Tavallisimpia lasten sairastamia infektioita

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tavallisimpia lasten sairastamia infektioita"

Transkriptio

1 Tavallisimpia lasten sairastamia infektioita Elina Majapuro

2 Tavallisimpia lasten sairastamia infektioita Niiden itämisajat, oireet, hoito-ohjeet ja eristämistarve YLEISIÄ OHJEITA Hyvän käsihygienian merkitys korostuu lasten päivähoitopaikoissa/kouluissa sekä lasten että henkilökunnan kohdalla. Käsienpesu tehdään vedellä ja saippualla ja käsien kuivaamiseen käytetään kertakäyttöpyyhkeitä. Käsienpesua voidaan tehostaa käyttämällä alkoholikäsihuuhdetta esim. epidemiatilanteissa. Päiväkodissa lasten kädet pestään päiväkotiin tullessa, ennen ruokailua ja ruuan jakelua, WCkäynnin jälkeen ja niistämisen yhteydessä. Lapsen vaipan vaihdossa käytetään suojakäsineitä ja huolehditaan käsihygieniasta. Päiväkodin henkilökunnan käsihuuhteen käyttö korostuu tiloissa, joissa ei ole vesipistettä. Oikea aivastamis- ja yskimistekniikka! Jos ei ole paperinenäliinaa käytössä, niin sitten yskitään tai aivastetaan kyynärtaipeeseen ja sen jälkeen käsien pesu. Nenäliina roskiin. Jatkossa mainituissa ohjeissa on tartuntojen leviämisen ehkäisemiseksi suositeltu Eristämisen (lapsi kotihoidossa) tarve päivähoidosta/koulusta. Näissä ei ole otettu kantaa lapsen toipumisen kannalta tarpeelliseen poissaoloon hoidosta/koulusta. Taudista toipumisaika tulee harkita aina lapsikohtaisesti. Hyvä perussääntö on YKSI KUUMEETON päivä kotona! Kuume on merkki elimistön tulehdusreaktiosta, joista valtaosa aiheutuu virusten tai bakteerien aiheuttamista infektioista. Peräaukosta mitattuna 37 astetta on vielä normaali lämpö, pienellä vauvalla 37,5 on vielä normaali lämpötila. Jos lapsen lämpö on levossa mitattuna yli 38 astetta, sitä voi pitää jo kuumeena. Kuumelääkettä suositellaan annettavaksi silloin, kun kuume nousee yli 38,5 astetta. Lääkkeitä käytetään suositusten mukaisesti eli lapsen paino ja ikä huomioiden. Mikäli lapsi sairastuu kesken hoitopäivän, on sairastumisesta ilmoitettava vanhemmille ja sopia lapsen noutamisesta. EPIDEMIA PÄIVÄKODISSA 1. Epäily epidemiasta (useampi lapsi sairaana samasta syystä vatsataudit, a-streptokokin aiheuttamat infektiot) 2. Yhteys terveydenhoitajaan tai oman terveyskeskuksen/terveysaseman tartuntataudeista vastaavaan hoitajaan Sh Sanna Granholm, Kurikan terveyskeskus, lääkärinvastaanotto, p Sh Marika Viitala, Jalasjärven terveyskeskus, lääkärinvastaanotto, p Sh Heidi Korpela-Kamila, Jurvan terveysasema, lääkärinvastaanotto, p Th Tuija Mäntylä, Ilmajoen terveyskeskus, lääkärinvastaanotto, p Sovitaan: epidemiatietojen keräämisestä (rivilista, ei henkilötietoja) tehdään altistuneen ryhmän määritys arvioidaan torjuntatoimet ja uusien tapausten estäminen mahdollinen näytteenotto tiedottaminen Työterveyshuollon rooli työterveyshoitajaa informoidaan epidemiasta epidemiayksikön henkilökunnan määrittely Epidemioiden jälkeen arvio missä onnistuttiin ja mitä jatkossa tulee tehdä toisin.

3 A-streptokokki infektioita esiintyessä on hyvä muistaa epidemian mahdollisuus. Ottaa yhteyttä terveydenhoitajaan tai tartuntataudeista vastaavaan hoitajaan. Epäily epidemiasta voi syntyä päiväkodissa, lastenneuvolassa, kouluterveydenhoitajan luona, päivystysvastaanotolla tai vanhempien yhteydenottojen perusteella. A-streptokokkiepidemian yhteydessä tartuntatautihoitaja ottaa yhteyttä tartuntataudeista vastaavaan lääkäriin, joka arvioi lisäselvitysten tarpeen. Epidemiakohtaisesti arvioidaan tiedottamisen tarve. STREPTOKOKIN AIHEUTTAMA NIELUTULHEDUS ELI ANGIINA pisaratartunta 2-5 vrk Kuume, kurkkukipu Antibioottikuuri 7-10 vrk, kuume- ja särkylääke, juominen 24 h lääkehoidon aloittamisesta, toipumistarve lapsen voinnin mukaan ENTEROVIRUKSET (Enterorokko) Itämisaika 3-6 vrk (mutta voi olla lyhempikin) Pisaratartunta sekä ulosteen välityksellä, tarttuminen alkaa ennen oireita Oirekuva vaihtelee lievästä vaikeaan. Lievä ylähengitystieinfektio, kuume, kurkkukipu, rakkulat nielussa, kasvoilla, kämmenissä jaloissa ja jalkapohjissa, vatsaoireet. Voi olla myös oireeton. Paranee itsestään Oireenmukainen hoito, kipu- ja kuumelääkitys, juominen., lapsen yleisvoinnin mukaan, tartuntojen ehkäistään hyvästä käsihygieniasta huolehtimalla. Erotuksena vesirokkoon enterorokko ei aiheuta yleensä kutinaa ja rakkulat painottuvat käsiin ja jalkoihin, ks. kuva. Aikuisilla rakkulat voivat olla kovasti kutisevia. Varsinkin taudin alkuvaiheessa enterorokon erottaminen vesirokosta voi joskus olla hankalaa. Paranemisvaiheessa iho voi hilseillä. HERPESSTOMATIITTI JA YSKÄNROKKO Itämisaika 2-7 vrk Suurimmalla osalla tauti on lievä tai oireeton Virus voi tarttua rakkuloista. Oireen mukainen, yskänrokossa paikallishoito. Isommilla lapsilla ja aikuisilla voidaan harkinnan mukaan käyttää asikloviirihoitoa.

4 KIHOMADOT Tartunnasta oireiluvaiheeseen 1/2-2 kk Tarttuu ihmisestä toiseen, käsien välityksellä suuhun Kutina peräaukon seudulla (erityisesti yöllä), heräily, yökastelu samanaikainen hoito kaikille samassa taloudessa asuville, itsehoitovalmiste (Pyrvin) tai lääkärin määräämä hoito. Hoito uusitaan 1-2 viikon kulutta. Kotona kynsien leikkaaminen lyhyiksi. patjojen ja tyynyjen imurointi. Hoidon jälkeen vuode- ja yövaatteiden vaihto ja pesu.. Jos päiväkotiryhmässä todetaan kihomatoja vähintään kolmasosalla lapsista, kannattaa koko ryhmä hoitaa. KURKUNPÄÄNTULEHDUS ELI LARYNGIITTI 3-16 vrk (parainfluenssavirus, n. 70 %:ssa aiheuttajana) Pisaratartunta, suora kontakti Käheä, kumea, haukkuva yskä, hengityksen rohina ja vaikeutuminen (stridor) Käheä yskä ilman hengitysvaikeutta ei vaadi hoitoa, kotikonsteina viileä ulkoilma tai haalea vesihöyry voivat toimia hoitona. Mikäli hengitysvaikeutta, ensihoitona otetaan lapsi syliin istuvaan asentoon ja voidaan kokeilla em. hoitokeinoja. Jos kotikonsteista ei apua, yhteys lääkäripäivystykseen. MAHATAUTI (Ripuli/oksennustauti)/NOROVIRUS Riippuu taudinaiheuttajasta, mutta yleensä lyhyt 12h 2vrk Käsien välityksellä eritteistä, kontaminoituneilta pinnoilta Oksentelu, ripulointi, kuume, vatsakipu Riittävä nesteytys kuivumisen ehkäisemiseksi Yksi oireeton päivä MÄRKÄRUPI 2-5 vrk Käsien välityksellä Ensin vesirakkula, joka puhkeaa ja erittää kudosnestettä, vesirakkula kuivuu kellertäväksi karstaksi tai ruveksi, useimmiten alkaa sierainaukosta tai suupielestä ja voi levitä eri puolelle kehoa Lääkärin määräämä hoito; joko pelkkä paikallisvoide tai paikallisvoide ja antibiootti yhdessä. Niin kauan kuin märkiviä rupia esiintyy, 1 vrk suun kautta otettavan antibiootin ja 2 vrk paikallisen antibioottivoiteen aloittamisesta.

5 NUHAKUUME (Hengitystieinfektio eli flunssa) 1-5 vrk taudinaiheuttajan mukaan vaihdellen Kosketustartunta käsienvälityksellä, ilmateitse pisaratartunta, epäsuorasti, eritteisten esineiden (esim. lelujen) pinnoilta Nuha, yskä, kurkkukipu, kuume, silmän sidekalvon punoitus Oireiden mukainen hoito, tarv. kipu- ja kuumelääkitys, nesteytys Lapsen voinnin mukaan, 1 kuumeeton päivä ONTELOSYYLÄT ELI MOLLUSKAT ihokosketus 2 vko-6 kk 2-6 mm:n läpimittaiset syylät iholla, pääasiassa taipeissa, voivat toki levitä eri puolelle vartaloa. Erityisen yleinen kuivaihoisilla atoopikkolapsilla Häviävät usein ajan myötä itsestään. Jos lapsella on vain muutama syylä, ne voivat hävitä kun syylät rikkoo neulalla tai pinsetillä. Hyvä ihon perushoito. PARVOROKKO 6-21 vrk Pisaratartunta Alkaa usein poskien punoituksena, jota seuraa vartalolta raajoihin leviävä verkkomainen ihottuma, kuume, päänsärky Oireenmukainen Oireiden alkaessa taudin tartuttavuus on ohi, ei eristämistarvetta RAUHASKUUME (Mononukleoosi eli pusutauti) 7-50 vrk Yleensä limakalvokontakti Alle kouluikäisillä yleensä lievä taudinkuva, vanhemmilla korkea kuume, kurkkukipu, imusolmukkeiden suureneminen kaulan ja leuan alueella, pernan suureneminen, n. 10 %:lla punapilkkuinen ihottuma Oireenmukainen, särky- ja kuumelääke, nesteytys, fyysisten ponnistusten välttäminen Ei eristystä, virusta on runsaasti oireettomilla henkilöillä

6 SILMÄTULEHDUS Yleensä taustalla muu bakteerin tai viruksen aiheuttama infektio, lapsilla usein nuhakuume Silmien punoitus, rähmiminen, kirvely, rikantunne silmässä Silmien puhdistus, usein paranevat kuitenkin itsestään, koska aiheuttajina samat virukset, jotka aiheuttavat hengitystieinfektioitakin märkäiseen, voimakasoireiseen silmätulehdukseen lääkärin määräämä antibioottivoide/tipat, Eristäminen ei ole yleensä tarpeen, oireiden voimakkuus ratkaisee poissaolon. Voimakkaasti rähmivät silmät ei päiväkotiin SYYHY Muutama viikko Ihokontakti Kiusallinen kutina, etenkin iltaisin ja öisin, oireet korostuvat pakaraseudussa, ranteissa ja sormien väleissä, epämääräiset näppylät, ranteissa ja kämmenissä käytäviä. Oireet alkavat noin 2-4 viikon kuluttua syyhytartunnan saamisesta. Syyhypunkki häädetään joko paikallishoitoaineella tai tablettilääkityksellä. Hoito toistetaan viikon kuluttua ensimmäisestä häätöhoidosta. Tarkemmat ohjeet Seks ihotautien pkl sivuilta (Syyhyn hoito kotona). Esim. voiteen annetaan vaikuttaa yön yli ja pestään pois 8-12 tunnin kuluttua. Jos esim. kädet pestään ennen tämän ajan kulumista, ne on voideltava uudestaan. Oireinen hoidetaan x 2, oireeton altistunut x 1. Kunnes hoidettu (1. hoidon jälkeen voi mennä hoitoon) SYYLÄT Muutamasta viikosta 6-8 kk Kosketustartunta Usein käsissä tai jalkapohjissa olevia ihosta pallomaisesti kohoavia viruksen aiheuttamia kasvaimia, jalkapohjissa voi olla myös ihon sisään kasvavia syyliä. Häviävät itsestään, 65 % n. 2 vuotta ilmestymisen jälkeen. Itsehoitovalmisteina salisyyli-maitohappovalmisteet, liuoksena voiteena, geelinä tai laastarina. Teippihoito! TULIROKKO 1-5 vrk, Pisaratartunta Kuume, kurkkukipu, päänsärky, punoittava ja turpea kieli (mansikkakieli), ihottuma joka esiintyy hentona punoituksena, kasvoissa suun ympärillä vaaleampi alue Antibioottihoito 1 vrk antibioottihoidon aloittamisesta, mutta yleensä lapsi tarvitsee pidemmän toipumisajan.

7 TÄIT 1-2 vrk Munat siirtyvät esim. päähineiden välityksellä ihmisestä toiseen, lisäksi yhteiset harjat ja kammat ovat mahdollisia tartuntatapoja. Kutina hiuspohjassa, puremajäljet ovat pistemäisiä, mutta punoittavat selvästi, yleensä niskassa ja korvien takana. Täishampoo/liuoshoito, hoito toistetaan viikon kuluttua. Saivareiden poistamiseksi hiusten kampaaminen tiheällä kammalla. Päähineiden ja vuodevaatteiden pesu vähintään 60 asteessa. Pesua kestämättömien vaatteiden/esineiden pakastus. Lapsen voi viedä päivähoitoon ensimmäisen hoitokerran jälkeen VAUVAROKKO ELI KOLMEN PÄIVÄN KUUME 5-15 vrk Eritteiden ja käsien välityksellä Yleensä ½-2-vuotiaiden lasten tauti. 3-4 päivän korkea kuume ärtyisyyttä, lievää yskää ja nuhaa, löysiä ulosteita, kuumeen laskiessa iholle voi ilmaantua punaläiskäistä tai näppyläistä ihottumaa, joka yleensä alkaa korvien seudulta leviten sieltä kasvoille niskaan ja vartalolle. Ihottuma vaihtelee voimakkuudeltaan sekä kestoltaan (muutama tunti-pari päivää) Oireenmukainen hoito, kuume- ja särkylääke Päivähoitoon yhden kuumeettoman päivän jälkeen. VESIROKKO vrk Pisaratartunta, tartuttaa jo 1 vrk ennen ihottuman puhkeamista Näppylät, jotka muuttuvat nopeasti rakkuloiksi, eri puolella vartaloa, myös hiuspohjassa ja limakalvoilla, kuume alkuvaiheessa, voimakas kutina. Kutinaa helpottamaan vesirokkovoiteet tai lääkärin määräämä suun kautta otettava lääkitys. 5 vrk ihottuman alkamisesta. Päivähoitoon lapsi voi osallistua, kun ruvet ovat kuivuneet Salmonella/EHEC/Shigella Jos oireisen lapsen ulosteesta on löytynyt salmonella (muu kuin Salmonella typhi), poissaolo päivähoidosta oireiden keston ja yhden oireettoman päivän ajan. Oireettomia ei tarvitse eristää. Hyvin harvinaisten Salmonella typhin, EHEC:n ja shigellan kohdalla on omat eristys- ja seulontaohjeensa.

TAVALLISIMPIA LASTEN SAIRASTAMIA INFEKTIOITA NIIDEN ITÄMISAIKA, OIREET, HOITO-OHJEET JA ERISTÄMISTARVE YLEISIÄ OHJEITA!

TAVALLISIMPIA LASTEN SAIRASTAMIA INFEKTIOITA NIIDEN ITÄMISAIKA, OIREET, HOITO-OHJEET JA ERISTÄMISTARVE YLEISIÄ OHJEITA! TAVALLISIMPIA LASTEN SAIRASTAMIA INFEKTIOITA NIIDEN ITÄMISAIKA, OIREET, HOITO-OHJEET JA ERISTÄMISTARVE YLEISIÄ OHJEITA! -Hyvä käsihygienian merkitys korostuu lasten päivähoitopaikoissa/kouluissa sekä lasten

Lisätiedot

Päivitys 14.5.2013 TAVALLISIMPIA LASTEN SAIRASTAMIA INFEKTIOITA NIIDEN ITÄMISAIKA, OIREET, HOITO-OHJEET JA ERISTÄMISTARVE

Päivitys 14.5.2013 TAVALLISIMPIA LASTEN SAIRASTAMIA INFEKTIOITA NIIDEN ITÄMISAIKA, OIREET, HOITO-OHJEET JA ERISTÄMISTARVE Päivitys 14.5.2013 TAVALLISIMPIA LASTEN SAIRASTAMIA INFEKTIOITA NIIDEN ITÄMISAIKA, OIREET, HOITO-OHJEET JA ERISTÄMISTARVE YLEISIÄ OHJEITA! -Hyvä käsihygienian merkitys korostuu lasten päivähoitopaikoissa/kouluissa

Lisätiedot

YLEISIMMÄT TARTUNTATAUDIT

YLEISIMMÄT TARTUNTATAUDIT Sosiaali- ja terveystoimi 2010 Tartuntatauti- ja hygieniayksikkö YLEISIMMÄT TARTUNTATAUDIT Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo Nuhakuume -pisaratartunta -kosketustartunta

Lisätiedot

Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo. Kuume, väsymys, lihassärky, nuha, kurkkukipu, yskä.

Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo. Kuume, väsymys, lihassärky, nuha, kurkkukipu, yskä. HELSINGIN KAUPUNKI VARHAISKASVATUSVIRASTO 12.1.2015 Taulukossa on tietoja tavallisimmista lasten sairauksista ja yleinen ohje poissaolosta. Lapsen sairastuessa tulee tarvittaessa kääntyä terveydenhuoltohenkilöstön

Lisätiedot

Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo. Kuume, väsymys, lihassärky, nuha, kurkkukipu, yskä.

Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo. Kuume, väsymys, lihassärky, nuha, kurkkukipu, yskä. HELSINGIN KAUPUNKI VARHAISKASVATUSVIRASTO 23.3.2016 Taulukossa on tietoja tavallisimmista lasten sairauksista ja yleinen ohje poissaolosta. Lapsen sairastuessa tulee tarvittaessa kääntyä terveydenhuoltohenkilöstön

Lisätiedot

Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ennaltaehkäisy/ toimenpiteet

Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ennaltaehkäisy/ toimenpiteet Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ennaltaehkäisy/ toimenpiteet Nuhakuume, hengitystieinfektio Influenssa A, B Silmätulehdus Tulirokko Nielutulehdus eli angiina Yleensä samojen virusten

Lisätiedot

Nuha, yskä, kurkkukipu, mahdollisesti myös kuume, väsymys. Äkillisesti alkava korkea kuume, samat kuin flunssassa

Nuha, yskä, kurkkukipu, mahdollisesti myös kuume, väsymys. Äkillisesti alkava korkea kuume, samat kuin flunssassa Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ennaltaehkäisy/ toimenpiteet Poissaolo Nuhakuume, hengitystie-infektio Influenssa A, B 1-3 vrk 1-3 vrk 1 vrk ennen oireita jatkuen 5 vrk oireiden

Lisätiedot

ROVANIEMEN KAUPUNGIN PÄIVÄKOTI-IKÄISTEN TARTUNTATAUTIOPAS

ROVANIEMEN KAUPUNGIN PÄIVÄKOTI-IKÄISTEN TARTUNTATAUTIOPAS ROVANIEMEN KAUPUNGIN PÄIVÄKOTI-IKÄISTEN TARTUNTATAUTIOPAS ROVANIEMEN KAUPUNKI TERVEYSPALVELUKESKUS Tekemiseen ovat osallistuneet Linna Riina, Oikarinen Katja Rovaniemen Ammattikorkeakoulu 2013 SISÄLLYS

Lisätiedot

Nuha, yskä, kurkkukipu, mahdollisesti myös kuume, väsymys. Äkillisesti alkava korkea kuume, samat kuin flunsassa

Nuha, yskä, kurkkukipu, mahdollisesti myös kuume, väsymys. Äkillisesti alkava korkea kuume, samat kuin flunsassa Nuhakuume, hengitystie-infektio Influenssa A, B 1-3 vrk 1-3 vrk 1 vrk ennen oireita jatkuen 5 vrk oireiden Nuha, yskä, kurkkukipu, mahdollisesti myös kuume, väsymys Äkillisesti alkava korkea kuume, samat

Lisätiedot

OHJEITA PÄIVÄKOTIEN HENKILÖKUNNALLE LASTEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYYN JA HOITOON

OHJEITA PÄIVÄKOTIEN HENKILÖKUNNALLE LASTEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYYN JA HOITOON 15.8.2017 Hyvinvointipalvelus Kasvatus- ja opetuspalvelut OHJEITA PÄIVÄKOTIEN HENKILÖKUNNALLE LASTEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYYN JA HOITOON Tampereen kaupunki Varhaiskasvatus Lasten ja nuorten terveyspalvelut

Lisätiedot

Keski-Suomen Seututerveyskeskus

Keski-Suomen Seututerveyskeskus Keski-Suomen Seututerveyskeskus Ohjeet tavallisimmista lasten tartuntataudeista Päivitetty 18.10.2012 /PL Tauti Aiheuttaja ANGIINA Streptokokkibakteeri Nenän ja nielun eritteet. 2 5 vrk. ENTEROROKKO (rokotetta

Lisätiedot

OHJEITA PÄIVÄHOIDOSSA OLEVIEN LASTEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYYN JA HOITOON

OHJEITA PÄIVÄHOIDOSSA OLEVIEN LASTEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYYN JA HOITOON OHJEITA PÄIVÄHOIDOSSA OLEVIEN LASTEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYYN JA HOITOON Tampereen kaupunki Varhaiskasvatus Lasten ja nuorten terveyspalvelut 3.2.2011/ph 305 Varhaiskasvatus ja perusopetus YKSITYISKOHTAISET

Lisätiedot

KARHUNPOIKA SAIRASTAA. Kouluikäisen lapsen kotihoito-ohjeita

KARHUNPOIKA SAIRASTAA. Kouluikäisen lapsen kotihoito-ohjeita KARHUNPOIKA SAIRASTAA Kouluikäisen lapsen kotihoito-ohjeita Tämä ohjelehtinen on toteutettu opinnäytetyönä yhteistyössä Kempeleen kunnan hoitohenkilöstön ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun kanssa. Sen

Lisätiedot

Oireet: Kuume, kurkkukipu, nielemisvaikeus, suurentuneet ja aristavat kaulan imusolmukkeet, kurkussa valkoinen kate, oksentelu.

Oireet: Kuume, kurkkukipu, nielemisvaikeus, suurentuneet ja aristavat kaulan imusolmukkeet, kurkussa valkoinen kate, oksentelu. Päivitetty 13.12.2012 TAVALLISIMMAT LASTEN TARTUNTATAUDIT (Lastenneuvolassa ja päivähoidossa oleva käytäntö) ANGIINA (Streptokokki A) Aiheuttaja: Bakteeri Itämisaika: 2-5 vrk Oireet: Kuume, kurkkukipu,

Lisätiedot

Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC

Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC Alueellinen tartuntatautipäivä 2.2.2016 Miia koskinen Aluehygieniahoitaja Sairaanhoitaja YAMK Käsitteitä Tartuntatauti = tauti, joka aiheuttaja siirtyvät välillisesti

Lisätiedot

INFEKTIO-OHJE PÄIVÄKOTEIHIN. Yleistä

INFEKTIO-OHJE PÄIVÄKOTEIHIN. Yleistä INFEKTIO-OHJE PÄIVÄKOTEIHIN Yleistä Päiväkotilasten sairastamista infektioista 80 90 % on hengitystieinfektioita. Infektio-oireisia päiviä alle 3-vuotiailla päiväkotilapsilla on vuosittain keskimäärin

Lisätiedot

OHJEITA PÄIVÄHOIDOSSA OLEVIEN LASTEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYYN JA HOITOON

OHJEITA PÄIVÄHOIDOSSA OLEVIEN LASTEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYYN JA HOITOON OHJEITA PÄIVÄHOIDOSSA OLEVIEN LASTEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYYN JA HOITOON Tampereen kaupunki Päivähoito Lasten ja nuorten terveyspalvelut 4.7.2007/ph 305 PÄIVÄHOIDON JA PERUSOPETUKSEN TUOTANTOALUE OALUE PÄIVÄHOIDON

Lisätiedot

MILLOIN HOITOON?! Sitä vastoin muille päiväkodin tai koulun lapsille ei suositella ennalta ehkäisevää hoitoa.

MILLOIN HOITOON?! Sitä vastoin muille päiväkodin tai koulun lapsille ei suositella ennalta ehkäisevää hoitoa. MILLOIN HOITOON?! Aivokalvontulehdus Tarttuva aivokalvontulehdus (meningokokkibakteeri) tarttuu ilmasta. Bakteeri leviää ilmaan yskittäessä ja niistettäessä. Monilla lapsilla on meningokokkeja nenässä

Lisätiedot

YLEISIMMÄT TARTTUVAT TAUDIT

YLEISIMMÄT TARTTUVAT TAUDIT YLEISIMMÄT TARTTUVAT TAUDIT Tauti Aiheuttaja It.aika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo Nuhakuu- Virukset. 1-3 vrk 1 vrk ennen oireita Nuha, yskä, kurkkukipu.myös Oireiden mukainen Hyvä käsihygienia.

Lisätiedot

HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA

HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA Sisältö Johdanto... 3 Yleinen kotihoito... 4 Nuhakuume... 7 Keuhkoputkentulehdus... 8 Kurkunpääntulehdus... 9 Milloin

Lisätiedot

LASTEN SAIRAUDET. Yleisimmät lasten sairaudet Kuumeinen lapsi Ripuloiva/oksenteleva lapsi Infektiota sairastavan lapsen eristys

LASTEN SAIRAUDET. Yleisimmät lasten sairaudet Kuumeinen lapsi Ripuloiva/oksenteleva lapsi Infektiota sairastavan lapsen eristys LASTEN SAIRAUDET Yleisimmät lasten sairaudet Kuumeinen lapsi Ripuloiva/oksenteleva lapsi Infektiota sairastavan lapsen eristys YLEISIMMÄT LASTEN SAIRAUDET FLUNSSA eli nuhakuume on ylähengitysteiden virusinfektio.

Lisätiedot

Mikäli teillä on kysyttävää, omalta lastenneuvolan terveydenhoitajalta voi kysyä neuvoa puhelintunnin aikana.

Mikäli teillä on kysyttävää, omalta lastenneuvolan terveydenhoitajalta voi kysyä neuvoa puhelintunnin aikana. LASTENNEUVOLA PIENTEN LASTEN TAVALLISIMMAT TARTUNTATAUDIT KUUMEISEN LAPSEN HOITO Kuumeisen lapsen hoito on pääasiassa oireiden mukaista hoitoa. Lapsen yleisvointia kannattaa seurata, se kertoo paljon.

Lisätiedot

POTILAAN HYGIENIAOPAS

POTILAAN HYGIENIAOPAS POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen

Lisätiedot

Kihomadot Suomen Apteekkariliitto 2010

Kihomadot Suomen Apteekkariliitto 2010 Kihomadot Suomen Apteekkariliitto 2010 Lukijalle Lapset ja lapsiperheet kärsivät melko yleisesti kihomadoista. Tartunta tapahtuu helposti esimerkiksi käsien välityksellä. Vaiva talttuu, kunhan lääkehoitoa

Lisätiedot

Tervetuloa. Petäikkölän päiväkotiin!

Tervetuloa. Petäikkölän päiväkotiin! Tervetuloa Petäikkölän päiväkotiin! Petäikkölän päiväkoti Päärakennuksessa Hukantaival 8, 80230 Joensuu Päiväkodin johtaja Pia Väänänen p. 050-3109 661 pia.vaananen@jns.fi Sivusiivessä O lemme koonneet

Lisätiedot

YLEISIMMÄT TARTTUVAT TAUDIT

YLEISIMMÄT TARTTUVAT TAUDIT YLEISIMMÄT TARTTUVAT TAUDIT Tauti Aiheuttaja It.aika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo Nuhakuu- Pisaratartun- 1-3 vrk 1 vrk ennen oireita Nuha.Yskä.Kurkkukipu.Myös Oireiden mukainen Hyvä käsihygienia.

Lisätiedot

25. VALTAKUNNALLISET VÄLINEHUOLLON KOULUTUSPÄIVÄT Hotel Flamingo, Vantaa

25. VALTAKUNNALLISET VÄLINEHUOLLON KOULUTUSPÄIVÄT Hotel Flamingo, Vantaa MITÄ JOS NORO-VIRUS YLLÄTTÄÄ VÄLINEHUOLLOSSA 12.10.2017 25. VALTAKUNNALLISET VÄLINEHUOLLON KOULUTUSPÄIVÄT Hotel Flamingo, Vantaa Jaana Palosara Hygieniakoordinaattori Kouvolan kaupunki/ Infektioiden ja

Lisätiedot

Tärkein infektiota ehkäisevä toimenpide on hyvä käsihygienia. Erityisesti käsien pesun merkitystä on syytä korostaa tässä kohdassa.

Tärkein infektiota ehkäisevä toimenpide on hyvä käsihygienia. Erityisesti käsien pesun merkitystä on syytä korostaa tässä kohdassa. PIENTEN LASTEN TAVALLISIMMAT TARTUNTATAUDIT Pienet lapset sairastavat paljon. Päivähoidossa olevat alle 3-vuotiaat sairastavat keskimäärin 100 päivää vuosittain ja kotihoidossa olevat 40 päivää. Yli 3-vuotiaat

Lisätiedot

HYVÄT VANHEMMAT INFEKTIOIDEN AIHEUTTAJAT JA NIIDEN LEVIÄMINEN

HYVÄT VANHEMMAT INFEKTIOIDEN AIHEUTTAJAT JA NIIDEN LEVIÄMINEN 9/2013 HYVÄT VANHEMMAT Varhaiskasvatuksen ensisijaisena tavoitteena on edistää lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Hyvinvoivalla lapsella on mahdollisimman hyvät kasvun, oppimisen ja kehittymisen edellytykset.

Lisätiedot

Sikainfluenssa: Tietoa influenssa A(H1N1) viruksesta

Sikainfluenssa: Tietoa influenssa A(H1N1) viruksesta TOIMINTAOHJE H1N1 -TAPAUKSESSA 1 (5) Sikainfluenssa: Tietoa influenssa A(H1N1) viruksesta Tartuttavuus Tällä hetkellä influenssan A(H1N1) (ns. sikainfluenssa) taudinkuva muistuttaa vakavuusasteeltaan tavallista

Lisätiedot

- Uudenkaupungin päivähoidon linjaukset

- Uudenkaupungin päivähoidon linjaukset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Päivähoitopalvelut INFEKTIORISKIN VÄHENTÄMINEN PÄIVÄHOIDOSSA - Uudenkaupungin päivähoidon linjaukset Päivähoidon päätavoite on edistää lapsen tasapainoista kehitystä ja tukea perheitä

Lisätiedot

Infektiotautien ehkäisy hygieniaohjeistus päiväkodeille, ryhmäperhepäiväkodeille, kotiperhepäivähoitoon ja perhepuistoihin.

Infektiotautien ehkäisy hygieniaohjeistus päiväkodeille, ryhmäperhepäiväkodeille, kotiperhepäivähoitoon ja perhepuistoihin. Infektiotautien ehkäisy hygieniaohjeistus päiväkodeille, ryhmäperhepäiväkodeille, kotiperhepäivähoitoon ja perhepuistoihin. 26.3.2012 Sisältö 1 Yleistä... 3 2 Infektiotautien tarttuminen... 4 3 Infektiotautien

Lisätiedot

ja niiden kotihoidosta. Julkaisija: Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hämeen piiri ry Tekijät: Neea Ranto ja Saimi Valmari

ja niiden kotihoidosta. Julkaisija: Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hämeen piiri ry Tekijät: Neea Ranto ja Saimi Valmari Lapset sairastavat leikki-iässä paljon infektiosairauksia. Tavallisimmat infektiosairaudet eivät useimmiten vaadi sairaalahoitoa, vaan sairaalle lapselle riittävä hoito voidaan toteuttaa kotioloissa. Lapsen

Lisätiedot

Lasten infektioita kihomadot, märkärupi

Lasten infektioita kihomadot, märkärupi Lasten infektioita kihomadot, märkärupi 16.10.2015 Alueellinen koulutuspäivä Infektioiden torjunta Terhi Tapiainen Last. el, lasten infektiolääkäri, dos. OYS Lapset ja nuoret Kihomato Enterobius vermicularis,

Lisätiedot

LASTEN SAIRAUDET JA PÄIVÄHOITO

LASTEN SAIRAUDET JA PÄIVÄHOITO LASTEN SAIRAUDET JA PÄIVÄHOITO YLEISIMMISTÄ LASTEN SAIRAUKSISTA LYHYESTI... 3/2008 Flunssa eli ylähengitysteiden virustulehdus (=virusinfektio) on ylivoimaisesti yleisin sairaus. Oireita ovat; yskä, nuha

Lisätiedot

Tervetuloa yksityiseen perhepäivähoitoon 2013-2014

Tervetuloa yksityiseen perhepäivähoitoon 2013-2014 Tervetuloa yksityiseen perhepäivähoitoon 2013-2014 Päivähoidon hallinto Päivähoito kuuluu sivistystoimialaan, varhaiskasvatuksen tulosalueelle. Päivähoidon asioista päättää sivistyslautakunta. Käyntiosoite:

Lisätiedot

Hoito-ohjeet lapsen sairastuessa

Hoito-ohjeet lapsen sairastuessa TÄRKEÄT YHTEYSTIEDOT Yleinen hätänumero 112 Myrkytystietokeskus 09 471 977 Omat terveysasemat ma to klo 8 16 ja pe klo 8 15 Armila 05 352 7260 Lauritsala 05 352 6701 Sammonlahti 05 352 7501 Joutseno 05

Lisätiedot

Streptokokki epidemia päiväkodissa

Streptokokki epidemia päiväkodissa Streptokokki epidemia päiväkodissa Jane Marttila 18.10.2017 asiantuntijalääkäri, terveyskeskuksen vastaava lääkäri Turun Hyvinvointitoimiala Ei sidonnaisuuksia. Pienten lasten päiväkotiepidemiat

Lisätiedot

Täystyrmäys ontelosyylille NoPoxivir -valmisteella

Täystyrmäys ontelosyylille NoPoxivir -valmisteella Täystyrmäys ontelosyylille NoPoxivir -valmisteella Vihdoinkin toimiva hoito! Unimedic Pharma AB tuo nyt markkinoille NoPoxivir -valmisteen, joka on kivuton ja tehokas menetelmä ontelosyylien hoitoon. NoPoxivir

Lisätiedot

Kirjataan tunnistetiedot Kirjataan allergiat/riskitiedot

Kirjataan tunnistetiedot Kirjataan allergiat/riskitiedot POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- MEO 1 (6) Pinnallinen haava (pituus alle 3 cm) Jäykkäkouristusrokote Ei vuoda runsaasti Puhdistus ja syvyyden tarkistaminen (varovaisuutta silmien ja kasvojen alueella) Tarvittaessa

Lisätiedot

Tavallisia lasten oireita kuinka hoidan ja milloin hoitoon?

Tavallisia lasten oireita kuinka hoidan ja milloin hoitoon? Korvakipu Kutina ja kipu, kuume, mahdollisesti märkävuotoa korvasta. Anna kipulääkettä ohjeen mukaan helpottamaan kipua ja laskemaan kuumetta. Kohoasento nukkuessa voi helpottaa kipua. Päivystyskäynti

Lisätiedot

Minna Tuominen LASTEN YLEISIMMÄT INFEKTIOTAUDIT OPAS PÄIVÄHOITOON

Minna Tuominen LASTEN YLEISIMMÄT INFEKTIOTAUDIT OPAS PÄIVÄHOITOON Minna Tuominen LASTEN YLEISIMMÄT INFEKTIOTAUDIT OPAS PÄIVÄHOITOON Hoitotyön koulutusohjelma 2014 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 5 2 PROJEKTIN TARKOITUS JA TAVOITTEET... 6 3 PROJEKTIN TEOREETTINEN TAUSTA... 6

Lisätiedot

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Perusasiaa Tartuntatapa Esiintyy iholla ja nielussa Pisara- ja kosketustartunta

Lisätiedot

ROVANIEMEN KAUPUNKI. Hyvinvoiva lapsi. Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa

ROVANIEMEN KAUPUNKI. Hyvinvoiva lapsi. Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa ROVANIEMEN KAUPUNKI Hyvinvoiva lapsi Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa Varhaiskasvatuspalvelut 2015 Työryhmä: Ahlsved Matias, tartuntataudeista vastaava hoitaja, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Pienet vikkelät vipeltäjät; syyhy ja lutikat

Pienet vikkelät vipeltäjät; syyhy ja lutikat Pienet vikkelät vipeltäjät; syyhy ja lutikat Miia Koskinen Hygieniahoitaja Sairaanhoitaja yamk Loinen (parasiitti) On eliö, joka elää toisen eliön (isäntäeliön) kudoksissa, iholla, turkissa tai läheisyydessä

Lisätiedot

Saarijärven kaupunki Varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelma

Saarijärven kaupunki Varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelma Saarijärven kaupunki Varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelma Sisällysluettelo Johdanto... 3 Lääkehoidon osaamisen varmistaminen ja ylläpitäminen... 4 Varhaiskasvatuksen lääkehoidon riskitekijät ja ongelmakohdat...

Lisätiedot

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus TUBERKULOOSI On Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektio. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus Hoitona käytetään usean lääkkeen

Lisätiedot

KOULUIKÄISEN LAPSEN YLEISIMMÄT INFEKTIO- SAIRAUDET JA NIIDEN KOTIHOITO

KOULUIKÄISEN LAPSEN YLEISIMMÄT INFEKTIO- SAIRAUDET JA NIIDEN KOTIHOITO KOULUIKÄISEN LAPSEN YLEISIMMÄT INFEKTIO- SAIRAUDET JA NIIDEN KOTIHOITO Ohjelehtisen laatiminen vanhemmille Tuija Turpeinen Opinnäytetyö 19.2.2013 Hoitotyön koulutusohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Tervetuloa. Petäikkölän päiväkotiin!

Tervetuloa. Petäikkölän päiväkotiin! Tervetuloa Petäikkölän päiväkotiin! Petäikkölän päiväkoti Päärakennuksessa Hukantaival 8, 80230 Joensuu Päiväkodin johtaja Pia Väänänen p. 050-3109 661 pia.vaananen@jns.fi Sivusiivessä O lemme koonneet

Lisätiedot

Tartuntatautihoitaja Irja Kolehmainen, PKSSK 1

Tartuntatautihoitaja Irja Kolehmainen, PKSSK 1 Sidonnaisuudet ja lähteet: Streptokokki A epidemia Valtakunnalliset hygieniahoitajien koulutuspäivät 21.- Oulu Tartuntatautihoitaja Irja Kolehmainen Sidonnaisuudet: PKSSK ja lujasti J Lähteet: THL:n toimenpideohje

Lisätiedot

Perhepäivähoidon hygieniaohjeet

Perhepäivähoidon hygieniaohjeet Perhepäivähoidon hygieniaohjeet Hygienia ja puhtaus Hygienia on aikuisen ja lasten henkilökohtaista hygieniaa sekä työympäristön-, lelujen ja elintarvikkeiden puhtautta. Hygienian tehostaminen päivähoidossa

Lisätiedot

TERVEEKSI KOTIKONSTEIN

TERVEEKSI KOTIKONSTEIN TERVEEKSI KOTIKONSTEIN -opas 1 Tässä oppaassa on esitelty tavallisimpien kotona hoidettavien sairauksien ja niiden oireiden sekä tapaturmien omahoito-ohjeita. Oireiden alkuvaiheessa niitä voidaan lievittää

Lisätiedot

Syyhy, täit, satiaiset

Syyhy, täit, satiaiset Ajankohtaista infektioiden torjunnasta OYS 16.10.2015 Timo Järvinen Syyhy, täit, satiaiset Syyhy (Scabies) - Ihmisen syyhypunkki (Sarcoptes scabiei var. hominis) - 0,3-0,5 mm - munii 1-5 munaa päivässä

Lisätiedot

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ MEDIVIR LEHDISTÖMATERIAALI Lisätietoja: Tuovi Kukkola, Cocomms Oy, puh. 050 346 2019, tuovi.kukkola@cocomms.com Lehdistökuvia voi ladata osoitteesta www.mynewsdesk.com/se/pressroom/medivir

Lisätiedot

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1 (5) Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1. KUINKA TOIMIT, JOS EPÄILET SAIRASTUNEESI H1N1-INFLUENSSAAN? Jos epäilet sairastuneesi A(H1N1)-influenssaan, ÄLÄ MENE SAIRAANA TYÖHÖN, älä mene suoraan työterveyshuollon/

Lisätiedot

Saarijärven kaupunki Varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelma

Saarijärven kaupunki Varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelma Saarijärven kaupunki Varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelma Sisällysluettelo Johdanto... 3 Lääkehoidon osaamisen varmistaminen ja ylläpitäminen... 4 Varhaiskasvatuksen lääkehoidon riskitekijät ja ongelmakohdat...

Lisätiedot

TERVEEKSI KOTIKONSTEIN Itsehoito-opas

TERVEEKSI KOTIKONSTEIN Itsehoito-opas TERVEEKSI KOTIKONSTEIN -opas RAMPE hanke, Pohjois-Karjala 2012 Kansikuva: Viivi 6v Takasivu: Eemeli 6v 2 Tässä oppaassa on esitelty tavallisimpien kotona hoidettavien sairauksien ja niiden oireiden sekä

Lisätiedot

Lapsi ensiapupäivystyksessä. EA-ryhmä/Juhani Ahtiluoto Lahden alueen osasto

Lapsi ensiapupäivystyksessä. EA-ryhmä/Juhani Ahtiluoto Lahden alueen osasto Lapsi ensiapupäivystyksessä Lapsi potilaat ensiapupäivystyksessä Harvinaisia, mutta toisinaan päivystetään tilaisuuksissa joissa pelkästään lapsi potilaita Mini-salppuri Lasten liikennepäivä Jne. Vastasyntyneitä

Lisätiedot

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)

Lisätiedot

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus

Lisätiedot

Sivu 1 / 5. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi.

Sivu 1 / 5. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. Sivu 1 / 5 Influenssa Ohje perusterveydenhuoltoon Torjuntaohjeet osastojen influenssaepidemioissa Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. Epidemiaepäily

Lisätiedot

Ohjeita infektioriskien vähentämiseksi Rauman varhaiskasvatuksessa

Ohjeita infektioriskien vähentämiseksi Rauman varhaiskasvatuksessa Ohjeita infektioriskien vähentämiseksi Rauman varhaiskasvatuksessa Päivitetty 2014 Tämän ohjeistuksen on tehnyt työryhmä (2007): Aaltonen Leena Kartano Riikka Keskitalo Sirke Komminaho Maritta Laaksonen

Lisätiedot

Tartuntatautilaki 48 Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja potilaiden suojaamiseksi (voimaan )

Tartuntatautilaki 48 Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja potilaiden suojaamiseksi (voimaan ) Henkilökunnan rokotukset sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä Janne Laine Infektiolääkäri 2017 Tartuntatautilaki 48 Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja potilaiden suojaamiseksi (voimaan

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

LASTEN INFEKTIOT OPAS PÄIVÄHOITOON

LASTEN INFEKTIOT OPAS PÄIVÄHOITOON LASTEN INFEKTIOT OPAS PÄIVÄHOITOON Liisi Savolainen Outi Siekkinen Opinnäytetyö Toukokuu 2012 Hoitotyön koulutusohjelma Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SAVOLAINEN,

Lisätiedot

Tarttuvien tautien vastustus

Tarttuvien tautien vastustus Tarttuvien tautien vastustus Eläinlääkäri Katja Hautala Tartuntatautien oireita Hengitystieoireet Kuume Silmävuoto Alentunut suorituskyky Ripuli Ihotulehdukset (sieni, syylät, rivi jne) Keskushermosto-oireet

Lisätiedot

TERVETULOA PERHEPÄIVÄHOITOON!

TERVETULOA PERHEPÄIVÄHOITOON! TERVETULOA PERHEPÄIVÄHOITOON! SEINÄJOEN PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on varhaiskasvatusmuoto, jossa lapsiryhmään kuuluu neljä alle kouluikäistä kokopäivähoidossa olevaa sekä mahdollisesti viidentenä

Lisätiedot

GlaxoSmithKline Consumer Healthcare Piispasilta 9 A 02230 Espoo. Hoida huuliherpestä ennen kuin se puhkeaa kunnolla

GlaxoSmithKline Consumer Healthcare Piispasilta 9 A 02230 Espoo. Hoida huuliherpestä ennen kuin se puhkeaa kunnolla GlaxoSmithKline Consumer Healthcare Piispasilta 9 A 02230 Espoo 03/2006 (2006-2206-1) Hoida huuliherpestä ennen kuin se puhkeaa kunnolla Huuliherpes Herpes Simplex -virus 1 Mikä on huuliherpes ja miten

Lisätiedot

TERVEHEKS KOTIKONSTEIN Itsehoito-opas

TERVEHEKS KOTIKONSTEIN Itsehoito-opas TERVEHEKS KOTIKONSTEIN -opas RAMPE hanke, Pohjois-Karjala 2012 Kansikuva: Viivi 6v Takasivu: Eemeli 6v Tässä oppaassa on esitelty tavallisimpien kotona hoidettavien sairauksien ja niiden oireiden sekä

Lisätiedot

TERVEEKSI KOTIKONSTEIN Omahoito-opas

TERVEEKSI KOTIKONSTEIN Omahoito-opas TERVEEKSI KOTIKONSTEIN -opas Säilytäthän tämän oppaan 3 Tässä oppaassa on esitelty tavallisimpien kotona hoidettavien sairauksien ja niiden oireiden sekä tapaturmien omahoito-ohjeita. Oireiden alkuvaiheessa

Lisätiedot

Minun psori päiväkirjani

Minun psori päiväkirjani Tähän päiväkirjaasi voit kirjoittaa henkilökohtaisesti psoristasi, psorin hoidoistasi ja niiden vaikutuksista. Voit hyödyntää päiväkirjaa kirjoittamalla myös muista psoriin vaikuttavista asioista, sillä

Lisätiedot

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis Soluseinätön bakteeri Beetalaktaamiantibiootit (mm. penisilliini) eivät tehoa Herkkiä

Lisätiedot

URJALAN LUKION OIREKYSELY; MARRASKUU 2014 Yhteenvetoraportti

URJALAN LUKION OIREKYSELY; MARRASKUU 2014 Yhteenvetoraportti URJALAN LUKION OIREKYSELY; MARRASKUU 2014 Yhteenvetoraportti Kysey toteutettiin sähköpostin välityksellä marraskuussa 2014. Kyselyyn vastasi 60 koulun 64 oppilaasta (94 %). Tutkimusta voidaan pitää tältä

Lisätiedot

Seborrooinen ihottuma

Seborrooinen ihottuma Iholiitto ry Seborrooinen ihottuma Seborrooisen ihottuman hoito-opas hilseilyä talineritystä punoitusta kutinaa kirvelyä Oppaan teksti: Esh Maria Aitasalo Tekstin tarkistaneet: Johtava hoitaja Sirpa Pajunen,

Lisätiedot

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Normaalia korkeampi elimistön lämpötila (37-38.3C normaali) Normaalilämmössä yksilöllistä variaatiota, selvitä hevosesi normaalilämpö säännöllisillä

Lisätiedot

Matias Lahti, hallintoylilääkäri, Jämsän kaupunki

Matias Lahti, hallintoylilääkäri, Jämsän kaupunki Hygieniaohjeet Matias Lahti, hallintoylilääkäri, Jämsän kaupunki matias.lahti@jamsa.fi, 050 562 9104 Tuija Nieminen, hygieniahoitaja, Jämsän Terveys tuija.nieminen@jamsanterveys.fi, 040 712 2561 Ohje on

Lisätiedot

SEKSITAUDIT Hiv-säätiö / Aids-tukikeskus Vaihde 0207 465 700 (ma - pe 9-16) Neuvonta ja ajanvaraus 0207 465 705 (ma - pe 10-15.30) www.aidstukikeskus.fi SEKSUAALITERVEYS Rakkaus, seksuaalisuus ja seksi

Lisätiedot

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5. Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.2008 1 Tavanomaiset varotoimet Tavanomaiset varotoimet Noudatetaan

Lisätiedot

Ohjeistuksen ovat laatineet yhteistyössä päivähoidon kanssa: Terveystarkastaja Tiina Päätalo p. 681 4391 Hygieniahoitaja Susanna Tella p.

Ohjeistuksen ovat laatineet yhteistyössä päivähoidon kanssa: Terveystarkastaja Tiina Päätalo p. 681 4391 Hygieniahoitaja Susanna Tella p. HYGIENIA JA TARTUNTOJEN TORJUNTA PÄIVÄKODEISSA 2004 Ohjeistuksen ovat laatineet yhteistyössä päivähoidon kanssa: Terveystarkastaja Tiina Päätalo p. 681 4391 Hygieniahoitaja Susanna Tella p. 681 3233 Tämä

Lisätiedot

Palmoplantaarinen pustuloosi PPP-opas

Palmoplantaarinen pustuloosi PPP-opas Palmoplantaarinen pustuloosi PPP-opas Palmoplantaarinen pustuloosi, PPP, on rakkuloiva kämmenten ja jalkapohjien ihosairaus. Yleisin sairastumisikä on 30 50 ikävuoden vaiheilla, vaikka poikkeuksiakin on.

Lisätiedot

Raunistulan koulun Kastun yksikkö

Raunistulan koulun Kastun yksikkö Raunistulan koulun Kastun yksikkö Oirekysely joulukuu 2014 / tammikuu 2015 Kouluterveydenhuolto 4.3.2015 Hannele Kallio 1 Yleistä sisäilmaongelmiin liittyvästä oireilusta Hengitysteiden ärsytysoireet kuten

Lisätiedot

Esimerkkejä päiväkotiinfektioiden

Esimerkkejä päiväkotiinfektioiden Esimerkkejä päiväkotiinfektioiden selvityksestä XXIX Tartuntatautipäivät Päiväkoti-infektiot 14.11.2016 Kirsi Valtonen, LT, ylilääkäri, tartuntataudeista vastaava lääkäri Vantaan Tartuntatauti- ja hygieniayksikkö

Lisätiedot

KÄSIHYGIENIAOHJE LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN. KÄSIHYGIENIAOHJE KUNTAYHTYMÄ Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö 28.11.2012

KÄSIHYGIENIAOHJE LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN. KÄSIHYGIENIAOHJE KUNTAYHTYMÄ Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö 28.11.2012 MITÄ KÄSIHYGIENIALLA TARKOITETAAN? Käsihygienialla tarkoitetaan käsiin kohdistuvia toimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään infektioiden ja niitä aiheuttavien mikrobien siirtymistä käsien välityksellä.

Lisätiedot

Hygieniaa ja infektioiden torjuntaa päiväkodeissa

Hygieniaa ja infektioiden torjuntaa päiväkodeissa Hygieniaa ja infektioiden torjuntaa päiväkodeissa Hygieniahoitajien valtakunnalliset koulutuspäivät 18-19.5.2017 Hygieniahoitaja Sari Markkanen Pohjois-Savossa sijaitseva teollisuuskaupunki Asukkaita n.

Lisätiedot

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus Sisältö Etiologia Oireet Erotusdiagnostiikka Hälytysmerkit Esitiedot Kliininen arvio Nestetarve & kuivuman korjaus Hoitopaikan valinta Yhteenveto 1 Etiologia Yleisiä Valtaosa virustauteja Adeno, noro,

Lisätiedot

POTILAAN OPAS MAVENCLAD. Potilaan opas. Kladribiini (MAVENCLAD) RMP, versio 1.0 Fimean hyväksymä

POTILAAN OPAS MAVENCLAD. Potilaan opas. Kladribiini (MAVENCLAD) RMP, versio 1.0 Fimean hyväksymä MAVENCLAD Potilaan opas POTILAAN OPAS RISKIENHALLINNAN KOULUTUSMATERIAALI FI/CLA/1117/0050 Tärkeää tietoa MAVENCLAD-hoidon aloittaville potilaille Sisällys MAVENCLAD-valmisteen esittely Kuinka MAVENCLAD-hoito

Lisätiedot

Rokkotaudit ja raskaus. Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Minttu Lahtinen Erikoistuva lääkäri, K-SKS Naistentaudit ja synnytykset

Rokkotaudit ja raskaus. Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Minttu Lahtinen Erikoistuva lääkäri, K-SKS Naistentaudit ja synnytykset Rkktaudit ja raskaus Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Minttu Lahtinen Erikistuva lääkäri, K-SKS Naistentaudit ja synnytykset Vesirkk Vihurirkk Parvrkk Tuhkarkk Vauvarkk Enterrkk Rkktaudit Rkktaudit Tarttuvia

Lisätiedot

INFLUENSSA A(H1N1) OHJE JÄÄKIEKOSSA

INFLUENSSA A(H1N1) OHJE JÄÄKIEKOSSA Suomen jääkiekkoliitto INFLUENSSA A(H1N1) OHJE JÄÄKIEKOSSA Laatija: MarkkuTuominen CMO YLEISTÄ Maailmalla leviän Influenssa A(H1N1) viruksen oletetaan aiheuttavan epidemian Suomessa seuraavan 3 kuukauden

Lisätiedot

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Alueellinen koulutuspäivä 29.11.2016 Hygieniahoitaja, Anu Harttio-Nohteri/VSSHP

Lisätiedot

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Allison McGeer ym., 1991 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 14/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C11

Lisätiedot

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan 25.11.2014 Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS, infektioklinikka Influenssaepidemia vanhainkodissa

Lisätiedot

OPAS ASEPTIIKASTA DOULATOIMINNASSA

OPAS ASEPTIIKASTA DOULATOIMINNASSA OPAS ASEPTIIKASTA DOULATOIMINNASSA 1 SISÄLLYSLUETTELO ASEPTIIKKA 3 VAROTOIMET 3 VALMISTAUTUMINEN DOULAUKSEEN 4 SAAPUMINEN SAIRAALAAN 4 KÄSIENPESU 5 SUOJAKÄSINEET 5 KÄSIENPESUOHJE 6 KÄSIDESINFEKTIO 7 SYNNYTYSSALISSA

Lisätiedot

Päätäit Suomen Apteekkariliitto 2006

Päätäit Suomen Apteekkariliitto 2006 Päätäit Suomen Apteekkariliitto 2006 Lukijalle Kouluissa ja päiväkodeissa päätäitä esiintyy erityisesti syksyisin pipokauden alkaessa. Päätäiden häätäminen onnistuu, kun hoito aloitetaan heti. Hoidon

Lisätiedot

SUOJAA ITSESI SEKSITAUDEILTA! Tietoa seksitaudeista selkokielellä

SUOJAA ITSESI SEKSITAUDEILTA! Tietoa seksitaudeista selkokielellä SUOJAA ITSESI SEKSITAUDEILTA! Tietoa seksitaudeista selkokielellä Lukijalle Tästä esitteestä saat tietoa seksitaudeista ja seksitautien hoidosta. 2 Seksitauti voi tarttua, jos harrastaa suojaamatonta seksiä.

Lisätiedot

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2 3 4 10 12 14 Tiesitkö tämän? Naisille Miehille Vanhemmille SIVU 2 4 Tiesitkö tämän? 5 Mikä on ihmisen papilloomavirus? Ihmisen papilloomavirus (HPV) on sukupuoliteitse leviävä virusinfektion aiheuttaja,

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

Talousveteen liittyvät terveysriskit

Talousveteen liittyvät terveysriskit Talousveteen liittyvät terveysriskit Talousveden aiheuttamista sairastumisista valtaosa on ulosteperäisten virusten tai bakteerien aiheuttamia. Taudinaiheuttajat Norovirukset ovat pieniä (25-80 nm), pyöreitä

Lisätiedot

HYVÄT HYGIENIAKÄYTÄNNÖT PÄIVÄKODISSA

HYVÄT HYGIENIAKÄYTÄNNÖT PÄIVÄKODISSA HYVÄT HYGIENIAKÄYTÄNNÖT PÄIVÄKODISSA 30.11.2017 Erja Mattila Hygieniahoitaja 1 4.12.2017 LASTEN KÄSIHYGIENIA PÄIVÄHOIDOSSA Hygieniakasvatus osa hoitoa Lapset pesevät kädet ja heitä siihen ohjataan ja valvotaan:

Lisätiedot

Päivitetyt sairaalahygienia- ja infektio-ohjeet

Päivitetyt sairaalahygienia- ja infektio-ohjeet Päivitetyt sairaalahygienia- ja infektio-ohjeet 22.11.2017 Vastaava hygieniahoitaja Minna Vuorihuhta 2 23.11.2017 1 3 23.11.2017 4 23.11.2017 2 5 23.11.2017 6 23.11.2017 3 Uusia ohjeita, kertaa ohje kokonaisuudessaan

Lisätiedot