Uusmediaviestintä 2006/ Kari Kuutti, luento 8. Uusmediaviestintä 2006/ Kari Kuutti, luento 8

Transkriptio

1 811356A Uusmediaviestintä 1 Luento 8 Harrastetehtävän läpikäyntiä 1/2 2 Mitä on ns. crossmedia? Yleensä käsitteellä tarkoitetaan pelejä tai muita sovelluksia, jotka hyödyntävät sekä nettiä, televisiota että kännyköitä, tai vähintään kahta näistä. Jukka Matikainen, Neogames-verkosto Tyypillisiä esimerkkejä tämän hetken crossmedia-sovelluksista ovat televisiossa pyörivät kännykkäpelit. Crossmedia tarkoittaa, että jokin teema/aihealue/tuote toteutetaan läpi usean median, yhdistäen esimerkiksi videon, digi-tv:n, dvd:n, webin, mobiilipalvelun, painotuotteet ja ehkä esineitäkin Esimerkiksi elokuvien markkinointi edustanee crossmediaa kehittyneimmillään _v1.0_jm.pdf Harrastetehtävän läpikäyntiä 2/2: Esimerkki 3 OnlineGaming -pelikonseptimme on ainutlaatuinen todellisiin peli- ja urheilutapahtumiin perustuva crossmedia palvelu Crossmedia -palvelu tarkoittaa palvelua, joka toteutetaan usean eri median kautta Tällainen palvelu on loppukäyttäjän saatavilla esim. TV:n, radion, digi-tv:n, Internetin ja mobiilipalvelun (WAP) kautta

2 Tekijänoikeudesta 4 Lähde: Tekijänoikeus on luovan työn tekijälle kuuluva määräämisoikeus, josta säädetään tekijänoikeuslaissa. Luovan työn tekijöitä, joilla on tekijänoikeuksia, voivat olla muun muassa kirjailijat kuvataiteilijat valokuvaajat käsikirjoittajat ohjaajat koreografit säveltäjät sanoittajat kääntäjät. Mitä tekijänoikeus suojaa? 5 Tekijänoikeus suojaa teoksen ulkomuotoa ja ilmaisutapaa. Sen sijaan teoksen sisältämää tietoa, ideaa tai rakennetta ei suojata, joten ne ovat vapaasti jokaisen käytettävissä Mikä tahansa kirjallinen tai taiteellinen teos voi saada tekijänoikeuden suojaa, jos se on omaperäinen ja itsenäinen. Merkitystä ei myöskään ole sillä, millä tekniikalla tai materiaalilla teos on toteutettu Suojattuja teoksia voivat olla esimerkiksi kirjat, lehdet, maalaukset, valokuvat, elokuvat, sävellykset, sanoitukset, näytelmät, kartat, tietokoneohjelmat ja digitaaliset mediaesitykset Tekijänoikeuksille on kansainvälinen valvontajärjestelmä Suomessa Teosto, Kopiosto Miten tekijänoikeus syntyy? 6 Tekijänoikeus syntyy samalla kuin teoskin. Tekijänoikeus syntyy sille henkilölle, joka on luonut teoksen Tekijän iällä ei ole merkitystä Teosten rekisteröintiä tai muita muodollisuuksia ei tarvita tekijänoikeuden syntymiseen Tekijänoikeus on voimassa tekijän eliniän ja 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä Valokuvien suoja-aika riippuu valokuvasta: jos valokuva yltää teostasoon eli se on omaperäinen ja itsenäinen, sitä käsitellään samoin kuin muuta Muiden valokuvien suoja-aika on 50 vuotta kuvan ottamisesta.

3 Mitä tekijänoikeus tarkoittaa? 7 Sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseensa. Tekijä voi yksin määrätä teoksestaan. Vastaavasti tekijällä on oikeus kieltää muita käyttämästä teostaan Käytännössä tekijänoikeus tarkoittaa usein sitä, että tekijällä on oikeus käyttää teostaan taloudellisesti hyväkseen Tekijällä on myös pääsääntöisesti oikeus määrätä siitä, miten ja missä tilanteissa muut voivat käyttää hänen teostaan Teoksen kopioiminen Teoksen kopioiminen muutetussa tai muunnellussa muodossa Teoksen saattaminen yleisön saataviin Poikkeuksia Julkistetusta teoksesta saa valmistaa muutaman kappaleen yksityiseen eli omaan ja perheen käyttöön. Siteeraus Tekijän moraaliset oikeudet 8 Tekijän moraalisiin oikeuksiin kuuluvat isyysoikeus ja respekti- eli kunnioittamisoikeus Isyysoikeus koskee tekijän nimen ilmoittamista Nimi on ilmoitettava hyvän tavan mukaisesti kun teosta käytetään Respektioikeus tarkoittaa sitä, että teosta ei saa muuttaa tekijän kirjallista tai taiteellista arvoa taikka omalaatuisuutta loukkaavalla tavalla Tekijänoikeus ja digitaalinen media 1/2 9 Digitaalinen media on sotkenut perinteistä tekijänoikeuden kenttää pahemman kerran Digitaalinen kopiointi, siirtäminen ja muuttaminen aikaisempaa verrattomasti nopeampaa ja halvempaa kuin muuten Kopio yhtä laadukas kuin originaalikin Viihdeteollisuus on yksi liikevaihdoltaan maailman suurimmista teollisuusaloista Sen liiketoimintalogiikka perustuu tekijänoikeuksien omistamiseen ja käyttöoikeuksien myymiseen tai vuokraamiseen Mediakonvergenssin myötä lähes kaikki viihdeteollisuuden tuotteet ovat muuttuneet digitaalisiksi Vaivaton kopiointi ja levitys iskee suoraan kukkaroon

4 Tekijänoikeus ja digitaalinen media 2/2 10 Käynnissä on monia aiheeseen liittyviä keskusteluja Kopiosuojaus Teollisuus on pyrkinyt tekemään kopioimista hankalaksi esim. DVD:n aluekoodit Sonyn uudet tuotteet asensivat tietokoneeseen käyttäjän tietämättä eräänlaisen vakoiluohjelman -- kohun vuoksi Sony joutui luopumaan tekniikasta Kopiomaksut mediasta Myytyjen tallennusvälineiden (kasetit, CD-ja DVD-levyt) hintaa sisältyy pieni maksu sen mahdollisesta käyttämisestä tekijänoikeuslain alaiseen toimintaan Laajenemassa mahdollisesti myös tietokoneiden muisteihin Muistien koon kasvaessa nopeasti muuttuu ongelmalliseksi -- musiikkia voisi periaatteessa kohta tallentaa enemmän kuin mitä eläessään ehtisi kuuntelemaan Keskustelu vertaisverkkokopioinnista Finnreactorin oikeusjuttu Tekijänoikeus - vastaliikkeitä 11 Public domain Annetaan muiden käyttöön vapaasti Vaikea saada selville, onko joku public domain vai ei Copyleft GNU- projektissa (R. Stallman) syntynyt käytäntö antaa digitaalisia sisältöjä (alunperin tietokoneohjelmia) vapaasti muiden käyttöön, kunhan käyttäjä antaa omat muunnoksensa edeleen vapaasti käytettäviksi -- lisenssisopimus Creative Commons Internet-liike rajoitetun tekijänoikeuden edistämiseksi Creative commons-lisenssillä voi (digitaaliselle) esitykselle määritellä käyttöoikeuden, joka sijoittuu public domainin ja täyden tekijäoikeuden välille -- "some rights reserved" Tieteellinen julkaiseminen ja uusmedia 12 Esimerkki digitaalisuuden aiheuttamasta muutoksesta Sisältö Tieteellisen julkaisemisen historia Tieteellisen lehden muuttuminen myytäväksi tuotteeksi ja siitä aiheutunut kriisi Digitalisoinnin ja tietoverkkojen tuoma muutospotentiaali Digitalisaation nykymuotoja Digitaaliset kirjastot Käsikirjoitusten digitaalinen kierrätys Verkkolehdet Google Scholar Kehitysnäkymät ja ongelmat

