Uusmediaviestintä 2006/ Kari Kuutti, luento 8. Uusmediaviestintä 2006/ Kari Kuutti, luento 8

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uusmediaviestintä 2006/ Kari Kuutti, luento 8. Uusmediaviestintä 2006/ Kari Kuutti, luento 8"

Transkriptio

1 811356A Uusmediaviestintä 1 Luento 8 Harrastetehtävän läpikäyntiä 1/2 2 Mitä on ns. crossmedia? Yleensä käsitteellä tarkoitetaan pelejä tai muita sovelluksia, jotka hyödyntävät sekä nettiä, televisiota että kännyköitä, tai vähintään kahta näistä. Jukka Matikainen, Neogames-verkosto Tyypillisiä esimerkkejä tämän hetken crossmedia-sovelluksista ovat televisiossa pyörivät kännykkäpelit. Crossmedia tarkoittaa, että jokin teema/aihealue/tuote toteutetaan läpi usean median, yhdistäen esimerkiksi videon, digi-tv:n, dvd:n, webin, mobiilipalvelun, painotuotteet ja ehkä esineitäkin Esimerkiksi elokuvien markkinointi edustanee crossmediaa kehittyneimmillään _v1.0_jm.pdf Harrastetehtävän läpikäyntiä 2/2: Esimerkki 3 OnlineGaming -pelikonseptimme on ainutlaatuinen todellisiin peli- ja urheilutapahtumiin perustuva crossmedia palvelu Crossmedia -palvelu tarkoittaa palvelua, joka toteutetaan usean eri median kautta Tällainen palvelu on loppukäyttäjän saatavilla esim. TV:n, radion, digi-tv:n, Internetin ja mobiilipalvelun (WAP) kautta

2 Tekijänoikeudesta 4 Lähde: Tekijänoikeus on luovan työn tekijälle kuuluva määräämisoikeus, josta säädetään tekijänoikeuslaissa. Luovan työn tekijöitä, joilla on tekijänoikeuksia, voivat olla muun muassa kirjailijat kuvataiteilijat valokuvaajat käsikirjoittajat ohjaajat koreografit säveltäjät sanoittajat kääntäjät. Mitä tekijänoikeus suojaa? 5 Tekijänoikeus suojaa teoksen ulkomuotoa ja ilmaisutapaa. Sen sijaan teoksen sisältämää tietoa, ideaa tai rakennetta ei suojata, joten ne ovat vapaasti jokaisen käytettävissä Mikä tahansa kirjallinen tai taiteellinen teos voi saada tekijänoikeuden suojaa, jos se on omaperäinen ja itsenäinen. Merkitystä ei myöskään ole sillä, millä tekniikalla tai materiaalilla teos on toteutettu Suojattuja teoksia voivat olla esimerkiksi kirjat, lehdet, maalaukset, valokuvat, elokuvat, sävellykset, sanoitukset, näytelmät, kartat, tietokoneohjelmat ja digitaaliset mediaesitykset Tekijänoikeuksille on kansainvälinen valvontajärjestelmä Suomessa Teosto, Kopiosto Miten tekijänoikeus syntyy? 6 Tekijänoikeus syntyy samalla kuin teoskin. Tekijänoikeus syntyy sille henkilölle, joka on luonut teoksen Tekijän iällä ei ole merkitystä Teosten rekisteröintiä tai muita muodollisuuksia ei tarvita tekijänoikeuden syntymiseen Tekijänoikeus on voimassa tekijän eliniän ja 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä Valokuvien suoja-aika riippuu valokuvasta: jos valokuva yltää teostasoon eli se on omaperäinen ja itsenäinen, sitä käsitellään samoin kuin muuta Muiden valokuvien suoja-aika on 50 vuotta kuvan ottamisesta.

3 Mitä tekijänoikeus tarkoittaa? 7 Sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseensa. Tekijä voi yksin määrätä teoksestaan. Vastaavasti tekijällä on oikeus kieltää muita käyttämästä teostaan Käytännössä tekijänoikeus tarkoittaa usein sitä, että tekijällä on oikeus käyttää teostaan taloudellisesti hyväkseen Tekijällä on myös pääsääntöisesti oikeus määrätä siitä, miten ja missä tilanteissa muut voivat käyttää hänen teostaan Teoksen kopioiminen Teoksen kopioiminen muutetussa tai muunnellussa muodossa Teoksen saattaminen yleisön saataviin Poikkeuksia Julkistetusta teoksesta saa valmistaa muutaman kappaleen yksityiseen eli omaan ja perheen käyttöön. Siteeraus Tekijän moraaliset oikeudet 8 Tekijän moraalisiin oikeuksiin kuuluvat isyysoikeus ja respekti- eli kunnioittamisoikeus Isyysoikeus koskee tekijän nimen ilmoittamista Nimi on ilmoitettava hyvän tavan mukaisesti kun teosta käytetään Respektioikeus tarkoittaa sitä, että teosta ei saa muuttaa tekijän kirjallista tai taiteellista arvoa taikka omalaatuisuutta loukkaavalla tavalla Tekijänoikeus ja digitaalinen media 1/2 9 Digitaalinen media on sotkenut perinteistä tekijänoikeuden kenttää pahemman kerran Digitaalinen kopiointi, siirtäminen ja muuttaminen aikaisempaa verrattomasti nopeampaa ja halvempaa kuin muuten Kopio yhtä laadukas kuin originaalikin Viihdeteollisuus on yksi liikevaihdoltaan maailman suurimmista teollisuusaloista Sen liiketoimintalogiikka perustuu tekijänoikeuksien omistamiseen ja käyttöoikeuksien myymiseen tai vuokraamiseen Mediakonvergenssin myötä lähes kaikki viihdeteollisuuden tuotteet ovat muuttuneet digitaalisiksi Vaivaton kopiointi ja levitys iskee suoraan kukkaroon

4 Tekijänoikeus ja digitaalinen media 2/2 10 Käynnissä on monia aiheeseen liittyviä keskusteluja Kopiosuojaus Teollisuus on pyrkinyt tekemään kopioimista hankalaksi esim. DVD:n aluekoodit Sonyn uudet tuotteet asensivat tietokoneeseen käyttäjän tietämättä eräänlaisen vakoiluohjelman -- kohun vuoksi Sony joutui luopumaan tekniikasta Kopiomaksut mediasta Myytyjen tallennusvälineiden (kasetit, CD-ja DVD-levyt) hintaa sisältyy pieni maksu sen mahdollisesta käyttämisestä tekijänoikeuslain alaiseen toimintaan Laajenemassa mahdollisesti myös tietokoneiden muisteihin Muistien koon kasvaessa nopeasti muuttuu ongelmalliseksi -- musiikkia voisi periaatteessa kohta tallentaa enemmän kuin mitä eläessään ehtisi kuuntelemaan Keskustelu vertaisverkkokopioinnista Finnreactorin oikeusjuttu Tekijänoikeus - vastaliikkeitä 11 Public domain Annetaan muiden käyttöön vapaasti Vaikea saada selville, onko joku public domain vai ei Copyleft GNU- projektissa (R. Stallman) syntynyt käytäntö antaa digitaalisia sisältöjä (alunperin tietokoneohjelmia) vapaasti muiden käyttöön, kunhan käyttäjä antaa omat muunnoksensa edeleen vapaasti käytettäviksi -- lisenssisopimus Creative Commons Internet-liike rajoitetun tekijänoikeuden edistämiseksi Creative commons-lisenssillä voi (digitaaliselle) esitykselle määritellä käyttöoikeuden, joka sijoittuu public domainin ja täyden tekijäoikeuden välille -- "some rights reserved" Tieteellinen julkaiseminen ja uusmedia 12 Esimerkki digitaalisuuden aiheuttamasta muutoksesta Sisältö Tieteellisen julkaisemisen historia Tieteellisen lehden muuttuminen myytäväksi tuotteeksi ja siitä aiheutunut kriisi Digitalisoinnin ja tietoverkkojen tuoma muutospotentiaali Digitalisaation nykymuotoja Digitaaliset kirjastot Käsikirjoitusten digitaalinen kierrätys Verkkolehdet Google Scholar Kehitysnäkymät ja ongelmat

5 Mihin tarvitaan tieteellistä julkaisemista 13 Tieteellisen keskustelun käyminen Mahdollisimman avoin ja vapaa kommunikointi tieteellisen yhteisön sisällä on tieteen edistymisen välttämätön edellytys Hyvien ideoiden yleistyminen Turhan työn välttäminen Tiedon levittäminen laajalle ja nopeasti Mitä laajemmalle tieto leviää, sitä paremmat mahdollisuudet tiedeyhteisöllä on toimia Tieteellinen laadunvarmistus ja yhtenäisyys Julkaistun tiedon laatu tulee julkisen arvioinnin kohteeksi Tunnustuksen saaminen, ideoiden prioriteetti, keksinnöt Tieteellinen julkaiseminen 14 Tämä edellyttää kommunikointikanavia Ennen kirjapainotaitoa kirjeitä, käsikirjoituksia ja kopioita Kirjapainotaidon myötä julkaiseminen keskittyi kirjoihin (jotka olivat myös yksi edellytyksistä ensin tieteelliselle ja sitten teolliselle vallankumoukselle) Kirjojen julkaiseminen lisääntyi niin, että jo 1660-luvulla oppineet valittivat niitä julkaistavan liian paljon (!) Erillisistä artikkeleista koostuva tieteellinen lehti muodostui lopulta kommunikoinnin vakiokanavaksi Sarjajulkaisu, jossa julkaistaan eri tutkijoiden kirjoittamia artikkeleita uusista tutkimuksistaan Lehdet muodostavat myös tieteen "muistin" ydinosan, keskeinen osa tieteellistä tietoa on talletettu juuri niiden vuosikertoihin Ideoiden prioriteetti 15 Oli tärkeää jo vanhana aikana: 1600-luvun alussa tutkijat lähettivät usein toisilleen salakirjoitettuja viestejä, jonne heidän löydöksensä oli koodattu mm. Galileo lähetti Keplerille seuraavan viestin, anagrammin: smaismrmilmepoetalevmibunenugttaviras altissimum planetam tergeminum observari (olen havainnut ylimmän planeetan kolminkertaiseksi) Antoi lisää aikaa varmistaa havaintojen todenmukaisuus

6 Tieteelliset lehdet 16 Aluksi tieteellisten seurojen julkaisuja Kaksi ensimmäistä 1665 Philosophical Transactions of the Royal Society of London Tieteellisiä esitelmiä (aluksi kertomus siitä, mitä oli esitetty edellisessä kokouksessa jotta muuallakin asuvat jäsenet saattoivat seurata), alaspesifin lehden kantaisä Journal des Scavans, Pariisi (kirjallisuus, teologia, tieteelliset uutiset, kirja-arvioinnit) Yleisen tieteellisen lehden kantaisä Syynä tarve laajaksi paisuneen tutkijoiden välisen kirjeenvaihdon järkeistämiseen, kommunikointi yhä kasvavan ja heterogeenisemman joukon kanssa, ja tarve ideoiden ja löytöjen prioriteetin osoittamiseen Lehti lähetettiin kaikille seuran jäsenille jäsenmaksua vastaan Lehtien lukumäärän kasvu 17 Tieteen laajenemisen myötä lehtien lukumäärä ryhtyi kasvamaan yhteensä 25 uutta lehteä yhteensä 45 uutta lehteä, kaikkiaan jo kaikkiaan 5000 lehteä Syntyi nykyisenlainen julkaisukäytäntö vertaisarviointeineen Toisen maailmansodan jälkeen tiede laajeni hyvin nopeasti, ja samoin lehtien lukumäärä Tällä hetkellä noin tieteellistä lehteä Kaupalliset kustantamot mukaan tieteelliseen julkaisemiseen Julkaisemista tuli tutkijoille välttämätön väline pätevyyden osoittamiseen Julkaiseminen ja tiedeyhteisö 18 Tiedeyhteisön toiminta perustuu hyvin paljon vapaaehtoistyöhön Tieteellisten artikkelien julkaisemisesta ei yleensä saa erillistä korvausta Arvioijana toimimisesta ei saa korvausta Konferenssien järjestämisessä auttamisesta ei saa korvausta Tämän maailmanlaajuisen toiminnan jatkuva menestyksekäs toiminta on aika harvinaislaatuinen ilmiö Tutkijatkin hyötyvät Julkaiseminen välttämätöntä pätevöitymiseksi ja aseman varmistamiseksi tiedeyhteisössä Myös arviointi ja muut vapaaehtoistehtävät arvostettua toimintaa

7 Vertaisarviointimenettely (peer-review) 19 Ennen artikkelin julkaisemista lehdessä sen tieteellinen taso arvioidaan useamman ulkopuolisen arvioijan toimesta Tyypillisesti arvioijat eivät tiedä kirjoittajan nimeä eikä kirjoittaja arvioijien (kaksoisokkoarviointi) Arvioijien kommenttien perusteella lehden toimittaja voi hylätä kirjoituksen, hyväksyä sen sellaisenaan tai ehdottaa siihen joitakin muutoksia Kirjoittaja saa aikaa tehdä tarvittavat muutokset, ja yleensä myös korjattu versio arvioidaan vielä uudestaan ennen lopullista julkaisemista Nopeampia julkaisukanavia pienemmille palasille 20 Lehti on aika hidas kanava, artikkelin lähettämisestä menee hyvinkin vuosi sen julkaisemiseen, ja voi mennä kaksikin Monella alalla kehitystä tapahtuu paljon, mutta löydökset eivät välttämättä ole kovin suuria Eri tieteenalat ovat kehittäneet erilaisia nopeamman julkaisemisen kanavia Esim. "letter"-tyyppiset julkaisut luonnontieteissä ja lääketieteessä Myös konferenssit voivat palvella julkaisukanavana, jos niissä on referee-käytäntö ja jos niistä toimitetaan kirja esitelmistä (proceedings) Menettely samantapainen kuin lehdellä, mutta korjauskierros yleensä puuttuu, ja jutut ovat lyhyempiä Tieteellisen julkaisemisen kanavat 21 Väitöskirjat (tosin usein niitä ei julkaista vaan niistä tehdään vain muutama kopio tarkastustarkoituksiin) Artikkelit tieteellisissä lehdissä (referee-prosessi) Artikkelit tieteellisten konferenssien kokoomateoksissa, "proceedings" erityisesti tieteellisten seurojen järjestämät, joissa referee-prosessi Tieteelliset kirjat eli monografiat (yksi tai muutama kirjoittaja) Kirjoittajat vastaavat sisällöstä, tieteellisillä kustantajilla toimittajia jotka tarkastavat kirjoittajan taustan ja hankkivat asiantuntijalausuntoja kirjan suunnitelmasta Luvut tieteellisissä kokoomateoksissa ("toimitetuissa kirjoissa"), Monta kirjoittajaa ja yksi tai useampi editori Kukin kirjoittaja vastaa omasta luvustaan, vaikkakin toimituskunta on jonkin verran vastuussa sisällön yhtenäisyydestä ja laadusta Jotkut tutkimuslaitosten tms. omat julkaisut ("working papers") Jotkut viranomaisraportit Patentit

8 Tieteen segmentoituminen ja lehtien lukumäärän kasvu 22 Toisen maailmansodan jälkeen tieteen tekeminen laajeni huomattavasti, ja syntyi paljon uusia erikoisaloja, jotka tarvitsivat omat lehtensä Samalla tieteestä tuli yhä enemmän kansainvälistä, englanti julkaisemisen kieleksi Uusilta tieteellisiltä seuroilta puuttuivat resurssit kansainväliseen julkaisemiseen Kaupalliset kustantajat kiinnostuivat alueesta Joukko pieniä erikoiskustantamoja Kaksi suurta: Pergamon Press ja North-Holland Sivuhyppy: mistä tietää että paperi on hyvä? 23 Yksi käyttökelpoinen mittari on se, kuinka paljon paperiin viitataan Viittausten jakauma on ekspotentiaalinen: viittaukset kasaantuvat harvoille papereille Puoleen kaikista julkaistuista papereista ei viitata ollenkaan 30% viitataan vain kerran Yhteen viidestä paperista viitataan enemmän kuin kerran Viittauskäytännöt ja -määrät eroavat suuresti eri aloilla ja aiheissa Tieteellisen tuotannon mittaaminen 24 Kun tieteeseen käytettiin paljon rahaa, alkoi myös tulosten mittaaminen kiinnostaa Yhdeksi vaikuttavuuden mittariksi osoittautui juuri kuhunkin paperiin tehtyjen viittausten määrä Viittaustutkimuksen pioneeri E.Garfield ja Institute of Scientific Information (ISI) 1958 Alkoi koota ja julkaista indeksiä (Science Citation Index) keskeisissä tiedelehdissä julkaistujen paperien viittauksista Tästä kehittyi tiedebyrokratian piirissä hyvin suosittu väline, joka alkoi muokkaamaan käytäntöjä Todellisten viitteiden jäljittäminen kallista käsityötä Syntyi uusia mittareita, kuten "impact factor": kullekin lehdelle laskettu arvo siitä kuinka todennäköistä on että siinä julkaistuun artikkeliin viitataan myöhemmin

9 "Publish or perish" 25 Viittausmittausten yleistyessä ne vaikuttivat myös tutkijoiden työn arviointiin Julkaisulistojen pituudesta ja foorumien tasosta tuli standardi mittari uusia tutkijoita valittaessa "Publish or perish" -- tutkijoiden tuotantoa ryhdyttiin seuraamaan jatkuvasti Tästä seurasi se, että mikäli tutkijat halusivat pysyä "kilpailukelpoisina" tiedeyhteisössä, heillä täytyi välttämättä olla käytössään uusimmat yhteisön tutkimustulokset, joitten päälle rakentaa omia tutkimuksiaan Johtavien lehtien saatavilla olemisesta tuli välttämättömyys Muutos kustannustoiminnassa luvun alussa suuret kaupalliset kustantajat huomasivat, että tilanteessa piili suuria taloudellisia mahdollisuuksia Ryhtyivät ostamaan sekä pienempiä tiedekustantamoja että parhaita lehtiä tieteellisiltä seuroilta Sen jälkeen lehtien tilaushinnat alkoivat nousta rajusti Yliopistojen oli edelleenkin pakko tilata ainakin "parhaat" lehdet Kun kustannukset nousivat sietämättömiksi, karsittiin "heikommasta" päästä Näköalan supistuminen Trendi on jatkunut ja vain voimistunut 1997 EU:n komissio kielsi Elsevier- ja Kluwer- kustantamojen yhdistymisen, koska uudella kustantamolla olisi käytännössä ollut monopoli laki- ja media-alan tieteellisissä lehdissä Nousevat kustannukset 27

10 ...voivat olla todella korkeita 28 The companion journals Nuclear Physics A & B cost the same as a 2004 Toyota Camry sedan -- $23,820, according to a "sticker shock" calculator from UC Berkeley. The calculator is "our way of raising hell," university librarian Thomas Leonard said. Tiedon levittäminen ja liiketoiminta törmäävät 29 One of the key areas in which scholars have ceded control of their communication system to publishers is intellectual property. Publishers often require authors to transfer exclusively all of their copyrights as part of the contract. Authors may then have to ask permission, and perhaps even pay a royalty, to send reprints to their colleagues, distribute copies to their classes or include their own work in a course pack, post their work on their own Web site, or even update an earlier edition of their work. (B. DeFelice, Dartmouth Univ. Library, 2004) Critics are complaining that the most important advances in human knowledge -- the new research and discoveries of top universities -- have been in effect seized and are being held for ransom by commercial publishers. (San Francisco Chronicle 2004) Uuden median ja tietoverkkojen tarjoamat mahdollisuudet 30 On selvää, että tietoverkot ja digitaalinen media voivat radikaalisti muuttaa tilannetta Koska kaikki asiantuntijatyö tieteellisten lehtien tuottamiseksi on vapaaehtoistyötä, on suurin kustannus aina ollut lehden fyysinen tuottaminen ja maailmanlaajuinen levitys Kaikki materiaali on useimmissa tapauksissa jo valmiiksi tietokonemuodossa Tämän vuoksi kaupalliset kustantajat ovat olleet hyvin kiinnostuneita lehtien elektronisesta levityksestä 1990-luvun alusta lähtien yhä enemmän ja enemmän lehtiä on ollut saatavilla verkon kautta Kaksi mallia: joko kirjasto tilaa lehdet jatkuvasti, jolloin ne ovat luettavissa verkossa vuosimaksua vastaan (OY: Elaine), tai jokaisesta kopioidusta artikkelista veloitetaan erikseen Ongelma: jatkuvuuden vuoksi pakko sitoutua pitkäaikaiseen sopimukseen, ei lainkaan omia kopioita, kaikilla omat erilaiset järjestelmät Sama hintakierre

11 Mutta ovatko kaupalliset kustantajat enää välttämättömiä? 31 Kaikki asiantuntijatyö tehdään ilmaiseksi yliopistoissa, jotka sitten joutuvat "toiseen kertaan" maksamaan tuloksista Kaikki "sisältö" on siis periaatteessa jo tiedeyhteisön hallussa ja käytettävissä Periaatteessa olisi mahdollista, että tiedeyhteisö ottaisi tieteellisen julkaisemisen takaisin omiin käsiinsä Ongelmia Sopivien instituutioiden löytäminen julkaisijoiksi (jotkut tieteelliset seurat rahastavat tiedeyhteisöä aivan samalla tavalla kuin kaupalliset kustantajat) Sosiaalinen inertia: parhaat lehdet kaupallisten kustantajien käsissä, nettilehti ei nauti samaa arvostusta kuin "oikea" Kehitys on joka tapauksessa selvästi kulkemassa tieteellisten lehtien elektronista jakelua kohti 1995 muutama 2005 yli 8000, joista puolet tiedeyhteisön omia Esimerkkejä 32 ACM Digital Library ACM ei ole luopunut lehdistään, vaan se julkaisee pariakymmentä hyvin arvostettua tietotekniikkalehteä ACM:n osastot järjestävät vuosittain joukon konferensseja, ja myös näiden proceedinsit ovat saatavilla DL:n kautta Yksi tietotekniikkalan tärkeimpiä referenssejä (toinen on IEEE:n vastaava kirjasto) Esimerkki PLOS - Public Library of Science Ei kaupallinen kirjasto Journal of Technology Studies Esimerkki www-lehdestä (Virginian yliopisto) arxiv.org Yksityisen tutkijan 1991 perustama postituslista ja sittemin www-arkisto Alkujaan yhdistämään paria sataa säieteorian parissa työskennellyttä korkean energian fyysikkoa Laajentunut kattamaan kymmeniä lähinnä fysikaalisia aloja Joillakin aloilla muodostunut keskeiseksi kanavaksi, varsinkin prioriteetin osalta Google Scholar Metahakukone, joka mahdollistaa pääsyn papereiden "todellisiin" viittauksiin Semanttisesta webistä 33 World Wide Web Consortium (W3C) on kansainvälinen konsortio joka asettaa web-teknologioita standardoivia suosituksia Semanttinen web (SW) on W3C:n visio webin tulevaisuudesta ja myös käytännön hanke semanttisesti yhteensopivan webin kehittämisestä Tavoitteena on koneellisesti tulkittavissa olevan tiedon julkaiseminen ja tiedon semanttinen yhdisteleminen eri sovelluksissa

12 Internetin sisällön tulkinnan ongelmia 34 Dokumenttien kieli on yleensä vapaamuotoista luonnollista kieltä Suuri osa sisällöstä ei ole luonteeltaan tekstuaalista esim. kuvat, äänet ja musiikki, videot, ohjelmistokomponentit Sisältöjä ei voida tulkita pelkästään niitten itsensä sisältämän tiedon perusteella Ihmisen tulkinta perustuu dokumenttien ulkopuoliseen taustatietoon ja elämänkokemukseen Seuraus Dokumenttien automaattinen käsitteleminen, tulkinta ja tiedon etsintä on käytännössä mahdollista vain rajoitetusti ja tarkasti määritellyillä sovellusalueilla ja tiettyjen dokumenttikokoelmien puitteissa -- vain pieni murto-osa webin sisällöstä Esim. vain suhteellisen yksinkertainen sanahaku mahdollista Olisi suureksi avuksi, jos suurempaa osaa webin sisällöstä kyettäisiin käsittelemään automaattisesti, kytkemään toisiinsa jne Semanttisen verkon perusidea 35 Tietoverkkoihin talletettavatiedot ja rakenne koodataan siten, että niitten sisältöön (merkitykseen, semantiikkaan) päästää helpommin automaattisesti käsiksi Älykkäämmän verkon käyttö ja palveluiden kehittäminen erilaisten ohjelmistoagenttien ja sovellusten avulla Tuloksena pitäisi syntyä nykyisen Internetin seuraava sukupolvi: älykäs, merkitysten Internet Käytännössä semanttinen verkko on sopimus dokumentteihin liitettävien "metatietojen" ja niiden käyttöä ohjaavien skeemojen ja ontologioiden käytöstä Kuvaus semanttisesta tiedosta 36

13 Semanttisen verkon hyödyntäminen 37 Hyödyntäminen Metatietoihin perustuvat haut tai pelkän metatiedon hakeminen Monesta lähteestä peräisin olevan tiedon yhdistely Tiedon koostaminen, päättely jne. Metakuvausten ja ontologioiden (rakennekuvausten, "maailmanmallien") sovellusalueita Informaation haku (information search/retrieval) Tietämyksen hallinta (knowledge management) Verkkokauppa (web commerce) B2C sektorilla Sähköinen liiketoiminta (electronic business) B2B sektorilla Esimerkki: Metatietoa koulutusmaailmasta 38 Metatietojen julkaisu Kurssien tai materiaalipakettien tiedot verkossa Metatietoskeemojen tai ontologioiden kehittäminen ja julkaisu Mahdollistaisi eri oppilaitosten yli ulottuvat haku- ja vertailutoiminnat "Näytä kaikki Suomen kurssit uusmediaviestinnästä tänä syksynä" Metatiedon koostaminen ja raportointi "Tietokone, koosta TOL:n opinto-opas julkaistujen metatietojen perusteella" Tiedon yhdistely metatiedon perusteella "Tietokone, etsi ja kokoa opiskelijalle tyyppiä A, opntomenestys B, C-tasoinen itseopiskelukurssi aiheesta X" Esimerkki: Semanttinen verkko museokäytössä 1/2 39 Finnish Museums on the Semantic Web (FMS) - hanke Kansallismuseon ja Espoon kaupunginmuseon erillisille tietokannoille rakennetaan yhteinen kuvailukieli ja käyttöliittymä Toteutus: HY:n tietojenkäs. tieteen laitos, HIIT Tavoite: Molempien museoiden kokoelmien saattaminen kätevästi haettaviksi ja selailtaviksi nettiin Hankkeessa rakennetaan tekninen ratkaisu ja toimintatapa eri lähteissä olevien tietojen yhdistämiselle yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi Semanttinen verkko koostuu ontologioista, käsitehierarkioista, jotka auttavat jäsentämään ja yhdistämään tietoa entistä monipuolisemmin Metatietona esimerkiksi aikakaudet, esineiden luokat, löytö- tai hankintapaikat, käyttötarkoitukset, tyylit jne.

14 Esimerkki: Semanttinen verkko museokäytössä 2/2 40 Järjestelmän semanttinen älykkyys mahdollistaa monipuoliset haut, joita voi tehdä olematta museoesineistön asiantuntija Esimerkkihaku: tietyn aikakauden tuolit Linkittyvät semannttisessa verkossa edelleen esim. Muihin saman aikakauden kalusteisiin Muitten aikakausien tuoleihin FMS-projekti/semanttinen museo

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot

Mitä tiedekustantajan pitäisi tietää sopimuksista ja oikeuksista? Suomen tiedekustantajien liitto Jukka-Pekka Timonen KOPIOSTO

Mitä tiedekustantajan pitäisi tietää sopimuksista ja oikeuksista? Suomen tiedekustantajien liitto Jukka-Pekka Timonen KOPIOSTO Mitä tiedekustantajan pitäisi tietää sopimuksista ja oikeuksista? Suomen tiedekustantajien liitto 24.9.2010 Jukka-Pekka Timonen KOPIOSTO 1 Tekijänoikeus syntyy henkilölle siirtyy kustantajalle vain sopimuksella

Lisätiedot

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA 2016 JOHDANTO Hyväksytty Turun yliopiston rehtorin päätöksellä 28.8.2016 Tieteeseen kuuluu olennaisesti avoimuus. Avoin julkaiseminen lisää tieteen

Lisätiedot

YLEISESITTELY: MITÄ ON AVOIN TIEDE? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto OKM:n seminaari

YLEISESITTELY: MITÄ ON AVOIN TIEDE? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto OKM:n seminaari YLEISESITTELY: MITÄ ON AVOIN TIEDE? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto OKM:n seminaari 2.12.2013 TIETEELLINEN TIETO tiedeyhteisön synty 1660-luvulla tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus

Lisätiedot

Avoin julkaiseminen // Tiedekulma

Avoin julkaiseminen // Tiedekulma Avoin julkaiseminen 25.10.2016 // Tiedekulma Mikael Laakso Tutkijatohtori, Tietojärjestelmätieteet mikael.laakso@hanken.fi @mikaellaakso Tiedelehdet ja tilauspohjainen malli» Useammilla tieteenaloilla

Lisätiedot

Tekijänoikeudet liiketoiminnassa

Tekijänoikeudet liiketoiminnassa Tekijänoikeudet liiketoiminnassa IPR-seminaari 9.11.2016 Albert Mäkelä lainopillinen asiamies, Suomen Yrittäjät 1 Mitä tekijänoikeus suojaa? Tekijänoikeus suojaa kirjallista tai taiteellista teosta Teoksen

Lisätiedot

5/8/2016 The Copyright Law 1

5/8/2016 The Copyright Law 1 5/8/2016 The Copyright Law 1 5/8/2016 The Copyright Law 2 Yleistä Tekijänoikeuden kohteena on kirjallinen tai taiteellinen teos. Suojan saadakseen teoksen tulee ylittää ns. teoskynnys. Suojattu teos on

Lisätiedot

PROJEKTITYÖN TEKEMINEN. Teosten hyödyntäminen omassa työssä

PROJEKTITYÖN TEKEMINEN. Teosten hyödyntäminen omassa työssä PROJEKTITYÖN TEKEMINEN Teosten hyödyntäminen omassa työssä TEOSTEN KÄYTTÖ Toisten tekemän teoksen käyttöön tarvitaan yleensä tekijän lupa. Lupaa ei tarvita: 1. Tiedon, ideoiden, periaatteiden käyttö Kunhan

Lisätiedot

Paikkatiedon lupapolitiikka ja lisensiointimallit. INSPIRE-verkosto Paikkatiedon infrastruktuurin hyödyntäminen 29.9.

Paikkatiedon lupapolitiikka ja lisensiointimallit. INSPIRE-verkosto Paikkatiedon infrastruktuurin hyödyntäminen 29.9. Paikkatiedon lupapolitiikka ja lisensiointimallit INSPIRE-verkosto Paikkatiedon infrastruktuurin hyödyntäminen 29.9.2011 Antti Kosonen 6.10.2011 Miksi paikkatietoja lisensioidaan Paikkatiedot on historiallisesti

Lisätiedot

Julkaisufoorumi ja Open Access. Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto

Julkaisufoorumi ja Open Access. Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto Julkaisufoorumi ja Open Access Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto Esityksen rakenne Julkaisufoorumi-hankkeesta Open Access käsitteenä Julkaisufoorumin lehdet ja Open Access

Lisätiedot

Tekijänoikeuden suoja tekijän & käyttäjän näkökulmasta

Tekijänoikeuden suoja tekijän & käyttäjän näkökulmasta Tekijänoikeuden suoja tekijän & käyttäjän näkökulmasta 10/2013 Kopiosto ry Arttu Juselius Tekijänoikeuden syntyminen Tekijänoikeuden suoja syntyy heti kun teos on luotu Automaattisesti. Ei vaadi merkkiä.

Lisätiedot

Julkaisujen, aktiviteettien ja uutisten tietojen tallennus LaCRISjärjestelmään

Julkaisujen, aktiviteettien ja uutisten tietojen tallennus LaCRISjärjestelmään Julkaisujen, aktiviteettien ja uutisten tietojen tallennus LaCRISjärjestelmään Liisa Hallikainen 15.12.2015 Tallennus aloitetaan oikealla ylhäällä olevalla Lisää uusi nappulalla Julkaisut tuodaan muista

Lisätiedot

Tutka ja julkaisufoorumien murros Mitä tapahtui historialle?

Tutka ja julkaisufoorumien murros Mitä tapahtui historialle? Tutka ja julkaisufoorumien murros Mitä tapahtui historialle? TUTKA 15.5.2014 Jari Ojala Jyväskylän yliopisto, Historian ja etnologian laitos jari.ojala@jyu.fi Suomen yliopistojen julkaisut 2011-2012 Kaikki

Lisätiedot

Aineettomat oikeudet ohjelmistoliiketoiminnassa

Aineettomat oikeudet ohjelmistoliiketoiminnassa Aineettomat oikeudet ohjelmistoliiketoiminnassa Olli Pitkänen Helsinki Institute for Information Technology () Asianajotoimisto Opplex Oy 02-02 1 Aineettomat eli immateriaalioikeudet Englanniksi Intellectual

Lisätiedot

Operight-tietoisku. Luentorunko. Osio 1: Tekijänoikeuden ABC. Mitä on tekijänoikeus? Kenelle tekijänoikeus syntyy? Opettajan luoma materiaali

Operight-tietoisku. Luentorunko. Osio 1: Tekijänoikeuden ABC. Mitä on tekijänoikeus? Kenelle tekijänoikeus syntyy? Opettajan luoma materiaali Operight-tietoisku Luentorunko Osio 1: Tekijänoikeuden ABC. Mitä on tekijänoikeus? Tekijänoikeus on luovuuden ja investointien suojaa. Tekijänoikeuslain tarkoituksena on tasapainoilla tekijän oikeuksien

Lisätiedot

Opetus ja tekijänoikeus: lähtökohdat ja käytännön ongelmatilanteet

Opetus ja tekijänoikeus: lähtökohdat ja käytännön ongelmatilanteet Sivistystyönantajat Tieteentekijöiden liitto Professoriliitto IPR University Center Tekijänoikeus yliopistojen työsuhteissa 28.11.2016 Opetus ja tekijänoikeus: lähtökohdat ja käytännön ongelmatilanteet

Lisätiedot

Creative Commons ja yliopistot. V i l l e O k s a n e n

Creative Commons ja yliopistot. V i l l e O k s a n e n Creative Commons ja yliopistot V i l l e O k s a n e n 1 8. 2. 2 0 0 5 Kuka puhuu? OTK Tutkija, HIIT/SoberIT RIPOS Risks and prospects in Open Source www.ripos.org Väitöskirja tekeillä Joensuun yliopistossa

Lisätiedot

Tietoa maantieteen julkaisuista

Tietoa maantieteen julkaisuista Tietoa maantieteen julkaisuista Tietoa maantieteen julkaisuista, erityisesti lehdistä, löytyy lehti- ja kustantajatietoihin erikoistuneista tietokannoista sekä kustantajien ja tieteellisten seurojen www-sivuilta.

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1991:13

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1991:13 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1991:13 Asia Hakija Kuvasitaatti A Annettu 17.6.1991 Tiivistelmä Tietokoneella luotuun ja sillä käytettävään "hyperromaaniin" ei saanut ottaa kuvamateriaalia tekijänoikeuslain

Lisätiedot

Tiedelehtien avoimuus osana kustantajaneuvotteluja

Tiedelehtien avoimuus osana kustantajaneuvotteluja Tiedelehtien avoimuus osana kustantajaneuvotteluja E-aineistojen muuttuva käyttö seminaari 5.10.2016 Arja Tuuliniemi, Kansalliskirjasto/FinELib Mistä aion puhua tänään Lehtitilaukset ennen ja nyt Kohti

Lisätiedot

Johdatus julkaisufoorumin toimintaan

Johdatus julkaisufoorumin toimintaan Johdatus julkaisufoorumin toimintaan Suunnittelija Janne Pölönen (TSV) Metodifestivaali 2015 19.8.2015 Tampereen yliopisto Esityksen sisältö 1. Julkaisufoorumi-luokitus 2. Luokituksen käyttö rahoitusmallissa

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:9. Muunnelma / vapaa muuttaminen, moraaliset oikeudet, käsikirjoitus

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:9. Muunnelma / vapaa muuttaminen, moraaliset oikeudet, käsikirjoitus TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:9 Asia Hakija Muunnelma / vapaa muuttaminen, moraaliset oikeudet, käsikirjoitus A Annettu 9.5.1994 Tiivistelmä Televisiosarjan ohjaaja oli tehnyt alkuperäisen käsikirjoituksen

Lisätiedot

Aineistojen avoimuus tutkijan oikeudet vs. instituution oikeudet

Aineistojen avoimuus tutkijan oikeudet vs. instituution oikeudet Aineistojen avoimuus tutkijan oikeudet vs. instituution oikeudet Valtakunnallisten eettisten toimikuntien seminaari, säätytalo 24.9.2009 Professori Niklas Bruun IPR University Center, Helsingin yliopisto

Lisätiedot

W3C ja Web-teknologiat

W3C ja Web-teknologiat W3C ja Web-teknologiat Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto World Wide Web Consortium (W3C) W3C kehittää yhteensopivia teknologioita

Lisätiedot

Tekijänoikeus opetuksessa. Hallitusneuvos Marco Grönroos Opettajien tekijänoikeuspäivä

Tekijänoikeus opetuksessa. Hallitusneuvos Marco Grönroos Opettajien tekijänoikeuspäivä Tekijänoikeus opetuksessa Hallitusneuvos Marco Grönroos Opettajien tekijänoikeuspäivä 23.11.2016 Tekijänoikeuden perusteet Syntyy, kun ihminen itsenäisillä luovilla valinnoillaan saa aikaan jotain ilmaisumuodoltaan

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:17

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:17 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:17 Asia Hakija Yhteenliitetyt valokuvat A Annettu 13.10.2009 Tiivistelmä Kysymys yhteenliittämällä tehtyjen kuvien tekijänoikeussuojasta. Valokuvien yhteenliittäjälle

Lisätiedot

Kuvausluvat ja tekijänoikeudet

Kuvausluvat ja tekijänoikeudet Kuvausluvat ja tekijänoikeudet Ira Helkamäki Mediatekniikan seminaari 24.1.2012 Sisältö Kuvaaminen Julkisella paikalla ja muualla Tekijänoikeudet Valokuvat, musiikki, elokuvat Tekijänoikeusrikkomus Tekijänoikeusyhdistykset

Lisätiedot

STT:n yleiset sopimusehdot 1.1.2010

STT:n yleiset sopimusehdot 1.1.2010 YLEISET SOPIMUSEHDOT 1 (5) STT:n yleiset sopimusehdot 1. Käyttöoikeus 2. Käyttöehdot 1 Kappale päivitetty 1.1.2016 alkaen. Asiakkaalla on oikeus käyttää STT:n palvelua ja/tai siihen sisältyviä aineistoja

Lisätiedot

Tekijänoikeudet Ympäristöteknologia T571SA

Tekijänoikeudet Ympäristöteknologia T571SA Hans Laihia OPINTOJAKSON NIMI Tekijänoikeudet Ympäristöteknologia T571SA 1.3.2012 1 Miia Liukkonen Tekijänoikeudet Mitä tarkoitta tekijänoikeus ja ( Tämän yhteydessä) termit tekijä ja teos? Tekijänoikeus

Lisätiedot

Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista

Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista Published: 17.9.2013 Kuuntelet musiikkia, suljet silmäsi ja alat nähdä mielessäsi elokuvan kohtauksia. Päähäsi muodostuu vähitellen täydellinen lyhytelokuva

Lisätiedot

Sulautuva sosiaalityö

Sulautuva sosiaalityö Sulautuva sosiaalityö Sosiaalityön tutkimuksen päivät Sosiaalityön yliopiston lehtori, VTT Camilla Granholm camilla.granholm@helsinki.fi Twitter:@cgranhol Taustaa Väittelin huhtikuussa 2016 Väitöskirjani

Lisätiedot

Tekijänoikeuden vaikutuksesta E tiedon hyödyntämisessä. Mari Lampenius Asianajaja

Tekijänoikeuden vaikutuksesta E tiedon hyödyntämisessä. Mari Lampenius Asianajaja Tekijänoikeuden vaikutuksesta E tiedon hyödyntämisessä Mari Lampenius Asianajaja 23.5.2011 Teoksen tekijänoikeus Tekijänoikeuslain mukaan sillä joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen on tekijänoikeus

Lisätiedot

Ajankohtaista TSV:n vertaisarviointitunnuksesta

Ajankohtaista TSV:n vertaisarviointitunnuksesta Ajankohtaista TSV:n vertaisarviointitunnuksesta Anna-Sofia Ruth ja Janne Pölönen Julkaisufoorumi Ajankohtaista julkaisemisessa 13.5.2016 Tieteiden talo Tunnus vertaisarvioiduille tiedejulkaisuille TSV:n

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖ. KOTA-AMKOTA julkaisutiedonkeruussa käytettävät luokitukset. KOTA-AMKOTA seminaari Helsingin yliopisto

OPETUSMINISTERIÖ. KOTA-AMKOTA julkaisutiedonkeruussa käytettävät luokitukset. KOTA-AMKOTA seminaari Helsingin yliopisto KOTA-AMKOTA julkaisutiedonkeruussa käytettävät luokitukset KOTA-AMKOTA seminaari 13.-14.11.2008 Helsingin yliopisto Erikoistutkija Olli Poropudas OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan

Lisätiedot

Theseus avoimen julkaisutoiminnan edistämisen välineenä ammattikorkeakouluissa

Theseus avoimen julkaisutoiminnan edistämisen välineenä ammattikorkeakouluissa Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -käyttöluvalla. Tarkastele käyttölupaa osoitteessa http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/ Theseus avoimen julkaisutoiminnan edistämisen

Lisätiedot

Projektityön tekeminen. Mitä on hyvä muistaa

Projektityön tekeminen. Mitä on hyvä muistaa Projektityön tekeminen Mitä on hyvä muistaa Aineistojen hyödyntäminen Kuvat, kartat, kirjat, lehtiartikkelit, musiikki ja videot ovat tekijänoikeuden suojaamia Toisen tekemän työn kopioimiseen ja liittämiseen

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

Semanttinen Web. Ossi Nykänen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto

Semanttinen Web. Ossi Nykänen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Semanttinen Web Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium (W3C) on kansainvälinen

Lisätiedot

Rakenteisen oppimateriaalin tuottaminen verkossa esimerkki Rhaptos. Antti Auer Koordinaattori, HT Jyväskylän yliopisto Virtuaaliyliopistohanke

Rakenteisen oppimateriaalin tuottaminen verkossa esimerkki Rhaptos. Antti Auer Koordinaattori, HT Jyväskylän yliopisto Virtuaaliyliopistohanke Rakenteisen oppimateriaalin tuottaminen verkossa esimerkki Rhaptos Antti Auer Koordinaattori, HT Jyväskylän yliopisto Virtuaaliyliopistohanke Rakenteisuus kahdella tasolla Oppimisaihiot ( Learning Objects

Lisätiedot

OPEN ACCESS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO AVOIN TIETEENTEKIJÄ

OPEN ACCESS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO AVOIN TIETEENTEKIJÄ OPEN ACCESS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO AVOIN TIETEENTEKIJÄ OPEN ACCESS eli tieteen avoin saatavuus on tiedemaailman ajankohtainen tavoite. Tutkimus halutaan saada näkyville ja hyödyksi niin laajasti kuin mahdollista.

Lisätiedot

Semantic Web käytännön sovelluksissa. TkT Janne Saarela Profium Oy

Semantic Web käytännön sovelluksissa. TkT Janne Saarela Profium Oy Semantic Web käytännön sovelluksissa TkT Janne Saarela Profium Oy 26.5.2004 Sisällysluettelo Johdanto Semanttisen Webin maailmaan Mahdollisuudet Tämän päivän käyttökohteet Haasteet 1 Johdanto Semanttisen

Lisätiedot

Digitaalinen portfolio oppimisen tukena (4op)

Digitaalinen portfolio oppimisen tukena (4op) Digitaalinen portfolio oppimisen tukena (4op) Harto Pönkä, Essi Vuopala Tavoitteet ja toteutus Osaamistavoitteet Kurssin jälkeen opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa digitaalisen portfolion blogi ympäristöön,

Lisätiedot

Kuvien käyttö opetuksessa

Kuvien käyttö opetuksessa Kuvien käyttö opetuksessa Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi Avainsanat: teoskynnys, CC, kuvaruutukaappaus, kartat, kuvauslupa Creative Commons, kuva, Google, YouTube, Flickr, jakaminen,

Lisätiedot

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys TYY 2017 Frida Pessi 20.12.2017 Viestintä eli kommunikaatio Sanomien siirtämistä Merkitysten tuottamista Mutta myös yhteisen ymmärryksen tuottamista (yhteisöllisyys)

Lisätiedot

Tekijänoikeus AUDIOVISUAALISEN TEOKSEN KÄYTTÖ TUTKIMUKSESSESSA

Tekijänoikeus AUDIOVISUAALISEN TEOKSEN KÄYTTÖ TUTKIMUKSESSESSA Tekijänoikeus AUDIOVISUAALISEN TEOKSEN KÄYTTÖ TUTKIMUKSESSESSA TEKIJÄNOIKEUSLAIN MUKAISET OIKEUDET AV-TEOKSEEN Tekijänoikeuslain esimerkkiluettelossa ja poikkeussäännöksissä puhutaan elokuvateoksesta,

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin kehitysmallit

Avoimen lähdekoodin kehitysmallit Avoimen lähdekoodin kehitysmallit Arto Teräs Avoimen lähdekoodin ohjelmistot teknisessä laskennassa -työpaja CSC, 25.5.2009 Avoimen lähdekoodin kehitysmallit / Arto Teräs 2009-05-25

Lisätiedot

E. Oja ja H. Mannila Datasta Tietoon: Luku 2

E. Oja ja H. Mannila Datasta Tietoon: Luku 2 2. DATASTA TIETOON: MITÄ DATAA; MITÄ TIETOA? 2.1. Data-analyysin ongelma Tulevien vuosien valtava haaste on digitaalisessa muodossa talletetun datan kasvava määrä Arvioita: Yhdysvaltojen kongressin kirjasto

Lisätiedot

Rinnakkaistallentaminen tekee hyvää kaikille! Pekka Olsbo Jyväskylän yliopiston kirjasto

Rinnakkaistallentaminen tekee hyvää kaikille! Pekka Olsbo Jyväskylän yliopiston kirjasto Rinnakkaistallentaminen tekee hyvää kaikille! Pekka Olsbo Jyväskylän yliopiston kirjasto Taustaa rinnakkaistallentamiselle Avoin julkaiseminen (Open publishing, Open Access) Avoimella julkaisemisella tarkoitetaan

Lisätiedot

Tieto matkaa maailmalle

Tieto matkaa maailmalle Tieto matkaa maailmalle Avoimen julkaisemisen parhaat käytänteet Helsinki 31.1.2017 Ulla Ikäheimo & Tarja Mäkinen Sisältö Mitä on metatieto Kuvailusäännöt ja formaatit Sanastot ja Finto Henkilöt Tunnisteet

Lisätiedot

Tekijänoikeus,oppilas, opettaja ja koulu. OTK Maria E. Rehbinder

Tekijänoikeus,oppilas, opettaja ja koulu. OTK Maria E. Rehbinder Tekijänoikeus,oppilas, opettaja ja koulu OTK Maria E. Rehbinder 26.10.2009 maria.rehbinder@gmail.com Henkilölle syntyvä oikeus Tekijänoikeus voi syntyä vain luonnolliselle henkilölle Poikkeuksena työnantajalle

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1991:16

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1991:16 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1991:16 Asia Hakija Kappaleen valmistaminen, tietokanta Kuluttajatutkimuskeskus Annettu 11.12.1991 Tiivistelmä Aineiston tallentaminen tietokantaan oli kappaleen valmistamista

Lisätiedot

Open access Suomessa 2013? Avoin tiede -keskustelutilaisuus, 4.3.2013 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi)

Open access Suomessa 2013? Avoin tiede -keskustelutilaisuus, 4.3.2013 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Open access Suomessa 2013? Avoin tiede -keskustelutilaisuus, 4.3.2013 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Open access: kultainen ja vihreä tie Kultainen tie (gold road to open access) Open access lehdet,

Lisätiedot

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti 2 4. 1 1. 2 0 1 6 Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti Hanna Repo, Asiakkuusjohtaja Risto Laine, Myyntijohtaja Otavamedia OMA Autamme asiakkaitamme luomaan merkityksellistä vuorovaikutusta

Lisätiedot

Kaikki alkaa TUTKAsta. Artikkelin matka avoimeksi. Marja-Leena Harjuniemi

Kaikki alkaa TUTKAsta. Artikkelin matka avoimeksi. Marja-Leena Harjuniemi Kaikki alkaa TUTKAsta Ja päätyy JYXiin Artikkelin matka avoimeksi Marja-Leena Harjuniemi 14.4.2011 Työnkulku Inbox TUTKA JYX Kustantajaluvan tarkistaminen (S/R) Kustantajan edellyttämien tietojen lisääminen

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUDET VERKOSSA. Annukka Havas 12.05.2011 1

TEKIJÄNOIKEUDET VERKOSSA. Annukka Havas 12.05.2011 1 TEKIJÄNOIKEUDET VERKOSSA Annukka Havas 12.05.2011 1 HAASTEITA JA RAJAPINTOJA -AVOIMET OPPIMISYMPÄRISTÖT JA TIETOVERKOT -SOSIAALINEN MEDIA: YHTEISÖPALVELUT, BLOGIT, KUVIEN JA VIDEOIDEN JAKOPALVELUT -KUKA

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2003:19. Uutisportaalisivustolle viedyt kolumnit ja haastattelut

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2003:19. Uutisportaalisivustolle viedyt kolumnit ja haastattelut TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2003:19 Asia Hakija Uutisportaalisivustolle viedyt kolumnit ja haastattelut H.T. Annettu 01.12.2003 LAUSUNTOPYYNTÖ H.T. (jäljempänä hakija) on 03.06.2003 saapuneella kirjeellään

Lisätiedot

Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Kirsi Salmela, Kopiosto ry

Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Kirsi Salmela, Kopiosto ry Tekijänoikeus ja opetus opettajan kolme roolia Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 7.12.2016 Kirsi Salmela, Kopiosto ry Opettajan kolme roolia Opettaja oikeat käytänteet ja tekijänoikeuden peruskäsitteet

Lisätiedot

Pitkäaikaissäilytys lainsäädännön näkökulma. Jorma Waldén 6.5.2013

Pitkäaikaissäilytys lainsäädännön näkökulma. Jorma Waldén 6.5.2013 Pitkäaikaissäilytys lainsäädännön näkökulma Jorma Waldén 6.5.2013 Yleiskuva Säilytysvelvollisuus laitoksen tehtävien ja toiminnan kautta sisältää pitkäaikaissäilytyksen kulttuuri- ja tiedepoliittiset linjaukset,

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2001:10

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2001:10 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2001:10 Asia Hakijat Ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden tekijänoikeudet Opiskelijayhdistys A ry. ja Opiskelijayhdistys B ry. Annettu 28.5.2001 SELOSTUS ASIASTA Lausuntopyyntö

Lisätiedot

Käytännön kokemukset opinnäytteiden julkaisijana

Käytännön kokemukset opinnäytteiden julkaisijana Käytännön kokemukset opinnäytteiden julkaisijana Tekijänoikeusseminaari 10.10.2008 Kustannuspäällikkö Outi Sisättö Tampereen yliopiston kirjasto Julkaisukeskus Esityksen pääkohdat Taustaksi Tunnuslukuja,

Lisätiedot

KESKITETTY JULKAISUTIETOJEN TALLENTAMINEN

KESKITETTY JULKAISUTIETOJEN TALLENTAMINEN KESKITETTY JULKAISUTIETOJEN TALLENTAMINEN Artikkelit Konferenssijulkaisut Kirjat 15.5.2014 Marja Leena Harjuniemi Informaatikko / JYK Kirjasto TUTKA 1.4.2013 Huhtikuusta 2014 alkaen kirjasto syöttää julkaisutiedot

Lisätiedot

Lausuntolomake Pvm: 11.3.2015 Standardiehdotus: ISO 2789 käännös

Lausuntolomake Pvm: 11.3.2015 Standardiehdotus: ISO 2789 käännös Lausuntolomake Pvm:.3.05 Standardiehdotus: ISO 789 käännös 7) 3.).. yl Academic libraray = Tieteellinen kirjasto - määritelmä on liian suppea, sen pitäisi sisältää myös tieteelliset erikoiskirjastot:...

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:13

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:13 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:13 Asia Hakija Teostaso, selittävä piirustus, tekijäolettama H:n käräjäoikeus Annettu 8.6.1994 Tiivistelmä Muurausalan oppikirjassa olleet selittävät piirustukset eivät

Lisätiedot

Näkökulmia tutkimusaineistojen avoimuuteen: tehokkuus, toistettavuus ja vaikuttavuus

Näkökulmia tutkimusaineistojen avoimuuteen: tehokkuus, toistettavuus ja vaikuttavuus Näkökulmia tutkimusaineistojen avoimuuteen: tehokkuus, toistettavuus ja vaikuttavuus Juha Haataja Etiikan päivä 9.3.2016 Avoimuus etenee kansainvälisesti Hyötyjä - Tieteellinen toimintamalli edistyy -

Lisätiedot

Metatieto mihin ja miten? Juha Hakala Helsingin yliopiston kirjasto juha.hakala@helsinki.fi

Metatieto mihin ja miten? Juha Hakala Helsingin yliopiston kirjasto juha.hakala@helsinki.fi Metatieto mihin ja miten? Juha Hakala Helsingin yliopiston kirjasto juha.hakala@helsinki.fi Sisältö Metatiedon määrittely Metatiedon käytöstä Metatietoformaatit MARC, Dublin Core, IEEE LOM Elektronisten

Lisätiedot

KOPIOINTI JA TALLENNUS OPPILAITOKSISSA

KOPIOINTI JA TALLENNUS OPPILAITOKSISSA KOPIOINTI JA TALLENNUS OPPILAITOKSISSA Kopioston oppilaitosluvat TEKIJÄNOIKEUS LYHYESTI Tekijänoikeus on luovan työn tekijälle kuuluva yksinoikeus. Tekijänoikeuden suojan kohteena on kirjallinen, suullinen

Lisätiedot

IT-päivät 2010 Tutkimuskoordinaattori Anu Liikanen. Korkeakoulukohtaisia tutkimushallinnon ratkaisuja - SoleCRIS Itä-Suomen yliopistossa

IT-päivät 2010 Tutkimuskoordinaattori Anu Liikanen. Korkeakoulukohtaisia tutkimushallinnon ratkaisuja - SoleCRIS Itä-Suomen yliopistossa IT-päivät 2010 Tutkimuskoordinaattori Anu Liikanen Korkeakoulukohtaisia tutkimushallinnon ratkaisuja - SoleCRIS Itä-Suomen yliopistossa Current Research Information System, CRIS Yliopiston tutkimuksen

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1990:1

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1990:1 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1990:1 Asia Hakija Teoksen käyttäminen, kirjasto A Annettu 3.1.1990 Tiivistelmä Tekijänoikeusneuvoston lausunto oppilaitoskirjaston materiaalihankintaa, materiaalin käsittelyä

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksesta. SSYK-hanke. PLP/Joensuu

Toimintaympäristön muutoksesta. SSYK-hanke. PLP/Joensuu Toimintaympäristön muutoksesta SSYK-hanke PLP/Joensuu Toimintaympäristöstä tänään Muutoksia, jotka vaikuttavat asiakkaiden käyttäytymiseen Muutoksia, jotka vaikuttavat kirjastotyön osaamisvaateisiin Muutoksia,

Lisätiedot

Luento 12: XML ja metatieto

Luento 12: XML ja metatieto Luento 12: XML ja metatieto AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XML ja metatieto Metatieto rakenne sanasto Resource Description Framework graafikuvaus XML Semanttinen Web agentit 2 1 Metatieto

Lisätiedot

Selvitys tekijänoikeudella suojatun materiaalin digitointi- ja käyttötarpeista kirjastoissa

Selvitys tekijänoikeudella suojatun materiaalin digitointi- ja käyttötarpeista kirjastoissa Selvitys tekijänoikeudella suojatun materiaalin digitointi- ja käyttötarpeista kirjastoissa 30.1.2017 Sisällys Taustaa...2 Selvityksen toteutus...2 Aineistojen digitointi ja saattaminen asiakkaiden ulottuville...

Lisätiedot

Henkilötietosuojattu data

Henkilötietosuojattu data Henkilötietosuojattu data Päivi Timonen Johtaja Kuluttajatutkimuskeskus Valtiotieteellinen tiedekunta / Päivi Timonen/ henkilötietosuojattu data www.helsinki.fi/yliopisto 7.2.2017 1 Lähtökohtana henkilöt

Lisätiedot

AINEETTOMAN OMAISUUDEN HUOLTOKIRJA

AINEETTOMAN OMAISUUDEN HUOLTOKIRJA AINEETTOMAN OMAISUUDEN HUOLTOKIRJA 1 Tämä huoltokirja on tarkoitettu yrityksesi aineettoman omaisuuden tunnistamiseen, oman osaamisen ja työn tulosten suojaamiseen sekä niiden hallintaan ja hyödyntämiseen.

Lisätiedot

Käsitteitä ja määritelmiä

Käsitteitä ja määritelmiä Käsitteitä ja määritelmiä Sanomalehti on 1-7 kertaa viikossa ilmestyvä, maksullinen ja painettu julkaisu, joka sisältää uutisia, artikkeleita, kirjeitä, kommentteja, mielipiteitä ja mainoksia. Lisäksi

Lisätiedot

Tekijänoikeudet digitointihankkeissa

Tekijänoikeudet digitointihankkeissa Tekijänoikeudet digitointihankkeissa Tieteellisen kirjallisuuden tekijänoikeuspäivä Tieteiden talo 26.1.2016 Jukka-Pekka Timonen Harkitsetteko julkaisunne digiointia ja avaamista yleisön käyttöön verkossa

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:5

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:5 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:5 Asia Hakija Hautamuistomerkin kuvaaminen kirjaan A Annettu 3.3.2009 Tiivistelmä Tekijänoikeudella suojattujen hautamuistomerkkien ja niihin sisältyvien patsaiden valokuvaaminen

Lisätiedot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot Jussi Silvonen Joensuun VALO -päivä, 8. 5. 2009 (http://jinux.pokat.org/jussi/) Esityksen rakenne Torikatu 10, Joensuu, SONY Bravia, Lieksan koulut = mitä yhteistä?

Lisätiedot

Cover letter and responses to reviewers

Cover letter and responses to reviewers Cover letter and responses to reviewers David E. Laaksonen, MD, PhD, MPH Department of Medicine Kuopio University Hospital Kuopio, Finland Luennon sisältö Peer review Vinkit vastineiden kirjoittamista

Lisätiedot

Tietokannat, tietokoneohjelmat ja aineistokokoelmat

Tietokannat, tietokoneohjelmat ja aineistokokoelmat Tietokannat, tietokoneohjelmat ja aineistokokoelmat Professori Niklas Bruun, IPR University Center Tekijänoikeus yliopistojen työsuhteessa HANKEN 28.11.2016 Teknologia osana tutkimusta ja opetusta Digitaalinen

Lisätiedot

Onnistuuko hakkerien ja artistien yhteistyö?

Onnistuuko hakkerien ja artistien yhteistyö? Onnistuuko hakkerien ja artistien yhteistyö? Turun yliopiston IT-laitoksen ja AMK:n Digital Arts-linjan pelinkehityskurssi pelien tekeminen ei-kaupallisesti Harri Hakonen harri.hakonen@utu.fi Department

Lisätiedot

Käyttöoikeuksien metatieto

Käyttöoikeuksien metatieto Käyttöoikeuksien metatieto Yhteistyöseminaari 6.2.2014 Juha Hakala, Kansalliskirjasto Yleistä Käyttöoikeuksien metatieto (rights metadata) on tärkeää: Rights metadata is not just about compliance with

Lisätiedot

PORTFOLIO Por+olion laa0misessa on hyvä huomioida seuraavia seikkoja

PORTFOLIO Por+olion laa0misessa on hyvä huomioida seuraavia seikkoja PORTFOLIO PORTFOLIO Por+olion laa0misessa on hyvä huomioida seuraavia seikkoja Por+olion sisältöä ja muotoa kanna>aa mie?ä ennen aloi>amista. Tavoi>eena on saada katsoja/ vastaano>ajan mielenkiinto pysähtymään

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUDELLISET KYSYMYKSET SÄHKÖISISSÄ OPINNÄYTETÖISSÄ. KIRJASTO/Anna-Kaarina Linna

TEKIJÄNOIKEUDELLISET KYSYMYKSET SÄHKÖISISSÄ OPINNÄYTETÖISSÄ. KIRJASTO/Anna-Kaarina Linna 1 TEKIJÄNOIKEUDELLISET KYSYMYKSET SÄHKÖISISSÄ OPINNÄYTETÖISSÄ KIRJASTO/Anna-Kaarina Linna 2 OPINNÄYTETYÖN JULKISUUS Julkisessa oppilaitoksessa laadittu ja tutkintotodistuksen saamiseen johtanut opinnäytetyö

Lisätiedot

Sukututkimukseen liittyvät tekijänoikeudet / luettelo/tietokantasuoja. Vanhempi konstaapeli T H:n kihlakunnan poliisilaitokselta

Sukututkimukseen liittyvät tekijänoikeudet / luettelo/tietokantasuoja. Vanhempi konstaapeli T H:n kihlakunnan poliisilaitokselta TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2002:2 Asia Hakija Sukututkimukseen liittyvät tekijänoikeudet / luettelo/tietokantasuoja Vanhempi konstaapeli T H:n kihlakunnan poliisilaitokselta Annettu 01.03.2002 Lausuntopyyntö

Lisätiedot

Usein kysytyt kysymykset bibliometriikasta

Usein kysytyt kysymykset bibliometriikasta Suomen Akatemia 24.10.2014 Tieteen tila 2014 Usein kysytyt kysymykset bibliometriikasta www.aka.fi/tieteentila 1 Sisällys Aineisto... 3 Miten hyvin Web of Science -pohjainen aineisto kattaa eri alojen

Lisätiedot

W3C ja alueellinen standardointi

W3C ja alueellinen standardointi W3C ja alueellinen standardointi Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: W3C on kansainvälinen konsortio

Lisätiedot

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin -RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista

Lisätiedot

Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012

Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012 Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012 Liiketoimintamalli: taustaa (R. Jaikumar ja Barettan autotehdas) Tuottavuuden jatkuva parantaminen on mahdollista vain toteuttamalla

Lisätiedot

Kuinka hankkia. valokuvataidetta. Lisää ja skaalaa vaakakuva tähän. Anni Wallenius ja Sofia Lahti, Suomen valokuvataiteen museo

Kuinka hankkia. valokuvataidetta. Lisää ja skaalaa vaakakuva tähän. Anni Wallenius ja Sofia Lahti, Suomen valokuvataiteen museo Kuinka hankkia Lisää ja skaalaa vaakakuva tähän valokuvataidetta Anni Wallenius ja Sofia Lahti, Suomen valokuvataiteen museo Hertta Kiiski: Present (Thank you Helvi Ahonen), 2014 Tässä esityksessä käsiteltäviä

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Avoin tieto ja World Wide Web tietoyhteiskunnan palveluksessa. Open Data and the World Wide Web in Service for the Informaton Society

Avoin tieto ja World Wide Web tietoyhteiskunnan palveluksessa. Open Data and the World Wide Web in Service for the Informaton Society Avoin tieto ja World Wide Web tietoyhteiskunnan palveluksessa Open Data and the World Wide Web in Service for the Informaton Society Aalto University, 5.4.2011 Johdatus päivän ohjelmaan Eero Hyvönen professori,

Lisätiedot

Rinnakkaistallennuksen arkea, haasteita ja mahdollisuuksia

Rinnakkaistallennuksen arkea, haasteita ja mahdollisuuksia Rinnakkaistallennuksen arkea, haasteita ja mahdollisuuksia Kimmo Koskinen Helsingin yliopiston kirjasto Verkkopalvelut LYNET-seminaari 5.6.2013 10.6.2013 1 Esityksen teemoja Open Acces julkaisemisen perusteita

Lisätiedot

Bibliometriikka yliopiston tutkimuksen arvioinnissa OKM:n Bibliometriikkaseminaari korkeakouluille

Bibliometriikka yliopiston tutkimuksen arvioinnissa OKM:n Bibliometriikkaseminaari korkeakouluille Bibliometriikka yliopiston tutkimuksen arvioinnissa OKM:n Bibliometriikkaseminaari korkeakouluille 11.3.2013 Leena Huiku Tampereen teknillinen yliopisto TUT RAE 2010-2011 5 paneelia, 23 laitosta, 1127

Lisätiedot

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,

Lisätiedot

Julkaisufoorumin ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan kuulumisia

Julkaisufoorumin ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan kuulumisia Julkaisufoorumin ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan kuulumisia Kotimaiset tieteelliset artikkelit näkyväksi -seminaari 25.4.2013 Janne Pölönen ja Johanna Lilja Esityksen sisältö Kysely tiedekustantajille

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2016:5

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2016:5 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2016:5 Asia Hakija Valokuvan tekijänoikeuden jakaminen V Annettu 8.3.2016 Tiivistelmä Valokuvaan liittyvät taloudelliset oikeudet olivat sopimuksin kokonaan tai osittain

Lisätiedot

Julkaisufoorumin käyttö tutkimuksen arvioinnissa

Julkaisufoorumin käyttö tutkimuksen arvioinnissa Julkaisufoorumin käyttö tutkimuksen arvioinnissa Suunnittelija Janne Pölönen (TSV) KOTA seminaari 1.9.2015 Åbo Akademi Esityksen sisältö 1. Julkaisufoorumin esittely 2. Luokituksen käyttö rahoitusmallissa

Lisätiedot

Valokopiointija digiluvat

Valokopiointija digiluvat Valokopiointija digiluvat Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi Avainsanat: digilupa, valokopiointi, digitaalisten aineistojen kopiointi, Kopioston luvat, tekijänoikeus, taloudelliset oikeudet,

Lisätiedot