Kouluterveydenhuollon laajat terveystarkastukset vuonna 2007
|
|
- Elisabet Hyttinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TERVEYDENHUOLTO TIETEESSÄ HANNA HAPPONEN TtM, tutkija Tampereen yliopisto, terveystieteen laitos Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, tiedekeskus VESA SAARISTO FM, tutkija THL, Sosiaali- ja terveyspalvelut - toimiala ARJA RIMPELÄ LT, kansanterveystieteen professori Tampereen yliopisto, terveystieteen laitos MATTI RIMPELÄ LKT, tutkimusprofessori THL, Hyvinvointi- ja terveyspolitiikat -toimiala Kouluterveydenhuollon laajat terveystarkastukset vuonna 2007 Lähtökohdat Kouluterveydenhuoltoa on uudistettu kehittämällä laaja terveystarkastus, jossa näkökulma laajenee oppilaan fyysisestä tarkastuksesta psykososiaaliseen hyvinvointiin ja perheen ja kouluyhteisön huomioon ottamiseen. Vuonna 2004 annetun Kouluterveydenhuollon laatusuosituksen mukaan peruskoulun aikana tulee kaikille oppilaille tehdä kolme laajaa terveystarkastusta. Tässä artikkelissa tutkitaan laajojen terveystarkastusten toteutumista terveyskeskuksissa vuonna 2007 ja verrataan tätä laatusuositukseen. Menetelmät Kaikille terveyskeskuksille osoitettuun lomake- ja nettikyselyyn saatiin vastaus 187 terveys - keskuksesta (81 %). Suosituksen perusteella määriteltiin laajan tarkastuksen keskeiset toiminnot (terveydenhoitajan ja lääkärin tarkastukset, huoltajan osallistuminen terveystarkastukseen, opettajan arvio oppilaasta). Tulokset Vastanneista terveyskeskuksista 37 % ilmoitti tekevänsä kolme laajaa terveystarkastusta peruskoulun aikana, mutta laajoiksi ilmoitettujen terveystarkastusten sisältö vaihteli suuresti. Vain 26 %:ssa terveyskeskuksista ilmoitetut tarkastukset sisälsivät keskeiset toiminnot ja niitä toteutettiin peruskoulun aikana kolme. 11 % terveyskeskuksista ilmoitti, ettei laajoja terveystarkastuksia tehdä lainkaan. Tarkastukset toteutuivat keskimääräistä harvemmin väestöpohjaltaan pienissä terveyskeskuksissa ja keskimääräistä useammin, kun terveyskeskuksessa oli yhteiseen toimintakäytäntöön velvoittava päätös laajojen terveystarkastusten ajankohdista ja sisällöistä. Hieman yli puolessa terveyskeskuksista tiedettiin laajojen terveystarkastusten ulkopuolelle jäävien oppilaiden osuus. Päätelmät Laatusuositus laajoista terveystarkastuksista toteutuu heikosti. Kouluikäiset saavat kouluterveydenhuollon palveluja hyvin eri tavoin sen mukaan, millä paikkakunnalla he asuvat. Suosituksiin perustuva ohjaus ei riitä turvaamaan tasa-arvoisia kouluterveydenhuollon palveluja kaikille kouluikäisille. VERTAISARVIOITU VV Kouluterveydenhuoltoa on toteutettu Suomessa runsaan sadan vuoden ajan. Kaikille oppilaille määräajoin tehtävät terveystarkastukset ovat kouluterveydenhuollon keskeinen työmuoto. Niiden tavoitteena on tukea oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä, arvioida oppilaiden terveys ja hyvinvointi, löytää terveyden riskit ja ohjata oppilas tarvittaessa jatkohoitoon (1). Kouluterveydenhuoltoa ohjattiin 1940-luvulta alkaen säännöksillä ja lääkintöhallituksen yleis- ja ohjekirjeillä, ja vasta kansanterveyslaki vuodelta 1972 yhdenmukaisti maamme kouluterveydenhuollon (2). Kuntia velvoittavaa terveydenhuollon normiohjausta vähennettiin 1990-luvulla ja korvattiin informaatio-ohjauksella (3), jota on toteutettu mm. laatusuosituksilla (4). Normiohjauksen vähentämisen kanssa samanaikaisesti osui taloudellinen lama, jonka yhteydessä monissa kunnissa vähennettiin ehkäisevien palvelujen, kuten kouluterveydenhuollon voimavaroja (5,6). Tultaessa 2000-luvulle kouluterveydenhuoltoa ei enää ole järjestetty yhdenmukaisesti, vaan terveyskeskusten välillä on suuria eroja mm. henkilöstöresursseissa ja suunnitelmallisuudessa (7,8,9,10,11). Suomen Lääkärilehti 16/2010 vsk
2 TERVEYDENHUOLTO Kirjallisuutta 1 Strid O, Terho P, Ala-Laurila EL, Oksman T, Onnia R, Westeren H. Oppilaiden terveystarkastukset. Kirjassa: Terho P, Ala-Laurila EL, Laakso J, Krogius H, Pietikäinen M, toim. Kouluterveydenhuolto, 2. uudistettu painos. Jyväskylä: Kustannus Oy Duodecim 2002: Terho P. Kouluterveydenhuollon historiaa. Kirjassa: Terho P, Ala- Laurila EL, Laakso J, Krogius H, Pietikäinen M, toim. Kouluterveydenhuolto, 2. uudistettu painos. Jyväskylä: Kustannus Oy Duodecim 2002: Oulasvirta L, Ohtonen J, Stenvall J. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon ohjaus. Tasapainoista ratkaisua etsimässä. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2002:19. 4 Saalasti-Koskinen U, Outinen M. Terveyskeskusten laadunhallinta missä mennään? Suom Lääkäril 2003;58: Marjamäki P. Muutokset eräissä ehkäisevän sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnoissa. Sosiaali- ja terveysministeriön monisteita 1994:12. 6 Latikka A-M, Perälä M-L, Hemminki E, Taskinen S. Kouluterveydenhuollon muutokset Suom Lääkäril 1995;50: Rimpelä M, Happonen H, Saaristo V, Wiss K, Rimpelä A. Äitiys- ja lastenneuvoloiden sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon käynnit, terveystarkastukset ja voimavarat Helsinki: Stakes Raportteja 40/ Rimpelä M, Wiss K, Saaristo V, Happonen H, Kosunen E Rimpelä A. Kouluterveydenhuollon laatusuosituksen toimeenpano Helsinki: Stakes Työpapereita 32/ Wiss K, Kivimäki H, Kosunen E, Rimpelä A, Saaristo V, Rimpelä M. Kouluterveydenhuollon henkilöstössä suuria eroja. Suom Lääkäril 2007;62: Kivimäki H, Kosunen E, Rimpelä A, Saaristo V, Wiss K, Rimpelä M. Suunnitelmallisuus puuttuu peruskoulujen kouluterveydenhuollosta. Suom Lääkäril 2007;62: Kivimäki H, Saaristo V, Kosunen E, Rimpelä A, Wiss K, Rimpelä M. Kouluterveydenhuollon käynnit Toteutuiko tasa-arvo terveyskeskusten välillä informaatioohjauksen aikakaudella? Sosiaalilääketiet aikakausl 2007;44: Strid O. Kuudesluokkalainen: terveystarkastuksesta koulutarkastukseen. Helsinki: Stakes Aiheita 28/ Strid O. Kouluterveydenhuollon terveystarkastus luokan hyvinvoinnin arvioinnissa. Suom Lääkäril 1998;53: Strid O. Terveystarkastukset alaasteella (luokat 1-6). Kirjassa: Terho P, Ala-Laurila EL, Laakso J, Krogius H, Pietikäinen M, toim. Kouluterveydenhuolto, 1. painos. Jyväskylä: Kustannus Oy Duodecim 2002: Stakes. Kouluterveydenhuolto Opas kouluterveydenhuollolle, peruskouluille ja kunnille. Helsinki: Stakes oppaita 51/2002. Lasten ja nuorten hyvinvointi tai pikemminkin pahoinvoinnin mahdollinen lisääntyminen nousi kansallisen keskustelun keskeiseksi teemaksi 1990-luvulla. Kun samanaikaisesti varsin yleisesti oltiin tyytymättömiä kouluterveydenhuollon perinteisiin terveystarkastuksiin, alettiin useillakin eri tahoilla kokeilla hieman laajempia ja paremmin psykososiaalisen hyvinvoinnin huomioon ottavia toimintatapoja. Lappeenrannan kehitystyö (12,13) tuotti uuden toimintamallin, joka tuli tunnetuksi kouluterveydenhuollon laaja-alaisena terveystarkastuksena ja sai näkyvän sijan sekä kouluterveydenhuollon käsikirjassa että sittemmin julkaistuissa kouluterveydenhuollon oppaassa ja laatusuosituksessa (14,15,16). Terveydenhoitajan ja lääkärin yhdessä tekemän terveystarkastuksen sisällön laajentaminen perheen hyvinvointiin ja opettajan arvion tuominen mukaan olivat selvä vastaus hyvinvointikehityksen uusiin haasteisiin. Laajennus koko perheen, luokkayhteisön ja moniammatillisen yhteistyön suuntiin toteuttaa osaltaan myös Terveyttä edistävän kouluyhteisön toimintaideaa (17). Laatusuosituksesta asetukseen Koululaisen terveyttä käsitelleen konsensuskokouksen lausuma (18) vuodelta 2001 toteaa lapsen elämässä olevan peruskoulun aikana vähintään kolme kehityksellistä siirtymävaihetta, jotka edellyttävät perusteellista moniammatillista terveystarkastusta koko ikäluokalle. Konsensuskokouksen päätelmää seuraten Kouluterveydenhuollon laatusuositus (16) edellyttää, että peruskoulun aikana toteutetaan koko ikäluokalle kolme laajaa terveystarkastusta. Laatusuosituksessa laaja-alainen lyhennettiin laajaksi. Myös valtioneuvoston asetuksessa (380/2009) käytetään termiä laaja terveystarkastus. Laatusuosituksen mukaan oppilaan hyvinvoinnin seurannassa olennaista on kuulla oppilaan oma ja hänen lähiaikuistensa (huoltajat, opettaja) arvio tilanteesta. Hyvänä käytäntönä laajaan terveystarkastukseen sisältyy opettajan arvio oppilaasta kouluyhteisössä (suullisena oppilaan ja huoltajan läsnä ollessa tai kirjallisena, jolloin se käydään läpi oppilaan ja huoltajan kanssa), oppilaan ja hänen huoltajansa tapaaminen, oppilaan haastattelu ja huoltajan kuvaus oppilaan ja perheen tilanteesta, terveydenhoitajan ja lääkärin seulontatutkimukset, oppilaalle, huoltajalle ja opettajalle annettava palaute, sekä oppilaan hyvinvointi- ja terveyssuunnitelma, joka laaditaan yhteistyössä oppilaan ja huoltajan sekä tarvittaessa opettajan ja koulun psykososiaalisen oppilashuollon henkilöstön kanssa. Tapaamiset terveydenhoitajan ja lääkärin kanssa jatkossa toteutetaan suunnitelman pohjalta. Laajan terveystarkastuksen yhteydessä kertyvää koko luokan hyvinvointia koskevaa tietoa tulee arvioida oppilaiden, huoltajien, opettajien ja muiden oppilashuollossa toimivien kanssa (16). Terveystarkastusten toteutumista kouluterveydenhuollossa ei ole viime vuosikymmeninä suunnitelmallisesti seurattu. Yksittäisillä paikkakunnilla tehdyissä tutkimuksissa valtaosa vanhemmista on osallistunut laajennettuun terveystarkastukseen. Vanhemmat ovat pitäneet tällaista terveystarkastusta tarpeellisena ja kokevat saaneensa uutta tietoa lapsestaan (19,20). Opettajat ilmoittavat oppilaiden oppimis- ja kiusaamisongelmia selvästi enemmän kuin vanhemmat (19). Vuoden kuluttua (2005) laatusuosituksen julkaisemisen jälkeen hieman yli puolet (57 %) terveyskeskuksista ilmoitti toteuttavansa laajat terveystarkastukset suosituksen mukaisesti. Tulosta arvioitaessa on huomattava, että terveyskeskusten tulkinta laajan terveystarkastuksen sisällöstä vaihteli (21). Kouluterveydenhuollon laaja terveystarkastus on tullut entistä ajankohtaisemmaksi, kun valtioneuvosto hyväksyi kansanterveyslakiin perustuvan uuden asetuksen (22). Kuntien tulee vuodesta 2011 alkaen järjestää peruskouluissa oppilaille kolme laajaa terveystarkastusta. Laajan terveystarkastuksen tekevät terveydenhoitaja ja lääkäri yhdessä. Lisäksi siihen sisältyy niiltä osin kuin on välttämätöntä hoidon ja tuen järjestämisen kannalta huoltajien haastattelu ja koko perheen hyvinvoinnin selvittäminen sekä huoltajien kirjallisella suostumuksella opettajan arvio oppilaan selviytymisestä koulussa. Laajoista terveystarkastuksista tehdään yhteenveto, jota käytetään oppilashuollossa arvioitaessa luokka- ja kouluyhteisön tilaa ja mahdollisten lisätoimenpiteiden tarvetta (22) Suomen Lääkärilehti 16/2010 vsk 65
3 TIETEESSÄ 16 Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto. Kouluterveydenhuollon laatusuositus. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2004:8. 17 WHO. What is a health promoting school? Viitattu _health/gshi/hps/en/index.html 18 Konsensuslausuma. Koululaisten terveys. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Suomen Akatemia Salonen P, Aromaa M, Rautava P, Suominen S, Alin J, Liuksila PR. Miten suomalainen koululainen voi? Viidennen luokan laajennetun terveystarkastuksen keskeisiä löydöksiä. Duodecim 2004;120: Hietanen-Peltola M. Kouluterveydenhuollon oppivuodet. Yleislääkäri 2007;22: Rimpelä M, Wiss K, Saaristo V, Kivimäki H, Kosunen E, Rimpelä A Kouluterveydenhuolto, syksy 2005 perusraportti kyselystä terveyskeskusjohdolle. Tampere: Stakes DEB E51-43FFD9ADD64F/0/TK_KTHperusra portti pdf 22 Valtioneuvosto 380/2009. Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta. Helsinki: Powell C, Wedner S, Hatt SR. Vision screening for correctable visual acuity deficits in school-age children and adolescent. Wiley: The Cochrane Collaboration Fayter D, Nixon J, Hartley S ym. Effectiveness and costeffectiveness of height-sgreening programmes during the primary school years: a systematic review. Arch Dis Child 2008;92: Grivas T, Wade M, Negrini S ym. SOSORT concensus paper: school screening for scoliosis. Where are we today? Scoliosis 2007;17: Cromer B, McLean C, Heald F. A critical review of comprehensive health screening in adolescent. J Adolesc Health 1992;13 suppl. 27 Richman S, Miles M. Selective medical examinations for school entrants: the way forward. Arch Dis Child 1990;65: Gardner P. A brief history of the rise and fall of the School Medical Service in England. J Royal Inst Public Health 2008:122; CDC Review of School Laws and Policies Concerning Child and Adolescent Health. J Sch Health 2008; Kann L, Brener N, Wechsler H. Overview and Summary: School Health Policies and Programs Study J Sch Health 2007;77: Stickler G. Are yearly physical examinations in adolescent necessary? J Am Board Family Practice 2000;13: Hall D. School nursing: past, present and future. Arch Dis Child 1999;81: Skollag Sveriges Riksdag. 34 Socialstyrelsens riktlinjer för skolhälsovården. Socialstyrelsen Kouluikäisten terveyden seurantaa koskeva kansainvälinen tutkimus on niukkaa ja käsittää pääosin seulontatutkimuksia (23,24,25, 26). Englannissa oppilaiden terveystarkastukset ovat painottuneet fyysisiin seulontoihin (27,28). Yhdysvalloissa on laaja, perheen merkityksen huomioiva näkökulma kouluyhteisöjen terveyden edistämiseen (29,30). Osassa kansainvälistä kirjallisuutta on koululaisten terveystarkastusten tarpeellisuus asetettu kyseenalaiseksi (31,32). Ruotsin koululain mukaan peruskoulussa tulee toteuttaa ainakin kolme terveystarkastusta (33), joiden tulisi suosituksen mukaan sisältää mm. huoltajien arvion oppilaan ja perheen tilanteesta, opettajan arvion, oppilaan haastattelun, tutkimukset (pituus, paino ym.) ja yhteenvedon tarkastuksesta (34). Tässä tutkimuksessa selvitettiin, miten kouluterveydenhuollon laajat terveystarkastukset toteutuivat ja oliko terveyskeskuksen sijainnilla ja väestömäärällä, laajojen terveystarkastusten yhteisellä toimintakäytännöllä, kouluterveydenhuollon suunnitelmallisuudella ja henkilöstömitoituksella yhteyttä laajojen terveystarkastusten toteuttamiseen. Lähtökohtana käytettiin Kouluterveydenhuollon laatusuositusta. Aineisto ja menetelmät Terveyskeskusten johtoryhmille osoitettiin vuonna 2007 kysely. Vastaamattomille terveyskeskuksille lähetettiin kaksi uusintakyselyä. Kyselyyn vastasi yhteensä 187 terveyskeskusta (81 %). Aineisto on kuvattu yksityiskohtaisesti aiemmin (8). Kyselyssä viitattiin laatusuositukseen ja tarkennettiin, että laajalla terveystarkastuksella tarkoitetaan laatusuosituksen mukaisesti terveydenhoitajan ja lääkärin yhdessä toteuttamaa terveystarkastusta, johon kutsutaan vanhemmat ja pyydetään tietoja opettajalta. Terveyskeskuksilta kysyttiin 1) millä vuosiluokilla 1 9 tehdään laajoja terveystarkastuksia 2) mitä toimintoja laajat terveystarkastuksen sisältävät: kyllä/ei: terveydenhoitajan tarkastus, lääkärintarkastus, opettajan arvio oppilaasta kouluyhteisössä, huoltajan (isän ja/tai äidin) osallistuminen, huoltajan arvio oppilaan terveydestä/hy vin voinnista, huoltajan kuvaus perheen elämäntilanteesta, palaute terveystarkastuksen tuloksesta oppilaalle, huoltajalle ja opettajalle, oppilaan hyvinvointi- ja terveyssuunnitelma (kyselyssä oppilaan kouluterveydenhuollon suunnitelma), AUDIT-lomake vanhemmille 3) onko laajojen terveystarkastusten ajan - kohdista ja sisällöistä tehty yhteiseen toimintakäytäntöön velvoittava päätös 4) kuinka suuri osuus oppilaista jäi kyselyä edeltävänä vuonna laajan terveystarkastuksen ulkopuolelle (vuosiluokat 1 3, 4 6, 7 9) 5) yhdistetäänkö laajojen terveystarkastusten tulokset vuosiluokan kaikkien oppilaiden terveystilannetta kuvaaviksi tilastoyhteenvedoiksi luokka- ja koulukohtaisesti. Koska laajojen tarkastusten sisällöt vaihtelivat, esitetään erikseen tuloksia terveyskeskusten ilmoittamista laajoista terveystarkastuksista ja tarkistetuista, laatusuosituksen mukaiset keskeiset toiminnot sisältävistä laajoista terveystarkastuksista (terveyskeskuksen ilmoitus sisällöstä: lääkärin ja terveydenhoitajan tarkastus, opettajan arvio oppilaasta, huoltajan osallistuminen terveystarkastukseen). Laajojen terveystarkastusten (keskeiset toiminnot) ja seuraavien terveyskeskuksen ominaisuuksia kuvaavien tietojen välillä tutkittiin yhteyttä: lääni ja väestömäärä päätös yhteisestä toimintakäytännöstä laajojen terveystarkastusten ajankohdissa ja sisällöissä kouluterveydenhuollon suunnitelmallisuus; summamuuttuja (0 3): terveyskeskuksessa on kouluterveydenhuollosta vastaava johtaja, johtotasolla hyväksytty kouluterveydenhuollon toimintasuunnitelma ja -kertomus: kyllä/ei kouluterveydenhoitajan henkilöstömitoitus (oppilaita 600 tai yli 600 terveydenhoitajaa kohden) lääkärin henkilöstömitoitus (oppilaita tai yli lääkäriä kohden) kouluterveydenhoitajan ja lääkärin henkilöstömitoitus yhdistettynä johtotasolla hyväksyttyyn kouluterveydenhuollon toimintasuunnitelmaan. Tilastoanalyysit tehtiin SPSS-ohjelmistolla. Tilastollinen merkitsevyys testattiin Pearsonin χ²-testillä ja Spearmanin järjestyskorrelaatiokertoimella (r). Korrelaatiotestauksessa muuttujat olivat jatkuvia. Suomen Lääkärilehti 16/2010 vsk
4 TERVEYDENHUOLTO 35 Oikeuskanslerinvirasto Apulaisoikeuskansleri Jonkka J. Kouluterveydenhuollossa ongelmia. Tiedote juttu.php?id=104133&hakusanat= Kouluterveydenhuolto 36 Valtiontalouden tarkastusvirasto. Kouluterveydenhuollon laatusuositus suosituksen ohjausvaikutukset kuntien toimintaan. Helsinki: Tarkastuskertomus 136/ Stakes. Lapsiperheiden, lasten ja nuorten määräaikaisten hyvinvointiarviointien runkoohjelma. Aloite Valtioneuvostolle Asianro 1375/005/2006. Sidonnaisuudet: Ei ilmoitettuja sidonnaisuuksia. KUVIO 2. Niiden terveyskeskusten osuus (%), jotka ilmoittivat kyseisen toiminnon sisältyvän tekemäänsä laajaan terveystarkastukseen. Kysymyksen osioihin vastanneiden määrä vaihteli välillä Terveydenhoitajan tarkastus Lääkärintarkastus Huoltajan osallistuminen Huoltajan arvio oppilaan terveydestä/hyvinvoinnista Palaute oppilaalle, huoltajalle ja opettajalle Huoltajan kuvaus perheen elämäntilanteesta Opettajan arvio oppilaasta kouluyhteisössä Oppilaan hyvinvointi- ja terveyssuunnitelma AUDIT-lomake vanhemmille Luokkakohtainen tilastoyhteenveto Koulukohtainen tilastoyhteenveto KUVIO 1. Niiden terveyskeskusten osuus (%), jotka ilmoittivat tekevänsä laajan terveys - tarkastuksen kullakin peruskoulun vuosiluokalla. % Vuosiluokka % Tulokset Terveyskeskuksista reilu kolmannes (37 %) ilmoitti tekevänsä ainakin kolme laajaa terveystarkastusta peruskoulun aikana, noin joka kymmenes (11 %) ei yhtään. Laajoja terveystarkastuksia ilmoitettiin tehtävän kaikilla vuosiluokilla, eniten viidennellä ja kahdeksannella (kuvio 1). Vajaalla puolella (41 46 %) laajoja terveystarkastuksia ilmoittaneista terveyskeskuksista ei ollut tietoa laajojen terveystarkastusten ulkopuolelle jääneiden oppilaiden osuuksista. Noin 70 % terveyskeskuksista, joilla tämä tieto oli, raportoi tarkastusten kattaneen kaikki niiden kohteena olleiden vuosiluokkien oppilaat. Päätöksen laajojen terveystarkastusten ajankohtaa ja sisältöä koskevista yhteisistä toimintakäytännöistä ilmoitti terveyskeskuksista 72 %. Laajojen terveystarkastusten sisältö terveyskeskuksissa vaihteli. Lähes kaikki vastanneet ilmoittivat niihin kuuluvan terveydenhoitajan tarkastuksen, mutta lääkärintarkastus puuttui muutamilta. Yleisesti ilmoitettiin huoltajan osallistuminen terveystarkastukseen ja arvio oppilaan terveydestä ja hyvinvoinnista. Opettajan arvio oppilaasta kouluyhteisössä sisältyi laajaan terveystarkastukseen kahdessa kolmasosassa terveyskeskuksista. Luokka- ja kouluyhteenvetojen tekeminen laajojen terveystarkastusten tuloksista ja vanhempien alkoholinkäyttöä mittaavan AUDIT-lomakkeen hyödyntäminen olivat harvinaisia (kuvio 2). Joka neljännessä terveyskeskuksessa tehtiin kolme laajaa terveystarkastusta niin, että laatusuosituksen mukaiset keskeiset toiminnot (terveydenhoitajan ja lääkärin tarkastus, opettajan arvio, huoltajan osallistuminen) olivat mukana. Kun näiden lisäksi edellytettiin oppilaan hyvinvointi- ja terveyssuunnitelman ja luokkatason yhteenvedon tekeminen, toteutti 2 % terveyskeskuksista kolme laatusuosituksen nämä kriteerit täyttävää laajaa terveystarkastusta peruskoulun aikana (taulukko 1). Vain joka kolmannessa alle asukkaan terveyskeskuksessa tehtiin ainakin yksi keskeiset toiminnot sisältävä laaja terveystarkastus, kun vastaava osuus suurimmista terveyskeskuksista oli noin kaksi kolmesta. Keskeiset toiminnot sisältävien laajojen terveystarkastusten lukumäärän ja terveyskeskuksen väestömäärän välillä oli tilastollisesti merkitsevä 1438 Suomen Lääkärilehti 16/2010 vsk 65
5 TIETEESSÄ TAULUKKO 1. yhteys (r = 0,159). Läänien välillä ei ollut merkitseviä eroja (taulukko 2). Niistä terveyskeskuksista, joissa oli yhteiseen toimintakäytäntöön velvoittava päätös laajojen terveystarkastusten ajankohdista ja sisällöistä, joka kolmannessa kolme laajaa Terveyskeskusten jakaumat (%) peruskoulun aikaisten laajojen terveystarkastusten lukumäärän mukaan. Ilmoitettu ja sisällön perusteella tarkistettu jakauma. Tarkastusten Terveyskeskuksen Tarkastus, joka Edelliset + Edelliset + lukumäärä oma ilmoitus sisältää oppilaan luokkatason keskeiset hyvinvointi- ja yhteenveto toiminnot¹ terveyssuunnitelma % % % % 3 tai enemmän Ei yhtään Yhteensä % N ² ¹ Laajaan terveystarkastukseen sisältyvät laatusuosituksen keskeiset toiminnot: terveydenhoitajan ja lääkärintarkastus, opettajan arvio sekä huoltajan osallistuminen. ² Terveyskeskukset, joiden vastauksista puuttui keskeisiä tietoja, jätettiin tarkastelun ulkopuolelle. TAULUKKO 2. Terveyskeskusten jakaumat (%) peruskoulun aikaisten laajojen terveystarkastusten (keskeiset toiminnot¹) lukumäärän mukaan eri lääneissä ja väestömäärältään erilaisissa terveyskeskuksissa. Väestömäärä Laajojen terveystarkastusten lukumäärä peruskoulun aikana Yhteensä n % % % % Alle tai yli Lääni Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi ¹ Laajaan terveystarkastukseen sisältyvät laatusuosituksen keskeiset toiminnot: terveydenhoitajan ja lääkärintarkastus, opettajan arvio sekä huoltajan osallistuminen. keskeiset toiminnot sisältävää terveystarkastusta toteutuivat (p < 0,001). Niistä terveyskeskuksista, joista tällainen päätös puuttui, 15 % toteutti tarkastukset. Kun kouluterveydenhuollon suunnitelmallisuus oli heikko, puolet terveyskeskuksista ei tehnyt lainkaan keskeiset sisällöt täyttäviä laajoja terveystarkastuksia. Kun kouluterveydenhuollon suunnitelmallisuus oli hyvä, kaksi kolmasosaa (65 %) terveyskeskuksista teki ainakin yhden keskeiset toiminnot sisältävän terveystarkastuksen peruskoulun aikana, mutta suositellut kolme teki ainoastaan 34 %. Terveydenhoitajan ja lääkärin henkilöstömitoituksella ei ollut yhteyttä keskeiset toiminnot sisältävien laajojen terveystarkastusten toteutumiseen (taulukko 3). Terveyskeskuksissa, joissa oli hyväksytty johtotasolla kouluterveydenhuollon toimintasuunnitelma, keskeiset toiminnot sisältävät laajat terveystarkastukset toteutuivat paremmin silloin, kun terveydenhoitajan henkilöstömitoitus oli suosituksen mukainen (oppilaita 600 tai vähemmän/terveydenhoitaja) ja kun yhtä lääkäriä kohden oppilaita oli tai vähemmän. Silti näistäkin terveyskeskuksista vain noin puolet ilmoitti tekevänsä kolme keskeiset toiminnot sisältävää laajaa terveystarkastusta. Pohdinta Terveyskeskuksista 37 % ilmoitti toteuttavansa peruskoulun aikana kaikille oppilaille kolme laajaa terveystarkastusta. Laajojen terveystarkastusten sisällössä oli huomattavaa vaihtelua. Neljännes terveyskeskuksista toteutti kolme laajaa terveystarkastusta laatusuosituksen keskeiset toiminnot (terveydenhoitajan ja lääkärintarkastus, opettajan arvio, huoltajan osallistuminen) sisältäen. Keskeiset toiminnot sisältävät kolme laajaa terveystarkastusta toteutuivat keskimääräistä harvemmin väestöpohjaltaan pienissä, alle asukkaan terveyskeskuksissa ja keskimääräistä useammin silloin, kun terveyskeskuksessa oli yhteiseen toimintakäytäntöön velvoittava päätös laajojen terveystarkastusten ajankohdissa ja sisällöissä. Laajojen terveystarkastusten ulkopuolelle jäävien oppilaiden osuus oli tiedossa hieman yli puolessa terveyskeskuksista. Laajoiksi ilmoitettiin useissa terveyskeskuksissa terveystarkastuksia, jotka eivät kui- Suomen Lääkärilehti 16/2010 vsk
6 TERVEYDENHUOLTO TAULUKKO 3. Terveyskeskusten jakaumat (%) peruskoulun aikaisten laajojen terveystarkastusten (keskeiset toiminnot¹) lukumäärän mukaan toimintakäytännöiltään, suunnitelmallisuudeltaan ja henkilöstömitoitukseltaan erilaisissa terveyskeskuksissa. Laajojen terveystarkastusten lukumäärä peruskoulun aikana Yhteensä n % % % % Päätös yhteisestä toimintakäytännöstä Kyllä Ei Kouluterveydenhuollon suunnitelmallisuus ² 3 hyvä heikko Terveydenhoitajan henkilöstömitoitus, oppilaita/kokopäivätoiminen terveydenhoitaja 600 oppilasta Yli 600 oppilasta Lääkärin henkilöstömitoitus, oppilaita/kokopäivätoiminen lääkäri oppilasta Yli oppilasta ¹ Laajaan terveystarkastukseen sisältyvät laatusuosituksen keskeiset toiminnot: terveydenhoitajan ja lääkärintarkastus, opettajan arvio sekä huoltajan osallistuminen. ² Kouluterveydenhuollosta vastaava johtaja, johdon hyväksymä kouluterveydenhuollon toimintasuunnitelma ja/tai -kertomus. tenkaan sisältäneet laatusuosituksen mukaisia keskeisiä toimintoja. Tulos vahvistaa vuonna 2006 (21) julkaistun tutkimuksen näkemystä siitä, että laajan terveystarkastuksen sisältö ei ole vakiintunut terveyskeskuksissa, vaan useassa terveyskeskuksessa on käytössä oma sovellus laajasta terveystarkastuksesta. Tulokset antavat selkeän kuvan informaatio-ohjauksen tehottomuudesta kouluterveydenhuollon ohjauksessa, mikä on todettu myös aikaisemmissa tutkimuksissa (7,8,9,10) sekä apulaisoikeuskanslerin (35) ja valtiontalouden tarkastusviraston (36) kannanotoissa. Informaatioohjaus on mahdollistanut sen, että eri terveyskeskusten välillä ja jopa saman terveyskeskuksen sisällä on eroja oppilaiden saamissa kouluterveydenhuollon palveluissa. Koululaisten lääkärintarkastusten hyötyjä on 1980-luvulta alkaen asetettu kyseenalaisiksi ( miksi lääkäri tarkastaa terveitä lapsia ). Lääkärintarkastukset alkoivatkin vähentyä jo 1980-luvun puolivälissä. Laajan terveystarkastuksen toiminta-ajatus on kehitetty vastaukseksi tähän keskusteluun. Tarkastusten vähentämisen sijasta se laajentaa sisältöä ja siten myös edellyttää lääkäriltä uutta työtapaa. Tavoitteena on saada vuosiluokan jokaisen lapsen vanhemmat mukaan terveystarkastukseen ja siirtää painopistettä koko perheen hyvinvoinnin arviointiin. Opettajan kirjallisen arvion saaminen oppilaasta vaatii uudenlaista ammattikuntien yhteistyötä ja hallintorajojen ylittämistä, mihin liittyy myös tietosuojakysymyksiä. Vaikka uuden työtavan idea on selkeästi kuvattu, toistaiseksi ei ole kehitetty hyvää valtakunnallista käytäntöä, jonka toimivuus olisi käytännössä varmistettu. Stakes kiinnitti syksyllä 2006 huomiota uuden runko-ohjelman tarpeeseen määräaikaistarkastuksissa ja teki sen valmistelusta aloitteen sosiaali- ja terveysministeriölle (37). Valitettavasti tämä aloite ei ole johtanut käytännön toimiin. Kun peruskoulujen ja terveyskeskusten arjessa toimivaksi osoitettua hyvää yhteistä käytäntöä ei ole kehitetty, on luonnollista, että laajasta terveystarkastuksesta on useita erilaisia sovellutuksia. Tämän tutkimuksen tulosten mukaan terveystarkastusten ajankohdat vaihtelivat ja laajoja terveystarkastuksia ilmoitettiin tehtävän kaikilla vuosiluokilla. Valtioneuvoston toukokuussa 2009 antama asetus (22) velvoittaa kunnat järjestämään peruskoululaisille kolme terveystarkastusta laajana terveystarkastuksena viimeistään alkaen. Kuten Stakesin vuonna 2002 julkaisemassa kouluterveydenhuollon oppaassa (15) todettiin ja asetuksessa (22) vahvistettiin, laajat terveystarkastukset tulee keskittää samoille vuosiluokille koko maassa (1., 5. ja 8. vuosiluokat). Näin oppilaat saavat tasaisin väliajoin kehityksellisesti tärkeissä siirtymävaiheissa laajan arvioinnin hyvinvoinnistaan. Tällöin lisäksi kaikki oppilaat tulisivat tarkastetuiksi riippumatta siirtymisestä koulusta toiseen. Samalla myös tulee helpommaksi kiteyttää terveystarkastuksen sisällöstä yhteiset toimintakäytännöt ja yhdistää yksilötason tiedot koko kuntaa kattaviksi ja samalla yli kuntien vertailukelpoisiksi tilastoyhteenvedoiksi. Yhteisistä toimintakäytännöistä päättäminen on välttämätöntä tasa-arvoisten ja laaduk Suomen Lääkärilehti 16/2010 vsk 65
7 TIETEESSÄ Kouluterveyden - huollon tarkastusten seuranta tulisi järjestää yhdenmukaisesti. Tästä asiasta tiedettiin Laaja terveystarkastus on suomalaisen koulu - terveydenhuollon innovaatio, jolla pyritään vastaamaan kouluikäisen väestön terveyden ja hyvinvoinnin haasteisiin. Valtioneuvosto hyväksyi toukokuussa 2009 asetuksen, joka velvoittaa kunnat järjestämään kaikille oppilaille peruskoulun aikana kolme laajaa terveystarkastusta mennessä. Tämä tutkimus opetti Laajojen terveys - tarkastusten määrä ja sisältö vaihtelivat. Osa terveyskeskuksista ei toteuttanut laajoja terveystarkastuksia lainkaan. Jotta asetuksen toteutumista voidaan seurata, tulisi laajojen terveystarkastusten toteutumista seurata kansallisesti yhden - mukaisella tavalla. Tällöin tulisi selvittää, ovatko laajojen terveys - tarkastusten määrä, ajankohta ja sisältö asetuksen mukaisia. kaiden palvelujen turvaamiseksi. Niissä terveyskeskuksissa, joissa laajojen terveystarkastusten ajankohdista ja sisällöistä oli tehty yhteiseen toimintakäytäntöön velvoittava päätös, laatusuosituksen keskeiset toiminnot sisältävät laajat terveystarkastukset toteutuivat useammin. Tulokset viittaavat siihen, että kun yhteisestä toimintakäytännöstä on päätetty, tulevat laajan terveystarkastuksen eri osaalueet terveydenhoidon, lääketieteen, opetustoimen ja perheen näkökulmat huomioiduiksi paremmin, kuin jos toimintakäytännöstä ei ole sovittu. Uuden asetuksen (22) mukaan terveystarkastuksista pois jäävien tuen tarve tulee pyrkiä selvittämään. Tämän tutkimuksen mukaan vain hieman yli puolet terveyskeskuksista ilmoitti tietävänsä laajan terveystarkastusten ulkopuolelle jäävien oppilaiden osuuden. Tuen tarpeen selvittäminen edellyttää terveystarkastusten toteutumisen seurantaa ja vastuunjakoa eri oppilashuollon toimijoiden kesken. Asetuksessa ei tarkastella seurantaa eikä valvontaa. Vastuu seurannan järjestämisestä jää kuntien vastuulle. Tähän mennessä valtakunnallisesti koottavat tilastotiedot kouluterveydenhuollosta on saatu yksittäisissä kyselyissä terveyskeskuksilta. Jatkossakaan kunnilla ei ole velvollisuutta raportoida valtakunnalliseen seurantaan tietoja laajojen terveystarkastusten toteutumisesta. Terveystarkastusten toteutumisen seuranta tulisi järjestää valtakunnallisesti yhdenmukaisella tavalla. Perusterveydenhuollon valtakunnallista tilastoseurantaa uudistettaessa tulisi varmistaa, että tieto uudessa asetuksessa (22) tarkoitetun laajan terveystarkastuksen tekemisestä tallennetaan lasten terveyskertomukseen yhteisen käytännön mukaisesti ja niin, että näistä tiedoista voidaan tulostaa koko vuosiluokkaa koskevat tiedot tarkastusten kattavuudesta. Yhteistä käytäntöä valmisteltaessa on varmistettava, että laajaksi terveystarkastukseksi merkitään vain sellaiset tarkastukset, joiden sisältö on asetuksen mukainen. Noin joka viides terveyskeskus jätti vastaamatta tähän tutkimukseen. Tuloksia voidaan pitää varsin kattavina, koska suurista terveyskeskuksista (asukkaita tai yli) vastasi 95 % ja keskisuurista terveyskeskuksista noin yhdeksän kymmenestä (8). On kuitenkin huomattava, että vastaamatta jättäneissä on pal- jon pieniä terveyskeskuksia, joissa tarkastukset toteutuivat heikommin. Tulokset saattavatkin antaa hieman todellista myönteisemmän kuvan. Tulosten luotettavuutta parantaa se, että terveystarkastusten lukumääriä koskeva aineisto lähetettiin terveyskeskuksiin tarkastettavaksi. Verrattuna aikaisempaan vastaavaan kyselyyn (21) tutkimuksen vahvuus oli laajoiksi ilmoitettujen terveystarkastusten sisällön selvittäminen. Tutkimuksessa määriteltiin laatusuositukseen perustuen laajan terveystarkastuksen keskeiset toiminnot. Perusteluna valituille toiminnoille oli se, että niihin sisältyy laajan terveystarkastuksen toiminta-ajatuksen mukaisesti moniammatillinen, perheen huomioiva näkökulma. Terveystarkastusten ohjaus muuttuu huomattavasti uuden asetuksen myötä. Kuntien päättäjien tulee varmistaa riittävät kouluterveydenhuollon resurssit laadukkaiden palvelujen toteuttamiseksi. Lasten ja nuorten hyvinvointi tulisi kunnissa nähdä investointina tulevaisuuteen, sillä terveet lapset ja nuoret muodostavat hyvinvoivan ja työkykyisen aikuisväestön tulevaisuudessa. Kouluterveydenhuollon kaltainen ehkäisevä terveyspalvelu tulee sekä edullisemmaksi yhteiskunnalle että mahdollistaa ajoissa avun yksilöille ja perheille. Terveydenhuollon henkilöstön on valmistauduttava toteuttamaan terveystarkastukset asetuksen mukaisesti. Jatkossa tulisi selvittää oppilaiden terveystarkastusten hyötyjä ja vaikutuksia, sillä kansallisen terveystarkastusohjelman toteuttaminen Suomessa on laajamittaista toimintaa, jolla on sekä kansanterveydellinen että kansantaloudellinen ulottuvuus. Kiitokset: Tutkimusta on toteutettu sosiaalija terveysministeriön, Suomen Akatemian, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin EVO-tutkimusrahoituksen ja Juho Vainion säätiön tukemana. Suomen Lääkärilehti 16/2010 vsk
8 HANNA HAPPONEN Master of Health Sciences, Researcher Tampere University, School of Public Health Pirkanmaa Hospital District, Science Center VESA SAARISTO ARJA RIMPELÄ MATTI RIMPELÄ ENGLISH SUMMARY Comprehensive health assessments in school health care in Finland in 2007 Background In Finland, municipality-run health centres are responsible for organizing school health care. With the development of the comprehensive health assessment (CHA) the perspective of school health care has been extended from physical examination of the pupils to include consideration of their psychosocial well-being, family and school community. According to the National Quality Guidelines a total of three CHAs should be conducted during the 9-year period of compulsory education (from age 7 to 16 years). This article examines the implementation of CHAs in Finnish health centres in 2007 and compares this with the Quality Guidelines. Methods A total of 187 health centres responded to a questionnaire/web questionnaire which was sent to all health centres in Finland (N=231, response rate 81%). The main measures for the CHA were defined according to the Quality Guidelines (examination of the pupil s health and well-being conducted by a doctor and public health nurse, to which parents/guardians are invited and with the class teacher being consulted for information about the pupil s well-being). Results One-third (37%) of the health centres reported conducting three CHAs during the 9-year period of compulsory education, but there was substantial variation in the content of examinations reported as comprehensive. Only 26% of health centres reported three CHAs including the main measures during compulsory education. Eleven per cent of health centres reported no CHAs at all. CHAs were on average implemented less often in small health centres serving a population of under 5,000 and on average more frequently when the health centre had an administrative-level decision to commit to unified practice on the implementation of CHAs. Just over half the health centres were aware of the proportion of pupils not having participated in CHAs. Conclusions The Quality Guidelines regarding CHAs are poorly implemented. The school health care services received by children of school age differ considerably depending on which municipality they live in. Guidelines that are only recommendations are not sufficient to ensure equality in school health care services for all school age children. Klikkaa itsesi verkkosivuille Uutiset Keskustelut Blogit Koulutus Työpaikat Arkisto 1442 Suomen Lääkärilehti 16/2010 vsk 65
Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa
Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä
LisätiedotRuut Virtanen lääninlääkäri, Lounais-Suomen aluehallintovirasto
Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 11.2.2014 Ruut Virtanen
LisätiedotLASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT
LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevien suun terveydenhuollon palveluiden valvonta Etelä-Suomen aluehallintoviraston
LisätiedotKouluterveydenhuolto, syksy 2005 perusraportti kyselystä terveyskeskusjohdolle
Matti Rimpelä (1), Kirsi Wiss (2) ja Vesa Saaristo (1), Hanne Kivimäki (2), Elise Kosunen (2), Arja Rimpelä (2) Stakes/KHS-ryhmä (1) ja Tampereen yliopisto/kerttu-tutkimusohjelma (2) Kouluterveydenhuolto,
LisätiedotTerveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1
Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 14.5.2012 Terveydenhuollon
LisätiedotLapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Opiskeluhuoltoryhmän työskentelymallin laadinta Autio Eva
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Opiskeluhuoltoryhmän työskentelymallin laadinta 22.9.2017 Autio Eva Opiskeluhuolto sisältää koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuollon
LisätiedotVarhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa
Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset
LisätiedotOpiskeluterveydenhuolto ja sen kehittäminen. Susanna Fagerlund-Jalokinos
Opiskeluterveydenhuolto ja sen kehittäminen Susanna Fagerlund-Jalokinos Opiskeluterveydenhuoltoa säätelee Terveydenhuoltolaki (1326/2010) ja Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta
LisätiedotOpiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila
Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset
LisätiedotLaajoista terveystarkastuksista hyötyvät sekä perheet että neuvolahenkilöstö ammattilaisten kokemuksia
TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 33 MARRASKUU 207 Päälöydökset Pieni osa raskaana olevista ja alle kouluikäisistä lapsista ja heidän perheistään jää edelleen ilman laajaa terveystarkastusta. Äitiys- ja lastenneuvolan
Lisätiedotääräaikainen hyvinvointiarviointi: Yhteinen haaste ammattiryhmille ja hallintokunnille
Lapsiperheiden määm ääräaikainen hyvinvointiarviointi: Yhteinen haaste ammattiryhmille ja hallintokunnille XII Perhetutkimuksen päivp ivät Jyväskyl skylä dosentti Tampereen yliopiston terveystieteen laitos
LisätiedotMOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM
MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien
LisätiedotLaajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009)
Laajojen terveystarkastusten tunnuspiirteitä Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 9.11.2010 1 Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Koko perheen hyvinvoinnin arviointi
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuoltolaki
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden
Lisätiedotehkäisevä suun terveydenhuolto 2009
Timo Ståhl Vesa Saaristo Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä lasten ja nuorten ehkäisevä suun terveydenhuolto 2009 Kuntien valmiudet asetuksen (380/2009) toimeenpanoon RAPORTTI 21 2011
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuoltolaki
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden
LisätiedotOhjeistus laajojen terveystarkastusten yhteenvetolomakkeen täyttämiseen luokat Puukka Anna-Maija
Hyvinvoiva lapsi ja nuori - hanke/ Turun kaupunki Ohjeistus laajojen terveystarkastusten yhteenvetolomakkeen täyttämiseen 1.5. 8.luokat Puukka Anna-Maija 14 Sisällys 1. Yleiset ohjeet laajoihin terveystarkastuksiin...
LisätiedotPÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄN YHTENÄINEN TOIMINTAOHJELMA
N YHTENÄINEN TOIMINTAOHJELMA neuvolatyölle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle AURAN JA KUNNISSA 2019 2021 Päivitetty 20.3.2019 Sisällys 1.
LisätiedotVäestöterveydenterveyden edistämisaktiivisuus: Kunnan toiminta näkyväksi vertailukelpoisilla tunnusluvuilla (TedBMhanke) Lasten ja nuorten näkökulma
Tiedosta hyvinvointia Väestöterveydenterveyden edistämisaktiivisuus: Kunnan toiminta näkyväksi vertailukelpoisilla tunnusluvuilla (TedBMhanke) Lasten ja nuorten näkökulma Lasten hyvinvointitiedon II forum
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 35/ (6) Kaupunginhallitus Kj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 35/2013 1 (6) 1061 Valtuutettu Sari Näreen toivomusponsi kiertävän neurologin vakanssista HEL 2012-017407 T 00 00 03 Päätös päättää merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston
LisätiedotMinkälaista tukea uusi asetusluonnos antaa lasten ja lapsiperheiden terveyserojen kaventamiseen?
Minkälaista tukea uusi asetusluonnos antaa lasten ja lapsiperheiden terveyserojen kaventamiseen? Marjaana Pelkonen 15.10.2008 Pelkonen, ylitarkastaja etunimi.sukunimi@stm.fi Sisällys Taustaa Asetuksen
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013
Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden
LisätiedotILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA
ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä
LisätiedotKouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa
Kouluterveydenhuolto Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun, kehityksen
LisätiedotKouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa
Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa Helsingin kaupunki / Sosiaali- ja terveysvirasto Kouluterveydenhuolto & Lasten ja nuorten lääkäripalvelut 2015 Kouluterveydenhuoltoa ohjaavia
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Marjaana Pelkonen, STM
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Marjaana Pelkonen, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden Opiskeluhuollolla tarkoitetaan hyvän oppimisen, hyvän fyysisen ja psyykkisen terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin
LisätiedotKokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja
Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja 29.10.2013 Perheen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille Laajan terveystarkastuksen
LisätiedotAjankohtaista koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta
Ajankohtaista koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät 29.11.2012 Marjaana Pelkonen 29.11.2012 Marjaana Pelkonen, ylitarkastaja, STM Sisältö Koulu-
LisätiedotKysely lähetettiin Helmen kautta toukokuun lopussa 2018 Vastausaika kaksi viikkoa Vastauksia tuli 548 suomenkielistä ( peruskoululaisia n 4000) ja
2018 Kysely lähetettiin Helmen kautta toukokuun lopussa 2018 Vastausaika kaksi viikkoa Vastauksia tuli 548 suomenkielistä ( peruskoululaisia n 4000) ja 161 ruotsinkielistä (peruskouluikäisiä n 900) 21%
LisätiedotTEAviisarin hyödyntäminen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä
TEAviisarin hyödyntäminen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä Tutkija Kirsi Wiss 5.12.2012 Kirsi Wiss 1 Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmän kehittäminen (TedBM) Terveys 2015- kansanterveysohjelman
LisätiedotPerhekeskeinen kouluterveydenhuolto
Forssan seudun terveydenhuollon ky. Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Loppuraportti Liitteet 48 Hanke 041/ESLK/LK/2007 1.5.2007-31.10.2009 Marke Hietanen-Peltola Arto Honkala Marika Kivimäki-Sumrein
LisätiedotTEAVIISARI NÄYTTÄÄ SUUNTAA - TERVEYDENEDISTÄMIS- AKTIIVISUUS PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA VUONNA 2018
TEAVIISARI NÄYTTÄÄ SUUNTAA - TERVEYDENEDISTÄMIS- AKTIIVISUUS PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA VUONNA 2018 Kirsi Wiss Maakuntien hyte-valmistelijoiden vertaisfoorumi Helsinki 21.11.2018 TEAVIISARI = TERVEYDEN EDISTÄMISEN
LisätiedotRisto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu
Hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollossa Tutkimus Tampereen yliopistollisen sairaalaan erityisvastuualueen ja Oulun kaupungin terveyskeskuksissa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto 2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-03-0178-1
LisätiedotHyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa
Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen
LisätiedotPerusturvatoimen palveluverkko. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto
Perusturvatoimen palveluverkko Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Palveluverkon kehittämisen tavoitteita Toiminta on laadukasta ja perustuu todettuun hyötyyn potilaalle tai asiakkaalle Asiakasystävällisyys
LisätiedotLapset puheeksi -menetelmä
Taustaa Työmallia alettiin tutkia ja kehittää osana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Toimiva lapsi & perhe -hanketta Siirtyi ylläpidettäväksi Suomen Mielenterveysseuralle (lokilistat) Menetelmä on alun
LisätiedotMiten hyödynnän TEAviisaria opiskeluhuollon toteutumisen seurannassa
Miten hyödynnän TEAviisaria opiskeluhuollon toteutumisen seurannassa Vesa Saaristo, asiantuntija Oppilas- ja opiskelijahuollosta kohti uutta opiskeluhuoltoa Kansalliset kehittämispäivät XIV, Messukeskus,
LisätiedotTurvallinen ja hyvinvoiva koulu. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki
Turvallinen ja hyvinvoiva koulu Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki 10.9.2015 Opas oppilaitoksen tarkastuksista julkaistaan kouluterveyspäivillä 22-23.9.2015 Oppaan laatimiseen
LisätiedotPerusterveydenhuollon lääkärin ja hoitajan yhteistyö lasten ja lapsiperheiden kanssa työskentelyssä
Perusterveydenhuollon lääkärin ja hoitajan yhteistyö lasten ja lapsiperheiden kanssa työskentelyssä Terveydenhoitaja Päivi Muhonen ja lääkäri Satu Kotiaho /Saarikka 16.5.2017 Historiaa Ensimmäiset koulutarkastukset
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotNeuvola-asetus ja laajat terveystarkastukset
Neuvola-asetus ja laajat terveystarkastukset Oulu 17.6.2010 Erikoissuunnittelija Arja Hastrup Neuvolatoiminta Neuvolatyö on keskeinen osa perusterveydenhuollon ennaltaehkäisevää ja terveyttä edistävää
LisätiedotJOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä
JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen
LisätiedotLasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014
Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen
LisätiedotSuun terveyden edistäminen neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetuksessa
Suun terveyden edistäminen neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetuksessa Hanna-Mari Kommonen TtM, suuhygienisti Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Esityksen sisältö Suun terveyden edistäminen
LisätiedotNational Links. Name of tool or initiative Source Short description Link. Hankkeessa mukana ovat:
National Links Name of Country FINLAND Name of tool or initiative Source Short description Link ecap ehealth Services for Child and Adolescent Psychiatry hoitotieteen laitos Kuopion yliopistollinen sairaala
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuoltolaki
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden
LisätiedotOpiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu
Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari 11.11.2015, Joensuu Johtaja Sirkka Jakonen Itä-Suomen aluehallintovirasto, peruspalvelut, oikeusturva
LisätiedotKokemuksia laajojen terveystarkastuksien toteuttamisesta Inarissa
Kokemuksia laajojen terveystarkastuksien toteuttamisesta Inarissa Mirja Laiti Avohoidon johtaja 12.11.2013 Inarin perustietoja Kunnan pinta-ala noin 17 300 m2 Väestö noin 6730 Väestötiheys 0.45 asukasta/m2
LisätiedotKouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto
Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL
LisätiedotLasten ja nuorten terveysseuranta Suomessa
Lasten ja nuorten terveysseuranta Suomessa Ylilääkäri Tiina Laatikainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL Kansanterveyspäivä 15.1.2009 Mihin terveysseurantaa tarvitaan? Tuottamaan hyödyllistä tietoa
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 5. 5 Oppilailla esiintyvien sisäilmaongelmista johtuvien oireiden kartoittaminen
09.01.2017 Sivu 1 / 1 4885/2016 10.03.02 5 Oppilailla esiintyvien sisäilmaongelmista johtuvien oireiden kartoittaminen Valmistelijat / lisätiedot: Antti Mäntynen, puh. 043 826 8978 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotOppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa
Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.
LisätiedotTerveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä
Terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 18.10.2012 Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Veikko Kujala ja Leea Järvi, Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen
LisätiedotLaajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena
Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset
LisätiedotNEVA Nelivuotiaiden lasten ja heidän perheidensä terveys, hyvinvointi ja palvelut -tiedonkeruu
NEVA Nelivuotiaiden lasten ja heidän perheidensä terveys, hyvinvointi ja palvelut -tiedonkeruu PILOTTITUTKIMUS 2015-2017 7.9.2016 NEVA/ Johanna Hietamäki 1 Tausta CHILDCARE: Tasa-arvon kysymykset lasten
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja Valtioneuvoston asetuksen (338/2011) toimeenpanoa koskeva selvitys Etelä-Suomen aluehallintovirastolle
18.09.2013 Sivu 1 / 1 2710/06.00.00/2012 89 Valtioneuvoston asetuksen (338/2011) toimeenpanoa koskeva selvitys Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Valmistelijat / lisätiedot: Raija Vanhatalo, puh. (09)
LisätiedotTerveydenedistämisaktiivisuus oppilaitoksissa. Vesa Saaristo Hyvinvoinnin edistäminen kouluissa ja oppilaitoksissa Helsinki
Terveydenedistämisaktiivisuus oppilaitoksissa Vesa Saaristo Hyvinvoinnin edistäminen kouluissa ja oppilaitoksissa Helsinki 30.10.2013 Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) Tausta kansainvälisessä kirjallisuudessa
LisätiedotTerveydenhoitajat opettajien työn tukena
Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)
LisätiedotKarjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012
Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Perusterveydenhuollon kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet/challenges and possibilities in developing primary health care Prof. Raimo Kettunen Raimo Kettunen
LisätiedotPohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri
Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri Valtakunnalliset opiskeluterveyspäivät 14.-15.11.2011, Aira A. Uusimäki Aluehallintovirasto (6) Henkilöstöä n. 1350
LisätiedotTerveydenedistämisaktiivisuus kouluissa/oppilaitoksissa
Terveydenedistämisaktiivisuus kouluissa/oppilaitoksissa Kirsi Wiss Asiantuntija 6.11.2014 7.11.2014 Kirsi Wiss Taustaa TEAviisari (1/2) Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä internetissä www.thl.fi/teaviisari
LisätiedotNEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016
NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016 18.3.2015 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 ÄITIYSNEUVOLA 4 LASTENNEUVOLA......6
LisätiedotTHL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.
THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
LisätiedotKaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin
LisätiedotValtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävästä liikunnasta ja ravinnosta (2008):
10 vuotta sitten Kouluikäisten liikuntaa ja fyysistä aktiivisuutta koskevassa tietopohjassa oli Suomessa, ennen Move!-järjestelmää, objektiivisen mittauksen osalta suuria puutteita: Valtioneuvoston periaatepäätös
LisätiedotTyöpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin
Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Jukka Karvinen, Liikkuva koulu Ville Laivamaa, Lappeen koulun rehtori (aluerehtori) TYÖPAJAN KUVAUS: Koulujen välisen vuorovaikutuksen
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistäminen peruskouluissa - TEA 2015
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen peruskouluissa - TEA 2015 1 Johdanto THL ja Opetushallitus keräävät tietoa peruskoulujen hyvinvoinnin, terveyden ja yhteisöllisen toimintakulttuurin edistämistoiminnasta.
LisätiedotLapsiperheiden määräaikainen hyvinvointiarviointi: Pohdintoja tulkinnoista ja seurannasta
Lapsiperheiden määräaikainen hyvinvointiarviointi: Pohdintoja tulkinnoista ja seurannasta Katse lapseen hankkeen workshop Alle kouluikäisten lasten hyvinvoinnin tarkastelu varhaiskasvatus-/ päivähoito-
LisätiedotOpiskeluterveydenhuollon valvonta
Opiskeluterveydenhuollon valvonta Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokomaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky -seminaari, Itä-Suomen aluehallintovirasto, 11.11.2015 Jenna Uusitalo,
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistäminen peruskouluissa
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen peruskouluissa - TEA 2015 27.9.2017 Tilastokatsaus 2/2016 1 Johdanto THL ja Opetushallitus keräävät tietoa peruskoulujen hyvinvoinnin, terveyden ja yhteisöllisen toimintakulttuurin
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 15/ (6) Terveyslautakunta Tja/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2012 1 (6) 256 Lausunto Päivi Lipposen kirjeestä kaupunginhallitukselle Helsingin koulu- ja opiskeluterveydenhuollon järjestämisestä yhtenäiskouluissa HEL 2012-012641 T
LisätiedotHoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen
Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön
LisätiedotHYVINVOINNIN ja TERVEYDEN EDISTÄMINEN TEAviisari Osallisuus Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
HYVINVOINNIN ja TERVEYDEN EDISTÄMINEN TEAviisari Osallisuus Terveyden ja hyvinvoinnin laitos VUOSI TIETOLÄHDE KYSYMYS Vastausvai htoehto 1 Vastausvaiht oehto 2 Vastausva ihtoehto 3 PERUSTERVEYDENHUOLTO
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia
LisätiedotSTESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014
Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa. - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat syyskuu 2015 Tutkimuksesta tiiviisti 31/2015 1 Johdanto THL kerää kunnan johdolta tietoa hyvinvoinnin
LisätiedotOhje neuvola-asetuksen (VNA 338/2011) seurantaraporttien tarkistamiseen Avohilmo-aineistosta 1
1 Ohje neuvola-asetuksen (VNA 338/2011) seurantaraporttien tarkistamiseen Avohilmo-aineistosta 1 Ohjeissa on lyhyesti keskeisiä asioita Avohilmo -aineistosta koostetuista neuvola-asetuksen seurannan tiivisteraporttien
LisätiedotAsetus neuvolatoiminnasta, koulu ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 380/2009
Asetus neuvolatoiminnasta, koulu ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 38/29 Ptl 23.3.21 / Johtava hoitaja Anne Valtonen Asetuksen voimaantulo, sisältö
LisätiedotNeuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä lasten ja nuorten ehkäisevä suun terveydenhuolto 2011
RAPORTTI 71/2012 Kirsi Wiss, Marjut Frantsi-Lankia, Hanna Koskinen & Vesa Saaristo Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä lasten ja nuorten ehkäisevä suun terveydenhuolto 2011 Asetuksen
LisätiedotLasten ja nuorten hyvinvointi ja elämänhallinta. V HYVÄ ELÄMÄ FOORUMI Tarja Tuomainen Jyväskylän kaupunki
Lasten ja nuorten hyvinvointi ja elämänhallinta V HYVÄ ELÄMÄ FOORUMI Tarja Tuomainen Jyväskylän kaupunki 25.2.2016 Mistä puhumme, kun puhumme hyvinvoinnista yleisesti (Karisto 2015, Hyvinvointifoorumi)
LisätiedotKÄYTÄNNÖN NÄKÖKULMIA ÄITIYSNEUVOLATYÖHÖN
KÄYTÄNNÖN NÄKÖKULMIA ÄITIYSNEUVOLATYÖHÖN JYTE= Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoiminta-alue 14 NEUVOLAA Jyväskylä 11 neuvolaa, joissa yhteensä 53.5 terveydenhoitajaa äitiysneuvolatyössä 35.5 th:aa,
LisätiedotJoanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa
Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten
LisätiedotJyväskylän kaupungin Ympäristöterveydenhuolto yhteistoiminta-alue
Jyväskylän kaupungin Ympäristöterveydenhuolto yhteistoiminta-alue Info YLIOPISTON OPISKELIJOILLE 12.4.2016 ympäristöterveystarkastaja Seija Pulkkinen 6.4.2016 Suunnitelmalliset oppilaitostarkastukset ennaltaehkäisevä
LisätiedotPROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto
PROFESSORILUENTO Professori Päivi Rautava Ehkäisevä terveydenhuolto Lääketieteellinen tiedekunta 4.5.2016 Professori Päivi Rautava pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 4. toukokuuta
LisätiedotIMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA
IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma
LisätiedotOsa alue Ydinkohdat Tavoitearvot Mittarit Seuranta. oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan.
Terveydenhoito Oppilashuoltoon osallistuminen terveydenhoitaja osallistuu oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan. Terveystarkastus kaikille vuosiluokille Toteutuu vuosittain Laaja terveystarkastus
LisätiedotOppilaitosympäristön ja -yhteisön tarkastus malli + opas. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Opiskeluterveydenhuollon verkosto
Oppilaitosympäristön ja -yhteisön tarkastus malli + opas Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Opiskeluterveydenhuollon verkosto 28.10.2015 Toteutuneet tarkastukset toisen asteen oppilaitoksissa Milloin oppilaitoksessa
LisätiedotTehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista
Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta 2008-2012 Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kehittämistoiminnassa mukana oleville opetuksen
LisätiedotHUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT
HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä
Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Maakuntaorganisaation rakentaminen & TKI resurssit 5.2.12019 Maria Virkki, LT, EMBA Hallintoylilääkäri, PHHYKY SOTE-palvelujen vaikuttavuus ja terveyshyöty
LisätiedotPaltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto
2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS
LisätiedotTuberkuloosi maahanmuuttajilla. Pirre Räisänen Erityisasiantuntija / Väitöskirjatutkija
Tuberkuloosi maahanmuuttajilla Pirre Räisänen Erityisasiantuntija / Väitöskirjatutkija Sidonnaisuudet Apurahat Hengityssairauksien tutkimussäätiö Suomen Tuberkuloosin vastustamisyhdistyksen säätiö Tampereen
LisätiedotOpiskeluterveydenhoito
Opiskeluterveydenhoito Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuollolla tarkoitetaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 17 :n mukaista opiskeluterveydenhuoltoa, jota toteuttavat terveydenhoitaja ja lääkäri.
LisätiedotFyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta
Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen
LisätiedotEVA osana Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallista valvontaohjelmaa
EVA osana Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallista valvontaohjelmaa Irja Hemmilä Ylitarkastaja Terveydenhuollon valvontaosasto 28.9.2018 Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti
LisätiedotOppilaitosympäristön ja -yhteisön tarkastus monialaisena yhteistyönä
Oppilaitosympäristön ja -yhteisön tarkastus monialaisena yhteistyönä Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Toimiva opiskeluterveydenhuolto seminaari 17.9.2015 Toteutuneet tarkastukset toisen asteen oppilaitoksissa
LisätiedotOppilashuolto muuttuvissa perusteissa
Oppilashuolto muuttuvissa perusteissa Heidi Peltonen, opetusneuvos Opetushallitus Heidi Peltonen PJ/SIOP Heidi.Peltonen@oph.fi +358403487271 Muutoksia Vn 380/2009 http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/_julkaisu/1488784
LisätiedotMikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL
Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriö on antanut selvityksensä 15.12.2010.
SELVITYS-JA LAUSUNTOPYYNTÖ 08.02.2011 Dnro OKV/6/50/2011 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1/5 ASIA Perusopetuslain mukaisen oppilashuollon toteutuminen peruskouluissa ASIAN AIKAISEMMAT VAIHEET Päätin vuonna
Lisätiedot