Yhteenvetoa uuden lastensuojelulain vaikutuksista lastensuojelutyöhön. Hiiden seutu ja Länsi-Uusimaa

Transkriptio

1 Yhteenvetoa uuden lastensuojelulain vaikutuksista lastensuojelutyöhön Hiiden seutu ja Länsi-Uusimaa

2 SISÄLLYS 1 Taustaa Uuden lastensuojelulain vaikutuksia työskentelyn kokonaisuuteen Kokonaisuuteen vaikuttavia kohtia Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijä tehtäviä Sosiaalihuollon rekisterinpidon velvollisuuksia...7 LIITE: Lastensuojelun työprosessin ja dokumentoinnin ohjeistus: Hiiden seutu ja Länsi-Uusimaa

3 1 Taustaa Sosiaalialan tiedonhallintaa kehitetään sekä seudullisesti että valtakunnan tasolla. Kansallisen sosiaalialan tietoteknologia-hankkeen tavoitteena on viedä eteenpäin sosiaalihuollon dokumentointia ja tiedonhallintaa. Alkuvaiheessa luokitellaan sosiaalialan asiasanat. Muutaman vuoden kuluttua luokitteluista muodostetaan valtakunnallinen standardi, joka ohjaa mm. asiakastietojärjestelmien sisältöä ja niihin tehtäviä asiakastyön kirjauksia (katso lisää, Sosiaalialan dokumentoinnin ja tiedonhallinnan kehittämistyötä on Länsi- ja Keski- Uudellamaalla tehty yksittäisissä kunnissa ja seudullisena yhteistyönä. Oman panoksensa työhön on vajaan kahden vuoden ajan tuonut Länsi- ja Keski-Uudenmaan sosiaalialan tiedonhallinnan kehittämishanke - Arkitieto biteiksi. Hankkeen tärkeimpänä tavoitteena on ollut luoda ja ohjata yhteistä lastensuojelun työskentelyprosessin ja sen dokumentoinnin kehittämistä. Hankkeen kehittämistyö aloitettiin Hiiden seudun kunnissa keväällä Kaikkien seitsemän kunnan lastensuojeluyksikköjen työprosessit ja niiden dokumentointi selvitettiin ja analysointiin yhdessä. Kartoituksen pohjalta varsinaista kuntakohtaista kehittämistyötä alettiin toteuttaa Karkkilan ja Siuntion lastensuojelun työyhteisöjen kanssa. Vuoden 2006 syksyllä työ alkoi näiden pilottikuntien yhteisten dokumentoinnin käytäntöjen ja työskentelyprosessin toimintatapojen määrittelyllä ja kokeilulla. Työskentely lastensuojelun prosessin ja dokumentoinnin kehittämiseksi laajentui keväällä 2007 koko Länsi-Uudellemaalle, kaikkiaan 12 kuntaan ulottuvaksi (Hiiden ja Länsi-Uudenmaan seudut). Työskentelytapana ovat molemmilla seuduilla olleet yhteiset sosiaalityöntekijöiden ja perhetyöntekijöiden työkokoukset. Tapaamisissa on käyty läpi erityisesti uuden lastensuojelulain vaikutuksia työhön ja sen dokumentointiin. Päätavoitteina työskentelyllä on ollut: Lastensuojelun peruslähtökohtien vahvistaminen: oma ammatillinen näkemys ja lapsen osallisuus Jäsentyneempi, selkeämpi ja yhdenmukaisempi lastensuojelun työskentelyprosessi ja sen dokumentointi Lyhyesti sisällöstä Tässä ohjeistuksessa selvitetään ensisijaisesti uuden lastensuojelulain (voimaan ) vaikutuksia lastensuojelun työskentelyn toimintatapoihin ja dokumentointiin. Sisältö perustuu alueen lastensuojelun asiantuntijoiden, sosiaalityöntekijöiden, perhetyöntekijöiden, kodinhoitajien ja sosiaalityön esimiesten, esittämiin näkemyksiin a) työskentelyprosessista ja b) siihen liittyvistä ratkaistavista kysymyksistä. Toiseksi, yhteenvetoon on lisätty dokumentointikäytäntöjä (kirjaamisessa käytettäviä otsikoita, sisältöjä ja toimintatapoja), jotka pohjautuvat Hiiden seudulla, Karkkilassa ja Siuntiossa, määriteltyihin ohjeisiin. Alussa (2.1 kappale) on koottu muutamia lastensuojelutyön kokonaisuuteen vaikuttavia uuden lain pykäliä sekä niiden toteuttamiseen liittyviä ratkaistavia kysymyksiä. Omana kappaleenaan (2.2) on vastaavalle sosiaalityöntekijälle kuuluvia tehtäviä, johon on kerätty lainmukaisia työntekijän tehtäviä ja vastuita. Lisäksi mukaan on

4 poimittu tiedoksi kaksi lainkohtaa (2.3), jotka velvoittavat sosiaalihuoltoa uusien rekisterien pitoon. Lopussa oleva liite sisältää laaditun yhteenvedon ja ohjeistuksen, jossa käydään läpi prosessi kerrallaan lastensuojelun työprosessia, uuden lastensuojelulain pykäliä, niihin liittyviä toimintatapoja ja kysymyksiä sekä ehdotuksia lastensuojeluprosessin dokumentoinnin sisällöiksi. Kokonaisuus on koottu Länsi-Uudenmaan (Hiiden ja Raaseporin seudut) lastensuojelun, Sosiaalitaidon ja Arkitieto biteiksi hankkeen asiantuntijoiden yhteistyönä. Ohjeistavassa yhteenvedossa ei tehdä juridisia linjauksia, vaan sen tarkoituksena on auttaa työntekijöitä ja työyhteisöjä kehittämään ja muokkaamaan toimintatapojaan sekä -menetelmiään. Samalla se on keino yhtenäistää kahden seudun lastensuojelutyötä, palveluprosesseja ja niiden kirjaamiskäytäntöjä. Yhteenvetoa täydennetään ja tarkennetaan syksyn 2007 aikana.

5 2 Uuden lastensuojelulain vaikutuksia työskentelyn kokonaisuuteen Vuoden 2008 alussa voimaan tulevassa laissa on useita koko lastensuojelutyön kokonaisuutta koskevia ja ohjaavia uusia lakipykäliä. Tähän lukuun on esimerkinomaisesti koottu muutamia kokonaisuuden kannalta merkittävimpiä lainkohtia. Lakipykälän jälkeen on listattu työssä ratkottavia kysymyksiä, jotka ovat tulleet esille alueen lastensuojelun työkokouksissa. 2.1 Kokonaisuuteen vaikuttavia kohtia 10 Turvattava lapsen hoidon ja tuen tarve aikuisille suunnatuissa palveluissa - selvitettävä ja turvattava aikuisen kasvatuksessa olevan lapsen hoidon ja tuen tarve, kun aikuiselle annetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja (erityisesti kun kyse päihde- ja mielenterveyspalveluista), tai kun aikuinen on kodin ulkopuolella laitosmaisessa hoidossa - tarvittaessa terveyden- ja sosiaalihuollon on järjestettävä välttämättömät palvelut raskaana olevien naisten ja syntyvien lasten suojelemiseksi Ratkaistavia kysymyksiä: Ennaltaehkäisevän ja moniammatilisen työn vahvistaminen: mm. yhteistyö mielenterveyspalveluiden, varhaiskasvatuksen, neuvolan, kodinhoidon ja koulutoimen kanssa, jotta asiakkaan tilanteesta saataisiin oikea kokonaiskuva Eri hallintokuntien esimiesten yhteistyön vahvistaminen (moniammatillisuuteen sitoutuminen) Tiedonkulun laillisuuden varmistaminen, edellyttääkö tiedonvaihto esimerkiksi mielenterveyspalveluista lastensuojeluun asiakkaan suostumusta? Aikuisen huoltajuudessa olevien lasten tilanteen tarkistaminen sosiaalihuollon ja muiden toimialojen aikuispalveluiden yhteydessä. 12 Suunnitelma lastensuojelun kehittämisestä ja järjestämisestä - kunnan (tai useamman kunnan yhdessä) on laadittava vähintään joka neljäs vuosi tarkistettava kunnallinen suunnitelma, jossa on oltava mukana esim. tietoa lasten kasvuoloista ja ongelmista ja palveluista, lastensuojelun voimavaroista ja moniammatillisesta yhteistyöstä Ratkaistavia kysymyksiä: Lastensuojelun kehittämisen suunnitelman yhteys kunnassa laadittuun perheja lapsipoliittiseen ohjelmaan sekä hyvinvointistrategioihin tms. ohjelmiin Tiedontuotannon ja tiedon keräämisen välineiden ja käytäntöjen kehittäminen sosiaalityössä ja perhetyössä: mm. kirjaamisen käytännöt, käyttöoikeudet, sosiaalityön ja perhetyön yhteinen asiakaskertomus, järjestelmien raportointiominaisuudet, työn resursointi (aikaa kirjaamiselle) 5 ja 20 Lapsen osallisuus - lastensuojelun asiakkaana olevan lapsen mielipide on selvitettävä ja lapselle on turvattava oikeus saada tietoa häntä koskevasta lastensuojeluasiasta kehitystason edellyttämällä tavalla

