PK-yritysten energiaopas

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PK-yritysten energiaopas"

Transkriptio

1 PK-yritysten energiaopas 2003

2 Kauppa- ja teollisuusministeriö Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto TT ISBN PK-yritysten energiaopas

3 Esipuhe Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton (TT) kokoama opas antaa perustiedot PK-yrityksille energia-asioiden käsittelemiseksi ja vinkkejä seikkaperäisemmän tiedon lähteille tai asiaa hoitaviin organisaatioihin. Oppaan tarkoituksena on toimia PK-yritysten energiakäsikirjana, on sitten kysymys sähkön tai lämmön hankinnasta, energian säästöstä, energiaverotuksesta tai energiaan liittyvistä valtiontuista. Oppaan laatimiseen osallistuivat seuraavat asiantuntijat: Peter Fabritius, Pertti Kosunen, Petri Lonka ja Olavi Raunio Electrowatt- Ekono Oy:stä (sähkön ja lämmön hankinta), Pertti Koski Motiva Oy:stä ja Jouni Punnonen TT:stä (energian säästö), Pertti Salminen TT:stä (energiaverotus), Riitta Larnimaa TT:stä (päästökauppa) sekä Heikki Väisänen ja Mika Anttonen kauppa- ja teollisuusministeriöstä (energiatuet). Toimitustyön suoritti toimittaja Anna-Maria Lyytinen. Oppaan laatimista ohjasivat Pentti Puhakka kauppa- ja teollisuusministeriöstä, Pertti Koski Motiva Oy:stä sekä Pertti Salminen ja Jouni Punnonen Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitosta. Lausumme lämpimät kiitokset kaikille oppaan tekoon osallistuneille sekä kauppa- ja teollisuusministeriölle rahallisesta tuesta, joka mahdollisti oppaan tekemisen. Helsingissä syyskuussa 2003 Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto 3

4 Sisällysluettelo Esipuhe... 3 Johdanto Sähkön hankinta Sähköenergian hinta Sähkön siirtohinnat Sähköstä maksettavat verot ja huoltovarmuusmaksut Pohjoismaiset sähkömarkkinat Sähköpörssi Sähköpörssin fyysiset markkinat Sähköpörssin johdannaismarkkina Sähköpörssissä käytävään kauppaan liittyvät maksut ja vakuudet Kahdenkeskinen sähkökauppa (OTC-markkinat) Sähkön hankinnan kilpailuttaminen Miten yksittäinen sähkön pienkäyttäjä kilpailuttaa sähköenergiansa? Kilpailuttaminen kun tarvitaan tuntitehomittaus Sähkön käytön selvittäminen Tarjousten pyytäminen Tarjousten vertailu Vanhojen sopimusten irtisanominen PK-teollisuuden kulutusprofiilit Sähkön toimitusvelvollisuus Sähkön hinnan määräytyminen toimitusvelvollisuuden piirissä Palaamismahdollisuudet kilpailun piiristä toimitusvelvollisuuden piiriin Sähkön ostosopimusten pituudet ja riskit Lämmön hankinta Ulkopuolinen toimittaja vai oma kattila? Lämmön hinnan muodostuminen Investointiprojektin tyypillinen kesto ja vaiheet Tietoa polttoaineista Lämmön tuotannon polttoaineet Polttoaineiden hinnat Polttoaineiden verot ja maksut alkaen Kaukolämpö Sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonta Energiansäästö Energiaa voi säästää kaikessa yritystoiminnassa Suunnittelu- ja uudistamisvaiheissa tehdään energiatehokkuuden perusratkaisut Käytön aikaisen energiatehokkuuden ylläpito ja parantaminen PK-yritysten energiaopas

5 3.2.1 Energian käytön hallinta ja kustannustietous Energian kulutuksen ja energiatehokkuuden arviointi ja seuranta Energian käytön tehostaminen yrityksissä Energiakatselmustoiminta Yritysesimerkkejä säästömahdollisuuksista ja energiakatselmusten annista Energiansäästötoimenpiteiden toteuttaminen Ulkoista energiansäästö asiantuntijalle Energiansäästösopimus luo raamit yritysten energiansäästön toteutukselle Mitä säästösopimus käytännössä yritykselle merkitsee? Energiaverotus ja päästökauppa Energiaverot ja niiden merkitys vuonna Sähkön verotus Kuka on sähköverovelvollinen? Veroluokan II veroon oikeutettu sähkö Sähköverotuet Polttoaineiden verotus Kuka on verovelvollinen? Veron määräytymisperusteet lämmön tuotannossa Polttoturpeen verotus Energiaintensiivisen teollisuuden veronpalautus Päästökauppa Päästökauppadirektiivin keskeinen sisältö Päästökauppa käytännössä Kauppajärjestelmän vaikutukset PK-yritykselle Energiatuki ja tavanomaiset energiansäästöinvestoinnit Energiatuen käytöstä ja myöntämisperusteista käytännössä Ensimmäinen seulonta Toinen seulonta - arviointi takaisinmaksuajan perusteella Energiansäästöinvestointi Tuotannollinen tai muu investointi Investoinnit ns. harmaalla alueella Energiatuen rajaaminen tiettyyn osaan laajempaa investointi- tai peruskorjaushanketta Hyvän tukihakemuksen laatimisesta Lisätietoja Sanasto Yhteystiedot Liitteet

6 6 PK-yritysten energiaopas

7 Johdanto Energian saatavuus kilpailukykyiseen hintaan on tärkeää niin pienille kuin suurillekin yrityksille. Varsinkin sähkömarkkinoiden avautuminen on tuonut uusia haasteita kaikille sähkön käyttäjille. Sähkömarkkinat avattiin kilpailulle asteittain vuodesta 1995 lähtien. Alkuvuodet sähkön markkinahinta pysyi maltillisella tasolla. Vuoden 2002 lopulla sähkön markkinahinta kuitenkin kipusi nopeasti yli viisinkertaiseksi. Markkinahinnan nousu näkyi erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten sähkölaskuissa. TT:n kesällä 2003 tekemän selvityksen mukaan PK-yritysten keskimääräinen sähkön hinta kohosi 50 prosenttia aikaisempaan verrattuna. Ero halvimman ja kalleimman sähkön hinnan välillä oli viisinkertainen. Oikein ajoitetun ja hyvin toteutetun sähkösopimuksen tehneillä yrityksillä sähkön hinta pysyi edelleen kohtuullisena. Toisin oli tilanne niissä PK-yrityksissä, joilla oli tarve uusia sähkösopimus vanhan sopimuksen voimassaolon umpeutuessa. Useat yritykset alkoivat selvittää entistä tarkemmin sähkön hankintaan liittyviä yksityiskohtia. Yhteydenottojen määrä etujärjestöihin ja ministeriöihin lisääntyi moninkertaiseksi aikaisempaan maltillisen hintatason aikaan verrattuna. Kuinka pitkä sopimus kannattaa tehdä? Kenen kanssa sopimus kannattaa tehdä? Mitä tarkoittaa sähkön hintavaihteluilta suojautuminen? Mitä tarkoittaa sähkön toimitusvelvollisuus? Mistä saa apua sähkösopimusten teossa? Onko mahdollista tehdä yhteishankintoja? Eikö sähkön hinnoitteluun voi valtiovallan toimesta puuttua? Jne. Yritysten kysymykset eivät liittyneet pelkästään sähkön hankintaan. Sähkön ohella energiakustannuksia yrityksille aiheutuu myös lämmön hankinnasta. Keskeisiä kysymyksiä yritysnäkökulmasta ovat: Kannattaako lämpö hankkia ulkopuoliselta toimittajalta vai tuottaa itse? Jos itse, niin minkälaisella polttoaineella? Minkälainen on öljyn ja muiden mahdollisten lämmön tuotannon polttoaineiden hintakehitys? Puupolttoaineeseen kehotetaan panostamaan. Riittääkö puuta poltettavaksi kaikille halukkaille? Kannattaako oma sähkön tuotanto? 7

8 Kohonneet energiakustannukset ovat lisänneet kiinnostusta myös sähkön ja lämmön säästöön ja tätä kautta energialaskun pienentämiseen. Miten saadaan selville energian säästömahdollisuudet? Mitkä ovat investointeja vaativien säästötoimien kustannukset ja kannattavuus? Onko mahdollista saada valtiolta tukea energian säästöselvityksiin ja mahdollisesti myös säästöinvestointeihin? Ketkä ovat päteviä konsultteja tekemään säästöselvityksiä? Suomessa on tehdaspolttoaineita ja sähköä verotettu vuodesta 1990 alkaen. Energiaverot ovat tasaiseen tahtiin nousseet, joskin viime vuosina nousuvauhti on hidastunut. Lämmön tuotannon polttoainevalinnoissa kannattaa ottaa huomioon eri polttoaineiden verorasitus, ja se tosiasia että ilmeisesti jatkossa päästöttömien energialähteiden kilpailukyky fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna jatkuvasti kasvaa. Mitkä ovat eri polttoaineiden verot? Kuinka sähköä verotetaan? Olenko ja milloin verovelvollinen? Yrityksen kannattaa huolehtia siitä, että se ei maksa liikaa energiaveroja. Onko varmasti kaikki mahdolliset energiaverotuet haettu? Voinko saada veronpalautusta? Maksanko sähkön tuotannon polttoaineista veroa? Maksanko teollisuuden alempaa sähköveroa varmasti kaikesta sähköstä, mikä on siihen oikeutettu? Ilmastonmuutoksen torjunnan yhtenä keinona EU:ssa ollaan käynnistämässä päästökauppaa. Ketä päästökauppa koskee? Miten päästökauppa toteutetaan? Päästökauppa tulee jatkossa vaikuttamaan sähkön ja lämmön hintaan, mutta kuinka paljon? Voiko PK-yrityskin joutua tai päästä päästökaupan piiriin? Eduskunnan edellyttämien ja kauppa- ja teollisuusministeriön valmistelemien uusiutuvien energialähteiden ja energiansäästön edistämisohjelmien mukaan lähivuosina uusiutuviin energialähteisiin ja energiansäästöön kohdennettuja investointi- ja muita tukia kasvatetaan tasaisesti valtion talousarviossa. Minkälaisiin hankkeisiin tukia voi hakea? Kuinka paljon tukea voi saada? Mistä ja koska tukea pitää hakea? Etujärjestöissä ja ministeriöissä on perinteisesti energia-asioissa oltu yhteydessä lähinnä energiavaltaiseen prosessiteollisuuteen ja energiateollisuuteen. PK-sektorin ongelmat ovat usein jääneet vähemmälle huomiolle. Toisaalta PK-yritykset ovat osoittaneet varsin vähän mielenkiintoa energiakysymyksiin. Usein yrityksessä ei tiedetä edes vuotuisen energialaskun suuruusluokkaa, puhumattakaan että olisi panostettu energialaskun pienentämiseen. Viime vuosina nopeasti muuttunut energian hankinnan toimintaympäristö, ja etenkin nopeasti noussut sähkön hinta on kuitenkin herättänyt PK-yrityksissä paljon kysymyksiä, joista edellä on mainittu vain pieni osa niistä. Nimenomaan PK-yrityksille suunnatun energiaoppaan tarve oli ilmeinen. Tavoite on, että opas vastaa mahdollisimman moneen PK-yritystä kiinnostavaan energia hankinnan kysymykseen. Lisäksi oppaaseen on liitetty varsin kattava lista niiden organisaatioiden yhteystiedoista, joista saa vastauksia mahdollisiin avoimiin kysymyksiin. 8 PK-yritysten energiaopas

9 1 Sähkön hankinta Sähkön hinta koostuu sähköenergiasta, sähkönsiirrosta sekä erilaisista veroista ja maksuista. Suomessa sähkömarkkinat ovat avoimet vapaalle kilpailulle. Kilpailu koskee kuitenkin vain sähköenergian osuutta. Sähkönsiirto on yhä sähkömarkkinalain säätämä monopoli oman alueen verkonhaltijalle. Sitä ei voi kilpailuttaa. Sähkön siirtokustannusten kohtuullisuutta valvoo Energiamarkkinavirasto. Sähköenergian kilpailuttaminen vaatii tietämystä energiamarkkinoiden mekanismeista. Pörssissä käytävä sähkökauppa vaikuttaa sähkön hintaan, vaikka sopimukset tehtäisiinkin kahden välisinä suoraan sähköntoimittajan kanssa. Luvussa 1 kerrotaan sähkömarkkinoista ja annetaan käytännön vinkkejä siihen, mitä kannattaa ottaa huomioon sähkötarjouksia pyydettäessä ja arvioitaessa. Kilpailuttamisella sähkönkuluttajat saattavat yltää merkittäviin kustannussäästöihin. Tarvittaessa tarjouspyyntöjen tekemiseen ja arvioimiseen kannattaa käyttää ammattilaisten apua. 9

10 1 Sähkön hankinta Sähkön toimitus jaetaan kahteen eri tuotteeseen, sähköenergiaan ja sähkönsiirtoon. Sähköenergian voi hankkia kilpailutettuna vapailta sähkömarkkinoilta. Siirtopalvelu sen sijaan on paikallisen jakeluverkonhaltijan luonnollinen monopoli. Asiakas ei voi ostaa siirtopalvelua muualta kuin paikalliselta jakeluverkonhaltijalta. Sähköenergian ja siirtopalvelun lisäksi sähköstä maksetaan valmisteveroa, huoltovarmuusmaksua ja arvonlisäveroa. Kuvissa 1.1 ja 1.2 on esitetty se, miten sähkön hinta yleensä jakautuu erikokoisilla sähkönkäyttäjillä sähkön hankinnan (energian), myynnin, siirtopalvelujen ja verojen kesken. 1.1 Sähköenergian hinta Perusta sähköenergian hinnalle syntyy vapailla sähkömarkkinoilla, missä hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan perusteella. Koska tarjonta on kilpailtua, kysyntätasoa vastaavat hinnat perustuvat lopulta sähkön tuotannon rajakustannuksiin vallitsevalla tuotantotasolla. Rajakustannukset koostuvat polttoainekustannuksista ja muista muuttuvista kustannuksista, jotka vaihtelevat eri tuotantotapojen välillä. Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla sähköenergian hintaan vaikuttaa merkittävästi tuotettavissa olevan vesivoiman määrä. Vesivoimatuotannon määrä vaihtelee vuosittain huomattavasti. Vesivoiman ollessa vähissä joudutaan sähkö tuottamaan kalliimmilla tuotantotavoilla, mikä näkyy markkinahinnoissa voimakkaasti (kuva 1.3). Kuva 1.1 Tyypillisen keskisuuren teollisuusasiakkaan (kulutus 2 GWh/vuosi, tehon tarve 500 kw) sähkön hinnan muodostuminen , yht. 7,53 snt/kwh. (lähde: Energiamarkkinavirasto) arvonlisävero 18 % sähkön hankinta 47 % (kilpailutettava osuus) sähköverot 8 % jakeluverkkosiirto 19 % alueverkkosiirto 3 % kantaverkkosiirto 4 % sähkön myynti 1% (kilpailutettava osuus) 10 PK-yritysten energiaopas

11 Kuva 1.2 Tyypillisen pienyritysasiakkaan (kulutus 150 MWh/vuosi, tehon tarve 75 kw) sähkön hinnan muodostuminen , yhteensä 7,83 snt/kwh. (lähde: Energiamarkkinavirasto) arvonlisävero 18 % sähkön hankinta 39 % (kilpailutettava osuus) sähköverot 6 % jakeluverkkosiirto 29 % alueverkkosiirto 3 % sähkön myynti 2% (kilpailutettava osuus) kantaverkkosiirto 3 % Kuva 1.3 Nord Poolin spot-hinta ja vesivarastojen poikkeama keskimääräisestä. (lähde: Finergy) hinta, /MWh 120 vesivarastojen poikkeama, TWh systeemihinta vesivarastot

12 Talven 2002/2003 sähkön hinnan nousu Talvella 2002/2003 tapahtunut sähkön hinnan nousu tuli monelle yllätyksenä. Vielä elokuun alussa 2002 vesivarastot olivat vuodenaikaan nähden normaalit. Loppusyksyn vähäisistä sateista johtuen vesivarastot vähenivät kuitenkin nopeasti. Talvesta tuli poikkeuksellisen pitkä ja kylmä, mikä lisäsi sähkön kulutusta. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta pörssisähkön hinta nousi. Vuoden 2002 sähkönhankinta Suomessa on esitetty viikkoenergioina kuvassa 1.4. Kuvasta nähdään, että loppuvuonna oma vesivoiman tuotanto ja sähkön nettotuonti vähenivät, mikä yhdessä lisääntyneen kulutuksen kanssa kasvatti kalliin lauhdesähkön osuutta ja nosti sähkön hintaa. Tammikuussa 2003 sähkön spot-hinta oli korkeimmillaan yli 10 senttiä/kwh. Pörssisähkön hinnan nousu siirtyi suurelta osin myös tariffihintoihin, jotka olivat tuolloin jo keskimäärin selvästi pörssihintaa alhaisemmat. Väliaikaisena pidettävä hinnan nousu näkyi myös tulevien vuosien toimitusta koskevien forward-sopimusten hinnan nousuna (kuva 1.9). Kulutuksen pienentyessä kevättä kohti sähkön hinta laski huomattavasti. Toukokuun lopussa spot-hinta oli laskenut jo noin 2 senttiin/kwh. Talvi 2002/2003 on hyvä esimerkki tarpeesta suojautua pörssisähkön hinnanvaihteluita vastaan ja myös siitä, millainen merkitys suojauksen aikahajautuksella voi olla. Sähkön hinnan ollessa poikkeuksellisen kannattaa yleensä vähentää suojaustasoa. Suojausta tulisi taas lisätä sähkön hinnan ollessa alhaalla. Sähkönhankintasopimuksien pituutta ja riskiä käsitellään lisää oppaan kappaleessa 1.9. Kuva 1.4 Sähkön hankinta Suomessa vuonna 2002, viikkoenergiat (lähde: Adato Energia Oy) GWh 2000 MW Nettotuonti Tavallinen lauhdevoima ym Yhteistuotanto Vesivoima Ydinvoima viikko 12 PK-yritysten energiaopas

