AALTOVOIMA KAUPALLISTUU VAUHDILLA. Fortum Miltä näyttää TULEVAISUUS

Transkriptio

1 AALTOVOIMA KAUPALLISTUU VAUHDILLA Miten Fortumin kunto kestää talouskriisissä? Fortum Miltä näyttää TULEVAISUUS

2 Tulevaisuus syntyy kestävistä päätöksistä Energiamme edesauttaa nykyisten ja tulevien sukupolvien elämää. Näin kuuluu Fortumin toiminnan tarkoitus. Haluamme vastuullisena energiayhtiönä paitsi varmistaa energian ja erityisesti sähkön saatavuuden tulevina vuosikymmeninä, myös pitää osaltamme huolta siitä, että tulevienkin sukupolvien kelpaa elää yhteisellä maapallollamme. Helmikuussa Fortum julkisti kaksi hanketta, joilla haluamme hillitä vääjäämättä etenevää ilmastonmuutosta ja luoda lisää sähköntuotantokapasiteettia tyydyttämään sähkön tarvetta tulevaisuudessa. Ensimmäinen on kolmannen ydinvoimalayksikön rakentaminen Loviisan Hästholmenille nykyisen ydinvoimalaitoksemme yhteyteen. Uusi yksikkö tarvitaan korvaamaan käytöstä poistuvaa sähköntuotantokapasiteettia ja turvaamaan hiilidioksidivapaan sähkön saatavuutta. Fortumilla on kaikki edellytykset toteuttaa hanke: tarvittava osaaminen, valmis laitospaikka, ratkaisu jätteen loppusijoitukselle ja vahva talous vain lupa puuttuu. Toinen julkistamistamme hankkeista koskee laajamittaisen aaltovoimalaitoksen rakentamista Ruotsin länsirannikolle. Olemme jättäneet siitä aieilmoituksen yhdessä ruotsalaisen aaltovoimateknologiaa kehittävän yhtiön kanssa. Vaikka aaltovoimalaitos on teholtaan murto-osa Loviisan yksikön suunnitellusta tehosta, on se toteutuessaan merkittävä askel uusiutuvan, aaltovoimaan perustuvan tuotannon kaupallistamisessa, strategiamme toteuttamisessa ja matkalla tavoitteeseemme täysin CO 2 -vapaasta tuotannosta. Viime vuonna 92 prosenttia Euroopassa tuottamastamme sähköstä ei aiheuttanut lainkaan hiilidioksidipäästöjä. Tarjoamme myös sähkönkäyttäjille mahdollisuuden edistää kestävää kehitystä. Fortum Kesto ja Fortum Tarkka ovat kokonaan ympäristömerkittyä Norppa - sähköä, joka on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä, kuten vesi- bio- ja tuulivoimalla. Fortum Kesto -asiakkaallamme on myös vapaus valita kokonaan tuulivoimalla tuotettua sähköä. Huhtikuun alusta myös Fortum Kesto - sähkösopimusten hinnoittelu muuttuu entistä läpinäkyvämmäksi ja sähkön myyntihinta laskee keskimäärin 11 prosenttia. Jatkossa asiakkaiden sähköstään maksama hinta on sidottu entistä selkeämmin Nord Poolin tukkusähköhinnan kehitykseen ja se tarkistetaan neljännesvuosittain. Tulevaisuus on vahvasti esillä myös tässä Forten numerossa. Hyvää kevään odotusta ja kestäviä valintoja! ENERGIA-ALAN NUMEROT Suomi Ruotsi Maria Paatero-Kaarnakari strategiajohtaja Hybridiautojen määrä, jolla saavutettaisiin henkilöautojen osuus EU:n päästötavoitteista. Oletuksena on, että nämä autot ajaisivat keskimäärin 70-prosenttisesti pohjoismaista sähköä ja 30-prosenttisesti bensiiniä tai dieseliä käyttäen. 2 FORTE 1/2009

3 TÄSSÄ NUMEROSSA Ajankohtaista... 4 Kestämättömästä kestävään teemana energia-alan tulevaisuus... 8 Uusiutuvien energianlähteiden riskit ja mahdollisuudet Suuret linjat eivät muutu, Paula Lehtomäki lupaa Strategia- ja teknologiajohtajan matka vuoteen Jäteveden energia talteen Gallup: teekkarit & energiankäyttö Nordkalkin rahoitustiimi huolehtii rasvaa rattaisiin Juha Laaksosta ei saa paniikkiin Aaltovoiman läpimurto lähempänä kuin ajatellaankaan Nils Nygrenin keskustelut kestävät päivänvalon Saimaannorppa voidaan vielä pelastaa sukupuutolta Fortum on Pohjoismaihin, Venäjälle ja ja Itämeren alueelle keskittyvä johtava energiayhtiö. Liiketoimintaamme on sähkön ja lämmön tuotanto, myynti ja jakelu sekä voimalaitosten käyttö ja kunnossapito. Visiomme on olla ensiluokkainen sähkö- ja lämpöyhtiö ja kestävän kehityksen edelläkävijä. Vuonna 2008 Fortumin myynti oli 5,6 miljardia euroa ja liikevoitto 2,0 miljardia euroa. Konsernissa työskentelee noin henkilöä. Fortum Oyj:n osake noteerataan Nasdaq OMX Helsingissä. Lisätietoja: 1/2009 Forte on Fortumin sidosryhmälehti. Päätoimittaja: Maria Romantschuk Toimituspäällikkö: Kirsi Nurmi Toimitus: Compositor Oy Ulkoasu: Neutron Design Julkaisija: Fortum Oyj, puh , fax PL 1, FORTUM, Paino: Libris Oy Kannen kuva: Getty Images Osoitelähde: Lehden tilaajarekisteri Osoitteenmuutokset: forte.cc@fortum.com ISSN Lehdessä mainitut tuote- ja yritysnimet ovat haltijoidensa tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä. Voit antaa palautetta lehdestä osoitteessa FORTE 1/2009 3

