Jyväskylän Kangas. Alueen rakentamisen, energiankäytön ja liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen laskenta vuoteen Jyväskylän kaupunki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jyväskylän Kangas. Alueen rakentamisen, energiankäytön ja liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen laskenta vuoteen 2050. Jyväskylän kaupunki"

Transkriptio

1 Jyväskylän Kangas Alueen rakentamisen, energiankäytön ja liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen laskenta vuoteen 2050 Jyväskylän kaupunki Maankäyttö, Strateginen suunnittelu 7. toukokuuta 2013 Hannu Onkila 1

2 1

3 1. JOHDANTO KANKAAN ALUEEN SUUNNITTELUTILANNE ARVIOINNIN TAVOITE JA ARVIOINTIASETELMAN KUVAUS LASKENNAN RAJAUKSET LASKENNAN KUVAUS PERUSSKENAARIO RAKENTAMISEN VARIAATIOT Puu 20 prosenttia Puu 60 prosenttia ENERGIANTUOTANNON VARIAATIOT Aurinkosähkö Maalämpö Ilman vesisähköä Lämmöntuotannon heikko polttoainekehitys LIIKENTEEN VARIAATIO Kestävien liikennemuotojen odotettua suurempi suosio PARHAIDEN VARIAATIOIDEN YHDISTELMÄ TULOKSET PERUSSKENAARIO RAKENTAMISEN VARIAATIOT Puu 20 prosenttia Puu 60 prosenttia Rakentamisen variaatiot koonti ENERGIANTUOTANNON VARIAATIOT Aurinkosähkö Maalämpö Ilman vesisähköä Lämmöntuotannon heikko polttoainekehitys Energiantuotannon variaatiot koonti LIIKENNE Kestävien liikkumismuotojen kasvanut kysyntä PARHAIDEN VARIAATIOIDEN YHDISTELMÄ (TEOREETTINEN PÄÄSTÖVÄHENNYSPOTENTIAALI) PÄÄTELMÄT LÄHTEET

4 3

5 1. Johdanto Lähes 140 vuotta toimineen Kankaan paperitehtaan toiminta on loppunut ja kaupungin ydinkeskustan läheisyydessä sijaitseva teollisuusalue on vapautunut uuteen käyttöön. Suunnittelijoille Kankaan alue on tarjonnut tyhjän suunnittelualustan ja vapaat kädet, mikä on alueen sijainnin ja suuren koon huomioon ottaen ainutlaatuista. Vapauteen liittyy myös vastuuta. Alueen tulevaisuuden keskeiset ominaispiirteet ja vaikutukset määritellään nyt. Suunnitteluratkaisujen tulee olla kestäviä kaikilla kehityksen osa alueilla ja ilmaston ohella vaakakupissa painavat taloudelliset, sosiaaliset, ekologiset ja kulttuuriset arvot. Suunnittelussa tulee nähdä tulevaisuuteen riittävän tarkasti ja kauas. Haasteena on sitoa tulevaisuus tiukasti nykyisiin käsityksiin hyvästä kehityksestä ja varmistaa samalla suunnittelussa riittävä väljyys, joka mahdollistaa tulevien innovaatioiden toteuttamisen sekä muuttuvien arvojen ja arvostusten mukaiset valinnat. Kaupunginhallitus asetti Kankaan suunnittelun ja kehittämisen tavoitteet, joihin kuuluivat muun ohella tavoitteet kestävyydestä, kuten tiiviydestä ja alueen suunnittelusta kohti hiilineutraaliutta. Tässä selvityksessä arvioitiin Kankaan tulevaa ilmastorasitetta tilanteessa, jossa ensimmäisen kokonaissuunnitelman, Kankaan osayleiskaavan maankäyttö on toteutunut. Lisäksi työssä tutkittiin, millaisia päästövähennysten mahdollisuuksia liittyy energiaratkaisujen ja rakennusmateriaalien valintaan vaiheessa, jossa alueen rakenteellinen ratkaisu on päätetty. Työ palvelee ensisijaisesti Kankaan osayleiskaavaluonnoksen ilmastovaikutusten arviointia. Sen ohella tulokset tarjoavat tukiaineiston tulevalle monitavoitteiselle ja arvoiselle päätöksenteolle. 2. Kankaan alueen suunnittelutilanne Kankaan alueen suunnittelun tavoitteena on muuttaa kulttuurihistoriallisesti arvokas paperitehtaan ympäristö keskustamaiseksi työpaikkojen, palveluiden, asumisen ja virkistyksen alueeksi. Vuonna 1872 toimintansa aloittanut paperitehdas lopetti tuotannon vuoden 2010 alussa, jolloin kaupunki osti kiinteistöt etuosto oikeudella Sappi Finlandilta. Suunnittelun lähtökohta on ollut tavoitella alueelle korkeatasoista keskustaympäristöä, joka laajentaa Jyväskylän vanhaa keskustaa Seppälän suuntaan. Kankaan suunnittelun suuntaviivat muodostuivat järjestetyn arkkitehtikilpailun tehtävänannossa. Kilpailun voittajatyöksi valittiin Arkkitehtitoimisto Petri Rouhianen Oy:n Hjalmarin uni, jonka pohjalta alueelle laadittiin Kankaan osayleiskaavaluonnos ja sitä tarkentava kaavarunko. Osayleiskaavaan kattama alue on tarkoitus toteuttaa vuoteen 2025 mennessä. Kaavarajauksen ulkopuolelle jäävät yksityisomistuksessa olevat vähäiset ympäröivät alueet toteutetaan myöhemmin. Osayleiskaavaluonnos oli nähtävillä Tämä kaavarunkoon pohjautuva kasvihuonekaasupäästöjen laskenta tehtiin kaavaprosessiin ehdotusvaiheessa helmi maaliskuussa Kaavaehdotuksen on tarkoitus tulla nähtäville laskennan valmistumisen jälkeen huhtikuussa Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja siinä osoitettu maankäyttö tullaan toteuttamaan useiden asemakaavoitusvaiheiden kautta. 4