13 1.2 Sähkön siirtohinnat Sähkön siirtopalvelu muodostuu sähkön siirrosta, mittarinluvusta ja taseselvityksestä. Sähkön siirto tarkoittaa sähkön tuomista sähköverkon kautta kuluttajalle. Mittarinluku tarkoittaa sähkömittarin lukemista. Taseselvityksellä tarkoitetaan eri sähkönmyyjien myymän sähköenergian määrän selvittämistä. Siirtopalvelun hinnasta käytetään myös nimitystä siirtohinta. Lisätietoa Energiamarkkinaviraston internet-sivuilta 1.3 Sähköstä maksettavat verot ja huoltovarmuusmaksut Sähköstä maksetaan erillistä sähkön valmisteveroa eli sähköveroa ja huoltovarmuusmaksua, joita molempia maksetaan kulutetun sähkön määrän mukaan. Sähköverkonhaltija laskuttaa sähköveron ja huoltovarmuusmaksun sähkön siirron laskutuksen yhteydessä. Sähkövero on porrastettu alempaan (II) ja korkeampaan (I) veroluokkaan. Teollisuudessa ja ammattimaisessa kasvihuoneviljelyssä käytetystä sähköstä suoritetaan alemman eli veroluokan II mukainen vero. Ylempää eli veroluokan I veroa suoritetaan sähköstä, joka käytetään esimerkiksi yksityistaloudessa, maaja metsätaloudessa, rakentamisessa, tukku- ja vähittäiskaupassa, majoitus- ja ravitsemustoiminnassa sekä yleensäkin palvelutoiminnassa. Veroluokkiin I ja II kuuluville toimijoille lankeavat verot on esitetty taulukossa 1.1. Energia- ja sähköveroista kerrotaan lisää luvussa 4. Taulukko 1.1 Sähkön hankintaan sisältyvät verot veroluokissa I ja II. (lähde: Laki sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta) Veroluokka Sähkövero, senttiä/kwh Huoltovarmuusmaksu, senttiä/kwh Arvonlisävero verottomasta hinnasta - sähköenergiasta - siirtopalvelusta - sähköverosta I 0,73 0, % II 0,44 0, % 13

14 1.4 Pohjoismaiset sähkömarkkinat Pohjoismaissa on vuodesta 1993 alkaen siirrytty vaiheittain kohti sähkön siirtoja markkinajärjestelmää, jossa sähköenergiaa voi ostaa ja myydä vapaasti kilpailluilla sähkömarkkinoilla. Vuonna 2003 yhtenäiseksi markkina-alueeksi katsotaan Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska. Sähkön siirtoyhteydet asettavat ajoittain kaupankäynnille rajoitteita, mutta periaatteessa sähkökauppa on alueella maantieteellisesti vapaata. Pohjoismaiset sähkömarkkinat voidaan jakaa sähköpörssissä käytävään kauppaan ja OTC-markkinoihin (Over the Counter). OTC-markkinoilla tarkoitetaan kaikkea pörssin ulkopuolella tapahtuvaa sähkön ostoa ja myyntiä. PK-teollisuus on perinteisesti hankkinut sähkönsä lähinnä kahdenkeskisin sopimuksin OTCmarkkinoilta. Sähkön käyttäjän on hyvä tietää perusasiat sähköpörssistä, sillä kaikkeen sähkökauppaan vaikuttaa pörssissä määräytyvä sähkön markkinahinta. Yleisen kehityksen myötä yhä pienempien yritysten kannattaa hankkia sähkönsä pörssistä sähkön hankintapalveluita (sähkösalkun hallintaa) tarjoavien yritysten kautta. 8 TWh 18 % 82 % Kuva 1.5 Sähkön tuotanto pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla (lähde: Nordel) Vesivoima 131 TWh 0,7 % 72 TWh 19 % Lämpöivoima Ydinvoima Tuuli ja geoterminen 61 % 30 % Nordel 392 TWh 99 % 6 % 20 % 37 TWh 12 % 40 % 50 % 23 % 55 % 88 % 143 TWh 1,6 % 14 PK-yritysten energiaopas

15 Kuva 1.6 Sähkön spot-hinnan vaihtelu Suomen hinta-alueella /MWh päivä ka. 1kk liukuva 12 kk liukuva PK-yrityksen osallistuminen kaupankäyntiin sähköpörssissä itsenäisenä täysjäsenenä on harvemmin kannattavaa kiinteiden maksujen ja vakuuksien suuruuden takia. Itsenäisesti spot-kaupankäyntiin osallistuvista yrityksistä pienimmät ovat noin 100 gigawattitunnin (GWh) sähkön kokonaiskäyttäjiä tai tuottajia. Esimerkiksi suuri saha tai vaneritehdas voi käyttää 100 GWh sähköä vuodessa. Pörssikaupankäynti on usein kiinteiden maksujen osalta selvästi halvempaa silloin, kun kaupat tehdään sähkön hankintapalveluita tarjoavan yrityksen kautta. Siihen, kannattaako sähkö tai sen johdannaisia ostaa pörssistä ja kannattaako se tehdä itse vai ostaa sähkön hankintapalveluita tarjoavan yrityksen kautta, vaikuttavat volyymin lisäksi monet tapauskohtaiset tekijät. Epävarmassa tilanteessa voi olla kannattavaa selvittää sopivin toimintatapa yhdessä konsultin kanssa. Pörssikaupan ydin on sähkön spot-kauppa, jossa sähkön hinta vaihtelee huomattavasti. Kuvassa 1.6 on esitetty Suomen aluehinta Koska sähköpörssi muodostaa perustan kaikille sähkön markkinahinnoille, hinnan vaihtelu heijastuu samalla OTC-markkinoihin. Hintavaihtelu on luonut tarpeen myös sähkön johdannaismarkkinoille. Lisätietoja sähköpörssistä tarjoaa Nord Pool. Yhteystiedot löytyvät osasta 8. 15

16 1.5 Sähköpörssi Sähköpörssi on kauppapaikka, jossa sähköä voi ostaa tai myydä kysynnän ja tarjonnan määräämään markkinahintaan. Kaupankäynti sähköpörssissä jakautuu fyysisiin ja finanssimarkkinoihin. Nord Pool Spot AS vastaa fyysisistä markkinoista ja Nord Pool ASA vastaa finanssimarkkinasta. Nord Pool Clearing AS tarjoaa selvityspalveluja kaikille pörssituotteille ja vakioiduille OTC-tuotteille Sähköpörssin fyysiset markkinat Fyysiset markkinat jakautuvat Elspot- ja Elbas-markkinoihin. Sähköpörssin perusta on sähkön Elspot-markkina, jossa käydään kauppaa fyysisestä sähköntoimituksesta seuraavalle päivälle. Elbas-markkina on jälkimarkkina Elspot-kaupalle. Elspot-markkina Elspot-markkinalla kaupankäynnin kohteena ovat seuraavan vuorokauden käyttötunnit CET (01-24 Suomen aikaa). Kaupankäynnin perusyksikkö on 0,1 megawattitunnin kiinteä sähkön toimitus yhden käyttötunnin aikana. Kaupankäyntiin osallistuvat osapuolet lähettävät kerran päivässä pörssiin nimettömät osto- ja myyntitarjoukset. Sähköpörssi yhdistää kaikki tarjoukset käyttötunneittain yhdeksi osto- ja yhdeksi myyntikäyräksi. Tämän jälkeen kaupankäyntijärjestelmä laskee jokaiselle tunnille osto- ja myyntikäyrien leikkauspisteen, joka on kysynnän ja tarjonnan tasapainopiste. Tasapainopisteestä saadaan jokaiselle käyttötunnille systeemihinta. Systeemihinta on sama kaikille markkinaosapuolille, niin myyjille kuin ostajillekin. Toisin sanoen myyjä saa myymästään sähköstä ja ostaja joutuu maksamaan ostamastaan sähköstä systeemihinnan verran. Poikkeuksen muodostaa tilanne, jossa siirtokapasiteetin rajallisuuden takia muodostuu erillisiä hinta-alueita. Tällöin sähkön hinta on kyseisen alueen toimijoille sama ja sitä kutsutaan aluehinnaksi. Kuva 1.7 Hinnan ja volyymin määräytyminen Elspot-markkinoilla hinta myyntitarjoukset systeemihinta ostotarjoukset Spot-kaupassa vaihdetun sähkön määrä tarjottu sähkön määrä 16 PK-yritysten energiaopas

17 Elbas-markkina Suomen ja Ruotsin alueella toimitettavalle sähkölle on kehitetty myös Elbasmarkkina, jossa pyritään kaupankäyntiin ajallisesti mahdollisimman lähellä sähkön fyysistä toimitusta Näin kysyntä ja tarjonta saadaan kohtaamaan tarkemmin nopeasti vaihtelevilla markkinoilla. Elbas-markkinalla kaupankäynnin kohteena on yhden megawattitunnin kiinteä sähkön toimitus tunneille, joille on olemassa jo Elspot-hinta. Kaupankäynti sulkeutuu tuntia ennen toimitustuntia. Elbas-markkinalla hinta kullekin tunnille määräytyy kuten arvopaperipörssissä, eli parhaat osto- ja myyntitarjoukset on nähtävissä nimettöminä. Kauppa syntyy, kun osto- ja myyntihinnat kohtaavat. Elbas-markkinalla toimii markkinatakaajia. Markkinatakaajat ovat tehneet Nord Poolin kanssa sopimuksen siitä, että markkinoilla on aina myynti- ja ostotarjouksia. Tämä järjestely takaa sen, ettei synny tilanteita, joissa toimija ei saisi ostettua tarvitsemaansa sähköä tai myytyä sähköään Sähköpörssin johdannaismarkkina Sähkön hinta spot-markkinalla voi vaihdella huomattavasti. Tarve hintariskin suojaamiseen on luonut kysynnän riskiä vähentäville finanssituotteille. Nord Poolin johdannaismarkkinalla käydään kauppaa sähkötermiineillä (futuurit ja forwardit) ja optiolla. Futuureilla voidaan suojata tulevaisuuden hintariskiä lyhyellä aikajaksolla. Forwardit ulottuvat pisimmillään neljän vuoden päähän kaupankäyntiajankohdasta. Tarkempaa tietoa johdannaisista löytyy Nord Poolin kotisivuilta Sähköpörssissä käytävään kauppaan liittyvät maksut ja vakuudet Kaupankäynti sähköpörssissä edellyttää liittymis- ja vuosimaksujen lisäksi myös kaupankäyntiin ja selvitykseen liittyvien maksujen suorittamista sekä vakuuksien asettamista. Kauppojen siirryttyä selvitykseen Nord Pool Clearingistä tulee kaupan vastapuoli asiakkaan suuntaan ja kauppojen vastapuoliriskin poistamiseksi se vaatii osapuolilta vakuudet. Maksut ja vakuudet ovat yleensä kymmeniä tuhansia euroja vuodessa. Maksut on eritelty liitteessä 2. Tarkempia tietoja maksuista saa NordPoolin kotisivuilta ja NordPool Clearingin kotisivulta clearing.nordpool.com 17

18 1.6 Kahdenkeskinen sähkökauppa (OTC-markkinat) Vuodesta 1997 asti jokainen sähkönkäyttäjä Suomessa on voinut hankkia sähkönsä vapailta markkinoilta. Sähköä ei tarvitse enää ostaa oman alueen sähköyhtiöltä kuten aikaisemmin, vaan kaikki sähkönkäyttäjät voivat vapaasti ostaa sähköenergiansa miltä hyvänsä sähkönmyyjältä. OTC-lyhenne on lähtöisin termistä Over The Counter ja sillä tarkoitetaan kaikkea pörssin ulkopuolella tapahtuvaa kaupankäyntiä. Kahdenväliset sopimukset ovat tärkeitä pienelle sähkön hankkijalle, jonka ei ole usein kannattavaa maksaa sähkön pörssikauppaan liittyviä maksuja ja palkata henkilökuntaa hoitamaan kaupankäyntiä. Vuonna 2002 Suomessa käytiin 20,4 prosenttia sähkön tukkukaupasta pörssissä. Loput tukkukaupasta toteutettiin kahdenkeskisin sopimuksin. Kahdenvälisillä sopimuksilla päästään yksilöllisiin toimitusratkaisuihin, mikä yksinkertaistaa PK-yrityksen sähkönhankintaa. Kahdenvälisiä sähkösopimuksia käsitellään lisää kappaleessa Sähkön hankinnan kilpailuttaminen Sähkön hankinnan kilpailuttaminen voi tuoda merkittäviä säästöjä, sillä toimitusvelvollisten sähköyhtiöiden julkisesti tarjoamissa tariffihinnoissa on kymmenien prosenttien hintaeroja. Sähkön hankinnan optimoinnilla on usein saavutettavissa merkittäviä säästöjä. Työssä on kuitenkin huomioitava monia eri tekijöitä, joiden hallinta vaatii erityistä asiantuntemusta. PK-yrityksen on harvoin kannattavaa perehtyä aiheeseen yksin. Edullisempi ja vaivattomampi tapa on käyttää konsulttia, jolla on tehtävään tarvittava tieto, työkalut ja kokemus. Konsultit tarjoavat palveluita sähkön toimittajien kilpailuttamisesta pitkän aikavälin sähkönhankintastrategioiden tekemiseen. Konsulttien lisäksi markkinoilla on myös muita riippumattomia osapuolia, jotka tarjoavat sähkön hankinnan hallintaa kokonaisuudessaan tai osittain. Yksittäinen yritys voi vallitsevassa sähkömarkkinajärjestelmässä hankkia kaikissa kulutuskohteissaan käyttämänsä sähköenergian yhdellä sopimuksella. Kulutuskohteiden ei tarvitse olla maantieteellisesti toistensa yhteydessä. Koko sähkön hankinta kannattaa siis pääsääntöisesti kilpailuttaa kerralla. Sähkön pienkäyttäjille, joiden pääsulake on korkeintaan 3 x 63 ampeeria ja tilausteho on korkeintaan 45 kilowattia, ei aiheudu kilpailuttamisesta lisäkustannuksia. Suuremmat sähkön käyttäjät tarvitsevat tuntitehot rekisteröivän mittauslaitteiston ostaessaan sähkön kilpailuttamalla. Kappaleessa käsitellään Energiamarkkinaviraston julkaisemia ohjeita sähkön hankinnan kilpailuttamisesta, kun käyttöpaikan tai käyttöpaikkojen pääsulakekoko on alle 3 x 63 ampeeria. Ohjeet on tehty tilanteeseen, jossa sähkö on kilpailuttamiseen asti hankittu paikalliselta sähköntoimittajalta toimitusvelvollisuuden (kts. kappale 1.8) mukaisella yleis- tai aikatariffisopimuksella. Tuntitehomittauksen vaativien toimitusten kilpailuttaminen on käsitelty kappaleessa PK-yritysten energiaopas

19 Tariffityypit Sekä sähköenergian että siirtopalvelun hinnat eli tariffit muodostuvat tavallisesti kahdesta osatekijästä: 1. kiinteästä perusmaksusta (esimerkiksi euroa/kk) 2. kulutetun energiamäärän mukaan määräytyvästä kulutusmaksusta (esimerkiksi senttiä/kwh) Eri yhtiöiden tariffeissa osatekijöiden välinen painotus voi vaihdella ja joillakin sähköyhtiöillä voi tariffeista jokin osatekijä puuttua. Sekä siirtopalvelulle että sähköenergialle on olemassa yleis-, aika- ja tehotariffeja. Tehotariffit soveltuvat parhaiten yritysten tai muiden suurempien asiakkaiden laskutukseen. Tariffit ovat vapaavalintaisia, eli asiakas voi valita tariffeista haluamansa. Lisäksi siirtopalvelulle ja sähköenergialle voi valita toisistaan riippumatta rakenteeltaan erilaiset tariffit. Yleistariffi eli yleissähkö soveltuu pienkuluttajalle (käytännössä alle kwh/vuosi). Yleissähkön maksut muodostuvat kiinteästä perusmaksusta (euroa/ kk) ja kulutusmaksusta (senttiä/kwh). Aikatariffeista yleisimmät ovat yösähkö ja kausisähkö. Aikatariffin maksut muodostuvat kiinteästä perusmaksusta (euroa/kk) ja kahdesta kulutusmaksusta (senttiä/kwh). Kulutusmaksujen hinnoittelussa käytetään joko päivä/yö -jaottelua (yösähkö) tai talviarkipäivä/muu aika -jaottelua (kausisähkö). Osalla sähköyhtiöistä on tuotevalikoimassaan vain yösähkö tai kausisähkö, mutta ei molempia. Sähkönkäyttäjä voi valita sähkönmyyjältä vain sellaisen tuotteen, joka löytyy myös paikallisen jakeluverkonhaltijan valikoimasta. Aikatariffeissa noudatetaan aina paikallisen jakeluverkonhaltijan aikavyöhykkeitä eli kellonaikamäärittelyitä. Tehotariffi soveltuu paljon sähköä käyttäville toimijoille. Tehotariffin maksut muodostuvat kiinteästä perusmaksusta (euroa/kk), kulutusmaksuista (senttiä/ kwh) ja tehomaksuista (euroa/kw, kk). (lisätietoa:www.energiamarkkinavirasto.fi) Ennen kilpailuttamista tulee selvittää seuraavat asiat: - Mitä sähköyhtiöitä halutaan kilpailuttaa? - Miten kilpailuttaminen tapahtuu? - Kuinka paljon kustannuksia kilpailuttaminen aiheuttaa? - Liittyykö kilpailuttamiseen mittarin vaihtaminen? - Kannattaisiko käyttää ulkopuolisia sähkönhankintapalveluita? - Mikä on oman sähkönkäytön rakenne? - Voiko omaa sähkön käyttöä muuttaa? - Mikä on nykyisen sopimuksen irtisanomisaika? - Milloin uusi sopimus halutaan alkavaksi? - Minkä pituinen sopimus halutaan? (kts. kappale 1.9) 19

20 1.7.1 Miten yksittäinen sähkön pienkäyttäjä kilpailuttaa sähköenergiansa? Ennen kilpailuttamista tehtävät selvitykset 1. Selvitetään onko kilpailuttaminen ilman tuntimittaria mahdollista, eli onko sähkönkäyttäjä niin sanottu pienkäyttäjä. Tämä selviää tarkistamalla käyttöpaikan tai käyttöpaikkojen sulakekoko, joka saa olla enintään 3 x 63 ampeeria. 2. Selvitetään kuinka paljon siirtopalvelu ja sähköenergia maksavat tällä hetkellä ja kuinka paljon niihin kuluu rahaa vuositasolla: a) nykyinen sähkönkulutus vuositasolla (aikatariffissa jaoteltuna eri kulutusmaksujen voimassaoloaikojen mukaan) b) siirtopalvelun ja sähköenergian tämänhetkinen tariffitaso. Tarjouspyynnön tekeminen, tarjousten arviointi ja päätöksenteko 3. Sähköenergian kilpailuttaminen aloitetaan pyytämällä sähkönmyyjiltä tarjousta sähköenergian toimittamisesta. Tarjouspyynnön voi tehdä esimerkiksi puhelimitse, sähkön myyjän internet-sivujen kautta tai Energiamarkkinaviraston kotisivuilta löytyvällä lomakkeella (www.energiamarkkinavirasto.fi/files/ tarjouspyynto.pdf). Lomakkeen voi lähettää haluamilleen sähkönmyyjille, jotka voivat sijaita eri puolilla Suomea. 4. Mikäli jokin tarjouksista osoittautuu hinnaltaan tai muilta ehdoiltaan nykyistä sopimusta edullisemmaksi, voidaan ryhtyä sopimuksen vaihtamiseen. Myyjän vaihto 5. Jos voimassa oleva sopimus on tehty toistaiseksi tai kuuluu toimitusvelvollisuuden piiriin (kts kappale 1.8 ), sopimuksen vaihtaminen tapahtuu irtisanomalla vanha sähkösopimus ja solmimalla uusi sopimus edullisimman tarjouksen tehneen sähkönmyyjän kanssa. Sähkösopimuksen irtisanomisaika on tällöin kaksi viikkoa. 6. Paikallisen jakeluverkonhaltijan kanssa tulee solmia sähköverkkosopimus eli sähkön siirtosopimus, sillä vanha sähkösopimus kattoi sekä sähköenergian että siirtopalvelun. 7. Sähkönmyyjän vaihtamisen yhteydessä joudutaan yleensä suorittamaan ylimääräinen mittarinluku. Mittarinluvusta vastaa edelleenkin paikallinen sähköverkonhaltija. Energiamarkkinaviraston suosituksen mukaan sähkönkäyttäjältä ei saa periä korvausta mittariluvusta hänen siirtyessään kilpailun piiriin. Myyjän vaihtamisesta ei saa aiheutua muitakaan kuluja. 8. PK-yrityksen asema toimitusvelvollisuuden suhteen kannattaa selvittää. Toimitusvelvollisuudesta on kerrottu tarkemmin kappaleessa PK-yritysten energiaopas

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat Sähkön hinta Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 0405066564 1 LUT strategiset painopistealueet Energiatehokkuus* ja energiamarkkinat Strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen Tieteellinen

Lisätiedot

Sähkön hinnan muodostuminen

Sähkön hinnan muodostuminen Sähkön hinnan muodostuminen ATS-Energiakanavan seminaari 22.9.2003 Ritva Hirvonen Sähkömarkkinat Suomessa sähkömarkkinat avattiin kilpailulle 1995. Sähkönkäyttäjät voivat vapaasti ostaa sähköenergiansa

Lisätiedot

Suomen Atomiteknillisen seuran vuosikokous 24.2.2003 Tieteiden talo

Suomen Atomiteknillisen seuran vuosikokous 24.2.2003 Tieteiden talo Suomen Atomiteknillisen seuran vuosikokous 24.2.2003 Tieteiden talo Päivi Aaltonen Energia-alan Keskusliitto ry Finergy PKA / 24.2.2003 / 1 1 PM Sähkömarkkinoiden tavoitteet ja kehitys 2 PM sähkömarkkinoiden

Lisätiedot

SÄHKÖNSIIRTOHINNAT 1.1.2016 ALKAEN Hinnasto on voimassa Savon Voima Verkko Oy:n jakelualueella.

SÄHKÖNSIIRTOHINNAT 1.1.2016 ALKAEN Hinnasto on voimassa Savon Voima Verkko Oy:n jakelualueella. Hinnasto on voimassa Oy:n jakelualueella. SÄHKÖNKÄYTÖN SIIRTOHINNAT KAUSI-, YÖ-, JA YLEISSÄHKÖN SIIRTOMAKSUT (sis. alv. 24 %) Siirtotuote perushinta VEROLUOKKA 1 VEROLUOKKA 2 kokonaishinta kokonaishinta

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen BL20A0400 Sähkömarkkinat Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen Valtakunnalliset sähkötaseet Kaikille sähkökaupan osapuolille on tärkeää sähköjärjestelmän varma ja taloudellisesti

Lisätiedot

SÄHKÖNSIIRTOHINNAT 1.1.2015 alkaen Hinnasto on voimassa Savon Voima Verkko Oy:n jakelualueella.

SÄHKÖNSIIRTOHINNAT 1.1.2015 alkaen Hinnasto on voimassa Savon Voima Verkko Oy:n jakelualueella. SÄHKÖNKÄYTÖN SIIRTOHINNAT KAUSI-, YÖ-, JA YLEISSÄHKÖN SIIRTOMAKSUT (sis. alv. 24 %) VEROLUOKKA 1 VEROLUOKKA 2 Siirtotuote Siirtomaksun perushinta Kausisähkön siirto 16.11. 15.3. klo 07 21 Muulloin Yösähkön

Lisätiedot

Sähkönhankintapalvelu KL-Kuntahankinnat Oy. Harri Hartikka 3.4.2012

Sähkönhankintapalvelu KL-Kuntahankinnat Oy. Harri Hartikka 3.4.2012 Sähkönhankintapalvelu KL-Kuntahankinnat Oy Harri Hartikka 3.4.2012 Sisällysluettelo Sähkönhankinnan lähtökohdat Valittu toimintamalli Hyödyt asiakkaille Seuraavat vaiheet LIITTEET 3.4.2012 Harri Hartikka

Lisätiedot

Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009. Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle. Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1

Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009. Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle. Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1 Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009 Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1 Sähkön käytön kysyntäjousto Lähtökohta kysyntäjoustolle: Jousto tulee saattaa markkinapaikalle

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 3. neljännes Energian hintojen nousu jatkui Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat merkittävästi tämän vuoden kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 2. neljännes

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 2. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 2. neljännes Energian hinnat nousivat Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat tämän vuoden toisella vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan.

Lisätiedot

SÄHKÖNMYYNTISOPIMUS SO-3143 XX.X.2014 SOPIJAPUOLET. Asiakas Toiminimi Asiakkaan nimi Aputoiminimi

SÄHKÖNMYYNTISOPIMUS SO-3143 XX.X.2014 SOPIJAPUOLET. Asiakas Toiminimi Asiakkaan nimi Aputoiminimi XX.X.2014 SOPIJAPUOLET Asiakas Toiminimi Asiakkaan nimi Aputoiminimi Kotipaikka Lappeenranta Y-tunnus xxxxxxx-x Yrityksen osoite Yrityksen laskutusosoite Asiakkaan yhteyshenkilö Puhelin E-mail osoite,

Lisätiedot

6 SÄHKÖLIIKETOIMINTAA

6 SÄHKÖLIIKETOIMINTAA 6 SÄHKÖLIIKETOIMINTAA Suomessa astui voimaan 1.6.1995 uusi sähkömarkkinalaki. Sen vaikutuksesta sähkön suurkuluttajat eli suuret teollisuusyritykset, joiden teho on yli 500 kw, ovat voineet ostaa sähköä

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Uuden sähkömarkkinamallin

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Energia 2014 Energian hinnat 2014, 2. neljännes Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Kivihiilen ja maakaasun hinnat lämmöntuotannossa laskivat toisella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Sähkömarkkinat - hintakehitys

Sähkömarkkinat - hintakehitys Sähkömarkkinat - hintakehitys Keskeiset muutokset kuluttajan sähkölaskuun 1.1.2014-1.1.2015 Kotitalouskäyttäjä 5000 kwh/vuosi Sähkölämmittäjä 18000 kwh/vuosi Sähköenergian verollinen hinta (toimitusvelvollisuushinnoilla)

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat edelleen laskussa

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat edelleen laskussa Energia 2014 Energian hinnat 2014, 3. neljännes Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat edelleen laskussa Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat jatkoivat laskuaan vuoden kolmannella neljänneksellä.

Lisätiedot

Sertifi oitu sähkökauppias -koulutukset 2008

Sertifi oitu sähkökauppias -koulutukset 2008 Sertifi oitu sähkökauppias -koulutukset 2008 Ajankohtaista energiasta Adato Energia Oy ja Nord Pool tarjoavat mittavan sähkön pörssikaupan koulutuspaketin. Sähkökaupan ammattilaisten sertifiointikoulutus

Lisätiedot

Verkkopalveluhinnasto. Fortum Sähkönsiirto Oy 1.6.2013

Verkkopalveluhinnasto. Fortum Sähkönsiirto Oy 1.6.2013 Verkkopalveluhinnasto Fortum Sähkönsiirto Oy 1.6.2013 Sähkön siirtohinnasto Tämän siirtohinnaston mukaisilla maksuilla verkkoyhtiö huolehtii sähköenergian siirtämisestä tuottajalta asiakkaalle ja tarjoaa

Lisätiedot

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen BL20A0400 Sähkömarkkinat Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen Valtakunnalliset sähkötaseet Kaikille sähkökaupan osapuolille on tärkeää sähköjärjestelmän varma ja taloudellisesti

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2012-2013 kulutushuippu saavutettiin 18.1.2013 tunnilla 9-10, jolloin sähkön kulutus oli 14 043 MWh/h

Lisätiedot

Sähkömarkkinakatsaus 1

Sähkömarkkinakatsaus 1 Sähkömarkkinakatsaus 1 Sähkömarkkinakatsaus Katsauksessa esitetään perustilastotietoja (1) sähkön vähittäishinnoista ja (2) sähkön tukkumarkkinoista katsauksen laadintahetkellä sekä niihin vaikuttavista

Lisätiedot

Verkkopalveluhinnasto. Caruna Oy 1.1.2015

Verkkopalveluhinnasto. Caruna Oy 1.1.2015 Verkkopalveluhinnasto Caruna Oy 1.1.2015 Sähkön siirtohinnasto Tämän siirtohinnaston mukaisilla maksuilla verkkoyhtiö huolehtii sähköenergian siirtämisestä tuottajalta asiakkaalle ja tarjoaa siirtoon liittyvän

Lisätiedot

Sähkön hinnat laskivat edelleen kolmannella neljänneksellä

Sähkön hinnat laskivat edelleen kolmannella neljänneksellä Energia 2012 Energian hinnat 2012, 3. neljännes Sähkön hinnat laskivat edelleen kolmannella neljänneksellä Korjaus 21.12.2012: Jyrsin ja palaturpeen verolliset hinnat lämmöntuotannossa korjattu. Myös kotitaloussähkön

Lisätiedot

Tietoa hyödykeoptioista

Tietoa hyödykeoptioista Tietoa hyödykeoptioista Tämä esite sisältää tietoa Danske Bankin kautta tehtävistä hyödykeoptiosopimuksista. Hyödykkeet ovat jalostamattomia tuotteita tai puolijalosteita, joita tarvitaan lopputuotteiden

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 4. neljännes

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 4. neljännes Energia 2012 Energian hinnat 2011, 4. neljännes Energian hintojen nousu jatkui Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat vuoden 2011 viimeisellä vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Energian hinnat laskivat toisella neljänneksellä

Energian hinnat laskivat toisella neljänneksellä Energia 2015 Energian hinnat 2015, 2. neljännes Energian hinnat laskivat toisella neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan energiatuotteiden hinnat jatkoivat laskuaan myös toisella neljänneksellä.

Lisätiedot

Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Energia 2013 Energian hinnat 2013, 2. neljännes Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Sähkön ja lämmöntuotannossa käytettävän kivihiilen ja maakaasuun hinnat kääntyivät laskuun

Lisätiedot

Lämmitys- ja liikennepolttoaineiden hinnat kallistuivat

Lämmitys- ja liikennepolttoaineiden hinnat kallistuivat Energia 2013 Energian hinnat 2012, 4. neljännes Lämmitys ja liikennepolttoaineiden hinnat kallistuivat Energiantuotannossa käytettävien polttoaineiden verotus kiristyi vuoden alusta. Kaukolämmön hinnat

Lisätiedot

Mistä joustoa sähköjärjestelmään?

Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen

Lisätiedot

Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja

Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja Energia 2012 Energian hinnat 2012, 1. neljännes Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja Energiaveron korotukset ja raakaöljyn korkeampi hinta nostivat liikennepolttoaineiden hintoja ensimmäisellä

Lisätiedot

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes Energia 2013 Energian hinnat 2013, 1. neljännes Verotus nosti lämmitysenergian hintoja Energiantuotannossa käytettävien polttoaineiden verotus kiristyi vuoden alusta, mikä nosti erityisesti turpeen verotusta.

Lisätiedot

Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä

Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä Energia 2015 Energian hinnat 2014, 4. neljännes Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä Öljyn tuontihintojen selkeä lasku vaikutti polttonesteiden kuluttajahintojen laskuun vuoden viimeisellä

Lisätiedot

Öljyn ja sähkön hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä

Öljyn ja sähkön hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2015 Energian hinnat 2015, 1. neljännes Öljyn ja sähkön hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan polttonesteiden kuluttajahinnat laskivat selvästi vuoden ensimmäisellä

Lisätiedot

Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja

Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja Energia 2014 Energian hinnat 2014, 1. neljännes Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja Kivihiilen ja maakaasun kulutus pieneni lämpimän alkuvuoden seurauksena ja myös niiden hinnat lämmöntuotannossa

Lisätiedot

Energian hinnat. Sähkön hinta kääntyi laskuun. 2012, 2. neljännes

Energian hinnat. Sähkön hinta kääntyi laskuun. 2012, 2. neljännes Energia 2012 Energian hinnat 2012, 2. neljännes Sähkön hinta kääntyi laskuun Sähkön kokonaishinta laski kaikissa kuluttajaryhmissä vuoden toisella neljänneksellä. Sähkön kuluttajahinnat kääntyivät laskuun

Lisätiedot

Sähkön siirto- ja verkkopalveluhinnasto alkaen

Sähkön siirto- ja verkkopalveluhinnasto alkaen Sähkön siirto- ja verkkopalveluhinnasto 1.1.2015 alkaen Sähkön siirtohinnasto Tämän siirtohinnaston mukaisilla maksuilla verkkoyhtiö huolehtii sähköenergian siirtämisestä tuottajalta asiakkaalle ja tarjoaa

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Lähienergialiitto ry:n lausunto E 36/2015 VP E 37/2015 VP

Lähienergialiitto ry:n lausunto E 36/2015 VP E 37/2015 VP Lähienergialiitto ry:n lausunto E 36/2015 VP E 37/2015 VP Jouni Juntunen 24.9.2015 Suomen Lähienergialiitto ry. / Lähienergialiitto ry:n keskeiset ehdotukset lausunnossa Yhteisöenergian (osto- ja tuotantoyhteenliittymien)

Lisätiedot

Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus. Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen

Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus. Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen Esityksen sisältö Fingridin strategia sähkömarkkinoiden kehittämisestä Ruotsi Venäjä ENTSO-E Markkinatieto Tehoreservit

Lisätiedot

MAAKAASUN TOIMITUSSOPIMUS

MAAKAASUN TOIMITUSSOPIMUS Maakaasun toimitussopimus 1(7) MAAKAASUN TOIMITUSSOPIMUS (Y- tunnus 1233567-8), jäljempänä Ostaja ja Gasum Oy (Y- tunnus 0969819-3), jäljempänä Myyjä, ovat solmineet keskenään seuraavan sopimuksen koskien

Lisätiedot

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA 26.3.2009 1 Riskienhallinnan yleiset periaatteet ja sovellukset 2 Markkinariskien hallinnan tarve ja lähtökohdat EU:n maatalouspolitiikka kehittyy entistä markkinalähtöisempään

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Energia 2013 Energian hinnat 2013, 3. neljännes Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Kivihiilen satamahinta laski kolmannella vuosineljänneksellä yli kuusi prosenttia.

Lisätiedot

Sähkön hinnanmuodostus

Sähkön hinnanmuodostus Pekka Pirilä Teknillinen korkeakoulu 26.3.2003 Sähkön hinnanmuodostus Sähköllä on joka hetki monta hintaa riippuen siitä kenen kannalta asiaa tarkastelee. Sähkön käyttäjän maksama kokonaishinta sisältää

Lisätiedot

Sähköpalveluhinnasto. LIITTYMISHINNASTO Pysyvät liittymät. Turun Sataman palveluhinnasto 2014 Sähköpalveluhinnasto 1/5. Yleistä.

Sähköpalveluhinnasto. LIITTYMISHINNASTO Pysyvät liittymät. Turun Sataman palveluhinnasto 2014 Sähköpalveluhinnasto 1/5. Yleistä. Sähköpalveluhinnasto 1/5 Sähköpalveluhinnasto Voimassa 1.6.2014 alkaen. LIITTYMISHINNASTO Pysyvät liittymät Yleistä Liittymishinnastossa on esitetty liittymis- ja kytkentämaksut. Liittymismaksulla liittyjä

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus 16.1.2014. Scandic Simonkenttä, Helsinki

Tiedotustilaisuus 16.1.2014. Scandic Simonkenttä, Helsinki Tiedotustilaisuus 16.1.2014 Scandic Simonkenttä, Helsinki Sähkömarkkinat - hintakehitys Keskeiset muutokset kuluttajan sähkölaskuun 1.1.2013-1.1.2014 Kotitalouskäyttäjä 5000 kwh/vuosi Sähkölämmittäjä 18000

Lisätiedot

Energian hintojen lasku jatkui viimeisellä neljänneksellä

Energian hintojen lasku jatkui viimeisellä neljänneksellä Energia 2016 Energian hinnat 2015, 4. neljännes Energian hintojen lasku jatkui viimeisellä neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan energiatuotteiden hinnat laskivat vuoden 2015 viimeisellä neljänneksellä

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 1. neljännes

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 1. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 1. neljännes Energian hinnat nousivat Tilastokeskuksen mukaan kotimaisten lämmöntuotannon polttoaineiden hintojen nousu on ollut pienempää verrattuna tuontipolttoaineisiin.

Lisätiedot

Luku 4 Sähkön kilpailutus

Luku 4 Sähkön kilpailutus Luku 4 Sähkön kilpailutus Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Yleistä Sähkönkulutustiedot Kilpailutus Tarjousvertailu Sopimukset 2 YLEISTÄ 3 Sähköenergialasku

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Tarjoamme mittavan sähkön pörssikaupan koulutuspaketin

Tarjoamme mittavan sähkön pörssikaupan koulutuspaketin Sertifioitu sähkökauppias -koulutukset 2012 Tarjoamme mittavan sähkön pörssikaupan koulutuspaketin Sähkökaupan ammattilaisten sertifiointikoulutus Sertifioitu sähkökauppias -koulutusohjelma on tarkoitettu

Lisätiedot

Mittava sähkön pörssikaupan koulutuspaketti

Mittava sähkön pörssikaupan koulutuspaketti Sertifioitu sähkökauppias -koulutus 2014 Mittava sähkön pörssikaupan koulutuspaketti Sähkökaupan ammattilaisten koulutus Sertifioitu sähkökauppias -koulutusohjelma on tarkoitettu sähkökaupan eri tehtävissä

Lisätiedot

Sähkön siirtopalvelun hinnasto

Sähkön siirtopalvelun hinnasto Voimassa 1.3.2015 alkaen Sähkön siirtopalvelun hinnasto YLEISSIIRTO 1 x 25 A 5,95 3 x 25 A 7,44 1 x 35 A 7,44 3 x 35 A 11,04 3 x 63 A 16,62 3 x 80 A 30,01 3 X 100 A 45,76 3 x 125 A 62,38 3 x 160 A 85,93

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2011-2012 kulutushuippu saavutettiin 3.2.2012 tunnilla 18-19 jolloin sähkön kulutus oli 14 304 (talven

Lisätiedot

Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa

Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa Energia 2014 Energian hinnat 2013, 4. neljännes Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa Kotimaisten polttoaineiden hinnat jatkoivat kallistumista, mikä osaltaan vaikutti kaukolämmön

Lisätiedot

Dnro 1455/10.03.02/2015 S O P I M U S SÄHKÖENERGIAN TOIMITTAMISESTA. 1. Osapuolet. 1.1. Toimittaja. Salo Energia c/o Areva Group Oy.

Dnro 1455/10.03.02/2015 S O P I M U S SÄHKÖENERGIAN TOIMITTAMISESTA. 1. Osapuolet. 1.1. Toimittaja. Salo Energia c/o Areva Group Oy. S O P I M U S SÄHKÖENERGIAN TOIMITTAMISESTA 1. Osapuolet 1.1. Toimittaja Salo Energia c/o Areva Group Oy Satamakatu 20 24100 SALO Yhteyshenkilö: Esa Areva, hallituksen jäsen 1.2. Asiakas Salon kaupunki

Lisätiedot

H HI IN N T N O ANJ E S N U O S J U A O U J S AUS P Ö P Ö R RS SS I I S S S S Ä Ä 16.3.2009 1

H HI IN N T N O ANJ E S N U O S J U A O U J S AUS P Ö P Ö R RS SS I I S S S S Ä Ä 16.3.2009 1 HINTOJEN SUOJAUS HINNAN SUOJAUS PÖRSSISSÄ PÖRSSISSÄ 16.3.2009 1 Hintojen suojaus pörssissä - futuurit ja optiot Futuurisopimus on sitova sopimus, jolla ostat tai myyt tulevaisuudessa hintaan, josta sovitaan

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012 Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012 Erittäin haastava toimintaympäristö Pohjoismaat Sähkönkulutus Pohjoismaissa viime vuoden tasolla, teollisen kulutuksen laskusta huolimatta Pohjoismaiset

Lisätiedot

SOPIMUS SÄHKÖNTOIMITUKSESTA

SOPIMUS SÄHKÖNTOIMITUKSESTA SOPIMUS SÄHKÖNTOIMITUKSESTA 1. Sopimusosapuolet Nimi Oulun Sähkönmyynti Oy Lähiosoite PL 116 Postitoimipaikka 90101 OULU Puhelinnumero (08) 5584 3200 Telefax-numero (08) 5584 3353 Y-tunnus 1703296-5 Yhteyshenkilöt

Lisätiedot

ENERGIANKULUTUKSEN OHJAUS- MAHDOLLISUUDET Sähkön kysyntäjousto (demand response/demand side management) Seppo Kärkkäinen

ENERGIANKULUTUKSEN OHJAUS- MAHDOLLISUUDET Sähkön kysyntäjousto (demand response/demand side management) Seppo Kärkkäinen ENERGY USE -KIRJAN JULKISTUSTILAISUUS 28.5.2007 ENERGIANKULUTUKSEN OHJAUS- MAHDOLLISUUDET Sähkön kysyntäjousto (demand response/demand side management) Seppo Kärkkäinen KYSYNTÄJOUSTON TAVOITTEET Kuormituskäyrän

Lisätiedot

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energian hankinta, kulutus ja hinnat Energia 2011 Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2010, 4. vuosineljännes Energian kokonaiskulutus nousi 9 prosenttia vuonna 2010 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1445

Lisätiedot

VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITOA, KÄYTTÖÄ JA SILLÄ TUOTETUN SÄHKÖN KÄSITTELYÄ KOSKEVA SÄÄNNÖSTÖ

VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITOA, KÄYTTÖÄ JA SILLÄ TUOTETUN SÄHKÖN KÄSITTELYÄ KOSKEVA SÄÄNNÖSTÖ ENERGIAMARKKINAVIRASTO ENERGIMARKNADSVERKET Liite TEHORESERVIN KÄYTTÖSOPIMUKSEN LIITE 2 VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITOA, KÄYTTÖÄ JA SILLÄ TUOTETUN SÄHKÖN KÄSITTELYÄ KOSKEVA SÄÄNNÖSTÖ Energiamarkkinavirasto

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola

Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskunta- ja Kauppatieteiden tiedekunta, Oikeustieteiden laitos, kansantaloustiede Luennot 22 t, harjoitukset

Lisätiedot

Valitun siirtotuotteen voi vaihtaa toiseen tuotteeseen aikaisintaan yhden vuoden käytön jälkeen.

Valitun siirtotuotteen voi vaihtaa toiseen tuotteeseen aikaisintaan yhden vuoden käytön jälkeen. Verkkopalveluhinnasto 1.1.2015 Verkkopalveluhinnasto 1.1.2015 Verkkopalveluhinnaston mukaisilla maksuilla tarjoamme seuraavia palveluita: Siirrämme sähköenergian tuotantolaitokselta asiakkaalle, mittaamme

Lisätiedot

Energian hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä

Energian hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2016 Energian hinnat 2016, 1. neljännes Energian hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan energiatuotteiden hinnat jatkoivat laskuaan vuoden 2016 ensimmäisellä

Lisätiedot

Taksan määräytymisen perusteet

Taksan määräytymisen perusteet Kunnanhallitus 25 24.02.2004 Kunnanhallitus 30 16.03.2004 ALUELÄMPÖLAITOKSEN TAKSA 16/03/031/2004 419/53/2002 KH 25 Kj:n ehdotus: Päätös: Kunnanhallitukselle jaetaan aluelämpölaitoksen taksan määräytymisperusteet

Lisätiedot

Asiantuntijaseminaari: Uusiutuvan energian ja energiansäästön/energiatehokkuuden ohjauskeinot pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa

Asiantuntijaseminaari: Uusiutuvan energian ja energiansäästön/energiatehokkuuden ohjauskeinot pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa Asiantuntijaseminaari: Uusiutuvan energian ja energiansäästön/energiatehokkuuden ohjauskeinot pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa Antti Koskelainen Suomen ElFi Oy Suomen ElFi Oy 3.3.2008 1

Lisätiedot

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015 Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä

Lisätiedot

Pk-yritysten energiakysely. Tulokset

Pk-yritysten energiakysely. Tulokset Pk-yritysten energiakysely Tulokset Energiakyselyn yhteenveto 1. Kyselyyn osallistui yhteensä 184 pk-yritystä noin puolet yrityksistä teollisuusyrityksiä ja puolet palvelualan yrityksiä 2. Pk-yritysten

Lisätiedot

[Kirjoita teksti] Maakaasun hinnoittelujärjestelmä M2014 Siirto Energiakauppa

[Kirjoita teksti] Maakaasun hinnoittelujärjestelmä M2014 Siirto Energiakauppa [Kirjoita teksti] Maakaasun hinnoittelujärjestelmä M2014 Siirto Energiakauppa Gasum Oy 11.9.2013 Maakaasun hinnoittelujärjestelmä M2014 2 (24) 1. HINNOITTELUJÄRJESTELMÄN M2014 SOVELTAMINEN 1.1. Soveltaminen

Lisätiedot

Sähkö. Hinnasto 1.4.2011 alkaen

Sähkö. Hinnasto 1.4.2011 alkaen Sähkö Hinnasto 1.4.2011 alkaen Sähkön hinnat Yleissähkö Sähköenergia Sähkön siirto Kokonaishinta Perusmaksu /kk 2,20 4,20 6,40 Energiamaksu snt/kwh 7,00 3,20 10,20 Tuulisähkö Perusmaksu /kk 2,20 4,20 6,40

Lisätiedot

Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa. Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy

Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa. Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy Tutki3u sähkömarkkinaa julkisen 6edon pohjalta Selvityksen tekijänä on riippumaton

Lisätiedot

Sähkö. Hinnasto 1.7.2010 alkaen

Sähkö. Hinnasto 1.7.2010 alkaen Sähkö Hinnasto 1.7.2010 alkaen Sähkön hinnat Yleissähkö Sähköenergia Sähkön siirto Kokonaishinta Perusmaksu /kk 1,81 2,52 4,33 Mittalaitemaksu /kk 1,21 1,21 Energiamaksu snt/kwh 6,05 2,82 8,87 Tuulisähkö

Lisätiedot

Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät OULUN ENERGIA

Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät OULUN ENERGIA Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät Rakennusten lämmitystekniikka Perusvaatimukset Rakennusten lämmitys suunnitellaan ja toteutetaan siten, että: saavutetaan hyvä sisäilmasto ja

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS

ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 77/422/2011 1.6.2011 ASIA Sähkön perusmaksuja koskeva alennus ASIANOSAINEN Fortum Markets Oy TOIMENPIDEPYYNNÖN TEKIJÄ Juha Lustman VIREILLETULO 8.2.2011 SELOSTUS ASIASTA

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Hajautetun energiatuotannon edistäminen Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu

Lisätiedot

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj 74 Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

BL20A0700 SÄHKÖVERKKOTEKNIIKAN PERUSKURSSI 4 op, 1 per.

BL20A0700 SÄHKÖVERKKOTEKNIIKAN PERUSKURSSI 4 op, 1 per. BL20A0700 SÄHKÖVERKKOTEKNIIKAN PERUSKURSSI 4 op, 1 per. 1 Sähköenergiamarkkinat Sähkön tuotanto; Avointa, kilpailtua, rakentamisluvat Sähkönsiirto; Fingrid Oy, monopoli Sähkönjakelu; Verkkoliiketoiminta,

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN LÄMPÖ OY MAAKAASUN TARIFFIT M2014 HINNASTO

LEMPÄÄLÄN LÄMPÖ OY MAAKAASUN TARIFFIT M2014 HINNASTO LEMPÄÄLÄN LÄMPÖ OY MAAKAASUN TARIFFIT M2014 HINNASTO 1.1.2014 Liittyminen Siirto Myynti Liittymismaksu Maakaasu verkoston tehtyjen ja lähiaikoina tehtävien investointien kattamiseksi peritään verkostoon

Lisätiedot

Kysyntäjousto tehokkaasti käyttöön. Tasevastaavapäivä 21.11.2013 Petri Vihavainen

Kysyntäjousto tehokkaasti käyttöön. Tasevastaavapäivä 21.11.2013 Petri Vihavainen Kysyntäjousto tehokkaasti käyttöön Tasevastaavapäivä 21.11.2013 Petri Vihavainen Sisältö Taustaa Kysyntäjousto voimajärjestelmän kannalta Kohteet ja markkinat Pilottiprojektit Sähkön tuntitiedot Kysyntäjousto,

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu 2005

Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu 2005 Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu 2005 20. lokakuuta 2005 Hyvä tuloskehitys jatkui Hyvä kolmannen neljänneksen tulos. Vahva kassavirta ja selkeästi kohonnut liikevoitto Jatkuvien liiketoimintojen vertailukelpoinen

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen 7.10.2015 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy vähentää

Lisätiedot

Pohjoismaiset markkinat pullonkaulojen puristuksessa. Juha Kekkonen, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012

Pohjoismaiset markkinat pullonkaulojen puristuksessa. Juha Kekkonen, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 Pohjoismaiset markkinat pullonkaulojen puristuksessa Juha Kekkonen, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 Teemat Pullonkaulatilanne yleensä Pohjoismaissa Ruotsi-Suomi raja erityisesti Fenno-Skan 2:n vaikutus

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2013-2014 oli keskimääräistä lämpimämpi. Talven kylmin ajanjakso ajoittui tammikuun puolivälin jälkeen.

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012 Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012 1 Vuoden 2012 ensimmäisen neljänneksen keskeiset tapahtumat Kokonaisuudessaan hyvä operatiivinen tulos Vahva kassavirta, 553 miljoonaa euroa, +22

Lisätiedot

Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla. Jyrki Uusitalo, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 8.4.2013

Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla. Jyrki Uusitalo, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 8.4.2013 Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 2 Keskeytykset pienensivät käytettävissä olevaa siirtokapasiteettia 2012 3 000 2 500 Elspot kapasiteettien keskiarvot, MW Fenno-Skan

Lisätiedot

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energian hankinta, kulutus ja hinnat Energia 2010 Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2010, 3. vuosineljännes Energian kokonaiskulutus nousi 8,8 prosenttia tammisyyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan

Lisätiedot

POHJOISMAISET SÄHKÖMARKKINAT. ATS syysseminaari ja 40 vuotisjuhlat 13.10.2006 Toimialajohtaja, professori Mikko Kara

POHJOISMAISET SÄHKÖMARKKINAT. ATS syysseminaari ja 40 vuotisjuhlat 13.10.2006 Toimialajohtaja, professori Mikko Kara POHJOISMAISET SÄHKÖMARKKINAT ATS syysseminaari ja 40 vuotisjuhlat 13.10.2006 Toimialajohtaja, professori Mikko Kara POHJOISMAINEN SÄHKÖMARKKINA EDELLÄKÄVIJÄNÄ 3 SÄHKÖPÖRSSI OHJAA TEHOKKAASTI VOIMALAITOSTEN

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Sähkönkulutuksen mittauksen uudistus. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen tiedotustilaisuus 5.2.2009

Sähkönkulutuksen mittauksen uudistus. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen tiedotustilaisuus 5.2.2009 Sähkönkulutuksen mittauksen uudistus Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen tiedotustilaisuus 5.2.2009 Sähkönkulutuksen mittaus uudistuu Valtioneuvoston asetukset sähkömarkkinoista sekä sähköntoimitusten

Lisätiedot

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen 2 Sähköä ei voi varastoida: Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Sähkö. Hinnasto 1.1.2015 alkaen

Sähkö. Hinnasto 1.1.2015 alkaen Sähkö Hinnasto 1.1.2015 alkaen Sähkönsiirto on sähköenergian siirtämistä markkinapaikalta, Suomen kantaverkosta sähkönkäyttöpaikalle, asiakkaalle. Kuopion Sähköverkko Oy vastaa hyvästä sähkön toimitusvarmuudesta

Lisätiedot