Uusmediaviestintä 2006/ Kari Kuutti, luento 8. Uusmediaviestintä 2006/ Kari Kuutti, luento 8
|
|
- Maria Lahtinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 811356A Uusmediaviestintä 1 Luento 8 Harrastetehtävän läpikäyntiä 1/2 2 Mitä on ns. crossmedia? Yleensä käsitteellä tarkoitetaan pelejä tai muita sovelluksia, jotka hyödyntävät sekä nettiä, televisiota että kännyköitä, tai vähintään kahta näistä. Jukka Matikainen, Neogames-verkosto Tyypillisiä esimerkkejä tämän hetken crossmedia-sovelluksista ovat televisiossa pyörivät kännykkäpelit. Crossmedia tarkoittaa, että jokin teema/aihealue/tuote toteutetaan läpi usean median, yhdistäen esimerkiksi videon, digi-tv:n, dvd:n, webin, mobiilipalvelun, painotuotteet ja ehkä esineitäkin Esimerkiksi elokuvien markkinointi edustanee crossmediaa kehittyneimmillään _v1.0_jm.pdf Harrastetehtävän läpikäyntiä 2/2: Esimerkki 3 OnlineGaming -pelikonseptimme on ainutlaatuinen todellisiin peli- ja urheilutapahtumiin perustuva crossmedia palvelu Crossmedia -palvelu tarkoittaa palvelua, joka toteutetaan usean eri median kautta Tällainen palvelu on loppukäyttäjän saatavilla esim. TV:n, radion, digi-tv:n, Internetin ja mobiilipalvelun (WAP) kautta
2 Tekijänoikeudesta 4 Lähde: Tekijänoikeus on luovan työn tekijälle kuuluva määräämisoikeus, josta säädetään tekijänoikeuslaissa. Luovan työn tekijöitä, joilla on tekijänoikeuksia, voivat olla muun muassa kirjailijat kuvataiteilijat valokuvaajat käsikirjoittajat ohjaajat koreografit säveltäjät sanoittajat kääntäjät. Mitä tekijänoikeus suojaa? 5 Tekijänoikeus suojaa teoksen ulkomuotoa ja ilmaisutapaa. Sen sijaan teoksen sisältämää tietoa, ideaa tai rakennetta ei suojata, joten ne ovat vapaasti jokaisen käytettävissä Mikä tahansa kirjallinen tai taiteellinen teos voi saada tekijänoikeuden suojaa, jos se on omaperäinen ja itsenäinen. Merkitystä ei myöskään ole sillä, millä tekniikalla tai materiaalilla teos on toteutettu Suojattuja teoksia voivat olla esimerkiksi kirjat, lehdet, maalaukset, valokuvat, elokuvat, sävellykset, sanoitukset, näytelmät, kartat, tietokoneohjelmat ja digitaaliset mediaesitykset Tekijänoikeuksille on kansainvälinen valvontajärjestelmä Suomessa Teosto, Kopiosto Miten tekijänoikeus syntyy? 6 Tekijänoikeus syntyy samalla kuin teoskin. Tekijänoikeus syntyy sille henkilölle, joka on luonut teoksen Tekijän iällä ei ole merkitystä Teosten rekisteröintiä tai muita muodollisuuksia ei tarvita tekijänoikeuden syntymiseen Tekijänoikeus on voimassa tekijän eliniän ja 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä Valokuvien suoja-aika riippuu valokuvasta: jos valokuva yltää teostasoon eli se on omaperäinen ja itsenäinen, sitä käsitellään samoin kuin muuta Muiden valokuvien suoja-aika on 50 vuotta kuvan ottamisesta.
3 Mitä tekijänoikeus tarkoittaa? 7 Sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseensa. Tekijä voi yksin määrätä teoksestaan. Vastaavasti tekijällä on oikeus kieltää muita käyttämästä teostaan Käytännössä tekijänoikeus tarkoittaa usein sitä, että tekijällä on oikeus käyttää teostaan taloudellisesti hyväkseen Tekijällä on myös pääsääntöisesti oikeus määrätä siitä, miten ja missä tilanteissa muut voivat käyttää hänen teostaan Teoksen kopioiminen Teoksen kopioiminen muutetussa tai muunnellussa muodossa Teoksen saattaminen yleisön saataviin Poikkeuksia Julkistetusta teoksesta saa valmistaa muutaman kappaleen yksityiseen eli omaan ja perheen käyttöön. Siteeraus Tekijän moraaliset oikeudet 8 Tekijän moraalisiin oikeuksiin kuuluvat isyysoikeus ja respekti- eli kunnioittamisoikeus Isyysoikeus koskee tekijän nimen ilmoittamista Nimi on ilmoitettava hyvän tavan mukaisesti kun teosta käytetään Respektioikeus tarkoittaa sitä, että teosta ei saa muuttaa tekijän kirjallista tai taiteellista arvoa taikka omalaatuisuutta loukkaavalla tavalla Tekijänoikeus ja digitaalinen media 1/2 9 Digitaalinen media on sotkenut perinteistä tekijänoikeuden kenttää pahemman kerran Digitaalinen kopiointi, siirtäminen ja muuttaminen aikaisempaa verrattomasti nopeampaa ja halvempaa kuin muuten Kopio yhtä laadukas kuin originaalikin Viihdeteollisuus on yksi liikevaihdoltaan maailman suurimmista teollisuusaloista Sen liiketoimintalogiikka perustuu tekijänoikeuksien omistamiseen ja käyttöoikeuksien myymiseen tai vuokraamiseen Mediakonvergenssin myötä lähes kaikki viihdeteollisuuden tuotteet ovat muuttuneet digitaalisiksi Vaivaton kopiointi ja levitys iskee suoraan kukkaroon
4 Tekijänoikeus ja digitaalinen media 2/2 10 Käynnissä on monia aiheeseen liittyviä keskusteluja Kopiosuojaus Teollisuus on pyrkinyt tekemään kopioimista hankalaksi esim. DVD:n aluekoodit Sonyn uudet tuotteet asensivat tietokoneeseen käyttäjän tietämättä eräänlaisen vakoiluohjelman -- kohun vuoksi Sony joutui luopumaan tekniikasta Kopiomaksut mediasta Myytyjen tallennusvälineiden (kasetit, CD-ja DVD-levyt) hintaa sisältyy pieni maksu sen mahdollisesta käyttämisestä tekijänoikeuslain alaiseen toimintaan Laajenemassa mahdollisesti myös tietokoneiden muisteihin Muistien koon kasvaessa nopeasti muuttuu ongelmalliseksi -- musiikkia voisi periaatteessa kohta tallentaa enemmän kuin mitä eläessään ehtisi kuuntelemaan Keskustelu vertaisverkkokopioinnista Finnreactorin oikeusjuttu Tekijänoikeus - vastaliikkeitä 11 Public domain Annetaan muiden käyttöön vapaasti Vaikea saada selville, onko joku public domain vai ei Copyleft GNU- projektissa (R. Stallman) syntynyt käytäntö antaa digitaalisia sisältöjä (alunperin tietokoneohjelmia) vapaasti muiden käyttöön, kunhan käyttäjä antaa omat muunnoksensa edeleen vapaasti käytettäviksi -- lisenssisopimus Creative Commons Internet-liike rajoitetun tekijänoikeuden edistämiseksi Creative commons-lisenssillä voi (digitaaliselle) esitykselle määritellä käyttöoikeuden, joka sijoittuu public domainin ja täyden tekijäoikeuden välille -- "some rights reserved" Tieteellinen julkaiseminen ja uusmedia 12 Esimerkki digitaalisuuden aiheuttamasta muutoksesta Sisältö Tieteellisen julkaisemisen historia Tieteellisen lehden muuttuminen myytäväksi tuotteeksi ja siitä aiheutunut kriisi Digitalisoinnin ja tietoverkkojen tuoma muutospotentiaali Digitalisaation nykymuotoja Digitaaliset kirjastot Käsikirjoitusten digitaalinen kierrätys Verkkolehdet Google Scholar Kehitysnäkymät ja ongelmat