4 AJANKOHTAISTA Tapiolan tunnelissa Espoossa olevaa bussiterminaalia ei valaistuksen uusimisen jälkeen ole tunnistaa entisekseen. Tapiolan bussiterminaaliin uusittu valaistus Fortum uudisti Tapiolan bussiterminaalin valaistuksen yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa. Aikaisemmin turvattomaksi koettuun ja epäviihtyisänä pidettyyn terminaaliin asennettiin kaiken kaikkiaan 261 uutta energiatehokasta valaisinta. Valaisinten polttoikä on yli kaksi kertaa normaalilamppuja pitempi, ja yhdessä energiatehokkuuden kanssa se tuo merkittäviä säästöjä sekä energiankulutukseen että ylläpitoon. Hanke on osa Fortumin yhteiskuntavastuuohjelmaa. Muutostyöt bussiterminaalin viihtyvyyden parantamiseksi jatkuvat kevään ja kesän aikana. Tehtävälistalla ovat muun muassa uudet odotuskatokset, opastus- ja infotaulut sekä kaikkien näkyvien pintojen puhdistus. Alueellinen kalliolämpöratkaisu leikkaa asumisen päästöjä Fortumin, YIT:n ja Uponorin kehittämän uuden ratkaisun ansiosta kalliolämpöä voidaan hyödyntää alueellisesti pienen kaukolämpöverkon tapaan, kun sitä on Suomessa aikaisemmin hyödynnetty ainoastaan kiinteistö kohtaisesti. Ensimmäisen alueellisen kalliolämpökohteen rakentaminen alkaa ensi vuonna Espoon Nupurinkartanon pientaloalueelle. Nupurinkartanoon nousee matalaenergiataloja noin asukkaalle. Alueen lämpöpumppuasemissa käytetään sertifioitua vihreää sähköä, jolloin asuntojen ja käyttö veden lämmitys on täysin hiilidioksidipäästötöntä. Asuntojen lämmitys on suu rin yksittäisten kotitalouksien aiheuttama kasvihuonepäästöjen lähde, joten kallioon varastoitunutta aurinkoenergiaa hyödyntävä kalliolämmitys on kiistatta ympäristöystävällinen ratkaisu. Se mahdollistaa myös asuntojen edullisen ja ekologisen viilennyksen kesällä. NÄIN TOIMII ALUEELLINEN KALLIOLÄMPÖJÄRJESTELMÄ Lämpökaivokenttä Lämpöpumppuasema Alueellinen lämmön- ja kylmänjakeluverkko Matalalämpötilainen lämmönjakojärjestelmä 4 FORTE 1/2009

5 Ydinvoima tapetilla Pohjolassa Helmikuun alkuun osui poikkeuksellinen ydinvoimapäivä Pohjanlahden molemmin puolin. Fortum jätti 6. helmikuuta periaatepäätöshakemuksen uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamiseksi Hästholmenin saarelle Loviisaan. Samana päivänä Ruotsin hallitus julkisti uuden, voimakkaasti uusiutuvan energian lisäämiseen tähtäävän energiapoliittisen ohjelman. Ruotsin aiemmasta linjasta poiketen ohjelma avaa mahdollisuuden korvata käytöstä poistuvat ydinreaktorit uusilla. Suomessa myös Fennovoima ja TVO ovat hakeneet lupaa uuden ydinvoiman rakentamiselle, Fennovoima Ruotsinpyhtäälle, Simoon tai Pyhäjoelle ja TVO Olkiluotoon. Eduskunnan päätöstä yhdestä tai useammasta uudesta ydinvoimalaitosyksiköstä odotetaan keväällä Fortumin Loviisa 3 -hanke on linjassa hallituksen ilmastoja energiastrategian kanssa, Fortumin toimitusjohtaja Mikael Lilius sanoo. Uuden yksikön rakentaminen vähentää riippuvuutta ulkomaisesta tuontienergiasta, korvaa tulevina vuosikymmeninä poistuvaa sähköntuotantokapasiteettia sekä varmistaa hiilidioksidipäästöttömän ja kustannuksiltaan ennustettavan ja vakaan sähkön perustuotannon Suomessa. Suunnitelmien mukaan Loviisa 3 on käytössä vuonna 2020 ja sen käyttöikä vähintään 60 vuotta. Lisäksi yksikkö suunnitellaan siten, että sähkön ja lämmön yhteistuotanto on mahdollista. Jos Loviisassa tuotettaisiin kaukolämpöä pääkaupunkiseudulle, Suomen hiilidioksidipäästöjä olisi mahdollista vähentää 6 prosenttia. Sähköteholtaan megawatin ydinvoimalaitosyksikön kokonaiskustannukset ovat toteutustavasta ja laitoskoosta riippuen 4 6 miljardia euroa. Fortumilla on taloudelliset edellytykset hoitaa hanke ilman yhteiskunnallista tukea, Mikael Lilius sanoo. Uusi yksikkö varmistaa tuotannon jatkumisen Loviisassa vuoden 2027 jälkeen, kun Hästholmenin saaren nykyisistä kahdesta yksiköstä toisen toimilupa päättyy. Lähes 70 prosenttia kaupungin asukkaista kannattaa uutta yksikköä. Uuden yksikön kaavoitusasiat ovat kunnossa, ja ydinjätteiden loppusijoituspaikat olemassa. Samoin nykyistä infrastruktuuria on helppo laajentaa kattamaan kolmannen yksikön tarpeet. Rakennushankkeella on merkittävä vaikutus työllisyyteen ja talouteen erityisesti paikallisella tasolla. Ruotsin hallituksen uusi ympäristö- ja energiapoliittinen ohjelma on neljän hallituspuoleen välinen rakenteellinen kompromissi. Koska sosiaalidemokraatit eivät ole muuttaneet kantaansa, Ruotsin ydinvoimatuotannon tulevaisuus ei ole vielä lukkoonlyöty, Fortumin yhteiskuntasuhteista Ruotsissa vastaava Nils Nygren korostaa. Uusiutuviin energiamuotoihin panostetaan yksimielisesti, mutta ydinvoiman suhteen hallituspuolueiden ja opposition kannoissa on suuria eroja. Energiapolitiikka tulee varmasti olemaan yksi vaaliteema vuonna Tavoite lisätä uusiutuvan energian osuutta antaa kuitenkin Fortumille hyvät edellytykset kehittää jatkossakin hiilidioksidivapaata energiantuotantoa, Nygren sanoo. Tutustu: Lämpöpumppujen myynti kasvoi vuonna 2008 Lämpöpumppujen myynti kasvoi Suomessa viime vuonna yli 30 prosenttia. Voimakkainta kasvu oli vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana. Viime vuonna vuoden myyntimäärä ylitti ensimmäisen kerran rajan, kun kaikki lämpöpumppu tyypit lasketaan mukaan, toimin nanjohtaja Petri Koivula Suomen Lämpö pumppuyhdistyksestä kertoo. Omakotitalojen uudisrakentamisen väheneminenkään ei haitannut kasvua, koska saneerausmyynti on vahvassa nousussa. Koivula arvelee myös kotitalousvähennyksen nostamisen vaikuttavan suotuisasti lämpöpumppujen myyntiin. Lisäksi lämpöpumppujen kokoluokat ovat nousseet, kun niitä hankitaan entistä enemmän suuriin kiinteistöihin. Kysynnän lisääntyminen jatkunee maltillisempana kuluvana vuonna. Yksi myyntivalteista on lämpöpumpun ekologisuus. Ihmisten ostokäyttäytymiseen vaikuttavat tekijät ovat muuttumassa. Pelkän energiansäästön rinnalle on tullut ostokriteeriksi ympäristöystävällisyys, Koivula sanoo. IRENA edistämään uusiutuvien energialähteiden käyttöä Yhteensä 75 maata oli perustamassa tammikuussa kansainvälistä uusiutuvan energian virastoa IRENAa. Hallitustenvälisen järjestön tehtävä on edistää uusiutuvan energian käyttöä ja näin osaltaan hillitä ilmastonmuutosta. Euroopan komission hiilijalanjälki kampanjalla suuri suosio Euroopan komission Sinä vaikutat ilmastonmuutokseen -kampanjan verkkosivut keräävät kuukausittain yli kävijää. Sivuston hiililaskuri kertoo, kuinka paljon yksinkertaisilla valinnoilla voi pienentää omaa hiilijalanjälkeään, ja tarjoaa mahdollisuuden tehdä julkisen sitoumuksen. Noin eurooppalaista on sitoutunut pienentämään oman hiilijalanjälkensä kokoa. Kokeile, miten paljon voit kutistaa omaa hiilijalan jälkeäsi osoitteessa eu/environment/climat/campaign. Sähäkkää keskustelua sähköautoista Fortum järjesti viime vuoden lopulla Espoossa yleisöluennon, jonka teemana oli Kohti tulevaisuuden energiajärjestelmää. Päähuomion varastivat sähköautot, joita osallistujat pääsivät illan päätteeksi myös katsastamaan. Sähköautoista tilaisuudessa alusti Suomen Sähköajoneuvoyhdistys SAY ry:n toiminnanjohtaja Jiri Räsänen, joka kertoi muun muassa akkuteknologian kehityksestä ja esitteli meneillään olevia ns. konversiohankkeita, joissa polttomoottoriautot muutetaan sähköautoiksi. Tutustu Sähköautot Nyt! -sivustoon: FORTE 1/2009 5

6 AJANKOHTAISTA Taantuma leikkaa sähkönkulutusta ja päästöoikeuksien hintoja Talouden taantuma vähentää erityisesti teollisuuden sähkönkulutusta, jonka osuus koko Suomen sähkönkulutuksesta on hieman yli puolet. Viime vuonna teollisuuden sähkön kulutus oli 7 prosenttia vähemmän kuin edeltävänä vuonna, ja tänä vuonna kulutus saattaa jäädä vielä alhaisemmaksi, sähköntuotannon johtaja Jukka Leskelä Energiateollisuudesta sanoo. Hän kuitenkin huomauttaa, että meneillään olevasta muutoksesta on erotettava taantuma ja teollisuuden rakennemuutos, jota taantuma tosin vauhdittaa. Myös päästöoikeuksien hinnat ovat lähteneet rajuun laskuun taantuman takia. Kaudelle jaettujen päästöoikeuksien tarjonta markkinoilla on kasvanut, kun niitä jää varsinkin teollisuusyrityksissä käyttämättä tuotannon vähenemisen vuoksi. - Vielä viime kesänä ennusteet hiilidioksiditonnin hinnasta päästökaupassa vaihtelivat euron välillä. Nyt ennusteita on korjattu jopa puoleen aikaisemmista, GreenStream Networkin analyytikko Juha Ruokonen kertoo. Hän arvioi, että tänä vuonna jatkuvaa hintojen laskua voi seurata hintojen nopea nousu, johon vaikuttavat talouden toipumisen lisäksi vuoteen 2020 asetetut päästövähennystavoitteet. Yritykset saattavatkin joutua tulevaisuudessa ostamaan halvalla myymiään päästöoikeuksia kalliilla takaisin. Ruokonen selittää riskinottoa yritysten toiminnan aikajänteen lyhenemisellä. TUKHOLMASTA SÄHKÖAUTOKAUPUNKI Fortum ja Tukholman kaupunki haluavat tehdä Tukholmasta yhden maailman merkittävimmistä ympäristökaupungeista. Visiona on saavuttaa lähes päästötön ja meluton kaupunkiliikenne vuoteen 2030 mennessä. Sähköautot ovat tässä tärkeässä roolissa. Fortumin ja Tukholman yhteistyön tavoitteena on kehittää ja testata infrastruktuuria sähköautojen lataamiseen. Suunnitelmissa on asentaa Tukholman alueelle 100 lataustolppaa vuoden 2009 aikana. Tolpissa käytetään uusiutuvaa tai hiilidioksidivapaata sähköä. Sähkön hinnoittelu selkiytyy, Fortumin sopimusperhe yhtenäistyy Fortum uudistaa Fortum Kesto -sähkösopimustensa hinnoittelua huhtikuun alusta. Samalla asiakkaan maksama hinta laskee keskimäärin 11 prosenttia. Jatkossa Fortumin suosituimman sähkösopimuksen hinnat seuraavat nykyistä nopeammin ja johdonmukaisemmin tukkumarkkinahintoja, ja ne päivitetään neljännesvuosittain. Fortum Tarkka -sopimuksissa hinta määräytyy edelleen kuukausittain. Määräaikainen Fortum Takuu tehdään jatkossakin 1 2 vuoden jaksolle. Uudistuksen ansiosta Fortumin sähkösopimusten paletti on aiempaa yhtenäisempi: kaikilla kolmella sopimustyypillä on sähköpörssi Nord Poolissa vastine, johon hinnat perustuvat. Jatkossa hinnoittelumme on selkeämpää ja läpinäkyvämpää, ja asiakkaamme voivat paremmin hallita omia energiakustannuksiaan, yksikönjohtaja Matti Saario Fortum Marketsista kertoo. Energiansäästöt Fortumin järjestämän Energiapeli-kilpailun voittaneet Varkauden lukiolaiset saapuivat tammikuisena tiistaina Helsinkiin innoissaan. Energia-aiheisen teemapäivän ohjelmaan kuului vierailu Fortumilla ja kohokohtana ympäristöministeri Paula Lehtomäen tapaaminen. Illalla oppilaat pääsivät seuraamaan taitoluistelun EM-kisoja aitiopaikalta. Hyväntuulinen ministeri onnitteli nuoria voitosta ja sanoi ilahtuneensa heidän tavastaan pohtia ympäristöasioita. Energiapolitiikalla tarkoitetaan paitsi päätöksentekoa, myös sitä, miltä jokaisen tavallisen ihmisen hiilijalanjälki näyttää ja miten me kaikki osallistumme energiansäästötalkoisiin. Lehtomäki painotti arkisten valintojen merkitystä; jätteiden lajittelu ja huonelämpötilan laskeminen ovat tehokkaita ekotekoja. Mielestäni päättäjien vastuulla on tehdä ympäristötietoisuus helpoksi tavallisille ihmisille. Esimerkiksi asuinalueet voi suunnitella joukkoliikennettä suosiviksi, jätteiden kierrätystä tulisi helpottaa ja kierrätyspisteitä lisätä, hän antoi esimerkkejä. 6 FORTE 1/2009

7 Energiakompassi on Fortumin kehittämä toisen asteen oppilaille suunnattu kokonaisuus, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua energia- ja ympäristöasioista sekä edistää kestävää energiankäyttöä. Kokonaisuuteen kuuluu olennaisena osana Energiapeli, jota viime syksynä tilattiin yli puoleen Suomen lukioista. Energiapeliä pelanneet oppilaat saivat halutessaan osallistua internetin kautta kilpailuun, jossa parhaiten vastanneet palkittiin Perämerelle laaja tuulivoimapuisto Fortum on varannut Perämereltä kaksi aluetta tuulivoimapuiston rakentamista varten. Maakrunnin matalikko ja Pitkämatala muodostavat yhdessä yli 300 neliökilometrin kokoisen alueen, jonne mahtuu jopa yli 200 tuulivoimalaitosta. Koska kyse on isosta tuulivoimapuistosta, tullaan tuulivoimalaitokset rakentamaan usean vuoden aikana vaiheittain, kertoo tuulivoimapäällikkö Jouni Tolonen. Ensimmäiset voimalat voisivat aloittaa tuulienergian tuotannon vuosina Tuulivoimalan ympäristövaikutukset tutkitaan tarkkaan. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus saa Fortumilta kevään aikana ympäristö vaikutusten arviointiohjelman. Fortumin tavoitteena on tuottaa tuulienergiaa useita terawattitunteja vuoteen 2025 mennessä. Myös muita tuulivoimahankkeita on vireillä. alkoisiin tarvitaan kaikkia energia-aiheisella teemapäivällä Helsingissä. Voittaneen ryhmän opettaja Marja-Liisa Karppanen oli ylpeä omiensa menestyksestä kisassa. Varkaudessa teollisuudella on pitkät energiaan liittyvät perinteet, ja siksi kaupunki on päättänyt painottaa energia-asioita myös opetuksessa. Voittajaryhmän oppilaat olivat kaikki mukana lukiossamme viime syksynä alkaneella energiakurssilla. Joukko Varkauden lukiolaisia tuli tapaamaan ministeri Lehtomäkeä. Kuvassa vasemmalta: Tiia Boman, Heta Asikainen, Miika Asikainen, Kaisu Koponen, Noora Poikela ja Sini Kourunen. KASSIVALINNALLA SÄÄSTÄT ENERGIAA Asiakas KYSYY: Onko ekologisempaa kuljettaa ostokset kotiin paperi- vai muovikassissa? FORTUM VASTAA: Parasta kassivaihtoehtoa on vaikea valita, koska muovi- ja paperikassien ympäristövaikutukset ovat hyvin erilaisia ja sijoittuvat kassien elinkaaren eri vaiheisiin. Perinteinen muovikassi on kuitenkin yleisin niitä ostetaan Suomessa vuosittain lähes 300 miljoonaa kappaletta. Monet pitävät paperikassia ekologisena vaihtoehtona, mutta todellisuudessa tavallinen muovikassi kuluttaa elinkaarensa aikana vähemmän luonnonvaroja. Biohajoavan muovikassin valmistamiseen sen sijaan käytetään fossiiliperäisiä seosaineita, joiden biohajoaminen kiihdyttää ilmastonmuutosta. Samoin paperikassin valmistuksessa käytetään enemmän uusiutumattomia luonnonvaroja, ja se kestää vähemmän aikaa kuin muovikassi. Muovikassin ekologisuutta puoltaa myös sen koko; se on paperikassia ohuempi ja vie näin vähemmän tilaa kuljetuskalustossa. Roskapussiksi perinteistä muovista kauppakassia ei kannata ostaa. Uusiomuovista valmistettu ohuempi roskapussi on halvempi ja parempi vaihtoehto. Ruskean paperikassin hävittämisessä pitää vielä muistaa se, ettei se kelpaa paperikeräykseen vaan kartonkikeräykseen. Kassien ekotehokkuutta on mitattu myös MIPS-menetelmällä, joka tarkastelee tuotteen materiaalipanoksen ja käyttökertojen suhdetta. Kankaisen kestokassin on havaittu olevan paras valinta luonnonvarojen kulutuksen kannalta. Jos puuvillakassia käytetään vuoden ajan joka toinen päivä ja pestään sinä aikana kolme kertaa, se kuluttaa käyttökertaa kohden 20 kertaa vähemmän uusiutumattomia luonnonvaroja kuin kertakäyttöinen muovikassi ja jopa 250 kertaa vähemmän kuin paperikassi. FORTE 1/2009 7

8 TULEVAISUUS 8 FORTE 1/2009

9 Pysäytetään kestämätön Teksti: Auli Packalén Kuva: veer kehitys Maailman energiajärjestelmä pitää panna rivakasti uuteen uskoon, jotta myös uusilla sukupolvilla on tulevaisuus, jota odottaa. FORTE 1/2009 9

10 TULEVAISUUS Maailmanlaajuisten hiilidioksidipäästöjen kuriin saamiseksi on kolme keinoa: hinta, hinta ja hinta. Tulevaisuuden energiamarkkinoista puhuttaessa on mahdotonta olla käsittelemättä nykyistä energiajärjestelmää ja sen vaikutusta ilmastonmuutokseen. Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n World Energy Outlook raportti kertoo kaunistelematta, mistä on kyse. Jos ennusteet osuvat lähellekään oikeaan, maailmanlaajuinen primäärienergiankulutus on vuonna 2030 noin 45 prosenttia suurempi kuin vuonna Samassa ajassa sähkönkulutuksen arvioidaan kasvavan peräti 80 prosenttia. Ikävä tosiasia on, että reilun parinkymmenen vuoden päästä valtaosa käytetyistä polttoaineista on edelleen fossiilisia riippumatta siitä, mitä päätöksiä nyt tehdään. Samalla energiaperäiset hiilidioksidipäästöt lisääntyvät lähes puolella vuoteen 2030 mennessä. Jos kasvihuonekaasupäästöjen kehitys jatkuu nykyisen kaltaisena, vuosisadan loppuun mennessä maapallon keskilämpötila on noussut kuudella asteella. Seuraukset inhimillisen elämän, ympä- Kiistely siitä, onko ilmastonmuutos todellista, on taakse jäänyttä aikaa. ristön ja talouden kannalta ovat pöyristyttävät ja ihmiskunnalle tuntemattomat. Onneksi kiistely siitä, onko ilmastonmuutos edes todellista, on taakse jäänyttä aikaa. Hinnan mahti Se, miten suunta käännetään, on haasteellinen tehtävä. Esimerkiksi energiajärjestelmän osalta kyse ei ole hienosäädöstä eikä edes peruskorjauksesta, vaan täydellisestä remontista. Jos maapallon ilmaston lämpeneminen halutaan rajata kahteen asteeseen, maailmanlaajuisia hiilidioksidipäästöjä on leikattava jopa 80 prosenttia vuosituhannen puoliväliin mennessä. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että lähes puolet sähköstä on tuotettava uusiutuvilla energianlähteillä ja että hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (CCS) on arkipäivää. Asioilla on kuitenkin taipumus jatkaa vanhaan suuntaan, ja energiantuotannossa jos missä rakenteet ovat pitkä ikäisiä ja muutokset hitaita. Jos tänään ryhdytään rakentamaan perinteistä fossiilisilla polttoaineilla käyvää voima laitosta, sama tuotantoyksikkö tahkoaa sähköä vielä kymmenien vuosien päästä. Miten varmistetaan, että nyt suunnittelupöydälle tulevat laitokset eivät valmistuttuaan päästä ilmakehään hiilidioksidia? Yhtä lailla teollisuutta pitäisi kannustaa tehostamaan prosessiensa energiankulutusta, rakennusalaa panostamaan energiapihien talojen tuotantoon ja autoteollisuutta edistämään sähköautoilua ja biopolttoaineiden käyttöä ja niin edelleen. CO 2 -vapaata tulevaisuutta on turha odottaa, jos hiilidioksidipäästöjen leikkaamiselle ei aseteta maailmanlaajuisia tavoitteita ja päästöille saada globaalia hintaa. On epärealistista olettaa, että esimerkiksi teollisuudessa panostetaan hiilidioksidipäästöjä vähentäviin ratkaisuihin niin kauan kuin autovalmistaja ei katso saavansa sähköautostaan tai talotoimittaja passiivitaloistaan riittävää hintaa. Sama logiikka pätee energia-alaan. Ilman erityistukia 10 FORTE 1/2009

11 toteutettavat merkittävät investoinnit uusiutuviin energialähteisiin perustuvaan tuotantoon, kuten tuulivoimaan ja hiilidioksidin talteenottoon antavat odottaa itseään, kunnes energian hinnassa on huomioitu kaikki kustannukset, myös hiilidioksidikustannus. Maksaako siis energiankäyttäjä koko lystin ja pelastaa maapallon? Näin asia yksinkertaistettuna on, mutta hinta toimii myös toisin päin: mitä korkeammaksi energian hinta uhkaa nousta, sitä suuremmat kannustimet energiaa käyttävillä yrityksillä, julkishallinnolla ja kotitalouksilla on pienentää omaa kulutustaan. Jos hiilidioksidipäästöjä vähentäviä toimia otetaan käyttöön laajasti, on selvää, että energian hinta nousee nykyisestä. Toisaalta valtaosa ihmisistä tiedostaa, että ilmastonmuutoksen hillitseminen on välttämätöntä ja sillä on hinta. Haetaan palvelukseen: maapallon johtaja Nyt odotetaan jämäköitä päätöksiä. Toistaiseksi laajin alue, jolla käydään kauppaa hiilidioksidin päästöoikeuksilla, on Euroopan unioni. Seitsemän Yhdysvaltain osavaltiota ja neljä Kanadan provinssia suunnittelee yhteisen päästökauppajärjestelmänsä aloittamista vuonna Australia aikoo käynnistää omansa ensi vuonna. EU:ssa on lisäksi tehty merkittäviä päätöksiä päästöjen leikkaamiseksi. Kriitikot muistuttavat, että päästövähen- Maksaako energiankäyttäjä koko lystin ja pelastaa maapallon? nystavoitteiden olisi pitänyt jo tässä vaiheessa olla vieläkin suurempia. Suurin syy ilmastonmuutosta hillitsevien toimien hitaudelle ovat kansalliset intressit ja pelko oman teollisuuden kilpailukyvyn heikkenemisestä; mukaan talkoisiin ei haluta lähteä ennen kuin muutkin ovat mukana. EU-maissa huoli huoltovarmuudesta ja energiaomavaraisuuden heikkenemisestä ovat painaneet taustalla, kun esimerkiksi tavoitteita uusiutuvien energianlähteiden lisäämiseksi on lyöty lukkoon. Pessimistit pelkäävät, että maapallo asukkaineen jää oman onnensa nojaan niin kauan kuin kansalliset intressit jyräävät yhteisen edun. Optimistit taas odottavat Barack Obamasta koko maailman johtajaa, joka viimein saa globaalin päästökaupan käyntiin. Mikä sitten on realismia? Löytyisikö G8-maiden johtajilta yhteistä tahtoa, jolla energiajärjestelmän remontti saadaan ripeästi käyntiin kaikkialla maailmassa? Sähköinen tulevaisuus Energia-alalla uskotaan, että tulevaisuudessa sähkö pitää maailman pyörät pyörimässä. Sähkön edut ovat kiistattomat; esimerkiksi autoissa sähkömoottoreiden hyötysuhde on aivan eri luokkaa kuin nykyisten polttomoottoreiden, ja liikenne on tänä päivänä yksi suurimmista kasvihuonekaasujen aiheuttajista. Mikäli sähkö on tuotettu ilman hiilidioksidipäästöjä, liikenne voi jonain päivänä lähennellä jo päästöttömyyttä. Vaikka sähköntuotantoon kohdistuu valtavia muutospaineita, sähkömarkkinan lainalaisuudet eivät muutu. Sähkö on nyt ja tulevaisuudessa hyödyke, jota ei voi juurikaan varastoida ja jota on siksi tuotettava ja kulutettava samanaikaisesti. Toimiva sähkömarkkina ja vapaa hinnanmuodostus takaavat sen, että markkina toimii tehokkaasti ja kasvavaan kysyntään pystytään vastaamaan tekemällä investointeja. Toisin sanoen sähköä on saatavilla kaikkina vuorokauden aikoina ja sitä riittää myös kulutuspiikkeinä. Sähkön spotmarkkinoilla paitsi määritellään sähkön hinta, myös varmistetaan, että seuraavana päivänä sähköä tuotetaan kulutusta vastaava määrä. Toinen lainalaisuus koskee sähkömarkkinoiden alueellisuutta. Euroopassa tuotettua sähköä tuskin koskaan viedään amerikkalaisteollisuudelle, sillä mannerten välillä ei ole sähkönsiirtoon tarvittavaa yhteyttä ja ehkei sellaista koskaan tulekaan. Sen sijaan Euroopan-laajuisille sähkömarkkinoille ei tällaista maantieteellistä estettä ole, kunhan riittävät siirtoyhteydet saadaan kuntoon. Poliittinen tahto on periaatteessa jo olemassa. Kun nyt Pohjoismaissa sähkönhinta määräytyy yhteisessä sähköpörssissä, Nord Poolissa, seuraava etappi on Itämeren alueen sähkömarkkina ja lopulta Euroopanlaajuinen markkina. Toivottavasti silloin päästöoikeuksien markkinat ovat globaalit. Lue uusiutuvien energianlähteiden käyttöön kannustavista vihreistä sertifikaateista seuraavalla aukeamalla. TIESITKÖ? Jos maapallon keskilämpötilan nousu saadaan rajoitettua noin kahteen asteeseen, nykykäsityksen mukaan ilmastonmuutoksen hillinnän taloudelliset hyödyt ovat suuremmat kuin hillitsemisestä aiheutuvat kustannukset. Jos keskilämpötila nousee enemmän, seurauksena on maapallon ilmaston merkittävä muuttuminen. Mitä politiikan päättäjät tekevät? Tutustu ympäristöministeri Paula Lehtomäen ajatuksiin sivulla 13. FORTE 1/

12 Teksti: Minna Kalajoki TULEVAISUUS Uusiutuvan energian edelläkävijät houkuttelevat Energia-alan pioneerit Uusiutuvan energian tuotanto ja käyttö lisääntyvät huomattavasti kiinnostavat sijoittajia, mutta EU:n viime vuoden lopussa hyväksymän energia- ja ilmastopaketin kehittyvään teknologiaan johdosta. Vuonna 2020 viidesosa kulutettavasta energiasta tulee tuottaa uusiutu- liittyy myös riskejä. villa energianlähteillä, mikä merkitsee nykyisen tason kaksinkertaistamista. EU-johtajien enemmistö vakuuttaa, ettei talouskriisikään saa heitä lipsumaan tavoitteistaan. Ilmastopaketti vaikuttaa energia-alan kiinnostavuuteen myös sijoituskohteena. Investoinnit uusiutuvan energian tuotantoon kasvavat, mutta investointien taloudellinen kannattavuus on toistaiseksi epävarmaa alan voimakkaan kehittymisen takia. Uusiutuva energia ei välttämättä ole kilpailukykyinen tuotantomuoto Pohjoismaiden sähkömarkkinoilla, mutta verohelpotukset ja investointituet kannustavat tuottajia investointeihin, SEB Enskildan analyytikko Juha Iso-Herttua arvioi. Uusiutuvaa energiaa käyttävät tai tuottavat yritykset kiinnostavat sijoittajia myös imagosyistä. Pioneerit nähdään kestävää kehitystä edistävinä ja tulevaisuuteen sijoittavina edelläkävijöinä. Pohjoismaisten sähköyhtiöiden arvostuskertoimet pörsseissä ovat jo nyt korkeammalla kuin perinteisiin energiamuotoihin nojaavilla keskieurooppalaisilla yhtiöillä. Uusiutuvat energianlähteet eli muun muassa aurinko-, tuuli- ja vesivoima sekä biomassa sisältävät sekä riskejä että mahdollisuuksia alan toimijoille. Suurimmat epävarmuudet ja siten myös investointien riskit liittyvät muutoksiin tukien määrässä tai muodossa energiainvestointien pitkän elinkaaren aikana. Tutkimus- ja kehitystyöhön varmasti panostetaan, koska uusia kaupallisia mahdollisuuksia voi avautua uusien teknologioiden tai vanhojen teknologioiden tehokkuuden parantamisen kautta, Iso-Herttua linjaa. Vihreät sertifikaatit kannustavat vihreisiin investointeihin Vihreiden sertifikaattien järjestelmän tarkoituksena on lisätä uusiutuvien energianlähteiden käyttöä siellä, missä se on kustannustehokkainta. Perusajatuksena on erottaa tuotettu fyysinen sähkö tuotannon ympäristö arvosta. Sähkö myydään sähkömarkkinoilla ja ympäristö arvo sertifikaattimarkkinoilla. Sähkömarkkinoiden osapuolet velvoitetaan ostamaan tietty määrä sertifikaatteja. Uusiutuvalla energialla sähköä tuottava saa sertifikaattien myynnistä tuloja, mikä kannustaa lisäämään vihreää tuotantoa, GreenStream Networkin markkina-analyysipäällikkö Juha Ruokonen selvittää. Ruokosen mukaan syöttötariffien ja vihreiden sertifikaattien merkittävin ero on sertifikaattien markkinalähtöisyys. Sertifikaatin hinta paljastaa teoriassa uusiutuvan sähkön minimituotantokustannukset ja ohjaa investoinnit kustannustehokkaimpiin Uusiutuvan energian %-osuus loppukulutuksesta 2005 Suomi 28,5 % 38 % Ruotsi 39,8 % 49 % hankkeisiin. Myös kuluttajat voivat hyötyä sertifikaateista, koska tavoitteet saavutetaan edullisesti. Syöttötariffitkin pystyvät samaan, mutta silloin vaaditaan erittäin tarkkoja etukäteisarvioita uusiutuvan energian potentiaalista ja kustannuksista. Vihreät sertifikaatit ovat jo käytössä Ruotsissa ja Tanskassa, Suomessa asiaa selvitellään. EU:n tavoite vuodelle 2020 Poliittin Raamit energia-alan kehitykselle antaa pitkälti poliittinen päätöksenteko niin Suomessa, EU-tasolla kuin maailmanlaajuisestikin. Ilmasto- ja energiapolitiikan kenttä on kuitenkin moniulotteinen palapeli, jossa toimijoita ja tahtoja on monia. Linjaukset eivät ole helppoja. Energiamuodot, päästöt ja bisnes ovat yhä globaalimpia, eikä mikään maa elä oman lasikupunsa alla. On tehtävä kansainvälistä yhteistyötä ja samalla varmistettava oman maan kilpailuetu ja toimintaedellytykset. Ympäristöministeri Paula Lehtomäki purkaa tätä vyyhteä. Suomalaista ympäristö- ja energiapolitiikkaa tehdään pitkäjänteisesti ja laajassa yhteistyössä. Suomessa on vahva demokraattinen ja päätöksissä pysymisen kulttuuri, joten poliittisten valtasuhteiden muutokset eivät suuria linjoja muuta, Lehtomäki sanoo ja uskoo, että energia-alalla on hyvät edellytykset suunnitella investointejaan kymmenien vuosien jänteellä. Suuntana 2020 Suomea koskevat ilmasto- ja energiapoliittiset linjaukset tehdään pitkälti EU-tasolla. Hallitus julkisti viime vuoden lopulla ilmasto- ja energiastrategiansa, joka suuntaa Suomen ympäristö- ja energia-alaa vuoteen 2020 asti. Tärkeä näkökulma strategiassa on suomalaisten yritysten kasvun ja kilpailukyvyn turvaaminen. Strategian keskeisiä kohtia ovat päästöjen kovat vähennystavoitteet, uusiutuvan energian osuuden huomattava kasvattaminen sekä energiatehokkuuden parantaminen, Lehtomäki sanoo. Haluamme parantaa energiaomavaraisuuttamme ja varmistua siitä, että uusiutuvan energian osuutta kasvatetaan 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Käytännössä tämä tarkoittaa lisää tuki- ja ohjausmuotoja, mm. syöttötariffijärjestel- 12 FORTE 1/2009