6 - lastensuojelun tarvetta, päätöstä tai lastensuojelua toteutettaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota lapsen tai nuoren mielipiteisiin ja toivomuksiin - mielipiteen tapa ja pääasiallinen sisältö on kirjattava Ratkaistavia kysymyksiä: Osaamisen lisääminen (eriytetty sosiaalityö vs. yhdennetty sosiaalityö) ja työn riittävä resursointi: miten kehitetään työntekijöiden osaamista lapsen kanssa työskentelyyn ja lapsen kuulemisen menetelmissä Työskentelymenetelmien kehittäminen: mm. alkuarvioinnin systemaattinen käyttöönotto ja soveltaminen Muun asiantuntija-avun mahdollistaminen lapsen kanssa työskentelyssä 33 Asioiden kirjaaminen - lastensuojelun työntekijän on kirjattava lapsen asiakirjoihin vireille tulosta lähtien kaikki asiakkaan lastensuojelutoimenpiteisiin vaikuttavat tiedot sekä suunnittelun, toteuttamisen ja seurannan kannalta tarpeelliset tiedot - mm.: lapsen mielipiteen selvittämisen tapa ja sisältö kirjattava lapsen asiakirjoihin (20 ); jos lasta tavattu vastoin huoltajan suostumusta, kirjattava syy miksi sekä tapaamisen sisältö (29 ) Ratkaistavia kysymyksiä: Dokumentoinnin käytäntöjen, osaamisen ja työkalujen systemaattinen ja jatkuva kehittäminen (perhetyön käyttöoikeudet, työnjako, resursseja kirjaukseen) 2.2 Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijä tehtäviä Jokaiselle lastensuojelun asiakkuuden aloittavalle lapselle tulee nimetä oma vastaava sosiaalityöntekijä. Tälle työntekijälle uudessa laissa on varattu useita velvoittavia tehtäviä ja vastuita, joita on poimittu alla olevaan luetteloon. Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijä tehtäviä: lastensuojelutarpeen selvityksen tekeminen (27 ) lapsen riittävä tapaaminen (29 ) huostaanoton ja sijaishuollon valmistelu (41 ) huostassapidon jatkamisen edellytyksien arviointi asiakassuunnitelman tarkistamisen yhteydessä tai muuten kun se on tarpeen (47 ) huostaanoton syitten ja toimien selvittäminen sijaishuollossa olevalle lapselle (53 ) sijaishuoltoon liittyviä tehtäviä: yhteydenpidon rajoittamista koskevan päätöksen tekeminen (pl. kiireelliset sijoitukset, 63 ), oikeus tehdä erityisestä syystä päätös siitä, että lain tarkoittamaa viestiä ei toimiteta lapselle (67 ), ottaa vastaan selvityksiä sijaishuollon laitoksista (mm. 68, 69 ja 70 ) ja huolehtia erityisen huolenpidon järjestämisen valmistelusta (72 )

7 2.3 Sosiaalihuollon rekisterinpidon velvollisuuksia Lastensuojelulain uudistamisessa on nostettu esiin erikseen asiakastyön kirjaamisen velvoite (33 ). Laissa on myös mukana ainakin kaksi uuttaa velvoitetta rekisterin pitoon: toinen koskee lastensuojeluilmoituksia, toinen kuntaan sijoitettuja lapsia. Rekisteri lastensuojeluilmoituksista (25 ) - Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on pidettävä rekisteriä lastensuojeluilmoituksista ja niiden sisällöstä Rekisteri oman kunnan alueelle sijoitetuista lapsista (78 ja 81 ) - Sosiaalihuollon on pidettävä rekisteriä alueelleen sijoitetuista lapsista - sijoittajakunnalla on ilmoitusvelvollisuus - lisäksi sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on pidettävä rekisteriä kunnassa yksityisesti sijoitetuista lapsista

8 LIITE: Lastensuojelun työprosessin ja dokumentoinnin ohjeistus: Hiiden seutu ja Länsi-Uusimaa (luonnos) 1 Lastensuojeluasiakkuuden alkaminen LIITE Lastensuojelulaki ( ) Ratkaistavat kysymykset Dokumentoinnin sisältö 13 Lasten asioista vastaava sosiaalityöntekijä - asiakkaana olevalle lapselle on nimettävä lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä 25 Lastensuojeluilmoitukset (Ilmoitusvelvollisuus-pykälä) - velvollisuuden laajentaminen eri ammattiryhmiin 25 Tiedon välittäminen toiseen kuntaan (Ilmoitusvelvollisuus-pykälä) - uuteen kotikuntaan on ilmoitettava lastensuojelun asiakkaan muutosta salassapitosäännösten estämättä - samalla uuden kotikunnan lastensuojeluun on toimitettava viipymättä asiakkuuteen liittyvät välttämättömät asiakirjat asiakkuuden jatkamista varten Kriteerien määrittely vastaavan sosiaalityöntekijän nimeämiseen: mm. aluejako, työtilanne ja aiempi asiakkuus (yleensä oikeudenmukainen ja tarkoituksenmukainen työnjako) Kehitettävä lomakepohja, joka on osa asiakastietojärjestelmää Kirjallisen lastensuojeluilmoitus-lomakkeen jakaminen viranomaisille: mukaan selkeät lastensuojelun laatimat täyttöohjeet Rekisterin pitäminen lastensuojeluilmoituksista: muoto ja lainmukaisuus, tilastointi Miten merkitään: tuleeko henkilö asiakkaaksi vai ei? Velvollisuus ilmoittaa asiakkaan muutosta toiseen kuntaan: lomake ilmoitusta varten? Toiseen kuntaan toimitettavien välttämättömien asiakirjojen määrittely Kuinka arvioidaan asiakkaan aiemman kunnan toteuttamia avohuollon tukitoimia jatkotyön näkökulmasta Kuntien välisen tiedonvaihdon ja yhteistyön vahvistaminen: esim. tapaamisen järjestäminen asiakkaan muuton yhteydessä? Saako lastensuojelu aina tiedon poismuuttavasta asiakkaasta? Käytettäviä otsikoita: Lastensuojeluilmoitus Lastensuojeluyhteydenotto Sisältö: - ilmoituksen tekijä - lapsen yhteystiedot - huolen syy (valmiit luokat?) - perhetiedot - kirjaaja ja ajankohta Toimintatapoja: - ilmoitus kirjataan aina myös asiakastietojärjestelmään - kirjaus ilmoituksessa mainitun lapsen kohdalle, perhetapauksessa avataan tarvittaessa asiakkuus jokaiselle lapselle - aiheeton ilmoitus kirjataan aina - yhteydenotto ja tapaamisen sopiminen lapsen/asiakkaan kirjataan - tapaaminen sovitaan ensisijaisesti puhelimitse, toissijaisesti kirjeellä 1

9 1 Lastensuojeluasiakkuuden alkaminen LIITE Lastensuojelulaki ( ) Ratkaistavat kysymykset Dokumentoinnin sisältö 26 Lastensuojeluasian vireilletulo ja asiakkuuden alkaminen - asiakkuus tulee vireille hakemuksesta tai ilmoituksen vastaanottamisesta (tai muulla vastaavalla tavalla) - selvitettävä välittömästi kiireellisen avun tarve - seitsemän arkipäivän kuluessa ratkaistava, onko aloitettava lastensuojelutarpeen selvityksen tekeminen vai onko ilmoitus sellainen joka ei johda toimenpiteisiin - asiakkuus alkaa, kun ryhdytään kiireellisesti lastensuojelu-toimenpiteisiin tai tehdään lastensuojelutarpeen selvitys Lastensuojeluilmoitukset käsitellään esimerkiksi: työryhmä 1 krt./viikko ja talletus mappiin Kiireellisen avun tarve harkitaan ja keskustellaan jokaisen ilmoituksen kohdalla kollegan kanssa välittömästi Ilmoitukset, jotka eivät johda toimenpiteisiin: mm. arkistoinnista ja kirjaamisesta sopiminen, ilmoitettava huoltajille? Määriteltävä kriteerit, joilla selvityksen teko aloitetaan: milloin kyse ns. vähäisestä asiasta? 27 Lastensuojelutarpeen selvitys eli alkuarvio - lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on tehtävä selvitys lapsen tilanteesta 3 kuukauden kuluessa asiakkuuden vireille tulosta - lapselle ja huoltajalle on ilmoitettava selvityksen valmistuttua lastensuojelun asiakkuuden jatkamisesta tai päättymisestä - sisältö: kasvuolosuhteet, hoito, kasvattajien mahdollisuus huolehtia lapsen hoidosta ja kasvatuksesta, lastensuojelutoimenpiteiden tarve 32 Lapsen läheisverkoston kartoittaminen - ennen lapsen sijoittamista kodin ulkopuolelle on selvitettävä lapselle läheisten henkilöiden mahdollisuudet ottaa lapsi luokseen asumaan tai tukea lasta muulla tavoin - voidaan jättää tekemättä asian kiireellisyyden tai muun perustellun syyn vuoksi Alkuarviokoulutuksen mallin selkiyttäminen: miten työskentely aloitetaan; lähetetäänkö kirje ja mitä sen jälkeen, työpari-työskentely, perheiden informointi (valmis lomake lakipykälineen) Perhetyön roolista sopiminen: esim. työryhmässä sovitaan, ketkä selvityksen tekoon osallistuvat, onko perhetyöstä sovittava asiakkaan suunnitelmassa? Työstetäänkö alkuarvio yhdessä perheen kanssa, entä muut osalliset: mikä on selvityksen näkökulman ja kohde? Tarvitaanko ohjelmaan lomakepohja selvityksen kirjaamiselle? Miten läheisverkoston mahdollisuudet kartoitetaan, mm. - minkälaiset toimintatavat (ikärajat, miten läheiset ovat mukana työssä jne.) - kuka ja miten määrittelee läheisverkoston - sosiaalityön ammatillisuus ja työskentely huoltajien kanssa, entä jos huoltaja kieltäytyy? - salassapito Kuinka hyödyntää avohuollossa jo karttunut tieto asiakkaan läheisverkostosta: kirjataanko verkostoista myös avohuollossa? Alkuarvioinnissa käytettäviä otsikoita: - Tapaamis- ja selvittelyvaihe - Selvitys lapsen tilanteesta - Yhteenvetotapaaminen - Työskentelyn arviointi ja jatkon suunnittelu Alkuarvion sisältöjä: - lapsen käytös - huoli ja ongelman täsmennys - kodin olosuhteet - yleisvaikutelmat - vanhemmuuden valmiudet - vuorovaikutus 2 Toimintatapoja: - noudata lastensuojelun alkuarviomallia ja tee dokumentointi järjestelmään

