Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2014 Liikuntalautakunta

Transkriptio

1 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2014 Kokousaika 16:00-17:26 Kokouspaikka Paavo Nurmen kuja 1 C, 5. krs Läsnä Jäsenet Ahola, Riku Laaksonen, Heimo Järvinen, Jukka Lyytinen, Joonas Lanamäki, Ari Sandberg, Tiina Weckman, Sebastian Virkkunen, Heikki puheenjohtaja varapuheenjohtaja varajäsen varajäsen varajäsen varajäsen Muut Fröberg, Stefan Rauramo, Anssi Aapro, Simo Balk, Alexia Salaterä, Antti Lesonen, Emmi Lith, Mimosa Eranka, Essi Huru, Nina Huurre, Petteri Loikkanen-Jormakka Tarja Sneck-Lehto Raija osastopäällikkö liikuntajohtaja talouspäällikkö atk-suunnittelija suunnittelupäällikkö asiamies asiamies viestintäpäällikkö kaupunginhallituksen edustaja osastopäällikkö osastopäällikkö henkilöstön edustaja Puheenjohtaja Riku Ahola t Anssi Rauramo Tarja Loikkanen-Jormakka liikuntajohtaja 83-90, osastopäällikkö 91 Pöytäkirjanpitäjä Emmi Lesonen asiamies

2 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/

3 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2014 Asia 83 LJ/1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta 84 LJ/2 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano 85 LJ/3 Ilmoitusasiat 86 LJ/4 Liikuntalautakunnan lausunto kaupunginkanslialle lakiesitysluonnoksesta uudeksi liikuntalaiksi 87 LJ/5 Helsingin kaupungin liikuntatoimen liikuntapaikkojen ja -laitosten yleiset ohjeet ja käytöstä perittävät maksut alkaen 88 LJ/6 Liikuntatoimen talousarvioehdotus vuodelle 2015 ja taloussuunnitelmaehdotus vuosille LJ/7 Tanssiklubi Master ry:n Finland Open 2014 tapahtuma-avustukseen liittyvä oikaisuvaatimus 90 LJ/8 Liikuntalautakunnan kokouspäivämäärät 91 LIOS/1 Senioriliikunnan ikärajan nosto 63 ikävuoteen 92 PJ/1 Liikuntavirastossa tehtyjen päätösten ottaminen lautakunnan käsiteltäväksi 93 LJ/9 Viraston tiedotuksia

4 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (42) LJ/1 83 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Lyytinen Joonas ja Laaksonen Heimo tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. liikuntajohtaja Anssi Rauramo Päätösehdotus päättää todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Ekholm-Talas Heidi (varalla Lyytinen Joonas) ja Hämäläinen-Bister Riitta (varalla Lampela Seppo) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. liikuntajohtaja Anssi Rauramo

5 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (42) LJ/2 84 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano Päätös päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä. liikuntajohtaja Anssi Rauramo Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. liikuntajohtaja Anssi Rauramo

6 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (42) LJ/3 85 Ilmoitusasiat Päätös päätti merkitä kaupunginvaltuuston päätöksen ja siihen liittyvän päätösten täytäntöönpanopäätöksen sekä kaupunginvaltuuston kokouksen , numero asian 14 kohdalla tekemän päätöksen sekä kaupunginhallituksen tekemät päätökset tiedoksi. liikuntajohtaja Anssi Rauramo Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. n perustelut Lautakunnalle on lähetetty kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen päätöksiä tiedoksi seuraavasti: 3.1 KVSTO /6-2014, 110, asia 14 Kaupunginhallitus , 411 : päätösten täytäntöönpano. HERMANNIN TONTIN 21677/1, TONTTIEN 21677/2-4 OSIEN JA KATUALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 12223, HER- MANNIN RANTATIE 31-35). HEL T Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti hyväksyä 21. kaupunginosan (Hermanni) korttelin nro tontin nro 1, korttelin nro tonttien nro 2-4 osien ja katualueen asemakaavan muutosehdotuksen päivätyn ja muutetun piirustuksen nro mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein. 3.2 KHS , 333

7 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (42) LJ/3 VUODEN 2015 TALOUSARVIOEHDOTUKSEN RAAMI JA TALOUSARVIO- JA TALOUSSUUNNITELMAEHDOTUKSEN LAATIMISOHJEET. HEL T Kaupunginhallitus päätti hyväksyä liitteen mukaisesti vuoden 2015 talousarvioehdotuksen raamin sekä talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen laatimisohjeet sekä lähettää ne lauta- ja johtokunnille otettavaksi huomioon talousarvioehdotusten valmistelussa. Samalla kaupunginhallitus päätti, että talousarvion 2015 valmistelutilanne tuodaan kaupunginhallitukselle tiedoksi Kaupunginhallitukselle annetaan arvio talouden tilanteen yleisestä kehityksestä, kaupungin talouden ja toiminnan seurantaraportti 2/2014 sekä selvitys kaupunginhallituksen raamiohjeistuksen toteutumisesta hallintokuntien valmistelussa. Kaupunginhallitukselle tuodaan lisäksi ehdotus 10 vuoden investointiohjelmasta vuosille ja ehdotus liikenneinvestointien ohjaamisen toimintamallista sekä ehdotus toimialarajat ylittävien prosessien johtamisen hankkeista. 3.3 KHS , 382 V , KONALAN KORTTELIN JA PUISTOALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 12216, HILAPELLONTIE 2). HEL T Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä 32. kaupunginosan (Konala) korttelin nro ja puistoalueen asemakaavan muutosehdotuksen päivätyn piirustuksen nro mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein. 3.4 KHS , 383 V , VIIKIN PUISTO-, LUONNONSUOJELU-, VESI- JA KATUALUEIDEN ASEMAKAAVAN HYVÄKSYMINEN JA VANHANKAUPUNGIN VESIALUEEN JA KAUPUNGINOSAN RAJAN ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 12160, PORNAISTENNIEMI).

8 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (42) LJ/3 HEL T Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä 36. kaupunginosan (Viikki, Viikinranta) puisto-, luonnonsuojelu-, vesi- ja katualueiden asemakaavaehdotuksen ja 27. kaupunginosan (Vanhakaupunki) vesialueen ja kaupunginosan rajan asemakaavan muutosehdotuksen päivätyn ja muutetun piirustuksen nro mukaisesti ja sen selostuksesta ilmenevin perustein. liikuntajohtaja Anssi Rauramo

9 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (42) LJ/4 86 Liikuntalautakunnan lausunto kaupunginkanslialle lakiesitysluonnoksesta uudeksi liikuntalaiksi HEL T Lausunto muutti esitystään lisäämällä lausuntoon seuraavan lauseen: "Kevyen liikenteen väylä on ennen kaikkea liikenneväylä ja osa liikenneinfrastruktuuria eivätkä varsinaisesti liikuntapaikkoja. Näin ollen niiden rahoitus ei voi tulla kuntien liikuntatoimien budjetista vaan kunnan liikennesuunnittelun rahoista." päätti antaa kaupunginkanslialle seuraavan lausunnon lakiesitysluonnoksesta uudeksi liikuntalaiksi: Opetus- ja kulttuuriministeriö on päivätyssä kirjeessään pyytänyt Helsingin kaupungin lausuntoa hallituksen esitysluonnoksesta liikuntalaiksi. Esitysluonnoksen mukaan mm. kunnan vastuuta ja yhteistyötä liikunnasta uudistettaisiin. Luonnoksen keskeisinä tavoitteina on edistää eri väestöryhmien mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa, väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä fyysistä toimintakykyä, lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä, liikunnan kansalais- ja seuratoimintaa sekä huippu-urheilua. Yleistä Helsingin kaupungin liikuntatoimi pitää nykyistä liikuntalakia puitelakiluonteensa, sisältönsä ja tasonsa kannalta toimivana. Nyt lausuttavana oleva ministeriön lakiesitysluonnos sisältää kokonaisuutena arvioiden pääosin kannatettavia muutoksia vuodesta 1999 lukien voimassa olleen liikuntalain uudistamiseksi. Liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden edistäminen laajalla rintamalla on yhteiskunnallisesti yksi keskeisimmistä suomalaisten hyvinvointiin ja myös viime kädessä maamme tasapainoiseen taloudelliseen kehitykseen vaikuttava tekijä. Helsinki on katsonut omassa kaupunginvaltuuston hyväksymässä strategiaohjelmassaan (2013), että liikunta on keskeinen keino helsinkiläisten hyvinvoinnin parantamiseksi. Strategiaohjelman yhtenä tavoitteena on terveyttä edistävän liikunnan lisääminen ja liikkumattomuuden vähentäminen. Helsingin liikuntalautakunnan hyväksymään liikuntastrategiaan (2012) on kirjattu, että liikuntaviraston

10 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (42) LJ/4 toiminta-ajatuksena on helsinkiläisten elämän laadun ja toimintakykyisyyden parantaminen liikunnan keinoin. Kuntien tehtävät liikunnan edistämiseksi Liikunnallisen elämäntavan sekä tämän myötä väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja elämäntapasairauksien ehkäisemiseksi on ehdottoman tärkeää, että kuntien liikuntapalvelut tunnistetaan osaksi julkisia peruspalveluita. Kuntien asukkailleen tarjoamat liikuntapalvelut eivät ole luonteeltaan markkinaehtoista taloudellista toimintaa. Helsingin kaupungin liikuntatoimi pitää lakiesitysluonnokseen sisältyvää pohdintaa kuntalain 2 a :n 1 momentin kilpailusäännöksestä oikeana ja kannattaa liikuntalain kuntien vastuuta koskevaan pykälään täsmennystä siten, ettei kunta toimi markkinoilla kilpailutilanteessa luodessaan edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle (5, 5 mom.). Kuntia koskien liikuntalain uudistamisen tavoitteena on vahvistaa liikunnan peruspalveluluonnetta. Lakiesitysluonnoksen mukaan kuntien tehtäviä ei lisätä, vaan nykyisen liikuntalain muotoiluja kuntien tehtävien osalta liikunnassa täsmennetään. Nykyisen liikuntalain kuntien tehtäviä koskevat muotoilut ovat väljät ja kunnioittavat kuntien itsehallintoa liikunnan alueella. Lakiesitysluonnoksessa liikuntapalvelujen järjestäminen sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan järjestäminen eri kohderyhmille on täsmällisesti tulkiten nykyistä velvoittavampi tehtävämuotoilu. Nykyisessä laissa säädetään ainoastaan liikunnan järjestämisestä ottaen huomioon myös erityisryhmät. Lakiesitysluonnoksen yksityiskohtaisissa perusteluissa kuntien liikuntapalvelujen kohderyhmiksi määritellään lapset, nuoret, opiskelijat, työikäiset aikuiset, ikäihmiset, maahanmuuttajat, erilaiset vammaisryhmät sekä sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevat henkilöt ja lapsiperheet. Selvää kuitenkin on, että kuntien on palveluja itse järjestäessään priorisoitava etenkin niitä kohderyhmiä, jotka jäävät urheilun seuratoiminnan ja yksityisten palveluiden ulkopuolelle ja joiden tavoittamisella on kaikkein eniten vaikuttavuutta liikunnan myönteisten vaikutusten saavuttamiseksi. Liikuntapaikkojen osalta kunnan vastuulle kirjataan lakiesitysluonnoksessa liikuntapaikkojen rakentaminen ja ylläpitäminen. Tarkkaan ottaen nykyisen lain muotoilu on tätä huomattavasti väljempi, kun kunnan tulee nykyisellään tarjota liikuntapaikkoja, mutta esitysluonnos lähtee siitä, että kunnan tulee nimenomaan itsensä rakentaa liikuntapaikkoja. Nykyinen kuntatalouden tilanne tarkoittaa investointien osalta sitä, että ainoastaan nykyisen liikuntapaikkakannan korjausvelan hoitaminen voi koitua mahdottomaksi. Uusiin

11 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (42) LJ/4 liikuntapaikkoihin investoiminen tulee Helsingin kaupungin liikuntatoimen näkemyksen mukaan nähdä vahvemmin julkisen, yksityisen ja kansalaistoimintasektoreiden kumppanuustoimintana, jossa kunnan itsensä ei välttämättä tule olla rakentamisesta vastaava taho. Helsingin liikuntatoimen mielestä muotoilua tulisi väljentää (5, 2 mom. kohta 3). Liikuntapaikkojen valtionavustukset (12 ) on jatkossakin syytä säilyttää harkinnanvaraisena valtionavustuksena. Yksityiskohtaisissa perusteluissa viitataan siihen, että suosituin ja käytetyin liikuntapaikka on kevyen liikenteen väylä. Kiistämättä tätä tosiasiaa, Helsingin kaupungin liikuntatoimi kuitenkin toivoo, että liikuntapaikkarakentamiseen tarkoitetut harkinnanvaraiset valtionavustukset valtion liikuntabudjetista jatkossakin kohdentuvat nimenomaan liikuntatilojen perusparantamiseen ja uudisrakentamiseen. Kevyen liikenteen väylä on ennen kaikkea liikenneväylä ja osa liikenneinfrastruktuuria eivätkä varsinaisesti liikuntapaikkoja. Näin ollen niiden rahoitus ei voi tulla kuntien liikuntatoimien budjetista vaan kunnan liikennesuunnittelun rahoista. Paikallisen, alueellisen ja kuntien välisen yhteistyön lisääminen on tärkeää ja etenkin kunnan sisäisen yhteistyön lisääminen vahvistaisi liikuntalain poikkileikkaavuutta eri toimialojen välillä. Ennen lakiesityksen antamista olisi kuitenkin tarkoituksenmukaista selventää kuntien tehtäväluettelon 5 2. mom. kohdan nro 4 ja 5, 3. momentin mahdollinen päällekkäisyys. Kuntien tehtäväluettelon kohta nro 6, jossa pykälän yksityiskohtaisten perustelujen mukaan kunnalle mahdollistetaan oma päätösvalta liikuntapalvelujen järjestämisessä, on tarpeeton. Kuntalaki takaa kunnalle autonomian eikä liikuntalain nojalla voida säätää kunnalle tasoja, täsmällisiä sisältöjä tai tapoja liikunnan edellytysten luomiseksi. Kuntien vastuuta koskeva pykälä tarkoittaa lisäksi toimintatapojen uudistamista mm. liikunta-aktiivisuuden seurannan ja asukkaiden kuulemisen osalta. Kuten lakiluonnoksessakin todetaan, nämä ovat velvoitteita jo muun kuntia koskevan lainsäädännön johdosta, joten liikuntalain täsmennykset tältä osin eivät luo uusia velvoitteita. Helsingin kaupungin liikuntatoimi kannattaa näiden toimintatapoja ohjaavien kirjausten säätämistä liikuntalaissa. Liikuntapalvelujen rahoitus Helsingin kaupunki saa valtion liikuntabudjetista laskennallista valtionosuutta liikuntatoimen tehtävien hoitamiseen vuosittain noin kaksi miljoonaa euroa. Tämä on täysin marginaalinen osuus verrattuna siihen, mitä Helsinki itse osoittaa liikunnan edistämiseen. Pelkästään

12 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (42) LJ/4 liikuntatoimen vuosittaiset käyttömenot ovat noin 80 miljoonaa euroa ja investoinnit noin 10 miljoonaa euroa. Valtionosuudella voidaan kattaa siis vain noin 2,5 prosenttia Helsingin liikunnan käyttömenoista. Huomionarvoista on, että resurssit kuntien liikuntatoimintaan valtion talousarviossa osoitetaan täysin veikkaus- ja vedonlyöntipelien tuottokertymästä toisin kuin esimerkiksi kuntien vastuulla olevien sosiaali- ja terveydenhuollon tai opetustoimen valtionosuudet. Näiden julkisten palvelujen järjestäminen koko maassa turvataan kattamalla peruspalvelujen valtionosuudet verotuotoista koostuvista budjettivaroista. Liikuntatoimen valtionosuus on jo tällä hetkellä kovin marginaalinen, kattaen keskimäärin vain noin kolme prosenttia kuntien liikunnan käyttömenoista. Pitkällä tähtäimellä liikunnan edistämisen eri toimialoja poikkileikkaavan strategisen luonteen vahvistaminen edellyttää sitä, että liikuntatoimen valtionosuutta tarkastellaan vahvemmin suhteessa muiden peruspalvelujen rahoittamiseen. Yksityisen sektorin ohella kunnat ja liikunta-alan järjestöt ovat keskeiset operatiiviset toimijat liikunta-alalla. Kuntien liikuntatoiminnan määrärahat osoitetaan liikunnan olosuhteiden rakentamiseen ja ylläpitämiseen sekä päivittäiseen toimintaan, paikalliseen seuratoimintaan sekä erilaisiin palvelumuotoihin, kuten liikuntaryhmiin, liikuntaneuvontaan ja liikunnan asiantuntijapalveluihin. Kuntien toiminta tavoittaa periaatteessa kaikki suomalaiset ja tästä syystä onkin kyseenalaista, että valtion liikuntabudjetista ainoastaan neljäsosa osoitetaan kuntien liikuntatoimintaan. Periaatteessa valtion tulisi toimia strategisella ja ohjaavalla tasolla, mutta nykyisellään etenkin pirstalainen hanketoiminnan rahoittaminen vaikuttaa epäselvältä suhteessa operatiiviseen tasoon. Esimerkiksi valtion suoraan seuroille osoittama seuratuki on ollut yksittäisille seuroille varmasti vähintään hankkeiden keston ajan merkittävä apu, mutta samalla seuratukihanke on aiheuttanut hankaluuksia hahmottaa paikallistason toiminnan tukemisen kokonaisuutta. Helsingin kaupungin liikuntatoimi myöntää kaupungissa toimiville seuroille ja muille liikuntaalan yhdistyksille vuosittaisia toiminta-avustuksia ja toimitila-avustuksia yhteensä noin kuusi miljoonaa euroa. Lisäksi kaupunki tukee sellaisten säätiöiden ja liikuntalaitosten toimintaa, jotka osoittavat tiloja seurojen käyttöön kaupungin kompensoimilla hinnoilla. Helsingin kaupungin liikuntatoimi pitääkin valtion liikuntamäärärahojen vaikuttavan kohdentamisen sekä tasapainoisen resurssi- ja informaatio-ohjauksen kannalta 13 :n hajanaisuutta haasteellisena. Muut huomiot

13 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (42) LJ/4 Käsittely Helsingin kaupungin liikuntatoimi kannattaa sitä, että liikuntalaissa määriteltäisiin liikunta, huippu-urheilu sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävä liikunta käsitteinä. Lain ensimmäiseksi tavoitteeksi ehdotetaan kirjattavaksi liikuntaharrastuksen lisääminen. Sekä käsitteiden määrittely, että liikuntaharrastuksen lisäämisen kirjaaminen lain tasolle antaa arvon liikunnan moninaisuudelle ja erilaisille yksilöllisille liikuntasuhteille. Lisäksi Helsingin kaupungin liikuntatoimi pitää tärkeänä, että valtion liikuntaneuvoston tehtäviä vahvistetaan arvioinnin alueella, koska tämä tullee osoittamaan suuntaa ja tukea myös kuntien arviointitehtävälle. Vastaehdotus: Joonas Lyytinen: Kevyen liikenteen väylä on ennen kaikkea liikenneväylä ja osa liikenneinfrastruktuuria eivätkä varsinaisesti liikuntapaikkoja. Näin ollen niiden rahoitus ei voi tulla kuntien liikuntatoimien budjetista vaan kunnan liikennesuunnittelun rahoista. Lisätiedot liikuntajohtaja Anssi Rauramo Kirsti Laine, osastopäällikkö, puhelin: kirsti.laine(a)hel.fi Lausuntoehdotus päättää antaa kaupunginkanslialle seuraavan lausunnon lakiesitysluonnoksesta uudeksi liikuntalaiksi: Opetus- ja kulttuuriministeriö on päivätyssä kirjeessään pyytänyt Helsingin kaupungin lausuntoa hallituksen esitysluonnoksesta liikuntalaiksi. Esitysluonnoksen mukaan mm. kunnan vastuuta ja yhteistyötä liikunnasta uudistettaisiin. Luonnoksen keskeisinä tavoitteina on edistää eri väestöryhmien mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa, väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä fyysistä toimintakykyä, lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä, liikunnan kansalais- ja seuratoimintaa sekä huippu-urheilua. Yleistä Helsingin kaupungin liikuntatoimi pitää nykyistä liikuntalakia puitelakiluonteensa, sisältönsä ja tasonsa kannalta toimivana. Nyt lausuttavana oleva ministeriön lakiesitysluonnos sisältää kokonaisuutena arvioiden pääosin kannatettavia muutoksia vuodesta

14 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (42) LJ/ lukien voimassa olleen liikuntalain uudistamiseksi. Liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden edistäminen laajalla rintamalla on yhteiskunnallisesti yksi keskeisimmistä suomalaisten hyvinvointiin ja myös viime kädessä maamme tasapainoiseen taloudelliseen kehitykseen vaikuttava tekijä. Helsinki on katsonut omassa kaupunginvaltuuston hyväksymässä strategiaohjelmassaan (2013), että liikunta on keskeinen keino helsinkiläisten hyvinvoinnin parantamiseksi. Strategiaohjelman yhtenä tavoitteena on terveyttä edistävän liikunnan lisääminen ja liikkumattomuuden vähentäminen. Helsingin liikuntalautakunnan hyväksymään liikuntastrategiaan (2012) on kirjattu, että liikuntaviraston toiminta-ajatuksena on helsinkiläisten elämän laadun ja toimintakykyisyyden parantaminen liikunnan keinoin. Kuntien tehtävät liikunnan edistämiseksi Liikunnallisen elämäntavan sekä tämän myötä väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja elämäntapasairauksien ehkäisemiseksi on ehdottoman tärkeää, että kuntien liikuntapalvelut tunnistetaan osaksi julkisia peruspalveluita. Kuntien asukkailleen tarjoamat liikuntapalvelut eivät ole luonteeltaan markkinaehtoista taloudellista toimintaa. Helsingin kaupungin liikuntatoimi pitää lakiesitysluonnokseen sisältyvää pohdintaa kuntalain 2 a :n 1 momentin kilpailusäännöksestä oikeana ja kannattaa liikuntalain kuntien vastuuta koskevaan pykälään täsmennystä siten, ettei kunta toimi markkinoilla kilpailutilanteessa luodessaan edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle (5, 5 mom.). Kuntia koskien liikuntalain uudistamisen tavoitteena on vahvistaa liikunnan peruspalveluluonnetta. Lakiesitysluonnoksen mukaan kuntien tehtäviä ei lisätä, vaan nykyisen liikuntalain muotoiluja kuntien tehtävien osalta liikunnassa täsmennetään. Nykyisen liikuntalain kuntien tehtäviä koskevat muotoilut ovat väljät ja kunnioittavat kuntien itsehallintoa liikunnan alueella. Lakiesitysluonnoksessa liikuntapalvelujen järjestäminen sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan järjestäminen eri kohderyhmille on täsmällisesti tulkiten nykyistä velvoittavampi tehtävämuotoilu. Nykyisessä laissa säädetään ainoastaan liikunnan järjestämisestä ottaen huomioon myös erityisryhmät. Lakiesitysluonnoksen yksityiskohtaisissa perusteluissa kuntien liikuntapalvelujen kohderyhmiksi määritellään lapset, nuoret, opiskelijat, työikäiset aikuiset, ikäihmiset, maahanmuuttajat, erilaiset vammaisryhmät sekä sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevat henkilöt ja lapsiperheet. Selvää kuitenkin on, että kuntien on palveluja itse järjestäessään priorisoitava etenkin niitä kohderyhmiä, jotka jäävät

15 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (42) LJ/4 urheilun seuratoiminnan ja yksityisten palveluiden ulkopuolelle ja joiden tavoittamisella on kaikkein eniten vaikuttavuutta liikunnan myönteisten vaikutusten saavuttamiseksi. Liikuntapaikkojen osalta kunnan vastuulle kirjataan lakiesitysluonnoksessa liikuntapaikkojen rakentaminen ja ylläpitäminen. Tarkkaan ottaen nykyisen lain muotoilu on tätä huomattavasti väljempi, kun kunnan tulee nykyisellään tarjota liikuntapaikkoja, mutta esitysluonnos lähtee siitä, että kunnan tulee nimenomaan itsensä rakentaa liikuntapaikkoja. Nykyinen kuntatalouden tilanne tarkoittaa investointien osalta sitä, että ainoastaan nykyisen liikuntapaikkakannan korjausvelan hoitaminen voi koitua mahdottomaksi. Uusiin liikuntapaikkoihin investoiminen tulee Helsingin kaupungin liikuntatoimen näkemyksen mukaan nähdä vahvemmin julkisen, yksityisen ja kansalaistoimintasektoreiden kumppanuustoimintana, jossa kunnan itsensä ei välttämättä tule olla rakentamisesta vastaava taho. Helsingin liikuntatoimen mielestä muotoilua tulisi väljentää (5, 2 mom. kohta 3). Liikuntapaikkojen valtionavustukset (12 ) on jatkossakin syytä säilyttää harkinnanvaraisena valtionavustuksena. Yksityiskohtaisissa perusteluissa viitataan siihen, että suosituin ja käytetyin liikuntapaikka on kevyen liikenteen väylä. Kiistämättä tätä tosiasiaa, Helsingin kaupungin liikuntatoimi kuitenkin toivoo, että liikuntapaikkarakentamiseen tarkoitetut harkinnanvaraiset valtionavustukset valtion liikuntabudjetista jatkossakin kohdentuvat nimenomaan liikuntatilojen perusparantamiseen ja uudisrakentamiseen. Paikallisen, alueellisen ja kuntien välisen yhteistyön lisääminen on tärkeää ja etenkin kunnan sisäisen yhteistyön lisääminen vahvistaisi liikuntalain poikkileikkaavuutta eri toimialojen välillä. Ennen lakiesityksen antamista olisi kuitenkin tarkoituksenmukaista selventää kuntien tehtäväluettelon 5 2. mom. kohdan nro 4 ja 5, 3. momentin mahdollinen päällekkäisyys. Kuntien tehtäväluettelon kohta nro 6, jossa pykälän yksityiskohtaisten perustelujen mukaan kunnalle mahdollistetaan oma päätösvalta liikuntapalvelujen järjestämisessä, on tarpeeton. Kuntalaki takaa kunnalle autonomian eikä liikuntalain nojalla voida säätää kunnalle tasoja, täsmällisiä sisältöjä tai tapoja liikunnan edellytysten luomiseksi. Kuntien vastuuta koskeva pykälä tarkoittaa lisäksi toimintatapojen uudistamista mm. liikunta-aktiivisuuden seurannan ja asukkaiden kuulemisen osalta. Kuten lakiluonnoksessakin todetaan, nämä ovat velvoitteita jo muun kuntia koskevan lainsäädännön johdosta, joten

16 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (42) LJ/4 liikuntalain täsmennykset tältä osin eivät luo uusia velvoitteita. Helsingin kaupungin liikuntatoimi kannattaa näiden toimintatapoja ohjaavien kirjausten säätämistä liikuntalaissa. Liikuntapalvelujen rahoitus Helsingin kaupunki saa valtion liikuntabudjetista laskennallista valtionosuutta liikuntatoimen tehtävien hoitamiseen vuosittain noin kaksi miljoonaa euroa. Tämä on täysin marginaalinen osuus verrattuna siihen, mitä Helsinki itse osoittaa liikunnan edistämiseen. Pelkästään liikuntatoimen vuosittaiset käyttömenot ovat noin 80 miljoonaa euroa ja investoinnit noin 10 miljoonaa euroa. Valtionosuudella voidaan kattaa siis vain noin 2,5 prosenttia Helsingin liikunnan käyttömenoista. Huomionarvoista on, että resurssit kuntien liikuntatoimintaan valtion talousarviossa osoitetaan täysin veikkaus- ja vedonlyöntipelien tuottokertymästä toisin kuin esimerkiksi kuntien vastuulla olevien sosiaali- ja terveydenhuollon tai opetustoimen valtionosuudet. Näiden julkisten palvelujen järjestäminen koko maassa turvataan kattamalla peruspalvelujen valtionosuudet verotuotoista koostuvista budjettivaroista. Liikuntatoimen valtionosuus on jo tällä hetkellä kovin marginaalinen, kattaen keskimäärin vain noin kolme prosenttia kuntien liikunnan käyttömenoista. Pitkällä tähtäimellä liikunnan edistämisen eri toimialoja poikkileikkaavan strategisen luonteen vahvistaminen edellyttää sitä, että liikuntatoimen valtionosuutta tarkastellaan vahvemmin suhteessa muiden peruspalvelujen rahoittamiseen. Yksityisen sektorin ohella kunnat ja liikunta-alan järjestöt ovat keskeiset operatiiviset toimijat liikunta-alalla. Kuntien liikuntatoiminnan määrärahat osoitetaan liikunnan olosuhteiden rakentamiseen ja ylläpitämiseen sekä päivittäiseen toimintaan, paikalliseen seuratoimintaan sekä erilaisiin palvelumuotoihin, kuten liikuntaryhmiin, liikuntaneuvontaan ja liikunnan asiantuntijapalveluihin. Kuntien toiminta tavoittaa periaatteessa kaikki suomalaiset ja tästä syystä onkin kyseenalaista, että valtion liikuntabudjetista ainoastaan neljäsosa osoitetaan kuntien liikuntatoimintaan. Periaatteessa valtion tulisi toimia strategisella ja ohjaavalla tasolla, mutta nykyisellään etenkin pirstalainen hanketoiminnan rahoittaminen vaikuttaa epäselvältä suhteessa operatiiviseen tasoon. Esimerkiksi valtion suoraan seuroille osoittama seuratuki on ollut yksittäisille seuroille varmasti vähintään hankkeiden keston ajan merkittävä apu, mutta samalla seuratukihanke on aiheuttanut hankaluuksia hahmottaa paikallistason toiminnan tukemisen kokonaisuutta. Helsingin kaupungin liikuntatoimi myöntää kaupungissa toimiville seuroille ja muille liikuntaalan yhdistyksille vuosittaisia toiminta-avustuksia ja toimitila-avustuksia

17 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (42) LJ/4 n perustelut yhteensä noin kuusi miljoonaa euroa. Lisäksi kaupunki tukee sellaisten säätiöiden ja liikuntalaitosten toimintaa, jotka osoittavat tiloja seurojen käyttöön kaupungin kompensoimilla hinnoilla. Helsingin kaupungin liikuntatoimi pitääkin valtion liikuntamäärärahojen vaikuttavan kohdentamisen sekä tasapainoisen resurssi- ja informaatio-ohjauksen kannalta 13 :n hajanaisuutta haasteellisena. Muut huomiot Helsingin kaupungin liikuntatoimi kannattaa sitä, että liikuntalaissa määriteltäisiin liikunta, huippu-urheilu sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävä liikunta käsitteinä. Lain ensimmäiseksi tavoitteeksi ehdotetaan kirjattavaksi liikuntaharrastuksen lisääminen. Sekä käsitteiden määrittely, että liikuntaharrastuksen lisäämisen kirjaaminen lain tasolle antaa arvon liikunnan moninaisuudelle ja erilaisille yksilöllisille liikuntasuhteille. Lisäksi Helsingin kaupungin liikuntatoimi pitää tärkeänä, että valtion liikuntaneuvoston tehtäviä vahvistetaan arvioinnin alueella, koska tämä tullee osoittamaan suuntaa ja tukea myös kuntien arviointitehtävälle. esittää, että lautakunta antaa esityksen mukaisen lausunnon. Lisätiedot liikuntajohtaja Anssi Rauramo Kirsti Laine, osastopäällikkö, puhelin: kirsti.laine(a)hel.fi

18 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (42) LJ/5 87 Helsingin kaupungin liikuntatoimen liikuntapaikkojen ja -laitosten yleiset ohjeet ja käytöstä perittävät maksut alkaen HEL T Päätös päätti hyväksyä muutokset liikuntaviraston hinnastoon 2015 ja vahvistaa liikuntatoimelle liitteenä olevan hinnaston mukaiset hinnat vuodelle Lisätiedot liikuntajohtaja Anssi Rauramo Simo Aapro, talouspäällikkö, puhelin: Atte Hintsala, taloussihteeri, puhelin: Liitteet 1 Liikuntaviraston hinnasto 2015 Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. n perustelut Liikuntaviraston hinnaston vuoden 2015 perustana ovat kaupunginhallituksen hyväksymät vuoden 2015 talousarvioehdotuksen laatimisohjeet, jonka raamissa on annettu liikuntatoimelle tulotavoite. Ohjeissa todetaan myös, että hallintokuntien tulee selvittää mahdollisuudet maksu- ja vuokratulojen lisäämiseen ja tehdä tarvittavat esitykset osana talousarvioesitystään. Luettelo voimassa olevista maksuista ja taksoista on toimitettava talousarvioehdotuksen liitteenä. Hinnastoon esitettävät korotukset ovat maltillisia. Korotukset heijastelevat pääosin yleisen hintatason muutoksia. Hinnaston alussa esitettyihin maksuihin ja varauksiin liittyviin yleisiin ohjeisiin ei ole tehty muutoksia vuodelle Liikunnanohjausosaston ohjatun liikunnan hinnastoihin esitetään korotuksia syksystä 2015 alkaen. Muihin palvelumaksuihin esitetään korotuksia kohtaan Testaus ja opastus, mikä perustuu siihen, että henkilökohtainen ohjaus vaatii ennakkovalmistelua.

19 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (42) LJ/5 Merellinen osasto esittää korotuksia telttapaikkamaksuihin kohdassa Muutokset tulevat kesäkauden telttapaikkojen aikuisten hintoihin. Talvikaudelta nostetaan lisäksi aikuisten vuorokausimaksua. Hinnastoon on lisätty Rastilan uusi rantasauna sekä Sannan sauna. Uuden rantasaunan tuntihinnaksi esitetään 85 euroa ja Sannan saunan tuntihinnaksi 70 euroa. Uutena tuotteena esitetään myös kertamaksua saunomiseen. Kertamaksun hinta aikuisille on 6,50 euroa. Kohtaan Vuokraus esitetään Kartanon kentän vuorokausihintaan 5 euron korotusta 95 euroon. Kohtaan Muut palvelut lemmikkeihin liittyviä tuotteita on uudistettu. Samaan kohtaan on lisätty, että jatkossa SF-Caravan -kortilla saa alennusta myös telttapaikoista. Ulkoliikuntaosasto esittää korotuksia Tilavuokriin Talin jalkapallohallin tuntihintaan. Uudeksi tuntihinnaksi tulee 137 euroa. Ulkokenttien vuokriin esitetään useita maltillisia korotuksia kohdissa 3.2. ja 3.3. Korotukset koskevat nurmi- ja hiekkakenttiä, tekojääratoja ja - kaukaloita sekä Paloheinän latuja. Lisäksi hinnastoon on lisätty uudet tekonurmet, joita on Myllypurossa, Laajasalossa ja Laajasuolla. Ulkoliikuntaosasto esittää maltillisia korotuksia pieniin kokoustiloihin ja kerhohuoneisiin, ajolupiin, esittely- ja myyntilupiin, kuvauslupiin sekä sisällä että ulkona, mainoslupiin ja televisiointilupiin. Mainostaulujen hinta esitetään määräytyväksi sopimuksen mukaan. Vuokraushintoja esitetään nostettavaksi maltillisesti henkilöstön vuokrauksen, katsomoelementtien, tavaran tai kaluston kuljetuksen, maa-alueen vuokrauksen ja nimikkopukuhuoneen osalta. Liikuntalaitososaston hinnankorotukset koskevat sisäliikuntaa eli jäähalleja, liikuntahalleja, palloilusaleja, liikuntasaleja, palloilutiloja ja liikuntatiloja. Kaikkia tuntihintoja korotetaan eurolla tai kahdella. Kohtaan 5. Säilytys ja Pantit on tehty muutoksia. Hinnastoon on lisätty kohta, jossa määritellään säilytystila neliömetrien mukaan. Liikuntalaitososasto esittää myös vesitiloihin laajalti pieniä korotuksia. Maksujen tarkistusten yleisiä periaatteita on kuvattu yllä esittelytekstissä ja yksityiskohtaista tietoa hintojen muutoksista on saatavilla lautakunnan kokouksessa. Lisätiedot liikuntajohtaja Anssi Rauramo Simo Aapro, talouspäällikkö, puhelin: Atte Hintsala, taloussihteeri, puhelin:

20 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (42) LJ/5 Liitteet Tiedoksi 1 Liikuntaviraston hinnasto 2015 Kaupunginkanslia Tarkastusvirasto Liikuntavirasto

21 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (42) LJ/6 88 Liikuntatoimen talousarvioehdotus vuodelle 2015 ja taloussuunnitelmaehdotus vuosille HEL T Päätös Käsittely päätti panna asian pöydälle. Pöydällepanoehdotus: Riku Ahola: päätti panna asian pöydälle. Lisätiedot liikuntajohtaja Anssi Rauramo Simo Aapro, talouspäällikkö, puhelin: Pekka Jyrkiäinen, suunnittelija, puhelin: Antti Salaterä, suunnittelupäällikkö, puhelin: Päätösehdotus päättää hyväksyä talousarvioehdotuksen vuodeksi 2015 ja taloussuunnitelmaehdotuksen vuosiksi ja lähettää ehdotukset esittelyteksteineen edelleen kaupunginhallitukselle. n perustelut Kaupunginhallitus edellyttää hyväksymissään laatimisohjeissa, että lauta- ja johtokuntien tulee toimittaa mennessä kaupunginhallitukselle talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotukset. Laatimisohjeita esiteltiin liikuntalautakunnalle pidetyssä seminaarissa sekä kokouksessa , jolloin lautakunta päätti kehottaa liikuntavirastoa esittelemään talousarvioehdotuksen lautakunnalle ja ja samoin esittelemään lausunnot laitos- ja säätiöavustuksista kokouksessa Liikuntatoimen talousarvioehdotus vuodeksi 2015 ja taloussuunnitelmaehdotus vuosiksi on kokonaisuudessaan tämän asian liitteenä ja siitä on poimittu esittelytekstiin olennaisimpia asioita. TALOUSARVIOEHDOTUS VUODEKSI STRATEGIAOSA

22 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (42) LJ/6 Muutokset toimintaympäristössä Valmisteilla oleva uusi liikuntalaki tullee voimaan vuoden 2015 alusta. Liikuntalain mukaan yleisten edellytysten luominen liikunnalle paikallistasolla on kuntien tehtävä. Näiden tehtävien toteuttaminen kunnassa tulee tapahtua eri toimialojen yhteistyönä. Kunnan tulee kuulla asukkaitaan liikuntaa koskevissa keskeisissä päätöksissä. Kunnan tulee arvioida kunnan asukkaiden liikunta-aktiivisuutta osana terveyden ja hyvinvoinnin kehittämistä. Uuden liikuntalain mukaan kunnan hoitaessa näitä tehtäviä kunta ei toimi kilpailutilanteessa markkinoilla. Liikuntaseurojen avustusjärjestelmää uudistetaan vuonna 2014 valmistuneen selvityksen perusteella. päättää vuoden 2014 aikana liikuntaseurojen toiminta-avustusten ja liikuntatilojen tilatuen vaiheittaisesta käyttöönotosta vuosina 2015 ja Kaupungin strategiaohjelma liikuntaviraston toiminnassa Helsingin kaupungin uudessa vuosia koskevassa strategiassa on useampia liikuntatointa koskevia tai sivuavia tavoitteita sekä toimenpiteitä, jotka on lueteltu liitteenä olevassa perustelutekstissä. Merkittävin liikuntatoimen kannalta on kohta: Hyvinvoiva helsinkiläinen (1.), Helsinkiläisten liikunta lisääntyy Tavoitteena on terveyttä edistävän liikunnan lisääminen ja liikkumattomuuden vähentäminen. Toimenpiteet Liikunnan kansalaistoimintaa aktivoidaan ja liikuntaseurojen avustusten myöntämisperusteita uudistetaan siten, että painopiste on lasten ja nuorten liikunnan tukemisessa Asukkaita kannustetaan omaehtoiseen liikkumiseen ja liikunnallisesti aktiiviseen elämäntapaan toteuttamalla terveysliikuntahankkeita Koululaisia kannustetaan välitunnilla ulkoiluun Terveysvaikutukset arvioidaan kaupungin päätöksenteossa Huomioidaan ulkoliikuntamahdollisuudet kouluissa ja päiväkodeissa Liikunnan poikkihallinnollista järjestämistä vahvistetaan ja luodaan hyviä käytäntöjä eri virastojen välisenä yhteistyönä

23 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (42) LJ/6 Liikuntapaikoissa huomioidaan esteettömyys ja erityisryhmien tarpeet Vahvistetaan liikuntapaikkojen suunnittelun asiakaslähtöisyyttä ja vähän liikkuvia ryhmiä kannustetaan liikkumaan Liikuntastrategia vuosille hyväksyi ja kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi vuosien liikuntastrategian. Liikuntastrategian päätavoitteita ovat Terveyttä edistävän liikunnan lisääminen ja liikkumattomuuden vähentäminen Helsingin ja sen kaupunginosien viihtyvyyden sekä vetovoimaisuuden lisääminen Liikunnan kansalaistoiminnan aktivoiminen ja liikuntaseurojen avustusten myöntämisperusteiden uudistaminen siten, että painopiste on lasten ja nuorten liikunnan tukemisessa Liikuntapalvelujen tuottaminen yhdessä muiden toimijoiden kanssa Henkilökunnan osaamisen kehittäminen ja työhyvinvoinnin parantaminen Talousarvion seurannassa tarkasteltavat tavoitteet: Sitovat toiminnalliset tavoitteet Monitoimihalleissa (Töölön kisahalli ja Liikuntamylly) on yhteensä 700 (685) aukiolopäivää Maauimaloissa (Uimastadionin ja Kumpulan maauimalat) on yhteensä 210 (215) aukiolopäivää Tekojääradoilla, 7 (7) kappaletta) on yhteensä 650 (650) aukiolopäivää Ulkoiluteitä ja kuntoratoja ylläpidetään Helsingissä 188 km Ulkoiluteitä talvikunnossapidossa: aurataan ja hiekoitetaan tarvittaessa päivittäin 45 km Hiihtolatupohjia ylläpidetään 230 km Aukiolopäivät; suuret liikuntapuistot ja kenttäkokonaisuudet (19 kpl) 5500 pv Venepaikkoja tarjotaan yhdessä venekerhojen kanssa vähintään (11 800) kappaletta

24 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (42) LJ/6 Muut toiminnalliset tavoitteet Laitostoiminnan käyntikerrat ( ) kappaletta Ulkokenttätoiminnan käyntikerrat ( ) kappaletta Uimarantatoiminnan käyntikerrat ( ) kappaletta Liikunnanohjauksen käyntikerrat ( ) kappaletta Leirinnän yöpymisvuorokaudet ( ) kappaletta Kalastusluvat (6 800) kappaletta 2. KÄYTTÖTALOUSOSA Vuoden 2015 talousarvioehdotuksen lähtökohtana on kaupunginhallituksen hyväksymä vuoden 2015 talousarvion raami ja talousarvio- sekä taloussuunnitelmaehdotuksen laatimisohjeet, hyväksytty strategiaohjelma, kaupunginhallituksen valmistelutyötä ohjaavat kannanotot sekä kaupunginvaltuuston lähetekeskustelussa käytetyt puheenvuorot. Talousarvioehdotuksen esitystarkkuus on euroa. Liikuntatoimi jatkaa kokonaisuudessaan nettobudjetoituna yksikkönä vuonna Nettobudjetointi merkitsee, että kaupunginvaltuustoon nähden sitova erä talousarviossa on toimintakate eli tulojen ja menojen erotus. Talousarvioehdotuksessa tulot ovat annetun raamin mukaisesti euroa ja se on näin sama kuin vuonna Talousarvioehdotuksen menot ovat euroa annetun raamin mukaisesti ja ne ovat samat kuin vuoden 2014 talousarviossa. Liikuntaviraston menot alenevat vuoden 2013 tasosta, koska sisäisten vuokrausten periaatteella vuokrattujen maa- ja vesialueiden vuokrasopimusten jatkaminen uudella maavuokrasopimuksella vähentää liikuntatoimen käyttötalouskustannuksia noin 3,6 milj. euroa vuodesta 2014 lähtien. Talousarviossa menopainetta aiheuttavat yleinen hintojen nousu ja erityisesti kasvaneet kiinteistön huollon kustannukset. Muutamia uusia liikuntapaikkoja (Kontulan liikuntapuisto, Kivikon liikuntapuisto, Kivikon hiihtohalli) on otettu käyttöön. Sisäisten vuokrien hintojen korotus talousarvion laatimisohjeiden mukaisella määrällä aiheuttaa yli 0,3 milj. euron kasvun sisäisiin vuokriin. Vuonna 2015 toteutuviin työehtosopimusten mukaisiin palkankorotuksiin on varauduttu laatimisohjeiden mukaisesti viraston omassa talousarviossa. Talousarviossa sitoviksi merkittävät avustusmäärärahat ovat esityksessä vuoden 2014 tasolla. Ehdotus

25 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (42) LJ/6 alittaa vuoden 2013 tilinpäätöksen menot 2,8 miljoonalla eurolla ja tähän on syynä edellä mainittu sisäisten vuokrausten perusteiden muutos. Liikuntatoimen sitova toimintakate on ehdotuksessa euroa eli raamin mukainen. Talousarvioehdotuksessa ei ole varauduttu kaupungin sisäisten toimintojen uudelleen järjestelyjen mahdollisesti aiheuttamiin virastojen välisten veloitusperusteiden muutoksiin tai uusiin veloituksiin. Liikunnanohjausosaston osalta lasten ja nuorten matalan kynnyksen harrasteliikuntapalveluiden (Easy Sport -iltapäivätoiminta alakouluikäisille ja FunAction -harrastetoiminta yläkouluikäisille) toteuttamista jatketaan, mutta kaiken kaikkiaan osaston ulkopuolisella rahoituksella toteuttama hanketoiminta lisääntyy. Mikäli vuoden 2015 aikana liikuntaviraston hallintaan tulee uusia maaalueita, joista ei ole ennakkoon sovittu liikuntaviraston kanssa, niin liikuntavirasto ei ole varannut määrärahoja näiden maa-alueiden sisäisiin vuokriin. Talousarvioehdotuksessa esitetään maksuihin maltillisia korotuksia. Liikuntaseurojen avustusjärjestelmän uudistaminen on käynnistetty ja uusi järjestelmä otetaan käyttöön osittain vuonna 2015 ja kokonaan Peruskoulut ja päiväkodit vapautetaan uimahalleja lukuun ottamatta tekojääratojen ja ulkokenttien, sisäliikuntapaikkojen sekä liikunta- ja palloiluhallien sisäänpääsymaksuista arkisin kello Liikuntavirasto jatkaa maa-alueiden vuokrauksissa käytäntöä, jossa uusissa vuokrasopimuksissa sovelletaan korkeintaan 50 prosentin vuokrasubventiota. Vuokrausperusteiden määrittelyä varten on virastossa perustettu työryhmä. Liikuntaviraston vuokrasubvention suuruus on yhteensä noin 1,1 miljoonaa euroa vuodessa. Käyttötalous Vuosien 2016 ja 2017 käyttötalouden taloussuunnitelmaehdotuksen tulot, menot ja toimintakate ovat vuoden 2015 talousarvioehdotuksen tasolla. Talousarvioehdotuksen investointisuunnitelmaan sisältyy joitain uusia kohteita, joiden valmistuminen lisää käyttötalouden menoja. Koska uusien liikuntapaikkojen valmistumisajankohta on epävarma, taloussuunnitelmaan ei ole merkitty kustannusten lisäystä. Nykyinen menoraami ei mahdollista kaikkien investointiohjelmassa mainittujen uusien kohteiden ylläpitoa. Liikuntatoimi keskittyy liikuntastrategiassa määriteltyihin perustehtäviin.

26 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (42) LJ/6 3. INVESTOINTIOSA Vuoden 2015 talousarvioehdotuksen lähtökohtana on kaupunginvaltuuston hyväksymä vuosien investointiohjelma ja kaupunginhallituksen hyväksymän vuoden 2015 talousarvioehdotuksen ja taloussuunnitelmaehdotuksen laatimisohjeet. Investoinneista ohjeessa todetaan, että talousarvioehdotuksen lisäksi tehdään investointiohjelma alustavana vuosille Investointiehdotuksen ottaminen talousarvioon edellyttää yleensä hankkeen sisältymistä voimassaolevaan taloussuunnitelmaan. Hankkeet asetetaan tärkeysjärjestykseen. Ensisijaisia ovat tällöin peruskorjaushankkeet ja ylläpitokustannuksia vähentävät korvaavat hankkeet sekä uusien asuntoalueiden toteuttamiseksi välttämättömät hankkeet. Esityksessä on huomioitu myös liikuntalautakunnan hyväksymän vuoden 2014 työohjelman mukaiset muutokset. ei esitä vuoden 2015 liikuntatoimen investointien talousarvioehdotuksessa toisen lautakunnan käyttöön määrärahoja. Investointiosaan sisältyy edelleen eräitä muutoksia aiheuttavia tekijöitä. On useita hankkeita, joiden aikatauluun tai laajuuteen on eri syistä tullut tai on vielä mahdollisesti tulossa muutoksia. Syitä on selostettu tarkemmin liitteenä olevassa perusteluosassa. Näiden hankkeiden aikataulujen mahdolliset muutokset vaikeuttavat niiden tarkkaa sijoittamista taloussuunnitelmaan ja annettuun raamiin. Vaikka taloussuunnitelmakauden pysyminen raamissa on erittäin vaikeata, tullaan talousarviot aikanaan tietyin edellytyksin laatimaan annettuun raamiin. Saatavat valtionavut tullaan esittämään ylitysoikeutena annetun investointiraamin päälle. Tarkastuslautakunta on antanut vuodelta 2013 arviointikertomuksen. Kohdassa 4.6.2, Lähiliikuntapaikat ja kaupunkilaisten liikunnan lisääminen, tarkastuslautakunta esittää useita toimenpiteitä, jotka vaativat taloudellisia resursseja. Liikuntatoimen investointiraamin sisällä ei ole mahdollista toteuttaa tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessaan esittämiä vaatimuksia. Investointiehdotus vuodelle 2015 Kaupunginhallituksen hyväksymässä talousarvion ja taloussuunnitelman laatimisohjeissa liikuntatoimen investointien raami vuodelle 2015 on yhteensä 10,068 miljoonaa euroa. Vuoden 2014 talousarviossa liikuntatoimen investointimääräraha on 11,986 miljoonaa

27 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (42) LJ/6 euroa. Vuonna 2013 liikuntatoimen investointeihin käytettiin yhteensä yli 15 miljoonaa euroa. Liikuntatoimen vuoden 2015 talousarvioehdotuksessa esitetään perusparannuksiin 7,048 miljoonaa euroa ja uudisrakentamiseen 2,62 miljoonaa euroa sekä suunnitteluun 0,4 miljoonaa euroa. Rastilan leirintäalueen investoinnit sisältyvät lukuihin, koska ei ole enää tarpeen esittää niitä erikseen, kun koko virasto on nykyisin nettobudjetoinnissa. Yhteensä investointiesitys on 10,068 miljoonaa euroa ja se on annetun raamin mukainen. Mukana ei ole isojen kiinteistöjen kuntoarvioihin perustuviin lisäperuskorjaustarpeisiin tarvittavia määrärahoja, koska ne eivät mahdu annettuun raamiin. Näin ollen liikuntatoimen kiinteistöjen korjausvelka tulee entisestään kasvamaan. Hallintokuntarajat ylittävät yhteishankkeet lähiliikuntapaikat Lähiliikuntapaikkoja on tarkoitus toteuttaa yhdessä opetusviraston, nuorisoasiainkeskuksen, rakennusviraston, sosiaali- ja terveysviraston, varhaiskasvatusviraston ja tilakeskuksen kanssa. Hankkeiden toteuttamisessa on tarkoitus käyttää hyväksi Herttoniemen Roihuvuoren alueella Terveellinen Kaupunginosa - projektin (TKO) kokemuksia. Uutena kohdealueena on Malminkartanon Kannelmäen kaupunginosat. Periaatteena on, että yhteishankkeiden avulla saadaan sekä koulujen että päiväkotien pihat lähiliikuntapaikoiksi siten, että ne ovat päivällä koulujen ja päiväkotien käytössä ja iltaisin kaikkien alueen asukkaiden käytössä. Ulkoilureitit Ulkoilureittien rakentamiseen ja perusparantamiseen on esitetty yhteensä 0,4 miljoonaa euroa. Ulkoilureittien varrelle tullaan jatkamaan ulkokuntoilulaitteiden hankkimista. World Design Capital Helsinki 2012 Liikuntatoimen WDC -hankkeita ( Muotoile itsesi -hanke ja Säilö - hanke) on tarkoitus jatkaa osana normaalia rakentamistoimintaa. Yksityiskohtainen luettelo vuoden 2015 investointiehdotuksesta on esitetty esityslistan liitteessä yhdessä vuosien taloussuunnitelmaehdotuksen kanssa. Investointiehdotus vuosille Uudet asuntoalueet On edellytetty, että uusien asuntoalueiden palvelut rakennetaan samaan aikaan, kun asukkaat muuttavat uusille alueille. Tämän

28 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (42) LJ/6 esityksen mukaan uudet palvelut syntyvät kuitenkin edelleen selvällä viiveellä, eikä samaan aikaan asukkaiden tulon kanssa. Lisäksi palvelut puuttuvat vielä monilta vanhoiltakin asuntoalueilta. Uusien asuinalueiden rakentamisista päätettäessä jo asemakaavojen hyväksymisvaiheessa pitäisi samalla päättää liikuntapaikkojen rahoituksesta näille alueille. Toisaalta uusia investointihankkeita ei pystytä toteuttamaan, ellei samalla saada korotuksia käyttömäärärahoihin, sisäisiin vuokriin, ylläpitoon ja henkilöstöön. Tekonurmikentät Esitykseen sisältyy tekonurmien rakentamisohjelma. Tarkoituksena on aina kenttien peruskorjauksen yhteydessä päättää uudesta pintamateriaalista ja muuttaa luonnonnurmi- tai kivituhkapintaisia kenttiä kumi-rouhetekonurmikentiksi. Tällä toimenpiteellä pystytään lisäämään merkittävästi kenttien käyttötuntien määrää keväisin ja syksyisin sekä päivittäin ja vähentämään hoitokustannuksia. Muutos hyödyttää myös koululiikuntaa. Suunnitelmakaudella varaudutaan myös tekonurmien uusimiseen niiden tullessa käyttöikänsä päähän. Tekojääradat Ainoastaan tekojääratoja rakentamalla voidaan nykysäissä taata helsinkiläisille luistelumahdollisuus. Esitys sisältää liikuntastrategian mukaisesti yhden tekojääradan. Sen rakentamista on selvitetty yhdessä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa Tehtaanpuistonkentälle, koska sitä ei saakaan rakentaa Johanneksenkentälle, kuten aiemmissa esityksissä oli esitetty. Tehtaanpuistoon tulee kaupunkisuunnitteluvirasto tekemään asemakaavan muutoksen, mutta hankkeen rakentamiselle on jo saatu poikkeuslupa. Ampumarata Pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajat asettivat ampumaurheilukeskushanketta varten selvitysryhmän, johon kutsuttiin pääkaupunkiseudun kuntien lisäksi edustajat Kirkkonummelta, Tuusulasta, Sipoosta, Nurmijärveltä ja Vihdistä. Selvityksessä löydettiin kaksi mahdollista paikkaa ampumaradalle: Kirkkonummen Kauhala ja Sipoon Savijärvi. Kauhala vaatii kuitenkin asemakaavan muutoksen. Sipoossa voitaisiin edetä nopeammin. Paikallisella seuralla (SSG) on oma ampumarata ja SMY:llä on ampumarata aivan vieressä Helsingin kaupungin omistamalla maalla. Taloussuunnitelmaesitykseen ei sisälly hankkeelle rahoitusta. Venesatamat

29 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (42) LJ/6 Resurssit kohdistetaan lähinnä välttämättömiin perusparannustöihin ja palvelutason parantamiseen olemassa olevissa venesatamissa. Vanhoja, käyttöikänsä päässä olevia ponttooneita esitetään uusittavaksi. Veneiden suurelle keskitetylle talvisäilytysalueelle etsitään edelleenkin paikkaa. Sellaista tullaan esittämään ainakin Kirkkonummen Kantvikin alueelle, mutta se on vain osaratkaisu. Hanke käynnistetään suunnitelmakauden aikana ja sille etsitään toteuttaja sekä ylläpitäjä. Esitykseen ei sisälly määrärahoja hankkeelle. Sataman poistuttua Jätkäsaaresta, voidaan veneiden talvisäilytys ratkaista siellä väliaikaisesti useiksi vuosiksi. Rastilan leirintäalue Rastilan leirintäalueelle panostamista esitetään jatkettavaksi. Suomen Olympiakomitean huippu-urheilua tukevat rakentamishankkeet Suomen Olympiakomitean hallitus on listannut huippu-urheilun merkittävimmät hankkeet vuosille , joille se toivoo valtion taloudellista tukea. Ykköshankkeena on Olympiastadionin, siihen ei tässä suunnitelmassa esitetä määrärahoja. Yksityiskohtainen luettelo vuosien rakentamishankkeista on esitetty esityslistan liitteessä. on virallisesti nimennyt ulkoliikuntapaikat, uimarannat ja uimapaikat sekä venesatamat, liitteeseen on nimetty kohteet uuden päätöksen mukaisesti ja kohteita on yhdistetty saman nimikkeen alle. Irtaimen omaisuuden perushankinta Irtaimen omaisuuden perushankintaan esitetään euron määrärahaa vuodelle 2015 (liitteet 2 ja 3). Esitys sisältää eri ITkehityshankkeisiin euron määrärahan, joka kohdistuu yhteistyössä kulttuurikeskuksen kanssa hankittavan varausjärjestelmän jatkokehittämiseen sekä kassa- ja kulunvalvonta järjestelmän kehittämiseen. Taloussuunnitelmavuosille esitetään noin miljoonan euron vuosittaista määrärahaa, mikä on se taso, joka liikuntaviraston näkemyksen mukaan vaaditaan, että kalustoa uusitaan taloudellisesti järkevällä tavalla. Jätkäsaareen Bunkkerin liikuntatilojen valmistuminen ja sen varustaminen aiheuttaa kyseiselle vuodelle määrärahatarpeen, joka tulee kaksinkertaistamaan normaalin tason. Liikuntaviraston vahvistettu johtoryhmä, jossa ovat edustettuna henkilöstöjärjestöt, käsittelee talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotusta kokouksessaan