Salon kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma

Transkriptio

1 Salon kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma Salon kaupunki, Kehittämis- ja elinkeinotoimi Capful Oy

2 JOHDANTO Salon kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille on laadittu tilanteessa, jossa elinkeinorakenne on muutoksessa. Taloudellisen taantuman seurauksena työpaikat ovat vähentyneet nopeasti ja aiemmin vahvat toimialat, kuten ICT, metalli ja konepajateollisuus ovat supistuneet voimakkaasti menneiden parin vuoden aikana. Salon kaupunki nimettiin äkilliseksi rakennemuutosalueeksi syyskuussa Elinkeinopoliittisen ohjelmatyön lähtökohtana oli käynnissä oleva rakenteellinen muutos, jossa kaivataan yhä selkeämpää ja terävämpää suuntaa kaupungin ja elinkeinoelämän kehittämiseen. Elinkeinopoliittisen ohjelman laadintaan on osallistunut suuri joukko seudun asiantuntijoita ja elinkeinoelämän vaikuttajia teemakohtaisissa työryhmissä. Teemaryhmien keskeisenä tarkoituksena oli hakea seudun keskeisten toimijoiden syvällistä sitoutumista Salon kehittämiseen. Työ aloitettiin lokakuun alussa avoimella seminaarilla, jossa käytiin läpi rakennemuutoksen merkitystä ja toimintaympäristön muutoksia. Teemakohtaiset työryhmät aloitettiin ulkoisen toimintaympäristön arvioinnilla. Positiivisina mahdollisuuksina toimintaympäristössä nähtiin elektroniikan lisääntyminen yhteiskunnassa, ympäristöteollisuuden ja uusiutuvan energian liikevaihdon kasvu, maatalouden ja alkutuotannon strategisen merkityksen vahvistuminen, kasvukäytävien vahvistuminen, asumisen ja vapaa-ajan läheneminen sekä pendelöinnin kasvu. Toimintaympäristön merkittävimmiksi uhkiksi Salon kannalta arvioitiin globalisaatiosta johtuva tuotannollisten työpaikkojen siirtyminen alemman kustannustason maihin, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toimintojen keskittämiskehitys, julkisen sektorin talouden kiristyminen ja väestön ikääntyminen. Nykytila-analyyseissä todettiin kaupungin kilpailueduksi erinomainen sijainti Helsingin ja Turun välissä hyvien yhteyksien varrella upeassa elin- ja asuinympäristössä. Vahvuutena nähtiin myös seudun inhimillinen pääoma. Keskeisenä haasteena nähtiin kaupungin imago, joka ei vastaa sitä, mitä seudun todellisuudessa nähdään olevan. Elinkeinopoliittisessa ohjelmassa ei haluttu tehdä valintaa kehitettävien toimialojen suhteen, ICT-alan (tieto- ja viestintäteknologia) vahva vaikutus ja merkitys seudun tulevaisuudelle kuitenkin huomioitiin. Painopiste elinkeinopoliittisessa työssä asetettiin kaikkia toimialoja yhdistäviin kehittämisteemoihin ja toimenpiteisiin joita kaupunki voi toteuttaa. Kehittämisteemat voidaan tiivistää kaupungin strategian näkökulmasta kolmeen kokonaisuuteen, jotka ovat aktiivinen työvoima- ja elinkeinopolitiikka, osaava työvoima ja sen pysyminen seudulla sekä monipuolista elinkeinoelämää tukeva toiminta. Aktiivista työvoima- ja elinkeinotoimintaa tuetaan varmistamalla työvoiman saatavuus eri toimijoiden vahvalla yhteistyöllä, yritysilmaston aktiivisella rakentamisella ja hyödyntämällä Salo-Turku-Helsinki kasvukäytävää. Osaavan työvoiman saatavuus varmistetaan vahvistamalla kaupungin imagoa ja tunnettuutta asuin- ja yritysympäristönä, luomalla uutta innovatiivista liiketoimintaa eri osaamisalojen vuorovaikutuksella sekä elinkeinoelämän tarpeista lähtevällä osaamisen kehittämisellä. Elinkeinoelämää tuetaan monipuolisella yrittäjyyskasvatuksella, vahvistamalla yritysten välisiä osaamisverkostoja, panostamalla alueen kasvuhakuisiin yrityksiin sekä kehittämällä yritysten toimintaympäristöä ja rahoitusmalleja. Elinkeinopoliittinen ohjelma on siinä kuvattujen toimenpiteiden ja valintojen kautta tukemassa Salon kaupungin visiota: Salo on hyvien palvelujen, monipuolisen elinkeinoelämän ja korkean osaamisen kasvava viherkaupunki, joka toimii vastuullisesti ja rohkeasti ihmisen ja ympäristön parhaaksi. Salon kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma / 20

3 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 4 NYKYTILA-ANALYYSIT... 6 SEUDUN KILPAILUKYKY... 7 SEUDUN OSAAMIS- JA TOIMIALAT... 9 PAINOPISTEET JA VALINNAT...10 KEHITTÄMISTEEMAT...11 Kaupungin vetovoimaisuudesta huolehtiminen...11 Kaupungin johtaminen, päätöksenteko, elinkeino- ja maapolitiikka...12 Yrittäjyyden edistäminen ja yrittäjyyskasvatus...12 Työvoimakysymykset...13 Osaaminen ja luovuus...13 Verkostoituminen ja edunvalvonta...14 Kasvu, kansainvälistyminen, kilpailukyky ja yrityspalvelut...14 STRATEGISEN TAHTOTILAN MÄÄRITTELY...15 STRATEGISEN TAHTOTILA JA KESKEISET MUUTOSTARPEET...16 TOIMIALOJEN KEHITTÄMINEN...18 VISIO...19 Salon kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma / 20

4 Salon kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma OSA 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT Salon kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma / 20