10 2 Avohuolto Lastensuojelulaki ( ) Ratkaistavat kysymykset Dokumentoinnin sisältö 28 Tuomioistuimen lupa lapsen tutkimiseen - hallinto-oikeus voi antaa sosiaalihuollon johtavan viranhaltijan hakemuksesta luvan lasta koskevaan lääkärin tms. suorittamaan tutkimukseen, jos lastensuojelutarve sitä edellyttää, mutta huoltaja kieltää tutkimuksen teon Onko yhteisen tutkimuspyyntö-lomakkeen kehittämiselle tarvetta? Toimintatavoista sopiminen muiden viranomaisten kanssa (esim. lääkärit) 29 Lapsen tapaaminen - lastensuojelun työntekijän tulee tavata lapsi riittävän usein henkilökohtaisesti - jos lapsi on tavattu vastoin huoltajan suostumusta, on asiakirjaan dokumentoitava syyt, jotka ovat edellyttäneet tapaamista huolimatta vastustuksesta 30 Asiakassuunnitelma - jos asiakkuus jatkuu lastensuojelutarpeen selvityksen jälkeen, on lapselle tehtävä asiakassuunnitelma - sisältö: olosuhteet ja asiat, joihin pyritään vaikuttamaan, lapsen ja perheen tuen tarve, palvelut ja tukitoimet, joita käytetään sekä arvioitu aika, mukaan myös asiakkaan eriävät mielipiteet - suunnitelma on tarkistettava vähintään kerran vuodessa - huostaan otetuille ja jälkihuollossa oleville omat lisäsisällöt - huostaan otetun lapsen vanhemmille on laadittava erillinen asiakassuunnitelma yhteistyössä muun sosiaali- ja terveydenhuollon (kuten päihde- ja mielenterveyshuollon) Työotteen- ja menetelmien kehittäminen: velvoite sosiaalityöntekijän ns. jalkautumiseen, resursointi? Määriteltävä termi riittävän usein? Toimintatavoista sopiminen tilanteissa, joissa lasta halutaan tavata vastoin huoltajan suostumusta (tiimin ja kollegan kanssa?) Sovittava asiat, jotka asiakassuunnitelmaan on syytä kirjata, muun muassa: - lakipykälän velvoitteet - tarpeet ja tavoitteet - sosiaalityön ja perhetyön näkemyksen esiintuominen - asiakkaan allekirjoitus? Lomakepohjan kehittäminen lastensuojelun asiakastietojärjestelmään Eriävän mielipiteen kirjaaminen on yksi osa asiakastyön näkyväksi tekemisessä: asiakas mukaan Voisiko perhetyön ja avohuollon asiakassuunnitelmat yhdistää? 3 Käytettäviä otsikoita: - Puhelu - Kotikäynti - Verkostopalaveri (asiakas) - Verkostopalaveri (viranomaiset) - Avohuollon tukitoimenpiteenä tehtävä sijoitus - Toimistokäynti - Suunnitelma Sisältö kotikäynti: - olosuhteet kotona, lasten vointi, vanhempien kunto, vuorovaikutus verkostopalaveri: - ketä läsnä, näkökulmat ja sovitut asiat toimistokäynti: - pvm, käytetty työaika, sovitut asiat, palvelutarve, maininnat aloitetuista palveluista ja päätöksistä, ohjaus muihin palveluihin - merkintä suunnitelman teosta ja päivityksestä puhelu: - soittaja, asia, jatkotoimet Toimintatapoja: - kirjattava perheelle ja asiakkaalle tarjotut avohuollon tukitoimet

11 2 Avohuolto Lastensuojelulaki ( ) Ratkaistavat kysymykset Dokumentoinnin sisältö 34 Velvollisuus ryhtyä avohuollon tukitoimiin -laissa määritelty, milloin on ryhdyttävä avohuollon toimiin, jotka on erikseen lueteltu lastensuojelulaissa: toimeentulon ja asumisen turvaaminen, muut tukitoimet ja sijoitus avohuollon tukitoimena (37 ) 36 Muut lastensuojelun avohuollon tukitoimet - tukea lapsen ja perheen ongelmien selvittelyyn - lapsen taloudellinen ja muu tukeminen koulunkäynnissä, ammatin ja asunnon hankkimisessa, työhön sijoittumisessa, harrastuksissa, ihmissuhteiden ylläpitämisessä sekä muiden henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisessä - tukihenkilö- tai perhe - lapsen kuntoutumista tukevia hoito- ja terapiapalveluja - perhetyötä - koko perheen sijoitus perhe- tai laitoshoitoon - vertaisryhmätoimintaa - loma- ja virkistystoimintaa - muita lasta ja perhettä tukevia palveluja ja toimia 37 Sijoitus avohuollon tukitoimena - yhdessä vanhemman tai huoltajan kanssa sijoitus perhehoitoon tai laitokseen, tai yksin, jos 12 vuotta täyttänyt lapsi siihen suostuu ja sijoitus on tarpeen - kun sijoitus yksin, jatkon edellytykset on arvioitava viimeistään kolmen kuukauden kuluttua Avohuollon palveluiden kehittäminen: tarpeen tunnistamiseen liittyvän osaamisen kehittäminen: esim. mielenterveysongelmat, uupuminen, kouluongelmat, päihteiden käyttö Uudessa laissa moniammatillisen yhteistyön tarve korostuu: esim. tiedonvaihto eri viranomaisten kanssa, palautteen antaminen ja saaminen, vastuunjako eri tahojen kesken Näkökulmana palveluissa oltava lapsi: miten tarpeeseen voidaan lastensuojelussa vastata, ajan varaaminen perheen kanssa työskentelyyn Palveluohjauksen kehittäminen: avohuollossa osittain kyse ohjauksesta muihin palveluihin (esim. asuntotoimistoon, työvoimatoimistoon, mielenterveystyö), tiedon kokoaminen kunnan palveluista (tietopankki) Kuinka asiakkaan kynnystä hakea ja pyytää avohuollon tukitoimenpiteitä saataisiin madallettua? Uuden lain määräämän aikarajan huomioon ottaminen: 3 kuukauden arviointivelvoite Kunnan saamat korvaukset: huostaanotto vs. avohuollon sijoitus? Käytettäviä otsikoita: - Perhetyö - Perhetyön asiakassuunnitelma - Perhetyön seuranta Sisältö: Asiakassuunnitelma perhetyöstä: - tarve ja sen perustelu, palvelun sisällön kuvaus Perhetyön alkaminen - kirjaus perhetyön alkamisesta Perhetyön seuranta: - onko yhdessä sovitut tavoitteet saavutettu, sopimukset jatkotyöskentelystä Toimintatapoja: - asiakas allekirjoittaa suunnitelman - säännöllinen väliarviointi 4

12 3 Kiireellinen sijoitus ja huostaanotto Uusi lastensuojelulaki ( ) Ratkaistavat kysymykset Dokumentoinnin sisältö 38 Lapsen kiireellinen sijoitus - kun lapsi on välittömässä vaarassa tai muutoin kiireellisen sijoituksen tarpeessa (40 ), voidaan hänet sijoittaa kiireellisesti perhehoitoon tai laitokseen Lastensuojelulla oltava tiedossa, mihin paikkoihin voi kiireellisesti sijoittaa: mm. sosiaalipäivystyksen toiminnan edellytykset Kirjattava asiakirjoihin, mihin tahoihin on oltu tai yritetty olla yhteydessä Sijoituksesta päättävällä työntekijällä oltava lain mukainen pätevyys Huoltajien ja lapsen mielipiteen selvittämisen menetelmät: kuinka toimia, jos asiakasta ei saada kiinni Dokumentoinnin sisältö sijaishuollon osalta määritellään uuden lastensuojelulain prosessin mukaiseksi 39 Kiireellisen sijoituksen jatkaminen ja lakkaaminen - hakemus hallinto-oikeuteen on tehtävä 30 päivässä sijoituksen alkamisesta, muussa tapauksessa sijoitus raukeaa - poikkeustapaus: huostaanottopäätöksen valmistelusta johtuvista syistä hakemus kiireellisen huostaanoton jatkamisesta tai huostaanottopäätöksestä voi jättää 45 päivän sisällä sijoituksesta, jos huoltaja ja 12 vuotta täyttänyt lapsi suostuvat tähän - hakemuksesta kiireellistä huostaanottoa voidaan jatkaa vielä enintään 60 päivällä huostaanoton valmistelua varten 41 Huostaanoton ja sijaishuollon valmistelu - asiat valmistelee lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä toisen lastensuojelun työntekijän kanssa - tukena tulee olla käytettävä oikeudellista ja muuta lastensuojelun toteuttamisessa tarvittavaa asiantuntemusta Mitä hakemus hallinto-oikeuteen tarkoittaa: mm. tarve prosessin kuvaukselle, miten oikeuteen ollaan käytännössä yhteydessä (vrt. lautakunnat)? Määräaikoihin liittyvien toimenpiteiden ymmärtäminen ja osaaminen: mitä merkitsevät 30, 45 ja 60 päivän määräajat? Juridisen osaamisen puutteet, erityisesti pienissä kunnissa Miten selvittää hallinto-oikeudelle minkälaisesta tilanteesta on kyse? Lastensuojelun sisällä työpari nimettävä viimeistään kun sijoitusprosessi alkaa ja sovittava työtehtävistä Kuinka turvataan prosessin aikana, että työntekijällä on käytössään riittävä oikeudellinen asiantuntemus Tietojensaantioikeus liittyen huostaanottoon: mitä kaikkea sosiaalihuolto haluaa tietää, tarpeen yksilöinti, asiakkaan suostumus 5

13 3 Kiireellinen sijoitus ja huostaanotto Lastensuojelulaki ( ) Ratkaistavat kysymykset Dokumentoinnin sisältö 42 Asiaan osallisten kuuleminen - ennen päätöstä huostaanotosta, sijaishuollosta tai huostassapidon lakkaamisesta on selvitettävä lapsen oma mielipide Lapsen mielipiteen selvittämiseen kehitettävä strukturoitu väline ja menetelmät: monipuolinen selvittäminen, lapsen riittävä tapaaminen myös kotioloissa, mikä on paras tapa, miten muut tahot menettelevät? Vanhempien/huoltajien kuulemisen menettelytapojen kehittäminen: kuulemiskertomus, kuulematta jättäminen Kuulemiseen liittyvä kirjaaminen ja arkistointi Dokumentoinnin sisältö sijaishuollon osalta määritellään uuden lastensuojelulain prosessin mukaiseksi 44 Hakemus hallinto-oikeudelle - huostaanottoa varten HAO:lle menevän hakemuksen on sisällettävä mm.: asiakassuunnitelma, selvitys tukitoimista, selvitys läheisverkostosta Hallinto-oikeuskäsittelyjen laajuuden selvittäminen: pohjatyön tekeminen Tuleeko pykälässä mainitut asiat tulla erillisinä asiakirjoina vai voiko kirjoittaa kaikki samaan? 6 47 Huostassapidon kesto ja lakkaaminen - kun tarvetta ei enää ole, sosiaalihuollon johtava viranhaltija (13 1 momentti) tekee päätös huostaanoton lopettamisesta vastuusosiaalityöntekijän valmisteltua asian Huostassapidon päättymisen kriteereiden määrittely

14 4 Sijaishuolto Lastensuojelulaki ( ) Ratkaistavat kysymykset Dokumentoinnin sisältö 53 Lapsen asema sijaishuollossa - lapselle on järjestettävä asiakassuunnitelmaan kirjatulla tavalla riittävä mahdollisuus tavata hänen asioistaan vastaavaa sosiaalityöntekijää tai muuta lastensuojelun työntekijää Lapsen kanssa työskentelyyn tapaamiseen liittyvät osaamistarpeet: työparityö, erikoistuminen lastensuojeluun, lisäkoulutus, keinot, joilla lapselle voi kertoa, miksi hänet on otettu huostaan Moniammatillinen yhteistyö, esim. terveydenhuolto 7 Dokumentoinnin sisältö sijaishuollon osalta määritellään uuden lastensuojelulain prosessin mukaiseksi 54 Ihmissuhteet ja yhteydenpito - turvattava sijaishuollossa lapselle tärkeät ihmissuhteet - sosiaalihuollon on tuettava ja edistettävä lapsen ja hänen läheisten yhteydenpitoa Miten varmistetaan lapsen turvalliset kotiolot lomien ajaksi: esim. ammattilaisen käynti vanhempien luona Suhteiden edistäminen luottamuksellisuuden avulla Lastensuojelun selvitettävä/sovittava pelisäännöt sijaishuoltopaikan kanssa 63 Yhteydenpidon rajoittamista koskeva päätös - päätöksen tekee lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä (pl. kiireelliset sijoitukset) ja päätöksessä on mainittavat syy, henkilöt joita rajoitus koskee ja millaista yhteydenpitoa rajoitus koskee sekä laajuus 67 Omaisuuden ja lähetysten tarkastaminen - vastaavan sosiaalityöntekijän on oikeus tehdä erityisestä syystä päätös siitä, että lain tarkoittamaa viestiä ei toimiteta lapselle - tällainen lähetys tulee toimittaa viipymättä lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijälle päätöksentekoa varten 68 Kiinnipitäminen - sijaishuollon laitoksen johtajan on annettava selvitys kiinnipitämisestä lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijälle Rajoittamiseen liittyvän päätöksen sisältö on määritelty laissa melko selvästi Velvollisuus on pääasiassa sijaishuoltopaikalla ja lastensuojelu toimii tarpeen vaatiessa Jos tapauksia tulee samasta sijaishuoltopaikasta paljon, on syytä pohtia vaihtoehtoisia keinoja sijaishuoltopaikan kanssa

15 4 Sijaishuolto Lastensuojelulaki ( ) Ratkaistavat kysymykset Dokumentoinnin sisältö 69 Liikkumisvapauden rajoittaminen - pidemmästä (yli 7 vrk) rajoittamisesta on viipymättä ilmoitettava lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle päätöksentekoa varten Edellyttääkö liikkumisvapauden rajoittamisen päättyminen aina päätöksentekoa, riittääkö kirjaaminen? Pyrittävä siihen, että vanhempi/huoltaja on mukana pohtimassa rajoittamistoimia Sosiaalityöntekijän tavoitettavuus nopeaa päätöksentekoa varten? Dokumentoinnin sisältö sijaishuollon osalta määritellään uuden lastensuojelulain prosessin mukaiseksi 70 Eristäminen - laitoksen johtajan tai muun henkilön on ilmoitettava lapsen eristämisestä viipymättä lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle 72 Erityisen huolenpidon järjestäminen - päätöksen erityisestä huolenpidosta tekee sosiaalihuollon johtava viranhaltija ja asian valmistelee lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä 74 Rajoitustoimenpiteiden kirjaaminen - lastensuojelulaitoksen on kirjattava asianmukaisesti käyttämänsä rajoitustoimenpiteet, joita tulee arvioida lasta koskevassa asiakassuunnitelmassa 78 Kunnan ilmoitus sijoitettavasta lapsesta - sijoittajakunnan on ilmoitettava sijoituskuntaan lapsen sijoituksesta rekisterinpitämistä varten - kunnan sosiaalitoimen pidettävä ajantasaista rekisteriä alueelleen sijoitetuista lapsista 79 Sijaishuollon valvonta - kunnan tehtävä on valvoa sijoittamiensa lasten sijoituksen lain mukaisuutta ja sijoituksen aikana tarvittavien palvelujen ja tukitoimien riittävästä järjestämisestä 81 Yksityisesti sijoitettujen lasten hoidon valvonta - sijoitetusta lapsesta on ilmoitettava viipymättä sosiaalihuollolle - sosiaalihuollon selvitettävä, sopiiko yksityiskoti olosuhteiltaan lapsen hoitoon ja kasvatukseen sekä tehtävä päätös sijoituksen hyväksymisestä Edellyttääkö aina neuvottelua vaihtoehtoisista toimista sijaishuoltopaikan kanssa Erityisen huolenpidon järjestäminen edellyttää aina neuvottelua esimiehen kanssa ja asiantuntijoiden konsultointeja Laitoksella velvollisuus tehdä kirjausta Rekisterin pidon vastuusta ja käytännön toimista sopiminen lastensuojelussa Lapsen sijoituksesta vastannut sosiaalityöntekijä ilmoittaa asian sijoituskuntaan Lastensuojelun sisällä sovittava tapauskohtaisesti menettelytavoista: esim. neuvotellaanko sijaishuoltopaikan kanssa aina? Lastensuojelun on ilmoituksen saatuaan tarkistettava sijoituspaikan olosuhteet, myös rekisterinpito-velvollisuus lastensuojelulla 8

16 5 Jälkihuolto Uusi lastensuojelulaki Ratkaistavat kysymykset Dokumentoinnin sisältö 75 Oikeus jälkihuoltoon - kunnan velvollisuus järjestää jälkihuoltoa päättyy viiden vuoden kulutta siitä, kun lapsi on ollut sijoituksen päättymisen jälkeen viimeksi lastensuojelun asiakkaana Määriteltävä asiat, jotka päättävät asiakkuuden ja oikeuden jälkihuoltoon 76 Tarvittaessa suunnitelma asiakkuuden jälkeiselle ajalle (kun kyse jälkihuollosta) - tarvittaessa tehtävä nuorelle suunnitelma, johon on kirjattu jälkihuollon jälkeen tarjottavat palvelut ja tukitoimet Syytä pitää palaveri (asiakas ja huoltajat), jossa pohditaan jatkopolkuja asiakkuuden päättyessä Käytettävät otsikot: - Jälkihuollon asiakassuunnitelma - Jälkihuollon seuranta? Sisältö: jälkihuollon suunnitelma: - toimet ja sopimukset jatkosta jälkihuollon seuranta: - tapaamisen kuvaus, suunnitelman toteutuminen ja jatkotyö Toimintatapoja: - kirjattava mahdolliselta palveluntuottajalta saatu informaatio 9

17 10 6 Asiakkuuden päättyminen Uusi lastensuojelulaki Ratkaistavat kysymykset Dokumentoinnin sisältö 27 Asiakkuuden päättyminen alkuvaiheessa Asiakkuuden päättymistä ja sen kirjaamista koskevista käytännöistä sopiminen: - asiakkuus päättyy mikäli vireille tulosta kolmen kuukauden sisällä tehty ls-tarpeen selvitys ei anna aihetta ls- toimenpiteisiin - kirjaus asiakaskertomukseen - kenen kanssa asia todetaan, että ei ole aihetta toimenpiteisiin (asiakkuuden alkuvaihe) - entä asiakkaan informoiminen päättymisestä (suullinen vai kirjallinen) - edellyttääkö asiakkuuden päättyminen virallista päätöksentekoa - keskustelu päättymisestä aina kollegan kanssa? Sisältö: Asiakkuuden päätös: - kirjataan perusteluineen