Herttoniemenrannan ala-asteen kiusaamista ehkäisevä toimintamalli

Transkriptio

1 Herttoniemenrannan ala-asteen kiusaamista ehkäisevä toimintamalli 2017

2 1 Sisällys 1. Kaikkien koulu 1.1 Yhteistoiminta Työskentely ryhmässä tai luokassa Yhteistyö vanhempien kanssa 1.2 Toimenpiteen kiusaamistapauksissa Koulukiusaamisen määritteleminen Kiusaamistilanteen selvittely Kiusaamisen jälkihoito 2. Tasa-arvoinen koulu 2.1 Mitä tasa-arvolla tarkoitetaan? Käytännön toimet Toiminta ongelmatilanteissa 3. Väkivallaton koulu 3.1 Väkivaltaiseen käyttäytymiseen puuttuminen

3 1. Kaikkien koulu Yhteistoiminta Herttoniemenrannan ala-aste on kaikkien koulu, jossa jokaisella on oikeus turvalliseen oppimiseen. Kaikessa toiminnassa painotetaan yhdessä toimimista ja toisten kunnioittamista. Koulun oppilaat toimivat yhdessä kukin kykyjensä ja taitojensa mukaan. Turvallisuus kouluyhteisössä on kaiken toiminnan perusta. Kaikkien koulun aikuisten tehtävä on puuttua, jos jotakin kohdellaan huonosti. Aikuisilta vaaditaan herkkyyttä ja jämäkkyyttä sosiaalisten pulmien havaitsemiseen ja niihin puuttumiseen. Kouluyhteisössä käydään vuosittain keskustelua aiheen tiimoilta ja päivitetään toimintamalleja sosiaalisten taitojen kehittämiseksi ja kiusaamisen ja syrjinnän ehkäisemiseksi. Jokaisella opettajalla on vastuu paitsi opetusryhmänsä opetuksesta, myös oppimisympäristön sosiaalisesta turvallisuudesta. Oppilaat osallistetaan turvallisen oppimisympäristön luomiseen käymällä keskusteluja arvoista ja säännöistä. Sosiaalisia taitoja kehitetään suunnitelmallisesti kaikilla luokka-asteilla. Koulun ja luokan säännöt käydään vuosittain läpi ja oppilailla on mahdollisuus osallistua niiden luomiseen. Säännöt ovat näkyvillä yhdessä sovitussa paikassa. Tärkeintä on kouluyhteisön ilmapiiri, jossa jokainen voi tuntea olevansa hyväksytty ja tulevansa kuulluksi. Hyvät vuorovaikutussuhteet ovat välttämättömät ja niiden syntymiseksi käytetään aikaa ja monipuolisia menetelmiä Työskentely ryhmässä tai luokassa Aikuisten malli toisiin suhtautumisessa, toisten kohtelussa ja toisille puhumisessa toimii oppilaille esimerkkinä. Erityisesti koulussa työskentelevien aikuisten on siis oltava tietoisia omasta käytöksestään kaikissa tilanteissa. Myös opettajan ja muiden koulun aikuisten rohkeus ja jämäkkyys kiusaamiseen tai väkivaltaan puuttumisessa osoittaa yhteisölle asian painoarvon. Myöskään aikuisten yhteisössä ei saa hyväksyä kiusaamista tai asiatonta käytöstä ketään kohtaan. Luokassa luodaan säännöt ja toimintatavat, jotka luovat pohjaa kaveruudelle ja luottamukselle. Opettaja ohjaa ryhmätyö- ja parityötilanteissa toimintaa siten, että se ohjaa kaikkia tulemaan toimeen toistensa kanssa ja arvostamaan erilaisia tapoja ja mielipiteitä. Luokka luo yhdessä säännöt, joihin sitoudutaan. Opettaja on aina ryhmän johtaja, jolla on vastuu sääntöjen noudattamisesta ja luokan toimintatavoista. Luokan yhteistoiminta; opintoretket ja yhteiset projektit, vahvistavat luokan yhteisöllisyyttä. Kiusaamisen ennaltaehkäisystä puhutaan säännöllisesti lasten kanssa luokissa. Oppilaiden kanssa käydään käytännön toimintamalleja, miten toimia, jos havaitsee kiusaamista tai on sen osapuolena. Luokanopettajan lisäksi Herttoniemenrannan ala-asteella koulukuraattori tai koulupsykologi keskustelee kaikkien kolmansien ja tarvittaessa muiden luokkien kanssa koulukiusaamisesta ja samalla lapsille annetaan tilaisuus kertoa omista havainnoistaan. Tärkeätä on tunnistaa, että kiusaaminen on ryhmäilmiö. Kiusaajien ja kiusattujen lisäksi ryhmästä löytyvät usein kiusaamistilanteissa kiusaajan apurit ja vahvistajat, ulkopuoliset ja kiusatun puolustajat.

4 Yhteistyö vanhempien kanssa Vanhempien keskinäiset tapaamiset ja yhteinen toiminta heijastuu myös lasten keskinäiseen vuorovaikutukseen. Tutustumalla lastensa luokkatovereihin ja heidän vanhempiinsa, perheet voivat paremmin auttaa lastaan ystävyyssuhteiden muodostumisessa. Koko koulun tasolla tai luokkatasolla järjestetty lasten ja vanhempien yhteinen toiminta lisää myönteistä ilmapiiriä koulussa. Herttoniemenrannan ala-asteella toimii vanhempain- yhdistys, joka on ollut mukana järjestämässä yhteisiä tapahtumia niin vanhemmille kuin oppilaille. Koulun juhlat ovat myös yhdistäviä tilaisuuksia. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää arvojen ja tapojen välittäjänä. Kodin ja koulun yhteistyökäytänteet toimivat myös oppilaille mallina vuorovaikutuksesta. Huoltajien rooli on erittäin tärkeä. Huoltajilta tarvitaan luottamusta hoitaa koulussa tapahtuneita asioita. Vanhempien rooli kiusaamisen havaitsijoina ja tiedon tuojina kouluun on keskeinen. Huoltajilla on velvollisuus sitoutua yhteisiin toimintamalleihin ja toimia hyvässä vuorovaikutuksessa niissäkin tapauksissa, joissa oma lapsi on ollut kiusaajan roolissa. 1.2 Toimenpiteen kiusaamistapauksissa Koulukiusaamisen määritteleminen Kiusaamisen määritelmä: Kiusaamista on, kun yhdelle ja samalle oppilaalle aiheutetaan toistuvasti ja tahallaan pahaa mieltä. Tekijöinä on joku tai jotkut, joita vastaan kiusatun on vaikea puolustautua. Kiusaaminen eroaa riitelystä ja aggressiivisesta käytöksestä siten, että se on 1. tahallista 2. toistuvaa 3. epäsuhtaista Kiusaaminen voi olla: fyysistä sanallista epäsuoraa poissulkevaa sosiaalisessa mediassa tai netissä tapahtuvaa

5 4 Oppilaita tuetaan sosiaalisissa taidoissa ja kaikilla oppilailla on tiedossaan toimintamalli tilanteessa, jossa joutuu itse kiusatuksi tai jossa näkee kiusaamista tapahtuvan. Henkilökunnalla on tiedossa toimintamallit kiusaamistapausten selvittämiseksi. Kaikenlainen kiusaaminen on kielletty ja siihen puututaan aina. Oppilaiden toimintamalli: 1. Toimi ystävällisesti ja väkivallattomasti. 2. Jos joku kohtelee sinua väärin, sano se hänelle. Vältä syyttävää sävyä tai vihaista ääntä. 3. Anna toiselle tilaisuus muuttaa käytöstään. 4. Mikäli käytös jatkuu, kerro aikuiselle (esim. välituntivalvoja tai oma opettaja). 5. Ole rehellinen ja pohdi myös omaa käytöstäsi. 6. Mikäli sinua kiusataan tai vähätellään jatkuvasti tai mikäli joudut pelkäämään, kerro heti omalle opettajalle tai muulle koulun aikuiselle asiasta. 7. Luota siihen, että aikuiset auttavat sinua ja tilanne saadaan muuttumaan! 8. Mikäli olet itse syyllistynyt kiusaamiseen, muuta toimintatapaasi. 9. Pyydä anteeksi siltä, jota olet kiusannut. 10. Muuta käytöstäsi ja ota huomioon, että kiusatun on vaikea uskoa sinun muuttuneen hetkessä. jatka silti sitkeästi sen osoittamista, ettet jatka kiusaamista! 11. Muista, ettet ole pysyvästi kiusaaja, vaikka toimitkin virheellisesti aiemmin. Kaikki tekevät joskus virheitä! Tärkeintä on, että niistä oppii ja muuttaa toimintaansa. 12. Jos havaitset kisaamista, puutu asiaan tai kerro aikuiselle. 13. Älä mene mukaan kiusaamiseen. 14. Ole kiltti kiusatulle äläkä jätä kiusattua yksin Kiusaamistilanteen selvittely Tärkeää on aluksi selvittää, mitä on tapahtunut. Jos kyseessä on riitatilanne tai yksittäinen tapahtuma, kantaa opettaja päävastuun asian selvittämisestä ja jälkiseuraamuksista. Tarvittaessa kuraattori toimii opettajan tukena. Mikäli kuitenkin on kyse kiusaamisesta, voi asia siirtyä myös selvittelytiimille. Olipa kyse yksittäistapauksesta tai laajemmasta kiusaamistapauksesta, on kaikilla asianosaisilla mahdollisuus oman kantansa esittämiseen. Kaikissa tilanteissa tuodaan selkeästi esille, että mikään selitys ei oikeuta kuitenkaan kiusaamista tai väkivaltaa. Lievemmissä kiusaamistapauksissa luokanopettaja tai muu kiusaamisen tietoonsa saanut koulun aikuinen kuulee kaikkia osapuolia, kuitenkin kiusattua ensin. Mahdollisuuksien mukaan näkökannat kirjataan ja luetaan oppilaille, jolloin voidaan todentaa, että asia on ymmärretty oikein ja että kaikkia on kuultu. Aikuinen tekee selväksi, että tuomitsee kaiken kiusaamisen. Oppilaille annetaan keinoja selvitä tulevaisuudessa vastaavista tilanteista tai konflikteista rakentavammalla tavalla. Lisäksi sovitaan seurannasta. Harkinnan mukaan opettaja voi antaa teosta seuraamuksen, mutta oleellista ei ole rangaistus vaan toiminnan muuttaminen paremmaksi. Rangaistuksista tiedotetaan aina kotiin.

6 Vakavimmissa tai pitkään jatkuneissa kiusaamistapauksissa konsultoidaan kuraattoria ja koulun selvittelytiimiä. 5 Mikäli asia ei selviä koulun keinoin, voidaan sitä selvittää yhteistyössä poliisin kanssa Kiusaamisen jälkihoito Kiusatulle pitkään jatkunut kiusaaminen saattaa olla traumaattinen kokemus tai uhka itsetunnon kehittymiselle. Oppilaalle esim. hänen inhimillisiin ominaisuuksiinsa kohdistuva pilkanteko ja nöyryyttäminen voi olla haavoittava kokemus. Kiusattu tarvitsee itsetunnon vahvistamiseen aikuisten ja oppilastovereiden tukea. Oppilashuollossa on kussakin tapauksessa erikseen harkittava, miten kiusattua oppilasta tuetaan. 2. Tasa-arvoinen koulu 2.1. Mitä tasa-arvolla tarkoitetaan? Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän seikan vuoksi. Koululla on erillinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Syrjintä voi olla välitöntä tai välillistä. Välitön syrjintä ilmenee aktiivisena toimintana kuten haukkumisena, kiusaamisena ja uhkailuna tai fyysisenä aggressiona kuten lyömisenä, hakkaamisena ja tönimisenä. Välillinen syrjintä voi tapahtua oppilaiden kesken sanallisena väheksyntänä kuten nimittelynä ja herjauksena, välttelynä tai huomiotta jättämisenä sekä leikeistä että peleistä eristämisenä. Rasismi voidaan määritellä ideologiaksi, jonka mukaan ihmiset muodostavat rodun tai kulttuurin perusteella jaoteltuja erilaisia ryhmiä. Ryhmät ovat hierarkisesti arvotettavissa, mikä oikeuttaa joidenkin ryhmien ja niihin kuuluvien yksittäisten ihmisten negatiivisen kohtelun. Rasismi ilmenee eri tavoin riippuen eri kulttuureissa historiasta, taloudesta, taustasta, kulttuurista ja muista tekijöistä. Sukupuolinen häirintä voi olla nimittelyä, vihjailevia ilmeitä ja eleitä tai tungettelevaa lähentelyä tai vaatimusta seksuaaliseen kanssakäymiseen. Syrjintää, rasismia tai sukupuolista häirintää voi tapahtua myös netissä tai sosiaalisessa mediassa Käytännön toimet Helsingin kouluissa arvoperustana on suomalaisen ja jokaisen oman kulttuuritaustan arvostaminen ja kulttuurien välisten vuorovaikutuksen edistäminen. Minkäänlaista väkivaltaa, syrjintää tai rasismia ei sallita. Kuten koulukiusaamisessa myös syrjinnässä on kysymys siitä, kuinka koko kouluyhteisön toimintakulttuurissa näkyy tasa-arvoa edistävä toiminta. Koulun ja ympäristön yleisellä

7 ilmapiirillä on merkittävä vaikutus oppilaiden suhtautumiseen erilaisuutta kohtaan. Yhtenä mallina oppilaille toimivat koulun aikuiset. Kun aikuiset tekevät hyvää yhteistyötä koulussa, sen myönteiset vaikutukset leviävät myös oppilaiden keskuuteen. Tasa-arvoa koulussa edistää parhaiten se, että oppilaat toimivat yhdessä. Koulussa kerrotaan niin suomalaisesta kulttuurista kuin muiden maiden kulttuureista. Vanhempien välinen yhteistyö tasa-arvon edistämisessä on tärkeää. Tärkeitä ovat yhteiset tapahtumat. Syrjintätilanteisiin puututaan samoin kuin kiusaamisen selvittelyssä. Yhdenvertaisuuden turvaamiseksi on syytä tarvittaessa käyttää tulkkia neuvotteluissa vanhempien kanssa Toiminta ongelmatilanteissa Koulun toimintakulttuuri on yhteydessä siihen, miten oppilaat suhtautuvat toisiinsa. Kun koulussa korostetaan toisen kunnioittamista ja loukkaamattomuutta ja puututaan tehokkaasti, sukupuolista häirintää voidaan tehokkaasti ehkäistä. Oppilaille on tärkeää heidän ikätasonsa mukaan puhua vuosittain fyysisestä koskemattomuudesta ja siitä, miten tunnistaa sukupuolisen häirinnän ja toimintamalleista sellaisessa tapauksessa. 3. Väkivallaton koulu Koulussa kaikilla on oikeus fyysiseen koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Opettajan rooli opetusryhmänsä turvallisuuden takaajana on keskeinen ja opettajan velvollisuus on pyytää apua ja tuoda asia oppilashuoltoryhmän tietoon, mikäli hänellä on syytä epäillä oppilasryhmän turvallisuuden puolesta Väkivaltaiseen käyttäytymiseen puuttuminen Väkivaltainen käyttäytyminen ja sillä uhkaaminen on kaikissa tilanteissa tuomittavaa ja kiellettyä ja siihen puututaan aina. Väkivaltaisesta käytöksestä seuraa aina vähintään puhuttelu, mutta myös jälki-istunto, varoitus tai jopa määräaikainen koulusta erottaminen ovat mahdollisia toimenpiteitä väkivaltaisen käytöksen johdosta. Mikäli väkivalta kohdistuu koulun henkilökuntaan, tulee siitä aina tehdä merkintä työsuojelupakkiin. Vakavissa väkivaltatapauksissa tulee asiasta tehdä rikosilmoitus. Huoltajia on informoitava aina asiasta sekä oppilaan ollessa uhri tai tekijä. Vakavissa tapauksissa on informoitava luokan tai oppilasryhmän huoltajia, jotka ovat nähneet tapauksen tai olleet siihen jollain tapaa osallisia. Mikäli luokassa tai kouluyhteisössä tapahtuu vakava väkivaltatilanne, aiheuttaa se aina turvattomuutta yhteisössä. Asian jälkikäsittely pohditaan moniammatillisesti oppilashuoltoryhmässä. Välittömään väkivalta- tai uhkatilanteeseen puuttumisesta on annettu tarkemmat ohjeet kriisisuunnitelmassa sekä väkivallan kohtaamisen mallissa.