5 Mihin tarvitaan tieteellistä julkaisemista 13 Tieteellisen keskustelun käyminen Mahdollisimman avoin ja vapaa kommunikointi tieteellisen yhteisön sisällä on tieteen edistymisen välttämätön edellytys Hyvien ideoiden yleistyminen Turhan työn välttäminen Tiedon levittäminen laajalle ja nopeasti Mitä laajemmalle tieto leviää, sitä paremmat mahdollisuudet tiedeyhteisöllä on toimia Tieteellinen laadunvarmistus ja yhtenäisyys Julkaistun tiedon laatu tulee julkisen arvioinnin kohteeksi Tunnustuksen saaminen, ideoiden prioriteetti, keksinnöt Tieteellinen julkaiseminen 14 Tämä edellyttää kommunikointikanavia Ennen kirjapainotaitoa kirjeitä, käsikirjoituksia ja kopioita Kirjapainotaidon myötä julkaiseminen keskittyi kirjoihin (jotka olivat myös yksi edellytyksistä ensin tieteelliselle ja sitten teolliselle vallankumoukselle) Kirjojen julkaiseminen lisääntyi niin, että jo 1660-luvulla oppineet valittivat niitä julkaistavan liian paljon (!) Erillisistä artikkeleista koostuva tieteellinen lehti muodostui lopulta kommunikoinnin vakiokanavaksi Sarjajulkaisu, jossa julkaistaan eri tutkijoiden kirjoittamia artikkeleita uusista tutkimuksistaan Lehdet muodostavat myös tieteen "muistin" ydinosan, keskeinen osa tieteellistä tietoa on talletettu juuri niiden vuosikertoihin Ideoiden prioriteetti 15 Oli tärkeää jo vanhana aikana: 1600-luvun alussa tutkijat lähettivät usein toisilleen salakirjoitettuja viestejä, jonne heidän löydöksensä oli koodattu mm. Galileo lähetti Keplerille seuraavan viestin, anagrammin: smaismrmilmepoetalevmibunenugttaviras altissimum planetam tergeminum observari (olen havainnut ylimmän planeetan kolminkertaiseksi) Antoi lisää aikaa varmistaa havaintojen todenmukaisuus
6 Tieteelliset lehdet 16 Aluksi tieteellisten seurojen julkaisuja Kaksi ensimmäistä 1665 Philosophical Transactions of the Royal Society of London Tieteellisiä esitelmiä (aluksi kertomus siitä, mitä oli esitetty edellisessä kokouksessa jotta muuallakin asuvat jäsenet saattoivat seurata), alaspesifin lehden kantaisä Journal des Scavans, Pariisi (kirjallisuus, teologia, tieteelliset uutiset, kirja-arvioinnit) Yleisen tieteellisen lehden kantaisä Syynä tarve laajaksi paisuneen tutkijoiden välisen kirjeenvaihdon järkeistämiseen, kommunikointi yhä kasvavan ja heterogeenisemman joukon kanssa, ja tarve ideoiden ja löytöjen prioriteetin osoittamiseen Lehti lähetettiin kaikille seuran jäsenille jäsenmaksua vastaan Lehtien lukumäärän kasvu 17 Tieteen laajenemisen myötä lehtien lukumäärä ryhtyi kasvamaan yhteensä 25 uutta lehteä yhteensä 45 uutta lehteä, kaikkiaan jo kaikkiaan 5000 lehteä Syntyi nykyisenlainen julkaisukäytäntö vertaisarviointeineen Toisen maailmansodan jälkeen tiede laajeni hyvin nopeasti, ja samoin lehtien lukumäärä Tällä hetkellä noin tieteellistä lehteä Kaupalliset kustantamot mukaan tieteelliseen julkaisemiseen Julkaisemista tuli tutkijoille välttämätön väline pätevyyden osoittamiseen Julkaiseminen ja tiedeyhteisö 18 Tiedeyhteisön toiminta perustuu hyvin paljon vapaaehtoistyöhön Tieteellisten artikkelien julkaisemisesta ei yleensä saa erillistä korvausta Arvioijana toimimisesta ei saa korvausta Konferenssien järjestämisessä auttamisesta ei saa korvausta Tämän maailmanlaajuisen toiminnan jatkuva menestyksekäs toiminta on aika harvinaislaatuinen ilmiö Tutkijatkin hyötyvät Julkaiseminen välttämätöntä pätevöitymiseksi ja aseman varmistamiseksi tiedeyhteisössä Myös arviointi ja muut vapaaehtoistehtävät arvostettua toimintaa
7 Vertaisarviointimenettely (peer-review) 19 Ennen artikkelin julkaisemista lehdessä sen tieteellinen taso arvioidaan useamman ulkopuolisen arvioijan toimesta Tyypillisesti arvioijat eivät tiedä kirjoittajan nimeä eikä kirjoittaja arvioijien (kaksoisokkoarviointi) Arvioijien kommenttien perusteella lehden toimittaja voi hylätä kirjoituksen, hyväksyä sen sellaisenaan tai ehdottaa siihen joitakin muutoksia Kirjoittaja saa aikaa tehdä tarvittavat muutokset, ja yleensä myös korjattu versio arvioidaan vielä uudestaan ennen lopullista julkaisemista Nopeampia julkaisukanavia pienemmille palasille 20 Lehti on aika hidas kanava, artikkelin lähettämisestä menee hyvinkin vuosi sen julkaisemiseen, ja voi mennä kaksikin Monella alalla kehitystä tapahtuu paljon, mutta löydökset eivät välttämättä ole kovin suuria Eri tieteenalat ovat kehittäneet erilaisia nopeamman julkaisemisen kanavia Esim. "letter"-tyyppiset julkaisut luonnontieteissä ja lääketieteessä Myös konferenssit voivat palvella julkaisukanavana, jos niissä on referee-käytäntö ja jos niistä toimitetaan kirja esitelmistä (proceedings) Menettely samantapainen kuin lehdellä, mutta korjauskierros yleensä puuttuu, ja jutut ovat lyhyempiä Tieteellisen julkaisemisen kanavat 21 Väitöskirjat (tosin usein niitä ei julkaista vaan niistä tehdään vain muutama kopio tarkastustarkoituksiin) Artikkelit tieteellisissä lehdissä (referee-prosessi) Artikkelit tieteellisten konferenssien kokoomateoksissa, "proceedings" erityisesti tieteellisten seurojen järjestämät, joissa referee-prosessi Tieteelliset kirjat eli monografiat (yksi tai muutama kirjoittaja) Kirjoittajat vastaavat sisällöstä, tieteellisillä kustantajilla toimittajia jotka tarkastavat kirjoittajan taustan ja hankkivat asiantuntijalausuntoja kirjan suunnitelmasta Luvut tieteellisissä kokoomateoksissa ("toimitetuissa kirjoissa"), Monta kirjoittajaa ja yksi tai useampi editori Kukin kirjoittaja vastaa omasta luvustaan, vaikkakin toimituskunta on jonkin verran vastuussa sisällön yhtenäisyydestä ja laadusta Jotkut tutkimuslaitosten tms. omat julkaisut ("working papers") Jotkut viranomaisraportit Patentit
8 Tieteen segmentoituminen ja lehtien lukumäärän kasvu 22 Toisen maailmansodan jälkeen tieteen tekeminen laajeni huomattavasti, ja syntyi paljon uusia erikoisaloja, jotka tarvitsivat omat lehtensä Samalla tieteestä tuli yhä enemmän kansainvälistä, englanti julkaisemisen kieleksi Uusilta tieteellisiltä seuroilta puuttuivat resurssit kansainväliseen julkaisemiseen Kaupalliset kustantajat kiinnostuivat alueesta Joukko pieniä erikoiskustantamoja Kaksi suurta: Pergamon Press ja North-Holland Sivuhyppy: mistä tietää että paperi on hyvä? 23 Yksi käyttökelpoinen mittari on se, kuinka paljon paperiin viitataan Viittausten jakauma on ekspotentiaalinen: viittaukset kasaantuvat harvoille papereille Puoleen kaikista julkaistuista papereista ei viitata ollenkaan 30% viitataan vain kerran Yhteen viidestä paperista viitataan enemmän kuin kerran Viittauskäytännöt ja -määrät eroavat suuresti eri aloilla ja aiheissa Tieteellisen tuotannon mittaaminen 24 Kun tieteeseen käytettiin paljon rahaa, alkoi myös tulosten mittaaminen kiinnostaa Yhdeksi vaikuttavuuden mittariksi osoittautui juuri kuhunkin paperiin tehtyjen viittausten määrä Viittaustutkimuksen pioneeri E.Garfield ja Institute of Scientific Information (ISI) 1958 Alkoi koota ja julkaista indeksiä (Science Citation Index) keskeisissä tiedelehdissä julkaistujen paperien viittauksista Tästä kehittyi tiedebyrokratian piirissä hyvin suosittu väline, joka alkoi muokkaamaan käytäntöjä Todellisten viitteiden jäljittäminen kallista käsityötä Syntyi uusia mittareita, kuten "impact factor": kullekin lehdelle laskettu arvo siitä kuinka todennäköistä on että siinä julkaistuun artikkeliin viitataan myöhemmin
9 "Publish or perish" 25 Viittausmittausten yleistyessä ne vaikuttivat myös tutkijoiden työn arviointiin Julkaisulistojen pituudesta ja foorumien tasosta tuli standardi mittari uusia tutkijoita valittaessa "Publish or perish" -- tutkijoiden tuotantoa ryhdyttiin seuraamaan jatkuvasti Tästä seurasi se, että mikäli tutkijat halusivat pysyä "kilpailukelpoisina" tiedeyhteisössä, heillä täytyi välttämättä olla käytössään uusimmat yhteisön tutkimustulokset, joitten päälle rakentaa omia tutkimuksiaan Johtavien lehtien saatavilla olemisesta tuli välttämättömyys Muutos kustannustoiminnassa luvun alussa suuret kaupalliset kustantajat huomasivat, että tilanteessa piili suuria taloudellisia mahdollisuuksia Ryhtyivät ostamaan sekä pienempiä tiedekustantamoja että parhaita lehtiä tieteellisiltä seuroilta Sen jälkeen lehtien tilaushinnat alkoivat nousta rajusti Yliopistojen oli edelleenkin pakko tilata ainakin "parhaat" lehdet Kun kustannukset nousivat sietämättömiksi, karsittiin "heikommasta" päästä Näköalan supistuminen Trendi on jatkunut ja vain voimistunut 1997 EU:n komissio kielsi Elsevier- ja Kluwer- kustantamojen yhdistymisen, koska uudella kustantamolla olisi käytännössä ollut monopoli laki- ja media-alan tieteellisissä lehdissä Nousevat kustannukset 27
10 ...voivat olla todella korkeita 28 The companion journals Nuclear Physics A & B cost the same as a 2004 Toyota Camry sedan -- $23,820, according to a "sticker shock" calculator from UC Berkeley. The calculator is "our way of raising hell," university librarian Thomas Leonard said. Tiedon levittäminen ja liiketoiminta törmäävät 29 One of the key areas in which scholars have ceded control of their communication system to publishers is intellectual property. Publishers often require authors to transfer exclusively all of their copyrights as part of the contract. Authors may then have to ask permission, and perhaps even pay a royalty, to send reprints to their colleagues, distribute copies to their classes or include their own work in a course pack, post their work on their own Web site, or even update an earlier edition of their work. (B. DeFelice, Dartmouth Univ. Library, 2004) Critics are complaining that the most important advances in human knowledge -- the new research and discoveries of top universities -- have been in effect seized and are being held for ransom by commercial publishers. (San Francisco Chronicle 2004) Uuden median ja tietoverkkojen tarjoamat mahdollisuudet 30 On selvää, että tietoverkot ja digitaalinen media voivat radikaalisti muuttaa tilannetta Koska kaikki asiantuntijatyö tieteellisten lehtien tuottamiseksi on vapaaehtoistyötä, on suurin kustannus aina ollut lehden fyysinen tuottaminen ja maailmanlaajuinen levitys Kaikki materiaali on useimmissa tapauksissa jo valmiiksi tietokonemuodossa Tämän vuoksi kaupalliset kustantajat ovat olleet hyvin kiinnostuneita lehtien elektronisesta levityksestä 1990-luvun alusta lähtien yhä enemmän ja enemmän lehtiä on ollut saatavilla verkon kautta Kaksi mallia: joko kirjasto tilaa lehdet jatkuvasti, jolloin ne ovat luettavissa verkossa vuosimaksua vastaan (OY: Elaine), tai jokaisesta kopioidusta artikkelista veloitetaan erikseen Ongelma: jatkuvuuden vuoksi pakko sitoutua pitkäaikaiseen sopimukseen, ei lainkaan omia kopioita, kaikilla omat erilaiset järjestelmät Sama hintakierre
11 Mutta ovatko kaupalliset kustantajat enää välttämättömiä? 31 Kaikki asiantuntijatyö tehdään ilmaiseksi yliopistoissa, jotka sitten joutuvat "toiseen kertaan" maksamaan tuloksista Kaikki "sisältö" on siis periaatteessa jo tiedeyhteisön hallussa ja käytettävissä Periaatteessa olisi mahdollista, että tiedeyhteisö ottaisi tieteellisen julkaisemisen takaisin omiin käsiinsä Ongelmia Sopivien instituutioiden löytäminen julkaisijoiksi (jotkut tieteelliset seurat rahastavat tiedeyhteisöä aivan samalla tavalla kuin kaupalliset kustantajat) Sosiaalinen inertia: parhaat lehdet kaupallisten kustantajien käsissä, nettilehti ei nauti samaa arvostusta kuin "oikea" Kehitys on joka tapauksessa selvästi kulkemassa tieteellisten lehtien elektronista jakelua kohti 1995 muutama 2005 yli 8000, joista puolet tiedeyhteisön omia Esimerkkejä 32 ACM Digital Library ACM ei ole luopunut lehdistään, vaan se julkaisee pariakymmentä hyvin arvostettua tietotekniikkalehteä ACM:n osastot järjestävät vuosittain joukon konferensseja, ja myös näiden proceedinsit ovat saatavilla DL:n kautta Yksi tietotekniikkalan tärkeimpiä referenssejä (toinen on IEEE:n vastaava kirjasto) Esimerkki PLOS - Public Library of Science Ei kaupallinen kirjasto Journal of Technology Studies Esimerkki www-lehdestä (Virginian yliopisto) arxiv.org Yksityisen tutkijan 1991 perustama postituslista ja sittemin www-arkisto Alkujaan yhdistämään paria sataa säieteorian parissa työskennellyttä korkean energian fyysikkoa Laajentunut kattamaan kymmeniä lähinnä fysikaalisia aloja Joillakin aloilla muodostunut keskeiseksi kanavaksi, varsinkin prioriteetin osalta Google Scholar Metahakukone, joka mahdollistaa pääsyn papereiden "todellisiin" viittauksiin Semanttisesta webistä 33 World Wide Web Consortium (W3C) on kansainvälinen konsortio joka asettaa web-teknologioita standardoivia suosituksia Semanttinen web (SW) on W3C:n visio webin tulevaisuudesta ja myös käytännön hanke semanttisesti yhteensopivan webin kehittämisestä Tavoitteena on koneellisesti tulkittavissa olevan tiedon julkaiseminen ja tiedon semanttinen yhdisteleminen eri sovelluksissa
12 Internetin sisällön tulkinnan ongelmia 34 Dokumenttien kieli on yleensä vapaamuotoista luonnollista kieltä Suuri osa sisällöstä ei ole luonteeltaan tekstuaalista esim. kuvat, äänet ja musiikki, videot, ohjelmistokomponentit Sisältöjä ei voida tulkita pelkästään niitten itsensä sisältämän tiedon perusteella Ihmisen tulkinta perustuu dokumenttien ulkopuoliseen taustatietoon ja elämänkokemukseen Seuraus Dokumenttien automaattinen käsitteleminen, tulkinta ja tiedon etsintä on käytännössä mahdollista vain rajoitetusti ja tarkasti määritellyillä sovellusalueilla ja tiettyjen dokumenttikokoelmien puitteissa -- vain pieni murto-osa webin sisällöstä Esim. vain suhteellisen yksinkertainen sanahaku mahdollista Olisi suureksi avuksi, jos suurempaa osaa webin sisällöstä kyettäisiin käsittelemään automaattisesti, kytkemään toisiinsa jne Semanttisen verkon perusidea 35 Tietoverkkoihin talletettavatiedot ja rakenne koodataan siten, että niitten sisältöön (merkitykseen, semantiikkaan) päästää helpommin automaattisesti käsiksi Älykkäämmän verkon käyttö ja palveluiden kehittäminen erilaisten ohjelmistoagenttien ja sovellusten avulla Tuloksena pitäisi syntyä nykyisen Internetin seuraava sukupolvi: älykäs, merkitysten Internet Käytännössä semanttinen verkko on sopimus dokumentteihin liitettävien "metatietojen" ja niiden käyttöä ohjaavien skeemojen ja ontologioiden käytöstä Kuvaus semanttisesta tiedosta 36
13 Semanttisen verkon hyödyntäminen 37 Hyödyntäminen Metatietoihin perustuvat haut tai pelkän metatiedon hakeminen Monesta lähteestä peräisin olevan tiedon yhdistely Tiedon koostaminen, päättely jne. Metakuvausten ja ontologioiden (rakennekuvausten, "maailmanmallien") sovellusalueita Informaation haku (information search/retrieval) Tietämyksen hallinta (knowledge management) Verkkokauppa (web commerce) B2C sektorilla Sähköinen liiketoiminta (electronic business) B2B sektorilla Esimerkki: Metatietoa koulutusmaailmasta 38 Metatietojen julkaisu Kurssien tai materiaalipakettien tiedot verkossa Metatietoskeemojen tai ontologioiden kehittäminen ja julkaisu Mahdollistaisi eri oppilaitosten yli ulottuvat haku- ja vertailutoiminnat "Näytä kaikki Suomen kurssit uusmediaviestinnästä tänä syksynä" Metatiedon koostaminen ja raportointi "Tietokone, koosta TOL:n opinto-opas julkaistujen metatietojen perusteella" Tiedon yhdistely metatiedon perusteella "Tietokone, etsi ja kokoa opiskelijalle tyyppiä A, opntomenestys B, C-tasoinen itseopiskelukurssi aiheesta X" Esimerkki: Semanttinen verkko museokäytössä 1/2 39 Finnish Museums on the Semantic Web (FMS) - hanke Kansallismuseon ja Espoon kaupunginmuseon erillisille tietokannoille rakennetaan yhteinen kuvailukieli ja käyttöliittymä Toteutus: HY:n tietojenkäs. tieteen laitos, HIIT Tavoite: Molempien museoiden kokoelmien saattaminen kätevästi haettaviksi ja selailtaviksi nettiin Hankkeessa rakennetaan tekninen ratkaisu ja toimintatapa eri lähteissä olevien tietojen yhdistämiselle yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi Semanttinen verkko koostuu ontologioista, käsitehierarkioista, jotka auttavat jäsentämään ja yhdistämään tietoa entistä monipuolisemmin Metatietona esimerkiksi aikakaudet, esineiden luokat, löytö- tai hankintapaikat, käyttötarkoitukset, tyylit jne.
14 Esimerkki: Semanttinen verkko museokäytössä 2/2 40 Järjestelmän semanttinen älykkyys mahdollistaa monipuoliset haut, joita voi tehdä olematta museoesineistön asiantuntija Esimerkkihaku: tietyn aikakauden tuolit Linkittyvät semannttisessa verkossa edelleen esim. Muihin saman aikakauden kalusteisiin Muitten aikakausien tuoleihin FMS-projekti/semanttinen museo
Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto
Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa
LisätiedotLaskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto
Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa
LisätiedotMitä on tekijänoikeus?
Tekijänoikeudet Elina Ulpovaara 21.9.2009 2009 Mitä on tekijänoikeus? Tekijänoikeuslaki 8.7.1961/404 Tekijänoikeuden kohde ja sisällys 1 Sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus
Lisätiedot4. Kenelle tekijänoikeus. 2. Mitä tekijänoikeus suojaa? 1. Mitä on tekijänoikeus? 3. Miten tekijänoikeus syntyy?
Tekijänoikeuden ABC 1. Mitä on tekijänoikeus? 2. Mitä tekijänoikeus suojaa? 3. Miten tekijänoikeus syntyy? 4. Kenelle tekijänoikeus syntyy? Tekijänoikeus on laissa annettu oikeus sille, joka on luonut
LisätiedotMitä tiedekustantajan pitäisi tietää sopimuksista ja oikeuksista? Suomen tiedekustantajien liitto Jukka-Pekka Timonen KOPIOSTO
Mitä tiedekustantajan pitäisi tietää sopimuksista ja oikeuksista? Suomen tiedekustantajien liitto 24.9.2010 Jukka-Pekka Timonen KOPIOSTO 1 Tekijänoikeus syntyy henkilölle siirtyy kustantajalle vain sopimuksella
LisätiedotW3C ja Web-teknologiat
W3C ja Web-teknologiat Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium (W3C) on kansainvälinen
LisätiedotYLEISESITTELY: MITÄ ON AVOIN TIEDE? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto OKM:n seminaari
YLEISESITTELY: MITÄ ON AVOIN TIEDE? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto OKM:n seminaari 2.12.2013 TIETEELLINEN TIETO tiedeyhteisön synty 1660-luvulla tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus
LisätiedotAvoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA
Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA 2016 JOHDANTO Hyväksytty Turun yliopiston rehtorin päätöksellä 28.8.2016 Tieteeseen kuuluu olennaisesti avoimuus. Avoin julkaiseminen lisää tieteen
LisätiedotJULKAISUT VAIKUTTAMISEN VÄLINEENÄ
JULKAISUT VAIKUTTAMISEN VÄLINEENÄ Artikkelit avoimiksi - teemana rinnakkaistallentaminen Jyväskylän yliopisto 3.2.2011 Pirjo Sutela Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 HS 28.12.2010 3 TIETEELLISEN JULKAISEMISEN
LisätiedotOpas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin.
Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. TEKIJÄNOIKEUS (Kopiereg - Derechos d autor - Müəlliflik hüquqları
LisätiedotPROJEKTITYÖN TEKEMINEN
KOPIRAITTILAN KOULU PROJEKTITYÖN TEKEMINEN Teosten hyödyntäminen omassa työssä TEOSTEN KÄYTTÖ Toisten tekemän teoksen käyttöön tarvitaan yleensä tekijän lupa. Lupaa ei tarvita: 1. Tiedon, ideoiden, periaatteiden
LisätiedotMITÄ BLOGIIN, WIKIIN TAI KOTISIVUILLE SAA LAITTAA?
MITÄ BLOGIIN, WIKIIN TAI KOTISIVUILLE SAA LAITTAA? Tekijänoikeudet ja tietosuoja verkossa Ella Kiesi 26.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Vaikuttava lainsäädäntö Tekijänoikeuslaki 404/1961
LisätiedotTekijänoikeusneuvosto on käsitellyt lausuntopyynnön ja esittää lausuntonaan seuraavan.
TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1996:12 Asia: Valokuvaajan oikeudet Annettu: 11.9.1996 Tekijänoikeusneuvoston lausunto valokuvaajan oikeuksista. Selostus asiasta Valokuvaaja A on 27.2.1996 päivätyllä kirjeellä
LisätiedotPaneelin 20 näkökulma. Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi
Paneelin 20 näkökulma Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi Tutkijakollegium/ Sami Pihlström/ JUFO-seminaari 3.2.2015 1 Taustaa Paneeli 20: Filosofia
LisätiedotAvoin julkaiseminen // Tiedekulma
Avoin julkaiseminen 25.10.2016 // Tiedekulma Mikael Laakso Tutkijatohtori, Tietojärjestelmätieteet mikael.laakso@hanken.fi @mikaellaakso Tiedelehdet ja tilauspohjainen malli» Useammilla tieteenaloilla
LisätiedotASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN
1 ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN Mari Katvala Oulun yliopiston kirjasto Oulun yliopiston kirjasto/ Mari Katvala 2 TOIMEKSIANTO Kuinka löytää aineiston, kun julkaiseminen hajaantuu aitoon
LisätiedotPROJEKTITYÖN TEKEMINEN. Teosten hyödyntäminen omassa työssä
PROJEKTITYÖN TEKEMINEN Teosten hyödyntäminen omassa työssä TEOSTEN KÄYTTÖ Toisten tekemän teoksen käyttöön tarvitaan yleensä tekijän lupa. Lupaa ei tarvita: 1. Tiedon, ideoiden, periaatteiden käyttö Kunhan
LisätiedotTekijänoikeudet liiketoiminnassa
Tekijänoikeudet liiketoiminnassa IPR-seminaari 9.11.2016 Albert Mäkelä lainopillinen asiamies, Suomen Yrittäjät 1 Mitä tekijänoikeus suojaa? Tekijänoikeus suojaa kirjallista tai taiteellista teosta Teoksen
LisätiedotARTIKKELITIETOKANNAT JA OMANELLI PIRJO POHJOLAINEN
ARTIKKELITIETOKANNAT JA OMANELLI PIRJO POHJOLAINEN 1 Etäkäyttö Käyttöoikeudet ja -rajoitukset PSK ITU-T IEEE Tali Helsingin Sanomien tekstiarkisto TALENTUM Suomen laki INTERNET hakukoneet aihehakemistot
LisätiedotTekijänoikeus, miten käytän toisen työtä, Digilupa ja koulun muut käyttöluvat
Tekijänoikeus, miten käytän toisen työtä, Digilupa ja koulun muut käyttöluvat Juha Kallanranta Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto ry Turku 11.10.2014 Juha Kallanranta 2003 Tekijänoikeuden sisältö Tekijänoikeuden
Lisätiedot5/8/2016 The Copyright Law 1
5/8/2016 The Copyright Law 1 5/8/2016 The Copyright Law 2 Yleistä Tekijänoikeuden kohteena on kirjallinen tai taiteellinen teos. Suojan saadakseen teoksen tulee ylittää ns. teoskynnys. Suojattu teos on
LisätiedotTekijänoikeudet tietoverkossa ja
Tekijänoikeudet tietoverkossa ja verkkojulkaisemisessa Mikko Raito, lakimies, Kopiosto ry Suomen tiedekustantajien liiton seminaari 11.12.2008 Esityksen rakenne 1.Tekijänoikeuden perusteet Tekijänoikeus
LisätiedotSemanttinen Web. Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), DMI / Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto
Semanttinen Web Ossi Nykänen ossi.nykanen@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), DMI / Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä "Semanttinen Web" Sisältö Konteksti: W3C, Web-teknologiat
LisätiedotTEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2008:7. Tiivistelmä Käsikirjoituksen saattaminen yleisön saataville internetissä edellytti tekijän luvan.
TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2008:7 Asia Hakija Tekijänoikeus kirjalliseen teokseen A Annettu 10.3.2008 Tiivistelmä Käsikirjoituksen saattaminen yleisön saataville internetissä edellytti tekijän luvan.
LisätiedotTekijänoikeus tuo leivän tekijän pöytään
Tekijänoikeus tuo leivän tekijän pöytään Jokaisella on oikeus niiden henkisten ja aineellisten etujen suojaamiseen, jotka johtuvat hänen luomastaan tieteellisestä, kirjallisesta tai taiteellisesta tuotannosta.
LisätiedotTekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä. Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl.
Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl.fi 1 Tekijänoikeuden ratio Tekijänoikeuden avulla tavoitellaan yhteiskunnallista
LisätiedotJulkaisufoorumi ja Open Access. Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto
Julkaisufoorumi ja Open Access Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto Esityksen rakenne Julkaisufoorumi-hankkeesta Open Access käsitteenä Julkaisufoorumin lehdet ja Open Access
LisätiedotPaikkatiedon lupapolitiikka ja lisensiointimallit. INSPIRE-verkosto Paikkatiedon infrastruktuurin hyödyntäminen 29.9.
Paikkatiedon lupapolitiikka ja lisensiointimallit INSPIRE-verkosto Paikkatiedon infrastruktuurin hyödyntäminen 29.9.2011 Antti Kosonen 6.10.2011 Miksi paikkatietoja lisensioidaan Paikkatiedot on historiallisesti
LisätiedotImmateriaalioikeutta ja tekijyyttä koskevat kysymykset
Immateriaalioikeutta ja tekijyyttä koskevat kysymykset Professori Niklas Bruun IPR University Center Tekijyysseminaari 31.8.2005 Tutkimuseettinen neuvottelukunta Tekijyys missä mielessä? Tutkimuksen tekijä?
LisätiedotTekijänoikeuden suoja tekijän & käyttäjän näkökulmasta
Tekijänoikeuden suoja tekijän & käyttäjän näkökulmasta 10/2013 Kopiosto ry Arttu Juselius Tekijänoikeuden syntyminen Tekijänoikeuden suoja syntyy heti kun teos on luotu Automaattisesti. Ei vaadi merkkiä.
LisätiedotTekijänoikeudet liiketoiminnassa
Tekijänoikeudet liiketoiminnassa IPR-seminaari, Rovaniemi 7.2.2017 Albert Mäkelä, lainopillinen asiamies, Suomen Yrittäjät Riikka Tähtivuori, IPR asiantuntija, Elinkeinoelämän keskusliitto EK Mitä tekijänoikeus
LisätiedotTutka ja julkaisufoorumien murros Mitä tapahtui historialle?
Tutka ja julkaisufoorumien murros Mitä tapahtui historialle? TUTKA 15.5.2014 Jari Ojala Jyväskylän yliopisto, Historian ja etnologian laitos jari.ojala@jyu.fi Suomen yliopistojen julkaisut 2011-2012 Kaikki
LisätiedotKansallinen digitaalinen kirjasto * * * Tekijänoikeudet
Kansallinen digitaalinen kirjasto * * * Tekijänoikeudet Museoiden KDK-ajankohtaispäivä 29.4.2010 Jorma Waldén Opetusministeriö 1 KDK-hankkeen tekijänoikeuskysymyksistä Tavoitteena edistää arkistojen, kirjastojen
LisätiedotJulkaisutiedonkeruu laadun työkaluna. Ammattikorkeakoulujen julkaisutoiminta: kuinka kehittää toiminnan laatua
Julkaisutiedonkeruu laadun työkaluna Ammattikorkeakoulujen julkaisutoiminta: kuinka kehittää toiminnan laatua Julkaisutiedonkeruu ja sen ohjeistus Osa rahoitusmallia Yleinen standardi julkaisujen luokitukselle
LisätiedotAineettomat oikeudet ohjelmistoliiketoiminnassa
Aineettomat oikeudet ohjelmistoliiketoiminnassa Olli Pitkänen Helsinki Institute for Information Technology () Asianajotoimisto Opplex Oy 02-02 1 Aineettomat eli immateriaalioikeudet Englanniksi Intellectual
LisätiedotCreative Commons ja yliopistot. V i l l e O k s a n e n
Creative Commons ja yliopistot V i l l e O k s a n e n 1 8. 2. 2 0 0 5 Kuka puhuu? OTK Tutkija, HIIT/SoberIT RIPOS Risks and prospects in Open Source www.ripos.org Väitöskirja tekeillä Joensuun yliopistossa
LisätiedotJohdatus julkaisufoorumin toimintaan
Johdatus julkaisufoorumin toimintaan Suunnittelija Janne Pölönen (TSV) Metodifestivaali 2015 19.8.2015 Tampereen yliopisto Esityksen sisältö 1. Julkaisufoorumi-luokitus 2. Luokituksen käyttö rahoitusmallissa
Lisätiedotigitaalisten teosten maailmanlaajuinen rekisteröinti ja käyttömaksujen kerääminen internetissä
Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos igitaalisten teosten maailmanlaajuinen rekisteröinti ja käyttömaksujen kerääminen internetissä Rasmus Wickholm rasse@iki.fi 22.5.2008 Tekijänoikeudet
LisätiedotOperight-tietoisku. Luentorunko. Osio 1: Tekijänoikeuden ABC. Mitä on tekijänoikeus? Kenelle tekijänoikeus syntyy? Opettajan luoma materiaali
Operight-tietoisku Luentorunko Osio 1: Tekijänoikeuden ABC. Mitä on tekijänoikeus? Tekijänoikeus on luovuuden ja investointien suojaa. Tekijänoikeuslain tarkoituksena on tasapainoilla tekijän oikeuksien
LisätiedotOpen access julkaiseminen Helsingin yliopistossa
Open access julkaiseminen Helsingin yliopistossa Marjut Salokannel Helsingin yliopisto 10.10.2008 Tutkimustulosten avoin saatavuus Tutkimuksen vaikuttavuus ja näkyvyys tehostuu; Mahdollistaa jatkotutkimuksen;
LisätiedotTieteellisten seurojen julkaisutoiminta Eeva-Liisa Aalto
Tieteellisten seurojen julkaisutoiminta 17.9.2004 Eeva-Liisa Aalto Kotimaisten sarjojen esikoiset Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1834 Acta Societatis Scientiarum Fennicae 1840 Suomi, Tidskrift
LisätiedotOpetus ja tekijänoikeus: lähtökohdat ja käytännön ongelmatilanteet
Sivistystyönantajat Tieteentekijöiden liitto Professoriliitto IPR University Center Tekijänoikeus yliopistojen työsuhteissa 28.11.2016 Opetus ja tekijänoikeus: lähtökohdat ja käytännön ongelmatilanteet
LisätiedotJulkaisujen, aktiviteettien ja uutisten tietojen tallennus LaCRISjärjestelmään
Julkaisujen, aktiviteettien ja uutisten tietojen tallennus LaCRISjärjestelmään Liisa Hallikainen 15.12.2015 Tallennus aloitetaan oikealla ylhäällä olevalla Lisää uusi nappulalla Julkaisut tuodaan muista
LisätiedotTSV:n palvelut verkkojulkaisemisessa. Sari Lehtinen Julkaisu- ja verkkopalvelut
TSV:n palvelut verkkojulkaisemisessa Sari Lehtinen Julkaisu- ja verkkopalvelut TSV jäsenseurojen julkaisut Seurat julkaisevat 218 julkaisusarjaa ja 120 lehteä. 55 on luettavissa avoimesti verkossa (osa
LisätiedotAltmetriikka teoriaa ja käytäntöä
Altmetriikka teoriaa ja käytäntöä Maria Forsman (HULib) STKS:n tutkijapalveluiden työryhmän seminaari Tutkijapalvelut näkyviksi tutkijapalvelut ja kirjaston rooli Tieteiden talo 4.11.2013 5.11.2013 1 Mitä
LisätiedotTietoa maantieteen julkaisuista
Tietoa maantieteen julkaisuista Tietoa maantieteen julkaisuista, erityisesti lehdistä, löytyy lehti- ja kustantajatietoihin erikoistuneista tietokannoista sekä kustantajien ja tieteellisten seurojen www-sivuilta.
LisätiedotAvoimet lisenssit. Katsaus Creative Commons -lisensointiin. Työelämäpedagogiikan webinaari
Avoimet lisenssit Katsaus Creative Commons -lisensointiin Työelämäpedagogiikan webinaari 12.3.2019 Arto Ikonen OSC, JYU JYU. Since 1863. 12.3.2019 1 Tekijänoikeus ja lisensointi Tekijänoikeus: tekijän
LisätiedotKvalitatiivisen datan avaaminen. Tieteenala-asiantuntija, FT Katja Fält Metodifestivaalit
Kvalitatiivisen datan avaaminen Tieteenala-asiantuntija, FT Katja Fält Metodifestivaalit 30.5.2017 Esityksen sisältö Tunnisteellisten aineistojen käsittely Tekijänoikeus ja aineistot Sosiaalisen median
LisätiedotAvoin julkaiseminen (Open Access) tarkoittaa tieteellisen tiedon avointa saatavuutta internetissä.
Esityksen sisältö Mitä OA on Miksi avoimutta tulisi suosia Miten sitä toteutetaan Mikä estää avointa julkaisemista Edistävät tekijät Kirjastojen rooli OA-maailmassa Avoin julkaiseminen (Open Access) tarkoittaa
LisätiedotJulkaisufoorumi-hankkeen toteutus ja merkitys Tampereen yliopiston näkökulmasta
Julkaisufoorumi-hankkeen toteutus ja merkitys Tampereen yliopiston näkökulmasta Tutkimus, julkaiseminen ja väitöskirja Tampereen yliopistossa Tampereen yliopisto 15.5.2012 Otto Auranen tutkija, Tampereen
LisätiedotT.E.H.D.A.S. Arkisto. Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista. Juha Mehtäläinen
T.E.H.D.A.S. Arkisto Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista Juha Mehtäläinen Miksi arkistoida? Koska arkistoitavaa materiaalia on Performanssitaidetta halutaan kuvata - uutta aineistoa syntyy koko
Lisätiedothttp://creativecommons.fi/
Creative commons http://creativecommons.fi/ Taustaa Richard M. Stallman: Free software From Copy Rights to Copy Left Tavoitteena ohjelmistojen vapaus (Avoin koodi) General Public License, GPL Tekijänoikeus
LisätiedotIPR ja DRM. Eetu Luoma Dr.Elma projekti TKTL, Jyväskylän yliopisto
IPR ja DRM Eetu Luoma Dr.Elma projekti TKTL, Jyväskylän yliopisto Määritelmät IPR Intellectual Property Rights eli oikeudet henkiseen pääomaan Jaetaan pääosin teollisiin oikeuksiin - keksinnöt (patentit),
LisätiedotTekijänoikeudet Ympäristöteknologia T571SA
Hans Laihia OPINTOJAKSON NIMI Tekijänoikeudet Ympäristöteknologia T571SA 1.3.2012 1 Miia Liukkonen Tekijänoikeudet Mitä tarkoitta tekijänoikeus ja ( Tämän yhteydessä) termit tekijä ja teos? Tekijänoikeus
LisätiedotInnovointiprosessi. Lili Aunimo. 11.12.2009 Lili Aunimo
Innovointiprosessi Lili Aunimo Lisensointi Tekijänoikeudet: Verkkomultimediaopintojaksolla Ohjelmistolisenssit Sisältölisenssit: kuvat, musiikki, video, teksti Creative Commons http://fi.wikipedia.org/wiki/lisenssi
LisätiedotTEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1991:13
TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1991:13 Asia Hakija Kuvasitaatti A Annettu 17.6.1991 Tiivistelmä Tietokoneella luotuun ja sillä käytettävään "hyperromaaniin" ei saanut ottaa kuvamateriaalia tekijänoikeuslain
LisätiedotTiedelehtien avoimuus osana kustantajaneuvotteluja
Tiedelehtien avoimuus osana kustantajaneuvotteluja E-aineistojen muuttuva käyttö seminaari 5.10.2016 Arja Tuuliniemi, Kansalliskirjasto/FinELib Mistä aion puhua tänään Lehtitilaukset ennen ja nyt Kohti
LisätiedotAineistojen avoimuus tutkijan oikeudet vs. instituution oikeudet
Aineistojen avoimuus tutkijan oikeudet vs. instituution oikeudet Valtakunnallisten eettisten toimikuntien seminaari, säätytalo 24.9.2009 Professori Niklas Bruun IPR University Center, Helsingin yliopisto
LisätiedotJulkaisujen avoimen saatavuuden tukeminen
Julkaisujen avoimen saatavuuden tukeminen Jyrki Hakapää johtava tiedeasiantuntija 1 FOR EXELLENCE IN SCIENCE Miksi avoin saatavuus? Avoin saatavuus -termi korostaa strategista pyrkimystä turvata tutkimustulosten
LisätiedotTEOKSEN (esim. tekstin, kuvien, musiikin tai muiden hengentuotteiden) tekijöillä on tekijänoikeus teokseensa.
TEKIJÄNOIKEUDET 1) Mitä on tekijänoikeus? TEOKSEN (esim. tekstin, kuvien, musiikin tai muiden hengentuotteiden) tekijöillä on tekijänoikeus teokseensa. Tekijänoikeus sisältää ns. taloudellisen oikeuden
LisätiedotTEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:9. Muunnelma / vapaa muuttaminen, moraaliset oikeudet, käsikirjoitus
TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:9 Asia Hakija Muunnelma / vapaa muuttaminen, moraaliset oikeudet, käsikirjoitus A Annettu 9.5.1994 Tiivistelmä Televisiosarjan ohjaaja oli tehnyt alkuperäisen käsikirjoituksen
LisätiedotJulkaisufoorumin tausta ja tavoitteet
Julkaisufoorumin tausta ja tavoitteet Rehtori Keijo Hämäläinen (JY) Julkaisufoorumin ohjausryhmän puheenjohtaja Julkaisufoorumi-seminaari Tieteiden talo 20.3.2019 TAUSTA Tieteelliset julkaisut yliopistojen
LisätiedotTekijänoikeuden vaikutuksesta E tiedon hyödyntämisessä. Mari Lampenius Asianajaja
Tekijänoikeuden vaikutuksesta E tiedon hyödyntämisessä Mari Lampenius Asianajaja 23.5.2011 Teoksen tekijänoikeus Tekijänoikeuslain mukaan sillä joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen on tekijänoikeus
LisätiedotTieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen
Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa
LisätiedotKandidaatintutkielma 6 op (Äidinkielinen viestintä 3 op) (Ttkimustiedonhaku 1 op) (Kypsyysnäyte 0 op) Kevät 2011 Jaakko Kurhila
Kandidaatintutkielma 6 op (Äidinkielinen viestintä 3 op) (Ttkimustiedonhaku 1 op) (Kypsyysnäyte 0 op) Kevät 2011 Jaakko Kurhila Päivän ohjelma Nimenhuuto Tärkeimmät asiat tutkielman tekemiseen ( muista
LisätiedotTekijänoikeus opetuksessa. Hallitusneuvos Marco Grönroos Opettajien tekijänoikeuspäivä
Tekijänoikeus opetuksessa Hallitusneuvos Marco Grönroos Opettajien tekijänoikeuspäivä 23.11.2016 Tekijänoikeuden perusteet Syntyy, kun ihminen itsenäisillä luovilla valinnoillaan saa aikaan jotain ilmaisumuodoltaan
LisätiedotDokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:
FSD2784 JULKAISUKÄYTÄNNÖT ERI TIETEENALOILLA: PROFESSORIHAASTATTELUT 2007 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa. Dokumenttia hyödyntävien
LisätiedotOJS-palvelun kehittäminen. Artiva-seminaari Johanna Lilja
OJS-palvelun kehittäminen Artiva-seminaari 4.2.2015 Johanna Lilja Open Journal Systems OJS Public Knowledge Projectin (PKP) kehittämä avoin julkaisujärjestelmä, joka sisältää koko julkaisun toimitusprosessin
LisätiedotKuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston
Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston kauppakorkeakoulussa Taloustieteellisten aineistojen sisällönkuvailupäivä Toukokuu 2012 Juha Holopainen email: juha.holopainen@aalto.fi FinELib toteutti syys-lokakuussa
LisätiedotOhjelmiston lisensoinnin avoimet vaihtoehdot
Ohjelmiston lisensoinnin avoimet vaihtoehdot Ohjelmistoliiketoiminta-seminaari Jyväskylä, 11.4.2007 Matti Saastamoinen Suomen open source -keskus COSS COSS - Centre for Open Source Solutions Kansallinen
LisätiedotDAISY. Esteetöntä julkaisua
DAISY Digital Accessible Information SYstem Esteetöntä julkaisua Markku Leino 27.4.2009 ESITYKSEN SISÄLTÖ Mikä on DAISY kirja? DAISY-järjestelmän lyhyt historia Miten rakentaa DAISY-kirja ja kirjatyypit
LisätiedotVertaisarviointitunnus käyttöön
Vertaisarviointitunnus käyttöön Julkaisijan aamupäivä 25.9.2014 Janne Pölönen, Anna-Sofia Ruth Tunnus vertaisarvioiduille julkaisuille TSV:n hallitus hyväksyi joulukuussa 2013 tunnuksen rekisteröimisen
LisätiedotWeb of Science, Scopus ja Tutka. Matti Rajahonka
Web of Science, Scopus ja Tutka Matti Rajahonka 15.5.2014 Julkaisutietoja Tutkaan Voiko julkaisutietoja poimia jostain? Ei kannata tehdä kaksinkertaista työtä. Suomalaisten tieteellisten lehtien artikkelit:
LisätiedotTekijänoikeus ja piratismi
Tekijänoikeus ja piratismi Jokaisella on oikeus niiden henkisten ja aineellisten etujen suojaamiseen, jotka johtuvat hänen luomastaan tieteellisestä, kirjallisesta tai taiteellisesta tuotannosta. YK:n
LisätiedotAjankohtaista TSV:n vertaisarviointitunnuksesta
Ajankohtaista TSV:n vertaisarviointitunnuksesta Anna-Sofia Ruth ja Janne Pölönen Julkaisufoorumi Ajankohtaista julkaisemisessa 13.5.2016 Tieteiden talo Tunnus vertaisarvioiduille tiedejulkaisuille TSV:n
LisätiedotW3C ja Web-teknologiat
W3C ja Web-teknologiat Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto World Wide Web Consortium (W3C) W3C kehittää yhteensopivia teknologioita
LisätiedotW3C ja Web-teknologiat
W3C ja Web-teknologiat Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium (W3C) on kansainvälinen
LisätiedotKuvausluvat ja tekijänoikeudet
Kuvausluvat ja tekijänoikeudet Ira Helkamäki Mediatekniikan seminaari 24.1.2012 Sisältö Kuvaaminen Julkisella paikalla ja muualla Tekijänoikeudet Valokuvat, musiikki, elokuvat Tekijänoikeusrikkomus Tekijänoikeusyhdistykset
LisätiedotElokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista
Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista Published: 17.9.2013 Kuuntelet musiikkia, suljet silmäsi ja alat nähdä mielessäsi elokuvan kohtauksia. Päähäsi muodostuu vähitellen täydellinen lyhytelokuva
LisätiedotE-kirjat sähköiset kirjat
Kiravo - kirjasto avoimena oppimisympäristönä Biblär - biblioteket som ett öppet lärcentrum E-kirjat sähköiset kirjat Tavoite: Tutustutaan sähköisiin kirjoihin ja kirjaston lukulaitteisiin. Sisältö Maksuttomia
LisätiedotTEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2002:19. Oikeus valokuvaan ja valokuvattujen henkilöiden oikeus omaan kuvaansa
TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2002:19 Asia Hakija Oikeus valokuvaan ja valokuvattujen henkilöiden oikeus omaan kuvaansa T Annettu 10.12.2002 LAUSUNTOPYYNTÖ Selostus asiasta T (jäljempänä hakija) on pyytänyt
LisätiedotJälkidigitaalinen tiede tieteellisen tiedon saatavuuden muutos
Jälkidigitaalinen tiede tieteellisen tiedon saatavuuden muutos STKS, Helsinki 20.5.2015 Jarmo Saarti Sisältö Tieteellinen julkaiseminen Jakelemisen muutos Käyttäjän kohtaaminen uudessa ympäristössä Saarti
LisätiedotOPETUSMINISTERIÖ. KOTA-AMKOTA julkaisutiedonkeruussa käytettävät luokitukset. KOTA-AMKOTA seminaari Helsingin yliopisto
KOTA-AMKOTA julkaisutiedonkeruussa käytettävät luokitukset KOTA-AMKOTA seminaari 13.-14.11.2008 Helsingin yliopisto Erikoistutkija Olli Poropudas OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan
LisätiedotSemanttinen Web. Ossi Nykänen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto
Semanttinen Web Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium (W3C) on kansainvälinen
LisätiedotTheseus avoimen julkaisutoiminnan edistämisen välineenä ammattikorkeakouluissa
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -käyttöluvalla. Tarkastele käyttölupaa osoitteessa http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/ Theseus avoimen julkaisutoiminnan edistämisen
LisätiedotSTT:n yleiset sopimusehdot 1.1.2010
YLEISET SOPIMUSEHDOT 1 (5) STT:n yleiset sopimusehdot 1. Käyttöoikeus 2. Käyttöehdot 1 Kappale päivitetty 1.1.2016 alkaen. Asiakkaalla on oikeus käyttää STT:n palvelua ja/tai siihen sisältyviä aineistoja
LisätiedotTEKIJÄNOIKEUSOPAS NÄYTTELYNJÄRJESTÄJILLE
TEKIJÄNOIKEUSOPAS NÄYTTELYNJÄRJESTÄJILLE Seuraa Kuvastoa: www.fb.com/kuvasto www.twitter.com/kuvasto www.kuvasto.fi Graafinen suunnittelu: Fanni Perälä Kuvat: Sanna Peurakoski TAIDETEOSTEN KÄYTTÖ NÄYTTELYIDEN
LisätiedotValokuvan käyttäminen Internet-sivuilla
TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2002:8 Asia Hakija Valokuvan käyttäminen Internet-sivuilla N.N. Annettu 12.06.2002 LAUSUNTOPYYNTÖ Selostus asiasta N.N. (jäljempänä hakija) on pyytänyt 19.04.2002 saapuneella
LisätiedotMitä on Julkaisuarkisto
Mitä on Julkaisuarkisto Turid Hedlund turid.hedlund@hanken.fi 24.11.09 Tieteiden talo Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi Turid Hedlund Kaksi tietä avoimeen saatavuuteen
LisätiedotSemantic Web käytännön sovelluksissa. TkT Janne Saarela Profium Oy
Semantic Web käytännön sovelluksissa TkT Janne Saarela Profium Oy 26.5.2004 Sisällysluettelo Johdanto Semanttisen Webin maailmaan Mahdollisuudet Tämän päivän käyttökohteet Haasteet 1 Johdanto Semanttisen
LisätiedotJulkaisufoorumi ja sen vaihtoehdot suomenkielisen julkaisutoiminnan näkökulmasta
Julkaisufoorumi ja sen vaihtoehdot suomenkielisen julkaisutoiminnan näkökulmasta Suunnittelija Janne Pölönen (TSV) Ajankohtaista julkaisemisessa 23.3.2017 ESITYS 1. Julkaisufoorumi ja tasoluokat 2. Suomenkieliset
Lisätiedot8.2.2010. Vaihtokumppani SKS Tuntematon Molemmat. SMY Vaihtokumppani Tuntematon Välittäjä Molemmat
Tieteellisten seurojen vaihtosuhteiden historia Esimerkkinä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Suomen Muinaismuistoyhdistyksen vaihtotoiminta 1831-19141914 Johanna Lilja 3.4.2008 Tieteellisten seurojen
LisätiedotTekijänoikeuden perusteet. Ville Oksanen - 16.4.2007
Tekijänoikeuden perusteet Ville Oksanen - 16.4.2007 Sisältö Tekijänoikeuden perusteet Rajoitukset tekijänoikeuteen Tekijänoikeusjärjestöt Lisensointi Tekijänoikeuden sisältö Suojattavat teoslajit (TekL
LisätiedotTEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:17
TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:17 Asia Hakija Yhteenliitetyt valokuvat A Annettu 13.10.2009 Tiivistelmä Kysymys yhteenliittämällä tehtyjen kuvien tekijänoikeussuojasta. Valokuvien yhteenliittäjälle
LisätiedotSOPIMUS JULKAISEMISESTA TURUN YLIOPISTON JULKAISUJA ANNALES UNIVERSITATIS TURKUENSIS-SARJASSA
SOPIMUS JULKAISEMISESTA TURUN YLIOPISTON JULKAISUJA ANNALES UNIVERSITATIS TURKUENSIS-SARJASSA 1. Sopijapuolet Teoksen tekijä: Jäljempänä tekijä Arvo tai ammatti: Osoite: Julkaisija: Turun yliopisto (jäljempänä
LisätiedotTEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:11
TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:11 Asia Hakija Työsuhteessa luotu teos A Annettu 25.5.1994 Tiivistelmä Työsuhteessa luodun teoksen taloudelliset oikeudet siirtyvät työnantajalle siinä laajuudessa kuin
LisätiedotKUVAPALVELUA MUSEOISSA -MAKSULLISUUS PUHUTTAA
Kuva: Kalle Kultala, Suomen valokuvataiteen museo. KUVAPALVELUA MUSEOISSA -MAKSULLISUUS PUHUTTAA Tutkija Maria Virtanen, Suomen valokuvataiteen museo Esitys perustuu -Suomen valokuvataiteen museon tammikuussa
LisätiedotProjektityön tekeminen. Mitä on hyvä muistaa
Projektityön tekeminen Mitä on hyvä muistaa Aineistojen hyödyntäminen Kuvat, kartat, kirjat, lehtiartikkelit, musiikki ja videot ovat tekijänoikeuden suojaamia Toisen tekemän työn kopioimiseen ja liittämiseen
LisätiedotSulautuva sosiaalityö
Sulautuva sosiaalityö Sosiaalityön tutkimuksen päivät Sosiaalityön yliopiston lehtori, VTT Camilla Granholm camilla.granholm@helsinki.fi Twitter:@cgranhol Taustaa Väittelin huhtikuussa 2016 Väitöskirjani
LisätiedotKansainvälinen Open Access -viikko avoimuuden asialla. Holopainen, Mika.
https://helda.helsinki.fi Kansainvälinen Open Access -viikko avoimuuden asialla Holopainen, Mika 2016 Holopainen, M & Koskinen, K 2016, ' Kansainvälinen Open Access -viikko avoimuuden asialla ' Verkkari
Lisätiedot