Biovoimalaitos viittä vaille valmis

Transkriptio

1 PORVOON ENERGIA -YHTIÖIDEN ASIAKASLEHTI Energiani -palvelu Elämäntehtävänä Itämeren pelastaminen Metsäpolut odottavat Mittarinvaihdon loppurutistus alkaa Biovoimalaitos viittä vaille valmis Porvoon kahvilat Pääsiäisen askarteluvinkit

2 KUVA SUSA HEISKA Porvoon Energia Luonnollinen valinta Saavutamme vision olla asiakkaillemme luonnollinen valinta vaalimalla vahvaa yrityskuvaa, toimimalla tehokkaasti, luotettavasti ja olemalla lähellä asiakasta. 2 3

3 Biovoimalaitos viittä vaille valmis s.6 Pääkirjoitus Suurinvestointi myös ympäristöön KUVA EEVA KANGAS Sisältö JULKAISIJA Porvoon Energia -yhtiöt Mannerheiminkatu 24, PL 95, Porvoo puh faksi Aurinkovoimaa Tolkkisista? s.30 PÄÄTOIMITTAJA Nina Fransas TOIMITUSNEUVOSTO Benny Broman, Tolkkisten biovoimalaitos viittä vaille valmis PBE Uutiset Mittarinvaihtourakka puolessavälissä Tasasähköyhteys Porvoon ja Viron välille Elämäntehtävänä Itämeren pelastaminen PBE Uutiset Porvoon kahvilat s.24 Nina Fransas, Magnus Nylander, Ari Raunio, Tommi Vierikko, Patrick Wackström, Merja Wilkman TOIMITUS & ULKOASU peak press & productions oy Laivurinkatu 2, Loviisa TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Seppo Iisalo TOIMITTAJA Rolf Gabrielsson AD Sanna Nylén KANNEN KUVA Reijo Nenonen PAINO Painoyhtymä Oy Teollisuustie Porvoo PAINOSMÄÄRÄ kpl Pääsiäisen askarteluvinkit s.26 Turvallinen ja edullinen valinta Porvoon kahvilat Reseptinurkka Pääsiäisen askarteluvinkit Henkilöstöuutisia Sähköala, nuoret Metsäpolut odottavat Aurinkovoimaa Tolkkisista? Pyöräilykausi alkaa taas s.31 Tolkkisten biovoimalaitoksen vihkiäisiä vietetään huhtikuussa. Silloin on kulunut vajaa kaksi vuotta siitä, kun voimalan rakentaminen alkoi. Voimme tyytyväisyydellä todeta, että Porvoon Energian kaikkien aikojen suurimman investoinnin toteuttaminen on sujunut mallikkaasti. Meille biovoimalaitos ei ole ainoastaan rahallisesti suurinvestointi vaan myös ympäristönsuojelumielessä merkittävä satsaus. Yhtiömme on jo vuosia sitten valinnut vihreän linjan kehityssuunnakseen ja sen mukaisesti muuttanut Tolkkisten höyryvoimalan puukäyttöiseksi ja kasvattanut vesivoiman sekä tuulivoiman osuutta sähkönhankinnassa. Puuta polttoaineena käyttävän biovoimalaitoksen rakentaminen on tuorein ja samalla pitkä, ellei jopa toistaiseksi pisin yksittäinen askel tällä vihreällä kehitystiellä. Se vie kaukolämpötuotantomme yhä lähemmäksi sataprosenttista uusiutuvien polttoaineiden käyttöä. Biovoimalan käyttöönoton jälkeen kaukolämmön tuottamiseen käytetään Porvoossa enää noin 10 prosenttia eiuusiutuvaa polttoainetta. Tämäkin osuus saadaan ehkä jo lähivuosina suurimmaksi osaksi korvattua uusiutuvalla energialähteellä, jos suunnitelmamme aurinkokaukolämpölaitoksesta osoittautuvat toteuttamiskelpoiseksi. Olen sen suhteen toiveikas. Meille kvartaali on pikemminkin neljännesvuosisata kuin kolme kuukautta. Porvoon Energian toiminta perustuu paitsi ympäristöarvojen kunnioittamiseen myös tehokkuuteen ja pitkäjänteisyyteen. Voimalaitoksemme Tolkkisissa ovat molemmat niin sanottuja CHP-laitoksia (yhteistuotantolaitos), joissa uusiutuvalla polttoaineella tuotetaan sekä lämpöä että sähköä. Tämä on polttoainetaloudellisesti paljon tehokkaampaa ja resursseja säästävämpää kuin jos lämpöä ja sähköä tuotettaisiin erillisissä laitoksissa. Paitsi että uusi biovoimalaitos kasvattaa kaukolämmön Porvoon Energian tuotantokapasiteettia tuntuvasti, tekee se meidät myös aikaisempaa riippumattomammaksi sähkömarkkinoista sähkön hankinnassamme. Tämä puolestaan auttaa pitämään myyntihintamme edelleen vakaalla ja kohtuullisella tasolla. Taloudenpitomme on kyllä kvartaaliperusteinen kuten niin monen muunkin yrityksen, mutta meille kvartaali on pikemminkin neljännesvuosisata kuin kolme kuukautta. Patrick Wackström, toimitusjohtaja 4 5

4 Uusi biovoimalaitos Lämpöä ja sähköä tuotettu jo pari kuukautta Tolkkisten biovoimalaitos on viittä vaille valmis. Viimeistelytöitä riittää vielä joksikin aikaa, mutta lämpöä ja sähköä laitos on tuottanut jo muutaman kuukauden ajan. Huippumodernin biovoimalan vihkiäisiä vietetään huhtikuussa, kaksi vuotta rakennustöiden aloittamisesta. ROLF GABRIELSSON KUVAT STUDIO LINDELL/OSCAR Tolkkisten kahden lämpövoimalaitoksen tuotantoprosesseja ohjataan ja seurataan ympäri vuorokauden yhdestä ja samasta uudesta valvomosta. Kuvassa tuotantopäällikkö Tommi Vierikko (takana) ja voimalaitosoperaattori Timo Rosenström. Kustannusarvioltaan vajaan 45 miljoonan euron biovoimalaitos on Porvoon Energian kaikkien aikojen suurin yksittäinen investointi. Puuperäistä polttoainetta käyttävä biovoimalaitos nostaa uusiutuvien polttoaineiden osuuden Porvoon Energian kaukolämmön tuotannossa aikaisemmasta vajaasta 70 prosentista noin 90 prosenttiin. Tolkkisten höyryvoimalaitoksen viereen rakennetun biovoimalaitoksen kattilaan sytytettiin ensitulet joulun alla. Sisäänajo testijaksoineen on sujunut kaikin puolin hyvin, tuotantopäällikkö Tommi Vierikko toteaa. Tutustuminen uuteen tuotantolaitokseen Vierikon opastuksella on kuin tutustuisi hänen kotiinsa, niin hyvin hän tietää ja tuntee jokaisen nurkan ja yksityiskohdan. Onhan hän toiminut hankkeen projektipäällikkönä. Eikä Tommi Vierikko ole ensikertalainen. Kun Tolkkisten yli 30 vuotta sitten käyttöönotettu höyryvoimalaitos modernisoitiin ja muutettiin kokonaan puupolttoainetta käyttäväksi kymmenisen vuotta sitten, hänellä oli keskeinen rooli, silloin hanketta ohjaavan ja valvovan konsulttiyrityksen palveluksessa. Kiertokäynnissä biovoimalaitoksella Aloitamme kiertokäynnin sieltä, mistä biovoimalaitoksen tuotantoprosessi alkaa eli hakkeen läjitys- ja varastoalueelta. Haketta tuodaan joka arkipäivä lähi- Niin ekologista Biovoimalaitoksen korkea ekologisuusaste ei jää pelkästään polton ja hukkalämmön talteenoton tehokkuuden varaan. Laitoksessa on savukaasujen pesu- ja lämmöntalteenottojärjestelmä, jolla otetaan talteen päästöt ja jolla saadaan piippuun menevästä hukkalämmöstä talteen parhaimmillaan 8 MW, joka nostaa voimalaitoksen kaukolämpötehon 36 MW:iin. Sähkötehoa on 12 MW:in verran, mikä kasvattaa Porvoon Energian sähkönhankinnan omavaraisuusastetta lähemmäksi vuodelle 2014 asetettua 55 prosenttia. Kaukolämpöä kyetään uuden laitoksen ansiota tuottamaan lähes 100 gigawattituntia (GWh) enemmän kuin aikaisemmin. Kahden voimalaitoksen yhteenlaskettu lämmön tuotantokapasiteetti on 300 GWh. Sähköä kyetään tuottamaan yhteensä 70 GWh, jossa lisää on noin 30 GWh. 6 7

5 Hakkeen tie biovoimalaitokseen alkaa kolapohjavastaanottoasemasta (kuva 1), joka näkyy ison kuvan oikeassa ylälaidassa. Kuljettimilla hake kulkee hienonnettavaksi ja puhdistettavaksi kivistä ja metallista (kuva 2) päätyen lopulta kattilaan, jossa se palaa asteen lämpötilassa (kuva 3). Haketta polttamalla syntyy höyryä, jota käytetään sekä sähköä tuottavan generaattorin pyörittämiseen että kaukolämpöverkossa kiertävän veden kuumentamiseen. Kuva 4 esittää kaukolämpöverkon lähtöputkiston. Polttoaineesta ei pulaa Voimalaitospäällikkö Tom Tallbergin mukaan hakkeen riittävyyden uhista on puhuttu viimeiset kymmenen vuotta. Hyvin on kuitenkin riittänyt ja riittää edelleen myös uudelle biovoimalaitokselle. Näköpiirissä ei ole ongelmia polttoaineen saatavuudessa. Hinta on kuitenkin noussut ja edelleen nousemassa, Tallberg toteaa. Biovoimalaitos ja vanhempi höyryvoimalaitos, joka sekin käyttää puuta polttoaineena, tarvitsevat yhteensä enimmillään noin kuutiometriä haketta vuorokaudessa. Sitä toimittavat Tolkkisiin viisi isoa alan toimijaa ja muutama pienempi. Lähes 90 prosenttia toimitetusta hakkeesta on metsäja kantohaketta. Voimalaitosten vieressä on varastoituna noin kahden kuukauden tarpeen verran haketta. Lisää tuodaan viisi päivää viikossa noin 25 rekkalastillista. Yhden rekan noin 100 kuution kuorma palaa voimalaitoksen kattilassa parissa tunnissa. alueilta ja muualta Etelä-Suomesta rekoilla. Vuositasolla sitä kuluu noin irtokuutiota. Pyöräkuormaajalla haketta tuodaan nelilohkoiseen kolapohjavastaanottoasemaan, josta automatiikka hoitaa kuljettimia pitkin sopivan määrän haketta voimalaitoksen kattilaan. Matkalla sinne hake hienonnetaan ja siitä erotellaan mahdollisia ei-toivottuja ainesosia, kuten kiviä ja metallia. Kaiken esikäsittelyn jälkeen hake muistuttaa jo kovasti turvetta, kun se putoaa kattilaan kahdesta polttoaineen syöttötorvesta. Kattilassa se päätyy hiekasta koostuvaan leijukerrokseen, jossa se kuivuu, kaasuuntuu ja palaa noin asteen lämpötilassa. Kaukolämmöksi ja sähköksi hake muuttuu höyryn kautta, jota kattilassa tuotetaan. Höyry kulkee lämmönvaihtimiin, joissa se kuumentaa kaukolämpöverkossa kiertävää vettä. Sähköä syntyy generaattorissa, jota pyörittää höyryä käyttävä turbiini. Valvomossa tarkkana Valvomosta käsin valvotaan, seurataan ja ohjataan sekä vanhan että uuden lämpövoimalaitoksen lämmön- ja sähköntuotantoa. Tietoja välittävät tuhannet ja taas tuhannet anturit tuotantoprosessin eri kohteissa. Valvomossa työskennellään viidessä vuorossa ympäri vuorokauden. Vuorossa on kolme henkilöä. Kaiken kaikkiaan Tolkkisten kaksi voimalaitosta työllistää 30 henkilöä. Enemmillään uutta biovoimalaitosta oli rakentamassa pari sataa ihmistä. Alkrogiin välipumppaamo Uusi välipumppuasema varmistaa sen, että biovoimalaitoksen myötä kasvanut energiamäärä pystytään siirtämään kaukolämpöverkon etäisimpiinkin osiin. Tolkkisten ja Porvoon keskustan välisen noin 10 km pitkän runkolinjan ensimmäinen pumppuasema on rakennettu Alkrogiin. Matkaa voimalaitoksista välipumppaamoon on noin kuusi kilometriä. Välipumppaamo valmistuu käyttöönotettavaksi huhtikuun alussa, minkä jälkeen Tolkkisten kaikki lämpöteho saadaan siirrettyä eteenpäin ilman tehon menetystä. Runkolinjalla on myös tehty uudistustyötä. Runkolinja Tolkkisista on uusittu Treksilän tienhaaraan asti. Uusi runkoputki on halkaisijaltaan 500 mm entisen 400 mm:n sijasta. 8 9

6 Uutiset PORVOO KOONNEET ROLF GABRIELSSON JA SEPPO IISALO Uutiset EUROOPPA SEPPO IISALO Kullo Golf Nyby Kulloviken Rantakylä Merikaapeli Tolkkisista Kulloon Tulos kohentui Håplaxviken Porvoon Sähköverkko Oy on aloittanut merikaapelin asentamisen Tolkkisten ja Kulloonlahteen välille. Noin neljän kilometrin pituisen merikaapelin laskemiseen on tarkoitus päästä syksyllä. Alustavia töitä on tehty jo vuoden alusta kaapelin Kulloonlahden rantautumiskohdassa. Tällä noin varttimiljoonan euron investoinnilla parannetaan sähkönjakeluvarmuutta Kulloon alueella, Porvoon Sähköverkon toimitusjohtaja Magnus Nylander kertoo. Kaapeliyhteys rakennetaan suoraan Tolkkisten sähköasemalta Kulloonlahden rantaan. Myös Haikkoon ja Kråkön välille suunnitellaan merikaapeliyhteyden rakentamista. Ekoenergiaa Tolkkisista Porvoon Energia myy Tolkkisten voimalaitoksessa puupolttoaineella tuotettua vihreää kaukolämpöä ja sähköä. Sähköllä on Suomen luonnonsuojeluliiton Eko-energiamerkki, joka takaa sen että sähkö on peräisin uusiutuvista energialähteistä. Suomessa on vain 11 energiayhtiötä, joilla on ekomerkittyä sähköä myytävänä. Porvoon Energia -yhtiöiden tulos vuodelta 2012 on edellisvuotta parempi. Tulos ennen veroja ja varauksia on noin 4,1 miljoonaa euroa, kun se vuotta aikaisemmin oli 2,9 miljoonaa. Liikevaihto nousi 48,8 miljoonasta eurosta noin 53 miljoonaan euroon. Sähkönkulutus kasvoi viime vuonna 5,1 prosenttia ja lämmönkulutus 9 prosenttia. Sähkönsiirtotariffeja korotettiin kesällä 5,5 prosenttia ja kaukolämpötariffeja 8 prosenttia. Sähköenergian hinta pysyi ennallaan. Uudisrakennustoiminnan heikkeneminen Porvoon Energian toiminta-alueella näkyy uusien sähköliittymien määrässä: 175 vuonna 2012 ja 223 vuonna Uusia kaukolämpösopimuksia tehtiin Porvoossa 48 (67 vuonna 2011) ja Loviisassa 14 (16). E-lasku säästää energiaa Energiaa voi säästää monella tavalla. Yksi tapa on siirtyä E-laskuun, joka on paperiton, ekologinen vaihtoehto perinteiselle laskulle. E-lasku toimitetaan asiakkaan verkkopankkiin. Sähköinen laskutus vähentää hiilidioksidipäästöjä eikä siitä jää ympäristöä kuormittavaa jätettä. Arvonlisävero nousu näkyy sähkölaskussa Arvonlisävero kiristyi yhdellä prosenttiyksiköllä. Useimpien tuotteiden ja palvelujen alv nousi vuodenvaihteessa 24 prosenttiin. Muutos vaikuttaa myös sähkölaskuihin, sillä laskuissa olevat sähköenergian, verkkomaksun ja muiden palveluiden ja sähköverojen osuudet sisältävät arvonlisäveron. Veromuutos koskee myös määräaikaisia sopimuksia. Liittymismaksut ovat edelleen arvonlisäverottomia, niihin veronkorotus ei vaikuta. Porvoon Energian kotisivut uudistuivat Porvoon Energian kotisivujen ulkoasua on uudistettu nykyaikaisemmaksi ja yhtiön graafisen ilmeen mukaiseksi. Samalla sisältöä on karsittu tavoitteena selkeys ja ajankohtaisuus. Uusien sivujen kautta pyrimme palvelemaan asiakkaitamme entistä paremmin. Tervetuloa tutustumaan, viestintäpäällikkö Nina Fransas vinkittää. STUDIO LINDELL/OSCAR Sähköautoille valtakunnallinen latausverkosto Porvoon Energia on kymmenien muiden energiayhtiöiden kanssa luomassa Suomeen maan kattavan sähköajoneuvojen latausverkoston. Sitä varten perustetaan valtakunnallinen latausoperaattori. Tarkoitus on tällä tavoin luoda edellytykset sähköajoneuvojen laajamittaiselle yleistymiselle, kertoo kehityspäällikkö Jukka Rouhiainen, joka edustaa Porvoon Energiaa hankkeessa. Latausoperaattorin odotetaan olevan toiminnassa tämän vuoden aikana, jolloin myös peruspalvelut tulevat kuluttajien saataville, arvioi Sähköinen liikenne -hankkeen koordinaattori Elias Pöyry Eera Oy:sta. Suomeen rakennetaan kansainvälisesti kilpailukykyinen sähköisen liikenteen ekosysteemi. Operaattori kytkee yksittäiset latauspisteet yhtenäiseksi verkoksi kuluttajien käyttöön ja mahdollistaa valtakunnallisen sähköliikennepalvelun yhtenäisellä palvelutasolla, Pöyry kertoo. Kuluttajan kannalta kyse voi olla esimerkiksi siitä, että sähköajoneuvon pikalatausasema tunnistaa ladattavan ajoneuvon ja osaa lähettää laskun tankkauksesta suoraan oikeaan osoitteeseen. Sähköajoneuvojen käytön ja yleistymisen kannalta tulevalla operaattorilla on merkittävä positiivinen vaikutus. Standardoinnille tulee nyt selkeä rooli, ja yhtenäinen käyttäjäkokemus on tietysti myös kuluttajien etu, toteaa sähköajoneuvojen lataustolppia valmistavan Enston uuden teknologian johtaja Matti Rae. Perusta suomalaiselle latausoperaattoriratkaisulle on syntynyt Tekesin rahoittamassa Sähköinen liikenne -hankkeessa, jossa on mukana iso joukko alan johtavia yrityksiä Suomessa. Saksan energiakäännös Mahdollisuus vai uhkapeliä? Fukushiman katastrofin jälkeen Saksa päätti sulkea kahdeksan ydinvoimalaa. Vuoteen 2022 mennessä loput yhdeksän voimalaa suljetaan. Samalla katoaa MW sähkön tuotantokapasiteettia. Energiewendeksi eli energiakäänteeksi kutsuttu siirtymisvaihe uusiutuviin energianlähteisiin on sujunut nopeammin kuin on suunniteltu. Uusien voimaloiden subventoinnit ja alenevat hinnat ovat lisänneet erityisesti aurinkovoiman rakentamista. Kun paistaa ja tuulee, Saksa tuottaa paljon enemmän sähköä kuin kuluttaa. Talvisin taas Saksa on riippuvainen sähköntuonnista Itävallan puolelta. Muu Eurooppa seuraa silmä tarkkana, onnistuuko Saksa saavuttamaan uusiutuvan energian, päästövähennysten ja energiatehokkuuden radikaalit tavoitteet, vai pelaako se uhkapeliä. Kuluttajat maksumiehinä Aivan ilmaiseksi uusiutuvan energian lisääminen ei ole kuitenkaan tapahtunut. Pelkästään vuonna 2010 saksalaiset maksoivat suoraa tukea uusiutuvan energian tuottajille 13,5 miljardia euroa. On arvioitu, että tänä vuonna saksalaiset kuluttajat joutuvat maksamaan tukimaksuja 5 snt/kwh jokaisesta käyttämästään kilowattitunnista. Ja tämä saattaa olla vasta alkua. Niinpä Saksassa on käynnistynyt keskustelu sähkön hinnankorotuskatosta, jotta tukimyllyyn saataisiin jotakin tolkkua. Verkko katkeamispisteessä Suorien tukien lisäksi uusiutuvan energian lisääminen vaatii suuria investointeja sähköverkkoihin ja varavoimajärjestelmiin. Verkko on rasittunut katkeamispisteeseen silloin, kun tuuli- ja aurinkovoimalat ovat tuottaneet huippulukemia. Pelkästään uutta suurjänniteverkkoa Saksaan tarvitaan km vuoteen 2020 mennessä. Investointien kokonaiskustannukset ovat noin 30 miljardia euroa, Energiateollisuus ry:n asiantuntija Petteri Haveri toteaa. Nykyisin sähkö kulkee Etelä-Saksasta Pohjois- Saksaan usein Tsekin ja Puolan kautta. Lähteet: Energiateollisuus, Tulevaisuuden energia, Saksan talous- ja teknologiaministeriön yhteenvetoraportti,

7 Operaatio mittarinvaihto Mittarinvaihtourakka puolessavälissä Etäluettavia sähkömittareita asennetaan nyt omakoti- ja paritaloihin. ROLF GABRIELSSON KUVA STUDIO LINDELL/OSCAR Seuraa mittarinvaihtoaikataulua kotisivuillamme: Porvoon Energian sähkömittareiden vaihtourakka saadaan päätökseen suunnitelmien mukaisesti vuoden loppuun mennessä. Vajaa vuosi sitten aloitettu noin mittarin massavaihto on lukumääräisesti mitattuna kohta puolivälissä. Meneillään on omakoti- ja paritalojen sähkömittareiden vaihtaminen etäluettaviksi mittareiksi. Mittareiden vaihtaminen aloitettiin viime vuoden loppukeväällä kerros- ja rivitalojen monimittarikeskuksista. Niiden kaikki noin mittaria on vaihdettu, ja tämän vuoden helmikuusta lähtien vaihtotöitä on tehty omakoti- ja paritaloissa. Kerros- ja rivitaloissa asukkaiden arkirutiineihin mittarien vaihto ei juuri vaikuttanut. Mittarit sijaitsevat taloyhtiöiden mittarikomeroissa, eikä asentajien tarvinnut käydä asunnoissa. Etäluenta auttaa Porvoon Energian verkkoyhtiölle Porvoon Sähköverkko Oy:lle etäluenta on monikäyttöinen työkalu, jolla voi vastata myös sähkön tiukkeneviin toimitusvarmuusvaatimuksiin. Mittareiden antamien tietojen perusteella on aikaisempaa helpompi paikallistaa esimerkiksi myrskyjen jälkeisiä sähkövikoja. Saaristossa on paljon asuntoja ja mökkejä, joissa ei ehkä koko talvena käydä. Kaikki talvimyrskyistä tai runsaasta lumentulosta johtuvat sähköviat eivät välttämättä ole tulleet verkkoyhtiön tietoon ennen kuin vasta kesällä asukkaiden palatessa vapaa-ajanviettopaikkoihin. Etäluennan avulla yhtiö voi helposti tarkistaa tilanteen milloin vaan ja tarpeen vaatiessa ryhtyä toimenpiteisiin. Myös sähkön pois ja päälle kytkeminen esimerkiksi asukkaiden vaihtumisen yhteydessä käy etäluettavilla mittareilla sujuvasti. Mittauspäällikkö Tomas Nordström alleviivaa, että etäluettavat mittarit tekevät verkkoyhtiön toiminnan kaiken kaikkiaan aikaisempaa tehokkaammaksi Sekin on loppupeleissä asiakkaan etu

8 PEAK PRESS SUSA HEISKA Energiani -palvelu Helppoa! Energiani-palvelu on helppo ottaa käyttöön. Se tapahtuu Porvoon Energian kotisivujen kautta, eikä muita tietoja tarvita kuin asiakasnumero ja käyttöpaikan numero. Molemmat löytyvät sähkölaskusta. Klikkaa kotisivuilla Energiani-ikonia, joka vie verkkoasiointisivulle. Valitse asiakasraportointi, josta pääset rekisteröitymään (se on edellytys palvelun käyttöönotolle). Rekisteröityessä sinua pyydetään tunnistautumaan. Se tapahtuu asiakasnumerolla ja käyttöpaikan numerolla. Valitse käyttäjätunnus ja salasana ja klikkaa sen jälkeen rekisteröintipainiketta ja asia on sillä selvä. Verkkoasiointisivulla kysytään vielä tietoja käyttöpaikasta tai -paikoista. Näiden tietojen perusteella voit jatkossa esimerkiksi verrata omaa sähkönkulutusta vastaavien kohteiden keskimääräiseen sähkönkäyttöön. Nyt voit palata etusivulle ja sieltä valikosta valita esimerkiksi sähkönkäyttöraportit. Ruudulle avautuu sähkönkäyttöä kuvaava tolppakaavio. Voit valita tarkastelutasoksi kuukausi-, päivä- tai tuntitason. Edellisen päivän lukemat ilmestyvät kaavioon seuraavan päivän keskipäivään mennessä. On mielenkiintoista katsoa, miten paljon sähköä on kulunut vuorokauden eri tunteina, eri päivinä ja eri kuukausina. Tarkan kulutuslukeman saat näkyville viemällä nuolen kuukausi-, vuorokausi- tai tuntitolpan päälle. Energiani -palvelussa voi seurata oman talouden sähkönkulutusta kuukausi-, päivä- tai tuntitasolla, kuten tässä nettikaappauskuvassa. Kulutustolpista näkee, että sähköä on kulunut melko tasaisesti kunnes tapahtuu hyppäys ylöspäin kello 22. Tässä sähkölämmitteisessä kodissa siirryttään tällä kellolyömällä yötariffiin, jolloin esimerkiksi lämminvesivaraaja kytkeytyy päälle ja ehkä hyödynnetään edullisempaa energiaa muidenkin sähkölaitteiden käyttämiseen. Palaute positiivista Keskustassa ja taajamissa sijaitsevissa taloissa sähkökatkoksia esiintyy niin harvoin, että mittarinvaihdon vaatima lyhyt sähkökatko pantiin merkille. Palaute on mittauspäällikkö Tomas Nordströmin mukaan kuitenkin ollut pääosin myönteistä. Suhtautuminen koko vaihto-operaatioon on ollut erittäin positiivista, hän kiittää. Omakoti- ja paritaloissa mittarinvaihto on usein edellyttänyt asukkaan paikallaoloa. Osa näiden talojen mittareista sijaitsee paikassa, johon asentajilla ei ole pääsyä, tavallisimmin talon sisällä. Sen takia asukkaan on oltava paikalla tai muulla tavoin varmistettava, että asentaja pääsee mittarille. Ohjeet kannattaa lukea tarkasti Asiakkaat saavat hyvissä ajoin kirjeitse ilmoituksen vaihtotyön tarkasta ajankohdasta. Ilmoitamme noin kahden tunnin ajanjakson, jonka puitteissa työ tehdään, Nordström kertoo. On tärkeää, että kirje luetaan ja siihen myös reagoidaan. Jos asiakas ei ole paikalla, asentaja ei pääse sisätiloihin vaihtamaan mittaria. Kirjeessä on ohjeet, joita noudattamalla voi omalta osaltaan varmistaa, että mittarin vaihto sujuu mahdollisimman vaivattomasti. Jos mittari Porvoon Energian tiedoista poiketen ei esimerkiksi sijaitsekaan ulkona vaan talon sisätiloissa, on siitä hyvä ilmoittaa yhtiölle, ja myös toisin päin. Liittymätiedot voivat olla vanhentuneita, Nordström huomauttaa. Entä jos aika ei sovi? Tärkeää on myös olla yhteydessä ajanvarauspalveluun, jos vaihtotyölle ilmoitettu aika ei painavasta syystä sovi. Itse mitta- rinvaihto ei aiheuta kuin korkeintaan puolen tunnin sähkökatkon, eikä siitä aiheudu haittaa sähkölaitteille. Jos kotona kuitenkin on sairauden hoitoon tai ammatilliseen toimintaan liittyviä laitteita, joiden toimintaa sähkökatkos saattaa häiritä, pyydämme olemaan meihin yhteydessä, Nordström sanoo. Asiakkaan saamasta kirjeestä löytyvät tarvittavat yhteystiedot, kuten puhelinnumero ja sähköpostiosoite. Mittareita vaihdetaan myös iltaisin ja viikonloppuisin. Mittarinvaihdon jälkeen asentaja jättää ilmoituskortin, josta näkee muun muassa poistetun mittarin kulutuslukemat. Saaristo oma kohteensa Vapaa-ajan asunnot tulevat vuoroon kevään ja syksyn aikana. Saaristossa sijaitsevat talot, joihin ei autolla pääse, muodostavat oman ryhmänsä. Niiden noin 700 mittarin vaihtourakasta huolehtivat Porvoon Energian omat asentajat. Omakoti- ja paritalojen mittarit vaihtaa urakoitsija Eltel Networks Oy:n asentajat. Mittarinvaihto-operaation ulkopuolelle jäävät yli 3 x 63 ampeerin liittymät. Sen sijaan osa 2000-luvun alussa asennetuista etäluettavista sähkömittareista vaihdetaan uusiin. Vanhimmat mittarit eivät enää vastaa kaikkia tämän päivän etäluettaville mittareille asetettavia vaatimuksia. Energiani -palvelusta Ilmaista hyötytietoa Mittarinvaihdon rinnalla Porvoon Energia on rakentanut uuden asiakasraportointipalvelun. Energiani-palvelun puitteissa asiakas voi jopa tunnin tarkkuudella seurata omaa sähkönkulutustaan. Mittauspäällikkö Tomas Nordström arvelee varsinkin omakotitaloissa asuvien hyötyvän uudesta palvelusta. Toki kaikille muillekin asiakkaille on hyötyä siitä, että voivat nähdä mihin ja miten sähköä eniten kuluu. Sen tiedon perusteella sähköä voi käyttää aikaisempaa suunnitelmallisemmin ja kustannustehokkaammin. Säästökohteiden tunnistaminen helpottuu ja säästötoimenpiteiden vaikutukset näkyvät nopeasti. Ilmaisen palvelun käyttäjäksi pääsee Porvoon Energian kotisivujen kautta. Palvelun käyttö edellyttää rekisteröitymistä. Muita mittarinvaihdon tuomia hyötyjä ovat arvio- ja tasauslaskujen jääminen historiaan ja korvautuminen täsmällisillä, kulutukseen perustuvilla sähkölaskuilla sekä asiakkaan vapautuminen mittarilukemien ilmoittamisen vaivasta. Hyödyt tulevat Nordströmin mukaan tulevaisuudessa vielä lisääntymään, kun etäluennan piiriin kehitetään uusia palveluja

9 < Skagerrak on kaapelilaiva, jota on käytetty muun muassa 240 kilometriä pitkän merikaapelin laskuun mantereelta Mallorcalle. 400 kw < Vuonna 2006 valmistunut Est- Link 1 ja ensi vuonna valmistuva EstLink 2. PEAK PRESS Anttila Espoo HELSINKI Estlink 2 Estlink 1 TALLINNA Harku Püssi 300 kw > Kaapelilaiva Skagerrakilta laskettiin viime vuoden lopussa Nikuvikenin syvyyteen merikaapeli, jota pitkin Suomen ja Viron välillä tulee vuoden päästä kulkemaan jopa yhden Loviisan ydinvoimalayksikön tehon verran sähköä jompaan kumpaan suuntaan. Tasasähköyhteys Porvoon ja Viron välille Suomen ja Viron kantaverkkoyhtiöiden yhteishanke EstLink 2 on edennyt aikataulussa. Porvoon Anttilan ja Itä-Viron Pussin välille rakenteilla oleva tasasähköyhteys otettaneen kaupalliseen käyttöön noin vuoden kuluttua. ROLF GABRIELSSON KUVAT FINGRID EstLink 2 -tasasähköyhteys Suomen ja Viron välille on siirtokapasiteetiltaan 650 megawattia kasvattaen maiden välisen siirtokapasiteetin megawattiin. Yhteyden kokonaispituus on noin 170 kilometriä, josta noin 14 kilometriä on avojohtoa Suomessa, noin 145 kilometriä Suomenlahden pohjaan upotettavaa merikaapelia ja noin 12 kilometriä maakaapelia Virossa. Testaus ja käyttöönotto tänä vuonna Merikaapeli laskettiin mereen viime vuoden loppupuolella kahtena noin 75 kilometrin pituisena toimituseränä. Painoa yhdellä toimituserällä oli noin tonnia. Ensimmäisen erän lasku Viron rannikolta suoritettiin lokakuussa ja toisen Porvoon edustalta Svartbäckin Nikuvikenissa loka-marraskuun vaihteessa. Kaapeliyhteyden testaaminen ja tekninen käyttöönotto tehdään tänä vuonna. Kaapelinlaskun urakoi ranskalaisen Nexans-yhtiön norjalainen tytäryhtiö kaapelilaivallaan C/S Nexans Skagerrakilla, jonka kantavuus on tonnia. Sähkönsiirtoyhteyden molemmissa päissä on suuntaaja-asemat, joissa tasasähkö muutetaan vaihtosähköksi ja päinvastoin. Merikaapeli liittyy Suomessa kantaverkkoon avojohdon kautta Anttilan sähköasemalla. Virossa liittymiskohta maan kantaverkkoon on Püssin sähköasemalla Itä-Virossa. Vuonna 2006 käyttöön otettu Est- Link 1 kulkee melko suoraan Tallinnasta Espooseen. Yhteys on yli puolet lyhyempi kuin EstLink 2. Uuden siirtoyhteyden reittivalintaan vaikuttivat monta seikkaa. Yksi syy oli Pussin läheisyys Viron vahvaan kantaverkkoon ja voimalaitoksiin, selvittää Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Suomen puolelta haettiin kaapelille sopivaa rantautumispaikkaa pitkin etelärannikkoa. Päädyimme Porvoon Svartbäckin Nikuvikeniin, koska siellä on mahdollisuus rakentaa lähellä olevaan Anttilaan kantaverkon vahva solmukohta. EstLink 2 on Suomen ja Viron kantaverkkoyhtiöiden Fingridin ja Eleringin noin 320 miljoonaa euroa maksava yhteishanke, johon on saatu EU:lta investointitukea 100 miljoonaa euroa. Uusi sähkönsiirtoyhteys parantaa suomalaisten ja virolaisten kotitalouksien ja teollisuuden sähkön saannin varmuutta, ja se integroi Baltian maat läheisemmin pohjoismaisiin sähkömarkkinoihin. EstLink 2 Suomen ja Viron yhteishanke Omistus ja kustannukset jaetaan maiden kantaverkkoyhtiöiden (Fingrid Oyj:n ja Elering AS:n kesken) Kustannusarvio noin 320 miljoonaa euroa EU:lta investointitukea 100 miljoonaa euroa Teho 650 MW Kokonaispituus 170 km, josta merikaapelia 145 km Merikaapelin valmistaja Nexans Norway AS Kaapelin halkaisija 15 cm Kaapelin paino 76 kg/m Kaapelin laskun jälkeen se upotetaan ja suojataan meren pohjaan vesipuhallusmenetelmällä 16 17

10 Elämäntehtävänä Itämeren pelastaminen Mitä vaaditaan ihmiseltä, joka valitsee urakseen ympäristönsuojelun? Ainakin optimismia ja diplomaatin taitoja, tietää John Nurmisen Säätiön johtaja, porvoolainen Marjukka Porvari, joka pelastaa Itämerta työkseen. KIRSI RIIPINEN KUVAT JANNE LEHTINEN 18 19

11 Syyllisten etsimisen sijaan kannattaa keskittyä ratkaisuihin ja mahdollisuuksiin Kuka? Marjukka Porvari Johtaja, John Nurmisen Säätiö Ikä: 41 Kotipaikka: Porvoo Perhe: avomies ja kaksi tytärtä (5 ja 9 vuotta) Harrastukset: melonta, hiihto, juoksu, retkeily Motto professori G.A. Ekamaa soveltaen: The main thing is keeping the main thing the main thing. Motto kääntyy huonosti suomeksi, mutta sanoma kiteytyy tähän: Pääasia on pitää pääasia pääasiana. Hyviä Itämeriuutista John Nurmisen Säätiön hankkeita toteutetaan 17 Itämeren alueen kaupungissa. Suomenlahden leville käyttökelpoisesta fosforikuormituksesta on Pietarin ja Fosforitin toimilla saatu pois yli 60 prosenttia. Kunnallisten jätevesien fosforista on mahdollista saada poistettua jopa 97 prosenttia, typestä yli 90 prosenttia. Öljytankkerionnettomuuksien riskiä vähentää uusi navigointipalvelu, jonka avulla saadaan tankkereiden reittisuunnitelmat alusliikenneohjauksen tietoon. Suomenlahden tilanne on parantunut nopeasti. Veden kirkastumisen näkee paljain silminkin, Marjukka Porvari iloitsee. Marjukka Porvari työskentelee John Nurmisen Säätiössä Itämeren puolesta. Vaikka tulokset antavat odottaa itseään ja diplomaattiset neuvottelut toisinaan takkuavat, työ palkitsee tekijänsä. Säätiön isoimpia onnistuneita ponnistuksista on ollut Pietarin jätevedenpuhdistamoiden fosforipäästöjen kuriin saaminen. Kolmen suuren puhdistamon fosforikuormasta otetaan talteen jo tuhat tonnia vuodessa, toisin sanoen viidesosa Suomenlahden koko fosforipotista. Kun Pietarin vesilaitos alkaa puhdistaa kaikki jätevetensä 2015 mennessä, merelle on luvassa entistä parempi tulevaisuus, Marjukka Porvari sanoo. Porvoolainen ympäristöekonomisti Itämeri on Marjukka Porvarille tärkeä paitsi työnä, myös yksityiselämässä. Hän asuu merenrannalla Porvoossa, meloo ja veneilee. Perheen mökki on Virolahdella, Itämeren rannalla. Porvarin uravalinta oli selvä jo lukiolaisena ja 1990-lukujen taitteessa: työtä luonnon puolesta. Hän opiskeli ympäristönsuojelua Helsingin yliopistossa, mutta huomasi pian, että talouden lait jyräävät ja määräävät, miten ympäristöä hoidetaan. Halusin keksiä keinoja, miten talouden ja ympäristön saisi kulkemaan samaan suuntaan, ja ryhdyin opiskelemaan kansantaloustiedettä. Toisinaan kysymykseen mikä olet on itsenikin vaikea vastasta. Ehkä paras määritelmä on ympäristöekonomisti. Talouden opeille on ollut tarvetta, sillä työssä on pitänyt ymmärtää esimerkiksi veropolitiikkaa ja osata arvioida ympäristöhankkeiden taloudellisia vaikutuksia. Myös ympäristönsuojelun on oltava kustannustehokasta: miten halvimmalla menetelmällä saadaan irti paras ympäristöhyöty. Puutteellinen hot spot -lista Kun Neuvostoliitto kaatui, rannikkovaltiot alkoivat rakentaa Itämeren suojelemiseksi uutta yhteistä politiikkaa ja laativat niin sanotun hot spot -listan, johon kirjattiin Itämeren pahimmat saastuttajat. Niitä on yksi kerrallaan hoidettu kuntoon. Sittemmin meille on ollut mullistava uutinen, että listalta saattaa puuttua useita merkittäviä kuormittajia, joukossa ehkä myös isoja lannoitetehtaita. Porvari toivoo nyt, että Itämeren suojelukomissio alkaisi selvittää valuma-alueen lannoitetehtaiden tilannetta. Vihoviimeinen juttu olisi haudata pää puskaan ja olla muka tietämättä uusista epäilyistä. Pietarin ihme avuksi Talous jyrää, ja taantuma tuntuu myös Itämeren suojelussa. Meillä säätiössä taantuma ei ole suoraan näkynyt, mutta toisaalta varainkeruu ei koskaan ole helppoa. Säätiön tunnettuus on onneksi parantunut, ja olemme saaneet yhä enemmän yksittäisten ihmisten lahjoituksia. Säätiö käyttää lahjoitusvaroja etenkin kunnallisen jätevesikuormituksen vähentämiseen. Erityisen paljon urakkaa on Valko-Venäjällä. Valko-Venäjän tilanne on toisaalta sikäli hyvä, että siellä saadaan pienellä rahalla paljon aikaan. Työlistalla on myös Karjalan kannaksella oleva iso kanala, yksittäinen iso kuormittaja. Puolaa, Latviaa ja Liettuaa houkutellaan tehokkaampaan jätevesien puhdistukseen. Onneksi meillä on Pietarin ihme esimerkki siitä, miten isokin kuormitus saadaan nopeasti kuriin. Oikeat, toimivat esimerkit ovat tavattoman tärkeitä. Jokainen voi vaikuttaa Porvari huomauttaa, että meistä jokainen pystyy vaikuttamaan Itämeren tilaan parhaiten oman kunnan vesilaitoksen kautta. Jos haluamme vaikuttaa veden laatuun tehokkaasti, vaadimme, että fosforin lisäksi vesilaitos puhdistaa jätevedestä mahdollisimman hyvin myös typen. Se ei ole aivan halpaa ja tarkoittaa käytännössä usein korkeampia jätevesitariffeja. Porvoo on ollut jäteveden puhdistamisessa Porvarin mukaan esimerkillinen. Kaupunki poistaa jätevesistä nykyisin tehokkaasti sekä fosforin että typen. Omaa vesilaitosta kannattaa rakastaa

12 Uutiset SUOMI KOONNUT SEPPO IISALO Ledeihin kannattaa sijoittaa Koska LED-lamppujen kehitys menee kovaa vauhtia eteenpäin, on odotettavissa, että nyt huippuluokkaa edustavat LED-lamput putoavat lähitulevaisuudessa keskihintaluokkaan ja huippumallit jatkavat edelleen kehittymistään, Motiva arvioi. Vaikka LED-lamppu onkin hankintakustannuksiltaan kalliimpi kuin muut lampputyypit, niin käytön aikana tuomansa energiansäästön ansiosta se maksaa itsensä takaisin jo käyttöikänsä alkupuolella. Sähkön kulutus vaihteeksi kasvuun Viime vuonna sähkön kokonaiskulutus kasvoi Energiavuosi tilaston mukaan 1,1 prosenttia, kun se edellisvuonna oli vähentynyt lähes neljä prosenttia. Joulukuussa sähkönkulutus kasvoi yli 16 prosenttia, mikä johtui paljolti kylmästä säästä. Lämpötilakorjaus huomioidenkin kasvua oli yli 7 prosenttia ja myös teollisuuden osalta pari prosenttia. Tämän voisi varovaisesti tulkita niin, että sähkönkulutus on nyt kääntynyt nousuun. Pitkälle meneviä johtopäätöksiä tästä ei ole kuitenkaan vielä syytä tehdä, Energiateollisuuden toimitusjohtaja Juha Naukkarinen sanoi. 79,5% 20,5% Energiayhtiöt vastuullisia Suomi kulutti sähköä viime vuonna 85,2 terawattituntia. Kulutuksesta katettiin nettotuonnilla 20,5 prosenttia ja Suomen omalla tuotannolla 79,5 prosenttia. Tuore kyselytutkimus eri toimialojen yhteiskuntavastuusta osoittaa, että suomalaisten mielestä energiayhtiöt kantavat vastuunsa ympäristöstä ja ilmastosta selvästi parhaiten. Vastaajista 31 prosenttia katsoi energiayhtiöiden kantavan ympäristö- ja ilmastovastuunsa. Ero seuraavaksi 4. parhaaseen Etäluettava toimialaan oli sähkömittari seitsemän prosenttiyksikköä, joulukuussa Mittari, julkaistu jolta tutkimus verkkoyhtiö kertoi. saa mittarilukemat käymättä paikan päällä. 22 SHUTTERSTOCK Vähähiilinen Suomi on mahdollinen VTT on arvioinut, millaiset mahdollisuudet Suomella on saavuttaa EU:n kasvihuonekaasupäästötavoitteet, joiden mukaan vuonna 2050 päästöt ovat 80 prosenttia pienemmät kuin vuonna Tavoite on kova, mutta VTT:n asiantuntijoiden mukaan mahdollista tavoittaa, jos kaikki energiaa tuottavat ja kuluttavat sektorit osallistuvat päästötavoitteisiin. Tämän lisäksi kaikkia kasvihuonekaasupäästöjä tulee vähentää. Kaukolämmön toimintavarmuus huippuluokkaa Kaukolämmön toimitusvarmuus on Energiateollisuus ry:n keräämien tilastojen mukaan edelleen huippuluokkaa. Vuonna 2011 kaukolämpöasiakkaan lämmöntoimitus oli keskeytyneenä keskimäärin vain kaksi tuntia. Keskeytykset aiheutuivat järjestelmän häiriöistä ja niiden korjauksesta, mutta myös esimerkiksi uusien asiakkaiden liittämistöistä tai kadunrakennuksen aiheuttamista johtosiirroista. Lisää energiansäästöjä luvassa Kataisen hallitusohjelman mukaisesti Suomen pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta. Tarkoitus on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Kansallisen energia- ja ilmastostrategian päivitys on eduskunnan käsittelyssä keväällä. Käytännössä kysymys on siitä, miten kodit lämmitetään, mistä tulee sähkö älypuhelimiin ja terästehtaisiin, millä autot tankataan viime kädessä siitä, miten ilmastoa lämmittäviä kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään tehokkaimmin. Ilmasto- ja energiastrategiassa esitetään ennuste sähkön kokonaiskulutuksesta. Sen perusteella linjataan, minkä verran maahan tarvitaan esimerkiksi tuuli-, bio- ja ydinvoimaa. Sähkösopimus paikallisen yhtiön kanssa kannattaa Turvallinen ja edullinen valinta Energiayhtiöön on menneen vuoden aikana tullut paljon yhteydenottoja asiakkailta, jotka ovat puolivahingossa tehneet sähkösopimuksen puhelinmyyjän kanssa. Joskus asiakas on hyväksynyt myyjän tarjouksen, mutta on myös tapauksia joissa asiakas on pyytänyt kirjallista tarjousta mutta onkin päätynyt asiakkaaksi suoraan. Puhelinkampanjointia harjoittavat yhtiöt ovat tuoneet asiansa esille erilaisilla argumenteilla. Myyntipäällikkö Markus Weckstömin mukaan on esimerkiksi luvattu, että ensimmäisen kuukauden saa ilmaiseksi ja seuraavat kuusi kuukautta edulliseen hintaan. Mutta sen jälkeen sähkön hinta on noussut rajusti. Huijata ei saa Kuluttajavirasto on saanut kymmeniä valituksia sähköyhtiöiden toimintatavoista. Syynä ovat olleet kyseenalaiset myyntimenetelmät sekä katteettomat hintalupaukset. Lain vaatimus on, että myyjän täytyy olla selkeä markkinoinnissaan ja puheissaan. Pitää Tarjoamme edullisempaa.. Maksat nyt... SEPPO IISALO KUVA JANNE LEHTINEN Selvää säästöä... Nyt vain hintaan 5,5... kertoa selkeästi, että kyse on sopimuksen teosta. Jos kuluttaja hyväksyy sopimuksen, siitä täytyy lähettää lopuksi sopimusvahvistus, josta ilmenevät yksityiskohdat, Kuluttajaviraston lakimies Jukka Kaakkola muistuttaa. PBE on turvallinen valinta Myyntipäällikkö Markus Weckström muistuttaa Porvoon Energian periaatteesta, jonka mukaan hinnat pidetään maan keskitason alapuolella. Hintataso kuuluu maan halvimpiin kaikissa tuoteryhmissä. Sähkön kilpailuttaminen voi Weckströmin mukaan joissakin tapauksissa tuoda hetkellisen hinnan alennuksen, mutta se, miten käy pitemmällä aikavälillä, on jo ihan toinen juttu. Valitettavan usein asiakkaille esitetään euromääräinen säästö joka perustuu siihen että verrataan määräaikaista tarjoushintaa paikallisen yhtiön toistaiseksi voimassa olevaan hintaan. Nämä eivät ole vertailukelpoisia keskenään. Porvoon Energian hinnat ovat pitkässä juoksussa edullisia, hän vakuuttaa. Weckströmin mukaan yhtiön valttikortteja ovat myös paikallisuus ja henkilökohtainen palvelu. Monet yritykset ovat kokonaan luopuneet henkilökohtaisesta palvelusta, me emme. Meillä ei tarvitse olla pelkästään netin varassa. Konttorissamme käydessä voi myös halutessaan ilmaiseksi lainata viikoksi sähkökulutusmittarin, hän vinkittää. Jos kilpailevan yrityksen myyntimies soittaa, Weckströmin neuvo on selkeä: Kannattaa olla meihin yhteydessä eikä tehdä sopimusta pelkästään kilpailijan myyntipuheiden perusteella. Näin välttyy monilta ongelmatilanteilta ja pettymyksiltä. Näistä sähkölasku muodostuu Sähkön kokonaishinnasta noin 30 prosenttia on sähkö- ja arvonlisäveroa ja toinen 30 prosenttia sähkön siirtoa, jota ei voi kilpailuttaa. Jos valitsee toisen sähköyhtiön, laskuja tulee useimmiten kaksi, ellei toisella sähkönmyyjällä ole verkkolaskun läpilaskutusta. Tämä aiheuttaa ylimääräistä vaivaa ja lisäkuluja. Sähkön kulutus 42 % Sähkön kulutus Yleissähkö, kwh/v Verot 29 % Siirto 30 % 23

13 Kivaa kevyttä! TEKSTI MAARIT GABRIESSON Pariisin Ville, unelmien täyttymys RIITTA SUPPERI MAARIT GABRIESSON Keskellä Vanhan Porvoon sydäntä sijaitseva pieni uniikkihotelli Pariisin Ville on Johanna ja Riku Stenrosin UNELMIEN täyttymys. Olimme kypsytelleet ideaa jo useamman vuoden. Meillä oli unelma pienestä boutique-hotellista Vanhassa Porvoossa hotellin, jonka nimeksi tulisi Pariisin Ville, Porvoossa aikoinaan asuneen kuvanveistäjän Ville Vallgrenin mukaan, Stenrosit kertovat. Johanna Stenros suunnitteli hotellin huoneiden sisustuksen uudelleen klassisen ajattomasti antiikkihuonekaluin. Huoneet on verhoiltu Laura Ashleyn kankain. Hotellin Viinibaarissa voi nautiskella antipastolajitelmia luomu-cavan tai italialaisten viinien kera. Aamiaisella tarjoillaan Bistro SicaPellen kokin Andrew Smithin käsin valmistamia aamiaisleivonnaisia. HOTELLI PARIISIN VILLE Jokikatu 43 Porvoo puh KUVA NINA FRANSAS Herkullinen sitruunamarenkipiiras makean hapokkaalla sitruunatäytteellä ja marenkikuorrutuksella. Helppo ja hyvä resepti. Sitruuna-marenkipiiras Ainesosat: Piirakkapohja 100 g voita (huoneenlämpöistä) 2-2 ½ dl jauhoja 2 rkl sokeria 1 rkl vettä Sitruunakreemi 4 dl vettä 2 dl sokeria 1 ¼ dl maizenaa 1-2 sitruunaa 4 munankeltuaista 2 rkl voita Marenki 4 munanvalkuaista 1 ½ dl sokeria Tee näin: Valmista pohja ensin. Sekoita jauhot, voi ja sokeri kulhoon. Sekoita nopeasti tasaiseksi ja lisää joukkoon vesi. Painele taikina voideltuun piirakkavuokaan. Anna jähmettyä jääkaapissa noin puoli tuntia. Paista pohjaa 200 C:ssa uunissa 12 min. Jätä jäähtymään, ja valmista sitruunakreemi sillä välin. Sitruunakreemi: Pese sitruunat huolellisesti. Voit käyttää pesuainetta ja harjaa. Pyyhi. Raasta sitruunan kuori. Käytä vain kuoren keltainen osa, valkoinen osa maistuu kitkerältä. Purista sitruunasta mehu. Sekoita sitruunamehu ja vesi kattilaan. Lisää sokeri, maizena ja munankeltuaiset. Kuumenna seosta koko ajan sekoittaen, kunnes se Reseptinurkka sakenee ja kiehahtaa. Ota kattila pois liedeltä ja lisää voi ja sitruunan kuori. Anna jäähtyä hetki. Kaada sitruunakreemi esipaistetun pohjan päälle. Marenki: Vatkaa valkuaiset ja sokeri kovaksi vaahdoksi. Vaahto on tarpeeksi kovaa, kun se pysyy kupissa ylösalaisin. Levitä tai pursota marenki sitruunatäytteen päälle. Paista piirakka 170 C:ssa noin 8 minuuttia, kunnes marenki saa pintaansa kauniin värin. Maistuu parhaalta jäähtyneenä. Pariisin Ville on Riku Stenrosin ja hänen puolisonsa Johannan yhteinen unelma. Hyvää ja tuoretta kahvia Tolkkisista Porvoon Tolkkisissa meren rannalla on parin vuoden ajan toiminut Robert Pauligin kahvipaahtimo. Sijainti on oivallinen, sillä vuosittain paahtimoon tulee lähemmäs miljoona kiloa raakakahvia ympäri maailmaa, esimerkiksi Indonesiasta sekä Etelä-Amerikan ja Afrikan maista. Tolkkisissa kahvit paahdetaan ja pakataan, minkä jälkeen ne lähtevät tuoretuotteina Robert s Coffee -ketjun kahviloihin. Kahvilaideamme perustuu siihen, että kahvi on tuoretuote. Vähittäistavarakauppoihin ja herkkumyymälöihin kahvit pakataan siten, että ne säilyvät pidempään, Robert Paulig kertoo. Robert s Coffee -kahviloita on ympäri Suomea, muualla Euroopassa, Singaporessa ja Japanissa yhteensä noin 80. Japanilaiset haluavat pehmeän kahvin. Siksi meidän Watsa-Kahwimme on siellä erityisen suosittu samoin kuin Mustikka Watsakahwi. Japanilaiset uskovat mustikkaan. Se istuu erittäin hyvin kahviin. Robert Paulig tähdentää, että kahvinautinnon aikaansaamiseksi pitävät vanhat säännöt edelleenkin paikkansa. Tarvitaan hyvää ja tuoretta kahvia, raikasta vettä sekä hyvin pestyt välineet ja oikeat mittasuhteet. MAARIT GABRIESSON Kahvinvalmistusta jo seitsemännessä sukupolvessa. Robert Paulig perusti 25 vuotta sitten ensimmäisen Robert s Coffee -kahvilan ja paahtimon Helsingin Katajanokalle. KUVA STUDIO LINDELL/OSCAR Aamiainen ranskalaisittain Vanhan Porvoon kupeessa on vajaan vuoden ajan toiminut pieni kodikkaasti sisustettu kahvila nimeltä Rongo. Ei kromia eikä kiiltoa, vaan uusvanhantyylistä. Kahvilan ideakin on erilainen. Tarjolla on viikonloppuisin brunssia kuohuviinillä tai vehnäoluella, arkiaamuisin muun muassa ranskalainen kahviaamiainen, joka sisältää kulhon maitokahvia, croisanttia, brie-juustoa, hilloja ja kauden hedelmiä. Rongossa tehdään myös omatekoista mysliä luomukauraryyneistä, pähkinöistä ja kuivatuista karpaloista. Myslin kanssa nautitaan maustamatonta jogurttia. Omistajapariskunta Mona Halminen ja Jordan Wilson on työskennellyt ennen Porvooseen tuloaan kahviloissa Jordanin kotimaassa Uudessa-Seelannissa ja Australiassa. Idea olohuonetyyliseen kahvilaan tulikin sieltä. Halusimme perustaa kahvilan, jossa viihdytään, tavataan ystäviä ja jossa jokainen asiakas voi olla ystävä. Mona Helminen korostaa hyvän kahvin merkitystä. Sen pitää olla tuoretta, vastajauhetuista pavuista keitetty. Kahvin aromi pitää tuntea ja kokea se makunautintona. CAFE RONGO Rihkamakatu 12, Porvoo, puh , 24 Mona Halminen ja Jordan Wilson haluavat, että Rongossa viihdytään ja ystävystytään. Avoinna arkisin klo , la klo , su klo Viikonloppuisin aamiainen

14 Kivaa kevyttä! KOONNEET REIJA KOKKOLA JA SANNA NYLÉN Puuhailua pääsiäiseen PÄIVI AHVONEN SHUTTERSTOCK Ohraruoho Perinteisen rairuohon voi korvata kasvattamalla pääsiäispöytään ohraruohoa. Rairuoho jää joskus heikoksi ja nihkeäksi, mutta ohrasta saa helposti näyttävämmän lupauksen keväästä. Ohran kasvaminen saattaa kestää hieman pidempään, mutta lopputulos on vahvakasvuinen ja mehevä pääsiäisruoho, joka ei kuivahda helposti. Helpompaa munien maalausta Kananmunan voi laittaa maalaamisen ajaksi hammas- tai grillivarrastikkuun. Munan tikkuineen voi pistää styrox-palaan tai munakennon läpi kuivumisen ajaksi. Askartelumaalit toimivat hyvin pääsiäismunien koristelussa, maali on peittävää, nopeasti kuivuvaa ja kuivuttuaan vedenkestävää. Lakalla viimeistelty pinta on kaunis ja kiiltävä. Paperia Nauhaa Piippurasseja Tikkareita Pumpulia Liimaa Pahvia tai kartonkia Värejä Tyhjennettyjä kananmunia Liimaa Tikkarijänöt Veikeä perhe Piirrä ja leikkaa vaatteille pahvista kaarevat kappaleet. Yhdistä ja liimaa päistä. Voit käyttää kuvioitua pahvia tai värittää pahvin itse. Leikkaa, taita ja liimaa kädet kiinni vartaloon. Piirrä tai maalaa kasvot kananmuniin ja yhdistä päät vartaloihin. Kananmunaperhe Kopioi ja leikkaa pupumuotti valkoisesta paperista. Piirrä kasvot. Työnnä tikkarin tikku muotin reikien läpi. Liimaa pupun jalat ja tikkarin pää kevyesti kiinni toisiinsa. Muotoile piippurassista korvat ja kiedo rassin päät tikun ympäri. Sido päähän rusetti värikkäästä nauhasta. 6. Pyöritä pumpulista kolme palloa. Liimaa näistä käpälät ja häntä. Anna kuivua. + + Väriloistoa pääsiäispöytään Upeita pääsiäismunia voi valmistaa vahamenetelmällä. Hyvän lopputuloksen saamiseksi vaaditaan kuitenkin malttia. Kauniita ja uniikkeja pääsiäismunia voi värjätä samanlaisella menetelmällä, jolla myös batiikkikankaita valmistetaan. Menetelmällä saadaan vahaa ja värejä käyttäen upeita pääsiäismunia juhlapyhän pöytää koristamaan. Munan maalaaminen vahamenetelmällä vaatii kuitenkin malttia ja valmisteluita. Näitä munia ei kannata ryhtyä valmistamaan pikkulasten kanssa pääsiäisaamuna. Tulosta ei synny hetkessä, joten pitkäjänteisyyttä vaaditaan. Maalaaminen on kuitenkin todella jännittävää, sillä lopputulos paljastuu vasta viimeisen värjäysdippauksen jälkeen, kun muna pyyhitään puhtaaksi vahasta, loviisalainen kuvataideopettaja Kaisa Korpela sanoo. Korpela käyttää valmiiksi tyhjennettyjä hanhenmunia, joita hän tilaa Hauhalan hanhifarmilta. Hanhenmuna on sopivan kokoinen, hieman suurempi kuin kananmuna. Värejä saa muun muassa Turun Kansallisesta Kirjakaupasta. Ne eivät ole vesiliukoisia. Pulverivärit sekoitetaan veteen, ja ennen maalaamista pöydällä on hyvinkin parikymmentä erilaista väripurkkia. Vaha on mehiläisvahaa, ja se sulatetaan kynttilän liekillä, Korpela kertoo. Sitten alkaakin jännittävä dippausvaihe, jossa muna kastetaan yhä uudestaan värikuppeihin aina välillä vahakuvioita tai -pisteitä munan pintaan lisäten. Vaha hylkii väriä, joka tarttuu vain vahattomaan kohtaan. Dippausten välillä lisätty vaha muistaa alla olevan värin. Väriskaalassa siirrytään vaaleasta tummaan. Korpelalla on pääsiäispöydässään myös lakalla kiiltäväksi päällystettyjä munia. Värit ovat hehkuvan kauniita, ja jokainen käsityön tulos on uniikki. Vaikka menetelmä vaatii hieman kärsivällisyyttä, tämä ei kuitenkaan ole vaikeaa. Kannattaa lähteä rohkeasti kokeilemaan. Kehittyessä voi sitten lisätä suunnitelmallisuutta, ja väriopin tuntemus on tietenkin hyvä lisä

15 U usia ä t i ö j i k e t n ö ty Porvoon E nergialle Jukka Rouhiainen (49) palkattiin kehityspäälliköksi Porvoon Energiaan toimipaikkanaan pääkonttori. Ennen sitä hän oli Helsingin Energian palveluksessa. Rouhiaisen työkenttään kuuluvat yhtiön kehittämiseen ja kehityshankkeisiin liittyvät tehtävät sekä toimintajärjestelmä, energiatehokkuus ja uusiutuvan energian hankkeet. Millä mielellä Porvoon Energian palvelukseen? Uusia haasteita kohti osin jo tuttuun ympäristöön. Millä mielellä Porvoon Energiaan? Todella hienoa päästä työskentelemään edistykselliseen yhtiöön, hyvään työyhteisöön ja omalle asuinpaikkakunnalle. Mottosi? Yhteistyö on voimaa. Jaana Kortelainen Jukka Rouhiainen Mottosi? Muutos on useimmiten myös mahdollisuus. Porvoon Energiaan on palkattu viisi uutta työntekijää. Kahden toimipaikka on pääkonttorissa Porvoossa, kolmen Tolkkisten voimalaitoksissa. ROLF GABRIELSSON Lasse Myllylä Joachim (Jocke) Nyman Lasse Myllylä (48) aloitti Tolkkisten voimalaitoksella polttoaineprosessin hoitajana Aikaisempi työpaikka oli UPM:llä Myllykoskella. Tolkkisissa Myllylä hoitaa polttoaineen syötön pyöräkuormaajalla. Polttoprosessi nielee pakkaspäivinä noin 150 kuutiota haketta tunnissa. Millä mielellä Porvoon Energiaan? Hyvällä mielellä toki. Työ on aika lailla samanlaista kuin aikaisemmin Myllykoskella. Mottosi? Asioilla on tapana järjestyä. 28 Joachim (Jocke) Nyman (38) aloitti voimalaitosoperaattorina Tolkkisissa Hän tuli Porvoon Energiaan Neste Oy:ltä. Nymanin pääasiallinen työtehtävä on lämpövoimalaitosten ajaminen. Tai oikeastaan kaukolämpöjärjestelmien ajaminen niin Porvoossa kuin Loviisassakin. Se tapahtuu myös Loviisan osalta täältä Tolkkisten valvomosta käsin. Millä mielellä Porvoon Energiaan? Avoimella mielellä. Työ on pitkälti samanlaista kuin Nesteellä, jossa toimin voimalaitosoperaattorina Kilpilahdessa. Mottosi? Ei pidä hermostua. Mikael Sandbäck Mikael Sandbäck (33) aloitti voimalaitosoperaattorina Tolkkisissa Aikaisempi työpaikka hänellä oli Enerventin automaatiopuolella. Tullessaan Porvoon Energian palvelukseen Sandbäck oli oppisopimuspohjalta suorittamassa prosessiteollisuuden perustutkintoa, jonka harjoittelujaksot olivat Borealiksen tehtaalla Kilpilahdessa. Sandbäckin työtehtävät Tolkkisissa ovat samat kuin Joachim Nymanin, eli pääasiassa kaikkien lämpövoimalaitosten ja lämpökeskusten ajaminen. Myös esimerkiksi Strömsbergin vesivoimalan toiminnan ohjaaminen ja valvominen kuuluu työtehtäviin. Millä mielellä Porvoon Energiaan? Energiayhtiössä työpaikka lienee aika varma, joten luottavaisesti ja hyvällä mielin. Mottosi? Otetaan päivä kerrallaan. KUVA: STUDIO LINDELL/OSCA R Jaana Kortelainen (45) aloitti asiakasneuvojana laskutus- ja asiakaspalvelutiimissä pääkonttorissa Hän tuli Porvoon Energian palvelukseen Logica CGI Oy:stä. Asiakaspalvelu- ja neuvontatehtävien lisäksi Jaanan työkuvaan kuuluvat sähkön jakeluverkonhaltijan sanomaliikenteen hoitaminen sekä erilliset projektityöt. Airuina muotokuvan paljastustilaisuudessa toimivat Johan Söderbergin pojat Cristian (vasemmalla) ja Thomas Söderberg. Muotokuvan maalannut Antti Linnovaara vasemmalla, Johan Söderberg oikealla. Antti Linnovaara maalasi Johan Söderbergin muotokuvan Porvoon Energia on maalauttanut yhtiön hallituksen keväällä kymmenen vuotta puheenjohtajana toimineen Johan Söderbergin muotokuvan. Taidemaalari Antti Linnovaaran maalaaman muotokuvan paljastustilaisuudessa toimivat airuina Söderbergin pojat Thomas ja Cristian Söderberg. Porvoon Energian toimitusjohtaja Patrick Wackström sanoi yhtiön halunneen muotokuvalla onnitella joulukuun lopussa 60 vuotta täyttänyttä Söderbergiä. Wackström kiitti Söderbergiä hallituksen ja yhtiön johdon välisestä erinomaisesti sujuneesta yhteistyöstä. Johan Söderberg totesi kiitospuheessaan kokevansa, että Porvoon Energia on mottonsa mukaan luonnollinen valinta energia-asioissa. Sen eteen on kuitenkin tehtävä edelleen määrätietoista työtä. Hallituksessa olemme käsitykseni mukaan pyrkineet ja pystyneet ymmärtämään ja tukemaan tätä yhtiön johdon työtä paremman tulevaisuuden puolesta. Antti Linnovaaraa Johan Söderberg kiitti paitsi taideteoksesta myös teoksen luomisprosessin aikana käydyistä keskusteluista. Suomen taideakatemian puheenjohtaja, taidemaalari Antti Linnovaara kertoi, että oli kokenut suurena kunniana saada seurata arvostamansa Åke Hellmanin jalanjälkiä muotokuvamaalarina. Hellman on ollut tuottelias sillä saralla ja maalannut sekä Söderbergin edeltäjän Ljunghard Lindroosin että Wackströmin edeltäjän Roy Granrothin muotokuvat. 29

16 Kiinnostaako sähköala? Työ on monipuolista ja itsenäistä. Uusi, kehittynyt teknologia lisää alan kiinnostavuutta. MARTIIN DANIESLSSON Martin Danielsson Ikä: 29 vuotta Töissä vakituisesti Porvoon Sähköverkko Oy:ssä n. 5 vuotta Valmistunut sähköasentajaksi vuonna 2002 Suorittanut sähköverkkoasentajan ammattitutkinnon 2012 Asuinpaikka: Porvoo Parasta työssä: hyvät työkaverit ja työ ulkona kauniilla säällä Valmistuin parin vuoden opiskelun ja työssä oppimisen jälkeen sähköverkkoasentajaksi. Opiskelutapa sopi minulle hyvin, sillä koulutuspäiviä ja työssä oppimista oli sopivassa suhteessa. Työhöni kuuluu vähän kaikkea laidasta laitaan, ilmajohdoista kaapelitöihin. Työskentelemme pareittain, ja työ on mukavaa etenkin hyvällä säällä, kun saa olla ulkona. Huonolla säällä se ei tietenkään ole niin kivaa. Työaika on aamuseitsemästä puoli neljään, joten harrastuksiinkin jää aikaa. REIJA KOKKOLA KUVA VIRPI LEHTINEN Energia- ja sähköalalla tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän ammattilaisia. Lisää nuoria aikuisia alalle koulutetaan muun muassa Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymään kuuluvassa Edupolissa. Tiimipäällikkö Timo Jämiän mukaan sähköalan koulutustarve tulee kasvamaan huikeasti tulevaisuudessa. Etenkin sähköverkkopuolella on menossa voimakas sukupolvenvaihdos. Aiemmin on ollut tyypillistä, että alalle tullut työntekijä ei ole vaihtanut alaa, ja nyt pitkän linjan puurtajat ovat jäämässä eläkkeelle. Lisäksi vuonna -95 säädetyn sähkömarkkinalain vaikutuksesta sähköverkkoalan toiminnan luonne on muuttunut erilaista osaamista vaativaksi. Tarvitaan täydennyskoulutusta osaamisen laaja-alaistamiseksi ja syventämiseksi. Eläköityminen tuo valtavasti työpaikkoja alalle. Olemme murroksessa, ja alalle pitäisi nyt kouluttaa valtavasti uusia osaajia, jotta tulevaisuuden haasteisiin pystytään vastaamaan. Lisäksi olisi tärkeää saada siirretyksi kaikki hiljainen tieto eteenpäin uusille tulokkaille. Onhan selvää, että vuosikymmenet sähköalan töitä tehneillä on valtava tietopankki mukanaan, Jämiä toteaa. Hyville tyypeille kysyntää Jämiä huomauttaa, että sähköalalla teknologia on kehittynyt erittäin paljon, ja se vaatii usein uudenlaista teknistä osaamista. Hyviä tyyppejä alalle tarvitaan. Sellaisia, joilla polla pelaa, mutta jotka viihtyvät ulkotöissä fyysisesti melko vaativissa olosuhteissa. Alan teknologia on kehittynyt valtavasti etenkin automaatiotekniikassa. Työn hyviä puolia Jämiä esittelee pitkän listan. Työ on itsenäistä, luonnonläheistä tiimityöskentelyä. Siinä on sopivasti haastetta ja vapautta. Lisäksi työ on melko hyvin palkattua, etenkin, kun ottaa huomioon päivystysvuorot ja muut lisät. Ja työllistymisnäkymät ovat hyvät, hän listaa. Edupoli kouluttaa sähköalan ammattilaisia non-stoppina. Tarjolla on perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erityisammattitutkintoja. Koulutuksesta riippuen opinnot kestävät 1 2 vuotta. energiaa kevätliikunnasta Metsäpolut odottavat Maastopyöräilyssä kunto nousee. Porukassa pyöräileminen on lisäksi hauskaa. REIJA KOKKOLA KUVA EEVA KANGAS Yleensä pääsiäisen paikkeilla luonto antaa jo selviä merkkejä kevään saapumisesta. Silloin, säiden salliessa, myös maastopyöräilyn harrastajat ottavat menopelinsä esiin. Tervetullut fyysinen rasitus yhdistettynä keväiseen luontokokemukseen on lajin harrastajille syy sännätä metsään. MTB Porvoon ikämiehet -ryhmässä lajia harrastava Jerker Forsström odottaa innostuneena kivoja pyöräilykelejä. Lajin hauskuuden voi ymmärtää vasta, kun on kokeillut sitä itse. Maastopyöräily on paitsi tehokasta liikuntaa, myös sosiaalista urheilua. Porukassa on kiva pyöräillä pitkin metsäpolkuja. Porvoon seudulla on Forsströmin mukaan riittävästi polkuja maastopyöräilijöille. Periaatteessa maastopyöräilypoluksi käy mikä tahansa maastopolku. Normilenkki, sellaiset kolme tuntia, sujuu maastossa yleensä yhtenäisesti. Pidemmät, koko päivän retket tehdään kiertämällä Porvoon lähiseudut, mutta silloin matkalle tulee myös tiesiirtymiä, Forsström kuvailee. Pyörä & varustus kuntoon Pyörää valittaessa kannattaa Forsströmin mukaan olla huolellinen. Etenkin hintahaitarin alkupäässä voi olla laatueroja. Pyörä joutuu kovalle rasitukselle, joten sen pitää olla lujaa tekoa. Entä miten varustautua matkaan, jos ilma on vielä alkukeväästä vilakkaa? Yleensä hiki tulee pian. Kypärän alla käytettävää lisäsuojaa ei tarvita pitkään. Sen sijaan kädet ja polvet on hyvä suojata. Irtolahkeet on helppo ottaa pois, jos viima hellittää. Kädet sen sijaan kannattaa suojata aina pehmustetuilla käsineillä risujen ja kaatumisen varalta, Forsström neuvoo. Maastopyöräily on vaativa, kuntoa kohottava laji, joten matkaan pitää lähteä sopivasti syöneenä. Rasvainen ateria kannattaa kuitenkin jättää nauttimatta juuri ennen suoritusta. Mukaan voi ottaa erilaisia patukoita sekä urheilujuomaa. Pelkkä vesikin on ihan hyvä juomaeväs, Forsström sanoo. "Energiani -palvelun kautta voit seurata sähkönkulutustasi jopa tunnin tarkkuudella. Helppoa ja kätevää." Jaana Kortelainen asiakaspalvelu ENERGIANI -ASIAKASRAPORTOINTI- PALVELUSTA ON PALJON HYÖTYÄ Jos sinulle on toukokuun 2012 jälkeen asennettu etäluettava sähkömittari, voit Energiani -palvelussa seurata sähkönkulutustasi. Tiedon perusteella voit käyttää sähköä suunnitelmallisemmin ja kustannustehokkaammin. Säästökohteiden tunnistaminen helpottuu ja toimenpiteiden vaikutukset näkyvät nopeasti. ILMAISEEN PALVELUUN PÄÄSET NÄIN - klikkaa kotisivuillamme Energiani -ikonia - valitse asiakasraportointi - rekisteröidy asiakasnumeron ja käyttöpaikan tunnuksen avulla (nämä löytyvät sähkölaskustasi)

