Visioita Internet-markkinoille. Suuria tunteita harrastemusiikista. Ruisrock täyttää 40 vuotta TEOSTON ASIAKASLEHTI Mikä oikeastaan. jazzia?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Visioita Internet-markkinoille. Suuria tunteita harrastemusiikista. Ruisrock täyttää 40 vuotta TEOSTON ASIAKASLEHTI 2 2010. Mikä oikeastaan. jazzia?"

Transkriptio

1 Visioita Internet-markkinoille Suuria tunteita harrastemusiikista Ruisrock täyttää 40 vuotta TEOSTON ASIAKASLEHTI Mikä oikeastaan jazzia? on

2 Pääkirjoitus Sanoista tekoihin Kulttuurin ulottuvuuksia ja sen merkitystä yhteiskunnassa on viime aikoina selvitetty kiitettävästi. Opetusministeriön teettämä selonteko kulttuurin tulevaisuudesta on tuorein linjaus aiheesta. Nyt saanee odottaa, että kulttuurin politiikkaohjelmista ja selvityksistä ammennetaan käytännön toimia ja ratkaisuja, joilla luovasta pääomasta leivotaan laaja-alaista hyvinvointia. Luovan työn arvoa kansantalouden uutena moottorina on viime vuosina hehkutettu ahkerasti erilaisilla foorumeilla. Hehkutus on paljolti jäänyt julistukseksi vailla määrätietoista luovuuden kannustusta. Paljon resursseja kysyvä taustatyö ja monet strategiat valuvat hukkaan. Luova talous kitkuttaa, ja kulttuuriset innovaatiot jäävät syntymättä tai hyödyntämättä. Kulttuurin tulevaisuus -selonteossa visioidaan vuodelle 2035, että luova pääoma, luova tuotanto ja kulttuuritoimialojen merkitys luovuuden uusiutumisessa ovat kansakunnan arvokkain, tunnistettu ja tunnustettu resurssi. Tähän on helppo yhtyä. Pelkkä tunnistus ja tunnustus eivät kuitenkaan riitä. Kulttuuriyhteisöjen sykkeestä viriää kannattavaa, yhteiskuntaa laajasti hyödyttävää toimeliaisuutta, mikäli toimintaympäristö tähän kannustaa. Selonteko kuvailee osaamistaloutta, jossa luovuuden voima kumpuaa mikrotaloudesta. Siis taiteilijoista, luovista tekijöistä ja yrittäjistä. Heille vahva tekijänoikeus on elinehto, ja tekijänoikeuden suojan tulee päteä verkkoympäristössäkin. Mikäli myös poliittiset päättäjät uskovat ihan oikeasti siihen päätelmään, että kansantalouden nostovoima lähtee luovan tuotantoketjun alkupäästä, julkisen vallan pitää toimillaan edistää tätä kehitystä. Toimintaympäristön ennakoitavuus ja turvallisuus kannustavat elinkeinonharjoittamiseen luovalla Luovuuden voima kumpuaa mikrotaloudesta, luovista tekijöistä ja yrittäjistä. alalla. Sopimusvapaus on perusedellytys luovien yksilöiden ja yhteisöjen innovatiivisuudelle ja innovaatioiden saamiselle hyötykäyttöön. Taiteilijoiden ja tekijöiden sosiaaliturva, eläkkeet ja verotus on saatava sellaiseen kuosiin, että luovaa tekemistä voi harjoittaa ammattimaisesti ja saada siitä kohtuullista elantoa. Monin kohdin kulttuuriympäristömme visiointi on arvokasta. Selonteossa on muun muassa nostettu esiin sekä tekijänoikeus- että sopimusosaamisen vaje ja tarve kohentaa niitä. Mutta kaiken kaikkiaan tekijänoikeusjärjestelmän tulevaisuuden arviointi jää ylimalkaiseksi. Selvityksen laatijat lienevät ammentaneet tekijänoikeutta sivuavat lausumansa viime vuosien tietoyhteiskuntalinjauksista. Niissä tekijänoikeudet on haluttu nähdä innovatiivisuuden jarruina eikä kannustimina, joita tulisi edistää. Selonteossa pohditaan esimerkiksi, pitäisikö tekijänoikeus digitaalisessa elinkeinoympäristössä kutistaa yksinoikeudesta korvausoikeudeksi. Eli teosten ja sisältöjen kaikenlainen käyttö olisi sallittua korvausta vastaan. Selontekoa varten toimikunnan kuultavina oli yli 350 asiantuntijaa. Yksikään näistä ei edustanut tekijänoikeushallinnon ammattilaisia. Tekijöiden, taiteilijoiden ja tuottajien ääni jäi kuulematta. Luovuustalouden kasvualustaksi kaavaillun mikrotalouden näkemys unohtui tai unohdettiin. Selonteko arvioi, että taiteen ja kulttuurin laaja-alainen merkitys ihmisen itseisarvoisena perustarpeena on yhä tärkeämpää ja vahvistuu edelleen. Kulttuuriministeri Wallinin mukaan taide- ja kulttuuritoiminta kuuluu läpäisevästi hallinnonaloja yhdistäviin politiikkoihin, kuten sivistys-, innovaatio-, ympäristö- ja kestävän kehityksen politiikkaan. Toivottavasti lausuma merkitsee sitä, että kulttuurin tulevaisuusstrategia nousee maamme politiikanteossa samaan arvoon kansallisten IPR-, innovaatio- ja tietoyhteiskuntastrategioiden kanssa. Tähän suuntaan viitoittaa myös EU:n komission Vihreä kirja, joka pohtii ansiokkaasti mahdollisuuksia saada kulttuuri- ja luovan alan koko potentiaali käyttöön. 2 teostory

3 jakke nikkarinen jussi aalto/sibelius-museon arkisto 2/10 Tässä numerossa TEOSTORY on Teoston tiedotus- ja asiakaslehti sekä tekijänoikeusalan yleinen keskustelufoorumi. Kirjoitukset eivät välttämättä edusta Teoston kantaa vuotias Ruisrock luottaa musiikin laajaan kirjoon. Bennett Lincoff esitteli lisensiointimallia Internet-markkinoiden syöksykierteen katkaisemiseksi. Julkaisija Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto r.y., Lauttasaarentie 1, Helsinki puh. (09) , faksi (09) sähköposti: Uudet tallennusvälineet halutaan hyvitysmaksun piiriin. Jukka Perko ja Kari Heinilä pohtivat sävellyksen ja tulkinnan merkitystä jazzissa. Musiikin vientiä pidetään tärkeänä tulevaisuuden tulonlähteenä. Suomen Työväen Musiikkiliitto tukee musiikin harrastustoimintaa. Musiikintekijät palkitsivat vuoden raportöörit. kannen kuva: maarit kytöharju Toimitus Satu Kaarenoja (päätoimittaja) Marja-Leena Karjula (toimitussihteeri) Mika Kauhanen (toimittaja) Ulkoasu Neutron Design Paino Forssan Kirjapaino ISSN vuosikerta Teosto on kansainvälisen tekijänoikeusjärjestöjen yhteistyöelimen Cisacin jäsen. teostory

4 Luotettava keski-ikäinen etsii festariseu 4 teostory

5 Tänä kesänä 40 vuotta täyttävä Turun Ruisrock kilpailee esiintyjistä ulkomaisten festivaalien kanssa ja yleisöstä kotimaisten kesätapahtumien kanssa. Millä aseilla tapahtumajärjestäjä taistelee, kun konserttimarkkinat kiehuvat kuumempina kuin koskaan? teksti janne flinkkilä raa riikka kurki Vantaan Festivaalit Oy:n tuotantopäällikkö Mikko Niemelä, 31, sai ensimmäisen Ruisrock-kokemuksensa vuonna Massive Attackin aikana satoi vettä. Ja Ministry soitti ihan järkyttävän lujaa, Niemelä naurahtaa ja harmittelee myöhäisherännäisyyttään. Olen missannut ne 90-luvun mammuttivuodet, kun on ollut Nirvanaa, Rage Against the Machinea, Bluria, Pulpia ja Red Hot Chili Peppersiä. Alun perin Ankkarockin ympärille perustettu Vantaan Festivaalit on järjestänyt Ruisrockia vuodesta Niemelä pestattiin yhtiön palvelukseen vuonna Sitä ennen hän oli työskennellyt muun muassa Koneisto-festivaalilla. Vantaan Festivaalit henkilöityy yleensä Juhani Merimaahan. Yhtiön muita omistajia ovat Ari Salonen ja Tapio teostory

6 markku ojala/lehtikuva Popeda oli vauhdissa Ruisrockin päälavalla vuonna teostory Nousiainen. Ruisrockin tapauksessa tuotantopäällikkö vastaa Niemelän mukaan artistituotantojen lisäksi muun muassa lupa-asioista ja taloushallinnosta. Artistibuukkausten suhteen yritän pitää hyppysissä missä mennään, kun on hirveästi tarjouksia bändeistä päällekkäin ja lomittain, hän kertoo. Tämän kesän Ruisrockiin on kiinnitetty viitisenkymmentä esiintyjää. Niistä liki puolet on ulkomaisia. Ohjelmistossa on niin Ozzy Osbournen, Slashin ja The Baseballsin kaltaisia kansansuosikkeja kuin Belle and Sebastianin ja Midlaken kaltaisia pienempien piirien indie-nimiä. Juhani Merimaa on kuvaillut Ruisrockin linjaa musiikkitavarataloksi, jossa on jokaiselle jotain. Niemelä allekirjoittaa määritelmän. Jos artisti on yhtään rockiin päin kallellaan, sen pystyy sinne ymppäämään. Sen sateenvarjon alle mahtuu myös pop, metalli ja vaikka reggae. Hiphop on jo vaikea genre. Sieltä voisi löytyä kiinnostavia artisteja, mutta ne jäisivät äkkiä yksinäisiksi. Eikä hiphop-yleisö ole välttämättä tottunut käymään rockfestareilla, Niemelä sanoo. Tapahtuma on niin iso, että pitää miettiä monenmoista yleisöä. Pelkällä hevillä ei pärjää, vaikka aina parjataan sitä hevin määrää. On paljon vaikeampaa myydä festari kuin konsertti. Muutama vuosi sitten alkanut ulkomaisten keikkavieraiden vyöry Suomeen ei osoita laantumisen merkkejä. Tänä kesänä Suomessa esiintyvät ulkoilma- tai hallikonserteissa muun muassa AC/DC, Bryan Adams, Guns N Roses, Billy Idol, Whitney Houston, Arcade Fire, Green Day, Muse, Pink, Grace Jones ja U2. Kaikkien aikojen keikkakesästä on puhuttu vuosi toisensa jälkeen. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että kasvun katto saattaa tulla vastaan. Viime kesänä madonnat ja metallicat myytiin loppuun hetkessä, mutta toukokuun puolivälissä esimerkiksi Musen, Green Dayn ja Guns N Rosesin konsertteihin oli vielä rutkasti lippuja jäljellä. Loppujen lopuksi samat ihmiset käyvät niillä keikoilla, ja sellaisia madonnoja, jotka saa kansan syvät rivit liikkeelle, on aika vähän, Niemelä sanoo. Musekin oli yksi festaribändi, jonka kaikki halusivat, ja ellen ihan väärin muista, kyllä niiden Kaisaniemen-keikalle vielä lippuja saa. Niemelä ei usko, että areenakonsertit veisivät Ruisrockilta merkittävästi kävijöitä. Hänestä perinteinen festivaali on elämyksenä niin erilainen kuin yksittäiset megakonsertit. Kyllähän kaikki silti käyvät samalla kukkarolla, hän myöntää.

7 Viime vuonna Porissa järjestetty Sonisphere oli ensimmäinen kansainvälinen kiertävä konseptifestivaali, joka rantautui Suomeen. Metallican siivittämänä tapahtumaan myytiin noin lippua. Suomessa tapahtuma järjestettiin kansainvälisen AEG Liven ja täkäläisen Live Nationin yhteistuotantona. Lusikkaansa soppaan yritti saada myös Kalle Keskisen Speed Promotion, mutta sen rooli jäi pieneksi. Pitääkö Niemelä kiertäviä konseptifestivaaleja haasteena perinteisille kesäfestareille? On se trendi, josta kannattaa olla huolissaan, mikäli niitä alkaa tulla enemmänkin. Niiden omistajia ovat firmat, jotka myös myyvät meille bändejä. Niillä on tietysti sananvaltaa, mihin bändit menee esiintymään. Yksityisyrittäjät Vantaalta on aika heikossa asemassa, kun vastassa on AEG tai Live Nation. Toisaalta Suomessa isot festarit, kuten Provinssi, Ilosaari ja Ruisrock, ovat niin vakiintuneita, että markkinoilla ei ole kovin paljon tilaa uusille tulokkaille. Elokuussa Porin Kirjurinluodolla järjestettävä Sonisphere on nyt laajentunut kaksipäiväiseksi. Lippuja ei kuitenkaan ole myyty läheskään viimevuotiseen tahtiin. Festivaalin tämän vuoden pääesiintyjä on Iron Maiden. Minun versioni aiheesta on, että viime vuonna mentiin Metallican keikalle, ja nyt mennään Sonisphereen. Ei mennäkään Iron Maidenin keikalle vaan festarille. Siinä on iso ero. On paljon vaikeampaa myydä festari kuin konsertti, Niemelä sanoo. Rauhaa, rakkautta ja kovaa menoa 1970-luvulta 2000-luvulle. Alhaalla oikealla Boomtown Rats vuonna 1978 Bob Geldof laulusolistinaan. Vuonna 1999 Ruisrockin silloinen toimitusjohtaja Rainer Koski päivitteli Taloussanomien artikkelissa, miten bändien palkkiot olivat kaksinkertaistuneet kymmenen vuoden aikana. Niemelä on nyt viidettä kesää kasaamassa Ruisrockin ohjelmistoa. Siinäkin ajassa keikkapalkkiot ovat nousseet käsittämättömistä vielä käsittämättömämmiksi. Me ollaan täällä vähän poloisia, kun Euroopassa on niin paljon enemmän ihmisiä ja jättimäisiä festivaaleja, ja hinnat määritellään sen mukaan. Ei se ole oikein vastaus, että täällä on niin vähän väkeä ja alhaiset lipunhinnat. Aikoinaan miljoona markkaa oli joku maaginen raja, ja mitä se nyt sitten on, euroa? Mitäpä sillä nyt enää saa, Niemelä naurahtaa. Onko 40 vuoden mittaisesta historiasta apua esiintyjien hankkimisessa vai puhuuko neuvottelupöydissä vain kylmä käteinen? jussi aalto/sibelius-museon arkisto jorma puusa/lehtikuva ville myllynen/lehtikuva teostory

