Kyläkapula. Maakunnallisen kylä- ja hanketoiminnan tiedotuslehti Pirkan Kylät ry:n kyläasiamieshanke ja Pirkanmaan maaseudun kehittämisyhdistykset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kyläkapula. Maakunnallisen kylä- ja hanketoiminnan tiedotuslehti Pirkan Kylät ry:n kyläasiamieshanke ja Pirkanmaan maaseudun kehittämisyhdistykset"

Transkriptio

1 Kyläkapula Maakunnallisen kylä- ja hanketoiminnan tiedotuslehti Pirkan Kylät ry:n kyläasiamieshanke ja Pirkanmaan maaseudun kehittämisyhdistykset 2/2012 Pohjoismaissa oli tapana, että viestikapula kiersi kylässä talosta taloon kun kutsuttiin väkeä koolle kokoukseen tai annettiin hälytys nousta ylös. Kyläkapulan mukana kulki kulloinenkin sanoma.

2 Pääkirjoitus KyläKapula Tervehdys Pirkan Kyliltä! Sisällys: Pääkirjoitus...2 Vuosi alkaa kääntyä vähitellen loppua kohden. Vilkaisin aloittaessani, mitä olin kirjoittanut viime vuoden jälkimmäiseen Kyläkapula lehteen. Totesin, että ihan samaa asiaa, kuin tänäkin vuonna, eli hajarakentamisen hallinta puhuttaa edelleen. Puuduttavaa kyllä, vanhan asian jauhamista ei! Vaikka hajarakentamisen lopettamisen suunnitelmat koskevat tällä hetkellä vain Tampereen kaupunkiseutua, tilanne tämän suhteen tulee tuskin olemaan pysyvä. Vastaavanlainen rakennuskielto on tarkoitus ajaa tulevaisuudessa läpi Suomen. Tämän takia kehotankin teitä kaikkia seuraamaan oman kuntanne päätöksiä maaseuturakentamista koskevissa asioissa. Tämä lehti puuttuu asiaan kahden artikkelin verran, ja puuttuu edelleen tämänkin jälkeen taatusti, mikäli ihmettä ei tapahdu ja järki voita. Toinen iso asia on tuleva kuntauudistus. Kuntauudistus pitää sisällään aimo annoksen uhkia, mutta siellä on myös mahdollisuuksia. Mikäli lakiin saadaan aidosti kirjattua kuntien lähidemokratia, pääsevät kylät päättämään omista asioistaan itse. Mahdotonta tämä ei ole, sillä Rovaniemellä tämä jo toimii. Tässä lehdessä on kattava artikkeli myös tästä asiasta. Kuluva ohjelmakausi lähenee loppuaan. Vielä ei kukaan tiedä koska seuraava ohjelmakausi oikeasti päästään aloittamaan, mutta alueemme toimintaryhmät ovat jo omilla ohjelmillaan tulevaisuuteen valmistautuneet. Lehden sivuilta löytyy jokaisen ryhmän esittelyt tulevaisuuden suunnitelmista. Vielä voi jonkin verran hankkeita toteuttaa tälläkin kaudella, mutta jo nyt kannattaa kylissä miettiä, miten voisi parhaiten hyödyntää näitä varoja tulevaisuudessa. Oman kokemukseni mukaan Pirkanmaalaisilla kylillä menee hyvin. Tarkkana pitää kuitenkin meidän kaikkien olla. Kansainvälisesti tila on sellainen asia, josta jo nyt on pulaa. Meillä sitä on puhtaan veden, ruuan ja energian lisäksi. Nämä asiat ovat mahtavia kilpailuetuja, jotka entisestään korostuvat tulevaisuudessa. Oikein hyvää Joulua ja Uutta Vuotta 2013 teille kaikille! Terveisin, Kyläluuta Marja Kuva: Leena Kunttu Lantula, Pirkanmaan vuoden kylä Kylätoiminnan tiennäyttäjäpalkinto Matti Kuntulle... 6 Pirkan Kylien puheenjohtajan palsta... 7 Hajarakentamisesta: Kylien alueille rakentaminen turvattava... 8 Maaseudulla elämisen valtakunnallisia tuulia... 9 Mitä virkaa kuntalaisella lähidemokratian toimintamallit Kylät valtaavat Hämeenpuiston ensi kesänä Kyläkirpparisuunnistus Toimintaryhmien seuraava ohjelmakausi: PoKo ry Kantri ry Joutsenten reitti Aktiivinen Pohjois-Satakunta Pirkan Helmi ja Pomoottori Yritän kylällä: Kestikievari Liekoranta Västilästä löytyy voimaa Pirkanmaan Turvallisuusklusteri Kyliltä löytyy intoa kotivesien kunnostukseen Tärkeitä yhteystietoja... 31

3 Keittiön ahkerat talkoolaiset vasemmalta Pirkko Laaksonen, Terttu Malinen, Milja Pajunen, Marja-Liisa Pusa, Leena Hoilijoki ja Tuula Sillanpää. Lantula, Pirkanmaan hoja asioita, naiset vakuuttavat yhdestä suusta. Niin ja sitten toisilla on se huumorinkukka, jota jakaa täälläkin sitten toisille. Hiljasta hetkee ei olekaan vakuuttaa Tuula-Maija Pajunen. Ritva Uotila Karkunkylästä kertoo tulleensa tänä vuonna mukaan. Luin lehdestä, että tämmönen on olemassa, soitin sitten, että huolittaisko mukaan. Ruoka täällä on ihan parasta ja sitten se yhteisöllisyys. Ihminen kun asuu mettässä ja ystävät on jo kuolleet, niin on hirveen tärkee päästä välillä ihmisten ilmoille. Täällä kyllä hoidetaan niin hyvin. Aina ollaan jo ovella vastaanottamassa, tuntuu että on ihan enkelit kannoilla kun tänne tulee. Vieressä olevat Olavi Toivo ja Aaro Piukku vakuuttavat olevansa samaa mieltä. Miten ihmeessä tämä sitten kaikki onnistuu? Talkoilla tietenkin. Vakitalkoolaisia keittiöllä on 4-6 henkilöä. Mikä sitten saa tulemaan talkoisiin viikosta toiseen. Hyvä seura ja mukava porukka vakuuttavat kaikki yhdestä suusta. Muuten sitä tulisi mökkihöperöksi. Pirkko Laaksonen joka on alusta asti vetänyt keittiön talkooporukkaa kertoo, että aluksi heillä oli kiertävä talkootyövuorolista, mutta se ei oikein toiminut. Ei voinut koskaan olla varma, onko tarpeeksi porukkaa aamulla kun tuli. Nyt kun meitä on vakiporukka, niin kaikki on paljon yksinkertaisempaa. Tietää kenenkin vahvuudet. Suurempiin tilaisuuksiin tarvitaan tietenkin enemmän tekijöitä, mutta aina on väkeä saatu joskus vähän liikaakin. Eikä tämä pelkästään naisten varassa ole, meillä miehet hoitavat isojen tilaisuuksien perunateatterin, naiset nauravat. Kun perjantaituulahduksen asiakkaan lähtevät koteihinsa ei talo suinkaan hiljene. Neljän jälkeen talon valtaavat lapset ja nuoret. Kävijöitä on viikoittain n. 25 seitsemänvuotiaasta aina reilu parikymppisiin. Silloin otetaan esiin biljardipöytä ja pingis. Myös talon tietokoneet ovat nuorten käytössä. Pihalla pelataan talvisin lätkää ja kesällä rantalentistä, trampoliini ja keinut löytyvät myös pihalta. Kuuden maissa paikalle saapuvat äidit omaan käsityökerhoonsa. He eivät suinkaan vahdi lapsia ja nuoria, mutta ovat tarpeen tullessa paikalla. Viimeiseksi talolle jää vielä pieni porukka parikymppistä nuorisoa viettämään leffailtaa. Nuoret osallistuvat myös omalla panostuksellaan talkoisiin kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Leena Virri-Hanhijärvi. Nyt viimeksi syksyllä isommat laittoivat jääkiekkokaukalon paikoilleen ja pienemmät pojat purkivat trampoliinit ja veivät kesäkalusteet pois ja tekivät vielä puukuorman vietäväksi Pirkolle. Osa vei laavulle polttopuita. Samaan aikaan pienimmät tytöt paistoivat vohvelit koko porukalle. Taloa on remontoitu entistä ehompaan kuntoon ja toimintaa on kehitetty lukuisilla hankkeilla. Nyt on vuorossa avovintin lämpöeristäminen ja joskus sitten keittiöremontti Leena Virri-Hanhijärvi jatkaa. Talon yläkertaan joka ei nyt ole käytössä tehdään nuorille oma harrastustila. Tätä parhaillaan suunnitellaan yhdessä nuorten ja erityisesti rakennuspuolella ammattikoulussa olevien poikien ja heidän opettajansa kanssa. Tavoitteena on alkaa työ heti kun saamme rakennusluvat. Meidän kaiken toiminnan kulmakivi on se että tarjoamme palveluita kaikenikäisille. Kaikki ihmiset myös hyväksytään toimintaan mukaan juuri sellaisina kuin he ovat. Jos ei jaksa osallistua talkoisiin niin toivomme että tulisi silti käymään ja kokemaan sitä yhteisöllisyyttä, mistä Ritva puhui. Erityisesti työssäkäyviä pienten lasten vanhempia emme mitenkään painosta talkoisiin, tärkeää on että he lähettävät lapsiaan mukaan yhteiseen toimintaamme. vuoden kylä 2012 Tämä ei ole ensimmäinen juttu, joka tässä lehdessä on Lantulasta, sen verran paljon tuossa kylässä tapahtuu, että sitä ei yhdessä jutussa pysty kertomaan. Viime kesänä Lantula voitti Pirkanmaan vuoden kylä tittelin ja ihan syystä. Harvassa kylässä on niin pitkäjänteistä, monipuolista ja kaikille ikäryhmille suunnattua toimintaa kuin heillä. Yksi vanhimmista kylän toiminnoista on perjantaituulahdus. Virkistyspäivä kaikille oman alueen ja naapurikylien ikääntyneille. Päivä pitää sisällään taksikyydin talolle ja kotiin, hyvää ruokaa sekä vuoroviikoin kansalaisopiston ja seurakunnan järjestämää ohjelmaa. Perjantaituulahdus alkaa oikeastaan jo torstaina. Silloin Pirkko Laaksonen soittaa kaikille ringissä oleville ikääntyneille ovatko he tulossa huomenna. Soittokierroksen perusteella hommataan taksikyydit kaikille tulijoille. Ringissä on tällä hetkellä mukana parikymmentä henkilöä. Ringissä useampi henkilö on käynyt alusta asti, mutta uusiakin tulijoita löytyy jatkuvasti. Toki talolla käy lounaalla muitakin päivän mittaan. Talkoolaiset ja heidän puolisonsa, sekä muita kyläläisiä, parhaimmillaan syöjiä on neljä- viisikymmentä. Tää on semmonen henkireikä, ettei suju muuten. Vaikka sairaskin olis, niin heti tullaan kun kynnelle kykenee. Oikein odottaa perjantaita vakuuttavat yhdestä suusta vakikävijät Tyyne Malinen, Aune Loukasmäki ja Tuula-Maija Pajunen. Kansalaisopiston päivä on kamalan kiva kun saa tehdä käsitöitä, vaikka on seurakunnan päiväkin kiva kun saa laulaa. Me ollaan kyllä kamalan kovia laulamaan täällä nauraa Tuula- Maija Pajunen. Juhlissakin me täällä käydään ja sunnuntailounaalla, taksikyyti on ehdoton, eihän me muuten tänne päästäis. Tulee muutenkin lährettyä johonkin, kun on tämmönen paikka. Täällä on hyviä ystäviä, samaa ikäkautta ollaan, niin puhutaan van- Perjantaituulahduksen tyytyväiset asiakkaat vasemmalta Ritva Uotila, Olavi Toivo ja Aaro Piukku.

4 Lantula on edelläkävijä ja tiennäyttäjä, miten kylä voi pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti tässä muuttuvassa kuntakentässä ja maailmassa muodostaa itse toimintoja, joilla turvataan myös heikommassa asemassa olevien eri-ikäisten palveluita ja hyvinvointia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Kävijämäärät eivät kohdistu vain yhteen tai kahteen suureen yleisötilaisuuteen vaan joka viikkoisiin, jopa lähes päivittäisiin kävijämääriin. Palvelutoiminta kattaa tarvekartoituksiin perustuvan toiminnan vanhusten arjen turvallisuuden lisäämisen viikoittaisella puhelinsoitolla ja seuraavan päivän päivätoiminnalla. Samoin lasten ja nuorten toiminnan järjestäminen perustuu tarvekartoituksiin. Perjantaituulahduksessa on kävijöitä keskimäärin 50, eli noin 2500/vuosi. Sama määrä kävijöitä on esim. Rompetorilla käynyt jo 20 vuotta. Lantula on paikka, jossa kylän päivähoidossa 1993 aloittaneet nuoret vielä yli 20-vuotiaina tulevat talolle perjantai-iltaisin ja erilaisiin talkoisiin. Lapsissa on kasvamassa uusi sukupolvi, jotka ovat kiintymässä taloon ja sen henkeen olemalla mukana isompien kanssa perjantai-iltaisin. Nuorten ei tarvitse lähteä hakemaan keskustasta elämää itselleen. Joulukirkko, kauneimmat joululaulut, talvitapahtumat ja teemalounaat kuukausittain sekä kesäjuhlat kesäisin ovat jo 29 vuotta toimineina vetäneet talon täyteen sadan hengen molemmin puolin / tilaisuus. Lantulalaiset ovat muuntautumiskykyisiä, he eivät lannistuneet koulun loppumisesta. He kehittivät uusia toimintoja, koska joutuivat 11 vuotta toimineen yhdistyksen ylläpitämän päivähoidon ja esiopetuksen lopettamaan koulun loputtua. Lantulalaiset ovat suuntautuneet paitsi kansainvälisyyteen myös hyväntekeväisyyteen muualla Sastamalassa asuvia heikommassa asemassa olevia kohtaan, sekä myös maamme rajojen ulkopuolella. Eivätkä Lantulalaiset todellakaan pelkää haasteita. Samalla mutkattomalla lämmöllä otetaan vastaan omat kyläläiset, Mosambikilainen Sambesian provinssin kuvernööri kuin vaikka entiset katulapset Katmandusta. Teksti ja kuvat Marja Vehnämaa Puheenjohtajan palsta Kylätoiminnan Tiennäyttäjäpalkinto Matti Kuntulle Viljakkalaan Hyvät hyssykät sentään mitä kaikkea Suomessa onkaan tehty kylätoiminnan nimikkeellä!!! Kotalan Karhumarkkinoilla heinäkuussa julkistettiin Pirkanmaan vuoden kylän lisäksi kylätoiminnan tiennäyttäjän palkinto. Nimeä on hiukan uudistettu aikaisemmista valtakunnan palkintojen mukaisesti. Viljakkalan seurojentaloyhdistys perustettiin v kunnostamaan ja ylläpitämään vanhaa maamiesseurantaloa. Remonttia aloitettaessa tarvittiin tekijöitä. Mukana ollut Matti Kunttu sai herätyksen. Jos yhdistys saa talon itselleen ja jos he saavat remonttiin hankeavustuksia, lupasi Matti alkaa remontin suunnittelijaksi ja työnjohtajaksi. Yhdistys osti talon Ylöjärven kaupungilta 2008, ja pyörät alkoivat pyörimään. Toki mukana oli pal- jon talkoolaisia, mutta ilman Matti Kuntun insinööri- ja ATK-taitoja, ehdotonta sitoutumista ja väsymätöntä uurastusta eläkepäivinään talon hyväksi, asiasta ei olisi tullut mitään. Hänen panoksensa on ollut mahdoton määrä talkootunteja niin vasaran varressa kuin suunnitelmia ja piirustuksia tehden siinä rakennusmestaria konsultoiden. Mitä hän ei tiedä, siitä hän ottaa selvän. Lukemattomat ovat myös tutustumisretket muihin vastaaviin kohteisiin, ottaen niistä oppia. Lisämausteena hänen osaamiselleen ja innostukselleen, on tämän kesäinen kansainvälinen työleiri. Ilman Matti Kunttua Viljakkalan seurojentalo ei olisi nyt käyttökunnossa. Olen nyt ollut Pirkan Kylät ry:n puheenjohtajana vuoden. Tehtävään tullessani luulin sentään jotain tietäväni kylien aikaansaannoksista jo pelkästään oman kyläni eli Pinsiön aikaansaannosten perusteella. Nyt on kuitenkin pakko sanoa, että matkailu avartaa! Olen saanut tutustua kylien toimintaan Pirkanmaalla, vähän Keski-Suomessa ja Lokaalin yhteydessä Pohjois-Karjalassa. Viimeinen tietoisku tuli Maaseutugaalassa Tampereella Ei voi kuin ihmetellä mitä kaikkea maalaiset ovatkaan saaneet aikaan yhdessä ja Leader-tuen avulla tekemällä. Kohteita ja projekteja on niin paljon, että ei niitä tässä kannata luetella. Tietoa tiedonhaluisille löytyy mm. tästä lehdestä ja toimintaryhmien nettisivuilta. Toivoa sopii, että Suomen valtiovalta ja EU ymmärtävät tekojen merkityksen, eikä valtion sen paremmin kuin unioninkaan tukea maaseudun kehittämiseen pienennetä yhtään. Eero Uusitalo kirjoitti Maaseutu Plus-lehdessä 4/2012 mm näin: Kylä on yhteiskunnan ensimmäinen ja pienin toimintayksikkö, kunnasta ei siihen enää ole. Julkisten rahoittajien olisi aika oivaltaa, että yhteistyössä kylätoiminnan kanssa saa vähemmällä rahalla enemmän. Näinhän se on! Toivotan omasta ja Pirkan Kylät ry:n puolesta kaikille kylätoimijoille rauhallista ja mukavaa joulua sekä toimeliasta tulevaa vuotta 2013! Anne Mastomäki puheenjohtaja PS. Piipahtakaahan kulkiessanne Heiskalla vaikka Pirkan Kylät ei sitä enää hallinnoikaan. Toimistomme muuttaa viimeistään joulukuun alussa Päätalon yläkerran toiseen päähän omiin tiloihin ja Hiltun Pirtin (entinen Pakari) uusi yrittäjä Elina Helenius laittaa todella maukasta kotiruokaa. Paas poiketen!

5 Kylien alueille rakentaminen turvattava Maaseudulla elämisen valtakunnallisia tuulia Asemakaavojen ulkopuolisen rakentamisen seudulliset periaatteet ovat tulossa Tampereen seudun kuntajohtajakokoukseen ja seutuhallitukseen Pöydille tuleva esitys on moneen kertaan korjattu ja hiottu, mutta se sisältää edelleen koko joukon ennakkoluuloja ja loogisia virheitä. Olisi parasta, että paperi pelkistettäisiin yhteen A4:seen, jossa keskeisin asia olisi lisätä reippaasti seudun kuntien kaavoittajaresursseja. Paperia ei pidä käsitellä, ennen kuin sitä on käsitelty kuntien valtuustoissa. Paperin lähtökohtana on yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, joka on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden maakuntakaavaa ohjaavaksi periaatteeksi tarkoitettu. Tämä periaate on kuntatasolla valitettavan totalitaarinen. Sitä ei suhteuteta asumisen vapauteen eikä väistämättä edessä olevaan biotalouteen, joka tulee vuodessa tuottamaan hajautetun verkostomaisen yhdyskuntarakenteen. Haja-asutusalueen asukaspoistumaa ei tarkasteluissa ole missään vaiheessa otettu huomioon. Se on kuitenkin merkittävin yhdyskuntarakennetta tiivistävä ilmiö. Koko käsittelyn ajan ongelmana on ollut, että taajamien lievealueiden suunnitteluongelma ja yleensä maalle rakentaminen on surutta sotkettu toisiinsa. Puhe on ollut löysästi ja ideologisesti hajarakentamisesta. Paperi sanoo kauniisti, että kyliin rakentamista halutaan tukea, jotta palvelut säilyisivät kylissä. Tekijät eivät kuitenkaan itse ymmärrä kaupan tai koulujen loppumisen to- dellisia syitä. Ja mikä on paperin käsitys kylästä? Selvästikään se ei ole suomalainen hajakylä, vaan tiivis keskieurooppalainen kylä. Kylissä on olemassa valmis infra: koulut, tiet, sähköverkot ja useimmiten myös vesihuolto. Koska alueilla asuu entuudestaan väkeä, - joille palvelut joka tapauksessa on järjestettävä - ei kylien alueille rakentamisesta koidu kunnille merkittäviä uusia kustannuksia. Päivähoito maksaa saman, asuu perhe kylässä tai taajamassa. Paperi vetoaa näennäisen hyväntahtoisesti maaseutuelinkeinojen laajentumisen tilatarpeisiin. Aikaisemmissa versioissa elinkeinomaaseudulle ei saanut rakentaa lainkaan uudisrakennuksia. Nyt tätä täyden rakennuskiellon kantaa on vedetty takaisin. Mainittakoon, ettei MTK ole hyväksynyt tapaa, jolla MARA-ryhmä on puhuvinaan elinkeinojen puolesta. Ryhmä siis vetoaa mielipiteeseen, jota kukaan ei ole esittänyt! Keskeisin kannanotto esityksessä on, että lievealueet ja kylät määritellään suunnittelutarvealueiksi. Esimerkiksi koko Lempäälä olisi suunnittelutarvealuetta. Tällöin unohtuu, että suunnittelutarvealue on kaavoitettava 10 vuoden kuluessa. Eduskunnan kannan mukaan suunnittelutarvealuetta ei saa ketjuttaa. On oltava joku tarve, jonka suunnitteluun menee aikaa. Ja tuo asia on ratkaistava kaavallisesti 10 vuoden kuluessa. Muutoin syntyy juridisesti vahingon korvausperuste, sanovat juristit. Suunnittelutarvealueilla ei tule myöntää suunnittelutarveratkaisuja hankkeille, jotka haittaavat tulevaa kaavoitusta, toteaa paperi. Tämä paljon käytetty perustelu antaa kaavoittajalle kohtuuttoman suuren vallan ja vastuun. Perustelu nimittäin kelpaa aina, jos sitä haluaa käyttää. Entä ovatko kyläläiset ymmärtäneet oikein, kun he käsittävät, että suunnittelutarveratkaisujen kautta kaavoittaminen jättää jokaisessa ratkaisussa ylimmän päätösvallan ELY-keskukselle? Että tämä päätösvallan siirto itsehallinnolliselta kunnalta putkiohjatulle ympäristöhallinnolle olisikin koko operaation clou? On luettava Tampereen seudun ns. kylien työryhmän ansioksi, että periaatteisiin on tullut maininta MRL 44 ns. kyläyleiskaavan käytöstä. Laajalti käytettynä se olisikin mainio ratkaisu koko asiaan. Pitäisikin kirjata, että tuota menettelyä käytetään kaikkialla, missä ei tulla laatimaan asemakaavaa. Paperin lopussa ilmaistaan onnistumiselle mittari. Se on kas kummaa avoimen ideologisesti hajarakentamisen tilastointi! Eli eroa lievealueelle tai kyliin rakentamiseen ei sittenkään tehdä! Myöskään ennakkokeskusteluissa torjuttuja uudisrakennushankkeita ei kirjata. Tällä epämääräisellä tilastoinnilla seutuhallitus kuitenkin kokee osoittavansa valtiolle, että jotain valtion toivomaa olisi saatu aikaan. Toivottavasti kuntajohtajakokous ja seutuhallitus palauttaa paperin selvin ohjein takaisin valmisteluun. Juha Kuisma Lempäälä, Suomen Kylätoiminta ry:n Kylien liiketoiminta-asiamies Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) Maaseutuasumisen teemaryhmän erityisasiantuntijana on hyvä olla. En ole viranhaltija, mutta silti työhön kuuluvat luontevat välit julkiseen sektoriin. En ole etujärjestötyyppisesti maaseudun asukkaiden puolestapuhuja, mutta silti kuulen ja kuuntelen tärkeitä viestejä kylistä, maaseudun kodeista ja maaseudun taajamista. En ole tutkija, mutta tutkimuksia seuraamalla ja niiden tuloksia hyödyntämällä pystyy vaikuttamaan kehitykseen. Olen siis monen toimijan välissä. Tällä monipuolisella ja osittain neutraalilla roolilla on ollut merkitystä tänä vuonna, kun on ryhdytty valmistelemaan YTR:n linjausta maaseudun rakentamisesta ja kaavoituksesta. Haasteena ja tehtävänä on ollut tuoda näkyväksi asia, joka on vielä enimmäkseen puheissa ja asenteissa: mahdollisesti tiukentuneet tulkinnat maaseudulle rakentamisen suhteen. Ei muutoksia laeissa, vaan Lainsäädäntö ei ole viime vuosina muuttunut siten, että sillä tarkoituksenmukaisesti haluttaisiin vähentää maaseudulle rakentamista. Viralliset valtionhallinnon tavoitteet eivät myöskään pyri tähän. Muun muassa ympäristöministeri Niinistö on todennut syyskuussa 2012 kahdessakin seminaarissa, että eheyttäminen on tarkoitettu vain suurille kaupunkiseuduille. Mutta miksi sitten eheyttämiskeskustelua joutuvat käymään maaseudun kehittäjät eri puolilla Suomea, jopa harvaan asutulla maaseudullakin? Miksi eri puolilta Suomea tulee viestiä hankaluuk- sista saada tontteja ja rakennuslupia taajaman ulkopuolelle? Onko asenne muuttunut? Asioiden nostamista näkyväksi, perustelemista YTR:n linjapaperi maaseudun rakentamisesta ja kaavoituksesta on tarkoitus hyväksyä ja julkaista joulukuussa. Esille tuodut asiat kokoavat yhteen niin maaseudun asukkaiden, yrittäjien ja kehittäjien kuin eri viranomaisten näkökulmia. Linjapaperissa nostetaan esille itsestäänselvyyksiä, kuten millainen on 2000-luvun maaseutu, mikä on sen merkitys tulevaisuudessa yhteiskunnallemme sekä mitkä ovat maaseudulla elämisen, asumisen, yrittämisen ja rakentamisen perusilmiöitä. Itsestäänselvyydet on tuotava esille, koska niiden muodostamaa kokonaiskäsitystä ei ole kaikilla asiaan vaikuttavilla tahoilla. Linjauksessa otetaan myös kantaa, kuinka edellä mainittuja asioita pitäisi ja ei pitäisi ohjata rakentamisella ja kaavoituksella. Kyseessä on kuitenkin hyvin iso asia: tämän päivän päätöksillä ei saa heikentää maaseudun tulevaisuuden mahdollisuuksia. Yksinkertainen perusajatus, mutta huikean moniulotteinen käytännössä. Missä vaiheessa saa vaikuttaa? Kaikki linjapaperin lukeneet eivät koe, että tilanne Suomessa olisi niin vakava kuin linjauksessa toteamme. On esitetty kritiikkiä siitä, että kunnon todisteet ongelmien olemassa olosta puuttuvat. Mutta jos tässä vaiheessa ei saa herättää keskustelua, kun asiat ovat vielä puheissa muttei niin vahvasti papereissa, niin missä vaiheessa sitten? Sitten, kun on liian myöhäistä? Parastahan olisi, että olemme täysin väärässä linjauksemme kanssa. Että ongelmia ei ole maaseudun toimintaedellytysten sallimisen suhteen, että erilaiset päätöksentekijät tunnistavat maaseudun tarpeet ja että maaseutuun kohdistetaan sen kaipaamia kunnon kehittämispanoksia kuten muillekin alueille. Mutta ennen kuin uskon tämän, niin se pitää todistaa minulle. Heli Siirilä Erityisasiantuntija Maaseutuasumisen teemaryhmä