6 3. Arvioinnin tavoite ja arviointiasetelman kuvaus Työn tavoite oli arvioidaa Kankaan kaavarungon mukaisen maankäytön toteutuksen vaikutuksia alueelta vapautuvien kasvihuonekaasujen määrään Kankaan rakentamisen aikana ja sen jälkeen vuosina Työn keskeiset asiakysymykset olivat: Kuinka paljon Kankaan alue tulee tuottamaan kasvihuonekaasupäästöjä? Miten päästöjen määrää voidaan vähentää alueellee laaditun kaavarungon mukaisen maankäytön puitteissa? Kokonaispäästöjen laskentaa varten Kankaan kaavarungon mukaisesta kehityksestä k (energiaratkaisut, rakennusmateriaalit, rakentamisen määrä ja ajoitus, liikenne) määriteltiin ajan henkeä ja nykyisiä tulevaisuusodotuksia noudattava perusskenaario. Lisäksi laskettiin variaatioita, jotkaa eroavat perusskenaariosta ja toisistaan rakennusten runko ja julkisivumateriaalien, liikenteen kulkutapaosuuksien sekä rakennusten tarvitseman energian tuotantotapojen suhteen. Yhdistämällä vaikuttavimmat variaatiot teoreettiseksi skenaarioksi, saatiin yleispiirteine en käsitys siitä, kuinka paljon tulevillaa valinnoilla voidaan enintään vaikuttaa alueen tuleviin päästöihin. ( Kuva 1.) Laskenta perustui alueelle laaditun osayleiskaavaa tarkentavan kaavarungon mukaiseen maankäyttöön ja sen arvioituun ajoitukseen. Näin ollen työssä ei tutkittu vaihtoehtoisten rakenneratkaisujen vaikutuksia päästöihin. Kuva 1. Arviointiasetelma. Alun perin Kankaan laskentatuloksiaa oli tarkoitus verrata samaan aikaann tehtyjen Kauramäen osayleiskaavan ja Savulahden asemakaavan khk laskentojenn tuloksiin. Alueet A ovat monessa suhteessa erilaisia ja työn kuluessa vahvistui käsitys siitä, että alueiden välinen vertailu ei ole edes suhteellisten tunnuslukujen osalta mielekästä tai tarkoituksenmukaista. Erilaisia tarkoituksia palvelevien ja 5

7 yhdyskuntarakenteelliselta sijainniltaan toisistaan eroavien alueiden kasvihuonekaasupäästöt ovat erilaisia, mikä on hyväksyttävää. Vertailua oleellisempaa on, että kaavoitettavien alueiden ja niiden vaihtoehtoisten suunnitteluratkaisujen päästöjä analysoidaan systemaattisesti ja kattavasti riittävän varhaisessa vaiheessa. On myös tärkeää, että tulosten osoittamat ilmastollisesti parhaat suunnitteluratkaisut onnistutaan sovittamaan yhteen muiden suunnittelutavoitteiden kanssa mahdollisimman vähäpäästöiseksi kokonaisuudeksi. 4. Laskennan rajaukset Laskenta kattoi rakennusten ja kunnallistekniikan rakentamisesta (kadut, vesi, viemäri ja kaukolämpöverkko), liikenteestä sekä rakennusten tarvitseman energian tuotannosta aiheutuvat päästöt Kankaan rakentamisen aikana ja sen jälkeen Elinkaaren aikaisten päästöjen osalta laskenta oli laajimmillaan rakentamisen sektorilla, jossa huomioitiin rakentamisen päästöjen lisäksi myös kunnossapidon ja purkamisen päästöt. Laskenta perustui osayleiskaavaa tarkentavan kaavarungon mukaiseen maankäyttöön ja sen arvioituun ajoitukseen. Laskenta tehtiin Ecocity evaluator sovelluksella (Oy Eero Paloheimo Ecocity Ltd (EPECC)) ja sen ulkopuolella Excel laskentana. Vaikka tarkastelu kattoikin oleellisimmat alueen ilmastorasitteeseen vaikuttavat tekijät, monet päästötekijät jäivät laskennan ulkopuolelle. Tällaisia osa alueita olivat muun muassa alueen toteuttamisen ja ylläpidon aikaiset päästötekijät sekä tulevien asukkaiden kulutuskäyttäytyminen, joka joiltain osin sisältyi malliin välillisesti (esim. liikenteen päästöjen laskennassa käytetyt oletukset rakennustyyppikohtaisista liikkumistottumuksista). Laskennan ulkopuolelle jäivät myös puurakentamisen nieluvaikutus, suunnittelualueen nykyiset hiilinielut ja alueen potentiaali nieluna, mikä tulee vähenemään alueen rakentumisen myötä. Näiden näennäisten nettonielujen menetyksen voidaan arvioida olevan merkitykseltään marginaalinen, kun otetaan huomioon yhdyskuntarakenteellisesti keskeisen alueen monipuolisella rakentamisella pitkällä aikavälillä saavutettavat päästövähennykset. Nyt tehtyä kattavamman laskennan tai laskennan laajentamisen tasearvion suuntaan ei nähty antavan lisäarvoa jatkosuunnittelulle. Kattavampaan laskentaan olisi myös sisältynyt teknisiä rajoitteita ja epävarmuustekijöitä, joiden määrä nyt tehdyssä tarkastelussa on kohtuullinen. Laskenta perustui alueelle laaditun osayleiskaavaa tarkentavassa kaavarungossa esitettyihin korttelikohtaisiin lähtötietoihin ja alueen toteutuksen arvioituun ajoitukseen. Työssä ei tutkittu vaihtoehtoisten rakenneratkaisujen vaikutuksia päästöihin. 5. Laskennan kuvaus Kankaan alueen toteutuksesta laskettiin yksi toteutukseltaan todennäköinen ja nykyisiä tulevaisuusodotuksia noudattava perusskenaario. Sen avulla selvitettiin, kuinka paljon Kankaan alue tulee tuottamaan kasvihuonekaasupäästöjä tarkasteluaikajänteellä ( ), jos alue rakennetaan ajan henkeen ja nykyisillä merkittäviä ilmastovalintoja vähäpäästöisten ratkaisujen puolesta. Päästövähennysten potentiaalia selvitettiin varioimalla perusskenaariota seitsemällä muunnelmalla, jotka eroavat toisistaan rakennusten runko ja julkisivumateriaalien, liikenteen kulkutapaosuuksien sekä 6

8 rakennusten tarvitseman energian tuotantotavat an suhteen. Vaikuttavimm mista variaatioista valittiin yhdistelmä, joka kuvaa teoreettista tähän laskentaan sisältyneiden elementtien päästövähennysten enimmäispotentiaalia Perusskenaario Perusskenaariossa tutkittiin, kuinka paljon Kankaan alue tulee tuottamaan kasvihuonekaasupäästöjä oletetulla todennäköisellä kehityksellä. Laskentaa pohjautui alueelle laadittuun kaavarunkoon ja siinä s korttelikohtaisesti esitettyihin tietoihin enimmäiskerrosaloista ja sen jakautumisestaa eri käyttötarkoituksiin (kuva 2). Laskennassa tarvittu arvio kortteleidenn toteutusaikataulusta pyydettiin alueen suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavilta tahoilta (Liite 1). Alueen laskennalliseksi asumisväljyydeksi oletettiin 45 asuinrakentamisen kerrosalaneliömetriä henkilöä kohti. Luku arvioitiin ottaen huomioon Jyväskylän kerrostalorakentamisessa toteutunut asumisväljyys (48,95 ke m 2 /hlö) ja Kankaan ominaispiirteet tulevana keskustamaisena asuinalueena. Asumisväljyyden mitoitus ja muut jäljempänä esitetyt perusskenaarion laskentaoletukset koskevat myös variaatioiden laskentaa. Niiden kuvauksissa on esitetty ainoastaan laskentaoletusten muutokset m perusskenaarioon. Kuva 2. Kankaan kaavarunko, maankäyttökaavio 2025 (Petri Rouhiainen, kaavarunko ). 7

