PK-yritysten energiaopas

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PK-yritysten energiaopas"

Transkriptio

1 PK-yritysten energiaopas 2003

2 Kauppa- ja teollisuusministeriö Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto TT ISBN PK-yritysten energiaopas

3 Esipuhe Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton (TT) kokoama opas antaa perustiedot PK-yrityksille energia-asioiden käsittelemiseksi ja vinkkejä seikkaperäisemmän tiedon lähteille tai asiaa hoitaviin organisaatioihin. Oppaan tarkoituksena on toimia PK-yritysten energiakäsikirjana, on sitten kysymys sähkön tai lämmön hankinnasta, energian säästöstä, energiaverotuksesta tai energiaan liittyvistä valtiontuista. Oppaan laatimiseen osallistuivat seuraavat asiantuntijat: Peter Fabritius, Pertti Kosunen, Petri Lonka ja Olavi Raunio Electrowatt- Ekono Oy:stä (sähkön ja lämmön hankinta), Pertti Koski Motiva Oy:stä ja Jouni Punnonen TT:stä (energian säästö), Pertti Salminen TT:stä (energiaverotus), Riitta Larnimaa TT:stä (päästökauppa) sekä Heikki Väisänen ja Mika Anttonen kauppa- ja teollisuusministeriöstä (energiatuet). Toimitustyön suoritti toimittaja Anna-Maria Lyytinen. Oppaan laatimista ohjasivat Pentti Puhakka kauppa- ja teollisuusministeriöstä, Pertti Koski Motiva Oy:stä sekä Pertti Salminen ja Jouni Punnonen Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitosta. Lausumme lämpimät kiitokset kaikille oppaan tekoon osallistuneille sekä kauppa- ja teollisuusministeriölle rahallisesta tuesta, joka mahdollisti oppaan tekemisen. Helsingissä syyskuussa 2003 Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto 3

4 Sisällysluettelo Esipuhe... 3 Johdanto Sähkön hankinta Sähköenergian hinta Sähkön siirtohinnat Sähköstä maksettavat verot ja huoltovarmuusmaksut Pohjoismaiset sähkömarkkinat Sähköpörssi Sähköpörssin fyysiset markkinat Sähköpörssin johdannaismarkkina Sähköpörssissä käytävään kauppaan liittyvät maksut ja vakuudet Kahdenkeskinen sähkökauppa (OTC-markkinat) Sähkön hankinnan kilpailuttaminen Miten yksittäinen sähkön pienkäyttäjä kilpailuttaa sähköenergiansa? Kilpailuttaminen kun tarvitaan tuntitehomittaus Sähkön käytön selvittäminen Tarjousten pyytäminen Tarjousten vertailu Vanhojen sopimusten irtisanominen PK-teollisuuden kulutusprofiilit Sähkön toimitusvelvollisuus Sähkön hinnan määräytyminen toimitusvelvollisuuden piirissä Palaamismahdollisuudet kilpailun piiristä toimitusvelvollisuuden piiriin Sähkön ostosopimusten pituudet ja riskit Lämmön hankinta Ulkopuolinen toimittaja vai oma kattila? Lämmön hinnan muodostuminen Investointiprojektin tyypillinen kesto ja vaiheet Tietoa polttoaineista Lämmön tuotannon polttoaineet Polttoaineiden hinnat Polttoaineiden verot ja maksut alkaen Kaukolämpö Sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonta Energiansäästö Energiaa voi säästää kaikessa yritystoiminnassa Suunnittelu- ja uudistamisvaiheissa tehdään energiatehokkuuden perusratkaisut Käytön aikaisen energiatehokkuuden ylläpito ja parantaminen PK-yritysten energiaopas

5 3.2.1 Energian käytön hallinta ja kustannustietous Energian kulutuksen ja energiatehokkuuden arviointi ja seuranta Energian käytön tehostaminen yrityksissä Energiakatselmustoiminta Yritysesimerkkejä säästömahdollisuuksista ja energiakatselmusten annista Energiansäästötoimenpiteiden toteuttaminen Ulkoista energiansäästö asiantuntijalle Energiansäästösopimus luo raamit yritysten energiansäästön toteutukselle Mitä säästösopimus käytännössä yritykselle merkitsee? Energiaverotus ja päästökauppa Energiaverot ja niiden merkitys vuonna Sähkön verotus Kuka on sähköverovelvollinen? Veroluokan II veroon oikeutettu sähkö Sähköverotuet Polttoaineiden verotus Kuka on verovelvollinen? Veron määräytymisperusteet lämmön tuotannossa Polttoturpeen verotus Energiaintensiivisen teollisuuden veronpalautus Päästökauppa Päästökauppadirektiivin keskeinen sisältö Päästökauppa käytännössä Kauppajärjestelmän vaikutukset PK-yritykselle Energiatuki ja tavanomaiset energiansäästöinvestoinnit Energiatuen käytöstä ja myöntämisperusteista käytännössä Ensimmäinen seulonta Toinen seulonta - arviointi takaisinmaksuajan perusteella Energiansäästöinvestointi Tuotannollinen tai muu investointi Investoinnit ns. harmaalla alueella Energiatuen rajaaminen tiettyyn osaan laajempaa investointi- tai peruskorjaushanketta Hyvän tukihakemuksen laatimisesta Lisätietoja Sanasto Yhteystiedot Liitteet

6 6 PK-yritysten energiaopas

7 Johdanto Energian saatavuus kilpailukykyiseen hintaan on tärkeää niin pienille kuin suurillekin yrityksille. Varsinkin sähkömarkkinoiden avautuminen on tuonut uusia haasteita kaikille sähkön käyttäjille. Sähkömarkkinat avattiin kilpailulle asteittain vuodesta 1995 lähtien. Alkuvuodet sähkön markkinahinta pysyi maltillisella tasolla. Vuoden 2002 lopulla sähkön markkinahinta kuitenkin kipusi nopeasti yli viisinkertaiseksi. Markkinahinnan nousu näkyi erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten sähkölaskuissa. TT:n kesällä 2003 tekemän selvityksen mukaan PK-yritysten keskimääräinen sähkön hinta kohosi 50 prosenttia aikaisempaan verrattuna. Ero halvimman ja kalleimman sähkön hinnan välillä oli viisinkertainen. Oikein ajoitetun ja hyvin toteutetun sähkösopimuksen tehneillä yrityksillä sähkön hinta pysyi edelleen kohtuullisena. Toisin oli tilanne niissä PK-yrityksissä, joilla oli tarve uusia sähkösopimus vanhan sopimuksen voimassaolon umpeutuessa. Useat yritykset alkoivat selvittää entistä tarkemmin sähkön hankintaan liittyviä yksityiskohtia. Yhteydenottojen määrä etujärjestöihin ja ministeriöihin lisääntyi moninkertaiseksi aikaisempaan maltillisen hintatason aikaan verrattuna. Kuinka pitkä sopimus kannattaa tehdä? Kenen kanssa sopimus kannattaa tehdä? Mitä tarkoittaa sähkön hintavaihteluilta suojautuminen? Mitä tarkoittaa sähkön toimitusvelvollisuus? Mistä saa apua sähkösopimusten teossa? Onko mahdollista tehdä yhteishankintoja? Eikö sähkön hinnoitteluun voi valtiovallan toimesta puuttua? Jne. Yritysten kysymykset eivät liittyneet pelkästään sähkön hankintaan. Sähkön ohella energiakustannuksia yrityksille aiheutuu myös lämmön hankinnasta. Keskeisiä kysymyksiä yritysnäkökulmasta ovat: Kannattaako lämpö hankkia ulkopuoliselta toimittajalta vai tuottaa itse? Jos itse, niin minkälaisella polttoaineella? Minkälainen on öljyn ja muiden mahdollisten lämmön tuotannon polttoaineiden hintakehitys? Puupolttoaineeseen kehotetaan panostamaan. Riittääkö puuta poltettavaksi kaikille halukkaille? Kannattaako oma sähkön tuotanto? 7

8 Kohonneet energiakustannukset ovat lisänneet kiinnostusta myös sähkön ja lämmön säästöön ja tätä kautta energialaskun pienentämiseen. Miten saadaan selville energian säästömahdollisuudet? Mitkä ovat investointeja vaativien säästötoimien kustannukset ja kannattavuus? Onko mahdollista saada valtiolta tukea energian säästöselvityksiin ja mahdollisesti myös säästöinvestointeihin? Ketkä ovat päteviä konsultteja tekemään säästöselvityksiä? Suomessa on tehdaspolttoaineita ja sähköä verotettu vuodesta 1990 alkaen. Energiaverot ovat tasaiseen tahtiin nousseet, joskin viime vuosina nousuvauhti on hidastunut. Lämmön tuotannon polttoainevalinnoissa kannattaa ottaa huomioon eri polttoaineiden verorasitus, ja se tosiasia että ilmeisesti jatkossa päästöttömien energialähteiden kilpailukyky fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna jatkuvasti kasvaa. Mitkä ovat eri polttoaineiden verot? Kuinka sähköä verotetaan? Olenko ja milloin verovelvollinen? Yrityksen kannattaa huolehtia siitä, että se ei maksa liikaa energiaveroja. Onko varmasti kaikki mahdolliset energiaverotuet haettu? Voinko saada veronpalautusta? Maksanko sähkön tuotannon polttoaineista veroa? Maksanko teollisuuden alempaa sähköveroa varmasti kaikesta sähköstä, mikä on siihen oikeutettu? Ilmastonmuutoksen torjunnan yhtenä keinona EU:ssa ollaan käynnistämässä päästökauppaa. Ketä päästökauppa koskee? Miten päästökauppa toteutetaan? Päästökauppa tulee jatkossa vaikuttamaan sähkön ja lämmön hintaan, mutta kuinka paljon? Voiko PK-yrityskin joutua tai päästä päästökaupan piiriin? Eduskunnan edellyttämien ja kauppa- ja teollisuusministeriön valmistelemien uusiutuvien energialähteiden ja energiansäästön edistämisohjelmien mukaan lähivuosina uusiutuviin energialähteisiin ja energiansäästöön kohdennettuja investointi- ja muita tukia kasvatetaan tasaisesti valtion talousarviossa. Minkälaisiin hankkeisiin tukia voi hakea? Kuinka paljon tukea voi saada? Mistä ja koska tukea pitää hakea? Etujärjestöissä ja ministeriöissä on perinteisesti energia-asioissa oltu yhteydessä lähinnä energiavaltaiseen prosessiteollisuuteen ja energiateollisuuteen. PK-sektorin ongelmat ovat usein jääneet vähemmälle huomiolle. Toisaalta PK-yritykset ovat osoittaneet varsin vähän mielenkiintoa energiakysymyksiin. Usein yrityksessä ei tiedetä edes vuotuisen energialaskun suuruusluokkaa, puhumattakaan että olisi panostettu energialaskun pienentämiseen. Viime vuosina nopeasti muuttunut energian hankinnan toimintaympäristö, ja etenkin nopeasti noussut sähkön hinta on kuitenkin herättänyt PK-yrityksissä paljon kysymyksiä, joista edellä on mainittu vain pieni osa niistä. Nimenomaan PK-yrityksille suunnatun energiaoppaan tarve oli ilmeinen. Tavoite on, että opas vastaa mahdollisimman moneen PK-yritystä kiinnostavaan energia hankinnan kysymykseen. Lisäksi oppaaseen on liitetty varsin kattava lista niiden organisaatioiden yhteystiedoista, joista saa vastauksia mahdollisiin avoimiin kysymyksiin. 8 PK-yritysten energiaopas

9 1 Sähkön hankinta Sähkön hinta koostuu sähköenergiasta, sähkönsiirrosta sekä erilaisista veroista ja maksuista. Suomessa sähkömarkkinat ovat avoimet vapaalle kilpailulle. Kilpailu koskee kuitenkin vain sähköenergian osuutta. Sähkönsiirto on yhä sähkömarkkinalain säätämä monopoli oman alueen verkonhaltijalle. Sitä ei voi kilpailuttaa. Sähkön siirtokustannusten kohtuullisuutta valvoo Energiamarkkinavirasto. Sähköenergian kilpailuttaminen vaatii tietämystä energiamarkkinoiden mekanismeista. Pörssissä käytävä sähkökauppa vaikuttaa sähkön hintaan, vaikka sopimukset tehtäisiinkin kahden välisinä suoraan sähköntoimittajan kanssa. Luvussa 1 kerrotaan sähkömarkkinoista ja annetaan käytännön vinkkejä siihen, mitä kannattaa ottaa huomioon sähkötarjouksia pyydettäessä ja arvioitaessa. Kilpailuttamisella sähkönkuluttajat saattavat yltää merkittäviin kustannussäästöihin. Tarvittaessa tarjouspyyntöjen tekemiseen ja arvioimiseen kannattaa käyttää ammattilaisten apua. 9

10 1 Sähkön hankinta Sähkön toimitus jaetaan kahteen eri tuotteeseen, sähköenergiaan ja sähkönsiirtoon. Sähköenergian voi hankkia kilpailutettuna vapailta sähkömarkkinoilta. Siirtopalvelu sen sijaan on paikallisen jakeluverkonhaltijan luonnollinen monopoli. Asiakas ei voi ostaa siirtopalvelua muualta kuin paikalliselta jakeluverkonhaltijalta. Sähköenergian ja siirtopalvelun lisäksi sähköstä maksetaan valmisteveroa, huoltovarmuusmaksua ja arvonlisäveroa. Kuvissa 1.1 ja 1.2 on esitetty se, miten sähkön hinta yleensä jakautuu erikokoisilla sähkönkäyttäjillä sähkön hankinnan (energian), myynnin, siirtopalvelujen ja verojen kesken. 1.1 Sähköenergian hinta Perusta sähköenergian hinnalle syntyy vapailla sähkömarkkinoilla, missä hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan perusteella. Koska tarjonta on kilpailtua, kysyntätasoa vastaavat hinnat perustuvat lopulta sähkön tuotannon rajakustannuksiin vallitsevalla tuotantotasolla. Rajakustannukset koostuvat polttoainekustannuksista ja muista muuttuvista kustannuksista, jotka vaihtelevat eri tuotantotapojen välillä. Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla sähköenergian hintaan vaikuttaa merkittävästi tuotettavissa olevan vesivoiman määrä. Vesivoimatuotannon määrä vaihtelee vuosittain huomattavasti. Vesivoiman ollessa vähissä joudutaan sähkö tuottamaan kalliimmilla tuotantotavoilla, mikä näkyy markkinahinnoissa voimakkaasti (kuva 1.3). Kuva 1.1 Tyypillisen keskisuuren teollisuusasiakkaan (kulutus 2 GWh/vuosi, tehon tarve 500 kw) sähkön hinnan muodostuminen , yht. 7,53 snt/kwh. (lähde: Energiamarkkinavirasto) arvonlisävero 18 % sähkön hankinta 47 % (kilpailutettava osuus) sähköverot 8 % jakeluverkkosiirto 19 % alueverkkosiirto 3 % kantaverkkosiirto 4 % sähkön myynti 1% (kilpailutettava osuus) 10 PK-yritysten energiaopas

11 Kuva 1.2 Tyypillisen pienyritysasiakkaan (kulutus 150 MWh/vuosi, tehon tarve 75 kw) sähkön hinnan muodostuminen , yhteensä 7,83 snt/kwh. (lähde: Energiamarkkinavirasto) arvonlisävero 18 % sähkön hankinta 39 % (kilpailutettava osuus) sähköverot 6 % jakeluverkkosiirto 29 % alueverkkosiirto 3 % sähkön myynti 2% (kilpailutettava osuus) kantaverkkosiirto 3 % Kuva 1.3 Nord Poolin spot-hinta ja vesivarastojen poikkeama keskimääräisestä. (lähde: Finergy) hinta, /MWh 120 vesivarastojen poikkeama, TWh systeemihinta vesivarastot

12 Talven 2002/2003 sähkön hinnan nousu Talvella 2002/2003 tapahtunut sähkön hinnan nousu tuli monelle yllätyksenä. Vielä elokuun alussa 2002 vesivarastot olivat vuodenaikaan nähden normaalit. Loppusyksyn vähäisistä sateista johtuen vesivarastot vähenivät kuitenkin nopeasti. Talvesta tuli poikkeuksellisen pitkä ja kylmä, mikä lisäsi sähkön kulutusta. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta pörssisähkön hinta nousi. Vuoden 2002 sähkönhankinta Suomessa on esitetty viikkoenergioina kuvassa 1.4. Kuvasta nähdään, että loppuvuonna oma vesivoiman tuotanto ja sähkön nettotuonti vähenivät, mikä yhdessä lisääntyneen kulutuksen kanssa kasvatti kalliin lauhdesähkön osuutta ja nosti sähkön hintaa. Tammikuussa 2003 sähkön spot-hinta oli korkeimmillaan yli 10 senttiä/kwh. Pörssisähkön hinnan nousu siirtyi suurelta osin myös tariffihintoihin, jotka olivat tuolloin jo keskimäärin selvästi pörssihintaa alhaisemmat. Väliaikaisena pidettävä hinnan nousu näkyi myös tulevien vuosien toimitusta koskevien forward-sopimusten hinnan nousuna (kuva 1.9). Kulutuksen pienentyessä kevättä kohti sähkön hinta laski huomattavasti. Toukokuun lopussa spot-hinta oli laskenut jo noin 2 senttiin/kwh. Talvi 2002/2003 on hyvä esimerkki tarpeesta suojautua pörssisähkön hinnanvaihteluita vastaan ja myös siitä, millainen merkitys suojauksen aikahajautuksella voi olla. Sähkön hinnan ollessa poikkeuksellisen kannattaa yleensä vähentää suojaustasoa. Suojausta tulisi taas lisätä sähkön hinnan ollessa alhaalla. Sähkönhankintasopimuksien pituutta ja riskiä käsitellään lisää oppaan kappaleessa 1.9. Kuva 1.4 Sähkön hankinta Suomessa vuonna 2002, viikkoenergiat (lähde: Adato Energia Oy) GWh 2000 MW Nettotuonti Tavallinen lauhdevoima ym Yhteistuotanto Vesivoima Ydinvoima viikko 12 PK-yritysten energiaopas

13 1.2 Sähkön siirtohinnat Sähkön siirtopalvelu muodostuu sähkön siirrosta, mittarinluvusta ja taseselvityksestä. Sähkön siirto tarkoittaa sähkön tuomista sähköverkon kautta kuluttajalle. Mittarinluku tarkoittaa sähkömittarin lukemista. Taseselvityksellä tarkoitetaan eri sähkönmyyjien myymän sähköenergian määrän selvittämistä. Siirtopalvelun hinnasta käytetään myös nimitystä siirtohinta. Lisätietoa Energiamarkkinaviraston internet-sivuilta 1.3 Sähköstä maksettavat verot ja huoltovarmuusmaksut Sähköstä maksetaan erillistä sähkön valmisteveroa eli sähköveroa ja huoltovarmuusmaksua, joita molempia maksetaan kulutetun sähkön määrän mukaan. Sähköverkonhaltija laskuttaa sähköveron ja huoltovarmuusmaksun sähkön siirron laskutuksen yhteydessä. Sähkövero on porrastettu alempaan (II) ja korkeampaan (I) veroluokkaan. Teollisuudessa ja ammattimaisessa kasvihuoneviljelyssä käytetystä sähköstä suoritetaan alemman eli veroluokan II mukainen vero. Ylempää eli veroluokan I veroa suoritetaan sähköstä, joka käytetään esimerkiksi yksityistaloudessa, maaja metsätaloudessa, rakentamisessa, tukku- ja vähittäiskaupassa, majoitus- ja ravitsemustoiminnassa sekä yleensäkin palvelutoiminnassa. Veroluokkiin I ja II kuuluville toimijoille lankeavat verot on esitetty taulukossa 1.1. Energia- ja sähköveroista kerrotaan lisää luvussa 4. Taulukko 1.1 Sähkön hankintaan sisältyvät verot veroluokissa I ja II. (lähde: Laki sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta) Veroluokka Sähkövero, senttiä/kwh Huoltovarmuusmaksu, senttiä/kwh Arvonlisävero verottomasta hinnasta - sähköenergiasta - siirtopalvelusta - sähköverosta I 0,73 0, % II 0,44 0, % 13

14 1.4 Pohjoismaiset sähkömarkkinat Pohjoismaissa on vuodesta 1993 alkaen siirrytty vaiheittain kohti sähkön siirtoja markkinajärjestelmää, jossa sähköenergiaa voi ostaa ja myydä vapaasti kilpailluilla sähkömarkkinoilla. Vuonna 2003 yhtenäiseksi markkina-alueeksi katsotaan Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska. Sähkön siirtoyhteydet asettavat ajoittain kaupankäynnille rajoitteita, mutta periaatteessa sähkökauppa on alueella maantieteellisesti vapaata. Pohjoismaiset sähkömarkkinat voidaan jakaa sähköpörssissä käytävään kauppaan ja OTC-markkinoihin (Over the Counter). OTC-markkinoilla tarkoitetaan kaikkea pörssin ulkopuolella tapahtuvaa sähkön ostoa ja myyntiä. PK-teollisuus on perinteisesti hankkinut sähkönsä lähinnä kahdenkeskisin sopimuksin OTCmarkkinoilta. Sähkön käyttäjän on hyvä tietää perusasiat sähköpörssistä, sillä kaikkeen sähkökauppaan vaikuttaa pörssissä määräytyvä sähkön markkinahinta. Yleisen kehityksen myötä yhä pienempien yritysten kannattaa hankkia sähkönsä pörssistä sähkön hankintapalveluita (sähkösalkun hallintaa) tarjoavien yritysten kautta. 8 TWh 18 % 82 % Kuva 1.5 Sähkön tuotanto pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla (lähde: Nordel) Vesivoima 131 TWh 0,7 % 72 TWh 19 % Lämpöivoima Ydinvoima Tuuli ja geoterminen 61 % 30 % Nordel 392 TWh 99 % 6 % 20 % 37 TWh 12 % 40 % 50 % 23 % 55 % 88 % 143 TWh 1,6 % 14 PK-yritysten energiaopas

15 Kuva 1.6 Sähkön spot-hinnan vaihtelu Suomen hinta-alueella /MWh päivä ka. 1kk liukuva 12 kk liukuva PK-yrityksen osallistuminen kaupankäyntiin sähköpörssissä itsenäisenä täysjäsenenä on harvemmin kannattavaa kiinteiden maksujen ja vakuuksien suuruuden takia. Itsenäisesti spot-kaupankäyntiin osallistuvista yrityksistä pienimmät ovat noin 100 gigawattitunnin (GWh) sähkön kokonaiskäyttäjiä tai tuottajia. Esimerkiksi suuri saha tai vaneritehdas voi käyttää 100 GWh sähköä vuodessa. Pörssikaupankäynti on usein kiinteiden maksujen osalta selvästi halvempaa silloin, kun kaupat tehdään sähkön hankintapalveluita tarjoavan yrityksen kautta. Siihen, kannattaako sähkö tai sen johdannaisia ostaa pörssistä ja kannattaako se tehdä itse vai ostaa sähkön hankintapalveluita tarjoavan yrityksen kautta, vaikuttavat volyymin lisäksi monet tapauskohtaiset tekijät. Epävarmassa tilanteessa voi olla kannattavaa selvittää sopivin toimintatapa yhdessä konsultin kanssa. Pörssikaupan ydin on sähkön spot-kauppa, jossa sähkön hinta vaihtelee huomattavasti. Kuvassa 1.6 on esitetty Suomen aluehinta Koska sähköpörssi muodostaa perustan kaikille sähkön markkinahinnoille, hinnan vaihtelu heijastuu samalla OTC-markkinoihin. Hintavaihtelu on luonut tarpeen myös sähkön johdannaismarkkinoille. Lisätietoja sähköpörssistä tarjoaa Nord Pool. Yhteystiedot löytyvät osasta 8. 15

16 1.5 Sähköpörssi Sähköpörssi on kauppapaikka, jossa sähköä voi ostaa tai myydä kysynnän ja tarjonnan määräämään markkinahintaan. Kaupankäynti sähköpörssissä jakautuu fyysisiin ja finanssimarkkinoihin. Nord Pool Spot AS vastaa fyysisistä markkinoista ja Nord Pool ASA vastaa finanssimarkkinasta. Nord Pool Clearing AS tarjoaa selvityspalveluja kaikille pörssituotteille ja vakioiduille OTC-tuotteille Sähköpörssin fyysiset markkinat Fyysiset markkinat jakautuvat Elspot- ja Elbas-markkinoihin. Sähköpörssin perusta on sähkön Elspot-markkina, jossa käydään kauppaa fyysisestä sähköntoimituksesta seuraavalle päivälle. Elbas-markkina on jälkimarkkina Elspot-kaupalle. Elspot-markkina Elspot-markkinalla kaupankäynnin kohteena ovat seuraavan vuorokauden käyttötunnit CET (01-24 Suomen aikaa). Kaupankäynnin perusyksikkö on 0,1 megawattitunnin kiinteä sähkön toimitus yhden käyttötunnin aikana. Kaupankäyntiin osallistuvat osapuolet lähettävät kerran päivässä pörssiin nimettömät osto- ja myyntitarjoukset. Sähköpörssi yhdistää kaikki tarjoukset käyttötunneittain yhdeksi osto- ja yhdeksi myyntikäyräksi. Tämän jälkeen kaupankäyntijärjestelmä laskee jokaiselle tunnille osto- ja myyntikäyrien leikkauspisteen, joka on kysynnän ja tarjonnan tasapainopiste. Tasapainopisteestä saadaan jokaiselle käyttötunnille systeemihinta. Systeemihinta on sama kaikille markkinaosapuolille, niin myyjille kuin ostajillekin. Toisin sanoen myyjä saa myymästään sähköstä ja ostaja joutuu maksamaan ostamastaan sähköstä systeemihinnan verran. Poikkeuksen muodostaa tilanne, jossa siirtokapasiteetin rajallisuuden takia muodostuu erillisiä hinta-alueita. Tällöin sähkön hinta on kyseisen alueen toimijoille sama ja sitä kutsutaan aluehinnaksi. Kuva 1.7 Hinnan ja volyymin määräytyminen Elspot-markkinoilla hinta myyntitarjoukset systeemihinta ostotarjoukset Spot-kaupassa vaihdetun sähkön määrä tarjottu sähkön määrä 16 PK-yritysten energiaopas

17 Elbas-markkina Suomen ja Ruotsin alueella toimitettavalle sähkölle on kehitetty myös Elbasmarkkina, jossa pyritään kaupankäyntiin ajallisesti mahdollisimman lähellä sähkön fyysistä toimitusta Näin kysyntä ja tarjonta saadaan kohtaamaan tarkemmin nopeasti vaihtelevilla markkinoilla. Elbas-markkinalla kaupankäynnin kohteena on yhden megawattitunnin kiinteä sähkön toimitus tunneille, joille on olemassa jo Elspot-hinta. Kaupankäynti sulkeutuu tuntia ennen toimitustuntia. Elbas-markkinalla hinta kullekin tunnille määräytyy kuten arvopaperipörssissä, eli parhaat osto- ja myyntitarjoukset on nähtävissä nimettöminä. Kauppa syntyy, kun osto- ja myyntihinnat kohtaavat. Elbas-markkinalla toimii markkinatakaajia. Markkinatakaajat ovat tehneet Nord Poolin kanssa sopimuksen siitä, että markkinoilla on aina myynti- ja ostotarjouksia. Tämä järjestely takaa sen, ettei synny tilanteita, joissa toimija ei saisi ostettua tarvitsemaansa sähköä tai myytyä sähköään Sähköpörssin johdannaismarkkina Sähkön hinta spot-markkinalla voi vaihdella huomattavasti. Tarve hintariskin suojaamiseen on luonut kysynnän riskiä vähentäville finanssituotteille. Nord Poolin johdannaismarkkinalla käydään kauppaa sähkötermiineillä (futuurit ja forwardit) ja optiolla. Futuureilla voidaan suojata tulevaisuuden hintariskiä lyhyellä aikajaksolla. Forwardit ulottuvat pisimmillään neljän vuoden päähän kaupankäyntiajankohdasta. Tarkempaa tietoa johdannaisista löytyy Nord Poolin kotisivuilta Sähköpörssissä käytävään kauppaan liittyvät maksut ja vakuudet Kaupankäynti sähköpörssissä edellyttää liittymis- ja vuosimaksujen lisäksi myös kaupankäyntiin ja selvitykseen liittyvien maksujen suorittamista sekä vakuuksien asettamista. Kauppojen siirryttyä selvitykseen Nord Pool Clearingistä tulee kaupan vastapuoli asiakkaan suuntaan ja kauppojen vastapuoliriskin poistamiseksi se vaatii osapuolilta vakuudet. Maksut ja vakuudet ovat yleensä kymmeniä tuhansia euroja vuodessa. Maksut on eritelty liitteessä 2. Tarkempia tietoja maksuista saa NordPoolin kotisivuilta ja NordPool Clearingin kotisivulta clearing.nordpool.com 17

18 1.6 Kahdenkeskinen sähkökauppa (OTC-markkinat) Vuodesta 1997 asti jokainen sähkönkäyttäjä Suomessa on voinut hankkia sähkönsä vapailta markkinoilta. Sähköä ei tarvitse enää ostaa oman alueen sähköyhtiöltä kuten aikaisemmin, vaan kaikki sähkönkäyttäjät voivat vapaasti ostaa sähköenergiansa miltä hyvänsä sähkönmyyjältä. OTC-lyhenne on lähtöisin termistä Over The Counter ja sillä tarkoitetaan kaikkea pörssin ulkopuolella tapahtuvaa kaupankäyntiä. Kahdenväliset sopimukset ovat tärkeitä pienelle sähkön hankkijalle, jonka ei ole usein kannattavaa maksaa sähkön pörssikauppaan liittyviä maksuja ja palkata henkilökuntaa hoitamaan kaupankäyntiä. Vuonna 2002 Suomessa käytiin 20,4 prosenttia sähkön tukkukaupasta pörssissä. Loput tukkukaupasta toteutettiin kahdenkeskisin sopimuksin. Kahdenvälisillä sopimuksilla päästään yksilöllisiin toimitusratkaisuihin, mikä yksinkertaistaa PK-yrityksen sähkönhankintaa. Kahdenvälisiä sähkösopimuksia käsitellään lisää kappaleessa Sähkön hankinnan kilpailuttaminen Sähkön hankinnan kilpailuttaminen voi tuoda merkittäviä säästöjä, sillä toimitusvelvollisten sähköyhtiöiden julkisesti tarjoamissa tariffihinnoissa on kymmenien prosenttien hintaeroja. Sähkön hankinnan optimoinnilla on usein saavutettavissa merkittäviä säästöjä. Työssä on kuitenkin huomioitava monia eri tekijöitä, joiden hallinta vaatii erityistä asiantuntemusta. PK-yrityksen on harvoin kannattavaa perehtyä aiheeseen yksin. Edullisempi ja vaivattomampi tapa on käyttää konsulttia, jolla on tehtävään tarvittava tieto, työkalut ja kokemus. Konsultit tarjoavat palveluita sähkön toimittajien kilpailuttamisesta pitkän aikavälin sähkönhankintastrategioiden tekemiseen. Konsulttien lisäksi markkinoilla on myös muita riippumattomia osapuolia, jotka tarjoavat sähkön hankinnan hallintaa kokonaisuudessaan tai osittain. Yksittäinen yritys voi vallitsevassa sähkömarkkinajärjestelmässä hankkia kaikissa kulutuskohteissaan käyttämänsä sähköenergian yhdellä sopimuksella. Kulutuskohteiden ei tarvitse olla maantieteellisesti toistensa yhteydessä. Koko sähkön hankinta kannattaa siis pääsääntöisesti kilpailuttaa kerralla. Sähkön pienkäyttäjille, joiden pääsulake on korkeintaan 3 x 63 ampeeria ja tilausteho on korkeintaan 45 kilowattia, ei aiheudu kilpailuttamisesta lisäkustannuksia. Suuremmat sähkön käyttäjät tarvitsevat tuntitehot rekisteröivän mittauslaitteiston ostaessaan sähkön kilpailuttamalla. Kappaleessa käsitellään Energiamarkkinaviraston julkaisemia ohjeita sähkön hankinnan kilpailuttamisesta, kun käyttöpaikan tai käyttöpaikkojen pääsulakekoko on alle 3 x 63 ampeeria. Ohjeet on tehty tilanteeseen, jossa sähkö on kilpailuttamiseen asti hankittu paikalliselta sähköntoimittajalta toimitusvelvollisuuden (kts. kappale 1.8) mukaisella yleis- tai aikatariffisopimuksella. Tuntitehomittauksen vaativien toimitusten kilpailuttaminen on käsitelty kappaleessa PK-yritysten energiaopas

19 Tariffityypit Sekä sähköenergian että siirtopalvelun hinnat eli tariffit muodostuvat tavallisesti kahdesta osatekijästä: 1. kiinteästä perusmaksusta (esimerkiksi euroa/kk) 2. kulutetun energiamäärän mukaan määräytyvästä kulutusmaksusta (esimerkiksi senttiä/kwh) Eri yhtiöiden tariffeissa osatekijöiden välinen painotus voi vaihdella ja joillakin sähköyhtiöillä voi tariffeista jokin osatekijä puuttua. Sekä siirtopalvelulle että sähköenergialle on olemassa yleis-, aika- ja tehotariffeja. Tehotariffit soveltuvat parhaiten yritysten tai muiden suurempien asiakkaiden laskutukseen. Tariffit ovat vapaavalintaisia, eli asiakas voi valita tariffeista haluamansa. Lisäksi siirtopalvelulle ja sähköenergialle voi valita toisistaan riippumatta rakenteeltaan erilaiset tariffit. Yleistariffi eli yleissähkö soveltuu pienkuluttajalle (käytännössä alle kwh/vuosi). Yleissähkön maksut muodostuvat kiinteästä perusmaksusta (euroa/ kk) ja kulutusmaksusta (senttiä/kwh). Aikatariffeista yleisimmät ovat yösähkö ja kausisähkö. Aikatariffin maksut muodostuvat kiinteästä perusmaksusta (euroa/kk) ja kahdesta kulutusmaksusta (senttiä/kwh). Kulutusmaksujen hinnoittelussa käytetään joko päivä/yö -jaottelua (yösähkö) tai talviarkipäivä/muu aika -jaottelua (kausisähkö). Osalla sähköyhtiöistä on tuotevalikoimassaan vain yösähkö tai kausisähkö, mutta ei molempia. Sähkönkäyttäjä voi valita sähkönmyyjältä vain sellaisen tuotteen, joka löytyy myös paikallisen jakeluverkonhaltijan valikoimasta. Aikatariffeissa noudatetaan aina paikallisen jakeluverkonhaltijan aikavyöhykkeitä eli kellonaikamäärittelyitä. Tehotariffi soveltuu paljon sähköä käyttäville toimijoille. Tehotariffin maksut muodostuvat kiinteästä perusmaksusta (euroa/kk), kulutusmaksuista (senttiä/ kwh) ja tehomaksuista (euroa/kw, kk). (lisätietoa:www.energiamarkkinavirasto.fi) Ennen kilpailuttamista tulee selvittää seuraavat asiat: - Mitä sähköyhtiöitä halutaan kilpailuttaa? - Miten kilpailuttaminen tapahtuu? - Kuinka paljon kustannuksia kilpailuttaminen aiheuttaa? - Liittyykö kilpailuttamiseen mittarin vaihtaminen? - Kannattaisiko käyttää ulkopuolisia sähkönhankintapalveluita? - Mikä on oman sähkönkäytön rakenne? - Voiko omaa sähkön käyttöä muuttaa? - Mikä on nykyisen sopimuksen irtisanomisaika? - Milloin uusi sopimus halutaan alkavaksi? - Minkä pituinen sopimus halutaan? (kts. kappale 1.9) 19

20 1.7.1 Miten yksittäinen sähkön pienkäyttäjä kilpailuttaa sähköenergiansa? Ennen kilpailuttamista tehtävät selvitykset 1. Selvitetään onko kilpailuttaminen ilman tuntimittaria mahdollista, eli onko sähkönkäyttäjä niin sanottu pienkäyttäjä. Tämä selviää tarkistamalla käyttöpaikan tai käyttöpaikkojen sulakekoko, joka saa olla enintään 3 x 63 ampeeria. 2. Selvitetään kuinka paljon siirtopalvelu ja sähköenergia maksavat tällä hetkellä ja kuinka paljon niihin kuluu rahaa vuositasolla: a) nykyinen sähkönkulutus vuositasolla (aikatariffissa jaoteltuna eri kulutusmaksujen voimassaoloaikojen mukaan) b) siirtopalvelun ja sähköenergian tämänhetkinen tariffitaso. Tarjouspyynnön tekeminen, tarjousten arviointi ja päätöksenteko 3. Sähköenergian kilpailuttaminen aloitetaan pyytämällä sähkönmyyjiltä tarjousta sähköenergian toimittamisesta. Tarjouspyynnön voi tehdä esimerkiksi puhelimitse, sähkön myyjän internet-sivujen kautta tai Energiamarkkinaviraston kotisivuilta löytyvällä lomakkeella (www.energiamarkkinavirasto.fi/files/ tarjouspyynto.pdf). Lomakkeen voi lähettää haluamilleen sähkönmyyjille, jotka voivat sijaita eri puolilla Suomea. 4. Mikäli jokin tarjouksista osoittautuu hinnaltaan tai muilta ehdoiltaan nykyistä sopimusta edullisemmaksi, voidaan ryhtyä sopimuksen vaihtamiseen. Myyjän vaihto 5. Jos voimassa oleva sopimus on tehty toistaiseksi tai kuuluu toimitusvelvollisuuden piiriin (kts kappale 1.8 ), sopimuksen vaihtaminen tapahtuu irtisanomalla vanha sähkösopimus ja solmimalla uusi sopimus edullisimman tarjouksen tehneen sähkönmyyjän kanssa. Sähkösopimuksen irtisanomisaika on tällöin kaksi viikkoa. 6. Paikallisen jakeluverkonhaltijan kanssa tulee solmia sähköverkkosopimus eli sähkön siirtosopimus, sillä vanha sähkösopimus kattoi sekä sähköenergian että siirtopalvelun. 7. Sähkönmyyjän vaihtamisen yhteydessä joudutaan yleensä suorittamaan ylimääräinen mittarinluku. Mittarinluvusta vastaa edelleenkin paikallinen sähköverkonhaltija. Energiamarkkinaviraston suosituksen mukaan sähkönkäyttäjältä ei saa periä korvausta mittariluvusta hänen siirtyessään kilpailun piiriin. Myyjän vaihtamisesta ei saa aiheutua muitakaan kuluja. 8. PK-yrityksen asema toimitusvelvollisuuden suhteen kannattaa selvittää. Toimitusvelvollisuudesta on kerrottu tarkemmin kappaleessa PK-yritysten energiaopas

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

Luku 3 Sähkömarkkinat

Luku 3 Sähkömarkkinat Luku 3 Sähkömarkkinat Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Energiankäyttäjän käsikirja 2013, helmikuu 2013 1 Sisältö Sähkön tarjonta Sähkön kysyntä Pullonkaulat Hintavaihtelut

Lisätiedot

Aurinkovoimaa Lappeenrannassa: Kokemuksia ja mahdollisuuksia. Markus Lankinen

Aurinkovoimaa Lappeenrannassa: Kokemuksia ja mahdollisuuksia. Markus Lankinen Aurinkovoimaa Lappeenrannassa: Kokemuksia ja mahdollisuuksia Aurinkosähkön tuottaja vuodesta 2013 Teho: 3 KW, 10 paneelia Invertteri: Fronius Tuotanto 8/2013-24.5.2016: 5000 kwh 5/2016: keskimäärin 11-18

Lisätiedot

Tietoa hyödykeoptioista

Tietoa hyödykeoptioista Tietoa hyödykeoptioista Tämä esite sisältää tietoa Danske Bankin kautta tehtävistä hyödykeoptiosopimuksista. Hyödykkeet ovat jalostamattomia tuotteita tai puolijalosteita, joita tarvitaan lopputuotteiden

Lisätiedot

SÄHKÖNSIIRTOHINNAT ALKAEN Hinnasto on voimassa Savon Voima Verkko Oy:n jakelualueella.

SÄHKÖNSIIRTOHINNAT ALKAEN Hinnasto on voimassa Savon Voima Verkko Oy:n jakelualueella. SÄHKÖNKÄYTÖN SIIRTOHINNAT KAUSI-, YÖ-, JA YLEISSÄHKÖN SIIRTOMAKSUT (sis. alv. 24 %) Siirtotuote perushinta VEROLUOKKA 1 VEROLUOKKA 2 kokonaishinta kokonaishinta Kausisähkön siirto 16.11. 15.3. klo 07 21

Lisätiedot

Yhteenveto sähkösopimustarjouksista v. 2017

Yhteenveto sähkösopimustarjouksista v. 2017 OKL/PS-piiri Sähkötarjoukset 2017 10.11.2016 1/3 Yhteenveto sähkösopimustarjouksista v. 2017 Omakotiliiton Pohjois-Savon Piiri pyysi jälleen jäsentarjoukset alueen keskeisiltä sähköyhtiöiltä ensi vuotta

Lisätiedot

Sähkön siirto- ja verkkopalveluhinnasto alkaen

Sähkön siirto- ja verkkopalveluhinnasto alkaen Sähkön siirto- ja verkkopalveluhinnasto 1.7.2016 alkaen Sähkön siirtohinnasto Tämän siirtohinnaston mukaisilla maksuilla verkkoyhtiö huolehtii sähköenergian siirtämisestä tuottajalta asiakkaalle ja tarjoaa

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 4. neljännes

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 4. neljännes Energia 2012 Energian hinnat 2011, 4. neljännes Energian hintojen nousu jatkui Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat vuoden 2011 viimeisellä vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Sähkön siirto- ja verkkopalveluhinnasto alkaen

Sähkön siirto- ja verkkopalveluhinnasto alkaen Sähkön siirto- ja verkkopalveluhinnasto 1.1.2015 alkaen Sähkön siirtohinnasto Tämän siirtohinnaston mukaisilla maksuilla verkkoyhtiö huolehtii sähköenergian siirtämisestä tuottajalta asiakkaalle ja tarjoaa

Lisätiedot

Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja

Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja Energia 2012 Energian hinnat 2012, 1. neljännes Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja Energiaveron korotukset ja raakaöljyn korkeampi hinta nostivat liikennepolttoaineiden hintoja ensimmäisellä

Lisätiedot

Sähkön siirto- ja verkkopalveluhinnasto alkaen

Sähkön siirto- ja verkkopalveluhinnasto alkaen Sähkön siirto- ja verkkopalveluhinnasto 1.1.2013 alkaen Sähkön siirtohinnasto Tämän siirtohinnaston mukaisilla maksuilla verkkoyhtiö huolehtii sähköenergian siirtämisestä tuottajalta asiakkaalle ja tarjoaa

Lisätiedot

Luku 4 Sähkön kilpailutus

Luku 4 Sähkön kilpailutus Luku 4 Sähkön kilpailutus Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Yleistä Sähkönkulutustiedot Kilpailutus Tarjousvertailu Sopimukset 2 YLEISTÄ 3 Sähköenergialasku

Lisätiedot

Verkkopalveluhinnasto. Caruna Espoo Oy

Verkkopalveluhinnasto. Caruna Espoo Oy Verkkopalveluhinnasto Caruna Espoo Oy 1.3.2017 Sähkön siirtohinnasto Tämän siirtohinnaston mukaisilla maksuilla verkkoyhtiö huolehtii sähköenergian siirtämisestä tuottajalta asiakkaalle ja tarjoaa siirtoon

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Mallinnuksen lähtöoletukset

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Energian hintojen lasku jatkui viimeisellä neljänneksellä

Energian hintojen lasku jatkui viimeisellä neljänneksellä Energia 2016 Energian hinnat 2015, 4. neljännes Energian hintojen lasku jatkui viimeisellä neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan energiatuotteiden hinnat laskivat vuoden 2015 viimeisellä neljänneksellä

Lisätiedot

Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa. Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä?

Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa. Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä? Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä? Mitä ovat sähkön alkuperätakuut? EU:ssa käytössä oleva yhtenäinen järjestelmä.

Lisätiedot

VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITOA, KÄYTTÖÄ JA SILLÄ TUOTETUN SÄHKÖN KÄSITTELYÄ KOSKEVA SÄÄNNÖSTÖ

VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITOA, KÄYTTÖÄ JA SILLÄ TUOTETUN SÄHKÖN KÄSITTELYÄ KOSKEVA SÄÄNNÖSTÖ ENERGIAMARKKINAVIRASTO ENERGIMARKNADSVERKET Liite TEHORESERVIN KÄYTTÖSOPIMUKSEN LIITE 2 VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITOA, KÄYTTÖÄ JA SILLÄ TUOTETUN SÄHKÖN KÄSITTELYÄ KOSKEVA SÄÄNNÖSTÖ Energiamarkkinavirasto

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energian hankinta, kulutus ja hinnat Energia 2011 Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2010, 4. vuosineljännes Energian kokonaiskulutus nousi 9 prosenttia vuonna 2010 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1445

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Energian hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä

Energian hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2016 Energian hinnat 2016, 1. neljännes Energian hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan energiatuotteiden hinnat jatkoivat laskuaan vuoden 2016 ensimmäisellä

Lisätiedot

Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä

Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä 1 Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä Johtaja Reima Päivinen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Mitä on säätösähkö? Vuorokauden sisäiset kulutuksen muutokset Vastuu: Markkinatoimijat

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

[Kirjoita teksti] Maakaasun hinnoittelujärjestelmä M2014 Siirto Energiakauppa

[Kirjoita teksti] Maakaasun hinnoittelujärjestelmä M2014 Siirto Energiakauppa [Kirjoita teksti] Maakaasun hinnoittelujärjestelmä M2014 Siirto Energiakauppa Gasum Oy 11.9.2013 Maakaasun hinnoittelujärjestelmä M2014 2 (24) 1. HINNOITTELUJÄRJESTELMÄN M2014 SOVELTAMINEN 1.1. Soveltaminen

Lisätiedot

ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS

ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 77/422/2011 1.6.2011 ASIA Sähkön perusmaksuja koskeva alennus ASIANOSAINEN Fortum Markets Oy TOIMENPIDEPYYNNÖN TEKIJÄ Juha Lustman VIREILLETULO 8.2.2011 SELOSTUS ASIASTA

Lisätiedot

Tee ympäristöteko, osta pörssisähköä! eli Osta sitä tunneittain hinnoiteltuna, kahden viikon irtisanomisajalla, ilman määräaikaista sopimusta!

Tee ympäristöteko, osta pörssisähköä! eli Osta sitä tunneittain hinnoiteltuna, kahden viikon irtisanomisajalla, ilman määräaikaista sopimusta! Tee ympäristöteko, osta pörssisähköä! eli Osta sitä tunneittain hinnoiteltuna, kahden viikon irtisanomisajalla, ilman määräaikaista sopimusta! 14.8.2015 Eero Paananen, Eero Pere, Marjaniemen kiinteistönomistajat

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

Energian hintojen lasku tasaantui kolmannella neljänneksellä

Energian hintojen lasku tasaantui kolmannella neljänneksellä Energia 2016 Energian hinnat 2016, 3. neljännes Energian hintojen lasku tasaantui kolmannella neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan energiatuotteiden hintojen pitkään jatkunut lasku tasaantui

Lisätiedot

Tuontipolttoaineiden hinnat nousivat viimeisellä neljänneksellä

Tuontipolttoaineiden hinnat nousivat viimeisellä neljänneksellä Energia 2017 Energian hinnat 2016, 4. neljännes Tuontipolttoaineiden hinnat nousivat viimeisellä neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan tuontipolttoaineiden hinnat kääntyivät selvään nousuun vuoden

Lisätiedot

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI 1a. Täydellisen kilpailun vallitessa yrityksen A tuotteen markkinahinta on 18 ja kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille SUOMEN ELFI OY KANNANOTTO Antti Koskelainen 1 (5) 1.8.2007 Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille 1. Pohjoismainen sähkö

Lisätiedot

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus Fortum Oyj 28.4.2016 Tammi-maaliskuu 2016: Tyydyttävä tulos matalista sähkönhinnoista huolimatta Avainluvut (milj. euroa), jatkuvat toiminnot I/2016 I/2015 2015 Edelliset

Lisätiedot

Energian hintojen lasku loiveni toisella neljänneksellä

Energian hintojen lasku loiveni toisella neljänneksellä Energia 2016 Energian hinnat 2016, 2. neljännes Energian hintojen lasku loiveni toisella neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan energiatuotteiden hinnat jatkoivat laskuaan vuoden 2016 toisella

Lisätiedot

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Tehoreservijärjestelmän kehittäminen 2017 alkavalle kaudelle Energiaviraston keskustelutilaisuus 20.4.2016 Antti Paananen Tehoreservijärjestelmän

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

HANHIKOSKI. Ari Aalto Evijärven kunnanvaltuuston iltakoulu Evijärvi TAUSTAA

HANHIKOSKI. Ari Aalto Evijärven kunnanvaltuuston iltakoulu Evijärvi TAUSTAA HANHIKOSKI Ari Aalto Evijärven kunnanvaltuuston iltakoulu Evijärvi 16.10.2013 1 TAUSTAA Hanhikosken saneerauksen esiselvitys, raportti 9.8.2010 esitelty Kunnanhallitukselle 9.8.2010 Kunnanvaltuustolle

Lisätiedot

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU 2016 2(6) Sisällys 1 MAKSUT JA NIIDEN MÄÄRÄYTYMINEN... 3 2 KIINTEÄT ASIAKASKOHTAISET MAKSUT... 3 3 PÄTÖTEHOA KOSKEVAT MAKSUT KULUTUKSELLE... 3 3.1. Alueverkon tehomaksu...

Lisätiedot

Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi

Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi 19.3.27 Lotta Forssell viestintäjohtaja Fortum Portfolio Management and Trading 19/3/28 1 Sähkömarkkinakatsauksen tausta ja tarkoitus Fortumin sähkömarkkinakatsauksen

Lisätiedot

Sähkön etämittaus ja energiansäästö - Taloyhtiöiden energiailta 7.10.2015

Sähkön etämittaus ja energiansäästö - Taloyhtiöiden energiailta 7.10.2015 Sähkön etämittaus ja energiansäästö - Taloyhtiöiden energiailta 7.10.2015 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Sähkön etämittaus Suomessa Energiayhtiöiden

Lisätiedot

Tuotannon liittäminen verkkoon Riku Kettu Verkkoinsinööri Energiamarkkinavirasto

Tuotannon liittäminen verkkoon Riku Kettu Verkkoinsinööri Energiamarkkinavirasto Tuotannon liittäminen verkkoon 3.12.2013 Riku Kettu Verkkoinsinööri Energiamarkkinavirasto Liittymismaksuperiaatteet jakeluverkoissa ja suurjännitteisissä jakeluverkoissa Energiamarkkinaviraston tammikuussa

Lisätiedot

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU KOKKOLAN VERKKOALUE

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU KOKKOLAN VERKKOALUE Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU KOKKOLAN VERKKOALUE 2016 2(6) Sisällys 1 MAKSUT JA NIIDEN MÄÄRÄYTYMINEN... 3 2 KIINTEÄT ASIAKASKOHTAISET MAKSUT... 3 3 PÄTÖTEHOA KOSKEVAT MAKSUT KULUTUKSELLE... 3

Lisätiedot

Kirkkonummen uimahallin lipunmyynnin ja kahvilatoiminnan hoitaminen

Kirkkonummen uimahallin lipunmyynnin ja kahvilatoiminnan hoitaminen TARJOUSPYYNTÖ n lipunmyynnin ja kahvilatoiminnan hoitaminen Hankintayksikkö Osoite Yhteyshenkilö Kirkkonummen kunta Liikuntalautakunta Sivistyspalvelukeskus Kirkkotallintie 1 B 2 krs 02400 KIRKKONUMMI

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Pystysuuntainen hallinta 2/2

Pystysuuntainen hallinta 2/2 Pystysuuntainen hallinta 2/2 Noora Veijalainen 19.2.2003 Yleistä Tarkastellaan tilannetta jossa: - Ylävirran tuottajalla on yhä monopoliasema - Alavirran sektorissa vallitsee kilpailu - Tuottaja voi rajoitteillaan

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Tasehallinta ja Tasepalvelusopimus 1.1.2009 alkaen

Tasehallinta ja Tasepalvelusopimus 1.1.2009 alkaen 1 Tasehallinta ja Tasepalvelusopimus 1.1.2009 alkaen Anders Lundberg Voimajärjestelmän käyttö / Tasepalvelu Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Tasehallinta Tuotantosuunnitelmat Tuotantosuunnitelmia tarvitaan:

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU TORNION VERKKOALUE

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU TORNION VERKKOALUE Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU TORNION VERKKOALUE 2016 2(5) Sisällys 1 MAKSUT JA NIIDEN MÄÄRÄYTYMINEN... 3 2 KIINTEÄT ASIAKASKOHTAISET MAKSUT... 3 3 PÄTÖTEHOA KOSKEVAT MAKSUT KULUTUKSELLE... 3

Lisätiedot

Kannattava aurinkosähköinvestointi

Kannattava aurinkosähköinvestointi Kannattava aurinkosähköinvestointi -aurinkosähköjärjestelmästä yleisesti -mitoittamisesta kannattavuuden kannalta -aurinkoenergia kilpailukyvystä Mikko Nurhonen, ProAgria Etelä-Savo p. 043-824 9498 senttiä

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma 1 Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma Kapasiteettiseminaari/Diana-auditorio 14.2.2008 2 TEHOTASE 2007/2008 Kylmä talvipäivä kerran kymmenessä vuodessa Kuluvan talven suurin tuntiteho: 13

Lisätiedot

1. Sähköveroissa huomioitava yleiseurooppalainen kehitys

1. Sähköveroissa huomioitava yleiseurooppalainen kehitys SUOMEN ELFI OY LAUSUNTO 1 (2) 13.8.2010 VALTIOVARAINMINISTERIÖ valtiovarainministeriö@vm.fi kopio: Viite: Lausuntopyyntönne VM007:00/2008 LAUSUNTO ENERGIAVEROTUKSEN UUDISTAMISTA KOSKEVAN HALLITUKSEN ESITYKSEN

Lisätiedot

Turku Energia LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013. Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä.

Turku Energia LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013. Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä. LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013 Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä. LIITTYMISJOHTO PIENJÄNNITELIITTYMISSÄ Yleistä Liittymismaksulla katetaan

Lisätiedot

Tilannekatsaus säätösähkömarkkinoita koskeviin kansainvälisiin selvityksiin

Tilannekatsaus säätösähkömarkkinoita koskeviin kansainvälisiin selvityksiin 1 Tilannekatsaus säätösähkömarkkinoita koskeviin kansainvälisiin selvityksiin Erkki Stam Markkinakehitys, Fingrid Oyj Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Säätösähkömarkkinan rooli Järjestelmän taajuuden ja

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta on puhdasta lähienergiaa pientuottajalta sähkönkäyttäjille Farmivirta tuotetaan mikro- ja pienvoimaloissa uusiutuvilla

Lisätiedot

Hankintamenettely Pienhankinta Hankinnan arvo ei ylitä julkisista hankinnoista annetussa laissa tarkoitettua kansallista kynnysarvoa.

Hankintamenettely Pienhankinta Hankinnan arvo ei ylitä julkisista hankinnoista annetussa laissa tarkoitettua kansallista kynnysarvoa. 16.2.2012 TARJOUSPYYNTÖ MASTONOSTIMESTA Äänekosken kaupunki pyytää Teiltä tarjouksen käytetystä siististä mastonostimesta tarjouspyyntöliitteen mukaisesti. Tarjous koskee kaupungin kulttuuritalolle (Kalevankatu

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016

Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016 Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016 Janne Käpylehto Energia-asiantuntija, tietokirjailija Dodo RY janne.kapylehto@gmail.com Sisältö Yleistä aurinkosähköstä, kytkennät, hintakehitys Taloudelliset mallinnukset

Lisätiedot

LÄMPÖENERGIAN TOIMITUSSOPIMUS 1(5)

LÄMPÖENERGIAN TOIMITUSSOPIMUS 1(5) 1(5) 1. Sopijaosapuolet Punkalaitumen kunta (jäljempänä Ostaja) Y-tunnus 0138037-5 Vesilahdentie 5 31900 PUNKALAIDUN Punkalaitumen Biotrio Oy (jäljempänä Myyjä) Y-tunnus 2625431-6 Karjanmaantie 55 31900

Lisätiedot

AUTOMAATTISEN TAAJUUDENHALLINTARESERVIN TUNTIMARKKINASOPIMUS NRO XX/2015 RESERVINHALTIJA OY sekä FINGRID OYJ

AUTOMAATTISEN TAAJUUDENHALLINTARESERVIN TUNTIMARKKINASOPIMUS NRO XX/2015 RESERVINHALTIJA OY sekä FINGRID OYJ AUTOMAATTISEN TAAJUUDENHALLINTARESERVIN TUNTIMARKKINASOPIMUS NRO XX/2015 RESERVINHALTIJA OY sekä FINGRID OYJ 8.1.2014 2 (7) 1 SOPIMUKSEN TARKOITUS XX (Reservinhaltija) ja Fingrid Oyj (Fingrid) ovat tehneet

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu 2012 19.7.2012 Toimintaympäristö jatkui haasteellisena Pohjoismaat Sähkönkulutus Pohjoismaissa viime vuoden tasolla teollisen kulutuksen laskusta huolimatta Pohjoismaiset

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus. Juha Kekkonen Markkinatoimikunta 6.10.2011

Ajankohtaiskatsaus. Juha Kekkonen Markkinatoimikunta 6.10.2011 Ajankohtaiskatsaus Juha Kekkonen Markkinatoimikunta 6.10.2011 Pohjoismainen tasepalvelu NBS-projektin tilanne keväällä EN.dk jättäytyi taka-alalle hankkeesta lausuntokierroksen perusteella mallia ja design

Lisätiedot

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus Fortum Oyj 28.4.2016 Tammi-maaliskuun 2016 tulos Avainluvut (milj. euroa), jatkuvat toiminnot I/2016 I/2015 2015 Edelliset 12 kk Liikevaihto 989 1 040 3 459 3 408

Lisätiedot

VERKKOPALVELUHINNASTO

VERKKOPALVELUHINNASTO VERKKOPALVELUHINNASTO 1.4.2016 VERKKOPALVELUHINNASTO 1.4.2016 Verkkopalveluhinnaston mukaisilla maksuilla tarjoamme seuraavia palveluita: Siirrämme sähköenergian tuotantolaitokselta asiakkaalle, mittaamme

Lisätiedot

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3. Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.2009 2 Kantaverkkoyhtiölle tulevia haasteita tuulivoimalaitoksen liityntä tehotasapainon

Lisätiedot

Reserviasiat. Käyttötoimikunta 26.11.2008. Jarno Sederlund

Reserviasiat. Käyttötoimikunta 26.11.2008. Jarno Sederlund 1 Reserviasiat Käyttötoimikunta 26.11.2008 Jarno Sederlund 2 Tehoreservilain mukainen huippuvoimakapasiteetti Vuonna 2006 tuli voimaan sähkön toimitusvarmuutta turvaava laki Fingridin tehtävänä on järjestelmän

Lisätiedot

Kysymykset ja vastaukset

Kysymykset ja vastaukset Viite: TH01/PeRo Lapin ammattikorkeakoulu Oy Kysymykset ja vastaukset TYÖTERVEYSPALVELUIDEN HANKINTA Lapin ammattikorkeakoulu Oy Jokiväylä 11 C, 96300 Rovaniemi Sisältö 1 Kysymykset ja vastaukset... 3

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2011 20.10.2011 Päätapahtumia kolmannella vuosineljänneksellä Tulos viime vuoden tasolla Vesi- ja ydinvoimatuotannon volyymit kasvoivat Venäjän investointiohjelma

Lisätiedot

Huippuvoiman säännöstö ja määräytymisperusteet. Markkinatoimikunta Jarno Sederlund

Huippuvoiman säännöstö ja määräytymisperusteet. Markkinatoimikunta Jarno Sederlund 1 Huippuvoiman säännöstö ja määräytymisperusteet Markkinatoimikunta 22.10.2008 Jarno Sederlund 2 Sisältö 1. Taustaa nykyisten periaatteiden voimassaolo käyttökokemukset Nordelin yhteiset periaatteet 2.

Lisätiedot

ENERGIAPOLIITTISTEN OHJAUSKEINOJEN VAIKUTUS METSÄTEOLLISUUDEN ENERGIAKUSTANNUKSIIN EUROOPASSA

ENERGIAPOLIITTISTEN OHJAUSKEINOJEN VAIKUTUS METSÄTEOLLISUUDEN ENERGIAKUSTANNUKSIIN EUROOPASSA ENERGIAPOLIITTISTEN OHJAUSKEINOJEN VAIKUTUS METSÄTEOLLISUUDEN ENERGIAKUSTANNUKSIIN EUROOPASSA Tiivistelmä raportista Metsäteollisuus ry:lle 7.1.16 Pöyry Management Consulting Oy ( Pöyry ) pidättää kaikki

Lisätiedot

Maksatusohje. Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle

Maksatusohje. Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle Maksatusohje Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle 947/702/2013 1.1.2014 Versiohistoria Version Pvm numero 1 1.1.2014 Keskeisimmät

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

TARJOUSKILPAILUN EHDOT - KOULULAISKULJETUKSET

TARJOUSKILPAILUN EHDOT - KOULULAISKULJETUKSET TARJOUSKILPAILUN EHDOT - KOULULAISKULJETUKSET 1. Liikenneluvan voimassaolo 2. Liikenneluvan automäärä 3. Yhteenliittymä 4. Alihankinta 5. Tiedot liikennöitsijästä 6. Kilpailukohteet 7. Kaluston ja palvelun

Lisätiedot

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Kesäkuu 215 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9 /215 -yhteenveto Päästökauppajärjestelmän

Lisätiedot

OSTOLIIKENNESOPIMUS PALVELU- JA ASIOINTILIIKENNE (malli)

OSTOLIIKENNESOPIMUS PALVELU- JA ASIOINTILIIKENNE (malli) LIITE 5 1 KITEEN KAUPUNKI Sivistyskeskus OSTOLIIKENNESOPIMUS PALVELU- JA ASIOINTILIIKENNE (malli) 1. Sopijapuolet Tilaaja: Yhteyshenkilö: Kiteen kaupunki Sivistyskeskus Kiteentie 25 82500 KITEE Perusopetuksen

Lisätiedot

LEPPÄKOSKEN SÄHKÖ OY:N LIITTYMISMAKSUJEN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET ALKAEN

LEPPÄKOSKEN SÄHKÖ OY:N LIITTYMISMAKSUJEN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET ALKAEN LEPPÄKOSKEN SÄHKÖ OY:N LIITTYMISMAKSUJEN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET 1.12.2014 ALKAEN Yleistä Leppäkosken Sähkö Oy noudattaa liittymismaksuissa vyöhykehinnoittelua, jonka periaatteet Energiavirasto on valtakunnallisesti

Lisätiedot

MAANVUOKRASOPIMUS. Versio 2016/1. Me allekirjoittaneet olemme tänään tehneet seuraavan maanvuokrasopimuksen VUOKRANANTAJA. Tilatunnus/y-tunnus.

MAANVUOKRASOPIMUS. Versio 2016/1. Me allekirjoittaneet olemme tänään tehneet seuraavan maanvuokrasopimuksen VUOKRANANTAJA. Tilatunnus/y-tunnus. MAANVUOKRASOPIMUS Me allekirjoittaneet olemme tänään tehneet seuraavan maanvuokrasopimuksen VUOKRANANTAJA Tilatunnus/y-tunnus Osoite VUOKRALAINEN Tilatunnus/y-tunnus Osoite VUOKRAUKSEN KOHDE kunnan/kaupungin

Lisätiedot

Energiamarkkinavirasto. Maksatusohje. Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle

Energiamarkkinavirasto. Maksatusohje. Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle Energiamarkkinavirasto Maksatusohje Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle 1.2.2013 2 Sisällysluettelo 1 Määräajat... 3 2 Syöttötariffin

Lisätiedot

FINANSSITUOTTEIDEN KÄYTTÖ MUUSSA KAUPPATOIMINNASSA. UPM-Kymmene Oyj Puunhankinta ja metsäpalvelut 04.11.2013 Esa Retva

FINANSSITUOTTEIDEN KÄYTTÖ MUUSSA KAUPPATOIMINNASSA. UPM-Kymmene Oyj Puunhankinta ja metsäpalvelut 04.11.2013 Esa Retva FINANSSITUOTTEIDEN KÄYTTÖ MUUSSA KAUPPATOIMINNASSA UPM-Kymmene Oyj Puunhankinta ja metsäpalvelut 04.11.2013 Esa Retva Kaupan vapautuminen kohti johdannaismarkkinaa Hyödykemarkkinat ovat eri kehitysvaiheessa.

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050

Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050 Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050 Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari, 7.10.2010 Satu Viljainen Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tutkimushanke: Sähkömarkkinavisio 2030-2050 Tavoite: sähkömarkkinavisio

Lisätiedot

1 VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITO

1 VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITO Käyttösäännöt 1 (11) SÄÄNNÖT TEHORESERVIJÄRJESTELMÄÄN KUULUVIEN VOIMALAITOSYKSIKÖIDEN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPIDOLLE, NIIDEN KÄYTÖLLE SEKÄ TUOTETUN SÄHKÖN TARJOAMISEEN MARKKINOILLE Fingrid tai sen tytäryhtiö

Lisätiedot

Verkkopalveluhinnasto. Caruna Oy 1.3.2016

Verkkopalveluhinnasto. Caruna Oy 1.3.2016 Verkkopalveluhinnasto Caruna Oy 1.3.2016 Sähkön siirtohinnasto Tämän siirtohinnaston mukaisilla maksuilla verkkoyhtiö huolehtii sähköenergian siirtämisestä tuottajalta asiakkaalle ja tarjoaa siirtoon liittyvän

Lisätiedot

Käyttöehdot, videokoulutukset

Käyttöehdot, videokoulutukset Käyttöehdot, videokoulutukset Edita Publishing Oy PL 700, 00043 NORDIC MORNING www.editapublishing.fi Asiakaspalvelu www.edilexpro.fi edilexpro@edita.fi puh. 020 450 2040 (arkisin klo 9 16) 1 Yleistä Tämä

Lisätiedot

SOPIMUKSET KUNTALIITOKSISSA Lakiklinikka 13.9.2012

SOPIMUKSET KUNTALIITOKSISSA Lakiklinikka 13.9.2012 SOPIMUKSET KUNTALIITOKSISSA Lakiklinikka 13.9.2012 Leena Hoppu-Mäenpää Lakimies, varatuomari Kuntaliitto / Kuntamarkkinat Leena Hoppu-Mäenpää VT Tehty sopimus sitoo Pacta sunt servanda periaate» Sopimukset

Lisätiedot

PIENENERGIAKOHTEIDEN HANKINTAMALLI JA TULOKSET SENAATTI-KIINTEISTÖT JA PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS TOMI SUOMALAINEN

PIENENERGIAKOHTEIDEN HANKINTAMALLI JA TULOKSET SENAATTI-KIINTEISTÖT JA PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS TOMI SUOMALAINEN PIENENERGIAKOHTEIDEN HANKINTAMALLI JA TULOKSET SENAATTI-KIINTEISTÖT JA PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS TOMI SUOMALAINEN PIENENERGIAKOHTEIDEN KILPAILUTUS 2013-2016 Mitä tarkoitetaan pienenergiakohteella

Lisätiedot

Kullekin tontille tai rakennuspaikalle rakennetaan vain yksi liittymä. Liittymismaksu ei sisällä liittymiskaapelia eikä sähkömittarin asennusta.

Kullekin tontille tai rakennuspaikalle rakennetaan vain yksi liittymä. Liittymismaksu ei sisällä liittymiskaapelia eikä sähkömittarin asennusta. SÄHKÖLIITTYMÄN LIITTYMISMAKSUPERUSTEET 1.7.2016 ALKAEN Yleistä Sähkönkäyttöpaikan liittämisessä sovelletaan sähkönkäyttöpaikkojen liittymisen ehdot (LE14). Niitä täydentävät nämä liittymismaksuperusteet.

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN LÄMPÖ OY MAAKAASUN TARIFFIT M2014 HINNASTO

LEMPÄÄLÄN LÄMPÖ OY MAAKAASUN TARIFFIT M2014 HINNASTO LEMPÄÄLÄN LÄMPÖ OY MAAKAASUN TARIFFIT M2014 HINNASTO 1.5.2016 Liittyminen Siirto Myynti Liittymismaksu Maakaasu verkoston tehtyjen ja lähiaikoina tehtävien investointien kattamiseksi peritään verkostoon

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE

LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE Lämpöyrittäjä-tulokas kilpailusarja (enintään 2 vuotta lämpöyrittäjänä toimineet) 1. Yrityksen perustiedot Lämpöyrittäjien nimet, yrityksen tai osuuskunnan nimi:

Lisätiedot