5 Mihin tarvitaan tieteellistä julkaisemista 13 Tieteellisen keskustelun käyminen Mahdollisimman avoin ja vapaa kommunikointi tieteellisen yhteisön sisällä on tieteen edistymisen välttämätön edellytys Hyvien ideoiden yleistyminen Turhan työn välttäminen Tiedon levittäminen laajalle ja nopeasti Mitä laajemmalle tieto leviää, sitä paremmat mahdollisuudet tiedeyhteisöllä on toimia Tieteellinen laadunvarmistus ja yhtenäisyys Julkaistun tiedon laatu tulee julkisen arvioinnin kohteeksi Tunnustuksen saaminen, ideoiden prioriteetti, keksinnöt Tieteellinen julkaiseminen 14 Tämä edellyttää kommunikointikanavia Ennen kirjapainotaitoa kirjeitä, käsikirjoituksia ja kopioita Kirjapainotaidon myötä julkaiseminen keskittyi kirjoihin (jotka olivat myös yksi edellytyksistä ensin tieteelliselle ja sitten teolliselle vallankumoukselle) Kirjojen julkaiseminen lisääntyi niin, että jo 1660-luvulla oppineet valittivat niitä julkaistavan liian paljon (!) Erillisistä artikkeleista koostuva tieteellinen lehti muodostui lopulta kommunikoinnin vakiokanavaksi Sarjajulkaisu, jossa julkaistaan eri tutkijoiden kirjoittamia artikkeleita uusista tutkimuksistaan Lehdet muodostavat myös tieteen "muistin" ydinosan, keskeinen osa tieteellistä tietoa on talletettu juuri niiden vuosikertoihin Ideoiden prioriteetti 15 Oli tärkeää jo vanhana aikana: 1600-luvun alussa tutkijat lähettivät usein toisilleen salakirjoitettuja viestejä, jonne heidän löydöksensä oli koodattu mm. Galileo lähetti Keplerille seuraavan viestin, anagrammin: smaismrmilmepoetalevmibunenugttaviras altissimum planetam tergeminum observari (olen havainnut ylimmän planeetan kolminkertaiseksi) Antoi lisää aikaa varmistaa havaintojen todenmukaisuus

6 Tieteelliset lehdet 16 Aluksi tieteellisten seurojen julkaisuja Kaksi ensimmäistä 1665 Philosophical Transactions of the Royal Society of London Tieteellisiä esitelmiä (aluksi kertomus siitä, mitä oli esitetty edellisessä kokouksessa jotta muuallakin asuvat jäsenet saattoivat seurata), alaspesifin lehden kantaisä Journal des Scavans, Pariisi (kirjallisuus, teologia, tieteelliset uutiset, kirja-arvioinnit) Yleisen tieteellisen lehden kantaisä Syynä tarve laajaksi paisuneen tutkijoiden välisen kirjeenvaihdon järkeistämiseen, kommunikointi yhä kasvavan ja heterogeenisemman joukon kanssa, ja tarve ideoiden ja löytöjen prioriteetin osoittamiseen Lehti lähetettiin kaikille seuran jäsenille jäsenmaksua vastaan Lehtien lukumäärän kasvu 17 Tieteen laajenemisen myötä lehtien lukumäärä ryhtyi kasvamaan yhteensä 25 uutta lehteä yhteensä 45 uutta lehteä, kaikkiaan jo kaikkiaan 5000 lehteä Syntyi nykyisenlainen julkaisukäytäntö vertaisarviointeineen Toisen maailmansodan jälkeen tiede laajeni hyvin nopeasti, ja samoin lehtien lukumäärä Tällä hetkellä noin tieteellistä lehteä Kaupalliset kustantamot mukaan tieteelliseen julkaisemiseen Julkaisemista tuli tutkijoille välttämätön väline pätevyyden osoittamiseen Julkaiseminen ja tiedeyhteisö 18 Tiedeyhteisön toiminta perustuu hyvin paljon vapaaehtoistyöhön Tieteellisten artikkelien julkaisemisesta ei yleensä saa erillistä korvausta Arvioijana toimimisesta ei saa korvausta Konferenssien järjestämisessä auttamisesta ei saa korvausta Tämän maailmanlaajuisen toiminnan jatkuva menestyksekäs toiminta on aika harvinaislaatuinen ilmiö Tutkijatkin hyötyvät Julkaiseminen välttämätöntä pätevöitymiseksi ja aseman varmistamiseksi tiedeyhteisössä Myös arviointi ja muut vapaaehtoistehtävät arvostettua toimintaa

7 Vertaisarviointimenettely (peer-review) 19 Ennen artikkelin julkaisemista lehdessä sen tieteellinen taso arvioidaan useamman ulkopuolisen arvioijan toimesta Tyypillisesti arvioijat eivät tiedä kirjoittajan nimeä eikä kirjoittaja arvioijien (kaksoisokkoarviointi) Arvioijien kommenttien perusteella lehden toimittaja voi hylätä kirjoituksen, hyväksyä sen sellaisenaan tai ehdottaa siihen joitakin muutoksia Kirjoittaja saa aikaa tehdä tarvittavat muutokset, ja yleensä myös korjattu versio arvioidaan vielä uudestaan ennen lopullista julkaisemista Nopeampia julkaisukanavia pienemmille palasille 20 Lehti on aika hidas kanava, artikkelin lähettämisestä menee hyvinkin vuosi sen julkaisemiseen, ja voi mennä kaksikin Monella alalla kehitystä tapahtuu paljon, mutta löydökset eivät välttämättä ole kovin suuria Eri tieteenalat ovat kehittäneet erilaisia nopeamman julkaisemisen kanavia Esim. "letter"-tyyppiset julkaisut luonnontieteissä ja lääketieteessä Myös konferenssit voivat palvella julkaisukanavana, jos niissä on referee-käytäntö ja jos niistä toimitetaan kirja esitelmistä (proceedings) Menettely samantapainen kuin lehdellä, mutta korjauskierros yleensä puuttuu, ja jutut ovat lyhyempiä Tieteellisen julkaisemisen kanavat 21 Väitöskirjat (tosin usein niitä ei julkaista vaan niistä tehdään vain muutama kopio tarkastustarkoituksiin) Artikkelit tieteellisissä lehdissä (referee-prosessi) Artikkelit tieteellisten konferenssien kokoomateoksissa, "proceedings" erityisesti tieteellisten seurojen järjestämät, joissa referee-prosessi Tieteelliset kirjat eli monografiat (yksi tai muutama kirjoittaja) Kirjoittajat vastaavat sisällöstä, tieteellisillä kustantajilla toimittajia jotka tarkastavat kirjoittajan taustan ja hankkivat asiantuntijalausuntoja kirjan suunnitelmasta Luvut tieteellisissä kokoomateoksissa ("toimitetuissa kirjoissa"), Monta kirjoittajaa ja yksi tai useampi editori Kukin kirjoittaja vastaa omasta luvustaan, vaikkakin toimituskunta on jonkin verran vastuussa sisällön yhtenäisyydestä ja laadusta Jotkut tutkimuslaitosten tms. omat julkaisut ("working papers") Jotkut viranomaisraportit Patentit

8 Tieteen segmentoituminen ja lehtien lukumäärän kasvu 22 Toisen maailmansodan jälkeen tieteen tekeminen laajeni huomattavasti, ja syntyi paljon uusia erikoisaloja, jotka tarvitsivat omat lehtensä Samalla tieteestä tuli yhä enemmän kansainvälistä, englanti julkaisemisen kieleksi Uusilta tieteellisiltä seuroilta puuttuivat resurssit kansainväliseen julkaisemiseen Kaupalliset kustantajat kiinnostuivat alueesta Joukko pieniä erikoiskustantamoja Kaksi suurta: Pergamon Press ja North-Holland Sivuhyppy: mistä tietää että paperi on hyvä? 23 Yksi käyttökelpoinen mittari on se, kuinka paljon paperiin viitataan Viittausten jakauma on ekspotentiaalinen: viittaukset kasaantuvat harvoille papereille Puoleen kaikista julkaistuista papereista ei viitata ollenkaan 30% viitataan vain kerran Yhteen viidestä paperista viitataan enemmän kuin kerran Viittauskäytännöt ja -määrät eroavat suuresti eri aloilla ja aiheissa Tieteellisen tuotannon mittaaminen 24 Kun tieteeseen käytettiin paljon rahaa, alkoi myös tulosten mittaaminen kiinnostaa Yhdeksi vaikuttavuuden mittariksi osoittautui juuri kuhunkin paperiin tehtyjen viittausten määrä Viittaustutkimuksen pioneeri E.Garfield ja Institute of Scientific Information (ISI) 1958 Alkoi koota ja julkaista indeksiä (Science Citation Index) keskeisissä tiedelehdissä julkaistujen paperien viittauksista Tästä kehittyi tiedebyrokratian piirissä hyvin suosittu väline, joka alkoi muokkaamaan käytäntöjä Todellisten viitteiden jäljittäminen kallista käsityötä Syntyi uusia mittareita, kuten "impact factor": kullekin lehdelle laskettu arvo siitä kuinka todennäköistä on että siinä julkaistuun artikkeliin viitataan myöhemmin

9 "Publish or perish" 25 Viittausmittausten yleistyessä ne vaikuttivat myös tutkijoiden työn arviointiin Julkaisulistojen pituudesta ja foorumien tasosta tuli standardi mittari uusia tutkijoita valittaessa "Publish or perish" -- tutkijoiden tuotantoa ryhdyttiin seuraamaan jatkuvasti Tästä seurasi se, että mikäli tutkijat halusivat pysyä "kilpailukelpoisina" tiedeyhteisössä, heillä täytyi välttämättä olla käytössään uusimmat yhteisön tutkimustulokset, joitten päälle rakentaa omia tutkimuksiaan Johtavien lehtien saatavilla olemisesta tuli välttämättömyys Muutos kustannustoiminnassa luvun alussa suuret kaupalliset kustantajat huomasivat, että tilanteessa piili suuria taloudellisia mahdollisuuksia Ryhtyivät ostamaan sekä pienempiä tiedekustantamoja että parhaita lehtiä tieteellisiltä seuroilta Sen jälkeen lehtien tilaushinnat alkoivat nousta rajusti Yliopistojen oli edelleenkin pakko tilata ainakin "parhaat" lehdet Kun kustannukset nousivat sietämättömiksi, karsittiin "heikommasta" päästä Näköalan supistuminen Trendi on jatkunut ja vain voimistunut 1997 EU:n komissio kielsi Elsevier- ja Kluwer- kustantamojen yhdistymisen, koska uudella kustantamolla olisi käytännössä ollut monopoli laki- ja media-alan tieteellisissä lehdissä Nousevat kustannukset 27

10 ...voivat olla todella korkeita 28 The companion journals Nuclear Physics A & B cost the same as a 2004 Toyota Camry sedan -- $23,820, according to a "sticker shock" calculator from UC Berkeley. The calculator is "our way of raising hell," university librarian Thomas Leonard said. Tiedon levittäminen ja liiketoiminta törmäävät 29 One of the key areas in which scholars have ceded control of their communication system to publishers is intellectual property. Publishers often require authors to transfer exclusively all of their copyrights as part of the contract. Authors may then have to ask permission, and perhaps even pay a royalty, to send reprints to their colleagues, distribute copies to their classes or include their own work in a course pack, post their work on their own Web site, or even update an earlier edition of their work. (B. DeFelice, Dartmouth Univ. Library, 2004) Critics are complaining that the most important advances in human knowledge -- the new research and discoveries of top universities -- have been in effect seized and are being held for ransom by commercial publishers. (San Francisco Chronicle 2004) Uuden median ja tietoverkkojen tarjoamat mahdollisuudet 30 On selvää, että tietoverkot ja digitaalinen media voivat radikaalisti muuttaa tilannetta Koska kaikki asiantuntijatyö tieteellisten lehtien tuottamiseksi on vapaaehtoistyötä, on suurin kustannus aina ollut lehden fyysinen tuottaminen ja maailmanlaajuinen levitys Kaikki materiaali on useimmissa tapauksissa jo valmiiksi tietokonemuodossa Tämän vuoksi kaupalliset kustantajat ovat olleet hyvin kiinnostuneita lehtien elektronisesta levityksestä 1990-luvun alusta lähtien yhä enemmän ja enemmän lehtiä on ollut saatavilla verkon kautta Kaksi mallia: joko kirjasto tilaa lehdet jatkuvasti, jolloin ne ovat luettavissa verkossa vuosimaksua vastaan (OY: Elaine), tai jokaisesta kopioidusta artikkelista veloitetaan erikseen Ongelma: jatkuvuuden vuoksi pakko sitoutua pitkäaikaiseen sopimukseen, ei lainkaan omia kopioita, kaikilla omat erilaiset järjestelmät Sama hintakierre

11 Mutta ovatko kaupalliset kustantajat enää välttämättömiä? 31 Kaikki asiantuntijatyö tehdään ilmaiseksi yliopistoissa, jotka sitten joutuvat "toiseen kertaan" maksamaan tuloksista Kaikki "sisältö" on siis periaatteessa jo tiedeyhteisön hallussa ja käytettävissä Periaatteessa olisi mahdollista, että tiedeyhteisö ottaisi tieteellisen julkaisemisen takaisin omiin käsiinsä Ongelmia Sopivien instituutioiden löytäminen julkaisijoiksi (jotkut tieteelliset seurat rahastavat tiedeyhteisöä aivan samalla tavalla kuin kaupalliset kustantajat) Sosiaalinen inertia: parhaat lehdet kaupallisten kustantajien käsissä, nettilehti ei nauti samaa arvostusta kuin "oikea" Kehitys on joka tapauksessa selvästi kulkemassa tieteellisten lehtien elektronista jakelua kohti 1995 muutama 2005 yli 8000, joista puolet tiedeyhteisön omia Esimerkkejä 32 ACM Digital Library ACM ei ole luopunut lehdistään, vaan se julkaisee pariakymmentä hyvin arvostettua tietotekniikkalehteä ACM:n osastot järjestävät vuosittain joukon konferensseja, ja myös näiden proceedinsit ovat saatavilla DL:n kautta Yksi tietotekniikkalan tärkeimpiä referenssejä (toinen on IEEE:n vastaava kirjasto) Esimerkki PLOS - Public Library of Science Ei kaupallinen kirjasto Journal of Technology Studies Esimerkki www-lehdestä (Virginian yliopisto) arxiv.org Yksityisen tutkijan 1991 perustama postituslista ja sittemin www-arkisto Alkujaan yhdistämään paria sataa säieteorian parissa työskennellyttä korkean energian fyysikkoa Laajentunut kattamaan kymmeniä lähinnä fysikaalisia aloja Joillakin aloilla muodostunut keskeiseksi kanavaksi, varsinkin prioriteetin osalta Google Scholar Metahakukone, joka mahdollistaa pääsyn papereiden "todellisiin" viittauksiin Semanttisesta webistä 33 World Wide Web Consortium (W3C) on kansainvälinen konsortio joka asettaa web-teknologioita standardoivia suosituksia Semanttinen web (SW) on W3C:n visio webin tulevaisuudesta ja myös käytännön hanke semanttisesti yhteensopivan webin kehittämisestä Tavoitteena on koneellisesti tulkittavissa olevan tiedon julkaiseminen ja tiedon semanttinen yhdisteleminen eri sovelluksissa

12 Internetin sisällön tulkinnan ongelmia 34 Dokumenttien kieli on yleensä vapaamuotoista luonnollista kieltä Suuri osa sisällöstä ei ole luonteeltaan tekstuaalista esim. kuvat, äänet ja musiikki, videot, ohjelmistokomponentit Sisältöjä ei voida tulkita pelkästään niitten itsensä sisältämän tiedon perusteella Ihmisen tulkinta perustuu dokumenttien ulkopuoliseen taustatietoon ja elämänkokemukseen Seuraus Dokumenttien automaattinen käsitteleminen, tulkinta ja tiedon etsintä on käytännössä mahdollista vain rajoitetusti ja tarkasti määritellyillä sovellusalueilla ja tiettyjen dokumenttikokoelmien puitteissa -- vain pieni murto-osa webin sisällöstä Esim. vain suhteellisen yksinkertainen sanahaku mahdollista Olisi suureksi avuksi, jos suurempaa osaa webin sisällöstä kyettäisiin käsittelemään automaattisesti, kytkemään toisiinsa jne Semanttisen verkon perusidea 35 Tietoverkkoihin talletettavatiedot ja rakenne koodataan siten, että niitten sisältöön (merkitykseen, semantiikkaan) päästää helpommin automaattisesti käsiksi Älykkäämmän verkon käyttö ja palveluiden kehittäminen erilaisten ohjelmistoagenttien ja sovellusten avulla Tuloksena pitäisi syntyä nykyisen Internetin seuraava sukupolvi: älykäs, merkitysten Internet Käytännössä semanttinen verkko on sopimus dokumentteihin liitettävien "metatietojen" ja niiden käyttöä ohjaavien skeemojen ja ontologioiden käytöstä Kuvaus semanttisesta tiedosta 36

13 Semanttisen verkon hyödyntäminen 37 Hyödyntäminen Metatietoihin perustuvat haut tai pelkän metatiedon hakeminen Monesta lähteestä peräisin olevan tiedon yhdistely Tiedon koostaminen, päättely jne. Metakuvausten ja ontologioiden (rakennekuvausten, "maailmanmallien") sovellusalueita Informaation haku (information search/retrieval) Tietämyksen hallinta (knowledge management) Verkkokauppa (web commerce) B2C sektorilla Sähköinen liiketoiminta (electronic business) B2B sektorilla Esimerkki: Metatietoa koulutusmaailmasta 38 Metatietojen julkaisu Kurssien tai materiaalipakettien tiedot verkossa Metatietoskeemojen tai ontologioiden kehittäminen ja julkaisu Mahdollistaisi eri oppilaitosten yli ulottuvat haku- ja vertailutoiminnat "Näytä kaikki Suomen kurssit uusmediaviestinnästä tänä syksynä" Metatiedon koostaminen ja raportointi "Tietokone, koosta TOL:n opinto-opas julkaistujen metatietojen perusteella" Tiedon yhdistely metatiedon perusteella "Tietokone, etsi ja kokoa opiskelijalle tyyppiä A, opntomenestys B, C-tasoinen itseopiskelukurssi aiheesta X" Esimerkki: Semanttinen verkko museokäytössä 1/2 39 Finnish Museums on the Semantic Web (FMS) - hanke Kansallismuseon ja Espoon kaupunginmuseon erillisille tietokannoille rakennetaan yhteinen kuvailukieli ja käyttöliittymä Toteutus: HY:n tietojenkäs. tieteen laitos, HIIT Tavoite: Molempien museoiden kokoelmien saattaminen kätevästi haettaviksi ja selailtaviksi nettiin Hankkeessa rakennetaan tekninen ratkaisu ja toimintatapa eri lähteissä olevien tietojen yhdistämiselle yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi Semanttinen verkko koostuu ontologioista, käsitehierarkioista, jotka auttavat jäsentämään ja yhdistämään tietoa entistä monipuolisemmin Metatietona esimerkiksi aikakaudet, esineiden luokat, löytö- tai hankintapaikat, käyttötarkoitukset, tyylit jne.

14 Esimerkki: Semanttinen verkko museokäytössä 2/2 40 Järjestelmän semanttinen älykkyys mahdollistaa monipuoliset haut, joita voi tehdä olematta museoesineistön asiantuntija Esimerkkihaku: tietyn aikakauden tuolit Linkittyvät semannttisessa verkossa edelleen esim. Muihin saman aikakauden kalusteisiin Muitten aikakausien tuoleihin FMS-projekti/semanttinen museo