Vesilaitosyhdistyksen uutisia

Transkriptio

1 Vesilaitosyhdistyksen uutiskirje 13/2013 Vesilaitosyhdistyksen uutisia Vesilaitosyhdistys siirtyy verkkolaskuihin Y.tunnus OVT/verkkolaskuosoite: Operaattori: Nordea Välittäjän tunnus:ndeafihh Mikäli ette vielä lähetä verkkolaskuja, paperilaskut voi lähettää osoitteella: Suomen Vesilaitosyhdistys ry Asemapäällikönkatu HELSINKI Lisätietoja Suomen Vesilaitosyhdistys Merja Kolkka puh s-posti merja.kolkka(at)vvy.fi VVY:n hallituksen jäsenten valinnan valmistelu Jälleen on syytä aloittaa keskustelu Vesilaitosyhdistyksen hallituksen erovuoroisten jäsenten ja varajäsenten tilalle valittavista henkilöistä. Vaalitoimikunta tulee helmikuussa tekemään vuosikokoukselle ehdotuksensa valinnoista. Hallituksen jäsenet valitaan vuosikokouksessa huhtikuussa Asiantuntijaryhmistä hallitus päättää toukokuun lopun kokouksessaan. Vuosikokouksen (1998) hyväksymien periaatteiden mukaan jäsenlaitokset jaetaan maksettavien jäsenmaksujen mukaan neljään kokoluokkaan ja kustakin pyritään valitsemaan kolme jäsentä hallitukseen. VVY:n sääntöjen mukaan vaalitoimikunnan ehdotuksen mukaisesti hallitukseen pyritään valitsemaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet siten, että heidät valitaan yhdistyksen varsinaisten jäsenten piiristä tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti eri kokoluokista ja eri organisaatiomuodoista eri puolilta maata. Periaatteiden mukaisesti hallituksen jäsenten yhtäjaksoisten toimikausien määrän tulisi olla enintään kolme toimikautta eli yhteensä enintään kuusi vuotta. Puheenjohtajan yhtäjaksoinen toimikausi hallituksen jäsenenä voi olla pidempi eli kahdeksan vuotta. Toiveena on, että jäsenlaitosten edustajat ottavat yhteyttä vaalitoimikunnan jäseniin hyvissä ajoin ennen helmikuussa pidettävää vaalitoimikunnan kokousta ehdottaakseen sopivia henkilöitä hallituksen varsinaisiksi ja varajäseniksi erovuoroisten tilalle. VVY:n vaalitoimikunnan jäsenet vuonna 2014: Paavo Salmela (pj.) , Pudasjärven Vesiosuuskunta Riitta Hänninen , Lahti Aqua Oy Tapani Eskola , Kymen Vesi Oy Suomen Vesilaitosyhdistys ry Finlands Vattenverksförening rf Asemapäällikönkatu 7, FI HELSINKI, puhelin , faksi vvy@vvy.fi, Y-tunnus

2 2 Kotisivulta löytyvät vaalitoimikunnan yhteystiedot pdf-tiedostona sekä linkit seuraaviin tiedostoihin. VVY:n hallituksen jäsenet ja varajäsenet erovuoroineen ja VVY:n hallitus ja asiantuntijaryhmät. Lisäksi Vesilaitosyhdistyksen säännöt löytyvät kotisivultamme Uusi yhteistoimintajäsen Vesilaitosyhdistyksen yhteistoimintajäseninä voivat olla vesihuoltolaitoksille tuotteita ja palveluja sekä urakointia myyvät yritykset, alan oppilaitokset ja tutkimuslaitokset. Uusi yhteistoimintajäsen on Amtel AB Kaikki yhteistoimintajäsenet näet kotisivuilta Ajankohtaista vesihuoltoalalla Valtion budjettiin lisärahaa vesihuoltoon Siirtoviemäri- ja vesihuoltohankkeisiin ollaan saamassa lisärahoitusta 1,6 milj. euroa, jos eduskunta hyväksyy valtiovarainvaliokunnan esityksen. Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on saanut valmiiksi vuoden 2014 talousarvioesitystä koskevan mietintönsä (VaVM 34/2013 vp). Mietinnön mukaan ympäristöhankkeisiin lisättiin rahoitusta. Siirtoviemäri- ja vesihuoltohankkeisiin lisättiin yhteensä 1,6 milj. euroa ja lisäksi Itämeren tilan parantamiseen kohdennettiin 1,5 milj. euroa. Mietinnöstä tarkemmin: Eduskunnan täysistunnossa mietinnön käsittely alkoi maanantaina 16. joulukuuta, ja tavoitteena on, että eduskunta hyväksyy valtion talousarvion 2014 lopullisesti perjantaina 20. joulukuuta. Vesihuollon kehittämissuunnitelman pakollisuus poistumassa? Hallitus päätti ns. rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta. Ohjelmalla pyritään kuromaan umpeen kestävyysvajetta ja löytämään säästökohteita myös kuntien tehtävistä ja kustannuksista. Eräänä toimenpiteenä on esitetty luopumista kuntien velvollisuudesta laatia vesihuollon kehittämissuunnitelmia. Tästä aiheutuviksi säästöiksi on arvioitu yhteensä noin 2 milj. euroa. VVY ei pidä esitystä vesihuollon kannalta tarkoituksenmukaisena. Joutsenmerkki kieltää mikromuovit Joutsenmerkityssä kosmetiikassa Kielto astuu voimaan heti. Mikromuovi on pieni mikrohiukkanen, jonka halkaisija on alle 1 mm. Mikrohiukkasilla on puhdistava vaikutus ja niitä käytetään kosmetiikkatuotteissa, esimerkiksi saippuoissa, suihkusaippuoissa, kuorinta-aineissa ja hammastahnoissa.

3 3 Kun mikromuovit huuhtoutuvat viemäriin, ne kulkeutuvat jätevedenpuhdistamoiden kautta järviin ja meriin. Lopulta ne voivat kertyä simpukoihin, kaloihin ja muihin eläimiin. Osa mikromuoveista hajoaa vähitellen auringonvalon vaikutuksesta pienemmiksi hiukkasiksi ja voivat siten vapauttaa erilaisia haitallisia kemikaaleja. Mikromuovien yleisyys kosmetiikassa ja niiden aiheuttamat ympäristöongelmat ovat olleet suuri mielenkiinnon kohde medioissa ympäri Eurooppaa viime aikoina. EU-ympäristömerkki tulee kieltämään mikromuovit saippuoissa ja shampoissa seuraavassa kriteeriversiossaan. Myös vesihuoltolaitosten eurooppalainen edunvalvontaorganisaatio EUREAU suhtautuu mikromuovien käyttöön kuluttajatuotteissa kriittisesti. EUREAU on vastauksessaan muovijätetta koskevaan vihreään kirjaan vaatinut, että mikromuovien käyttöä kosmetiikkatuotteissa tulisi rajoittaa. Alkuperäinen uutinen löytyy linkin kautta kotisivulta. Uusi direktiivi talousveden radioaktiivisista aineista Direktiivin tarkoitus on suojella väestöä talousvedessä olevilta radioaktiivisilta aineilta. Euroopan neuvoston direktiivi 2013/51/EURATOM on annettu ja se tulee olla implementoituna jäsenvaltioiden kansalliseen lainsäädäntöön viimeistään Suomessa direktiivi implementoidaan omalla asetuksellaan ja radioaktiivisuutta koskevat parametrit poistetaan talousvesiasetuksesta (461/2000). Tällä hetkellä talousvesiasetuksessa annettuihin radioaktiivisten aineiden (tritium ja viitteellinen kokonaisannos) laatusuosituksiin nähden uusi direktiivi edellyttää myös radonille raja-arvoa talousvedessä. Direktiivin mukaan radonin raja-arvo voidaan asettaa kansallisesti välille Bq/l. Linkki direktiiviin: Tietoa mangaanista talousvedessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos uutisoi elokuun lopulla, että mangaani on terveysriski juomavedessä. Veden käyttö on kuitenkin turvallista, mikäli talousveden mangaanipitoisuus on lainsäädännön asettaman laatusuosituksen mukaista. Juomaveden mangaanin aiheuttamista terveyshaitoista ei ole yksiselitteistä näyttöä. Suurina annoksina mangaani saattaa aiheuttaa neurotoksisia oireita. WHO:n esittämä mangaanin terveysperusteinen enimmäisarvo on 400 µg/l. Joidenkin uusien tutkimusten mukaan juomaveden mangaanin on esitettyolevan yhteydessä lasten oppimis-ja käyttäytymishäiriöihin, kun mangaanin pitoisuus juomavedessä on ylittänyt 100 µg/l. Liiallinen mangaani aiheuttaa veteen ja siitä valmistettuihin juomiin epämiellyttävää makua ja kerrostumia saniteetti- ja talouskalusteisiin sekä tahraa pyykkiä. Jo hyvin pienetkin veden mangaanipitoisuudet (20 µg/l) voivat synnyttää kerrostumia vedenjakelulaitteisiin, ja ns. mangaanibakteerit edesauttavat näiden saostumien synnyssä. Ajoittain liikkeelle lähtevät saostumat voivat esiintyä nokimaisina hiutaleina tai rasvamaisina muodostumina, joiden tahraava vaikutus on hyvin voimakas. Vesilaitosten toimittaman veden mangaanipitoisuudelle on annettu laatusuositus STM:n ns. talousvesiasetuksessa 461/2000 (Sosiaali-ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista). Mangaanin laatusuosituksen raja-arvo 50 µg/l perustuu edellä kuvattuihin teknisiin ja esteettisiin haittoihin. Sosiaali- ja terveysministeriön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Valviran ja Suomen ympäristökeskuksen yhteinen tiedote mangaanista löytyy seuraavasta linkistä

4 4 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma vuosille on valmistumassa Ympäristökorvauksen perusteiden muutoksella on vaikutusta myös puhdistamolietteiden maatalouskäyttöön. Talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman varat vuosille Uuden ohjelman lopullinen muoto alkaa olla selvillä. Maa- ja metsätalousministeriö julkaisee maaseutuohjelman luonnoksen, jossa toimenpiteet ovat tarkentuneet toukokuisesta lausuntoversiosta. Maaseutuohjelmaan sisältyy myös ympäristökorvausjärjestelmä. Maaseudun kehittämisohjelma vaikuttaa puhdistamolietteiden maatalouskäyttöön Maaseudun kehittämisohjelmassa on linjattu, että jatkossa viljelijät voisivat saada korvausta myös orgaanisten lannoitevalmisteiden eli siis myös käsitellyn puhdistamolietteen levittämiseen. Ehtona olisi, että orgaanisen aineksen pitoisuus (kuiva-ainepitoisuus) on vähintään 20 %. Lisäksi edellytetään, että käytettävät materiaalit ovat lannoitevalmistelain mukaisia ja lisättävän määrän on oltava vähintään 15 kuutiota hehtaarille vuodessa. Myös ympäristökorvaukseen sisältyviä lannoitteiden käytön ehtoja on valmisteltu edelleen. Kasveille käyttökelpoisen fosforin laskennallista osuutta puhdistamolietettä sisältävissä lannoitevalmisteissa ollaan muuttamassa 40 %:sta 60 %:iin. Muutoksen seurauksena puhdistamolietteen levitysmäärät pienenisivät kolmanneksella eli lietteiden levitykseen käytettävä pinta-ala kasvaisi 50 % nykyiseen verrattuna. Vesilaitosyhdistys on toimittanut ympäristökorvauksia valmistelevalle työryhmälle kannanoton kasveille käyttökelpoisesta fosforista lietepohjaisissa lannoitevalmisteissa. Kannanotossa ehdotetaan, että kasveille käyttökelpoisen fosforin osuutta ei muuteta. Sen sijaan VVY ehdottaa, että: - Lietepohjaisten lannoitevalmisteiden vaikutusta pellon fosforilukuun seurataan. - Lietepohjaisten lannoitevalmisteiden kasveille käyttökelpoisen fosforin osuutta erilaisissa lietepohjaisissa lannoitevalmisteissa tutkitaan pitkän ajan kuluessa kasvi- ja kenttäkokein sekä jo tehtyjen tutkimusten tulokset kootaan ja analysoidaan. - Arvioidaan lietteiden maatalouskäytöstä aiheutuvia vesistöpäästöjä - Luodaan järjestelmä, jossa lietepohjaisten lannoitevalmisteiden kasveille. käyttökelpoinen fosfori vastaisi mahdollisimman hyvin todellista arvoa ja kannustaa kierrätykseen. Luonnonhaitta- ja ympäristökorvaukset edelleen suurimpia Maaseudun kehittämisohjelman kokonaisrahoitus on noin seitsemän miljardia euroa. Suurimpia tukikokonaisuuksia ovat edelleen luonnonhaittakorvaukset ja ympäristökorvaukset. Alkukesästä lausunnolla olleesta luonnoksesta rahoitusta on muutettu viljelijätukien osalta. Luonnonhaittakorvauksen ja ympäristökorvausten osuus on noussut. Vähemmän rahoitusta on puolestaan luomun ja eläinten hyvinvoinnin korvauksissa sekä investoinneissa ja nuorten viljelijöiden aloitustuissa. Valmistelun aikataulu Seuraavassa vaiheessa maaseutuohjelman strategiaryhmä keskustelee luonnoksesta, minkä jälkeen se etenee valtioneuvostoon. Ohjelman arvioidaan olevan helmi-maaliskuussa valtioneuvoston käsittelyssä ja pian sen jälkeen lähetettävissä komissioon. Ohjelmaluonnoksesta ei järjestetä uutta lausuntokierrosta, mutta ajatuksia voi edelleen toimittaa valmisteluryhmien puheenjohtajille ja sihteereille..lisätietoja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta kotisivulla olevasta linkistä.

5 5 Tapahtuu jäsenlaitoksilla Joulukorttirahat hyväntekeväisyyteen Tampereen Vesi haastaa perinteiseen tapaan vesihuoltolaitokset ja Vesilaitosyhdistyksen (VVY) yhteistoimintajäsenet lahjoittamaan joulukortteihin varatut rahat hyväntekeväisyyteen. Lahjoituskanavana on UNICEFin Joulun fiksuin yrityslahja -kampanja. Ostamalla lahjoittaja ei pelkästään hanki joululahjaa vaan hän rahoittaa samalla kehitysmaihin toimitettavien tuotteiden hankintaa ja mahdollistaa näin elintärkeiden tarvikkeiden toimituksen niitä tarvitseville lapsille ympäri maailman. Lahjavalikoima sisältää paljon erilaisia UNICEFin kenttätyössä käyttämiä tarvikkeita, kuten rokotteita ja koulutarvikkeita. Lahjavalikoimassa on myös vesipumppu (hinta 373 euroa). Unicef toimittaa lahjan perille kehitysmaiden lapsille. Ohjeita osallistumiseen: Haluamansa paketin voi käydä ostamassa osoitteesta Lahjoituksen tehnyt vesihuoltolaitos voi kertoa lahjoituksesta sähköisellä postikortilla ja toivottaa hyvää joulua esimerkiksi www-sivuillaan. Haasteen vastaanottaneet kerätään listaan VVY:n kotisivuille. Listaan voi ilmoittautua eeva.horkko(a)vvy.fi Myös yksityishenkilöt voivat osallistua UNICEF-lahja -kampanjaan. Mukavaa joulunaikaa ja hyvää tulevaa vuotta toimivien vesihuoltopalvelujen parissa! Tampereen Vesi Haasteen vastaanottaneet kotisivulla linkki listaan. Vesitehras - Tampereen Veden asiakaslehti Näyttävä lehti on mielenkiintoinen lukukokemus. Asiakaslehdestä jäsenlaitokset voivat poimia hyviä ideoita omaan viestintäänsä. Pääkirjoitus, toimitusjohtaja Pekka Pesonen Tampereen Vesi Taloyhtiön vesihuolto Asuntokohtaiset vesimittarit ovat yleistyneet taloyhtiöissä, ja oman vedenkulutuksen seuraaminen on helppoa. Mutta mihin otan yhteyttä, jos vettä ei tulekaan? Eko-opetusta seiskaluokkalaisille Ympäristöneuvoja Tiina Hakala kiertää kouluissa herättelemässä nuoria ympäristöystävällisiin valintoihin. Vettä kannattaa kuluttaa järkevästi. Minkälaista vettä akvaarioon? Akvaarioharrastajan kotona on 720 litran Amazon-teemainen akvaario. Kalat pitävät veden matalasta happamuudesta ja alhaisesta sähkönjohtavuudesta. Töissä Tampereen Vedessä Tampereen Veden talouspäällikkö Marjaana Kylliö Lyhyesti: Asiakkaat tyytyväisiä Tampereen Veteen Tampereen Vedestä seudullinen osakeyhtiö? Kaupinojan saneeraustyö alkoi Jo 100 vuotta sitten tutkittiin veden laatua Vesitehras ilmestyy seuraavan kerran keväällä Seuraavassa numerossa aiheina mm Kesän saneeraustöiden vaikutus liikenteeseen

6 6 Tampereen Veden hankkeiden edistyminen Veden taloudellinen käyttö Muita ajankohtaisia kevään asioita Voit lukea asiakaslehden Tampereen Veden sivuilta: Jätevedenpuhdistamon hukkalämmöllä lämmitetään pian koteja MTV kertoo uutisessaan, että Espoon Suomenojan jätevedenpuhdistamon hukkalämmöllä aletaan lämmittää espoolaiskoteja. Jätevedenpuhdistamon hukkalämpö riittää noin omakotitalon lämmitykseen. Uuden lämpöpumpputekniikan avulla myös viileä hukkalämpö pystytään hyödyntämään. Suomenojan jätevedenpuhdistamon vedet ovat nyt kylmimmillään eli noin 11-asteisia. Alle 55-asteisen hukkalämmön hyödyntäminen on aiemmin ollut vaikeaa, mutta nyt lämpöpumpputekniikka parantaa tilannetta. - Se on suhteellisen yksinkertaista. Tietysti lämpöpumpputekniikka on monimutkaista, mutta lähtökohtaisesti jätevesi on ihan sellaista kuin se nytkin on. Eli se vain käy lämmön talteenoton kautta ennenkuin se menee merelle, kuvailee osastonjohtaja Tommi Fred Helsingin seudun ympäristöpalveluista (HSY). Jätevedenpuhdistamon viereisellä voimala-alueella alkavat pian lämpöpumppulaitoksen rakennustyöt. - Tänne nousee 40 megawatin lämpöpumppulaitos, joka hyödyntää tuossa vieressä olevaa jätevettä, sen lämpöä ja tuottaa sitten siitä korkealämpöisempää vettä kaukolämpöasiakkaillemme, kertoo Fortum Power and Heatin investointijohtaja Dan Blomster. Jätevesilämpö korvaa hiiltä Noin vuoden kuluttua espoolaista omakotitaloa lämpiää jäteveden tuottamalla lämmöllä. Suomenojan jäteveden hukkalämpö tuottaa energiaa 300 gigawattituntia vuodessa eli 15 prosenttia Espoon kaukolämmöstä. Jäteveden lämmöllä korvataan fossiilisia polttoaineita ja samalla vähenevät hiilidioksidipäästöt. Laskelmien mukaan hukkalämmön hyödyntäminen vähentää Espoon hiilidioksidipäästöjä tonnia vuodessa eli saman verran kuin jos jokainen espoolainen vähentäisi autoilua kilometriä vuodessa. - Me on lähdetty hakemaan korvaavia vaihtoehtoja fossiilisille polttoaineille. Ja ideariihessä vähitellen syntyy ideoita ja nyt tämä oli ajankohtainen ja tekniikkakin on olemassa, vastaa Dan Blomster kysymykseen, miksi jäteveden lämpöä aletaan hyödyntää vasta nyt. Tällä hetkellä jäteveden hukkalämpöä otetaan talteen Helsingissä ja Turussa, mutta se voisi olla kannattavaa muuallakin. - Varmaan kannattaa harkita. Tämmöisiä jätevedenpuhdistamoja on Suomessa monta sataa. Ja tekniikkaa voitaisiin kyllä hyödyntää näissäkin laitoksissa, arvioi energiansäästöä edistävän Motiva Oy:n yksikönpäällikkö Hille Hyytiä. Lue lisää MTV:n artikkelista:

7 7 Julkaisuja ja selvityksiä Uusi RIL-ohje vesitornien kunnonhallintaan Vesisäiliöiden kunnon säilyminen ja varma toiminta ovat yhdyskuntarakenteen ja vesihuollon toimivuuden kannalta kriittisiä kohtia. Niiden toimintaan liittyy paitsi ihmisten puhtaan veden saannin varmistamien myös tärkeitä turvallisuusnäkökohtia, kuten vesitornien rakenteellinen turvallisuus ja sammutusveden saanti. Vesisäiliöiden tärkeä rooli ja niiden pitkä elinkaari edellyttää järjestelmien ja rakenteiden jatkuvaa kunnossapitoa. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ja Suomen Vesilaitosyhdistys ry (VVY) ovat yhteistyössä tuottaneet uuden julkaisun RIL Vesitornien ja alavesisäiliöiden kunnonhallinta. Julkaisussa kuvataan vesisäiliön kunnonhallintaa lähtien systemaattisesta ylläpidosta, johon kuuluu mm. rakenne- ja LVIS-järjestelmien säännöllinen kuntoseuranta. Myös säiliöiden puhdistukseen ja hygienian varmistamiseen annetaan ohjeita. Julkaisun keskeisenä tavoitteena on opastaa LVIS-järjestelmien ja rakenteiden kuntoarvioiden ja kuntotutkimusten toteuttamista sekä tarkastusten tuloksista tehtävien johtopäätösten laadintaa. Korjaushankkeen vaiheistus ja organisointi kuvataan erityisesti omistajan näkökulmasta. Kuvauksessa on mukana laajasti mm. korjaushankkeen hankintojen yleisiä periaatteita, suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden valintaa sekä hankkeessa laadittavat asiakirjat. Ohje on tärkeä työkalu vesitornien rakenteellisen turvallisuuden varmistamisessa. Julkaisussa annetaan ohjeita rakenteiden eri kunnossapito- ja korjaustavoille, sekä kantavien että täydentävien rakenteiden osalta. Kantavien rakenteiden ohjeistuksessa otetaan huomioon viimeaikaiset onnettomuustapaukset ja muita rakenteiden toiminnassa yleisesti tunnettuja puutteita. Myös LVIS-järjestelmien korjauksia on käsitelty. Korjaushankkeen työmaavaiheen kuvauksessa on erityisesti tuotu esille työturvallisuus ja hygieniavaatimuksia. Ohjeen on laatinut asiantuntijaryhmä, jossa on ollut edustettuina omistajuuden ja tilaajan, käytön ja ylläpidon sekä korjaussuunnittelun ja -rakentamisen osapuolia. Linkki julkaisuun Esittelykappaleiden tilaukset: Ritva Solasaari, viestintäpäällikkö, RIL, , Lisätiedot: Gunnar Åström, RIL, tekninen johtaja, päätoimittaja, , Mika Rontu, VVY, apulaisjohtaja, , Rakenteet: Heikki Kapanen, Vahanen Oy, Myynti: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, Töölönkatu 4, Helsinki, Kirjakauppa, puh /Pirkko Snellman.

8 8 Vuoden aikana ilmestyneet VVY:n julkaisut Lähes kaikki Vesilaitosyhdistyksen julkaisut jaetaan maksutta varsinaisille jäsenille. Vesilaitosyhdistyksen julkaisusarja muodostuu yhdistyksen antamista suosituksista ja julkaisuista, joissa on esitetty yhdistyksen kannanottoja viranomaispäätöksistä. Lisäksi julkaisusarja käsittää vuosittain vesi- ja viemärilaitosmaksuja koskevan kyselyn tulokset. Vuoden 2013 aikana ilmestyi julkaisusarjaan: Viemärikaivojen kuntotutkimusohje Jäsenhinta 15 (ei jäsenet 25 ). Saatavilla myös pdf-versiona, jonka jäsenhinta 25 (ei jäsenet 40 ). Vesijohtojen ja viemäreiden saneeraustöiden yleinen työselostus ja määrämittausohje 2013 Jäsenhinta on 10 (ei jäsenet 16 ). Saatavilla myös pdf-versiona, jonka jäsenhinta on 15 (ei jäsenet 25 ). Vesijohtojen ja viemäreiden saneeraustöiden rakennuttamisasiakirjat 2013 Jäsenet 15 (ei jäsenet 25 ). Saatavilla myös pdf-versiona, jonka jäsenhinta on 25 (ei jäsenet 40 ). Vesihuoltomaksut Jäsenhinta 8 (ei jäsenet 14 ) Saatavilla myös pdf-versiona, jonka jäsenhinta 15 (ei jäsenet 25 ). Vesihuoltomaksut , jäsenlaitokset -julkaisun taulukot (sivut 14-32) Excel-tiedostoina Excel-tiedostojen jäsenhinta on 35 (ei jäsenet 85 ). Viemäreiden TV-kuvauksen tulkintaohje, PDF Vuonna 2005 julkaistuun ohjeeseen ilmestyi pdf-versio. Jäsenhinta 25 (ei jäsenet 40 ). Vesilaitosyhdistyksen monistesarjassa julkaistaan neuvostojen ja toimiston toimeksiantojen pohjalta valmistuneet erilliset selvitykset, jotka eivät sisällä yhdistyksen kannanottoja eivätkä suosituksia. Vuoden 2013 aikana ilmestyi monistesarjaan: Vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmän raportti 2012 Jäsenet 15 / Muut 25. Saatavilla myös pdf-versiona, jonka jäsenhinta 30 / Muut 50. Vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmän raportti 2011 Jäsenet 15 / Muut 25. Vesihuoltolaitosten henkilöstöselvitys 2011 Jäsenet 15 / Muut 25. Saatavilla myös pdf-versiona, jonka jäsenhinta 30 / Muut 50.

9 9 Muut julkaisut - tietokirja Vuoden aikana Vesilaitosyhdistys kustansi Hanaa! Suomen vesihuolto - kehitys ja yhteiskunnallinen merkitys tietokirjan. Tapio S. Katkon teos jatkaa vuonna 1996 julkaistun VETTÄ! -kirjan kuvausta Suomen vesihuollon kehityksestä nykypäivään sekä osin tulevaisuuteen. Hanaa! Suomen vesihuolto - kehitys ja yhteiskunnallinen merkitys Tapio S. Katko Vesilaitosyhdistys. 501 s. Jäsenet 125 / Muut 125. Vesilaitosyhdistys kouluttaa Valtio tukee henkilöstön koulutusta vuonna 2014 Eduskunta hyväksyi lakiehdotukset, joiden nojalla työnantajat voivat jatkossa saada taloudellista tukea henkilöstön kouluttamiseen. Tuen saamisen edellytyksenä on, että koulutus perustuu vuosittain laadittavaan koulutussuunnitelmaan. Enimmillään tukea voi saada kolmelle koulutuspäivälle työntekijää kohden vuodessa. Työnantaja saa koulutustuen joko koulutusvähennyksenä verotuksessa (elinkeinoverolaki tai maatilatalouden tuloverolaki) tai koulutuskorvauksena (muut työnantajat). Laki koskee kaikkia työnantajia ja se tulee voimaan vuoden 2014 alussa. Hallituksen esitys koostui kahdesta uudesta laista: laista taloudellisesti tuetusta ammatillisen koulutuksen kehittämisestä ja laista koulutuksen korvaamisesta. Ensin mainitun lain tavoitteena on lisätä työntekijöiden, virkamiesten ja viranhaltijoiden osaamisen kehittämiseen liittyvää toimintaa ja tällä tavoin parantaa henkilöstön osaamisen tasoa vastaamaan työn muuttuvia vaatimuksia. Henkilöstön osaamisen kehittämiseen panostavat työnantajat ovat oikeutettuja lisävähennykseen verotuksessa tai sitä vastaavaan koulutuskorvaukseen, joka maksetaan työttömyysvakuutusmaksun perinnän yhteydessä. Koulutussuunnitelmien sisällöstä säädetään yhteistoimintalaeissa, joita täsmennettiin ja yhdenmukaistettiin. Säännöksiä muutettiin siten, että niissä käsitellään aikaisempaa yksityiskohtaisemmin mm. työpaikan henkilöstön rakennetta ja määrää, mukaan lukien toteutuneiden määräaikaisten työsopimusten määrä ja arvio niiden kehittymisestä. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelman sisältöä kehitetään siten, että vuosittain laadittavissa suunnitelmissa ja niiden toteutumisen seurannassa voidaan ottaa huomioon sekä työnantajan tarpeet että koko henkilöstön pitkän aikavälin työllistymismahdollisuudet. Vuosittain tarjottavat koulutukset voidaan kohdentaa yrityksen toiminnan kannalta tarkoituksen mukaisella tavalla. Koulutuskorvauksen keskeisenä tarkoituksena ja tavoitteena on laajentaa ammatillisen osaamisen kehittämiseen osallistuvien työntekijöiden piiriä siten, että kehittämistoimista pääsisivät tulevaisuudessa osallisiksi myös ne työntekijät, jotka nykyisin usein jäävät niiden ulkopuolelle. Verottaja on laatimassa asiasta omaa ohjettaan. Asiaan palataan ensi vuoden ensimmäisessä uutiskirjeessä. Tarkempaa tietoa hallituksen esityksestä ja asian käsittelystä löytyy seuraavien linkkien takaa: Vesihuoltopäivän kuulumiset Kaikki voivat tutustua Joensuussa pidetyn vesihuoltopäivän luentojen antiin ja lehdistötiivistelmiin. Aineisto on julkaistu Vesilaitosyhdistyksen kotisivuilla kohdassa Koulutus ja vesihuoltopäivät -> Esitelmäarkisto.

10 10 Joensuun alueellinen vesihuoltopäivä kokosi noin 140 vesihuoltoalan asiantuntijaa, johtavaa toimi- ja luottamushenkilöä sekä käytännön toteuttajaa. Päivien luennoilla käsiteltiin alueen ajankohtaisia asioita sekä valtakunnallisesti vesihuoltoon vaikuttavia teemoja. Päivän sisältöön voi tutustua kotisivuillamme, tässä suora linkki esitelmäarkistoon: Poimintoja päivän esityksistä: Projektipäällikkö Pekka Iivari Ramboll Finland Oy:stä kertoi, miten Joensuun Kuhasalon jätevedenpuhdistamon energiatehokkuutta parannetaan käynnissä olevassa lämpöpumppu -hankkeessa. Lämpöpumput hyödyntävät puhdistetun jäteveden lämpöä, jonka avulla tuotetaan energiaa puhdistamon lämmitykseen. Lämpöpumppujen avulla pienennetään puhdistamolla lämmitykseen käytettävän kevyen polttoöljyn määrää. Suunnitteluinsinööri Toivo Lapinlampi Suomen ympäristökeskuksesta kertoi maalämmön hyödyntämisestä ja vesihuollosta. Maalämmön hyödyntäminen sekä lämmityksessä että jäähdytyksessä on lisääntynyt nopeasti, koska sekä rakentamistekniikka on nopeutunut että energiaa hyödyntävät laitteistot (lämpöpumput) ovat kehittyneet tehokkaiksi. Maalämmön suunnittelematon rakentaminen voi estää tai haitata muita rakentamistoimenpiteitä alueella. Vedenottamoiden tai eri selvityksissä hyviksi vedenottopaikoiksi todettujen alueiden lähialueille ei yleensä ole lupia myönnetty ja yhtenäinen suositeltava käytäntö on, että näille alueille ei rakenneta maalämpöjärjestelmiä. Johtava asiantuntija Jyrki Laitinen Suomen ympäristökeskuksesta kertoi yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoiden BAT-selvityksestä, joka on kattava katsaus suomalaiseen jätevesien käsittelyyn. Jyrki Laitinen valottaa myös mitä lyhenne BAT tarkoittaa. Mahdollisimman tehokkaita ja kehittyneitä, teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia tuotanto- ja puhdistusmenetelmiä ja toiminnan suunnittelu-, rakentamis-, ylläpito- sekä käyttötapoja, joilla voidaan ehkäistä toiminnan aiheuttama ympäristön pilaantuminen tai tehokkaimmin vähentää sitä. Projekti-insinööri Henna Luukkonen Suomen Kuntaliitosta kertoi vesiosuuskuntien, kuntien vesihuoltolaitosten ja kuntien yhteistyön tukemisesta. Suomessa toimii noin 1500 vesihuoltolaitosta, joista suurimman osan yksikkökoko on pieni. Käynnissä oleva vesihuollon toimintaympäristön muutos haastaa toimijoista erityisesti pienimmät esimerkiksi lainsäädäntöön perustuvien lisääntyvien velvoitteiden kautta. Entistä laajemman toimijoiden välisen yhteistyön kautta on mahdollista parantaa vesihuollon toimintavarmuutta. Seuraavat valtakunnalliset vesihuoltopäivät ovat Helsingissä Finlandia-talolla Lisätietoja: Ryhmäilmoittautuminen koulutustilaisuuksiin Vesilaitosyhdistyksen koulutuksiin on syksyn ajan ilmoittauduttu uuden ilmoittautumisjärjestelmän kautta. Olemme saaneet palautetta ryhmäilmoittautumisen puuttumisesta. Nyt tilanne on korjattu. Kevään koulutustilaisuuksiin voi ilmoittaa useamman henkilön samasta laitoksesta tai yrityksestä yhdellä kerralla. Ilmoittautumislomakkeelle syötetään ensimmäisellä sivulla osallistuja- ja yhteystiedot (Omat tiedot). Toisella sivulla (Lisäkysymykset) kysytään erikoisruokavalio ja mahdolliset muut lisätiedot. Viimeisellä sivulla (Hyväksyminen) ilmoittautuminen hyväksytään, jonka jälkeen ilmoittautumista voi vielä jatkaa lisäämällä uuden osallistujan. Ilmoittautuminen etenee yksi henkilö kerrallaan -periaatteella, mutta järjestelmä muistaa yritystiedot, joten niitä ei tarvitse jokaisen osallistujan kohdalla täyttää uudelleen. Tervetuloa kevään koulutuksiin!

11 11 Vesihuoltolaitokset ja haja-asutuksen vesihuolto -koulutus Koulutuspäivän aikana käsitellään mm. politiikkaa, jolla kunnat lähtevät tukemaan vesiosuuskuntia ja kuullaan vesihuoltolaitosten esimerkkejä haja-asutuksen vesihuollon järjestämisestä. Ohjelma täydentyy alkuvuoden aikana. Koulutus järjestetään Hämeenlinnassa , paikkana on Cumulus Hämeenlinna, Raatihuoneenkatu Tervetuloa koulutukseen! Koulutusta talouden ja kehittämisen johtamisesta Talouden ja kehittämisen johtaminen koulutus järjestetään Helsingissä, Sokos Hotel Presidentissä. Päivän kuluessa käsitellään mm. toiminnanohjausjärjestelmiä. Ohjelma valmistuu joulun alla. Tervetuloa! Desinfiointipäivä Tampereella helmikuun alussa Päivitetyt desinfiointioppaat talousveden kloorauksesta ja desinfioinnista ultraviolettivalolla ilmestyvät ensi vuoden alussa. Niitä sekä keskeisiä desinfiointimenetelmiä käsitellään tiistaina Tampereella, Sokos Hotel Tammerissa. Päivän kuluessa keskustellaan myös desinfioinnin riskeistä ja niiden hallintakeinoista. Desinfiointimenetelmistä käsitellään kloorausta, otsonointia ja UV-käsittelyä. Kloorauksen osalta käsitellään verkostokloorauksen ja tilapäisen kloorauksen käytännön toteutusta ja haasteita. Otsonoinnin osalta perehdytään käytettäviin laitteisiin sekä käytännön toteutukseen. UV-käsittelyn osalta paneudutaan laitteistojen mitoitukseen ja valintaan sekä käyttöön ja huoltoon. Osallistumismaksuun sisältyvät päivitetyt desinfiointioppaat. Koulutukseen voi ilmoittautua asti VVY:n kotisivujen kautta. Tervetuloa! Muiden järjestämiä koulutuksia, konferensseja ja messuja Otsikon linkistä pääsee Vesilaitosyhdistyksen sivulle kyseiseen kohtaan

12 12 Rakentamiseen liittyvä tiedonantovelvollisuus tulee voimaan Verotusmenettelylakiin ja työturvallisuuslakiin lisättiin säännökset rakentamiseen liittyvästä tiedonantovelvollisuudesta. Taustalla ovat harmaan talouden torjuntaan liittyvät tavoitteet. Uusien säännösten johdosta tilaajilla on velvollisuus ilmoittaa Verohallinnolle tiedot rakentamiseen liittyvistä urakoista ja urakoitsijoista. Lisäksi yhteisen rakennustyömaan päätoteuttajan tulee ilmoittaa tiedot rakennustyömaan työntekijöistä. Myös vesihuoltolaitoksen tulee antaa tietoja, kun laitos toimii rakennustyömaalla jossain edellä sanotuista rooleista. Velvollisuus koskee tai sen jälkeiseltä ajalta annettavia tietoja. Verohallinto antoi ohjeen rakentamiseen liittyvästä tiedonantovelvollisuudesta. Lisäksi Verohallinnon sivulla on usein kysyttyihin kysymyksiin annettuja vastauksia. Ohje ja vastaukset löytyvät osoitteesta Verohallinto antanee lisää ohjeistusta asiasta ja järjestää sidosryhmätilaisuuksia ympäri Suomea. Tämä kirjoitus ei korvaa Verohallinnon ohjeita, joten lue ne, ennen kuin ryhdyt toimenpiteisiin. Ilmoitettavat tiedot ja ilmoitusvelvolliset Urakkatietojen tiedonantovelvollisuus koskee arvonlisäverolaissa tarkoitettuja rakentamispalveluja ja myös eräitä muita rakentamispalveluja. Urakkatietoina on ilmoitettava erilaisia urakkasopimukseen liittyviä tietoja. Kun on kyse urakkaa koskevista tiedoista, velvolliset antamaan tietoja ovat rakentamispalvelujen tilaajat. Tarkoitus on, että ilmoitusvelvollisuus kattaa koko urakkaketjun. Kukin tilaaja ilmoittaa Verohallinnolle omat urakkatietonsa. Tilaajana voi olla rakennuttaja, pää-, sivu- tai aliurakoitsija. Urakkatietoja ei tarvitse antaa, jos ei ole tilannut työtä keneltäkään oman organisaation ulkopuoliselta. Lisäksi kaikista yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevistä henkilöistä annetaan tiedot (työntekijätiedot) riippumatta työsuhteen laadusta tai työnantajasta. Kun on kyse työntekijöitä koskevista tiedoista, tietojen antaminen Verohallinnolle on rakennustyömaan päätoteuttajan tehtävä. Päätoteuttaja antaa Verohallinnolle tiedot omista työntekijöistään ja yhteisellä työmaalla toimivien muiden urakoitsijoiden työntekijöistä. Tiedot annetaan myös itsenäisistä työnsuorittajista ja vuokratyöntekijöistä. Jokaisen on ilmoitettava tiedot omista työntekijöistään työmaan päätoteuttajalle. Päätoteuttaja on yleensä pääurakoitsija tai pääasiallista määräysvaltaa käyttävä työnantaja tai tällaisen puuttuessa rakennuttaja itse. Kotitalouden on rakennuttajana annettava tiedot, jos rakentaminen edellyttää rakennuslupaa. Tiedot on annettava ennen rakennuksen käyttöönottoa edeltävää loppukatselmusta. Rajoituksia Lain mukaan Verohallinto voi päätöksellään rajoittaa tietojen antamista tilanteissa, joiden merkitys on verovalvonnallisesti vähäinen. Verohallinnon ohjeen mukaan urakkatietojen ja työntekijätietojen antamista on rajoitettu alle euron hankkeissa (ilman arvonlisäveroa). Siitä, kuinka rajoitus määräytyy, sanotaan tarkemmin edellä mainitun ohjeen kohdissa ja Tiedonantovelvollisuuden alkaminen Tiedonantovelvollisuus koskee tai sen jälkeiseltä ajalta annettavia tietoja. Vaikka työmaa olisikin alkanut jo ennen , tiedot on annettava heinäkuun ensimmäisen päivän jälkeen tapahtuneesta työntekijän työskentelystä ja sen jälkeen tehdyistä työtehtävistä sekä maksetuista urakkasuorituksista. Tiedot annetaan Verohallinnolle kuukausittain. Tiedot annetaan viimeistään kohdekuukautta toiseksi seuraavan kuukauden viidentenä päivä. Menettely alkaa , joten heinäkuun 2014 tiedot on annettava viimeistään Toimitustapa Reaaliaikaisen valvonnan turvaamiseksi urakkaa ja työntekijöitä koskevat tiedot voidaan toimittaa Verohallinnolle vain sähköisesti. Se tarkoittaa, että tiedot voidaan toimittaa joko verkkolomakkeella Suomi.fi -palvelun kautta tai Ilmoitin.fi - palvelussa tiedostosiirtona tai ohjelmistorajapinnan kautta. Anneli Tiainen, lakiasiain päällikkö