Uusmediaviestintä 2006/ Kari Kuutti, luento 8. Uusmediaviestintä 2006/ Kari Kuutti, luento 8

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uusmediaviestintä 2006/ Kari Kuutti, luento 8. Uusmediaviestintä 2006/ Kari Kuutti, luento 8"

Transkriptio

1 811356A Uusmediaviestintä 1 Luento 8 Harrastetehtävän läpikäyntiä 1/2 2 Mitä on ns. crossmedia? Yleensä käsitteellä tarkoitetaan pelejä tai muita sovelluksia, jotka hyödyntävät sekä nettiä, televisiota että kännyköitä, tai vähintään kahta näistä. Jukka Matikainen, Neogames-verkosto Tyypillisiä esimerkkejä tämän hetken crossmedia-sovelluksista ovat televisiossa pyörivät kännykkäpelit. Crossmedia tarkoittaa, että jokin teema/aihealue/tuote toteutetaan läpi usean median, yhdistäen esimerkiksi videon, digi-tv:n, dvd:n, webin, mobiilipalvelun, painotuotteet ja ehkä esineitäkin Esimerkiksi elokuvien markkinointi edustanee crossmediaa kehittyneimmillään _v1.0_jm.pdf Harrastetehtävän läpikäyntiä 2/2: Esimerkki 3 OnlineGaming -pelikonseptimme on ainutlaatuinen todellisiin peli- ja urheilutapahtumiin perustuva crossmedia palvelu Crossmedia -palvelu tarkoittaa palvelua, joka toteutetaan usean eri median kautta Tällainen palvelu on loppukäyttäjän saatavilla esim. TV:n, radion, digi-tv:n, Internetin ja mobiilipalvelun (WAP) kautta

2 Tekijänoikeudesta 4 Lähde: Tekijänoikeus on luovan työn tekijälle kuuluva määräämisoikeus, josta säädetään tekijänoikeuslaissa. Luovan työn tekijöitä, joilla on tekijänoikeuksia, voivat olla muun muassa kirjailijat kuvataiteilijat valokuvaajat käsikirjoittajat ohjaajat koreografit säveltäjät sanoittajat kääntäjät. Mitä tekijänoikeus suojaa? 5 Tekijänoikeus suojaa teoksen ulkomuotoa ja ilmaisutapaa. Sen sijaan teoksen sisältämää tietoa, ideaa tai rakennetta ei suojata, joten ne ovat vapaasti jokaisen käytettävissä Mikä tahansa kirjallinen tai taiteellinen teos voi saada tekijänoikeuden suojaa, jos se on omaperäinen ja itsenäinen. Merkitystä ei myöskään ole sillä, millä tekniikalla tai materiaalilla teos on toteutettu Suojattuja teoksia voivat olla esimerkiksi kirjat, lehdet, maalaukset, valokuvat, elokuvat, sävellykset, sanoitukset, näytelmät, kartat, tietokoneohjelmat ja digitaaliset mediaesitykset Tekijänoikeuksille on kansainvälinen valvontajärjestelmä Suomessa Teosto, Kopiosto Miten tekijänoikeus syntyy? 6 Tekijänoikeus syntyy samalla kuin teoskin. Tekijänoikeus syntyy sille henkilölle, joka on luonut teoksen Tekijän iällä ei ole merkitystä Teosten rekisteröintiä tai muita muodollisuuksia ei tarvita tekijänoikeuden syntymiseen Tekijänoikeus on voimassa tekijän eliniän ja 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä Valokuvien suoja-aika riippuu valokuvasta: jos valokuva yltää teostasoon eli se on omaperäinen ja itsenäinen, sitä käsitellään samoin kuin muuta Muiden valokuvien suoja-aika on 50 vuotta kuvan ottamisesta.

3 Mitä tekijänoikeus tarkoittaa? 7 Sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseensa. Tekijä voi yksin määrätä teoksestaan. Vastaavasti tekijällä on oikeus kieltää muita käyttämästä teostaan Käytännössä tekijänoikeus tarkoittaa usein sitä, että tekijällä on oikeus käyttää teostaan taloudellisesti hyväkseen Tekijällä on myös pääsääntöisesti oikeus määrätä siitä, miten ja missä tilanteissa muut voivat käyttää hänen teostaan Teoksen kopioiminen Teoksen kopioiminen muutetussa tai muunnellussa muodossa Teoksen saattaminen yleisön saataviin Poikkeuksia Julkistetusta teoksesta saa valmistaa muutaman kappaleen yksityiseen eli omaan ja perheen käyttöön. Siteeraus Tekijän moraaliset oikeudet 8 Tekijän moraalisiin oikeuksiin kuuluvat isyysoikeus ja respekti- eli kunnioittamisoikeus Isyysoikeus koskee tekijän nimen ilmoittamista Nimi on ilmoitettava hyvän tavan mukaisesti kun teosta käytetään Respektioikeus tarkoittaa sitä, että teosta ei saa muuttaa tekijän kirjallista tai taiteellista arvoa taikka omalaatuisuutta loukkaavalla tavalla Tekijänoikeus ja digitaalinen media 1/2 9 Digitaalinen media on sotkenut perinteistä tekijänoikeuden kenttää pahemman kerran Digitaalinen kopiointi, siirtäminen ja muuttaminen aikaisempaa verrattomasti nopeampaa ja halvempaa kuin muuten Kopio yhtä laadukas kuin originaalikin Viihdeteollisuus on yksi liikevaihdoltaan maailman suurimmista teollisuusaloista Sen liiketoimintalogiikka perustuu tekijänoikeuksien omistamiseen ja käyttöoikeuksien myymiseen tai vuokraamiseen Mediakonvergenssin myötä lähes kaikki viihdeteollisuuden tuotteet ovat muuttuneet digitaalisiksi Vaivaton kopiointi ja levitys iskee suoraan kukkaroon

4 Tekijänoikeus ja digitaalinen media 2/2 10 Käynnissä on monia aiheeseen liittyviä keskusteluja Kopiosuojaus Teollisuus on pyrkinyt tekemään kopioimista hankalaksi esim. DVD:n aluekoodit Sonyn uudet tuotteet asensivat tietokoneeseen käyttäjän tietämättä eräänlaisen vakoiluohjelman -- kohun vuoksi Sony joutui luopumaan tekniikasta Kopiomaksut mediasta Myytyjen tallennusvälineiden (kasetit, CD-ja DVD-levyt) hintaa sisältyy pieni maksu sen mahdollisesta käyttämisestä tekijänoikeuslain alaiseen toimintaan Laajenemassa mahdollisesti myös tietokoneiden muisteihin Muistien koon kasvaessa nopeasti muuttuu ongelmalliseksi -- musiikkia voisi periaatteessa kohta tallentaa enemmän kuin mitä eläessään ehtisi kuuntelemaan Keskustelu vertaisverkkokopioinnista Finnreactorin oikeusjuttu Tekijänoikeus - vastaliikkeitä 11 Public domain Annetaan muiden käyttöön vapaasti Vaikea saada selville, onko joku public domain vai ei Copyleft GNU- projektissa (R. Stallman) syntynyt käytäntö antaa digitaalisia sisältöjä (alunperin tietokoneohjelmia) vapaasti muiden käyttöön, kunhan käyttäjä antaa omat muunnoksensa edeleen vapaasti käytettäviksi -- lisenssisopimus Creative Commons Internet-liike rajoitetun tekijänoikeuden edistämiseksi Creative commons-lisenssillä voi (digitaaliselle) esitykselle määritellä käyttöoikeuden, joka sijoittuu public domainin ja täyden tekijäoikeuden välille -- "some rights reserved" Tieteellinen julkaiseminen ja uusmedia 12 Esimerkki digitaalisuuden aiheuttamasta muutoksesta Sisältö Tieteellisen julkaisemisen historia Tieteellisen lehden muuttuminen myytäväksi tuotteeksi ja siitä aiheutunut kriisi Digitalisoinnin ja tietoverkkojen tuoma muutospotentiaali Digitalisaation nykymuotoja Digitaaliset kirjastot Käsikirjoitusten digitaalinen kierrätys Verkkolehdet Google Scholar Kehitysnäkymät ja ongelmat

5 Mihin tarvitaan tieteellistä julkaisemista 13 Tieteellisen keskustelun käyminen Mahdollisimman avoin ja vapaa kommunikointi tieteellisen yhteisön sisällä on tieteen edistymisen välttämätön edellytys Hyvien ideoiden yleistyminen Turhan työn välttäminen Tiedon levittäminen laajalle ja nopeasti Mitä laajemmalle tieto leviää, sitä paremmat mahdollisuudet tiedeyhteisöllä on toimia Tieteellinen laadunvarmistus ja yhtenäisyys Julkaistun tiedon laatu tulee julkisen arvioinnin kohteeksi Tunnustuksen saaminen, ideoiden prioriteetti, keksinnöt Tieteellinen julkaiseminen 14 Tämä edellyttää kommunikointikanavia Ennen kirjapainotaitoa kirjeitä, käsikirjoituksia ja kopioita Kirjapainotaidon myötä julkaiseminen keskittyi kirjoihin (jotka olivat myös yksi edellytyksistä ensin tieteelliselle ja sitten teolliselle vallankumoukselle) Kirjojen julkaiseminen lisääntyi niin, että jo 1660-luvulla oppineet valittivat niitä julkaistavan liian paljon (!) Erillisistä artikkeleista koostuva tieteellinen lehti muodostui lopulta kommunikoinnin vakiokanavaksi Sarjajulkaisu, jossa julkaistaan eri tutkijoiden kirjoittamia artikkeleita uusista tutkimuksistaan Lehdet muodostavat myös tieteen "muistin" ydinosan, keskeinen osa tieteellistä tietoa on talletettu juuri niiden vuosikertoihin Ideoiden prioriteetti 15 Oli tärkeää jo vanhana aikana: 1600-luvun alussa tutkijat lähettivät usein toisilleen salakirjoitettuja viestejä, jonne heidän löydöksensä oli koodattu mm. Galileo lähetti Keplerille seuraavan viestin, anagrammin: smaismrmilmepoetalevmibunenugttaviras altissimum planetam tergeminum observari (olen havainnut ylimmän planeetan kolminkertaiseksi) Antoi lisää aikaa varmistaa havaintojen todenmukaisuus

6 Tieteelliset lehdet 16 Aluksi tieteellisten seurojen julkaisuja Kaksi ensimmäistä 1665 Philosophical Transactions of the Royal Society of London Tieteellisiä esitelmiä (aluksi kertomus siitä, mitä oli esitetty edellisessä kokouksessa jotta muuallakin asuvat jäsenet saattoivat seurata), alaspesifin lehden kantaisä Journal des Scavans, Pariisi (kirjallisuus, teologia, tieteelliset uutiset, kirja-arvioinnit) Yleisen tieteellisen lehden kantaisä Syynä tarve laajaksi paisuneen tutkijoiden välisen kirjeenvaihdon järkeistämiseen, kommunikointi yhä kasvavan ja heterogeenisemman joukon kanssa, ja tarve ideoiden ja löytöjen prioriteetin osoittamiseen Lehti lähetettiin kaikille seuran jäsenille jäsenmaksua vastaan Lehtien lukumäärän kasvu 17 Tieteen laajenemisen myötä lehtien lukumäärä ryhtyi kasvamaan yhteensä 25 uutta lehteä yhteensä 45 uutta lehteä, kaikkiaan jo kaikkiaan 5000 lehteä Syntyi nykyisenlainen julkaisukäytäntö vertaisarviointeineen Toisen maailmansodan jälkeen tiede laajeni hyvin nopeasti, ja samoin lehtien lukumäärä Tällä hetkellä noin tieteellistä lehteä Kaupalliset kustantamot mukaan tieteelliseen julkaisemiseen Julkaisemista tuli tutkijoille välttämätön väline pätevyyden osoittamiseen Julkaiseminen ja tiedeyhteisö 18 Tiedeyhteisön toiminta perustuu hyvin paljon vapaaehtoistyöhön Tieteellisten artikkelien julkaisemisesta ei yleensä saa erillistä korvausta Arvioijana toimimisesta ei saa korvausta Konferenssien järjestämisessä auttamisesta ei saa korvausta Tämän maailmanlaajuisen toiminnan jatkuva menestyksekäs toiminta on aika harvinaislaatuinen ilmiö Tutkijatkin hyötyvät Julkaiseminen välttämätöntä pätevöitymiseksi ja aseman varmistamiseksi tiedeyhteisössä Myös arviointi ja muut vapaaehtoistehtävät arvostettua toimintaa

7 Vertaisarviointimenettely (peer-review) 19 Ennen artikkelin julkaisemista lehdessä sen tieteellinen taso arvioidaan useamman ulkopuolisen arvioijan toimesta Tyypillisesti arvioijat eivät tiedä kirjoittajan nimeä eikä kirjoittaja arvioijien (kaksoisokkoarviointi) Arvioijien kommenttien perusteella lehden toimittaja voi hylätä kirjoituksen, hyväksyä sen sellaisenaan tai ehdottaa siihen joitakin muutoksia Kirjoittaja saa aikaa tehdä tarvittavat muutokset, ja yleensä myös korjattu versio arvioidaan vielä uudestaan ennen lopullista julkaisemista Nopeampia julkaisukanavia pienemmille palasille 20 Lehti on aika hidas kanava, artikkelin lähettämisestä menee hyvinkin vuosi sen julkaisemiseen, ja voi mennä kaksikin Monella alalla kehitystä tapahtuu paljon, mutta löydökset eivät välttämättä ole kovin suuria Eri tieteenalat ovat kehittäneet erilaisia nopeamman julkaisemisen kanavia Esim. "letter"-tyyppiset julkaisut luonnontieteissä ja lääketieteessä Myös konferenssit voivat palvella julkaisukanavana, jos niissä on referee-käytäntö ja jos niistä toimitetaan kirja esitelmistä (proceedings) Menettely samantapainen kuin lehdellä, mutta korjauskierros yleensä puuttuu, ja jutut ovat lyhyempiä Tieteellisen julkaisemisen kanavat 21 Väitöskirjat (tosin usein niitä ei julkaista vaan niistä tehdään vain muutama kopio tarkastustarkoituksiin) Artikkelit tieteellisissä lehdissä (referee-prosessi) Artikkelit tieteellisten konferenssien kokoomateoksissa, "proceedings" erityisesti tieteellisten seurojen järjestämät, joissa referee-prosessi Tieteelliset kirjat eli monografiat (yksi tai muutama kirjoittaja) Kirjoittajat vastaavat sisällöstä, tieteellisillä kustantajilla toimittajia jotka tarkastavat kirjoittajan taustan ja hankkivat asiantuntijalausuntoja kirjan suunnitelmasta Luvut tieteellisissä kokoomateoksissa ("toimitetuissa kirjoissa"), Monta kirjoittajaa ja yksi tai useampi editori Kukin kirjoittaja vastaa omasta luvustaan, vaikkakin toimituskunta on jonkin verran vastuussa sisällön yhtenäisyydestä ja laadusta Jotkut tutkimuslaitosten tms. omat julkaisut ("working papers") Jotkut viranomaisraportit Patentit

8 Tieteen segmentoituminen ja lehtien lukumäärän kasvu 22 Toisen maailmansodan jälkeen tieteen tekeminen laajeni huomattavasti, ja syntyi paljon uusia erikoisaloja, jotka tarvitsivat omat lehtensä Samalla tieteestä tuli yhä enemmän kansainvälistä, englanti julkaisemisen kieleksi Uusilta tieteellisiltä seuroilta puuttuivat resurssit kansainväliseen julkaisemiseen Kaupalliset kustantajat kiinnostuivat alueesta Joukko pieniä erikoiskustantamoja Kaksi suurta: Pergamon Press ja North-Holland Sivuhyppy: mistä tietää että paperi on hyvä? 23 Yksi käyttökelpoinen mittari on se, kuinka paljon paperiin viitataan Viittausten jakauma on ekspotentiaalinen: viittaukset kasaantuvat harvoille papereille Puoleen kaikista julkaistuista papereista ei viitata ollenkaan 30% viitataan vain kerran Yhteen viidestä paperista viitataan enemmän kuin kerran Viittauskäytännöt ja -määrät eroavat suuresti eri aloilla ja aiheissa Tieteellisen tuotannon mittaaminen 24 Kun tieteeseen käytettiin paljon rahaa, alkoi myös tulosten mittaaminen kiinnostaa Yhdeksi vaikuttavuuden mittariksi osoittautui juuri kuhunkin paperiin tehtyjen viittausten määrä Viittaustutkimuksen pioneeri E.Garfield ja Institute of Scientific Information (ISI) 1958 Alkoi koota ja julkaista indeksiä (Science Citation Index) keskeisissä tiedelehdissä julkaistujen paperien viittauksista Tästä kehittyi tiedebyrokratian piirissä hyvin suosittu väline, joka alkoi muokkaamaan käytäntöjä Todellisten viitteiden jäljittäminen kallista käsityötä Syntyi uusia mittareita, kuten "impact factor": kullekin lehdelle laskettu arvo siitä kuinka todennäköistä on että siinä julkaistuun artikkeliin viitataan myöhemmin

9 "Publish or perish" 25 Viittausmittausten yleistyessä ne vaikuttivat myös tutkijoiden työn arviointiin Julkaisulistojen pituudesta ja foorumien tasosta tuli standardi mittari uusia tutkijoita valittaessa "Publish or perish" -- tutkijoiden tuotantoa ryhdyttiin seuraamaan jatkuvasti Tästä seurasi se, että mikäli tutkijat halusivat pysyä "kilpailukelpoisina" tiedeyhteisössä, heillä täytyi välttämättä olla käytössään uusimmat yhteisön tutkimustulokset, joitten päälle rakentaa omia tutkimuksiaan Johtavien lehtien saatavilla olemisesta tuli välttämättömyys Muutos kustannustoiminnassa luvun alussa suuret kaupalliset kustantajat huomasivat, että tilanteessa piili suuria taloudellisia mahdollisuuksia Ryhtyivät ostamaan sekä pienempiä tiedekustantamoja että parhaita lehtiä tieteellisiltä seuroilta Sen jälkeen lehtien tilaushinnat alkoivat nousta rajusti Yliopistojen oli edelleenkin pakko tilata ainakin "parhaat" lehdet Kun kustannukset nousivat sietämättömiksi, karsittiin "heikommasta" päästä Näköalan supistuminen Trendi on jatkunut ja vain voimistunut 1997 EU:n komissio kielsi Elsevier- ja Kluwer- kustantamojen yhdistymisen, koska uudella kustantamolla olisi käytännössä ollut monopoli laki- ja media-alan tieteellisissä lehdissä Nousevat kustannukset 27

10 ...voivat olla todella korkeita 28 The companion journals Nuclear Physics A & B cost the same as a 2004 Toyota Camry sedan -- $23,820, according to a "sticker shock" calculator from UC Berkeley. The calculator is "our way of raising hell," university librarian Thomas Leonard said. Tiedon levittäminen ja liiketoiminta törmäävät 29 One of the key areas in which scholars have ceded control of their communication system to publishers is intellectual property. Publishers often require authors to transfer exclusively all of their copyrights as part of the contract. Authors may then have to ask permission, and perhaps even pay a royalty, to send reprints to their colleagues, distribute copies to their classes or include their own work in a course pack, post their work on their own Web site, or even update an earlier edition of their work. (B. DeFelice, Dartmouth Univ. Library, 2004) Critics are complaining that the most important advances in human knowledge -- the new research and discoveries of top universities -- have been in effect seized and are being held for ransom by commercial publishers. (San Francisco Chronicle 2004) Uuden median ja tietoverkkojen tarjoamat mahdollisuudet 30 On selvää, että tietoverkot ja digitaalinen media voivat radikaalisti muuttaa tilannetta Koska kaikki asiantuntijatyö tieteellisten lehtien tuottamiseksi on vapaaehtoistyötä, on suurin kustannus aina ollut lehden fyysinen tuottaminen ja maailmanlaajuinen levitys Kaikki materiaali on useimmissa tapauksissa jo valmiiksi tietokonemuodossa Tämän vuoksi kaupalliset kustantajat ovat olleet hyvin kiinnostuneita lehtien elektronisesta levityksestä 1990-luvun alusta lähtien yhä enemmän ja enemmän lehtiä on ollut saatavilla verkon kautta Kaksi mallia: joko kirjasto tilaa lehdet jatkuvasti, jolloin ne ovat luettavissa verkossa vuosimaksua vastaan (OY: Elaine), tai jokaisesta kopioidusta artikkelista veloitetaan erikseen Ongelma: jatkuvuuden vuoksi pakko sitoutua pitkäaikaiseen sopimukseen, ei lainkaan omia kopioita, kaikilla omat erilaiset järjestelmät Sama hintakierre

11 Mutta ovatko kaupalliset kustantajat enää välttämättömiä? 31 Kaikki asiantuntijatyö tehdään ilmaiseksi yliopistoissa, jotka sitten joutuvat "toiseen kertaan" maksamaan tuloksista Kaikki "sisältö" on siis periaatteessa jo tiedeyhteisön hallussa ja käytettävissä Periaatteessa olisi mahdollista, että tiedeyhteisö ottaisi tieteellisen julkaisemisen takaisin omiin käsiinsä Ongelmia Sopivien instituutioiden löytäminen julkaisijoiksi (jotkut tieteelliset seurat rahastavat tiedeyhteisöä aivan samalla tavalla kuin kaupalliset kustantajat) Sosiaalinen inertia: parhaat lehdet kaupallisten kustantajien käsissä, nettilehti ei nauti samaa arvostusta kuin "oikea" Kehitys on joka tapauksessa selvästi kulkemassa tieteellisten lehtien elektronista jakelua kohti 1995 muutama 2005 yli 8000, joista puolet tiedeyhteisön omia Esimerkkejä 32 ACM Digital Library ACM ei ole luopunut lehdistään, vaan se julkaisee pariakymmentä hyvin arvostettua tietotekniikkalehteä ACM:n osastot järjestävät vuosittain joukon konferensseja, ja myös näiden proceedinsit ovat saatavilla DL:n kautta Yksi tietotekniikkalan tärkeimpiä referenssejä (toinen on IEEE:n vastaava kirjasto) Esimerkki PLOS - Public Library of Science Ei kaupallinen kirjasto Journal of Technology Studies Esimerkki www-lehdestä (Virginian yliopisto) arxiv.org Yksityisen tutkijan 1991 perustama postituslista ja sittemin www-arkisto Alkujaan yhdistämään paria sataa säieteorian parissa työskennellyttä korkean energian fyysikkoa Laajentunut kattamaan kymmeniä lähinnä fysikaalisia aloja Joillakin aloilla muodostunut keskeiseksi kanavaksi, varsinkin prioriteetin osalta Google Scholar Metahakukone, joka mahdollistaa pääsyn papereiden "todellisiin" viittauksiin Semanttisesta webistä 33 World Wide Web Consortium (W3C) on kansainvälinen konsortio joka asettaa web-teknologioita standardoivia suosituksia Semanttinen web (SW) on W3C:n visio webin tulevaisuudesta ja myös käytännön hanke semanttisesti yhteensopivan webin kehittämisestä Tavoitteena on koneellisesti tulkittavissa olevan tiedon julkaiseminen ja tiedon semanttinen yhdisteleminen eri sovelluksissa

12 Internetin sisällön tulkinnan ongelmia 34 Dokumenttien kieli on yleensä vapaamuotoista luonnollista kieltä Suuri osa sisällöstä ei ole luonteeltaan tekstuaalista esim. kuvat, äänet ja musiikki, videot, ohjelmistokomponentit Sisältöjä ei voida tulkita pelkästään niitten itsensä sisältämän tiedon perusteella Ihmisen tulkinta perustuu dokumenttien ulkopuoliseen taustatietoon ja elämänkokemukseen Seuraus Dokumenttien automaattinen käsitteleminen, tulkinta ja tiedon etsintä on käytännössä mahdollista vain rajoitetusti ja tarkasti määritellyillä sovellusalueilla ja tiettyjen dokumenttikokoelmien puitteissa -- vain pieni murto-osa webin sisällöstä Esim. vain suhteellisen yksinkertainen sanahaku mahdollista Olisi suureksi avuksi, jos suurempaa osaa webin sisällöstä kyettäisiin käsittelemään automaattisesti, kytkemään toisiinsa jne Semanttisen verkon perusidea 35 Tietoverkkoihin talletettavatiedot ja rakenne koodataan siten, että niitten sisältöön (merkitykseen, semantiikkaan) päästää helpommin automaattisesti käsiksi Älykkäämmän verkon käyttö ja palveluiden kehittäminen erilaisten ohjelmistoagenttien ja sovellusten avulla Tuloksena pitäisi syntyä nykyisen Internetin seuraava sukupolvi: älykäs, merkitysten Internet Käytännössä semanttinen verkko on sopimus dokumentteihin liitettävien "metatietojen" ja niiden käyttöä ohjaavien skeemojen ja ontologioiden käytöstä Kuvaus semanttisesta tiedosta 36

13 Semanttisen verkon hyödyntäminen 37 Hyödyntäminen Metatietoihin perustuvat haut tai pelkän metatiedon hakeminen Monesta lähteestä peräisin olevan tiedon yhdistely Tiedon koostaminen, päättely jne. Metakuvausten ja ontologioiden (rakennekuvausten, "maailmanmallien") sovellusalueita Informaation haku (information search/retrieval) Tietämyksen hallinta (knowledge management) Verkkokauppa (web commerce) B2C sektorilla Sähköinen liiketoiminta (electronic business) B2B sektorilla Esimerkki: Metatietoa koulutusmaailmasta 38 Metatietojen julkaisu Kurssien tai materiaalipakettien tiedot verkossa Metatietoskeemojen tai ontologioiden kehittäminen ja julkaisu Mahdollistaisi eri oppilaitosten yli ulottuvat haku- ja vertailutoiminnat "Näytä kaikki Suomen kurssit uusmediaviestinnästä tänä syksynä" Metatiedon koostaminen ja raportointi "Tietokone, koosta TOL:n opinto-opas julkaistujen metatietojen perusteella" Tiedon yhdistely metatiedon perusteella "Tietokone, etsi ja kokoa opiskelijalle tyyppiä A, opntomenestys B, C-tasoinen itseopiskelukurssi aiheesta X" Esimerkki: Semanttinen verkko museokäytössä 1/2 39 Finnish Museums on the Semantic Web (FMS) - hanke Kansallismuseon ja Espoon kaupunginmuseon erillisille tietokannoille rakennetaan yhteinen kuvailukieli ja käyttöliittymä Toteutus: HY:n tietojenkäs. tieteen laitos, HIIT Tavoite: Molempien museoiden kokoelmien saattaminen kätevästi haettaviksi ja selailtaviksi nettiin Hankkeessa rakennetaan tekninen ratkaisu ja toimintatapa eri lähteissä olevien tietojen yhdistämiselle yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi Semanttinen verkko koostuu ontologioista, käsitehierarkioista, jotka auttavat jäsentämään ja yhdistämään tietoa entistä monipuolisemmin Metatietona esimerkiksi aikakaudet, esineiden luokat, löytö- tai hankintapaikat, käyttötarkoitukset, tyylit jne.

14 Esimerkki: Semanttinen verkko museokäytössä 2/2 40 Järjestelmän semanttinen älykkyys mahdollistaa monipuoliset haut, joita voi tehdä olematta museoesineistön asiantuntija Esimerkkihaku: tietyn aikakauden tuolit Linkittyvät semannttisessa verkossa edelleen esim. Muihin saman aikakauden kalusteisiin Muitten aikakausien tuoleihin FMS-projekti/semanttinen museo

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot

Mitä on tekijänoikeus?

Mitä on tekijänoikeus? Tekijänoikeudet Elina Ulpovaara 21.9.2009 2009 Mitä on tekijänoikeus? Tekijänoikeuslaki 8.7.1961/404 Tekijänoikeuden kohde ja sisällys 1 Sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus

Lisätiedot

Mitä tiedekustantajan pitäisi tietää sopimuksista ja oikeuksista? Suomen tiedekustantajien liitto Jukka-Pekka Timonen KOPIOSTO

Mitä tiedekustantajan pitäisi tietää sopimuksista ja oikeuksista? Suomen tiedekustantajien liitto Jukka-Pekka Timonen KOPIOSTO Mitä tiedekustantajan pitäisi tietää sopimuksista ja oikeuksista? Suomen tiedekustantajien liitto 24.9.2010 Jukka-Pekka Timonen KOPIOSTO 1 Tekijänoikeus syntyy henkilölle siirtyy kustantajalle vain sopimuksella

Lisätiedot

W3C ja Web-teknologiat

W3C ja Web-teknologiat W3C ja Web-teknologiat Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium (W3C) on kansainvälinen

Lisätiedot

YLEISESITTELY: MITÄ ON AVOIN TIEDE? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto OKM:n seminaari

YLEISESITTELY: MITÄ ON AVOIN TIEDE? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto OKM:n seminaari YLEISESITTELY: MITÄ ON AVOIN TIEDE? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto OKM:n seminaari 2.12.2013 TIETEELLINEN TIETO tiedeyhteisön synty 1660-luvulla tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus

Lisätiedot

JULKAISUT VAIKUTTAMISEN VÄLINEENÄ

JULKAISUT VAIKUTTAMISEN VÄLINEENÄ JULKAISUT VAIKUTTAMISEN VÄLINEENÄ Artikkelit avoimiksi - teemana rinnakkaistallentaminen Jyväskylän yliopisto 3.2.2011 Pirjo Sutela Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 HS 28.12.2010 3 TIETEELLISEN JULKAISEMISEN

Lisätiedot

MITÄ BLOGIIN, WIKIIN TAI KOTISIVUILLE SAA LAITTAA?

MITÄ BLOGIIN, WIKIIN TAI KOTISIVUILLE SAA LAITTAA? MITÄ BLOGIIN, WIKIIN TAI KOTISIVUILLE SAA LAITTAA? Tekijänoikeudet ja tietosuoja verkossa Ella Kiesi 26.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Vaikuttava lainsäädäntö Tekijänoikeuslaki 404/1961

Lisätiedot

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA 2016 JOHDANTO Hyväksytty Turun yliopiston rehtorin päätöksellä 28.8.2016 Tieteeseen kuuluu olennaisesti avoimuus. Avoin julkaiseminen lisää tieteen

Lisätiedot

Tekijänoikeusneuvosto on käsitellyt lausuntopyynnön ja esittää lausuntonaan seuraavan.

Tekijänoikeusneuvosto on käsitellyt lausuntopyynnön ja esittää lausuntonaan seuraavan. TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1996:12 Asia: Valokuvaajan oikeudet Annettu: 11.9.1996 Tekijänoikeusneuvoston lausunto valokuvaajan oikeuksista. Selostus asiasta Valokuvaaja A on 27.2.1996 päivätyllä kirjeellä

Lisätiedot

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin.

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. TEKIJÄNOIKEUS (Kopiereg - Derechos d autor - Müəlliflik hüquqları

Lisätiedot

Avoin julkaiseminen // Tiedekulma

Avoin julkaiseminen // Tiedekulma Avoin julkaiseminen 25.10.2016 // Tiedekulma Mikael Laakso Tutkijatohtori, Tietojärjestelmätieteet mikael.laakso@hanken.fi @mikaellaakso Tiedelehdet ja tilauspohjainen malli» Useammilla tieteenaloilla

Lisätiedot

ARTIKKELITIETOKANNAT JA OMANELLI PIRJO POHJOLAINEN

ARTIKKELITIETOKANNAT JA OMANELLI PIRJO POHJOLAINEN ARTIKKELITIETOKANNAT JA OMANELLI PIRJO POHJOLAINEN 1 Etäkäyttö Käyttöoikeudet ja -rajoitukset PSK ITU-T IEEE Tali Helsingin Sanomien tekstiarkisto TALENTUM Suomen laki INTERNET hakukoneet aihehakemistot

Lisätiedot

Tekijänoikeudet liiketoiminnassa

Tekijänoikeudet liiketoiminnassa Tekijänoikeudet liiketoiminnassa IPR-seminaari 9.11.2016 Albert Mäkelä lainopillinen asiamies, Suomen Yrittäjät 1 Mitä tekijänoikeus suojaa? Tekijänoikeus suojaa kirjallista tai taiteellista teosta Teoksen

Lisätiedot

ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN

ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN 1 ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN Mari Katvala Oulun yliopiston kirjasto Oulun yliopiston kirjasto/ Mari Katvala 2 TOIMEKSIANTO Kuinka löytää aineiston, kun julkaiseminen hajaantuu aitoon

Lisätiedot

5/8/2016 The Copyright Law 1

5/8/2016 The Copyright Law 1 5/8/2016 The Copyright Law 1 5/8/2016 The Copyright Law 2 Yleistä Tekijänoikeuden kohteena on kirjallinen tai taiteellinen teos. Suojan saadakseen teoksen tulee ylittää ns. teoskynnys. Suojattu teos on

Lisätiedot

Tekijänoikeus, miten käytän toisen työtä, Digilupa ja koulun muut käyttöluvat

Tekijänoikeus, miten käytän toisen työtä, Digilupa ja koulun muut käyttöluvat Tekijänoikeus, miten käytän toisen työtä, Digilupa ja koulun muut käyttöluvat Juha Kallanranta Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto ry Turku 11.10.2014 Juha Kallanranta 2003 Tekijänoikeuden sisältö Tekijänoikeuden

Lisätiedot

Paneelin 20 näkökulma. Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi

Paneelin 20 näkökulma. Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi Paneelin 20 näkökulma Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi Tutkijakollegium/ Sami Pihlström/ JUFO-seminaari 3.2.2015 1 Taustaa Paneeli 20: Filosofia

Lisätiedot

PROJEKTITYÖN TEKEMINEN. Teosten hyödyntäminen omassa työssä

PROJEKTITYÖN TEKEMINEN. Teosten hyödyntäminen omassa työssä PROJEKTITYÖN TEKEMINEN Teosten hyödyntäminen omassa työssä TEOSTEN KÄYTTÖ Toisten tekemän teoksen käyttöön tarvitaan yleensä tekijän lupa. Lupaa ei tarvita: 1. Tiedon, ideoiden, periaatteiden käyttö Kunhan

Lisätiedot

Semanttinen Web. Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), DMI / Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto

Semanttinen Web. Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), DMI / Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Semanttinen Web Ossi Nykänen ossi.nykanen@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), DMI / Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä "Semanttinen Web" Sisältö Konteksti: W3C, Web-teknologiat

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2008:7. Tiivistelmä Käsikirjoituksen saattaminen yleisön saataville internetissä edellytti tekijän luvan.

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2008:7. Tiivistelmä Käsikirjoituksen saattaminen yleisön saataville internetissä edellytti tekijän luvan. TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2008:7 Asia Hakija Tekijänoikeus kirjalliseen teokseen A Annettu 10.3.2008 Tiivistelmä Käsikirjoituksen saattaminen yleisön saataville internetissä edellytti tekijän luvan.

Lisätiedot

Tekijänoikeudet tietoverkossa ja

Tekijänoikeudet tietoverkossa ja Tekijänoikeudet tietoverkossa ja verkkojulkaisemisessa Mikko Raito, lakimies, Kopiosto ry Suomen tiedekustantajien liiton seminaari 11.12.2008 Esityksen rakenne 1.Tekijänoikeuden perusteet Tekijänoikeus

Lisätiedot

Julkaisufoorumi ja Open Access. Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto

Julkaisufoorumi ja Open Access. Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto Julkaisufoorumi ja Open Access Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto Esityksen rakenne Julkaisufoorumi-hankkeesta Open Access käsitteenä Julkaisufoorumin lehdet ja Open Access

Lisätiedot

Tekijänoikeus tuo leivän tekijän pöytään

Tekijänoikeus tuo leivän tekijän pöytään Tekijänoikeus tuo leivän tekijän pöytään Jokaisella on oikeus niiden henkisten ja aineellisten etujen suojaamiseen, jotka johtuvat hänen luomastaan tieteellisestä, kirjallisesta tai taiteellisesta tuotannosta.

Lisätiedot

Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä. Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl.

Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä. Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl. Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl.fi 1 Tekijänoikeuden ratio Tekijänoikeuden avulla tavoitellaan yhteiskunnallista

Lisätiedot

Tekijänoikeudet liiketoiminnassa

Tekijänoikeudet liiketoiminnassa Tekijänoikeudet liiketoiminnassa IPR-seminaari, Rovaniemi 7.2.2017 Albert Mäkelä, lainopillinen asiamies, Suomen Yrittäjät Riikka Tähtivuori, IPR asiantuntija, Elinkeinoelämän keskusliitto EK Mitä tekijänoikeus

Lisätiedot

Tekijänoikeuden suoja tekijän & käyttäjän näkökulmasta

Tekijänoikeuden suoja tekijän & käyttäjän näkökulmasta Tekijänoikeuden suoja tekijän & käyttäjän näkökulmasta 10/2013 Kopiosto ry Arttu Juselius Tekijänoikeuden syntyminen Tekijänoikeuden suoja syntyy heti kun teos on luotu Automaattisesti. Ei vaadi merkkiä.

Lisätiedot

Tutka ja julkaisufoorumien murros Mitä tapahtui historialle?

Tutka ja julkaisufoorumien murros Mitä tapahtui historialle? Tutka ja julkaisufoorumien murros Mitä tapahtui historialle? TUTKA 15.5.2014 Jari Ojala Jyväskylän yliopisto, Historian ja etnologian laitos jari.ojala@jyu.fi Suomen yliopistojen julkaisut 2011-2012 Kaikki

Lisätiedot

Altmetriikka teoriaa ja käytäntöä

Altmetriikka teoriaa ja käytäntöä Altmetriikka teoriaa ja käytäntöä Maria Forsman (HULib) STKS:n tutkijapalveluiden työryhmän seminaari Tutkijapalvelut näkyviksi tutkijapalvelut ja kirjaston rooli Tieteiden talo 4.11.2013 5.11.2013 1 Mitä

Lisätiedot

Paikkatiedon lupapolitiikka ja lisensiointimallit. INSPIRE-verkosto Paikkatiedon infrastruktuurin hyödyntäminen 29.9.

Paikkatiedon lupapolitiikka ja lisensiointimallit. INSPIRE-verkosto Paikkatiedon infrastruktuurin hyödyntäminen 29.9. Paikkatiedon lupapolitiikka ja lisensiointimallit INSPIRE-verkosto Paikkatiedon infrastruktuurin hyödyntäminen 29.9.2011 Antti Kosonen 6.10.2011 Miksi paikkatietoja lisensioidaan Paikkatiedot on historiallisesti

Lisätiedot

Julkaisutiedonkeruu laadun työkaluna. Ammattikorkeakoulujen julkaisutoiminta: kuinka kehittää toiminnan laatua

Julkaisutiedonkeruu laadun työkaluna. Ammattikorkeakoulujen julkaisutoiminta: kuinka kehittää toiminnan laatua Julkaisutiedonkeruu laadun työkaluna Ammattikorkeakoulujen julkaisutoiminta: kuinka kehittää toiminnan laatua Julkaisutiedonkeruu ja sen ohjeistus Osa rahoitusmallia Yleinen standardi julkaisujen luokitukselle

Lisätiedot

Immateriaalioikeutta ja tekijyyttä koskevat kysymykset

Immateriaalioikeutta ja tekijyyttä koskevat kysymykset Immateriaalioikeutta ja tekijyyttä koskevat kysymykset Professori Niklas Bruun IPR University Center Tekijyysseminaari 31.8.2005 Tutkimuseettinen neuvottelukunta Tekijyys missä mielessä? Tutkimuksen tekijä?

Lisätiedot

Aineettomat oikeudet ohjelmistoliiketoiminnassa

Aineettomat oikeudet ohjelmistoliiketoiminnassa Aineettomat oikeudet ohjelmistoliiketoiminnassa Olli Pitkänen Helsinki Institute for Information Technology () Asianajotoimisto Opplex Oy 02-02 1 Aineettomat eli immateriaalioikeudet Englanniksi Intellectual

Lisätiedot

Avoin julkaiseminen (Open Access) tarkoittaa tieteellisen tiedon avointa saatavuutta internetissä.

Avoin julkaiseminen (Open Access) tarkoittaa tieteellisen tiedon avointa saatavuutta internetissä. Esityksen sisältö Mitä OA on Miksi avoimutta tulisi suosia Miten sitä toteutetaan Mikä estää avointa julkaisemista Edistävät tekijät Kirjastojen rooli OA-maailmassa Avoin julkaiseminen (Open Access) tarkoittaa

Lisätiedot

Creative Commons ja yliopistot. V i l l e O k s a n e n

Creative Commons ja yliopistot. V i l l e O k s a n e n Creative Commons ja yliopistot V i l l e O k s a n e n 1 8. 2. 2 0 0 5 Kuka puhuu? OTK Tutkija, HIIT/SoberIT RIPOS Risks and prospects in Open Source www.ripos.org Väitöskirja tekeillä Joensuun yliopistossa

Lisätiedot

Operight-tietoisku. Luentorunko. Osio 1: Tekijänoikeuden ABC. Mitä on tekijänoikeus? Kenelle tekijänoikeus syntyy? Opettajan luoma materiaali

Operight-tietoisku. Luentorunko. Osio 1: Tekijänoikeuden ABC. Mitä on tekijänoikeus? Kenelle tekijänoikeus syntyy? Opettajan luoma materiaali Operight-tietoisku Luentorunko Osio 1: Tekijänoikeuden ABC. Mitä on tekijänoikeus? Tekijänoikeus on luovuuden ja investointien suojaa. Tekijänoikeuslain tarkoituksena on tasapainoilla tekijän oikeuksien

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto * * * Tekijänoikeudet

Kansallinen digitaalinen kirjasto * * * Tekijänoikeudet Kansallinen digitaalinen kirjasto * * * Tekijänoikeudet Museoiden KDK-ajankohtaispäivä 29.4.2010 Jorma Waldén Opetusministeriö 1 KDK-hankkeen tekijänoikeuskysymyksistä Tavoitteena edistää arkistojen, kirjastojen

Lisätiedot

Opetus ja tekijänoikeus: lähtökohdat ja käytännön ongelmatilanteet

Opetus ja tekijänoikeus: lähtökohdat ja käytännön ongelmatilanteet Sivistystyönantajat Tieteentekijöiden liitto Professoriliitto IPR University Center Tekijänoikeus yliopistojen työsuhteissa 28.11.2016 Opetus ja tekijänoikeus: lähtökohdat ja käytännön ongelmatilanteet

Lisätiedot

Open access julkaiseminen Helsingin yliopistossa

Open access julkaiseminen Helsingin yliopistossa Open access julkaiseminen Helsingin yliopistossa Marjut Salokannel Helsingin yliopisto 10.10.2008 Tutkimustulosten avoin saatavuus Tutkimuksen vaikuttavuus ja näkyvyys tehostuu; Mahdollistaa jatkotutkimuksen;

Lisätiedot

TSV:n palvelut verkkojulkaisemisessa. Sari Lehtinen Julkaisu- ja verkkopalvelut

TSV:n palvelut verkkojulkaisemisessa. Sari Lehtinen Julkaisu- ja verkkopalvelut TSV:n palvelut verkkojulkaisemisessa Sari Lehtinen Julkaisu- ja verkkopalvelut TSV jäsenseurojen julkaisut Seurat julkaisevat 218 julkaisusarjaa ja 120 lehteä. 55 on luettavissa avoimesti verkossa (osa

Lisätiedot

Tietoa maantieteen julkaisuista

Tietoa maantieteen julkaisuista Tietoa maantieteen julkaisuista Tietoa maantieteen julkaisuista, erityisesti lehdistä, löytyy lehti- ja kustantajatietoihin erikoistuneista tietokannoista sekä kustantajien ja tieteellisten seurojen www-sivuilta.

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1991:13

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1991:13 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1991:13 Asia Hakija Kuvasitaatti A Annettu 17.6.1991 Tiivistelmä Tietokoneella luotuun ja sillä käytettävään "hyperromaaniin" ei saanut ottaa kuvamateriaalia tekijänoikeuslain

Lisätiedot

Julkaisufoorumi-hankkeen toteutus ja merkitys Tampereen yliopiston näkökulmasta

Julkaisufoorumi-hankkeen toteutus ja merkitys Tampereen yliopiston näkökulmasta Julkaisufoorumi-hankkeen toteutus ja merkitys Tampereen yliopiston näkökulmasta Tutkimus, julkaiseminen ja väitöskirja Tampereen yliopistossa Tampereen yliopisto 15.5.2012 Otto Auranen tutkija, Tampereen

Lisätiedot

igitaalisten teosten maailmanlaajuinen rekisteröinti ja käyttömaksujen kerääminen internetissä

igitaalisten teosten maailmanlaajuinen rekisteröinti ja käyttömaksujen kerääminen internetissä Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos igitaalisten teosten maailmanlaajuinen rekisteröinti ja käyttömaksujen kerääminen internetissä Rasmus Wickholm rasse@iki.fi 22.5.2008 Tekijänoikeudet

Lisätiedot

Kvalitatiivisen datan avaaminen. Tieteenala-asiantuntija, FT Katja Fält Metodifestivaalit

Kvalitatiivisen datan avaaminen. Tieteenala-asiantuntija, FT Katja Fält Metodifestivaalit Kvalitatiivisen datan avaaminen Tieteenala-asiantuntija, FT Katja Fält Metodifestivaalit 30.5.2017 Esityksen sisältö Tunnisteellisten aineistojen käsittely Tekijänoikeus ja aineistot Sosiaalisen median

Lisätiedot

Johdatus julkaisufoorumin toimintaan

Johdatus julkaisufoorumin toimintaan Johdatus julkaisufoorumin toimintaan Suunnittelija Janne Pölönen (TSV) Metodifestivaali 2015 19.8.2015 Tampereen yliopisto Esityksen sisältö 1. Julkaisufoorumi-luokitus 2. Luokituksen käyttö rahoitusmallissa

Lisätiedot

http://creativecommons.fi/

http://creativecommons.fi/ Creative commons http://creativecommons.fi/ Taustaa Richard M. Stallman: Free software From Copy Rights to Copy Left Tavoitteena ohjelmistojen vapaus (Avoin koodi) General Public License, GPL Tekijänoikeus

Lisätiedot

IPR ja DRM. Eetu Luoma Dr.Elma projekti TKTL, Jyväskylän yliopisto

IPR ja DRM. Eetu Luoma Dr.Elma projekti TKTL, Jyväskylän yliopisto IPR ja DRM Eetu Luoma Dr.Elma projekti TKTL, Jyväskylän yliopisto Määritelmät IPR Intellectual Property Rights eli oikeudet henkiseen pääomaan Jaetaan pääosin teollisiin oikeuksiin - keksinnöt (patentit),

Lisätiedot

Julkaisujen, aktiviteettien ja uutisten tietojen tallennus LaCRISjärjestelmään

Julkaisujen, aktiviteettien ja uutisten tietojen tallennus LaCRISjärjestelmään Julkaisujen, aktiviteettien ja uutisten tietojen tallennus LaCRISjärjestelmään Liisa Hallikainen 15.12.2015 Tallennus aloitetaan oikealla ylhäällä olevalla Lisää uusi nappulalla Julkaisut tuodaan muista

Lisätiedot

OJS-palvelun kehittäminen. Artiva-seminaari Johanna Lilja

OJS-palvelun kehittäminen. Artiva-seminaari Johanna Lilja OJS-palvelun kehittäminen Artiva-seminaari 4.2.2015 Johanna Lilja Open Journal Systems OJS Public Knowledge Projectin (PKP) kehittämä avoin julkaisujärjestelmä, joka sisältää koko julkaisun toimitusprosessin

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:9. Muunnelma / vapaa muuttaminen, moraaliset oikeudet, käsikirjoitus

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:9. Muunnelma / vapaa muuttaminen, moraaliset oikeudet, käsikirjoitus TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:9 Asia Hakija Muunnelma / vapaa muuttaminen, moraaliset oikeudet, käsikirjoitus A Annettu 9.5.1994 Tiivistelmä Televisiosarjan ohjaaja oli tehnyt alkuperäisen käsikirjoituksen

Lisätiedot

T.E.H.D.A.S. Arkisto. Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista. Juha Mehtäläinen

T.E.H.D.A.S. Arkisto. Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista. Juha Mehtäläinen T.E.H.D.A.S. Arkisto Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista Juha Mehtäläinen Miksi arkistoida? Koska arkistoitavaa materiaalia on Performanssitaidetta halutaan kuvata - uutta aineistoa syntyy koko

Lisätiedot

Aineistojen avoimuus tutkijan oikeudet vs. instituution oikeudet

Aineistojen avoimuus tutkijan oikeudet vs. instituution oikeudet Aineistojen avoimuus tutkijan oikeudet vs. instituution oikeudet Valtakunnallisten eettisten toimikuntien seminaari, säätytalo 24.9.2009 Professori Niklas Bruun IPR University Center, Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Tekijänoikeudet Ympäristöteknologia T571SA

Tekijänoikeudet Ympäristöteknologia T571SA Hans Laihia OPINTOJAKSON NIMI Tekijänoikeudet Ympäristöteknologia T571SA 1.3.2012 1 Miia Liukkonen Tekijänoikeudet Mitä tarkoitta tekijänoikeus ja ( Tämän yhteydessä) termit tekijä ja teos? Tekijänoikeus

Lisätiedot

Tiedelehtien avoimuus osana kustantajaneuvotteluja

Tiedelehtien avoimuus osana kustantajaneuvotteluja Tiedelehtien avoimuus osana kustantajaneuvotteluja E-aineistojen muuttuva käyttö seminaari 5.10.2016 Arja Tuuliniemi, Kansalliskirjasto/FinELib Mistä aion puhua tänään Lehtitilaukset ennen ja nyt Kohti

Lisätiedot

Kandidaatintutkielma 6 op (Äidinkielinen viestintä 3 op) (Ttkimustiedonhaku 1 op) (Kypsyysnäyte 0 op) Kevät 2011 Jaakko Kurhila

Kandidaatintutkielma 6 op (Äidinkielinen viestintä 3 op) (Ttkimustiedonhaku 1 op) (Kypsyysnäyte 0 op) Kevät 2011 Jaakko Kurhila Kandidaatintutkielma 6 op (Äidinkielinen viestintä 3 op) (Ttkimustiedonhaku 1 op) (Kypsyysnäyte 0 op) Kevät 2011 Jaakko Kurhila Päivän ohjelma Nimenhuuto Tärkeimmät asiat tutkielman tekemiseen ( muista

Lisätiedot

Tekijänoikeuden vaikutuksesta E tiedon hyödyntämisessä. Mari Lampenius Asianajaja

Tekijänoikeuden vaikutuksesta E tiedon hyödyntämisessä. Mari Lampenius Asianajaja Tekijänoikeuden vaikutuksesta E tiedon hyödyntämisessä Mari Lampenius Asianajaja 23.5.2011 Teoksen tekijänoikeus Tekijänoikeuslain mukaan sillä joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen on tekijänoikeus

Lisätiedot

Tekijänoikeus opetuksessa. Hallitusneuvos Marco Grönroos Opettajien tekijänoikeuspäivä

Tekijänoikeus opetuksessa. Hallitusneuvos Marco Grönroos Opettajien tekijänoikeuspäivä Tekijänoikeus opetuksessa Hallitusneuvos Marco Grönroos Opettajien tekijänoikeuspäivä 23.11.2016 Tekijänoikeuden perusteet Syntyy, kun ihminen itsenäisillä luovilla valinnoillaan saa aikaan jotain ilmaisumuodoltaan

Lisätiedot

Innovointiprosessi. Lili Aunimo. 11.12.2009 Lili Aunimo

Innovointiprosessi. Lili Aunimo. 11.12.2009 Lili Aunimo Innovointiprosessi Lili Aunimo Lisensointi Tekijänoikeudet: Verkkomultimediaopintojaksolla Ohjelmistolisenssit Sisältölisenssit: kuvat, musiikki, video, teksti Creative Commons http://fi.wikipedia.org/wiki/lisenssi

Lisätiedot

Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston

Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston kauppakorkeakoulussa Taloustieteellisten aineistojen sisällönkuvailupäivä Toukokuu 2012 Juha Holopainen email: juha.holopainen@aalto.fi FinELib toteutti syys-lokakuussa

Lisätiedot

Vertaisarviointitunnus käyttöön

Vertaisarviointitunnus käyttöön Vertaisarviointitunnus käyttöön Julkaisijan aamupäivä 25.9.2014 Janne Pölönen, Anna-Sofia Ruth Tunnus vertaisarvioiduille julkaisuille TSV:n hallitus hyväksyi joulukuussa 2013 tunnuksen rekisteröimisen

Lisätiedot

DAISY. Esteetöntä julkaisua

DAISY. Esteetöntä julkaisua DAISY Digital Accessible Information SYstem Esteetöntä julkaisua Markku Leino 27.4.2009 ESITYKSEN SISÄLTÖ Mikä on DAISY kirja? DAISY-järjestelmän lyhyt historia Miten rakentaa DAISY-kirja ja kirjatyypit

Lisätiedot

Ohjelmiston lisensoinnin avoimet vaihtoehdot

Ohjelmiston lisensoinnin avoimet vaihtoehdot Ohjelmiston lisensoinnin avoimet vaihtoehdot Ohjelmistoliiketoiminta-seminaari Jyväskylä, 11.4.2007 Matti Saastamoinen Suomen open source -keskus COSS COSS - Centre for Open Source Solutions Kansallinen

Lisätiedot

TEOKSEN (esim. tekstin, kuvien, musiikin tai muiden hengentuotteiden) tekijöillä on tekijänoikeus teokseensa.

TEOKSEN (esim. tekstin, kuvien, musiikin tai muiden hengentuotteiden) tekijöillä on tekijänoikeus teokseensa. TEKIJÄNOIKEUDET 1) Mitä on tekijänoikeus? TEOKSEN (esim. tekstin, kuvien, musiikin tai muiden hengentuotteiden) tekijöillä on tekijänoikeus teokseensa. Tekijänoikeus sisältää ns. taloudellisen oikeuden

Lisätiedot

Ajankohtaista TSV:n vertaisarviointitunnuksesta

Ajankohtaista TSV:n vertaisarviointitunnuksesta Ajankohtaista TSV:n vertaisarviointitunnuksesta Anna-Sofia Ruth ja Janne Pölönen Julkaisufoorumi Ajankohtaista julkaisemisessa 13.5.2016 Tieteiden talo Tunnus vertaisarvioiduille tiedejulkaisuille TSV:n

Lisätiedot

Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista

Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista Published: 17.9.2013 Kuuntelet musiikkia, suljet silmäsi ja alat nähdä mielessäsi elokuvan kohtauksia. Päähäsi muodostuu vähitellen täydellinen lyhytelokuva

Lisätiedot

W3C ja Web-teknologiat

W3C ja Web-teknologiat W3C ja Web-teknologiat Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium (W3C) on kansainvälinen

Lisätiedot

W3C ja Web-teknologiat

W3C ja Web-teknologiat W3C ja Web-teknologiat Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto World Wide Web Consortium (W3C) W3C kehittää yhteensopivia teknologioita

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: FSD2784 JULKAISUKÄYTÄNNÖT ERI TIETEENALOILLA: PROFESSORIHAASTATTELUT 2007 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa. Dokumenttia hyödyntävien

Lisätiedot

Tekijänoikeus ja piratismi

Tekijänoikeus ja piratismi Tekijänoikeus ja piratismi Jokaisella on oikeus niiden henkisten ja aineellisten etujen suojaamiseen, jotka johtuvat hänen luomastaan tieteellisestä, kirjallisesta tai taiteellisesta tuotannosta. YK:n

Lisätiedot

Web of Science, Scopus ja Tutka. Matti Rajahonka

Web of Science, Scopus ja Tutka. Matti Rajahonka Web of Science, Scopus ja Tutka Matti Rajahonka 15.5.2014 Julkaisutietoja Tutkaan Voiko julkaisutietoja poimia jostain? Ei kannata tehdä kaksinkertaista työtä. Suomalaisten tieteellisten lehtien artikkelit:

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖ. KOTA-AMKOTA julkaisutiedonkeruussa käytettävät luokitukset. KOTA-AMKOTA seminaari Helsingin yliopisto

OPETUSMINISTERIÖ. KOTA-AMKOTA julkaisutiedonkeruussa käytettävät luokitukset. KOTA-AMKOTA seminaari Helsingin yliopisto KOTA-AMKOTA julkaisutiedonkeruussa käytettävät luokitukset KOTA-AMKOTA seminaari 13.-14.11.2008 Helsingin yliopisto Erikoistutkija Olli Poropudas OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan

Lisätiedot

STT:n yleiset sopimusehdot 1.1.2010

STT:n yleiset sopimusehdot 1.1.2010 YLEISET SOPIMUSEHDOT 1 (5) STT:n yleiset sopimusehdot 1. Käyttöoikeus 2. Käyttöehdot 1 Kappale päivitetty 1.1.2016 alkaen. Asiakkaalla on oikeus käyttää STT:n palvelua ja/tai siihen sisältyviä aineistoja

Lisätiedot

Theseus avoimen julkaisutoiminnan edistämisen välineenä ammattikorkeakouluissa

Theseus avoimen julkaisutoiminnan edistämisen välineenä ammattikorkeakouluissa Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -käyttöluvalla. Tarkastele käyttölupaa osoitteessa http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/ Theseus avoimen julkaisutoiminnan edistämisen

Lisätiedot

Mitä on Julkaisuarkisto

Mitä on Julkaisuarkisto Mitä on Julkaisuarkisto Turid Hedlund turid.hedlund@hanken.fi 24.11.09 Tieteiden talo Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi Turid Hedlund Kaksi tietä avoimeen saatavuuteen

Lisätiedot

IPR ja DRM. Määritelmät

IPR ja DRM. Määritelmät IPR ja DRM Eetu Luoma Dr.Elma projekti TKTL, Jyväskylän yliopisto Määritelmät IPR Intellectual Property Rights eli immateriaalioikeudet Jaetaan pääosin teollisiin oikeuksiin - keksinnöt (patentit), tavaramerkit,

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:17

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:17 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:17 Asia Hakija Yhteenliitetyt valokuvat A Annettu 13.10.2009 Tiivistelmä Kysymys yhteenliittämällä tehtyjen kuvien tekijänoikeussuojasta. Valokuvien yhteenliittäjälle

Lisätiedot

Julkaisufoorumi ja sen vaihtoehdot suomenkielisen julkaisutoiminnan näkökulmasta

Julkaisufoorumi ja sen vaihtoehdot suomenkielisen julkaisutoiminnan näkökulmasta Julkaisufoorumi ja sen vaihtoehdot suomenkielisen julkaisutoiminnan näkökulmasta Suunnittelija Janne Pölönen (TSV) Ajankohtaista julkaisemisessa 23.3.2017 ESITYS 1. Julkaisufoorumi ja tasoluokat 2. Suomenkieliset

Lisätiedot

8.2.2010. Vaihtokumppani SKS Tuntematon Molemmat. SMY Vaihtokumppani Tuntematon Välittäjä Molemmat

8.2.2010. Vaihtokumppani SKS Tuntematon Molemmat. SMY Vaihtokumppani Tuntematon Välittäjä Molemmat Tieteellisten seurojen vaihtosuhteiden historia Esimerkkinä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Suomen Muinaismuistoyhdistyksen vaihtotoiminta 1831-19141914 Johanna Lilja 3.4.2008 Tieteellisten seurojen

Lisätiedot

Tekijänoikeuden perusteet. Ville Oksanen - 16.4.2007

Tekijänoikeuden perusteet. Ville Oksanen - 16.4.2007 Tekijänoikeuden perusteet Ville Oksanen - 16.4.2007 Sisältö Tekijänoikeuden perusteet Rajoitukset tekijänoikeuteen Tekijänoikeusjärjestöt Lisensointi Tekijänoikeuden sisältö Suojattavat teoslajit (TekL

Lisätiedot

E-kirjat sähköiset kirjat

E-kirjat sähköiset kirjat Kiravo - kirjasto avoimena oppimisympäristönä Biblär - biblioteket som ett öppet lärcentrum E-kirjat sähköiset kirjat Tavoite: Tutustutaan sähköisiin kirjoihin ja kirjaston lukulaitteisiin. Sisältö Maksuttomia

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2002:19. Oikeus valokuvaan ja valokuvattujen henkilöiden oikeus omaan kuvaansa

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2002:19. Oikeus valokuvaan ja valokuvattujen henkilöiden oikeus omaan kuvaansa TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2002:19 Asia Hakija Oikeus valokuvaan ja valokuvattujen henkilöiden oikeus omaan kuvaansa T Annettu 10.12.2002 LAUSUNTOPYYNTÖ Selostus asiasta T (jäljempänä hakija) on pyytänyt

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:11

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:11 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:11 Asia Hakija Työsuhteessa luotu teos A Annettu 25.5.1994 Tiivistelmä Työsuhteessa luodun teoksen taloudelliset oikeudet siirtyvät työnantajalle siinä laajuudessa kuin

Lisätiedot

Semanttinen Web. Ossi Nykänen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto

Semanttinen Web. Ossi Nykänen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Semanttinen Web Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium (W3C) on kansainvälinen

Lisätiedot

Jälkidigitaalinen tiede tieteellisen tiedon saatavuuden muutos

Jälkidigitaalinen tiede tieteellisen tiedon saatavuuden muutos Jälkidigitaalinen tiede tieteellisen tiedon saatavuuden muutos STKS, Helsinki 20.5.2015 Jarmo Saarti Sisältö Tieteellinen julkaiseminen Jakelemisen muutos Käyttäjän kohtaaminen uudessa ympäristössä Saarti

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSOPAS NÄYTTELYNJÄRJESTÄJILLE

TEKIJÄNOIKEUSOPAS NÄYTTELYNJÄRJESTÄJILLE TEKIJÄNOIKEUSOPAS NÄYTTELYNJÄRJESTÄJILLE Seuraa Kuvastoa: www.fb.com/kuvasto www.twitter.com/kuvasto www.kuvasto.fi Graafinen suunnittelu: Fanni Perälä Kuvat: Sanna Peurakoski TAIDETEOSTEN KÄYTTÖ NÄYTTELYIDEN

Lisätiedot

Semantic Web käytännön sovelluksissa. TkT Janne Saarela Profium Oy

Semantic Web käytännön sovelluksissa. TkT Janne Saarela Profium Oy Semantic Web käytännön sovelluksissa TkT Janne Saarela Profium Oy 26.5.2004 Sisällysluettelo Johdanto Semanttisen Webin maailmaan Mahdollisuudet Tämän päivän käyttökohteet Haasteet 1 Johdanto Semanttisen

Lisätiedot

Sulautuva sosiaalityö

Sulautuva sosiaalityö Sulautuva sosiaalityö Sosiaalityön tutkimuksen päivät Sosiaalityön yliopiston lehtori, VTT Camilla Granholm camilla.granholm@helsinki.fi Twitter:@cgranhol Taustaa Väittelin huhtikuussa 2016 Väitöskirjani

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1988:9

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1988:9 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1988:9 Asia Hakija Sitaatti, kuvasitaatti Suomen tekniset kustantajat STEK r.y. Annettu 19.12.1988 Tiivistelmä Tekijänoikeuslain 14 :n 1 momentin mukaisesti opetuskäyttöön

Lisätiedot

Sähköisen julkaisemisen palvelut TSV:llä nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Lilja 28.9.2015

Sähköisen julkaisemisen palvelut TSV:llä nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Lilja 28.9.2015 Sähköisen julkaisemisen palvelut TSV:llä nyt ja tulevaisuudessa Johanna Lilja 28.9.2015 Sähköisten julkaisupalvelujen historiaa TSV:llä Elektra-yhteistyö 1997 alkaen 2014: 32 lehteä OJS-julkaisualustan

Lisätiedot

Ohjelmien lisensoinnista

Ohjelmien lisensoinnista Ohjelmien lisensoinnista Mitä ohjelmoijan on hyvä tietää ohjelmien tekijänoikeuksista ja (erityisesti open source) lisensseistä Tapani Tarvainen 27.11.2015 Lähtökohta: tekijänoikeus Yksinoikeus "määrätä

Lisätiedot

Kuvausluvat ja tekijänoikeudet

Kuvausluvat ja tekijänoikeudet Kuvausluvat ja tekijänoikeudet Ira Helkamäki Mediatekniikan seminaari 24.1.2012 Sisältö Kuvaaminen Julkisella paikalla ja muualla Tekijänoikeudet Valokuvat, musiikki, elokuvat Tekijänoikeusrikkomus Tekijänoikeusyhdistykset

Lisätiedot

Rakenteisen oppimateriaalin tuottaminen verkossa esimerkki Rhaptos. Antti Auer Koordinaattori, HT Jyväskylän yliopisto Virtuaaliyliopistohanke

Rakenteisen oppimateriaalin tuottaminen verkossa esimerkki Rhaptos. Antti Auer Koordinaattori, HT Jyväskylän yliopisto Virtuaaliyliopistohanke Rakenteisen oppimateriaalin tuottaminen verkossa esimerkki Rhaptos Antti Auer Koordinaattori, HT Jyväskylän yliopisto Virtuaaliyliopistohanke Rakenteisuus kahdella tasolla Oppimisaihiot ( Learning Objects

Lisätiedot

W3C: teknologia ja (tieto)yhteiskunta

W3C: teknologia ja (tieto)yhteiskunta W3C: teknologia ja (tieto)yhteiskunta Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium

Lisätiedot

OPEN ACCESS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO AVOIN TIETEENTEKIJÄ

OPEN ACCESS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO AVOIN TIETEENTEKIJÄ OPEN ACCESS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO AVOIN TIETEENTEKIJÄ OPEN ACCESS eli tieteen avoin saatavuus on tiedemaailman ajankohtainen tavoite. Tutkimus halutaan saada näkyville ja hyödyksi niin laajasti kuin mahdollista.

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

Mikä tekijänoikeus? 1/10. Sivut vaihtuvat nuolinäppäimillä. Sovelluksesta pääset pois Esc näppäimellä.

Mikä tekijänoikeus? 1/10. Sivut vaihtuvat nuolinäppäimillä. Sovelluksesta pääset pois Esc näppäimellä. Mikä tekijänoikeus? 1/10 Sivut vaihtuvat nuolinäppäimillä. Sovelluksesta pääset pois Esc näppäimellä. Tekijänoikeus ja piratismi toinen oppitunti Mikä tekijänoikeus? 1/10 Tekijänoikeus ja piratismi Jokaisella

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:20

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:20 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:20 Asia Hakija Kokoomateos, luettelosuoja Y Annettu 14.12.1994 Tiivistelmä Kirjan aineisto oli valikoitu ja järjestetty itsenäisesti ja omaperäisesti. Siten kirja oli

Lisätiedot

SOPIMUS JULKAISEMISESTA TURUN YLIOPISTON JULKAISUJA ANNALES UNIVERSITATIS TURKUENSIS-SARJASSA

SOPIMUS JULKAISEMISESTA TURUN YLIOPISTON JULKAISUJA ANNALES UNIVERSITATIS TURKUENSIS-SARJASSA SOPIMUS JULKAISEMISESTA TURUN YLIOPISTON JULKAISUJA ANNALES UNIVERSITATIS TURKUENSIS-SARJASSA 1. Sopijapuolet Teoksen tekijä: Jäljempänä tekijä Arvo tai ammatti: Osoite: Julkaisija: Turun yliopisto (jäljempänä

Lisätiedot