6 Aluedemokratiaa Rovaniemen Yläkemijoella, Kuva Ritva Pihlaja. Mitä virkaa kuntalaisella? Kukoistava kansalaisyhteiskunta Ehdotuksista ensimmäinen muodostaa koko lähidemokratian perustan. Suomessa on totuttu ajattelemaan ja rakentamaan yhteiskuntaa ja yhteistä hyvinvointia ylhäältä alas; valtiosta ja kunnista, järjestelmistä ja lainsäädännöstä lähtien. Kukoistavassa kansalaisyhteiskunnassa tämä ajatuksen ja toiminnan suunta käännetään ympäri, ja lähtökohdaksi nostetaan lähi- ja paikallisyhteisöjen tärkeä rooli ja sen vahvistaminen. Kunta on kuntalaisten ja kaikkien kunnassa toimivien tahojen muodostama yhteisö, jonka jokaisen jäsenen panoksesta ja osallistumisesta riippuu, kuinka elinvoimaisena, houkuttelevana ja hyvinvoivana kunnan tulevaisuutta onnistutaan rakentamaan. Käytännön keinoja kukoistavan kansalaisyhteiskunnan rakentamiseksi on kymmenittäin. Kunnan hallintokuntien ja päätöksenteon sekä kuntalaisten ja kuntayhteisön kaikkien toimijoiden välistä yhteistyötä voidaan kehittää huomattavasti nykyistä suunnitelmallisemmaksi ja vuorovaikutuksellisemmaksi. Kysymys voi olla niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin siitä, että kunnan johto ja kuntalaiset tapaavat säännöllisesti ja keskustelevat yhteisen pyöreän pöydän ääressä. Toimiva ja ymmärrettävä tiedottaminen on usein A ja O. Kukoistavaan kansalaisyhteiskuntaan kuuluvat myös aktiivinen järjestötoiminta, erilaiset kansalaisfoorumit ja raadit, kansalaisten omaehtoiset hankkeet, paikallinen kulttuuri, liikunta ja taide, spontaanit tapahtumat, erilaiset matalan kynnyksen kohtaamispaikat, kylätalot sekä asukas- ja korttelituvat. Suurin jarru tiellä kukoistavaan kansalaisyhteiskuntaan ei ole lainsäädäntö, vaan asenteet. On tuiki tavallista, ettei kuntien viranhaltija- ja luottamushenkilöorganisaatiossa ehditä, osata eikä välttämättä aina edes haluta ottaa kuntalaisia ja kuntayhteisön muita toimijoita mukaan yhteisen elinympäristön ja palvelujen suunnitteluun ja tekemiseen. Jos lähidemokratian halutaan oikeasti toimivan, tarvitaan Hiljainen kansa, Suomussalmi. paitsi uudenlaisia toimintamalleja, myös muutoksia asenteissa ja kuntien toimintatavoissa. Vahva aluelautakunta Toinen selvitysraportin ehdotuksista koskee vahvoja aluelautakuntia. Uudistettavana olevaan kuntalakiin ehdotetaan otettavaksi säädökset kunnan osa-alueille perustettavista aluelautakunnista. Ne osallistuisivat niin palvelujen järjestämiseen kuin alueen kehittämiseen. Asukkailla olisi aluelautakunnan kautta aitoa suunnittelu-, päätös-, toimija budjettivaltaa. Esimerkkinä ja esikuvana tässä ehdotuksessa on Rovaniemen Yläkemijoen aluelautakunta. Se vastaa yhdeksän kylän ja noin tuhannen asukkaan alueella tärkeimpien peruspalvelujen järjestämisestä sekä alueen kehittämisestä, runsaan kahden miljoonan euron vuotuisella budjetilla (2012). Mielenkiintoista on, että jo nykyinen kuntalaki sallii tämäntyyppisen toiminnan eli laajankin päätös- ja budjettivallan siirtämisen Syksyn 2012 kuntavaalit löivät suomalaista kuntademokratiaa pahasti korville. Äänestysprosentti laski yli kolme prosenttiyksikköä edellisistä kuntavaaleista. Se, että yli neljä kymmenestä äänioikeutetusta jätti kuntavaaleissa äänestämättä, kertoo selvästi, että jotain pitäisi tehdä. Mutta mitä? Myös kuntauudistus nostaa esiin kysymyksen kuntalaisen roolista. Miten asukkaat voivat jatkossa osallistua ja vaikuttaa omaa lähiympäristöään ja palvelujaan koskeviin asioihin? Kuntaliitosten myötä valtuutettujen määrä pienenee ja edustuksellinen demokratia ohenee. Yhtälö on vaikea: entistä pienempi vaaleilla valittujen luottamushenkilöiden joukko vastaa suurentuvissa kunnissa entistä isommista asiakokonaisuuksista ja vaikeam- mista päätöksistä. Maaseudulla kuntauudistus tarkoittaa usein lisäksi sitä, että etäisyydet vallan keskuksiin pitenevät. Maaseudun asukkaiden ääni ja asiantuntemus kuuluu entistä heikommin. Jotain pitäisi siis tehdä, mutta mitä? Miten pidetään näiden isojen mullistusten keskellä huoli siitä, että kuntalaisille tärkeät, pienet paikalliset asiat tulisivat jatkossakin hoidetuksi? Miten kuntalaisten pitäisi päästä osallistumaan ja vaikuttamaan, muutenkin kuin vain neljän vuoden välein äänestämällä? Miten varmistetaan, että päätöksenteossa hyödynnetään paikallista asiantuntemusta? Mitä pitäisi tehdä, jotta kuntalaiset voisivat kokea olevansa osallisia oman kuntansa toiminnassa? Millaista lähidemokratiaa haluamme Suomeen rakentaa? Nämä vakavat kysymykset mielessään lähtivät tutkijat Ritva Pihlaja ja Siv Sandberg etsimään ratkaisuja lähidemokratian järjestämiseksi Suomessa. Syyskuussa 2012 julkistetussa selvitysraportissaan Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa, he käyvät esimerkkien avulla perusteellisesti läpi, miltä kuntalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen näyttää tällä hetkellä. Selvitysraportissa ehdotetaan myös konkreettisia keinoja lähidemokratian järjestämiseksi. Ehdotukset ovat kukoistava kansalaisyhteiskunta, vahva aluelautakunta ja lähikunta

7 asukkaiden muodostamille aluelautakunnille tai vastaaville. Tässäkin on siis kysymys ennen kaikkea asenteista. Haluavatko viranhaltijat ja luottamushenkilöt aidosti ottaa kuntalaiset mukaan asioiden suunnitteluun ja todelliseen päätöksentekoon? Ja ovatko toisaalta kuntalaiset valmiita nousemaan kotisohvaltaan ja ottamaan yhdessä vastaan heille osoitettavaa vastuuta ja valtaa? Ja kolmas ehdotus, lähikunta Kolmas selvitysraportin ehdotuksista lähtee ajatuksesta, että on paljon tehtäviä, jotka voidaan hoitaa paikallisesti ja pienimuotoisesti suurta kuntaa paremmin ja tehokkaammin. Selvityksessä ehdotettavassa lähikunta-mallissa annettaisiin nykyisille kunnille mahdollisuus kuntaliitostilanteessa jatkaa toimintaansa lähikuntana. Ne vastaisivat tärkeimmistä lähipalveluista, paikallista asiantuntemusta edellyttävistä tehtävistä sekä alueen elinkeinotoiminnan kehittämisestä. Päätösvalta näissä asioissa säilyisi paikallisilla asukkailla. Rekolan biodynaamisen tilan sonnipojat tervehtivät Lähiruokasafarille osallistuneita. Kaksi kynnyskysymystä Lähidemokratiaa ei ole eikä tule, ellei kaksi asiaa muutu. Ensinnäkin tulee ymmärtää, miksi kunnat ovat ylipäätään olemassa. Kunta ei ole olemassa vain kerätäkseen veroja ja järjestääkseen palveluja kuntalaisille. Kunta on olemassa myös siksi, että se on kunnan asukkaiden muodostama yhteisö, paikallisen elinvoiman ja elinkeinoelämän keskeinen moottori. Yhteisöllisyys, paikallisuus ja kansalaisyhteiskunta ovat kunnallisen itsehallinnon tärkeitä peruskiviä. Nämä piiloon jääneet peruskivet on syytä kai- vaa esiin, kun kuntien tulevaisuudesta käytävää keskustelua jatketaan. Lähidemokratiaa voidaan rakentaa vain, jos nämä peruskivet löydetään. Toiseksi on ymmärrettävä, että kuntalainen on muutakin kuin kerran neljässä vuodessa äänestävä vaikuttaja ja palveluja käyttävä asiakas. Kuntalaisen on voitava olla myös kuntayhteisön aktiivinen toimija ja oman elinympäristönsä kehittäjä. Niin yksinkertaiselta kuin nämä kaksi kynnyskysymystä kuulostavatkin, ne eivät sitä käytän- nössä kuitenkaan ole. Kunnan ymmärtäminen kaikkien kuntalaisten yhteisönä ja aktiivinen kuntalaisuus edellyttävät isoa asennemuutosta, puhe- ja toimintatapojen uudistamista sekä koulutusta, niin kuntaorganisaation kuin kansalaisyhteiskunnankin puolella. Teksti ja kuvat: Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaistoiminnan teemaryhmä Ritva Pihlaja ja Siv Sandberg: Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa. Valtiovarainministeriö 27/2012. Selvitystyön tilasivat valtiovarainministeriö ja oikeusministeriö. Selvitystyön tulokset otetaan huomioon, kun kuntalakia uudistetaan. Tavoitteena on, että uudistettu kuntalaki annettaisiin eduskunnalle keväällä Julkaisu on luettavissa osoitteessa 12 Kylät valtaavat Hämeenpuiston ensi kesänä H ämeenpuiston Kyläraitti tapahtuma muuttaa Tampereen Hämeenpuiston vanhan ajan kylän raitiksi. Ekokumppanien Ystäväkylä -hanke tuo tapahtuman avulla tunnetuksi lähialueiden tuotteita, palveluita ja toimijoita. Pääroolissa ovat Pirkanmaan kylät. Paikallistuotteiden ja -palveluiden suosiminen kannattaa: tiedät mitä saat, kuka sen on tehnyt ja kenelle antaa ruusut tai risut, jos et ole saamaasi tyytyväinen. Samalla eurot virtaavat veroparatiisien sijasta oman kotialueen talouteen, työllisyyden ja palveluiden ylläpitoon. Usein lähituote on myös ympäristöystävällisempi valinta. Silti edelleen liian harva tietää mitä kaikkea oma lähialue tarjoaa ja miten lähituotteita saa käsiinsä. Markettien monikansalliset tuotteet ovat valtaosalle tutumpia kuin oman kunnan tarjonta. Tilanteen parantamiseksi tarvitaan uusia, luovia avauksia ja rutkasti työtä. Ystäväkylä osallistuu talkoisiin omalla panoksellaan. Kuluneen vuoden onnistumisiin tällä saralla lukeutuu Ystäväkylän ja Aamulehden Moron syyskuussa järjestämä Lähiruokasafari. Safari kokosi pirkanmaalaisia pientuottajia Morossa julkais13 tuun Lähiruokasafarikarttaan. Kartan avulla lehden lukijat vierailivat safaripäivänä tuottajien luona. Samalla kannustettiin poikkeamaan hakemassa lähiruokaa suoraan tuottajilta vaikkapa mökkimatkan varrella myös safaritapahtuman jälkeen. Moro ja Ystäväkylä -hanke järjestivät lisäksi safaripäivälle muutamalla tilalla kiertäneen safaribussiretken. Retkelle osallistuneet pääsivät paitsi tekemään lähiruokaostoksia, myös kokemaan ainutkertaisia elämyksiä tiloilla. Lähiruokasafari keräsi kiitosta niin tiloilta kuin safarikävijöiltä ja tapahtumaa päätettiinkin jatkaa