9 Rakentaminen ja infra Kaavarungon korttelikohtaisen enimmäiskerrosalan on oletettu toteutuvan täysimääräisesti. Tämä nähtiin perustelluksi, koska kaavojen kerrostalokorttelien rakennusoikeus on toteutunut Jyväskylässä pääsääntöisesti lähes täysimääräisesti. Laskennan vähäinen ylimitoituksen voidaan ajatella kattavan päästöjä, jotka aiheutuvat kansipihojen alle jäävistä pysäköintirakenteista, joita ei mallinnettu laskentaan. Alueen pysäköintirakentamisesta laskenta kattoi kaavarungossa sydämen alueelle osoitetut pysäköintilaitokset A, B C ja D sekä sen s ulkopuolelle tulevat laitokset F, I ja O, johon lisättiin arvioitu Ailakinkadun talojen autopaikkatarve (kuva 3). Arviot pysäköintilaitostenn mitoituksesta ja ajoituksesta on esitetty liitteessä 1. Kuva 3. Laskentaan mallinnetut pysäköintilaitokset rengastettuna. (Kuva: Petri Rouhiainen, kaavarunko, ). Alueen olemassa olevat ja jäljelle jäävät kolme rakennusta ( porttirakennus, vanha paperitehdas ja päärakennus) käsiteltiin laskennan yksinkertaist tamiseksi uudelleen rakennettavina. Oletus on tarkoituksenmukainen ottaen huomioon sen, että tilojen saneeraus myöhempään käyttöön voi olla laajuudeltaan ja vaikutuksiltaan verrattavissa uudisrakentamiseen. Alueen rakennusten oletettiin kuuluvan B tai C energialuokkaan. Energiatehokkuuden oletuksissa huomioitiin rakennusten kiristyvät energiamäär räykset. Pysäköintilaitokset mallinnettiin kylmiksi. Perusskenaarion rakennuksista 7 prosenttia oletetaan rakennettavaksi puurunkoisinp na ja loput 93 rungoltaan kiviainespohjaisina. Puurunkoisen rakentamisen osuus täyttyy, jos eteläiset asuinkorttelit 1 ja 2 sekä eteläinen YL kortteli 3 toteutetaan puurakenteisina (kuva 2). Valtaosa alueen julkisivuista oletetaan toteutuvan kuorirakenteisina (taulukko 1). 8

10 Taulukko 1. Perusskenaarion runko ja julkisivumateriaalien suhteellisista osuuksista käytetyt oletukset. Runkomateriaali Puu 7 % Kivi 93 % Julkisivuverhous Kuorielementti (Sandwich) 73 % Puu 7 % Tiili 19 % Vesi ja viemäriverkon, katujen ja kaukolämpöverkon rakentamistarve arvioitiin taulukon 3 mukaisesti. Infrarakenteiden lisäksi Kankaan toteutus ja ylläpito pitää sisällään päästötekijöitä, joiden arviointi ei sisältynyt laskentaan. Näiden päästötekijöiden merkitys voi olla laskennan sisältämiin infran päästöihin suhteutettuna merkittäviäkin. Esimerkiksi Kankaan esirakentamisen vaatima maanajon arvioidaan aiheuttavan kertaluokaltaan laskentaan sisältyneitä katujen sekä vesi, viemäri ja kaukolämpöverkon rakentamista vastaavat päästöt. Taulukko 2. Infrarakentamisen arvioitu määrä ja ajoitus Kankaalla (Koliseva 2013). Infrarakentaminen aikavälillä Laji Tiet, km 1,0 1,0 1,0 Vesijohtoverkosto, km 1,2 1,2 1,2 Viemäriverkosto, km 1,2 1,2 1,2 Kaukolämpöverkosto, km 1,0 1,0 1,0 Energia Alueen lämpöenergia oletettiin tuotettavaksi CHP voimaloissa ja alueen pienemmissä kaukolämpöverkkoon kytketyissä lämpö tai aluelämpökeskuksissa. Rakennusten lämmitysmuodon valinta perustui suunnitelmiin tuoda alueelle kaukolämpö. Lämmöntuotannossa käyttävät polttoaineet määriteltiin Jyväskylän Energian antaman polttoaineiden kehitysennusten mukaisiksi (taulukko 3). Taulukko 3. Lämmöntuotannon laskennassa käytetty polttoainejakauma (Jyväskylän energia 2013a). Osuudet (%) Polttoaine Polttoöljy 1 Hiili Biomassa Turve Perusskenaariossa oletettiin, että rakennusten tarvitsemasta sähköstä 2,0 GWh/v osuus tuotetaan alueelle toimintaan jäävään ja saneerattavaan Kankaan vesivoimalaitoksessa. Loput alueen rakennusten käyttösähköstä hankitaan ostosähkönä. Ostosähkön päästökehitys määriteltiin Energiateollisuus Ry:n vision 2050 mukaiseksi (Energiateollisuus 2010). 9