17 KUVA PEAK PRESS KUVA ROLF GABRIELSSON Aurinkoenergiaa piisaa 225 Helsinki Sisilia 150 kwh/kwp 75 0 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Tolkkisiin suunnitellun aurinkolämpövoimalaitoksen rakentamiseen kuitenkin liittyy vielä paljon epävarmuustekijöitä, Porvoon Energian kehityspäällikkö Jukka Rouhiainen muistuttaa. Aurinkoenergian saatavuus kuukausittain, Helsinki Sisilia-vertailu. Suomen leveysasteilla aurinkoenergiaa voidaan hyödyntää suurimman osan vuodesta. Aurinkolämmön tuotantopotentiaaliksi on arvioitu 10 TWh ja aurinkosähkön 3 TWh vuodessa. Vuoteen 2025 mennessä aurinkoenergiaa arvioidaan käytettävän noin 1 TWh vuodessa. Aurinkovoimalaitos Tolkkisten lämpövoimalaitosten kaveriksi? 7 Tolkkinen PORVOO Skaffkärr Porvoon Energian lämpövoimalaitokset Tolkkisissa saavat ehkä seuraa Suomen ensimmäisestä aurinkolämpövoimalaitoksesta. Kevään aikana tehdään tarkentavia kustannuslaskelmia 6-7 megawatin voimalasta, jossa olisi noin hehtaarin verran aurinkokeräimiä. ROLF GABRIELSSON Ajatus aurinkolämpövoimalan rakentamisesta syntyi energiatehokkaan Skaftkärrin asuinalueen suunnittelun yhteydessä. Pilottihanke alkoi syksyllä Sitä ovat rahoittaneet Sitra ja Porvoon Energia. Kaukolämpö osoittautui jo suunnittelun alkuvaiheessa luontevimmaksi lämmitysmuodoksi, ja pääenergialähteenä käytettäisiin aurinkoa. Varsin pian luovuttiin kuitenkin ajatuksesta sijoittaa tarvittavat aurinkokeräimet itse Skaftkärrin asuinalueelle. Syynä oli ennen kaikkea keräimien suuri tilantarve. Alueellista erillisratkaisua ei myöskään pidetty tarkoituksenmukaisena. Puhdasta kaukolämpöä Porvoon Energian kehityspäällikön Jukka Rouhiaisen mukaan järkevintä olisikin sijoittaa aurinkovoimala Tolkkisiin nykyisten lämpövoimalaitosten läheisyyteen. Meillä on Tolkkisissa tarkoitukseen sopivaa omaa maata, ja kytkentä kaukolämpöverkkoon olisi helposti toteutettavissa, hän arvioi. Porvoon Energian tuottama kaukolämpö perustuu tällä hetkellä noin 70-prosenttisesti uusiutuvan polttoaineen käyttöön. Uuden biovoimalaitoksen käyttöönotto Tolkkisissa nostaisi osuuden peräti 90 prosenttiin. Aurinkolämpölaitoksen myötä uusiutuvan energian tuotanto kasvaisi edelleen. Taloudellinen tuki välttämätöntä Aurinkoenergiaan liittyvä teknologia kehittyy vauhdilla. Samalla laitteiden tehokkuus lisääntyy ja hinnat alenevat. Hankkeen toteuttamisen ratkaisee Suomessa hyvä hyötysuhde Suomi on lähes Keski-Euroopan veroinen alue aurinkoenergian tuotannon kannalta Pimeitä talvia kompensoi valoisa kesä, jolloin aurinkoa riittää lähes vuorokauden ympäri Suomen etuna on myös matala ympäristön lämpötila, joka parantaa aurinkokennojen hyötysuhdetta IDEAS-projekti Käynnistyi marraskuussa 2012, kestää kolme vuotta Projektin koordinaattorina toimii Teessiden yliopisto Middlesbroughista Englannista Suomesta kumppaneina ovat Porvoon kaupungin lisäksi VTT ja Porvoon Energia Oy Mukana on tietotekniikan, rakentamisen, energiatehokkuuden ja aluetason toiminnan asiantuntijoita Englannin ja Suomen lisäksi Ranskasta ja Israelista Projektin koko budjetti on runsaat 4 miljoonaa euroa, josta EU:n rahoittaa yhteensä noin 2,7 miljoonaa euroa Porvoon kaupungin osuus budjetista on vajaa euroa 32 33

18 Aurinkoenergia lyö läpi Euroopassa Eurooppa valmistautuu energiatehokkuusdirektiivin jalkauttamiseen vajaan kymmenen vuoden kuluessa. Esimerkiksi Ranskassa lähdetään siitä, että uudet asunnot tuottavat vuodesta 2020 alkaen energiaa enemmän kuin ne kuluttavat. Tämä merkitsee sitä, että aurinkoenergian hyödyntämisestä tulee käytännössä pakollista. Taloihin tulee paljon säätötekniikkaa ja automaattisia toimintoja. Toisaalta myös vuosituhansia tunnetut luonnonmukaiset auringon valoon ja lämpöön sekä ilmanvaihtoon liittyvät ilmiöt palaavat arvoonsa. Ranska ei ole yksin liikkeellä. Englannissa pyritään samaan tavoitteeseen jo vuonna Norjan kansallinen energiatehokkuuden tiekartta tähtää nollatasoon ilman lähes -sanaa vuoteen 2027 mennessä. Myös Tanskan, Ruotsin ja muidenkin maiden arviot vuodelle 2020 viittaavat merkittävään aurinkoenergian hyödyntämiseen. Sitran ekologisesta kehityksestä vastaava johtaja Jukka Noponen korostaa, että Suomen ei tule jäädä jälkeen Euroopassa tapahtuvasta kehityksestä. Porvoon kaupunki edelläkävijäksi Vapaasti suomennettuna IDEAS -tutkimus- ja kehitysprojekti (Intelligent Neighbourhood Energy Allocation and Supervision) tarkoittaa älykästä alueellista energianhallintaa. Projektissa kehitetään tietoteknisiä työkaluja ja liiketoimintamalleja, joita voidaan hyödyntää energiapositiivisten alueiden energiantuotannon ja -kulutuksen optimoinnissa, kertoo Porvoon apulaiskaupunginjohtaja Fredrick von Schoultz. Projekti syventää Skaftkärr-hankkeessa aloitettua työtä. Skaftkärrin alueella on tarkoitus testata IDEAShankkeessa kehitettäviä sovelluksia, menetelmiä ja toimintatapoja. Toinen vastaavanlainen testausalue on Bordeauxin yliopistokampus Ranskassa. Porvoon kaupunki haluaa IDEAS-hankkeen kautta olla edelläkävijä uusien toimintatapojen kehittämisessä. Haluamme syventää osaamistamme energiatehokkuuskysymyksissä ja saada kokemuksia kansainvälisestä yhteistyöstä, von Schoultz jatkaa. Tolkkisiin suunnitteilla oleva lämpövoimalaitos olisi teholtaan 6-7 megawatin luokkaa ja se tuottaisi 3-5 gigawattia lämpöä vuodessa. Rouhiaisen mukaan kuitenkin se, saadaanko sille riittävä taloudellinen tuki. Investointina ei puhuta järin suurista summista, arviolta 2,5-3 miljoonasta eurosta. Mutta kannattavaksi tuotantoa ei näillä näkymin saada ilman tukea. Mallina voitaisiin pitää tuulivoiman syöttötariffeja. Katseet kääntyvät työ- ja elinkeinoministeriöön. Se voi hankekohtaisen harkinnan perusteella myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille energiatukea sellaisiin investointi- ja selvityshankkeisiin, jotka edistävät uusiutuvan energian käyttöä ja energiansäästöä sekä tehostavat energiantuotantoa ja ympäristöhaittoja. Rouhiainen arvelee, että hankkeeseen suhtaudutaan ainakin periaatteellisella tasolla myönteisesti. Sitran mukanaolo Skaftkärr-hankkeessa, johon aurinkovoimala liittyy, tuo lisää painoarvoa. Oma merkityksensä on silläkin, että Porvoon kaupunki on kutsuttu kansainväliseen IDEAS -tutkimus- ja kehitysprojektiin, jota Euroopan Unioni osaksi rahoittaa. Rouhiainen edustaa Porvoon Energiaa projektissa. Lämmön varastointi ratkaistavissa Tolkkisiin suunnitteilla oleva lämpövoimalaitos olisi teholtaan 6-7 megawatin luokkaa ja se tuottaisi 3-5 gigawattia lämpöä vuodessa. Aurinkokeräimien ja niihin liittyvien laitteistojen lisäksi olisi rakennettava eräänlainen lämpöakku, johon lämpöä voitaisiin varastoida, koska tämä uusiutuva energianlähde on riippuvainen vaihtelevista olosuhteista. Akku on yleensä eristetty vesisäiliö ja se palvelisi myös Tolkkisten nykyisiä lämpövoimalaitoksia. Lämpöakkuja käytetään melko yleisesti Suomessa suurempien kaupunkien kaukolämpöverkoissa. Lämmön varastoinnista on hyviä kokemuksia esimerkiksi tanskalaisesta Marstalin kaupungissa, jossa terässäiliöön ja altaisiin mahtuu yhteensä lähes kuutiota lämminvettä. 34