8 tulevana vuonna. Vuoden 2013 ja samalla koko hankkeen pääponnistus on kuitenkin kesäkuussa Tampereen Hämeenpuistossa järjestettävä Kyläraitti-tapahtuma. Tapahtuma tuo paikallistuotteet kaupunkilaisten keskelle ja kutsuu Pirkanmaan kylätoimijoita ja pienyrittäjiä Hämeenpuistoon esittelemään omaa parhaimmistoaan. Jokainen kylä rakentaa tapahtumaan omannäköisensä osaston. Pisteille toivotaan erityisesti monenlaista puuhaa ja toimintaa. Kylät voivat myös koota paikallisyrityksiä oman pisteensä alle ja tuoda esiin paikallistuotteita. Puistoon nousee esittely- ja myyntikojujen lisäksi muun muassa tanssilava, jossa kuullaan juhlinnan lomassa asiaa ajankohtaisista, maaseutua puhuttelevista aiheista. Hämeenpuiston Kyläraitti -tapahtuma on oivallinen tilaisuus tehdä tunnetuksi omaa kylää sekä tavata ja tutustua muiden kylien puuhaihmisiin ja tarjontaan. Teksti: Matti Pollari ja Sari Poutiainen Kuvat: Sari Poutiainen Kyläraitti-tapahtuma 2013 Tampereen Hämeenpuistossa Kylät nousevat Hämeenpuiston paraatipaikoille lauantaina , ilmoita omasi ajoissa mukaan! Lisätiedot ja ilmoittautumiset Hämeenpuiston Kyläraitti -tapahtumaan: Sari Poutiainen Lähiruokasafarin retkeläisiä Rekolan biodynaamisen tilan elämyksellisellä tilakierroksella. Ostostunnelmia Viljakkalasta. Kylä, kirppari ja suunnistus mitä hienoin yhdistelmä Suomen kieli tarjoaa mahdollisuuden mahtaviin yhdyssanoihin, kuten kyläkirpparisuunnistus. Nimi on pitkä, mutta se kiteyttää tämän Ylöjärvellä jo kolmena vuonna järjestetyn tapahtuman idean täydellisesti. Kylä kuvastaa aluetta, joka sitoo seudun ihmiset yhteen yhteisöksi. Kirpparilla toiselle ylimääräinen tavara vaihtaa omistajaa ja saa uuden elämän alkuperäisessä tai uudessa käyttötarkoituksessa. Suunnistus tarjoaa mahdollisuuden nähdä uusia puolia kylästä ja sen yhteisöstä. Tapahtuman idea on hyvin yksinkertainen: kyläläiset pitävät pihakirppisrasteja, jotka on merkitty karttoihin. Tapahtuman järjestelyistä on tähän asti vastannut Samassa veneessä yhdessä eteenpäin -hanke (SVYE). Tapahtuman järjestäminen vaa- tii sen, että joku ottaa myyjien ilmoittautumiset vastaan ja laatii niiden perusteella suunnistuskartat. Tapahtumaa on myös markkinoitava kahdessa vaiheessa eli ensin kun etsitään myyjiä ja sitten kun houkutellaan asiakkaita, summaa Ylöjärven kyläsihteeri Nina Perälä SVYE-hankkeesta. Vuonna 2012 kyläkirppareille suunnistettiin kolmena päivänä yli 10 kylän alueella. Rasteja oli yhteensä lähes sata ja useilla rasteilla oli vielä useampi myyjä. Alun perin tapahtuma oli tarkoitus järjestää tänä vuonna kaksipäiväisenä, mutta asukkaiden toiveesta järjestettiin vielä lisäpäivä syksylle. Tukkimiehenkirjanpitoa pitäneet myyjät kertoivat syyskuun kyläkirpparipäivän päätteeksi, että heidän rastillaan oli käynyt asiakkaita muutamaa henkeä vaille sadan. Se on mielestäni todella paljon alueella, jossa kyläkirpparisuunnistusta ei ollut aiemmin järjestetty, toteaa kyläsihteeri. Tapahtuma on siis selkeästi vetovoimainen. Kyläkirpparisuunnistus on saanut lämpimän vastaanoton varmaankin juuri moniulotteisuutensa takia. Kyläläiset haluavat käydä vaihtamassa kuulumisia keskenään ja tutustua uusiin kyläläisiin ja kesäasukkaisiin. Ihmisiin voi tutustua niin pitämällä rastia, kuin kiertelemällä niitä. Usein käy myös niin, että rastin pitäjät eivät malta viettää omalla rastilla koko päivää vaan kiertelemässä käydään vuorottain. Naapurikyläläiset voivat viettää hauskan päivän kotiseuturetkeilyn hengessä ja tutustua lähikylään pintaa syvemmältä. Tapahtuma tarjoaa matalankynnyksen tilaisuuden tutustumiseen 14 15

9 Toimintaryhmien seuraava ohjelmakausi Suurin osa leluista oli jo vaihtanut omistajaa Riuttasilla. Strategian valmistelua PoKon alueella Aarteita Korpelankulmalla. ja samalla reissulla kirpparipöydältä saattaa löytyä itselle juuri se aarre, mitä on pitkää etsinyt tai minkä olemassa olosta ei vielä edes tiennyt, hehkuttaa kyläsihteeri. Kyläsihteeri suosittelee tapahtumaa myös kauempaa tuleville vierailijoille, sillä tarjolla on aitoa maalaistunnelmaa ja löytöjä. Erityisesti vanhojen maalaistalojen rasteilla on kaupan upeita löytöjä, kuten vanhoja työvälineitä ja naisten vaatteita vuosikymmenten takaa, kertoo kyläsihteeri. Usein myynnissä on myös maataloustuotteita, marjoja ja perennan taimia perinteisiltä pihoilta. Kyläkirpparisuunnistukseen liittyvät oleellisesti myös kahvi- ja lettupisteet. Muurinpohjaletut ovat tietenkin lasten suosiossa ja kahvipisteillä olevia kotileivonnaisia myydään myös kotiin vietäviksi. Olisi hienoa, jos tapahtuma saisi vielä enemmän elämyksellisiä piirteitä. Esimerkiksi tänä vuonna oli rasti, jossa oli hevosajelua. On mahtavaa, että kyläläiset itse voivat tuottaa toisilleen elämyspalveluita lisäksi ihmisten on helpompi tutustua toisiinsa tekemisen merkeissä tai jos on jotakin mistä keskustella, kuten taidenäyttely, pohtii kyläsihteeri. Tapahtuma nostaa esiin myös aivan uutta uteliaisuutta omaa kylää kohtaan. Tapahtuman rasti saattaa nimittäin olla juuri kylän pitkän pikkutien päässä. Tien päähän ei kehtaa mennä ilman asiaa, mutta kiinnostaisi nähdä mitä siellä on. Tapahtuma tarjoaa tähän oivan tilaisuuden ja oma kylä tulee jälleen pikkuisen tutummaksi. Tapahtuman kirpparirasteilla hinnat ovat yleensä hyvin edulliset. Se viestii kyläsihteerin mukaan siitä, että ihmiset ovat ymmärtäneet tapahtuman idean. Tärkeimpänä eivät ole myyntivoitot, vaan ihmisiin tutustuminen ja kylän yhteisöllisyyden voimistaminen. Alhaisiin hintoihin vaikuttaa varmasti myös, tapahtuman toteutustapa. Myyjäksi ryhtymisen kynnys on matala, sillä kustannuksia ei tule ja tavarat tarvitsee siirtää vain omaan pihaan asti. Nina Perälä SVYE -hanke, Ylöjärvi Lähtökohta on säilyttää toimintaryhmä PoKo:n koko toiminta-alue asuttuna ja aktiivisena. Tämä edellyttää sitä, että maankäytöllisesti mahdollistetaan niin työpaikkojen kuin asuntojenkin rakentaminen toiminta-alueen kaikkiin osiin. Elinkeinollisesti tuetaan maaseutuammattien kehitystä. Palveluissa ja muussa yritystoiminnassa haetaan uusia maaseudulle soveltuvia toiminnan muotoja. Toiminta-alueen näkökulmasta liikenteen ja tietoliikenteen infrakysymykset ovat tärkeitä. Energiaomavaraisuuden kehittämisessä maaseudulla on vahva rooli. Tärkeää on myös paikallisten lähipalvelujen turvaaminen ja uusien toimintamuotojen kehittäminen. Yhteisöllisyys ja paikallisuus ovat arvoja, joihin toimintamme nojaa ja sen vuoksi ne ovat keskeisellä sijalla myös tulevassa ohjelmassa. Elinikäinen oppiminen ja kansainvälistyminen ovat suuria mahdollisuuksia, joissa toimintaryhmämme on jo tähän mennessä tehnyt menestyksellistä työtä yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa. Toimintaryhmä PoKo ry on varautunut siihen, että ensi ohjelmakaudella LEADER-toimintaa voidaan toteuttaa myös monirahastoisena toimintana. Käytännössä hanketoiminnan suurimpia esteitä on ollut se, että etenkään yhdistystoimijoilla ei ole useinkaan riittäviä taloudellisia resursseja hankkeiden läpi vie- miseen. PoKo:n toiminta-alueella kunnat ovat myöntäneet toimintaryhmien kautta haettaville yhdistysten hankkeille korottoman lainan (välirahoituksen), jonka turvin pienetkin yhdistykset pystyvät toteuttamaan investointi- ja kehittämishankkeitaan. Tämä välirahoitusmalli on tarpeen saada käyttöön kaikkialla. Yhteistyötahoista kunnat ovat edelleen tärkeässä roolissa, mutta tulevalla ohjelmakaudella Po- Ko ry on linjannut, että alueen kehittämistyötä toteutetaan entistä tiiviimmin alueen oppilaitosten kanssa. Tavoitteena on luoda alueelle toimintamalli, jolla alueen oppilaitospaikat saadaan turvattua ja vahvistettua niitä. Aikuiskoulutus ja elinikäisen oppimisen teema on tärkeä toimintatapa myös toimintaryhmätyössä. Seuraavaa ohjelmakautta varten on mietitty seuraavat teemat, joita alueella halutaan lähteä kehittämään: 1. Elinkeinot ja yrittäjyys Toimintalinjassa toteutetaan investointi- ja kehittämishankkeita, jotka synnyttävät uutta yrittäjyyttä ja luovat työpaikkoja alueelle. Erityisesti nuorten yrittäjien ja yrittäjiksi aikovien hankkeet ovat toivottuja. Rahasto maaseuturahasto Asuminen ja ympäristö Toimintalinjassa voidaan toteuttaa pienimuotoisia investointihankkeita ja kehittämishankkeita, jotka parantavat alueen infraa tai asumista tai muuta ympäristöä. Yhteisöllisyys ja paikallisuus Kylä- ym. paikallistason toimijoiden kehittämis- ja investointihankkeet, joilla on merkitystä paikallistalouteen. Elinikäinen oppiminen Tulevalla ohjelmakaudella Po- Ko ry on linjannut, että alueen kehittämistyötä toteutetaan entistä tiiviimmin alueen oppilaitosten kanssa. Tavoitteena on luoda alueelle toimintamalli, jolla alueen oppilaitospaikat saadaan turvattua ja vahvistettua niitä. Aikuiskoulutus ja elinikäisen oppimisen teema on tärkeä toimintatapa myös toimintaryhmätyössä. Kansainvälisyys Edistetään hankkeita, joilla lisätään alueen toimijoiden kansainvälisten verkostojen luomista sekä tiedon ja hyvien käytäntöjen vaihtamista. PoKo ry Toiminnanjohtaja Kaisa Vihinen

10 Toimintaryhmien seuraava ohjelmakausi Toimintaryhmien seuraava ohjelmakausi Vastuu yhteisöstä ja ympäristöstä Luova Laakso luo työpaikkoja ja palveluita Kantri tekee sääntöjensä mukaan paikallista kehittämistä Tampereen seutukunnassa. Tämä voi jatkossa tarkoittaa myös kaupunkialueita. Toiminta-alueella asuu yli asukasta, joista maaseutualueella määrittelystä riippuen vähän vajaa Asukastiheys on kaupunkialueet huomioiden kaksi ja puolikertainen koko Pirkanmaahan ja yli kuusinkertainen koko Suomeen verrattuna. Toisaalta uusina alueina toiminta-alueeseen liittyvien Kurun alueen (asukastiheys kunnan liittyessä Ylöjärveen 2009 alusta 3,4 as/ km2) ja Kuhmalahden alueen (asukastiheys kunnan liittyessä Kangasalaan ,2 as/km2) luonnetta voi parhaiten kuvata harvaan asutuksi maaseuduksi. Vaikka koko seutukunnan ikärakenne onkin varsin tyydyttävä mm. voimakkaan muuttoliikkeen ansiosta, alueen reunamilla väestö vanhenee ja lasten määrä vähenee hälyttävää tahtia. Toisaalta keskittyminen on tuonut mukanaan omia sosiaalisia ongelmiaan, jotka ovat nähtävissä esimerkiksi nuorten ja nuorien perheiden pahoinvointina kaupungeissa ja niiden läheisillä alueilla. Kantri valmistelee toimintaryhmätyötä koko alueellaan mukaan lukien kaupunkialueet ja pyrkii jatkossa käyttämään maaseuturahoituksen lisäksi myös Euroopan sosiaalirahaston ja aluekehitysrahaston tarjoamia mahdollisuuksia. Tapahtuuko näin aika näyttää, tätä kirjoitettaessa optimismi ei ole kovin voimakasta, mutta ehkä jonkinlainen vesitetty paikalliskehittäminen saadaan myös kaupunkialueille. Kantri on menestyksellä harjoittanut toimintaryhmätyötä jo kolmella ohjelmakaudella ja kehittämisen strategia perustuukin kertyneeseen kokemukseen. Kaikkiaan Kantri on rahoittanut jo noin 430 maaseudun hanketta tai yritystä. Asukkaiden ja muiden sidosryhmien kuulemisen perusteella merkittäviä sisällöllisiä muutostarpeita ei tullut esille. Kysymys on siis evoluutiosta eikä revoluutiosta. Ohjelman valmisteluun osallistui eri tilaisuuksissa reilusti yli sata henkilöä ja se on voimakkaasti omaehtoinen ja alueen tarpeista lähtevä. Kehittäminen ohjataan kolmen päätavoitteen tai toimintalinjan mukaan: 1. Ympäristövastuinen asuminen rahoitetaan hankkeita, jotka parantavat ympäristön tilaa tai vähentävät sen kuormitusta esimerkiksi maankäyttöön tai ympäristöön liittyviä suunnitelmia, siihen liittyvää tietoisuuden lisäämistä sekä ympäristöön, energiaan ja erityisesti vähähiiliseen talouteen liittyviä investointeja 2. Yhteisöllisyys, osallisuus ja nuoriso rahoitetaan hankkeita, jotka lisäävät yhteisöllisyyttä ja osallisuutta esimerkiksi yhteisön käytössä olevia tiloja tai uusia toimintamuotoja, nuoriin ja/tai muihin erityisryhmiin kohdistuvia hankkeita, kulttuuria tai kansainvälistymistä 3. Paikallinen yrittäjyys rahoitetaan hankkeita, joilla edistetään paikallista yritystoimintaa tai siihen liittyvää osaamista erityisesti yrityksiä, jotka edistävät myös TL 1. ja 2. tavoitteita tai yrityksiä, jotka ovat innovatiivisia Ohjelman läpileikkaavina periaatteina ovat innovatiivisuus, mahdollistavuus ja kokeilevuus. Ohjelmalle tavoitellaan maaseuturahoituksen osalta maltillista kasvua, erityisesti ottaen huomioon alueen laajenemisen. Kaupunkileaderin mahdollinen osuus huomioidaan sitä koskevien päätöksien toteutuessa. Tavoitteena on ohjelma, joka ei liian tiukasti sido alueen toimijoita. Kehittämistä pitää pystyä tekemään myös vuonna 2020 paikallislähtöisesti ja paikallisiin ideoihin perustuen. Erityisen tärkeää ohjelman ja alueen kehittämistavoitteiden kannalta on paikalliskehittäjän roolin vahvistaminen ja hakijan kannalta nopeampi, helpompi ja ennustettavampi hankeprosessi. Kantri ry Toiminnanjohtaja Kari Kylkilahti Huittisten, Hämeenkyrön, Punkalaitumen ja Sastamalan alueilla toimivan Joutsenten reitti ry:n uusi kehittämisohjelma Luova Laakso 2020 tähtää uusien työpaikkojen ja palveluiden luomiseen kahdeksalla painopistealueella. 70 prosenttia ohjelman varoista on suunnattu yrittäjyyden painopisteille: palveluyrittäjyyden, teollisen yrittäjyyden, maaja metsätalouden, uusiutuvan energian ja matkailun kehittämiseen. Muita painopisteitä ovat kylätoiminta, jossa halutaan tukea mm. kylien infrahankkeita, sekä nuorten hyvinvointi ja kulttuurituotanto. Kuluvan ohjelmakauden tuloksiin peilaten ohjelman tavoitteena on tukea 240 työpaikan, 105 yrityksen ja 260 palvelun tai tuotteen syntymistä. Ohjelman suunniteltu kokonaisrahoitus on 10,5 miljoonaa euroa, josta yksityisen rahan osuus on 35 prosenttia. Luova Laakso ohjelma esittelee 24 kehittämisstrategiaa tavoitteisiin pääsemiseksi. Suurin muutos kuluvaan ohjelmakauteen nähden on yrittäjyyden pilkkominen erityisiin toimialakohtaisiin osiin ja uusiutuvan energiatuotannon nostaminen omaksi painopisteekseen. Strategioiden laadinnasta vastasivat kunkin painopisteen paikallisista asiantuntijoista kootut työryhmät. Esimerkiksi palvelualan yrittäjät halusivat lisätä keskinäistä yhteistyötään, kannattavuuttaan ja yritysmentorointia. Maatalousyrittäjät vannoivat luomu- ja lähiruokatuotannon ja -kysynnän edistämisen nimiin. Uusiutuvaa energiatuotantoa tullaan tukemaan hajautetuilla energiantuotantoratkaisuilla metsäenergiassa, biokaasussa sekä tuuli- ja aurinkovoimassa. Kulttuurituotannossa rikotaan rajoja ja etsitään kilpailuyhteiskunnan onnellisuuden avaimia. Kehittämisohjelman nimi Luova Laakso viittaa Kokemäenjokilaaksoon, joka halkoo toimialuetta 90 kilometrin matkalta. Joki on aina ollut tärkein alueen luovuuden suonista. Sitä pitkin tulivat ensimmäiset asukkaat jääkauden jälkeen, ja sen rannoille hakeutuvat ihmiset tänäänkin virkistymään, asumaan ja yrittämään. Joen lisäksi luovat, innostavat ihmiset vetävät toisiaan puoleensa. Luovan Laakson kehittämisvisio vuoteen 2020 kuuluukin näin: Luova Laakso on onnistunut luomaan ympäristön, joka yllyttää ihmisiä kehittelemään uusia ideoita ja viemään ne käytännöiksi. Se on ympäristö, joka innostaa idearikkaita ihmisiä eri puolilta maailmaa tulemaan sinne. Kaiken eteenpäin vievän kehityksen pohjimmainen draiveri on innostus ja kyky innostaa. Juuri innostus on Luovan Laakson imago. Joutsenten Reitti ry Toiminnanjohtaja Petri Rinne

11 Toimintaryhmien seuraava ohjelmakausi Toimintaryhmien seuraava ohjelmakausi Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry:n kehittämisstrategia vuosille Pirkan Helmi ja Pomoottori yhdessä strategiaa tekemään Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry:n alueeseen kuuluvat Ikaalisten, Kankaanpään ja Parkanon kaupungit sekä Honkajoen, Jämijärven, Karvian, Kihniön, Lavian, Merikarvian, Pomarkun ja Siikaisten kunnat. Alueen väkiluku oli vuoden 2012 alussa Kehittämisohjelmaa valmistellaan avoimesti ja eri osapuolia kuunnellen. Tavoitteena on saada aikaan ohjelma, joka ponnistaa alueen vahvuuksista, mutta huomioi ajan muuttumisen ja tulevaisuuden mahdollisuudet. Strategian kärkiä ovat maaseudun elinkeinot, maaseudun palvelut, osallistava yhteisöllisyys ja ruohonjuuritason kansainvälistyminen. Kaikkia näitä teemoja lähestytään neljän painopisteen kautta, jotka ovat asiakaslähtöisyys, uudet ideat ja toimintatavat, laajapohjainen yhteistyö ja osaaminen. Ja kaikkea toimintaa ohjaavat läheisyyden ja kestävän kehityksen periaatteet. Maaseudun tuotteille ja ympäristölle on kysyntää. Strategian avulla tähdätään toimiin, joilla kysyntä ja tarjonta kohtaavat maaseudun elinvoimaisuutta lisäävällä tavalla. Lähiruoka, lähienergia, lähimatkailu ja lähipalvelut ovat asioita, joiden ympärille maaseudun parempaa tulevaisuutta on hyvä rakentaa. Myös lähidemokratia ja nuorten osallistaminen nousevat varmasti ohjelmakauden keskeisiksi teemoiksi. Jo nykyisin vahvaa ja monipuolista kansainvälistä toimintaa aiotaan jatkaa ja kehittää myös tulevaisuudessa. Ohjelman kohderyhmää ovat edelleen maaseudun moninaiset yhteisöt, pienet alkavat ja kehittyvät yritykset, sekä kunnat ja oppilaitokset. Parhaat tulokset saavutetaan, kun kaikki nämä miettivät asioita yhdessä ja toimivat samansuuntaisesti. Visio 2020 Vuonna 2020 Pohjois-Satakunta ja Luoteis-Pirkanmaa ovat kehittyviä maaseutualueita, joille on tunnusomaista monipuolinen, verkostoitunut pienyrittäjyys, omaleimainen kulttuuri ja viihtyisä asuinympäristö. Kuntien lukumäärä on vähentynyt, mutta lähipalvelut on pystytty turvaamaan myös reuna-alueilla kuntien, yritysten ja yhdistysten tiiviillä yhteistyöllä. Lähidemokratiaan on löydetty toimivat mallit ja kuntien strategioissa maaseutualueiden kehittäminen on nostettu keskeiseen asemaan. Nopeita laajakaistayhteyksiä on hyödynnetty sähköisten palveluiden kehittämisessä. Alueen asukkaat ovat ylpeitä kotiseudustaan ja tekevät omaehtoista työtä elinolojensa parantamiseksi. Alueelle on muuttanut sekä nuoria perheitä, että kotiseudulleen palaavia eläkeläisiä. Myös maahanmuuttajien määrä on lisääntynyt ja heidän kotouttamisensa on onnistunut laajapohjaisen yhteistyön ansiosta. Perinteitä kunnioitetaan ja niiden varaan rakennetaan, mutta kasvava kansainvälinen yhteistyö ja verkostoitunut toimintatapa mahdollistavat myös uusien innovaatioiden syntymisen ja luovien ratkaisujen kokeilemisen. Maaseudun mahdollisuudet on hyödynnetty panostamalla vihreään talouteen ja kehittämällä aluetta kysyntälähtöisesti. Kaikkea toimintaa ohjaavat kestävän kehityksen periaatteet. Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Toiminnanjohtaja Juha Vanhapaasto Pirkan Helmi ja Pomoottori valmistelevat yhteistä strategiaa vuoden 2013 jälkeen alkavalle ohjelmakaudelle. Pirkan Helmeä ja Pomoottoria yhdistää sijainti Tampereen kaupunkiseudun ulkopuolella, ns. kakkoskehällä. Pääosin alue sijaitsee niin lähellä Tamperetta ja sinne meneviä liikenneyhteyksiä, että siellä mm. päivittäinen työssä käynti on mahdollista. Toki näiden liikkumismahdollisuuksien myötä myös paljon euroja valuu alueemme palveluyrityksiltä muualle. Alueemme sisäiset liikenneyhteydet ovat huonot. Siten sijaintimme on alueemme kannalta sekä vahvuus että heikkous. Mosaiikki on sana, joka kuvaa hyvin aluettamme. Alue muodostuu perinteisistä, pääosin pienistä teollisuuskeskuksista, kuten Juupajoki, Orivesi, Nuutajärvi, Valkeakoski ja Viiala, joita ympäröi elinvoimainen maaseutu. Mosaiikkimaisesta rakenteesta kertovat myös hyvin monet matkailuun liittyvät, erityisesti paikallistasolla vaikuttavat matkailukohteet ja -tapahtumat, joista tunnetuimpia ovat Purnu, Sappee, Nuutajärvi ja Työväen musiikkitapahtuma. Maaseutumainen ja kaupunkimaisempi miljöö ovat siten olleet pitkään elävässä vuorovaikutuksessa. Pomoottorilla on pian takana kokemukset kolmelta ja Pirkan Helmelläkin kahdelta ohjelmakaudelta oman alueen tarpeista ja kehittämistyöstä. Niistä kokemuksista ja edellä kerrotuista alueen ominaispiirteistä sekä alueen toimijoiden strategian tekemisen yhteydessä eri tavoin esiin nostamista kehittämistarpeista muodostuu tulevan kauden strategiamme. Strategian pitää määrätietoisesti ohjata tekemäämme kehittämistyötä, mutta se ei saa olla kiveen hakattu, vaan sen pitää pystyä joustamaan muuttuvien kehittämistarpeiden myötä. Leader-toiminta on täsmäkehittämistä. Sillä ei pysty muuttamaan maailman suuria ongelmia, mutta sen avulla viisaasti toimien voidaan monissa asioissa saada aikaan kehitystä paremmin kuin millään muulla tavoin, koska Leader-toimintatapa pohjaa paikallisuuteen. Paikallisuus tarkoittaa sitä, että me itse määrittelemme ne asiat, jotka ovat alueemme kannalta tärkeitä ja miten niissä on viisasta toimia sekä myös itse teemme ne tarvittavat asiat käyttäen apuna toimintaryhmän kautta saatavaa rahoitusta ja muuta apua. Jotta tässä työssä onnistutaan, se edellyttää kahta asiaa, alueella kaikkien toimijoiden yhteen hiileen puhaltamista ja viisaita valintoja. Paikallisuuden ohella toinen tärkeä Leaderiin liittyvä asia on uuden etsiminen ja kokeileminen. Hyvä tulevaisuus usein löytyy osin tuttujen polkujen ulkopuolelta. Pirkan Helmi ry Toiminnanjohtaja Heikki Konsala Pomoottori ry Hankekehittäjät Merja Kirjasniemi Mikko Rissanen

