LUOTETTAVAT BioDisc - JÄTEVEDENPUHDISTAMOT KIINTEISTÖN KAIKKIEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN

Transkriptio

1 Huhtikuu 2007 Kodin Rakennustieto 1 Kevät 2007 Tampere Julkaisija: Rakennustieto Oy LUOTETTAVAT BioDisc - JÄTEVEDENPUHDISTAMOT KIINTEISTÖN KAIKKIEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN Etuja sinulle: Klargesterilla on 35 vuoden kokemus pienpuhdistamoista Yli asennettua puhdistamoa. Laitteistot henkilölle Puhdistamo on CE-hyväksytty uuden EU-normin EN pr osan 3 mukaan Puhdistamo täyttää jätevesinormin puhdistustulokselle asettamat vaatimukset Jätevesitekniikan tarkastuslaitoksen (PIA GmbH) mukaan puhdistamo on erittäin luotettava, hiljainen ja lähes hajuton Erittäin tehokas; erittäin hyvä puhdistustulos Yksiosainen tiivis lasikuiturakenne. Jälleenmyytävissä kokonaislaitteistona Luotettava bioroottoritekniikka. Alhaiset käyttökustannukset Helppo asentaa. Ohjauspaneeli vapaasti sijoitettavissa myynti@klargester.com

2 2 Kodin Rakennustieto Huhtikuu 2007 Rakennustietosäätiö - Rakennustieto Oy - - HÄH - MIKÄ - MISSÄ?! Rakennustiedosta puhuttaessa esillä on usein monta eri asiaa. Yksi puhuu kirjoista, toinen lomakkeista, kolmas näyttelystä. Joku on kuullut RT: stä, toinen taas on käynyt meillä ja saanut tiedot kaipaamistaan tarvikkeista. Kaikki hyviä ja meihin liittyviä asioita. Rakennustietosäätiö HÄH? Rakennustietosäätiön periaatteena on edistää hyvää rakennus-, kaavoitus- ja kiinteistönpitotapaa Suomessa sekä tuottaa tietoa laadukkaan rakentamisen tarpeisiin niin rakennusalan ammattilaisille kuin kodinrakentajille. Rakennustietosäätiössä on mukana koko Suomen rakennusala, yhteensä 48 eri järjestöä ja yhteisöä. Säätiö harjoittaa myös tutkimus- ja kehitystoimintaa. Rakennustieto Oy MIKÄ? Rakennustieto Oy on Rakennustietosäätiön omistama osakeyhtiö, jonka avulla säätiön työ eniten näkyy ulospäin. Rakennustieto Oy kustantaa säätiössä tuotettua tietoa niin kodinrakentajien kuin ammattilaistenkin käyttöön. Tuotteitamme ovat mm. ammattilaisille tarkoitetut digitaaliset tietokortistot (RT, KH, LVI, Ratu, SIT), kustannuslaskentaohjelmisto Klara.biz rakennuttajille ja rakennusliikkeille, projektinhallintaohjelmisto ALISA arkkitehti- ja suunnittelutoimistoille, rakentamisen kirjat ammattilaisille ja kuluttajille, lehdet ja rakennusalan viralliset RT-sopimusasiakirjat, paperina ja netissä. Rakennustiedosta löytyy myös rakentamisen tietoa vuodesta 1942 lähtien. Rakennustieto Oy kustantaa noin kirjaa vuosittain. Tietokortistoista löytyy hyvin käyttökelpoista tietoa myös kodinrakentajille. MISSÄ? keskellä kaupunkia, Finlaysonilla Media 54: n rakennuksessa on Rakennustieto Oy:n yksikkö Pirkanmaalla. Tiloissamme on rakennusnäyttely ja TIETO kirjakauppa. Näyttelyssä voit vertailla tarvikkeita ja tehdä valintoja eri vaihtoehtojen välillä. Näyttelyyn on kaikilla vapaa pääsy. TIETO kirjakaupasta löytyvät rakennusalan kirjat, lomakkeet, ohjeet, säännökset sekä tarviketieto. Rakenna ja Remontoi -messut MITKÄ? Jos on outo paikka, hyvä tilaisuus tulla ensivisiitille on lauantaina klo Tuolloin paikalla on myös lukuisa joukko rakennusalan ammattilaisia neuvomassa Sinua Rakenna ja Remontoi - messuillamme. Paikalla on myös näytteilleasettajiemme edustajia. Näyttelyssä mukanaolevat yritykset löydät lehden keskiaukeamalta. Arvomme kaikkien kävijöiden kesken 100 euron lahjakortin liikkeeseemme. Messuille on kaikilla vapaa pääsy. Hae TIETO talteen. Pasi Pulakka, johtaja Lisätietoja: fi, fi, fi/tampere. Digi-TV tulee, silti Moni tuumaa vielä Syyskuun ensimmäisenä päivänä Suomi tarkemmin televisio on digi-ajassa. Me kuluttajat olemme olleet varsin rauhallisia, sillä marras-joulukuun vaihteessa vasta 56 % suomalaisista tv-talouksista oli hankkinut digisovittimen tai digitaalisen television. Digi-tv-vastaanottimia oli 1,3 miljoonassa kotitaloudessa. Kaapeliverkkoon liitetyistä talouksista 43 % ja muista talouksista 68 % pystyi seuraamaan digitaalisia tv-lähetyksiä. Vuodenvaihteessa prosenttien uskottiin hyppäävän uudelle kymmenelle, kunhan joulupukin pussista tulleet boksit on saatu asennettua. Uuteen digijärjestelmään siirtyminen on vaatinut koko televisiolähetysverkon digitalisoimisen. Maanpäällinen digitaalinen televisioverkko tavoittaa 99,9 % kaikista suomalaisista. Yli puolet talouksista vastaanottaa televisiolähetykset kaapeliverkon kautta. Television digitalisoiminen on jatkoa muun viestintätekniikan ja verkkojen digitalisoitumiselle, josta tutuimpia esimerkkejä ovat CD- ja DVD-levyt sekä GSM-puhelimet. Digitalisoimisen suurin ansio on tiedon jakamisen ja käsittelyn helpottuminen ja nopeutuminen. Myös kuvan ja äänen laatu paranevat. Digitaalisuus tuo myös uusia kanavia ja lisäpalveluja. Digitaaliseen televisioon siirtyminen ei ole pelkästään Suomen asia vaan koko Euroopan laajuinen hanke. Euroopan tasolla Suomi onkin digitalisoinnin kärkijoukoissa. Jokaiseen vastaanottimeen oma digiboksi Digitelevision lähetyksiä voi katsoa tavallisella televisiolla, johon liitetään lisälaite, digisovitin, digiboksi. Toinen tapa katsella lähetyksiä on hankkia kokonaan uusi televisio, jossa digitekniikka on valmiiksi sisäänrakennettuna. Jokaiseen vanhaan, analogisen tekniikan televisioon tarvitaan digisovitin. Jos taloudessa on monta televisiota, tarvitaan siis jokaiseen erikseen sovitin. Kaapeli- ja antennivastaanottoon käytettävät digisovittimet eroavat toisistaan. Kaapelivastaanottoon tarkoitetuissa digisovittimissa on merkintä DVB-C (cable). Antennivastaanottoa varten laitteesta pitää löytyä merkintä DVB- T (terrestrial). Digisovittimen eli DVBvastaanottimen (Digital Video Broadcasting) perusmalli tarjoaa hyvän kuvan ja äänen sekä uudet kanavat, mutta ei esimerkiksi vuorovaikutteisia palveluita eikä laajaa ohjelmaopasta. Maksutelevision ja joidenkin kaapelitelevision lisäkanavien katsominen edellyttää, että digisovittimessa on paikka ohjelmakortille ja Conax-salauksenpurku-järjestelmälle. Osassa nyt myytävistä sovitinmalleista on jo valmius ohjelmakortin käyttöön, osaan korttipaikka voidaan liittää jälkikäteen. Tietokonekin voidaan varustaa siten, että sillä voi vastaanottaa digi-tv-lähetyksiä. Digi-tv-lähetyksiä voi tallentaa tavallisella VHSnauhurilla. Perusmallia olevan digisovittimen kautta voi nauhoittaa vain sitä digitaalista kanavaa, jota katselee. Saatavilla on myös sellaisia digisovittimia, joissa ohjelmat voi tallentaa laitteen omalle kovalevylle. Lisäksi on digisovittimia, joissa on kaksi viritintä. Niillä on mahdollisuus tallentaa laitteen omaan muistiin muiltakin kanavilta kuin vain siltä, jota kulloinkin katselee. SIRKKA SAARINEN Digi-TV-tietoa on tarjolla runsaasti, esimerkiksi seuraavissa osoitteissa. Kuluttajaviraston sivulta löytyy myös digisovittimien hintavertailu: Viestintäministeriö on kampanjoinut näyttävästi digiaikaan siirtymistä. Näyttelijä Sulevi Peltolan hahmo houkuttelee hankkimaan ja asentamaan vanhaan telkkariin digiboksin.

3 Huhtikuu 2007 Kodin Rakennustieto 3 Omakotitalon rakennuttajaperheet ovat Suomen suurin asuntorakennuttaja Tilastoista paljastuu äkkiseltään yllättävältä tuntuva tosiasia: Suomen suurin asuntorakennuttaja on näet tavallinen suomalainen omakotirakennuttaja. Ykkössija tulee vuotuisesta noin uudesta omakotitalosta. Useimmille rakennuttajaperheille talohanke on rahallisesti elämän suurin ja vain kerran tehtävä. Jos ja kun aiempaa kokemusta rakennuttamisesta ei ole, huolellisen valmistautumisen merkitys korostuu. Ehdottoman tärkeätä on valita avuksi suunnittelun ja rakentamisen asiantuntijat, hyvät ammattilaiset. Ennen hihojen ylöskäärimistä kannattaa myös selvittää perusteellisesti mitä rakennuttaminen ja rakentaminen nykypäivän Suomessa oikein on. Hyvä johdatus asiaan on Klaus Pelkosen kirjoittama Omakotirakennuttajan opas. Pitkään rakennustarkastuksessa ja myös Rakennustarkastusyhdistyksen puheenjohtajana toiminut Pelkonen on työssään nähnyt tiedontarpeet ja ongelmat, joihin ne pahimmillaan voivat viedä. Sujuvakynäinen Pelkonen on tiivistänyt asiat selkeäksi ja helppolukuiseksi vihkoseksi. Se julkaistiin ensimmäisen kerran vuosituhannen vaihteessa, kun uusi maankäyttöja rakennuslaki tuli voimaan. Oppaan 6. ajantasaistettu painos ilmestyi vuonna Kustannukset niitataan jo suunnitteluvaiheessa Pelkonen korostaa, ettei suunnitteluvaiheessa kannata hötkyillä. Silloin näet lyödään lukkoon 90 prosenttia lopullisista rakennuskustannuksista. Samoin määräytyvät liki kaikki seuraavan 50 vuoden aikana talossa muodostuvat käyttökustannukset. Pelkonen haluaa myös romuttaa perimätiedon, että jokainen suomalainen osaa itse suunnitella ja rakentaa talonsa. Rakentaminen on nykypäivänä aivan oma alansa, jossa onnistuminen vaatii oman erityisen ammattitaitonsa. Hän korostaa, että myös lainsäädäntö lähtee siitä perusajatuksesta, että rakentamisen suunnitteluun ja toteutukseen käytetään ammatti-ihmisiä. He ovat myös vastuussa Pientalon rakentamiseen ryhtyvä on rakennuttaja, jolla on lakiin perustuva vastuu hankkeesta. Järkevää vastuun kantamista on hankkia rakennusprojektin yhteistyökumppaneiksi, suunnittelijoiksi ja tekijöiksi, osaavat ammatti-ihmiset. siitä työstä, jonka tekevät. Rakennustarkastajan onkin vaadittava, että tekijät ovat alansa ammattilaisia rakennusprojektin joka vaiheessa. Nykyisen lainsäädännön mukaan oman kodin toteuttamiseen ryhtyvä ei siis ole rakentaja vaan rakennuttaja. Ns. hartiapankkirakentamiselle on laitettu virallisesti piste. Lainsäädäntö ei tee eroa ammattirakennuttajien ja kertarakennuttajien välillä, vaan edellyttää että rakennuttajalla on oltava käytössään riittävä ammattitaito. Iso vastuu on syytä ymmärtää; jos rakentamisen aikana syntyy tapaturmia tai virheitä, rakennuttaja vastaa kaikesta. Ammattilaista siis tarvitaan, heistä ensimmäisenä pääsuunnittelija. Pääsuunnittelija on luottohenkilö Rakennuslupa on haettava lähes kaikelle rakentamiselle. Rakennusvalvonnan tehtävä onkin paitsi ohjata ja valvoa rakentamista koko kunnassa, myös neuvoa yksittäistä rakennuttajaa. Pelkosen mukaan kunnan rakennustarkastaja on puolueeton asiantuntija, joka ohjaa kokemattoman rakennuttajan oikeille raiteille. Toisaalta rakennusvalvonta on usein ylityöllistetty ja Pelkosen mukaan myös aliarvostettu. Varsinkin kevät ja kesä ovat rakennustarkastajille hyvin kiireistä aikaa, jolloin jokaista rakennuttajaa ei aina voida ohjata riittävästi. Pelkosen mukaan rakennuttajaperheen tärkein luottohenkilö onkin pääsuunnittelija, joka on nimettävä jokaiseen omakotitalokohteeseenkin. Erityisen tärkeää hänen mukaansa on, että pääsuunnittelija nimetään vahaisessa vaiheessa, siis heti kun talohanke on päätetty toteuttaa. Pääsuunnittelija-tittelin sijasta junailija, organisaattori tai projektinjohtaja olisivat Pelkosen mielestä parempia nimityksiä, sillä pääsuunnittelija ei pientalohankkeessa välttämättä suunnittele itse mitään. Hänen tärkein tehtävänsä on hallita projekti alusta loppuun; hän avustaa rakennuttajaa jo hanketta käynnistettäessä, mahdollisesti jo tonttia hankittaessa. Hänen avullaan löytyvät ammattitaitoiset suunnittelijat, vastaava työnjohtaja, urakoisijat. Hän laatii myös sopimukset ja valvoo, että koko projekti hoidetaan hyvin ja kaikki osapuolet täyttävät tehtävänsä. Pääsuunnittelija on myös sopiva henkilö hoitamaan yhteydet viranomaisiin. Työmaavaiheessa vastaava työnjohtaja on toinen rakennuttajan luottohenkilö. Työmaan kapteenina hän vastaa kaikesta mitä työmaalla tapahtuu. Muistettava kuitenkin on, että jos työnjohtaja laiminlyö tehtävänsä, on siitä viime kädessä vastuussa rakennuttaja. Asialliset palkkiot, kirjalliset sopimukset Niin pääsuunnittelijalle kuin hankkeen muillekin ammattitaitoisille osapuolille maksetaan asialliset palkkiot. Halvat suunnittelijat tai urakoitsijat ovat harvoin oikeasti hyviä ja halpoja. Ajan myötä he saattavat osoittautua hyvinkin kalliiksi, kun huonoja ratkaisuja tai virheitä toteutuksessa paljastuu, Pelkonen tiivistää. Sopimukset kirjallisina, hän kiteyttää omakotitalorakentajan yhden perusteesin. Niillä vältetään turhat kiistat työn määrästä ja palkkioista jälkikäteen. Eri toimijoiden tehtäväluettelot löytyvät Rakennustiedon RT-korteista ja valmiit sopimuslomakkeet Sopimuslomake Net -palvelusta. SIRKKA SAARINEN Lue lisää: Pientalorakennuttajan opas. Klaus Pelkonen. Rakennustieto Oy, 2006 Pientalohankkeen suunnittelusopimuslomakkeet ja niiden täyttömallit (LVI , RT ) Kodin Rakennustieto/Pientalon rakennuttaminen esimerkkihanke Sovi kirjallisesti onnistunut lopputulos Käyttämällä rakennusalalle vakiintuneita RT-sopimuslomakkeita pientalohankkeessa ja remontissa varmistat hankkeesi onnistumisen. Sopimalla kirjallisesti vältytään epäselvyyksiltä, rakentamisen laatu paranee, aikataulu pitää ja tilaaja saa haluamansa lopputuloksen! Miksi kannattaa sopia kirjallisesti Pientalon rakennuttajan eli rakennushankkeeseen ryhtyvän on rakentamista ohjaavan Maankäyttöja rakennuslain mukaan huolehdittava siitä, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan rakentamista koskevien säännösten ja määräysten ja myönnetyn luvan mukaisesti. Jos rakennushankkeeseen ryhtyvällä ei ole itsellään vaadittavaa rakennusalan osaamista, tulee hänen palkata tähän tehtävään pätevä henkilöstö. Onnistuneen lopputuloksen saavuttamiseksi tulee hankkeeseen osallistuvien osapuolten kesken sopimukset laatia kirjallisesti. Rakennustietosäätiö RTS julkaisee sopimusasiakirjavalikoimassa pientalon rakennuttajalle kuluttaja-asiamiehen tarkistamat sopimuslomakkeet kaikkiin rakentamisen vaiheisiin. Sopimukseen liitetään tehtäväluettelo, jonka avulla sovitaan, mitkä tehtävät sisältyvät toimeksiantoon. Tehtäväluetteloissa on viranomaisten edellyttämät tehtävät merkitty lihavoidulla tekstillä. Rakennusalan yleiset kuluttajasopimusehdot joihin urakkasopimuksissa viitataan, tulee liittää aina urakkasopimuksen liitteeksi. Sopimukset laaditaan kahtena samansisältöisenä kappaleena, yksi kummallekin sopijaosapuolelle. Myös liiteasiakirjojen tulee olla keskenään samansisältöiset. Sopimuslomakkeet jotka on tarkoitettu käytettäväksi sopimuksissa joissa toisena sopijaosapuolena on kuluttaja, on merkitty RT kuluttaja merkinnällä. Asiakirjoista on julkaistu myös täyttömalleja joiden avulla lomakkeiden täyttäminen helpottuu. Täyttömalleissa on kuvattu hyvä sopimuksentekotapa sekä lisäksi yleisiä periaatteita kirjallisesta sopimisesta, kuten esimerkiksi se että sopimuksen ja sen liiteasiakirjojen määräyksillä ei voida syrjäyttää kuluttajasuojalain pakottavia säännöksiä tilaajan hyväksi. Pientalohankkeen suunnittelusopimusten laatiminen RT kortissa on kuvattu kokonaisuutena hankkeen suunnitteluosapuolten tehtävät. RT-sopimuslomakkeet Valikoimasta löytyvät oikeat asiakirjat rakennushankkeen eri vaiheisiin. Suunnitteluvaiheen lomakkeet ja tehtäväluettelot Pääsuunnittelija RT 80296, RT Rakennussuunnittelija RT 80295, RT Rakennesuunnittelija RT 80296, RT Vesi- ja viemärilaitteistojen suunnittelija RT 80297, RT Ilmanvaihtosuunnittelija RT 80298, RT Sähkösuunnittelija RT 80299, RT Sisustussuunnittelija RT 80317, RT Vastaava työnjohtaja RT 80269, RT Vesi- ja viemärilaitteistojen työnjohtaja RT Ilmanvaihtojärjestelmän työnjohtaja RT Sähkötyön suorittaja RT Rakentamisvaiheen lomakkeet Rakennusalan töitä koskeva sopimus RT Rakennusalan erikoistöitä koskeva sopimus RT Työmaakokouspöytäkirja RT Käyttöönottovaiheen lomakkeet Vastaanottotarkastuksen pöytäkirja ja virheluettelo RT 80272, RT Vuositarkastuksen kutsu, virheluettelo ja pöytäkirja RT 80311, RT 80312, RT Kodin Rakennustieto internetissä Palvelusta osoitteesta löytyy lisätietoja sopimuslomakkeiden käytöstä. Palvelussa on myös esimerkkihankkeet pientalon rakennuttaminen ja kylpyhuoneremontti. Hankkeissa on kuvattu hyvä rakentamistapa ja kerrottu hankkeen eri vaiheet ja hankkeeseen osallistuvat osapuolet. Esimerkkihankkeiden avulla saa hyvän kokonaiskuvan asioista jotka tulee huomioida suunniteltaessa hanketta. Etsi ammattilainen -sivuilta löydät linkit ammattilaisten hakupalveluihin. Lomakkeita voi täyttää internetissä Sopimuslomake Net -palvelussa osoitteessa RT-kuluttaja asiakirjavalikoiman vuosilisenssit alkaen 60 euroa sis. alv %. Lomakkeita ja vuosilisenssejä myy Rakennustiedon kirjakaupat Helsingissä, Kuopiossa, Lappeenrannassa ja Tampereella. Kimmo Lehtonen Rakennustieto päätoimittaja, Sopimuslomakkeet

4 4 Kotitalousvähennystä kodin ja mökin remonttitöistä Kotona teetetyn työn kustannukset voi osittain vähentää verosta. Vähennystä voi saada kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä sekä asunnon kunnossapito- tai perusparannustyöstä. Koitalousvähennys myönnetään sinä vuonna, jona palkka, palkan sivukulut tai työkorvaus on maksettu. Työkorvaukseksi sanotaan yritykselle tai yrittäjänä toimivalle yksityiselle henkilölle sekä esimerkiksi yleishyödylliselle yhteisölle työstä maksettua muuta palkkiota kuin palkkaa. Vähentää saa 60 % arvonlisäverollisesta työkorvauksesta, jos työ on ostettu ennakkoperintärekisteriin merkityltä veronalaista toimintaa harjoittavalta yrittäjältä tai yritykseltä. Yleishyödylliselle yhteisölle kuten urheilu- ja nuorisoseuralle tavanomaisesta kotitaloustyöstä tai hoiva- ja hoitotyöstä maksetusta työkorvauksesta saa myös vähentää 60 %. Jos kotitalous on palkannut henkilön työsuhteeseen, vähentää saa 30 % palkasta ja palkkaan liittyvät työnantajan sivukulut. COMMUNICA Vähennyksen enimmäismäärä Vähennyksen enimmäismäärä vuonna 2006 on tavanomaisesta kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä euroa henkilöä kohden. Asunnon ja vapaaajan asunnon kunnossapito- ja perusparannustöistä vähennyksen enimmäismäärä on edelleen eurona. Jos samalla verovelvollisella on kummankin tyyppisiä kustannuksia, vähennyksen enimmäismäärä on Tähän euroon saa sisältyä asunnon kunnossapito- ja perusparannustöiden perusteella myönnettävää vähennystä enintään euroa. Vähennyksen omavastuu on 100 euroa. Vähennys on henkilökohtainen. Täyteen vähennykseen oikeuttavat noin euron suuruiset asunnon kunnossapito- tai perusparannustyön kustannukset, jos työn tekee ennakkoperintärekisteriin merkitty yritys tai yrittäjä (2 083 x 60 % on noin euroa). Jos työn tekee palkattu henkilö ja palkan sivukulut ovat 22 %, täyden vähennyksen saa noin 2404 euron suuruisilla kustannuksilla (30 % x % x on noin euroa). Esimerkkilaskelma Henkilö maksaa ennakkoperintärekisteriin merkitylle yritykselle työkorvausta remonttityöstä euroa ja siivouksesta euroa. Vähennyksen suuruus remonttityöstä on euroa (= 60 % x ). Lisäksi hän saa vähentää siivouksesta euroa (= 60 % x 2 000). Yhteensä vähennysoikeus on = euroa. Ei sijoitusasuntojen remonteista eikä uudisrakentamisesta Vähennykseen oikeuttaa omassa, vanhempien, isovanhempien ja appivanhempien sekä näiden puolisoiden käytössä olevan asunnon ja vapaa-ajan Kodin Rakennustieto Huhtikuu 2007 asunnon kunnossapito- ja perusparannustyö. Vähennysoikeus ei koske sijoitusasuntoa, jossa verovelvollinen ei samanaikaisesti asu. Vuokralainen saa kotitalousvähennyksen vuokraamansa asunnon kunnossapitotyön perusteella. Perusparannus- ja kunnossapitotyötä on esimerkiksi keittiön, kylpyhuoneen ja muiden huoneiden sekä sauna- ja kellaritilojen remontti mukaan lukien sähkö- ja putkityöt. Myös rakennusten maalaus ja muu ulkokunnostus sekä pihan laatoitus oikeuttavat vähennykseen. Vähennykseen oikeuttavaa asunnon kunnossapitotyötä ei ole kodin koneiden ja laitteiden asennus, korjaus- ja huoltotyö. Jos kodin koneiden asennus esimerkiksi keittiöremontin yhteydessä on osa suurta korjausurakkaa, se voidaan katsoa osaksi korjaustyötä. Uudisrakentaminen, jota on myös mm. asunnon laajentaminen, ei oikeuta vähennykseen. Vähennystä ei saa, jos työn suorittava yritys tai yrittäjä ei kuulu ennakkoperintärekisteriin eikä harjoita tuloverolain mukaista elinkeinotoimintaa. Ennakkoperintärekisteröinti ja arvonlisäverovelvollisuus ei riitä vähennyksen perusteeksi. Yleishyödylliselle yhteisölle tavanomaisesta kotitaloustyöstä tai hoiva- ja hoitotyöstä maksettu korvaus oikeuttaa vähennykseen, vaikka yhteisöä ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin eikä se harjoittaisi veronalaista toimintaa. Vähennystä ei myöskään saa, jos vähennykseen oikeutettu henkilö on saanut samaa työsuoritusta varten: omaishoidon tukea lasten kotihoidon tai yksityisen hoidon tukea (hoitorahaa, -lisää tai kunnallista korotusta) korjausavustusta valtion tai muun julkisyhteisön varoista työnantajalle maksettavaa työmarkkinatukea, työllistämistukea tai palkkatukea kunnan myöntämän sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelin matalapalkkatukea. Lähde, lue lisää: www. vero.fi % laiteinvestoinnista Energiaavustuksia pientaloille Pientalojen energia-avustusta myönnetään laiteinvestointeja ja kaukolämmön liittymismaksua varten, kun asunnon lämmitysjärjestelmä uusitaan päästöttömällä tai vähäpäästöisellä järjestelmällä. Avustusta voi hakea asuinkiinteistön liittämiseen kauko- tai aluelämmitykseen, pelletti- tai muun puulämmitysjärjestelmän rakentamiseen, maalämpöpumppujärjestelmän rakentamiseen ja öljylämmityksen uusimiseen öljylämmitysjärjestelmällä, jossa on aurinkokerääjä. Lisäksi avustusta voidaan myöntää erillisen aurinkokerääjän hankintakuluihin, kun se liitetään osaksi muuta lämmitysjärjestelmää. Avustusmäärä lasketaan aina toteutuneista, kohtuullisina pidettävistä kustannuksista. Kun talo liitetään kauko- tai aluelämmitykseen avustuksen enimmäismäärä on 10 prosenttia laiteinvestointien ja kaukolämmön liittymismaksun kokonaishinnasta. Muiden toimenpiteiden osalta avustuksen enimmäismäärä on 15 prosenttia laiteinvestointien kustannuksista. Avustukset ja kotitalousvähennys Hankkeesta, johon on myönnetty pientalojen energia-avustusta, on oikeus saada työkustannusten osalta kotitalousvähennys tuloverotuksessa. Kotitalousvähennykseen on oikeus myös niiden töiden osalta, jotka on tehty jo vuoden 2006 aikana. Pientalon energiaavustuksen hakeminen Seuraava hakuaika pientalojen energia-avustuksille on keväällä Päätös avustuksen myöntämisestä on saatava ennen töiden aloittamista. Lisätietoja Valtion asuntorahastosta (ARA), puh ja kunnista. Tarkemmat hakuohjeet ja hakemuslomake on internetissä osoitteessa www. ara.fi. SS Vastauksia pientalojen energia-avustuksista Lähde: Saako avustuksen, kun taloon asennetaan lisälämmittäjäksi ilmalämpöpumppu? Ei. Ilmalämpöpumppua ei avusteta. Avustus on suunnattu pääasiassa vain koko lämmitysjärjestelmän uusimiseen. Aion asentaa talooni maalämpöpumpun. Kuuluvatko putket avustuksen piiriin? Kyllä. Putkien hankintakulut kuuluvat avustuksen piiriin. Niiden asentamisesta, kuten porauksesta, aiheutuneita työkuluja ei kuitenkaan avusteta. Avustetaanko kaksoispesäkattilan asentamista? Ei. Kaksoispesäkattilat eivät kuulu avustuksen piiriin. Avustusta voi saada ainoastaan pelkän puuperäisen polttoaineen käyttöön tarkoitetulle kattilalle tai öljykattilalle, jonka yhteyteen asennetaan aurinkokerääjä. Olen hankkinut avustuksen piiriin kuuluvan uuden lämmityslaitteiston viime talvena. Voiko siihen saada avustusta? Ei. Avustusta voi saada ainoastaan sellaisille laitteistoille, jotka hankitaan avustuksen voimaantulon eli jälkeen. Ennen tätä päivämäärää hankituille laitteille ei myönnetä avustusta. Saako avustuksen pellettitakan asentamiseen, jos siitä tulee talon pääasiallinen lämmitystapa? Kyllä. Avustusta voi saada, kun talon pääasiallinen lämmitystapa muutetaan pellettilämmitteiseksi. Pelkän lisälämmön lähteenä käytettävän takan rakentamista ei avusteta. Voiko avustusta saada patteriverkoston rakentamiselle? Ei. Patteriverkostojen rakentamista ei avusteta. Saako avustusta pellettisiilon hankintakuluille, kun taloon rakennetaan pellettilämmitys? Kyllä. Pellettisiilo kuuluu avustuksen piiriin.

5 Huhtikuu 2007 Kodin Rakennustieto 5 Kodin energiaa säästyy viihtyisyydestä tinkimättä MITEN ILMASTONMUUTOS VAIKUTTAA SUOMEEN? Keskilämpötilojen arvioidaan nousevan ja sademäärien lisääntyvän. Muutokset vaikuttavat muun muassa vesistöjen virtaamiin. Suuret sateet etenkin tammi-kesäkuussa lisääntyvät vuosisadan loppuun mennessä. Ääriluonnonilmiöt lisääntyvät. Etelä-Suomen talvi on uhanalainen. Talvija kevättulvien riskit kasvavat. Pohjoinen havumetsävyöhyke nousee pohjoisemmaksi. Kasvukausi pitenee. Kaikki lajit eivät ehkä selviä muuttuneissa oloissa. Uudet lajit valtaavat tilaa. Sähkömittari raksuttaa watteja valaistuksestakin. Energiaa voi säästää valitsemalla hehkulamppujen sijasta energiansäästölamput. Kuva Motiva/Petri Blomqvist Astioita käsin pestessä kannattaa välttää turhaa veden juoksutusta. Kuva Motiva/Tero pajukallio Energiaa voi säästää tinkimättä kodin viihtyisyydestä tai mukavuudesta. Päivittäisessä energiankäytössä näet tavat ja tottumukset voivat tehdä itse kustakin huomaamatta energiatuhlarin. Järkevällä energiankäytöllä jokainen voi osaltaan vaikuttaa paitsi oman energialaskunsa suuruuteen, myös isoihin asioihin ilmastonmuutoksesta lähtien. Tietoa energiansäästämisestä on meille kuluttajille tarjolla kiitettävästi. Ei ilmeisesti kuitenkaan liikaa, sillä niin vaikealta tuntuu pinttyneistä tavoista luopuminen. Esimerkiksi omakohtainen päätös television valmiustilan sulkemisesta yöajaksi ei vielä vuodenkaan harjoittelun jälkeen ole tullut tavaksi. Yksi hyvä järkevään energiankäyttöön ohjaava opas on Työtehoseura ja Adato Energian yhteistyössä Motivan kanssa laatima Kodin Energiaopas. Kätevimmin se löytyy internetistä www. tts.fi/kodinenergiaopas. Oppaan vinkkien avulla meistä energiatuhlareista ja vesipedoista toivotaan kehkeytyvän vastuullisia energiankuluttajia. Lämmitykseen puolet energiasta Asumisen energiankulutuksesta kuluu lämmitykseen noin puolet. Käyttöveden lämmityksen osuus on noin viidennes ja loppuosa jakautuu eri sähkölaitteiden kesken. Lämmitysenergian kulutus määräytyy tietysti pitkälle sen perusteella, mikä on rakennuksen lämmitystapa. Lämmitysmuodosta riippumatta asukkaalla on kuitenkin monia vaikutusmahdollisuuksia: Yksi aste huonelämpötilassa merkitsee viittä prosenttia lämpölaskussa. Loman ajaksi asunnon lämpötilaa voi huoletta laskea C:een. Tarkista säännöllisesti pattereiden kunto ja termostaatin toiminta. Älä peitä termostaattia huonekaluilla tai verhoilla. Tiivistä ikkunat ja ovet. Vetoisuus vähenee ja lämpö pysyy sisällä. Myös ikkuna- ja ovirakenteiden kunnossapitotarve vähenee. Tuuleta tehokkaasti ja nopeasti, älä jätä ikkunaa edes raolleen päiväksi. Energiatehokkaita laitteita tarjolla runsaasti Kodin laitehankintoja helpottavat viranomaisten valvomat, luotettavat energia- ja ympäristömerkinnät. Energiamerkintä antaa vertailukelpoista tietoa laitteiden energiatehokkuudesta. Sähkönkulutus on mitattu standardin mukaisissa laboratorio-olosuhteissa. Laitteen todellinen kulutus riippuu laitteen sijoituksesta ja käyttötavoista. Energiamerkintä on pakollinen kylmäsäilytyslaitteissa, pyykin- ja astianpesukoneissa, kuivaavissa pesukoneissa ja kuivausrummuissa, sähköuuneissa, lampuissa ja ilmastointilaitteissa. Energiatehokkuus ilmaistaan asteikolla A:sta G:hen, erittäin energiatehokkaille kylmäsäilytyslaitteille on lisäksi luokat A+ ja A++. Keittiössä paljon säästömahdollisuuksia Keittiössä on monta energiatarvitsijaa: kylmäsäilytys, ruoanvalmistus ja astianpesu. Ruoanvalmistuksen laitteista suuritehoisimmat ja käytetyimmät laitteet ovat liesi, mikroaaltouuni sekä kahvin- ja vedenkeittimet. Helppo tapa parantaa ruoanvalmistuksen energiatehokkuutta on valita sopiva laite ja valmistusastia ruoan määrän ja valmistustavan mukaisesti sekä käyttämällä laitteita järkevästi. Esimerkiksi pienten ruokamäärien sulattamiseen, kuumentamiseen ja kypsentämiseen mikroaaltouuni on energiataloudellisin vaihtoehto. Eineslaatikon lämmitys mikroaaltouunissa vie aikaa ja sähköä vain 10 % uunissa kuumentamiseen verrattuna. Monilla pienlaitteilla, kuten leivänpaahtimella ja munankeittimellä, annos valmistuu energiatehokkaammin kuin liedellä tai uunissa. Vinkkejä keittiöön: Käytä paksupohjaisia keittoastioita ja kantta. Kattilan pohjan halkaisija saa olla hieman suurempi kuin keittolevy tai -alue. Keitä vähässä vedessä ja kuumenna kerrallaan vain tarvittava määrä. Hyödynnä esilämmityksen lämpö. Monet ruoat, leivonnaiset ja raakapakasteet voi panna jo kylmään uuniin. Sähköä kuluu % vähemmän. Säädä keittäessä ja paistaessa teho ajoissa pienemmälle ja hyödynnä jälkilämpö. Uunin jälkilämpö säästää sähköä noin 10 %. Astianpesun energiankulutus muodostuu veden kulutuksesta ja lämmityksestä sekä koneelliseen pesuun kuluvasta sähköstä. Vedenkulutuksen kannalta konepesu tulee useimmiten taloudellisimmaksi. Nykyiset 12 astiaston astianpesukoneet kuluttavat vettä keskimäärin 15 litraa pesukertaa kohti, kun taas saman määrän peseminen käsin kuluttaa vettä pesutavasta riippuen litraa. Pyykkäystavat, pesuaineet ja tekstiilit ovat muuttuneet muutamassa vuosikymmenessä huomattavasti. Pyykkiä pestään tiheään ja usein vain kevyesti likaantuneena. Pesukonehankinnan yhteydessä kannattaa miettiä myös pyykin kuivausta. Tehokas linkous pienentää pyykin jäännöskosteutta ja lyhentää kuivausaikaa. Koneellinen kuivaus on sitä nopeampaa ja energiatehokkaampaa mitä suuremmilla kierroksilla pyykki lingotaan, vähimmäisvaatimus on kierrosta minuutissa. Viihde-elektroniikan osuus kasvaa edelleen Samalla kun viihde-elektroniikka lisääntyy kodeissa, myös niiden osuus kotitalouksien sähkönkulutuksesta kasvaa. Vuonna 2000 viihdelaitteiden sekä tieto- ja toimistotekniikan osuudeksi kotitaloussähkön kulutuksesta arvioitiin noin 12 %. Iso asia on se että viihde-elektroniikan sähkönkulutuksesta puolet kertyy valmiustiloista. Uusissa laitteissa valmiustilan tehoja on usein pystytty laskemaan. Joissakin laitteissa käytönaikainen kulutus on kuitenkin vain murto-osa kokonaiskulutuksesta. Vaikka yksittäisten laitteiden sähkönkulutukset ovat varsin pieniä esimerkiksi keittiön kodinkoneisiin verrattuna, yhteenlaskettuna ne voivat kuluttaa enemmän sähköä kuin esimerkiksi pesukoneet. Laitteet kannattaakin aina sammuttaa virtakytkimestä, myös latauslaitteiden virtajohdot kannattaa latauksen päätyttyä irrottaa. Energiatehokkuutta myös valaisuun Suunnittelun, valaisimien ja lamppujen valinnan, sijoittelun sekä valaistuksen säädön ja ohjauksen avulla on mahdollista vaikuttaa sisä- ja ulkovalaistuksen sähkönkäyttöön tinkimättä valon määrästä, turvallisuudesta tai viihtyisyydestä. Vinkkejä valaisuun: Sammuta kaikki valaisimet aina, kun valoa ei tarvita. Vanhetessaan loistelamppu antaa vähemmän valoa. Vaihtoväli on noin käyttötuntia. Käytöstä poistettu energiansäästölamppu kuuluu ongelmajätteisiin, kuten muutkin loistelamput. Hanki vain hyvälaatuisia energiansäästölamppuja, joille valmistaja lupaa paljon käyttötunteja. Halogeenilampun lämpösäteily voi aiheuttaa palovaaran. Noudata asennusohjeita. Pese täysiä koneellisia, mutta älä täytä konetta liian täyteen. Kuva Motiva/Tero Pajukallio Energiatehokas LEDvalaistus sopii hyvin esimerkiksi askelmien valaisuun. LED toimii hyvin kylmässä, mutta soveltuu huonosti kuumiin tiloihin. Lue lisää: kodinenergiaopas, www. motiva.fi SIRKKA SAARINEN

6 6 Kodin Rakennustieto Huhtikuu 2007 Toteutus voi tarvittaessa odottaa, mutta Pihasuunnitelma mahdollisimman varhain Hyvin suunniteltu, rakennettu ja hoidettu piha on toimiva ja viihtyisä. Pientalon pihan suunnittelu jää valitettavan usein tehtäväksi sitten myöhemmin. Vaikka paukut eivät taloprojektin jälkeen heti riittäisikään pihan rakentamiseen, pihasuunnitelma olisi järkevää tehdä tai teettää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Samalla sen toteuttamisen voi aikatauluttaa niin, että valmiista pihasta muodostuu halutunlainen kokonaisuus. Pientaloasukas on usein innokas puutarhaharrastaja. Harrastajankin kannattaa kuitenkin harkita ammattilaisen apua pihan suunnittelussa vähintäänkin sen isojen linjojen, kuten toimintojen sijoittelun osalta. Myös yksityiskohdissa, esimerkiksi kasvien valinnassa ammattilaisen tietämys on arvokasta. Hyvä pihasuunnittelija kuuntelee aina asukasta, jolloin pihasta tulee omistajansa näköinen. Pihan suunnittelu perustuu moneen asiaan: ilmasto-olosuhteisiin, tontin kokoon ja muotoon, maaperään, asukasperheen kokoon, ikään ja sen omiin toiveisiin. Myös itse talo ja muu ympäröivä rakennuskanta vaikuttaa valintoihin. Toiminnot jäsenneltyinä Pientalon pihalle pitää saada mahtumaan varsin paljon: varsinaiset oleskelualueet istuinryhmineen, grilleineen ja katoksineen, lasten leikkipaikat ja pelialueet, kulkuväylät ja autopaikat, jätteiden keräyspaikat, pyykin kuivatus- ja mattojen tomutusalueet, varastorakennukset. Hyvällä suunnittelulla pihan toiminnat jäsennellään ja erotellaan toisistaan luontevasti. Esimerkiksi huoltopiha ja pihan pääkulkuväylät on syytä erottaa rauhaa edellyttävästä oleskelualueesta. Keinona voivat olla esimerkiksi aidat ja muurit tai hienovaraiset korkeuserot, tukimuurit, luiskat tai penkereet. Erottavina elävinä elementteinä voivat olla myös kasvit, puut, pensaat, pensasaidat. Luonteva lähtökohta pihasuunnittelulle on tontin omat muodot. Hallitut korkeuserot tuovat pihaan mielenkiintoa, mutta kovin jyrkät leikkaukset, penkereet ja tukimuurit eivät näytä luontevilta pientalon pihalla. Tarpeettomia portaikkoja esimerkiksi sisäänkäyntien edustalla tulisi välttää. Tontin kaltevuus ja rakennusten sijoittaminen tontille vaikuttaa pintavesien liikkeisiin. Maanpinnan tulee viettää rakennuksesta poispäin 1:20 kaltevuudella vähintään kolmen metrin matkan. Rakennusta ei saa kuitenkaan nostaa täyttömaalla siten että pintavedet valuvat naapuritontille. Salaojituksen keskeinen tavoite on että pintavedet on viemäröitävä ja imeytettävä omalla tontilla. Kestävät päällysteet Pihan päällysteet valitaan sellaisiksi että ne kestävät tulevan kulutuksen, kosteuden ja pakkasen. Päällysteen omien ominaisuuksien lisäksi sen kestävyyteen vaikuttaa huomattavasti oikein tehdyt rakennekerrokset. Päällysteitä käytetään pihoilla sekä kulku- että oleskelualueilla. Mitoitusvaatimukset vaihtelevat käyttötarkoituksesta riippuen. Päällysteinä käytetään esimerkiksi betonikiviä ja -laattoja, luonnonkiveä, tiililaattoja, puuritilöitä ja -laattoja, soraa ja kivituhkaa, joskus myös asfalttia. Useat päällysteiden valmistajat ovat tehneet tuotteille perusteelliset asennusohjeet, jotka sisältävät myös ohjeet tarvittavista rakennekerroksista. SIRKKA SAARINEN Lähde, lue lisää: Tarja Mäki, Hannu Penttilä, Anssi Koskenvesa. Pientalon piha. Rakennustieto Oy, 2000 Huolellisuus palkitaan pihankin rakentamisessa. Kun esimerkiksi päällysteiden kaadot ovat kunnossa, vesi kulkee sinne minne pitääkin. Kuva Pihan eri toiminnot voi erottaa toisistaan esimerkiksi päällysteillä. Kuva Betonia, pumppausta, asiantuntemusta Käytä hyväksesi Lohja Ruduksen laatu ja palvelu sekä monipuolinen kuljetus- ja siirtokalustomme. Lohja Ruduksen betonilaadut valmistetaan 2004 by -betoninormien ja SFS-EN eurostandardien mukaisesti. Palvelukeskus

7 Huhtikuu 2007 Kodin Rakennustieto 7 Puolueetonta tietoa rakentamiseen on kaikkien rakentamisesta ja remontoinnista kiinnostuneiden kontaktipaikka, jossa kävijöitä on noin vuodessa. Pysyvässä rakennusnäyttelyssä voit kiireettä kerätä kaiken rakentamisen ja remontointiin liittyvän tiedon saman katon alta. Valoisissa tiloissa on esillä laaja valikoima rakennusalan tuotteita ja tarvikkeita laidasta laitaan pesutilojen rakentamisesta putkiremontteihin ja julkisivuratkaisuihin. Tietoa kannattaa etsiä ja neuvoja kysyä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa jo silloin, kun rakennus- tai remonttihanke on vasta suunnitteilla. Rakennusnäyttelyssä on henkilökuntaa, joka neuvoo ja opastaa kävijöitä ongelmatilanteissa. Käytössämme on myös laaja rakennusalan ammattilaisten verkosto, jolta voi kysyä lisätietoja. Kauttamme löydät kontaktit rakentajiin, arkkitehteihin, rakennesuunnittelijoihin, LVIS-suunnittelijoihin, kuntoarvioijiin, tarvikevalmistajiin ja -toimittajiin, tavarantarkastajiin, vastaaviin mestareihin ja lakimiehiin. Näyttelyssämme voit selata näytteilleasettajien tuotekansioita ja kerätä esitteitä. Halutessasi välitämme tarviketoimittajille pyynnön esitteiden tai muun materiaalin toimittamisesta Sinulle suoraan kotiisi. Pysyvää näyttelyämme täydentävät tapahtumat ja messut, joissa perehdytään rakentamisen ja remontoinnin ongelmiin ja ratkaisuihin. Tällöin yritysten edustajat ovat kertomassa yksityiskohtaisesti tuotteistaan ja niiden oikeasta käytöstä. Tule käymään Rakenna ja Remontoi -messuilla klo

8 8 Kodin Rakennustieto Huhtikuu 2007 Tampereen Rakennustiedon näyttelyssä A-Tiilikate Oy tiilikatteet Kuovintie Aura Puh. (02) Ekovilla Oy puukuitueristeet Katajaharjunkatu Kuusankoski Puh Jita Oy kuivatusjärjestelmät Lakarintie 10 Sadevesijärjestelmät Virrat Puh. (03) Kährs-Finland Oy parkettilattiat Aino Ackténtie Helsinki Puh. (09) Lujabetoni Oy betonituotteet pihakivet Telkkistentie Kuopio Puh Air-Wise Oy ilmastointilaitteet Lehmilaidantie Orivesi Puh. (03) Etene Oy hakemistot Kansankatu 10E Hyvinkää Puh Kaakelikeskus Tampere Oy kaakelit ja klinkkerit Viinikankatu Tampere Puh. (03) Laatukattila Oy lämmityskattilat Vihiojantie Tampere Puh. (03) maxit Oy Ab kiviainekset, harkot, tiilet, valmistalot PL 70, Helsinki Puh Akzo Nobel Coatings Oy vedeneristeet rakennusliimat Malmarintie Vantaa Puh Beamark Oy keskuspölynimurit Väinämöisenkatu Tampere Puh. (03) Crawford Finland Oy autotallinovet Nimismiehenpelto Espoo Puh. (09) Fenestra Oy Oulux-ovet Martinkyläntie Vantaa Puh Fintex-Tetrakem Oy vedeneristeet, liimat, rakennusmassat Mäkirinteentie Kangasala Puh. (03) Gyproc Oy kipsilevyt runkorakenteet PL Kirkkonummi Puh. (09) Kiilto Oy vedeneristeet, laastit ja liimat PL 250, Tampere Puh. (03) Kirjovärit Oy Suomi maalit ja pinnoitteet Veneentekijäntie Helsinki Puh. (09) Klargester Finland Oy vedenpuhdistamot Moltsiantie Sahalahti Puh Lafarge Roofing Oy tiilikatteet Sinikalliontie Espoo Puh. (09) Lammi-Kivitalot Oy valmistalot Tampellan Esplanadi TAMPERE Puh Lemminkäinen Betonituote Oy (Soraseulan tehdas) Formento-pihakivet Teollisuustie Tampere Puh Mimcom Oy kylpyhuonekalusteet Kaskimäenkatu Tampere Puh. (03) Mittaperustus Oy valmisperustukset Taitajankuja Pirkkala Puh Monena Oy eteistilavarusteet, erikoiskalusteet Teollisuustie Muurame Puh. (014) Oy DJS Automation Ab sähkötarvikkeet Vitikka 1D Espoo Puh. (09) Haapsalu Uksetehas sisä- ja ulko-ovet Uuemõisa, Viro Pirkanmaan Atlas-Ovet Puh. (03) KP-Tekno Oy Puzer Ltd keskuspölynimurit Masalantie Masala Puh.(09) Li-Plast Oy öljysäiliöt Itäkeskuksenkaari Pori Puh. (02) Motiva Oy asiantuntijapalvelut energianeuvonta PL Helsinki Puh. (09) Edux-Ovet Oy puuovet, palo-ovet Viitapuoli Nivala Puh. (08) H+H Siporex Oy valmistalot, elementit Ikaalinen Puh Kyyjärven Saha Oy sahattu puutavara Tuliharjuntie Kyyjärvi Puh. (014) Lohja Rudus Oy Ab kiviainekset,betoni Mäkirinteentie Kangasala Puh Nereus Oy vesikiertoinen lattialämmitys Ylinenkatu Uusikaupunki Puh. (02)

9 näet seuraavien yritysten tuotteet: Huhtikuu 2007 Kodin Rakennustieto 9 Nunnanlahden Uuni Oy vuolukivitulisijat Joensuuntie 1344 C Nunnalahti Puh Pergo Oy laminaattipäällysteet Konalantie 47 D Helsinki Puh. (09) Saint-Gobain Isover Oy lämmöneristeet Kerkkolankatu Hyvinkää Puh. (019) SPU-Systems Oy polyuretaanieristeet Sillanpäänkatu Kankaanpää Puh. (02) UPM-Kymmene Wood Oy sahattu ja höylätty puutavara, vaneri, listat PL 203, Lahti Puh Oilon Oy öljypolttimet, maalämpöpumput PL 5, Lahti Puh. (03) Oras Oy vesikalusteet Isometsäntie Rauma Puh. (02) Oriveden Kaupunki tekniset palvelut, tontit ja asuminen Keskustie Orivesi Puh. (03) Ostnor Finland Oy vesikalusteet Pulttitie Helsinki Puh. (09) Ouman Finland Oy lämmönsäätöjärjestelmät Voimatie Kempele Puh Paroc Group Oy Ab lämmöneristeet, mineraalivilla Neilikkatie Vantaa Puh Pirkanmaan Jätehuolto Oy jätehuoltopalvelut Naulakatu Tampere Puh. (03) Puukeskus Oy puutavaramyynti Pyhäojankulma Tampere Puh Puutoimi Tapio Outinen Oy puutavara- ja rakennustarvikemyynti Kuruntie Ylöjärvi Puh. (03) Rej-Design Oy pyykinkuivaustelineet, koukut Yrittäjänkatu Järvenpää Puh. (09) Risto Holma Ky tulisijat, pönttöuunit Elämänlähteentie Vuorentausta Puh Saint-Gobain Ecophon Oy akustiikkalevyt alakattoripustukset Kerkkolankatu Hyvinkää Puh. (019) Sanka Oy suihkukaapit kylpyhuonekalusteet Johtajantie Loviisa Puh. (019) Sasmox Oy rakennuslevyt PL Kuopio Puh. (017) Scanfinn Oy ovi- ja ikkunahelat rakennusvarusteet Suvilahdenkatu 10 B Helsinki Puh. (09) Schiedel Savuhormistot Oy savuhormit ja -piiput Sinikalliontie Espoo Puh Schneider-Electric Finland Oy sähkötarvikkeet Kalkkipellontie Espoo Puh Soklex Oy perustukset, eristelevyt Kangastie Saarijärvi Puh Suihkupiste Finland Oy suihkukaapit ja -seinät Vanha Nurmijärventie Vantaa Puh Suomen Asuntomessut messupalvelut Pasilankatu Helsinki Puh Suomen Kuitulevy Oy kuitu- ja rakennuslevyt PL 46, Heinola Puh Sylvania Lumiance Oy valaisimet ja lamput Sirrikuja 3 A Helsinki Puh. (09) Tampereen Sähkölaitos sähkö ja lämmitys Satakunnankatu 13 b Tampere Puh Tiileri tiilet ja tulisijat Tekijänkuja Pirkkala Puh. (03) Tikkurila Paints Oy maalit ja pinnoitteet PL 53, Vantaa Puh. (09) Uponor Suomi Oy vesikiertoinen lattialämmitys Kouvolantie Nastola Puh Uulatuote Oy luonnonmaalit Yttiläntie Kauvatsa Puh. (02) Vallox Oy ilmastointilaitteet Myllykyläntie Loimaa Puh. (02) Velux Suomi Oy kattoikkunat Kuusikallionkuja 3 E Espoo Puh. (09) Vitrea Oy lasitiilet, lasiväliseinät Kipparinkatu Espoo Puh. (09) Wienerberger Oy Ab poltetut julkisivutiilet kattotiilet ja tiililaatat Strömberginkuja Helsinki Puh. (09) TERVETULOA NÄYTTELYYN!

10 10 Kodin Rakennustieto Huhtikuu 2007 TIETOkirjakaupasta ohjeet, kirjat ja lomakkeet kätevästi saman katon alta Näyttelyn yhteydessä toimivassa TIETOkirjakaupassa on laaja valikoima rakentamisen ja sisustamisen kirjallisuutta. Monipuoliseen valikoimaamme kuuluvat rakentamisen ja remontoinnin oppaat, ohjeet sekä käsikirjat, arkkitehtuuri-, sisustus- ja puutarhakirjat sekä lehdet. Kodinrakentajan kirjat opastavat hyvään rakennustapaan. Sisustuskirjoista saat ideoita kodin sisustamiseen, puutarhakirjat antavat vinkkejä kotipihan viherrakentamiseen ja arkkitehtuurikirjat erikoisempiin ratkaisuihin. Kirjakaupasta löydät myös rakentamisessa tarvittavat sopimuslomakkeet, joiden avulla varmistat, että rakennushankkeesi etenee sopimusten mukaan. Valikoimiin kuuluu myös laaja valikoima piirtotarvikkeita. Tammerkoski Paljon tietoa myös netissä Verkkokauppamme kautta saat helposti ja nopeasti Rakennustiedon omat julkaisut sekä muiden koti- ja ulkomaisten kustantajien rakennusalan kirjat kotiisi toimitettuna. Sopimuslomake Net on sopimuslomakkeiden verkkopalvelu osoitteessa Finlaysonin alue Satakunnankatu Aleksis Kiven katu Lapintie Satakunnankatu Rongankatu Koskipuisto Kuninkaankatu Lisätietoa Tampereen Rakennustiedon näytteilleasettajista ja ajankohtaisista tapahtumista saat verkkosivuiltamme Sivuiltamme Hämeenkatu Tori Häm löydät myös Kodin Rakennustieto -palvelun, joka on suunnattu kodinrakentajille helpottamaan rakennus- tai remonttihankkeen toteuttamista. sijaitsee keskellä Tamperetta, Finlaysonin kiinteistössä, Media 54:n rakennuksessa. Lähimmät parkkipaikat ovat kävelymatkan päässä. Tule ja hyödynnä Sinua palvelevan rakentamisen ja remontoinnin tietotalon palveluja. Tervetuloa! Leikkaa talteen ja tule kirjaostoksille! Kirjoja rakentamiseen, remontointiin, puutarhanhoitoon. Kirjoja arkkitehtuurista, rakennustaiteesta ja sisustamisesta. Satakunnankatu 18, puh (Finlaysonin alue, Media 54 -rakennus) Puh , avoinna ma-to 9-17, pe Tällä kupongilla kaikista normaalihintaisista kirjoista -15% alennus saakka. Satakunnankatu 18, Finlaysonin alue, Media 54-rakennus Puh , avoinna ma-to 9-17, pe 9-15

11 Huhtikuu 2007 Kodin Rakennustieto 11 Todellisuutta virtuaalisesti: Helpotusta sisustusvalintoihin Huonekaluhallin tarjonnan keskellä uupuvalle on tulossa lupaavanoloinen apuneuvo: myymälän houkuttelevan sohvan voi tulevaisuudessa sijoittaa esimerkiksi kamerakännykän näytössä omaan olohuoneeseensa. Kyse on Valtion teknillisen tutkimuskeskus VTT:ssä kehitetyistä visualisointiratkaisuista, joka yhdistää todellisuutta ja virtuaalisuutta. Tekniikka on käytössä jo joissakin tuotekuvastoissa. Kuva: VTT Virtuaalisuuden ja todellisuuden yhdistäminen tarkoittaa esimerkiksi reaaliaikaista videokuvaa, johon lisätään tuotteen tai rakennuksen virtuaalimalleja. Niitä voidaan siten tarkastella kolmiulotteisesti todellisessa ympäristössä vaikkapa kämmentietokoneessa, datalasien tai kamerakännykän avulla. Ikävät yllätykset vältetään, kun ostopäätöksen tukena on todellinen mielikuva sohvaryhmän tai VTT on kehittänyt tekniikan, jolla asiakas voi sijoittaa todellisen huonekalun todelliseen kohteeseen vaikkapa omassa kamerakännykässään. Käytännön ostotilanteessa tekniikasta ei vielä voi nauttia, sillä kaupallistaja sovellukselle on vielä haussa. Kuva: VTT hyllystön sopivuudesta suunniteltuun tilan. Täydennetyssä todellisuudessa lisätään haluttuja virtuaalimalleja käyttäjän näkemään kuvaan todellisesta maailmasta. Virtuaalikohteiden 3Dsijainnin määrittämiseen käytetään usein nk. markkereita eli kohdemerkkejä. Videokuvasta tunnistetaan markkerin sijainti, ja virtuaalikohde lisätään sen päälle tai viereen. Yksinkertaisimmillaan sovellus toimii tietokoneen ja webbikameran välityksellä. Sovelluksen käyttö ei edellytä valmisteluja - se toimii missä ja milloin vain. Täydennettyä todellisuutta on jo sovellettu mm. tuotekuvastoihin. Virtuaaliesineet ikään kuin nousevat esiin kuvastosta, ja niitä voidaan tarkastella datalaseilla 3D-stereona sivuja kääntelemällä. Sisustussuunnittelussa kutakin markkeria vastaa virtuaalinen huonekalu. Sisustussommitelma luodaan markkereita lattialla siirtelemällä. Kuluttaja voi tarkastella sisustusratkaisuja myös ottamiensa digikuvien avulla ja ladata ne tietokoneelle. Sovelluksesta voi sen jälkeen tuoda kuviin mukaan virtuaalisia huonekaluja sekä siirrellä ja pyöritellä niitä vapaasti. Huonekalut säilyttävät asemansa myös kuvasta toiseen siirryttäessä. Huonetilaan sijoitetun markkerin avulla sovellus pitää huolen siitä, että huonekalut ovat aina oikeassa mittakaavassa ja perspektiivissä lattialla. Milloin markkinoille? Tulevaisuudessa sisustusratkaisuja voidaan tarkastella myös kamerakännykällä. Kuluttaja voi ladata vaikkapa huonekalumainoksesta kiinnostavan huonekalun kännykkäänsä 2D-viivakoodin avulla napin painalluksella. Huonekalu asemoidaan halutulle paikalle kännykän videokuvassa mallia siirtelemällä. Asemoinnin jälkeen huonekalu pysyy paikallaan kännykkää liikuteltaessa. Menetelmä perustuu piirteentunnistukseen kamerakännykän kuvasta eikä tarvitse markkereita. VTT:n kehittämä ohjelmistoprototyyppi on jo olemassa, mutta sovelluksen kaupallistajaa haetaan vielä esimerkiksi kotimaisesta huonekaluteollisuudesta. VTT:n ohjelmistoteknologiaa on jo käytetty myös mm. peli- ja viihdesovelluksissa sekä lasten leikkipaikkavälineitä valmistavan Lappset Groupin tuotekuvastossa. -SS Lisätietoa: uutta/2006/ jsp Tulisijojen ja kiukaiden asennuksissa puutteita Uudet tulisijat käyvät hyvin kaupaksi ja niiden pystytyksen uskotaan onnistuvan jopa ensikertalaiselta. Nuohousalan ammattilaiset, alan Keskusliiton jäsenet ovat kuitenkin huolissaan uusien tulisijojen asennuksesta. Nuohoojat ovat näet huomanneet, että tehdasvalmisteisia tulisijoja kootaan virheellisesti ja asennetaan tarkastamattomiin savuhormeihin. Se voi aiheuttaa vaaratilanteita, sillä vanha, pitkään käyttämättömänä ollut savuhormi voi olla pahastikin vaurioitunut, eikä väärin asennettu tulisija toimi tarkoitetulla tavalla. Väärin tehty asennus vaikeuttaa myös nuohousta, jos nuohousluukut puuttuvat tai ne on asennettu vääriin paikkoihin. Epäilemme myös, ettei tulisijojen käyttäjille anneta riittävästi ohjeita tulisijojen oikeaoppisesta käytöstä. Omatoimiset huolto-ohjeet puuttuvat lähes kaikista uusista tulisijoista, nuohoojamestari ja Nuohousalan Keskusliiton puheenjohtaja Esko Penttilä harmittelee. Ongelmiin on törmätty myös uusien kiukaiden asennuksessa. Esko Penttilä muistuttaakin, että ne tulee asentaa siten, että nuohous voidaan suorittaa nuohousluukun kautta. Jos nuohousluukkua ei voida asentaa sopivaan paikkaan, nuohous pitää pystyä tekemään liitinhormin kautta siten, että savuhormi ei vaurioidu, hän selvittää. Nuohoojan tulee tarkasta ja tarvittaessa nuohota yli kolme vuotta käyttämättömänä ollut savuhormi ennen kuin siihen asennetaan uusi tulisija. Kun kiinteistön omistaja harkitsee uuden tulisijan hankintaa, Nuohousalan Keskusliitto suosittelee, että omistaja tutustuu huolellisesti tulisijan rakenteisiin ja omiin käyttötarpeisiin. Lisäksi liitto suosittelee, että omistaja varmistuu etukäteen siitä, että hankittava tulisija sopii siihen hormiin, johon se on aiottu yhdistää, ja että tulisija on asennuksen jälkeen kaikilta osilta nuohottavissa. Sopivin malli markkinoilta Tulisijan valinta on vaikea tehtävä, sillä markkinoilta löytyy nykyään kymmeniä erilaisia malleja. Liikkeelle kannattaa lähteä miettimällä mikä on tulisijan ensisijainen käyttötarkoitus. Onko se pääasiallinen lämmönlähde vai lisälämmitin? Käytetäänkö tulisijaa vain tunnelmanluojana vai halutaanko sitä hyödyntää leivonnassa tai ruoanlaitossa? Monissa nykyajan tulisijoissa on pyritty tyydyttämään kaikki tarpeet, mutta joitakin seikkoja on silti muistettava. Ahkera leipuri tarvitsee erillisen leivinuunin eikä avotakka varaa lämpöä, puheenjohtaja Penttilä painottaa. Toinen tärkeä seikka tulisijan valinnassa on sen ajateltu sijoituspaikka. Leivinuunit ja puuhellat kuuluvat keittiön yhteyteen, lämmitykseen tarkoitetut tulisijat tulisi sijoittaa mahdollisimman keskeiselle paikalle siten, että lämpö pääsee leviämään koko huoneistoon. Jos tulisija on sijoitettava rakennuksen toiseen päähän, sen tuottamaa lämpöä voidaan siirtää toisiin huoneisiin ilmastoinnin avulla. Tulisijan teholla on iso merkitys paitsi sen lämmityskyvyn, myös asumisviihtyvyyden kannalta. Ensisijaiselta lämmönlähteeltä edellytetään tehokkuutta, mutta pieneen tilaan ei kannata liian isoa varaavaa tulisijaa rakentaa, jottei tila muutu saunaksi. Kuuma ilma nousee ylöspäin, joten esimerkiksi lämmitettävän tilan yläpuolella sijaitsevan makuuparven lämpötila lämmityksen jälkeen on myös otettava huomioon. Hormi ja tulisija yhteensopiviksi Tulisijan vaatima hormikoko kannattaa aina varmistaa valmistajalta. Puulämmitteisille tulisijoille, avotakoille ja useimmille valmistakoille suositellaan hormia, jonka sisäläpimitta on cm. 16 cm:n hormi soveltuu myös kiukaille ja pienille puulämmitteisille tulisijoille. Uudisrakentamisessa sopivan hormin valinta on suhteellisen yksinkertaista, korjausrakentamisessa se voi olla ongelmallisempaa. Jos vanhassa rakennuksessa on jo vanha piippu, sen savuhormien kunto ja rakenteet pitää aina ensimmäiseksi tarkastaa. Monet nuohoojat myös kunnostavat vanhoja hormeja. Se voidaan tehdä joko massaamalla, jolloin hormi ei muutu ahtaammaksi tai asentamalla sisäputki, joka pienentää hormin poikkipinta-alaa. Jos joudutaan rakentamaan uusi hormi, tulisijan sijainti voidaan valita vapaammin. On kuitenkin muistettava tarkistaa, että rakenteet kestävät tulisijan ja hormin painon, joka usein nousee yli tuhannen kilon. Tehdasvalmisteiset elementti- tai valmispiiput ovat viime vuosina vallanneet pientalojen hormimarkkinat. Valinnanvaraa on helposti pystytettävistä harkkoratkaisuista modernin pelkistettyihin teräspiippuihin. Tehdasvalmisteinen elementtipiippu on turvallinen myös siksi, että väärin tai huolimattomasti tehdyt hormiliitännät ovat aina riski. Tehdastekoiset valmisliitokset ovat varmat. DAKOTA LAVENTO, SIRKKA SAARINEN Lisätietoa: Hormi- ja tulisijamääräyksiä löytyy mm. Suomen Rakennusmääräyskokoelman osasta E8 Muuratut tulisijat. Ohjeet 1985 (RT RakMK-20580), josta löytyvät suojaetäisyydet ja vaadittavat seinämäpaksuudet. Rakennusmääräyskokoelman osa E3 Pienet savuhormit. Ohjeet 1988 (LVI RakMK-00037, RT RakMK-20744, KH RakMK ) sisältää savuhormien rakennemääräykset. Pientalon tulisijat. Heikki Hyytiäinen. Rakennustieto Oy, 2000 Kiuas - saunan sydän. Erkki Helamaa. Rakennustieto Oy, 1999 LVI Tulisijalämmitys, 2000 LVI Tulisijan, lämmitysjärjestelmän ja ilmanvaihtojärjestelmän yhteiskäyttö, 2005

12 12 Kodin Rakennustieto Huhtikuu 2007 Kesämökille: kuivakäymälä vai vesivessa? Kuivakäymälä sopii hyvin kesämökille. Se on vesivessaa edullisempi ja ympäristöystävällisempi. Oikein hoidettuna kuivakäymälä on siisti ja hajuton. Aina, kun kuivakäymälä riittää, myös mökille vaadittava jätevesijärjestelmä on kevyt ja edullinen. Jos mökkiläinen haluaa vesivessan, siirrytään järeämpiin ja kalliimpiin järjestelmiin. Kuivakäymälöitä on useaa erilaista tyyppiä, perinteisen huussin ja kompostoivien käymälöiden lisäksi mm. polttokäymälät, pakastavat ja paketoivat käymälät. Kuivakäymälän valinnassa kannattaa korostaa sen helppoa tyhjentämistä ja puhtaanapitoa. Myös käymäläjätteen käsittely on hyvä miettiä valmiiksi. Monet kuivakäymälät sopivat myös sisätiloihin. Kuivakäymälän sijoittamiseen sisälle on syytä valmistautua jo mökin suunnitteluvaiheessa. Perinteinen huussi Ulkohuussi on käyttökelpoinen ja suositeltava käymäläratkaisu mökille, kunhan käymäläjäte käsitellään ja sijoitetaan asianmukaisesti. Huussissa tarvitaan kuiviketta kuten lehtiä, kuivaa ruohoa, kuoriketta tai haketta. Turve sitoo hyvin nestettä, mutta yksin käytettynä se on liian tiivistä. Tarvittaessa voit käyttää myös kaupasta ostettavaa erillistä kuiviketta. Kalkki e sovi huussiin, sillä se heikentää jätteiden kompostoitumista. Ravinteet vain valuvat vesistöön ja huussi haisee voimakkaasti. Huussijätettä ei haudata maahan vaan kompostoidaan. Komposti tehdään kauas vesistöistä ja kaivoista. Kompostikäymälä Kompostikäymälässä luonnon mikrobit ja bakteerit hajottavat käymäläjätettä, joka jälkikompostoinnin jälkeen voidaan käyttää maanparannusaineena. Joka käynnin jälkeen jätteen päälle lisätään peiteainetta, joka sitoo kosteutta ja pitää jätteen ilmavana. Hyvin hoidettu kompostikäymälä ei haise. Ulos sijoitettavan kompostikäymälän voi rakentaa itse tai ostaa kaupasta. Myös vanhan puuseen voi helposti muuttaa kompostikäymäläksi. Suomessa myytävien kompostikäymälöiden Oli käymäläratkaisu millainen tahansa, sen tyhjentämiseen ja puhtaanapitoon on syytä satsata: tässä jätteet saa poistettua avattavan takaseinän kautta. kuvaukset löytyvät ympäristöministeriön Haja-asutuksen jätevedet -sivuilta Kompostikäymälät. Ne on jaoteltu seuraaviin ryhmiin: Suurisäiliölliset käymälät (tyhjennysväli vuosia), Keskisuurisäiliölliset käymälät (tyhjennysväli kuukausia), Pienisäiliölliset käymälät (tyhjennysväli viikkoja), Monilokerolliset käymälät, Haihdutuskäymälät, Vettä käyttävät erottelevat käymälät, Virtsan puhtaana erottelevat käymälät. Kompostoi ja käytä kuivakäymälän jätteet Kiinteän käymäläjätteen voi kompostoida, jolloin siitä saa jälkikompostoinnin jälkeen puutarhamultaa. Myös virtsan voi kaataa kompostiin. Virtsaa voi Mökkikäymälän siisteyteen ja viihtyisyyteen kannattaa satsata, siellähän käyvät kaikki. myös käyttää lannoitteena, koska siinä on runsaasti kasvien tarvitsemia ravinteita kuten typpeä, fosforia ja kaliumia. Tällöin sen voi varastoida joksikin aikaa, jotta siinä mahdollisesti olevat mikrobit kuolevat. Virtsalla voi lannoittaa esimerkiksi nurmikkoa ja kukkapenkkiä, mutta klooriarkoja kasveja kannattaa varoa. Käymäläseura Huussi ry on koostanut oppaan, jossa vastataan useimpiin kysymyksiin kuivakäymälän hoidosta ja käymäläjätteen käsittelystä. SS Lähde, lue lisää: www. ymparisto.fi, net LVI , RT Käymäläjärjestelmät, 1995.

13 Huhtikuu 2007 Kodin Rakennustieto 13 Pellettilämmitys kiinnostaa Yli puolet omakotitalossa asuvista voisi harkita pellettilämmitykseen siirtymistä. Viidennes omakotitalon lämmittäjistä valitsisi pelletin, jos lämmitystavan vaihto olisi ajankohtainen. Tulos saatiin Pellettienergiayhdistyksen teettämästä kyselystä, jossa selvitettiin omakotitalossa asuvien mielikuvia sekä suhtautumista pellettilämmitykseen alkuvuonna Kiinnostus sinänsä ei ole yllättävää, sillä lämmitystavan valinta kiinnostaa omakotiasukkaita entistä enemmän. Kirvoittajana on epävarmuus esimerkiksi sähkön ja öljyn tulevasta hintakehityksestä. Kysymyksiä maalämmöstä, pellettilämmityksestä sekä aurinko- ja tuulienergian hyödyntämisestä tuntuu olevan enemmän kuin löytyy vastauksia. Pellettilämmityksen osalta hyvä tiedonvälityskanava on Suomen Pellettienergiayhdistys ry (SPE), joka on alan toimijoiden perustama yhdistys. Jäsenenä on alan yrityksistä, koulutus-, tutkimus ja tuotekehitysorganisaatioita. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää toimialan kehitystä sekä valvoa pellettitoimialan etuja kansallisella tasolla. Tavallisessa tulisijassa pellettejä ei niiden tiiviyden takia voi polttaa ilman lisävarusteita. Markkinoilla on erityisiä varaavia pellettitakkoja. Ne lämmittävät pitkään ja tasaisesti. Kuva: Suomen Pellettienergiayhdistys Eskon Oy on maan johtava hormienkorjaustuotteita valmistava ja maahantuoja yritys. Tuotteitamme ovat: Mordax horminkorjaus massa ( VTT:n sertifikaatti nro 143/00) Mordax- moduuliputki Mordax taipuisat putket Mordax moduulisavupiippu Etsimme Pirkanmaan alueelta yhteistyökumppania myymään ja urakoimaan tuotteillamme. Yhteydenotot toimitusjohtaja Risto Aaltonen risto.aaltonen@eskon.fi EsKon Oy Finnoontie ESPOO Puhelin Faksi Pelletti? Pelletit ovat kuivaa puuta, jonka kosteusprosentti on alle 10 %. Puupelletit ovat uusiutuvaa biopolttoainetta. Pellettilämmitysjärjestelmään kuuluu poltin, lämmityskattila, pellettien varastosiiloja ja polttoaineen siirtojärjestelmä. Kattiloissa on yleensä oma vesitila lämmitysveden ja lämpimän käyttöveden tuottoon. Mikäli lämpimän veden tarve on suuri, voidaan järjestelmään lisätä erillinen vesivaraaja. Järjestelmä ohjautuu automaattisesti säätöjen mukaan. Varastosiilo sijoitetaan erilliseen pölytiiviiseen tilaan ja varustetaan kannella. Varastotilan tarvearvio on: tonni pellettiä vaatii 1,5 kuutiometriä varastotilaa. Koska varastoa ei pysty täyttämään aivan piripintaan, eikä sitä koskaan kannata käyttää aivan loppuun, on 8-10 kuution varasto järkevä ratkaisu moneen taloon. Kolme tonnia on pienin irtopellettien toimituserä. Pellettienergiayhdistyksen antama arvio energiakustannusten arvioimiseen on: yksi kilowattitunti lämpöä maksaa pelleteillä tuotettuna 3 senttiä, öljyllä tuotettuna noin 5 senttiä ja suorasähkönä noin 8 senttiä. Puupellettilämmityksen RT- ja LVI-ohjekortti on uusittu Puupellettilämmitystä käsittelevä RT/LVI -ohjekortti päivitettiin vuonna Ohjekortin ohjeet soveltuvat pienkiinteistöihin, joissa pellettilämmitys on päälämmitysmuotona ja lämmityskattilan teho on enintään 30 kw. Ohjekortissa esitetään perustietoja puupellettilämmityksestä, järjestelmään tarvittavista laitteista ja niiden vaatimista tiloista ja muista pellettilämmitysjärjestelmän suunnittelussa huomioon otettavista asioista. Ohjekortissa esitetään myös esimerkki pystysiilon rakenteista. Esimerkki on siilosta, johon pelletit toimitetaan puhallettuna. SS Lisätietoa: RT , LVI Puupellettilämmitys, 2006 Kun tilaat kattopakettimme, ainoa huolesi on, että ehdit hankkia sen ennen naapuriasi. Tilaa Ruukin kattopaketti ja varmistat itsellesi helpon ja huolettoman rakentamisen sekä pitkäikäisen katon. Pyydä tarjousta lähimmältä rauta kauppiaaltasi. LAATUKEITTIÖT JÄRKIHINTAAN! Satoja ovivaihtoehtoja trendikkäistä uutuuksista kysyttyihin klassikoihin! Meiltä myös kylpyhuonekalusteet, komerot koko kotiin sekä Kirena-liukuovet. Tule noutamaan kuvasto! LIELAHTI Tampere Sellukatu 20, Puh.(03) Avoinna: Ark. 9-18, la

14 14 Kodin Rakennustieto Huhtikuu 2007 Remontoijan valinta Tervetuloa tutustumaan tuotteisiimme Fintex -asennusliima 4,95 Fintex-talomaali 9 l 44,90 -vesiohenteinen Akrylaattilateksimaali Lammi-Kivitalossa on markkinoiden massiivisin ja tiivein runkorakenne, joka eristää lämmön ja äänet tehokkaammin kuin mikään muu materiaali. Puuöljy 0,9 l 6,80 - mm. puutarhakalusteille Woodtex 2,7 l 14,90 - kuultava puunsuoja. sävytettävä HUHTI - TOUKOKUUN TARJOUKSET Yksilöllisten tarpeiden ja toiveiden mukaan muuntuva Lammi-Kivitalo on jo kuutena vuonna peräkkäin valittu Suomen laadukkaimmaksi talomerkiksi.* * RTS:n rakentajatutkimus LAMMI-KIVITALOT OY Tampellan esplanadi TAMPERE Puh Uusia tarinoita kivestä ja kodista

15 Huhtikuu 2007 Kodin Rakennustieto 15 Vanha hirsitalo sai uuden elämän Rakennusmestari Taisto Malisen projekti Vanhalle hirsitalolle uusi elinkaari saavutti kunniakkaan päätöksen tammikuussa 2007, kun 1800-luvulta peräisin olevan hirsitalon viimeiset sisätyöt valmistuivat. Paitsi tämän yksittäisen rakennuksen korjaaminen, kokeneen rakentajan tavoite oli viestittää, että autioituneilla taloilla voi vähittäisen luhistumisen sijasta olla toinenkin vaihtoehto, uusi elämä. Muutama vuosi sitten varsinaisesta leipätyöstään eläkkeelle jäänyt Taisto Malinen kertoo, että ajatus vanhan hirsitalon korjauksesta oli kytenyt jo jonkun aikaa: - Tarkoitukseni oli löytää siirtokelpoinen talo, jonka olisin siirtänyt ja peruskorjannut valmiille tontille, hän kertoo. Monien sattumien summana itse Helsingissä asuva Malinen löysi Etelä- Pohjanmaalta Nurmosta sopivankokoisen, Malisen mukaan tarpeeksi pienen kaksifooninkisen pohjalaistalon. Omistajat eivät kuitenkaan halunneet sitä siirrettävän, mutta kaupat nykyisellä tontilla onnistuivat. Niinpä töihin ryhdyttiin paikanpäällä luvun loppupuolella valmistunut rakennus oli jo kertaalleen siirretty 1900-luvun alkupuolella nykyiselle paikalleen. Myöhemmin siihen oli tehty kuisti, joka nyt purettiin ja tehtiin tilalle rakennuksen ilmeeseen paremmin sopiva kuisti. Ensimmäiset keskustelut talokaupasta käytiin kevättalvella 2004, koko korjausurakka valmistui vuodenvaihteessa 2006/2007. Tuloksena oli sekä ulkoasultaan että tekniikaltaan nykyaikainen hirsitalo, jota ei hevin tunnista ennen -kuvien rakennukseksi. Lähtökohtana olleen vanhan hirsitalon rakennusala oli 78 neliötä. Lisäksi oli kylmä eteinen sekä ns. kesäkamari ullakolla. Peruskorjaus antoi runsaasti lisätilaa: nyt 1. kerroksessa on lämmintä kerrosalaa sata neliötä, lisäksi käyttöullakolla lämmintä lattia-alaa on noin 70 neliötä, josta yli puolet on 1,6 metriä korkeaa lattia-alaa. Ullakkotilaan on vielä yhdistetty iso, 15 neliön lasitettu parveke. Yhteys heti kunnan rakennusvalvontaan Ensimmäinen korjauskesä vuonna 2005 askarreltiin Taisto Malisen omien sanojen mukaan purkutöiden ja rakennuksen noin puolen metrin noston ja muutaman metrin siirron parissa. Yhtenä korjaushankkeen perusasiana Malinen korostaa varhaista yhteydenottoa kunnan rakennusvalvontaan, jotta suunnittelu etenee yhteisymmärryksessä kunnan omien periaatteiden mukaisesti. Malisen hirsitalo sijaitsee rauhallisella paikalla, tosin sen viereen, turhankin lähelle, oli muutama vuosi sitten rakennettu kevyen liikenteen väylä. Niinpä Malinen päätti siirtää rungon parilla metrillä, koska rakennus oli joka tapauksessa nostettava ylöspäin. Hirsirunko hyväkuntoinen Itse hirsirunko sekä välipohjat ja vesikaton kantavat rakenteet olivat hyväkuntoisia, esimerkiksi kosteusvaurioita ei ollut. Muu menikin sitten uusiksi; puuhella-leivinuuni-takkasysteemi tehtiin talon sydämeksi. Lämmitystavaksi valittiin maalämpö, jonka lämmönlähteeksi porattiin 165 metriä syvä porakaivo. Tiloihin tehtiin lattialämmitys. Lämmöneriste, noin 100 mm, lisättiin vaipan ulkopuolelle. Ikkunat uusittiin. Pulskistuneen rakennuksen ilme säilytettiin jatkamalla räystäitä. Kuistin yläpuolelle tehtiin iso parveke. Pesutilojen lisäksi yläkertaan saatiin muutakin lisätilaa. Haja-astutusalueella sijaitsevalle tontille rakennettiin jätevesijärjestelmäksi kolmiosainen saostuskaivo ja sille imeytyskenttä. Esimerkkinä muillekin? Taisto Malinen naurahtaa, että projekti herätti paikkakunnallakin suunnatonta huomiota: - Mielessä kävi, olisiko ollut syytä ruveta myymään työmaalle pääsylippuja. Mielenkiinto olikin Malisen mukaan hyvä osoitus siitä, että samankaltaisia tyhjillään olevia rakennuksia on Suomen maaseudulla todella paljon. Kiinnostusta niiden henkiinherättämiseen tuntuu olevan, kunhan uskallusta riittäisi. Omaa, Rakennuspalvelut Taisto Malinen tmi: n suunnittelemaa ja toteuttamaa projektia Taisto on opetusmielessä esitellytkin jo useamman kerran esimerkiksi Rakennusmestarien keskusliitto RKM AMKn ja sen Helsingin yhdistyksen tilaisuuksissa. SIRKKA SAARINEN Lisätietoa hirsirakentamisesta sekä remontoinnista: Puutalon remontti. Olenius, Koskenvesa, Penttilä. Rakennustieto Oy, Rakennan hirrestä. Pekka Hakalin. Rakennustieto Oy, 2005 Vanha hirsitalo 2000-luvun ilmeeseen ja tekniikkaan nykyaikaistettuna. Laiturin kautta järveen tai rannalle Kunnollinen laituri lisää rannan käyttökelpoisuutta niin järven kuin merenkin rannalla mökkeilevän tai siellä vakituisesti asuvan. Ennen laiturin rakentamista on tarkistettava ja hankittava vaaditut luvat. Suunnittelussa on puolestaan varmistettava, ettei laiturista tule jatkossa murheita. Laiturin rakentamista suunniteltaessa on syytä ottaa huomioon seuraavia seikkoja: laiturin rakentamisella ei saa aiheuttaa haittaa kalastukselle, vesiluonnolle tai luonnon kauneudelle rantaan päättyvä tie tai venevalkamarasite eivät sinällään oikeuta tekemään laituria yleiseen käyttöön tehtävä laituri vaatii aina ympäristölupaviraston luvan suurehkoihin laitureihin tarvitaan niinikään Laituri lisää huomattavasti rannan viihtyisyyttä ja käyttöä. Tukevasti perustetulle laiturille voi rakentaa myös oleskelutilaa. kunnalta toimenpidelupa lupa tarvitaan myös, jos laiturista aiheutuu haittoja, joita ei ole etukäteen pystytty sopimaan naapurien kanssa kelluva laituri on suositeltava, sillä se ei juurikaan heikennä veden vaihtumista. Kelluva laituri on käyttökelpoinen myös vesistöissä, joissa vedenpinnan korkeuden vaihtelut ovat suuret. vältä riitatapauksia keskustelemalla laiturinrakennusaikeistasi etukäteen naapurien ja osakaskunnan kanssa. Lisätietoja laiturin rakentamisesta voi kysyä kunnan ympäristönsuojelulautakunnalta tai alueellisesta ympäristökeskuksesta. Tarvittaessa näille viranomaisille on tehtävä ilmoitus vesirakennustyöstä. Rannan omistajalla on oikeus rakentaa omaan käyttöönsä laituri. Laiturin rakentamista suunniteltaessa on kuitenkin huolehdittava siitä, ettei rakentamisesta aiheudu haittaa kalastukselle, vesiluonnolle tai luonnon kauneudelle. Laiturin luvantarve varmistetaan kunnan ympäristönsuojelulautakunnalta tai alueellisesta ympäristökeskuksesta. Jos lupa tarvitaan, anomus tehdään siihen suunnitellulla lomakkeella. Vanha rakennus nostettiin puoli metriä ylöspäin. Samalla sitä siirrettiin parilla metrillä kauemmaksi vieressä kulkevasta kevyen liikenteen väylästä. Kuvat: Taisto Malinen Lämmitysmuodoksi valittiin maalämpö ja lämmitystavaksi lattialämmitys. Varsinkin suurehkon laiturin, aallonmurtajan tai muun ns. vesirajalaitteen rakentamiseksi voidaan edellyttää maankäyttö- ja rakennuslain sekä -asetuksen mukaista toimenpidelupaa tai -ilmoitusta sekä vesilain mukaista lupaa. Lupa tarvitaan myös, jos laiturista aiheutuu haittoja, joita ei ole etukäteen pystytty sopimaan naapurien kanssa Maanmittaustoimituksessa rasiteoikeutena saatu tie-, laituri- tai venevalkamarasiteoikeus ei välttämättä oikeuta laiturin tekemiseen. Julkaisija ja kustantaja Satakunnankatu Tampere Puh Fax tampere@rakennustieto.fi Painos kpl Artikkelit Sirkka Saarinen / Juttupakki Vastaava päätoimittaja Pasi Pulakka Kelluva vai pohjaan kiinnitetty Taitto Taittoteam Oy Suupantie 2, Pirkkala Painopaikka Pirkanmaan Lehtipaino Oy Jakelu Tampereen Ykkösjakelut Oy Ilmoitusmyynti Henry Lindeman Puh , henry.lindeman@rakennustieto.fi Tekniset tiedot koko 315 x 460 mm painopinta-ala 290 x 430 mm paperi ermf 52 gr/m2 Laituri voi olla joko kelluva tai tukevasti pohjaan kiinnitetty. Valinta perustuu pitkälle veden korkeusvaihteluihin: jos vaihtelut ovat isoja, kelluva laituri on varmempi valinta. Toisaalta kelluva laituri on kiikkerämpi, se onkin syytä ankkuroida laiturin päästä ristiin painoja ja köyttä apuna käyttäen. Laiturin materiaalina käytetään usein kyllästettyä puuta. Kyllästyslaatuluokkaan A kuuluva puu kestää hyvin jatkuvaa kosketusta veden kanssa, joen se sopii hyvin laiturin tolppien ja veteen laskeutuvien portaiden materiaaliksi. Sen sijaan muihin laiturin osiin riittää kyllästysluokka AB. Laiturilla mahdollisesti olevien penkkien istuimiin riittää kyllästämätön puu. SIRKKA SAARINEN Lisätietoja: Alueelliset ympäristökeskukset, kunnan ympäristönsuojelu- ja rakennusvalvontaviranomaiset Rakentamisohjeita: laiturin rakentamisopas Lehden kuvaus Kodin Rakennustieto on ilmaisjakelulehti, joka jaetaan kotitalouksille Tampereen, Pirkkalan, Kangasalan, Lempäälän, Ylöjärven ja Nokian kuntien alueilla. Lisäksi lehteä jaetaan puolen vuoden ajan essa. Lisäksi jakelu kuntien teknisissä palvelupisteissä sekä useassa rakennustarvikeliikkeessä, niin kauan kuin painosta riittää. Kustantajan vastuu rajoittuu vastaavan ilmoituksen julkaisemiseen korjattuna seuraavassa lehdessä. Jos ilmoitusmateriaali saapuu taittoon aineistopäivän jälkeen, kustantaja ei ole velvollinen korjaamaan painovirheitä. Mahdolliset huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta.

16 16 RAKENNA ja Kodin Rakennustieto Huhtikuu 2007 REMONTOI - messut Tampereen Rakennustiedossa Finlaysonilla, lauantaina klo Oletko sinäkin yksi kevään rakentajista tai remontoijista? Toivotamme sinut tervetulleeksi alan monipuolisille messuille. Saat viimeisintä tietoa ja uusia ideoita kodin sekä mökin rakentamiseen ja remontointiin. Hyödynnä ammattilaisten asiantuntemus. Esillä 75 näytteilleasettajan tuotteet. TIETOkirjakaupassa messutarjouksena mm. Pientalon kustannukset 24 (ovh 48 ) Pientalon piha 10 (ovh 22 ) Keittiön remontti 9 (ovh 15 ) Kylpyhuoneen remontti 9 (ovh 15 ) Asunnon remonttiopas 13 (ovh 23 ) Huom messutarjoukset voimassa vain Paikalla on mm. tarvikevalmistajia arkkitehtejä rakennesuunnittelijoita rakennusinsinöörejä rakennusmestareita lakimiehiä Arvomme Tampereen Rakennustiedossa 100 euron arvoisen lahjakortin. Tule ja osallistu! Tule Rakenna ja Remontoi -messuille ja kysy miten rakennat tai korjaat oikein! Kylpyhuoneremontit, putkistoremontit, tarvikkeet... Messutarjouksena paljon alan kirjallisuutta! Vapaa Pääsy! Tervetuloa! TIETOkirjakauppa, näyttely Satakunnankatu 18, Tampere Finlaysonin alue/ Media 54-rakennus Puh , fax tampere@rakennustieto.fi Avoinna normaalisti ma-to 9-17, pe