Akateeminen ja prostituoitu?
|
|
- Yrjö Pakarinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Akateeminen ja prostituoitu? Korkeasti koulutettujen ulkomaalaisten naisprostituoitujen elämänkäsityksiä ja ajatuksia Dilbar Uotinen Opinnäytetyö, kevät 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu Helsingin yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)
2 TIIVISTELMÄ Uotinen, Dilbar. Akateeminen ja prostituoitu? Korkeasti koulutettujen ulkomaalaisten naisprostituoitujen elämänkäsityksiä ja ajatuksia. Helsinki. Kevät 2005, 62. Prostituutio on aina ollut ajankohtainen ja kiinnostava etenkin siinä mielessä, että viime aikoina prostituutio on alettu nähdä myös hyvän elämän takaavana ammattina. Opinnäytetyössä prostituutiota on lähestytty sekä yhteiskunnallisena että siveyspoliittisena ilmiönä, joka on ollut kiistanalainen teema satoja vuosia. Opinnäytetyön tarkoituksena on tarkastella korkeasti koulutettujen venäläisten naisprostituoitujen elämänkatsomusta, perheen merkitystä heille sekä heidän käsityksiään naisellisuudesta ja naisen seksuaalisuudesta. Lisäksi selvitetään heidän käsityksiään hyvästä ja pahasta, sekä moraalin ja ihmiskäsityksen merkitystä heidän elämässään. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää seksityöntekijöiden kokemusten perusteella, miksi hyvin koulutetut naiset valitsevat seksibisneksen. Tutkimuksessa tarkastellaan myös prostituution esiintymismuotoja ja prostituutiota koskevaa lainsäädäntöä Suomessa. Opinnäytetyössä prostituutiota tarkasteltiin moraalin näkökulmasta. Kokevatko seksityöntekijät prostituution siveysongelmana kuten yleensä prostituutiota vastustavat? Tutkimus toteutettiin laadullisella eli kvalitatiivisella tutkimusotteella. Aineiston hankintamenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Teemahaastattelut suoritettiin venäjän kielellä ja niiden aikana tehtiin muistiinpanoja. Vastaukset käännettiin suomen kielelle ja analysoitiin teemoittamalla. Teemahaastattelun tulosten mukaan alun perin suunnitellun kuuden aiheen, taustatiedot, harrastukset, ihmiskäsitykset, moraali, tunnemaailma ja nykytilanne lisäksi syntyi keskustelujen perusteella vielä kaksi uutta teemaa. Näitä uusia teemoja ovat psykoseksiterapeutit ja ajatuksia venäläisistä miehistä. Tutkimusta varten haastateltiin neljää naista. Tutkimuksen johtopäätöksiä olivat, että edes korkeakoulututkinto ja hyvä sosiaalinen asema Venäjällä eivät takaa suhteellisen normaalia toimeentuloa, minkä seurauksena naiset hakeutuvat seksityöntekijöiksi. Haastattelujen aikana taloudellisesti orientoituneet naiset totesivat, että koska he tietoisesti toimivat seksityöntekijöinä, niin kyseinen toiminta ei ole ristiriidassa heidän moraalinsa kanssa. Asiasanat: Prostituutio, naisprostituutio, siveysongelma, naisen asema, naisen rooli, psykoseksiterapeutit.
3 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ JOHDANTO KOHDERYHMÄ NAISEN ASEMA VENÄJÄLLÄ Naisen rooli Neuvostoliiton aikana AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET PROSTITUUTIOSTA PROSTITUUTIO SIVEYSPOLIITTISENA ONGELMANA PROSTITUUTIO YHTEISKUNNALLISENA ILMIÖNÄ VENÄJÄN TALOUDELLINEN TILANNE JA PROSTITUUTIOON PAKOTTAVAT SYYT PROSTITUUTION ESIINTYMINEN SUOMESSA PROSTITUUTIO JA SUOMEN LAINSÄÄDÄNTÖ IHMISKÄSITYKSET TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimus kohteena Pro-tukipisteen asiakkaat Tutkimuksen tarkoitus Aineiston hankinta TUTKIMUSMENETELMÄT Kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä
4 11.2 Teemahaastattelu Aineiston analysointi TEEMAHAASTATTELUT Haastattelujen tulokset TUTKIMUKSEN TULOKSET Taustatiedot Harrastukset Ihmiskäsitykset Minä-käsitys Itsemäärämisoikeus Naiseus ja seksuaalisuus Moraali Tunnemaailma Psykoseksiterapeutit Ajatuksia venäläisistä miehistä Nykytilanne JOHTOPÄÄTÖKSET POHDINTA Tutkimuksen eettinen näkökulma Tutkimuksen luotettavuus LOPUKSI. 58 LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Haastattelurunko Liite 2. Haastattelurunko venäjäksi
5 JOKAISELLA IHMISELLÄ TULEE OLLA OIKEUS JA MAHDOLLISUUS KUNNIOITTAA OMIA TUNTEITAAN, OMAA KEHOAAN JA OMIA RAJOJAAN (Pro-tukipiste)
6 7 JOHDANTO Prostituutio on maailmanlaajuinen ilmiö, eikä sitä voi tarkastella yhden maan tai kansallisuuden lähtökohdista. Prostituutio ja naiskauppaan liittyvät asiat ovat aina kiinnostaneet ihmisiä. Seksityöntekijän näkökulmasta prostituutio voi olla joko oma valinta tai pakko, mutta yhteiskunnallisesti sen merkitys ja käsitys voi olla aivan toinen. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen ulkomaalaisten, erityisesti Venäjältä tulleiden seksityöntekijöiden määrä Suomessa lisääntyi nopeasti. Sekä median että julkisen keskustelun perusteella voi päätellä, että ongelmasta on saatu vahvoja mielikuvia tai tietämystä, mutta ongelman takana oleva todellisuus on ihan erilainen. Kaupallisen seksin kriminalisointi puhuttaa, mutta laajempaa keskustelua siitä käydään julkisuudessa yhä harvemmin. Suomen prostituutioon liittyvään lainsäädäntöön on tehty viime vuosina merkittäviä muutoksia. Oikeusministeriön (2003:5) työryhmä ehdotti muun muassa, että seksuaalirikoksia koskevan rikoslain 20. lukuun lisättäisiin seksuaalipalvelujen ostamista koskeva rangaistussäännös. Uusia rangaistussäännöksiä säädettäisiin myös törkeästä parituksesta, ihmiskaupasta ja törkeästä ihmiskaupasta. (Oikeusministeriön työryhmämietintöä 2003:5.) Ulkomaalaisten prostituoitujen lähtökohdat vaihtelevat suuresti. Joku on huijattu, joku on pakotettu seksityöhön, jotkut taas ovat valinneet seksityön vapaaehtoisesti. Heidän joukossaan on sekä kouluttamattomia että akateemisesti korkeakoulutettuja. Ulkomaalaisten seksityöntekijöiden toiminta on taloudellisessa mielessä usein yritysmäistä toimintaa: naiset ottavat riskejä ansaitakseen paljon rahaa. Voidaanko silloin puhua pelkästään naisuhreista? Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kertoa Suomessa sekä pysyvästi asuvien että maahan turistiviisumilla tulevien venäläisten korkeasti koulutettujen seksityöntekijöiden elämänkatsomuksista ja perheen merkityksestä heidän elämässään, heidän käsityksiään naisellisuudesta, naisen seksuaalisuudesta, uskosta hyvään ja pahaan. Haastattelujen perusteella pyritään saamaan selitys
7 8 myös siihen, miksi jotkut korkeasti koulutetut naiset hakeutuvat seksityöntekijöiksi. Yhteiskunnallista mielikuvaa venäläisestä naisesta prostituoituna vahvistaa varmasti myös se, että lehtien palstoilla kerrotaan huume- ja rikollisjengien lisääntymisestä ja yllämainittujen ongelmien lähtökohdista. Tutkimuksen kautta tekijä halusi selvittää, mitkä asiat pakottavat hyvin koulutettuja naisia valitsemaan seksityön, ja nähdä erot pakotetun ja vapaaehtoisen prostituution välillä. 1 KOHDERYHMÄ Opinnäytetyön kohderyhmänä ovat Venäjältä Suomeen muuttaneet tai turistiviisumilla tulleet akateemisesti korkeakoulutetut venäläiset naispuoliset seksityöntekijät. Opinnäytetyön teoriaosuudessa on kuvattu, minkälainen on naisen elämä ja yhteiskunnallinen asema Venäjällä. Siinä tarkastellaan myös, mitkä asiat vaikuttavat naisten elämään Venäjällä ja aiheuttavat heidän maastamuuttohalukkuutensa. Lisäksi teoriaosuudessa prostituutiota on tarkasteltu siveyspoliittisena ja yhteiskunnallisena ilmiönä sekä sen esiintymistä Suomessa. 2 NAISEN ASEMA VENÄJÄLLÄ Nadezhda Krupskaja ( ) kirjoitti puolisonsa V.I. Leninin aloitteesta vuonna 1908 ensimmäisen kerran naisten yhteiskunnallisesta asemasta Venäjällä. Samana vuonna ensimmäisessä yleisvenäläisessä naisten kongressissa hän piti esitelmän työläisnaisten roolista yhteiskunnassa. Sysiharjun (1979, 4555) mukaan ratkaisevana tekijänä naisen aseman suuressa muuttumisessa ja samalla naisliikkeen kehittymisen edellytyksenä oli
8 9 teollistuminen ja sen tuloksena perheessä tapahtunut murros, joka merkitsi siirtymistä luontaistaloudesta rahatalouteen ja siirsi yhä useammat tuotantotehtävät kodin piiristä kodin ulkopuolelle. Kehittyvä teollisuus ja teknisten uudistusten sekä muuttuvan yhteiskunnan luomat uudet palvelukeinot olivat luoneet naisille uusia ansiotyömahdollisuuksia. Kun käytännölliset tehtävät kodin piirissä olivat supistuneet, rahavarojen tarve perheessä oli kasvanut. Naiset ovat päässeet osallisiksi sekä yhteiskunnan yleisestä demokratisoitumisesta että sivistystason noususta. Naiset olivat saaneet itsenäisyyttä ja määräysvaltaa yhteiskunnan ja perheen piirissä. Toisen maailmansodan aikana naisten perinteinen asema muuttui nopeasti. Muutos johti naisten astumiseen miesten perinteisten tehtävien hoitajaksi. Keskustelut sukupuolirooleista herättivät yleisen toteamuksen, että muutokset naisen asemassa ja roolissa merkitsevät ja voivat käytännössä toteutua vain, jos miehen rooli vastaavasti muuttuu. (Sysiharju 1979, 4556.) Vaikka yhteiskunnan silmissä nainen oli tasa-arvoinen miehen kanssa, tarkoitti tämä käytännössä kuitenkin sitä, että nainen joutui tekemään tuplasti töitä mieheen verrattuna. Ajatus siitä, että nainen on heikko ja tarvitsee apua, on edelleen vahva Venäjällä, vaikka naiset työskentelevätkin tasavertaisina miesten rinnalla. Vielä muutama vuosi sitten ei edes tunnettu sellaista käsitettä kuin perheväkivalta. Nyt naisille on jo kriisikeskuksia ja miliisille voi ilmoittaa, jos heitä lyödään kotona. Venäjällä naisen on vaikea saada valtaa. Hallituksen korkeat virat ovat miehiä varten ja esimerkiksi nykyisessä hallituksessa on vain kaksi naista. Pietarin kaupungin tasa-arvo-osaston tavoitteena on parantaa naisten asemaa yhteiskunnan kaikilla sektorilla. (Myllyoja 2002, 92.) Elina Penttisen (2004, 13) mukaan Venäjän ja entisen Neuvostoliiton maiden alueella nimenomaan naisten työttömyysaste on huomattavan korkea ja heillä on huonot mahdollisuudet saada koulutustaan vastaavaa työtä. Markkinatalouteen siirryttäessä on laajalti purettu myös sellaiset yhteiskunnalliset perusoikeudet kuin äitiyslomat ym., jotka ovat naisille työsuhteen perusasioita. Tutkija toteaa nähneensä myös sellaisen tulkinnan, jossa ylistetään markkinatalouteen siirtymiseen naisille tuomia etuja. Tilastot
9 10 yksinhuoltajaäitien suuresta lukumäärästä oli tulkittu merkiksi naisten itsenäistymisestä. 2.1 Naisen rooli Neuvostoliiton aikana Heikkinen (1999, 118) toteaa, että Neuvostoliitossa yksityisen ja yleisen alueen raja oli vedetty joiltakin osin eri tavalla kuin länsimaissa. Tämä johtui Neuvostoliitossa vallinneen sukupuolijärjestelmän erityispiirteistä. Muodollisen tasa-arvon naiset saavuttivat heti vallankumouksen jälkeen. Maan nopea teollistuminen vahvisti ideologiaa, joka määritteli ihmisen työvoimana. Näin nainenkin määriteltiin työn kautta. Mutta ristiriidassa naisen työroolin kanssa naista korostettiin myös äitinä ja perheen koossapitäjänä. Yhteiskunnallisesta aktiivisuudesta tehtiin velvollisuus, mikä kohdentui ristiriitaisella tavalla naisiin. Käytännössä lähinnä miehet osallistuivat julkiseen toimintaan. Naisten osallistuminen tapahtui heille varatulla tavalla pääasiassa naisten neuvostojen ja muiden naisille ominaisten organisaatioiden kautta. (Heikkinen 1999, 119.) Nykyään Venäjän ja muiden entisen Neuvostoliiton maiden voi katsoa olevan vielä siirtymävaiheessa markkinatalouteen. Siten matkalla tähän tulevaan vaurauteen ja kehitykseen on ikään kuin luonnollista, että siitä joutuu maksamaan siirtymävaiheen hinnan. Käytännössä nämä kustannukset maksavat naiset sekä henkisesti että ruumiillisesti. Kuitenkin näitä maita pidetään onnistuneina esimerkkeinä uusliberalistisen talouspolitiikan hyödyistä. Sen mukaan, jos seurataan perusmallia seksibisnestyön tekijöistä, niin naisten tarpeen ryhtyä seksityöhön pitäisi olla vähentynyt. Näin ei kuitenkaan ole asian laita vaan päinvastoin. Markkinatalouteen siirtymisen vaikutukset naisten elämään ovat järkyttäviä. Nykytilanteessa prostituutio ulkomailla voi näyttää mahdollisuudelta, varsinkin kun siitä saatavat tulot ovat merkittävästi paikallisia kuukausiansioita suuremmat. (Penttinen 2004, 14.)
10 11 3 AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET PROSTITUUTIOSTA Kuten Lori Ryan (1997) toteaa, on prostituutioteema kulkenut mukana naisten työtä, hyvinvointia tai sen niukkuutta käsittelevissä kirjoituksissa. On tärkeää tutkia, mitä ja miten prostituutiosta kirjoitetaan, koska se muokkaa ja uusintaa vallalla olevien prostituutiotypologioiden sisältöjä. Erilaisten prostituutiodiskurssien moninaisuus ja itse prostituutiokäsitteen vaikea määrittely on johtanut siihen, että kirjoittelu rajoittuu usein pelkkiin prostituoitujen henkilökuvauksiin. (Uusitalo 2004, 25.) Seuraavassa esitellään lyhyesti muutamia eri tutkijoiden seksityötutkimuksia. Näiden tutkimusten kohteena on ollut kuvauksen lisäksi myös pyrkimys vaikuttaa siihen stereotyyppiseen julkisuuskuvaan, jota seksityö kantaa mukanaan. Suomalainen tutkimusesimerkki, jossa seksityöntekijöiden omaa ääntä on pyritty tuomaan kuuluville, on Maria Lohikiven kulttuuriantropologian alaan kuuluva pro gradu -haastattelututkimus nimeltään Kun kaikki ei ole kaupan (2000). Aineisto muodostuu yhdeksän seksityöntekijän haastattelunäytteistä. Tavoitteena oli selvittää seksityön tekemisen ehtoja ja edellytyksiä prostituoidun näkökulmasta ja hänen omalla äänellään. Haastateltavat korostivat oman valinnan osuutta ja alalla olemisen vapaaehtoisuuden mahdollisuutta. Heidän viestinsä oli, etteivät he halunneet suostua muiden määrittämään elintasoon. Itsemääräämisoikeus niin taloudellisessa kuin fyysisessä mielessä oli haastateltavien elämässä keskeisellä sijalla. (Uusitalo 2004, 24.) Mari-Elina Laukkasen (1998) tutkimus perustuu kahdeksantoista suomalaisen seksipalveluja tarjoavan miehen haastatteluun. Tutkimus tarjoaa tietoa seksityöntekijämiesten toiminnan taustamotiiveista, elämänhallinnasta ja moraalisista tulkinnoista. Aihe on ajankohtainen ja se liittyy naistutkimuksesta virikkeitä saaneeseen maskuliinisuustutkimuksen aaltoon, joka alkoi luvulla Suomessa. Laukkasen tutkimus avartaa käsitystä prostituutiosta monimuotoisena ja dynaamisena eroottisen kulutuksen kenttänä.
11 12 Tutkimukset ovat noudatelleet lähtökohdiltaan ja näkökulmiltaan prostituutiopoliittisen keskustelun suuntaviivoja, josta voidaan erottaa kaksi ääripäätä: osa pitää prostituutiota nykyaikaisen orjuuden muotona ja osa tarkastelee prostituutiota ammattina. Suuri osa sijoittuu näiden kahden ääripään välimaastoon. Yhteenveto ideologisista eroista ja niiden perusteluista on löydettävissä mm. englantilaisen tutkijan Wendy Chapkisin (1997) teoksesta Tosiaikainen seksi: Naisseksityöntekijät. Myös Margaretha Järvisen (1993, 19 20) prostituutiokontrollia koskevissa tutkimuksissa käsitellään prostituutiota kriittisesti. Tutkimuksen feministisen näkökulman mukaan prostituutio on sidoksissa yhteiskunnassa vallitsevaan naisten ja miesten väliseen epätasa-arvoon, eikä ole sattumaa että seksin ostajat ovat yleensä miehiä ja myyjät naisia. Naisten ja miesten välinen epätasainen valtasuhde heijastuu tavassa, jolla usein sosioekonomisesti heikommassa asemassa oleva naissukupuoli seksualisoidaan. Järvinen korostaa, että prostituution voidaan nähdä peilaavan patriarkaalista näkemystä seksuaalisuudesta, jolloin miesten seksuaalisia tarpeita pidetään pakottavina luonnonvoimina, jotka on pakko tyydyttää ja naisten seksuaalisuus typistyy vähemmän tärkeäksi ja hallitsevaksi ja luonteeltaan yksiavioiseksi. Tästä näkökulmasta prostituutio myös tekee naisen kehosta pelkän hyödykkeen, jonka voi ostaa ja myydä. (Saari 2004, 7.) Prostituution esiintymismuotoja, organisoitumista ja sen tarjonnan kauttakulkua Suomessa on tarkasteltu useissa tutkimuksissa (esimerkiksi: Skaffari & Urponen 2004; Turunen, M-M 1996; Nygård, T 2001; Kauppinen, J 1998, 1999.) Uusitalon (2004) mukaan suomalainen prostituutiotutkimus on ollut suhteellisen vähäistä perustuen pääasiassa sosiaalihistoriallisiin dokumentteihin. Seksikauppa kansainvälistyi ja suomalaisten prostituoitujen osuus väheni voimakkaasti 1990-luvulla (esim. Häkkinen 1995: Kauppinen 1999, Lehti & Aroma 2002.) Näkyvämmäksi muuttunut prostituutio vilkastutti julkista ja kotimaista tutkimusta. (Lottes & Kontula 2000.) Prostituutiota moraalisena ongelmana on tarkasteltu Varsan (1986) prostituution asiakkaita käsittelevässä tutkimuksessa. Sen sijaan kansainvälisiä tutkimuksia
12 13 ja yhteenvetoja aiheesta on runsaasti saatavilla. Globaalisena ilmiönä prostituutiota on tarkasteltu mm. Thorbek & Pattanikin (2003) teoksessa Prostituutio. Teoksessa prostituutiota on tarkasteltu kokonaisvaltaisena, maailmanlaajuisena ilmiönä sortumatta tekopyyhyyteen tai syyttelyyn. Se tuo kuuluville seksityöntekijöiden oman äänen ja avaa siten uusia ulottuvuuksia mustavalkoisten mielikuvien leimaamaan julkiseen keskusteluun. Samalla tavoin tutkimukset tuovat esiin prostituution aiheuttamat yhteiskunnalliset ongelmat kuten huume- ja päihdeongelmat, järjestäytynyt rikollisuus, sukupuolitaudit, lasten ja nuorten rekrytoiminen prostituutioon, asiakkaiden psyykkiset ja sosiaaliset ongelmat jne. 4 PROSTITUUTIO SIVEYSPOLIITTISENA ONGELMANA Prostituutiota on kautta aikojen tarkasteltu ennen muuta moraalisena kysymyksenä. Tutkimus ja selvitykset keskittyvät prostituoituihin naisiin, joilla yksilöinä katsottiin olevan alhainen moraali. Prostituutiota tarkasteltiin lähinnä yksilön moraalisena ongelmana, mutta sillä katsottiin kuitenkin olevan myös yhteiskunnallisia seurauksia. Julkisen prostituution katsottiin asettavan houkutuksia miehille, joiden siveydestä oltiin huolestuneita. Prostituution tarjontaa pidettiin houkutuksen syynä. Etenkin kirkon piirissä on prostituutiota tarkasteltu siveellisenä ongelmana. Moraalinen näkökulma tuli selvästi esille vuosisadan vaihteessa käydyssä keskustelussa prostituutiosta, eikä se ole hävinnyt nykyisestäkään prostituutiokeskustelusta. (Varsa1986, 5.) Taava Koskisen mukaan (1998, 9) 1800-luvun teollistuvassa Euroopassa muotiin tulivat fysionomisin luonnehdinnoin operoivat kertomukset, joiden avulla tunnistaa rikollisen tai ulkomaalaisen tai erottaa kunniattoman naisen kunniallista. Prostituoitu kuvailtiin ulkonäöltään vulgaariksi, degeneroituneeksi, rivoksi, punatukkaiseksi ja huomiota herättävästi pukeutuvaksi naiseksi, jolle nilkan näyttäminen ei ollut vierasta.
13 14 Jälkimodernissa yhteiskunnassa luokittelu ja vallankäyttö on pinnallisempaa ja abstraktimpaa kuin aikaisemmin. Voi kysyä, miksi ruumiillinen prostituutio olisi välttämättä tuomittavampaa kuin henkinen prostituutio. Esimerkiksi itsensä myyminen menestyksekkäästi työelämässä kuuluu jälkimodernissa markkinataloudessa hyveisiin. (Koskinen 1998, 9.) 5 PROSTITUUTIO YHTEISKUNNALLISENA ILMIÖNÄ Turusen mukaan (1996) 1980-luvulta lähtien prostituution määritelmässä on korostettu ilmiön yhteiskunnallisuutta. Abstraktin universaalin prostituutiokäsitteen sijasta parempi ymmärtämisen ja toimimisen perusta olisi prostituution käsittäminen moniulotteiseksi ja monia erilaisia osatekijöitä sisältäväksi ilmiöksi. Myös Heikkilän ja Vähätalon mukaan (1994, 91 92) prostituutio on yhteiskunnallinen ilmiö siinä mielessä, että prostituoitu ja asiakas kohtaavat tietyssä prostituutiokulttuuriympäristössä. Seksuaalisuusmarkkinoiden ympärille on rakennettu parittajien, sutenöörien, suosijoiden ja hyötyjien verkosto. Maksettuun seksuaalikontaktiin liittyy normeja, sääntöjä ja tabuja, jotka säätelevät prostituoidun, hänen asiakkaansa ja taustaryhmänsä keskinäisiä suhteita. Prostituutio on yhteiskunnallinen ilmiö, jolla ymmärretään kahden tai useamman henkilön keskinäistä, julkista, kaupallista ja markkinaluonteista seksuaalisuhdetta, joka yhteisössä koetaan vakiintuneista avioliittoluonteisista suhteista poikkeavaksi. (Heikkilä & Vähätalo 1994, ) Skaffari & Urposen (2004, 35) mukaan historiallisessa perspektiivissä prostituution laajuuteen ja luonteeseen ovat vaikuttaneet taloudellinen kehitys, sosiaaliset erot ja vallitseva seksuaalimoraali. Taloudellisen kasvun ja sosiaalisten erojen kaventumisen aikana prostituution esiintymisaste yleensä alenee. Laman ja sosiaalisten erojen kasvun aikana prostituution esiintyminen lisääntyy ja sen esiintymisaste on korkea. Toimeentuloehtojen heikentyessä
14 15 kynnys seksin myymiseen ja alttius seksuaaliseen hyväksikäyttöön kasvaa. Ne, joilla menee edelleen suhteellisen hyvin taloudellisesti, käyttävät tilannetta hyväkseen. On myös havaittavissa, että yhteiskunnissa, joissa vallitsee salliva seksuaalimoraali, prostituutiota on vähän. Tiukan seksuaalimoraalin yhteiskunnissa prostituution esiintymisaste on korkea. Sallivassa yhteiskunnassa ei kontrolloida esiaviollisia suhteita. Avioliiton ulkopuolisiin suhteisiin tai niin sanottuihin rinnakkaissuhteisiin ei suhtauduta täydellisenä katastrofina. Tiukan seksuaalimoraalin yhteiskunnassa kaikkeen avioliittoa edeltäneeseen ja sen ulkopuoliseen seksiin suhtaudutaan tuomitsevasti, mikä tarjoaa pohjaa markkinoille, joissa seksuaalisia tarpeita voidaan salaa tyydyttää. (Skaffari & Urponen 2004, 35.) Kuten Katri Silfverberg ja Jaana Kauppinen (1992, 21) korostavat, prostituutio on yhteiskunnallinen ilmiö, jonka rakenteet ja muodot ovat sidoksissa ympäröivään yhteiskuntaan. Prostituutioon heijastuvat yhteiskunnassa vallitsevat sosiaaliset, taloudelliset ja sukupuolten väliset suhteet. Prostituutiossa ilmenevät erityisesti yhteiskunnan seksuaalikulttuuri ja valtasuhteet. 6 VENÄJÄN TALOUDELLINEN TILANNE JA PROSTITUUTIOON PAKOTTAVAT SYYT Venäjän 1990-luku on tilastojenkin valossa ollut synkkä. Markkinatalouteen siirtyminen on ollut vaikeaa, koska Venäjällä ei näytetä löydettävän yhteistä säveltä talouden vaatimista muutoksista. Hintojen vapauttamisen jälkeen ja yksityistämisprosessin alettua tuotanto miltei kaikilla aloilla on Venäjällä koko ajan laskenut ja inflaatio noussut huippulukemiin. Neuvostoliitossa tuntematon työttömyys on tullut venäläisillekin tutuksi, köyhyys on lisääntynyt ja tuloerot kasvaneet. Syntyvyys on laskenut ja kuolleisuus noussut teollisuusmaiden joukossa huippulukemiin ja Venäjän väestö vähenee koko ajan. (Skog 1999, 5)
15 16 Erityisesti työikäisten ja nuorempien ikäryhmien kuolleisuus on korkea. Väkivalta, murhat ja itsemurhat ovat kasvaneet noin 50 %. Sydän- ja verisuonitaudit ovat lisääntyneet. Näiden sairauksien syntyyn vaikuttaa suurissa määrin alkoholin ja huumeiden käyttö sekä alkoholismin lisääntyminen. Vaikka 2000-luvun alkupuolelta talouden kasvu on vähitellen alkanut ja inflaatio laskenut ja työttömyys on noin 12 prosenttia, niin silti väestön reaaliset tulot ovat kuitenkin edelleen laskeneet, samoin vähittäiskauppa ja ulkomaankauppa. (Skog 1999, 5.) Uudet yhteiskunnalliset sosiaalis-taloudelliset suhteet tällä vuosikymmenellä ovat vaikuttaneet nuorison elämäntyylin ja elämäntavan muutoksiin, lasten synnyttämiseen ja perheeseen. Lähes 28 % miehistä ja 42 % naisista, joiden ikä on yli 16 vuotta, ei mene naimisiin, on jo eronnut tai jäänyt leskeksi. Perestroikan jälkeen avioerot ovat lisääntyneet ja avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten määrä on kasvanut. Myös aviopuolison kuolemasta johtunut yksinhuoltajaperheiden synty on kasvussa. Vuoden 1994 tilastojen mukaan yksinhuoltajaperheitä oli viidennes kaikista perheistä, joissa oli alle 18-vuotiaita lapsia. Suurimmassa osassa eli 94 %:ssa näistä perheistä yksinhuoltajana on nainen. (Zbarskaja 1999, 15.) Tatjana Barkovan (2000, 93) mielestä Venäjällä naisia prostituutioon pakottavat syyt ovat monenlaisia. Esimerkiksi yhteiskunnalliset muutokset aiheuttavat sen, että nyky-venäjällä naisilla ei ole mahdollisuutta tehdä lapsia biologisesti parhaassa iässä, sillä äitiysloma on työnantajille ongelma. Naiset synnyttävät joko hyvin nuorina tai sitten liian vanhoina. Työnantajat eivät halua palkata nuoria vastavalmistuneita naisia, koska pelkäävät heidän heti alkavan tehtailla vauvoja. Moni nainen ajatteleekin, että lapset kannattaa tehdä nuorena ja mennä vasta sitten kouluun, kun lapsille järjestyy päivähoitopaikka päiväkodissa. Usein kuitenkin lasten synnyttyä opiskelut jäävät kesken. Neuvostoliiton romahtamisen myötä Venäjällä ja sen lähialueilla moraalikoodit ja niitä ylläpitävät instituutiot romahtivat. Syntyi moraalinen tyhjiö tilanteessa, jossa monet ajautuivat toimeentulo-ongelmiin. Kynnys prostituution madaltui. Myös Suomessa arvomaailma ja moraalikoodit ovat tänä aikana muuttuneet.
16 17 Itsenäinen selviytyminen ja individualismi korostuivat hedonistisen ja kulutuskeskeisen elämäntilanteen rinnalla. Kyseisissä tilanteissa alttius käyttää eskapistista (pakoa todellisuudesta) ja reifioivaa (käsitteen olettaminen todelliseksi) seksiä eri muodoissa lisääntyi erityisesti silloin, kun elämään liittyi samanaikaisesti parisuhdeongelmia tai muita kriisejä. Yleensä prostituutioon kuuluvat myös huume- ja alkoholiongelmat. Monet Baltian ja Venäjän naiset ovat valmiita jättämään prostituution, mikäli elämälle ja toimeentulolle avautuu vaihtoehtoja. Aina se ei ole helppoa ja vaikeinta prostituutiosta luopuminen on silloin, kun siitä on tullut osa elämäntapaa ja kulutuskeskeistä elämäntyyliä. (Skaffari & Urponen 2004, 37.) Toinen suuri ongelma Barkovan (2002, 23, 93) mukaan on naisvaltaisten alojen matalapalkkaisuus. Paremmin palkattujen töiden toivossa moni nuori tyttö päättyy prostituoiduksi, esimerkiksi Pietari on rajakaupunki, jossa naiskauppa käy vilkkaana. Rahan lisäksi länsimaalainen elämäntapa ja halu nähdä ulkomaita houkuttavat naisia. Hyväuskoisina tytöt luulevat lähtevänsä kunniallisiin töihin Eurooppaan tai Pohjoismaihin, mutta perillä odottaakin jotain ihan muuta. Tavallinen tarina on, että tyttö allekirjoittaa sopimuksen, jonka mukaan hänen tehtävänsä on siivota tai hoitaa lapsia, mutta vastassa onkin parittaja, joka ottaa tytöltä passin pois ja pakottaa hänet myymään itseään. Toiset tietävät mihin päänsä pistävät, mutta useimmat eivät. Kansainvälistyminen ja naiskauppa lisäävät prostituutiota. Transitioyhteiskuntiin liittyvä erityisyys aiheuttaa prostituutiota ja laajemminkin naiskauppaa. Maat toimivat laajoina alustoina, joista naisia värvätään eri menetelmin prostituutioon mukaan. Prostituution syitä ovat köyhyys, sosiaalinen eriarvoisuus, naisten aseman heikkeneminen, työttömyys, alhaiset palkat ja vaihtoehtojen puuttuminen sekä rikollisuuden kasvu ja sen järjestäytyminen. (Skaffari & Urponen 2004, 37.) Naiset, jotka matkustavat maasta toiseen joko strippareina, prostituoituina tai vaimovälityksen artikkeleina, etsivät ansaitsemismahdollisuuksia ja parempaa tulevaisuutta. He yrittävät selvitä niissä rajoissa, jotka heille on asetettu. He matkustavat hyvinvoiviin maihin, mutta joutuvat aina elämään varjossa. Heillä ei
17 18 ole eikä tule olemaan samoja oikeuksia kuin paikallisilla, koska he tekevät laittomasti laitonta työtä ja sen myötä heidän hyväksikäyttönsä asiakkaiden ja välittäjien toimesta moninkertaistuu. Naiset kantavat itse kaikki seuraukset kiinnijäämisestään. He kantavat itse markkinatalouteen siirtymisen ongelmat omassa kehossaan. Näille naisille jää ainoaksi vaihtoehdoksi ruumiillistaa, lihallistaa vallitseva eroottisen naisen myytti, jotta he voivat edes toivoa hankkivansa välttämättömän toimeentulon, jotta he voivat edes päivän tai viikonlopun kerrallaan selvitä niiden haasteiden ja rajojen puitteissa, jotka taloudellinen ja kulttuurinen globalisaatio on heille asettanut. (Penttinen 2004, ) 7 PROSTITUUTION ESIINTYMINEN SUOMESSA Suomeen suuntautuva laiton siirtolaisuus ja ulkomaalaisten harjoittama prostituutio on lisääntynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana. Prostituoituina toimivia henkilöitä on Suomessa tutkittu, tilastoitu ja haastateltu jonkun verran. Prostituoitujen määrää Suomessa on hankala arvioida, ja arviot määristä vaihtelevat tutkimuksesta toiseen. Oikeusministeriön mietinnössä viitataan keskusrikospoliisin tietoihin, joiden mukaan pääkaupunkiseudulla toimii varovaisesti arvioiden ainakin 500 prostituoitua ja kaikkiaan Suomessa vierailee vuosittain noin ulkomaista prostituoitua. (Oikeusministeriön työryhmämietintöjä 2003:5.) Kansainvälisen prostituution kannalta Neuvostoliiton hajoamisen merkitys oli suuri. Epävakaa poliittinen ja taloudellinen tilanne sekä työttömyys ja sosiaaliturvan romahtaminen aiheuttivat sen, että aiemmin Aasiasta ja Latinalaisesta Amerikasta Eurooppaan suuntautuvan ihmiskaupan korvasi Euroopan sisäinen liikehdintä. Heti Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen ensimmäiset venäläiset ja virolaiset naiset ilmestyivät suomalaiseen prostituutiokenttään. Seksiturismin alkuvaiheessa naiset tulivat turistiviisumilla ja hankkivat rahaa ostoksiinsa seksiä myymällä. Vaihe ei kestänyt pitkään ja tuolloin tuskin oli kysymys organisoidusta ihmiskaupasta luvun
18 19 puolivälissä prostituutio oli jo ammatillisempaa ja organisoidumpaa. (Kauppinen 1999, ) Reet Nurmen (2002, 180) mukaan vuonna 1998 Helsingin alueella näkyvästi toimineista prostituoiduista jopa 86,6 % oli venäjänkielisiä. Ukrainalaisia, puolalaisia ja latvialaisia oli yhteensä 10,1 %, virolaisia 1,1 % ja suomalaisia 2,2 % prostituoidusta. Toisaalta tulokset vaihtelevat eri tutkimuksissa ja joidenkin tutkimusten mukaan suurin osa Suomessa toimivista prostituoiduista olisikin virolaisia. Ero saattaa johtua siitä, että Viron venäläiset voidaan lukea joko virolaisiksi tai venäläisiksi. Tutkimusten erot voivat johtua myös tutkimusjoukosta tai tutkimusalueesta. (Lehti & Aromaa 2002, ) Suomea 1990 luvulla kohdannut syvä talouskriisi ja massatyöttömyys lisäsivät myös kotimaisten prostituoitujen määrää. Itärajan avautuminen johti nopeasti siihen, että venäläiset ja virolaiset valloittivat Suomen prostituutiomarkkinat muutamassa vuodessa. Samalla prostituutio muuttui sekä tosiasiallisesti että yhteiskunnallisesti näkyväksi ja myös yhdeksi keskeiseksi ulkomaalaispolitiikan kysymykseksi. ( Lehti & Aromaa 2002, 60.) Taloudellisten ja sosiaalisten erojen ohella sukupuolimoraalin muutokset ovat alentaneet prostituution ja sen hyödyntämisen kynnystä. Prostituutio ja sen alueellinen laajeneminen eivät ole pelkästään kansallisesti sisäsyntyistä, koska prostituoituina työskentelee sekä suomalaisia että ulkomaalaisia. Ilmiöön vaikuttavat Suomen sisäisen kehityksen ohella lähialueiden kehitys ja globaalit kehitystendenssit. Suomessa voidaan nähdä myös joitain piirteitä seksuaalimoraalin kiristymisestä. Yksi tähän vaikuttanut tekijä on ollut HIV/ AIDS. (Skaffari & Urponen 2004, 37.) Toivo Nygårdin (2001, 58) mukaan prostituutio on helppo tunnistaa, mutta vaikea määritellä. Lähes mahdotonta on päätellä, miten laajaa prostituutio oli Suomessa 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella. Laitonta ja siksi salaista toimintaa harjoittava ihminen ei kertonut työstään viranomaisille. Asiakirjoihin joutuneet ammattilaiset olivat kuin jäävuoren huippu ja todellinen prostituutio oli itse jäävuori.
19 20 Prostituutio muuttui näkyväksi Suomessa siinä vaiheessa, kun ulkomaalaiset prostituoidut toivat tullessaan avoimen ja aktiivisen tavan toimia ja hankkia asiakkaita. Helsingin ulkopuolella hämmennystä ja kiukkua on herättänyt melko pienilläkin paikkakunnilla tapahtuva bordellia muistuttava toiminta, jossa syrjäiseen motelliin tai matkustajakotiin saapuu joukko prostituoituja ja jonne miehet saapuvat läheltä ja kaukaa ostamaan seksipalveluja. (Kauppinen 1999, 28.) Kuten Thorbek (2003, 16) toteaa, vaihtelee maahanmuuttaneiden prostituoitujen seksityöhistoria jyrkästi. Osa on huijattu tai pakotettu prostituutioon. Toiset taas ovat valinneet ammattinsa vapaaehtoisesti tietoisena siitä, millaista työ on. Jotkut ovat työskennelleet prostituoituina jo kotimaassaan ja muualla ulkomailla ennen Eurooppaan saapumistaan. Myös prostituoitujen oikeudellisessa asemassa on eroja: toisilla on tulomaan kansalaisuus, toisilla ei. Jotkut elävät lumeavioliitossa ja maksavat yleensä palkatulle aviomiehelleen hyvän korvauksen. Osa on laittomia maahanmuuttajia. Prostituoidun työsuhde ja tukiverkosto vaikuttavat ratkaisevasti siihen, kuinka itsenäinen prostituoitu loppujen lopuksi on. Prostituoitujen tulot ja hyväksikäytön määrä vaihtelevat paljon: toiset selviytyvät hädin tuskin hengissä, kun taas toiset ansaitsevat kaksi kertaa minimipalkkaa enemmän. (Thorbek 2003, 16.) Parittajien toiminnasta Suomen prostituutiobisneksessä on erilaisia näkemyksiä. Suomessa tapahtuva prostituutio on erittäin pitkälle järjestäytynyttä ja siinä on pääsääntöisesti kyse ammattimaisesta paritustoiminnasta. (Oikeusministeriön työryhmämietintöjä 2003:5.) Lehti & Aromaan (2002, 72 74) mukaan valtaosassa poliisin tietoon tulleista paritustapauksista vuosina paritusta harjoittivat yksinomaan suomalaiset tai suomalaiset yhdessä virolaisten/venäläisten kanssa (87 %). Kuudessa tapauksessa parittajat olivat yksinomaan virolaisia, kolmasti venäläisiä ja yhdessä tapauksessa suomessa asuvia vietnamilaisia. Tällä
20 21 perusteella itäprostituutio olisi pääosin suomalaisten organisoimaa ja työntekijät tulisivat yleensä Virosta ollen joko virolaisia tai venäläisiä. Koska parittajat usein hankkivat prostituoiduille toimitilat ja asiakkaat, toiminnan organisointi ilman paikallista kontaktia voi käytännön syistä olla vaikeaa. Paritusta on montaa eri tyyppiä ja parittajien toimintatavat vaihtelevat suuresti. Prostituoidun tuloista parittaja ottaa tilanteesta riippuen noin 50 % tai enemmän.
21 22 8 PROSTITUUTIO JA SUOMEN LAINSÄÄDÄNTÖ Suomen rikoslaki ei tällä hetkellä määrittele prostituutiopalvelujen myymistä tai prostituution asiakkuutta sinänsä rikolliseksi toiminnaksi, on Suomi kuitenkin mukana kansainvälisessä yhteistyössä prostituution ja sen aiheuttamien ongelmien vähentämiseksi. Suomi kuuluu niihin maihin, jotka ovat hyväksyneet kaikki kansainväliset valkoisen orjakaupan, naisten ja lasten kaupan, ihmisten kaupan ja toisten prostituutiosta hyötymisen estämistä tarkoittavat sopimukset itsenäisyytemme alusta lähtien. (Laukkanen 1996, 23.) Suomen rikoslain mukaan seksikauppa ja seksuaalinen hyväksikäyttö on kriminalisoitu. Sitä säätelevät seuraavat lait: - laittoman maahantulon järjestäminen (RL 17 luku 8 ) - paritus ja törkeä paritus (RL 20 luku 9 ) - seksuaalipalveluiden osto nuorelta (RL 20 luku 8 ) - lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö (RL luku 6 ) - lapsen törkeä seksuaalinen hyväksikäyttö (RL 20 luku 7 ) - seksuaalinen hyväksikäyttö (RL luku 5 ) - ihmiskauppa ja törkeä ihmiskauppa (RL 25 luku 3 ja 8a ) Seksin ostajan sakottaminen on ollut mahdollista lokakuusta 2003 lähtien, jolloin uusi järjestyslaki tuli voimaan. Laki kieltää seksin myymisen ja ostamisen yleisellä paikalla kuten kadulla ja ravintolassa. Esimerkiksi Helsingin järjestyssäännössä kiellettyä oli seksin myyminen, ei ostaminen. Ostokieltoa ei ollut muuallakaan Suomessa. Järjestyslaki mahdollistaa seksikauppaan puuttumisen yleisillä paikoilla, mutta seksin ostaminen internetin, puhelimen ja lehti-ilmoitusten avulla on yhä sallittua. Oikeusministeriön työryhmä esitti kesällä 2003, että seksin ostaminen kiellettäisiin kokonaan ja siitä saisi sakkoja tai puoli vuotta vankeutta. Ehdotettu malli vastaa Ruotsin lainsäädäntöä, jonka mukaan seksin ostaminen on rangaistava, mutta myyminen ei. Tosin järjestyslaki kieltäisi tuolloinkin seksin myymisen yleisellä paikalla. (Helsingin Sanomat )
22 23 Asiantuntijoiden mukaan sekä Hollannin liberaali prostituutiopolitiikka bordelleineen että Ruotsin tiukka asiakkuuden kriminalisointilinja eivät kumpainenkaan ole ongelmattomia ratkaisuja. Hollannissa toimii valvonnasta huolimatta myös bordellien pimeät markkinat ja Ruotsissa prostituutio on mennyt maan alle entistä vaikeammin kontrolloitaviin olosuhteisiin. Molemmat käytännöt ovat johtaneet prostituoitujen kokeman turvattomuuden lisääntymiseen entisestään. (Uusitalo 2004, 2.) Eduskunta on kesäkuussa 2004 hyväksynyt hallituksen esityksen lainmuutoksesta, joka käsittelee poliisin laajennettua oikeutta telekuunteluun sekä törkeää paritusta ja seksipalveluiden markkinointia. Lakiesitys seksin oston kriminalisoinnista siirtyi käsiteltäväksi vuonna (Skaffari & Urponen 2004, 9.) Ennen esitystä halutaan tarkkailla vuonna 2003 voimaan tulleen seksin ostamisen ja myymisen julkisella paikalla kieltävän järjestyslain toimivuutta käytännössä. (Helsingin Sanomat, ) Tiina Saaren (2004, 35) mukaan eri aikakausina prostituutiolainsäädäntöä on perusteltu eri tavalla. Järjestyssäännöillä yhteisöä on pyritty suojaamaan sukupuolitaudeilta sekä prostituution ja prostituoitujen väärien moraalisten arvojen tarttumiselta. Tällä hetkellä voimassa olevan lain mukaisesti yhteiskunta ei lain voimalla määrittele sopivia arvoja, vaan arvolähtökohtien määrittely on yksilöiden oma asia. Vaikka katuprostituutio onkin järjestyslailla kielletty, tällä hetkellä prostituutio on kuitenkin sallittu ansiokeino. Uudessa lakiesityksessä prostituoidut nähdään ammattinsa uhreina ja heidän asiakkaistaan halutaan tehdä rikollisia. Tähän mennessä asiakkaita ei Suomen lain mukaan ole koskaan rangaistu, vaan laki on vaiennut asiakkuudesta täysin. Näkyväksi asiakkuuden teki vasta uusi järjestyssääntö. Paritus on sitä vastoin ollut kiellettyä. Suomen laki onkin aina määritellyt prostituoidun ainoaksi oikeaksi hyötyjäksi hänen omalla ruumiillaan tekemästään työstä. Laaja ostokielto on jakanut rajusti mielipiteet. Ostokieltoa kannattavat ulkoministeriö, sisäministeriön poliisiosasto, tasa-arvovaltuutettu, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Ihmisoikeusliitto, Väestöliitto ja Naisjärjestöjen Keskusliitto myöntävät yleensä, ettei kriminalisointi ole ongelmatonta. Ihmisoikeus- ja tasa-
23 24 arvosyyt kuitenkin puoltavat hankkeen toteuttamista. Vastustajien, esimerkiksi Stakesin, Helsingin käräjäoikeuden, keskusrikospoliisin, Helsingin poliisin, syyttäjäviraston, ortodoksisen kirkon, Kirkkohallituksen ja Joensuun yliopiston oikeustieteiden laitoksen mielestä kielto merkitsisi puuttumista yksityiselämän suojaan, henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen sekä elinkeinovapauteen. Parituksen selvittäminen voisi vaikeutua ja prostituoitujen pahoinpitelyt lisääntyä. (Kerkelä 2004, 3.) 9 IHMISKÄSITYKSET Sosiaalipoliittisilla toiminta-areenoilla puhutaan ihmisestä usein fyysis-psyykkissosiaalisena kokonaisuutena. Samaa tarkoittaen Lauri Rauhala määrittelee ihmisen kehollisena, tajunnallisena ja situationaalisena olentona. Nämä ihmisen eri olemusmuodot ovat osittain toisistaan riippumattomia, mutta koko ajan toinen toisiinsa vaikuttavia. (Koivula 1994, 13.) Ihmiskäsitys voidaan empiirisen tutkimuksen kannalta luonnehtia siten, että sillä tarkoitetaan kaikkia niitä tutkimuskohdetta ihminen koskevia edellyttämisiä ja olettamisia, jotka ovat mukana siinä vaiheessa, kun tutkija rajaa kohteensa, asettaa hypoteesinsa sekä valitsee menetelmänsä. Ihmiskäsityksellä on yleiskielessä myös väljempi merkitys kuin edellä luonnehdittu. Ihmiskäsityksellä saatetaan tarkoittaa perusasennoitumistamme ihmiseen, joka sitten sävyttää meidän yksilöllisiä ihmissuhteitamme. Tässä perusasennoitumisessamme on hyvin monenlaisia aineksia, kuten kulttuuriperinteen vaikutuksia, teoreettista tietoa ihmisestä, kokemuksemme tiedostamattomia sisältöjä, uskomusten ja ideologioiden tarjoamia arvostuksia. (Rauhala 1989, 15.) Sosiaalipolitiikka on eri aikoina tukeutunut erilaisiin ihmiskäsityksiin, mutta erilaiset käsitykset ovat eläneet myös rinnakkain. Ennen sosiaalipoliittinen liberalistinen ajattelu suosi vapautta ja itsenäistä selviytymistä korostavaa käsitystä ihmisestä. Ihmisellä nähtiin olevan valinnan vapaus ja mahdollisuus, heidän katsottiin itse henkilökohtaisesti olevan vastuussa omista tekemisistään.
24 25 Ympäristöllä ei nähty olevan suurta merkitystä. Nykyään on olemassa merkkejä siitä, että sosiaalipoliittisessa toiminnassa ollaan palaamassa yksilöllisen vastuun korostamiseen. (Koivula 1994, 12.) Ihmiskäsityksen pitää paljastaa, millaisissa olemisen perusmuodoissa ihminen on reaalistunut eli todellistunut. Ihmiskäsityksen tulee myös perustella ja siten filosofisesti oikeuttaa ihmistutkimuksessa nyt ja aina väistämättömästi vallitseva problematiikkatyyppien erilaisuudesta johtuva monitieteisyys. Toisaalta sen pitää osoittaa, miten ihminen on kuitenkin kokonaisuus. (Rauhala 1989, 16.) Ulla-Maija Koivulan (1994, 13) mukaan ihmisen kehollisuudessa on kyse siitä, että olemassaolo ymmärretään orgaanisena tapahtumana. Kehollisuudessa ei ole sinänsä mieltä. Kehollinen toiminta on samaa riippumatta siitä, määritelläänkö se hyväksi vai pahaksi. Tajunnallisuus on inhimillisen kokemuksen kokonaisuus. Tajunnallisuudessa keskeinen termi on mieli, joka antaa merkityksen erilaisille asioille. Mielen avulla ihminen ymmärtää, tietää, tuntee, uskoo ja uneksii asiat ja ilmiöt jonkinlaiseksi. Merkityssuhteiden avulla muodostuu käsitys omasta itsestä osana laajempaa kokonaisuutta, syntyy maailmankuva. (Koivula 1994, 13.) Rauhalan (1989, 15-16) mukaan ihmiskäsityksien käsittely riippuu ihmisen situaatiosta eli elämäntilanteesta. Maailma tai todellisuus on sitä kaikkea konkreettisesti ja ideaalisesti olemassa olevaa, johon ihmiset yleensä voivat olla suhteessa. Vaikka ihmisten situaatioissa on yhteisiä tekijöitä, kuten yhteiskunnalliset olot, maantieteelliset ja ilmastolliset olosuhteet, kulttuuri, tavat ja tottumukset, eräät arvot ja normit, uskonnollinen ilmapiiri, niin situaatio on kuitenkin tarkkaan ottaen aina ainutkertainen.
25 26 10 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN 10.1 Tutkimuskohteena Pro-tukipisteen asiakkaat Pro-tukipiste ry. on v rekisteröity yhdistys, joka perustettiin jatkamaan Helsingin Diakonialaitoksen v aloittamaa prostituoitujen tukitoimintaa. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää seksityöntekijöiden ihmisoikeuksia, terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Yhdistys pyrkii vähentämään ja ennaltaehkäisemään sekä yksilöille että yhteiskunnalle aiheutuvia seksityöhön liittyviä haittoja. Osana Pro-tukipistettä toimii Meritähti-projekti, joka tarjoaa sosiaali- ja terveyspalveluja ulkomaalaisille, erityisesti venäläisille ja virolaisille; sen palvelut ovat samat kuin Pro-tukipisteen palvelut. Asiakastyön lisäksi yhdistys toimii valtakunnallisena asiantuntija-, koulutus- ja konsultaatiotahona prostituutiokysymyksessä. (Kauppinen 2003.) Pro-tukipisteen asiakkaita ovat Suomen sosiaaliturvajärjestelmän ulkopuolella olevat ulkomaalaisnaiset tai pysyvästi Suomessa asuvat seksityöntekijät, mutta jotka eivät käytä terveysaseman palveluja. Pro-tukipisteessä asiakkaalla ei ole kynnystä kertoa prostituutiostaan ja terveydentilastaan. Vuosien mittaan työntekijät ovat saaneet ja saavat koko ajan lisää kosketuspintaa ja ymmärrystä siitä, minkälaista prostituution arkipäivä eri prostituutiomuodoissa voi olla. Laittomasti Suomessa työskentelevien seksityöntekijöiden mielestä Protukipiste on ainoa turvallinen paikka, jossa voidaan keskustella seksityöntekijöiden elämään ja turvaseksiin liittyvistä kysymyksistä. Suomessa laittomasti työskentelevien naisten asema on hyvin haavoittuva, sillä heidät voidaan lähettää kotimaahansa, mikäli viranomaiset saavat tietää heistä. Tekijä suoritti keväällä 2003 työharjoittelunsa Pro-tukipisteessä ja toimii tällä hetkellä yksikön tuntityöntekijänä. Harjoittelun aikana tekijä sai idean myös opinnäytetyönsä aiheeksi.
26 Tutkimuksen tarkoitus Opinnäytetyön aihe on uudenlainen näkökulma prostituutiotutkimukseen. Tutkimuksen kohteena on korkeasti koulutetut, ulkomaalaistaustaiset naispuoliset seksityöntekijät, koska tätä seksityöntekijöiden ryhmää ei ole aiemmin Suomessa tutkittu. Sen tähden tutkimuksen tarkoituksena on saada mahdollisimman laajaa tietoa siitä, miten naiset käsittävät oman minänsä, naisellisuuden ja naisen seksuaalisuuden sekä heidän moraali- ja ihmiskäsityksistään. Lisäksi teemahaastattelujen avulla tekijä toivoo myös tuovansa esille uusia näkökulmia siihen, miksi jopa akateemisesti kouluttautuneet naiset hakeutuvat joskus seksityön. Tutkimusta varten haastateltavaksi tekijä valitsi Pro-tukipisteen asiakkaita, siis joko Venäjältä turistiviisumilla tulleita tai Suomessa pysyvästi asuvia venäläisiä naisprostituoituja Aineiston hankinta Keväällä 2003 tekijä oli työharjoittelussa Pro-tukipisteessä. Silloin hän huomasi, että asiakkaista moni oli akateemisesti korkeakoulutettu ja useilla heillä oli vakituiset työpaikat Venäjällä. He kävivät lyhyillä turistimatkoilla Suomessa ja myivät seksipalveluita rahan saamiseksi. Päivän aikana prostituutiolla ansaittu summa saattaa vastata kuukauden palkkaa kotimaassa. Voi olla, että toiminta ei ole pitkään jatkuvaa, vaan satunnaista ja ehkä kertaluonteista. He saattoivat toimia alalla vain sivutoimisesti. Kokevatko tämän tapaisen toiminnan tekijät itsensä prostituoiduksi ja suostuisivatko he haastatteluun? Tekijä kysyi haastattelusuostumusta yhteensä kahdeltatoista naiselta ja heistä puolet ei suostunut haastatteluun. Kieltäytymistään he perustelivat ajan puutteella tai että haastatteluun osallistuminen ei toisi mitään muutoksia heidän elämäänsä. Haastattelun suorittamisen ongelmana oli se, että monta kertaa sovitut ajat peruuntuivat, koska naiset joko olivat lähteneet kotimaahansa tai heillä ei ollut aikaa tulla tapaamiseen. Ongelmaksi muodostui myös se, että kaikista haastatteluista piti tehdä muistiinpanot vain kirjoittamalla, koska nauhoituksiin naiset eivät suostuneet. Kaksi haastattelua tekijä suoritti Pro-
27 28 tukipisteen ulkopuolella, koska he tulivat sovittua aikaa myöhemmin juuri toimiston sulkemisen aikaan. 11 TUTKIMUSMENETELMÄT Kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä Korkeasti koulutettujen prostituoitujen elämänkatsomuksen ja heidän ihmiskäsitystensä tutkimiseen tekijä valitsi kvalitatiivisen eli laadullisen lähestymistavan. Kvalitatiivinen tutkimus auttaa ymmärtämään tutkimuskohdetta (esim. yritys tai asiakas) ja selittämään sen käyttäytymisen ja päätösten syitä. Siinä rajoitutaan yleensä pieneen määrään tapauksia, mutta ne pyritään analysoimaan mahdollisimman tarkasti. Kvalitatiivinen tutkimus sopii hyvin sosiaalisten ongelmien tutkimiseen. (Heikkilä 2001, 16.) Kuten Eskola ja Suoranta (1998, 19) toteavat, niin laadullisessa tutkimuksessa voidaan lähteä liikkeelle mahdollisimman puhtaalta pöydältä ilman ennakkoluuloja tai määritelmiä. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa puhutaankin aineistolähtöisestä analyysistä, joka pelkistetyimmillään tarkoittaa teorian rakentamista empiirisestä aineistosta lähtien, ikään kuin alhaalta ylös. Tällöin on tärkeä pohtia aineiston eli korpuksen rajausta siten, että sen analysointi olisi mielekästä ja järkevää. Laadullisessa tutkimuksessa kysymys mahdollisuudesta ymmärtää toista on kaksisuuntainen. Toisaalta kysymys on siitä, miten esimerkiksi haastattelijan (tutkijan) on mahdollista ymmärtää haastateltavaa tai tiedonantajaa, siis toista ihmistä. Toisaalta kysymys on myös siitä, miten joku toinen ihminen ymmärtää tutkijan laatimaa tutkimusraporttia. Laadullisen tutkimuksen kokonaisuuden kysymys on palautettavissa kysymykseen miten minä voin ymmärtää toista?. Tämä kysymys liittyy länsimäisen filosofian tärkeään pulmaan minän tietoisuuteen itsestään. (Tuomi & Sarajärvi 2002, 71.)
28 29 Laadullisen tutkimuksen ongelmallisin vaihe on tulkintojen tekeminen. Tulkintojen hedelmällisyys ja osuvuus ovat lopulta kiinni tutkijan tieteellisestä mielikuvituksesta. (Eskola & Suoranta 1998, 147) Tutkija ei voi sanoutua irti arvolähtökohdista, sillä arvot muovaavat sitä, mitä ja miten pyrimme ymmärtämään tutkimiamme ilmiöitä. Voimme saada tulokseksi vain ehdollisia selityksiä johonkin aikaan ja paikkaan rajoittuen. Yleisesti todetaan, että kvalitatiivisessa tutkimuksessa on pyrkimyksenä pikemminkin löytää ja paljastaa tosiasioita kuin todentaa jo olemassa olevia totuusväittämiä. (Hirsijärvi 1997,163.) 11.2 Teemahaastattelu Teemahaastattelu on Tuomen & Sarajärven (2002,77) mukaan puolistrukturoitu haastattelu, jossa edetään etukäteen valittujen keskeisten teemojen ja tarkentavien kysymysten varassa. Ihmisten tulkinnat asioista, heidän asioille antamat merkityksensä, sekä se, miten merkitykset syntyvät vuorovaikutuksessa, ovat teemahaastattelun metodologisen mielenkiinnon kohteina. Teemahaastattelussa pyritään löytämään merkityksellisiä vastauksia tutkimuksen tarkoituksen ja ongelmanasettelun tai tutkimustehtävän mukaisesti. Tutkimuksen viitekehys määrittelee haastattelun teemat. Haastattelurungossa oli kuusi teemaa, jotka olivat taustatiedot, harrastukset, ihmiskäsitykset, moraali, tunnemaailma ja nykytilanne. Niistä neljä viimemainittua olivat pääteemoja. Tuomen & Sarajärven mukaan (2002, 77) teemahaastattelussa tutkija joutuu miettimään, esittääkö hän jokaiselle haastateltavalle kaikki suunnitellut kysymykset ja samassa järjestyksessä, sillä teemahaastattelun toteutuksessa yhdenmukaisuuden vaade vaihtelee tutkimuksesta toiseen lähes avoimesta haastattelutyypistä strukturoituun haastatteluun. Tässä tutkimuksessa haastattelija päätyi strukturoituun teemahaastatteluun eli kaikilta kysyttiin samat kysymykset samassa järjestyksessä. Yhden kysymyksen tekijä jätti kuitenkin kysymättä kokonaan, koska tutkijan mielestä kysymyksen vastaus olisi
29 30 saattanut aiheuttaa tutkittavalle epämiellyttävän tunteen. Kysymys koski tunnemaailma-kohdan kolmatta kysymystä. (katso liite 1.) 11.3 Aineiston analysointi Timo Laine on esittänyt laadullisen tutkimuksen analyysin etenemisrungon jo vuosia sitten. Vähän muokattuna analyysin runko on seuraavanlainen. 1) Tee vahva päätös siitä, mikä aineistossa kiinnostaa. 2a) Käy läpi aineisto, merkitse ja erota ne asiat, jotka liittyvät kiinnostukseesi. Jätä kaikki muu pois tästä tutkimuksesta. 2b) Kerää merkityt asiat yhteen ja erikseen muusta aineistosta. 3) Luokittele, teemoita tai tyypittele aineisto. 4) Kirjoita yhteenveto. (Tuomi & Sarajärvi 2002, ) Analyysin kolmas vaihe ymmärretään usein varsinaiseksi analyysiksi, mutta sen tekeminen ei ole mahdollista ennen kahden aikaisemman vaiheen toteuttamista, eikä se ole myöskään mielekäs ilman raportoitua yhteenvetoa. (Tuomi & Sarajärvi 2002, 95.) Analyysin etenemisrungon kolmas vaihe toteutetaan tässä tutkimuksessa teemoittamalla. Teemoittelu tarkoittaa, että aineisto järjestetään tiettyjen teemojen alle. Teemoittelussa painottuu, mitä kustakin teemasta on sanottu, mutta se voi olla myös luokituksen kaltaista. Laadullisessa analyysissä puhutaan usein joko induktiivisesta (yksittäisestä yleiseen) tai deduktiviivisesta (yleisestä yksittäiseen) analyysistä. Tämä jako tarkoittaa tutkimuksessa käytettyä päättelyn logiikkaa, joka on joko induktiivinen tai deduktiivinen. (Tuomi & Sarajärvi 2002, 95.) Tässä opinnäytetyössä käytetään induktiivista päättelyn logiikkaa eli seksityöntekijöiden yksittäisistä haastatteluvastauksista muodostetaan yleinen käsitys.
FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A7-0071/2. Tarkistus. Mary Honeyball ja muut
19.2.2014 A7-0071/2 2 1 kohta 1. toteaa, että prostituutio ja seksuaalinen hyväksikäyttö ovat erittäin voimakkaasti sukupuoleen perustuvia kysymyksiä, ne loukkaavat ihmisarvoa ja ovat vastoin ihmisoikeuksien
LisätiedotIHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä
Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan
LisätiedotMIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen
Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA
LisätiedotTerttu Utriainen Miten lainsäädäntö kohtaa seksuaalisen väkivallan uhrin?
Uskotko Sinä, että tämä on raiskaus? seksuaalisen väkivallan uhrin kohtaaminen viranomaiskäytänteissä Etelä-Suomen aluehallintovirasto, auditorio, Helsinki 22.11.2012 Terttu Utriainen Miten lainsäädäntö
LisätiedotKASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI
KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,
LisätiedotTurvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.
Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,
LisätiedotKommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen
Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten
LisätiedotKokemuksia vertaisten toimimisesta kentällä vapaaehtoisina tutkimusavustajina. Etsivän työn verkoston päivät 2015
Kokemuksia vertaisten toimimisesta kentällä vapaaehtoisina tutkimusavustajina Etsivän työn verkoston päivät 2015 11.6.2015 Selvittää hiv- ja hepatiitti C-infektioiden esiintyvyyttä sekä taustatekijöitä
LisätiedotTiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala
Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko
LisätiedotSaamelaisnuorten hyvinvointi Tuloksia
Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa (ESR) 2008 2010 Riikka Sutinen Sari Guttorm Lydia Heikkilä Saamelaisnuorten hyvinvointi Tuloksia Nuorten Hyvinvoinnin Ankkurit Lapissa hankkeen tavoitteena oli peruskoulun
Lisätiedot-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?
Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä
LisätiedotIhmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi
Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä
LisätiedotPuolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla
Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää
LisätiedotKehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.
RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan
LisätiedotEsityksen sisältö. Seksuaalirikoksesta tuomittujen kuntoutus osana rangaistuksen täytäntöönpanoa
Seksuaalirikoksesta tuomittujen kuntoutus osana rangaistuksen täytäntöönpanoa Esitys 13.1.2015 Otanvastuun.fi infotilaisuus/pela Yliopettaja, psykologi Nina Nurminen Rikosseuraamuslaitos/ Rikosseuraamusalan
LisätiedotKATSE TULEVAISUUDESSA
NUORISOBAROMETRI 2016 KATSE TULEVAISUUDESSA Luottamus tulevaisuuteen on elämän mielekkyyden kannalta ratkaisevan tärkeää. Ilman myönteisiä tulevaisuuden näkymiä nykyisyyskin näyttää synkältä. Nuoret suhtautuvat
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotPuolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo
Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa
Lisätiedot(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA
(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA Tämän esitteen teksteissä mainitut sivunumerot viittaavat Yksin kaupungissa -kirjaan, jonka voit ladata ilmaisena pdf-tiedostona
Lisätiedotveta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot
Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)
LisätiedotKATSE TULEVAISUUDESSA
NUORISOBAROMETRI 2016 KATSE TULEVAISUUDESSA Luottamus tulevaisuuteen on elämän mielekkyyden kannalta ratkaisevan tärkeää. Ilman myönteisiä tulevaisuuden näkymiä nykyisyyskin näyttää synkältä. Nuoret suhtautuvat
LisätiedotVapauta Uhri. Ihmiskauppa, prostituutio ja porno
Vapauta Uhri Ihmiskauppa, prostituutio ja porno Ihmiskauppa: Sandran tarina Uhrin tyypillinen tarina -Useimmat uhrit saapuvat Kyprokselle samalla tavalla: he ovat vastanneet lehti-ilmoitukseen tai työnvälitysfirman
LisätiedotMaahanmuuttajien integroituminen Suomeen
Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa
LisätiedotSEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli
SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena
LisätiedotMonikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus?
Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen osaamiskeskus 2.11.2015 1 Monikulttuurisesta parisuhteesta lyhyesti Jokaisella parilla omat yksilölliset perusteet - rakkaus - sopimus
Lisätiedot20-30-vuotiaat työelämästä
Sakari Nurmela Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 20-30-vuotiasta lapsetonta väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn
LisätiedotPro-tukipiste ry:n kanta seksin oston yleiskriminalisointiin
5.11.2012 Pro-tukipiste ry:n kanta seksin oston yleiskriminalisointiin Miksi Pro-tukipiste ry vastustaa seksuaalipalveluiden oston kriminalisointia? 1. Pro-tukipiste ry vastustaa kaikkia sellaisia yhteiskunnallisia
LisätiedotMistä ei voi puhua, siitä on vaiettava?
Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Seksuaalisen väkivallan puheeksi ottaminen ja mitä sitten tapahtuu -koulutus 4.12.2013 Satu Hintikka Kaksi näkökulmaa päivän teemaan Video 1 Video 2 Mitä on seksuaalinen
LisätiedotLASTEN KAUPALLINEN SEKSUAALINEN RIISTO JA SEKSUAALIVÄKIVALTA SUOMESSA
LASTEN KAUPALLINEN SEKSUAALINEN RIISTO JA SEKSUAALIVÄKIVALTA SUOMESSA LASTEN KAUPALLINEN SEKSUAALINEN RIISTO JA SEKSUAALIVÄKIVALTA SUOMESSA Pelastakaa Lapset selvitti lasten kaupallista seksuaalista riistoa
LisätiedotNainen ja seksuaalisuus
Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotRINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö
RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina
LisätiedotVartija työssään kohtaamisia nuorten kanssa. Securitas Oy / Mikael Riihelä
Vartija työssään kohtaamisia nuorten kanssa Securitas Oy / Mikael Riihelä Vartijan imago nuoriso arvostaa vanhempiaan enemmin Vartijan työtehtävät ovat muuttuneet lähemmäksi nuorten jokapäiväistä elämää.
LisätiedotSeksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö
Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö tarkoittavat toisen ihmisen kiusaamista ja satuttamista seksuaalisesti. Seksuaalinen kiusaaminen kohdistuu intiimeihin eli
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotLASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä
LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus2006
2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia
LisätiedotTurku 20.11.2013/Anu Nurmi
Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa
LisätiedotVanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat
Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien
LisätiedotMerja Lähdesmäki. Yhteiskuntavastuun käsite maaseudun pienyrityksissä. Yliopistollista maaseudun kehittämistä 25 vuotta Helsinki
Merja Lähdesmäki Yhteiskuntavastuun käsite maaseudun pienyrityksissä Yliopistollista maaseudun kehittämistä 25 vuotta Helsinki 25.04.2013 1 Tutkimuksen tausta Yhä kasvava kiinnostus yritysten yhteiskuntavastuuta
LisätiedotElämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain
Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa
LisätiedotKansallinen ihmiskaupparaportoija (L 660/2011)
WWW.OFM.FI Kansallinen ihmiskaupparaportoija (L 660/2011) Vähemmistövaltuutetun tehtävänä on: 8) toimia kansallisena ihmiskaupparaportoijana, joka: a) seuraa ihmiskauppaan liittyviä ilmiöitä, kansainvälisten
LisätiedotTyöurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä
Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla
LisätiedotLaura Londénin puhe Maailman Syntyvyys seminaarissa STATE OF WORLD POPULATION REPORT 2018
Laura Londénin puhe Maailman Syntyvyys seminaarissa 14.11.2018. STATE OF WORLD POPULATION REPORT 2018 Tervetuloa State of World Population 2018 raportin julkaisutilaisuuteen. Tämän vuoden raportti kertoo
LisätiedotTeoreettisen viitekehyksen rakentaminen
Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen
LisätiedotKOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN
KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN Sisällysluettelo I Usko Vakaumus Uskonto... 2 Käsitteiden määrittely... 2 Käsitteiden soveltaminen... 2 Kappalekohtaiset pienet esseetehtävät... 2 Laajemmat,
LisätiedotMAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista
MAUSTE-hanke 2015-2016 Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista Haastattelun tarkoitus Saada tietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveydestä,seksuaaliohjauksen ja neuvonnan tarpeista,
LisätiedotNollatuntisopimusten kieltäminen. Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja
Nollatuntisopimusten kieltäminen Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja 1 / 12 Johtopäätökset Nollatuntisopimusten kieltämisen vaikutukset ovat epäselviä talousteorian perusteella. Empiiristä tutkimusta
LisätiedotTiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala
Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko
LisätiedotVieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu
Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantuminen ja anomia Sosiaalinen vieraantuminen (alienaatio), kuvaa
LisätiedotAmmatillisen kuntoutuksen voi aloittaa etänä. Jari Turunen, apulaisylilääkäri
Ammatillisen kuntoutuksen voi aloittaa etänä Jari Turunen, apulaisylilääkäri Mikä on ammatillinen kuntoutusselvitys? Ideana oli tuoda ammatillisen kuntoutuksen palvelut niiden ulottuville, jotka eivät
Lisätiedoton yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:
Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin
LisätiedotALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
LAKIALOITE 22/2004 vp Laki rikoslain 20 ja 25 luvun muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Tämän lakialoitteen pohjana on oikeusministeriön 28 päivänä marraskuuta 2002 asettaman työryhmän
LisätiedotTurvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa
Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallinen ja eheä Suomi seminaari 24.-25.1.2012 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi Liipola Pääosin 1970-luvulla rakennettu selvärajainen
LisätiedotKetkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies
Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa
LisätiedotIHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015
IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 ALUKSI Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä julkaisee suppean tilannekatsauksen ajalta 1.1.2015-30.6.2015. Katsauksessa
LisätiedotTIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12
TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.
LisätiedotAineistonkeruumenetelmiä
Kvalitatiivisen tutkimuksen määrittelyä Kvalitatiivisia tutkimussuuntauksia yhdistää se, että ne korostavat sosiaalisten ilmiöiden merkityksellistä luonnetta ja tarvetta ottaa tämä huomioon kuvattaessa,
LisätiedotSaa mitä haluat -valmennus
Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen
LisätiedotKim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1
Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen
LisätiedotAikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus
e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio
LisätiedotPelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö
Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset ry on vuonna 1922 perustettu, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, joka tukee erityisesti vaikeissa oloissa
LisätiedotSosiaalisten yritysten toimintaympäristön nykytila yritysten johtohenkilöiden kokemana. Elina Patana
Sosiaalisten yritysten toimintaympäristön nykytila yritysten johtohenkilöiden kokemana Elina Patana 16.11.2011 Tavoitteeni tänään Esitellä lyhyesti tutkielmani taustoja ja asiantuntijahaastatteluista koostuvaa
LisätiedotPolitiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi
Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto
LisätiedotLukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan. Tiivistelmä 2011
Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan Tiivistelmä 2011 Tervetuloa tutustumaan lukiolaisten arvoihin ja asenteisiin jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan Lukiolaistutkimus
LisätiedotHannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011. Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina
Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011 Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina Maahanmuuttajat 168 000 maahanmuuttajaa (ulkomaan kansalaista) vuonna 2010 Vuonna 1990 vastaava
LisätiedotTanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012
Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä
LisätiedotTässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.
28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta
LisätiedotSikiölle ja lapselle aiheutuvat terveysriskit Huomioita päihdeäitien pakkohoitoa koskevasta keskustelusta Anna Leppo, VTT Tutkijatohtori
Sikiölle ja lapselle aiheutuvat terveysriskit Huomioita päihdeäitien pakkohoitoa koskevasta keskustelusta Anna Leppo, VTT Tutkijatohtori Sosialitieteen laitos, Helsingin yliopisto anna.leppo@helsinki.fi
LisätiedotOpas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin.
Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. TEKIJÄNOIKEUS (Kopiereg - Derechos d autor - Müəlliflik hüquqları
LisätiedotKulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?
Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen
LisätiedotNaturalistinen ihmiskäsitys
IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole
LisätiedotSUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka
SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS Hanna Vilkka Mistä on pienet tytöt tehty? Sokerista, kukkasista, inkivääristä, kanelista. Niistä on pienet tytöt tehty. Mistä on pienet pojat tehty? Etanoista,
LisätiedotParisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014
Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka
Lisätiedot11. Jäsenistön ansiotaso
24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin
LisätiedotPaluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke
Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus 2006
Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui
LisätiedotSisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita
Sisällys I 1 PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ 10 Psykologia tutkii ihmisen toimintaa 12 Mielen tapahtumat ja käyttäytyminen muodostavat ihmisen toiminnan Psykologian suuntaukset lähestyvät ihmistä
LisätiedotTYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI
TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen
LisätiedotKonttorirotasta oman työn tuunaajaksi
Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset
LisätiedotHaittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi?
Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Riikka Perälä Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Center for Researchon Addiction, Control and Governance Terveysneuvontatyötä
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO
YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia
LisätiedotVanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö
Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista
LisätiedotSosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi
Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt
LisätiedotSuomalaisten näkemyksiä matkailusta
Matkailun ja elämystuotannon OSKE Taloustutkimus Oy / Christel Nummela.11.2013 T-10244///CN.11.2013 2 Johdanto Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Matkailun ja elämystuotannon OSKEn toimeksiannosta.
LisätiedotYmpäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe
Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä
LisätiedotYhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille
Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.
LisätiedotTÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016
RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä
LisätiedotKonttorirotasta oman työn tuunaajaksi
Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset
LisätiedotMikä ihmeen Global Mindedness?
Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,
LisätiedotTyöskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa
Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen
Lisätiedot9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen
9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha asenne
LisätiedotLAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU
LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.
LisätiedotYHTEISTYÖPAJA HANASAAREN STRATEGISET TAVOITTEET
YHTEISTYÖPAJA HANASAAREN STRATEGISET TAVOITTEET 2017 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖ: POHJOISMAISUUS MUUTOKSESSA Asumme maissa, jotka kuuluvat kaikin tavoin maailman hienoimpiin. Olemme vapaita, onnellisia ja
LisätiedotKyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista
Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys
LisätiedotLaadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman
Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä
LisätiedotEWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT
EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...
LisätiedotVPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?
VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat
LisätiedotOlga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014
Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014 Suurin valtio maailmassa, peittää enemmän kuin kahdeksasosan maapallon maa-alueista Vuonna 2011 se oli maailman yhdeksänneksi väkirikkain maa noin 139 miljoonalla asukkaallaan
LisätiedotEtiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007
Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka
Lisätiedot