11 Liikenne Alueen henkilöliikenteen päästöjen arviointi perustui osalta Kankaan asuinrakentamisen enimmäiskerrosalan määrään, kerrostaloille määriteltyihin keskimääräisiin matkasuoritelukuihin ja ajoneuvokohtaisiin päästökertoimiin sekä oletuksiin näiden tekijöiden tulevasta kehityksestä. (taulukot 4 ja 5). Laskennan kulkumuotokohtaisina matkasuoritelukuina käytettiin Jyväskylän seudun liikennetutkimuksen tuloksia (Kalenoja 2009). Seudullista aineistoa muokattiin edelleen ottaen huomioon Kankaan kerrostaloalueen keskeinen sijainti kaupunkirakenteessa, minkä voidaan olettaa vähentävän liikkumistarvetta verrattuna seudullisen liikennetutkimuksen keskiarvoaineistoon (taulukko 4). Laskennassa ei onnistuttu mallintamaan Kankaan työpaikkojen aiheuttamia henkilöliikenteen päästöjä. Alueen ulkopuolelta kohdistuvien työmatkavirtojen päästöjen huomioiminen olisi ollut tarkoituksenmukaista ottaen huomioon alueen tulevan aseman merkittävänä työpaikka alueena (n työpaikkaa ja noin 2700 asukasta). Nyt työpaikkojen liikenteen päästöt tulivat arvioiduiksi vain työpaikkojen (toimisto ja liikerakennukset) aiheuttaman tavaraliikenteen päästöjen osalta. Tavaraliikenteen mallintaminen koettiin niin ikään pulmalliseksi. Liike ja toimistorakennusten toiminnallisten luokkien (tavaratalo, kirjakauppa, apteekki jne.) matkatuotosten lähdelukujen käyttöön luonteeltaan hyvin vaihtelevissa kohteissa liittyy merkittäviä epävarmuustekijöitä. Tutkimustiedoista johdettujen lukujen käytettävyyttä Kankaan tapauksessa arvioitiin laskennan kuluessa ja tavaraliikenteen laskentaan tehtiin tarkoituksenmukaiseksi nähtyjä korjauksia. Näihin korjauksiin kuului myös tavaraliikenteen käyttämän kaluston päästökertoimien uudelleen arviointi. Raskaan kaluston tulevasta päästökehityksestä ei ole olemassa kattavaa ja luotettavaa arviointiaineistoa. Lähtökohtana arvioinnissa käytettiin VTTn Lipaston uusimpia arvioita ja ERA17 raportin VNK C skenaarion oletuksia ajoneuvokannan päästökehityksestä (taulukko 5). Tavaraliikenteen päästöjen laskenta jalostui ohjelman toimittajan kanssa useiden laskentavaiheiden kautta. Taulukko 4. Henkilöliikenteen päästölaskennassa käytetyt matkasuoritteet kerrostaloille (km/hlö/vrk). Luvut on arvioitu Kalenojan (2009) seudullisen liikennetutkimuksen tuloksiin perustuen ottaen huomioon kohdealueen sijainti kaupunki ja palvelurakenteessa Henkilöauto 15,5 15,5 15,4 15,3 15,2 15,1 15,0 15,0 Linja auto 1,9 2,0 2,0 2,1 2,1 2,1 2,1 2,1 Kevyt Raide 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Juna 1,9 1,9 1,9 1,9 1,9 1,9 1,9 1,9 Jalankulku 1,4 1,4 1,4 1,4 1,4 1,4 1,5 1,5 Polkupyörä 1,0 1,2 1,2 1,3 1,3 1,4 1,4 1,4 Muu sähkö (sähköpyörä tms.) 0,1 0,1 0,2 0,2 0,2 0,3 0,3 0,3 Muu polttom. (mopo tms.) 0,3 0,3 0,2 0,2 0,2 0,1 0,1 0,1 Yht. 22,1 22,4 22,3 22,4 22,3 22,3 22,3 22,3 10

12 Taulukko 5. Ominaispäästökertoimien arvioitu kehitys ajoneuvotyypeittäin. ECEn käyttämiä kertoimia (TEM ja EPECC) on päivitetty tavaraliikenteen osalta Vanhasen, Vehviläisen, Halosen ja Kumpulaisen (2010) ERA17 raportin arvioita soveltaen. Päivitys T. Tiihonen, EPECC Bensa/Diesel HA 154,3 152,0 145,0 138,0 118,0 108,0 101,0 93,0 88,0 Ominaispäästökerrointen kehitys HHV 99,0 96,0 90,0 84,2 72,0 65,0 58,0 51,0 48,0 g CO2 ekv/km EHV 43,8 40,0 35,0 30,4 26,0 22,0 15,0 9,0 8,0 Linja auto 39,0 40,0 38,2 36,3 31,1 28,4 26,6 24,5 23,2 Kaasu LA 30,0 30,0 28,6 27,2 23,3 21,3 19,9 18,4 17,4 Kevyt Raide 17,8 17,8 15,4 15,4 12,4 12,4 8,8 8,8 3,6 Juna 23,3 23,3 20,1 20,1 16,2 16,2 11,5 11,5 4,8 Muu sähkö (sähköpyörä tms.) 1,7 1,7 1,5 1,5 1,2 1,2 0,8 0,8 0,4 Muu polttom. (mopo tms.) 84,0 84,0 84,0 84,0 84,0 80,0 75,0 75,0 55,0 g CO2 ekv/tkm Pakettiautot 339,4 339,4 305,5 270,2 207,0 147,4 108,6 71,5 54,3 Kuorma autot 100,2 100,2 90,2 79,8 61,1 43,5 32,1 21,1 16,0 Sähkö, g CO2 ekv/kwh Sähkö 274,0 256,0 227,6 190,0 164,0 135,0 96,0 56,0 46, Rakentamisen variaatiot Puu 20 prosenttia Variaatiossa tutkittiin, miten puurakentamisen osuuden kasvattaminen 7 prosentista 20 prosenttiin vaikuttaa alueen kasvihuonekaasupäästöihin (taulukko 6). Osuus toteutuu, jos eteläisten korttelien lisäksi esimerkiksi pohjoiset korttelit 1,4,6,7,8 ja 9 toteutetaan puurakenteisina (kuva 2). Taulukko 6. Puu 20 variaation runko ja julkisivumateriaalien suhteellisista osuuksista käytetyt oletukset. Runkomateriaali Puu 20 % Kivi 80 % Julkisivuverhous Kuorielementti (Sandwich) 50 % Puu 30 % Tiili 19 % 11

13 Puu 60 prosenttia Variaatiossa tutkittiin, miten puurakentamisen osuuden kasvattaminen 7 prosentista 60 prosenttiin vaikuttaa alueen kasvihuonekaasupäästöihin (taulukko 7). 60 prosentin puurakentamisen osuus edellyttäisi, että lähes kaikki alueen rakentaminen toteutettaisiin puurakenteisena lukuun ottamatta kerrosluvultaan suurimpia itäisiä kortteleita, sydämen paria ydinkorttelia ja alueelle jääviä rakennuksia (vanha paperitehdas, päärakennus ja porttirakennus). Korkean puurakentamisen osuuden toteutuksen arvioitiin olevan käytännössä haasteellista. Taulukko 7. Puu 60 variaation laskennassa runko ja julkisivumateriaalien suhteellisista osuuksista käytetyt oletukset. Runkomateriaali Puu 60 % Kivi 40 % Julkisivuverhous Kuorielementti (Sandwich) 15 % Puu 66 % Tiili 19 % 5.3. Energiantuotannon variaatiot Aurinkosähkö Variaatiossa tutkittiin, kuinka aurinkosähkön paikallinen tuotanto (tai muualla tuotetun aurinkosähkön osto) vaikuttaa kasvihuonekaasujen päästöihin. Kankaan alueen aurinkosähkön potentiaalista ei ole toistaiseksi käytössä kattavia arvioita. Kiinteistöjen kattojen ja julkisivujen tarjoamaa aurinkosähköpotentiaalia on selvitetty yleispiirteisesti Aalto yliopiston Energia yhdyskuntasuunnittelussa koulutusohjelman harjoitustyössä vuonna Työssä arvioitiin, että Kankaan käyttösähkön tarpeesta ( MWh/v) noin 28 prosenttia voitaisiin tuottaa auringon voimalla. Tällöin arvio aurinkosähkön laskennallisesta potentiaalista on noin 5,9 GWh/v. Arvion laatijoiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella laskennallista enimmäispotentiaalia alennettiin hieman ja aurinkosähkön laskennallisena potentiaalina käytettiin oletusarvoa 5,0 GWh/v Maalämpö Variaatiossa tutkittiin maalämmön käyttöön liittyvää päästövähennyspotentiaalia. Perusskenaariossa CHPvoimalaitoksissa ja alueen pienemmissä kaukolämpöverkkoon kytketyissä lämpö tai aluelämpökeskuksissa tuotettu lämpö korvattiin kokonaisuudessaan maalämmöllä. Oletuksen tautaksi ei tehty selvityksiä tai arvioita maalämmön hyödyntämisen yleisistä edellytyksistä ja reunaehdoista Kankaan alueella. Oletus on teoreettinen ja sen on tarkoitus osoittaa maalämmön päästövähennysten laskennallinen enimmäispotentiaali. 12

14 Ilman vesisähköä Vesisähkön tuotannon päästövaikutuksia tutkittiin korvaamalla vesisähkön tuotantopotentiaalinn osuus ostosähköllä. Eskelinen ja Ruuska (2012) ovat arvioineet Kankaan voimalaitoksen vuosituotannoksi noin 2,0 GWh. Ostosähkön päästökehityksen oletuksenaa käytettiin Energiateollisuus Ry:n Vision (2010) mukaista kehitystä Lämmöntuotannon heikko polttoainekehitys Variaatiolla havainnollistettiin lämmöntuotannon tulevan polttoainekehityksen merkitystä kasvihuonekaasupäästöihin. Perusskenaarion laskentaan käytetty Jyväskylän Energian (2013a) antama yhtiön strategiaan pohjautuva ennuste korvattiin kehitysarviolla, jossa vähähiilisiin v tai hiilineutraaleihin biomassapohjaisiin polttoaineisiin siirtyminen vie ennustettua kauemmin (taulukko 8 ja kuva 4). Arvion lähtökohtana käytettiin Jyväskylän Energian (2013b) ilmoittamaa jakaumaa vuonna 2012 käytetyistä polttoaineista. Taulukko 8. Variaation lämmöntuotannon heikko polttoainekehitys laskennassa käytetty polttoainejakauma. Sulkeissa olevat luvut ovat perusskenaariossa käytettyjä JEn strategiaan perustuvia lukuja. Polttoaine Polttoöljy Hiili Biomassa Turve (5) 40 (60) 53 (34) (0) 5 (5) 64 (71)) 30 (24)) Osuudet (%) (4) 70 (76) 25 (20) (90) 20 (10) Kuva 4. Uusiutuvien polttoaineiden osuuden kehityss heikko polttoainekehitys skenaariossa ja perusskenaariossa. Turve on oletettu uusiutumattomaksi. 13

15 5.4. Liikenteen variaatio Kestävien liikennemuotojen odotettua suurempi suosio Variaatiolla selvitettiin, kuinka merkittäviä päästövähennyksiä voidaan saavuttaa, jos alueen henkilöautolla ajetusta matkasuoritteesta 20 prosenttia ajettaisiin polkupyörillä ja 10 prosenttia linja autoilla (taulukko 9.). Oletus on rohkean optimistinen, mutta mahdollinen. Kankaan sijainti on yksi keskeisimmistä vähähiilisen liikkumisen tavoitetta tukevista tekijöistä. Se mahdollistaa suhteellisen vähäisen liikkumistarpeen sekä sen, että vähäpäästöisten ja päästöttömien liikkumismuotojen käyttö voi monissa tapauksissa olla aidosti ylivertaisen houkuttelevaa tai riittävän kilpailukykyistä yksityisautoiluun verrattuna. Myös osayleiskaavaluonnoksen (ja laskennan pohjana olleen kaavarungon) suunnitteluratkaisut, kuten kävelyä ja pyöräilyä tukeva sisältö, täydentää hyvin tätä Kankaan luontaista potentiaalia kestävänä asuin, työpaikka ja liike elämän alueena. Taulukko 9. Variaation henkilöliikenteen päästölaskennassa käytetyt matkasuoritteet ajoneuvotyypeittäin kerrostaloille (km/hlö/vrk). Perusskenaarion laskennassa käytetyt matkasuoritteet on kuvattu taulukossa Henkilöauto 10,9 10,9 10,8 10,7 10,6 10,6 10,5 10,5 Linja auto 3,5 3,6 3,5 3,6 3,6 3,6 3,6 3,6 Juna 1,9 1,9 1,9 1,9 1,9 1,9 1,9 1,9 Jalankulku 1,4 1,4 1,4 1,4 1,4 1,4 1,5 1,5 Polkupyörä 4,1 4,3 4,3 4,4 4,3 4,4 4,4 4,4 Muu sähkö (sähköpyörä tms.) 0,1 0,1 0,2 0,2 0,2 0,3 0,3 0,3 Muu polttom. (mopo tms.) 0,3 0,3 0,2 0,2 0,2 0,1 0,1 0,1 Yht. 22,1 22,4 22,3 22,4 22,3 22,3 22,3 22, Parhaiden variaatioiden yhdistelmä Variaatioiden yhdelmä skenaariossa kuvattiin Kankaan laskennallinen päästökertymä tilanteessa, jossa eniten päästöjä vähentävät variaatiot ovat toteutuneet (puu 60, vesisähkö, aurinkosähkö, maalämpö ja kestävien liikennemuotojen odotettua suurempi kasvu). Tällöin laskennan oletukset ovat seuraavat. Rakentamisesta 60 prosenttia on puurakentamista alueen sähkön tarpeesta 2,0 tuotetaan vesisähkönä ja 5,0 GWh/v aurinkosähkönä. Loput sähköntarpeesta hankitaan ostosähkönä. Alueen rakennusten tarvitsema lämpöenergia tuotetaan maalämmöllä. Kestävät liikkumismuodot saavuttavat suuren suosion. Kankaan asukkaiden henkilöautoliikenteen suoritteesta on siirtynyt 20 prosenttia pyöräilyyn ja 10 prosenttia linja autoille. 14

16 6. Tulokset 6.1. Perusskenaario Kankaan energiantuotannon, rakentamisen ja liikenteen kumulatiiviset kokonaispääk ästöt vuoteen 2050 ovat ,6 t CO2 ekv. Lähes puolet ( 45,3%) päästöistä muodostuu energian tuotannosta. Noin kolmannes (30,0%) aiheutuu liikenteestä ja noin neljännes (24,7%) rakennusten rakentamisesta, kunnossapidosta ja purkamisesta. Tavaraliikenteen osuus liikenteenn päästöistä on 24,9 prosenttia ja henkilöliikenteen 75,1 prosenttia. Katujen, vesi, viemäri ja kaukolämpöverkon rakentaminen osuus kokonaispäästökertymästä on 0,4 prosenttia. (Kuva 5 ja taulukko 10.) Kuva 5. Kankaan alueen 37 vuoden päästökertymä perusskenaarion mukaisessa toteutuksessa. Taulukko 10. Perusskenaarion päästökertymät ja osuudet laskentasektoreittain. Kokonaispäästöjen kertymä (t CO2 ekv) Energia (sähkö ja lämpö), vesivoima mukana ,8 Liikenne ,7 Rakentaminen ,1 Infra (tiet, vesi, viemäri ja kaukolämpöverkosto) 1 055,0 YHTEENSÄ ,6 Osuus kokonaispäästöistä 45,3 % 30,0 % 24,7 % 0,4 % 100 % 15

17 Alueen suhteelliset asukasta kohti lasketut päästöt vaihtelevat välillä 15,7 1,6 t CO2 ekv/as./v. Tarkasteluaikajänteen alun suuret päästöt selittyvät alueen vähäisellä asutuksella ja runsaalla liike ja toimistorakentamisella (mm. vanhan paperitehtaan saneeraus). Myöhemmin asukasmäärän kasvu sekä rakentamisen, liikenteen ja energiankulutuksen laskentaoletukset myönteisestä päästökehityksestä alentavat suhteellisia päästöjä. Suhteellisen päästökehitys on samankaltainen myös jäljempänä esitetyissä variaatioissa. (Kuva 6). Kuva 6. Asukasta kohti lasketut suhteelliset vuotuiset päästöt perusskenaariossa (t CO2 ekv/ /v/as). Rakentamisen päästöt on jaettu tasaisesti tarkasteluaikajänteelle. 16

18 6.2. Rakentamisen variaatiot Puu 20 prosenttia Puurakentamisen osuuden kasvattaminen 7 prosentista 20 prosenttiin vähentää v alueen kokonaispäästökertymää 408 t CO2 ekv. Skenaarion energiantuotannon, rakentamisen ja liikenteen kumulatiiviset kokonaispäästöt vuoteen 2050 ovat , 6 t CO2 ekv. Koska 20 prosentin puurakentamisen osuudella saavutetaan varsin vähäinen päästövähennys, tutkittujen sektorien päästöosuudet säilyvät perusskenaarion kaltaisina. Puurakentamisen merkitystä hiiltä varastoivana nieluna ei ole huomioitu laskennassa. (Kuva 7 ja taulukko 11.) Kuva 7. Kankaan alueen 37 vuoden päästökertymä perusskenaarion ja puu 20 % variaation mukaisessa toteutuksessa. Taulukko 11. Päästökertymät ja osuudet laskentasektoreittain Puu20 variaatiossa. Kokonaispäästöjen kertymä (t CO2 ekv) Energia (sähkö ja lämpö), vesivoima mukana ,8 Liikenne ,7 Rakentaminen ,2 Infra (tiet, vesi, viemäri ja kaukolämpöverkosto) 1 055,0 YHTEENSÄ ,6 Osuus kokonaispäästöistä 45,4 % 30,0 % 24,6 % 0,4 % 100 % 17

19 Puu 60 prosenttia Puurakentamisen osuuden kasvattaminen 7 prosentista 60 prosenttiin vähentää v alueen kokonaispäästökertymää t CO2 ekv (0,7%). Skenaarion energiantuotannon, rakentamisen ja liikenteen kumulatiiviset kokonaispäästöt vuoteen 2050 ovat ,0 t CO2 ekv. Koska puurakentamisen osuuden kasvattamisella 60 prosenttiin saavutetaan varsin vähäinen päästövähennys, tutkittujen sektorien päästöosuudet ovat perusskenaarion kaltaiset. Puurakentamisen merkitystä hiiltä varastoivana nieluna ei ole huomioitu laskennassa. (Kuva 8 ja taulukko 12.) Kuva 8. Kankaan alueen 37 vuoden päästökertymä perusskenaarion ja puu 60 % variaation mukaisessa toteutuksessa. Taulukko 12. Päästökertymät ja osuudet laskentasektoreittain Puu60 variaatiossa Kokonaispäästöjen kertymä (t CO2 ekv) Energia (sähkö ja lämpö), vesivoima mukana ,8 Liikenne ,7 Rakentaminen ,5 Infra (tiet, vesi, viemäri ja kaukolämpöverkosto) 1 055,0 YHTEENSÄ ,0 Osuus kokonaispäästöistä 45,7 % 30,2 % 24,1 % 0,4 % 100 % 18

20 Rakentamisen variaatiot koonti Kasvattamalla puurakentamisen osuus 7 prosentista 60 prosenttiin saavutetaan 3 prosentin (1 926,6 t CO2 ekv) vähennys rakentamisen kasvihuonekaasupäästöissä. Osuuden kasvattaminen 20 prosenttiinn vähentää rakentamisen päästöjä 0,6 prosenttia (407,9 t CO2 ekv). Tuloksia tulkittaessa on huomattava, että puurakenteiden sisältämään hiilen nieluvaikutus sta ei ole mallinnettu laskentaan. (Kuva 9.) Kuva 9. Päästökertymien kehitys ja erott kolmessa puurakentamisen variaatiossa. Päästökehitys on tasainen, koska ECE jakaa rakentamisen päästöt tasaisesti tarkasteluaikajänteelle. Puurakentamisen hiiltä varastoivaa nieluvaikutusta ei ole huomioitu tarkastelussa. 19

21 6.3. Energiantuotannon variaatiot Aurinkosähkö Potentiaalilla 5,0 GWh/v laskettuna aurinkosähköllä voitaisiin tuottaa 23,7 prosenttia Kankaan 21,1 GWh:n vuotuisesta sähkön tarpeesta. Paikallisesti auringolla tuotettu sähköenergia vähentäisi Kankaan kokonaispäästökertymää noin t CO2 ekv eli noin 8,,8 prosenttia perusskenaarioon verrattuna (vesisähkö 2,0 GWh/v ja ostosähkön päästökehitys Energiateollisuuden Vision mukainen). %). Skenaarion energiantuotannon, rakentamisen ja liikenteen kumulatiiviset kokonaispäästöt vuoteen 2050 ovat ,5 t CO2 ekv. (Kuva 10 ja taulukko 13.) Kuva 10. Kankaan alueen 37 vuoden päästökertymä perusskenaarion ja aurinkosähkö variaation mukaisissa toteutuksissa. Taulukko 13. Päästökertymät ja osuudet laskentasektoreittain aurinkosähkö variaatiossa Kokonaispäästöjen kertymä Osuus kokonaispäästöistä (t CO2 ekv) Energia (sähkö ja lämpö), vesivoima mukana Liikenne Rakentaminen Infra (tiet, vesi, viemäri ja kaukolämpöverkosto) , , , ,0 40,1 % 32,9 % 27,1 % 0,4 % YHTEENSÄ ,5 100 % 20

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko

Lisätiedot

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi Jyväskylän seudun rakennemalli 2X Ekotehokkuuden arviointi 27.1.21 Erikoistutkija Irmeli Wahlgren, VTT Irmeli Wahlgren 27.1.21 2 Ekotehokkuuden arviointi Ekotehokkuuden tarkastelussa on arvioitu ns. ekologinen

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

Yksikkö 2011 2012 2013

Yksikkö 2011 2012 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

T A M P E R E - asukkaita n. 220.409 (31.12.2013) - pinta-ala 525 km 2-403 as / km 2

T A M P E R E - asukkaita n. 220.409 (31.12.2013) - pinta-ala 525 km 2-403 as / km 2 Ilmastovaikutusten arviointi Kuntien 7. Ilmastokonferenssi Yleiskaavapäällikkö Pia Hastio 9.5.2014 T A M P E R E - asukkaita n. 220.409 (31.12.2013) - pinta-ala 525 km 2-403 as / km 2 Pohjoinen suuralue

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015 Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.215 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Tyyppirakennukset... 1 3. Laskenta... 2 4.1 Uusi pientalo... 3 4.2 Vanha pientalo... 4 4.3

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET Ari Nissinen, Jari Rantsi, Mika Ristimäki ja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus (SYKE) 3.4.2012, Järjestäjät: KEKO-projekti

Lisätiedot

RÄSKI1-ASEMAKAAVAN LUONNOKSEN ILMASTOVAIKUTUSTARKASTELU

RÄSKI1-ASEMAKAAVAN LUONNOKSEN ILMASTOVAIKUTUSTARKASTELU KOTKAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu RÄSKI1-ASEMAKAAVAN LUONNOKSEN ILMASTOVAIKUTUSTARKASTELU Esa Partanen energia- ja ilmastoasiantuntija, kaavoitus-osasto 15.11.2012 - (tarkistettu versio 16.4.2013*) *kirjoitusvirheet

Lisätiedot

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Kouvolan hiilijalanjälki 2008 Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Johdanto Sisällysluettelo Laskentamenetelmä Kouvolan hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen jakautuminen Tuotantoperusteisesti Kulutusperusteisesti

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki. 21.3.2012 Jarek Kurnitski

Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki. 21.3.2012 Jarek Kurnitski Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki Hiilijalanjälki ilmastonvaikutukset Rakennusten suorituskyky ja ilmastonvaikutukset voidaan kuvata kokonaisvaltaisesti 3-5 mittarin avulla: - Sisäilmastoluokka (Sisäilmastoluokitus

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu. Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013

Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu. Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013 Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013 Tavoitteena löytää energiakaavan avaintekijät Työssä pyrittiin tunnistamaan alueen kokonaisenergiankulutuksen

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Maalämpöpumppuinvestointien alueja kansantaloudellinen tarkastelu

Maalämpöpumppuinvestointien alueja kansantaloudellinen tarkastelu Maalämpöpumppuinvestointien alueja kansantaloudellinen tarkastelu 20.12.2013 Gaia Consulting Oy Aki Pesola, Ville Karttunen, Iivo Vehviläinen, Juha Vanhanen Sisältö 1. Yhteenveto 2. Selvityshanke 3. Tulokset

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ Tekpa seutuseminaari 30.5.2012 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki ympäristöpäällikkö STRATEGIASTA TOIMINTAAN Tampereen seudun ilmastostrategia hyväksyttiin 2010 1. Ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi Uusiutuvan energian kuntakatselmointi Asko Ojaniemi Katselmoinnin sisältö Perustiedot Energian kulutuksen ja tuotannon nykytila Uusiutuvat energialähteet Toimenpide-ehdotukset Jatkoselvitykset Seuranta

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015. Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta

Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015. Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015 Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta SeutuRAMAVA-aineisto HSY tuottaa Seudullisen perusrekisterin pohjalta kaksi kertaa vuodessa,

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm MUUTTUVA UUSIMAA Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys Henrik Sandsrtröm 1 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA OVAT KOKONAISUUS TIIVIS METROPOLIN YDIN AKTIIVISTEN KAUPUNKIEN VERKOSTO SÄTEETTÄISET

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi Martinkauppi i Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42

Lisätiedot

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain Verkkoliite 1 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain (Uudenmaan liiton julkaisuja C 53-2006, ISBN 952-448-154-5 (nid.), 952-448-155-3 (PDF), ISSN 1236-388X) Johdanto Tämä liite

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa Tilastokatsaus 2000:8 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 26.9.2000 Katsauksen laatija: Tina Kristiansson, puh. 8392 2794 e-mail: tina.kristiansson@vantaa.fi B 12 : 2000 ISSN 0786-7832, ISSN 0786-7476

Lisätiedot

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 12.2.2011 Pekka Seppälä Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42 % Osuus päästöistä 38 % Sitoumukset

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

Vanhan paperitehdaskiinteistön kehittäminen yhdessä yksityisten toimijoiden kanssa. Jyväskylän kaupunki Apulaiskaupunginjohtaja Timo Koivisto

Vanhan paperitehdaskiinteistön kehittäminen yhdessä yksityisten toimijoiden kanssa. Jyväskylän kaupunki Apulaiskaupunginjohtaja Timo Koivisto Vanhan paperitehdaskiinteistön kehittäminen yhdessä yksityisten toimijoiden kanssa Jyväskylän kaupunki Apulaiskaupunginjohtaja Timo Koivisto 09.01.2013 Kaupunki sai etuosto-oikeudella 1,5 vuotta sitten,

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Kymppi Moni työpaja 22.3.2012 Leena Rossi ja Anna Isopoussu Jyväskylän väestöarvio Koko kaupungin väestöarvio Käsitteistö: väestöennuste,

Lisätiedot

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3

Lisätiedot

HONKASUON EKOTEHOKAS KAUPUNKIKYLÄ

HONKASUON EKOTEHOKAS KAUPUNKIKYLÄ HONKASUON EKOTEHOKAS KAUPUNKIKYLÄ Puurakentamisen RoadShow 15.2.2012 Suvi Tyynilä Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, Kuninkaantammi-projekti VANTAA KUNINKAANTAMMI 5 000 asukasta PITKÄKOSKI MYYRMÄKI

Lisätiedot

Kohti lähes nollaenergiarakennusta FInZEB-hankkeen tulokulmia

Kohti lähes nollaenergiarakennusta FInZEB-hankkeen tulokulmia Kohti lähes nollaenergiarakennusta FInZEB-hankkeen tulokulmia Seminaari 05.02.2015 Erja Reinikainen 1 Lähes nollaenergiarakennus (EPBD) Erittäin korkea energiatehokkuus Energian tarve katetaan hyvin laajalti

Lisätiedot

ECO2 Ekotehokas Tampere 2020 Ekotehokas kaupunkisuunnittelu

ECO2 Ekotehokas Tampere 2020 Ekotehokas kaupunkisuunnittelu ECO2 Ekotehokas Tampere 2020 Ekotehokas kaupunkisuunnittelu Elina Seppänen 3.10.2013 ECO2 EKOTEHOKAS TAMPERE 2020 -HANKE Mikä on ECO2? Tampereen kaupungin energia- ja ilmastohanke, jota Suomen itsenäisyyden

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

EU:n energiaunioni ja liikenne

EU:n energiaunioni ja liikenne EU:n energiaunioni ja liikenne Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikenne- ja viestintävaliokunta 16.6.2015 Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v.

Lisätiedot

MUISTIO J. Rinta-Piirto 4.6.2008 Seinäjoen Itikanmäki Liikenne-ennuste ja arvioita toimivuuksista Lähtökohtia Seinäjoen Itikanmäen alueelle on suunnitteilla uutta maankäyttöä. Tavoitteena on muuttaa joen

Lisätiedot

Kasvener laskentamalli + kehityssuunnitelmat

Kasvener laskentamalli + kehityssuunnitelmat Kasvener laskentamalli + kehityssuunnitelmat CHAMP, suomalaisten kuntien V työpaja, Lahti 11.2.2011 Olli Pekka Pietiläinen ja Jyri Seppälä, SYKE Kasvihuonekaasupäästöjen laskentamenetelmät Alueelliset

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Korjaussivut julkaisuun SYKEra16/211 Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Sirkka Koskela, Marja-Riitta Korhonen, Jyri Seppälä, Tarja Häkkinen ja Sirje Vares Korjatut sivut 26-31 ja 41

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla 1 FinZEB hankkeen esittely Taustaa Tavoitteet Miten maailmalla Alustavia tuloksia Next steps 2 EPBD Rakennusten

Lisätiedot

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma s. 1 / 6 Alue 150713 Lippajärvi Asemakaavan muutos Asianumero 4737/10.02.03/2015 18.4.2016 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä alueen rakennusoikeutta, nostaa kerroslukua ja sallia myös rivitalojen

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,

Lisätiedot

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Antti Asikainen & Hannu Ilvesniemi, Metla Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 31.1.2013 Helsinki Sisällys Biomassat globaalissa energiantuotannossa

Lisätiedot

EKOLOGISEN ASUMISEN EDISTÄMINEN KAUPUNKISUUNNITTELUN KEINOIN

EKOLOGISEN ASUMISEN EDISTÄMINEN KAUPUNKISUUNNITTELUN KEINOIN EKOLOGISEN ASUMISEN EDISTÄMINEN KAUPUNKISUUNNITTELUN KEINOIN aluerakenne liikenneratkaisut rakennusten ekologia käytön ekologia AUTOTIHEYS (henkilöautoja / 1000 asukasta) 550 220 JÄTKÄSAARI ASUKKAITA >

Lisätiedot

Energiatehokas Engelinranta. Vähähiilinen maankäyttö ja kaavoitus Päijät-Hämeessä 21.1.2014

Energiatehokas Engelinranta. Vähähiilinen maankäyttö ja kaavoitus Päijät-Hämeessä 21.1.2014 Energiatehokas Engelinranta Vähähiilinen maankäyttö ja kaavoitus Päijät-Hämeessä 21.1.2014 Maankäyttö- ja rakennusalan asiakkaitamme Hallinto Rakentajat Rakennuttajat Tuoteteollisuus Toimialajärjestöt

Lisätiedot

Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut

Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut Low Carbon Finland 25 -platform Päätösseminaari, 4.11.214, Finlandia-talo Tiina Koljonen, tutkimustiimin päällikkö VTT, Energiajärjestelmät

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI 2 1. KAAVOITETTAVIEN ALUEIDEN ARVOTTAMINEN JOUK- KOLIIKENTEEN NÄKÖKULMASTA

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI

ORIMATTILAN KAUPUNKI ORIMATTILAN KAUPUNKI Miltä näyttää uusiutuvan energian tulevaisuus Päijät-Hämeessä? Case Orimattila Sisältö Orimattilan kaupunki - Energiastrategia Orimattilan Lämpö Oy Yhtiötietoja Kaukolämpö Viljamaan

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 51. kaupunginosan korttelin 5003 tonttia 5 koskeva asemakaavan muutos HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS

Lisätiedot

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI Hotelli Lasaretti 2013 21.2.2014 HIILIJALANJÄLJEN LASKENTA Ecompterin Hiilijalanjäljen laskentamenetelmät perustuvat Greenhouse Gas Protocollan (GHG Protocol) mukaiseen laskentastandardiin

Lisätiedot

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 13.05.2014 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Kirkkonummen kunta kuuluu

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Liike- ja toimistotilaa saa olla 10

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto TAUSTA Yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoitusta halutaan vähentää Energiahyötykäyttö lisääntynyt Orgaanisen

Lisätiedot

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Ulkoasu selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen korttelialue, jolle saa sijoittaa liike- ja toimistotiloja enintään 10 prosenttia kerrosalasta. Asuin-, liike- hotelli- ja toimistorakennusten

Lisätiedot

Kainuun kasvihuonekaasutase 2009

Kainuun kasvihuonekaasutase 2009 Kainuun kasvihuonekaasutase 2009 Kainuun kasvihuonekaasutase Maakunnan ihmisen toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasujen päästöt ja nielut YK:n ilmastosopimuksen määritelmät ja Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Ehdotukset strategisiksi päämääriksi Kaupungin hyvinvoinnin osa-alue Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

III LPA. jk-6. py-5 4800 +102.8 III III III. 35 dba III. jk-6 III III III III

III LPA. jk-6. py-5 4800 +102.8 III III III. 35 dba III. jk-6 III III III III 0 0 V V V V V V V V V V V V 9 kt kt 9 0 9 0 00 0 0 0 0 0 0 lt V 00 +0. dba jk- jk- py- 900 00 9900 00 LPA ASEMAKAAVAMERKNNÄT JA -MÄÄRÄYKSET LPA 00000 Autopaikkojen korttelialue. 00000 m kaava-alueen rajan

Lisätiedot

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN?

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? Energiapäivät 4-5.2.2011 Perttu Lahtinen Pöyry Management Consulting Oy TURPEEN JA PUUPOLTTOAINEEN SEOSPOLTTO - POLTTOTEKNIIKKA Turpeen ja puun

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 28 213 ENNAKKOTIETO VUODELTA 214 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset

Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset Ympäristölautakunta 17.4.2012 Tero Karislahti YIT 1 Internal Tausta Rakennusten osuus Suomen kokonaisenergiankulutuksesta on 40 prosenttia. Rakennukset suunnitellaan

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot