Jyväskylän Kangas. Alueen rakentamisen, energiankäytön ja liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen laskenta vuoteen Jyväskylän kaupunki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jyväskylän Kangas. Alueen rakentamisen, energiankäytön ja liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen laskenta vuoteen 2050. Jyväskylän kaupunki"

Transkriptio

1 Jyväskylän Kangas Alueen rakentamisen, energiankäytön ja liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen laskenta vuoteen 2050 Jyväskylän kaupunki Maankäyttö, Strateginen suunnittelu 7. toukokuuta 2013 Hannu Onkila 1

2 1

3 1. JOHDANTO KANKAAN ALUEEN SUUNNITTELUTILANNE ARVIOINNIN TAVOITE JA ARVIOINTIASETELMAN KUVAUS LASKENNAN RAJAUKSET LASKENNAN KUVAUS PERUSSKENAARIO RAKENTAMISEN VARIAATIOT Puu 20 prosenttia Puu 60 prosenttia ENERGIANTUOTANNON VARIAATIOT Aurinkosähkö Maalämpö Ilman vesisähköä Lämmöntuotannon heikko polttoainekehitys LIIKENTEEN VARIAATIO Kestävien liikennemuotojen odotettua suurempi suosio PARHAIDEN VARIAATIOIDEN YHDISTELMÄ TULOKSET PERUSSKENAARIO RAKENTAMISEN VARIAATIOT Puu 20 prosenttia Puu 60 prosenttia Rakentamisen variaatiot koonti ENERGIANTUOTANNON VARIAATIOT Aurinkosähkö Maalämpö Ilman vesisähköä Lämmöntuotannon heikko polttoainekehitys Energiantuotannon variaatiot koonti LIIKENNE Kestävien liikkumismuotojen kasvanut kysyntä PARHAIDEN VARIAATIOIDEN YHDISTELMÄ (TEOREETTINEN PÄÄSTÖVÄHENNYSPOTENTIAALI) PÄÄTELMÄT LÄHTEET

4 3

5 1. Johdanto Lähes 140 vuotta toimineen Kankaan paperitehtaan toiminta on loppunut ja kaupungin ydinkeskustan läheisyydessä sijaitseva teollisuusalue on vapautunut uuteen käyttöön. Suunnittelijoille Kankaan alue on tarjonnut tyhjän suunnittelualustan ja vapaat kädet, mikä on alueen sijainnin ja suuren koon huomioon ottaen ainutlaatuista. Vapauteen liittyy myös vastuuta. Alueen tulevaisuuden keskeiset ominaispiirteet ja vaikutukset määritellään nyt. Suunnitteluratkaisujen tulee olla kestäviä kaikilla kehityksen osa alueilla ja ilmaston ohella vaakakupissa painavat taloudelliset, sosiaaliset, ekologiset ja kulttuuriset arvot. Suunnittelussa tulee nähdä tulevaisuuteen riittävän tarkasti ja kauas. Haasteena on sitoa tulevaisuus tiukasti nykyisiin käsityksiin hyvästä kehityksestä ja varmistaa samalla suunnittelussa riittävä väljyys, joka mahdollistaa tulevien innovaatioiden toteuttamisen sekä muuttuvien arvojen ja arvostusten mukaiset valinnat. Kaupunginhallitus asetti Kankaan suunnittelun ja kehittämisen tavoitteet, joihin kuuluivat muun ohella tavoitteet kestävyydestä, kuten tiiviydestä ja alueen suunnittelusta kohti hiilineutraaliutta. Tässä selvityksessä arvioitiin Kankaan tulevaa ilmastorasitetta tilanteessa, jossa ensimmäisen kokonaissuunnitelman, Kankaan osayleiskaavan maankäyttö on toteutunut. Lisäksi työssä tutkittiin, millaisia päästövähennysten mahdollisuuksia liittyy energiaratkaisujen ja rakennusmateriaalien valintaan vaiheessa, jossa alueen rakenteellinen ratkaisu on päätetty. Työ palvelee ensisijaisesti Kankaan osayleiskaavaluonnoksen ilmastovaikutusten arviointia. Sen ohella tulokset tarjoavat tukiaineiston tulevalle monitavoitteiselle ja arvoiselle päätöksenteolle. 2. Kankaan alueen suunnittelutilanne Kankaan alueen suunnittelun tavoitteena on muuttaa kulttuurihistoriallisesti arvokas paperitehtaan ympäristö keskustamaiseksi työpaikkojen, palveluiden, asumisen ja virkistyksen alueeksi. Vuonna 1872 toimintansa aloittanut paperitehdas lopetti tuotannon vuoden 2010 alussa, jolloin kaupunki osti kiinteistöt etuosto oikeudella Sappi Finlandilta. Suunnittelun lähtökohta on ollut tavoitella alueelle korkeatasoista keskustaympäristöä, joka laajentaa Jyväskylän vanhaa keskustaa Seppälän suuntaan. Kankaan suunnittelun suuntaviivat muodostuivat järjestetyn arkkitehtikilpailun tehtävänannossa. Kilpailun voittajatyöksi valittiin Arkkitehtitoimisto Petri Rouhianen Oy:n Hjalmarin uni, jonka pohjalta alueelle laadittiin Kankaan osayleiskaavaluonnos ja sitä tarkentava kaavarunko. Osayleiskaavaan kattama alue on tarkoitus toteuttaa vuoteen 2025 mennessä. Kaavarajauksen ulkopuolelle jäävät yksityisomistuksessa olevat vähäiset ympäröivät alueet toteutetaan myöhemmin. Osayleiskaavaluonnos oli nähtävillä Tämä kaavarunkoon pohjautuva kasvihuonekaasupäästöjen laskenta tehtiin kaavaprosessiin ehdotusvaiheessa helmi maaliskuussa Kaavaehdotuksen on tarkoitus tulla nähtäville laskennan valmistumisen jälkeen huhtikuussa Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja siinä osoitettu maankäyttö tullaan toteuttamaan useiden asemakaavoitusvaiheiden kautta. 4

6 3. Arvioinnin tavoite ja arviointiasetelman kuvaus Työn tavoite oli arvioidaa Kankaan kaavarungon mukaisen maankäytön toteutuksen vaikutuksia alueelta vapautuvien kasvihuonekaasujen määrään Kankaan rakentamisen aikana ja sen jälkeen vuosina Työn keskeiset asiakysymykset olivat: Kuinka paljon Kankaan alue tulee tuottamaan kasvihuonekaasupäästöjä? Miten päästöjen määrää voidaan vähentää alueellee laaditun kaavarungon mukaisen maankäytön puitteissa? Kokonaispäästöjen laskentaa varten Kankaan kaavarungon mukaisesta kehityksestä k (energiaratkaisut, rakennusmateriaalit, rakentamisen määrä ja ajoitus, liikenne) määriteltiin ajan henkeä ja nykyisiä tulevaisuusodotuksia noudattava perusskenaario. Lisäksi laskettiin variaatioita, jotkaa eroavat perusskenaariosta ja toisistaan rakennusten runko ja julkisivumateriaalien, liikenteen kulkutapaosuuksien sekä rakennusten tarvitseman energian tuotantotapojen suhteen. Yhdistämällä vaikuttavimmat variaatiot teoreettiseksi skenaarioksi, saatiin yleispiirteine en käsitys siitä, kuinka paljon tulevillaa valinnoilla voidaan enintään vaikuttaa alueen tuleviin päästöihin. ( Kuva 1.) Laskenta perustui alueelle laaditun osayleiskaavaa tarkentavan kaavarungon mukaiseen maankäyttöön ja sen arvioituun ajoitukseen. Näin ollen työssä ei tutkittu vaihtoehtoisten rakenneratkaisujen vaikutuksia päästöihin. Kuva 1. Arviointiasetelma. Alun perin Kankaan laskentatuloksiaa oli tarkoitus verrata samaan aikaann tehtyjen Kauramäen osayleiskaavan ja Savulahden asemakaavan khk laskentojenn tuloksiin. Alueet A ovat monessa suhteessa erilaisia ja työn kuluessa vahvistui käsitys siitä, että alueiden välinen vertailu ei ole edes suhteellisten tunnuslukujen osalta mielekästä tai tarkoituksenmukaista. Erilaisia tarkoituksia palvelevien ja 5

7 yhdyskuntarakenteelliselta sijainniltaan toisistaan eroavien alueiden kasvihuonekaasupäästöt ovat erilaisia, mikä on hyväksyttävää. Vertailua oleellisempaa on, että kaavoitettavien alueiden ja niiden vaihtoehtoisten suunnitteluratkaisujen päästöjä analysoidaan systemaattisesti ja kattavasti riittävän varhaisessa vaiheessa. On myös tärkeää, että tulosten osoittamat ilmastollisesti parhaat suunnitteluratkaisut onnistutaan sovittamaan yhteen muiden suunnittelutavoitteiden kanssa mahdollisimman vähäpäästöiseksi kokonaisuudeksi. 4. Laskennan rajaukset Laskenta kattoi rakennusten ja kunnallistekniikan rakentamisesta (kadut, vesi, viemäri ja kaukolämpöverkko), liikenteestä sekä rakennusten tarvitseman energian tuotannosta aiheutuvat päästöt Kankaan rakentamisen aikana ja sen jälkeen Elinkaaren aikaisten päästöjen osalta laskenta oli laajimmillaan rakentamisen sektorilla, jossa huomioitiin rakentamisen päästöjen lisäksi myös kunnossapidon ja purkamisen päästöt. Laskenta perustui osayleiskaavaa tarkentavan kaavarungon mukaiseen maankäyttöön ja sen arvioituun ajoitukseen. Laskenta tehtiin Ecocity evaluator sovelluksella (Oy Eero Paloheimo Ecocity Ltd (EPECC)) ja sen ulkopuolella Excel laskentana. Vaikka tarkastelu kattoikin oleellisimmat alueen ilmastorasitteeseen vaikuttavat tekijät, monet päästötekijät jäivät laskennan ulkopuolelle. Tällaisia osa alueita olivat muun muassa alueen toteuttamisen ja ylläpidon aikaiset päästötekijät sekä tulevien asukkaiden kulutuskäyttäytyminen, joka joiltain osin sisältyi malliin välillisesti (esim. liikenteen päästöjen laskennassa käytetyt oletukset rakennustyyppikohtaisista liikkumistottumuksista). Laskennan ulkopuolelle jäivät myös puurakentamisen nieluvaikutus, suunnittelualueen nykyiset hiilinielut ja alueen potentiaali nieluna, mikä tulee vähenemään alueen rakentumisen myötä. Näiden näennäisten nettonielujen menetyksen voidaan arvioida olevan merkitykseltään marginaalinen, kun otetaan huomioon yhdyskuntarakenteellisesti keskeisen alueen monipuolisella rakentamisella pitkällä aikavälillä saavutettavat päästövähennykset. Nyt tehtyä kattavamman laskennan tai laskennan laajentamisen tasearvion suuntaan ei nähty antavan lisäarvoa jatkosuunnittelulle. Kattavampaan laskentaan olisi myös sisältynyt teknisiä rajoitteita ja epävarmuustekijöitä, joiden määrä nyt tehdyssä tarkastelussa on kohtuullinen. Laskenta perustui alueelle laaditun osayleiskaavaa tarkentavassa kaavarungossa esitettyihin korttelikohtaisiin lähtötietoihin ja alueen toteutuksen arvioituun ajoitukseen. Työssä ei tutkittu vaihtoehtoisten rakenneratkaisujen vaikutuksia päästöihin. 5. Laskennan kuvaus Kankaan alueen toteutuksesta laskettiin yksi toteutukseltaan todennäköinen ja nykyisiä tulevaisuusodotuksia noudattava perusskenaario. Sen avulla selvitettiin, kuinka paljon Kankaan alue tulee tuottamaan kasvihuonekaasupäästöjä tarkasteluaikajänteellä ( ), jos alue rakennetaan ajan henkeen ja nykyisillä merkittäviä ilmastovalintoja vähäpäästöisten ratkaisujen puolesta. Päästövähennysten potentiaalia selvitettiin varioimalla perusskenaariota seitsemällä muunnelmalla, jotka eroavat toisistaan rakennusten runko ja julkisivumateriaalien, liikenteen kulkutapaosuuksien sekä 6

8 rakennusten tarvitseman energian tuotantotavat an suhteen. Vaikuttavimm mista variaatioista valittiin yhdistelmä, joka kuvaa teoreettista tähän laskentaan sisältyneiden elementtien päästövähennysten enimmäispotentiaalia Perusskenaario Perusskenaariossa tutkittiin, kuinka paljon Kankaan alue tulee tuottamaan kasvihuonekaasupäästöjä oletetulla todennäköisellä kehityksellä. Laskentaa pohjautui alueelle laadittuun kaavarunkoon ja siinä s korttelikohtaisesti esitettyihin tietoihin enimmäiskerrosaloista ja sen jakautumisestaa eri käyttötarkoituksiin (kuva 2). Laskennassa tarvittu arvio kortteleidenn toteutusaikataulusta pyydettiin alueen suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavilta tahoilta (Liite 1). Alueen laskennalliseksi asumisväljyydeksi oletettiin 45 asuinrakentamisen kerrosalaneliömetriä henkilöä kohti. Luku arvioitiin ottaen huomioon Jyväskylän kerrostalorakentamisessa toteutunut asumisväljyys (48,95 ke m 2 /hlö) ja Kankaan ominaispiirteet tulevana keskustamaisena asuinalueena. Asumisväljyyden mitoitus ja muut jäljempänä esitetyt perusskenaarion laskentaoletukset koskevat myös variaatioiden laskentaa. Niiden kuvauksissa on esitetty ainoastaan laskentaoletusten muutokset m perusskenaarioon. Kuva 2. Kankaan kaavarunko, maankäyttökaavio 2025 (Petri Rouhiainen, kaavarunko ). 7

9 Rakentaminen ja infra Kaavarungon korttelikohtaisen enimmäiskerrosalan on oletettu toteutuvan täysimääräisesti. Tämä nähtiin perustelluksi, koska kaavojen kerrostalokorttelien rakennusoikeus on toteutunut Jyväskylässä pääsääntöisesti lähes täysimääräisesti. Laskennan vähäinen ylimitoituksen voidaan ajatella kattavan päästöjä, jotka aiheutuvat kansipihojen alle jäävistä pysäköintirakenteista, joita ei mallinnettu laskentaan. Alueen pysäköintirakentamisesta laskenta kattoi kaavarungossa sydämen alueelle osoitetut pysäköintilaitokset A, B C ja D sekä sen s ulkopuolelle tulevat laitokset F, I ja O, johon lisättiin arvioitu Ailakinkadun talojen autopaikkatarve (kuva 3). Arviot pysäköintilaitostenn mitoituksesta ja ajoituksesta on esitetty liitteessä 1. Kuva 3. Laskentaan mallinnetut pysäköintilaitokset rengastettuna. (Kuva: Petri Rouhiainen, kaavarunko, ). Alueen olemassa olevat ja jäljelle jäävät kolme rakennusta ( porttirakennus, vanha paperitehdas ja päärakennus) käsiteltiin laskennan yksinkertaist tamiseksi uudelleen rakennettavina. Oletus on tarkoituksenmukainen ottaen huomioon sen, että tilojen saneeraus myöhempään käyttöön voi olla laajuudeltaan ja vaikutuksiltaan verrattavissa uudisrakentamiseen. Alueen rakennusten oletettiin kuuluvan B tai C energialuokkaan. Energiatehokkuuden oletuksissa huomioitiin rakennusten kiristyvät energiamäär räykset. Pysäköintilaitokset mallinnettiin kylmiksi. Perusskenaarion rakennuksista 7 prosenttia oletetaan rakennettavaksi puurunkoisinp na ja loput 93 rungoltaan kiviainespohjaisina. Puurunkoisen rakentamisen osuus täyttyy, jos eteläiset asuinkorttelit 1 ja 2 sekä eteläinen YL kortteli 3 toteutetaan puurakenteisina (kuva 2). Valtaosa alueen julkisivuista oletetaan toteutuvan kuorirakenteisina (taulukko 1). 8

10 Taulukko 1. Perusskenaarion runko ja julkisivumateriaalien suhteellisista osuuksista käytetyt oletukset. Runkomateriaali Puu 7 % Kivi 93 % Julkisivuverhous Kuorielementti (Sandwich) 73 % Puu 7 % Tiili 19 % Vesi ja viemäriverkon, katujen ja kaukolämpöverkon rakentamistarve arvioitiin taulukon 3 mukaisesti. Infrarakenteiden lisäksi Kankaan toteutus ja ylläpito pitää sisällään päästötekijöitä, joiden arviointi ei sisältynyt laskentaan. Näiden päästötekijöiden merkitys voi olla laskennan sisältämiin infran päästöihin suhteutettuna merkittäviäkin. Esimerkiksi Kankaan esirakentamisen vaatima maanajon arvioidaan aiheuttavan kertaluokaltaan laskentaan sisältyneitä katujen sekä vesi, viemäri ja kaukolämpöverkon rakentamista vastaavat päästöt. Taulukko 2. Infrarakentamisen arvioitu määrä ja ajoitus Kankaalla (Koliseva 2013). Infrarakentaminen aikavälillä Laji Tiet, km 1,0 1,0 1,0 Vesijohtoverkosto, km 1,2 1,2 1,2 Viemäriverkosto, km 1,2 1,2 1,2 Kaukolämpöverkosto, km 1,0 1,0 1,0 Energia Alueen lämpöenergia oletettiin tuotettavaksi CHP voimaloissa ja alueen pienemmissä kaukolämpöverkkoon kytketyissä lämpö tai aluelämpökeskuksissa. Rakennusten lämmitysmuodon valinta perustui suunnitelmiin tuoda alueelle kaukolämpö. Lämmöntuotannossa käyttävät polttoaineet määriteltiin Jyväskylän Energian antaman polttoaineiden kehitysennusten mukaisiksi (taulukko 3). Taulukko 3. Lämmöntuotannon laskennassa käytetty polttoainejakauma (Jyväskylän energia 2013a). Osuudet (%) Polttoaine Polttoöljy 1 Hiili Biomassa Turve Perusskenaariossa oletettiin, että rakennusten tarvitsemasta sähköstä 2,0 GWh/v osuus tuotetaan alueelle toimintaan jäävään ja saneerattavaan Kankaan vesivoimalaitoksessa. Loput alueen rakennusten käyttösähköstä hankitaan ostosähkönä. Ostosähkön päästökehitys määriteltiin Energiateollisuus Ry:n vision 2050 mukaiseksi (Energiateollisuus 2010). 9

11 Liikenne Alueen henkilöliikenteen päästöjen arviointi perustui osalta Kankaan asuinrakentamisen enimmäiskerrosalan määrään, kerrostaloille määriteltyihin keskimääräisiin matkasuoritelukuihin ja ajoneuvokohtaisiin päästökertoimiin sekä oletuksiin näiden tekijöiden tulevasta kehityksestä. (taulukot 4 ja 5). Laskennan kulkumuotokohtaisina matkasuoritelukuina käytettiin Jyväskylän seudun liikennetutkimuksen tuloksia (Kalenoja 2009). Seudullista aineistoa muokattiin edelleen ottaen huomioon Kankaan kerrostaloalueen keskeinen sijainti kaupunkirakenteessa, minkä voidaan olettaa vähentävän liikkumistarvetta verrattuna seudullisen liikennetutkimuksen keskiarvoaineistoon (taulukko 4). Laskennassa ei onnistuttu mallintamaan Kankaan työpaikkojen aiheuttamia henkilöliikenteen päästöjä. Alueen ulkopuolelta kohdistuvien työmatkavirtojen päästöjen huomioiminen olisi ollut tarkoituksenmukaista ottaen huomioon alueen tulevan aseman merkittävänä työpaikka alueena (n työpaikkaa ja noin 2700 asukasta). Nyt työpaikkojen liikenteen päästöt tulivat arvioiduiksi vain työpaikkojen (toimisto ja liikerakennukset) aiheuttaman tavaraliikenteen päästöjen osalta. Tavaraliikenteen mallintaminen koettiin niin ikään pulmalliseksi. Liike ja toimistorakennusten toiminnallisten luokkien (tavaratalo, kirjakauppa, apteekki jne.) matkatuotosten lähdelukujen käyttöön luonteeltaan hyvin vaihtelevissa kohteissa liittyy merkittäviä epävarmuustekijöitä. Tutkimustiedoista johdettujen lukujen käytettävyyttä Kankaan tapauksessa arvioitiin laskennan kuluessa ja tavaraliikenteen laskentaan tehtiin tarkoituksenmukaiseksi nähtyjä korjauksia. Näihin korjauksiin kuului myös tavaraliikenteen käyttämän kaluston päästökertoimien uudelleen arviointi. Raskaan kaluston tulevasta päästökehityksestä ei ole olemassa kattavaa ja luotettavaa arviointiaineistoa. Lähtökohtana arvioinnissa käytettiin VTTn Lipaston uusimpia arvioita ja ERA17 raportin VNK C skenaarion oletuksia ajoneuvokannan päästökehityksestä (taulukko 5). Tavaraliikenteen päästöjen laskenta jalostui ohjelman toimittajan kanssa useiden laskentavaiheiden kautta. Taulukko 4. Henkilöliikenteen päästölaskennassa käytetyt matkasuoritteet kerrostaloille (km/hlö/vrk). Luvut on arvioitu Kalenojan (2009) seudullisen liikennetutkimuksen tuloksiin perustuen ottaen huomioon kohdealueen sijainti kaupunki ja palvelurakenteessa Henkilöauto 15,5 15,5 15,4 15,3 15,2 15,1 15,0 15,0 Linja auto 1,9 2,0 2,0 2,1 2,1 2,1 2,1 2,1 Kevyt Raide 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Juna 1,9 1,9 1,9 1,9 1,9 1,9 1,9 1,9 Jalankulku 1,4 1,4 1,4 1,4 1,4 1,4 1,5 1,5 Polkupyörä 1,0 1,2 1,2 1,3 1,3 1,4 1,4 1,4 Muu sähkö (sähköpyörä tms.) 0,1 0,1 0,2 0,2 0,2 0,3 0,3 0,3 Muu polttom. (mopo tms.) 0,3 0,3 0,2 0,2 0,2 0,1 0,1 0,1 Yht. 22,1 22,4 22,3 22,4 22,3 22,3 22,3 22,3 10

12 Taulukko 5. Ominaispäästökertoimien arvioitu kehitys ajoneuvotyypeittäin. ECEn käyttämiä kertoimia (TEM ja EPECC) on päivitetty tavaraliikenteen osalta Vanhasen, Vehviläisen, Halosen ja Kumpulaisen (2010) ERA17 raportin arvioita soveltaen. Päivitys T. Tiihonen, EPECC Bensa/Diesel HA 154,3 152,0 145,0 138,0 118,0 108,0 101,0 93,0 88,0 Ominaispäästökerrointen kehitys HHV 99,0 96,0 90,0 84,2 72,0 65,0 58,0 51,0 48,0 g CO2 ekv/km EHV 43,8 40,0 35,0 30,4 26,0 22,0 15,0 9,0 8,0 Linja auto 39,0 40,0 38,2 36,3 31,1 28,4 26,6 24,5 23,2 Kaasu LA 30,0 30,0 28,6 27,2 23,3 21,3 19,9 18,4 17,4 Kevyt Raide 17,8 17,8 15,4 15,4 12,4 12,4 8,8 8,8 3,6 Juna 23,3 23,3 20,1 20,1 16,2 16,2 11,5 11,5 4,8 Muu sähkö (sähköpyörä tms.) 1,7 1,7 1,5 1,5 1,2 1,2 0,8 0,8 0,4 Muu polttom. (mopo tms.) 84,0 84,0 84,0 84,0 84,0 80,0 75,0 75,0 55,0 g CO2 ekv/tkm Pakettiautot 339,4 339,4 305,5 270,2 207,0 147,4 108,6 71,5 54,3 Kuorma autot 100,2 100,2 90,2 79,8 61,1 43,5 32,1 21,1 16,0 Sähkö, g CO2 ekv/kwh Sähkö 274,0 256,0 227,6 190,0 164,0 135,0 96,0 56,0 46, Rakentamisen variaatiot Puu 20 prosenttia Variaatiossa tutkittiin, miten puurakentamisen osuuden kasvattaminen 7 prosentista 20 prosenttiin vaikuttaa alueen kasvihuonekaasupäästöihin (taulukko 6). Osuus toteutuu, jos eteläisten korttelien lisäksi esimerkiksi pohjoiset korttelit 1,4,6,7,8 ja 9 toteutetaan puurakenteisina (kuva 2). Taulukko 6. Puu 20 variaation runko ja julkisivumateriaalien suhteellisista osuuksista käytetyt oletukset. Runkomateriaali Puu 20 % Kivi 80 % Julkisivuverhous Kuorielementti (Sandwich) 50 % Puu 30 % Tiili 19 % 11

13 Puu 60 prosenttia Variaatiossa tutkittiin, miten puurakentamisen osuuden kasvattaminen 7 prosentista 60 prosenttiin vaikuttaa alueen kasvihuonekaasupäästöihin (taulukko 7). 60 prosentin puurakentamisen osuus edellyttäisi, että lähes kaikki alueen rakentaminen toteutettaisiin puurakenteisena lukuun ottamatta kerrosluvultaan suurimpia itäisiä kortteleita, sydämen paria ydinkorttelia ja alueelle jääviä rakennuksia (vanha paperitehdas, päärakennus ja porttirakennus). Korkean puurakentamisen osuuden toteutuksen arvioitiin olevan käytännössä haasteellista. Taulukko 7. Puu 60 variaation laskennassa runko ja julkisivumateriaalien suhteellisista osuuksista käytetyt oletukset. Runkomateriaali Puu 60 % Kivi 40 % Julkisivuverhous Kuorielementti (Sandwich) 15 % Puu 66 % Tiili 19 % 5.3. Energiantuotannon variaatiot Aurinkosähkö Variaatiossa tutkittiin, kuinka aurinkosähkön paikallinen tuotanto (tai muualla tuotetun aurinkosähkön osto) vaikuttaa kasvihuonekaasujen päästöihin. Kankaan alueen aurinkosähkön potentiaalista ei ole toistaiseksi käytössä kattavia arvioita. Kiinteistöjen kattojen ja julkisivujen tarjoamaa aurinkosähköpotentiaalia on selvitetty yleispiirteisesti Aalto yliopiston Energia yhdyskuntasuunnittelussa koulutusohjelman harjoitustyössä vuonna Työssä arvioitiin, että Kankaan käyttösähkön tarpeesta ( MWh/v) noin 28 prosenttia voitaisiin tuottaa auringon voimalla. Tällöin arvio aurinkosähkön laskennallisesta potentiaalista on noin 5,9 GWh/v. Arvion laatijoiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella laskennallista enimmäispotentiaalia alennettiin hieman ja aurinkosähkön laskennallisena potentiaalina käytettiin oletusarvoa 5,0 GWh/v Maalämpö Variaatiossa tutkittiin maalämmön käyttöön liittyvää päästövähennyspotentiaalia. Perusskenaariossa CHPvoimalaitoksissa ja alueen pienemmissä kaukolämpöverkkoon kytketyissä lämpö tai aluelämpökeskuksissa tuotettu lämpö korvattiin kokonaisuudessaan maalämmöllä. Oletuksen tautaksi ei tehty selvityksiä tai arvioita maalämmön hyödyntämisen yleisistä edellytyksistä ja reunaehdoista Kankaan alueella. Oletus on teoreettinen ja sen on tarkoitus osoittaa maalämmön päästövähennysten laskennallinen enimmäispotentiaali. 12

14 Ilman vesisähköä Vesisähkön tuotannon päästövaikutuksia tutkittiin korvaamalla vesisähkön tuotantopotentiaalinn osuus ostosähköllä. Eskelinen ja Ruuska (2012) ovat arvioineet Kankaan voimalaitoksen vuosituotannoksi noin 2,0 GWh. Ostosähkön päästökehityksen oletuksenaa käytettiin Energiateollisuus Ry:n Vision (2010) mukaista kehitystä Lämmöntuotannon heikko polttoainekehitys Variaatiolla havainnollistettiin lämmöntuotannon tulevan polttoainekehityksen merkitystä kasvihuonekaasupäästöihin. Perusskenaarion laskentaan käytetty Jyväskylän Energian (2013a) antama yhtiön strategiaan pohjautuva ennuste korvattiin kehitysarviolla, jossa vähähiilisiin v tai hiilineutraaleihin biomassapohjaisiin polttoaineisiin siirtyminen vie ennustettua kauemmin (taulukko 8 ja kuva 4). Arvion lähtökohtana käytettiin Jyväskylän Energian (2013b) ilmoittamaa jakaumaa vuonna 2012 käytetyistä polttoaineista. Taulukko 8. Variaation lämmöntuotannon heikko polttoainekehitys laskennassa käytetty polttoainejakauma. Sulkeissa olevat luvut ovat perusskenaariossa käytettyjä JEn strategiaan perustuvia lukuja. Polttoaine Polttoöljy Hiili Biomassa Turve (5) 40 (60) 53 (34) (0) 5 (5) 64 (71)) 30 (24)) Osuudet (%) (4) 70 (76) 25 (20) (90) 20 (10) Kuva 4. Uusiutuvien polttoaineiden osuuden kehityss heikko polttoainekehitys skenaariossa ja perusskenaariossa. Turve on oletettu uusiutumattomaksi. 13

15 5.4. Liikenteen variaatio Kestävien liikennemuotojen odotettua suurempi suosio Variaatiolla selvitettiin, kuinka merkittäviä päästövähennyksiä voidaan saavuttaa, jos alueen henkilöautolla ajetusta matkasuoritteesta 20 prosenttia ajettaisiin polkupyörillä ja 10 prosenttia linja autoilla (taulukko 9.). Oletus on rohkean optimistinen, mutta mahdollinen. Kankaan sijainti on yksi keskeisimmistä vähähiilisen liikkumisen tavoitetta tukevista tekijöistä. Se mahdollistaa suhteellisen vähäisen liikkumistarpeen sekä sen, että vähäpäästöisten ja päästöttömien liikkumismuotojen käyttö voi monissa tapauksissa olla aidosti ylivertaisen houkuttelevaa tai riittävän kilpailukykyistä yksityisautoiluun verrattuna. Myös osayleiskaavaluonnoksen (ja laskennan pohjana olleen kaavarungon) suunnitteluratkaisut, kuten kävelyä ja pyöräilyä tukeva sisältö, täydentää hyvin tätä Kankaan luontaista potentiaalia kestävänä asuin, työpaikka ja liike elämän alueena. Taulukko 9. Variaation henkilöliikenteen päästölaskennassa käytetyt matkasuoritteet ajoneuvotyypeittäin kerrostaloille (km/hlö/vrk). Perusskenaarion laskennassa käytetyt matkasuoritteet on kuvattu taulukossa Henkilöauto 10,9 10,9 10,8 10,7 10,6 10,6 10,5 10,5 Linja auto 3,5 3,6 3,5 3,6 3,6 3,6 3,6 3,6 Juna 1,9 1,9 1,9 1,9 1,9 1,9 1,9 1,9 Jalankulku 1,4 1,4 1,4 1,4 1,4 1,4 1,5 1,5 Polkupyörä 4,1 4,3 4,3 4,4 4,3 4,4 4,4 4,4 Muu sähkö (sähköpyörä tms.) 0,1 0,1 0,2 0,2 0,2 0,3 0,3 0,3 Muu polttom. (mopo tms.) 0,3 0,3 0,2 0,2 0,2 0,1 0,1 0,1 Yht. 22,1 22,4 22,3 22,4 22,3 22,3 22,3 22, Parhaiden variaatioiden yhdistelmä Variaatioiden yhdelmä skenaariossa kuvattiin Kankaan laskennallinen päästökertymä tilanteessa, jossa eniten päästöjä vähentävät variaatiot ovat toteutuneet (puu 60, vesisähkö, aurinkosähkö, maalämpö ja kestävien liikennemuotojen odotettua suurempi kasvu). Tällöin laskennan oletukset ovat seuraavat. Rakentamisesta 60 prosenttia on puurakentamista alueen sähkön tarpeesta 2,0 tuotetaan vesisähkönä ja 5,0 GWh/v aurinkosähkönä. Loput sähköntarpeesta hankitaan ostosähkönä. Alueen rakennusten tarvitsema lämpöenergia tuotetaan maalämmöllä. Kestävät liikkumismuodot saavuttavat suuren suosion. Kankaan asukkaiden henkilöautoliikenteen suoritteesta on siirtynyt 20 prosenttia pyöräilyyn ja 10 prosenttia linja autoille. 14

16 6. Tulokset 6.1. Perusskenaario Kankaan energiantuotannon, rakentamisen ja liikenteen kumulatiiviset kokonaispääk ästöt vuoteen 2050 ovat ,6 t CO2 ekv. Lähes puolet ( 45,3%) päästöistä muodostuu energian tuotannosta. Noin kolmannes (30,0%) aiheutuu liikenteestä ja noin neljännes (24,7%) rakennusten rakentamisesta, kunnossapidosta ja purkamisesta. Tavaraliikenteen osuus liikenteenn päästöistä on 24,9 prosenttia ja henkilöliikenteen 75,1 prosenttia. Katujen, vesi, viemäri ja kaukolämpöverkon rakentaminen osuus kokonaispäästökertymästä on 0,4 prosenttia. (Kuva 5 ja taulukko 10.) Kuva 5. Kankaan alueen 37 vuoden päästökertymä perusskenaarion mukaisessa toteutuksessa. Taulukko 10. Perusskenaarion päästökertymät ja osuudet laskentasektoreittain. Kokonaispäästöjen kertymä (t CO2 ekv) Energia (sähkö ja lämpö), vesivoima mukana ,8 Liikenne ,7 Rakentaminen ,1 Infra (tiet, vesi, viemäri ja kaukolämpöverkosto) 1 055,0 YHTEENSÄ ,6 Osuus kokonaispäästöistä 45,3 % 30,0 % 24,7 % 0,4 % 100 % 15

17 Alueen suhteelliset asukasta kohti lasketut päästöt vaihtelevat välillä 15,7 1,6 t CO2 ekv/as./v. Tarkasteluaikajänteen alun suuret päästöt selittyvät alueen vähäisellä asutuksella ja runsaalla liike ja toimistorakentamisella (mm. vanhan paperitehtaan saneeraus). Myöhemmin asukasmäärän kasvu sekä rakentamisen, liikenteen ja energiankulutuksen laskentaoletukset myönteisestä päästökehityksestä alentavat suhteellisia päästöjä. Suhteellisen päästökehitys on samankaltainen myös jäljempänä esitetyissä variaatioissa. (Kuva 6). Kuva 6. Asukasta kohti lasketut suhteelliset vuotuiset päästöt perusskenaariossa (t CO2 ekv/ /v/as). Rakentamisen päästöt on jaettu tasaisesti tarkasteluaikajänteelle. 16

18 6.2. Rakentamisen variaatiot Puu 20 prosenttia Puurakentamisen osuuden kasvattaminen 7 prosentista 20 prosenttiin vähentää v alueen kokonaispäästökertymää 408 t CO2 ekv. Skenaarion energiantuotannon, rakentamisen ja liikenteen kumulatiiviset kokonaispäästöt vuoteen 2050 ovat , 6 t CO2 ekv. Koska 20 prosentin puurakentamisen osuudella saavutetaan varsin vähäinen päästövähennys, tutkittujen sektorien päästöosuudet säilyvät perusskenaarion kaltaisina. Puurakentamisen merkitystä hiiltä varastoivana nieluna ei ole huomioitu laskennassa. (Kuva 7 ja taulukko 11.) Kuva 7. Kankaan alueen 37 vuoden päästökertymä perusskenaarion ja puu 20 % variaation mukaisessa toteutuksessa. Taulukko 11. Päästökertymät ja osuudet laskentasektoreittain Puu20 variaatiossa. Kokonaispäästöjen kertymä (t CO2 ekv) Energia (sähkö ja lämpö), vesivoima mukana ,8 Liikenne ,7 Rakentaminen ,2 Infra (tiet, vesi, viemäri ja kaukolämpöverkosto) 1 055,0 YHTEENSÄ ,6 Osuus kokonaispäästöistä 45,4 % 30,0 % 24,6 % 0,4 % 100 % 17

19 Puu 60 prosenttia Puurakentamisen osuuden kasvattaminen 7 prosentista 60 prosenttiin vähentää v alueen kokonaispäästökertymää t CO2 ekv (0,7%). Skenaarion energiantuotannon, rakentamisen ja liikenteen kumulatiiviset kokonaispäästöt vuoteen 2050 ovat ,0 t CO2 ekv. Koska puurakentamisen osuuden kasvattamisella 60 prosenttiin saavutetaan varsin vähäinen päästövähennys, tutkittujen sektorien päästöosuudet ovat perusskenaarion kaltaiset. Puurakentamisen merkitystä hiiltä varastoivana nieluna ei ole huomioitu laskennassa. (Kuva 8 ja taulukko 12.) Kuva 8. Kankaan alueen 37 vuoden päästökertymä perusskenaarion ja puu 60 % variaation mukaisessa toteutuksessa. Taulukko 12. Päästökertymät ja osuudet laskentasektoreittain Puu60 variaatiossa Kokonaispäästöjen kertymä (t CO2 ekv) Energia (sähkö ja lämpö), vesivoima mukana ,8 Liikenne ,7 Rakentaminen ,5 Infra (tiet, vesi, viemäri ja kaukolämpöverkosto) 1 055,0 YHTEENSÄ ,0 Osuus kokonaispäästöistä 45,7 % 30,2 % 24,1 % 0,4 % 100 % 18

20 Rakentamisen variaatiot koonti Kasvattamalla puurakentamisen osuus 7 prosentista 60 prosenttiin saavutetaan 3 prosentin (1 926,6 t CO2 ekv) vähennys rakentamisen kasvihuonekaasupäästöissä. Osuuden kasvattaminen 20 prosenttiinn vähentää rakentamisen päästöjä 0,6 prosenttia (407,9 t CO2 ekv). Tuloksia tulkittaessa on huomattava, että puurakenteiden sisältämään hiilen nieluvaikutus sta ei ole mallinnettu laskentaan. (Kuva 9.) Kuva 9. Päästökertymien kehitys ja erott kolmessa puurakentamisen variaatiossa. Päästökehitys on tasainen, koska ECE jakaa rakentamisen päästöt tasaisesti tarkasteluaikajänteelle. Puurakentamisen hiiltä varastoivaa nieluvaikutusta ei ole huomioitu tarkastelussa. 19

21 6.3. Energiantuotannon variaatiot Aurinkosähkö Potentiaalilla 5,0 GWh/v laskettuna aurinkosähköllä voitaisiin tuottaa 23,7 prosenttia Kankaan 21,1 GWh:n vuotuisesta sähkön tarpeesta. Paikallisesti auringolla tuotettu sähköenergia vähentäisi Kankaan kokonaispäästökertymää noin t CO2 ekv eli noin 8,,8 prosenttia perusskenaarioon verrattuna (vesisähkö 2,0 GWh/v ja ostosähkön päästökehitys Energiateollisuuden Vision mukainen). %). Skenaarion energiantuotannon, rakentamisen ja liikenteen kumulatiiviset kokonaispäästöt vuoteen 2050 ovat ,5 t CO2 ekv. (Kuva 10 ja taulukko 13.) Kuva 10. Kankaan alueen 37 vuoden päästökertymä perusskenaarion ja aurinkosähkö variaation mukaisissa toteutuksissa. Taulukko 13. Päästökertymät ja osuudet laskentasektoreittain aurinkosähkö variaatiossa Kokonaispäästöjen kertymä Osuus kokonaispäästöistä (t CO2 ekv) Energia (sähkö ja lämpö), vesivoima mukana Liikenne Rakentaminen Infra (tiet, vesi, viemäri ja kaukolämpöverkosto) , , , ,0 40,1 % 32,9 % 27,1 % 0,4 % YHTEENSÄ ,5 100 % 20

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti

Lisätiedot

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Myyrmäen keskusta 001925 Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Vantaan kaupunki 23.9.2016 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon Kaavaan esitettyjen uusien kortteleiden 15403, 15406 ja 15422,

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 SEINÄJOEN KAUPUNKI NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25797 1 (7) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet... 1 2.1 Tarkastelualueen

Lisätiedot

UUDEN OULUN YLEISKAAVAN ILMASTOVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TULEVAISUUSSKENAARIOILLA

UUDEN OULUN YLEISKAAVAN ILMASTOVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TULEVAISUUSSKENAARIOILLA UUDEN OULUN YLEISKAAVAN ILMASTOVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TULEVAISUUSSKENAARIOILLA Pekka Paloheimo, Katri Leino ja Aleksi Heikkilä 4.6.2015 Loppuraportti SISÄLLYS: 1 SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 2.1

Lisätiedot

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Kymppi Moni työpaja 22.3.2012 Leena Rossi ja Anna Isopoussu Jyväskylän väestöarvio Koko kaupungin väestöarvio Käsitteistö: väestöennuste,

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078. Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10. Kaavan päiväys:

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078. Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10. Kaavan päiväys: ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078 Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10 Kaavan päiväys: 12.11.2009 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT / KAAVOITUS 1 PERUS- JA

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa Tilastokatsaus 2000:8 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 26.9.2000 Katsauksen laatija: Tina Kristiansson, puh. 8392 2794 e-mail: tina.kristiansson@vantaa.fi B 12 : 2000 ISSN 0786-7832, ISSN 0786-7476

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma s. 1 / 6 Alue 150713 Lippajärvi Asemakaavan muutos Asianumero 4737/10.02.03/2015 18.4.2016 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä alueen rakennusoikeutta, nostaa kerroslukua ja sallia myös rivitalojen

Lisätiedot

KEKO-TYÖKALUN ENSIMMÄISEN VERSION TUOTTAMINEN

KEKO-TYÖKALUN ENSIMMÄISEN VERSION TUOTTAMINEN KEKO-TYÖKALUN ENSIMMÄISEN VERSION TUOTTAMINEN KEKO B, 1. Työpaja 10.4.2013 Antti Rehunen, Jari Rantsi ja Ari Nissinen, SYKE HEKO-TYÖKALUSTA KEKO-TYÖKALUUN Ekotehokkuusvaikutusten elinkaariperusteinen arviointi

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka

Lisätiedot

MALMIN LENTOKENTÄN KAAVARUNGON JOUKKOLIIKENNERATKAISUJEN ILMASTOVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

MALMIN LENTOKENTÄN KAAVARUNGON JOUKKOLIIKENNERATKAISUJEN ILMASTOVAIKUTUSTEN ARVIOINTI MALMIN LENTOKENTÄN KAAVARUNGON JOUKKOLIIKENNERATKAISUJEN ILMASTOVAIKUTUSTEN ARVIOINTI E s i m e r k k i a n a l y y s i Pekka Paloheimo, Katri Leino & Aleksi Heikkilä 2 Sisällys Tiivistelmä... 3 1. Johdanto...

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Helsingin seudun yhteistyökokous apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä

Helsingin seudun yhteistyökokous apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Helsingin seudun yhteistyökokous 22.4.2010 apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä MAL-vision ja strategisten linjausten taustaa Helsingin seutu 14 itsenäistä ja heterogeenistä kuntaa Painetta yhteistyölle

Lisätiedot

Vanhan paperitehdaskiinteistön kehittäminen yhdessä yksityisten toimijoiden kanssa. Jyväskylän kaupunki Apulaiskaupunginjohtaja Timo Koivisto

Vanhan paperitehdaskiinteistön kehittäminen yhdessä yksityisten toimijoiden kanssa. Jyväskylän kaupunki Apulaiskaupunginjohtaja Timo Koivisto Vanhan paperitehdaskiinteistön kehittäminen yhdessä yksityisten toimijoiden kanssa Jyväskylän kaupunki Apulaiskaupunginjohtaja Timo Koivisto 09.01.2013 Kaupunki sai etuosto-oikeudella 1,5 vuotta sitten,

Lisätiedot

Lisäselvitys Porvoon kaupungin asiassa 01677/16/4114 antamaan lausuntoon OMENATARHAN ALUE OSANA SKAFTKÄRRIN ENERGIATEHOKASTA KAUPUNGINOSAA

Lisäselvitys Porvoon kaupungin asiassa 01677/16/4114 antamaan lausuntoon OMENATARHAN ALUE OSANA SKAFTKÄRRIN ENERGIATEHOKASTA KAUPUNGINOSAA Helsingin hallinto-oikeus Lisäselvitys Porvoon kaupungin asiassa 01677/16/4114 antamaan lausuntoon OMENATARHAN ALUE OSANA SKAFTKÄRRIN ENERGIATEHOKASTA KAUPUNGINOSAA Hankkeen taustaa Porvoon kaupunki, Suomen

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Korjaussivut julkaisuun SYKEra16/211 Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Sirkka Koskela, Marja-Riitta Korhonen, Jyri Seppälä, Tarja Häkkinen ja Sirje Vares Korjatut sivut 26-31 ja 41

Lisätiedot

Osallistumis ja arviointisuunnitelma

Osallistumis ja arviointisuunnitelma ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 139 TONTIT 13 JA 14, KAIRATIE 20 JA 24 1 Osallistumis ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Rovaniemen kaupungin 3. kaupunginosan korttelin 139 tontit

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ORIMATTILAN KAUPUNKI LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.9.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee kortteleita

Lisätiedot

Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia. (COM(2016) 501 lopullinen)

Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia. (COM(2016) 501 lopullinen) Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia (COM(2016) 501 lopullinen) 1 Strategian tavoitteet Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen tulee vuonna 2050 olla vähintään 60 prosenttia pienemmät

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

MYLLYLÄ, MYLLYLÄN PÄIVÄKOTI 156

MYLLYLÄ, MYLLYLÄN PÄIVÄKOTI 156 ORIMATTILAN KAUPUNKI MYLLYLÄ, MYLLYLÄN PÄIVÄKOTI 156 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavaehdotuksen selostus, joka koskee 8.9.2011 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavaehdotus koskee Myllylän

Lisätiedot

VALINTATALON KORTTELI 43

VALINTATALON KORTTELI 43 VALINTATALON KORTTELI 43 Asemakaavan muutos Vireilletulovaiheen yleisötilaisuus pääkirjaston Muikku-Sali ti 2.2.2016, klo 18.00 Kaavoitusarkkitehti Simo Vaskonen VUOROVAIKUTUS ASEMAKAAVOITUKSESSA Maankäyttö-

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Kuntien ilmastokampanjatapaaminen 8.11.2012 Mika Yli-Petäys Projektipäällikkö Lapuan kaupunki

Lisätiedot

ASEMAKAAVALUONNOKSEN SELOSTUS Vapaudenkatu 73 03:101

ASEMAKAAVALUONNOKSEN SELOSTUS Vapaudenkatu 73 03:101 ASEMAKAAVALUONNOKSEN SELOSTUS Vapaudenkatu 73 03:101 Asemakaavan muutos koskee 3. kaupunginosan korttelin 52 tonttia 23 Kaavan päiväys: 26.5.2008 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI YHDYKUNTATOIMI / KAUPUNKISUUNNITTELUOSASTO

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1. 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa Matinkylä

Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1. 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa Matinkylä Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1 3425/10.02.03/2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta 116 2.10.2014 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT ASEMAKAAVAN SELOSTUS LUONNOS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Jyväskylän kaupungin 3. kaupunginosan korttelin 54 tontin 12 sekä katualueen asemakaavan muutos, Rauhankatu 2-4, ns. virkamiestalo.

Lisätiedot

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS Sepänkylän osayleiskaava, Mustasaari 2014, päivitetty 02/2016 (liikenne-ennuste, tienimet) SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS 1. SELVITYKSEN SISÄLTÖ JA TAVOITE Tämä liikenneselvitys on osa Sepänkylän

Lisätiedot

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari 10.11.2016 Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan Lahden yleiskaavan 2025 liikenne-ennusteetennusteet Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Lisätiedot

NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI

NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI Nilsiän kaupunki, Tahkovuori 1 (6) NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 288 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Tahkovuoren asemakaava-alueen

Lisätiedot

Klaukkalan asemakaavoitettujen asuinalueiden täydennysrakentamismahdollisuudet

Klaukkalan asemakaavoitettujen asuinalueiden täydennysrakentamismahdollisuudet Klaukkalan asemakaavoitettujen asuinalueiden täydennysrakentamismahdollisuudet Tässä selvityksessä on tarkasteltu Klaukkalan asemakaavoitettujen asuinalueiden täydentämismahdollisuuksia. Selvityksen tavoitteena

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010

Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010 Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010 Säätytalo 13.10.2010 10 1 Yhteistyöllä, rohkeudella ja luovuudella kohti hiilineutraalia kuntaa! Kari koski Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Hinku-hanke

Lisätiedot

Vaasan kaupungin energia- ja ilmasto-ohjelma

Vaasan kaupungin energia- ja ilmasto-ohjelma Vaasan kaupungin energia- ja ilmasto-ohjelma Toni Lustila Kaavoitus 22.9.2016 toni.lustila@vaasa.fi Tässä esityksessä: Energia- ja ilmasto-ohjelma yleisesti Ohjelman tavoitteet ja vaikutukset Aikaansaannoksia

Lisätiedot

Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos. TL 137/26.11.2008 Valmistelija: Kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari

Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos. TL 137/26.11.2008 Valmistelija: Kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari Tekninen lautakunta 77 19.04.2011 Tekninen lautakunta 141 25.10.2011 Kaupunginhallitus 284 14.11.2011 Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos 341/10.02.03/2011 TL 137/26.11.2008

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen foorumi 2014

Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

MYLLYLÄ KORTTELI 0608

MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ORIMATTILAN KAUPUNKI MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.8.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee osaa korttelista 0608.

Lisätiedot

Naantalin kaupunki. Luolalan teollisuusalueen kaavoitukseen liittyvä liikenteellisten vaikutusten tarkastelu 141-C6961

Naantalin kaupunki. Luolalan teollisuusalueen kaavoitukseen liittyvä liikenteellisten vaikutusten tarkastelu 141-C6961 Luolalan teollisuusalueen kaavoitukseen liittyvä liikenteellisten 141-C6961 10.1.2006 SUUNNITTELUKESKUS OY RAPORTTI 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 LASKENTOJEN LÄHTÖKOHDAT... 3 2 TULOKSET... 3 2.1 Matkatuotokset...

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Helsingin ilmastotavoitteet skenaariotyöpajojen tulokset

Helsingin ilmastotavoitteet skenaariotyöpajojen tulokset Helsingin ilmastotavoitteet 2030 -skenaariotyöpajojen tulokset 31.3.2016 Jari Viinanen 1 30.11.2016 Petteri Huuska Helsingin ilmastotyöryhmän tehtävänä Vuoteen 2030 tähtäävät ilmastopoliittiset tavoitteet

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 1 Ak 5171 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) KANKAANPÄÄN KAUPUNKI 20.11.2012 RUOKORINTEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kankaanpään kaupungin 1. kaupunginosan (Keskus) korttelin 61 tonttia 1, tilaa 214-406-3-466

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Hervantajärven osayleiskaavan meluselvitys

Hervantajärven osayleiskaavan meluselvitys Hervantajärven osayleiskaavan meluselvitys Hanke: M1460_020005 Pvm: 1.10.2008 Laatinut: Petri Jokinen Tausta Tampereen kaupunki tekee osayleiskaavaa Hervantajärven ja Ruskontien väliselle alueelle. Tätä

Lisätiedot

PISPALA. Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla

PISPALA. Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla 2.10.2013 Pispalan asemakaavojen uudistaminen, I-vaihe, kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

Penttilänrannan suunnittelupolku Juha-Pekka Vartiainen

Penttilänrannan suunnittelupolku Juha-Pekka Vartiainen Penttilänrannan suunnittelupolku 27.10.2010 Juha-Pekka Vartiainen Joensuu 1948 Hallinto ja kauppa Puu-Joensuu valmiiksi rakennettuna Penttilä Teollisuus Penttilän sahan aika 1870-luvulta 1990-luvulle päättyi

Lisätiedot

Rovaniemen kaupunki myy tarjousten perusteella asuin, liikeja toimistorakennusten asemakaavatontin.

Rovaniemen kaupunki myy tarjousten perusteella asuin, liikeja toimistorakennusten asemakaavatontin. TARJOUSPYYNTÖ Rovaniemen kaupunki myy tarjousten perusteella asuin, liikeja toimistorakennusten asemakaavatontin. Tontin kiinteistötunnus on 698 1 26 9. Tontin osoite on Korkalonkatu 12. Tontin pinta ala

Lisätiedot

Tampereen raitiotien vaikutukset. Liikenteen verkolliset päästötarkastelut. Yleistä

Tampereen raitiotien vaikutukset. Liikenteen verkolliset päästötarkastelut. Yleistä Matti Keränen Trafix Oy 27.6.2016 Tampereen raitiotien vaikutukset Liikenteen verkolliset päästötarkastelut Yleistä Työ tehtiin raitiotien päästövaikutusten selvittämiseksi koko kaupungin alueella. Työn

Lisätiedot

Asemakaavamuutos koskee kortteleita 9, 10, 16 ja 17 sekä katu- ja puistoaluetta

Asemakaavamuutos koskee kortteleita 9, 10, 16 ja 17 sekä katu- ja puistoaluetta LOIMAAN KAUPUNKI 29.4.2016 1( 5) Asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma AK 0183 Torin ympäristö, 1. (Keskusta) kaupunginosa Asemakaavamuutos koskee kortteleita 9, 10, 16 ja 17 sekä katu-

Lisätiedot

1. Keskusurheilukenttä

1. Keskusurheilukenttä Lainvoimaiset kaavat 1. Keskusurheilukenttä Vastuuhenkilö: Kaisu Kuusela Urheilu- ja virkistystoimintojen korttelialue. Pinta-ala (%) 24 600 m² (100%) Rakennusoikeutta 4470 k-m² Kadut Vesiputket 2013 Aikataulu:

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.021 Asuinpientalojen, rivitalojen ja kytkettyjen pientalojen korttelialue,

Lisätiedot

Pellon asemakaava Ahjolan teollisuusalue kortteli 702 rakennuspaikat 5 ja 6 sekä korttelit ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Pellon asemakaava Ahjolan teollisuusalue kortteli 702 rakennuspaikat 5 ja 6 sekä korttelit ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Ahjolan teollisuusalue kortteli 702 rakennuspaikat 5 ja 6 sekä korttelit 715-719 ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun

Lisätiedot

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS ENERGIASTA KESTÄVYYTEEN 07.06.2012 Kimmo Lylykangas Aalto-yliopisto Arkkitehtuurin laitos ENERGIAKAAVOITUKSEN MALLIT Skaftkärr-hankkeen [2009-12] osana toteutettava

Lisätiedot

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Raksilan kaupunginosan korttelia 2 tonttia nro 2 koskeva asemakaavan muutos (Teuvo Pakkalan katu) AM2025 asemakaavan muutosalue alue, jolle kaavahankkeella

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 213 Arviot vuosilta 21-212 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

KESKEISET PERIAATTEET

KESKEISET PERIAATTEET NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä Hiilineutraali Korkeasaari 9.2.2016 Antti Knuuti, VTT 040 687 9865, antti.knuuti@vtt.fi

Lisätiedot

MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8

MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8 MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: korttelin 35 tontteja 6-8 MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8 MAANKÄYTTÖOSASTO 2 ULVILA Mukulamäen asemakaavan muutos 1. PERUS- JA

Lisätiedot

KUNKUN PARKIN TOTEUTUKSEN JA OPEROINNIN KILPAILUTUKSEN PERIAATTEET/TAVOITTEET JA LAAJUUS

KUNKUN PARKIN TOTEUTUKSEN JA OPEROINNIN KILPAILUTUKSEN PERIAATTEET/TAVOITTEET JA LAAJUUS KUNKUN PARKIN TOTEUTUKSEN JA OPEROINNIN KILPAILUTUKSEN PERIAATTEET/TAVOITTEET JA LAAJUUS Kunkun parkki keskustan kehittämisohjelmassa Kunkun parkin pysäköinti- ja huoltolaitoksen rakentaminen toteuttaa

Lisätiedot

http://sr512201/webmap/content/result.htm

http://sr512201/webmap/content/result.htm Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.02 ASUINPIENTALOJEN KORTTELIALUE 1.04 ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUE. 3.01 LIIKERAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLE SAADAAN RAKENTAA KASVIHUONERAKENNUKSIA SEKÄ TÄHÄN TARKOITUKSEEN

Lisätiedot

Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta

Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Tekninen lautakunta 51 14.4.2015 Tekninen lautakunta 97 7.6.2016 Asianro 957/10.02.03/2014 253 Raision kaupungin 5. kaupunginosan (Kuninkoja) kortteleita 502 (osa), 517

Lisätiedot

Ympäristöviraston tammi - kesäkuun 2016 toimintaraportti

Ympäristöviraston tammi - kesäkuun 2016 toimintaraportti n tammi - kesäkuun 2016 toimintaraportti Tehtäväalueiden vastuuhenkilöiden antamien raporttien perusteella toiminta etenee kokonaisuutena suunnitellusti ja hyväksytyt strategiset ja operatiiviset tavoitteet

Lisätiedot

Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet:

Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet: ASUINTONTTIEN PYSÄKÖINTIPAIKKAMÄÄRIEN LASKENTAOHJEET Laskentaohjeen tavoitteet Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet:

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto Keski-Suomen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto 1 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2010 Energianlähteiden ja kulutuksen kehitys 2000-luvulla Talouden ja energiankäytön

Lisätiedot

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE 4.8.2015 SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE LIIKENNE Tarkastus 01 Päivämäärä 4/8/2015 Laatija Mari Kinttua Tarkastaja Jukka Räsänen Hyväksyjä Tuomas Lehteinen

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot