Tuusulanjärven Purjehtijat ry TOIMINTASUUNNITELMA 2012

Transkriptio

1 1 Tuusulanjärven Purjehtijat ry TOIMINTASUUNNITELMA 2012 Yleistä Juhlavuoden aikana saimme paljon aikaan, ja seuraava kausi alkaakin uudistetussa rannassa, josta on parempi pääsy vesille, enemmän tilaa veneille ja rannan yleisilme muuttui kun kaupunki antoi luvan kaataa suuren osan vanhoja puita sekä 'metsittyneen' puolen rannasta. Ensi vuonna on tulossa järjestettäväksi paljon arvokisoja ja tätä kautta saamme hyvää näkyvyyttä seurallemme. Kauden 2012 yleisissä kilpailuissa tulee olemaan entistä enemmän osallistujia, sekä kilpailuja että osallistujia odotetaan todella paljon, joten järjestelyvoimaa tarvitaan taas runsaasti sekä vesille että rannalle. Paviljonki tulee saamaan kauden alussa uuden värin pintaansa ja mahdollisesti myös uuden katon, tästä ja muusta toiminnasta seuraavassa eri toimikunnittain. Junioritoiminta Junioritoiminnan tärkein tavoite on jatkuvuuden turvaaminen seurassa. Ensi kesän junioripurjehtijat ovat tulevien kausien purjehtijoita ja seura-aktiiveja. Näin ollen lasten alkeiskurssi on toimintamme kulmakiviä, mutta on erittäin tärkeätä myös se että saamme kurssilaiset innostumaan toiminnasta ja jäämään järvellemme purjehtimaan siten että palaavat seuraavinakin vuosina. Tavoite on kurssilaisten määrän tuplaaminen ensi kaudelle ja nelinkertaistaminen tuleville vuosille. Myös kurssilaisten toiminnassa mukana pitäminen on erittäin tärkeätä. Purjehtivien lasten myötä seuran toimintaan tulee mukaan myös aikuisia joiden arvoa ei pidä unohtaa. Heille tarjotaan haasteita ja hyödynnetään heidän osaamistaan. TP sinettiseuraksi saatetaan loppuun kevään aikana. Suurin työsarka liittyy edelleen dokumentoinnin ajantasalle saattamiseen ja junioritoimintakäsikirjan laatimiseen. Alkukauden aikana koulutetaan uusia ohjaajia ja valmentajia. Seuran sisäistä koulutusta keskitetään kevääseen ja siinä tehdään yhteistyötä lajiliiton ja mahdollisesti muiden seurojen kanssa. Talvikauden aktiviteetteja tarjotaan yleisesti kahdesti viikossa. Ohjelmassa on tuttu torstain sähly Järvenpään ammattikoululla. Täysin uutena aloitetaan sunnuntain ulkoilu yhdistettynä teoria sessioon. Se on tarkoitus toteuttaa pääsääntöisesti Purjerannassa. Lisäksi vanhempien aktiivikilpapurjehtijoiden osalta jatkuvat lauantain lenkki ja lihaskuntotreenit ja tiistain uinnit. Nämä aktiviteetit jatkuvat kesäkauden alkuun saakka muuttuen saumattomasti vesitoiminnaksi. Laji- ja luokkaliittojen leireille osallistumme aktiivisesti niin talvi- kuin kesäkautena. TP:n perinteinen Pajulahden leiri järjestetään Junioripurjehtijoitamme käy jo kevään aikana ulkomailla purjehtimassa. Ainakin Gardan E- jollakisaan ja optimistitapaamiseen pyrimme suuntaamaan kokeneempien purjehtijoiden kanssa runsaslukuisesti. Heti jäitten lähdettyä aloitamme vesitreenit junioreitten kanssa. Myös Match-race pyritään aloittamaan viimeistään toukokuussa. Varsinainen kausi alkaa toukokuun alusta. Tarjoamme harjoituksia Optimistijollassa Vihreille alkeistason purjehtijoille, Sinisille kilpatason purjehtijoille ja Punaisille rankingtason purjehtijoille. Myös Mustille kansainvälisen tason Optaripurjehtijoille on tarkoitus laatia haastava harjoitusohjelma.

2 2 E-jollapurjehtijoille tarjotaan kilpapurjehdusvalmennusta. Seura E-jollan hankinnan myötä tarjoamme E-jollakoulutusta myös alkutaipaleella oleville. Koska Lightningien Juniori-MM:t ovat kotijärvellämme, panostamme Liti-valmennukseen tulevana kesänä paljon. Kokeneemmille kippareille ja gasteille tarjotaan valmennusta viikoittain ja heidän kanssaan pyritään osallistumaan mahdollisimman moneen ulkopuoliseen kisaan. Myös aloitteleville kippareille ja gasteille järjestetään opetusta. Kaiken kaikkiaan ohjelmaa suunnitellaan tarjottavaksi junioreille pääsääntöisesti ainakin kolmesti viikossa. Maanantain Match-race on kaikille avoin paripurjehdussarja johon voivat osallistua kaikki kokemustasosta riippumatta. Kokeneemmat kippareina ja kokemattomimmat gasteina. Tiistaikilpailut ovat niin ikään tarkoitettu kaikille. Kokemattomammille pyritään järjestämään ohjausta ja kokeneemmille kisapalautetta lähtöjen välillä. Torstai on yleinen treenipäivä johon kootaan kaikille tasoryhmille harjoituksia. Ensi kautena hyödynnetään myös päiväaikoja koulujen kesäloma ajankohtina. Uutena pyritään edelleen lanseeraamaan Sunnuntaipurjehdus joka on retki/huvipainotteinen purjehdustapahtuma myös sellaisille purjehtijoille jotka eivät kilpaile. Kisaviikonlopuille järjestetään mahdollisuuksien mukaan valmennusta, ohjausta ja huoltoa. Kokeneet kilpapurjehtijamme tarvitsevat myös paljon meriharjoituksia, joten yhteistyö meriseurojen kanssa on tarpeen. E-jollapurjehtijoiden kanssa jatketaan yhteistyötä lähinnä EPS:n kanssa ja Optareitten rankingryhmän osalta on kaavailtu yhteistyötä HSK:n kanssa. Kokemattomammille järjestetään leppoisahenkinen merileiri. Junioreiden painopisteluokat tulevana kautena ovat Optimisti, Lightning ja E-jolla. Tarjoamme mahdollisuutta osallistua myös Windmill purjehdustoimintaan. Toki pyrimme tarjoamaan opetusta, koulutusta ja valmennusta myös muissa luokissa jos innokkuutta riittää. Näin täyspainoisen ohjelman tarjoaminen edellyttää paitsi vanhempien runsasta osallistumista, myös seuraohjaajan palkkaamista kesäkaudelle. Seuraohjaaja vastaa alkeis- ja jatkoryhmien toiminnan pyörittämisestä ja harjoitusohjelmien suunnittelusta. Seuraohjaaja johtaa viikkoharjoituksia ja koordinoi niihin riittävän määrän ohjaajia. Seuraohjaaja dokumentoi harjoitukset. Varmistaaksemme riittävän ohjaaja-arsenaalin tultaneen kokeneille kurssit käyneille ohjaajille myös maksamaan korvauksia. Ryhmille tullaan määrittämään harjoittelumaksu jolla pyritään helpottamaan seuralle harjoituksista aiheutuvia taloudellisia rasituksia. Tutkimme mahdollisuutta tehdä yhteistyötä seurakuntien, kaupunkien ja partion nuoriso-ohjaajien kanssa periaatteella että he tuovat nuorisotyön osaamisen ja me purjehdusosaamisen. Ainakin yksi tällainen tapahtuma järjestetään tulevan kautena. Kokeneemmille juniorikilpapurjehtijoille tarvitaan seuravalmentaja joka pystyy paneutumaan purjehtijayksilöihin pitkäjänteisesti ja seuraamaan heidän kehitystään. Seuravalmentaja suunnittelee ja vetää harjoitukset. Hän seuraa purjehtijoiden kehittymistä kisaviikonloppuina ja dokumentoi tapahtumat. Tällä pääsemme tärkeään tavoitteeseen, eli pyrimme jatkossa tarjoamaan seuralaisillemme riittävän tasokasta valmennusta jotta heidän ei tarvitse siirtyä muihin seuroihin. Seuravalmentajan kulut pyritään kattamaan harjoittelumaksuilla. Ohjaajakoulutuksissa painopiste on Seuraohjaaja I-kurssilla, jonne pyritään rekrytoimaan uutta väkeä. Toimintaan pyritään saamaan lisää kalustoa yhden tai kahden E-jollan ja muutaman käytetyn Optarin verran.

3 3 Seuraohjaajan, valmentajan ja ohjaaja-arsenaali mahdollistaa myös koulujen kesälomien aikaisten päiväaikojen hyödyntämisen. Tarkoitus on järjestää useampi alkeiskurssi ja niistä osa päiväaikaan. Ohjaajia voidaan myös käyttää osaltaan helpottamassa yhteisö- ja yrityspurjehdusten järjestämistä. Kilpapurjehdus- ja koulutustoiminta Purjehduskausi alkaa perinteiseen tapaan kevään teoriakoulutuksilla helmi-maaliskuussa. Koulutukset pidetään Järvenpää talolla. Luennoitsijoina toimivat pääasiassa seuran omat kokeneet purjehtijat eri veneluokista. Mahdollisuuksien mukaan kannustetaan seuralaisia kouluttautumaan kilpailunjärjestäjiksi, tuomareiksi ja junioriohjaajiksi. Ennen purjehduskauden alkua kilpapurjehdus ja koulutustoimikunta järjestää keskustelutilaisuuden, jossa tarkoitus luoda pelisäännöt kesän paras ja kesän mestarisarjaan ja laaditaan purjehdusohjeet tiistaikilpailuun. Veneluokkakohtaisten kuntotreenien lisäksi kaikille seuralaisille avoin kuntopiiri ja sählyn peluu jatkuu perinteiseen tapaan torstai-iltaisin Järvenpään ammattikoululla. Purjehduskurssit järjestetään aikaisempien vuosien tapaan niin seniori- kuin junioripurjehtijoille tarkoituksena kouluttaa uusia kippareita purjehdusharrastuksen pariin. Kilpailutoiminta Purjehduskausi 2012 näyttää huomattavasti tavanomaista vilkkaammalta. Avoimia kilpailuja on perinteisesti vuosittain järjestettävistä regatoista LM- ja SM-kisojen kautta aina maailmanmestaruuskilpailuihin saakka. Kausi alkaa totuttuun tapaan lähes kaikille kevytveneluokille toukokuuta purjehdittavalla On the Rocks regatalla, joka on perinteisesti ollut monille purjehtijoille kauden avauskilpailu. Tällä kerralla On the Rocks on Lightningin nuorten maailmanmestaruuskilpailun kolmas karsintakilpailu. Tulevana vuonna regattaviikonloppuun ei osu äitienpäiväksi, millä saattaa olla myönteinen vaikutus osallistujamäärään. Kausi jatkuu kesäkuuta, jolloin järjestetään Vikla- ja Lightning-luokan rankingsarjan osakilpailu. Kilpailun järjestäminen merkitsee sitä, että Viklat ovat pitkän tauon jälkeen palanneet Tuusulanjärvelle. Regatta on myös Lightning-luokan nuorten luokkamestaruuskilpailu, joka voidaan siis purjehtia normaalipituisella radalla. Kilpailu on nuorten maailmanmestaruuskilpailujen viimeinen karsintakilpailu. Kauden huipputapahtuma on heinäkuuta järjestettävä Lightning-luokan nuorten maailmanmestaruusregatta, joka asettaa seuran kaikille toimijoille aivan erityisiä vaatimuksia varsinkin siitä syystä, että kilpailun järjestäjä on velvollinen toimittamaan veneet kilpailijoiden käyttöön. Maailmanmestaruuskilpailu edellyttää lisäksi majoitusjärjestelyistä huolehtimista sekä MM-regatan arvolle sopivaa oheisohjelmaa. Kisojen valmistelua varten on perustettu kahdeksantoimikuntainen organisaatio. MM-kisoja seuraavana viikonloppuna purjehditaan Lightning-luokan lyhyen radan, joukkuepurjehduksen ja yksinpurjehduksen mestaruudesta ja seuraavana viikonloppuna kisataan Laser Radial luokan lyhyen radan sekä Windmill-luokan mestaruudesta. Kilpapurjehduskausi jatkuu vilkkaana syyskuussa. Tuusulanjärven Purjehtijat ry on saanut järjestettäväkseen Optimistijollien joukkuepurjehduksen SM-kilpailut, jotka on mitoitettu kuudelletoista joukkueelle. Joukkuekilpailu vastaa laajuudeltaan hyvin Optimistijollien rankingsarjan osakilpailua.

4 4 Purjehduskauden päättää tavalliseen tapaan Tuusulanjärven Syyspurjehdus, jonka yhteydessä purjehditaan Optimistijollien lyhyen radan mestaruudesta. Kilpailulle on haettu Suomen Purjehdus ja Veneilyltä SM-arvoa, mitä varten Optimistijollaliitto on vahvistanut lyhyen radan mestaruutta varten SM-säännön. SM-arvo tullee houkuttelemaan kilpailuun huomattavasti aikaisempaa useampia purjehtijoita. Kauden onnistunut toteuttaminen tulee vaatimaan paljon seuran koko organisaatiolta. Vaatimukset eivät kohdistu ainoastaan vahvistuneeseen kilpailunjärjestämisorganisaatioon vaan myös kalustosta, kiinteistöstä ja hyvinvoinnista huolehtiviin toimijoihin. Kauden suurimpien kilpailujen järjestäminen edellyttää, että veneet voidaan laskea veteen, nostaa vedestä, purjehtia laituriin ja laiturista pelkäämättä niiden vahingoittumista. Sujuvat rutiinit edellyttävät myös rakennusten korjaustöiden saattamista jonkinlaiseen sopivaan välivaiheeseen suurimpien kilpailujen ajaksi. Kerhotoiminta Vuonna 2012 pyrimme järjestämään perinteisen Tuus Tuusulanjärvelle tapahtuman, oheistoimintaa avointen kilpailuiden yhteyteen, Tuusulan Taiteiden Yön purjehduksen sekä vuosijuhlan syyskokouksen yhteyteen. Syyspurjehduksen yhteydessä on ollut monesti rapujuhlat, mutta muunkinlaisia juhlia voidaan ajatella. Suomen vesistöt ovat upeita. Lähivesillä niin järvillä kuin merelläkin on saaria, joissa voi leiriytyä. Kiinnostuksen mukaan järjestetään päiväretkiä ja/tai yöretkiä. Isompiin veneisiin mahtuu tarvikkeita, jotta pienemmätkin veneet pääsevät mukaan. Satamatoiminta Purjerannan tukikohdan ylläpidosta ja kehittämisestä vastaa satamatoimikunta. Tavoitteena on pitää alueen yleisilme siistinä sekä pitää laiturit ja rakennukset toimintakuntoisina. Pienemmät korjaukset hoidetaan toimikunnan puitteissa mutta suuremmat kunnostukset tehdään yhteistyössä Järvenpään kaupungin kanssa. Toimikunta vastaa alueen jätehuollosta, piha-alueiden hoidosta ja rakennusten sekä niiden vesi-, sähkö- ja lämmitysjärjestelmien kunnossapidosta. Keväällä heti jäiden lähdettyä järjestetään rannassa siivoustalkoot ja hoidetaan yhdessä laiturit ja venekalusto kesäkuntoon. Syystalkoot lokakuun loppupuolella päättävät Purjerannan toimintakauden. Talkoiden yhteydessä tehdään usein kunnostus ja parannustöitä. Rakennusten ja laiturien osalta tavoitteena on vuonna 2011 seuraavat parannukset erillistalkoilla. Paviljonki Viimeistellään ulkovuoraus. Viimeistely sisältää nurkkalaudat, otsalaudat ja räystäslaudat sekä sisätilojen viimeistelyn ja lämpöeristyksen korjauksen. Paviljonki maalataan. Katto uusitaan. Katon uusimisen yhteydessä rakennetaan yläkertaan aulatila. Aulatilan molempiin päätyihin tulee parveke. Portaat yläkertaan rakennetaan ulkokautta. Myös muita yläkerran sisätiloja kohennetaan. Ulko-ovi uusitaan ja rakennetaan rannan puolelle iso terassi. Parkkipaikan puoleisen sisäänkäynnin suojaksi tehdään lippa ja terassi, josta kulku yläkertaan. Yläkerran remontin tarvikekustannuksista sovitaan kaupungin kanssa. Työstä vastaa TP. Tehdään koko paviljongin käyttö ja kunnostussuunnitelma.

5 5 Huoltorakennus Huoltorakennuksen parannuskonsepti on valmis. Sinne rakennetaan kaksi saunaa, kaksi suihkutilaa, joista toiseen tulee kaksi suihkua ja toiseen neljä. Pukutilat ovat yhdistettävissä yhdeksi tilaksi ja sinne asennetaan mökkikeittiö. Ulkopuolelle rakennetaan riittävän kokoiset terassit ja hankitaan kylpytynnyri. Lupakuvat on hyväksytty. Remontista on alustavasti sovittu Keudan kanssa. Odotamme myönteistä rahoituspäätöstä kaupungilta, jonka jälkeen neuvotellaan aikataulusta Keudan kanssa. Laituri ja ranta Laiturin kiinnitystä vahvistetaan: keskelle lisäankkurit molemmille puolille, nykyisten ankkuriketjujen kiristys ja kiinnitys rantaan ketjuilla. Kulkua laiturille parannetaan: rantaan betoninen maatuki tai seinämä kestopuusta, jonka päälle kulkuramppi kiinnitetään. Laituriin liittyviä veneramppeja parannetaan joko leventämällä tai rakentamalla uudet rampit laiturin vierelle. Laituri on ¾:n osalta Järvenpään kaupungin omistama ja sen vuoksi neuvotellaan kaupungin kanssa näiden parannuksien rahoituksesta. Laiturin kohennuksen lisäksi tutkitaan mahdollisuuksia ruopata rantaa. Neuvotellaan mahdollisuudesta laajentaa rannan perkausta tontin reunaan asti. Satama-alue Lasipalatsin taakse tehtyä litiparkkia laajennetaan. Nykyisin takiaisten valloittama alue tasataan. Erotetaan maa-ainekset toisistaan suodatinkankaalla ja peitetään sorakerroksella. Tavoitteena on saada paikat 20 litille. Myös eteläinen veneparkki pyritään muuttamaan sorapintaiseksi kunnossapidon helpottamiseksi. Venevaja Venevajan rahoitusta kehitetään osakeperiaatteella. Toteutus aikaisintaan vuonna 2013, muutoin suunnitelmat ovat entiset. Kalustotoiminta Kalustotoimikunnan tehtävänä on seurata ja ylläpitää vesikaluston, kuten tuomarilautan, turvaveneiden ja moottoreiden kuntoa. Kalustoa kunnostetaan pääsääntöisesti seuralaisten omin voimin ja omissa tiloissa. Vaativammat työt teetetään ulkopuolisella ammattihenkilöllä tai -yrityksellä. Moottorit huolletaan, säädetään ja tarvittaessa korjataan. Moottoreissa käytetään polttoaineen pohjana E98 bensiiniä. Tuomarilautan sähköinen merkinantolaite korjataan. Opti-trailerin akselisto ja renkaat kunnostetaan talven aikana. Moottoriveneiden vesillelaskun helpottamiseksi, ja vaurioiden välttämiseksi, niille varatut rantapaikat kunnostetaan. Opti-purjehtijoiden siirtymistä suurempiin veneisiin helpottamaan hankitaan yksi tai kaksi käytettyä E-jollaa, jotka varustetaan harjoituskuntoon. Toimikunnan vastuualueelle kuuluvat merkkipoijut ja kariviitat. Nämä tarkastetaan ja puhdistetaan. Kariviitat asetetaan oikeille paikoilleen ennen purjehdusten alkamista. Kalustotoimikunnan tehtäviin kuuluva katsastustoiminta pannaan ajan tasalle. Seuran koulutetut katsastajat järjestäytyvät, mistä ilmoitetaan seuran jäsenille. Katsastuspalveluja tarjotaan myös ulkopuolisille.

6 6 Hyvinvointitoiminta Hyvinvointitoimikunta on kesällä 2012 suuren haasteen edessä kun heinäkuussa emännöidään MMkilpailuja. Henkilöresursseja kanttiinitoimintaa hoitamaan tarvitaan lisää ja pientä pintaremonttia toivotaan keittiötilojen yleisilmeen kohentamiseksi ja ruokailupalvelujen sujuvuuden edistämiseksi. Tiistaikilpailujen kanttiinivuorot ovat edelleen toiminnan kulmakivi ja avoimissa kilpailuissa pyritään resurssien edellyttämällä tasolla pitämään yllä seuran saamaa asiakasystävällistä mainetta huolehtimalla purjehtijoiden ja huoltojoukkojen ruokailusta. Kohonneista elintarvikekustannuksista huolimatta hintataso pidetään maltillisesti asiakasystävällisenä ja uusiin haasteisiin eri ruokavalioiden suhteen pyritään vastaamaan toiveiden mukaan. Edellisen kesän kokemusten perusteella toimintaa ja vastuita pyritään kehittämään siten, että suuremmatkin ruokailijamäärät pystytään hoitamaan sujuvammin ja hyvinvointi myös toimikunnassa on kannustamassa myönteisen ilmapiirin luomiseen niin rannassa kuin vesilläkin. Viestintä Seuran viestintä jakaantuu sisäiseen ja ulkoiseen tiedottamiseen. Viestinnän tavoitteet ovat jäsenien tiedon, innostuksen ja aktiviteetin lisääminen sekä seuramme eri veneluokkien näkyvyyden parantaminen ja uusien purjehtijoiden saaminen seuraamme. Tiedotusta hoidetaan seuran nettisivujen, vuosijulkaisun, sähköpostin, jäsenkirjeiden, lehtijuttujen ja PR tapahtumien avulla. Tiedotuksen laatua, määrää ja oikea-aikaisuutta kehitetään. Ulkoinen viestintä keskittyy paikallislehtiin ja niissä tiedottamisen määrä ja laatu pidetään vähintään vuoden 2011 tasolla. E- jollien, lightning- ja muiden veneluokkien sisäistä ja ulkoista viestintää lisätään oleellisesti nykyisestä. Seuran tiedottamisessa tullaan käyttämään TP:n omia nettisivuja, ja tutkitaan voidaanko tiedotusta ja viestintää kehittää sosiaalisen median keinoin. Kilpailutulosten saamiseksi nettiin suoraan tiistaikisojen jälkeen automatisoidaan, jolloin tulokset olisivat käytössä heti tiistai-iltana. Lehdistötiedotteen automaattista lähettämistä heti tiistaikisojen tuloskirjaamisen jälkeen tutkitaan. Varsinkin purjehduskurssien markkinointia tehostetaan tuntuvasti. Jalkaudutaan kouluihin esittelemään purjehdusta ja jakamaan esitteitä. Perustetaan markkinointityöryhmä suunnittelemaan ja toteuttamaan kokonaisvaltaista markkinointistrategiaa. Talous Toimintasuunnitelman perustoimintojen toteuttamiseen tarvittavat taloudelliset edellytykset voidaan hoitaa nykyisen tasoisilla jäsen- ja venepaikkamaksuilla. Kustannusten alati kasvaessa saadaan ensi vuonna kuitenkin merkittäviä lisätuottoja eritoten lasten purjehduskurssilaisten kaksinkertaistamisesta. Mutta pidättyväistä linjaa rahankäytössä on silti jatkettava. Sellaisia pursiseuratoimintaa huomattavasti vaikeuttavia puutteita on kuitenkin olemassa, joita ei voida tavanomaiseen vuosibudjettiin sisällyttää. Suurimpina niistä kaksi: rannan ja laiturin läheisyydessä olevat kivet sekä kunnollisen toimivan pukuhuonerakennuksen puute. Rannan ruoppaaminen on niin iso kustannus, että tarvitsemme siihen välttämättä Järvenpään kaupungin rahoitusta. Huoltorakennuksen rakentamiseen saamme Järvenpään kaupungilta todennäköisesti materiaalit, joka on luonnollisesti toteuttamisen edellytys, mutta rakennustyökustannusten kantaminen jäisi meille. Näihin kustannuksiin olisi luontevinta käyttää Optirannan mökin myynnistä saatuja varoja.

7 7 Rahat riittäisivät myös paviljonkirakennuksen yläkerran sisätöihin (tarvikkeet Järvenpään kaupungilta) ja pariin käytettyyn optimisti- tai E-jollaan, joiden kustannuksia ei myöskään ole sisällytetty vuoden 2012 budjettiin. Muut rahanhankintakeinot, esim. työsuoritusten myyminen jollekin ulkopuoliselle taholle, ovat mahdollisia, mutta siirtävät rakennusten valmistumista huomattavasti pidemmälle ajanjaksolle. Hallinto Syyskokouksessa valitaan seuran hallitus ja puheenjohtajat. Lisäksi kokouksessa hyväksytään hallituksen laatima toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle vuodelle. Keväällä pidettävässä vuosikokouksessa käsitellään edellisen vuoden toimintakertomus ja tilinpäätös sekä päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan kutsusta tai hallituksen jäsenen esityksestä käsitellä tiettyä asiaa. Pääsääntöisesti hallitus kokoontuu kerran kuukaudessa ja käsittelee toimikuntien esittämiä asioita. Hallitus toimii seuran toimeenpanevana elimenä. Toimikunnat vastaavat siitä, että niiden toimialueelle kuuluvat tehtävät saadaan tehtyä mahdollisimman hyvin ja vielä siten, ettei kenenkään tarvitsisi tehdä yksin enempää kuin hän jaksaa ja ehtii. Toimikuntien toimintaa kehitetään siten, että toimikunnan vetäjä kutsuu kokouksen koolle, vähintään kolme kertaa kauden aikana; heti hallituksen muodostumisen jälkeen tammikuussa, ennen purjehduskauden avausta ja purjehduskauden päätteeksi miettimään uuden toimikunnan jäseniä. HALLITUS, TUUSULANJÄRVEN PURJEHTIJAT RY