5 Seudulle merkittäviä trendejä ja muutostekijöitä Kaupungistuminen ja kehysalueiden kasvu Rakennemuutos jatkuu edelleen ja väestö muuttaa kaupunkeihin. Toisaalta halutaan asua kasvukeskuksen ulkopuolella luonnon rauhassa, mikä lisää kehysalueiden vetovoimaa. Kasvukäytävien vahvistuminen Helsinki-Salo-Turku kasvukäytävä vahvistuu edelleen moottoritien valmistumisen ja raideliikenteen kehittymisen myötä. Elektroniikan ja erityisesti sähköisten palveluiden määrä lisääntyy yhteiskunnassa kiihdyttäen palvelusektorin kasvua Erityisesti teknologiateollisuus on lisännyt ja pyrkii lisäämään palveluiden osuutta liiketoiminnastaan. Digitaalinen äly siirtyy kommunikaatiosta nopeasti kaikille elämän alueille kuten viihteeseen, asumiseen, hyvinvointiin, palveluihin, jne. Kansainvälistymisen merkitys korostuu lähialueet (Baltia, Tukholma, Pietari) Itämeren maat ja niiden markkinat tulevat olemaan luontainen kotimarkkina suomalaisille yrityksille. Euron mahdollinen käyttöönotto Baltiassa ja Ruotsissa vahvistavat Itämeren alueen markkinaa. Teollisten työpaikkojen väheneminen Globalisaation seurauksena perusteollisuuden tuotannolliset työpaikat siirtyvät pois Suomesta alhaisemman kustannustason maihin ja lähemmäs kasvumarkkinoita. Yliopistot ja AMK:t keskittävät toimintaansa Yliopistot ja AMK:t pyrkivät keskittämään toimintojaan yhteen kokonaisuuteen campus-ajattelulla. Alueellisia toimipisteitä pyritään karsimaan. Tasokkaat opiskelupaikkakunnat keräävät tulevaisuuden osaajat Tasokkaiden opiskelupaikkojen ja -paikkakuntien määrä tulee vähenemään ja kaupunkien välinen kilpailu aloituspaikoista kiristyy. Opiskelijat jäävät usein opiskelupaikkakunnalle. Tämä vaikuttaa alueiden kilpailuun osaavasta työvoimasta. Alkutuotannon ja elintarvikkeiden strateginen merkitys kasvaa Maailmaan ennustetaan ruoka- ja vesipulaa tulevaisuudessa. Lisäksi pandemiat ja terveystrendi lisäävät paikallisen, puhtaan ruokatuotannon merkitystä. Salon kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma / 20

6 Salon kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma OSA 2 NYKYTILA-ANALYYSIT Salon kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma / 20

7 Seudun kilpailukyky Elinkeinopoliittista ohjelmaa laadittaessa tarkasteltiin seudun kilpailukykyä seuraavien elementtien kautta: Imago Elin- ja asuinympäristön laatu Sijainti ja infrastruktuuri Inhimillinen pääoma Kehittämiskyky ja innovatiivisuus Instituutiot ja kehitysorganisaatiot Elinkeinot ja yritykset Verkostot Imago Elin- ja asuinympäristön laatu Sijainti ja infrastruktuuri Inhimillinen pääoma Kehittämiskyky ja innovatiivisuus Instituutiot ja kehitysorganisaatiot Vahvuudet Yritysmyönteinen kaupunki Salo tunnetaan vauraana alueena Noin 7000 loma-asuntoa Peruspalvelut lähellä Monipuoliset vapaa-ajan mahdollisuudet Monipuoliset asuinympäristövaihtoehdot Asumisen alhainen hintataso Turku-Helsinki kasvukäytävä (moottoritie) Meriniityn teollisuusalue Kansainväliset lentokentät (Turku, Helsinki) lähellä Salo on monikulttuurinen alue (89 kansallisuutta) Nokian luoma osaaminen Salo vetää edelleen työvoimaa Salossa on maailmanluokan huippuosaamista tuotteistamisessa ja teollistamisessa Salossa on pieniä, erikoisosaamisen omaavia toimijoita AMK, yliopisto Yrityssalo Organisoitu yrittäjyyskasvatus oppilaitosten kanssa Aktiivinen toisen asteen koulutus yhdessä yrityselämän kanssa Heikkoudet Saloa ja Salon vahvuuksia (asumisen näkökulmasta) ei tunneta Salon ulkopuolella Kaupungissa ei ole vetovoimaisia tapahtumia Opiskelija-asuntojen määrä alhainen Kapea-alainen kulttuuritarjonta Suppea joukkoliikennetarjonta Sijainnin vaikea hyödynnettävyys liiketoiminnan näkökulmasta Kantatie 52 vaatii parantamista Moottoritien liittymien vaikea hyödynnettävyys Keskustan saavutettavuus moottoritieltä Koulutustaso alle valtakunnan keskitason Nuorisotyöttömyys Osaajat eivät pysy Salossa Nuoriso jää opiskelupaikkakunnalle tai Salossa valmistuneet siirtyvät muualle töihin Ei hyödynnetä riittävästi monikansallista osaamista Yhteinen näkemys kaupungin kehittämiseksi ei ole parhaalla tasolla kuntaliitoksen jälkeen Tuudittautuminen Nokian vetovoimaan Yritysten matala riskinottohalukkuus Yliopiston ja AMK:n kapea-alaisuus Riski korkeakouluopetuksen poistumisesta Salon kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma /20

8 Elinkeinot ja yritykset Verkostot Vahvuudet Elektroniikka(osaaminen) Metalliteollisuus(osaaminen) Maatalous Kasvupotentiaalia omaavia yrityksiä Yliopiston, AMK:n, kaupungin ja TE-toimiston välinen yhteistyö tiivistä yrittäjyyden aktivoimiseksi Yrittäjyys maakunnassa on aktiivista hyvä pohja verkostoitumiselle Heikkoudet Klusterit (yritysten muodostamat arvoverkot) ovat hävinneet Salossa ei todellista elektroniikkaklusteria ja vähän tietoa saatavilla Vinoutunut elinkeinorakenne: on paljon pieniä ja muutama iso yritys. Keskikokoiset yritykset puuttuvat. Salolla on hyvät suhteet lähialueisiin, mutta vähän konkreettisia tuloksia Turku-Salo yhteistyökäytävä ei toimi maakunnan kehittämisen näkökulmasta Todellisia hyötyjä tuovat kansainväliset verkostot puuttuvat Taulukko 1. Seudun kilpailukyvyn elementtien vahvuudet ja heikkoudet Taulukkoon listatut vahvuudet ja kehityshaasteet rakentuivat teemaryhmien näkemysten tuloksena. Kaupungin erityisvahvuuksina nähtiin Salon inhimillinen pääoma, elin- ja asuinympäristö sekä sijainti ja infrastruktuuri. Salossa asuvat useat eri kansallisuudet (89 eri kansallisuutta) ovat selvä vahvuus ja pääoma osaamisen ja monipuolisuuden näkökulmasta. Haasteena on kyky ja mahdollisuus hyödyntää olemassa olevaa monikulttuurista pääomaa. Inhimillisen pääoman suhteen seutu kaipaa myös korkeasti koulutettuja ihmisiä teollisuuden rakenteen muuttuessa. Tässä yhteistyö koulutus- ja yrityssektorin välillä nähtiin tärkeäksi. Salon elin- ja asuinympäristö rakentuu kauniin luonnon ympärille. Salon elinkustannukset naapurikaupunkeihin verrattuna ovat alhaiset ja peruspalveluiden saavutettavuus kaupungissa on hyvä. Haasteena nähtiin kaupungin sisäisen joukkoliikenteen kehittäminen. Salon sijainti kehittyvän kasvukäytävän varrella on erinomainen mahdollisuus. Tämä vaatii laajaa yhteistyötä ja verkostoitumista sekä Turun että Helsingin kanssa sekä maakunnallisen yhteistyön tiivistämistä. Kehittämiskyvyssä ja innovatiivisuudessa alueella on eniten parannettavaa. Nokian menestys ja vahva asema on tuudittanut Saloa, mikä on samalla estänyt uusia, rohkeita ja luovia näkökulmia syntymästä. Salon elinkeinorakenne kaipaa erityisesti keskikokoisia yrityksiä tasapainottamaan nykyistä elinkeinorakennetta. Salon imago nähtiin keskeisenä kehitysalueena. Suurimpana ongelmana pidettiin sitä, että Salon todellisia vahvuuksia ei tunneta Salon ulkopuolella. Tämä on erityisesti viestinnällinen kysymys, johon tulevaisuudessa täytyy panostaa. Seudun osaamis- ja toimialat Seudun osaamisaloja tai toimialoja analysoitiin niiden kasvupotentiaalin ja osaamisen tason mukaan. Toimialan kasvupotentiaaliin vaikuttavat osaamisalan koko ja vuotuinen kasvu maakunnassa, Suomessa ja maailmassa, alan kilpailutilanne, työpaikat ja työllistävyys maakunnassa ja Suomessa, teknologiset vaatimukset, alalle avautuvat kysyntänäkymät, kannattavuustaso, osaamisalan riskitaso ja osaamisalan vipuvaikutus kuten esimerkiksi imagollinen vaikutus seudulle. Osaamistaso riippuu alan yritysten määrästä ja laadusta seudulla, tuotteiden ja palveluiden laadusta, asiakkaiden määrästä ja laadusta, asiakaslähtöisyydestä, tuotekehityksen voimavaroista, koulutustasosta ja osaamisalojen seudullisesta synergiavaikutuksesta. Salon kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma /20

9 SUURI Pallon koko kuvaa työllistävää vaikutusta seudulla Liiketoiminnan kasvupotentiaali alueella Palvelut Majoitus ja Sähkölaitteiden ravitsemus valmistus Muu teollisuus Maatalous ja elintarvike Kuljetus ja varastointi 476 Informaatio ja viestintä Muu kone- ja laitevalmistus Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa Metallituotteiden valmistus Tietokoneet ja elektroniikka PIENI KAPEA-ALAINEN Alueen osaaminen KORKEATASOINEN Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto 2007 Kuva 1. Osaamisalojen strategista ryhmittelyä 2009 Pallon koko kuvaa toimialan työllistävää vaikutusta seudulla. Työssäkäyntitilasto on vuodelta Tämän jälkeen globaali finanssikriisi on muuttanut toimialojen kokoa ja suhteita huomattavasti. Viimeaikaisista rakennemuutoksista huolimatta, ICT edustaa edelleen seudun vahvinta osaamisaluetta. Toimintaympäristön muutoksista huolimatta sen kasvupotentiaali nähdään edelleen hyväksi. Kasvu ei tosin tule enää laitteista vaan potentiaali on ennen kaikkea ohjelmisto- ja sisällöntuotantopalveluissa. Seudun perinteisesti vahva metalli- ja konepajateollisuus nähdään hiipuvana osaamisalana. Finanssikriisi kiihdyttää tuotannollisten työpaikkojen siirtymistä halvempien kustannustason maihin. Näiden alojen tulevaisuus täytyykin rakentua teknologisen uudistumisen varaan. Tällä tarkastelukaudella kasvupotentiaali nähtiin matalaksi. Myös vahva maatalous nähdään pitkällä tähtäimellä kasvupotentiaalia sisältävänä alana. Näiden päätoimialojen lisäksi seudulla on piilevää potentiaalia rakennusalalla. Erityismahdollisuus voi löytyä seudun vahvan teknologiaosaamisen, palveluiden ja sijainnin yhdistämisellä rakentamiseen ja tulevaisuuden asumiseen. Tässä eri osaamisalojen yhdistelmässä nähtiin monenlaisia mahdollisuuksia uuden kasvualan syntymiseksi. Lisäksi energia- ja ympäristöteknologia nähdään erityisen houkuttelevana. Seudulla ei toistaiseksi ole omaa laajempaa osaamista, mutta toimintaympäristö tukee näiden alojen kehitystä. Lisäksi energia- ja ympäristöteknologiat sopivat hyvin edellä mainitun asumiskokonaisuuden yhteyteen. Tulevaisuuden potentiaalisena alueena nähdään palvelut, joita seudulla edustavat matkailupalvelut, luovien alojen palvelut, digitaalinen liiketoiminta sekä uudet innovatiiviset palvelut erityisesti hyvinvointialalla. Näiden alojen kasvu tarvitsee kehittyäkseen panostuksia sekä osaamiseen että rakenteisiin. Salon kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma /20

10 Salon kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma OSA 3 PAINOPISTEET JA VALINNAT Salon kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma /20

11 Kehittämisteemat Elinkeinopoliittinen ohjelma laadittiin valittujen kehittämisteemojen perusteella. Kehittämisteemoja oli seitsemän: kaupungin vetovoimaisuudesta huolehtiminen, kaupungin päätöksenteko, elinkeino- ja maapolitiikka, yrittäjyyden edistäminen ja yrittäjyyskasvatus, työvoimakysymykset, osaaminen ja luovuus, verkostoituminen ja edunvalvonta sekä kasvu, kansainvälistyminen, kilpailukyky ja yrityspalvelut. Näiden seitsemän kehittämisteeman lisäksi käsiteltiin rakennemuutoksen hallintaa omana alueena, joka samalla kokosi muiden kehittämisteemojen avainasioita yhteen. Valittuja kehittämisteemoja pyritään tarkastelemaan kokonaisuutena, jonka keskeisiin kehittämiskohtiin halutaan tuoda elinkeinopoliittisella ohjelmalla muutosta. Kaupungin vetovoimaisuudesta huolehtiminen Kaupungin päätöksenteko, elinkeino- ja maapolitiikka Yrittäjyyden edistäminen ja yrittäjyyskasvatus Työvoimakysymykset Osaaminen ja luovuus Verkostoituminen ja edunvalvonta Kasvu, kansainvälistyminen, kilpailukyky ja yrityspalvelut Salon vahvuuksien ja monipuolisuuden korostaminen asumis- ja yritysympäristönä. Kiinnostava toimintaympäristö yrityksille toimivat osaamiskeskittymät, infra ja rahoitusmallit. Opiskelupaikkakunta ja yritysmyönteisyys imagon aktiivinen vahvistaminen. Yritysilmasto on valtakunnan kärkitasoa. Salo on tunnettu hyvästä yrittäjyysilmapiiristä. Selkeä, hyvin toimiva päätöksenteko ja valmistelu oikeat asiat päätetään oikeissa ryhmissä. Yritysvaikutusten arviointi käytössä. Kaupunki toteuttaa johdonmukaista ja innovatiivista hankintapolitiikkaa, jota arvioidaan yhdessä elinkeinoalan asiantuntijoiden kanssa. Monipuolinen yrittäjyyskasvatus, joka vastaa ihmisen elämänkaaren eri vaiheita. Osaavan työvoiman saatavuuden (määrä ja laatu) varmistaminen eri toimijoiden vahvalla yhteistyöllä. Toimivan innovaatioympäristön rakentaminen aktiivisesti eri osaamisalojen vuorovaikutuksella. Tarvelähtöinen osaamisen kehittäminen, jossa Salolla selkeä osaamisen profiilivalinta. Turku-Salo-Helsinki kehityskäytävän hyödyntäminen laajapohjaisen yhteistyön kautta (nauhakaupunki ajatus). Aktiivinen yhteistyö Turun kanssa. Vahvat osaamisverkostot. Valittujen teollisuuden arvoketjujen ja osaamisen kuvaaminen. Kasvuhaluisten yritysten tunnistaminen ja niihin panostaminen sekä kehittyvien toimialojen aktiivinen tukeminen. Kuva 2. Kehittämisteemat ja keskeiset painopisteet Kaupungin vetovoimaisuudesta huolehtiminen Tavoitteena on, että Salo on tunnettu vahvuuksistaan, joita ovat mm. sijainti ja asumisen helppous. Lisäksi Salo on kansainvälinen toisen asteen ja korkeamman asteen opiskelijakaupunki. Tavoitteeseen päästään korostamalla Salon monipuolisuutta sekä vahvistamalla opiskelupaikkakunta- ja yritysmyönteisyysimagoa. Maankäytön suunnittelulla, kaavoituksella ja lupamenettelyllä varmistetaan, että tulevia asukkaita ja työntekijöitä varten on tarjolla monipuolisia ja viihtyisiä asumisympäristöjä ja asumisen vaihtoehtoja. Salo tunnetaan hyvin toimivasta kaavoituksesta ja lupamenettelyistä. Salo on tulevaisuudessa kiinnostava toimintaympäristö korkean osaamisen ja teknologian yrityksille. Tässä tavoitetilassa yritysten lukumäärä (omat ja siirtyneet) on kasvanut ja Salossa on monipuolinen elinkeinorakenne. Tämä edellyttää infrastruktuurin parantamista, rahoitusmallien kehittämistä ja rahoittajien sekä uusien yritysten houkuttelemista Saloon. Salon kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma /20

12 Keskeisimmät toimenpiteet Salo on tunnettu ja vetovoimainen: Invest In -toimenpiteiden kohdistaminen tietoja viestintäteknologiasektorin toimijoiden houkuttelemiseen. Tulevien osaamistarpeiden hyvä ennakointi. Varautuminen kansainvälistymiseen. Salossa on hyvin toimivat maanhankinnan, kaavoituksen ja lupamenettelyjen prosessit Kiinnostava toimintaympäristö yrityksille: Seudulla olevan osaamisen kartoituksen tulosten hyödyntäminen Invest In toiminnassa (uusien yritysten sijoittumisen edistäminen), selkeä toimenpidesuunnitelma. Kaupungin johtaminen, päätöksenteko, elinkeino- ja maapolitiikka Tärkeimpänä tavoitteena on toimiva ja tehokas johtamis- ja päätöksentekoprosessi. Tämä tarkoittaa, että kaupungilla on selkeä, hyvin toimiva päätöksenteko ja sen valmistelu oikeat asiat päätetään oikeissa ryhmissä oikeaan aikaan. Elinkeinopolitiikan näkökulmasta on keskeistä, että yritysvaikutusten arviointi on käytössä osana päätöksentekoprosessia. Lisäksi kehitetään aktiivisesti hallintokuntien välistä yhteistyötä. Maapolitiikalla määritellään maankäytön painopisteet painottaen elinkeinotoiminnan kannalta tärkeitä seikkoja. Aktiivisella maanhankinnalla varmistetaan raakamaan riittävyys ja soveltuvuus, jotta kaavoituksella voidaan luoda mahdollisimman hyvät edellytykset elinkeinotoiminnan fyysiselle kehittymiselle. Kaavoitus ja lupamenettelyt ovat selkeitä ja ennustettavia toteuttaen maapoliittista linjaa. Yleiskaavallisella ohjelmatyöllä määritellään tarkemmin alueet, joihin maankäyttöä suunnataan. Hankintapolitiikan on oltava ymmärrettävä eli kaupungin hankintatoimi on johdonmukaista ja innovatiivista ja toimintaa arvioidaan yhdessä elinkeinoalan asiantuntijoiden kanssa. Tavoitetta edistetään lisäämällä kaupungin henkilökunnan liiketoimintaosaamista kurssituksella, jota kohdennetaan vastaamaan kunkin toimialan tarpeita. Keskeisimmät toimenpiteet: Tehokas päätöksentekoprosessi: Määritetään konkreettiset kriittiset mittarit yritysvaikutusten näkökulmasta, esim. rakennuslupien käsittelyaika. Virkamiesten osaamisen kehittäminen yritysvaikutusarviointien tekemiseksi. Maapoliittisen ohjelman laatiminen Strategisen yleiskaavallisen ohjelman laatiminen Salossa on hyvin toimivat maanhankinnan, kaavoituksen ja lupamenettelyjen prosessit Ymmärrettävä hankintapolitiikka: Rakennetaan suunnitelmallinen hankintaprosessi. Varmistetaan hankintamenettelyn ymmärrettävyys kouluttamisella ja tiedottamisella. Yrittäjyyden edistäminen ja yrittäjyyskasvatus Yrittäjyyskasvatuksen tahtotilana on, että se vastaa ihmisen elämänkaaren eri vaiheita sekä tukee monipuolista osaamista, luovuutta ja joustavuutta. Yrittäjyyteen vaikuttava koulutus on strateginen osa elinkeinopolitiikkaa koulutuksen kaikilla tasoilla. Muutostarpeena nähdään opettajien asenteiden muuttaminen. Alaja yläkouluasteelle ja lukiotasolle tulee saada pysyvä yrittäjyyskasvatuskoulutus. Toisaalta nähdään tärkeänä Salon kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma /20

13 muutostarpeena myös yrittäjyyskasvatuksen vieminen virkamies- ja luottamushenkilötasolle, jolloin vaikutetaan virkamiesten toimintakulttuuriin. Koulutusta suunnataan aktiivisesti tulevaisuuden osaamisaloille. Elinkeinotoiminnan perustan muodostavat olemassa olevat yritykset, joita kannustetaan menestymään kaupungin päätöksenteon ja yrityspalveluiden kautta. Salosta tehdään haluttava alue yrityksille ja nostetaan yrittäjyysilmapiiri ykkösasiaksi. Yritysilmastoa rakennetaan konkreettisten päätösten ja toimenpiteiden sujuvuuden kautta sekä edistetään Salon seutumarkkinointia yrittäjyyden ja yritysten näkökulmasta. Samalla madalletaan yrityksen perustamisen kynnystä. Keskeisimmät toimenpiteet: Yrittäjyyskasvatus: VESO-päivän (virkaehtosopimuksen mukainen opettajien koulutuspäivä) toteuttaminen opettajille vuosittain. Perusasteen opinto-ohjaajat osallistuvat SYKÄYS-tiimin (Salon seudun 2. asteen oppilaitosten yhteistyövaliokunta) toimintaan. Valtakunnalliseen yrittäjyyslukioverkostoon pääsy ja aktiivinen osallistuminen verkoston toimintaan Yhteistyön tiivistäminen eri opetusasteiden välillä sekä yrittäjyyskasvatuksen laajentaminen perusasteen opetusjärjestelmiin Yritysilmasto: Yritysvaikutusten arviointimenettely on käytössä. Säännöllinen yhteydenpito kaupungin ja yrittäjien välillä. Toisen asteen opettajien yrittäjyyskasvatuskoulutusohjelman toteuttaminen. Työvoimakysymykset Työvoiman kohtaanto-ongelmaan vastataan siten, että eri toimijoiden (yrittäjät, yritykset, oppilaitokset, TEtoimisto, yhdistykset) yhteistyö Salossa on toimivaa. Tavoitteena on luoda uusia työpaikkoja ja pitää työvoima Salossa. Samalla halutaan huolehtia työttömien hyvinvoinnista ja edistää työllistymistä yhteistyössä ns. kolmannen sektorin kanssa. Keskeisimmät toimenpiteet: Työvoiman saatavuuden varmistaminen: Erillistoimenpiteet nuorison työllisyyden edistämiseksi Pitkäaikaistyöttömyyden estäminen. Muutostarpeena nähdään ennakoiva varautuminen tulevaan työvoiman tarpeeseen ja saatavilla olevan työvoiman osaamisen kartoittaminen ja aktiivinen markkinointi. Maahanmuuttajien työmarkkinoille sijoittumisen edistäminen Työttömien työterveyshuollon järjestäminen Osaaminen ja luovuus Salon osaamisen ja luovuuden painopisteenä on aikaansaada toimiva innovaatioympäristö, missä uusia luovia innovaatioita synnytetään aktiivisesti eri osaamisalojen (toimialojen) vuorovaikutuksella. Salossa yhdistetään teknologia, kasvavat toimialat (ympäristö, ikääntyminen), kaunis luonto ja maalaismaisema uniikiksi konseptiksi. Tavoitteeseen pääsemiseksi luodaan puitteet eri toimi-/osaamisalojen törmäytyksille. Näin nykyisten ydinosaamisten ympärille voidaan synnyttää uusia kasvualueita. Salossa tarvitaan myös tarvelähtöistä osaamisen kehittämistä. Tämä edellyttää, että Salolla on selkeä osaamisen profiilivalinta. Koulutuksella luodaan riittävä ammattitaito eri toimialojen yritysten tarpeisiin vastaamiseksi ja yrityksillä on suurempi rooli koulutuksesta. Tätä edistetään houkuttelemalla Saloon monipuolista osaamista ja koulutustarjontaa sekä olemassa olevan osaamisen aktiivisella hyödyntämisellä. Samalla vahvistetaan yritys-opiskelija yhteistyötä. Salo toimii yhteistyössä sellaisten korkeakouluyksikköjen kanssa, joiden palvelut parhaiten vastaavat alueen elinkeinoelämän tarpeita. Salon kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma /20

14 Keskeisimmät toimenpiteet: Toimiva innovaatioympäristö: Aktiivinen Protomo-toiminta Laaditaan osaamiskartoitus seudulla olevasta korkean osaamisen työvoimasta. Luovan talouden, teknologian ja käyttäjien aktiivinen vuorovaikutus ja foorumeiden käynnistäminen. Tarvelähtöinen osaamisen kehittäminen: Korkeakoulujen koulutustarjonnan ja tutkimusosaamisen järjestäminen vastaamaan paikallisen elinkeinoelämän tarpeita. Yritysten työvoimatarpeita vastaavan ammatillisen koulutustarjonnan järjestäminen. Verkostoituminen ja edunvalvonta Salon kaupungin osalta verkostoitumisen tahtotilana nähdään Turku-Salo-Helsinki kasvukäytävän maksimaalinen hyödyntäminen. Siinä alueiden yhteistyötä hyödynnetään aktiivisesti uusien kasvualueiden löytämiseksi ja samalla vahvistetaan jo hyviä yhteyksiä Turkuun. Toisena tavoitteena on koko Turku-Helsinki kasvukäytävän kehittäminen eri alueiden välisenä yhteistyönä. Näitä osa-alueita ovat esimerkiksi infrastruktuuri ja asuminen. Tavoitteeseen sopii myös nauhakaupunki ajatus. Tässä kehityksessä Salo on integroitunut tiiviisti Turku-Helsinki kasvukäytävään. Lisäksi tarvitaan alueiden yhteistä suunnittelua ja lobbausta raideliikenteen kehittämiseksi sekä yhteisiä tavoitteita kaavoituksen suhteen. Keskeisimmät toimenpiteet: Teknologiateollisuus vuonna 0 - skenaarioiden laatiminen Salon ja Turun yhteistyönä. Aktiivinen osallistuminen osaamiskeskusohjelman Jokapaikan tietotekniikka - osaamisklusteriin. Salo toimii Varsinais-Suomen porttina pääkaupunkiseudulle luoden aktiivisesti yhteyksiä ko. seudun verkostoihin. Espoo-Salo ratayhteyden luomiseen liittyvä edunvalvonta. Kaavoituksen ja maankäytön kehittäminen erityisenä painopistealueena E18/KT-52 kehitysvyöhykkeen hyödyntäminen. Kasvu, kansainvälistyminen, kilpailukyky ja yrityspalvelut Tahtotilana on, että tulevaisuudessa yritysten välinen verkostoituminen on vahvaa ja Salossa on muutama toimiva toimiala-/osaamisklusteri. Tällä lisätään yritysten luontaista kasvuhalua ja kilpailukykyä. Muutostarpeena nähdään panostaminen valittujen painopisteklustereiden rajapintojen väliseen yhteistyöhön ja osaamisen kehittämiseen klusterien kautta. Samalla pyritään myös tiivistämään maakunnallista matkailuyhteistyötä eri alueiden vahvuuksiin nojaten ja kehitetään matkailupalveluiden tuotteistamista. Keskeisimmät toimenpiteet Kasvavat osaamisverkostot: Valittujen teollisuuden arvoketjujen ja osaamisen kuvaaminen. Etsitään aktiivisesti kasvupotentiaalisia yrityksiä toimintamallin kehittäminen ko. yritysten löytämiseksi. Elinkeinokehittäjien kansainvälisyys- ja monikulttuurisuusosaamisen kehittäminen. Toisena tahtotilana nähdään, että olemassa oleville pk yrityksille on syntynyt kasvuhalu. Tämä vaatii uusien kumppaneiden löytämistä pk-yrityksille kansainvälisiltä markkinoilta ja satsaamista niihin yrityksiin, joilla on aidosti halua kasvaa ja kansainvälistyä. Kasvuhaluiset yritykset: Kasvuyrityspalvelujen ylläpito ja kehittäminen. Yritysten ja tutkimuslaitosten tarvelähtöinen verkostoituminen. Rakennemuutosalueen statuksen ja rahoitusinstrumenttien tehokas hyödyntäminen. Salon kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma /20

15 Salon kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma OSA 4 STRATEGISEN TAHTOTILAN MÄÄRITTELY Salon kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma /20

16 Strateginen tahtotila ja keskeiset muutostarpeet Käsiteltäviksi kehittämisteemoiksi valittiin elinkeinopolitiikan keskeiset vaikuttamiskeinot: Yrittäjyyden edistäminen ja yrittäjyyskasvatus; työvoimakysymykset; osaaminen ja luovuus; verkostoituminen ja edunvalvonta; kaupungin vetovoimaisuudesta huolehtiminen; kasvu, kansainvälistyminen, kilpailukyky ja yrityspalvelut; kaupungin päätöksenteko ja elinkeinopolitiikka sekä yhteenvetoteemana rakennemuutoksen hallinta. Oheiset taulukot kuvaavat yhteenvetoja työpajojen tahtotilakuvauksista. Liiteosio sisältää vastaavat teemakohtaiset tahtotilakuvaukset kokonaisuudessaan. Työpajoissa erilaisia näkemyksiä pyrittiin ottamaan mukaan laajasti. Aluksi kullekin teemalle määritettiin nykytila, tahtotila 2013 ja sen jälkeen keskeiset muutostarpeet. Lopuksi suunnitteluryhmä tiivisti työpajojen tuotokset muutamaksi keskeiseksi kehittämisteemaksi ja konkretisoi toimenpiteet. Aihe Tahtotila 2013 Muutostarpeet Toimenpiteet Y H T E N V E T O Yrittäjyyskasvatus: Yrittäjyyskasvatus vastaa elämänkaaren eri vaiheita ja yrittäjäkoulutus tukee moniosaamista, luovuutta ja joustavuutta. Yritysilmasto: Yrittäjyysilmapiiri Salossa on Suomen kärkitasoa. Työvoiman saatavuuden varmistaminen: Eri toimijoiden (yrittäjät, yritykset, oppilaitokset, TE-toimisto, yhdistykset) vahvalla yhteistyöllä pidetään työvoima Salossa ja luodaan uusia työpaikkoja -> erillishankkeista kokonaisvaltaisiin ratkaisuihin. Toimiva innovaatioympäristö: Uusia luovia innovaatioita synnytetään aktiivisesti eri osaamisalojen (toimialojen) vuorovaikutuksella. Teknologia, kasvavat toimialat (ympäristö, ikääntyminen), kaunis luonto ja maalaismaisema on yhdistetty kasvavaksi, uniikiksi konseptiksi. Yrittäjyyskasvatus: Viedään yrittäjyyskasvatus kaikille koulutusasteille sekä kaupungin päätöksentekijöille. Koulutuksen suuntaaminen tulevaisuuden osaamisaloille. Yritysilmasto: Yritysilmastoa rakennetaan konkreettisten päätösten ja toimenpiteiden sujuvuuden kautta. Madalletaan yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä. Työvoiman saatavuuden varmistaminen: Proaktiivinen varautuminen tulevaan työvoiman tarpeeseen. Saatavilla olevan työvoiman osaamisen kartoittaminen ja aktiivinen markkinointi. Toimiva innovaatioympäristö: Luodaan puitteet eri toimi-/osaamisalojen törmäytyksille uusien innovaatioiden synnyttämiseksi. Nykyisten ydinosaamisten ympärille synnytetään uusia kasvualueita. Yrittäjyyskasvatus: 1. Toisen asteen opettajien yrittäjyyskasvatuskoulutusohjelman toteuttaminen. 2. VESO-päivän toteuttaminen opettajille vuosittain. Perusasteen opinto-ohjaajat osallistuvat SYKÄYS-tiimin toimintaan. 3. Yrittäjyyssuuntautumisvaihtoehdon perustaminen lukioon Yritysilmasto: 1. Yritysvaikutusten arviointimenettely on käytössä. 2. Säännöllinen yhteydenpito kaupungin ja yrittäjien välillä. Työvoiman saatavuuden varmistaminen: 1. Erillistoimenpiteet nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden hallitsemiseksi. 2. Maahanmuuttajien työmarkkinoille sijoittumisen edistäminen. Toimiva innovaatioympäristö: 1. Protomo-projekti. 2. Laaditaan osaamiskartoitus seudulla olevasta korkean osaamisen työvoimasta. 3. Luovan talouden, teknologian ja käyttäjien aktiivinen vuorovaikutus ja foorumeiden käynnistäminen. Salon kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma /20

17 Aihe Tahtotila 2013 Muutostarpeet Toimenpiteet Y H T E N V E T O Tarvelähtöinen osaamisen kehittäminen: Salolla selkeä osaamisen profiilivalinta. Koulutuksessa on riittävä ammattitaito toimialojen tarpeisiin vastaamiseksi ja yrityksillä on suurempi rooli koulutuksesta. Turku-Salo-Helsinki kasvukäytävän hyödyntäminen Salo on integroitunut tiiviisti Turku- Helsinki kasvukäytävään. Salon ja Turun alueen yhteistyö on aktiivista. Nauhakaupunki-ajatuksen edistäminen kasvukäytävä -hankkeena. Salo on tunnettu ja vetovoimainen: Salo on tunnettu kansallisesti vahvuuksistaan (monipuolisuus, sijainti, jne). Salo on monipuolinen ja kansainvälinen toisen asteen ja korkeamman asteen opiskelijakaupunki (sisältää aikuiskoulutuksen) -> korkeakoulukaupunki. Kiinnostava toimintaympäristö yrityksille: Salo on high tech -alue (osaamiskeskittymä) osaamisen ja infran näkökulmasta. Yritysten lukumäärä (omat ja siirtyneet) on kasvanut ja Salossa on monipuolinen elinkeinorakenne. Tarvelähtöinen osaamisen kehittäminen Monipuolista osaamista houkutellaan Saloon ja sitä hyödynnetään aktiivisesti. Vahvistetaan yritys-opiskelija yhteistyötä. Turku-Salo-Helsinki kasvukäytävän hyödyntäminen: Yhteinen lobbaus raideliikenteen kehittämiseksi ja kaavoituksen huomioiminen yhteisen tahtotilan näkökulmasta. Vahvistetaan hyviä yhteyksiä Turkuun. Salo on tunnettu ja vetovoimainen: Salon monipuolisuuden korostaminen (valinnan vapaus, urbaanius, historia, luonto, teknologia). Opiskelupaikkakunta ja yritysmyönteisyys imagon aktiivinen vahvistaminen. Kiinnostava toimintaympäristö yrityksille: Infrastruktuurin parantaminen, rahoitusmallien kehittäminen ja rahoittajien houkutteleminen Saloon. Uusien yritysten aktiivinen houkutteleminen Saloon. Tarvelähtöinen osaamisen kehittäminen 1. Korkeakoulujen koulutustarjonnan ja tutkimusosaamisen järjestäminen vastaamaan paikallisen elinkeinoelämän tarpeita. 2. Yritysten tarpeita vastaavan koulutustarjonnan järjestäminen. Turku-Salo-Helsinki kasvukäytävän hyödyntäminen: 1. Teknologiateollisuus vuonna 0 - skenaarioiden laatiminen Salon ja Turun yhteistyönä. 2. Aktiivinen osallistuminen osaamiskeskusohjelmaan jokapaikan tietotekniikkaosaamisklusteriin. 3. Espoo-Salo ratayhteyden edunvalvonta. 4. E18; kaavoituksen ja maankäytön kehittäminen. Salo on tunnettu ja vetovoimainen: 1. Tulevien osaamistarpeiden hyvä ennakointi. 2. Varautuminen kansainvälistymiseen. Kiinnostava toimintaympäristö yrityksille: 1. Osaamiskartoituksen tulosten hyödyntäminen Invest in -toiminnassa - > toimenpidesuunnitelman laatiminen. 2. Invest In toimenpiteiden kohdistaminen ICT-toimijoiden houkuttelemiseksi. Aihe Tahtotila 2013 Muutostarpeet Toimenpiteet Y H T E N V E T O Kasvavat osaamisverkostot: Yritysten välinen verkostoituminen on vahvaa ja Salossa on muutama toimiva toimialaklusteri. Kasvuhaluiset yritykset: Olemassa oleville PK yrityksille on syntynyt kasvuhalu. Toimiva ja tehokas johtamis- ja päätöksentekoprosessi: Selkeä, hyvin toimiva päätöksenteko ja valmistelu oikeat asiat päätetään oikeissa ryhmissä. Yritysvaikutusten arviointi käytössä. Ymmärrettävä hankintapolitiikka: Kaupunki toteuttaa johdonmukaista ja innovatiivista hankintapolitiikkaa, jota arvioidaan yhdessä elinkeinoalan asiantuntijoiden kanssa. Kasvavat osaamisverkostot: Valittujen painopisteklustereiden rajapintojen yhteistyöhön panostaminen. Osaamista kehitetään klusterien kautta -> tukee oppilaitoskoulutusta Maakunnallisen matkailuyhteistyön tiivistäminen eri alueiden vahvuuksiin nojaten. Matkailupalveluiden tuotteistaminen. Kasvuhaluiset yritykset: PK-yrityksille kumppaneiden löytäminen kansainvälisiltä markkinoilta satsaaminen niihin yrityksiin, joilla on aidosti halua kansainvälistyä. Toimiva ja tehokas johtamis- ja päätöksentekoprosessi: Yritysvaikutusten arviointi kunnalliseen päätöksentekoon. Hallintokuntien horisontaalisen yhteistyön aktiivinen kehittäminen. Ymmärrettävä hankintapolitiikka: Liiketoimintaosaamisen lisääminen kaupungin järjestämällä kurssituksella - fokusoidusti toimialoittain. Kasvavat osaamisverkostot: 1. Valittujen teollisuuden arvoketjujen ja osaamisen kuvaaminen. 2. Etsitään aktiivisesti kasvupotentiaalisia yrityksiä toimintamallin kehittäminen ko. yritysten löytämiseksi. 3. Elinkeinokehittäjien kansainvälisyysosaamisen kehittäminen. Kasvuhaluiset yritykset: 1. Kasvuyrityspalvelujen ylläpito ja kehittäminen. 2. Yritysten ja tutkimuslaitosten tarvelähtöinen verkottaminen. 3. Rakennemuutosalueen statuksen ja rahoitusinstrumenttien tehokas hyödyntäminen. Toimiva ja tehokas johtamis- ja päätöksentekoprosessi: 1. Määritellään konkreettiset kriittiset mittarit yritysvaikutusten näkökulmasta, esim. rakennuslupien käsittelyaika. 2. Virkamiesten osaamisen kehittäminen yritysvaikutusarviointien tekemiseksi. Ymmärrettävä hankintapolitiikka: 1. Rakennetaan suunnitelmallinen hankintaprosessi. 2. Varmistetaan hankintamenettelyn ymmärrettävyys kouluttamisella ja tiedottamisella. Salon kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma /20

18 Toimialojen kehittäminen Teknologiateollisuuden päätoimialat Suomessa ovat elektroniikka- ja sähköteollisuus, kone- ja metallituoteteollisuus, metallien jalostus ja tietotekniikka-ala. Niiden muodostama teknologiateollisuus on Suomen merkittävin elinkeino. Vuonna 2007 alan yritykset vastasivat 60 % Suomen koko viennin arvosta, 75 % koko elinkeinoelämän t&k -investoinneista ja välittömästi noin suomalaisen työllistämisestä sekä välillisesti työllisyysvaikutuksena noin henkilön työllisyydestä. Vaikka Salon elinkeinopoliittisessa ohjelmassa ei tehty varsinaista toimialakohtaista painopistevalintaa, työn aikana nousi kuitenkin voimakkaasti esille Salon riippuvuus nykyisestä ICT-sektorista (tieto- ja viestintäteknologiasektori). Tämä on Salolle sekä positiivinen että haastava asia. Huolimatta viimeaikaisista henkilövähennyksistä Nokia on ollut ja tulee olemaan Salolle tärkein yksittäinen työllistäjä ja elinkeinotoimintaa ohjaava toimija. Elinkeinopoliittisissa työpajoissa nähtiin huoli osaamisen poistumasta ja tarve sen säilyttämisestä alueella. Tavoitteena on löytää keinoja, joilla pidetään mm. Nokialta lähtevät osaajat Salossa ja hyödynnetään heidän osaamistaan uusien kasvuklusterien synnyttämiseksi. Samalla voidaan kanavoida Nokia vetovoimaa uusien yritysten houkuttelemiseksi alueelle. Uudet osaamis- ja kasvuklusterit voisivat tulevaisuudessa kasvaa esimerkiksi ohjelmistopalveluiden ja soveltavan ICT:n ympärille. Samalla nähtiin, että Turulla on vahvaa teknologiaosaamista laivanrakennuksen alueella ja olisi luonnollista kehittää koko kehityskäytävän teknologiayhteistyötä erityisesti edellä mainitun soveltavan ICT:n alueella. Aihe Tahtotila 2013 Muutostarpeet Toimenpiteet Y H T E N V E T O IC T Ā L A 1. Nokialle on syntynyt uutta alihankintaa Salon seudulle 2. Muutama toimiva toimialaklusteri Salossa (yhtenä teknologiaklusterin uudelleensynnyttäminen Saloon) 3. Salo-Turku ja koko kehityskäytävä yhteistyön aktiivinen kehittäminen, erityisesti soveltavan ICT:n alueella 4. Nokialta lähtevät osaajat pysyvät Salossa ja heidän osaamistaan hyödynnetään uusien kasvuklusterien synnyttämiseksi 5. Salo on Technopolis paikkakunta 6. High tech -alue (osaamiskeskittymä) osaamisen ja infran näkökulmasta 7. Nokia vetovoiman kanavoiminen uusien yritysten houkuttelemiseksi alueelle. 8. Salossa on top-4 matkapuhelinvalmistajaa (tai muuta huippuyritystä) sijoittuneena (Suomen piilaakso) -> vaatii tutkimuskeskuksen 1. Yhteistyön syventäminen Nokian kanssa - > selvittää mikä on ydinosaamista Nokialla ja miten niitä hyödynnetään tulevaisuuden rakentamisessa 2. Teknologiapohjaisen pilotin synnyttäminen kaupungin ja yksityisen sektorin yhteistyössä, jota voidaan monistaa valtakunnalliseksi (kaupunki toimii pilottiasiakkaana). Synergiaedut ja kustannussäästöt. 3. Proaktiivinen varautuminen tulevaan työvoiman tarpeeseen (esim. Nokian suuntautuminen palveluihin). 4. Riskirahoitusmallien ja rahoittajien houkutteleminen Saloon 5. Valittujen painopisteklustereiden rajapintojen yhteistyöhön panostaminen 1. Luovan talouden, teknologian ja käyttäjien aktiivinen vuorovaikutus ja foorumeiden käynnistäminen. 2. Aktiivinen osallistuminen osaamiskeskusohjelmaan jokapaikan tietotekniikkaosaamisklusteriin. 3. Invest In toimenpiteiden kohdistaminen ICT-toimijoiden houkuttelemiseksi. 4. Valittujen teollisuuden (mm. ICT) arvoketjujen ja osaamisen kuvaaminen. 5. Teknologiateollisuus vuonna 0 - skenaarioiden laatiminen Salon ja Turun yhteistyönä. Salon kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma /20

19 Salon kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma OSA 5 VISIO Salon kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma /20

20 Visio antaa ymmärryksen siitä mihin suuntaan kaupunki haluaa kehittyä lähitulevaisuudessa. Elinkeinopolitiikka määrittelee nimensä mukaisesti ne keinot, joilla elinkeinotoimi tukee vision toteutumista. Salon visio: Salo on hyvien palvelujen, monipuolisen elinkeinoelämän ja korkean osaamisen kasvava viherkaupunki, joka toimii vastuullisesti ja rohkeasti ihmisen ja ympäristön parhaaksi. Vision taustalla on seudulla monipuoliseen elinkeinoelämään liittyvä korkea osaaminen ja hyvä työllisyys. Vision kolme ulottuvuutta nähdään suuntana, johon tästä tilanteesta on kuljettava. Ensimmäisenä ulottuvuutena on aktiivinen työvoima- ja elinkeinopolitiikka. Erityisesti äkillisen rakennemuutoksen tilanteessa seudun täytyy vahvistaa yrittäjyyttä, yritystoimintaa ja yritysilmastoa, varmistaa työvoiman pysyvyys ja sen tulevaisuuden saatavuus sekä hyödyntää kaupungin sijaintia aktiivisella verkostoitumisella. Toisena ulottuvuutena on osaavan työvoiman pysyminen seudulla. Tämä nähdään mahdollistuvan kaupungin vetovoimaisuuteen panostamalla, jonka perustana on hyvä asumis- ja yritysympäristö, jatkuva osaamisen kehittäminen ja toimiva innovaatioympäristö. Kolmantena ulottuvuutena on elinkeinorakenteen monipuolistaminen yrittäjyyskasvatuksella sekä panostamalla kasvuyrityksiin ja osaamisverkostoihin. Kuva 3. Elinkeinopoliittisen ohjelman kiteytys ja yhtymäkohdat kaupungin visioon ja strategiaan Vision toteutumista tukevia menestystekijöitä ovat a) teknologiateollisuus ja ohjelmistopalvelut b) matkailun, luovien alojen ja palveluiden kehittyminen c) laadukas asuminen kaupungissa ja maaseudulla, d) erinomaisen sijainnin hyödyntäminen e) kestävän kehityksen edistäminen. Salon kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma /20