RAPORTTI SITRA Lähienergiainvestointien palvelu- ja rahoitusmallit

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAPORTTI 21.5.2012. SITRA Lähienergiainvestointien palvelu- ja rahoitusmallit"

Transkriptio

1 RAPORTTI SITRA Lähienergiainvestointien palvelu- ja rahoitusmallit

2 1 Sisältö 1 JOHDANTO TAUSTAA LÄHIENERGIAINVESTOINTEIHIN KANNUSTAVAT PALVELU- JA RAHOITUSMALLIT Palvelu- ja rahoitusmalli asuinalueen tai korttelin rakennuttajalle Palvelu- ja rahoitusmalli kerrostaloasukkaalle Palvelu- ja rahoitusmalli kasvihuoneyrittäjille PÄÄTELMÄT Liitteet TIIVISTELMÄ MUUALLA KÄYTÖSSÄ OLEVISTA LIIKETOIMINTA- JA RAHOITUSMALLEISTA

3 2 1 JOHDANTO 2 TAUSTAA Tämä raportti käsittelee lähienergian palvelu- ja rahoitusmalleja kolmen suomalaisen käyttäjäryhmän - asuinalueen tai korttelin rakennuttajan, kerrostaloasukkaan ja kasvihuoneyrittäjän - näkökulmasta. Selvityksessä analysoidaan edellytyksiä, toimintaympäristön haasteita ja tietotarpeita, joita lähienergiapalveluiden lisääminen Suomessa vaatisi. Kunkin käyttäjän näkökulmaa avataan konkreettisen palvelumalliesimerkin kautta. Nämä palvelumallit perustuvat Pöyry Management Consulting Oy:n kokoamien kansainvälisten esimerkkien, asiantuntijahaastatteluiden ja Sitran marraskuussa 2011 järjestämän työpajan tulosten pohjalta tehtyyn analyysiin. Sitran tavoitteena on edistää kestävää hyvinvointia. Sitran yhtenä teema-alueena on kestävien elämäntapojen ja luonnonvarojen älykkään käytön edistäminen mahdollisimman ihmislähtöisesti. Sitran lähienergiahankkeissa on pyritty tunnistamaan ja kehittämään asukkaiden sekä pienten ja keskisuurten yrittäjien energian säästöä ja uusiutuvan energian käyttöä helpottavia palveluratkaisuja. Lähienergialla tarkoitetaan käyttäjien yksin tai yhdessä säästämää energiaa tai uusiutuvilla energialähteillä paikallisesti tuottamaa energiaa. Tämän Sitran toimeksiannosta laaditun selvityksen tavoitteena oli tunnistaa toimenpiteitä ja rahoitusratkaisuja, joiden avulla Suomen toimintaympäristöä voitaisiin kehittää lähienergian käyttöönoton ja palveluliiketoiminnan kannalta kannustavammaksi. Uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen liittyviä ratkaisuja on käsitelty Sitran viimeaikaisissa julkaisuissa lähienergiapalveluiden käyttäjien, hiilineutraalien asuinalueiden liiketoiminta- ja rahoitusmallien sekä kestävän kehityksen mukaisen biotalouden mahdollisuuksien näkökulmasta. Julkaisuja ovat mm. Saisiko olla lähienergiapalveluja? Kyselytutkimus: omakotitalojen, taloyhtiöiden ja vapaa-ajan asunnon asukkaiden tarpeet energiaratkaisuja ja uusia lähienergiapalveluja kohtaan. Taloustutkimus Oy; Topi Syvänen, Katja Mikkonen Financing carbon neutral districts: Study on business and financing models for carbon neutral energy supply in Finland. GreenStream Network Plc.; Aleksi Lumijärvi, Juha Ollikainen Sustainable bio-economy: Potential, challenges and opportunities in Finland. PBI Research Institute. Magnus Gustafsson, Robert Stoor, Anastasia Tsvetkova Käyttäjälähtöiset lähienergiapalvelut aluerakentamisessa. Sitran selvityksiä 25.Iivo Vehviläinen, Markku Hagström, Jari Hiltunen, Elina Virtanen, Juha Vanhanen, Suvi Häkämies

4 3 LÄHIENERGIAINVESTOINTEIHIN KANNUSTAVAT PALVELU- JA RAHOITUSMALLIT Palvelu- ja rahoitusmalli asuinalueen tai korttelin rakennuttajalle Lähtökohtana palvelun käyttäjä Tässä hahmotellun palvelu- ja rahoitusmallin tavoitteena on erityisesti rakennuttajan motivoiminen investoimaan lähienergian tuottamiseen liittyvään teknologiaan uusia asuintaloja rakennuttaessaan. Mallin tavoitteena on saada myös sekä uusia asuntoja ostavat että alueella jo asuvat ihmiset kiinnostumaan lähienergiaa tuottavasta konseptista. Palvelun käyttäjinä voidaan pitää rakennuttajan lisäksi lähienergian loppukäyttäjiä eli asuinalueen nykyisiä ja tulevia asukkaita. Palvelu- ja rahoitusmallin tarvetta tarkasteltiin olemassa olevan kymmenen asunnon asuinalueen pohjalta, joka on kaukolämpöverkon ulkopuolella ja jolle rakennuttaja suunnittelee rakentavansa 40 uutta taloa tiivistysrakentamisena. Sekä nykyisten että tulevien asukkaiden tarpeena ja toiveena on energiakustannusten alentaminen tai kurissa pitäminen. Lähienergiainvestointeihin kannustavan palvelun varsinainen käyttäjä on rakennuttaja, jonka päällimmäisenä tavoitteena ei voida olettaa olevan energiakustannusten alentaminen vaan rakennuttamiensa asuntojen myyminen. Rakennuttajan tekemät päätökset rakennettavien asuntojen lämmitysmuodosta vaikuttavat kuitenkin kauaskantoisesti asukkaiden lämmityskustannuksiin Mahdollinen palvelu- ja rahoitusmalli Palvelu- ja rahoitusmallin tavoitteena on saada sekä asukkaat että rakennuttaja kiinnostumaan lähienergian tuottamisesta. Tästä lähtökohdasta ajateltuna tarvitaan palveluntarjoaja, eli palvelu- tai konsulttiyritys, jonka liiketoimintaideana on omaa osaamistaan ja kokemustaan hyödyntäen tehdä lähienergian tuottamiseen, ml. teknologian valinta ja tuotantoon liittyvän toimintakonseptin suunnittelu, liittyviä toimeksiantoja sekä markkinoida kyseisiä palveluja rakennuttajille ja asukkaille. Konseptiin kuuluisi soveltuvien energiaratkaisujen kartoitus ja valinta sekä asuinalueelle parhaiten sopiva tapa organisoida energian tuotanto. Varsinaisena palveluna mallissa on ajateltu olevan teknologia- ja toimintakonsepti, jonka palveluntarjoaja tarjoaa rakennuttajalle ja jo alueella asuville asuntojen omistajille. Energiapalveluyritys tarjoaa kokonaisvaltaista energiansäästöpalvelua ollen vastuussa projektin kaikista vaiheista. Kuvassa 1 on esitetty tiivistetysti energiapalvelukonsepti ja muut ideat, joita kansainvälisistä esimerkeistä on hyödynnetty tämän palvelu- ja rahoitusmallin taustalla. Kansainvälisiä esimerkkejä on kuvattu tarkemmin tämän raportin liitteessä.

5 Kuva 1. Mallin taustalla olevat kansainväliset palvelu- ja rahoitusmallit 4 Esitetyssä esimerkkimallissa ajatuksena on, että palveluntarjoaja ehdottaisi rakennuttajalle energiaosuuskunnan perustamista uusia asuintaloja rakentaessaan. Palveluntarjoaja markkinoisi energiaosuuskuntaa alueen vanhoille asukkaille ja tarjoaisi heille mahdollisuutta liittyä osuuskuntaan. Palveluntarjoaja määrittäisi energiantuotantoon tarvittavat teknologiat. Lisäksi palveluntarjoaja hoitaisi tarvittavien energian tuotantoon liittyvien laitteistojen hankkimisen, asentamisen ja käyttöönoton yhteistyössä rakennuttajan kanssa. Asuntoa ostaessaan uudet asukkaat liittyisivät osakkaiksi muodostettuun energiaosuuskuntaan, ja energiaosuuskunta toimittaisi omakustannehintaan energiaa asukkaille. Kuva esittelee mallin.

6 Kuva 2. Palvelu- ja rahoitusmalli asuinalueen tai korttelin rakennuttajalle Yrittäjän näkökulma Mallissa on mukana useita yrittäjiä, mutta mallin toimivuuden kannalta kriittisiä ovat palveluntarjoaja ja rakennuttaja. Jotta rakennuttaja saadaan kiinnostumaan energiaosuuskunnan perustamisesta ja investoinneista energian tuotantoon liittyviin laitteistoihin, on hänen luotettava palveluntarjoajan osaamiseen. Palveluntarjoajan oman liiketoiminnan kannalta kriittistä tässä mallissa on, että palveluntarjoajan tarjoamille palveluille on kysyntää ja että niistä ovat rakennuttajat ja taloyhtiöt sekä asukkaat valmiita maksamaan. Mallin toteutettavuuden arvioinnin kannalta olisi selvitettävä, millaisilla rahoitusmalleilla rakennuttaja, asukkaat ja rahoittajat voisivat sitoutua kuvattuun toimintamalliin. Kustannussäästöä tuottavien, onnistuneiden lähienergiaratkaisujen suunnittelu ja toteuttaminen voisivat tuoda palveluntarjoajalle ja rakennuttajalle mahdollisuuden kasvattaa liiketoimintaansa Hallinnon näkökulma Julkishallinto voisi pyrkiä tukemaan monin tavoin esitetyn mallin onnistumista. Julkishallinto voisi esimerkiksi tarjota erityisesti lähienergialle tarkoitettuja investointitukia energiaosuuskunnan energiantuotantolaitteistoille, energiantuotannon tuotantotukia tai takauksia investoinneille. Tällä hetkellä tämäntyyppisten hankkeiden julkisen tuen suurimpana haasteena ovat lakisääteiset kirjanpidolliset kysymykset. TEM maksaa tuet sille toimijalle, jonka taseeseen investointi kirjataan. Jos investointi on rakennuttajan taseessa, on tärkeää nähdä taseen sisältö, ja rakennuttajalla täytyy olla investointiin liittyvää rahaliikennettä,

7 6 jotta voidaan todeta tuen päätyminen oikeaan paikkaan. Ongelma muodostuu erityisesti siitä, jos rakennuttaja sisällyttää investointiin myös paljon omaa työtään, jolloin kustannusten alkuperän hahmottaminen vaikeutuu tunnistettaessa investointiin kuuluvia kustannuksia. Kirjanpito vaatii tarkkuutta hallinnon tukien saamiseksi.

8 3.2 Palvelu- ja rahoitusmalli kerrostaloasukkaalle Lähtökohtana palvelun käyttäjä Lähtökohtainen lähienergiainvestointeihin kannustavan palvelun käyttäjä tässä mallissa on kerrostaloasukas, jonka asuintalo ei ole kaukolämpöverkossa. Kerrostaloasukkaat ovat erityisen monimuotoinen ryhmä, jonka parissa energiauudistusten läpivienti on koettu haasteelliseksi hyvin kannattavissakin hankkeissa. Suurin haaste eivät ole niinkään tekniset ratkaisut, vaan kerrostalon asukkaiden erilaiset tarpeet ja joissain tapauksissa muutosvastarinta. Useat asukkaat tai kiinteistöjen omistajat eivät halua investoida asumiseen välttämättömiä kuluja enempää. Tällaisia asukkaita saattavat olla mm. vuokranantajat, vuokraajat sekä asunnon myyntiä suunnittelevat. Toisaalta usein löytyy myös asukasryhmä, jotka haluavat panostaa asuntoon nostaakseen sen jälleenmyyntiarvoa tai pienentääkseen asuinkustannuksia tulevaisuudessa. Yhteinen nimittäjä asukkaille on tarve minimoida investointien tuomat lisäkustannukset. Asukkailla on yleensä hyvin erilaisia, investointihalukkuuteen vaikuttavia näkemyksiä. Lähienergiainvestoinnin hyödyllisyys pitäisi siksi pystyä perustelemaan monin eri tavoin, jotta suurin osa asukkaista hyväksyisi investoinnin. Vaikka lähienergiainvestointeihin kannustavan palvelun varsinainen käyttäjä on kerrostaloasukas, asukkaan kanssa tiiviissä yhteistyössä ovat myös asukkaiden keskuudestaan valitsema taloyhtiön hallitus ja isännöitsijä. Varsinkin isännöitsijä on usein avainasemassa uusien investointihankkeiden alullepanossa ja toteuttamisessa. Taloyhtiön hallituksen haasteena on valita teknisesti toimivin ja taloyhtiölle kannattavin ratkaisu, jolle pitäisi pystyä saamaan vielä asukkaiden kannatus. Lisäksi isännöitsijän motivointi energiaprojektien läpiviemiseksi on ensisijaisen tärkeää. Isännöitsijälle investointihankkeet aiheuttavat lisää töitä, mikä ei motivoi ajamaan aktiivisesti uusien hankkeiden toteuttamista, jos ne eivät ole välttämättömiä Mahdollinen palvelu- ja rahoitusmalli Ehdotuksessa taloyhtiöiden osakkaiden muutosvastarintaa vähennettäisiin tarjoamalla useita erilaisia rahoitusvaihtoehtoja täyttämään asukkaiden erilaisia toiveita. Kullekin asukkaalle sopivan ratkaisun löytämiseksi voittoa tavoittelematon toimija tarjoaa puolueetonta tietoa vaihtoehdoista. Ehdotettuun malliin on otettu ideoita kansainvälisistä esimerkeistä. Yksi asukkaille tarjottavista rahoitusmalleista myötäilee Britanniassa kotitalouksille kehitettyä Pay As You Save (PAYS) lainainstrumenttia. Siinä energiantuotannon investointikustannukset jaetaan pitkälle aikavälille niin pieniksi summiksi, että kustannukset jäävät pienemmiksi kuin uudesta laitteistosta tulevat energiakustannussäästöt. Toinen olemassa olevia esimerkkejä hyödyntävä idea on, että isännöitsijä voisi toimia energiapalveluyrityksen kaltaisesti. Energiapalveluyritys tarjoaa kokonaisvaltaista palvelua ollen vastuussa projektin kannattavuudesta, suunnittelusta, laitteiston hankinnasta, huollosta ja operoinnista. Tällöin asukkaille ei tulisi lisäkustannuksia uudesta investoinnista koska energiansäästöillä rahoitetaan sekä investointi että isännöitsijän tarjoamat palvelut.

9 Kuva 3. Mallin taustalla olevat kansainväliset palvelu- ja rahoitusmallit 8 Energiaremontti on usein järkevintä toteuttaa muiden remonttien yhteydessä. Muutosvastarinnan vähentämiseksi pankkien tulisi tarjota asukkaille erilaisiin elämäntilanteisiin sopivia rahoitusvaihtoehtoja. Tällä hetkellä asukkaiden rahoitusvaihtoehdot ovat käytännössä lainan maksu joko kertasuorituksena tai kuukausittain rahoitusvastikkeen muodossa. Nykyisten vaihtoehtojen lisäksi pankit voisivat tarjota esim. erityispitkiä lainoja, joissa kuukausierä olisi hyvin pieni tai jopa maksettavissa energiasäästöillä. Toinen vaihtoehto voisi olla asuntoon sidottu Bulletlaina: tällainen ratkaisu saattaisi houkutella vanhempia tai lähitulevaisuudessa pois muuttavia asukkaita, joilla ei ole kiinnostusta investoida asuntoon enää oman asuinajan puitteissa.

10 Kuva 4. Palvelu- ja rahoitusmalli kerrostaloasukkaalle 9 Yritys Pankki Kiinteistö vakuutena Rahaa Voittoa tavoittelematon toimija Luotettavaa tietoa Rahaa Yritys Konsultti Räätälöityä tietoa Rahaa Yritys Isännöitsijä Palvelu Tietoa, päätöksen valmistelu Rahaa Kuluttaja Taloyhtiö Tavara Energia Rahaa Kuluttaja Lähiön kerrostalon asukas Tavara Laitteisto Palvelu Asennus Yrittäjä Laitetoimittaja Asentaja Rahoittajan näkökulma Rahoittaja tarjoaa tällä hetkellä vain muutamia erilaisia rahoitusmahdollisuuksia kuluttajalle taloyhtiöiden isojen remonttien yhteydessä. Taloyhtiöt ovat yleensä haluttuja asiakkaita, koska vakuudet ovat kunnossa ja maksut suoritetaan yleensä tunnollisesti, vaikka tuotot eivät välttämättä ole kovin suuria. Erilaisten rahoitusmuotojen tarjoaminen kuluttajille on pankille kannattavaa liiketoimintaa. Jos kuitenkin asiakkaina ovat taloyhtiöiden sijaan asukkaat, pankin transaktiokustannukset kasvavat. Onkin olennaista, että tarjottava rahoitusmalli olisi tarpeeksi tehokas ja selkeä. Rahoittajien halukkuutta erilaisten vaihtoehtojen tarjoamiseen yksittäisille asukkaille tulisi selvittää. Kiinnostuneita alan toimijoita saattaisivat olla esim. Hypoteekkiyhdistys sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) Yrittäjän näkökulma Mallin toiminnan kannalta olennainen toimija on isännöitsijä tai palveluntarjoaja. Isännöitsijätoimistojen motivointi lähienergianuudistuksiin edesauttaisi projektien läpivientiä. Jos isännöitsijätoimistoilla olisi selkeä motivaatio lisätä energiauudistuksia muiden isojen remonttien, kuten putki-, julkisivu- ja ikkunaremonttien yhteydessä, lisäisi se todennäköisesti uudistusten määrää. Tällä hetkellä projektit lisäävät isännöitsijätoimistojen työkuormaa ilman lisäansioita. Lähienergiaratkaisujen tarjoajien tulisikin kehittää palveluitaan isännöitsijöitä motivoivammaksi ja heidän työtään helpottavimmiksi Hallinnon näkökulma Asuntojen energiauudistuksilla voisi olla merkittävä rooli lähienergiaratkaisujen leviämisessä. Suurimmaksi haasteeksi on koettu asukkaiden muutosvastarinta

11 10 kannattavimmissakin energiaprojekteissa. Muutosvastarintaa voitaisiin vähentää lisäämällä erilaisia vaihtoehtoja investointien rahoituksen järjestämiseen. Hallinto voisi tukea energiauudistuksia tukemalla eri keinoin alan käyttäjälähtöisen palveluratkaisujen syntymistä ja alan liiketoiminnan kannattavuutta. Kummassakin kehitysehdotuksessa palvelumuotoilu voisi tarjota tervetullutta apua.

12 Palvelu- ja rahoitusmalli kasvihuoneyrittäjille Lähtökohtana palvelun käyttäjä Tyypillisesti suomalainen kasvihuoneyritys on yrittäjän perheen hoitama ja suuruudeltaan noin 3000 neliömetriä. Energiaa kuluu pääasiassa valaistukseen ja kasvihuoneiden lämmitykseen. Energian hinta muodostaa merkittävän osan kustannuksista, joten hinnan ennustettavuus on tärkeää pyrittäessä pitämään toiminta kannattavana. Myös energiajärjestelmän toimivuus on kriittinen tekijä. Sitä vastoin läsnäoloa vaativan huollon ja ylläpitotehtävien välttäminen ei ole useinkaan ratkaisevaa, vaan yrittäjä voi itsekin osallistua tehtäviin. Tosin ulkopuolistakin valvontaa tarvitaan lakisääteisesti esimerkiksi kylmäaineita käytettäessä. Yrityksellä voi olla tarpeita luoda markkinoilla imagoa, ja kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut voivat tuoda positiivista hyötyä yrityksen julkisuuskuvaan. Energiajärjestelmien elinikä on noin vuotta, joten luonnollinen uusimistarve syntyy tällaisella syklillä. Nykyään tieto kasvihuoneen energiavaihtoehdoista saadaan järjestöiltä ja neuvonantajilta tai kyselemällä tarjouksia järjestelmien toimittajilta. Yleensä valinnat tarkistutetaan Kauppapuutarhaliitolla. Kun yritys valitsee aloittavansa uusiutuvan energian käytön, ratkaisun koko mitoitetaan helposti arvioidun tarpeen mukaan, vaikka voisi olla syytä miettiä myös energiansäästöratkaisuja, ja mitoittaa uusi energiantuotanto uuden tarpeen mukaan. Puolueetonta tietoa tarjoavia neuvontapalveluja on saatavilla, ja niihin voi liittyä myös apua suunnitelmien toteuttamisessa. Perheyrityksinä kasvihuoneyrittäjien suunnitteluhorisontti on noin 3-5 vuotta, tai jos myös seuraava polvi osallistuu liiketoimintaan, niin horisontti ulottua kauemmaksikin. Tässä perspektiivissä jo viiden vuoden takaisinmaksuaika voidaan kokea pitkäksi. Uudenlaisten ratkaisujen käyttöönoton haasteena on myös se, että järjestelmän toimintavarmuudesta halutaan olla varmoja. Kasvihuoneyrittäjän tarpeet lähienergiaan liittyen ovat melko samantyyppisiä kuin pienteollisuusyrittäjän, tosin energiaintensiivisyydessä on eroja toimialojen välillä. Hallinnollisesta näkökulmasta merkittävin ero kasvihuone- ja pienteollisuusyrittäjän välillä on se, että kasvihuone lasketaan alkutuotannon piiriin, jolloin tuet ja niiden hakuprosessit ovat erilaisia Mahdollinen palvelu- ja rahoitusmalli Lähienergiaratkaisun valinta ja toteuttaminen Monissa maissa, myös Suomessa, on käynnissä energiapalveluliiketoimintaa, jossa yritys tarjoaa kokonaisvaltaista palvelua ollen vastuussa projektin kannattavuudesta, suunnittelusta, laitteiston hankinnasta, huollosta ja operoinnista. Tätä elementtiä lainaten on muodostettu Luottokumppani -palvelu, jossa hankekonsultti on mukana koko energian uudistamisprosessin ajan. Kuva esittelee tiivistetysti konseptin ja muut ideat, joita kansainvälisistä esimerkeistä on hyödynnetty palvelu- ja rahoitusmallin taustalla. Kansainvälisiä esimerkkejä on kuvattu tarkemmin tämän raportin liitteessä.

13 Kuva 5. Mallin taustalla olevat kansainväliset palvelu- ja rahoitusmallit 12 Palvelun perusajatuksena on, että kasvihuone- tai pienteollisuusyrittäjä tuntisi, että hänellä on käytettävissään asiantuntijataho, jonka puoleen kääntyä suunnitelman toteutuksen eri vaiheissa. Kuva havainnollistaa palvelumallia raha-, tieto- ja materiaalivirtoineen. Luottokumppani - osallistuisi sopivien energian säästö- ja käyttöratkaisujen kartoittamiseen, suunnitteluun ja käyttöönottoon. Luottokumppani - voisi myös avustaa tukien, takauksien ja lainojen vaatimassa byrokratiassa. Palvelun toteuttajalta edellytettäisiin täten laaja-alaista tietoa aiheesta ja käytännön kokemusta. Tanskassa on käytetty ryppäiden fasilitointia ja kimppahankintojen tukemista, ja tämäntyyppinen ratkaisu olisi mahdollinen rinnalla. Lähienergiaratkaisun toteutukseen on monia vaihtoehtoja Luottokumppani voi tarjota asiakkailleen monia toteutusvaihtoehtoja, kuten energian hankinnan paikalliselta sähkö- ja/tai lämpöyrittäjältä, osakkuuden paikallisessa sähköja/tai lämpöyrityksessä tai -osuuskunnassa, sekä oman energiaratkaisun toteuttamisen. Kasvihuone- tai pienteollisuusyrittäjän ei tarvitse tehdä investointeja energian tuotantolaitteisiin, jos energian voi hankkia paikalliselta energiayrittäjältä (sähkö- ja lämpöyrittäjän)kanssa. Tämäntyyppisistä ratkaisuista, joissa erillinen yhtiö hallinnoi sähkön- ja/tai lämmöntuotantoa ja omistaa laitteet, on toimivia esimerkkejä maailmalta ja kotimaasta. Osuuskuntamallissa energiayrittäjä voisi tarjota osakkailleen sähköä ja lämpöä markkinahintaa alemmalla hinnalla, joka voitaisiin esimerkiksi indeksoida energian raaka-aineiden hintoihin (10% öljyn hinta, 20% hakkeen hinta jne.). Energiayrittäjä voitaisiin sitouttaa edulliseen laskutushintaan pitkäaikaisella asiakkuussopimuksella tai kasvihuone- tai pienteollisuusyrittäjän investoinnilla energialaitokseen. Jos energiayrittäjän raaka-aine tulee esimerkiksi omasta metsästä, niin raaka-aineen hinta ei vaihtele ulkoisen taloustilanteen mukana. Olisi myös mahdollista, että kasvihuoneyrittäjä tuottaisi tarvitsemansa sähkön ja lämmön itse.. Lämmöntarpeen vaihtelu voidaan korjata, mutta sähköntarpeen

14 13 tasaaminen vaatisi mahdollisuuden myydä sähköä verkkoon tai käyttää verkkoa akkuna. Kuva 6. Palvelu- ja rahoitusmalli kasvihuoneyrittäjälle Raha Mahdollinen investointi? Yksi energiaratkaisuvaihtoehdoista Kokemus Yritys TAI Julkinen sektori Palvelu Hajautettu lämmöntuotantopalvelu Yritys Raha Matala hinta Tuottaja Kasvihuone- tai pienteollisuusyrittäjä Luottokumppani Luottokumppani Tieto Vertailu, sopivat ratkaisut Tieto Tekninen varmuus Tavara Sähkö ja lämpö Energiayrittäjä Raha Raha Laina Raha Korkotuki luottolupausta vastaan Yritys Pankki tai muu rahoittaja Luotto Luottolupaus Julkinen sektori Rahoittajan näkökulma Kasvihuoneyrittäjän lähienergiainvestoinnissa merkittävänä haasteena on investoinnin koko, joka voi olla suuri suhteessa yrittäjän käytettävissä olevaan pääomaan. Näin ollen investointi vaatii huomattavaa lainanottoa. Rahoituksen tarve ylittää usein investoinnin vakuusarvon, jolloin tarvitaan takaus, jota yritys voi käyttää vakuutena rahoittajalta tarvitsemalleen luotolle. Yrittäjä voi saada valtion tai Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) korkotukemaa lainaa, jos tarvittavat kriteerit täyttyvät. Tämä ei kuitenkaan koskaan voi kattaa koko lainaa, vaan usein noin prosenttia investoinnista, riippuen siitä mihin kategoriaan yrittäjä luokitellaan ja siitä minkä tyyppinen investointi on. Tuet katsotaan päällekkäisiksi niin, etteivät saadut tuet yhdessä voi ylittää asetettua maksimirajaa. Siten kasvihuoneyrittäjälle jää tarve myös markkinaehtoiselle lainalle. Finnvera tarjoaa takauksia lainoille, mutta ne eivät kata koskaan koko lainaa. Lisäksi ehdot rajoittavat muun muassa kasvihuoneyrittäjiä hyödyntämästä niitä. Niinpä luottotakuu muodostaa yrittäjälle haasteen. Kasvihuoneyrittäjän lähienergiainvestoinnilla on pitkä takaisinmaksuaika. Rahoittajan kannalta kasvihuoneyrittäjän lähienergiainvestointi on siis pitkäaikainen ja matalatuottoinen sijoitus. Uudet luotonannon ja takauksen muodot olisivat kiinnostavia kasvihuoneyrittäjän kannalta. Nyt olisi tarpeen selvittää, olisiko toimintatapoja, joista myös pankit tai muut rahoitustahot voisivat kiinnostua. Uusien toimintatapojen kannusteena voisi olla esimerkiksi uuden palveluliiketoiminnan kehittäminen ja kestävää kehitystä edistävän toiminnan lisääminen.

15 3.3.4 Yrittäjän näkökulma Nykyinen kasvihuoneyrittäjien energianeuvontatoiminta, joka on julkisesti tuettua, keskittyy tilanteen kartoittamiseen ja investointisuunnitelman tekemiseen, mutta ei yllä toteuttamisvaiheeseen asti. Nyt olisi selvitettävä, voisikonykyistä neuvontatoimintaa muuttaa energianhankkeiden toteutukseen ulottuvaksi. Avoimena kysymyksenä kasvihuoneyrittäjän lähienergiainvestoinnin tukipalvelussa on vielä, kuinka kasvattaa neuvojan intressiä kasvihuoneyrittäjänliiketoiminnan menestymiseen. Yksi mahdollisuus voisi olla neuvontapalvelujen laskutus huomattavalta osin vasta hankkeen toteuduttua tai kevyempien säästötoimenpiteiden vaikutusten realisoitumisen jälkeen. Myös success fee tyyppinen mekanismi voisi tulla kyseeseen. Haasteena näissä olisi kuitenkin palveluntarjoajalle syntyvä viive tulojen vastaanottamisessa, mikä voi hankaloittaa pientä tai keskisuurta yritystoimintaa Hallinnon näkökulma Energiapalveluliiketoiminnan kiinnostavuutta voisi lisätä toimijoiden roolin, asiakaspolkujen ja tukipolitiikan käyttäjälähtöisen selkeyttämisen avulla. Energianeuvontaan ja -investointeihin liittyvät tuet ja luvat kuuluvat nyt monen ministeriön ja toimijan alueelle. Tällä hetkellä kasvihuoneyrittäjien valtiolta saamia energiauudistustukia voidaan käyttää energiakatselmuksiin, joihinkin erityisselvityksiin sekä investointeihin, mutta ei esitetyn kokonaisvaltaisen neuvonta- ja suunnittelupalvelun ostamiseen. Kasvihuoneyrittäjän saamaa energianeuvontaa voitaisiin kehittää yrittäjän onnistumista tukevaksi esimerkiksi tuen kaksivaiheisuuden avulla. Tällöin tuen jälkimmäinen osa maksettaisiin vasta kun investointi on toteutettu onnistuneesti. Tällä on kuitenkin haasteensa neuvojan rahavirran viiveen kannalta. Hallinto tarjoaa tukea kasvihuoneyrittäjien uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen kohdistuviin investointeihin, mutta siten, että jäljelle jää myös riskirahan tarve. Yksityisten rahoittajien lisäksi olisi syytä käydä keskustelua myös julkisten rahoittajien kanssa siitä, olisiko mahdollisuutta löytää keinoja helpottaa kasvihuoneyrittäjien takauksia, korottaa valtion lainaosuuksia tai kehittää uudenlaisia rahoitusmalleja. Esitetyssä palvelu- ja rahoitusmallissa useat energiaa käyttävät toimijat omistaisivat osuuden energiayrityksestä tai sitoutuisivat muulla tavalla sen toimintaan. Yrityksen saamat tuet määräytyvät sen toimialan ja raaka-aineiden mukaan. Mallissa, jossa kasvihuoneyrittäjä yhdessä muiden erityyppisten yrittäjien kanssa omistaisi energiayrityksen, on useita tukiin liittyviä yksityiskohtia, jotka vaativat selkeyttämistä. Kysymyksenä on muun muassa se, minkä toimijan mukaan tuet määräytyvät tällaisessa yhteisinvestointitapauksessa. Olisi selkeytettävä, minkä tukien piiriin investointi kuuluu ja minkälaisella tukikatolla, jos mukana on esimerkiksi teollisuutta tai asutusta. Vaihtoehtoina ovat esimerkiksi MMM:n maaseudun mikroyritysten tuet ja TEM:n energia- ja yritystuet. Kasvihuone luokitellaan kuuluvaksi alkutuotantoon, jolloin sen saamat tuet ovat korkeampia kuin esimerkiksi pienteollisuusyrittäjien. Kasvihuoneen kannalta olisi tärkeää tietää, mitä muotoa energiantuotantotoimijan pitäisi olla ja kuinka suuri kasvihuoneen omistusosuuden pitäisi olla, jotta investointi pysyisi alkutuotannon tukien piirissä. Toinen kysymys on se, vaaditaanko kasvihuoneyrittäjän kannalta edullisimpiin tukiin rakennusinvestointi, jonka yhteydessä energiamuutokset tehdään,

16 15 vai voisiko vastaavia tukia saada muissakin tilanteissa. Tukisysteemiä tulisi kehittää niin, että edellä kuvatun tyyppiset yhteisinvestoinnit olisivat selkeämpiä toteuttaa.

17 TIIVISTELMÄ MUUALLA KÄYTÖSSÄ OLEVISTA LIIKETOIMINTA- JA RAHOITUSMALLEISTA TAUSTAA

18 TAUSTAA Pöyry Management Consulting Oy kartoitti kesällä 2011 Sitran toimeksiannosta maailmalla esiintyviä rahoitus- ja liiketoimintamalleja, jotka ovat tukeneet uusiutuvan energian käyttöönottoa. Kiinnostuksen kohteena oli nimenomaan uusiutuvan energian käyttöönotto eikä esim. laitetoimittajien tutkimus- ja kehitysrahoitus. Kartoituksessa keskityttiin erityisesti pieniin ja keskisuuriin loppukäyttäjiin (esim. kotitaloudet ja pkyritykset) sekä julkisiin rakennuksiin (esim. koulut ja urheiluhallit). Näissä hankkeissa erityisiksi haasteiksi on tunnistettu loppukäyttäjän rahoituksen järjestäminen sekä rahoittajan saaminen mukaan projekteihin, joissa takaisinmaksuajat ja tuotto-odotukset vaihtelevat. Esiteltävät rahoitus- ja liiketoimintamallit on jaettu kolmeen ryhmään - Kolmannen osapuolen rahoitus: esim. leasing, vuokraus tai huolto-/palvelusopimus - Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyösopimus (Public private partnership, PPP): esim. palvelusopimukset julkisen ja yksityisen sektorin välillä - Julkishallinnon tuet: esim. korkotuet tai lainan takaukset 2

19 TIIVISTELMÄ MUUALLA KÄYTÖSSÄ OLEVISTA LIIKETOIMINTA- JA RAHOITUSMALLEISTA KOLMANNEN OSAPUOLEN TARJOAMA RAHOITUS

20 KOLMANNEN OSAPUOLEN TARJOAMA RAHOITUS Sähkösopimus Amerikkalainen Rec Solar myy asiakkailleen vuoden aurinkosähkösopimuksia. Sopimuskauden aikana asiakas ostaa energiaa ja palveluja sähköntuottajalta. Asiakkaat voivat olla yksityisiä yrityksiä, kotitalouksia tai julkisia toimijoita. Aurinkosähkösopimusten toiminta on mahdollistettu valtion uusiutuvan energian investointituella. Investointituki houkuttelee mukaan sijoituspartnereita, jotka pystyvät hyödyntämään valtion tarjoaman investointituen. Myös tuulivoimasopimuksia on olemassa, mutta ne eivät ole kovin yleisiä. Tyypillisesti sijoittaja ja aurinkosähkön palvelutuottaja muodostavat tätä tarkoitusta varten oman yhtiön, joka omistaa aurinkosähkölaitteiston. Yhtiö rahoittaa, suunnittelee ja asentaa laitteiston sekä ylläpitää projektia. Laitteisto asennetaan asiakkaan kiinteistölle. Toimintamallin ansiosta aurinkosähköön siirtyminen ei vaadi loppukäyttäjältä suurta alkupääomaa investointiin, vaan hän maksaa vain siitä sähköstä jonka asennettu laitteisto tuottaa. Laitteiston leasing eli liisaus Liisaus on yleinen tapa rahoittaa sijoituksia, jotka vaativat kohtuullisen suurta alkupääomaa. Yhdysvalloissa toimiva yritys SolarCity tarjoaa palveluita, joissa yksityinen kuluttaja voi solmia energiasopimuksen laitteiston omistajan kanssa ja maksaa laitteistosta ja kulutetusta energiasta kuukausimaksua. Laitteiston tuottaman ylimääräsähkön kuluttaja voi myydä paikalliseen verkkoon. Uusiutuvasta energiasta maksettavat tuet kuuluvat kuitenkin laitteiston omistajalle. SolarCity tarjoaa erilaisia liisaussopimuksia, myös sellaisia jotka eivät vaadi alkupääomaa. Kuukausittainen liisausmaksu sisältää laitteiston lisäksi seurannan, huollon ja korjaukset. USA:ssa sähkösopimuksista on tietyillä alueilla mahdollista saada sekä säästöjä yksityisille sähkölaskuun että kohtuullinen tuotto sijoittajille. Tämä on mahdollistettu valtion investointituilla. Liisaussopimuksen päätyttyä sopimus voidaan uudistaa, yksityinen kuluttaja voi ostaa laitteiston markkinahintaan tai laitteisto voidaan poistaa. 4

21 KOLMANNEN OSAPUOLEN TARJOAMA RAHOITUS (2) Tilan liisaus Toinen esimerkki uusiutuvan energian tuotantoon liittyvästä liisauksesta löytyy amerikkalaisesta Knoxvillen kaupungista, jossa kaupunki vuokraa tilaa yksityiselle aurinkosähkön tuottajalle. Yksityinen sähköntuottaja maksaa vuokraa tilasta johon asentaa omistamansa laitteet, myy sähkön sekä kerää uusiutuvasta energiasta maksettavat valtiontuet. Sen lisäksi sähköntuottaja hoitaa ulkopuolisen tarvittavan rahoituksen hankkimisen. Saadakseen ulkopuolisia investointeja mukaan, Knoxvillen kaupunki sijoitti $250,000 aurinkosähkölaitteistoon, joka sijoitettiin Knoxvillen omistaman kiinteistön katolle. Tämän alkuinvestoinnin turvin yksityinen sähköntuottaja pystyy maksamaan kaupungille vuokraa käyttämästään tilasta, houkuttelemaan tarvittavat yksityiset investoinnit sekä myymään laitteiston kaupungille seitsemän vuoden jälkeen. Tällä tavalla Knoxville pystyi maksimoimaan sähköntuotantolaitoksen koon samalla minimoiden kustannukset. Energiapalvelu Energiapalvelu on palveluliiketoimintaa, jossa ulkopuolinen energia-asiantuntija toteuttaa asiakasyrityksessä investointeja ja toimenpiteitä energian säästämiseksi. Energiapalvelun tarjoajana voi toimia erillinen energiapalveluyritys, energiapalvelutoimintaa harjoittava urakoitsija, energiayhtiö ja energiatehokkaita laitteita tai järjestelmiä valmistava ja urakoiva yritys. Energiapalveluyritys on vastuussa projektin kannattavuudesta, suunnittelusta, laitteiston ostosta, huollosta ja operoinnista. Alkupääoma voi tulla energiapalveluyrityksen omasta pääomasta tai sitten ulkoiselta sijoittajalta. Energiapalvelun kustannukset, energiansäästöinvestointi mukaan luettuna, maksetaan säästöillä, jotka syntyvät alentuneista energiakustannuksista. Energiapalvelun etu on asiakkaan mahdollisuus rahoittaa tarvittavia energia-uudistuksia sähkökulujen säästöillä pienellä riskillä. Tekniset ja taloudelliset riskit siirtyvät kokonaisuudessaan energiapalveluyritykselle. Yksi energiapalvelumalli on ESCO (Energy Service Company). ESCO-palveluja on toteutettu ympäri Eurooppaa, myös Suomessa. 5

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut?

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut? Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut? FinSolar seminaari: Aurinkoenergian kotimarkkinat kasvuun 13.11.2014 Juha Ollikainen / GreenStream Network Oyj GreenStream lyhyesti Energiatehokkuushankkeiden

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

ESIR:in hyödyntäminen Suomessa

ESIR:in hyödyntäminen Suomessa ESIR:in hyödyntäminen Suomessa Globaali talous- ja finanssikriisi on vähentänyt investointeja Euroopassa: investointitaso on 15 prosenttia matalampi kuin ennen kriisiä. Taloutta uudistavia investointeja

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

ESCO-palvelu. Investointi maksuun sen tuottamalla energiansäästöllä Potentiaalia myös maataloustuotannossa

ESCO-palvelu. Investointi maksuun sen tuottamalla energiansäästöllä Potentiaalia myös maataloustuotannossa Maatilan energiahuolto -hanke 1 (4) /energiahuolto ESCO-palvelu Investointi maksuun sen tuottamalla energiansäästöllä Potentiaalia myös maataloustuotannossa Maatilan energiahuolto -hanke 2 (4) /energiahuolto

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Yrityskaupan rahoitus Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Rahoituksen lähtökohdat Yrityksen rahoitusmuodot ovat oma pääoma, vieras pääoma ja tulorahoitus. Aloittavalla yrittäjällä on pääasiassa

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

Taloyhtiö 2015-15.4.2015. Taloyhtiön rahoitusratkaisut

Taloyhtiö 2015-15.4.2015. Taloyhtiön rahoitusratkaisut Taloyhtiö 2015-15.4.2015 Taloyhtiön rahoitusratkaisut Tom Lönnroth 13.4.2015 Sisältö Hypo - Asuntorahoittamisen erikoisliike Suuret korjaushankkeet ja niiden taloudelliset vaikutukset Remonttirahoituksen

Lisätiedot

Ihmislähtöisiä innovaatioita

Ihmislähtöisiä innovaatioita Ihmislähtöisiä innovaatioita Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa -seminaari Postitalo, Helsinki 19.4.2011 Karoliina Auvinen, johtava ekotehokkuusasiantuntija Sitran tavoitteet ja Maamerkit-ohjelma

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM

Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM Kuntayhtymän talousarviossa ja suunnitelmassa investointien määrä on pyritty pitämään poistojen suuruusluokassa. Suuret rakennusinvestoinnit (esim.

Lisätiedot

Ratkaisuja: auringosta ja rahasta. Jouni Juntunen Tutkijatohtori

Ratkaisuja: auringosta ja rahasta. Jouni Juntunen Tutkijatohtori Ratkaisuja: auringosta ja rahasta Jouni Juntunen Tutkijatohtori 1. Aurinkoteknologiasta 1. Teknologia Perusratkaisut Aurinkosähkö Aurinkolämpö 3 1. Teknologia Esteettisempi ratkaisu 16.2.2016 4 2. Rahasta

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Suomen innovaatiorahoitus cleantechin kannalta. Mika Lautanala 13.12.2012

Suomen innovaatiorahoitus cleantechin kannalta. Mika Lautanala 13.12.2012 Suomen innovaatiorahoitus cleantechin kannalta Mika Lautanala 13.12.2012 Finnvera: Rahoitusta investointeihin ja käyttöpääomaan Rahoitus Lainat yrityksen investointiin tai käyttöpääomaan (vain pk yrityksille)

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 1 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 27.11.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 2 Yleistä Finnverasta Finnveran rahoitus

Lisätiedot

One1 alueelliset lähienergiaratkaisut. Harri Kemppi

One1 alueelliset lähienergiaratkaisut. Harri Kemppi One1 alueelliset lähienergiaratkaisut Harri Kemppi One1 Oy One1 Oy on suomalainen Clean Tech-yritys Toimintamme pohjautuu uusiutuvan energian teknologioiden kehittämiseen ja keskittämiseen lähilämpö/korttelilämpö-tyyppiseksi

Lisätiedot

Näytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista

Näytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 18 Asuminen on Suomessa kallista. Asunto-osakkeen ostaminen on monelle elämän suurin yksittäinen hankinta, ja oma koti on jokaiselle hyvin tärkeä. Lisäksi taloyhtiön korjaushankkeet ovat kalliita, erityisesti

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja Hannu Puhakka 16.5.2016 2 [pvm] 3 [pvm] Pk-rahoituksen painopistealueet - yritysten yleisimmät muutostilanteet ja niihin liittyvät rahoitustarpeet Yrityksen

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa

Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa 2.11.29 Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa Finanssisektorin puheenvuoro: Kaija Erjanti, Finanssialan Keskusliitto Alustuksen teemat > Asuntorahoituksesta

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motivan katselmusmalli Katselmoijalla oltava Motivan koulutus Katselmoitava kohde voi

Lisätiedot

Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014

Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014 Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014 Finnveran rahoituspalvelut toimintaansa aloittavalle yritykselle Päivi Kiuru, Finnvera Oyj Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN KILPAILUKYVYN SÄILYTTÄMISEKSI Osaksi kiinteistöä integroitava Realgreen- tuottaa sähköä aurinko- ja

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Lähienergialiitto ry:n lausunto E 36/2015 VP E 37/2015 VP

Lähienergialiitto ry:n lausunto E 36/2015 VP E 37/2015 VP Lähienergialiitto ry:n lausunto E 36/2015 VP E 37/2015 VP Jouni Juntunen 24.9.2015 Suomen Lähienergialiitto ry. / Lähienergialiitto ry:n keskeiset ehdotukset lausunnossa Yhteisöenergian (osto- ja tuotantoyhteenliittymien)

Lisätiedot

OP-Pohjola. Pankin rahoituspalvelut taloyhtiöille ja yksityishenkilöille 04.11.2014 Jouko Kuningas Päijät-Hämeen Osuuspankki

OP-Pohjola. Pankin rahoituspalvelut taloyhtiöille ja yksityishenkilöille 04.11.2014 Jouko Kuningas Päijät-Hämeen Osuuspankki Pankin rahoituspalvelut taloyhtiöille ja yksityishenkilöille 04.11.2014 Jouko Kuningas Päijät-Hämeen Osuuspankki 2 Taloyhtiön valmistautuminen remonttiin Tee korjaussuunnitelma ja noudata sitä Aloita ennakkosäästäminen

Lisätiedot

Kuntarahoitus lyhyesti

Kuntarahoitus lyhyesti 1 Kuntarahoitus lyhyesti Kuntarahoitus on luotettavin, aktiivinen ja innovatiivinen kuntasektorin investointeihin ja valtion tukemaan asuntotuotantoon rahoituspalveluita tarjoava kumppani Kuntarahoitus

Lisätiedot

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Taustaa: yhteisöjen rooli energiatehokkuudessa

Lisätiedot

terveyspalveluyritysten rahoittajana Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj

terveyspalveluyritysten rahoittajana Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj Finnvera sosiaali- ja terveyspalveluyritysten rahoittajana 2.2.20112 2011 Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj Finnveran rooli sosiaalipalvelualan rahoittajana 2 Vahva rooli alusta saakka 90-luvun

Lisätiedot

Pienenergiantuotantoa edistetään Suomessa. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Oulu, 9.5.2014

Pienenergiantuotantoa edistetään Suomessa. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Oulu, 9.5.2014 Pienenergiantuotantoa edistetään Suomessa Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Oulu, 9.5.2014 Pienenergiantuotannon edistäminen Suomessa Poistetaan esteitä ja luodaan mahdollisuuksia Rahoitusta

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen

Lisätiedot

Pientalon EnergiarEMontti kahdessa viikossa

Pientalon EnergiarEMontti kahdessa viikossa Pientalon EnergiarEMontti kahdessa viikossa Green Net Finland Suvi Häkämies Sitran Energiaohjelman päätösseminaari, 7.6.2012 1 Kimmokkeet EEMontti-hankkeelle Suomessa on noin 500 000 kiinteistöä, joissa

Lisätiedot

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen Kansallinen cleantech -investointifoorumi Ylitarkastaja Pekka Grönlund 13.12.2012 TEM: rahoitusta uuden teknologian käyttöönottoon Rahoitus 10 M 5 M 1 M Rahoitusta

Lisätiedot

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa TUKIRATKAISUJEN ESITTELY Tämän aineiston tarkoitus On auttaa biokaasulaitosta harkitsevaa yrittäjää tai toimijaa hahmottamaan saatavilla olevat tukiratkaisut

Lisätiedot

Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä

Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä Asiantunteva kumppani yritysten kehitysmaahankkeisiin Finnfund on suomalainen kehitysrahoitusyhtiö, joka tarjoaa pitkäaikaisia investointilainoja

Lisätiedot

Finnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella

Finnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella Finnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella Finnpartnershipin ja Finnfundin kohdemaat 2 Finnpartnership lyhyesti Ulkoasiainministeriön rahoittama liikekumppanuusohjelma

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

Rahoitusratkaisuja vientiin

Rahoitusratkaisuja vientiin Rahoitusratkaisuja vientiin Monipuolisia vienninrahoituspalveluja vientiyrityksille ja rahoittajille Finnvera edistää suomalaista vientiä tarjoamalla yrityksille sekä vientiä rahoittaville pankeille monipuolisia

Lisätiedot

Pientalojen lämmityskulut puoleen! Suvi Häkämies, energia-asiantuntija Green Net Finland

Pientalojen lämmityskulut puoleen! Suvi Häkämies, energia-asiantuntija Green Net Finland Pientalojen lämmityskulut puoleen! Suvi Häkämies, energia-asiantuntija Green Net Finland 1 Miksi pientalojen energiaremonttipalvelut vaativat huomiomme? Omakotitalot ovat maamme eniten energiaa kuluttava

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Yritystukien ajankohtaiset. Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen

Yritystukien ajankohtaiset. Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen Yritystukien ajankohtaiset Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen Yritystukipäätökset Tehty 332 päätöstä, tukea myönnetty noin 23 m Näistä Leader-päätöksiä 90 kpl ja 1,9 m 297 investointitukea 29

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely

Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely Uudistuneet EU:n julkista tukea koskevat säännöt - keskeiset muutokset kuntien näkökulmasta Kuopio 27.8.2015 Hallitussihteeri Ville Koponen Sisältö Mitä

Lisätiedot

Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM

Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM 17.5.2011 1(6) Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM Kuntayhtymän talousarviossa ja suunnitelmassa investointien määrä on pyritty pitämään poistojen suuruusluokassa. Suuret rakennusinvestoinnit

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Juha Ketola 6.3.2013

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Juha Ketola 6.3.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Aluejohtaja Juha Ketola 6.3.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Finnveran rahoitus yrityskaupoissa Yrityskaupan

Lisätiedot

Rahoitusjärjestelmä tukemaan arvon tuottamista

Rahoitusjärjestelmä tukemaan arvon tuottamista Rahoitusjärjestelmä tukemaan arvon tuottamista STAS - Rahoitusseminaari THL 25.9.2009 Juha Teperi Esityksen teemat Palvelujärjestelmäpolitiikan tavoitteet ja rahoitus Kuinka maksaa hoitavista palveluista?

Lisätiedot

Selvityksen tausta ja toteutus (1/2)

Selvityksen tausta ja toteutus (1/2) Lämpöyrittäjyyden alue- ja kansantaloudellinen tarkastelu Yhteenveto 2014 Selvityksen tausta ja toteutus (1/2) Energiaratkaisujen kannattavuutta arvioidaan perinteisesti laskelmilla, joilla määritetään

Lisätiedot

Lämpöyrittäjän palvelut taloyhtiöille. Biolämpöliiketoiminnan laatu- ja kannattavuushanke Opinnäytetyö Jarno Liimatainen

Lämpöyrittäjän palvelut taloyhtiöille. Biolämpöliiketoiminnan laatu- ja kannattavuushanke Opinnäytetyö Jarno Liimatainen Lämpöyrittäjän palvelut taloyhtiöille Biolämpöliiketoiminnan laatu- ja kannattavuushanke Opinnäytetyö Jarno Liimatainen Sisältö Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tulokset Johtopäätökset Biolämpö-hankkeen

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

move!2040 Miksi pääomasijoittaja kiinnostuisi liikenteestä? Jorma Haapamäki

move!2040 Miksi pääomasijoittaja kiinnostuisi liikenteestä? Jorma Haapamäki move!2040 Miksi pääomasijoittaja kiinnostuisi liikenteestä? Jorma Haapamäki Miksi pääomasijoittaja kiinnostuisi liikenteestä Maailmalla on useita infraan sijoittavia rahastoja ja projektiyhtiöitä Infraan

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Ilona Lundström 27.10.2010 Julkinen hankinta Hankinnan määritelmä hankinta = hankintasopimus ja sitä edeltävä

Lisätiedot

TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2010 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA

TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2010 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA AALTO-YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA 27.8.2010 hyväksyttäväksi 1 (8) TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2010 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA 1. KIINTEISTÖOMAISUUS 1.1. Asuinkiinteistökanta 1.1.2010 1.2. Asuinkiinteistöjen

Lisätiedot

Lähienergian Kokonaisratkaisuja. Villähteen energiaratkaisu. One1 Oy Mika Kallio

Lähienergian Kokonaisratkaisuja. Villähteen energiaratkaisu. One1 Oy Mika Kallio Lähienergian Kokonaisratkaisuja Villähteen energiaratkaisu One1 Oy Mika Kallio Esityksen sisältö One1 Oy Villähteen energiaratkaisu Muita alueellisia esimerkkejä Kaavoituksessa huomioitavaa energiaratkaisun

Lisätiedot

Yritysrahoituskysely 2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Yritysrahoituskysely 2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Yritysrahoituskysely 2012 Taulukko 1. Yritysten toimialat, % T a ulukko 1. Yrityste n toimia la t, % Teollisuus 23 Sähkö-, kaasu ja vesihuolto 3 Rakentaminen 12 Tukku- ja vähittäiskauppa 18 Majoitus- ja

Lisätiedot

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Kyläverkkokoulutus 1.9.2011 Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu 1 16.9.2011 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen

Lisätiedot

Cleantech-rahoitus Finnveran näkökulmasta. Kansallinen cleantech -investointifoorumi 13.12.2012 toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, TkT

Cleantech-rahoitus Finnveran näkökulmasta. Kansallinen cleantech -investointifoorumi 13.12.2012 toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, TkT Cleantech-rahoitus Finnveran näkökulmasta Kansallinen cleantech -investointifoorumi 13.12.2012 toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, TkT Finnveran palvelut Pk-yritysrahoitus (3 mrd ) Lainat ja takaukset Viennin

Lisätiedot

Plusenergia klinikka Tavoitteena hyvä energiatulevaisuus Suomelle Erkki Aalto

Plusenergia klinikka Tavoitteena hyvä energiatulevaisuus Suomelle Erkki Aalto & Plusenergia klinikka Tavoitteena hyvä energiatulevaisuus Suomelle Erkki Aalto Plusenergia klinikka 1. RAKLIn klinikat 2. Plusenergia klinikka RAKLIn klinikka Kokoaa parhaat toimijat, tiedot, ideat ja

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Aurinkoenergia Suomessa Aurinkolämmitys on ennen kaikkea vesilämmitys Aurinkoenergia Suomessa Suomessa saadaan auringonsäteilyä yleisesti luultua enemmän. Kesällä säteilyä Suomessa saadaan pitkistä päivistä

Lisätiedot

Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin. Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen

Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin. Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen Kestävyystavoitteet Kestävyystavoitteiden toteuttaminen edellyttää yhteiskunnan energiajärjestelmän

Lisätiedot

Plusenergia klinikka Sähköenergiaratkaisut 29.08.2013, Erkki Aalto

Plusenergia klinikka Sähköenergiaratkaisut 29.08.2013, Erkki Aalto & Plusenergia klinikka Sähköenergiaratkaisut 29.08.2013, Erkki Aalto Plusenergia klinikka Sähköenergiaratkaisut 1. RAKLIn klinikat 2. Plusenergia klinikka RAKLIn klinikka kokoaa parhaat toimijat, tiedot,

Lisätiedot

Rahoitusta yritystoiminnan

Rahoitusta yritystoiminnan Rahoitusta yritystoiminnan alkuun Finnverasta rahoitusta yritystoiminnan käynnistämiseen Suunnitteletko yrityksen perustamista? Hyvä liikeidea, yrittäjävalmiudet ja huolellinen suunnittelu auttavat liiketoiminnan

Lisätiedot

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Agenda Finnvera Oyj ja avainluvut Finnveran rooli kv-kasvun rahoituksessa Vientikaupan

Lisätiedot

Rahoitusseminaari / Posintra. 12.3.2014 Jani Tuominen, Finnvera Oyj

Rahoitusseminaari / Posintra. 12.3.2014 Jani Tuominen, Finnvera Oyj Rahoitusseminaari / Posintra 12.3.2014 Jani Tuominen, Finnvera Oyj Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö Lainoja ja takauksia Vientitakuita Pääomasijoituksia Puitteet toiminnalle Lainsäädäntö

Lisätiedot

Edullisin tie energiatehokkuuteen

Edullisin tie energiatehokkuuteen Edullisin tie energiatehokkuuteen Kiinteistöpalvelut Maalämpöjärjestelmät IVT Turku LTO-järjestelmät Kaukolämmönvaihtimet Säätölaitteet IVT Turku - maalämpö Älä polta rahaa Asunto Oy Inkoistenrinne Ostettavan

Lisätiedot

Energiatuki. Hakeminen

Energiatuki. Hakeminen Energiatuki Uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen, energiansäästön tehostaminen, uuden energiateknologian käyttöönoton edistäminen, energian tuotannon ja käytön ympäristöhaittojen vähentäminen,

Lisätiedot

Euroopan Investointiohjelma

Euroopan Investointiohjelma Euroopan Investointiohjelma Oulu 2.11.2015 Euroopan komission Suomen-edustusto Vesa-Pekka Poutanen Vuotuinen kasvuselvitys 2015 Talouspolitiikan kolme toisiaan tukevaa perustekijää: INVESTOINNIT (alkusysäys

Lisätiedot

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 1 Liittymistilanne Vuoden 1 loppuun mennessä kemianteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 31 yritystä, jotka koostuvat 47 raportoivasta

Lisätiedot

Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015

Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015 Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015 Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana Finnveran rahoitusperiatteista lyhyesti Finnvera yritysjärjestelyjen

Lisätiedot

Team Finland LetsGrow

Team Finland LetsGrow Team Finland LetsGrow Rahoitusohjelma Elokuu 2014 Finnveralta ja Tekesiltä rahoitusta, Finprolta neuvontaa kansainväliseen kasvuun Hyvässä taloudellisessa tilanteessa olevalle Suomeen rekisteröidylle pk-yritykselle

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Kestävä yhdyskunta. Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes. 9-2009 Copyright Tekes

Kestävä yhdyskunta. Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes. 9-2009 Copyright Tekes Kestävä yhdyskunta Ohjelman kesto: 2007-2012 Ohjelman laajuus: 100 miljoonaa euroa, jostatekesin osuus noin puolet Lisätietoja: www.tekes.fi/yhdyskunta Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes

Lisätiedot

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Hallitus 20.12.2013 Hyödyntämisratkaisua ohjaavat päätökset Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketissa on vuonna 2008 päätetty asettaa tavoitteiksi

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI

ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI Rahoitusmahdollisuudet mikroyrityksen sähköisen liiketoiminnan kehittämisessä Kuortanen 1.9.2009 Jarmo Kallio MIKROYRITYS Yritys joka työllistää alle 10 työntekijää

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2012 1 (6) Ympäristölautakunta Ypst/1 02.10.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2012 1 (6) Ympäristölautakunta Ypst/1 02.10.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2012 1 (6) 284 Lausunto valtuustoaloitteesta, joka koskee aurinkosähkön edistämistä kaupungissamme HEL 2012-009032 T 00 00 03 Päätös Asia tulisi käsitellä kokouksessa 2.10.2012

Lisätiedot

Lämpöliiketoiminnan sopimusmallien ja liiketoiminnan taloudellisen kannattavuuden tutkimus ja kehittäminen PUUT49

Lämpöliiketoiminnan sopimusmallien ja liiketoiminnan taloudellisen kannattavuuden tutkimus ja kehittäminen PUUT49 Lämpöliiketoiminnan sopimusmallien ja liiketoiminnan taloudellisen kannattavuuden tutkimus ja kehittäminen PUUT49 Asko Puhakka Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu asko.puhakka@pkamk.fi Puupolttoaineiden

Lisätiedot

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA TEM29020801 UUSIUTUVA ENERGIA ENERGIANSÄÄSTÖ ENERGIATEHOKKUUS MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA OLAVI TIKKA HKR- RAKENNUTTAJA HELSINGIN KAUPUNKI TEM29020808 YLEISESTI HUONOSTI

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA SusEn konsortiokokous Solböle, Bromarv 26.9.2008 METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA MATTI MÄKELÄ & JUSSI UUSIVUORI METSÄNTUTKIMUSLAITOS FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE JOKINIEMENKUJA 1 001370 VANTAA

Lisätiedot

- Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen

- Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen ENERGIATUET 2013 Säädöstaustat: - Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista vuodelta 2012 (1063/2012) sekä - Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet ELY-keskuksille energiatukien myöntämisestä,

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Kustannussäästöjä asiakkaille teollisen internetin avulla - Solnetin aurinkoenergiapalvelu. Kaj Kangasmäki 9.4.2015

Kustannussäästöjä asiakkaille teollisen internetin avulla - Solnetin aurinkoenergiapalvelu. Kaj Kangasmäki 9.4.2015 Kustannussäästöjä asiakkaille teollisen internetin avulla - Solnetin aurinkoenergiapalvelu Kaj Kangasmäki 9.4.2015 Solnet on uusiutuvaan energiantuotantoon keskittyvä suomalainen palveluyritys, joka tarjoaa

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa. 1.Tilakeskuksen rakennuskanta; toiminnan laajuus

Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa. 1.Tilakeskuksen rakennuskanta; toiminnan laajuus Oulun kaupunki, Tilakeskus Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa 24.2.2010 kiinteistöpäällikkö Johan Alatalo Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa Esityksen

Lisätiedot

AULANKO GOLF OY YLIMÄÄRÄINEN YHTIÖKOKOUS 31.10.2013

AULANKO GOLF OY YLIMÄÄRÄINEN YHTIÖKOKOUS 31.10.2013 AULANKO GOLF OY YLIMÄÄRÄINEN YHTIÖKOKOUS 31.10.2013 PELIOIKEUKSIEN MÄÄRÄN SELVITYS (Varsinainen yhtiökokous 13.3.2013) Lähtökohtana on varmistaa riittävästi pelitilaa osakkaille (osa strategiaa 2010-2015).

Lisätiedot

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013 Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, Sisältö Motiva Oy Ekosuunnittelu- ja energiamerkintäviestintä Kuluttajien tietolähteitä Motiva Oy 100 % valtion omistama

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään?

Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään? Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään? Kuntalaki uudistuu- seminaari Kuntatalo 3.6.2014 Pirkka-Petri Lebedeff, johtava lakimies Kunta ja markkinat Kunta

Lisätiedot

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Kasva uusille markkinoille Kehitä tuotteistasi kansainvälisesti

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Energiahankkeet Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010 Bioenergiaosaamisen tuotteistaminen liiketoiminnaksi Toteutus 1.8.2008 31.7.2010 Budjetti 199 000 PK

Lisätiedot

Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw

Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw PORI YLIOPISTOKESKUS 21.9.2010 Esa Salokorpi Cell +358 50 1241 esa@nac.fi Oy Nordic AC Ltd Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw Modulaarinen rakenne

Lisätiedot

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2014

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2014 1 YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2014 TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2014 / YTEK OY YTEK Oy:n toiminnan painopistealueet on määritelty hyväksytyssä strategiassa ja strategiamatriisissa.

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN?

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Euroopan investointiohjelma on toimenpidepaketti, jonka avulla reaalitalouden julkisia ja yksityisiä investointeja lisätään vähintään 315 miljardilla eurolla seuraavien

Lisätiedot

1. KIINTEISTÖOMAISUUS 1.1. Asuinkiinteistökanta 1.2. Asuinkiinteistöjen hallinnointi ylioppilaskunnassa

1. KIINTEISTÖOMAISUUS 1.1. Asuinkiinteistökanta 1.2. Asuinkiinteistöjen hallinnointi ylioppilaskunnassa AALTO YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA 1 (8) TALOUDEN JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2012 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA 1. KIINTEISTÖOMAISUUS 1.1. Asuinkiinteistökanta 1.2. Asuinkiinteistöjen hallinnointi ylioppilaskunnassa

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja kilpailukyky Uudenkaupungin toimintatavat

Energiatehokkuus ja kilpailukyky Uudenkaupungin toimintatavat Energiatehokkuus ja kilpailukyky Uudenkaupungin toimintatavat Energiatehokkuus seminaari Mustio 6.9.2011 Case HINKU- projekti Kari Koski Kaupunginjohtaja Uusikaupunki Kohti hiilineutraalia kuntaa Hankkeen

Lisätiedot