RAPORTTI SITRA Lähienergiainvestointien palvelu- ja rahoitusmallit

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAPORTTI 21.5.2012. SITRA Lähienergiainvestointien palvelu- ja rahoitusmallit"

Transkriptio

1 RAPORTTI SITRA Lähienergiainvestointien palvelu- ja rahoitusmallit

2 1 Sisältö 1 JOHDANTO TAUSTAA LÄHIENERGIAINVESTOINTEIHIN KANNUSTAVAT PALVELU- JA RAHOITUSMALLIT Palvelu- ja rahoitusmalli asuinalueen tai korttelin rakennuttajalle Palvelu- ja rahoitusmalli kerrostaloasukkaalle Palvelu- ja rahoitusmalli kasvihuoneyrittäjille PÄÄTELMÄT Liitteet TIIVISTELMÄ MUUALLA KÄYTÖSSÄ OLEVISTA LIIKETOIMINTA- JA RAHOITUSMALLEISTA

3 2 1 JOHDANTO 2 TAUSTAA Tämä raportti käsittelee lähienergian palvelu- ja rahoitusmalleja kolmen suomalaisen käyttäjäryhmän - asuinalueen tai korttelin rakennuttajan, kerrostaloasukkaan ja kasvihuoneyrittäjän - näkökulmasta. Selvityksessä analysoidaan edellytyksiä, toimintaympäristön haasteita ja tietotarpeita, joita lähienergiapalveluiden lisääminen Suomessa vaatisi. Kunkin käyttäjän näkökulmaa avataan konkreettisen palvelumalliesimerkin kautta. Nämä palvelumallit perustuvat Pöyry Management Consulting Oy:n kokoamien kansainvälisten esimerkkien, asiantuntijahaastatteluiden ja Sitran marraskuussa 2011 järjestämän työpajan tulosten pohjalta tehtyyn analyysiin. Sitran tavoitteena on edistää kestävää hyvinvointia. Sitran yhtenä teema-alueena on kestävien elämäntapojen ja luonnonvarojen älykkään käytön edistäminen mahdollisimman ihmislähtöisesti. Sitran lähienergiahankkeissa on pyritty tunnistamaan ja kehittämään asukkaiden sekä pienten ja keskisuurten yrittäjien energian säästöä ja uusiutuvan energian käyttöä helpottavia palveluratkaisuja. Lähienergialla tarkoitetaan käyttäjien yksin tai yhdessä säästämää energiaa tai uusiutuvilla energialähteillä paikallisesti tuottamaa energiaa. Tämän Sitran toimeksiannosta laaditun selvityksen tavoitteena oli tunnistaa toimenpiteitä ja rahoitusratkaisuja, joiden avulla Suomen toimintaympäristöä voitaisiin kehittää lähienergian käyttöönoton ja palveluliiketoiminnan kannalta kannustavammaksi. Uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen liittyviä ratkaisuja on käsitelty Sitran viimeaikaisissa julkaisuissa lähienergiapalveluiden käyttäjien, hiilineutraalien asuinalueiden liiketoiminta- ja rahoitusmallien sekä kestävän kehityksen mukaisen biotalouden mahdollisuuksien näkökulmasta. Julkaisuja ovat mm. Saisiko olla lähienergiapalveluja? Kyselytutkimus: omakotitalojen, taloyhtiöiden ja vapaa-ajan asunnon asukkaiden tarpeet energiaratkaisuja ja uusia lähienergiapalveluja kohtaan. Taloustutkimus Oy; Topi Syvänen, Katja Mikkonen Financing carbon neutral districts: Study on business and financing models for carbon neutral energy supply in Finland. GreenStream Network Plc.; Aleksi Lumijärvi, Juha Ollikainen Sustainable bio-economy: Potential, challenges and opportunities in Finland. PBI Research Institute. Magnus Gustafsson, Robert Stoor, Anastasia Tsvetkova Käyttäjälähtöiset lähienergiapalvelut aluerakentamisessa. Sitran selvityksiä 25.Iivo Vehviläinen, Markku Hagström, Jari Hiltunen, Elina Virtanen, Juha Vanhanen, Suvi Häkämies

4 3 LÄHIENERGIAINVESTOINTEIHIN KANNUSTAVAT PALVELU- JA RAHOITUSMALLIT Palvelu- ja rahoitusmalli asuinalueen tai korttelin rakennuttajalle Lähtökohtana palvelun käyttäjä Tässä hahmotellun palvelu- ja rahoitusmallin tavoitteena on erityisesti rakennuttajan motivoiminen investoimaan lähienergian tuottamiseen liittyvään teknologiaan uusia asuintaloja rakennuttaessaan. Mallin tavoitteena on saada myös sekä uusia asuntoja ostavat että alueella jo asuvat ihmiset kiinnostumaan lähienergiaa tuottavasta konseptista. Palvelun käyttäjinä voidaan pitää rakennuttajan lisäksi lähienergian loppukäyttäjiä eli asuinalueen nykyisiä ja tulevia asukkaita. Palvelu- ja rahoitusmallin tarvetta tarkasteltiin olemassa olevan kymmenen asunnon asuinalueen pohjalta, joka on kaukolämpöverkon ulkopuolella ja jolle rakennuttaja suunnittelee rakentavansa 40 uutta taloa tiivistysrakentamisena. Sekä nykyisten että tulevien asukkaiden tarpeena ja toiveena on energiakustannusten alentaminen tai kurissa pitäminen. Lähienergiainvestointeihin kannustavan palvelun varsinainen käyttäjä on rakennuttaja, jonka päällimmäisenä tavoitteena ei voida olettaa olevan energiakustannusten alentaminen vaan rakennuttamiensa asuntojen myyminen. Rakennuttajan tekemät päätökset rakennettavien asuntojen lämmitysmuodosta vaikuttavat kuitenkin kauaskantoisesti asukkaiden lämmityskustannuksiin Mahdollinen palvelu- ja rahoitusmalli Palvelu- ja rahoitusmallin tavoitteena on saada sekä asukkaat että rakennuttaja kiinnostumaan lähienergian tuottamisesta. Tästä lähtökohdasta ajateltuna tarvitaan palveluntarjoaja, eli palvelu- tai konsulttiyritys, jonka liiketoimintaideana on omaa osaamistaan ja kokemustaan hyödyntäen tehdä lähienergian tuottamiseen, ml. teknologian valinta ja tuotantoon liittyvän toimintakonseptin suunnittelu, liittyviä toimeksiantoja sekä markkinoida kyseisiä palveluja rakennuttajille ja asukkaille. Konseptiin kuuluisi soveltuvien energiaratkaisujen kartoitus ja valinta sekä asuinalueelle parhaiten sopiva tapa organisoida energian tuotanto. Varsinaisena palveluna mallissa on ajateltu olevan teknologia- ja toimintakonsepti, jonka palveluntarjoaja tarjoaa rakennuttajalle ja jo alueella asuville asuntojen omistajille. Energiapalveluyritys tarjoaa kokonaisvaltaista energiansäästöpalvelua ollen vastuussa projektin kaikista vaiheista. Kuvassa 1 on esitetty tiivistetysti energiapalvelukonsepti ja muut ideat, joita kansainvälisistä esimerkeistä on hyödynnetty tämän palvelu- ja rahoitusmallin taustalla. Kansainvälisiä esimerkkejä on kuvattu tarkemmin tämän raportin liitteessä.

5 Kuva 1. Mallin taustalla olevat kansainväliset palvelu- ja rahoitusmallit 4 Esitetyssä esimerkkimallissa ajatuksena on, että palveluntarjoaja ehdottaisi rakennuttajalle energiaosuuskunnan perustamista uusia asuintaloja rakentaessaan. Palveluntarjoaja markkinoisi energiaosuuskuntaa alueen vanhoille asukkaille ja tarjoaisi heille mahdollisuutta liittyä osuuskuntaan. Palveluntarjoaja määrittäisi energiantuotantoon tarvittavat teknologiat. Lisäksi palveluntarjoaja hoitaisi tarvittavien energian tuotantoon liittyvien laitteistojen hankkimisen, asentamisen ja käyttöönoton yhteistyössä rakennuttajan kanssa. Asuntoa ostaessaan uudet asukkaat liittyisivät osakkaiksi muodostettuun energiaosuuskuntaan, ja energiaosuuskunta toimittaisi omakustannehintaan energiaa asukkaille. Kuva esittelee mallin.

6 Kuva 2. Palvelu- ja rahoitusmalli asuinalueen tai korttelin rakennuttajalle Yrittäjän näkökulma Mallissa on mukana useita yrittäjiä, mutta mallin toimivuuden kannalta kriittisiä ovat palveluntarjoaja ja rakennuttaja. Jotta rakennuttaja saadaan kiinnostumaan energiaosuuskunnan perustamisesta ja investoinneista energian tuotantoon liittyviin laitteistoihin, on hänen luotettava palveluntarjoajan osaamiseen. Palveluntarjoajan oman liiketoiminnan kannalta kriittistä tässä mallissa on, että palveluntarjoajan tarjoamille palveluille on kysyntää ja että niistä ovat rakennuttajat ja taloyhtiöt sekä asukkaat valmiita maksamaan. Mallin toteutettavuuden arvioinnin kannalta olisi selvitettävä, millaisilla rahoitusmalleilla rakennuttaja, asukkaat ja rahoittajat voisivat sitoutua kuvattuun toimintamalliin. Kustannussäästöä tuottavien, onnistuneiden lähienergiaratkaisujen suunnittelu ja toteuttaminen voisivat tuoda palveluntarjoajalle ja rakennuttajalle mahdollisuuden kasvattaa liiketoimintaansa Hallinnon näkökulma Julkishallinto voisi pyrkiä tukemaan monin tavoin esitetyn mallin onnistumista. Julkishallinto voisi esimerkiksi tarjota erityisesti lähienergialle tarkoitettuja investointitukia energiaosuuskunnan energiantuotantolaitteistoille, energiantuotannon tuotantotukia tai takauksia investoinneille. Tällä hetkellä tämäntyyppisten hankkeiden julkisen tuen suurimpana haasteena ovat lakisääteiset kirjanpidolliset kysymykset. TEM maksaa tuet sille toimijalle, jonka taseeseen investointi kirjataan. Jos investointi on rakennuttajan taseessa, on tärkeää nähdä taseen sisältö, ja rakennuttajalla täytyy olla investointiin liittyvää rahaliikennettä,

7 6 jotta voidaan todeta tuen päätyminen oikeaan paikkaan. Ongelma muodostuu erityisesti siitä, jos rakennuttaja sisällyttää investointiin myös paljon omaa työtään, jolloin kustannusten alkuperän hahmottaminen vaikeutuu tunnistettaessa investointiin kuuluvia kustannuksia. Kirjanpito vaatii tarkkuutta hallinnon tukien saamiseksi.

8 3.2 Palvelu- ja rahoitusmalli kerrostaloasukkaalle Lähtökohtana palvelun käyttäjä Lähtökohtainen lähienergiainvestointeihin kannustavan palvelun käyttäjä tässä mallissa on kerrostaloasukas, jonka asuintalo ei ole kaukolämpöverkossa. Kerrostaloasukkaat ovat erityisen monimuotoinen ryhmä, jonka parissa energiauudistusten läpivienti on koettu haasteelliseksi hyvin kannattavissakin hankkeissa. Suurin haaste eivät ole niinkään tekniset ratkaisut, vaan kerrostalon asukkaiden erilaiset tarpeet ja joissain tapauksissa muutosvastarinta. Useat asukkaat tai kiinteistöjen omistajat eivät halua investoida asumiseen välttämättömiä kuluja enempää. Tällaisia asukkaita saattavat olla mm. vuokranantajat, vuokraajat sekä asunnon myyntiä suunnittelevat. Toisaalta usein löytyy myös asukasryhmä, jotka haluavat panostaa asuntoon nostaakseen sen jälleenmyyntiarvoa tai pienentääkseen asuinkustannuksia tulevaisuudessa. Yhteinen nimittäjä asukkaille on tarve minimoida investointien tuomat lisäkustannukset. Asukkailla on yleensä hyvin erilaisia, investointihalukkuuteen vaikuttavia näkemyksiä. Lähienergiainvestoinnin hyödyllisyys pitäisi siksi pystyä perustelemaan monin eri tavoin, jotta suurin osa asukkaista hyväksyisi investoinnin. Vaikka lähienergiainvestointeihin kannustavan palvelun varsinainen käyttäjä on kerrostaloasukas, asukkaan kanssa tiiviissä yhteistyössä ovat myös asukkaiden keskuudestaan valitsema taloyhtiön hallitus ja isännöitsijä. Varsinkin isännöitsijä on usein avainasemassa uusien investointihankkeiden alullepanossa ja toteuttamisessa. Taloyhtiön hallituksen haasteena on valita teknisesti toimivin ja taloyhtiölle kannattavin ratkaisu, jolle pitäisi pystyä saamaan vielä asukkaiden kannatus. Lisäksi isännöitsijän motivointi energiaprojektien läpiviemiseksi on ensisijaisen tärkeää. Isännöitsijälle investointihankkeet aiheuttavat lisää töitä, mikä ei motivoi ajamaan aktiivisesti uusien hankkeiden toteuttamista, jos ne eivät ole välttämättömiä Mahdollinen palvelu- ja rahoitusmalli Ehdotuksessa taloyhtiöiden osakkaiden muutosvastarintaa vähennettäisiin tarjoamalla useita erilaisia rahoitusvaihtoehtoja täyttämään asukkaiden erilaisia toiveita. Kullekin asukkaalle sopivan ratkaisun löytämiseksi voittoa tavoittelematon toimija tarjoaa puolueetonta tietoa vaihtoehdoista. Ehdotettuun malliin on otettu ideoita kansainvälisistä esimerkeistä. Yksi asukkaille tarjottavista rahoitusmalleista myötäilee Britanniassa kotitalouksille kehitettyä Pay As You Save (PAYS) lainainstrumenttia. Siinä energiantuotannon investointikustannukset jaetaan pitkälle aikavälille niin pieniksi summiksi, että kustannukset jäävät pienemmiksi kuin uudesta laitteistosta tulevat energiakustannussäästöt. Toinen olemassa olevia esimerkkejä hyödyntävä idea on, että isännöitsijä voisi toimia energiapalveluyrityksen kaltaisesti. Energiapalveluyritys tarjoaa kokonaisvaltaista palvelua ollen vastuussa projektin kannattavuudesta, suunnittelusta, laitteiston hankinnasta, huollosta ja operoinnista. Tällöin asukkaille ei tulisi lisäkustannuksia uudesta investoinnista koska energiansäästöillä rahoitetaan sekä investointi että isännöitsijän tarjoamat palvelut.

9 Kuva 3. Mallin taustalla olevat kansainväliset palvelu- ja rahoitusmallit 8 Energiaremontti on usein järkevintä toteuttaa muiden remonttien yhteydessä. Muutosvastarinnan vähentämiseksi pankkien tulisi tarjota asukkaille erilaisiin elämäntilanteisiin sopivia rahoitusvaihtoehtoja. Tällä hetkellä asukkaiden rahoitusvaihtoehdot ovat käytännössä lainan maksu joko kertasuorituksena tai kuukausittain rahoitusvastikkeen muodossa. Nykyisten vaihtoehtojen lisäksi pankit voisivat tarjota esim. erityispitkiä lainoja, joissa kuukausierä olisi hyvin pieni tai jopa maksettavissa energiasäästöillä. Toinen vaihtoehto voisi olla asuntoon sidottu Bulletlaina: tällainen ratkaisu saattaisi houkutella vanhempia tai lähitulevaisuudessa pois muuttavia asukkaita, joilla ei ole kiinnostusta investoida asuntoon enää oman asuinajan puitteissa.

10 Kuva 4. Palvelu- ja rahoitusmalli kerrostaloasukkaalle 9 Yritys Pankki Kiinteistö vakuutena Rahaa Voittoa tavoittelematon toimija Luotettavaa tietoa Rahaa Yritys Konsultti Räätälöityä tietoa Rahaa Yritys Isännöitsijä Palvelu Tietoa, päätöksen valmistelu Rahaa Kuluttaja Taloyhtiö Tavara Energia Rahaa Kuluttaja Lähiön kerrostalon asukas Tavara Laitteisto Palvelu Asennus Yrittäjä Laitetoimittaja Asentaja Rahoittajan näkökulma Rahoittaja tarjoaa tällä hetkellä vain muutamia erilaisia rahoitusmahdollisuuksia kuluttajalle taloyhtiöiden isojen remonttien yhteydessä. Taloyhtiöt ovat yleensä haluttuja asiakkaita, koska vakuudet ovat kunnossa ja maksut suoritetaan yleensä tunnollisesti, vaikka tuotot eivät välttämättä ole kovin suuria. Erilaisten rahoitusmuotojen tarjoaminen kuluttajille on pankille kannattavaa liiketoimintaa. Jos kuitenkin asiakkaina ovat taloyhtiöiden sijaan asukkaat, pankin transaktiokustannukset kasvavat. Onkin olennaista, että tarjottava rahoitusmalli olisi tarpeeksi tehokas ja selkeä. Rahoittajien halukkuutta erilaisten vaihtoehtojen tarjoamiseen yksittäisille asukkaille tulisi selvittää. Kiinnostuneita alan toimijoita saattaisivat olla esim. Hypoteekkiyhdistys sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) Yrittäjän näkökulma Mallin toiminnan kannalta olennainen toimija on isännöitsijä tai palveluntarjoaja. Isännöitsijätoimistojen motivointi lähienergianuudistuksiin edesauttaisi projektien läpivientiä. Jos isännöitsijätoimistoilla olisi selkeä motivaatio lisätä energiauudistuksia muiden isojen remonttien, kuten putki-, julkisivu- ja ikkunaremonttien yhteydessä, lisäisi se todennäköisesti uudistusten määrää. Tällä hetkellä projektit lisäävät isännöitsijätoimistojen työkuormaa ilman lisäansioita. Lähienergiaratkaisujen tarjoajien tulisikin kehittää palveluitaan isännöitsijöitä motivoivammaksi ja heidän työtään helpottavimmiksi Hallinnon näkökulma Asuntojen energiauudistuksilla voisi olla merkittävä rooli lähienergiaratkaisujen leviämisessä. Suurimmaksi haasteeksi on koettu asukkaiden muutosvastarinta

11 10 kannattavimmissakin energiaprojekteissa. Muutosvastarintaa voitaisiin vähentää lisäämällä erilaisia vaihtoehtoja investointien rahoituksen järjestämiseen. Hallinto voisi tukea energiauudistuksia tukemalla eri keinoin alan käyttäjälähtöisen palveluratkaisujen syntymistä ja alan liiketoiminnan kannattavuutta. Kummassakin kehitysehdotuksessa palvelumuotoilu voisi tarjota tervetullutta apua.

12 Palvelu- ja rahoitusmalli kasvihuoneyrittäjille Lähtökohtana palvelun käyttäjä Tyypillisesti suomalainen kasvihuoneyritys on yrittäjän perheen hoitama ja suuruudeltaan noin 3000 neliömetriä. Energiaa kuluu pääasiassa valaistukseen ja kasvihuoneiden lämmitykseen. Energian hinta muodostaa merkittävän osan kustannuksista, joten hinnan ennustettavuus on tärkeää pyrittäessä pitämään toiminta kannattavana. Myös energiajärjestelmän toimivuus on kriittinen tekijä. Sitä vastoin läsnäoloa vaativan huollon ja ylläpitotehtävien välttäminen ei ole useinkaan ratkaisevaa, vaan yrittäjä voi itsekin osallistua tehtäviin. Tosin ulkopuolistakin valvontaa tarvitaan lakisääteisesti esimerkiksi kylmäaineita käytettäessä. Yrityksellä voi olla tarpeita luoda markkinoilla imagoa, ja kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut voivat tuoda positiivista hyötyä yrityksen julkisuuskuvaan. Energiajärjestelmien elinikä on noin vuotta, joten luonnollinen uusimistarve syntyy tällaisella syklillä. Nykyään tieto kasvihuoneen energiavaihtoehdoista saadaan järjestöiltä ja neuvonantajilta tai kyselemällä tarjouksia järjestelmien toimittajilta. Yleensä valinnat tarkistutetaan Kauppapuutarhaliitolla. Kun yritys valitsee aloittavansa uusiutuvan energian käytön, ratkaisun koko mitoitetaan helposti arvioidun tarpeen mukaan, vaikka voisi olla syytä miettiä myös energiansäästöratkaisuja, ja mitoittaa uusi energiantuotanto uuden tarpeen mukaan. Puolueetonta tietoa tarjoavia neuvontapalveluja on saatavilla, ja niihin voi liittyä myös apua suunnitelmien toteuttamisessa. Perheyrityksinä kasvihuoneyrittäjien suunnitteluhorisontti on noin 3-5 vuotta, tai jos myös seuraava polvi osallistuu liiketoimintaan, niin horisontti ulottua kauemmaksikin. Tässä perspektiivissä jo viiden vuoden takaisinmaksuaika voidaan kokea pitkäksi. Uudenlaisten ratkaisujen käyttöönoton haasteena on myös se, että järjestelmän toimintavarmuudesta halutaan olla varmoja. Kasvihuoneyrittäjän tarpeet lähienergiaan liittyen ovat melko samantyyppisiä kuin pienteollisuusyrittäjän, tosin energiaintensiivisyydessä on eroja toimialojen välillä. Hallinnollisesta näkökulmasta merkittävin ero kasvihuone- ja pienteollisuusyrittäjän välillä on se, että kasvihuone lasketaan alkutuotannon piiriin, jolloin tuet ja niiden hakuprosessit ovat erilaisia Mahdollinen palvelu- ja rahoitusmalli Lähienergiaratkaisun valinta ja toteuttaminen Monissa maissa, myös Suomessa, on käynnissä energiapalveluliiketoimintaa, jossa yritys tarjoaa kokonaisvaltaista palvelua ollen vastuussa projektin kannattavuudesta, suunnittelusta, laitteiston hankinnasta, huollosta ja operoinnista. Tätä elementtiä lainaten on muodostettu Luottokumppani -palvelu, jossa hankekonsultti on mukana koko energian uudistamisprosessin ajan. Kuva esittelee tiivistetysti konseptin ja muut ideat, joita kansainvälisistä esimerkeistä on hyödynnetty palvelu- ja rahoitusmallin taustalla. Kansainvälisiä esimerkkejä on kuvattu tarkemmin tämän raportin liitteessä.

13 Kuva 5. Mallin taustalla olevat kansainväliset palvelu- ja rahoitusmallit 12 Palvelun perusajatuksena on, että kasvihuone- tai pienteollisuusyrittäjä tuntisi, että hänellä on käytettävissään asiantuntijataho, jonka puoleen kääntyä suunnitelman toteutuksen eri vaiheissa. Kuva havainnollistaa palvelumallia raha-, tieto- ja materiaalivirtoineen. Luottokumppani - osallistuisi sopivien energian säästö- ja käyttöratkaisujen kartoittamiseen, suunnitteluun ja käyttöönottoon. Luottokumppani - voisi myös avustaa tukien, takauksien ja lainojen vaatimassa byrokratiassa. Palvelun toteuttajalta edellytettäisiin täten laaja-alaista tietoa aiheesta ja käytännön kokemusta. Tanskassa on käytetty ryppäiden fasilitointia ja kimppahankintojen tukemista, ja tämäntyyppinen ratkaisu olisi mahdollinen rinnalla. Lähienergiaratkaisun toteutukseen on monia vaihtoehtoja Luottokumppani voi tarjota asiakkailleen monia toteutusvaihtoehtoja, kuten energian hankinnan paikalliselta sähkö- ja/tai lämpöyrittäjältä, osakkuuden paikallisessa sähköja/tai lämpöyrityksessä tai -osuuskunnassa, sekä oman energiaratkaisun toteuttamisen. Kasvihuone- tai pienteollisuusyrittäjän ei tarvitse tehdä investointeja energian tuotantolaitteisiin, jos energian voi hankkia paikalliselta energiayrittäjältä (sähkö- ja lämpöyrittäjän)kanssa. Tämäntyyppisistä ratkaisuista, joissa erillinen yhtiö hallinnoi sähkön- ja/tai lämmöntuotantoa ja omistaa laitteet, on toimivia esimerkkejä maailmalta ja kotimaasta. Osuuskuntamallissa energiayrittäjä voisi tarjota osakkailleen sähköä ja lämpöä markkinahintaa alemmalla hinnalla, joka voitaisiin esimerkiksi indeksoida energian raaka-aineiden hintoihin (10% öljyn hinta, 20% hakkeen hinta jne.). Energiayrittäjä voitaisiin sitouttaa edulliseen laskutushintaan pitkäaikaisella asiakkuussopimuksella tai kasvihuone- tai pienteollisuusyrittäjän investoinnilla energialaitokseen. Jos energiayrittäjän raaka-aine tulee esimerkiksi omasta metsästä, niin raaka-aineen hinta ei vaihtele ulkoisen taloustilanteen mukana. Olisi myös mahdollista, että kasvihuoneyrittäjä tuottaisi tarvitsemansa sähkön ja lämmön itse.. Lämmöntarpeen vaihtelu voidaan korjata, mutta sähköntarpeen

14 13 tasaaminen vaatisi mahdollisuuden myydä sähköä verkkoon tai käyttää verkkoa akkuna. Kuva 6. Palvelu- ja rahoitusmalli kasvihuoneyrittäjälle Raha Mahdollinen investointi? Yksi energiaratkaisuvaihtoehdoista Kokemus Yritys TAI Julkinen sektori Palvelu Hajautettu lämmöntuotantopalvelu Yritys Raha Matala hinta Tuottaja Kasvihuone- tai pienteollisuusyrittäjä Luottokumppani Luottokumppani Tieto Vertailu, sopivat ratkaisut Tieto Tekninen varmuus Tavara Sähkö ja lämpö Energiayrittäjä Raha Raha Laina Raha Korkotuki luottolupausta vastaan Yritys Pankki tai muu rahoittaja Luotto Luottolupaus Julkinen sektori Rahoittajan näkökulma Kasvihuoneyrittäjän lähienergiainvestoinnissa merkittävänä haasteena on investoinnin koko, joka voi olla suuri suhteessa yrittäjän käytettävissä olevaan pääomaan. Näin ollen investointi vaatii huomattavaa lainanottoa. Rahoituksen tarve ylittää usein investoinnin vakuusarvon, jolloin tarvitaan takaus, jota yritys voi käyttää vakuutena rahoittajalta tarvitsemalleen luotolle. Yrittäjä voi saada valtion tai Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) korkotukemaa lainaa, jos tarvittavat kriteerit täyttyvät. Tämä ei kuitenkaan koskaan voi kattaa koko lainaa, vaan usein noin prosenttia investoinnista, riippuen siitä mihin kategoriaan yrittäjä luokitellaan ja siitä minkä tyyppinen investointi on. Tuet katsotaan päällekkäisiksi niin, etteivät saadut tuet yhdessä voi ylittää asetettua maksimirajaa. Siten kasvihuoneyrittäjälle jää tarve myös markkinaehtoiselle lainalle. Finnvera tarjoaa takauksia lainoille, mutta ne eivät kata koskaan koko lainaa. Lisäksi ehdot rajoittavat muun muassa kasvihuoneyrittäjiä hyödyntämästä niitä. Niinpä luottotakuu muodostaa yrittäjälle haasteen. Kasvihuoneyrittäjän lähienergiainvestoinnilla on pitkä takaisinmaksuaika. Rahoittajan kannalta kasvihuoneyrittäjän lähienergiainvestointi on siis pitkäaikainen ja matalatuottoinen sijoitus. Uudet luotonannon ja takauksen muodot olisivat kiinnostavia kasvihuoneyrittäjän kannalta. Nyt olisi tarpeen selvittää, olisiko toimintatapoja, joista myös pankit tai muut rahoitustahot voisivat kiinnostua. Uusien toimintatapojen kannusteena voisi olla esimerkiksi uuden palveluliiketoiminnan kehittäminen ja kestävää kehitystä edistävän toiminnan lisääminen.

15 3.3.4 Yrittäjän näkökulma Nykyinen kasvihuoneyrittäjien energianeuvontatoiminta, joka on julkisesti tuettua, keskittyy tilanteen kartoittamiseen ja investointisuunnitelman tekemiseen, mutta ei yllä toteuttamisvaiheeseen asti. Nyt olisi selvitettävä, voisikonykyistä neuvontatoimintaa muuttaa energianhankkeiden toteutukseen ulottuvaksi. Avoimena kysymyksenä kasvihuoneyrittäjän lähienergiainvestoinnin tukipalvelussa on vielä, kuinka kasvattaa neuvojan intressiä kasvihuoneyrittäjänliiketoiminnan menestymiseen. Yksi mahdollisuus voisi olla neuvontapalvelujen laskutus huomattavalta osin vasta hankkeen toteuduttua tai kevyempien säästötoimenpiteiden vaikutusten realisoitumisen jälkeen. Myös success fee tyyppinen mekanismi voisi tulla kyseeseen. Haasteena näissä olisi kuitenkin palveluntarjoajalle syntyvä viive tulojen vastaanottamisessa, mikä voi hankaloittaa pientä tai keskisuurta yritystoimintaa Hallinnon näkökulma Energiapalveluliiketoiminnan kiinnostavuutta voisi lisätä toimijoiden roolin, asiakaspolkujen ja tukipolitiikan käyttäjälähtöisen selkeyttämisen avulla. Energianeuvontaan ja -investointeihin liittyvät tuet ja luvat kuuluvat nyt monen ministeriön ja toimijan alueelle. Tällä hetkellä kasvihuoneyrittäjien valtiolta saamia energiauudistustukia voidaan käyttää energiakatselmuksiin, joihinkin erityisselvityksiin sekä investointeihin, mutta ei esitetyn kokonaisvaltaisen neuvonta- ja suunnittelupalvelun ostamiseen. Kasvihuoneyrittäjän saamaa energianeuvontaa voitaisiin kehittää yrittäjän onnistumista tukevaksi esimerkiksi tuen kaksivaiheisuuden avulla. Tällöin tuen jälkimmäinen osa maksettaisiin vasta kun investointi on toteutettu onnistuneesti. Tällä on kuitenkin haasteensa neuvojan rahavirran viiveen kannalta. Hallinto tarjoaa tukea kasvihuoneyrittäjien uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen kohdistuviin investointeihin, mutta siten, että jäljelle jää myös riskirahan tarve. Yksityisten rahoittajien lisäksi olisi syytä käydä keskustelua myös julkisten rahoittajien kanssa siitä, olisiko mahdollisuutta löytää keinoja helpottaa kasvihuoneyrittäjien takauksia, korottaa valtion lainaosuuksia tai kehittää uudenlaisia rahoitusmalleja. Esitetyssä palvelu- ja rahoitusmallissa useat energiaa käyttävät toimijat omistaisivat osuuden energiayrityksestä tai sitoutuisivat muulla tavalla sen toimintaan. Yrityksen saamat tuet määräytyvät sen toimialan ja raaka-aineiden mukaan. Mallissa, jossa kasvihuoneyrittäjä yhdessä muiden erityyppisten yrittäjien kanssa omistaisi energiayrityksen, on useita tukiin liittyviä yksityiskohtia, jotka vaativat selkeyttämistä. Kysymyksenä on muun muassa se, minkä toimijan mukaan tuet määräytyvät tällaisessa yhteisinvestointitapauksessa. Olisi selkeytettävä, minkä tukien piiriin investointi kuuluu ja minkälaisella tukikatolla, jos mukana on esimerkiksi teollisuutta tai asutusta. Vaihtoehtoina ovat esimerkiksi MMM:n maaseudun mikroyritysten tuet ja TEM:n energia- ja yritystuet. Kasvihuone luokitellaan kuuluvaksi alkutuotantoon, jolloin sen saamat tuet ovat korkeampia kuin esimerkiksi pienteollisuusyrittäjien. Kasvihuoneen kannalta olisi tärkeää tietää, mitä muotoa energiantuotantotoimijan pitäisi olla ja kuinka suuri kasvihuoneen omistusosuuden pitäisi olla, jotta investointi pysyisi alkutuotannon tukien piirissä. Toinen kysymys on se, vaaditaanko kasvihuoneyrittäjän kannalta edullisimpiin tukiin rakennusinvestointi, jonka yhteydessä energiamuutokset tehdään,

16 15 vai voisiko vastaavia tukia saada muissakin tilanteissa. Tukisysteemiä tulisi kehittää niin, että edellä kuvatun tyyppiset yhteisinvestoinnit olisivat selkeämpiä toteuttaa.

17 TIIVISTELMÄ MUUALLA KÄYTÖSSÄ OLEVISTA LIIKETOIMINTA- JA RAHOITUSMALLEISTA TAUSTAA

18 TAUSTAA Pöyry Management Consulting Oy kartoitti kesällä 2011 Sitran toimeksiannosta maailmalla esiintyviä rahoitus- ja liiketoimintamalleja, jotka ovat tukeneet uusiutuvan energian käyttöönottoa. Kiinnostuksen kohteena oli nimenomaan uusiutuvan energian käyttöönotto eikä esim. laitetoimittajien tutkimus- ja kehitysrahoitus. Kartoituksessa keskityttiin erityisesti pieniin ja keskisuuriin loppukäyttäjiin (esim. kotitaloudet ja pkyritykset) sekä julkisiin rakennuksiin (esim. koulut ja urheiluhallit). Näissä hankkeissa erityisiksi haasteiksi on tunnistettu loppukäyttäjän rahoituksen järjestäminen sekä rahoittajan saaminen mukaan projekteihin, joissa takaisinmaksuajat ja tuotto-odotukset vaihtelevat. Esiteltävät rahoitus- ja liiketoimintamallit on jaettu kolmeen ryhmään - Kolmannen osapuolen rahoitus: esim. leasing, vuokraus tai huolto-/palvelusopimus - Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyösopimus (Public private partnership, PPP): esim. palvelusopimukset julkisen ja yksityisen sektorin välillä - Julkishallinnon tuet: esim. korkotuet tai lainan takaukset 2

19 TIIVISTELMÄ MUUALLA KÄYTÖSSÄ OLEVISTA LIIKETOIMINTA- JA RAHOITUSMALLEISTA KOLMANNEN OSAPUOLEN TARJOAMA RAHOITUS

20 KOLMANNEN OSAPUOLEN TARJOAMA RAHOITUS Sähkösopimus Amerikkalainen Rec Solar myy asiakkailleen vuoden aurinkosähkösopimuksia. Sopimuskauden aikana asiakas ostaa energiaa ja palveluja sähköntuottajalta. Asiakkaat voivat olla yksityisiä yrityksiä, kotitalouksia tai julkisia toimijoita. Aurinkosähkösopimusten toiminta on mahdollistettu valtion uusiutuvan energian investointituella. Investointituki houkuttelee mukaan sijoituspartnereita, jotka pystyvät hyödyntämään valtion tarjoaman investointituen. Myös tuulivoimasopimuksia on olemassa, mutta ne eivät ole kovin yleisiä. Tyypillisesti sijoittaja ja aurinkosähkön palvelutuottaja muodostavat tätä tarkoitusta varten oman yhtiön, joka omistaa aurinkosähkölaitteiston. Yhtiö rahoittaa, suunnittelee ja asentaa laitteiston sekä ylläpitää projektia. Laitteisto asennetaan asiakkaan kiinteistölle. Toimintamallin ansiosta aurinkosähköön siirtyminen ei vaadi loppukäyttäjältä suurta alkupääomaa investointiin, vaan hän maksaa vain siitä sähköstä jonka asennettu laitteisto tuottaa. Laitteiston leasing eli liisaus Liisaus on yleinen tapa rahoittaa sijoituksia, jotka vaativat kohtuullisen suurta alkupääomaa. Yhdysvalloissa toimiva yritys SolarCity tarjoaa palveluita, joissa yksityinen kuluttaja voi solmia energiasopimuksen laitteiston omistajan kanssa ja maksaa laitteistosta ja kulutetusta energiasta kuukausimaksua. Laitteiston tuottaman ylimääräsähkön kuluttaja voi myydä paikalliseen verkkoon. Uusiutuvasta energiasta maksettavat tuet kuuluvat kuitenkin laitteiston omistajalle. SolarCity tarjoaa erilaisia liisaussopimuksia, myös sellaisia jotka eivät vaadi alkupääomaa. Kuukausittainen liisausmaksu sisältää laitteiston lisäksi seurannan, huollon ja korjaukset. USA:ssa sähkösopimuksista on tietyillä alueilla mahdollista saada sekä säästöjä yksityisille sähkölaskuun että kohtuullinen tuotto sijoittajille. Tämä on mahdollistettu valtion investointituilla. Liisaussopimuksen päätyttyä sopimus voidaan uudistaa, yksityinen kuluttaja voi ostaa laitteiston markkinahintaan tai laitteisto voidaan poistaa. 4

21 KOLMANNEN OSAPUOLEN TARJOAMA RAHOITUS (2) Tilan liisaus Toinen esimerkki uusiutuvan energian tuotantoon liittyvästä liisauksesta löytyy amerikkalaisesta Knoxvillen kaupungista, jossa kaupunki vuokraa tilaa yksityiselle aurinkosähkön tuottajalle. Yksityinen sähköntuottaja maksaa vuokraa tilasta johon asentaa omistamansa laitteet, myy sähkön sekä kerää uusiutuvasta energiasta maksettavat valtiontuet. Sen lisäksi sähköntuottaja hoitaa ulkopuolisen tarvittavan rahoituksen hankkimisen. Saadakseen ulkopuolisia investointeja mukaan, Knoxvillen kaupunki sijoitti $250,000 aurinkosähkölaitteistoon, joka sijoitettiin Knoxvillen omistaman kiinteistön katolle. Tämän alkuinvestoinnin turvin yksityinen sähköntuottaja pystyy maksamaan kaupungille vuokraa käyttämästään tilasta, houkuttelemaan tarvittavat yksityiset investoinnit sekä myymään laitteiston kaupungille seitsemän vuoden jälkeen. Tällä tavalla Knoxville pystyi maksimoimaan sähköntuotantolaitoksen koon samalla minimoiden kustannukset. Energiapalvelu Energiapalvelu on palveluliiketoimintaa, jossa ulkopuolinen energia-asiantuntija toteuttaa asiakasyrityksessä investointeja ja toimenpiteitä energian säästämiseksi. Energiapalvelun tarjoajana voi toimia erillinen energiapalveluyritys, energiapalvelutoimintaa harjoittava urakoitsija, energiayhtiö ja energiatehokkaita laitteita tai järjestelmiä valmistava ja urakoiva yritys. Energiapalveluyritys on vastuussa projektin kannattavuudesta, suunnittelusta, laitteiston ostosta, huollosta ja operoinnista. Alkupääoma voi tulla energiapalveluyrityksen omasta pääomasta tai sitten ulkoiselta sijoittajalta. Energiapalvelun kustannukset, energiansäästöinvestointi mukaan luettuna, maksetaan säästöillä, jotka syntyvät alentuneista energiakustannuksista. Energiapalvelun etu on asiakkaan mahdollisuus rahoittaa tarvittavia energia-uudistuksia sähkökulujen säästöillä pienellä riskillä. Tekniset ja taloudelliset riskit siirtyvät kokonaisuudessaan energiapalveluyritykselle. Yksi energiapalvelumalli on ESCO (Energy Service Company). ESCO-palveluja on toteutettu ympäri Eurooppaa, myös Suomessa. 5

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita 3 BLOGI Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita

Lisätiedot

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille Pekka Grönlund TEM 7.11.2016 Team Finland -talo Energiatuen tavoitteet Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Ratkaisuja: auringosta ja rahasta. Jouni Juntunen Tutkijatohtori

Ratkaisuja: auringosta ja rahasta. Jouni Juntunen Tutkijatohtori Ratkaisuja: auringosta ja rahasta Jouni Juntunen Tutkijatohtori 1. Aurinkoteknologiasta 1. Teknologia Perusratkaisut Aurinkosähkö Aurinkolämpö 3 1. Teknologia Esteettisempi ratkaisu 16.2.2016 4 2. Rahasta

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja Hannu Puhakka 16.5.2016 2 [pvm] 3 [pvm] Pk-rahoituksen painopistealueet - yritysten yleisimmät muutostilanteet ja niihin liittyvät rahoitustarpeet Yrityksen

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa

Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa 2.11.29 Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa Finanssisektorin puheenvuoro: Kaija Erjanti, Finanssialan Keskusliitto Alustuksen teemat > Asuntorahoituksesta

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Uusiutuvan energian kuntakatselmus Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Kuntien KETS ja KEO sopimukset KETS (Kuntien energiatehokkuussopimus) yli 20 000 asukkaan kunnat yli 20 000 MWh/a:n kuntayhtymät KEO (Kuntien

Lisätiedot

terveyspalveluyritysten rahoittajana Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj

terveyspalveluyritysten rahoittajana Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj Finnvera sosiaali- ja terveyspalveluyritysten rahoittajana 2.2.20112 2011 Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj Finnveran rooli sosiaalipalvelualan rahoittajana 2 Vahva rooli alusta saakka 90-luvun

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Finnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella

Finnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella Finnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella Finnpartnershipin ja Finnfundin kohdemaat 2 Finnpartnership lyhyesti Ulkoasiainministeriön rahoittama liikekumppanuusohjelma

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

Paikallisista ilmastoratkaisuista energiaa ja elinvoimaa kuntaan

Paikallisista ilmastoratkaisuista energiaa ja elinvoimaa kuntaan Paikallisista ilmastoratkaisuista energiaa ja elinvoimaa kuntaan Lohja / 29.10.2013 Korjausrakentaminen + Energiatehokkuus Tarjoamme kokonaisvaltaisia ja asiakaslähtöisiä korjausrakentamisen suunnittelu-

Lisätiedot

Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015

Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015 Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015 Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana Finnveran rahoitusperiatteista lyhyesti Finnvera yritysjärjestelyjen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Yritystuet Paltamo 10.2.2015 Yleistä maaseudun yritystuesta Monipuolisempaa ja vahvempaa yrittäjyyttä maaseudun yritystuilla. Yritysten perustamista ja investointeja

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Yritystukien ajankohtaiset. Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen

Yritystukien ajankohtaiset. Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen Yritystukien ajankohtaiset Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen Yritystukipäätökset Tehty 332 päätöstä, tukea myönnetty noin 23 m Näistä Leader-päätöksiä 90 kpl ja 1,9 m 297 investointitukea 29

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Valtiovarainvaliokunta

Valtiovarainvaliokunta Valtiovarainvaliokunta Suomen näkökulmasta ajankohtaiskatsaus ESIR-rahoituksen tilanteesta sekä mahdollisista ongelmakohdista ja kehittämishaasteista Eduskunta 12.4.2016 Globaali talous- ja finanssikriisi

Lisätiedot

Aurinkovoimaa kuntiin yhteishankinnalla

Aurinkovoimaa kuntiin yhteishankinnalla Aurinkovoimaa kuntiin yhteishankinnalla Kuntien Ilmastokonferenssi 13.5.2016 Jarmo Linjama Suomen ympäristökeskus (SYKE) HINKU (Hiilineutraalit kunnat) -hanke HINKU-kuntien tavoitteena 80 prosentin päästövähennys

Lisätiedot

Euroopan Investointiohjelma

Euroopan Investointiohjelma Euroopan Investointiohjelma Oulu 2.11.2015 Euroopan komission Suomen-edustusto Vesa-Pekka Poutanen Vuotuinen kasvuselvitys 2015 Talouspolitiikan kolme toisiaan tukevaa perustekijää: INVESTOINNIT (alkusysäys

Lisätiedot

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen. Toivo Koski

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen.  Toivo Koski 1 Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen SISÄLLYS Mitä tuloslaskelma, tase ja kassavirtalaskelma kertovat Menojen kirjaaminen tuloslaskelmaan kuluksi ja menojen kirjaaminen

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

ESIR-rahoituksen hyödyntäminen Suomessa Liiketoimintajohtaja Jouko Pölönen / OP. Valtiovarainvaliokunta

ESIR-rahoituksen hyödyntäminen Suomessa Liiketoimintajohtaja Jouko Pölönen / OP. Valtiovarainvaliokunta 1 ESIR-rahoituksen hyödyntäminen Suomessa Liiketoimintajohtaja Jouko Pölönen / OP Valtiovarainvaliokunta 12.4.2016 12/2010 3/2011 6/2011 9/2011 12/2011 3/2012 6/2012 9/2012 12/2012 3/2013 6/2013 9/2013

Lisätiedot

Aurinkosähköä Schücon kanssa Sähköä auringosta moniin kohteisiin

Aurinkosähköä Schücon kanssa Sähköä auringosta moniin kohteisiin Aurinkosähköä Schücon kanssa Sähköä auringosta moniin kohteisiin 2 Schüco Aurinkosähköä Schücon kanssa Aurinkosähköä Schüco kanssa verkkoon kytketyille ja verkosta riippumattomille järjestelmille Verkkoon

Lisätiedot

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot

Kodista ekokodiksi Ekokoti-hankkeen päätöstilaisuus 20.11.2014

Kodista ekokodiksi Ekokoti-hankkeen päätöstilaisuus 20.11.2014 Kodista ekokodiksi Ekokoti-hankkeen päätöstilaisuus 20.11.2014 Projektiryhmä: Suomen ympäristökeskus SYKE Ekokumppanit Oy Ekoleima Ay Suomen ympäristöopisto SYKLI Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja

Lisätiedot

SAVON KUITUVERKKO OY:N VALOKUITUVERKON OMISTAJUUDEN SIIRTO

SAVON KUITUVERKKO OY:N VALOKUITUVERKON OMISTAJUUDEN SIIRTO 1 ESITYS KUNTA/KUNNANHALLITUS SAVON KUITUVERKKO OY:N VALOKUITUVERKON OMISTAJUUDEN SIIRTO Savon Kuituverkko Oy on esittänyt Tuusniemen kunnan koolle kutsumassa osakaskokouksessa 23.9.2015 omistajakunnilleen

Lisätiedot

Aurinkovoimaa kuntiin. HINKU-verkoston tapaaminen 17.9.2015 Jarmo Linjama SYKE

Aurinkovoimaa kuntiin. HINKU-verkoston tapaaminen 17.9.2015 Jarmo Linjama SYKE Aurinkovoimaa kuntiin HINKU-verkoston tapaaminen 17.9.2015 Jarmo Linjama SYKE Aurinkovoimaa kuntiin Pilotti, jossa valitaan muutama HINKU-kunta ja hankitaan kuntiin aurinkovoimaa yhteishankintana Testataan

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Solnet Green Energy Oy

Solnet Green Energy Oy Solnet Green Energy Oy Solnet Green Energy Oy - Avainlukuja Vuonna 2014 perustettu Suomalainen pk-yritys Liikevaihto ensimmäisenä vuotena 184 K Liikevaihto toisena vuotena 2,5 M Henkilöstö 6 Vuoden 2016

Lisätiedot

Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton kuntavaalikysely 2017

Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton kuntavaalikysely 2017 Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton kuntavaalikysely 2017 Keskeiset tulokset Vastaajien perustiedot Vastaajan rooli (voi valita useita) Rooli Määrä Asukasomistaja (asunto-osakeyhtiö) 1422 Asukasomistaja

Lisätiedot

Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet. Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11.

Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet. Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11. Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11.2015 Saariston liikennepalvelujen kehittäminen missä mennään? Selvitetty

Lisätiedot

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija ELY-keskus rahoittajana Yrityksen kehittämisavustus 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija Yhteinen Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia Yritysrahoitusstrategialla tarkennetaan hankevalintakriteereitä

Lisätiedot

Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen. Päivitetty Pirjo Onkalo

Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen. Päivitetty Pirjo Onkalo Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen Päivitetty 8.10.2015 Pirjo Onkalo Yleistä laajakaistojen rahoittamisesta Ohjelmakaudella 2014-2020 kyläverkkoja voidaan edelleen rahoittaa Maaseuturahastosta, runkoverkkoja

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Yritystuet Asiantuntija Kalevi Hiivala Sivu 1 19.2.2015 Esityksen sisältö Yleistä maaseudun yritystuesta Investointituki Perustamistuki Valintakriteerit Hakeminen

Lisätiedot

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT Hamina 12.3.2013 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen harkinnan perusteella myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille energiatukea

Lisätiedot

OMISTAJUUS KUULUU KAIKILLE J U H AN I E L O M AA, TO I M I T U S J O H TAJ A

OMISTAJUUS KUULUU KAIKILLE J U H AN I E L O M AA, TO I M I T U S J O H TAJ A OMISTAJUUS KUULUU KAIKILLE J U H AN I E L O M AA, TO I M I T U S J O H TAJ A TAALERI MONIPUOLINEN FINANSSITALO Taaleri on Helsingin pörssiin listattu kasvava suomalainen varainhoitoa ja rahoitusta tarjoava

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu VIHREÄÄ KIINTEISTÖKEHITYSTÄ Aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN

Lisätiedot

Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008

Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008 Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla Raportti 10.12.2008 Sisällysluettelo 1.Johdanto 2.Yhteenveto 3.Tunnelivaihtoehdon kuvaus 4.Siltavaihtoehdon kuvaus 5.Lauttavaihtoehdon

Lisätiedot

Finnveran rooli eurooppalaisen rahoituksen tukemisessa

Finnveran rooli eurooppalaisen rahoituksen tukemisessa Finnveran rooli eurooppalaisen rahoituksen tukemisessa Jukka Suokas, Finnvera ESIR-info 8.12.2016 1 [pvm] Finnvera pähkinänkuoressa Finnvera on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö Finnvera ja

Lisätiedot

Horisontti 2020 SME-rahoituksen merkitys yhtiön liiketoiminnalle. Erik Raita Polarsol Oy

Horisontti 2020 SME-rahoituksen merkitys yhtiön liiketoiminnalle. Erik Raita Polarsol Oy Horisontti 2020 SME-rahoituksen merkitys yhtiön liiketoiminnalle Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet

Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet Yleistä huomioitavaa yhteistyöhankkeista Elinkeinojen kehittäminen tapahtuu yhteistyötoimenpiteen 16 alla Vaatii AINA yhteistyökumppanin - Tuensiirto, kirjataan hyrrässä

Lisätiedot

Ohjelma

Ohjelma Ohjelma 22.-24.11.2011 klo 9.00 klo 9.15 klo 9.30 klo 10.30 klo 11.15 klo 12.00 klo 12.45 Klo 13.30 klo 13.30 Klo 14.15 Aamukahvi Tilaisuuden avaus ja johdatus päivän aiheeseen Marcus Engman, toimitusjohtaja,

Lisätiedot

Kuntien rahoitusvaihtoehdot katuvalaistuksen uusimisessa. Juha-Pekka Ketola

Kuntien rahoitusvaihtoehdot katuvalaistuksen uusimisessa. Juha-Pekka Ketola Kuntien rahoitusvaihtoehdot katuvalaistuksen uusimisessa Juha-Pekka Ketola Kuntarahoitus lyhyesti Kuntarahoitus tarjoaa rahoituspalveluita kuntasektorin investointeihin ja valtion tukemaan asuntotuotantoon

Lisätiedot

LIIKUNTAYHTEISÖN PERUSTAMINEN

LIIKUNTAYHTEISÖN PERUSTAMINEN LIIKUNTAYHTEISÖN PERUSTAMINEN Toiminnan siirtäminen Raahen Seudun Uimahallisäätiölle LOPPURAPORTTI Raahen kaupunki BDO Oy Alpo Ronkainen 13.6.2016 Page 1 TOIMEKSIANTO Tämä raportti perustuu Raahen kaupungin

Lisätiedot

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta on puhdasta lähienergiaa pientuottajalta sähkönkäyttäjille Farmivirta tuotetaan mikro- ja pienvoimaloissa uusiutuvilla

Lisätiedot

Opintoristeily Kiinteistöalan hallitusammattilaiset AKHA ry Perusparannus- ja korjaushankkeen rahoitus

Opintoristeily Kiinteistöalan hallitusammattilaiset AKHA ry Perusparannus- ja korjaushankkeen rahoitus Opintoristeily 3.9.2016 Kiinteistöalan hallitusammattilaiset AKHA ry Perusparannus- ja korjaushankkeen rahoitus Tom Lönnroth Suomen Hypoteekkiyhdistys Sisältö 1. Hypo - Asuntorahoittamisen erikoisliike

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016. Uusia tuulia kasvurahoituksessa Jyrki Orpana TEM

Toimialojen rahoitusseminaari 2016. Uusia tuulia kasvurahoituksessa Jyrki Orpana TEM Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Uusia tuulia kasvurahoituksessa Jyrki Orpana TEM MUUT HALLITUS VÄLI- NE Yritysten rahoitusaseman vahvistaminen KASVURAHOITUS: LISÄPANOSTUS 2016-18 RAHASTOT VÄLI - RAHOITUS

Lisätiedot

Aurinkovoimaa Lappeenrannassa: Kokemuksia ja mahdollisuuksia. Markus Lankinen

Aurinkovoimaa Lappeenrannassa: Kokemuksia ja mahdollisuuksia. Markus Lankinen Aurinkovoimaa Lappeenrannassa: Kokemuksia ja mahdollisuuksia Aurinkosähkön tuottaja vuodesta 2013 Teho: 3 KW, 10 paneelia Invertteri: Fronius Tuotanto 8/2013-24.5.2016: 5000 kwh 5/2016: keskimäärin 11-18

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Hallitusneuvos Anja Liukko

Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Hallitusneuvos Anja Liukko Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 24.1.2017 Hallitusneuvos Anja Liukko Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030: Tuet teollisen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Uusiutuva energia NYT! tilaisuus 24.2.2016 Timitran Linna, LIEKSA ELY-keskus Haetut yritystuet tukimuodoittain vuonna 2015. -

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat:

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat: Tilinpäätöstiedote vuodelta 2014 1 (7) Osuuskunta KPY -konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1. 31.12.2014 Vuoden 2014 tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli 323,6 miljoonaa euroa (247,0 milj. euroa vuonna

Lisätiedot

SIJOITTAJAN OPAS ETF-rahastoihin

SIJOITTAJAN OPAS ETF-rahastoihin SIJOITTAJAN OPAS ETF-rahastoihin Pörssinoteerattu rahasto eli ETF (Exchange-Traded Fund) on rahasto, jolla voidaan käydä kauppaa pörssissä. ETF:ien avulla yksityissijoittajalla on mahdollisuus sijoittaa

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

HE laiksi taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä (ns. laki yritystuen yleisistä edellytyksistä)

HE laiksi taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä (ns. laki yritystuen yleisistä edellytyksistä) HE laiksi taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä (ns. laki yritystuen yleisistä edellytyksistä) 30.3.2016 Neuvotteleva virkamies Anne Rothovius 1 Mihin laajempaan kokonaisuuteen

Lisätiedot

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) Muistio 3.5.2016 1 (5) Liite 1 Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) 1 Tausta ja tavoite Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu

Lisätiedot

Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012. Heikki Vauhkonen

Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012. Heikki Vauhkonen Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012 26.10.2012 Osavuosikatsaus 01-09/2012 Tulikivi-konsernin liikevaihto kolmannella vuosineljänneksellä oli 13,1 Me (15,1 Me 07-09/2011 ), liiketulos 0,4 (0,5) Me ja

Lisätiedot

Projektikehitys ja julkinen rahoitus! Maksimoi yrityksesi arvostus!

Projektikehitys ja julkinen rahoitus! Maksimoi yrityksesi arvostus! Projektikehitys ja julkinen rahoitus! Maksimoi yrityksesi arvostus! Kuka?! Timo Haanpää, COO, The Curious AI Company! Markkinointi, rahoitus, projekti- ja liiketoimintakehitys! Teknologia-alalla v. 1999,

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI MUISTIO 1 KAUPUNGINKANSLIA Oikeuspalvelut Kaisa Mäkinen

HELSINGIN KAUPUNKI MUISTIO 1 KAUPUNGINKANSLIA Oikeuspalvelut Kaisa Mäkinen HELSINGIN KAUPUNKI MUISTIO 1 Kiinteistö Oy Kaapelitalo Kiinteistö Oy Kaapelitalon hankintaoikeudellinen asema Käsiteltävä kysymys Loppupäätelmä Tässä muistiossa on käsitelty KOY Kaapelitalon edustajien

Lisätiedot

Koulurahasto. Reijo Tuori Rahoitusjohtaja

Koulurahasto. Reijo Tuori Rahoitusjohtaja Koulurahasto Reijo Tuori Rahoitusjohtaja 26.03.2015 Lähtökohta Espoo ollut yhteydessä 12 eri palveluntarjoajaan, joista tavattu yksi eläkelaitos, neljä varainhoitoyhtiötä, kaksi pankkia, yksi kiinteistösijoitusyhtiö

Lisätiedot

Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR)

Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR) Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR) 18.1.2016 Pohjois-Savon liitto Kuopio Neuvotteleva virkamies Jussi Yli-Lahti Työ- ja elinkeinoministeriö jussi.yli-lahti@tem.fi

Lisätiedot

KUUMA-johtokunta

KUUMA-johtokunta KUUMA-johtokunta 28.4.2016 Maakuntauudistuksen / ja sote-uudistuksen tilannekatsaus Erkki Kukkonen Järvenpään kaupunginjohtaja Koonnut: Teija Sutinen / HS, grafiikka: Jukka Himanen / HS, lähde: Selvityshenkilön

Lisätiedot

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana - kokemuksia EU-hankkeista Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 9.10.2013 Jyrki Raitila, VTT Taustaa VTT (Jyväskylä) ollut mukana useissa EU- ja maakuntaprojekteissa,

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Kuluttajien energianeuvonnan käynnistäminen Keski-Suomessa - Energiaviisas kuluttaja. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Kuluttajien energianeuvonnan käynnistäminen Keski-Suomessa - Energiaviisas kuluttaja. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Kuluttajien energianeuvonnan käynnistäminen Keski-Suomessa - Energiaviisas kuluttaja Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Energianeuvonnan taustaa ja tavoitteet Neuvonnan aikataulu ja sisältö

Lisätiedot

edistämiskeinoista Finbion kevätpäivä 22.4.2009

edistämiskeinoista Finbion kevätpäivä 22.4.2009 Syöttötariffeista ja muista edistämiskeinoista Petteri Kuuva Finbion kevätpäivä 22.4.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiapolitiikalle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet:

Lisätiedot

Investointien rahoituksen perusteita

Investointien rahoituksen perusteita Investointien rahoituksen perusteita Ismo Vuorinen yliopettaja (laskentatoimi ja rahoitus) Investointien suunnittelu ja rahoitus -opintojakso Hämeenlinna, kevät 2010! "" # $ % $$& 20042010 Ismo Vuorinen

Lisätiedot

Energiatehokkuuspäivä Mitä hyötyä on energiatehokkuudesta? Esimerkkejä ja caseja

Energiatehokkuuspäivä Mitä hyötyä on energiatehokkuudesta? Esimerkkejä ja caseja Energiatehokkuuspäivä 15.2.2016 Mitä hyötyä on energiatehokkuudesta? Esimerkkejä ja caseja Petri Kuisma Esityksen sisältö: 1. Aurinkoenergia 2. Energiatehokkuus Tuotannon liittäminen sähköverkkoon Mikrotuotannolla

Lisätiedot

VERAVENTURE OY ALOITUSRAHASTO VERA OY

VERAVENTURE OY ALOITUSRAHASTO VERA OY VERAVENTURE OY ALOITUSRAHASTO VERA OY Pääomasijoitusaamupäivä Mikkeli 24.11.2010 Matti Eskelinen 040 5965643 Esityksen rakenne Pääomasijoitus Aloitusrahasto Vera Oy yhtiörakenne tavoitteet sijoituspolitiikka

Lisätiedot

HINKU-monistamo. Kannattavat ja helpot päästövähennystoimet esille ja monistukseen. HINKU-verkoston tapaaminen Helsinki

HINKU-monistamo. Kannattavat ja helpot päästövähennystoimet esille ja monistukseen. HINKU-verkoston tapaaminen Helsinki HINKU-monistamo Kannattavat ja helpot päästövähennystoimet esille ja monistukseen HINKU-verkoston tapaaminen Helsinki 17.9.2015 Olli-Pekka Pietiläinen ja Jarmo Linjama Suomen ympäristökeskus 1) Taloudellisesti

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4

Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4 Kaupunginvaltuusto 25.5.20015 Liite 1 56 Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4 - Puhdistamohankkeen rahoituksesta on sovittu seuraavaa 2009. Veden käyttömaksuja korotetaan etukäteen

Lisätiedot

Päätös EAKR-hankkeen "Ekotehokkaat kiinteistöratkaisut - alueellinen energiatietopalvelu", rahoitukseen osallistumisesta

Päätös EAKR-hankkeen Ekotehokkaat kiinteistöratkaisut - alueellinen energiatietopalvelu, rahoitukseen osallistumisesta Maakuntahallitus 189 15.12.2014 Päätös EAKR-hankkeen "Ekotehokkaat kiinteistöratkaisut - alueellinen energiatietopalvelu", 300311 rahoitukseen osallistumisesta Maakuntahallitus 15.12.2014 189 Hankkeen

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

Innovaatioseteli Palveluntuottajan pelisäännöt.

Innovaatioseteli Palveluntuottajan pelisäännöt. Palveluntuottajan pelisäännöt http://www.tekes.fi/rahoitus/pk-yritys/innovaatioseteli/ MIKSI? KENELLE? MILLOIN? MILLOIN EI? MITEN SE TOIMII? HAKU PALVELUNTUOTTAJAN NÄKÖKULMASTA YLEISIMMÄT HYLKYPERUSTEET

Lisätiedot

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani 13.10.2016 Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut Ely-keskus ja TEKES palvelut Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen

Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Keskinäisten kiinteistöyhtiöiden taloudellinen mallinnus 2.3.2016 Johdanto Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy ( Inspira ) on tehnyt Porvoon kaupungin toimeksiannosta

Lisätiedot

Pystysuuntainen hallinta 2/2

Pystysuuntainen hallinta 2/2 Pystysuuntainen hallinta 2/2 Noora Veijalainen 19.2.2003 Yleistä Tarkastellaan tilannetta jossa: - Ylävirran tuottajalla on yhä monopoliasema - Alavirran sektorissa vallitsee kilpailu - Tuottaja voi rajoitteillaan

Lisätiedot

AVUSTETUN TOIMINNAN PERIAATTEITA JA KRITEEREJÄ. Varallisuuskriteerit

AVUSTETUN TOIMINNAN PERIAATTEITA JA KRITEEREJÄ. Varallisuuskriteerit AVUSTETUN TOIMINNAN PERIAATTEITA JA KRITEEREJÄ Varallisuuskriteerit RAY:n avustustoiminnan periaatteet - RAY:n tarkennetut varallisuuskriteerit Lain Raha-automaattiavustuksista 1 luvun 4 :n mukaisesti

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimukset. Energiavirasto Juha Toivanen

Energiatehokkuussopimukset. Energiavirasto Juha Toivanen Energiatehokkuussopimukset Energiavirasto Juha Toivanen 9.2.2016 Vapaaehtoista sopimustoimintaa energiansäästöstä energiatehokkuuteen ESD 2006 EED 2014 2020 Energiansäästö sopimukset Jatkoaika Energiatehokkuus

Lisätiedot

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille SUOMEN ELFI OY KANNANOTTO Antti Koskelainen 1 (5) 1.8.2007 Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille 1. Pohjoismainen sähkö

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Poistoilman lämmön talteenotto

Poistoilman lämmön talteenotto Poistoilman lämmön talteenotto Tehokas tapa pienentää lämmityskustannuksia kerrostalossa. Eikä lämpö mene harakoille! www.gebwell.fi 1 Mikä on PILP? Huoneilman koneellinen poisto aiheuttaa kerrostaloissa

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

Rahoituksen näkökulmaa

Rahoituksen näkökulmaa Rahoituksen näkökulmaa Sukupolvenvaihdos investointi tulevaisuuteen Kuopio, Puijon Maja Arto Piipponen, 13.10.2016 Mihin pankki kiinnittää huomiota investointeja rahoitettaessa? Kannattavuus Vakavaraisuus

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd

PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd Yrityksen rahoituslähteet 1. Oman pääomanehtoinen rahoitus Tulorahoitus Osakepääoman korotukset 2. Vieraan pääomanehtoinen

Lisätiedot