AALTOVOIMA KAUPALLISTUU VAUHDILLA. Fortum Miltä näyttää TULEVAISUUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AALTOVOIMA KAUPALLISTUU VAUHDILLA. Fortum 1 2009. Miltä näyttää TULEVAISUUS"

Transkriptio

1 AALTOVOIMA KAUPALLISTUU VAUHDILLA Miten Fortumin kunto kestää talouskriisissä? Fortum Miltä näyttää TULEVAISUUS

2 Tulevaisuus syntyy kestävistä päätöksistä Energiamme edesauttaa nykyisten ja tulevien sukupolvien elämää. Näin kuuluu Fortumin toiminnan tarkoitus. Haluamme vastuullisena energiayhtiönä paitsi varmistaa energian ja erityisesti sähkön saatavuuden tulevina vuosikymmeninä, myös pitää osaltamme huolta siitä, että tulevienkin sukupolvien kelpaa elää yhteisellä maapallollamme. Helmikuussa Fortum julkisti kaksi hanketta, joilla haluamme hillitä vääjäämättä etenevää ilmastonmuutosta ja luoda lisää sähköntuotantokapasiteettia tyydyttämään sähkön tarvetta tulevaisuudessa. Ensimmäinen on kolmannen ydinvoimalayksikön rakentaminen Loviisan Hästholmenille nykyisen ydinvoimalaitoksemme yhteyteen. Uusi yksikkö tarvitaan korvaamaan käytöstä poistuvaa sähköntuotantokapasiteettia ja turvaamaan hiilidioksidivapaan sähkön saatavuutta. Fortumilla on kaikki edellytykset toteuttaa hanke: tarvittava osaaminen, valmis laitospaikka, ratkaisu jätteen loppusijoitukselle ja vahva talous vain lupa puuttuu. Toinen julkistamistamme hankkeista koskee laajamittaisen aaltovoimalaitoksen rakentamista Ruotsin länsirannikolle. Olemme jättäneet siitä aieilmoituksen yhdessä ruotsalaisen aaltovoimateknologiaa kehittävän yhtiön kanssa. Vaikka aaltovoimalaitos on teholtaan murto-osa Loviisan yksikön suunnitellusta tehosta, on se toteutuessaan merkittävä askel uusiutuvan, aaltovoimaan perustuvan tuotannon kaupallistamisessa, strategiamme toteuttamisessa ja matkalla tavoitteeseemme täysin CO 2 -vapaasta tuotannosta. Viime vuonna 92 prosenttia Euroopassa tuottamastamme sähköstä ei aiheuttanut lainkaan hiilidioksidipäästöjä. Tarjoamme myös sähkönkäyttäjille mahdollisuuden edistää kestävää kehitystä. Fortum Kesto ja Fortum Tarkka ovat kokonaan ympäristömerkittyä Norppa - sähköä, joka on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä, kuten vesi- bio- ja tuulivoimalla. Fortum Kesto -asiakkaallamme on myös vapaus valita kokonaan tuulivoimalla tuotettua sähköä. Huhtikuun alusta myös Fortum Kesto - sähkösopimusten hinnoittelu muuttuu entistä läpinäkyvämmäksi ja sähkön myyntihinta laskee keskimäärin 11 prosenttia. Jatkossa asiakkaiden sähköstään maksama hinta on sidottu entistä selkeämmin Nord Poolin tukkusähköhinnan kehitykseen ja se tarkistetaan neljännesvuosittain. Tulevaisuus on vahvasti esillä myös tässä Forten numerossa. Hyvää kevään odotusta ja kestäviä valintoja! ENERGIA-ALAN NUMEROT Suomi Ruotsi Maria Paatero-Kaarnakari strategiajohtaja Hybridiautojen määrä, jolla saavutettaisiin henkilöautojen osuus EU:n päästötavoitteista. Oletuksena on, että nämä autot ajaisivat keskimäärin 70-prosenttisesti pohjoismaista sähköä ja 30-prosenttisesti bensiiniä tai dieseliä käyttäen. 2 FORTE 1/2009

3 TÄSSÄ NUMEROSSA Ajankohtaista... 4 Kestämättömästä kestävään teemana energia-alan tulevaisuus... 8 Uusiutuvien energianlähteiden riskit ja mahdollisuudet Suuret linjat eivät muutu, Paula Lehtomäki lupaa Strategia- ja teknologiajohtajan matka vuoteen Jäteveden energia talteen Gallup: teekkarit & energiankäyttö Nordkalkin rahoitustiimi huolehtii rasvaa rattaisiin Juha Laaksosta ei saa paniikkiin Aaltovoiman läpimurto lähempänä kuin ajatellaankaan Nils Nygrenin keskustelut kestävät päivänvalon Saimaannorppa voidaan vielä pelastaa sukupuutolta Fortum on Pohjoismaihin, Venäjälle ja ja Itämeren alueelle keskittyvä johtava energiayhtiö. Liiketoimintaamme on sähkön ja lämmön tuotanto, myynti ja jakelu sekä voimalaitosten käyttö ja kunnossapito. Visiomme on olla ensiluokkainen sähkö- ja lämpöyhtiö ja kestävän kehityksen edelläkävijä. Vuonna 2008 Fortumin myynti oli 5,6 miljardia euroa ja liikevoitto 2,0 miljardia euroa. Konsernissa työskentelee noin henkilöä. Fortum Oyj:n osake noteerataan Nasdaq OMX Helsingissä. Lisätietoja: 1/2009 Forte on Fortumin sidosryhmälehti. Päätoimittaja: Maria Romantschuk Toimituspäällikkö: Kirsi Nurmi Toimitus: Compositor Oy Ulkoasu: Neutron Design Julkaisija: Fortum Oyj, puh , fax PL 1, FORTUM, Paino: Libris Oy Kannen kuva: Getty Images Osoitelähde: Lehden tilaajarekisteri Osoitteenmuutokset: ISSN Lehdessä mainitut tuote- ja yritysnimet ovat haltijoidensa tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä. Voit antaa palautetta lehdestä osoitteessa FORTE 1/2009 3

4 AJANKOHTAISTA Tapiolan tunnelissa Espoossa olevaa bussiterminaalia ei valaistuksen uusimisen jälkeen ole tunnistaa entisekseen. Tapiolan bussiterminaaliin uusittu valaistus Fortum uudisti Tapiolan bussiterminaalin valaistuksen yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa. Aikaisemmin turvattomaksi koettuun ja epäviihtyisänä pidettyyn terminaaliin asennettiin kaiken kaikkiaan 261 uutta energiatehokasta valaisinta. Valaisinten polttoikä on yli kaksi kertaa normaalilamppuja pitempi, ja yhdessä energiatehokkuuden kanssa se tuo merkittäviä säästöjä sekä energiankulutukseen että ylläpitoon. Hanke on osa Fortumin yhteiskuntavastuuohjelmaa. Muutostyöt bussiterminaalin viihtyvyyden parantamiseksi jatkuvat kevään ja kesän aikana. Tehtävälistalla ovat muun muassa uudet odotuskatokset, opastus- ja infotaulut sekä kaikkien näkyvien pintojen puhdistus. Alueellinen kalliolämpöratkaisu leikkaa asumisen päästöjä Fortumin, YIT:n ja Uponorin kehittämän uuden ratkaisun ansiosta kalliolämpöä voidaan hyödyntää alueellisesti pienen kaukolämpöverkon tapaan, kun sitä on Suomessa aikaisemmin hyödynnetty ainoastaan kiinteistö kohtaisesti. Ensimmäisen alueellisen kalliolämpökohteen rakentaminen alkaa ensi vuonna Espoon Nupurinkartanon pientaloalueelle. Nupurinkartanoon nousee matalaenergiataloja noin asukkaalle. Alueen lämpöpumppuasemissa käytetään sertifioitua vihreää sähköä, jolloin asuntojen ja käyttö veden lämmitys on täysin hiilidioksidipäästötöntä. Asuntojen lämmitys on suu rin yksittäisten kotitalouksien aiheuttama kasvihuonepäästöjen lähde, joten kallioon varastoitunutta aurinkoenergiaa hyödyntävä kalliolämmitys on kiistatta ympäristöystävällinen ratkaisu. Se mahdollistaa myös asuntojen edullisen ja ekologisen viilennyksen kesällä. NÄIN TOIMII ALUEELLINEN KALLIOLÄMPÖJÄRJESTELMÄ Lämpökaivokenttä Lämpöpumppuasema Alueellinen lämmön- ja kylmänjakeluverkko Matalalämpötilainen lämmönjakojärjestelmä 4 FORTE 1/2009

5 Ydinvoima tapetilla Pohjolassa Helmikuun alkuun osui poikkeuksellinen ydinvoimapäivä Pohjanlahden molemmin puolin. Fortum jätti 6. helmikuuta periaatepäätöshakemuksen uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamiseksi Hästholmenin saarelle Loviisaan. Samana päivänä Ruotsin hallitus julkisti uuden, voimakkaasti uusiutuvan energian lisäämiseen tähtäävän energiapoliittisen ohjelman. Ruotsin aiemmasta linjasta poiketen ohjelma avaa mahdollisuuden korvata käytöstä poistuvat ydinreaktorit uusilla. Suomessa myös Fennovoima ja TVO ovat hakeneet lupaa uuden ydinvoiman rakentamiselle, Fennovoima Ruotsinpyhtäälle, Simoon tai Pyhäjoelle ja TVO Olkiluotoon. Eduskunnan päätöstä yhdestä tai useammasta uudesta ydinvoimalaitosyksiköstä odotetaan keväällä Fortumin Loviisa 3 -hanke on linjassa hallituksen ilmastoja energiastrategian kanssa, Fortumin toimitusjohtaja Mikael Lilius sanoo. Uuden yksikön rakentaminen vähentää riippuvuutta ulkomaisesta tuontienergiasta, korvaa tulevina vuosikymmeninä poistuvaa sähköntuotantokapasiteettia sekä varmistaa hiilidioksidipäästöttömän ja kustannuksiltaan ennustettavan ja vakaan sähkön perustuotannon Suomessa. Suunnitelmien mukaan Loviisa 3 on käytössä vuonna 2020 ja sen käyttöikä vähintään 60 vuotta. Lisäksi yksikkö suunnitellaan siten, että sähkön ja lämmön yhteistuotanto on mahdollista. Jos Loviisassa tuotettaisiin kaukolämpöä pääkaupunkiseudulle, Suomen hiilidioksidipäästöjä olisi mahdollista vähentää 6 prosenttia. Sähköteholtaan megawatin ydinvoimalaitosyksikön kokonaiskustannukset ovat toteutustavasta ja laitoskoosta riippuen 4 6 miljardia euroa. Fortumilla on taloudelliset edellytykset hoitaa hanke ilman yhteiskunnallista tukea, Mikael Lilius sanoo. Uusi yksikkö varmistaa tuotannon jatkumisen Loviisassa vuoden 2027 jälkeen, kun Hästholmenin saaren nykyisistä kahdesta yksiköstä toisen toimilupa päättyy. Lähes 70 prosenttia kaupungin asukkaista kannattaa uutta yksikköä. Uuden yksikön kaavoitusasiat ovat kunnossa, ja ydinjätteiden loppusijoituspaikat olemassa. Samoin nykyistä infrastruktuuria on helppo laajentaa kattamaan kolmannen yksikön tarpeet. Rakennushankkeella on merkittävä vaikutus työllisyyteen ja talouteen erityisesti paikallisella tasolla. Ruotsin hallituksen uusi ympäristö- ja energiapoliittinen ohjelma on neljän hallituspuoleen välinen rakenteellinen kompromissi. Koska sosiaalidemokraatit eivät ole muuttaneet kantaansa, Ruotsin ydinvoimatuotannon tulevaisuus ei ole vielä lukkoonlyöty, Fortumin yhteiskuntasuhteista Ruotsissa vastaava Nils Nygren korostaa. Uusiutuviin energiamuotoihin panostetaan yksimielisesti, mutta ydinvoiman suhteen hallituspuolueiden ja opposition kannoissa on suuria eroja. Energiapolitiikka tulee varmasti olemaan yksi vaaliteema vuonna Tavoite lisätä uusiutuvan energian osuutta antaa kuitenkin Fortumille hyvät edellytykset kehittää jatkossakin hiilidioksidivapaata energiantuotantoa, Nygren sanoo. Tutustu: Lämpöpumppujen myynti kasvoi vuonna 2008 Lämpöpumppujen myynti kasvoi Suomessa viime vuonna yli 30 prosenttia. Voimakkainta kasvu oli vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana. Viime vuonna vuoden myyntimäärä ylitti ensimmäisen kerran rajan, kun kaikki lämpöpumppu tyypit lasketaan mukaan, toimin nanjohtaja Petri Koivula Suomen Lämpö pumppuyhdistyksestä kertoo. Omakotitalojen uudisrakentamisen väheneminenkään ei haitannut kasvua, koska saneerausmyynti on vahvassa nousussa. Koivula arvelee myös kotitalousvähennyksen nostamisen vaikuttavan suotuisasti lämpöpumppujen myyntiin. Lisäksi lämpöpumppujen kokoluokat ovat nousseet, kun niitä hankitaan entistä enemmän suuriin kiinteistöihin. Kysynnän lisääntyminen jatkunee maltillisempana kuluvana vuonna. Yksi myyntivalteista on lämpöpumpun ekologisuus. Ihmisten ostokäyttäytymiseen vaikuttavat tekijät ovat muuttumassa. Pelkän energiansäästön rinnalle on tullut ostokriteeriksi ympäristöystävällisyys, Koivula sanoo. IRENA edistämään uusiutuvien energialähteiden käyttöä Yhteensä 75 maata oli perustamassa tammikuussa kansainvälistä uusiutuvan energian virastoa IRENAa. Hallitustenvälisen järjestön tehtävä on edistää uusiutuvan energian käyttöä ja näin osaltaan hillitä ilmastonmuutosta. Euroopan komission hiilijalanjälki kampanjalla suuri suosio Euroopan komission Sinä vaikutat ilmastonmuutokseen -kampanjan verkkosivut keräävät kuukausittain yli kävijää. Sivuston hiililaskuri kertoo, kuinka paljon yksinkertaisilla valinnoilla voi pienentää omaa hiilijalanjälkeään, ja tarjoaa mahdollisuuden tehdä julkisen sitoumuksen. Noin eurooppalaista on sitoutunut pienentämään oman hiilijalanjälkensä kokoa. Kokeile, miten paljon voit kutistaa omaa hiilijalan jälkeäsi osoitteessa eu/environment/climat/campaign. Sähäkkää keskustelua sähköautoista Fortum järjesti viime vuoden lopulla Espoossa yleisöluennon, jonka teemana oli Kohti tulevaisuuden energiajärjestelmää. Päähuomion varastivat sähköautot, joita osallistujat pääsivät illan päätteeksi myös katsastamaan. Sähköautoista tilaisuudessa alusti Suomen Sähköajoneuvoyhdistys SAY ry:n toiminnanjohtaja Jiri Räsänen, joka kertoi muun muassa akkuteknologian kehityksestä ja esitteli meneillään olevia ns. konversiohankkeita, joissa polttomoottoriautot muutetaan sähköautoiksi. Tutustu Sähköautot Nyt! -sivustoon: FORTE 1/2009 5

6 AJANKOHTAISTA Taantuma leikkaa sähkönkulutusta ja päästöoikeuksien hintoja Talouden taantuma vähentää erityisesti teollisuuden sähkönkulutusta, jonka osuus koko Suomen sähkönkulutuksesta on hieman yli puolet. Viime vuonna teollisuuden sähkön kulutus oli 7 prosenttia vähemmän kuin edeltävänä vuonna, ja tänä vuonna kulutus saattaa jäädä vielä alhaisemmaksi, sähköntuotannon johtaja Jukka Leskelä Energiateollisuudesta sanoo. Hän kuitenkin huomauttaa, että meneillään olevasta muutoksesta on erotettava taantuma ja teollisuuden rakennemuutos, jota taantuma tosin vauhdittaa. Myös päästöoikeuksien hinnat ovat lähteneet rajuun laskuun taantuman takia. Kaudelle jaettujen päästöoikeuksien tarjonta markkinoilla on kasvanut, kun niitä jää varsinkin teollisuusyrityksissä käyttämättä tuotannon vähenemisen vuoksi. - Vielä viime kesänä ennusteet hiilidioksiditonnin hinnasta päästökaupassa vaihtelivat euron välillä. Nyt ennusteita on korjattu jopa puoleen aikaisemmista, GreenStream Networkin analyytikko Juha Ruokonen kertoo. Hän arvioi, että tänä vuonna jatkuvaa hintojen laskua voi seurata hintojen nopea nousu, johon vaikuttavat talouden toipumisen lisäksi vuoteen 2020 asetetut päästövähennystavoitteet. Yritykset saattavatkin joutua tulevaisuudessa ostamaan halvalla myymiään päästöoikeuksia kalliilla takaisin. Ruokonen selittää riskinottoa yritysten toiminnan aikajänteen lyhenemisellä. TUKHOLMASTA SÄHKÖAUTOKAUPUNKI Fortum ja Tukholman kaupunki haluavat tehdä Tukholmasta yhden maailman merkittävimmistä ympäristökaupungeista. Visiona on saavuttaa lähes päästötön ja meluton kaupunkiliikenne vuoteen 2030 mennessä. Sähköautot ovat tässä tärkeässä roolissa. Fortumin ja Tukholman yhteistyön tavoitteena on kehittää ja testata infrastruktuuria sähköautojen lataamiseen. Suunnitelmissa on asentaa Tukholman alueelle 100 lataustolppaa vuoden 2009 aikana. Tolpissa käytetään uusiutuvaa tai hiilidioksidivapaata sähköä. Sähkön hinnoittelu selkiytyy, Fortumin sopimusperhe yhtenäistyy Fortum uudistaa Fortum Kesto -sähkösopimustensa hinnoittelua huhtikuun alusta. Samalla asiakkaan maksama hinta laskee keskimäärin 11 prosenttia. Jatkossa Fortumin suosituimman sähkösopimuksen hinnat seuraavat nykyistä nopeammin ja johdonmukaisemmin tukkumarkkinahintoja, ja ne päivitetään neljännesvuosittain. Fortum Tarkka -sopimuksissa hinta määräytyy edelleen kuukausittain. Määräaikainen Fortum Takuu tehdään jatkossakin 1 2 vuoden jaksolle. Uudistuksen ansiosta Fortumin sähkösopimusten paletti on aiempaa yhtenäisempi: kaikilla kolmella sopimustyypillä on sähköpörssi Nord Poolissa vastine, johon hinnat perustuvat. Jatkossa hinnoittelumme on selkeämpää ja läpinäkyvämpää, ja asiakkaamme voivat paremmin hallita omia energiakustannuksiaan, yksikönjohtaja Matti Saario Fortum Marketsista kertoo. Energiansäästöt Fortumin järjestämän Energiapeli-kilpailun voittaneet Varkauden lukiolaiset saapuivat tammikuisena tiistaina Helsinkiin innoissaan. Energia-aiheisen teemapäivän ohjelmaan kuului vierailu Fortumilla ja kohokohtana ympäristöministeri Paula Lehtomäen tapaaminen. Illalla oppilaat pääsivät seuraamaan taitoluistelun EM-kisoja aitiopaikalta. Hyväntuulinen ministeri onnitteli nuoria voitosta ja sanoi ilahtuneensa heidän tavastaan pohtia ympäristöasioita. Energiapolitiikalla tarkoitetaan paitsi päätöksentekoa, myös sitä, miltä jokaisen tavallisen ihmisen hiilijalanjälki näyttää ja miten me kaikki osallistumme energiansäästötalkoisiin. Lehtomäki painotti arkisten valintojen merkitystä; jätteiden lajittelu ja huonelämpötilan laskeminen ovat tehokkaita ekotekoja. Mielestäni päättäjien vastuulla on tehdä ympäristötietoisuus helpoksi tavallisille ihmisille. Esimerkiksi asuinalueet voi suunnitella joukkoliikennettä suosiviksi, jätteiden kierrätystä tulisi helpottaa ja kierrätyspisteitä lisätä, hän antoi esimerkkejä. 6 FORTE 1/2009

7 Energiakompassi on Fortumin kehittämä toisen asteen oppilaille suunnattu kokonaisuus, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua energia- ja ympäristöasioista sekä edistää kestävää energiankäyttöä. Kokonaisuuteen kuuluu olennaisena osana Energiapeli, jota viime syksynä tilattiin yli puoleen Suomen lukioista. Energiapeliä pelanneet oppilaat saivat halutessaan osallistua internetin kautta kilpailuun, jossa parhaiten vastanneet palkittiin Perämerelle laaja tuulivoimapuisto Fortum on varannut Perämereltä kaksi aluetta tuulivoimapuiston rakentamista varten. Maakrunnin matalikko ja Pitkämatala muodostavat yhdessä yli 300 neliökilometrin kokoisen alueen, jonne mahtuu jopa yli 200 tuulivoimalaitosta. Koska kyse on isosta tuulivoimapuistosta, tullaan tuulivoimalaitokset rakentamaan usean vuoden aikana vaiheittain, kertoo tuulivoimapäällikkö Jouni Tolonen. Ensimmäiset voimalat voisivat aloittaa tuulienergian tuotannon vuosina Tuulivoimalan ympäristövaikutukset tutkitaan tarkkaan. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus saa Fortumilta kevään aikana ympäristö vaikutusten arviointiohjelman. Fortumin tavoitteena on tuottaa tuulienergiaa useita terawattitunteja vuoteen 2025 mennessä. Myös muita tuulivoimahankkeita on vireillä. alkoisiin tarvitaan kaikkia energia-aiheisella teemapäivällä Helsingissä. Voittaneen ryhmän opettaja Marja-Liisa Karppanen oli ylpeä omiensa menestyksestä kisassa. Varkaudessa teollisuudella on pitkät energiaan liittyvät perinteet, ja siksi kaupunki on päättänyt painottaa energia-asioita myös opetuksessa. Voittajaryhmän oppilaat olivat kaikki mukana lukiossamme viime syksynä alkaneella energiakurssilla. Joukko Varkauden lukiolaisia tuli tapaamaan ministeri Lehtomäkeä. Kuvassa vasemmalta: Tiia Boman, Heta Asikainen, Miika Asikainen, Kaisu Koponen, Noora Poikela ja Sini Kourunen. KASSIVALINNALLA SÄÄSTÄT ENERGIAA Asiakas KYSYY: Onko ekologisempaa kuljettaa ostokset kotiin paperi- vai muovikassissa? FORTUM VASTAA: Parasta kassivaihtoehtoa on vaikea valita, koska muovi- ja paperikassien ympäristövaikutukset ovat hyvin erilaisia ja sijoittuvat kassien elinkaaren eri vaiheisiin. Perinteinen muovikassi on kuitenkin yleisin niitä ostetaan Suomessa vuosittain lähes 300 miljoonaa kappaletta. Monet pitävät paperikassia ekologisena vaihtoehtona, mutta todellisuudessa tavallinen muovikassi kuluttaa elinkaarensa aikana vähemmän luonnonvaroja. Biohajoavan muovikassin valmistamiseen sen sijaan käytetään fossiiliperäisiä seosaineita, joiden biohajoaminen kiihdyttää ilmastonmuutosta. Samoin paperikassin valmistuksessa käytetään enemmän uusiutumattomia luonnonvaroja, ja se kestää vähemmän aikaa kuin muovikassi. Muovikassin ekologisuutta puoltaa myös sen koko; se on paperikassia ohuempi ja vie näin vähemmän tilaa kuljetuskalustossa. Roskapussiksi perinteistä muovista kauppakassia ei kannata ostaa. Uusiomuovista valmistettu ohuempi roskapussi on halvempi ja parempi vaihtoehto. Ruskean paperikassin hävittämisessä pitää vielä muistaa se, ettei se kelpaa paperikeräykseen vaan kartonkikeräykseen. Kassien ekotehokkuutta on mitattu myös MIPS-menetelmällä, joka tarkastelee tuotteen materiaalipanoksen ja käyttökertojen suhdetta. Kankaisen kestokassin on havaittu olevan paras valinta luonnonvarojen kulutuksen kannalta. Jos puuvillakassia käytetään vuoden ajan joka toinen päivä ja pestään sinä aikana kolme kertaa, se kuluttaa käyttökertaa kohden 20 kertaa vähemmän uusiutumattomia luonnonvaroja kuin kertakäyttöinen muovikassi ja jopa 250 kertaa vähemmän kuin paperikassi. FORTE 1/2009 7

8 TULEVAISUUS 8 FORTE 1/2009

9 Pysäytetään kestämätön Teksti: Auli Packalén Kuva: veer kehitys Maailman energiajärjestelmä pitää panna rivakasti uuteen uskoon, jotta myös uusilla sukupolvilla on tulevaisuus, jota odottaa. FORTE 1/2009 9

10 TULEVAISUUS Maailmanlaajuisten hiilidioksidipäästöjen kuriin saamiseksi on kolme keinoa: hinta, hinta ja hinta. Tulevaisuuden energiamarkkinoista puhuttaessa on mahdotonta olla käsittelemättä nykyistä energiajärjestelmää ja sen vaikutusta ilmastonmuutokseen. Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n World Energy Outlook raportti kertoo kaunistelematta, mistä on kyse. Jos ennusteet osuvat lähellekään oikeaan, maailmanlaajuinen primäärienergiankulutus on vuonna 2030 noin 45 prosenttia suurempi kuin vuonna Samassa ajassa sähkönkulutuksen arvioidaan kasvavan peräti 80 prosenttia. Ikävä tosiasia on, että reilun parinkymmenen vuoden päästä valtaosa käytetyistä polttoaineista on edelleen fossiilisia riippumatta siitä, mitä päätöksiä nyt tehdään. Samalla energiaperäiset hiilidioksidipäästöt lisääntyvät lähes puolella vuoteen 2030 mennessä. Jos kasvihuonekaasupäästöjen kehitys jatkuu nykyisen kaltaisena, vuosisadan loppuun mennessä maapallon keskilämpötila on noussut kuudella asteella. Seuraukset inhimillisen elämän, ympä- Kiistely siitä, onko ilmastonmuutos todellista, on taakse jäänyttä aikaa. ristön ja talouden kannalta ovat pöyristyttävät ja ihmiskunnalle tuntemattomat. Onneksi kiistely siitä, onko ilmastonmuutos edes todellista, on taakse jäänyttä aikaa. Hinnan mahti Se, miten suunta käännetään, on haasteellinen tehtävä. Esimerkiksi energiajärjestelmän osalta kyse ei ole hienosäädöstä eikä edes peruskorjauksesta, vaan täydellisestä remontista. Jos maapallon ilmaston lämpeneminen halutaan rajata kahteen asteeseen, maailmanlaajuisia hiilidioksidipäästöjä on leikattava jopa 80 prosenttia vuosituhannen puoliväliin mennessä. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että lähes puolet sähköstä on tuotettava uusiutuvilla energianlähteillä ja että hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (CCS) on arkipäivää. Asioilla on kuitenkin taipumus jatkaa vanhaan suuntaan, ja energiantuotannossa jos missä rakenteet ovat pitkä ikäisiä ja muutokset hitaita. Jos tänään ryhdytään rakentamaan perinteistä fossiilisilla polttoaineilla käyvää voima laitosta, sama tuotantoyksikkö tahkoaa sähköä vielä kymmenien vuosien päästä. Miten varmistetaan, että nyt suunnittelupöydälle tulevat laitokset eivät valmistuttuaan päästä ilmakehään hiilidioksidia? Yhtä lailla teollisuutta pitäisi kannustaa tehostamaan prosessiensa energiankulutusta, rakennusalaa panostamaan energiapihien talojen tuotantoon ja autoteollisuutta edistämään sähköautoilua ja biopolttoaineiden käyttöä ja niin edelleen. CO 2 -vapaata tulevaisuutta on turha odottaa, jos hiilidioksidipäästöjen leikkaamiselle ei aseteta maailmanlaajuisia tavoitteita ja päästöille saada globaalia hintaa. On epärealistista olettaa, että esimerkiksi teollisuudessa panostetaan hiilidioksidipäästöjä vähentäviin ratkaisuihin niin kauan kuin autovalmistaja ei katso saavansa sähköautostaan tai talotoimittaja passiivitaloistaan riittävää hintaa. Sama logiikka pätee energia-alaan. Ilman erityistukia 10 FORTE 1/2009

11 toteutettavat merkittävät investoinnit uusiutuviin energialähteisiin perustuvaan tuotantoon, kuten tuulivoimaan ja hiilidioksidin talteenottoon antavat odottaa itseään, kunnes energian hinnassa on huomioitu kaikki kustannukset, myös hiilidioksidikustannus. Maksaako siis energiankäyttäjä koko lystin ja pelastaa maapallon? Näin asia yksinkertaistettuna on, mutta hinta toimii myös toisin päin: mitä korkeammaksi energian hinta uhkaa nousta, sitä suuremmat kannustimet energiaa käyttävillä yrityksillä, julkishallinnolla ja kotitalouksilla on pienentää omaa kulutustaan. Jos hiilidioksidipäästöjä vähentäviä toimia otetaan käyttöön laajasti, on selvää, että energian hinta nousee nykyisestä. Toisaalta valtaosa ihmisistä tiedostaa, että ilmastonmuutoksen hillitseminen on välttämätöntä ja sillä on hinta. Haetaan palvelukseen: maapallon johtaja Nyt odotetaan jämäköitä päätöksiä. Toistaiseksi laajin alue, jolla käydään kauppaa hiilidioksidin päästöoikeuksilla, on Euroopan unioni. Seitsemän Yhdysvaltain osavaltiota ja neljä Kanadan provinssia suunnittelee yhteisen päästökauppajärjestelmänsä aloittamista vuonna Australia aikoo käynnistää omansa ensi vuonna. EU:ssa on lisäksi tehty merkittäviä päätöksiä päästöjen leikkaamiseksi. Kriitikot muistuttavat, että päästövähen- Maksaako energiankäyttäjä koko lystin ja pelastaa maapallon? nystavoitteiden olisi pitänyt jo tässä vaiheessa olla vieläkin suurempia. Suurin syy ilmastonmuutosta hillitsevien toimien hitaudelle ovat kansalliset intressit ja pelko oman teollisuuden kilpailukyvyn heikkenemisestä; mukaan talkoisiin ei haluta lähteä ennen kuin muutkin ovat mukana. EU-maissa huoli huoltovarmuudesta ja energiaomavaraisuuden heikkenemisestä ovat painaneet taustalla, kun esimerkiksi tavoitteita uusiutuvien energianlähteiden lisäämiseksi on lyöty lukkoon. Pessimistit pelkäävät, että maapallo asukkaineen jää oman onnensa nojaan niin kauan kuin kansalliset intressit jyräävät yhteisen edun. Optimistit taas odottavat Barack Obamasta koko maailman johtajaa, joka viimein saa globaalin päästökaupan käyntiin. Mikä sitten on realismia? Löytyisikö G8-maiden johtajilta yhteistä tahtoa, jolla energiajärjestelmän remontti saadaan ripeästi käyntiin kaikkialla maailmassa? Sähköinen tulevaisuus Energia-alalla uskotaan, että tulevaisuudessa sähkö pitää maailman pyörät pyörimässä. Sähkön edut ovat kiistattomat; esimerkiksi autoissa sähkömoottoreiden hyötysuhde on aivan eri luokkaa kuin nykyisten polttomoottoreiden, ja liikenne on tänä päivänä yksi suurimmista kasvihuonekaasujen aiheuttajista. Mikäli sähkö on tuotettu ilman hiilidioksidipäästöjä, liikenne voi jonain päivänä lähennellä jo päästöttömyyttä. Vaikka sähköntuotantoon kohdistuu valtavia muutospaineita, sähkömarkkinan lainalaisuudet eivät muutu. Sähkö on nyt ja tulevaisuudessa hyödyke, jota ei voi juurikaan varastoida ja jota on siksi tuotettava ja kulutettava samanaikaisesti. Toimiva sähkömarkkina ja vapaa hinnanmuodostus takaavat sen, että markkina toimii tehokkaasti ja kasvavaan kysyntään pystytään vastaamaan tekemällä investointeja. Toisin sanoen sähköä on saatavilla kaikkina vuorokauden aikoina ja sitä riittää myös kulutuspiikkeinä. Sähkön spotmarkkinoilla paitsi määritellään sähkön hinta, myös varmistetaan, että seuraavana päivänä sähköä tuotetaan kulutusta vastaava määrä. Toinen lainalaisuus koskee sähkömarkkinoiden alueellisuutta. Euroopassa tuotettua sähköä tuskin koskaan viedään amerikkalaisteollisuudelle, sillä mannerten välillä ei ole sähkönsiirtoon tarvittavaa yhteyttä ja ehkei sellaista koskaan tulekaan. Sen sijaan Euroopan-laajuisille sähkömarkkinoille ei tällaista maantieteellistä estettä ole, kunhan riittävät siirtoyhteydet saadaan kuntoon. Poliittinen tahto on periaatteessa jo olemassa. Kun nyt Pohjoismaissa sähkönhinta määräytyy yhteisessä sähköpörssissä, Nord Poolissa, seuraava etappi on Itämeren alueen sähkömarkkina ja lopulta Euroopanlaajuinen markkina. Toivottavasti silloin päästöoikeuksien markkinat ovat globaalit. Lue uusiutuvien energianlähteiden käyttöön kannustavista vihreistä sertifikaateista seuraavalla aukeamalla. TIESITKÖ? Jos maapallon keskilämpötilan nousu saadaan rajoitettua noin kahteen asteeseen, nykykäsityksen mukaan ilmastonmuutoksen hillinnän taloudelliset hyödyt ovat suuremmat kuin hillitsemisestä aiheutuvat kustannukset. Jos keskilämpötila nousee enemmän, seurauksena on maapallon ilmaston merkittävä muuttuminen. Mitä politiikan päättäjät tekevät? Tutustu ympäristöministeri Paula Lehtomäen ajatuksiin sivulla 13. FORTE 1/

