AALTOVOIMA KAUPALLISTUU VAUHDILLA. Fortum Miltä näyttää TULEVAISUUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AALTOVOIMA KAUPALLISTUU VAUHDILLA. Fortum 1 2009. Miltä näyttää TULEVAISUUS"

Transkriptio

1 AALTOVOIMA KAUPALLISTUU VAUHDILLA Miten Fortumin kunto kestää talouskriisissä? Fortum Miltä näyttää TULEVAISUUS

2 Tulevaisuus syntyy kestävistä päätöksistä Energiamme edesauttaa nykyisten ja tulevien sukupolvien elämää. Näin kuuluu Fortumin toiminnan tarkoitus. Haluamme vastuullisena energiayhtiönä paitsi varmistaa energian ja erityisesti sähkön saatavuuden tulevina vuosikymmeninä, myös pitää osaltamme huolta siitä, että tulevienkin sukupolvien kelpaa elää yhteisellä maapallollamme. Helmikuussa Fortum julkisti kaksi hanketta, joilla haluamme hillitä vääjäämättä etenevää ilmastonmuutosta ja luoda lisää sähköntuotantokapasiteettia tyydyttämään sähkön tarvetta tulevaisuudessa. Ensimmäinen on kolmannen ydinvoimalayksikön rakentaminen Loviisan Hästholmenille nykyisen ydinvoimalaitoksemme yhteyteen. Uusi yksikkö tarvitaan korvaamaan käytöstä poistuvaa sähköntuotantokapasiteettia ja turvaamaan hiilidioksidivapaan sähkön saatavuutta. Fortumilla on kaikki edellytykset toteuttaa hanke: tarvittava osaaminen, valmis laitospaikka, ratkaisu jätteen loppusijoitukselle ja vahva talous vain lupa puuttuu. Toinen julkistamistamme hankkeista koskee laajamittaisen aaltovoimalaitoksen rakentamista Ruotsin länsirannikolle. Olemme jättäneet siitä aieilmoituksen yhdessä ruotsalaisen aaltovoimateknologiaa kehittävän yhtiön kanssa. Vaikka aaltovoimalaitos on teholtaan murto-osa Loviisan yksikön suunnitellusta tehosta, on se toteutuessaan merkittävä askel uusiutuvan, aaltovoimaan perustuvan tuotannon kaupallistamisessa, strategiamme toteuttamisessa ja matkalla tavoitteeseemme täysin CO 2 -vapaasta tuotannosta. Viime vuonna 92 prosenttia Euroopassa tuottamastamme sähköstä ei aiheuttanut lainkaan hiilidioksidipäästöjä. Tarjoamme myös sähkönkäyttäjille mahdollisuuden edistää kestävää kehitystä. Fortum Kesto ja Fortum Tarkka ovat kokonaan ympäristömerkittyä Norppa - sähköä, joka on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä, kuten vesi- bio- ja tuulivoimalla. Fortum Kesto -asiakkaallamme on myös vapaus valita kokonaan tuulivoimalla tuotettua sähköä. Huhtikuun alusta myös Fortum Kesto - sähkösopimusten hinnoittelu muuttuu entistä läpinäkyvämmäksi ja sähkön myyntihinta laskee keskimäärin 11 prosenttia. Jatkossa asiakkaiden sähköstään maksama hinta on sidottu entistä selkeämmin Nord Poolin tukkusähköhinnan kehitykseen ja se tarkistetaan neljännesvuosittain. Tulevaisuus on vahvasti esillä myös tässä Forten numerossa. Hyvää kevään odotusta ja kestäviä valintoja! ENERGIA-ALAN NUMEROT Suomi Ruotsi Maria Paatero-Kaarnakari strategiajohtaja Hybridiautojen määrä, jolla saavutettaisiin henkilöautojen osuus EU:n päästötavoitteista. Oletuksena on, että nämä autot ajaisivat keskimäärin 70-prosenttisesti pohjoismaista sähköä ja 30-prosenttisesti bensiiniä tai dieseliä käyttäen. 2 FORTE 1/2009

3 TÄSSÄ NUMEROSSA Ajankohtaista... 4 Kestämättömästä kestävään teemana energia-alan tulevaisuus... 8 Uusiutuvien energianlähteiden riskit ja mahdollisuudet Suuret linjat eivät muutu, Paula Lehtomäki lupaa Strategia- ja teknologiajohtajan matka vuoteen Jäteveden energia talteen Gallup: teekkarit & energiankäyttö Nordkalkin rahoitustiimi huolehtii rasvaa rattaisiin Juha Laaksosta ei saa paniikkiin Aaltovoiman läpimurto lähempänä kuin ajatellaankaan Nils Nygrenin keskustelut kestävät päivänvalon Saimaannorppa voidaan vielä pelastaa sukupuutolta Fortum on Pohjoismaihin, Venäjälle ja ja Itämeren alueelle keskittyvä johtava energiayhtiö. Liiketoimintaamme on sähkön ja lämmön tuotanto, myynti ja jakelu sekä voimalaitosten käyttö ja kunnossapito. Visiomme on olla ensiluokkainen sähkö- ja lämpöyhtiö ja kestävän kehityksen edelläkävijä. Vuonna 2008 Fortumin myynti oli 5,6 miljardia euroa ja liikevoitto 2,0 miljardia euroa. Konsernissa työskentelee noin henkilöä. Fortum Oyj:n osake noteerataan Nasdaq OMX Helsingissä. Lisätietoja: 1/2009 Forte on Fortumin sidosryhmälehti. Päätoimittaja: Maria Romantschuk Toimituspäällikkö: Kirsi Nurmi Toimitus: Compositor Oy Ulkoasu: Neutron Design Julkaisija: Fortum Oyj, puh , fax PL 1, FORTUM, Paino: Libris Oy Kannen kuva: Getty Images Osoitelähde: Lehden tilaajarekisteri Osoitteenmuutokset: ISSN Lehdessä mainitut tuote- ja yritysnimet ovat haltijoidensa tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä. Voit antaa palautetta lehdestä osoitteessa FORTE 1/2009 3

4 AJANKOHTAISTA Tapiolan tunnelissa Espoossa olevaa bussiterminaalia ei valaistuksen uusimisen jälkeen ole tunnistaa entisekseen. Tapiolan bussiterminaaliin uusittu valaistus Fortum uudisti Tapiolan bussiterminaalin valaistuksen yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa. Aikaisemmin turvattomaksi koettuun ja epäviihtyisänä pidettyyn terminaaliin asennettiin kaiken kaikkiaan 261 uutta energiatehokasta valaisinta. Valaisinten polttoikä on yli kaksi kertaa normaalilamppuja pitempi, ja yhdessä energiatehokkuuden kanssa se tuo merkittäviä säästöjä sekä energiankulutukseen että ylläpitoon. Hanke on osa Fortumin yhteiskuntavastuuohjelmaa. Muutostyöt bussiterminaalin viihtyvyyden parantamiseksi jatkuvat kevään ja kesän aikana. Tehtävälistalla ovat muun muassa uudet odotuskatokset, opastus- ja infotaulut sekä kaikkien näkyvien pintojen puhdistus. Alueellinen kalliolämpöratkaisu leikkaa asumisen päästöjä Fortumin, YIT:n ja Uponorin kehittämän uuden ratkaisun ansiosta kalliolämpöä voidaan hyödyntää alueellisesti pienen kaukolämpöverkon tapaan, kun sitä on Suomessa aikaisemmin hyödynnetty ainoastaan kiinteistö kohtaisesti. Ensimmäisen alueellisen kalliolämpökohteen rakentaminen alkaa ensi vuonna Espoon Nupurinkartanon pientaloalueelle. Nupurinkartanoon nousee matalaenergiataloja noin asukkaalle. Alueen lämpöpumppuasemissa käytetään sertifioitua vihreää sähköä, jolloin asuntojen ja käyttö veden lämmitys on täysin hiilidioksidipäästötöntä. Asuntojen lämmitys on suu rin yksittäisten kotitalouksien aiheuttama kasvihuonepäästöjen lähde, joten kallioon varastoitunutta aurinkoenergiaa hyödyntävä kalliolämmitys on kiistatta ympäristöystävällinen ratkaisu. Se mahdollistaa myös asuntojen edullisen ja ekologisen viilennyksen kesällä. NÄIN TOIMII ALUEELLINEN KALLIOLÄMPÖJÄRJESTELMÄ Lämpökaivokenttä Lämpöpumppuasema Alueellinen lämmön- ja kylmänjakeluverkko Matalalämpötilainen lämmönjakojärjestelmä 4 FORTE 1/2009

5 Ydinvoima tapetilla Pohjolassa Helmikuun alkuun osui poikkeuksellinen ydinvoimapäivä Pohjanlahden molemmin puolin. Fortum jätti 6. helmikuuta periaatepäätöshakemuksen uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamiseksi Hästholmenin saarelle Loviisaan. Samana päivänä Ruotsin hallitus julkisti uuden, voimakkaasti uusiutuvan energian lisäämiseen tähtäävän energiapoliittisen ohjelman. Ruotsin aiemmasta linjasta poiketen ohjelma avaa mahdollisuuden korvata käytöstä poistuvat ydinreaktorit uusilla. Suomessa myös Fennovoima ja TVO ovat hakeneet lupaa uuden ydinvoiman rakentamiselle, Fennovoima Ruotsinpyhtäälle, Simoon tai Pyhäjoelle ja TVO Olkiluotoon. Eduskunnan päätöstä yhdestä tai useammasta uudesta ydinvoimalaitosyksiköstä odotetaan keväällä Fortumin Loviisa 3 -hanke on linjassa hallituksen ilmastoja energiastrategian kanssa, Fortumin toimitusjohtaja Mikael Lilius sanoo. Uuden yksikön rakentaminen vähentää riippuvuutta ulkomaisesta tuontienergiasta, korvaa tulevina vuosikymmeninä poistuvaa sähköntuotantokapasiteettia sekä varmistaa hiilidioksidipäästöttömän ja kustannuksiltaan ennustettavan ja vakaan sähkön perustuotannon Suomessa. Suunnitelmien mukaan Loviisa 3 on käytössä vuonna 2020 ja sen käyttöikä vähintään 60 vuotta. Lisäksi yksikkö suunnitellaan siten, että sähkön ja lämmön yhteistuotanto on mahdollista. Jos Loviisassa tuotettaisiin kaukolämpöä pääkaupunkiseudulle, Suomen hiilidioksidipäästöjä olisi mahdollista vähentää 6 prosenttia. Sähköteholtaan megawatin ydinvoimalaitosyksikön kokonaiskustannukset ovat toteutustavasta ja laitoskoosta riippuen 4 6 miljardia euroa. Fortumilla on taloudelliset edellytykset hoitaa hanke ilman yhteiskunnallista tukea, Mikael Lilius sanoo. Uusi yksikkö varmistaa tuotannon jatkumisen Loviisassa vuoden 2027 jälkeen, kun Hästholmenin saaren nykyisistä kahdesta yksiköstä toisen toimilupa päättyy. Lähes 70 prosenttia kaupungin asukkaista kannattaa uutta yksikköä. Uuden yksikön kaavoitusasiat ovat kunnossa, ja ydinjätteiden loppusijoituspaikat olemassa. Samoin nykyistä infrastruktuuria on helppo laajentaa kattamaan kolmannen yksikön tarpeet. Rakennushankkeella on merkittävä vaikutus työllisyyteen ja talouteen erityisesti paikallisella tasolla. Ruotsin hallituksen uusi ympäristö- ja energiapoliittinen ohjelma on neljän hallituspuoleen välinen rakenteellinen kompromissi. Koska sosiaalidemokraatit eivät ole muuttaneet kantaansa, Ruotsin ydinvoimatuotannon tulevaisuus ei ole vielä lukkoonlyöty, Fortumin yhteiskuntasuhteista Ruotsissa vastaava Nils Nygren korostaa. Uusiutuviin energiamuotoihin panostetaan yksimielisesti, mutta ydinvoiman suhteen hallituspuolueiden ja opposition kannoissa on suuria eroja. Energiapolitiikka tulee varmasti olemaan yksi vaaliteema vuonna Tavoite lisätä uusiutuvan energian osuutta antaa kuitenkin Fortumille hyvät edellytykset kehittää jatkossakin hiilidioksidivapaata energiantuotantoa, Nygren sanoo. Tutustu: Lämpöpumppujen myynti kasvoi vuonna 2008 Lämpöpumppujen myynti kasvoi Suomessa viime vuonna yli 30 prosenttia. Voimakkainta kasvu oli vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana. Viime vuonna vuoden myyntimäärä ylitti ensimmäisen kerran rajan, kun kaikki lämpöpumppu tyypit lasketaan mukaan, toimin nanjohtaja Petri Koivula Suomen Lämpö pumppuyhdistyksestä kertoo. Omakotitalojen uudisrakentamisen väheneminenkään ei haitannut kasvua, koska saneerausmyynti on vahvassa nousussa. Koivula arvelee myös kotitalousvähennyksen nostamisen vaikuttavan suotuisasti lämpöpumppujen myyntiin. Lisäksi lämpöpumppujen kokoluokat ovat nousseet, kun niitä hankitaan entistä enemmän suuriin kiinteistöihin. Kysynnän lisääntyminen jatkunee maltillisempana kuluvana vuonna. Yksi myyntivalteista on lämpöpumpun ekologisuus. Ihmisten ostokäyttäytymiseen vaikuttavat tekijät ovat muuttumassa. Pelkän energiansäästön rinnalle on tullut ostokriteeriksi ympäristöystävällisyys, Koivula sanoo. IRENA edistämään uusiutuvien energialähteiden käyttöä Yhteensä 75 maata oli perustamassa tammikuussa kansainvälistä uusiutuvan energian virastoa IRENAa. Hallitustenvälisen järjestön tehtävä on edistää uusiutuvan energian käyttöä ja näin osaltaan hillitä ilmastonmuutosta. Euroopan komission hiilijalanjälki kampanjalla suuri suosio Euroopan komission Sinä vaikutat ilmastonmuutokseen -kampanjan verkkosivut keräävät kuukausittain yli kävijää. Sivuston hiililaskuri kertoo, kuinka paljon yksinkertaisilla valinnoilla voi pienentää omaa hiilijalanjälkeään, ja tarjoaa mahdollisuuden tehdä julkisen sitoumuksen. Noin eurooppalaista on sitoutunut pienentämään oman hiilijalanjälkensä kokoa. Kokeile, miten paljon voit kutistaa omaa hiilijalan jälkeäsi osoitteessa eu/environment/climat/campaign. Sähäkkää keskustelua sähköautoista Fortum järjesti viime vuoden lopulla Espoossa yleisöluennon, jonka teemana oli Kohti tulevaisuuden energiajärjestelmää. Päähuomion varastivat sähköautot, joita osallistujat pääsivät illan päätteeksi myös katsastamaan. Sähköautoista tilaisuudessa alusti Suomen Sähköajoneuvoyhdistys SAY ry:n toiminnanjohtaja Jiri Räsänen, joka kertoi muun muassa akkuteknologian kehityksestä ja esitteli meneillään olevia ns. konversiohankkeita, joissa polttomoottoriautot muutetaan sähköautoiksi. Tutustu Sähköautot Nyt! -sivustoon: FORTE 1/2009 5

6 AJANKOHTAISTA Taantuma leikkaa sähkönkulutusta ja päästöoikeuksien hintoja Talouden taantuma vähentää erityisesti teollisuuden sähkönkulutusta, jonka osuus koko Suomen sähkönkulutuksesta on hieman yli puolet. Viime vuonna teollisuuden sähkön kulutus oli 7 prosenttia vähemmän kuin edeltävänä vuonna, ja tänä vuonna kulutus saattaa jäädä vielä alhaisemmaksi, sähköntuotannon johtaja Jukka Leskelä Energiateollisuudesta sanoo. Hän kuitenkin huomauttaa, että meneillään olevasta muutoksesta on erotettava taantuma ja teollisuuden rakennemuutos, jota taantuma tosin vauhdittaa. Myös päästöoikeuksien hinnat ovat lähteneet rajuun laskuun taantuman takia. Kaudelle jaettujen päästöoikeuksien tarjonta markkinoilla on kasvanut, kun niitä jää varsinkin teollisuusyrityksissä käyttämättä tuotannon vähenemisen vuoksi. - Vielä viime kesänä ennusteet hiilidioksiditonnin hinnasta päästökaupassa vaihtelivat euron välillä. Nyt ennusteita on korjattu jopa puoleen aikaisemmista, GreenStream Networkin analyytikko Juha Ruokonen kertoo. Hän arvioi, että tänä vuonna jatkuvaa hintojen laskua voi seurata hintojen nopea nousu, johon vaikuttavat talouden toipumisen lisäksi vuoteen 2020 asetetut päästövähennystavoitteet. Yritykset saattavatkin joutua tulevaisuudessa ostamaan halvalla myymiään päästöoikeuksia kalliilla takaisin. Ruokonen selittää riskinottoa yritysten toiminnan aikajänteen lyhenemisellä. TUKHOLMASTA SÄHKÖAUTOKAUPUNKI Fortum ja Tukholman kaupunki haluavat tehdä Tukholmasta yhden maailman merkittävimmistä ympäristökaupungeista. Visiona on saavuttaa lähes päästötön ja meluton kaupunkiliikenne vuoteen 2030 mennessä. Sähköautot ovat tässä tärkeässä roolissa. Fortumin ja Tukholman yhteistyön tavoitteena on kehittää ja testata infrastruktuuria sähköautojen lataamiseen. Suunnitelmissa on asentaa Tukholman alueelle 100 lataustolppaa vuoden 2009 aikana. Tolpissa käytetään uusiutuvaa tai hiilidioksidivapaata sähköä. Sähkön hinnoittelu selkiytyy, Fortumin sopimusperhe yhtenäistyy Fortum uudistaa Fortum Kesto -sähkösopimustensa hinnoittelua huhtikuun alusta. Samalla asiakkaan maksama hinta laskee keskimäärin 11 prosenttia. Jatkossa Fortumin suosituimman sähkösopimuksen hinnat seuraavat nykyistä nopeammin ja johdonmukaisemmin tukkumarkkinahintoja, ja ne päivitetään neljännesvuosittain. Fortum Tarkka -sopimuksissa hinta määräytyy edelleen kuukausittain. Määräaikainen Fortum Takuu tehdään jatkossakin 1 2 vuoden jaksolle. Uudistuksen ansiosta Fortumin sähkösopimusten paletti on aiempaa yhtenäisempi: kaikilla kolmella sopimustyypillä on sähköpörssi Nord Poolissa vastine, johon hinnat perustuvat. Jatkossa hinnoittelumme on selkeämpää ja läpinäkyvämpää, ja asiakkaamme voivat paremmin hallita omia energiakustannuksiaan, yksikönjohtaja Matti Saario Fortum Marketsista kertoo. Energiansäästöt Fortumin järjestämän Energiapeli-kilpailun voittaneet Varkauden lukiolaiset saapuivat tammikuisena tiistaina Helsinkiin innoissaan. Energia-aiheisen teemapäivän ohjelmaan kuului vierailu Fortumilla ja kohokohtana ympäristöministeri Paula Lehtomäen tapaaminen. Illalla oppilaat pääsivät seuraamaan taitoluistelun EM-kisoja aitiopaikalta. Hyväntuulinen ministeri onnitteli nuoria voitosta ja sanoi ilahtuneensa heidän tavastaan pohtia ympäristöasioita. Energiapolitiikalla tarkoitetaan paitsi päätöksentekoa, myös sitä, miltä jokaisen tavallisen ihmisen hiilijalanjälki näyttää ja miten me kaikki osallistumme energiansäästötalkoisiin. Lehtomäki painotti arkisten valintojen merkitystä; jätteiden lajittelu ja huonelämpötilan laskeminen ovat tehokkaita ekotekoja. Mielestäni päättäjien vastuulla on tehdä ympäristötietoisuus helpoksi tavallisille ihmisille. Esimerkiksi asuinalueet voi suunnitella joukkoliikennettä suosiviksi, jätteiden kierrätystä tulisi helpottaa ja kierrätyspisteitä lisätä, hän antoi esimerkkejä. 6 FORTE 1/2009

7 Energiakompassi on Fortumin kehittämä toisen asteen oppilaille suunnattu kokonaisuus, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua energia- ja ympäristöasioista sekä edistää kestävää energiankäyttöä. Kokonaisuuteen kuuluu olennaisena osana Energiapeli, jota viime syksynä tilattiin yli puoleen Suomen lukioista. Energiapeliä pelanneet oppilaat saivat halutessaan osallistua internetin kautta kilpailuun, jossa parhaiten vastanneet palkittiin Perämerelle laaja tuulivoimapuisto Fortum on varannut Perämereltä kaksi aluetta tuulivoimapuiston rakentamista varten. Maakrunnin matalikko ja Pitkämatala muodostavat yhdessä yli 300 neliökilometrin kokoisen alueen, jonne mahtuu jopa yli 200 tuulivoimalaitosta. Koska kyse on isosta tuulivoimapuistosta, tullaan tuulivoimalaitokset rakentamaan usean vuoden aikana vaiheittain, kertoo tuulivoimapäällikkö Jouni Tolonen. Ensimmäiset voimalat voisivat aloittaa tuulienergian tuotannon vuosina Tuulivoimalan ympäristövaikutukset tutkitaan tarkkaan. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus saa Fortumilta kevään aikana ympäristö vaikutusten arviointiohjelman. Fortumin tavoitteena on tuottaa tuulienergiaa useita terawattitunteja vuoteen 2025 mennessä. Myös muita tuulivoimahankkeita on vireillä. alkoisiin tarvitaan kaikkia energia-aiheisella teemapäivällä Helsingissä. Voittaneen ryhmän opettaja Marja-Liisa Karppanen oli ylpeä omiensa menestyksestä kisassa. Varkaudessa teollisuudella on pitkät energiaan liittyvät perinteet, ja siksi kaupunki on päättänyt painottaa energia-asioita myös opetuksessa. Voittajaryhmän oppilaat olivat kaikki mukana lukiossamme viime syksynä alkaneella energiakurssilla. Joukko Varkauden lukiolaisia tuli tapaamaan ministeri Lehtomäkeä. Kuvassa vasemmalta: Tiia Boman, Heta Asikainen, Miika Asikainen, Kaisu Koponen, Noora Poikela ja Sini Kourunen. KASSIVALINNALLA SÄÄSTÄT ENERGIAA Asiakas KYSYY: Onko ekologisempaa kuljettaa ostokset kotiin paperi- vai muovikassissa? FORTUM VASTAA: Parasta kassivaihtoehtoa on vaikea valita, koska muovi- ja paperikassien ympäristövaikutukset ovat hyvin erilaisia ja sijoittuvat kassien elinkaaren eri vaiheisiin. Perinteinen muovikassi on kuitenkin yleisin niitä ostetaan Suomessa vuosittain lähes 300 miljoonaa kappaletta. Monet pitävät paperikassia ekologisena vaihtoehtona, mutta todellisuudessa tavallinen muovikassi kuluttaa elinkaarensa aikana vähemmän luonnonvaroja. Biohajoavan muovikassin valmistamiseen sen sijaan käytetään fossiiliperäisiä seosaineita, joiden biohajoaminen kiihdyttää ilmastonmuutosta. Samoin paperikassin valmistuksessa käytetään enemmän uusiutumattomia luonnonvaroja, ja se kestää vähemmän aikaa kuin muovikassi. Muovikassin ekologisuutta puoltaa myös sen koko; se on paperikassia ohuempi ja vie näin vähemmän tilaa kuljetuskalustossa. Roskapussiksi perinteistä muovista kauppakassia ei kannata ostaa. Uusiomuovista valmistettu ohuempi roskapussi on halvempi ja parempi vaihtoehto. Ruskean paperikassin hävittämisessä pitää vielä muistaa se, ettei se kelpaa paperikeräykseen vaan kartonkikeräykseen. Kassien ekotehokkuutta on mitattu myös MIPS-menetelmällä, joka tarkastelee tuotteen materiaalipanoksen ja käyttökertojen suhdetta. Kankaisen kestokassin on havaittu olevan paras valinta luonnonvarojen kulutuksen kannalta. Jos puuvillakassia käytetään vuoden ajan joka toinen päivä ja pestään sinä aikana kolme kertaa, se kuluttaa käyttökertaa kohden 20 kertaa vähemmän uusiutumattomia luonnonvaroja kuin kertakäyttöinen muovikassi ja jopa 250 kertaa vähemmän kuin paperikassi. FORTE 1/2009 7

8 TULEVAISUUS 8 FORTE 1/2009

9 Pysäytetään kestämätön Teksti: Auli Packalén Kuva: veer kehitys Maailman energiajärjestelmä pitää panna rivakasti uuteen uskoon, jotta myös uusilla sukupolvilla on tulevaisuus, jota odottaa. FORTE 1/2009 9

10 TULEVAISUUS Maailmanlaajuisten hiilidioksidipäästöjen kuriin saamiseksi on kolme keinoa: hinta, hinta ja hinta. Tulevaisuuden energiamarkkinoista puhuttaessa on mahdotonta olla käsittelemättä nykyistä energiajärjestelmää ja sen vaikutusta ilmastonmuutokseen. Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n World Energy Outlook raportti kertoo kaunistelematta, mistä on kyse. Jos ennusteet osuvat lähellekään oikeaan, maailmanlaajuinen primäärienergiankulutus on vuonna 2030 noin 45 prosenttia suurempi kuin vuonna Samassa ajassa sähkönkulutuksen arvioidaan kasvavan peräti 80 prosenttia. Ikävä tosiasia on, että reilun parinkymmenen vuoden päästä valtaosa käytetyistä polttoaineista on edelleen fossiilisia riippumatta siitä, mitä päätöksiä nyt tehdään. Samalla energiaperäiset hiilidioksidipäästöt lisääntyvät lähes puolella vuoteen 2030 mennessä. Jos kasvihuonekaasupäästöjen kehitys jatkuu nykyisen kaltaisena, vuosisadan loppuun mennessä maapallon keskilämpötila on noussut kuudella asteella. Seuraukset inhimillisen elämän, ympä- Kiistely siitä, onko ilmastonmuutos todellista, on taakse jäänyttä aikaa. ristön ja talouden kannalta ovat pöyristyttävät ja ihmiskunnalle tuntemattomat. Onneksi kiistely siitä, onko ilmastonmuutos edes todellista, on taakse jäänyttä aikaa. Hinnan mahti Se, miten suunta käännetään, on haasteellinen tehtävä. Esimerkiksi energiajärjestelmän osalta kyse ei ole hienosäädöstä eikä edes peruskorjauksesta, vaan täydellisestä remontista. Jos maapallon ilmaston lämpeneminen halutaan rajata kahteen asteeseen, maailmanlaajuisia hiilidioksidipäästöjä on leikattava jopa 80 prosenttia vuosituhannen puoliväliin mennessä. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että lähes puolet sähköstä on tuotettava uusiutuvilla energianlähteillä ja että hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (CCS) on arkipäivää. Asioilla on kuitenkin taipumus jatkaa vanhaan suuntaan, ja energiantuotannossa jos missä rakenteet ovat pitkä ikäisiä ja muutokset hitaita. Jos tänään ryhdytään rakentamaan perinteistä fossiilisilla polttoaineilla käyvää voima laitosta, sama tuotantoyksikkö tahkoaa sähköä vielä kymmenien vuosien päästä. Miten varmistetaan, että nyt suunnittelupöydälle tulevat laitokset eivät valmistuttuaan päästä ilmakehään hiilidioksidia? Yhtä lailla teollisuutta pitäisi kannustaa tehostamaan prosessiensa energiankulutusta, rakennusalaa panostamaan energiapihien talojen tuotantoon ja autoteollisuutta edistämään sähköautoilua ja biopolttoaineiden käyttöä ja niin edelleen. CO 2 -vapaata tulevaisuutta on turha odottaa, jos hiilidioksidipäästöjen leikkaamiselle ei aseteta maailmanlaajuisia tavoitteita ja päästöille saada globaalia hintaa. On epärealistista olettaa, että esimerkiksi teollisuudessa panostetaan hiilidioksidipäästöjä vähentäviin ratkaisuihin niin kauan kuin autovalmistaja ei katso saavansa sähköautostaan tai talotoimittaja passiivitaloistaan riittävää hintaa. Sama logiikka pätee energia-alaan. Ilman erityistukia 10 FORTE 1/2009

11 toteutettavat merkittävät investoinnit uusiutuviin energialähteisiin perustuvaan tuotantoon, kuten tuulivoimaan ja hiilidioksidin talteenottoon antavat odottaa itseään, kunnes energian hinnassa on huomioitu kaikki kustannukset, myös hiilidioksidikustannus. Maksaako siis energiankäyttäjä koko lystin ja pelastaa maapallon? Näin asia yksinkertaistettuna on, mutta hinta toimii myös toisin päin: mitä korkeammaksi energian hinta uhkaa nousta, sitä suuremmat kannustimet energiaa käyttävillä yrityksillä, julkishallinnolla ja kotitalouksilla on pienentää omaa kulutustaan. Jos hiilidioksidipäästöjä vähentäviä toimia otetaan käyttöön laajasti, on selvää, että energian hinta nousee nykyisestä. Toisaalta valtaosa ihmisistä tiedostaa, että ilmastonmuutoksen hillitseminen on välttämätöntä ja sillä on hinta. Haetaan palvelukseen: maapallon johtaja Nyt odotetaan jämäköitä päätöksiä. Toistaiseksi laajin alue, jolla käydään kauppaa hiilidioksidin päästöoikeuksilla, on Euroopan unioni. Seitsemän Yhdysvaltain osavaltiota ja neljä Kanadan provinssia suunnittelee yhteisen päästökauppajärjestelmänsä aloittamista vuonna Australia aikoo käynnistää omansa ensi vuonna. EU:ssa on lisäksi tehty merkittäviä päätöksiä päästöjen leikkaamiseksi. Kriitikot muistuttavat, että päästövähen- Maksaako energiankäyttäjä koko lystin ja pelastaa maapallon? nystavoitteiden olisi pitänyt jo tässä vaiheessa olla vieläkin suurempia. Suurin syy ilmastonmuutosta hillitsevien toimien hitaudelle ovat kansalliset intressit ja pelko oman teollisuuden kilpailukyvyn heikkenemisestä; mukaan talkoisiin ei haluta lähteä ennen kuin muutkin ovat mukana. EU-maissa huoli huoltovarmuudesta ja energiaomavaraisuuden heikkenemisestä ovat painaneet taustalla, kun esimerkiksi tavoitteita uusiutuvien energianlähteiden lisäämiseksi on lyöty lukkoon. Pessimistit pelkäävät, että maapallo asukkaineen jää oman onnensa nojaan niin kauan kuin kansalliset intressit jyräävät yhteisen edun. Optimistit taas odottavat Barack Obamasta koko maailman johtajaa, joka viimein saa globaalin päästökaupan käyntiin. Mikä sitten on realismia? Löytyisikö G8-maiden johtajilta yhteistä tahtoa, jolla energiajärjestelmän remontti saadaan ripeästi käyntiin kaikkialla maailmassa? Sähköinen tulevaisuus Energia-alalla uskotaan, että tulevaisuudessa sähkö pitää maailman pyörät pyörimässä. Sähkön edut ovat kiistattomat; esimerkiksi autoissa sähkömoottoreiden hyötysuhde on aivan eri luokkaa kuin nykyisten polttomoottoreiden, ja liikenne on tänä päivänä yksi suurimmista kasvihuonekaasujen aiheuttajista. Mikäli sähkö on tuotettu ilman hiilidioksidipäästöjä, liikenne voi jonain päivänä lähennellä jo päästöttömyyttä. Vaikka sähköntuotantoon kohdistuu valtavia muutospaineita, sähkömarkkinan lainalaisuudet eivät muutu. Sähkö on nyt ja tulevaisuudessa hyödyke, jota ei voi juurikaan varastoida ja jota on siksi tuotettava ja kulutettava samanaikaisesti. Toimiva sähkömarkkina ja vapaa hinnanmuodostus takaavat sen, että markkina toimii tehokkaasti ja kasvavaan kysyntään pystytään vastaamaan tekemällä investointeja. Toisin sanoen sähköä on saatavilla kaikkina vuorokauden aikoina ja sitä riittää myös kulutuspiikkeinä. Sähkön spotmarkkinoilla paitsi määritellään sähkön hinta, myös varmistetaan, että seuraavana päivänä sähköä tuotetaan kulutusta vastaava määrä. Toinen lainalaisuus koskee sähkömarkkinoiden alueellisuutta. Euroopassa tuotettua sähköä tuskin koskaan viedään amerikkalaisteollisuudelle, sillä mannerten välillä ei ole sähkönsiirtoon tarvittavaa yhteyttä ja ehkei sellaista koskaan tulekaan. Sen sijaan Euroopan-laajuisille sähkömarkkinoille ei tällaista maantieteellistä estettä ole, kunhan riittävät siirtoyhteydet saadaan kuntoon. Poliittinen tahto on periaatteessa jo olemassa. Kun nyt Pohjoismaissa sähkönhinta määräytyy yhteisessä sähköpörssissä, Nord Poolissa, seuraava etappi on Itämeren alueen sähkömarkkina ja lopulta Euroopanlaajuinen markkina. Toivottavasti silloin päästöoikeuksien markkinat ovat globaalit. Lue uusiutuvien energianlähteiden käyttöön kannustavista vihreistä sertifikaateista seuraavalla aukeamalla. TIESITKÖ? Jos maapallon keskilämpötilan nousu saadaan rajoitettua noin kahteen asteeseen, nykykäsityksen mukaan ilmastonmuutoksen hillinnän taloudelliset hyödyt ovat suuremmat kuin hillitsemisestä aiheutuvat kustannukset. Jos keskilämpötila nousee enemmän, seurauksena on maapallon ilmaston merkittävä muuttuminen. Mitä politiikan päättäjät tekevät? Tutustu ympäristöministeri Paula Lehtomäen ajatuksiin sivulla 13. FORTE 1/

12 Teksti: Minna Kalajoki TULEVAISUUS Uusiutuvan energian edelläkävijät houkuttelevat Energia-alan pioneerit Uusiutuvan energian tuotanto ja käyttö lisääntyvät huomattavasti kiinnostavat sijoittajia, mutta EU:n viime vuoden lopussa hyväksymän energia- ja ilmastopaketin kehittyvään teknologiaan johdosta. Vuonna 2020 viidesosa kulutettavasta energiasta tulee tuottaa uusiutu- liittyy myös riskejä. villa energianlähteillä, mikä merkitsee nykyisen tason kaksinkertaistamista. EU-johtajien enemmistö vakuuttaa, ettei talouskriisikään saa heitä lipsumaan tavoitteistaan. Ilmastopaketti vaikuttaa energia-alan kiinnostavuuteen myös sijoituskohteena. Investoinnit uusiutuvan energian tuotantoon kasvavat, mutta investointien taloudellinen kannattavuus on toistaiseksi epävarmaa alan voimakkaan kehittymisen takia. Uusiutuva energia ei välttämättä ole kilpailukykyinen tuotantomuoto Pohjoismaiden sähkömarkkinoilla, mutta verohelpotukset ja investointituet kannustavat tuottajia investointeihin, SEB Enskildan analyytikko Juha Iso-Herttua arvioi. Uusiutuvaa energiaa käyttävät tai tuottavat yritykset kiinnostavat sijoittajia myös imagosyistä. Pioneerit nähdään kestävää kehitystä edistävinä ja tulevaisuuteen sijoittavina edelläkävijöinä. Pohjoismaisten sähköyhtiöiden arvostuskertoimet pörsseissä ovat jo nyt korkeammalla kuin perinteisiin energiamuotoihin nojaavilla keskieurooppalaisilla yhtiöillä. Uusiutuvat energianlähteet eli muun muassa aurinko-, tuuli- ja vesivoima sekä biomassa sisältävät sekä riskejä että mahdollisuuksia alan toimijoille. Suurimmat epävarmuudet ja siten myös investointien riskit liittyvät muutoksiin tukien määrässä tai muodossa energiainvestointien pitkän elinkaaren aikana. Tutkimus- ja kehitystyöhön varmasti panostetaan, koska uusia kaupallisia mahdollisuuksia voi avautua uusien teknologioiden tai vanhojen teknologioiden tehokkuuden parantamisen kautta, Iso-Herttua linjaa. Vihreät sertifikaatit kannustavat vihreisiin investointeihin Vihreiden sertifikaattien järjestelmän tarkoituksena on lisätä uusiutuvien energianlähteiden käyttöä siellä, missä se on kustannustehokkainta. Perusajatuksena on erottaa tuotettu fyysinen sähkö tuotannon ympäristö arvosta. Sähkö myydään sähkömarkkinoilla ja ympäristö arvo sertifikaattimarkkinoilla. Sähkömarkkinoiden osapuolet velvoitetaan ostamaan tietty määrä sertifikaatteja. Uusiutuvalla energialla sähköä tuottava saa sertifikaattien myynnistä tuloja, mikä kannustaa lisäämään vihreää tuotantoa, GreenStream Networkin markkina-analyysipäällikkö Juha Ruokonen selvittää. Ruokosen mukaan syöttötariffien ja vihreiden sertifikaattien merkittävin ero on sertifikaattien markkinalähtöisyys. Sertifikaatin hinta paljastaa teoriassa uusiutuvan sähkön minimituotantokustannukset ja ohjaa investoinnit kustannustehokkaimpiin Uusiutuvan energian %-osuus loppukulutuksesta 2005 Suomi 28,5 % 38 % Ruotsi 39,8 % 49 % hankkeisiin. Myös kuluttajat voivat hyötyä sertifikaateista, koska tavoitteet saavutetaan edullisesti. Syöttötariffitkin pystyvät samaan, mutta silloin vaaditaan erittäin tarkkoja etukäteisarvioita uusiutuvan energian potentiaalista ja kustannuksista. Vihreät sertifikaatit ovat jo käytössä Ruotsissa ja Tanskassa, Suomessa asiaa selvitellään. EU:n tavoite vuodelle 2020 Poliittin Raamit energia-alan kehitykselle antaa pitkälti poliittinen päätöksenteko niin Suomessa, EU-tasolla kuin maailmanlaajuisestikin. Ilmasto- ja energiapolitiikan kenttä on kuitenkin moniulotteinen palapeli, jossa toimijoita ja tahtoja on monia. Linjaukset eivät ole helppoja. Energiamuodot, päästöt ja bisnes ovat yhä globaalimpia, eikä mikään maa elä oman lasikupunsa alla. On tehtävä kansainvälistä yhteistyötä ja samalla varmistettava oman maan kilpailuetu ja toimintaedellytykset. Ympäristöministeri Paula Lehtomäki purkaa tätä vyyhteä. Suomalaista ympäristö- ja energiapolitiikkaa tehdään pitkäjänteisesti ja laajassa yhteistyössä. Suomessa on vahva demokraattinen ja päätöksissä pysymisen kulttuuri, joten poliittisten valtasuhteiden muutokset eivät suuria linjoja muuta, Lehtomäki sanoo ja uskoo, että energia-alalla on hyvät edellytykset suunnitella investointejaan kymmenien vuosien jänteellä. Suuntana 2020 Suomea koskevat ilmasto- ja energiapoliittiset linjaukset tehdään pitkälti EU-tasolla. Hallitus julkisti viime vuoden lopulla ilmasto- ja energiastrategiansa, joka suuntaa Suomen ympäristö- ja energia-alaa vuoteen 2020 asti. Tärkeä näkökulma strategiassa on suomalaisten yritysten kasvun ja kilpailukyvyn turvaaminen. Strategian keskeisiä kohtia ovat päästöjen kovat vähennystavoitteet, uusiutuvan energian osuuden huomattava kasvattaminen sekä energiatehokkuuden parantaminen, Lehtomäki sanoo. Haluamme parantaa energiaomavaraisuuttamme ja varmistua siitä, että uusiutuvan energian osuutta kasvatetaan 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Käytännössä tämä tarkoittaa lisää tuki- ja ohjausmuotoja, mm. syöttötariffijärjestel- 12 FORTE 1/2009

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys

Lisätiedot

Kohti tulevaisuuden energiajärjestelmiä ja aurinkotaloutta. Tapio Kuula Toimitusjohtaja

Kohti tulevaisuuden energiajärjestelmiä ja aurinkotaloutta. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Kohti tulevaisuuden energiajärjestelmiä ja aurinkotaloutta Tapio Kuula Toimitusjohtaja Energiasektoriin vaikuttavat globaalit megatrendit Lainsäädännön muutokset Luonnonvarojen niukkuus ja energiapula

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Fortum

Toimintaympäristö: Fortum Toimintaympäristö: Fortum SAFIR2014 Strategiaseminaari 22.4.2010, Otaniemi Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Sisältö Globaali haastekuva Fortum tänään Fortumin T&K-prioriteetit Ajatuksia SAFIRin

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Ajankohtaista Fortumissa. Jouni Haikarainen Johtaja, Fortum Heat-divisioona, Suomi

Ajankohtaista Fortumissa. Jouni Haikarainen Johtaja, Fortum Heat-divisioona, Suomi Ajankohtaista Fortumissa Jouni Haikarainen Johtaja, Fortum Heat-divisioona, Suomi Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus ja trading-toiminta sekä asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Etenemme strategian mukaisesti Missio Fortumin toiminnan tarkoitus on tuottaa energiaa, joka edesauttaa nykyisten ja tulevien

Lisätiedot

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 1 Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK: Monipuolisesti tuotettua energiaa edullisesti ja luotettavasti Energia on yhteiskunnan toiminnan

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi 10.11.2009 Ilmastonmuutos maksaa Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski 10.11.2009

Lisätiedot

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Liiketoimintakatsaus. Markus Rauramo 9.4.2013

Liiketoimintakatsaus. Markus Rauramo 9.4.2013 Liiketoimintakatsaus Markus Rauramo 9.4.2013 Liiketoimintakatsaus Fortumin strategia Liiketoimintojen kehitys Investoinnit Vuosi 2012 keskeisten tunnuslukujen valossa Asiakastyytyväisyys Henkilöstö ja

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille MITÄ ENERGIA ON? WWF-Canon / Sindre Kinnerød Energia on kyky tehdä työtä. Energia on jotakin mikä säilyy, vaikka

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS YHTEENVETO Energiavallankumousmallin tarkoituksena on osoittaa, että Suomen tarvitsema energia voidaan tuottaa uusiutuvilla energianlähteillä ja ilmastopäästöt voidaan laskea

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Hajautetun energiatuotannon edistäminen Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014 Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin Ympäristöakatemia 201 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen järjestö edustaa kattavasti yrityksiä, jotka harjoittavat

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Uuden sähkömarkkinamallin

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan ympäristövaliokunta 17.2.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energia, ilmasto ja ympäristö Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Sakari Ahdekivi Talousjohtaja Rahapäivä 2015 17.9.2015 Ahlstrom tänään Korkealaatuisia kuitupohjaisia materiaaleja valmistava yritys Noin 3 400 työntekijää 22

Lisätiedot

Vacon puhtaan teknologian puolesta

Vacon puhtaan teknologian puolesta Vacon puhtaan teknologian puolesta Vesa Laisi, toimitusjohtaja, Vacon Oyj 16.11.2011 11/21/2011 1 Vacon - Driven by drives Vacon on globaali taajuusmuuttajavalmistaja. Yhtiö on perustettu vuonna 1993 Vaasassa.

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Fortum Fiksu uudenajan yösähkö

Fortum Fiksu uudenajan yösähkö Fortum Fiksu uudenajan yösähkö Heli Antila, Fortum Energiatehokkuussopimus Energiapalvelujen toimenpideohjelman ajankohtaispäivä 14.11.2012 Finlandia-talo, Helsinki Korkea Resurssi- ja järjestelmätehokkuus

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007

Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007 Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007 Vankka tuloskehitys jatkui Paras neljännestulos lämpimästä säästä ja alhaisesta spot-hinnasta huolimatta Hyvät suojaukset Vahva kassavirta Markets-segmentin

Lisätiedot

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto Kaisa Lindström rehtori, Otavan Opisto Energiapotentiaalin aliarviointi Hallituksen esityksessä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian potentiaalit on aliarvioitu ja sähkönkulutuksen kasvu yliarvioitu.

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Aiheet: 1. Biotalous ja hyvinvointi 2. Biotalous ja yhteistyö

Lisätiedot

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 16.11.2011 Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 Suomalaiset aikovat sijoittaa muita pohjoismaalaisia innokkaammin tulevina kuukausina finanssikriisistä huolimatta, käy ilmi Danske Invest

Lisätiedot

Fortumin Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myynti 12.12.2013

Fortumin Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myynti 12.12.2013 Fortumin Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myynti 12.12.2013 Huomautukset Tämä esitys ei muodosta kehotusta ostaa, merkitä tai muutoin hankkia Fortumin osakkeita. Aiemmat tulokset eivät ole tae tulevaisuuden

Lisätiedot

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy Integroitu bioöljyn tuotanto BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy 1 Fortum ja biopolttoaineet Energiatehokas yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto (CHP) on keskeinen

Lisätiedot

Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen

Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen Ilmasto-ohjelman päällikkö Karoliina Auvinen, WWF Suomi TEM asiantuntijaseminaari: Uusiutuva energia pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian

Lisätiedot

Älykäs kiinteistö on energiatehokas

Älykäs kiinteistö on energiatehokas Harald Schnur, divisioonan johtaja Älykäs kiinteistö on energiatehokas Julkinen Siemens Osakeyhtiö 2015. Kaikki oikeudet pidätetään. www.siemens.fi Sivu 1 Haasteemme Ilmaston lämpeneminen Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian kehitys Ympäristöpolitiikan kehitys 19.4.2010 2 Globaali

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Ilmastonmuutos on jo pahentanut vesipulaa ja nälkää sekä lisännyt trooppisia tauteja. Maailman terveysjärjestön mukaan 150 000 ihmistä vuodessa kuolee

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M

Lisätiedot

Pohjoismaiden johtava sähkö- ja lämpöyhtiö

Pohjoismaiden johtava sähkö- ja lämpöyhtiö Pohjoismaiden johtava sähkö- ja lämpöyhtiö Mika Paloranta Sijoittajasuhdejohtaja Fortum Oyj Pörssi-ilta 11.11.28 Espoo, Hanasaari Globaali voimakkaasti kasvava energian ja sähkön kysyntä Primäärienergian

Lisätiedot

Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta

Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta Jukka Makkonen Energiateollisuus ry Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta -seminaari Oulu, 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino-

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian

Lisätiedot

Tilinpäätös 2007 31.1.2008

Tilinpäätös 2007 31.1.2008 Tilinpäätös 2007 31.1.2008 Hyvä vuosi Hyvä taloudellinen tulos Korkeampi sähkön tukkumyyntihinta haastavassa markkinaympäristössä 39,7 euroa/mwh vuonna 2007 (+7 %) vs. Nordpool 27,9 euroa/mwh (-43 %) Fortumin

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Maakaasuyhdistyksen kevätkokous Tampere, 24.4.2008 1

Lisätiedot

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiajärjestelmä tarvitsee. vesi- VOIMAA

Tulevaisuuden energiajärjestelmä tarvitsee. vesi- VOIMAA Tulevaisuuden energiajärjestelmä tarvitsee vesi- VOIMAA FORTUMIN ENERGIAKATSAUS JOULUKUU 2015 Uusiutuva, päästötön ja joustava vesivoima olennainen osa tulevaisuuden energiajärjestelmää Vesivoimalla on

Lisätiedot

Mistä joustoa sähköjärjestelmään?

Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa. Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys. 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1

Tuulivoima Suomessa. Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys. 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoima Suomessa Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoiman osuus EU:ssa ja sen jäsenmaissa 2012 Lähde: EWEA, 2013 Tanska 27% Saksa 11% Ruotsi 5% Suo mi 1% Tuulivoimarakentamisen

Lisätiedot

Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet. Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu 14.10.

Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet. Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu 14.10. Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu 14.10.2015 2 EU:n energialähteet 1990 ja 2009 Historiallinen kehitys melko hidasta

Lisätiedot

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN

Lisätiedot