 7.7 YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO VUOSILUOKAT 1-4 Ympäristö- ja luonnontieto on biologian, maantiedon, fysiikan, kemian ja terveystiedon tiedonaloista koostuva integroitu aineryhmä, jonka opetukseen sisältyy

Lisätiedot

Vetelin kunta Oppimisen seurantalomake 0-2 lk

Vetelin kunta Oppimisen seurantalomake 0-2 lk Vetelin kunta Oppimisen seurantalomake 0-2 lk Koulu: Oppilas: ÄIDINKIELI Lukeminen 20. Luet kokonaisia kirjoja. 19. Osaat tehdä johtopäätöksiä lukemastasi. 18. Löydät lukemastasi tarvittavia tietoja. 17.

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat ja osaa luokitella asioita ja ilmiöitä eri tiedonaloihin kuuluviksi.

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat ja osaa luokitella asioita ja ilmiöitä eri tiedonaloihin kuuluviksi. Ympäristöoppi 5-6.lk Arvioinnin tuki Arvioitavat tavoitteet 5 6-7 6=osa toteutuu 7=kaikki toteutuu T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön ja ympäristöopin opiskeluun sekä auttaa oppilasta

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6

9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6 9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6 Biologian opetuksen avulla oppilas oppii tuntemaan luonnon moninaisuutta, ihmisen toimintaa, ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä itseään. Oma vastuu itsestä

Lisätiedot

Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9

Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9 Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9 Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito harjaantuu ja laajenee sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun

Lisätiedot

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: 9.8. MATEMATIIKKA Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Ympäristöopin arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi hyvää osaamista kuvaavaa sanallista arviota/arvosanaa kahdeksan varten

Ympäristöopin arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi hyvää osaamista kuvaavaa sanallista arviota/arvosanaa kahdeksan varten Ympäristöopin arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi hyvää osaamista kuvaavaa sanallista arviota/arvosanaa kahdeksan varten Opetuksen tavoite Merkitys, arvot, asenteet Arvioinnin kohteet oppiaineessa

Lisätiedot

Vuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet

Vuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet Vuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet Niina Sinkko/Suomalais-venäläinen koulu Suomi-Venäjä-Seura, pääsihteeri https://www.youtube.com/watch?v=f8rq_iugejc Yleisesti Paikalliset opsit

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Oppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee

Oppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee AI 6. lk Arvioitavat tavoitteet Vuorovaikutustilanteissa toimiminen (T1, T2, T3, T4) Tekstien tulkitseminen (T5, T6, T7, T8) Hyväksytty (5) Välttävä (6-7) Oppilas saa arvosanan 6, Oppilas saa arvosanan

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Matematiikka. Vuosiluokkien 1 2 yhteiset tavoitteet

Matematiikka. Vuosiluokkien 1 2 yhteiset tavoitteet 9.2.4. Matematiikka Koulumme matematiikan opetus antaa oppilaalle välineitä ja taitoja ratkaista arkipäivän ongelmia matemaattisen ajattelun avulla. Opetus tarjoaa oppilaalle välineen oppia tunnistamaan

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2 Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Vuorovaikutustilanteissa toimiminen Laaja-alainen osaaminen 1 T1 Rohkaista oppilasta harjoittamaan vuorovaikutus- ja

Lisätiedot

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 tuetusti / vaihtelevasti / hyvin / erinomaisesti vuosiluokka 1 2 3 4 käyttäytyminen Otat muut huomioon ja luot toiminnallasi myönteistä ilmapiiriä.

Lisätiedot

Kempeleen kunta Liite 1

Kempeleen kunta Liite 1 Kempeleen kunta Liite 1 Wilmassa KODIN KAAVAKE (1.-9. LK) LAPSEN NIMI 1. Miten lapsenne suhtautuu koulunkäyntiin? 2. Onko lapsellanne kavereita koulussa ja miten hän tulee toimeen kavereiden kanssa? 3.

Lisätiedot

A-KIELET ENGLANTI JA SAKSA

A-KIELET ENGLANTI JA SAKSA A-KIELET ENGLANTI JA SAKSA A1 Vieraan kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi syntymäaika 1. vuosiluokka 18.12.2010 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Saksa B3. 1. Hyvää päivää, hauska tutustua

Saksa B3. 1. Hyvää päivää, hauska tutustua Saksa B3 1. Hyvää päivää, hauska tutustua Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi 1. vuosiluokka syntymäaika 04.06.2011 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT MATEMATIIKKA

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT MATEMATIIKKA OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN MATEMATIIKKA 2013 2014 MATEMATIIKKA Matematiikan opetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia matemaattisen ajattelun kehittämiseen ja matemaattisten käsitteiden sekä

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Oppiaineen tehtävä

MATEMATIIKKA. Oppiaineen tehtävä 14.4.4 MATEMATIIKKA Oppiaineen tehtävä Matematiikan opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Opetus luo pohjan matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Esiopetus ja 1.-3.lk Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Tutustu verkkosivuihin nuoriyrittajyys.fi Tutustu ohjelmavideoon nuoriyrittajyys.fi/ohjelmat/mina-sina-me

Lisätiedot

ESIOPETUS-1-2 LUOKKA OMA OPPIMISPOLKU

ESIOPETUS-1-2 LUOKKA OMA OPPIMISPOLKU Väritä yhdessä aikuisen kanssa: ESIOPETUS-- LUOKKA OMA OPPIMISPOLKU nimi: kun harjoittelet tietoa tai taitoa kun osaat tiedon tai taidon kun osaat tiedon tai taidon ja voisit opettaa sen toisille. MATEMATIIKKA

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Aktiivisuus, vuorovaikutus ja myönteiset kokemukset oppimiskäsityksen kuvauksessa Tampere 28.1.2015 Eija Kauppinen Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Fysiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet. Merkitys, arvot ja asenteet

Fysiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet. Merkitys, arvot ja asenteet Fysiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9 Merkitys, arvot ja asenteet T3 ohjata oppilasta ymmärtämään fysiikan osaamisen merkitystä omassa elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa L6, Tutkimisen

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Matematiikka. 1. luokka 2. luokka. Tavoitteet Oppilas

Matematiikka. 1. luokka 2. luokka. Tavoitteet Oppilas Matematiikka Matematiikan opetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia matemaattisen ajattelun kehittämiseen ja matemaattisten käsitteiden sekä yleisimmin käytettyjen ratkaisumenetelmien oppimiseen.

Lisätiedot

LAUSEPANKKI luokkien lukuvuosiarviointiin

LAUSEPANKKI luokkien lukuvuosiarviointiin LAUSEPANKKI 1.-2. luokkien lukuvuosiarviointiin SUOMEN KIELI JA KIRJALLISUUS Mekaaninen lukeminen -Harjoittelet äänteitä ja kirjaimia. -Olet oppinut uusia äänteitä ja kirjaimia. -Osaat äänteet ja kirjaimet.

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan!

Tervetuloa esiopetusiltaan! Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetus Järvenpäässä toimintakaudella 2010-2011 Esiopetuksen hakemusten palautus 19.2. mennessä Tiedot esiopetuspaikasta 31.5. mennessä Esiopetus alkaa 1.9.2010 ja päättyy

Lisätiedot

Matematiikka VUOSILUOKKA 3. Ylöjärven opetussuunnitelma 2004

Matematiikka VUOSILUOKKA 3. Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Matematiikka Matematiikan opetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia matemaattisen ajattelun kehittämiseen ja matemaattisten käsitteiden sekä yleisimmin käytettyjen

Lisätiedot

Oppilas oppii Luvut ja laskutoimitukset Geometria Mittaaminen ja taulukot ymmärtämään lukukäsitteen ja oppii käyttämään

Oppilas oppii Luvut ja laskutoimitukset Geometria Mittaaminen ja taulukot ymmärtämään lukukäsitteen ja oppii käyttämään 6.3.4 Matematiikka Matematiikan opetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia matemaattisen ajattelun kehittämiseen ja matemaattisten käsitteiden sekä yleisimmin käytettyjen ratkaisumenetelmien oppimiseen.

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2)

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit SAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet MAANTIETO VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan rakentumista maapallosta T2 ohjata oppilasta tutkimaan luonnonmaantieteellisiä

Lisätiedot

Matematiikan opetuksen keskeiset tavoitteet yläkouluikäisten valmistavassa opetuksessa

Matematiikan opetuksen keskeiset tavoitteet yläkouluikäisten valmistavassa opetuksessa Matematiikan opetuksen keskeiset tavoitteet yläkouluikäisten valmistavassa opetuksessa Olemme valinneet opetussuunnitelman perusteiden 2014 tavoitteiden, sisältöjen ja hyvän osaamisen kuvausten pohjalta

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Vuosiluokilla 5-6 biologian ja maantiedon opetukseen integroidaan myös terveystiedon opetusta.

Vuosiluokilla 5-6 biologian ja maantiedon opetukseen integroidaan myös terveystiedon opetusta. BIOLOGIA JA MAANTIETO Biologian opetuksessa tutkitaan elämää ja sen ilmiöitä. oppii tunnistamaan eliölajeja, ymmärtämään eliöiden ja niiden elinympäristöjen välistä vuorovaikutusta sekä arvostamaan ja

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

Uudet kielten opetussuunnitelmat käytäntöön : https://oph.etapahtuma.fi/

Uudet kielten opetussuunnitelmat käytäntöön : https://oph.etapahtuma.fi/ Uudet kielten opetussuunnitelmat käytäntöön 25.9.2015: https://oph.etapahtuma.fi/ Ryhmätyö, vuosiluokkakokonaisuus 7-9 Kieli englanti Oppimäärä: A1/A2/B1/B2/ÄKO(ympyröi) Laaja-alainen osaaminen Tavoitteet

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat. Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki

Uusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat. Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki Uusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki 13.4.2018 17/04/2018 Opetushallitus 2 17/04/2018 Opetushallitus 3 Kulttuurinen osaaminen,

Lisätiedot

OULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv

OULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv OULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv. 2016-17 Valinnaisaineet oppilas valitsee yhdessä huoltajan kanssa kaksi valinnaisainetta mikäli 5. luokan oppilaan valinta kohdistuu A2-kieleen muuta

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016 Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,

Lisätiedot

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 Oppiaineen tehtävä Syventää ja laajentaa oppilaiden musiikillista osaamista. Luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan

Lisätiedot

Saksa B2. 1. Vapaa-aika ja harrastukset

Saksa B2. 1. Vapaa-aika ja harrastukset Saksa B2 1. Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin

Lisätiedot

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPIN TAVOITTEET

YMPÄRISTÖOPIN TAVOITTEET YMPÄRISTÖOPPI JOENSUUN SEUDUN OPETUSSUUNNITELMASSA YMPÄRISTÖOPIN TAVOITTEET T1 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia toteuttaa luontaista uteliaisuuttaan ja auttaa oppilasta kokemaan ympäristöopin asiat merkitykselliseksi

Lisätiedot

Matematiikka 5. luokka

Matematiikka 5. luokka Matematiikka 5. luokka Hyvä osaaminen 6. luokan päättyessä on lihavoitu. Vuosiluokan hyvä osaaminen on alleviivattu. T2 Ohjata oppilasta havaitsemaan yhteyksiä oppimiensa asioiden välillä Harjoittelen

Lisätiedot

OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia

OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2014 Juho Helminen Ajattelu ja oppimaan oppiminen Itsestä huolehtiminen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

Ulkona oppiminen ja opetussuunnitelmauudistus 2016. Jukka Tulivuori Opetushallitus

Ulkona oppiminen ja opetussuunnitelmauudistus 2016. Jukka Tulivuori Opetushallitus Ulkona oppiminen ja opetussuunnitelmauudistus 2016 Jukka Tulivuori Opetushallitus Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto Tiedon määrä ja luonne Työn luonne Talous Yhteisöjen

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma

Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma YLEISTÄ Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma koostuu 18 kurssista. Kurssien järjestys on vapaa, mutta koska oppiaineen

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

hyvä osaaminen

hyvä osaaminen MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA T2 Oppilas tunnistaa omaa fysiikan osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti. T3 Oppilas ymmärtää fysiikkaan (sähköön

Lisätiedot