12 Teksti: Minna Kalajoki TULEVAISUUS Uusiutuvan energian edelläkävijät houkuttelevat Energia-alan pioneerit Uusiutuvan energian tuotanto ja käyttö lisääntyvät huomattavasti kiinnostavat sijoittajia, mutta EU:n viime vuoden lopussa hyväksymän energia- ja ilmastopaketin kehittyvään teknologiaan johdosta. Vuonna 2020 viidesosa kulutettavasta energiasta tulee tuottaa uusiutu- liittyy myös riskejä. villa energianlähteillä, mikä merkitsee nykyisen tason kaksinkertaistamista. EU-johtajien enemmistö vakuuttaa, ettei talouskriisikään saa heitä lipsumaan tavoitteistaan. Ilmastopaketti vaikuttaa energia-alan kiinnostavuuteen myös sijoituskohteena. Investoinnit uusiutuvan energian tuotantoon kasvavat, mutta investointien taloudellinen kannattavuus on toistaiseksi epävarmaa alan voimakkaan kehittymisen takia. Uusiutuva energia ei välttämättä ole kilpailukykyinen tuotantomuoto Pohjoismaiden sähkömarkkinoilla, mutta verohelpotukset ja investointituet kannustavat tuottajia investointeihin, SEB Enskildan analyytikko Juha Iso-Herttua arvioi. Uusiutuvaa energiaa käyttävät tai tuottavat yritykset kiinnostavat sijoittajia myös imagosyistä. Pioneerit nähdään kestävää kehitystä edistävinä ja tulevaisuuteen sijoittavina edelläkävijöinä. Pohjoismaisten sähköyhtiöiden arvostuskertoimet pörsseissä ovat jo nyt korkeammalla kuin perinteisiin energiamuotoihin nojaavilla keskieurooppalaisilla yhtiöillä. Uusiutuvat energianlähteet eli muun muassa aurinko-, tuuli- ja vesivoima sekä biomassa sisältävät sekä riskejä että mahdollisuuksia alan toimijoille. Suurimmat epävarmuudet ja siten myös investointien riskit liittyvät muutoksiin tukien määrässä tai muodossa energiainvestointien pitkän elinkaaren aikana. Tutkimus- ja kehitystyöhön varmasti panostetaan, koska uusia kaupallisia mahdollisuuksia voi avautua uusien teknologioiden tai vanhojen teknologioiden tehokkuuden parantamisen kautta, Iso-Herttua linjaa. Vihreät sertifikaatit kannustavat vihreisiin investointeihin Vihreiden sertifikaattien järjestelmän tarkoituksena on lisätä uusiutuvien energianlähteiden käyttöä siellä, missä se on kustannustehokkainta. Perusajatuksena on erottaa tuotettu fyysinen sähkö tuotannon ympäristö arvosta. Sähkö myydään sähkömarkkinoilla ja ympäristö arvo sertifikaattimarkkinoilla. Sähkömarkkinoiden osapuolet velvoitetaan ostamaan tietty määrä sertifikaatteja. Uusiutuvalla energialla sähköä tuottava saa sertifikaattien myynnistä tuloja, mikä kannustaa lisäämään vihreää tuotantoa, GreenStream Networkin markkina-analyysipäällikkö Juha Ruokonen selvittää. Ruokosen mukaan syöttötariffien ja vihreiden sertifikaattien merkittävin ero on sertifikaattien markkinalähtöisyys. Sertifikaatin hinta paljastaa teoriassa uusiutuvan sähkön minimituotantokustannukset ja ohjaa investoinnit kustannustehokkaimpiin Uusiutuvan energian %-osuus loppukulutuksesta 2005 Suomi 28,5 % 38 % Ruotsi 39,8 % 49 % hankkeisiin. Myös kuluttajat voivat hyötyä sertifikaateista, koska tavoitteet saavutetaan edullisesti. Syöttötariffitkin pystyvät samaan, mutta silloin vaaditaan erittäin tarkkoja etukäteisarvioita uusiutuvan energian potentiaalista ja kustannuksista. Vihreät sertifikaatit ovat jo käytössä Ruotsissa ja Tanskassa, Suomessa asiaa selvitellään. EU:n tavoite vuodelle 2020 Poliittin Raamit energia-alan kehitykselle antaa pitkälti poliittinen päätöksenteko niin Suomessa, EU-tasolla kuin maailmanlaajuisestikin. Ilmasto- ja energiapolitiikan kenttä on kuitenkin moniulotteinen palapeli, jossa toimijoita ja tahtoja on monia. Linjaukset eivät ole helppoja. Energiamuodot, päästöt ja bisnes ovat yhä globaalimpia, eikä mikään maa elä oman lasikupunsa alla. On tehtävä kansainvälistä yhteistyötä ja samalla varmistettava oman maan kilpailuetu ja toimintaedellytykset. Ympäristöministeri Paula Lehtomäki purkaa tätä vyyhteä. Suomalaista ympäristö- ja energiapolitiikkaa tehdään pitkäjänteisesti ja laajassa yhteistyössä. Suomessa on vahva demokraattinen ja päätöksissä pysymisen kulttuuri, joten poliittisten valtasuhteiden muutokset eivät suuria linjoja muuta, Lehtomäki sanoo ja uskoo, että energia-alalla on hyvät edellytykset suunnitella investointejaan kymmenien vuosien jänteellä. Suuntana 2020 Suomea koskevat ilmasto- ja energiapoliittiset linjaukset tehdään pitkälti EU-tasolla. Hallitus julkisti viime vuoden lopulla ilmasto- ja energiastrategiansa, joka suuntaa Suomen ympäristö- ja energia-alaa vuoteen 2020 asti. Tärkeä näkökulma strategiassa on suomalaisten yritysten kasvun ja kilpailukyvyn turvaaminen. Strategian keskeisiä kohtia ovat päästöjen kovat vähennystavoitteet, uusiutuvan energian osuuden huomattava kasvattaminen sekä energiatehokkuuden parantaminen, Lehtomäki sanoo. Haluamme parantaa energiaomavaraisuuttamme ja varmistua siitä, että uusiutuvan energian osuutta kasvatetaan 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Käytännössä tämä tarkoittaa lisää tuki- ja ohjausmuotoja, mm. syöttötariffijärjestel- 12 FORTE 1/2009

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA 31.3.2011 ou11 Yhtiökokou11 Y ou11 Yhtiö JAPANIN LUONNONKATASTROFI Toipuminen maan historian suurimmasta maanjäristyksestä ja hyökyaallosta kestää kauan Fukushiman

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 1 Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK: Monipuolisesti tuotettua energiaa edullisesti ja luotettavasti Energia on yhteiskunnan toiminnan

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Jäävuoremme sulavat. Voimmeko rakentajana vaikuttaa?

Jäävuoremme sulavat. Voimmeko rakentajana vaikuttaa? Jäävuoremme sulavat. Voimmeko rakentajana vaikuttaa? Tero Kiviniemi DI, Executive MBA Toimialajohtaja Suomen rakentamispalvelut 9.9.2010 1 Energia ja ympäristö Globaali megatrendi Kansainväliset ja EU-tasoiset

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050 Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2 Erikoistutkija Tiina Koljonen VTT Energiajärjestelmät Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti 6.3.29,

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Rakennusten energiaseminaari, Finlandia-talo 20.9.2016 Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Markku Ollikainen Professori, Helsingin yliopisto Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastosopimuksen

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Mallinnuksen lähtöoletukset

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia 17.2.2010 Helen tänään Jarmo Karjalainen 1 EU:n tavoite sähkömarkkinoiden kehittymisestä Harmonisoitujen alueellisten markkinoiden kautta...... yhtenäiseen eurooppalaiseen markkina-alueeseen Pohjola Brittein

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

Energiamurros. Nyt! Yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksiä energia-alan kehityksestä. Pohjolan Voima

Energiamurros. Nyt! Yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksiä energia-alan kehityksestä. Pohjolan Voima Energiamurros. Nyt! Yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksiä energia-alan kehityksestä Pohjolan Voima 29.3.2016 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Pohjolan Voiman toimeksiannosta strukturoidun

Lisätiedot

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Muut uusiutuvat energianlähteet Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Uusiutuvien energianlähteiden jakautuminen Suomessa 2011 Aurinkoenergia; 0,02 % Tuulivoima; 0,4 % Vesivoima; 11 % Metsäteollisuuden

Lisätiedot

Päästökaupan toimintaperiaate

Päästökaupan toimintaperiaate EU:n päästökauppa Päästökaupan toimintaperiaate Kannustaa vähentämään fossiilisen energian tuotantoa ja käyttöä siten, että hiilidioksidipäästöille luodaan hintalappu. Päästöoikeuden hinta muodostuu markkinaehtoisesti

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

ENERGIANKÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA 2013

ENERGIANKÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA 2013 ENERGIANKÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA 2013 Asko Vuorinen 2013 Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Copyright 2013 Lokinrinne 8 A 25 02320 Espoo www.ekoenergo.fi. Kaikki oikeudet pidätetään. ISBN 978-952-67057-5-0 (PDF)

Lisätiedot

Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa

Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa Tietoisku Strategisen tutkimuksen neuvoston Rakkaudesta tieteeseen tilaisuudessa, Helsinki/Musiikkitalo EL-TRAN & WINLAND 14.2.2017 Profs. Pami Aalto &

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Tampereen tulevaisuusfoorumi 9.2.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

Solnet Green Energy Oy

Solnet Green Energy Oy Solnet Green Energy Oy Solnet Green Energy Oy - Avainlukuja Vuonna 2014 perustettu Suomalainen pk-yritys Liikevaihto ensimmäisenä vuotena 184 K Liikevaihto toisena vuotena 2,5 M Henkilöstö 6 Vuoden 2016

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

Asumisen ympäristövaikutukset

Asumisen ympäristövaikutukset 1 Asumisen ympäristövaikutukset Energiankulutus: lämmitys, sähkö ja lämmin vesi Veden kulutus Ostostavat ja hankinnat Rakentaminen, remontointi ja kunnossapito Jätehuolto: lajittelu ja kompostointi 2 Energiankulutus

Lisätiedot

Asia Komission tiedonanto lämmitystä ja jäähdytystä koskevasta EU:n strategiasta

Asia Komission tiedonanto lämmitystä ja jäähdytystä koskevasta EU:n strategiasta Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM2016-00131 EOS Puhakka Pentti(TEM) 17.03.2016 Asia Komission tiedonanto lämmitystä ja jäähdytystä koskevasta EU:n strategiasta Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe

Lisätiedot

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus 10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus Wulff merkittävä toimistomaailman toimija Pohjoismaissa ö 1 Wulff-Yhtiöt lukuina ö 2 Wulff-Yhtiöt Oyj liikevaihdon jakautuminen vuonna 2010

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Valtavalo Oy. LED-valoputkilla energiatehokkuutta, ilmastonmuutoksen hillitsemista ja kansainvälistä businestä

Valtavalo Oy. LED-valoputkilla energiatehokkuutta, ilmastonmuutoksen hillitsemista ja kansainvälistä businestä Valtavalo Oy LED-valoputkilla energiatehokkuutta, ilmastonmuutoksen hillitsemista ja kansainvälistä businestä Ilmastonmuutoksesta liiketoimintaa 17.2.2016 TkT Simo Makkonen Hallituksen puheenjohtaja, Valtavalo

Lisätiedot

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Juho Erkheikki Talousviestintä- ja sijoittajasuhdepäällikkö Sijoitus Invest 2015 11.11.2015 Ahlstrom tänään Korkealaatuisia kuitupohjaisia materiaaleja valmistava

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj Korjausliike kestävään talouteen Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja 1Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 2 KIERRÄTYS JA HYÖDYNTÄMINEN:

Lisätiedot

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd 18 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 19 Putkiremontti voidaan nykyisin TOTEUTTAA useilla eri tavoilla. Yleisimmät näistä ovat perinteinen putkiremontti, sukitus ja pinnoitus tai edellisten yhdistelmä.

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista

Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista Koneyrittäjät ja MTK Tiedotustilaisuus Selvityksen taustaa Aula Research Oy toteutti suomalaisten kuntavaikuttajien parissa kyselyn kuntien ja kaupunkien

Lisätiedot

RTK-Palvelu Oy on Suomen johtavia kiinteistöpalvelualan yrityksiä.

RTK-Palvelu Oy on Suomen johtavia kiinteistöpalvelualan yrityksiä. KIITOS RTK-Palvelu Oy on Suomen johtavia kiinteistöpalvelualan yrityksiä. Konsernimme liikevaihto on n. 114 milj. euroa ja palveluksessamme työskentelee maanlaajuisesti yli 3500 alamme ammattilaista. Olemme

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä Kantaverkkoyhtiöstä energiapolitiikan käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän kehittäminen Luotettava

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Finnairin strategia toiminut Aasian liikenteessä miljoonan matkustajan kasvu Aasian strategian myötä 2001 visio Pohjolan paras, eturivin eurooppalainen

Lisätiedot

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Jukka Moisio, toimitusjohtaja Jari Mäntylä, talousjohtaja Helsingissä 28.4.2006 1 Liikevaihto kasvoi 10,6 % ja myyntimäärät 3,6 %* ) Taloudellinen kehitys Q1/2006

Lisätiedot

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille SUOMEN ELFI OY KANNANOTTO Antti Koskelainen 1 (5) 1.8.2007 Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille 1. Pohjoismainen sähkö

Lisätiedot