8 On siitä varmaan tiettyyn pisteeseen asti. Jos miettii bändin kannalta, kokisin kyllä turvallisemmaksi lähteä vuodesta 1970 toimineelle festivaalille verrattuna johonkin tapahtumaan, joka järjestetään ensimmäistä kertaa. Ei tarvitse pelätä, saako rahojaan ja tietääkö kukaan koko festarista mitään. Keikat on bändeille kuitenkin myös markkinointia. Omasta jäähallikeikasta jää bändille enemmän rahaa, mutta festarilla voi tavoittaa kymmeniätuhansia ihmisiä. Viime vuosina Ruisrock on osunut päällekkäin Euroopan suurimpiin kuuluvan Roskilden festivaalin kanssa. Nyt ne järjestetään peräkkäisinä viikonloppuina. Niemelän mukaan päällekkäisyydestä on ollut sekä hyötyä että haittaa. Roskilde on tehnyt jonkin verran Pohjoismaiden yksinoikeusdiilejä, viime vuosina esimerkiksi Radioheadin ja Björkin pyydetään, ja vähän enemmänkin. Kotimaisten kohdalla on taas päinvastoin: useimmat kotimaiset artistit haluavat esiintyä isoilla festareilla, jolloin hinnasta on varaa neuvotella, Koivisto sanoi. Ruisrockin tuotantopäällikön mielestä tärkeintä tässäkin asiassa on pitkäjänteisyys. Yhden vuoden voisi tehdä niin, että tulkaa meille promokeikalle, mutta seuraavana vuonna voisi jo tulla vastaukseksi ei kiitos. Jokainen esiintymispalkkio määräytyy tiettyjen kriteerien mukaan. Vaikka kotimaiset esiintyjät tarvitsee meitä, kyllä mekin tarvitaan niitä. Ruisrockissa tänäkin kesänä esiintyvien Kotiteollisuuden ja PMMP:n kaltaiset luottosuosikit tuovat takuuvarmasti yleisöä. Niemelän mukaan uusien löytöjen esittely on silti festivaalin elinehto. Ruisrockin tilanne nollattiin vuonna 2001, kun tuli uusi järjestäjä ja uudet riskit. Aluksi oli melkein pelkkää jussi aalto/sibelius-museon arkisto topi saari timo toivanen/lehtikuva kanssa. Ongelmallista oli myös, että Roskilden kanssa on samaan aikaan Belgiassa iso Rock Werchter -festari. Bändejä kiinnostaa enemmän jatkaa Tanskasta Keski-Eurooppaan kuin lähteä jonnekin pohjoiseen. Toisaalta viime vuonna Roskildesta saatiin Faith No More ja Slipknot, joten on siitä hyötyäkin ollut. Tänä kesänä Ruisrock-viikonloppuna järjestetään Skotlannin T in the Park ja Irlannin Oxegen, joilla on yhteinen ohjelmisto. Se on kansainvälisistä artisteista taistelevalle suomalaiselle festivaalille iso haaste jo logistisesti. Koska Arcade Fire on siellä, ne eivät soita Ruisrockissa. Muse soittaa siellä perjantaina ja sunnuntaina, joten ne eivät saa mitenkään sitä 50 ihmisen tuotantoa päiväksi tänne. Meidän esiintyjistä Florence and the Machine on siellä, mutta ne pääsevät sunnuntaina aamulennolla Suomeen. Kolme vuotta sitten Provinssirockin promoottori Juha Koivisto kertoi Teostoryn haastattelussa, että koti- ja ulkomaisten artistien kanssa palkkioista neuvotellaan eri ehdoilla. Isojen ulkomaisten artistien kohdalla ollaan sen armoilla, mitä lordit Lontoossa päättää. Niistä tarjotaan sen verran, mitä Uusien löytöjen esittely on festivaalin elinehto. suomirockia. Sen jälkeen ohjelmistoa alettiin systemaattisesti rakentaa kansainvälisemmäksi. Vaikka suuri yleisö tulisi maijavilkkumaiden perässä, brändin tekee mielenkiintoiseksi jokin ihan muu. Toki molempia tarvitaan. Tärkeintä on kokonaisuus. Kun Ruisrock ajautui talousvaikeuksiin vuosituhannen taitteessa ja päätyi vantaalaisten käsiin, Turussa puhuttiin jopa vallankaappauksesta. Nyt Vantaan Festivaalit järjestää tapahtuman jo kymmenettä kertaa. Uskon, että turkulaisetkin ovat ihan tyytyväisiä tilanteeseen. Festivaali on kehittynyt, ja sinne on tuotu hyviä uusia juttuja. Ja onhan tässä säästetty turkulaisia veromarkkojakin, Niemelä naurahtaa. Ruisrockin Wikipedia-sivulla mainitaan ilman lähdeviitettä, että Ruisrock on lähivuosina laajenemassa nelipäiväiseksi tapahtumaksi. Niemelä tyrmää väitteen. Ei ainakaan näillä näkymin. Tämä ja ensi vuosi mennään näin, se on jo sovittu. Alueen laajentaminenkin on hankalaa, koska tilaa ei ole. Vaikka sitä saisi laajennettua fyysisiltä mitoiltaan, pullonkaula tulee vastaan lipunmyynnissä. Jo nykyinen lippua on aika paljon suomalaiselle festivaalille. Ruisrock Turussa Yleisöä on riittänyt sadesäällä ja auringonpaisteessa. 8 teostory

9 sami rouhiainen teostory

10 Musiikin Internet-lisensiointia voitaisiin virtaviivaistaa ja sen tuottoja lisätä luomalla uusi digitaalinen online-oikeus, johon olisi paketoitu musiikin tekijöiden, esittäjien, kustantajien ja levy-yhtiöiden erilliset oikeudet. Näin visioi amerikkalainen tekijänoikeuslakimies Bennett Lincoff, joka esitteli ideoitaan Teoston järjestämissä keskustelutilaisuuksissa 11. ja teksti martti kivistö kuva jakke nikkarinen Musiikin online-oikeudet yhteen pakettiin? Bennett Lincoff on pitkän linjan tekijänoikeusjuristi, joka työskenteli uransa alkupuolella Teoston amerikkalaisen sisarjärjestön Ascapin uuden median asioista vastaavana lakimiehenä. Lincoff valmisteli muun muassa Ascapin ensimmäisen Internet-käyttäjälisenssin vuonna Sittemmin hän on toiminut New Yorkissa asianajajana ja konsulttina sekä osallistunut Internetin tekijänoikeuskysymyksiä koskevaan valmistelutyöhön kansallisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä muun muassa Cisacin ja Wipon piirissä. Lincoff tunnetaan myös aktiivisena kirjoittajana. Lincoffin ajatukset ovat saaneet vastakaikua esimerkiksi Euroopan komissiossa, joka on kuullut häntä asiantuntijana Internetin vastuukysymyksiä koskevissa toimialakeskusteluissa. Rajat ylittävän lisensioinnin helpottaminen on korkealla komission työlistalla, sillä toukokuussa julkistetussa Digital Agenda for Europe -tiedonannossa on esitetty tätä koskevia toimenpiteitä. Internet-markkinoiden syöksykierre oikaistava Bennett Lincoffin kehittelemän oikeus- ja lisensiointimallin tavoitteena on musiikin Internet-markkinoiden syöksykierteen oikaiseminen. Hän moittii musiikkiteollisuutta äänitemyyntiin perustuvan ansaintamallin mekaanisesta siirtämisestä Internetiin. Koska digitaaliteknologia mahdollistaa äänitteiden rajattoman kopioinnin eikä piratismin valvonta käytännössä ole mahdollista, kappalemyyntiin perustuva liiketoiminta ei voi menestyä. Uusi oikeus, digitaalinen välittämisoikeus (digital transmission right) soveltuisi kaikkeen äänitteiden sähköiseen jakeluun. Se perustuisi vapaaehtoisiin keskinäisiin sopimusjärjestelyihin yksittäisten oikeudenhaltijoiden, tekijänoikeusjärjestöjen ja palveluntarjoajien välillä. Kyse ei olisi uusien aineellisten oikeuksien säätämisestä vaan nykyisten esitys- ja tallentamisoikeuksien yhdistämisestä ja korvaamisesta uudella kokonaisoikeudella, jonka yhteisomistajia olisivat äänitteelle tallennetun teoksen tekijät, esittäjät, kustantaja ja äänitteen tuottaja. Tuotot jaettaisiin 25 prosentin tasaosuuksin ellei toisin sovita. Minkä tahansa Internet-käytön lisensiointi edellyttäisi vain yhtä lupaa kaikkien oikeudenhaltijoiden puolesta. Kuka tahansa yhteisomistajista voisi amerikkalaisen joint work -mallin mukaan antaa myös muita yhteisomistajia sitovia ei-yksinomaisia käyttölupia, kunhan huolehtii keräämiensä korvausten tilityksestä muille keskinäisten jako-osuuksien mukaisesti. Mikä tahansa äänitteiden käytön hinnoittelu- tai liiketoimintamalli olisi mahdollinen. Jopa äänitteiden ilmaiskäyttö voitaisiin mallin puitteissa sallia. Vapaaehtoinen ratkaisu epätodennäköinen Teosto järjesti erilliset keskustelutilaisuudet Teoston henkilökunnan, oikeudenomistajien ja sidosryhmien edustajille. Oikeudenomistajakeskustelussa puhuttiin eniten tulojen jakosuhteesta. Sidosryhmätilaisuuteen osallistui muun muassa ministeriöiden, ääniteteollisuuden ja musiikin käyttäjien edustajia, joilta Lincoffin alustus kirvoitti tukun kiinnostuneita kysymyksiä. Myös epäileviä kommentteja esitettiin. Lincoff myönsi, että hänen mallinsa käyttöönottaminen täysin vapaaehtoiselta pohjalta ei luultavasti ole mahdollista vaan että lainsäädäntöäkin tarvitaan. Mallin yleisempää soveltamista rajoittanee sen kiinteä sidonnaisuus musiikin käytön liiketoimintamalleihin. Lisensioinnin tuotto-odotukset perustuisivat pitkälti vertaisverkoissa tapahtuvan musiikin jakelun maksulliseksi muuttamiseen ja laillistamiseen joko suorilla käyttäjälisensseillä tai palveluntarjoajien välityksellä. Tämä puolestaan edellyttäisi jatkossakin luvattoman käytön rangaistavuutta ja riittävää pelotevaikutusta. Mallinsa toteutumisen aikataulua Lincoff ei ryhtynyt ennustamaan mutta arveli, että liikkeellelähtö edellyttää vahvoja tukijoita ja yleistä tietoisuutta mallin eduista. Joka tapauksessa 15 vuotta on jo menetetty, muistutti Lincoff lopuksi. 10 teostory

11 Hyvitysmaksutuotot romahtaneet Yksityisen kopioinnin hyvitysmaksutuottojen raju pudotus Suomessa jatkuu. Vuonna 2010 hyvitysmaksua kerätään arviolta enää 6,4 miljoonaa euroa eli lähes 30 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Henkilökohtaisten korvausten lisäksi hyvitysmaksuvaroja käytetään kulttuurin tukemiseen. Kuva Hannes Vartiaisen ja Pekka Veikkolaisen hyvitysmaksutukea saaneesta dokumenttielokuvasta Hanasaari. teksti satu kaarenoja Syy pudotukseen on se, että suurin osa kopioinnista on siirtynyt sellaisille laitteille, joista ei hyvitysmaksua kerätä. Esimerkiksi mp3-soittimissa on hyvitysmaksu, mutta ei silloin, jos soitin on yhdistetty puhelimeen, sanoo Teoston hyvitysmaksuyksikön päällikkö Olli Valkama. Musiikin ja elokuvien kopiointi lisääntyy Suomessa jatkuvasti. Kopiointi on entistä helpompaa ja tallenteet ovat alkuperäisen veroisia. Siitä huolimatta taiteilijoille kerättävän yksityisen kopioinnin hyvitysmaksun määrä on laskenut merkittävästi vuodesta 2008 lähtien. Hyvitysmaksu merkitsi vielä vuonna 2008 yhteensä lähes 12 miljoonan tulonlähdettä maamme taiteilijoille ja luoville yrittäjille. Maksun hiipuminen heikentää suoraan tekijöiden ja luovan alan yrittäjien toimeentuloa. Taiteellisten teosten yksityinen kopiointi on Suomessa sallittua. Laki edellyttää kopioinnista korvausta eli hyvitysmaksua teosten tekijöille. Maksua kerätään sellaisista laitteista, joita käytetään yksityiseen kopiointiin merkittävässä määrin. Hyvitysmaksu perustuu EU-direktiiviin ja se on käytössä valtaosassa unionin jäsenmaita. Viime vuonna Taloustutkimuksella teetetyn tutkimuksen mukaan vajaalla miljoonalla suomalaisella on yhteensä yli 90 miljoonaa musiikkikappaletta tallennettuna puhelimiinsa, joissa on mp3-soitinominaisuus. Tietokoneen ulkoiselle kovalevylle suojattuja videosisältöjä oli tallentanut noin suomalaista ja noin kansalaista oli kopioinut sinne musiikkia. Lisäksi arviolta suomalaista oli tallentanut USB-muistille musiikki- tai videotiedostoja, Valkama kertoo. Suomessa hyvitysmaksun piiriin kuuluvista laitteista ja maksun tasosta päättää valtioneuvosto. Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää maksun jakamisesta luovan alan tekijöiden kesken. Teosto kerää korvaukset koko luovan alan puolesta. Korvauksia saavat oikeudenomistajat esittivät viime syksynä, että uudet tallennusvälineet otetaan hyvitysmaksun piiriin. Ellei hyvitysmaksua kerätä tasapuolisesti myös niistä, sen tuotto alenee perusteettomasti kun uudet tallennusvälineet korvaavat vanhoja. Valtioneuvoston päätös oli pettymys koko luovalle alalle. Maksun tasoa ei nostettu eikä maksun sisältämä laitekanta laajentunut, Olli Valkama pahoittelee. Järjestöjen esityksen mukaan alle 35 megatavun tallentavat puhelimet olisi vapautettu maksuista ja megatavun puhelimessa maksu olisi ollut 1,40 euroa. Viiden gigatavun USB-muistissa maksua olisi esityksen mukaan ollut 1,30 euroa ja 250 gigatavun ulkoisessa kovalevyssä 4,90 euroa. teostory

12 soolo- teema- teema Jazzissa sävellykset merkitsevät joskus vain hengähdystaukoa ennen seuraavan soolon säkenöintiä. Mutta toisinaan ne ovat koko jutun juju. teksti mika kauhanen kuvat maarit kytöharju ja aurora reinhardt 12 teostory

13 teostory

14 14 teostory pekka suomäki

15 Jukka Perko pitää sävellyksistä, joilla on vahva identiteetti. azzin historia on esittäjien historiaa. Ihanteena on yksilöllisyys, joka syntyy jazzin suurissa tarinoissa muusikon omasta soundista ja kekseliäästä improvisoinnista. Solistien ja yhtyeenjohtajien innovaatiot esitetään jazzin selkärankana, mutta säveltäjistä puhutaan vähemmän. Mikä sitten on sävellyksien todellinen painoarvo jazzissa? Se riippuu kokoonpanosta. Big bandissa teosta tulkitaan partituurista ja se painaa paljon. Pikkubändit muistavat teemanpätkät ulkoa ja vaaka kallistuu muusikoiden väliseen vuorovaikutukseen sekä improvisointiin. Myös tyylillä on väliä. Perinteinen jazz kunnioittaa sävellystä, kun taas free hylkää usein teoksen kokonaan. Saksofonisti Jukka Perkon mielestä sävellettyjä ja improvisoituja jaksoja ei voi pitää toinen toistaan tärkeämpinä. Tärkeää on niiden välinen tasapainon vaihtelu. Muusikon tulee ymmärtää niiden välistä vuoropuhelua, koska siitä muodostuu musiikilliset jännitteet. Entä millainen sävellys antaa muusikolle parhaan mahdollisuuden ilmaista itseään? Sävellys, joka sallii erilaisia tulkintoja. Sellainen, joka taipuu eri muusikkojen versioitavaksi, on hyvä sävellys improvisoinnin pohjaksi, Perko vastaa. Eri muusikoilla on tietenkin erilaisia mieltymyksiä. Joku on parhaimmillaan silloin, kun sanotaan että vedä ihan mitä vaan. Joku toinen tarvitsee raamin, jonka voi rikkoa tai jättää rikkomatta. Se on ihmisestä kiinni. Perkon mielestä myös niissä jazztyyleissä, joissa ei ole kirjoitettu nuotille mitään, on käytännössä jonkinlainen sovittu lähtökohta: Sävellys tarkoittaa sopimusta tai ehdotusta siitä, millä tavalla soitetaan. Perko itse sanoo pitävänsä sävellyksistä, joilla on vahva identiteetti. Siihen kuuluvat kaikki musiikilliset elementit, kuten rytmi, harmonia, melodia, dynamiikka, sointiväri sekä teksti ja kappaleen tarina. Kysyn Perkolta, miksi jazzmuusikot pitäytyvät aina tutuissa yhtyeformaateissa tyyliin rummut, basso, piano ja puhallin tai kaksi. Uudenlaiset soitinnukset ja sovitukset voisivat tuoda musiikkiin vipinää. Perinteiset yhtyemuodot ovat tietysti suosituimpia. Elämme myös sellaisessa maailmassa, jossa talouden realiteetit leimaavat kaikkea. Se vaikuttaa myös näihin esityskokoonpanoihin. Bändien koot ovat keskimäärin jopa vähän pienentyneet, Perko sanoo. Olisi kyllä kiva tehdä sellaisia keikkoja, joissa vähän vaihtuisi soittajat ja soittimet eri biiseissä. Toisinaan sentään tulee vastaan konsertteja ja levytyksiä, joihin osallistuu esimerkiksi jousisoittajia. Ystävien ja tuttujen kesken voidaan saada yhteistyötä aikaan, mikä sitten ylittää nämä talouden realiteetit, Perko sanoo. Sävellys tarkoittaa sopimusta siitä, millä tavalla soitetaan Perkolla on kyky kytkeä musiikki laajempaan tarinaan tai kontekstiin. Hän on istuttanut jazzin esimerkiksi Uuno Kailaan runoihin, Olavi Virran tangotulkintoihin, suomalaisten rakastamiin virsiin ja viimeksi Kahlil Gibranin teksteihin. Mikä oikeastaan on jazzia, Perko kysyy. Kun puhumme jazzista, joudumme käsittelemään valtavan isoa musiikkialuetta. Sen ääripäissä on musiikkeja, joilla ei tunnu olevan juuri mitään tekemistä keskenään. Vaikka Perko on säveltänyt musiikkia oman yhtyeensä käyttöön, hän ei pidä itseään varsinaisesti säveltäjänä. Säveltäjä on sellainen, jolta muut pekka suomäki teostory

16 voivat pyytää kappaleen. Perkolla ei ole myöskään intohimoja ryhtyä säveltäjäksi jatkossa. Se on omien rajojen ja kykyjen tunnustamista. Minulta on joskus tilattu jotain, ja en pystynyt tekemään sitä. Tässä on varmaankin joku henkinen blokki, joka estää tekemästä. Perkon lempisävellyksiä ovat kaikkien tuntemat jazzstandardit, joihin on syntynyt eräänlainen intertekstuaalinen kerrostuma. Ne eivät ole olemassa pelkkinä sävellyksinä enää, vaan kaikkina niinä versioina, joita suuret jazzmuusikot ovat tehneet. Eri versiot vaikuttavat yhtä paljon kuin sävellys, Perko sanoo. Jos pitää valita yksi ylitse muiden, se on All The Things You Are. Nykyään kuulee harvoin jotain täysin uutta. joittaa niin kolmen minuutin singlehittejä kuin haastavampiakin teoksia, Heinilä huomaa. Yksi todella hämmästyttävä teos on Tone Parallel to Harlem. Siinä ei ole improvisointia lainkaan. Se on sävelrunoelma, ensimmäisiä läpikirjoitettuja jazzorkesterifantasioita. Heinilä mainitsee myös toisen tärkeän ja mieleisen teoksen: Charlie Mingusin sävellys Diane vuodelta John Coltrane teki innovaatioita samana vuonna soittajana levyttäessään Giant Stepsin, joka ei ole sävellyksenä mikään mestariteos, vaan etydimäinen pohja oman soiton tutkimiselle. Tämä on hyvä esimerkki siitä, mitä esittävä puoli ja sisältöpuoli ovat Siinä missä Perko on lyömätön tulkitsija ja solisti, Kari Heinilä on säveltäjänä ja kapellimestarina erikoistunut teoksien sisältöön. Heinilä on jo vuosia johtanut UMO Jazz Orchestraa, joka on Suomen ainoa vakituisesti ja ammattimaisesti toimiva big band. Ellington, Strayhorn, Mingus ja Monk, sanoo Heinilä, kun häneltä kysyy merkittävimpiä jazzsäveltäjiä. Suuri yleisö mieltää Duke Ellingtonin musiikin tavalliseksi swingiksi, mutta hän oli mieletön visiönääri uransa alusta lähtien. Hän osasi kirsaaneet aikaan samalla aikakaudella. Yhtensä suurena Heinilä pitää Miles Davisin rinnalla mainetta saanutta Gil Evansia. Vaikka Evans oli ennemmin sovittaja kuin säveltäjä, hän vaikutti big band -musiikkiin laajasti nimenomaan värikkään orkestrointinsa ansiosta. Miksi juuri amerikkalaisista musikaalisävelmistä tuli jazzin standardikappaleita? Nehän ovat edelleen sitä oikeaa jazzia tai jazzjazzia ainakin suurimmalle osalle kuuntelijoista. Ne ovat muodoltaan sävellyksiä, joissa on voimakas karaktääri, iskevä melodia ja lyhyt muoto, Heinilä luonnehtii. Hän arvelee niiden olleen yksinkertaisesti sopivia aihioita swing- ja bebop-muusikoille. Joskushan kappaleista vietiin pelkkä sointurakenne, toisinaan ne esitettiin sellaisenaan. Musikaalisävelmien AABA-muoto sisälsi kaksi kontrastoivaa tunnelmaa, mikä helpottaa improvisoijan työtä. Musikaalisäveltäjät eivät myöskään olleet tekijöinä mitään eilisen teeren poikia, sanoo Heinilä. Aika monet heistä olivat Euroopasta emigroituneita, usein itäeurooppalaisia henkilöitä, jotka muuttivat nimensä amerikkalaiseen muotoon. He olivat klassisesti kouluttautuneita jälkiromantikkoja. Entä ovatko nykyiset jazzsäveltäjät liikaa kiinni Amerikan perinteessä tehdessään uutta musiikkia? Perinteessä ei ole mitään huonoa, päinvastoin. Ilman sitä emme olisi tässä, Heinilä painottaa. Mutta nykyään kuulee harvoin jotain täysin uutta. Ympärillä on paljon musiikkia, mutta vain vähän omaperäistä. Monet jazzsävellykset ovat pastisseja ne kuulostavat melkein samalta kuin joku vanha, tunnettu kappale. Heinilän mukaan säännöllisesti big bandille säveltäviä tekijöitä ei Suomessa ole monta. Aloittelijan saattaa olla vaikea päästä esiin ainakaan UMOssa, joka suunnittelee teoslähtöisiä konsertteja. Niissä kappaleiden laadun pitää olla ensiluokkainen. Ei pidä "Perinteessä ei ole mitään huonoa. Ilman sitä emme olisi tässä", Kari Heinilä sanoo. 16 teostory

17 teostory

18 UMO Jazz Orchestraa johtava Kari Heinilä vastaa Kirmo Lintisen kanssa UMOn taiteellisesta suunnittelusta. 18 teostory kuitenkaan unohtaa Jyväskylä Big Bandin kaltaisia orkestereita, joilla on paljon kantaesityksiä nuoremman polven tulokkailta. Heinilä listaa pyydettäessä tämän hetken tärkeimpiä big band -säveltäjiämme. Jos ajatellaan kokeneempia kettuja, niin Eero Koivistoinen ja Jukka Linkola ovat hyvin tuotteliaita, Heinilä luonnehtii. Edesmennyt Jarmo Savolainen kirjoitti vahvoja ja perinnetietoisia karaktäärisävellyksiä. Niissä on hyvin tunnistettava sävelkieli. Nuoremmista säveltäjistä mielenkiintoinen nimi on Kari Ikonen, joka käyttää persoonallista soitinnusta. Lopuksi Heinilä mainitsee Kirmo Lintisen, jonka kanssa hän jakaa vastuun UMOn taiteellisesta suunnittelusta. Uusia säveltäjiä kasvaa muun muassa Sibelius- Akatemiassa, mutta sen jazz-osaston sävellyslinja voisi olla nykyistä suositumpi. Valmistuneita on vasta muutamia. Pian opintonsa päättävä Outi Tarkiainen on tähän mennessä ainoa, joka on myös aloittanut sävellys pääaineenaan. Heinilä on tietenkin itse merkittävä säveltäjä. Hän on säveltänyt musiikkia jazzyhtyeelle, big bandille, soolosoittimille sekä erilaisille kamarikokoonpanoille. Yksi hänen kokoonpanoistaan on Albero-kvartetti, joka ei ole soittimistoltaan aivan tavanomainen: huilu, klarinetti, sello ja piano. Säveltäjänä minulla on aika konservatiivinen maku, vaikka monet taitavat pitää minua pikemminkin modernina. Heinilä määrittelee. Hän haluaa omiin teoksiinsa selkeät elementit Monet jazzsävellykset ovat pastisseja ne kuulostavat melkein samalta kuin joku vanha, tunnettu kappale.

19 SÄVELTÄMÄÄN PIENESTÄ PITÄEN Pääkaupunkiseudun lapsilla jazzopinnot alkavat usein Pop & Jazz Konservatoriossa Arabianrannassa. Rehtori Janne Murto kertoo, että viime vuosina säveltäminen on tullut osaksi oppituntien arkea. Rohkaisemme säveltämään ihan lapsesta asti. Pyrimme siihen, että itse luominen olisi heti luonteva osa musiikkiharrastusta. 7 9-vuotiaiden soitinvalmennuksessa sävelletään loruja ryhmätyönä, ja valmiit kappaleet kuullaan oppilaskonserteissa. Hienoimpia hetkiäni on ollut, kun lapset esittävät itse tehtyjä biisejä ja koko sali räjähtää aplodeihin, Murto kertoo. Nykyisin jo yli puolet opiskelijoista esittää opinnäytteissään omia kappaleita. Konservatorio on tarjonnut big band -sävellyskursseja Veli-Matti Halkosalmen johdolla, ja ammatillisen koulutuksen puolella laaditaan omia teoksia lauluntekopajoissa. Pop & Jazz Konservatoriossa sävellystä ei voi kuitenkaan opiskella pääaineena, vaan todistukseen merkitään aina pääinstrumentti. Tulevaisuudessa pyritään siihen, että tutkinnosta saisi rakentaa itsensä näköisen. Jos joku on vahva luovalla puolella, sieltä suunnasta voi valita enemmän opintoja, Murto sanoo. Musiikkioppilaitoksissa säveltäminen on perinteisesti ollut harvojen herkkua. Aikoinaan minkäänlaisia sävellysopintoja ei voinut saada ennen mestarikurssien suorittamista teoriassa ja säveltapailussa. Murron mukaan säveltämiseen ei kuitenkaan pitäisi enää liittää turhaa mystiikkaa. Jos osaat soittaa jonkun äänen, sävellä sitten sillä äänellä. Rehtori kannustaa opiskelijoitaan tuomaan rohkeasti omia kappaleitaan yhtyesoiton materiaaliksi. Monet ujostelevat omia biisejään. Että mitähän muut sanoo tästä? Mitä jos joku nauraa? Hyvään ilmapiiriin kuuluu se, että kaveria kannustetaan. Lauluntekeminen on osa muusikon työtä ihan samalla lailla kuin soittaminen on osa säveltäjän työtä. Jazz & Pop Konservatorion rehtori Janne Murto kannustaa lapsiakin tekemään omia sävellyksiä. ja hierarkian. Sävellysmateriaali saa olla aika rajallinen, ja sitä pitää pystyä varioimaan monipuolisesti. Big band -puolella on liian usein sävellyksiä, jotka eivät kanna kovin pitkälle. Ne ovat sekavia, koska yhteen kappaleeseen on tungettu kaikki mahdollinen. Heinilä on pyrkinyt omissa teoksissaan hämärtämään rajaa sävellyksen ja improvisoinnin välillä. Joidenkin mielestä se on ollut ongelma, kuten silloin, kun Seppo Kantonen kantaesitti Heinilän Leitourgian pianolle ja kamariorkesterille parisen vuotta sitten. Sanomalehden kriitikko sanoi teosta illan mielenkiintoisimmaksi, mutta hän ei pitänyt siitä, ettei tiennyt mitkä kohdat olivat improvisoituja, Heinilä kertoo. että jos jazz haluaa kehittyä johonkin suuntaan, Näkisin, muusikoiden suhteen sisältöön eli sävellyksiin tulee olla syvempi, Heinilä sanoo. Jazzmuusikko ei ole välttämättä kovin ahkera tutustumaan musiikin sisältöön, vaan hän ajattelee enemmän omaa soittotyyliään ja yrittää saada sitä mahtumaan eri materiaaleihin ja tilanteisiin. Heinilän mielestä soittajan perehtyminen teoksiin ehkäisee tyylillisiä kolareita. Jos on omaksunut tietyn soittotyylin, se ei välttämättä sovi yhteen kaikkien kappaleiden kanssa. Hyvä muusikko löytää itselleen sopivaa musiikkia sekä osaa nähdä yhteyden tulkinnan ja sisällön välillä. Muuten perinnetietoinen Heinilä haluaisi puuttua yhteen jazzin vakiintuneeseen tapaan: siihen, että kaikki haluavat soittaa omassa yhtyeessään itse säveltämäänsä musiikkia. Tämä rajoittaa koko tyylin kehittymistä. Samaan aikaan on valtavasti hyviä sävellyksiä, joita kukaan ei soita. Soittajina suomalaiset ovat todella pitkällä ja kansainvälistä luokkaa, mutta sävellykset eivät ole samalla tasolla kuin soittajat instrumentalisteina. Musiikki voi olla hyvinkin naiivia välillä, Heinilä lataa. Persoonallisuutta ja mielikuvitusta puuttuu usein. Jos halutaan pitäytyä hyvin tiukasti tietyssä esteettisessä tyylissä, se tarkoittaa sitä, että kaikki kuulostaa enemmän tai vähemmän samalta. Toivottavasti en nyt loukkaa ketään kaikkien ei tarvitse säveltää. teostory

20 Fimicin uutisia toimittaneet merja hottinen ja henna salo Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus Fimic ry Fimic sai uuden visuaalisen ilmeen Vuoden alussa uudistunut Fimic on saanut uuden logon ja visuaalisen ilmeen. Mainostoimisto Sherpan suunnittelema ilme julkistettiin toukokuussa, ja se on käytössä muun muassa Fimicin käyntikorteissa, uutiskirjeissä ja muussa graafisessa materiaalissa. Kevään aikana Fimic on uudistanut verkkosivujaan vastaamaan entistä paremmin uutta rooliaan suomalaisen musiikin koko kentän edistäjänä. Profiilisivut esittelevät nyt myös muusikoita ja yhtyeitä. Musiikin esittäjäkenttä tulee lisäksi esiin tapahtumakalenterissa, jossa voidaan julkaista myös näiden ulkomaankonsertteja ja -kiertueita. Myös säveltäjäsivuille on luotu uusia palveluita. Teosluetteloita voi nyt selata kahdessa vaihtoehtoisessa muodossa, joko tiiviimpänä listauksena tai laajemmin teostiedoin. Teossivuilla puolestaan näkyvät myös teosten levytykset ja tulossa olevat esitykset. Lisäksi teosluettelon ja Fimicin nuotiston verkkokaupan välille on luotu uusi suora linkki. Tiedon välittymistä nopeuttaa uusi nettilomake, jolla säveltäjät ja kustantajat voivat pitää Fimicin teosluettelot ajan tasalla entistä kätevämmin. Jyrki Linjama on Carinthischer Sommer festivaalin teemasäveltäjä Itävaltalainen musiikkifestivaali Carinthischer Sommer ( ) keskittyy tänä kesänä suomalaiseen musiikkiin. Festivaalin teemasäveltäjäksi on valittu Jyrki Linjama, jolta festivaali on tilannut uuden kirkko-oopperan. Linjaman uusi teos Die Geburt des Täufers saa ensi-iltansa festivaalin avajaispäivänä 8. heinäkuuta Ossiachissa. Jyrki Linjamalta kuullaan festivaalin aikana myös useita muita teoksia. Juho Pohjonen kantaesittää Linjaman uuden pianoteoksen Sonata da chiesa 13. heinäkuuta, ja Itävallan ensiesityksinä Linjaman teoksia esittävät muun muassa festivaalilla vieraileva Kuopion kaupunginorkesteri (12.7.) ja itävaltalainen Arnold Schönberg kuoro (19.7.). Linjaman teosten lisäksi festivaalilla kuullaan myös muun muassa Jean Sibeliuksen teoksia sekä uutta suomalaista tangoa Johanna Juhola Reaktorin omassa konsertissa. saara vuorjoki / fimic 20 teostory

21 Sommelo ja Kaustinen maailman parhaiden maailmanmusiikkifestivaalien joukossa Maailmanmusiikkialan keskeinen julkaisu, brittiläinen Songlines-lehti on listannut kesäkuun numerossaan maailman 25 parasta kansanmusiikki- ja maailmanmusiikkifestivaalia. Mukaan on päässyt myös kaksi suomalaista tapahtumaa: Sommelo ja Kaustinen Folk Music Festival. Nyt viidettä kertaa järjestettävä Sommelo ( ) on suhteellisen uusi tulokas Suomen festivaalikentällä, mutta se on jo herättänyt kansainvälistä huomiota. Sommelon yksi erityispiirre on, että se järjestetään kahden puolen itärajaa: tapahtuma alkaa Kainuusta, ja kaksi viimeistä festivaalipäivää sijoittuvat Vienan Karjalan vanhoihin runokyliin, Uhtualle ja Haikolaan. Ohjelmassa on 41 konserttia ja lisäksi seminaareja, kursseja ja työpajoja joukossa muun muassa Kimmo Pohjosen ja Ville Walon Rautakeuhko-projekti sekä hävyttömien laulujen kilpalaulanta. Sommelon taiteellisena johtajana toimii Taito Hoffrén. Wimme esiintyi myös Savoyssa Helsingissä tänä keväänä. vertti teräsvuori Kansanmusiikin vienti tuottaa tuloksia Kevään ja kesän kansainvälisillä kansanmusiikkifestivaaleilla Suomi on hyvin esillä. Karoliina Kantelinen on saanut kutsun pienoiskiertueelle Japaniin kesäkuussa sekä Mission Folk Music Festivalille Kanadaan heinäkuussa. Norjan merkittävimpiin kuuluva Førdefestivalen ( ) on Suomesta valinnut ohjelmistoonsa Friggin ja Markku Lepistön. Virossa, Viljandi Folk Music Festivalilla kuullaan tänä vuonna Tsuumi Sound Systemiä, joka kiertää kesällä myös muun muassa Norjassa. World Music Charts Europe -listalla toukokuussa komeasti kolmannelle sijalle kiivennyt Wimme nähtiin puolestaan mm. Sloveniassa Druga Godba festivaalilla sekä kesäkuussa Puolan Poznanissa. Fimicin järjestämiin Arctic Paradise LIVE -vientitapahtumiin vuosina kutsutuista musiikkiammattilaisista monet ovat Suomen vierailunsa jälkeen pitäneet maamme kansanmusiikkia vahvasti esillä kotimaissaan. Hollannin Utrechtissa toimivan RASA-maailmanmusiikkitalon kovatasoisessa ohjelmassa käynnistyi viime syksynä pohjoismainen konserttisarja, jossa on tähän mennessä nähty Suomesta Maria Kalaniemi sekä Lepistö & Lehti. Tokion toukokuisessa Finland Fest tapahtumassa oli tänä vuonna mukana ennennäkemättömän laaja folk-kokonaisuus. Showcasessa esiintyivät Frigg, Sväng ja Lepistö & Lehti, ja yhtyeet kiersivät Japania showcasen ulkopuolellakin. Viisi merkittävää maailmanmusiikkia myyvää tokiolaista levykauppaa oli lisäksi mukana näkyvässä suomalaisen folkin kampanjassa. maarit kytöharju juha reunanen teostory

22 Fimicin uutisia Rochesterin jazzfestivaali jatkaa pohjoismaisen jazzin esittelyä Mikko Innanen & Innkvisitio esiintyy Rochester International Jazz Festivalilla Yhdysvalloissa 19. kesäkuuta. Rochesterista yhtye jatkaa Ottawan ja Vancouverin jazzfestivaaleille Kanadaan. Rochesterin festivaali oli Fimicin ja muiden pohjoismaisten jazztoimijoiden yhtenä yhteistyökumppanina monivuotisessa, jo päättyneessä Nordic Jazz Now hankkeessa. Muun muassa Pohjoismaisen kulttuurirahaston tukeman hankkeen avulla edistettiin pohjoismaisen uuden jazzin tunnettuutta ja artistien kiertuetoimintaa Pohjois-Amerikassa. Hankkeen avulla herätetty kiinnostus ja sen myötä syntynyt kontaktiverkosto synnyttää edelleen hyviä tuloksia. Mikko Innanen & Innkvisitio harri hinkka Raskas rock on kysyttyä kesälläkin Suomalaisilla metallibändeillä on kysyntää kesän eurooppalaisilla festivaaleilla. Pitkä keikkakesä on meneillään esimerkiksi folk-metal-bändeillä Korpiklaani ja Finntroll, joiden kesäkiertue kattaa pitkälti toistakymmentä paikkakuntaa. Monet metallifestivaalit ovat kutsuneet esiintyjäkaartiinsa useitakin suomalaisbändejä: slovenialainen Metalcamp ( ) esittelee edellisten lisäksi myös mm. Sonata Arctican ja Ensiferumin, ja tsekkiläisen Brutal Assaultin ( ) ohjelmassa on jopa seitsemän suomalaista metalliyhtyettä, mukaan lukien vientivaltti Children of Bodom. Myös Englannin Derbyshiressä järjestettävä Bloodstock Open Air ( ) luottaa suomalaisen metallin laatuun: esiintyjien joukossa ovat niin Children of Bodom, Amorphis, Sonata Arctica, Ensiferum kuin Korpiklaanikin. Suomalaisen folk-metallin kiinnostus ei rajoitu vain Eurooppaan: esimerkiksi Turisas on kiertänyt toukokuussa Australiassa, Kiinassa ja Japanissa, ja esiintynyt tässä yhteydessä sekä Shanghain maailmannäyttelyn Suomi-päivässä että Tokion Finland Festissä. Lisää kesäkiertueita: > Event Calendar Korpiklaani Uusia suomalaisteoksia Tuusulanjärvellä ja Kuhmossa Tuusulanjärven kamarimusiikissa ( ) kuullaan kesällä kantaesityksenä Kirmo Lintisen Puustokokemuksia, konsertto sähköviululle ja big bandille. Teoksen solistina on festivaalin taiteellinen johtaja Pekka Kuusisto ja orkesterina on UMO. Tuusulanjärven ohjelmassa kuullaan muutenkin monen genren huippuja yhdessä ja erikseen: ohjelmistossa on muun muassa JPP:n esittämää uutta kansanmusiikkia Kaustiselta sekä Lasse Kurjen isännöimä hyväntekeväisyysmusiikin ilta. Myös Kuhmon kamarimusiikissa ( ) soi tänä kesänä uusi suomalainen musiikki. Festivaalin säveltäjävieraina ovat Kaija Saariaho, Sebastian Fagerlund ja Krzysztof Penderecki. Kantaesitysten joukossa on muun muassa Sebastian Fagerlundin uusi trio Fuel. Uusia teoksia kuullaan lisäksi nykymusiikkiin keskittyvällä Musiikin aika -festivaalilla ( ) Viitasaarella. Ohjelmassa ovat muun muassa Sampo Haapamäen, Maija Hynnisen ja Ville Raasakan kantaesitykset. maarit kytöharju/fimic Kirmo Lintinen 22 teostory

23 Suomalaisen musiikin vienti kääntyi kasvuun Tuore tutkimus paljastaa, että suomalaisen musiikin vienti on jälleen kasvussa. Music Export Finlandin tilaaman ja Mediaclever Oy:n toteuttaman tutkimuksen mukaan musiikkiviennin kokonaismarkkina-arvo vuonna 2008 oli euroa eli lähes 4 miljoonaa euroa vuotta 2007 enemmän. Lisäkasvua musiikkivientiin on tuonut erityisesti lisääntynyt elävän musiikin sektorin palveluliiketoiminta, kuten keikkamyynti- ja muu konserttitoiminta. Lisäksi aktiivisten kansainvälisten lisenssisopimusten määrä on kasvanut huomattavasti. Alueellisesti eniten vientituloa kertyy aiempien vuosien tapaan saksankielisestä Euroopasta sekä Pohjoismaista, joiden lisäksi musiikkialan yritykset pitävät tärkeinä potentiaalisina vientimarkkinoina erityisesti Yhdysvaltoja ja Japania. Tutkimukseen osallistuneiden musiikkialan yritysten selkeä enemmistö pitää musiikin vientiä tärkeänä tulevaisuuden tulonlähteenä. Musiikkialalla on tällä hetkellä paljon innovatiivisia ja kasvuhakuisia yrityksiä, jotka pyrkivät kehittymään ja kansainvälistymään. Suomen musiikkiteollisuuden toimintaympäristö mahdollistaa ketterät liikkeet ja uudenlaisten ansaintamallien kehittämisen, mikä pohjautuu siihen, ettei meille ole kehittynyt hitaasti muuttuvia, luutuneita Saksankielinen Eurooppa kärjessä. toimintatapoja ja rakenteita, kertoo Music Export Finlandin johtaja Paulina Ahokas. Vuoden 2009 lopussa ensimmäistä kertaa toteutetun Goodwill-tutkimuksen avulla tarkasteltiin Music Export Finlandin toiminnan aineetonta arvoa sekä suomalaisen vientimusiikin mahdollisuuksia eri sidosryhmien näkökulmista. Lisäksi tutkimuksella kerättiin kehitysehdotuksia vientiin. Tutkimukseen osallistui laaja otos kotimaisia ja kansainvälisiä toimijoita musiikkiteollisuudesta ja sen ulkopuolelta. Kaikki tutkimukseen vastanneet uskovat suomalaisen musiikin viennin positiiviseen kehitykseen ja kasvuun seuraavien kolmen vuoden aikana. Eniten potentiaalia nähdään yleisen kansainvälisen kiinnostuksen sekä vientimateriaalin monipuolisessa kasvussa. Tutkimuksen mukaan Music Export Finlandin kokonaisvaltainen merkitys suomalaisen musiikkiviennin edistäjänä tunnustetaan laajasti. Noin 90 prosenttia vastaajista suhtautuu positiivisesti vienninedistämisorganisaation merkitykseen ja sen kehittymiseen tulevaisuudessa. Tutkimus paljastaa myös, että kriittisimmin Music Export Finlandin toimintaan suhtautuu kotimainen media ja positiivisimmin rahoittajat. Uusien tutkimusmallien lisäksi aiotaan tulevaisuudessa panostaa myös markkina-arvotutkimuksen kehittämiseen. Tällä hetkellä tutkimuksen luvut eivät ole vertailtavissa muihin Pohjoismaihin, mikä asettaa meidät varsin eriarvoiseen asemaan. Lisäksi markkinaarvo perustuu yrityksille ja musiikkialan katto-organisaatioille tehtyihin kyselyihin, joten on mahdollista että tutkimuksesta puuttuu merkittäviä lukuja. Näistä syistä tutkimusta on syytä tarkentaa ja kehittää lähitulevaisuudessa, Ahokas tiivistää. Viennin kasvattamiseen lisäpotkua kokonaisstrategisemmalla työskentelyllä Syksyllä 2009 viisi vuotta täyttänyt Music Export Finland on nopeasti kehittynyt vientirenkaasta monipuoliseksi, alan mahdollisuudet ja haasteet tuntevaksi musiikkiviennin edistämisorganisaatioksi. Nyt Music Export Finlandin strategiaa ja palveluvalikkoa on jälleen uudistettu vastaamaan paremmin asiakasyritysten tämänhetkisiä tarpeita ja toimialan rakennemuutosta. Vuoden 2010 alusta lähtien voimassa olevassa strategiassa painotetaan erityisesti yrityslähtöisyyttä, musiikkiviennin toimintakentän monipuolistamista, uusista lähteistä tulevien rahavirtojen syntymisen tukemista sekä vientiosaamisen kasvattamista. Perinteisten messu- ja tapahtumatuotantojen lisäksi Music Export Finland panostaa vastedes entistä enemmän yrityksille räätälöityjen palveluiden kehittämiseen ja kohdemarkkinoiden tarpeisiin pohjautuviin tuotantoihin. Alueellisesti painotus vuosina on Pohjoismaissa ja Aasian markkinoissa. Pohjoismainen kärkihanke painottuu erityisesti yrityskohtaisiin vientitoimiin, kuten pr-työskentelyyn ja kiertuetuotantoihin sekä pohjoismaisen sisämarkkinan kehittämiseen. Shanghain maailmannäyttelyn yhteydessä Kiinassa ja Kiinan lähialueilla toteutetaan noin 20 kiertuetta, maailmannäyttelyn virallisen Suomi-päivän yhteydessä järjestetään verkostoitumis- ja myyntitapahtuma Snowball ja Tokiossa puolestaan vuosittainen vientitapahtuma Finland Fest, joka tuo Japaniin yhdeksän artistia sekä noin 30 suomalaista vientiyritystä. The Five Corners Quintet oli yksi Shanghain Suomipäivän esiintyjistä. teostory

24 Suomen Työväen Musiikkiliitto juhlii tasavuosia Musiikin harrastus edistää terveyttä, ja etenkin yhdessä musisointi lisää ihmisten vireyttä ja tutkimusten mukaan jopa pidentää ikää. Suomen Työväen Musiikkiliitto ry (STM) on tukenut toiminnallaan suomalaisten hyvinvointia jo 90 vuotta. teksti satu kaarenoja 24 teostory

25 tunteita Suuria musiikista kimmo varjoranta Pyöreitä vuosia juhlivaan järjestöön kuuluu tätä nykyä yli sata kuoroa ja 35 puhallinorkesteria ympäri maata. Soittajia ja laulajia pikkulapsista ikäihmisiin on mukana Toinen suuri musiikinharrastajien järjestö Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto ry Sulasol on työväenmusiikkiliittoa pari vuotta nuorempi. Vaasassa päämajaansa pitävä Finlands svenska sång- och musikförbund (FSSMF) aloitti sekin jo vuonna STM järjestää muun muassa koulutusta puhallinmuusikoille ja puhallinorkesterin johtamiskoulutusta. Puhaltajien leiritoiminta on vilkasta Murikka-opistolla Teiskossa. Kuoronjohtajia liitto on kurssittanut jo tuhansia Voionmaan opistolla, ja uusia halukkaita riittää. Kantaesityksiä estradeille Liiton musiikinkustannustoiminta palvelee sekä harrastajia että ammattilaisia. STM:n ja muidenkin järjestöjen kustannustoiminnan ansiosta sellainenkin musiikki pääsee esiin, joka muuten olisi saattanut jäädä pimentoon. Järjestöt julkaisevat teoksia, joita puhtaasti kaupallisin perustein toimiva yrittäjä ei ehkä tohtisi tuoda julki vaikka haluaisikin, kertoo säveltäjä ja muusikko Jani Uhlenius. Uhlenius on tähän kevääseen saakka toiminut STM:n puheenjohtajana 17 vuoden ajan. Häntä kosittiin harrastajamusiikin maailmaan, kun hän vielä toimi Valkeakosken työväenmusiikkitapahtuman taiteellisena johtajana. Vuodet hän hoiti näitä kahta pestiä yhtäaikaisesti. Uhlenius sanoo tulleensa harrastajapiireihin tavallaan sisäpiirin ulkopuolelta. teostory

26 Keravan teinikuoro 60-luvulla oli ainoa kokemukseni tämäntapaisesta toiminnasta. Ammattimuusikkona ja musiikin tekijänä Jani Uhlenius arvostaa kuorojen ja puhallinorkestereiden työllistävää vaikutusta kuoronjohtajille ja kapellimestareille, jotka ovat usein ammattilaisia. Ja erityisen hienoa tekijän kannalta on se, että kuorot ja orkesterit tuovat estradeille lukuisia kantaesityksiä, Uhlenius kiittää. Jonkin verran tekijöille tulee kuoroilta ja puhallinorkestereilta myös teostilauksia. Vaikka Uhlenius jo siirsikin puheenjohtajan nuijan seuraajalleen, aktiiviselle kuoroihmiselle ja Tampereen kunnallispolitiikassa vaikuttavalle Riitta Ollilalle, hän pitää yllä haavetta STM:n satavuotishistoriikista. Olisi arvokasta saada yliopistotasoiseen tutkimukseen perustuva dokumentti liiton taipaleesta. Sehän ei olisi pelkästään muistelmaa STM:stä, vaan sadan vuoden pätkä suomalaista kulttuurihistoriaa. Liiton syntymävuonna 1920 kansakunta oli sodan jäljiltä traumaattisessa tilassa. Silti hinku harrastaa musiikkia ja näyttämötoimintaa oli kova muissakin kuin vauraimmissa yhteiskuntaluokissa. 30-luvun ilmapiiri vaikutti sekin syvästi ihmisten kulttuuriharrastuksiin. Eri vuosikymmenillä liiton piirissä on toiminut monia musiikkialan vaikuttajia, joiden työ olisi hienoa saada yksien kansien sisään. Omalta 17 vuoden puheenjohtajarupeamaltaan Uhlenius on kirjannut vääjäämättömän murroksen kuoroharrastajapiireissä: ukkoutumisen. Suuret ikäluokat ovat tulleet eläkeikään. Tosin eläkeläiset ovat tunnetusti innokkaita kuoroihmisiä, ja Uhleniuksen mukaan uusia nuoriso-orkestereita liittyy tasaiseen tahtiin STM:n riveihin. Yhteisöllisyydestä voimaa Musiikkiluokkien ja musiikkioppilaitosten perustaminen on laventanut mahdollisuuksia laulaa ja soittaa yhdessä muuallakin kuin järjestöjen piirissä. Juuri yhteisöllisyys on Uhleniuksen mielestä se voima, joka pitää järjestöjenkin harrastajatoiminnan vireänä. Yhteisöllisyys on kaiketi myös se terveystekijä, joka erityisesti kuorolaulamiseen liitetään. Tutkimusten mukaanhan maamme rannikkoseutujen ruotsinkielinen väestö on valtaväestöä terveempää ja pitkäikäisempää juuri siitä syystä, että noilla alueilla on perinteisesti laulettu ja soitettu kyläkunnittain yhdessä. Pitäisiköhän kaikkien kuorojen varmuuden vuoksi ottaa repertuaariinsa pari ruotsinkielistä kappaletta. Suomen Työväen Musiikkiliitto julkaisee neljästi vuodessa ilmestyvää Työväen Sävel -lehteä. Sen palstoilla Uhlenius on systemaattisesti valistanut musiikin harrastajapiirejä tekijänoikeuksista ja esitysraportoinnin tärkeydestä. Uusia ihmisiä tulee harrastuksen pariin, eikä heillä ole välttämättä tietoa ja ymmärrystä siitä, miksi esitystiedot on ilmoitettava Teostoon. STM:n varsinainen juhlahumu kuultiin ja nähtiin Helsingissä kesäkuuta. Juhlinta sujui tasavallan presidentin suojeluksessa tunnuksella Suuria tunteita musiikista. Katkelmia liiton historiasta voi lukea verkossa sivuilta stmmusic.net Työväen Sävelen kuluvan vuoden numeroista. Monipuolinen muusikko, kapellimestari ja säveltäjä Jani Uhlenius johti puhetta STM:ssä 17 vuotta. Musiikkialan muuta järjestötoimintaa hän on harrastanut muun muassa Teoston ja Elvis ry:n puheenjohtajana. Uudenmaan läänintaiteilijana hän vaikutti Valtion säveltaidetoimikunnassa hän on toiminut sekä puheenjohtajana että jäsenenä. 26 teostory

27 Mistä kannattavia kuluttajapalveluita verkkoon? Arto Alaspää, Marcus Wiklund, Suvi Lindén ja Marcus Rantala käynnistivät laillista lataamista tukevan kampanjan. Suomessa vietettiin tekijänoikeuspäivää nyt kolmannen kerran. Tekijänoikeuspäivässä yhdistyy kaksi kansainvälistä juhlapäivää: Kansainvälinen henkisen omaisuuden päivä sekä Unescon kirjan ja tekijänoikeuden päivä. Tämänvuotisen tekijän oikeuspäivän päätapahtumana oli Luovan työn tekijät ja yrittäjät Lyhdyn järjestämä kutsuvierasseminaari ja elokuvaesitys Helsingin Tennispalatsissa. Seminaarin otsikkona oli Ostoskeskus Internetiin miten luoda kannattavia kuluttajapalveluja verkkoon? Seminaarin avannut valtiosihteeri Riina Nevamäki työ- ja elinkeinoministeriöstä pohti puheenvuorossaan, minkälaisin keinoin luovien alojen elinkeinopolitiikkaa voidaan kehittää. Pitäisikö esimerkiksi tuotekehityksessä ja asiakasratkaisuissa olla asiakkaan tarpeiden enemmän lähtökohtana? Päivän isäntä, Gramexin apulaisjohtaja Lauri Kaira muistutti, että vaikka lähes jokainen halukas voi tuottaa sisältöä verkkoon, harrastelijan ja oikean taiteilijan ero silti säilyy. Ammattilaisen työstä ollaan myös valmiita maksamaan. SecuryCast Oy:n kehitysjohtaja Marko Alanko ja Universal Musicin Mikko Haapala puhuivat verkkopalveluiden tulevaisuuden mahdollisuuksista. Latauskaupat muuttuvat tavarataloiksi, levy-yhtiöt musiikkiyhtiöiksi, ja molemmat tarjoavat kuluttajille monenlaisia palveluita. Mikko Haapala uskoi, että musiikin laillinen lataus lisääntyy, kunhan maksutavat saadaan helpoiksi. Nuorilla ei ole luottokortteja, joten prepaid-kortit edistäisivät hänen mielestään kauppaa. Elokuvan verkkokaupasta ja elokuvan elinmahdollisuuksista puhuivat SF Anytimen toimitusjohtaja Jonas Dahllöf Ruotsista sekä ohjaaja ja elokuvatuottaja Timo Koivusalo. Laiton lataaminen estää sijoittamista luoville aloille, jolloin jäljelle jää vain mainstream, Koivusalo painotti. Patentti- ja rekisterihallituksen markkinointijohtaja Mika Waris muistutti, että immateriaalioikeudet ovat osaamisen hallintaa. Luovilla aloillakin olisi heti hankkeiden alkumetreillä mietittävä, miten osaamiset pysyvät hallussa. Tekijänoikeustoimikunnan puheenjohtaja, professori Niklas Bruun käsitteli puheenvuorossaan digitaalista ympäristöä varten tehtävien sopimusten haasteita. Bruun pohti, olisiko lainsäädännöllä mahdollista helpottaa tilanteita, joissa teosten käyttöoikeuksien hinta on pitkään auki ja teoksia käytetään silti koko ajan. Laillisen verkkokaupan puolesta Seminaarin yhteydessä julkistettiin luovan alan yhteinen viestintäkampanja, jonka tavoitteena on lisätä laillisten kulttuurituotteiden kauppaa verkossa ja vähentää piraattituotteiden käyttöä. Kampanja sisältää mainontaa verkossa, televisiossa ja radiossa. Kampanjaa olivat seminaarissa julkistamassa viestintäministeri Suvi Lindén ja valtiosihteeri Marcus Ilman kunnon korvauksia ei synny luovan työn tuotteita. Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo seminaarin loppusanoissa. Rantala projektia edustavien Arto Alaspään ja Marcus Wiklundin lisäksi. Kampanjaan osallistuvat Filmikamari, Suomen elokuvasäätiö, Ääni- ja kuvatallennetuottajat ÄKT, Teosto, Kopiosto, Suomen peliohjelmisto- ja multimediayhdistys Figma, Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom sekä Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus. Mukana olevien yritysten ja järjestöjen lisäksi kampanjaa rahoittaa opetusministeriö. Kampanjaa tukee myös joukko mediayrityksiä. Kampanjan keulakuvana on Captain Nation -hahmo, joka toimii omassa on aktiivinen sosiaalisessa mediassa ja joka nähdään myös televisiossa. teksti marja-leena karjula kuva saara vuorjoki teostory

28 Ajankohtaista Tekijänoikeustietoa opettajille saara vuorjoki Kulttuuri- ja viestintäalan opettajat saivat maaliskuussa järjestetyssä Kulttuuriopetuksen tekijänoikeusfoorumissa tietoa tekijänoikeuksista. Seminaaripäivän teemana oli musiikki- ja av-teosten käyttö korkeakoulujen, konservatorioiden ja musiikkioppilaitosten opetuksessa. Opastusta tekijänoikeuteen annettiin opettajille tuttujen käytännön esimerkkien kautta. Luennoitsijoina olivat muun muassa tekijänoikeusjärjestöjen asiantuntijat. Tapahtuma oli osa valtakunnallista Tekijänoikeuspäivä-projektia, jonka järjestivät Luovan työn tekijät Lyhty ja Tekijänoikeusakatemia yhteistyössä opetusministeriön kanssa. Foorumi-yhteistyössä olivat mukana Suomen Konservatorioliitto, Suomen Musiikkioppilaitosten Liitto, Pop & Jazz Konservatorio ja Metropolia-ammattikorkeakoulu. Heidi Tuikkanen esitti sävellyksiään seminaariohjelman lomassa. Musiikinopetuksen määrä ja taso vaihtelevat Sibelius-Akatemian Toive-hanke selvitti kuntien näkemyksiä koulujen musiikinopetuksen järjestämisestä. Hallitusohjelmaan kirjattu tavoite valinnaisuuden lisäämisestä peruskoulun taito- ja taideaineiden opetuksen vahvistamiseksi ei saanut yksiselitteistä kannatusta kunnilta. Internet-kyselyyn vastasi 176 kunnan sivistystoimen johtajaa tai muuta koulutoimen edustajaa syksyllä Suurin osa vastaajista ei halua lisää valinnaisuutta alakoulujen musiikinopetukseen. Valinnaisuuden lisäämistä kannatettiin yläkouluihin ja lukioihin toisaalta näissäkin moni vastusti lisäystä. Kyselyyn vastanneista sivistystoimenjohtajista useimmat olivat musiikinopetuksen lisäämisen kannalla. Kuitenkin, jos kouluihin halutaan lisää musiikkitunteja, valtion pitäisi vastausten perusteella lisätä vähimmäistuntimääriä. Omilla päätöksillään kunnat eivät musiikkitunteja lisää, vaan suurin osa kunnista aikoo opettaa tulevaisuudessakin musiikkia vähimmäistuntimäärän verran. Sibelius-Akatemian projektipäällikkö Ulla Pohjannoro toteaa monien kuntien erityisesti maaseudulla olevan ikävässä itseään ruokkivassa ja oppilaita eriarvoistavassa kierteessä. Melkein puolet kunnista tarjoaa oppilailleen musiikinopetusta vain vähimmäistuntimäärän verran. Luokilla 1-6 musiikkia opettaa yleensä luokanopettaja. Yläkoulussa musiikkia opettaa musiikin aineenopettaja, mutta opetusta annetaan tavallisesti vain 7. luokalla. Niinpä musiikin aineenopettajan antamaa opetusta saattaa kertyä vain 38 oppituntia koko peruskoulun aikana. Lisäksi monissa pienissä kunnissa musiikin aineenopettajalle ei riitä opetustunteja tarpeeksi virkaan asti, ja tuntiopetus hoidetaan usein epäpätevällä opetuksella. Ulla Pohjannoro kannustaa kuntia houkuttelemaan päteviä musiikinopettajia parantamalla heidän työskentelyolosuhteitaan: Kunnat voisivat pienellä lisäpanostuksella palkata musiikin aineenopettajan opettamaan musiikkia jo alakoulussa, jossa luokanopettaja usein kokee itsensä riittämättömäksi musiikinopettajana. Tällöin lapset saisivat toiminnallista ja innostavaa musiikinopetusta alusta pitäen, ja musiikinopettajan työ olisi mielekkäämpää ja houkuttelisi myös paremmin hakijoita. Toive on Euroaoopan sosiaalirahaston ja Opetushallituksen rahoittama valtakunnallinen hanke. Hanke tuottaa tutkimustietoa musiikkialan työelämän kehittymisestä ja siitä aiheutuvasta muutoksista osaamistarpeissa. Sibelius-Akatemian hankkeessa yhteistyökumppaneita ovat Metropolia Ammattikorkeakoulu, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cupore ja Suomen konservatorioliitto. 28 teostory

29 Niklas Bruun jatkaa tekijänoikeustoimikunnan puheenjohtajana jolle onnismaa Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin on asettanut uuden tekijänoikeustoimikunnan vuoden 2011 loppuun kestävälle toimikaudelle. Puheenjohtajana jatkaa professori Niklas Bruun. Tekijänoikeustoimikunta käsittelee tekijänoikeuslainsäädännön uudistuksiin liittyviä asioita muun muassa arvioimalla lainsäädännön uudistustarpeita ja valmistelemalla niiden suuntaviivoja ministeriölle. Toimikunta käsittelee myös tekijänoikeuksiin liittyvän valmistelun kannanmuodostusta EU- ja kansainvälisiä kysymyksiä varten. Tiedonvaihdon ja keskustelun lisäämiseksi toimikunta kutsuu koolle tekijänoikeusfoorumin. Foorumiin kutsutaan mm. tekijänoikeuden haltijoita, tekijänoikeudella suojattua aineistoa käyttävää teollisuutta ja viestintäyrityksiä sekä kuluttajien edustajia. Toimikunnan jäsenet ovat toiminnanjohtaja Lauri Rechardt (Suomen Ääni- ja kuvatallennetuottajat ÄKT ry ), kirjailija, oikeustieteen tohtori Jarkko Tontti (Suomen Kirjailijaliitto), apulaisjohtaja Lauri Kaira (Gramex ry, Luovan työn tekijät ja yrittäjät Lyhty ry), johtaja Satu Kangas (Viestinnän keskusliitto ry), lakiasiainjohtaja Merja Karhapää (Sanoma Oyj), toiminnanjohtaja Reijo Svento (FiCom ry), lainopillinen asiamies Janne Makkula (Suomen Yrittäjät ry), apulaisjohtaja Petra Wikström (MTV Media), puheenjohtaja Arto Nieminen (Suomen Journalistiliitto ry), lakimies Kirsi-Marja Okkonen (Yleisradio), asiantuntija Riikka Tähtivuori (Elinkeinoelämän keskusliitto EK), lakiasiainjohtaja Martti Kivistö (Teosto), lakimies Hannele Vettainen (Teatteri- ja Mediatyöntekijät ry), asianajaja Pekka Tarkela (Asianajotoimisto Borenius & Kemppinen), puheenjohtaja Ahti Vänttinen (Suomen Muusikkojen liitto ry) ja johtaja Anja Peltonen (Kuluttajavirasto). Säveltaiteen kirjastoapurahoja 67 hakijalle euroa uusien sävellysten tilaamiseen Teoston sävellystilaustoimikunta päätti kokouksessaan 23. huhtikuuta jakaa euroa uusien sävellysten tilaamista varten seuraavasti (suluissa tekijä ja teoksen tyyppi): Ensemble Pyxis euroa (Jarkko Hartikainen, teos kamariyhtyeelle) Eteläsuomalaisen Osakunnan Laulajat 500 euroa (Teemu Tommola, teos sekakuorolle) Fontanella Quintet euroa (Tomi Räisänen, teos nokkahuilulle ja elektroniikalle) Helsingin Saksofoniorkesteri euroa (Jorma Panula, teos saksofoniorkesterille) Jyväskylän puhallinorkesteri euroa (Pekka Kostiainen, teos puhallinorkesterille ja mieskuorolle) Kuikka Markus euroa (Pasi Lyytikäinen, trio baritonille, alttoviululle ja sellolle) Kumpuvaara Niko euroa (Kirmo Lintinen, harmonikkakonsertto) Lehtola Jan euroa (Carita Holmström, teos käyrätorvelle ja uruille) Nikula Heikki euroa (Timo Hietala, bassoklarinettikonsertto) Saunamäki Eero 500 euroa (Jukka-Pekka Lehto, nokkahuiluduo) Sinfonietta Lentuan kannatusyhdistys euroa (Mikko Nisula, sinfoniettateos) Suomen huiluseura 250 euroa (Vellu Halkosalmi, soolohuiluteos), 250 euroa (Lauri Toivio, soolohuiluteos), 250 euroa (Jukka-Pekka Lehto, soolohuiluteos), 250 euroa (Markku Nikula, soolohuiluteos) Trio Mobile euroa (Jan Mikael Vainio, trio kitaralle, huilulle ja klarinetille) Uusinta-kamariyhtye euroa (Markku Klami, teos jousikvartetille) Viinikainen Teemu euroa (Sid Hille, teos sähkökitaralle ja jousikvartetille) Zagros Ensemble euroa (Perttu Haapanen, teos kamariyhtyeelle, näyttelijälle ja nuorille soittajille) Taiteen keskustoimikunnan säveltaiteen kirjastoapurahajaosto on myöntänyt säveltaiteen kirjastoapurahat ja -avustukset vuodeksi Hakemuksia saapui 136 ja apurahoja myönnettiin 67 hakijalle yhteensä euroa. Lisäksi myönnettiin kirjastoavustus kahdelle taiteilijalle. Kirjastoapurahoja tai -avustuksia myönnetään hakemuksesta säveltaiteilijoille, joiden teoksia on julkaistu nuotteina tai äänitteinä sekä esittäville taiteilijoille, joiden esityksiä on tallennettu äänitteille. Tom Frisk jatkaa Musiikkikustantajien puheenjohtajana Suomen Musiikkikustantajat ry:n hallituksen puheenjohtajaksi on valittu uudelleen Tom Frisk. Entisistä hallituksen jäsenistä jatkavat myös Epe Helenius, Antti Lehtinen, Ari Nieminen sekä Tommi Tuomainen. Jacob Ehrnrooth ei ollut enää käytettävissä, ja hänen tilalleen hallitukseen valittiin Tapio Korjus. teostory

30 Ajankohtaista Kulttuurikummiprojekti eteni Tampereelle ja Ouluun Kansanedustaja Pia Viitanen oli mukana Koskikeskuksen tapahtumassa. Kulttuurikummi Pantse Syrjä. kuvat: ari ijäs Säde Tahvanainen haastattelee Mikko Alataloa. Huhtikuussa Tampereen Koskikeskuksessa järjestetyssä Musiikintekijä tutuksi -tapahtumassa kulttuurikummien musiikkiesitykset ja haastattelut houkuttelivat yleisöä keskustelemaan tekijänoikeuksista. Iltapäivän seminaarissa ääneen pääsivät myös musiikin käyttäjät: radiot ja festarijärjestäjät sekä paikallisten musiikintekijöiden paneeli. Pirkanmaalaiset ja Oulun seudun kansanedustajat saivat musiikintekijäkummit, kun Teoston kulttuurikummiprojekti eteni Tampereelle ja Ouluun. Pirkanmaan kansanedustajien kulttuurikummeiksi ovat ryhtyneet Pauli Hanhiniemi, Costello Hautamäki, Jouni Kaipainen, Petri Koskimäki, Ville Leinonen, Sari Matala, Jouko Mäki-Lohiluoma, Jukka Mänty-Sorvari, Antti Nissilä, Arto Piispanen, Heikki Salo, Hannu Sepponen, Pekka Simojoki, Pantse Syrjä, Seppo Tammilehto, Tellu Turkka ja Jukka Viitasaari. Kukin heistä kutsuu oman kansanedustajansa tutustumaan työhönsä. Oulun seudun kansanedustajien kummeiksi ovat lupautuneet Elina Juntunen, Jouni Kesti, Sakari Kukko, Kari Kuosmanen, Matti Laasonen, Markus Lampela, Yrjö Mikkonen, Toni Nygård, Sakari Raappana, Jussi Rasinkangas, Olli Roman, Jukka Ruohomäki, Kyösti Salmijärvi, Jorma Siltala, Jukka Takalo, Uuden Musiikin Lokakuu ry, Veli Matti Vega Välitalo ja Pauli Ylitalo. Kulttuurikummiprojektin avulla ammattimaiset musiikintekijät haluavat tuoda oman äänensä kuuluviin ja tutustuttaa alueensa kansanedustajat musiikintekijöiden työhön ja arkeen. Kunkin vaalipiirin kansanedustajat saavat projektin edetessä omat musiikintekijäkumminsa. Syksyllä kulttuurikumminsa saavat Helsingin vaalipiirin kansanedustajat. 30 teostory

31 Teosto on mukana Provinssirockissa Muutaman hengen iskuryhmä Teoston toimistosta on mukana tämän kesän Provinssirockissa. Teosto pystyttää neuvontatiskinsä esiintyjien tiloihin tarkoituksenaan neuvoa bändejä esitysilmoitusten tekemisessä. Bändeille halutaan kertoa, kuinka tärkeää musiikkitietojen ilmoittaminen on ja myös se, että Teosto saa tiedot mahdollisimman nopeasti. Esitysilmoitusten tekeminen heti esiintymisen jälkeen on Teoston kannalta paras ratkaisu, koska silloin Teostossa tiedot voidaan käsitellä heti tilitystä varten. Näin musiikin tekijät saavat festivaalin järjestäjän Teostolle maksamat esityskorvaukset mahdollisimman sujuvasti. Provinssirock Seinäjoella Dicentian konkurssipesän levyt välttivät tuhon Suomen Jazz & Pop Arkisto JAPA on ottanut säilyttääkseen konkurssiin ajautuneelta Dicentia Finlandilta yli cd- ja dvd-levyä. Dicentia, entinen CD-Linja, valmisti levyyhtiöiden ja muiden tuottajien tallenteita sekä lukemattomia omakustanteita Dicentian asiakkailla oli mahdollisuus noutaa konkurssipesään jääneitä levyjään 27. huhtikuuta mennessä, minkä jälkeen levyt olisi tuhottu. Paikalle saapui ainoastaan parikymmentä asiakasta. Valmiiden cd- ja dvd-julkaisujen lisäksi konkurssipesä sisältää muun muassa asiakkaiden lähettämiä graafisen materiaalin tiedostoja. JAPA aloittaa aineiston lajittelun syksyllä muutettuaan kesän aikana uusiin tiloihin Helsingin Sörnäisiin. Dicentian aineisto on JAPAn historian suurin kokoelma. JAPA ei omista kokoelmaa vaan ainoastaan hallinnoi sen säilyttämistä. Suomen Jazz & Pop Arkisto on vuonna 1990 perustettu yleishyödyllinen arkisto, joka kerää, säilyttää ja tarjoaa suomalaiseen populaarimusiikkiin liittyvää tietoa ja aineistoa. Timo Tyrväinen Teoston hallitukseen Teoston sääntömääräinen kevätkokous pidettiin 14. huhtikuuta Helsingissä. Kevätkokouksessa oli paikalla 126 yhdistyksen jäsentä ja valtakirjalla edustettuina 53. Hallitusvalintojen lisäksi kokous hyväksyi Teoston tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen. Teoston puheenjohtajana jatkaa sanoittaja Jori Nummelin. Edelleen hallituksessa jatkavat myös säveltäjät Mikko Heiniö ja Heikki Elo sekä musiikin kustantajien edustajina Tom Frisk ja Ari Nieminen. Uutena jäsenenä hallitukseen valittiin kevyen musiikin säveltäjien edustajana Aktia Pankin pääekonomisti ja Taljanka-yhtyeen perustajajäsen Timo Tyrväinen. Toukokuussa pidetyssä kokouksessaan hallitus valitsi Mikko Heiniön jatkamaan varapuheenjohtajan tehtävissä. kuvat: outi järvinen Timo Tyrväinen Teoston hallitukseen huhtikuussa 2010 valittu valtiotieteen tohtori Timo Tyrväinen on ollut Aktia Pankin pää eko nomisti vuodesta Sitä ennen hän toimi Suomen Pankin ekonomistina vuodesta Tyrväinen on tehnyt useita kansain välisiä tutkimusvierailuja muun muassa OECD:ssa, Pariisissa, London School of Economicsissa ja Madridissa, Espanjan keskuspankissa Tyrväinen on myös maailmanmusiik kiin suuntautuneen, vuonna 1975 perustetun Taljankayhtyeen perus tajajäsen. Aktiivisesti esiintyvä yhtye juhlii 35-vuotista tai valtaan Se on julkais sut yksitoista albumia, joilla on suuri joukko Tyrväi sen sanoi tuksia, sävellyksiä ja sovituksia. Tyrväinen on ollut Teos ton asiakas vuo desta 1979 ja jäsen vuo desta Elvis ry:n jäsen hän on ollut vuo des ta Tyrväinen on toiminut vuodesta 2007 Suomen kansal lisoopperan ystä vien yh dis tyksen ProOpera ry:n puheen johtajana. Hän on jäsen presidentti Martti Ahtisaaren johta mas sa neu vottelukunnassa, joka valmistelee Suomen kansallisoopperan 100-vuotis juhlavuotta Timo Tyrväinen opiskeli Helsingin konserva to ri ossa 1970-luvulla pääaineena laulu ja sivuaineenaan klassinen kitara. teostory

32 Teostoon liittyi ennätysmäärä uusia tekijäasiakkaita Teosto on saanut tänä vuonna ennätysmäärän säveltäjiä, sanoittajia ja sovittajia asiakkaakseen. Helmi-maaliskuussa toteutettu ilmaiskampanja tuotti Teostolle jo kahdessa kuukaudessa kolmisen tuhatta uutta asiakasta. teksti marja-leena karjula Tavallisesti Teostoon liittyy vuodessa noin tuhat musiikin tekijää. Tekijäasiakkaaksi liittyminen maksaa 122 euroa, mutta helmi maaliskuun aikana liittyminen oli ilmaista tuolloin avatun MySpace-sivun kautta. Kysyimme muutamilta ilmaiskampanjan aikana liittyneiltä, mikä heidät houkutteli asiakkaaksi ja olisivatko he liittyneet ilman kampanjaa. Kukin vastaajista olisi todennäköisesti harkinnut Teoston asiakkuutta jossakin vaiheessa muutenkin, mutta ilmaiskampanjasta tuli monelle kimmoke hoitaa asia kuntoon juuri nyt. Kaikki olivat ilahtuneita kampanjasta ja varsinkin opiskelijoille rahan säästyminen tuntui olevan tärkeää. Teoston asiakkaaksi 122 eurolla Tekijäasiakkaan liittymismaksu on nyt 122 euroa (alv 22 %) ja sillä saa Teoston kaikki palvelut koko asiakkuutensa ajaksi. Ellei musiikintekijä irtisano asiakkuuttaan, asiakkuus jatkuu koko hänen elinaikansa ja vielä 70 vuotta kuolinvuoden jälkeen perikunnalla. Heinä kuun alusta alv-prosentti nousee 23:een, jolloin liittymismaksu on 123 euroa. Teostolla on noin musiikintekijää ja kustantajaa asiakkaana. Kun heidän sävellyksiään, sanoituksiaan tai sovituksiaan esitetään julkisesti tai tallennetaan, Teosto kerää heille esitys- ja tallennuskorvaukset. Ulla Piispanen liittyi Teostoon sovittajana. Hän on ammatiltaan musiikkileikkikoulun ja kanteleensoiton opettaja ja useita lastenmusiikkisovituksia on jo ilmoitettuna Teostoon. Sovituksia on syntynyt jo pidemmän aikaa, mutta ilmaiskampanja sai hänet lopulta liittymään asiakkaaksi. Ehkä olisin liittynyt jossain vaiheessa muutenkin, mutta kuulin ilmaiskampanjasta omilta pojiltani, jotka liittyivät samalla. Kiva, kun järjestitte tällaisen kampanjan. Mikko Neuvonen kertoo tehneensä musiikkia jo vuosituhannen alusta. Hän on tehnyt musiikin lisäksi myös näyttelijäntyötä, mutta musiikki on hänelle elämäntapa ja suuri intohimo. Tärkeää musiikissa on nimenomaan itse tekeminen. Kappaleita on syntynyt King of the Sun -rockbändille, ja Teoston asiakkaaksi liittymiseen innosti tulossa oleva levy. Levyn takia olisin liittynyt muutenkin, mutta hyvä, kun tuli tämä kampanja. Juri Ruotsalainen soittaa kuopiolaisessa metallibändissä ja osallistuu muiden bändin jäsenten kanssa biisien tekoon. Bändi on esiintynyt 1 2 keikan kuukausitahtia, mutta nyt bändin jäsenet keskittyvät enemmänkin biisien tekoon. Bändin kanssa ollaan siinä vaiheessa, että ensi vuonna olisi tarkoitus saada levy aikaan. Silloin viimeistään oltaisiin muutenkin liitytty Teostoon. Ilmaiskampanja oli heille kuitenkin tervetullut, koska kaikki bändin jäsenet ovat vielä opiskelijoita. 122 euron liittymismaksua Juri Ruotsalainen ei pidä sinänsä pahana, koska Teoston maksamat esityskorvaukset olisivat kattaneet sen pian: Äkkiähän se tulee takaisin. Lohjalainen laulutekstejä tekevä Eila Junnola arvioi puolestaan, ettei liittymismaksu olisi tullut hänelle kovin nopeasti takaisin: Kun ei ole ollut hittitekstejä. Junnola kuvaa tekstejään perinteisiksi, mutta sävelletty tuotanto on vielä sen verran suppea, että ilmaiskampanjaa kannatti käyttää hyväkseen. Junnolan yksi hengellinen lauluteksti on levytetty jo 1980-luvulla, mutta nyt on odotettavissa lisää sävellyksiä: Nyt kun sain tietooni Teoston Facebook-sivun, löysin sen kautta tekstilleni säveltäjän. Haaveena on, että saisin tekstejä julkisuuteen enemmänkin. maarit kytöharju 32 teostory

33 Suomi nousuun Teoston onnistui viimekin vuonna kasvattaa musiikin käytöstä maksettujen korvausten kokonaismäärää. Lama-aikana tämä on harvinainen suoritus millä tahansa toimialalla. Uusia tekijöitäkin liittyy Teoston asiakkaiksi runsain mitoin, uutta taidetta syntyy, monimuotoisuus kukoistaa ja valtakunnassa kaikki hyvin. Vai onko? Tekijän tahto ja oikeus on ehdoton Musiikin tekijänoikeudet lienevät ainakin tekijöille itsestään selvä asia. Siispä otan vertailukohdan kuvataiteen puolelta. Tietääkseni kukaan ei ole kyseenalaistanut esimerkiksi maalauksen signeerausta. Signeeraus on todiste teoksen tekijästä ja samalla myös tekijänoikeuksista. Signeerausten aitoutta tutkivat tarvittaessa taidemuseoitten konservaattorit. Kuvataiteilijalle vuokrattujen työtilojen omistajilla ei ole mitään oikeuksia tilassa tehtyihin teoksiin, saati että heillä olisi oikeus signeerata teoksia. Kuvanveistossa viimeinen työvaihe tehdään valimossa tekniikalla ja laitteilla, jotka omistaa valimoyrittäjä. Siitä huolimatta valimon omistaja ei saa teoksiin mitään muuta oikeutta kuin valaa teos pronssiin taiteilijan haluamalla tavalla. Tekijän tahto ja oikeus on ehdoton. Toki säveltäjä saa myydä teoksensa oikeudet niin halvalla tai kalliilla hinnalla kuin haluaa, mutta oikeuksien luovutusta koskeva lainsäädäntö ei saa automaattisesti mahdollistaa tekijänoikeuksien luovutusta ulkopuolisille, esimerkiksi äänityslaitteitten omistajille. Viittaan tässä valimoesimerkkiin. Se taho, joka haluaa teoksista oikeudet itselleen, ei kykene määrittelemään taiteen tasollisia aspekteja musiikissa, vaan teoksia määritellään sen mukaan, kuinka monella eurolla tuotetta myydään. Suomeksi sanottuna tämä taho vanhan sanonnan mukaan ei ymmärrä taiteesta enempää kuin sika hopealusikasta. Tässä kohdin piilee vaara, että taiteellisesti ansiokas teos luokitellaan väärissä käsissä roskaksi, kun se ei mene kaupaksi. Pitkällä aikavälillä olen havainnut, että tekijänoikeuksia pyritään saamaan tekijöiltä pois milloin milläkin keinolla. Tämä osoittaa tekijänoikeuksien ulkopuolisilta metsästäjiltä jonkinlaista luovuutta. Siispä heillä lienee mahdollisuus ymmärtää, miksi todelliset tekijät puolustavat oikeuksiaan niinkin voimakkaasti. Jouni Kesti Säveltäjä Suomen Säveltäjät ry:n jäsen Miljooniin esitystapahtumiin liittyvää tietoa ei ilman automatisointia hallitse kukaan. Kaupalliset yritykset raportoivat kiitettävällä pieteetillä liiketoiminnassaan käyttämänsä musiikin, mutta yhtä auvoisasti eivät ole asiat live-kentällä. Monet tapahtumanjärjestäjät jättävät yhä soitetun musiikin ilmoittamisen esiintyjien varaan. Eiväthän maksettavat korvaukset ole riippuvaisia siitä, mitä hittejä minäkin iltana on soitettu ja saavathan esiintyjät sen keikkapalkkionkin. Ja tietävät itse parhaiten mitä soittavat. Hoitakoon jokainen sen, minkä parhaiten osaa. Tänäkin kesänä moni tekijä nuolee näppejään, koska jotkin maamme suosituimmista esiintyjistä jättävät esityksensä ilmoittamatta. Miksi raportoida, kun ei siitä mitään hyödy eikä kukaan maksa? Saavat ne tekijät hiteistään rahaa muualtakin. Mutta mitä ihmettä liikkuu niiden tekijöiden mielessä, jotka toimivat täsmälleen samoin? Ilmoittavat esityksensä miten sattuu välittämättä siitä, että kaverilta jäävät tilitykset saamatta. Mikäpä siinä, jos kyseessä on vain oma musiikki, mutta että kaverin leipä. Ja mitä sitten, jos ne ilmoitukset tekee vähän myöhässä? Eihän kukaan nyt tosissaan ajattele, että deadline on deadline. Kyllä kai Suomen musiikkielämän toivon vuoksi voidaan koneisto pysäyttää ja hoitaa ne tärkeät ilmoitukset käsipelillä. Eihän se nyt voi paljon maksaa. Tästähän voisi Teosto lanseerata irtisanomisuutisten täyttämälle medialle koko kansantaloutta piristävän uutisen: palkataan parisataa työtöntä syöttämään myöhässä tulevia raportteja. Mitä siitä jos se maksaa puolet toisten tilityksistä? Suomi nousuun! Satu Mättö Johtaja Teoston oikeudenomistajapalvelut teostory

34 Nootti UUSIA KASVOJA janne nikkarinen Musiikintekijät palkitsivat vuoden raportöörit Musiikintekijät jakoivat tänä vuonna ensimmäistä kertaa vuoden raportööri -palkinnot ansiokkaasti toimineille esitysilmoitusten tekijöille. Palkinnon saajat julkistettiin Teoston vuosittaisessa sidosryhmätilaisuudessa Helsingissä huhtikuussa. Esittäjän vuoden raportööri palkinnon sai Charles Plogman, joka on tehnyt esitysilmoitukset Teostolle jo vuosien ajan tinkimättömällä tarkkuudella. Järjestäjän vuoden raportööri palkinnon sai Seinäjoen Elävän musiikin yhdistys Selmu ry, joka ilmoittaa aina tilaisuuksiensa lipputulot ja kävijämäärät Teostolle ilman eri pyyntöjä. Kunniakirjat luovutti saajilleen tilaisuudessa esiintynyt Kuunkuiskaajat, jonka jäsenet Susan Aho ja Johanna Virtanen ovat Teoston tekijäasiakkaita. Musiikin tekijät haluavat kunnioittaa palkinnolla sellaisia esittäjiä ja järjestäjiä, jotka ilmoittavat esityksensä ja lipputulotiedot mallikkaasti. Näin varmistetaan, että myös musiikin tekijät eli säveltäjät ja sanoittajat saavat työstään korvauksen. Esitysilmoitusten avulla Teosto osaa ohjata tekijänoikeuskorvaukset juuri niille henkilöille, joiden tekemiä teoksia on soitettu. Palkintona luovutettujen kunniakirjojen allekirjoittajina ovat Teosto, Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry, Suomen Säveltäjät ry sekä Suomen Musiikkikustantajat ry. Kuvassa Charles Plogman sekä Selmu ry:n hallituksen puheenjohtaja Päivi Alaniska ja varapuheenjohtaja Mika Virkkala. Äänitteen tallennusluvan voi maksaa nyt myös verkossa NCB (Nordisk Copyright Bureau) on tehnyt uudistuksia verkkopalveluunsa. Uusitussa palvelussa musiikkiäänitteen tallennusluvan hankkija voi maksaa ostoksensa suoraan verkossa. Uudistus koskee ns. kertalupatuotantoja. Äänitteiden standardituottajat sekä AV-tuottajat hankkivat tallennuslupansa entiseen tapaan. Äänitemonistamot luovuttavat valmiit äänitteet tuottajalle vasta sitten, kun tuottaja on maksanut tallennusluvan. Tämä on ollut periaate tähänkin asti, mutta nyt käytäntöä terävöitetään. Ylimääräistä aikaa ei kuitenkaan kulu lainkaan, mikäli tuottaja maksaa tallennusluvan samalla kerralla kun tekee ilmoituksen äänitteestä NCB:n verkkopalvelussa. Vahvistus maksusta lähtee heti automaattisesti äänitemonistamoon. NCB:n verkkopalvelussa voi maksaa Visalla, Master Cardilla sekä Nordean verkkopankin kautta. Jos tuottaja maksaa tallennusluvan myöhemmin, verkkopalvelu ei lähetä automaattista ilmoitusta äänitemonistamoon. Tällöin Teosto näyttää vihreää valoa monistamolle havaittuaan maksun siirtymisen tililleen. kuvat: jakke nikkarinen Jani Jalonen aloitti Teoston musiikkiratkaisut-yksikön avainasiakaspäällikkönä toukokuussa. Jalosella on pitkä kokemus erilaisista tehtävistä sekä levyyhtiöissä että musiikinkustantajana. Teostoon hän siirtyi Warner Musicista. Jani Jalonen toimii myös Sibelius-Akatemian täydennyskoulutuksen Hittitehdas-koulutusohjelman johtajana sekä kirjoittaa kirjaa yritysbrändien markkinointiviestinnän tehostamisesta musiikin avulla. Tuukka Ilomäki aloitti Teoston IT-ryhmässä maaliskuussa sovellusten kehitystyössä ja hallinnassa. Hän on ollut Teoston palveluksessa myös aiemmin vuosina Laulujen Loiskeet 2010 Uusien kansanlaulujen sävellys- ja sanoituskilpailu Kilpailuaika Säännöt: Teoston uusi asiakaspalvelunumero on Tässä numerossa palvelemme sekä musiikintekijä- että käyttäjäasiakkaitamme. 34 teostory

35 TEOSTO-KALENTERI Kesäkuu 2010 Kesäkuun tilityksessä maksetaan: Esityskorvaukset valtakunnallisilla radio- ja TV-kanavilla, Ylen maakuntaradioissa, elokuvateattereissa, konserteissa ja muissa tilaisuuksissa vuonna 2009 esitetystä musiikista Esityskorvaukset kaupallisissa radioissa ja isoissa konserteissa esitetystä musiikista Ulkomailta tulleita esityskorvauksia Tallennuskorvaukset ajalta Online-korvauksia ajalta Heinäkuu 2010 Musiikin esitysilmoitukset ajalta Teostoon viimeistään Elokuu 2010 Jos huomasit kesäkuun tilityksessä korjattavaa, toimita meille kirjallinen korjauspyyntö viimeistään Lokakuu 2010 Musiikin esitysilmoitukset ajalta Teostoon viimeistään Lokakuun tilityksessä maksetaan ulkomailta tulleita esityskorvauksia. Ilmoita uudet sävellykset, sanoitukset ja sovitukset Teostoon heti kun ne valmistuvat! Kustantajien tilitykset arvonlisäverollisiksi Teoston löydät nyt myös Facebookista! Teoston kuulumisia voit seurata nyt myös Facebookista. Sivumme avattiin huhtikuun lopulla ja jo viikossa faneja oli liittynyt mukaan Varsinkin musiikintekijät näyttävät löytäneen Teoston Facebook-sivun kanavakseen, jonka kautta voi kertoa työstään ja etsiä yhteistyökumppaneita säveltämiseen tai sanoittamiseen. Musiikinkäyttäjät voivat puolestaan saada sivujen kautta kosketuksen musiikintekijöiden työhön ja ajatuksiin. Muistathan esitysilmoitusten aikataulun! Bändien, orkestereiden ja muiden esiintyjien tiedot esitetyistä teoksista ja esiintymispaikoista tilaisuuden järjestäjätietoineen tulee toimittaa Teostoon neljännesvuosittain. Tiedot ilmoitetaan verkkopalvelussa sähköisesti. Toimita ilmoitus Teostoon ajalta viimeistään ajalta viimeistään ajalta viimeistään ajalta viimeistään Teoston jäsenistö on päättänyt kevätkokouksessa, ettei kaikkia esiintyjien paperilla lähettämiä esitysilmoituksia enää käsitellä, vaan osa elävän musiikin tilityksistä tapahtuu tulevissa tilityksissä vain sähköisesti toimitettujen esitysilmoitusten perusteella. Nyt viimeistään on siis hyvä aika siirtyä käyttämään verkkopalvelua! Siten varmistat, että esitystietosi ovat mukana tilityksessä. Paperilla lähetettyjä esitysilmoituksia Teosto käsittelee vain siinä tapauksessa, että ne tulevat tapahtumien järjestäjiltä. Teosto maksaa arvonlisäverovelvollisille musiikin kustantajille tilitykset tämän vuoden kesäkuun tilityksestä lähtien arvonlisäveron kera. Käytäntö on linjassa kustantajien laskutusta koskevan keskusverolautakunnan ratkaisun kanssa. Sen mukaan arvonlisäverovelvollisten kustantajien tulee lisätä voimassa olevan verokannan mukainen arvonlisävero laskuihin, jotka koskevat musiikin tekijänoikeudellista käyttöä. Teoston tilitykset ovat verrattavissa ratkaisussa nimettyyn tekijänoikeudelliseen käyttöön ja siitä maksettaviin korvauksiin, joten Teoston kustantajille maksamiin tilityksiin tulee myös lisätä arvonlisävero. Teosto maksaa tilitykset kustantajille sen mukaan, onko kustantaja arvonlisäverovelvollinen vai ei. Tilitystä varten Teosto tarkistaa verohallinnosta kustantaja-asiakkaidensa verovelvollisuuden asiakasrekisterissä olevien Y-tunnusten perusteella toukokuun 31. päivän tilanteen mukaan. Verovelvollisille kustantajille lisätään tilityksessä sovellettavan verokannan mukainen arvonlisävero, joka on kesäkuun tilityksessä 8 prosenttia. Ne kustantajat, jotka eivät esimerkiksi toiminnan pienimuotoisuuden takia ole arvonlisäverovelvollisia, saavat tilityksensä edelleen verottomana. Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto r.y. Musiikin tekijöiden järjestö. Aatteellinen, voittoa tavoittelematon yhdistys, jonka säveltäjät ja musiikin kustantajat perustivat vuonna 1928 valvomaan etujaan. Edustaa noin :ta kotimaista ja kahta miljoonaa ulkomaista säveltäjää, sanoittajaa, sovittajaa ja musiikin kustantajaa. Edistää säveltäjien, sanoittajien, sovittajien ja musiikin kustantajien oikeuksia. Myy ja kehittää ratkaisuja asiakkaittensa musiikinkäytön tarpeisiin. Kerää ja tilittää musiikin tekijöille ja kustantajille korvaukset heidän musiikkinsa julkisesta esittämisestä sekä tallentamisesta. Edistää suomalaisen musiikin monimuotoisuutta, tunnettuutta ja soimista kotimaassa ja vientimarkkinoilla. Teosto toimii yhdyssiteenä kahden asiakasryhmänsä, musiikin tekijöiden ja musiikkia käyttävien yritysten ja yhteisöjen välillä. Vuonna 2009 Teoston myyntituotot kotimaasta olivat 41 miljoonaa euroa, josta tilitetään toimintakulujen vähennyksen jälkeen 86,5 prosenttia eli 35,2 miljoonaa euroa säveltäjille, sanoittajille ja musiikin kustantajille. Tilityssummasta käytetään suomalaisen musiikin edistämiseen oikeudenomistajien yhteisillä päätöksillä 5,7 prosenttia eli kaksi miljoonaa euroa. Muilta järjestöiltä tuloutui tilitettäväksi Teoston oikeudenomistajille yhteensä 9,2 miljoonaa euroa. Tästä suurimpina erinä 5,5 miljoonaa Nordisk Copyright Bureau NCB:ltä suomalaisen musiikin talentamisesta muun muassa äänitteille ja elokuviin sekä Teoston sisarjärjestöiltä 3,1 miljoonaa suomalaisen musiikin esityksistä ulkomailla. teostory

Perustiedot - Kaikki -

Perustiedot - Kaikki - KMO 13+ RTF Report - luotu 27.05.2015 15:22 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet final 13+ 73 40 23 Yhteensä 73 40 23 Perustiedot 1. Ikäni on (39) Ikäni on 2. Olen ollut oppilaana (36) Olen ollut oppilaana

Lisätiedot

Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista

Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista Published: 17.9.2013 Kuuntelet musiikkia, suljet silmäsi ja alat nähdä mielessäsi elokuvan kohtauksia. Päähäsi muodostuu vähitellen täydellinen lyhytelokuva

Lisätiedot

5/8/2016 The Copyright Law 1

5/8/2016 The Copyright Law 1 5/8/2016 The Copyright Law 1 5/8/2016 The Copyright Law 2 Yleistä Tekijänoikeuden kohteena on kirjallinen tai taiteellinen teos. Suojan saadakseen teoksen tulee ylittää ns. teoskynnys. Suojattu teos on

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

YLEISTÄ TIETOA SOITONOPISKELUSTA

YLEISTÄ TIETOA SOITONOPISKELUSTA YLEISTÄ TIETOA SOITONOPISKELUSTA Soiton/laulunopiskelu konservatoriossa on tavoitteellinen harrastus, joka vaatii tunneilla käymisen lisäksi sitoutumisen säännölliseen kotiharjoitteluun. Oppilaan viikoittainen

Lisätiedot

Säätiöt rahoittajina

Säätiöt rahoittajina Säätiöt rahoittajina Jyväskylä 9.2.2012 Aluksi Kun suunnittelimme ohjelmaa tälle päivälle, yksi ajatus oli tarjota lisätietoa yhdestä rahoitusvaihtoehdosta, säätiöistä. Joskus ne toimivat tarpeeseen, sen

Lisätiedot

Papuri.papunet.net. Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman

Papuri.papunet.net. Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman Papuri.papunet.net Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman Tiesitkö, että kuka tahansa voi tehdä itse oman radio-ohjelman internetiin? Tässä kirjassa kerrotaan, miten se onnistuu. Saat ohjeet

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA MEDIA CORNER TIEDESISÄLTÖJEN KV- NÄKYVYYDEN MAKSIMOINTI MEDIA CORNER Media Cornerista löydät apua ja työvälineitä tiedesisältöjen omatoimiseen tuottamiseen

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Tekijänoikeus,oppilas, opettaja ja koulu. OTK Maria E. Rehbinder

Tekijänoikeus,oppilas, opettaja ja koulu. OTK Maria E. Rehbinder Tekijänoikeus,oppilas, opettaja ja koulu OTK Maria E. Rehbinder 26.10.2009 maria.rehbinder@gmail.com Henkilölle syntyvä oikeus Tekijänoikeus voi syntyä vain luonnolliselle henkilölle Poikkeuksena työnantajalle

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen Esittelyteksti (mainostyylinen): Koskaan ihminen ei ole tiennyt niin paljon kuin nyt. Mutta huomenna tiedämme taas

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

Etelä-Karjalan Klassinen kuoro. Suomalainen Kevät. Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko,

Etelä-Karjalan Klassinen kuoro. Suomalainen Kevät. Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko, Etelä-Karjalan Klassinen kuoro Suomalainen Kevät Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko, Lappeenranta 18.4.2010 klo 16, Lappeenrannan Musiikkiopiston Helkiö-sali Ohjelma Jaakko Mäntyjärvi

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys TYY 2017 Frida Pessi 20.12.2017 Viestintä eli kommunikaatio Sanomien siirtämistä Merkitysten tuottamista Mutta myös yhteisen ymmärryksen tuottamista (yhteisöllisyys)

Lisätiedot

SOPIMUS 1.5.2010 1(8) Palkkiot 1.11.2012 NÄYTELMÄ- JA KUUNNELMAMUSIIKKI. Sopijapuolet

SOPIMUS 1.5.2010 1(8) Palkkiot 1.11.2012 NÄYTELMÄ- JA KUUNNELMAMUSIIKKI. Sopijapuolet Palkkiot 1.11.2012 1.5.2010 1(8) Sopijapuolet 1 Soveltamisala 2 Oikeudet Yleisradio Oy, jäljempänä Yleisradio ja Säveltäjät ja Sanoittajat ELVIS ry, jäljempänä Säveltäjät Sopimus koskee Säveltäjien jäsenten

Lisätiedot

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

SUOMALAINEN MUSIIKKI VALTAVA KASVUN MAHDOLLISUUS

SUOMALAINEN MUSIIKKI VALTAVA KASVUN MAHDOLLISUUS SUOMALAINEN MUSIIKKI VALTAVA KASVUN MAHDOLLISUUS SUOMALAINEN MUSIIKKI ON EKOLOGINEN (VOIDAAN VALMISTAA ETÄTYÖNÄ. EI TOIMITUSKULUJA) JOKAISEEN MAKUUN AINA TUORETTA (EI PARASTA ENNEN -PÄIVÄÄ) EHTYMÄTÖN LUONNONVARA

Lisätiedot

Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020

Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020 strategia 2020 Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020 Tässä dokumentissa kuvatussa strategiassa linjataan Suomen Uimaliiton keskeiset valinnat vuoteen 2020 saakka. Strategian tavoitteiden toteutumista

Lisätiedot

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät!

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! PUHE 10.12.2012/Maija Aksela Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! Tänään on meille suuri päivä. Sydämellinen KIITOS yliopistolle tästä hienosta tunnustuksesta omasta sekä

Lisätiedot

Työnhaku 2.0. #viestikoulu. 11.2.2016 Sanna Saarikangas

Työnhaku 2.0. #viestikoulu. 11.2.2016 Sanna Saarikangas Työnhaku 2.0 A s i a n t u n t i j a b r ä n d i v e r k o s s a, t y ö n h a k u s o m e s s a j a v i s u a a l i n e n C V 11.2.2016 Sanna Saarikangas Mitä? Ohjelmassa Miten ja miksi työnhaku on muuttunut

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

HILDA matka muistoihin

HILDA matka muistoihin HILDA matka muistoihin HILDA vie ikäihmisen elämykselliselle matkalle nauttimaan lapsuuden ja nuoruuden ajan muistoista ja tunteita herättävästä musiikista. Helppokäyttöinen palvelu yhdistää ennennäkemättömällä

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajaasiakkaille

Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajaasiakkaille 12.6.2015 Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajaasiakkaille 15,5 miljoonaa euroa Kesäkuun tilityksessä Teoston tekijä- ja kustantaja-asiakkaille maksetaan Kotimaasta vuonna 2014 kerättyjä esityskorvauksia

Lisätiedot

Kuvausluvat ja tekijänoikeudet

Kuvausluvat ja tekijänoikeudet Kuvausluvat ja tekijänoikeudet Ira Helkamäki Mediatekniikan seminaari 24.1.2012 Sisältö Kuvaaminen Julkisella paikalla ja muualla Tekijänoikeudet Valokuvat, musiikki, elokuvat Tekijänoikeusrikkomus Tekijänoikeusyhdistykset

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Festudy: yritys synteesiksi

Festudy: yritys synteesiksi 2 Festudy: yritys synteesiksi Ensimmäinen laaja vertaileva tutkimus festivaalialalta Mukana 390 musiikkifestivaalia Suomi, Ruotsi, Norja, Ranska, Flanders, Vallonia, Espanja, Irlanti, Sveitsi, Quebec Yksittäisiä

Lisätiedot

MUSIIKKIOPISTOTASON VALINTAKOEOPAS 2013

MUSIIKKIOPISTOTASON VALINTAKOEOPAS 2013 5.4.2013 OULUN KONSERVATORIO Postiosoite: PL 20 90015 Oulun kaupunki puh. 044 703 9162 Opintotoimiston käyntiosoite: Lintulammentie 1 L Nettisivut: www.oulunkonservatorio.fi MUSIIKKIOPISTOTASON VALINTAKOEOPAS

Lisätiedot

Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.-15.2.2013

Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.-15.2.2013 Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.15.2.2013 1. Olen Opiskelija Opettaja tai muuta henkilökuntaa 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 2. Sukupuoli Nainen 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13

Lisätiedot

SYKE Kaupunkikulttuurin kehittäminen Oulussa

SYKE Kaupunkikulttuurin kehittäminen Oulussa 1 8.9.2010 Oulun kaupunki Hallintokunta/ryhmä/tiimi Diasarjan otsikko SYKE Kaupunkikulttuurin kehittäminen Oulussa 8.9.2010 Kaupunkisuunnittelun seminaari Samu Forsblom 8.9.2010 Oulun kaupunki Hallintokunta/ryhmä/tiimi

Lisätiedot

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 Kyselyyn vastasi kaikkiaan 149 ihmistä, joista 31 olivat ruotsinkielisiä ja 118 suomenkielisiä Kaikki ihmiset eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot

ÄLÄ VASTAA TÄHÄN VERSIOON

ÄLÄ VASTAA TÄHÄN VERSIOON ÄLÄ VASTAA TÄHÄN VERSIOON Opetus- ja kulttuuriministeriön koululaiskysely 2017 Hei, vuosi sitten lähetin kouluusi kyselyn, mitä sinä ja muut oppilaat haluaisitte harrastaa koulussa iltapäivisin. Kyselyyn

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset Poliittinen riski Suomessa Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset 16.10.2014 Taustaa tutkimuksesta Aula Research Oy toteutti syys-lokakuussa kyselytutkimuksen poliittisesta riskistä Suomessa Tutkimus

Lisätiedot

Ketteryydestä muutamien esimerkkien kautta eli mitä voimme

Ketteryydestä muutamien esimerkkien kautta eli mitä voimme Ketteryydestä muutamien esimerkkien kautta eli mitä voimme oppia Tarzanista ja jazz-yhtyeestä Ketterä toiminta on aina ihmisten toimintaa. Kehitettäessä ketteryyttä on hyvä tarkastella prosessien takana

Lisätiedot

Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka

Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka Talentum Helsinki 2013 Kirjoittajasta Kauppatieteiden tohtori Pekka Puustinen toimii vakuutustieteen yliopistonlehtorina Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa.

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Rinnakkaistallennuksen arkea, haasteita ja mahdollisuuksia

Rinnakkaistallennuksen arkea, haasteita ja mahdollisuuksia Rinnakkaistallennuksen arkea, haasteita ja mahdollisuuksia Kimmo Koskinen Helsingin yliopiston kirjasto Verkkopalvelut LYNET-seminaari 5.6.2013 10.6.2013 1 Esityksen teemoja Open Acces julkaisemisen perusteita

Lisätiedot

Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA

Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA Copyright 2016 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi: Janne Harju Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2494-6 978-952-14-2495-3 (sähkökirja)

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Kati Sulin. Kannen suunnittelu toteutus: Ea Söderberg Sisuksen suunnittelu ja taitto: Ana Mitrunen

Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Kati Sulin. Kannen suunnittelu toteutus: Ea Söderberg Sisuksen suunnittelu ja taitto: Ana Mitrunen Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Kati Sulin Kannen suunnittelu toteutus: Ea Söderberg Sisuksen suunnittelu ja taitto: Ana Mitrunen ISBN: 978-952-14-1731-3 ISBN: 978-952-14-1732-0 (sähkökirja) BALTO

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen. MAINONTA MED1 MITÄ MAINONTA ON?! Perinteisiä määritelmiä:! Mainonta on maksettua useille vastaanottajille suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liitto & Yhteiskunnallinen yritys -merkki

Suomalaisen Työn Liitto & Yhteiskunnallinen yritys -merkki Suomalaisen Työn Liitto & Yhteiskunnallinen yritys -merkki Yhteiskunnallinen yritys -video https://www.youtube.com/watch?v=qvzrov0hrpk&index=5&list=plqcgvrn8a51wavbtihertuijvqiv0qcj_ Suomalaisen Työn

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

2. tai 3. opintovuosi Menetelmät Ryhmätunnit, itsenäinen harjoittelu, orkesterien ja/tai kuorojen harjoitusten ja konserttien seuraaminen

2. tai 3. opintovuosi Menetelmät Ryhmätunnit, itsenäinen harjoittelu, orkesterien ja/tai kuorojen harjoitusten ja konserttien seuraaminen MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO 2010, MUSIIKIN KOULUTUSOHJELMA OPETUSSUUNNITELMA TUTKINTOKOHTAINEN OSA PAIKALLISESTI TARJOTTAVAT TUTKINNON OSAT / täydennys Hyväksytty Helsingin Konservatorion johtokunnassa

Lisätiedot

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU KEKSINTÖSÄÄTIÖ JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU 18.1.2011 / Avainklubi Pekka Rantala, Kusti Alasalmi Riitta Ahola, Timo Kilpinen, Antti Niemi, Pauliina Sievänen Maailma tarvitsee keksintöäsi Keksijätutkintoa sjä

Lisätiedot

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin?

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin? KTT, dosentti Saila Saraniemi, Oulun yliopisto, markkinoinnin laitos Rokua 24.8.2013 Mikä ihmeen brändi Mitä brändäämisellä tarkoitetaan Miten erottautua Entä kannattaako brändäys yksin 1 2 Jokainen tuo

Lisätiedot

Valokopiointija digiluvat

Valokopiointija digiluvat Valokopiointija digiluvat Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi Avainsanat: digilupa, valokopiointi, digitaalisten aineistojen kopiointi, Kopioston luvat, tekijänoikeus, taloudelliset oikeudet,

Lisätiedot

Kanteleen vapaa säestys

Kanteleen vapaa säestys Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Kanteleen vapaa säestys Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2013 Työryhmä: Anna-Karin Korhonen Päivi Ollikainen Satu Sopanen, Kanteleensoiton opettajat

Lisätiedot

P-klubin palautekysely 2012

P-klubin palautekysely 2012 P-klubin palautekysely 2012 P-klubi keräsi toiminnastaan jälleen vuoden 2012 keväällä palautetta, jotta jatkossa yhdistystä voitaisiin kehittää entistä enemmän palvelemaan jäsenistönsä toiveita. Klubikyselyyn

Lisätiedot

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä Valmentaja-Akatemia opettaa sinulle kuinka valmentajana pystyt kasvattamaan bisnestäsi, auttamaan useampia ihmisiä ja ansaitsemaan enemmän. www.valmentaja- akatemia.fi

Lisätiedot

KÄYRÄTORVI TAITOTAULU. Rakentava palaute -hanke Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia

KÄYRÄTORVI TAITOTAULU. Rakentava palaute -hanke Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia KÄYRÄTORVI TAITOTAULU Rakentava palaute -hanke Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia JOHDANTO Tässä taitotaulussa kuvaamme käyrätorvensoiton eri osa-alueita musiikkiopistossa.

Lisätiedot

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-4) musiikin opetussuunnitelma

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-4) musiikin opetussuunnitelma Perusopetuksen (vuosiluokat 1-4) musiikin opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland Johdanto Musiikilla on yhteiskunnassa merkittävä asema. Se on korvaamaton osa

Lisätiedot

Tekijänoikeustoimikunnan työ

Tekijänoikeustoimikunnan työ Tekijänoikeustoimikunnan työ Tekijänoikeusfoorumi 14.10.2009 Toimikunnan puheenjohtaja, professori Niklas Bruun Helsingin yliopisto 14/10/2009 1 Tekijänoikeustoimikunta 2008-2009 Opetusministeriö asetti

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

OPEN ACCESS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO AVOIN TIETEENTEKIJÄ

OPEN ACCESS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO AVOIN TIETEENTEKIJÄ OPEN ACCESS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO AVOIN TIETEENTEKIJÄ OPEN ACCESS eli tieteen avoin saatavuus on tiedemaailman ajankohtainen tavoite. Tutkimus halutaan saada näkyville ja hyödyksi niin laajasti kuin mahdollista.

Lisätiedot

Musiikkipedagogi. Musiikkipedagogi

Musiikkipedagogi. Musiikkipedagogi Musiikkipedagogi Musiikkipedagogi Tavoitteena on valmistaa musiikkialan eri tehtäviin aloite- ja yhteistyökykyisiä, laaja-alaisesti taiteita arvostavia ja persoonallisia musiikkipedagogeja. Tutkinto antaa

Lisätiedot

PÄÄSYKOEOHJEITA 2015

PÄÄSYKOEOHJEITA 2015 1 / 7 Sisällys YLEISTÄ... 1 MUSIIKKILEIKKIKOULU... 1 KLASSINEN MUSIIKKI PIANO... 2 Vuonna 2006 JA SEN JÄLKEEN SYNTYNEET... 2 PIANO... 2 Vuonna 2005 JA TÄTÄ AIEMMIN SYNTYNEET... 2 LAULU... 3 URUT (KIRKKOURUT)...

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

Käytännön kokemukset opinnäytteiden julkaisijana

Käytännön kokemukset opinnäytteiden julkaisijana Käytännön kokemukset opinnäytteiden julkaisijana Tekijänoikeusseminaari 10.10.2008 Kustannuspäällikkö Outi Sisättö Tampereen yliopiston kirjasto Julkaisukeskus Esityksen pääkohdat Taustaksi Tunnuslukuja,

Lisätiedot

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 Lukijoiden ammattiryhmät Ammati Otos (kpl) %-koko otannasta Vähittäiskauppias 141 kpl. 70,5 % Sisäänostaja 7 kpl. 3,4 % Sisustussuunnittelija 11 kpl. 5,7 % Muu 41 kpl. 20,5 % Yhteensä

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Itämeren alueen verkkosuunnitelma. Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo

Itämeren alueen verkkosuunnitelma. Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo Itämeren alueen verkkosuunnitelma Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo Itämeren alueen verkkosuunnitelma on osa Euroopan laajuista kymmenvuotista verkkosuunnitelmaa (TYNDP) -Miksi tehdään -Miten

Lisätiedot

OU! Kirjaston yö taiteissa

OU! Kirjaston yö taiteissa OU! Kirjaston yö taiteissa Taiteiden yön toinen juhlajulkaisu 22.8.2013 1 Pääkirjoitus Taidetta ja remonttia K eskellä pääkirjaston remonttia vietettiin uuden Oulun kaupungin juhlavuoden taiteiden yötä.

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Pohjoismainen kulttuuripiste

Pohjoismainen kulttuuripiste Pohjoismainen kulttuuripiste Luomme tilaa pohjoismaiselle kulttuurille Webinaari 16.6.2016 Erityisasiantuntija Laura Norppa, Pohjoismainen kulttuuripiste POHJOISMAINEN KULTTUURIPISTE Virallinen pohjoismainen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2013 1 (5) Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Kupo/Kultj/6 14.05.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2013 1 (5) Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Kupo/Kultj/6 14.05.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2013 1 (5) 78 Avustusten myöntäminen kansainvälisiin hankkeisiin, 4. jako HEL 2013-006400 T 02 05 01 00 Päätös päätti myöntää kansainväliseen toimintaan avustuksia seuraavasti:

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan

Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan vaikuttamistyön päällikkö Osa I Taustamuuttujat Vastaajat Vastaajia

Lisätiedot

Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä

Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä Esimerkkinä Palvelujen markkinointi kurssin verkkototeutus Virpi Näsänen 16.11.2016 Lähtökohtatilanne Sovimme Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Agility Games Gamblers

Agility Games Gamblers Agility Games Gamblers Games-lajeista ehkä hieman helpommin sisäistettävä on Gamblers, jota on helppo mennä kokeilemaan melkein ilman sääntöjä lukematta. Rata koostuu kahdesta osuudesta: 1. Alkuosa, jossa

Lisätiedot

Esimerkkikysymyksiä: Tulitko pyörällä kouluun? Syötkö lähes päivittäin koulussa välipalan? Käytkö päivittäin välitunnilla ulkona?

Esimerkkikysymyksiä: Tulitko pyörällä kouluun? Syötkö lähes päivittäin koulussa välipalan? Käytkö päivittäin välitunnilla ulkona? 1 Idealaboratorio on työpaja, jossa nuoret pääsevät itse ideoimaan koulun toimintakulttuuria. Työpaja on suunniteltu 15-60 hengelle ja ideointi tapahtuu 4-5 oppilaan ryhmissä. 60-90 minuuttia kestävän

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

PÄÄSYKOEOHJEITA 2016 1 / 7

PÄÄSYKOEOHJEITA 2016 1 / 7 PÄÄSYKOEOHJEITA 2016 1 / 7 Sisällys YLEISTÄ... 2 MUSIIKKILEIKKIKOULU... 2 KLASSINEN MUSIIKKI... 2 PIANO... 2 LAULU... 3 URUT (KIRKKOURUT)... 3 VIULU... 3 ALTTOVIULU... 4 SELLO JA KONTRABASSO... 4 PUUPUHALTIMET...

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin ohjelmien käytettävyydestä

Avoimen lähdekoodin ohjelmien käytettävyydestä Matti Vuori Avoimen lähdekoodin ohjelmien käytettävyydestä Edistääkö avoimen lähdekoodin käyttö ohjelmien käyttävyyttä vai ei? Siitä on vielä oikeastaan aikaista tehdä diagnoosia, mutta erilaisia käytettävyyttä

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 12.2.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 12.2.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 12.2.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 26 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

HE 276/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja 52 :n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta

HE 276/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja 52 :n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta HE 276/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja 52 :n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lääkelakia muutettavaksi

Lisätiedot

ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN

ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN Me kirjoittajat tapasimme toisemme ensimmäisen kerran alkuvuodesta 2008 haastattelun merkeissä. Riku oli juuri aloittanut tuolloin maailman suosituimman verkkoyhteisön,

Lisätiedot

MARKKINOINNIN WORKSHOP PUOLUEPÄIVÄT 2015

MARKKINOINNIN WORKSHOP PUOLUEPÄIVÄT 2015 MARKKINOINNIN WORKSHOP PUOLUEPÄIVÄT 2015 KUKA TOI TYYPPI ON? Erilaisissa viestintä- ja markkinointitehtävissä, sekä palveluiden ja tuotteiden myynnin tehtävissä vuodesta 1989. Nykyisin eurooppalaisen ohjelmistotalon

Lisätiedot

Välittämämme kuva Helsingistä Pohjois-Amerikan medialle vuonna 2016 korostaa seuraavia keskeisiä teemoja:

Välittämämme kuva Helsingistä Pohjois-Amerikan medialle vuonna 2016 korostaa seuraavia keskeisiä teemoja: Helsingin kaupungin viestintä Pohjois-Amerikassa Tarjous Toimintasuunnitelma 2016 Corem International Oy 10.01.2016 1. Viestinnän lähtökohdat Tämä toimintasuunnitelma käsittelee toimenpiteitä Helsingin

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA

MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA Viestintä- ja markkinointiseminaari 2.-3.6.2015 Kari Ikonen twitter @IkonenKari 3.6.2015 Alma Aluemedia Maakuntalehdet Alma Aluemedia 4 maakuntalehteä 14 tilattavaa

Lisätiedot

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Finnairin strategia toiminut Aasian liikenteessä miljoonan matkustajan kasvu Aasian strategian myötä 2001 visio Pohjolan paras, eturivin eurooppalainen

Lisätiedot

Kaikkia uutisia ei todellakaan tule luettua, mutta jos otsikko antaa kipinää vaikkapa autopuolen sopimuksista, niin luen silloin koko uutisen...

Kaikkia uutisia ei todellakaan tule luettua, mutta jos otsikko antaa kipinää vaikkapa autopuolen sopimuksista, niin luen silloin koko uutisen... 1) Luetko uutiskirjettä? 1. aina 66,3 % 2. useimmiten 28,2 % 3. joskus 3,9 % 4. harvemmin 1 % 5. en juuri koskaan 0,6% 2) Miten tarkoin luet läpi uutiskirjeen artikkelit? 1. Luen aina kaikki uutiset 19,4

Lisätiedot

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA 2016 JOHDANTO Hyväksytty Turun yliopiston rehtorin päätöksellä 28.8.2016 Tieteeseen kuuluu olennaisesti avoimuus. Avoin julkaiseminen lisää tieteen

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Miksi tiedottaa (median kautta)?

Miksi tiedottaa (median kautta)? Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia Tulevaisuuden Museo-Suomi Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia 24.10.2010 Taiteen ja kulttuurin luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitusohjelma Kattavin

Lisätiedot