12 ja reiluus. Ruoka, joka maistuu hyvältä, on tuotettu tavalla, joka kunnioittaa ympäristöä ja joka antaa tuottajalleen kohtuullisen korvauksen työstään. Toiminnan tavoitteena on paikallisten viljelijöiden ja tuottajien tarjonnan esille tuominen ja tuottajien verkostoituminen. Slow Foodin kautta saadaan myös kansainvälisiä yhteyksiä ja ideoita muista maista. Pöytäkunta tutustuttaa kuluttajia tuottajiin järjestämällä lähiruokatapahtumia ja retkiä maatiloille, missä kävijät voivat itse nähdä, mistä lähiruoka ja ruoka itsessään, oikeasti tulee. Lisäksi tutustumme erilaisiin ravintoloihin ja ruoan tuottajiin ja pidämme ruokaan ja ruoan valmistukseen liittyviä tapahtumia (kuten keskustelutuokioita puhtaasta ruoasta, tutustumisia säilöntätapoihin jne), Matti kertoo. Pöytäkunnalla on jäseniä Sastamalasta, Kankaanpäästä, Hämeenkyröstä ja Huittisista. Pöytäkunnan puitteissa tutustuu uusiin ihmisiin, oppii asioita ja mikä parasta, usein pääsee nauttimaan maakunnan parhaita tuotteita. Hyvä ruoka ja sen alkuperä kiinnostavat ihmisiä enemmän kuin koskaan ennen. Silti tuottajat ja kuluttajat tai tuottajat ja kauppa eivät kohtaa toisiaan riittävän hyvin. Tuottajille saattaa esimerkiksi jäädä pelloille hyvää kesäkurpitsaa, joka on väärän kokoista teollisuuteen ja kauppaan. Paikalliset ihmiset voisivat ostaa ne, jos tietäisivät, mistä niitä saa. Pöytäkunta on järjestänyt jo kahtena vuonna Sadonkorjuu tapahtuman Vammalan Seurahuoneen sisäpihalla Sastamalassa, joka on koonnut yhteen kuluttajat, lähiruoan tuottajat ja myyjät. Tapahtuman ideana on lisätä paikallisten tuottajien Kestikievari Liekorannan toiminnassa lähiruoalla on tärkeä rooli. Ravintola-hotellin omistajat Saila ja Matti Valkeaniemi kokevat että Slow Food-liike edustaa hyvin heidän tärkeinä pitämiään arvoja. Yritän kylällä Kestikievari Liekoranta S low Food on voittoa tavoittelematon, maailmanlaajuinen organisaatio, jolla on toimintaa 153 maassa. Idea syntyi Italiassa, Bran kaupungissa 1989 vastapainoksi hampurilaisketjulle, joka avasi ravintolan Rooman historialliseen keskustaan. Liikkkeellä on yli jäsentä, jotka kuuluvat paikallisiin pöytäkuntiin eli conviniumeihin. Pöytäkuntia on Slow Foodilla 1300 eripuolella maail- maa. Suomessa pöytäkuntia on n. 15 esimerkiksi Helsingissä, Uudessakaupungissa, Oulussa, Jyväskylässä sekä Sastamalassa. Pöytäkunnassa voi olla mukana samalla tavalla kuin missä tahansa järjestötoiminnassa. Liike on avoin ja kuka tahansa voi liittyä pöytäkuntaa. Pöytäkunnat saavat itse asettaa toiminnalleen paikalliset raamit. Pöytäkunnat toimivat vaalien oman maan ja oman maakunnan ruokaperinteitä. 22 Slow Food Satapirkka aloitti toimintansa 2011 Joutsenten Reitin ja Satafoodin hankkeiden tuloksena. Hankkeen tukemana pääsimme tutustumaan Slow Food liikkeeseen Bran kaupungissa ja perehdyimme toimintaan, jonka kautta pystyimme perustamaan pöytäkunnan paikallisesti, kertoo Kestikievari Liekorannan omistaja Matti Valkeaniemi. Slow Food SataPirkan periaatteina ovat maku, puhtaus Matti Valkeaniemi haluaa suosia paikallisia tuotteita ja tuottajia ravintolatoiminnassaan. 23

13 ja tuotteiden tunnettavuutta. Tapahtuma on saanut erittäin hyvän vastaanoton ja suosio on ylittänyt kaikki odotukset. Ensi vuoden tapahtumaa suunnitellaan parhaillaan ja tapahtumaan on luvassa uutena erilaista ohjelmaa ruoasta myynti- ja maistatuskojujen lisäksi. Kestikievari Liekoranta on perustettu vuonna Saila ja Matti Valkeaniemen omistuksessa se on ollut vuodesta Kievariravintolan ja hotellin lisäksi juhlapalvelu on merkittävä osa liiketoimintaa. Kaikessa toiminnassa lähiruoalla on tärkeä rooli. Slow Food liike edustaa samoja arvoja, joita pidämme itsekin tärkeinä. Haluamme Liekorannan yrittäjinä enenevässä määrin käyttää paikallisia tuotteita ja osittain siksi perustimme Slow Food Satapirkan pöytäkunnan, Matti kertoo. Saila toimii pöytäkunnan puheenjohtajana. Meillä on sienimies, joka toimittaa sienet ja kalastaja, joka pyytää lähivesistön kuhat, hauet ja ahvenet sekä lähileipuri, joka käsityönä tekee meille leivät. Asiakkaamme osaavat arvostaa tätä filosofiaa ja juhlapalvelun puitteissa olemme saaneet toteuttaa isoja tilaisuuksia esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, jossa Sastamalan alueen tuotteet ovat noteerattu positiivisesti, Val- keaniemi toteaa. Toivoisimme, että pystyisimme tulevaisuudessa hyödyntämään enemmän sesongin tuotteita ja löytämään tuotteet paikallisesti tukkuliikkeen sijaan. Kievarin yhteyteen avattiin pikku puoti, josta saa ostaa lähialueen ruokatuotteita. Myös tällä pyrimme saamaan paikalliset tuotteet kuluttajien saataville. Mikään asia ei tapah- du hetkessä, mutta toivomme omalla toiminnallamme edistävämme paikallisten tuotteiden ja tuottajien kilpailukykyä suurien toimijoiden puristuksissa. Saila Valkeaniemi Nettisivut: Yritän kylällä Juttusarjassamme kylältä käsin yritystään pyörittävät kertovat työpäivästään ja yrittäjäkokemuksistaan sekä miksi ovat valinneet kylällä asumisen ja yrittämisen kaupungin sijasta. JUTTUJA KAIVATAAN! Haluatko kertoa omasta näkökulmastasi itse, tai suostutko haastateltavaksi? Voit myös ilmiantaa erikoisen kyläyrittäjän esiteltäväksi. Ehdotukset ja juttuideat kyläasiamiehelle: 24 Västilän voimantalon uudella kuistilla Esko Naskali ja Jyrki Tuomaala. Västilästä löytyy voimaa V ästilän Voima on lähes 100 -vuotias urheiluseura Oriveden liitosalueella entisellä Längelmäellä. Västilän Voima omistaa perinteikkään v valmistuneen talon, jossa on harrastettu vuosikymmenien saatossa monen moista. Vuosikymmenien saatossa talo on päässyt huonoon kuntoon useita kertoja. Seuran omistuksessa talon on perusteellisemmin korjattu 1970 luvulla, jonka jälkeen alkoi mm. erittäin vilkas tanssien järjestäminen, parhaana vuonna yli 40 tanssit. Viimeisin suunnitelma talon perusteellisesta korjaamisesta alkoi itää vuonna Samoihin aikoihin v tapahtuneen kuntaliitoksen jäljiltä oli Oriveden kaupunki päättänyt lopettaa Puharilan koulun, mikä sitten toteutuikin v Samalla koulupiirin kyliltä katosi ainoa kokoontumis- Voimantalon avajaiset

14 ja juhlapaikka. Koulua tarjottiin läheiselle Längelmäen kirkonseudun kyläyhdistykselle, Puharilan kyläyhdistys oli tuolloin jo lopettanut toimintansa. Pitkän ja perusteellisen harkinnan jälkeen kirkonseudun kyläyhdistys päätti olla ottamatta koulua hallintaansa, sääntömuutos kuitenkin tehtiin niin, että kirkonkylän kyläyhdistys toimii myös Västilän - Puharilan kylien alueella. Samoihin aikoihin saatiin vihjeitä siitä, että koska koulu menee myyntiin eikä jää kyläläisten käyttöön, voisi kuntaliitoksen viimeisiä porkkanarahoja saada Voiman talon remontointiin. Tätä kautta alkoi kypsyä remontointiajatukset ympäri vuoden käytettävissä olevasta kylätalosta Voiman talolla. Voimantalo oli ollut viime vuodet käytössä vain kesäisin puutteellisen lämmitysjärjestelmän ja huonon lämpöeristyksen vuoksi. Jo v laadittua korjauksen hankesuunnitelmaa muutettiin siten, että suunnitellun suorasähkölämmityksen sijaan päädyttiin rakentamaan taloon maalämmöllä toimiva lattialämmitys, jos Oriveden kaupungilta anottu avustus saataisiin. Mainitun hankesuunnitelman mukaisia muita remonttitöitä oli jo tässä vaiheessa tehty mm. talon ulkovaipan (ikkunat, ulkovuoraus, ulko-ovet) korjausta v sekä keittiön remontointi aloitettu syyskesällä Keittiöremontin aloittamiseen liittyi kiinteästi myös kokonaisvaltainen sähköistyksen uusiminen koko taloon. Päätös maalämmöstä ja lattialämmityksistä poiki samalla vääjäämättömästi myös vanhojen lattioiden täydellisen uusimisen ja siihen liittyen uuden lämpöeristämisen. Kaikkea ei pystytty tekemään itse, n. 3 kuukautta oli mm. kaksi kirvesmiestä palkattuna lattiaremontin tekemiseen, samoin sähkötyöt luonnollisesti ostettiin ammattilaiselta. Talon remontoinnin kokonaiskustannukseksi muodostui n , eli melkoinen potti yhdelle pienelle urheiluseuralle. Kaupungilta saatu avustus riitti käsirahaksi joten paljon tarvittiin lisää. Ennen maalämpö-lattiaremonttia ja sen jälkeenkin erityisesti Suomen kotiseutuliitto on tukenut talon kunnostusta huomattavasti. Hyvää apua remontin suunnitteluun ja hankesuunnitelmien Kahvion pöydän ääressä Sami Joutsela ja Jyrki Tuomaala. laatimiseen tuli myös Kylätalot kuntoon hankkeelta, jonka neuvonta-avulla paikallinen toimintaryhmä Pomoottori tuli tutuksi ja saimme myös maaseudun kehittämishankkeen avustusta mikä oli kohdennettu erityisesti energiataloudellisuuden parantamiseen. Mm vanha kirkkokamiina kunnostettiin, uusi varaava takka rakennettiin kahvilaan ja ullakolle puhallettiin n. 200 m3 puhallusvillaa, myös jätevesijärjestelmä kunnostettiin tällä avustuksella. Myös Tunkelo-säätiö ja paikallinen Manttaalisäätiö ovat tukeneet hanketta, Puharilan purettu kyläyhdistys lahjoitti loput rahavaransa hankkeen hyväksi. Tämäkään ei silti vielä riittänyt, pankista piti hakea lainana loput, kertoo urheiluseuran puheenjohtaja Jyrki Tuomaala. Salin komistuksena entisöity kirkkokamiina. Neljän vuoden aikana kertyi talkoita yhteensä liki 4000 tuntia, leikkimielisesti voi sanoa että talkootöitä on tehty noin seitsemän veljeksen voimalla. Tässä hankkeessa sujui hommat sutjakkaasti myös avustusten myöntäjien ja rahoittajien kanssa. Pomoottorin rahoittama Voimantalo Voimissaan hanke saatiin päätökseen vuosi etuajassa viime kesänä. Muutamassa viikossa päätösraportin jättämisen jälkeen tehtiin lopputarkastus ja rahat tulivat tilille, kiittelee Jyrki Tuomaala. Pomoottorista saimme myös koko hankkeen ajan kiitettävästi neuvontaa, nyt on vielä annettu ymmärtää kuin entinen likka, että jatkoakin voisi olla saatavilla. Myös Suomen kotiseutuliiton myöntämät avustukset ovat tulleet sovitusti ja ilman byrokratiaa. Salin loppukunnostus ja ilmanvaihto sekä vähän ulkomaalauksia olisi vielä uusimista vailla. Monen rahoituksen yhteensovittaminen on ollut välillä melkoista taidetta, mutta täytyy tietenkin olla iloinen, että niin moni on halunnut meitä tukea tässä urakassa. Talon remontti ei ole tuonut tullessaan vain pelkkää työtä. Yhteistyö urheiluseuran ja kyläyhdistyksen välillä on parantunut huomattavasti, kertoo kyläyhdistyksen puheenjohtaja Sami Joutsela. Puolin ja toisin ollaan mukana talkoissa, kyläyhdistys saa myös käyttää taloa omiin kokouksiinsa veloituksetta. Lisäksi tapahtumia järjestetään yhteistuumin. Osittain porukka on samaa sekä urheiluseurassa että kyläyhdistyksessä mutta ei suinkaan kokonaan. Tapahtumat ovat olleet tosi suosittuja, viime talvenakin Talviriehassa keli oli tosi kamala, mutta väkeä riitti silti pihan täydeltä. Kylän kannalta on ollut todella hienoa, että talo remontoitiin. Nyt meillä on ympärivuotinen paikka liikuntaan, kokoontumisiin, tapahtumiin, tansseihin ja juhliin. Monta asiaa olisi jäänyt järjestämättä tällä kylällä, jos taloa ei olisi, kertoo Sami Joutsela. Niin meillähän on tarjota monenlaista liikuntaa iltaisin talolla eri ryhmille useamman kerran viikossa. Noin 300 asukkaan kylälle se on aika hyvin, toteaa Jyrki Tuomaala. Orivedellä on kuulemma pulaa sisäliikuntapaikoista, tervetuloa tänne, meille vielä mahtuu lisääkin. Ei Orivedeltä tänne sen pitempi matka ole, kuin täältä sinnekään. Palveluita voi tarjota myös toisinpäin. Työ ei tietenkään pääty siihen, että talo tulee valmiiksi. Toimintaa pitää olla, jotta laskut saadaan maksettua. Vaikka mitään toimintaa ei olisi niin laskut lankeavat kuin Manulle illallinen. Talon pitää vakiinnuttaa paikkansa, että tilaisuuksia on jatkuvasti. Hyvää palautetta tulee joka tapauksessa koko ajan eri suunnista, eli ei tästä puheenjohtajan niskaan mitään mustaa pilveä ole tullut. Tulevaisuus näyttää ihan valoisalta. Teksti ja kuvat: Marja Vehnämaa 26 27

15 Turvallisuusajattelua kyläyhteisöihin Vuoden 2011 syksyllä Pirkanmaan Liiton aloitteesta kokoontui joukko turvallisuusalan toimijoita pohtimaan, olisiko turvallisuudesta pirkanmaalaiseksi menestystekijäksi. Keskustelun tuloksena syntyi esiselvityshanke, jonka toteutti komisario Jouni Perttula Poliisiammattikorkeakoulusta. Esiselvityksen perusteella syntyi Pirkanmaan Turvallisuusklusteri, turvallisuustoimijoiden, viranomaisten, koulutus- ja tutkimuslaitosten, yritysten ja yhteisöjen yhteenliittymä. Siitä kaikki alkoi ja sen jälkeen onkin tapahtunut paljon, verkostot ovat alkaneet laajentua ja tuntuu siltä, että kokoajan kumpuaa uusia näkökulmia ja aiheita. Turvallisuus liittyy niin moneen elämänalueeseen. Turvallisuusklusteri panostaa yhteistyöhön tilanteessa, jossa eri toimijoiden resurssit kapenevat kaiken aikaa. Yhdessä olemme enemmän, Perttula sanoo. Nykyään puhutaan paljon yhteisöllisyydestä ja yhdessä tekemisestä. Pirkanmaan Turvallisuusklusterin vuoden 2013 toimintasuunnitelmassa yhtenä kehittämisen painopisteenä on kolmannen sektorin toimijoiden saattaminen aiempaa läheisempään yhteistyöhön turvallisuusteemoilla. Paljon arvokasta yhteisöllisyyttä edistävää toimintaa tapahtuu jo tänä päivänä kunnissa ja kylissä ympäri Pirkanmaata ja koko Suomea. Ajatus ei sinällään ole uusi. Turvallisuusklusterin toimijat haluavat nostaa keskustelun ja toiminnan ytimeen arkipäivän turvallisuuden asiat ja ne jutut, joihin me kaikki voimme ja toivottavasti haluamme osallistua kukin tavallamme. Se on aitoa välittämistä omasta asuinyhteisöstä, muotoilee Pirkanmaan Turvallisuusklusterin ohjausryhmän puheenjohtaja, hallintojohtaja Timo Rajala Poliisiammattikorkeakoulusta. Pirkanmaan Turvallisuusklusteri on otettu erittäin hyvin huomioon sisäasiainministeriön valmistelemassa ja valtioneuvoston hyväksymässä kolmannessa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa sekä aluehallintoviraston kokonaisturvallisuusstrategiassa. Merkittävimmät edistysaskeleet on saavutettu verkostoissa, jotka ovat pureutuneet ikäihmisten asumisturvallisuuteen, yritysturvallisuuteen ja viranomaisten ja yritysten välisen turvallisuustiedon välitysverkoston muodostamiseen. Kaikki tässä mainitut verkostot osaltaan toteuttavat tärkeää ennaltaehkäisevän työn ideaa. Olemme saaneet hyvän vastaanoton ja se kannustaa jatkamaan. Tulevaisuudessa on mielestäni selvää, että yksityiset ja julkiset toimijat tulevat toteuttamaan turvallisuuden ylläpitoon liittyviä tehtäviä entistä enemmän yhdessä. Myös liiketoimintamahdollisuuksien kartoittaminen ja liiketoiminnallisten itujen aikaansaaminen on osa klusterin moninaisten tehtävien joukkoa, vaikka varsinainen business tapahtuukin yrityksissä, Perttula luonnehtii. Kyläyhteisöt mukaan kaikille on hommia Poliisiammattikorkeakoulu/Pirkanmaan Turvallisuusklusteri on juuri jättänyt sisäasiainministeriölle hankehakemuksen, jonka aihe on Kolmas sektori Public-Private-yhteistyön osatekijänä turvallisuustyössä. Toiseksi rahoittajaksi toivotaan Pirkanmaan Liittoa. Mikäli rahoitus järjestyy, hankkeessa selvitetään kolmannen sektorin keskeiset toimijat ja niiden rooli turvallisuustyössä. Samalla on hyvä mahdollisuus aikaansaada uutta toimintaa, jopa uusia ideoita yhteisöllisyyden vahvistamiseksi ja edistämiseksi. Tähän hankkeeseen kytketään tavalla tai toisella myös kylätoimijat, jos rahoitusta saadaan ja hanke käynnistyy, Perttula lupaa. Kunnallisen turvallisuussuunnittelun ja valmiussuunnittelun seminaari maaliskuulla Vuoden 2013 maaliskuulla Poliisiammattikorkeakoululla järjestetään kunnallisen turvallisuussuunnittelun ja valmiussuunnittelun nykytilannetta valaiseva yksipäiväinen seminaari. Kunnallisvaalit on käyty ja kunnissa on paljon uusia luottamushenkilöitä, joten tiedontarvetta on varmaan olemassa. Kunnallisia turvallisuussuunnitelmia on kunnissa laadittu eri perustalta, on yksittäisiä, seutukunnallisia ja vielä laajempia alueellisia kokonaisuuksia kattavia suunnitelmia. Kunnat myös päivittävät asiakirjojaan eri tahdissa. Kunnallinen turvallisuussuunnitelma ja valmiussuunnitelma tulisi nostaa kunnissa arvoonsa. Suunnitelmien pitäisi olla myös käytössä kuluvia, jokaisena työpäivänä hyödynnettäviä lähteitä eikä suinkaan hyllyllä pölyttyviä pakkopapereita, puheenjohtaja Rajala lataa. Kolmannen sektorin toimijoita kuten järjestöjä ja yhdistyksiä tullaan myös kutsumaan seminaariin. Sisäisen turvallisuuden ohjelmassakin kolmas sektori mainitaan voimavarana. Yhdistykset käyttävät kansalaisten ääntä, joka demokraattisessa yhteiskunnassa on arvokas asia. Kaikenlainen osallistaminen jo sinällään lisää tärkeää turvallisuudentunnetta. Timo Rajala, POLAMK Pirkanmaan järvien ja jokivesien tila on viime vuosikymmeninä parantunut paitsi suojelutoimien myös kuormituksen ja kuormittajien vähentymisen ansiosta. Tekemistä silti riittää edelleen etenkin pienemmillä vesialueilla. Pienissä kohteissa tilanteen parantaminen jää kuitenkin usein paikallisten asukkaiden ja mökkiläisten innostuksen varaan. Pienten kunnostushankkeiden toteutuksessa ensiarvoisen tärkeitä ovat paikallisten asukkaiden aktiivisuus ja talkoointo. Lisäksi tarvitaan yleensä myös rahaa ja jonkin verran osaamista, Näitä taas harvemmin löytyy riittävästi omasta ta- Puhtaissa vesissä kasvillisuus ei pääse valtaamaan liikaa alaa. Kyliltä löytyy intoa kotivesien kunnostukseen kaa. Etenkin vesienhoitohankkeissa asiantuntemus on tärkeää, että osataan tehdä oikeita asioita ja kohdistaa käytettävissä olevat rahat ja talkootyö järkevästi. Tässä vaiheessa ulkopuolinen apu on yleensä tarpeen. Viranomaistahojen mahdollisuudet auttaa ovat kuitenkin yleensä rajalliset. Ekokumppanit Oy ja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry selvittivät lokakuussa Pirkan kylien välityksellä tehdyllä kyselykierroksella kylien tarpeita vesiensuojelun ja kestävän käytön kehittämisen osalta. Kyselyllä kerättiin pohjatietoa Pirkanmaan Liitolle ja Pirkanmaan ELY-keskukselle tehtäviin selvityksiin maakunnan vesitoimijoiden yhteistyön parantamisen edellytyksistä ja mahdollisuuksista. Vesiasioissa päästään eteenpäin vain eri toimijoiden yhteistyöllä. Paikalliset asukkaat ovat tärkeä ryhmä niin vesien hoitajina kuin käyttäjinä. Yhteistyössä ja tiedonvaihdossa on kuitenkin kehittämisen varaa monella tasolla, kertoo Satu Heino Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksestä. Kyläläisten vastausten perusteella tarpeellisimmiksi toimenpiteiksi koettiin suoraan vesistöjen käyttöön ja maisemaan vaikuttavat toimet, vesikasvien niitto, rantamaisemien raivaukset ja uimaran

16 tojen kunnostukset. Samalla nousi esiin useita konkreettisia ehdotuksia kunnostuskohteiksi. Saimme mukavasti vastauksia ja hyviä kunnostuskohdeideoita. Selkeä viesti oli, että vesistöt ovat tärkeä osa kotimaisemaa ja oman asuinpaikan viihtyisyyttä. Niistä halutaan huolehtia ja parantaa myös niiden käyttömahdollisuuksia, Satu summaa kyselyn tuloksia. Puhtaat vedet ja hyvin hoidetut ranta-alueet lisäävät alueen vetovoimaisuutta, nostavat tonttien arvoa, houkuttelevat vapaaajan asukkaita, tarjoavat paremmat matkailu- ja virkistyskäyttömahdollisuudet ja parantavat viihtyisyyttä. Kylillä on paljon mahdollisuuksia vaikuttaa oman alueen viihtyisyyteen ja vesien kuntoon. Esimerkiksi veneilijöiden palvelujen kehittämisellä voidaan parhaimmillaan synnyttää kylille myös liiketoimintaa. Onnistunut kunnostushanke parantaa samalla kertaa vedenlaatua ja luontoarvoja, edistää virkistyskäyttömahdollisuuksia ja tuo vielä euroja kylän kirstuun, Satu kannustaa. Tarkoituksemme oli toteuttaa kyselyssä ehdotettuja kunnostuksia pilottikohteina jo ensi vuonna mutta hankerahoitustilanteen muutokset hankaloittivat asiaa. Kyselyn tulokset toimivat joka tapauksessa pohjana tulevalle ja huomioidaan jatkohankkeiden suunnittelussa. Tavoitteenamme on käynnistää laajempi vesistöyhteistyön kehittämiseen ja asukastoiminnan tukemiseen keskittyvä hanke viimeistään seuraavalla ohjelmakaudella, Satu täydentää. Matti Pollari Vesien kestävään käyttöön ja ympäristöviestintään liittyvän selvitystyön tekee Ekokumppanit Oy. Selvitystyö toteutetaan Pirkanmaan liiton maakunnan kehittämisrahan tuella. Yhteystiedot: Projektipäällikkö Matti Pollari puh , Vesienhoidon edistämiseen liittyvän selvitystyön tekee Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Selvitystyötä tukee Pirkanmaan ELY-keskus. Yhteystiedot: Ympäristöasiantuntija Satu Heino puh , Kylätoiminnan yhteystietoja - ota yhteyttä, kysy lisää! Maakunnallinen kylien yhteenliittymä Pirkan Kylät ry Heiskankuja Hämeenkyrö Pirkanmaan kyläasiamies Marja Vehnämaa Heiskankuja Hämeenkyrö Puh Puheenjohtaja Anne Mastomäki Rööpeenmaantie Pinsiö Sihteeri Marja Vehnämaa Heiskankuja Hämeenkyrö Puh Suomen Kylätoiminta ry c/o Willa Elsa Meijeritie Suomussalmi Puh. (02) Pirkanmaan maaseudun kehittämisyhdistykset Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry (Ikaalinen, Kihniö, Parkano) Toiminnanjohtaja Juha Vanhapaasto Keskuskatu 51b Kankaanpää Puh. (02) Joutsenten Reitti ry (Hämeenkyrö, Sastamala, Punkalaidun) toiminnanjohtaja Petri Rinne Puistokatu 10, Sastamala Puh. (03) Kantri ry (Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Tampere, Vesilahti, Ylöjärvi) Toiminnanjohtaja Kari Kylkilahti Hallilantie Tampere Puh. (03) Pirkan Helmi ry (Akaa, Valkeakoski, Urjala) Toiminnanjohtaja Heikki Konsala Haavistontie Kylmäkoski Puh Pomoottori ry (Juupajoki, Kuhmalahti, Orivesi, Pälkäne) Hankekehittäjät Merja Kirjasniemi Puh Mikko Rissanen Puh Koulutie 1 A Orivesi Jos lehti tulee väärään osoitteeseen, ilmoita uudet tiedot kyläasiamiehelle joko puhelimitse: tai - kiitokset! PoKo ry (Kuru, Mänttä-Vilppula, Ruovesi, Virrat) Toiminnanjohtaja Kaisa Vihinen Kauppakatu Mänttä Puh. (03)

17 Kyläkapula Kyläkapula-lehteä julkaisevat ja kustantavat Pirkan Kylät ry:n kyläasiamieshanke Pirkanmaan Maaseudun kehittämisyhdistykset Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Joutsenten Reitti ry Kantri ry Pirkan Helmi ry PoKo ry Pomoottori ry Päätoimittaja: Pirkanmaan kyläasiamies Marja Vehnämaa puh: Painos: 1500 kpl Taitto: Lindavision, Virrat Paino: Hämeenkyrön kirjapaino Kannen kuva: Linda Peltola

Pirkanmaan leader-ryhmät 2014+ Kari Kylkilahti

Pirkanmaan leader-ryhmät 2014+ Kari Kylkilahti 1 Pirkanmaan leader-ryhmät 2014+ Kari Kylkilahti Pirkanmaan leaderryhmien alueet 2014-2020 2 3 Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Maaseudun elinkeinot Maaseudun palvelut Osallistava

Lisätiedot

Joutsenten reitti ry. Sastamalan, Huittisten, Hämeenkyrön ja Punkalaitumen kuntien alueella toimiva Leader-toimintaryhmä (LAG = Local Action Group)

Joutsenten reitti ry. Sastamalan, Huittisten, Hämeenkyrön ja Punkalaitumen kuntien alueella toimiva Leader-toimintaryhmä (LAG = Local Action Group) Joutsenten reitti ry Sastamalan, Huittisten, Hämeenkyrön ja Punkalaitumen kuntien alueella toimiva Leader-toimintaryhmä (LAG = Local Action Group) Yksi Suomen 55 Leader-ryhmästä, joka toteuttaa maa- ja

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen Kylätoiminnan neuvottelupäivät Tampere 16.11.2015 Tauno Linkoranta YTR:n verkostot Tukevat maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2014-2020

Lisätiedot

Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä)

Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä) Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä) MTK-Pohjois-Savo ry Kylpylähotelli Kunnonpaikka, Siilinjärvi 2.12.2013 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,

Lisätiedot

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamustoimien ei-houkuttelevuus Vallankäytön korostuminen

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien

Lisätiedot

Miksi kumppanuutta? Suomalaisen yhteiskunnan ja kuntien suuri murros

Miksi kumppanuutta? Suomalaisen yhteiskunnan ja kuntien suuri murros Miksi kumppanuutta? Suomalaisen yhteiskunnan ja kuntien suuri murros Hyvinvointia ja kumppanuutta kulttuurista Härmän Kuntokeskus, Ylihärmä 26.3.2015 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi

Lisätiedot

Alueellista demokratiaa?

Alueellista demokratiaa? Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa Kuntalaisena Salossa Salo 24.10.2012 Ritva Pihlaja Selvitystyön tarkoitus oli tuottaa tietoa demokratian sekä kansalaisten osallistumis-

Lisätiedot

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään

Lisätiedot

Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa

Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa Paikalliskehittämisen superpäivät Porissa 18-19.1.2013 Siv Sandberg, Åbo Akademi Siv.sandberg@abo.fi Siv Sandberg Åbo Akademi 2013

Lisätiedot

Lähidemokratian. uudet mahdollisuudet. KAMPA-hankkeen päätösseminaari Kaustinen 12.2.2013 Ritva Pihlaja, erityisasiantuntija, tutkija

Lähidemokratian. uudet mahdollisuudet. KAMPA-hankkeen päätösseminaari Kaustinen 12.2.2013 Ritva Pihlaja, erityisasiantuntija, tutkija Lähidemokratian uudet mahdollisuudet KAMPA-hankkeen päätösseminaari Kaustinen 12.2.2013 Ritva Pihlaja, erityisasiantuntija, tutkija Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa

Lisätiedot

Lähidemokratia Suomessa

Lähidemokratia Suomessa Lähidemokratia Suomessa Lähidemokratiaseminaari 31.10.2013 Kivennavan Matkailukartano, Muuruvesi Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaistoiminnan teemaryhmä

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

ALUEELLINEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖ UHKA VAI MAHDOLLISUUS?

ALUEELLINEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖ UHKA VAI MAHDOLLISUUS? ALUEELLINEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖ UHKA VAI MAHDOLLISUUS? UHKA 25.9.2012 2 MAHDOLLISUUS! 25.9.2012 3 Aluehallinnon yhteisen sisäisen turvallisuuden sihteeristön asettaminen Lounais-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Pasi Laukka 27.3.2014 Palvelut on järjestettävä Kaupunkistrategian kuntalaisten hyvinvointiin liittyvät strategiset linjaukset

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Alueellisen vaikuttamisen muodot meillä ja muissa pohjoismaissa. Marraskuu 2012 Siv Sandberg Siv.sandberg@abo.fi

Alueellisen vaikuttamisen muodot meillä ja muissa pohjoismaissa. Marraskuu 2012 Siv Sandberg Siv.sandberg@abo.fi Alueellisen vaikuttamisen muodot meillä ja muissa pohjoismaissa Marraskuu 2012 Siv Sandberg Siv.sandberg@abo.fi Lähidemokratian kehittämisen vaihtoehtoiset polut Yksilö (kuntalainen, asiakas) Palvelujen

Lisätiedot

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän pohdintoja ja linjauksia 13.8.2014 9.10.2014 Page 1 Uudistuksen tavoitteita Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen Poliittisen johtamisen

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

LÄHIDEMOKRATIA kuuluuko maaseudun ääni kuntaliitoksissa?

LÄHIDEMOKRATIA kuuluuko maaseudun ääni kuntaliitoksissa? LÄHIDEMOKRATIA kuuluuko maaseudun ääni kuntaliitoksissa? Lähidemokratiaseminaari Päijät Hämeessä 16.3. 2010 Rovaniemen kaupunki / Yläkemijoen aluelautakunta Meeri Vaarala YLÄKEMIJOEN ALUE Yläkemijoki

Lisätiedot

Osallistavaa kuntaa rakentamassa

Osallistavaa kuntaa rakentamassa Osallistavaa kuntaa rakentamassa - esimerkkejä maailmalta ja Suomesta Suonenjoki 12.5.2015 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Isoja muutoksia julkisissa rakenteissa Kartat:

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015 Susanna Harvio 1 Työpajan sisältö ja ryhmät Osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään Tehtävänä oli kiertää

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari VIESTII KOULUTTAA KERÄÄ JA LEVITTÄÄ HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

Lisätiedot

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO MISSIO Suomalaisen Naisliiton tehtävänä on edistää naisten todellisen tasa-arvon saavuttamista yhteiskunnassa VISIO Olemme vahvasti verkostoitunut, elinvoimainen erilaisista ja eri-ikäisistä naisista koostuva

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Kyläsuunnittelu palveluksi Kylän tulevaisuusilta moniaistisessa tilassa toteutettuna

Kyläsuunnittelu palveluksi Kylän tulevaisuusilta moniaistisessa tilassa toteutettuna Kyläsuunnittelu palveluksi Kylän tulevaisuusilta moniaistisessa tilassa toteutettuna Aalto-yliopisto, Kauppakorkeakoulu, Pienyrityskeskus Palveluratkaisujen kehittäjä Heli Laurikainen, Hämeen Kylät ry

Lisätiedot

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

LEADER TUET LIIKUNNAN NÄKÖKULMASTA KYMENLAAKSOSSA. Sini Immonen Leader Pohjois-Kymen Kasvu Marja Sorvo Leader Sepra

LEADER TUET LIIKUNNAN NÄKÖKULMASTA KYMENLAAKSOSSA. Sini Immonen Leader Pohjois-Kymen Kasvu Marja Sorvo Leader Sepra LEADER TUET LIIKUNNAN NÄKÖKULMASTA KYMENLAAKSOSSA Sini Immonen Leader Pohjois-Kymen Kasvu Marja Sorvo Leader Sepra Sivu 1 8.10.2014 TOIMINTATAPA PÄHKINÄNKUORESSA Leader on toimintaa, neuvontaa & rahoitusta

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Pellolta haarukkaan Keskisuomalaisen ruokaketjun kehittäminen 2014-2020 Käynnistysseminaari ja tulevaisuustyöpaja 21.5.2012 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Voimaa luonnosta ja yhteisöllisyydestä Innovaatioita eri toimijoiden yhteistyöstä Sivu 1 2.3.2011 Sivu 2 2.3.2011 Aktiivinen Pohjois-Satakunta

Lisätiedot

Demokratiatyöryhmä 4.4.2014 klo 14-16 Päijät-Hämeen liitto

Demokratiatyöryhmä 4.4.2014 klo 14-16 Päijät-Hämeen liitto Demokratiatyöryhmä 4.4.2014 klo 14-16 Päijät-Hämeen liitto Työryhmän työskentely jäljellä olevissa kokouksissa 1) Työryhmä muodostaa 1 tai 2 lähidemokratian toteuttamisen mallia, ehdotuksen hyödynnettäviksi

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

Lähidemokratia miksi ja minkälaista?

Lähidemokratia miksi ja minkälaista? Lähidemokratia miksi ja minkälaista? Lohja 3.9.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi? Lähidemokratiasta on enemmän kysymyksiä kuin vastauksia, myös tässä alustuksessa?

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Miksi järjestöjen tulevaisuuden roolista pitää puhua?

Miksi järjestöjen tulevaisuuden roolista pitää puhua? Miksi järjestöjen tulevaisuuden roolista pitää puhua? Tulevaisuusseminaari Oulu 16.5.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR Tulevaisuus ei ole jokin paikka,

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos 1/3 Kuntatalouden paineet

Lisätiedot

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Kaupunkitutkimuksen päivät, 28.-29.4.2016, Helsinki Jenna Taajamo, Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

Leader -toimintaa Karkkilassa, Lohjalla, Salossa ja Vihdissä

Leader -toimintaa Karkkilassa, Lohjalla, Salossa ja Vihdissä Leader -toimintaa Karkkilassa, Lohjalla, Salossa ja Vihdissä Vihti 8.11.2014 Maarit Teuri Mitä on Leader-toiminta? Ykkösakseli ja sen toiminta Esimerkkejä vesistöhankkeista Leader-rahoitus uudella ohjelmakaudella

Lisätiedot

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Aluelautakunnat kylien asialla ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Osallisuus, vaikuttaminen ja elinvoima Aluelautakunnat tärkeä osa Rovaniemen kaupungin pitkäjänteistä itsehallinnon ja asukkaiden

Lisätiedot

Mistä yhteisölähtöisessä. paikallisessa. kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö

Mistä yhteisölähtöisessä. paikallisessa. kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö Mistä yhteisölähtöisessä paikallisessa kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö Esityksen sisältö Tervetuloa! Periaatteet Yhteinen työväline kaikille alueille 2 Kyse on

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

KANTRI RY TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

KANTRI RY TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Toimintasuunnitelma Sivu 1/7 KANTRI RY TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Kantri ry:n sääntöjen mukaan yhdistyksen tarkoituksena on parantaa asukkaiden henkistä ja yleistä taloudellista hyvinvointia toimialueellaan

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Haikon Kartano, Porvoo 15.-16.1.2013 Päivi Kujala, maaseutuverkostoyksikön johtaja Toimintasuunnitelma 2013 Maaseutuverkostotoiminnan tavoitteet

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 valtakunnallisten hankkeiden tilaisuus Sivu 1 Valtakunnalliset hankkeet

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

kysely ja haastattelut, kevät 2014

kysely ja haastattelut, kevät 2014 kysely ja haastattelut, kevät 2014 Päätöksen äärellä - Avaimet käteen -seminaari, Kaupunkiverstas 25.3.2014 Minna Tarkka, Saija Salonen, Emmi Vainio, Stadi.TV / m-cult Päätöksen äärellä -kehityshanke Päätöksen

Lisätiedot

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa. Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Kuntarakenteen muuttuminen ja lähidemokratia

Kuntarakenteen muuttuminen ja lähidemokratia Kuntarakenteen muuttuminen ja lähidemokratia Kuntarakenteen uudistuksen tavoitteena on muodostaa Suomeen selvästi aiempaa suurempia kuntia. Niiden uskotaan pystyvän pieniä kuntia paremmin turvaamaan yhdenvertaiset

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen toimintamalli ja paikallinen kehittämispolku Helsingissä ehdotus

Paikallisen kehittämisen toimintamalli ja paikallinen kehittämispolku Helsingissä ehdotus Paikallisen kehittämisen toimintamalli ja paikallinen kehittämispolku Helsingissä ehdotus Eeva Kuuluvainen, Pirjo Tulikukka Helsingin kaupunginosayhdistykset ry Helka eeva@kuuluvainen.fi pirjo.tulikukka@helka.net

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Alueellinen lähidemokratia ja kylien kehittäminen nyt on aika toimia!

Alueellinen lähidemokratia ja kylien kehittäminen nyt on aika toimia! Alueellinen lähidemokratia ja kylien kehittäminen nyt on aika toimia! Maaseudun pienin kehittämisyksikkö on kylä. Suomen maaseudulla on melko kattavasti kyläyhdistyksiä ja kylätoimikuntia, yhteensä lähes

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

Hyvää huomista. - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja

Hyvää huomista. - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja Hyvää huomista - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja 12.11.2009 4V-hanke 1.4.2008-31.3.2011 Etelä-Suomen EAKR-ohjelma, toimintalinja Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen Kansallinen rahoittaja Uudenmaan

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta

Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta Kylähyvinvointi seminaari 21.10.2014 YHTEISÖhautomo-hanke Pohjois-Pohjanmaan Leader-ryhmät Hyvät käytännöt vinkkejä YHTEISÖhautomo-hanke - yhteinen toimintapa koko

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta-asiaa

Ajankohtaista kunta-asiaa Ajankohtaista kunta-asiaa Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Kuntaliitosverkoston aamukahvit Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen

Lisätiedot

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Maarit Alikoski 15.9.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 15.92015 Kuva: Pasi Tarvainen 2015 Rovaniemen maaseudun kehittämisohjelma 2013-2020 Laaja yhteys

Lisätiedot

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Yrityksen toiminta: - LähiPuoti Remes Oy on perustettu tammikuussa 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. - Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais- ja Etelä-Suomi.

Lisätiedot

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Finlandia-talo 16.9.2015 Fasilitaattorien osuudet / Risto Karinen ja Olli Oosi Kohti kumppanuutta, tavoitteet ja mahdollisuudet Kumppanuusohjelma

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot