Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Insinööritoimisto Olof Granlund Oy"

Transkriptio

1 Teksti on otettu syksyllä 2010 julkaistusta Granlundin 50-vuotishistoriikista Insinööritoimisto Olof Granlund Oy suomalaista talotekniikan suunnittelua ja konsultointia vuodesta 1960 Osa 9: Granlundin osastojen kehittymisen vaiheita Insinööritoimisto Olof Granlund Oy Teksti: Reijo Hänninen, Markku Jokela, Harri Aavaharju Tämän osan kuvien lähteet ja valokuvaajat: Granlund 143, 144, 147, 148, 150, 152 Helsingin Sanomat 146, 154 Suvi Kiviniemi 146 Arto Kiviniemi 149

2 Granlund muutakin kuin LVI-tekniikkaa ja kehitystä Yhtiön historian ensimmäisten vuosikymmenten toimeksiannot olivat lähes yksinomaan LVI-tekniikkaan painottuneita suunnittelu- ja valvontatehtäviä. Yrityksen historiaosassa on kerrottu kronologisesti niistä vaiheista. Teknologian kehitys ja monet talouspoliittiset tapahtumat johtivat yhtiön strategian muutoksiin ja toiminnan laajenemiseen vähitellen kattamaan kaikki talotekniikkaan liittyvät toiminnot. Kehitystoiminnan merkitys on ollut yritykselle todella suuri. Siksi sille on edellä omistettu kokonaan oma osionsa. Sen yhteydessä on myös kuvattu sitä kehitystä ja ohjelmistoja, joihin muutkin kuin LVI-osasto ovat olleet vaikuttamassa ja hyödyntämässä. Tässä osassa on kerrottu hieman syventäen muiden osastojen historiaa ja vaiheita. Niiden mer kitys on kasvanut vuosien varrella, ja ne työllistävät nykyään lähes kaksi kolmasosaa koko konsernin henkilökunnasta. RAkennusautomatiosta oma liiketoiminta-alue Rakennusautomaatio- eli RAU-suunnittelua varten perustettiin oma ryhmä vuonna Sen toimintaa oli käynnistämässä Bo Söderholm, joka oli tullut Granlundin palvelukseen edellisenä vuonna. Bosse oli palkattu tuolloin perustettuun Englannin toimistoon, mutta hänen vankkaa kokemustaan säätölaiteurakoinnissa voitiin hyödyntää myös suunnittelun kehittämisessä. Uuden ryhmän ensimmäinen automaatiosuunnittelija oli Anders Strand, sitä ennen LVI-suunnitelijaharjoittelija ja nykyisin rakennusautomaatio-osaston johtaja. Uusi tekniikka avasi myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. DDC oli vierasta asiakkaille, joten he tarvitsivat tukea hankkeissaan. Rakennuttamistehtävät, selvitykset, kustannustarkastelut, saneeraukset jne. vaativat palvelujen kehittämistä ja resurssien lisäämistä. Myös valvonnan ja vastaanoton kehittämiseen panostettiin. Tehtävät alkoivat laajeta suunnittelusta konsultointiin. RAU-suunnitteluryhmä kasvoi nopeasti ja luvun lopulla sen vahvuus oli jo 10 henkeä. Tällöin ryhmästä tehtiin RAU-osasto. Mukaan pyrittiin saamaan myös urakointitaustaisia henkilöitä. Uusia kantavia voimia olivat mm. Veli-Matti Sihvonen, Veijo Happonen ja Kari Rintamäki. Rakennusautomaation grand old man Heikki Luomanpää, liittyi joukkoon vuonna Hän toi ryhmään arvokasta ja käytännön läheistä kokemusta suunnittelusta ja valvonnasta. Henkka jäi eläkkeelle vuonna luvun alussa elettiin laman keskellä myös RAU-suunnittelussa. Työkanta koostui pienistä tehtävistä, eikä niidenkään saaminen ollut helppoa. Erikoisosaamisen ja hyvien asiakassuhteiden ansiosta laman läpi kuitenkin selvittiin kohtuullisen hyvin. Vuonna 1997 Bosse siirtyi kiinteistönpito-osaston johtoon ja kehittämään Granlundin asiakkuuksia. RAU-osaston vetovastuu siirtyi Anders Strandille. Osasto jaettiin kolmeen suunnitteluryhmään, joiden vetäjinä toimivat Veijo Happonen, Heikki Luomanpää ja Anders Strand luvun lopulla henkilömäärä oli emoyhtiössä jo 14 henkilöä ja tytäryhtiöissä yhteensä 5 henkilöä eli konsernissa oli vajaat 20 RAU-asiantuntijaa ja erikoisosaaminen oli laajentunut myös tytäryhtiöihin. Lahdessa RAU-suunnittelusta vastasi Veli-Matti Sihvonen, Vaasassa Kari Rintamäki ja Kuopiossa Vesa Pihlaja luvulla rakentaminen vilkastui dot.comkuplan aiheuttaman lievän notkahduksen jälkeen, ja se näkyi myös RAU-osaston työtilanteessa. Granlundin osastojen kehittymisen vaiheita 141

3 Rakennusautomatiikka rakennuksen aivot Automaation merkitys tiedostettiin jo yrityksen perustamisen aikaan. Antti Oksanen pohti vuonna 1959 lehtiartikkelissaan, että hyvien sisäilmaolosuhteiden aikaansaaminen automaation avulla ei ole ylellisyyttä. Tältä pohjalta automaatiosuunnittelu lähti kehittymään ja Antin filosofia on sisäistetty hyvin. Monet vuosikymmenet säätölaitesuunnittelu oli osa LVIsuunnittelua. LVI-automaatioon erikoistuneita yrityksiä oli perustettu jo 1950-luvulla. Suunnittelija laati toimintaselostukset ja säätökaaviot, joiden perusteella urakoitsija laski tarjoukset. Säätimet olivat analogisia, toiminta-aikoja ohjattiin mekaanisilla vuorokausi- ja viikkokelloilla ja hälytyksissä käytettiin vahvavirtajohdotuksia luvun alussa analogiasta siirryttiin digi aikaan, kun markkinoille tulivat ensimmäiset DDC- säätöjärjestelmät (Direct Digital Control). Aluksi ne olivat kömpelöitä, työläitä konfiguroi da ja monimutkaisia käyttää. Käyttöliittymät olivat numeerisia ja raportit vaikeasti luettavia. Windows toi sittemmin mukanaan värigrafiikan, jolloin käytettävyys parani huomattavasti. Myös ohjelmoitavuus ja muut ominaisuudet alkoivat vähitellen kehittyä. Merkittävimmät ensimmäiset DDC-toimittajat olivat kansainväliset Landis&Gyr, Honeywell ja Tour&Andersson sekä kotimainen Consensio. Aluksi DDC-järjestelmät tarjottiin perinteisten analogisten suunnitelmien pohjalta, joten valinta edellytti valveutuneisuutta rakennuttajalta ja suunnittelijalta. Tilaajat edellyttivät myös teknistaloudellisia perusteluja investoinnille. Takaisinmaksusaikoja yritettiin parhaan mukaan arvioida olosuhteiden hallinnalle, energiataloudelle, laajennettavuudelle ja toimivuudelle. Granlundin ensimmäinen DDC- suunnitelma oli Yleisradion Tohlopin toimintakeskus. Samalla kehitettiin mallityöselitys DDC-järjestelmälle. Sen vaatimustaso oli korkea, sillä siinä edellytettiin mm. huolto-ohjelmiston sisällyttämistä toimitukseen. Alkuvaiheessa vain harva toimittaja pystyi siihen. Tarjousten vertailuun kehitettiin erilaisia malleja, jotta järjestelmien eroista, esimerkiksi raportointiominaisuuksista, olisi saatu käsitys. On ilahduttavaa havaita, että monet silloin ideoiduista raporteissa ovat sisällöltään vieläkin käyttökelpoisia. Kouluttautuminen uuteen tekniikkaan tapahtui pääsääntöisesti suunnittelun yhteydessä ja tiiviissä vuorovaikutuksessa toimittajien kanssa. Tietoa karttui myös referenssikohteista, urakkaneuvotteluista ja työmaavalvonnasta. DDC-järjestelmien yhteensopimattomuus havaittiin pian. Järjestelmän valinnassa asiakas sitoutui pitkiksi ajoiksi yhteen toimittajaan. Avoimuuden parantamiseksi tutkittiin mm. yleiskäyttöisiä valvontajärjestelmiä ja integrointimahdollisuuksia. Markkinoille alkoikin ilmestyä valvomoratkaisuja, joissa eri toimittajien järjestelmiä voitiin liittää samaan valvomoon. Hen kilömäärä kasvoi edelleen. Vuonna 2010 RAU-osastolla on emoyhtiössä noin 20 henkilöä ja koko konsernissa noin 30 henkilöä. Kaikissa tytäryhtiöissä on rakennusautomaation hallitsevia suunnittelijoita. RAU-suunnittelu sisältyy yleensä kaikkiin Granlundin LVI-suunnittelun toimeksiantoihin, joten yrityksen RAU-referensseistä voi lukea kirjan LVI-suunnitteluprojektien esittelyn yhteydessä luvun vientikohteista voidaan mainita erityisesti Nokian maailmanvalloitukseen liittyvän Saksan Bochumin matkapuhelintehtaan RAU-suunnittelu ja toteutuksen valvonta. Projektissa saatiin arvokasta kansainvälistä kokemusta sekä tuntumaa eri maiden urakoinnin ja kulttuurien eroihin. Henkilökohtaiset tietokoneet yleistyivät luvun lopulla ja pian kaikilla suunnittelijoilla oli PC pöydällään. Säätökaavioiden piirtämisessä siirryttiin CAD-aikaan, josta on kerrottu enemmän kirjan muissa osissa. Työkaluna oli aluksi toimistoon hankittu Prime Medusa. Sitä käytettiin aktiivisesti, sillä se oli helpohko ohjelmoida ja nopeutti työtä. 142 Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

4 Rakennusautomaatiovalvomo Partekilla. Partekin pääkonttori Sörnäisissä ensimmäisiä DDC-järjestelmiä 1980-luvun alkupuolella. Medusa sai sittemmin väistyä AutoCAD:in tieltä. Säätökaavioiden piirtämisessä iso AutoCAD todettiin pian liian raskaaksi ja tarkoitukseen kehitettiin AutoLT 97:än perustuva oma RAU-sovellus, jolla myös pystyi siirtämään säätökaavioiden tiedot talotekniikan suunnittelutietokantaan. Pitkäaikainen toive MagiCAD:in säätökaaviosovelluksesta on tätä kirjoitettaessa toteutumassa. Vuosien mittaan Granlundin rakennusautomaatioasiantuntijat ovat osallistuneet moniin Tekesin ja EU:n rahoittamiin kehitysprojekteihin. Niistä on kerrottu enemmän kirjan kehi tys- osuudessa, seuraavassa muutamia RAU-suunnittelun kannalta tärkeimpiä. Vuonna 1995 käynnistyneessä Tekesin Samba -ohjelmassa osallistuttiin avoimien tiedonsiirtoväylien ja LonWorks -teknologian kehittämiseen ja myös useisiin sen projekteihin johtavassa roolissa. Samban tavoitteena oli kehittää laitteita ja järjestelmiä, jotka keskustelevat keskenään toimittajasta riippumatta ja ovat vaihtokelpoisia plug and play -periaatteella. Joskus, kun kaikki asiat eivät menneet aivan putkeen, puhuttiin myös plug and pray :sta. Granlundin osastojen kehittymisen vaiheita 143

5 LonWorks-teknologia yleistyi Suomessa ja se kasvatti myös erikoisosaamisen tarvetta. Huonekohtaiset järjestelmät yleistyivät ja edellyttivät selvityksiä väyläratkaisuista. Merkittäviä LonWorks -kohteitamme ovat olleet mm. Sanomatalo ja ABB:n Tellus -kiinteistö. Remcon-hankkeessa kehitettiin etähallintapalveluja. Ensimmäisiä sovelluskohteita olivat Hannoverin Expo maailmannäyttelyn Suomen paviljonki, jonka sisäilman olosuhteita ja talotekniikan toimintaa seurattiin maailmannäyttelyn aikana etäyhteydellä Helsingistä, sekä useat Nokian kohteet Saksassa ja Unkarissa. Etäseurannasta kehittyi palvelumuoto, jonka liiketoiminta on jatkuvasti kasvanut. Vuonna 2000 käynnistettiin Tekes-hanke Senaatti-kiinteistöjen kanssa, jossa kehitettiin sen uuteen pääkonttoriin uudentyyppinen kiinteistön informaationhallintatyökalu, joka sai nimekseen Taloinfo. Se sai paljon huomiota osakseen uudenlaisen lähestymistapansa johdosta. Konseptiluonteinen työkalu on sittemmin tuotteistettu Webpohjaiseksi ja otettu käyttöön myös eräissä muissa kiinteistöissä. Taloinfosta kerrotaan enemmän Senaatin pääkonttori -projektin esittelyn yhteydessä. Rakennusautomaatioalalla on kehityssuuntana, että suuret rakennusautomaatiourakoitsijat käyttävät yhä enemmän alihankkijoita ja keskittyvät itse ydintoimintoihinsa ja uusien palvelujen kehittämiseen. Alan rakennemuutokset ja tekninen kehitys pitävät valppaina ja luovat uusia mahdollisuuksia palvelujen kehittämisessä. Kenttäväylien, alakeskusten ja valvomoiden stan dardisointi etenee muutamien vaihtoehtojen pohjalta, vaikkakin hitaasti. Internetin kehityskulku näyttää varmalta ja nettivalvomot ovat jo alkaneet yleistyä. Langattomien järjestelmien ja laitteiden, esimerkiksi antureiden, käyttö kasvaa tulevaisuudessa. Ympäristö- ja energiavaatimuksien tiukkeneminen merkitsee uusia mahdollisuuksia myös rakennusautomaatioalalle. Reaali aikainen kiinteistöjen Heikki Luomanpää jää eläkkeelle energiatehokkuuden ja ylläpidon hallinta yleistyy ja uutta teknologiaa kehitetään tietojärjestelmien integroimiseksi ja tietomallien hyödyntämiseksi nykyistä paljon tehokkaammin. Taloinfo on tästä vasta prototyyppi. Granlund on jo mukana aiheeseen liittyvissä kansainvälisissä kehityshankkeissa. DDC-järjestelmien alkuaikoina LVI-suunnittelussa mukana ollut Markku Jokela muistaa erään suuren kohteen rakennusautomaation urakkaneuvottelun, jossa urakoitsijaehdokas esitteli järjestelmänsä ja käytiin läpi suunnitelman vaatimuksia. Työselityksessämme oli mainittu, että tiedot tallennetaan tietokoneen kovalevylle. Tilaajan LVI-asiantuntija, jolle tietokoneet olivat vielä uutta, halusi varmistua, että tarjous täyttää vaatimuksen ja pyysi urakoitsijaa osoittamaan, että järjestelmässä oli sellainen. Ilme peruslukemilla urakoitsija haki ruuvimeisselin, avasi PC:n kannen ja löytyihän se. Neuvottelua jatkettiin ja urakoitsija sai lopulta työn. 144 Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

6 Heikki Luomanpää muistelee tapauksia vuosien varrelta Sähkö kasvaa LVI-suunnittelun apulaisesta yhtiön voimatekijäksi Eräässä kohteessa neuvoteltiin rakennusautomaation etäkäytöstä, kun rakennusautomaatio oli vielä uutta. Todettiin, että etäkäyttö on toteutettavissa lisäämällä järjestelmään modeemi. Kun sopimukset oli allekirjoitettu, kohdassa Rakennusautomaatio oli seuraava teksti: Rakennus voidaan liittää etäkäyttöön, eikä siitä aiheudu muita kustannuksia kuin moderni hinta. Rakennus oli valmis ja viimeistä työmaakokousta pidettiin. Totesin, että rakennusautomaatio ei toimi oikein, kun järjestelmästä tulostuu hälytyskirjoittimelle kymmeniä sivuja hälytyksiä vuorokaudessa. Rakennuttaja kysyi: Kuinka paljon hälytyksiä sitten saa tulla? Sanoin, että normaalisti tämän kokoisessa laitoksessa niitä tulostuu enintään puoli sivua. Kokouspöytäkirjassa luki: Sovittiin, että muutetaan hälytysmäärä kymmenestä sivusta puoleen sivuun. Kun liikkuu sairaalan tiloissa, pitää tietenkin pukeutua asianmukaisesti, mm. leikkaussalissa pitää olla valkoinen suojavaatetus. Kerran, kun menin leikkaussaliin tekemään tarkastuksia ja astuin sisään, minulle tarjottiin saksia ym. instrumentteja käteen, potilas oli jo nukutettuna pöydällä. Rahapajassa taas punnittiin tarkastuksia tehtäessä ovella mennen tullen, ettei vain olisi jäänyt mitään tuotteita mukaan. Muutama vuosi sitten Wihuri-säätiölle valmistui uusi toimistotalo Leppävaaraan. Granlund oli kohteen kokonaisvaltainen talotekniikan valvoja. Kun talo oli otettu käyttöön, rakennusurakoitsija järjesti tilaajan edustajille saunaillan, johon meidätkin oli kutsuttu. Saunatilan takan toimintakokeet olivat kuitenkin vielä pitämättä. Marko Virtanen sai tuon vastuullisen tehtävän suoritettavakseen. Takka lähti aluksi vetämään hyvin, mutta kun Marko siirtyi kuormituskoevaiheeseen ja latasi takan täyteen klapeja, sen saumoista rupesi tupruamaan savua ja palohälytyskellot alkoivat soida. Hetken ihmeteltyämme palolaitoksen savusukeltajat ryntäsivät sisään paineilmalaitteet selässä ja maskit kasvoilla, keskeyttivät toimintakokeemme ja tyhjensivät rakennuksen. Tietokoneiden yleistyessä ja niiden hinnan halventuessa ymmärrettiin, että taloteknisten järjestelmien säätö ja ohjaus oli tarkoituksenmukaista hoitaa digitaalisesti, kuten edellä on kerrottu. Tämä tarkoitti sitä, että säätökaavioissa tuli esittää laitteiden lisäksi vahva- ja heikkovirtajohdotukset säätö- ja ryhmäkeskuksille. Vaikka LVI-insinöörien koulutukseen kuului sähkötekniikan lyhyt oppimäärä, harva heistä pystyi todella ymmärtämään miten johdot ja piuhat pitää yhdistää. Oli siis luonnollista, että alan johtava LVI-insinööritoimisto tarvitsi apua laadittaessa automaattisten säätölaitteiden suunnitelmia siten, että myös sähköosuus oli tehty niissä ammattimaisesti. Elettiin vuotta 1982 ja Granlundin toimistossa tehtiin jälleen uusi aluevaltaus ja palkattiin ensimmäinen sähkösuunnittelija, DI Hannu Kirsi. Ratkaisu ei ollut välttämättä helppo, sillä GOHNTtalossa samojen asioiden parissa työskenteli eräs alan johtavista sähkösuunnittelutoimistoista, Tauno Nissinen. Olof Granlundin rohkeus kuitenkin riitti ja hyvin nopeasti sähköosasto alkoi kasvaa luvulle siirryttäessä sähkösuunnittelijoita oli jo toistakymmentä. Vantaan toimistoon palkattiin myös sähkömies, Pasi Tuominen, joka työskentelee toimistossamme edelleen. Myös Tampereelle oli syntynyt oma sähköryhmänsä 1980-luvun lopulla Tarmo Wilénin johdolla. Vuonna 1989 siirtyi sähköosaston vetäjä Alpo Mäkinen uusiin tehtäviin ja yritysjohdon tehtävä oli valita uusi virtaa täynnä oleva vetäjä. Kari Kaleva muistelee tuota ajankohtaa: Olof ja Reijo sanoivat minulle: Hoida sähköosastoa siihen asti kun keksitään parempi ratkaisu. Parempaa ratkaisua ei sitten löytynyt ja 2000-luvulle tultaessa Granlundin sähköosasto oli kasvanut Karin johdolla Suomen suurimmaksi suunnitteluyksiköksi. Lamavuodet olivat vaikeita myös Granlundin sähköosastolle. Johdon kanssa pidetyissä pala ve- Granlundin osastojen kehittymisen vaiheita 145

7 reis sa pohdittiin tulevaisuutta ja jotkut vaihtoehdoista näyttivät jopa erittäin synkiltä. Avainhenkilöiden voimakas sitoutuminen käynnisti kuitenkin vahvan kasvun aikakauden, joka luotiin 1990-luvun alussa määrätietoisen markkinointistrategian, hyvin hoidettujen projektien sekä tiiviin asiakastyöskentelyn avulla. Potentiaalisten asiakkaiden löytämisessä olivat apuna LVIsuunnittelun kautta syntyneet aiemmat asiakassuhteet, mutta markkinointia suunnattiin myös kokonaan uuteen asiakaskuntaan. Tosin aina eivät LVI-projektipäälliköt muistaneet vielä tuohon aikaan, että Granlundilla oli myös sähköosasto. LVI-projektipäällikkö tuli takaisin toimistolle tyytyväisenä ja kertoi Reijolle, että saimme uuden projektin. Reijon kysyessä, että kenelle sähkösuunnittelu meni, projektipäällikkö totesi, että pahus en muistanut mainita, että sähkösuunnittelukin olisi voitu tehdä Granlundilla. Uusille asiakkaille pidettiin erilaisia lyhyitä informaatiotilaisuuksia, joissa kerrottiin sähköalan uutuuksista ja siihen hetkeen liittyvistä ajankohtaisista asioista kuten ATK-päätteiden vaatimuksista valaistukselle. Olemassa olevia asiakassuhteita vahvistettiin tietopohjaisten tilaisuuksien lisäksi vapaamuotoisilla tilaisuuksilla mm. urheilun tai teatterin merkeissä sekä tietenkin tutustumalla uuden kiinteistömme saunatiloihin. Mieleen jäänyt tapahtuma oli erään asiakaskandidaatin henkilöstön haastaminen lentopallo-otteluun. Ajatus oli hyvä, mutta joukkomme innostui ottelusta niin paljon, että ennakkokaavailujen vastaisesti menimme voittamaan sen. Mainetta saatiin ja myös uhkaus kutsusta hevospoolo-otteluun. Lieneekö voittomme syytä, että emme saaneet kyseiseltä asiakkaalta yhtään projektia, kertoo Kari Kaleva. Vähitellen markkinoinnin vaikutukset alkoivat näkyä ja tilauskanta alkoi kasvaa suhteessa muihin alalla toimiviin kilpailijoihin. Wärtsilä Meriteollisuuden konkurssin seurauksena Matti Urjo ja hänen mukanaan myös muita suunnittelijoita Ilmoitus HS:ssa Näkyvä sähköosaston referenssi: Helsingin aseman kellotornin valaistus vuonna Jotta kello näyttäisi aikaa kaikissa olosuhteissa, toteutettiin myös tornin ukkossuojaus ja julkisivun sähkölämmitys. 146 Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

8 Sanna Forsman ja Jari Vuorinen tutkimassa LED-valaisimia. siirtyi Granlundille. Näiden vahvistusten ja innovatiivisen markkinoinnin avulla saatiin uusia asiakkaita. Tele- ja turvatekniikan kehitys eteni 1990-luvulla nopeasti. Kehitykseen kärjessä pysyminen edellyttää erikoisosaamisen keskittämistä. Tähän saakka sillä sektorilla osaamista oli pidetty yllä valitsemalla kullekin järjestelmälle tuki- ja vastuuhenkilö, joka seurasi ja informoi alueensa kehitystä sekä opasti tarvittaessa muita. Vuonna 1997 perustettiin sähköosastolle erillinen teleja turvaryhmä, johon keskitettiin suunnittelualueen osaaminen. Näin toimimalla saavutettiin se etu, että aiemmin muutaman vuosittaisen projektin sijasta toistuvien projektien yhteydessä henkilöt pystyivät entistä paremmin kehittämään osaamistaan sekä suunnittelutapaa. Sähköosaston henkilömäärä ylitti kahdenkymmenen henkilön rajan vuonna Myöhemmin 1990-luvun voimakkaan kasvun jälkeen henkilömäärän muutos on ollut maltillisempaa ja perustunut lähinnä vakioasiakkuuksien lisääntymiseen ja sähkösuunnittelutoiminnan laajentumiseen aluetoimistoihin. Sadan sähkösuunnittelijan kokonaismäärä, aluetoimistot mukaan lukien, ylittyi 2000-luvun puolessa välissä. Sähköosaston suuri työkanta mahdollistaa henkilön toiveiden mukaan toimimisen joko erikoistuneen asiantuntijan roolissa tai kokonaisvastuun ottamisen kokeneena vaativien projektien projektipäällikkönä. Sähköosaston alkuvaiheessa, ehkä osittain vallitsevan laman vuoksi, oli mahdollista rekrytoida valmiita osaajia. Tänään kokeneiden henkilöiden saaminen on harvinaista, joten on tärkeää löytää opiskelijoista alalle soveltuvia henkilöitä, jotka haluavat oppia sähkösuunnittelijoiksi joko asiantuntijan rooliin tai laaja-alaisen suunnittelutyön kautta projektipäälliköksi. Uskon, että voimme tarjota heille myös jatkossa sekä haasteellisen että taloudellisesti kilpailukykyisen työpaikan. Vaihtuvuus on sähköosastolla ollut vähäistä ja nekin henkilöt, jotka ovat meiltä lähteneet, ovat siirtyneet pääasiassa vakioasiakkaittemme palvelukseen. Näyttää siltä, että myös aluetoimistoissa sähkösuunnittelutoiminnan käynnistämisen myötä on porukkaan tullut uutta draivia. On hyvä, että samojen seinien sisältä löytyy osaajia, joiden kanssa voi pohtia yhteisiä taloteknisiä haasteita. Meillä on paljon erikoisosaamista, jota pienillä toimistoilla ei voi tietenkään olla. Itse olen siirtynyt sähköosaston vetäjän paikalta varatoimitusjohtajaksi ja seuraajani on pitkäaikainen ryhmänvetäjämme Matti Urjo, kertoo Kari Kaleva. Granlundin VPK palonsammutussuunnittelua pienellä porukalla Granlundin toimiston oma vapaapalokunta perustettiin varsinaisesti vuonna Jo sitä ennenkin sprinklerisuunnitelmia oli tosin laadittu, mutta ne olivat enemmän reitti- ja sijoitussuunnitelmia. Vuosi 1998 oli tärkeä merkkipaalu palonsammutusjärjestelmien suunnittelun ja myös urakoinnin kannalta. Siihen asti olivat vakuutusyhtiöt sanelleet laitosten suunnitteluperusteet ja hyväksyneet suunnittelijat ja urakoitsijat. Granlundin osastojen kehittymisen vaiheita 147

9 Senaatti-kiinteistöjen pääkonttorin iv-konehuonenäkymä. Järjestelmien mitoituksella ja valinnalla vaikutettiin suoraan vakuutusmaksujen suuruuteen. Järjestelmillä suojattiin ensisijaisesti omaisuutta, henkilöiden suojaaminen on toissijaista. Palvelutalo Viljamin palo Maaningalla muutti tilannetta oleellisesti. Siihen asti pelastuslaitoksella ei juuri ollut roolia palonsammutusjärjestelmien valintatilanteessa. Maaningan palossa kuitenkin kuoli 14 vanhusta, kun palokunta oli puolen tunnin ajomatkan päässä. Henkilökunta ei ehtinyt pelastaa vanhuksia riittävä nopeasti ja seuraukset olivat kauhistuttavat. Minulla oli muutaman vuoden suunnittelukokemus urakoitsijan palveluksessa. Granlundin toimisto pulpahti silloin tällöin esiin, kun meille tuli laskettavaksi heidän laatimiaan suunnitelmia. Suunnitelmia olivat laatineet mm. Seppo Niemelä ja Marcus Bäckman. Suunnitelmat olivat kuitenkin alustavia ja jos saimme urakan, laadimme vakuutusyhtiön hyväksymät suunnitelmat, kertoo Granlundin toimiston palonsammutusosaston vetäjä Risto Ihalainen. Lehti-ilmoituksessa haettiin vastuullista sprinklerisuunnittelijaa. Siihen aikaan asennusliikkeessä piti olla vastuuhenkilö, vastaava suunnittelija ja sprinklerisuunnittelija. Koulutus tapahtui pääasiassa päämiehen luona USA:ssa ja Englannissa. Jotta suunnittelutoimisto olisi ollut hyväksytty, sillä piti olla palkkalistoillaan kahden vuoden kokemuksen vastaavana suunnittelijana kerännyt henkilö. Vaatimus muuttui kolmeksi, joten minun kokemuksen ei sitten riittänytkään ja olin 90-luvun alussa jonkin aikaa töissä urakoitsijalla, että saatiin 3 vuotta täyteen. Haastattelutilanteesta muistan, että paikalla oli Olof ja Väisäsen Heikki. Olof teki tiukkoja kysymyksiä ja mieleen jäi, kun hän keikkui tuolillaan pitäen kenkiä pöydällä. Vakuutusyhtiöiden rooli hävisi ja niissä työsken nelleet henkilöt siirtyivät tarkastuslaitosten pal velukseen. Tarkastuslaitokset kuten IF ja Suomen turvatarkastus antoivat lausunnon. Ne joko hyväksyivät tai hylkäsivät suunnitelmat. Viranomaisen rooli kasvoi merkittävästi. Sprinklerisäännöt eivät periaatteessa ole muuttuneet. Erilaisia uusia järjestelmiä on tullut ja niiden suunnittelu ja toteutus perustuvat pääasiassa valmistajan ohjeisiin. Vuonna 2000 laaditun asetuksen mukaan sääntöjä päivitetään parin vuoden välein. Viimeinen päivitys on tehty vuonna 2006 ja juuri nyt tilanne on hieman epäselvä. Amerikkalaiset standardit ovat käytössä ja niiden mukaan laitoksia toteutetaan. Laitoksen valinta perustuu rakennuttajan, sprinklerisuunnittelijan ja viranomaisten kanssa käytyihin neuvotteluihin. Vakuutusyhtiöillä ei enää nykyään ole mitään roolia tässä asiassa. Espoon kaupungin rakennusvalvonta mm. edellyttää selvitystä jo lupavaiheessa. Siinä käydään läpi luokat, järjestelmät ja vesilähteet. Taulukkomitoituksesta luovuttiin 90-luvun alussa ja siirryttiin tietokonepohjaiseen mitoi tuk seen. Verkostot koodattiin ja mitoitukset aluksi tehtiin USA:ssa. Tällä hetkellä käytetään SYMCAD:ia ja ollaan vähitellen siirtymässä MagiCadin käyttöön. Yhden hengen yksiköstä on tullut viiden hengen tehoryhmä, jolla toimeksiantoja tippuu tasaiseen tahtiin, kertoo Risto Ihalainen. 148 Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

10 Kiinteistönpito-osasto palvelun sekatavarakauppa Jack Westrén-Doll Palokonsultointia tehdään edelleen, mutta vähemmässä määrässä. Palokonsultit työskentelevät rakenteellisen palosuojauksen ja savunpoiston parissa. Me konsultoimme rakennuttajaa palonsammutuksen tarpeellisuudesta ja kohteeseen sopivasta järjestelmästä. Palveluasuminen ja senioritalot, päiväkodit ja suuret kauppakeskukset ovat selkeitä kohteita, joihin palonsammutusjärjestelmiä suunnitellaan. Asuinrakennuksista keskustellaan ja puukerrostaloihin niitä jo tehdään. Sumujärjestelmillä saadaan pienillä vesimäärillä hyvä sammutusteho. Jatkuva koulutus ja alan kehityksen seuraaminen ovat ehdoton edellytys tämän työkentän hoitamiseksi. Amerikkalaiset elokuvat ja se yksi Aku Ankan tarina, jossa yhden sprinklerin laukeaminen aiheuttaa valtaisan tulvan koko rakennukseen, seuraa tiiviisti edelleen arjen keskusteluissa. Joudumme aina uudelleen selvittämään, että vettä käytetään vain siinä kohteessa, jossa palopesäke esiintyy. Energiaselvityksistä syntynyttä liiketoimintaa voidaan pitää kiinteistönpito-osaston alkuvaiheena. Kävimme paikan päällä tutustumassa kiinteistöjen LVI- ja sähkölaitteisiin, laskimme tavoite-energiankulutuksen ja seurasimme toteutuneita kulutuksia. Kun kävimme IV-konehuoneissa ja lämmönjakohuoneissa huomasimme, miten huonolla hoidolla monet niistä olivat, muistelee insinööri Jack Westrén-Doll ensimmäisiä vuosiaan Granlundin toimiston riveissä perustettu muutaman hengen energiaryhmä kasvoi 1980-luvun lopulla noin kymmenen hengen ryhmäksi, joka toteutti myös taloteknisiä kuntoarvioita, sisäolosuhdeselvityksiä ja erilaisia taloteknisiä saneeraustarve- ja ongelmaselvityksiä. Ryhmä oli erikoistunut kenttätöihin ja mittauksiin. Ryhmäläiset avustivat usein suunnittelijoita suunnittelun lähtötietojen hankinnassa kohteissa ja rakennusten käyttöönottoon liittyvissä tarkistusmittauksissa. Rakennusten työmaavalvontaa oli tehty jo 1960-luvulta lähtien, mutta palvelukokonaisuutta kehitettiin ja luotiin uusia työkaluja ja toimintamalleja. Energiaryhmän nimi muutettiin 1980-luvun lopulla Palveluyksiköksi kuvaamaan laajemmin monimuotoista tehtäväkenttää. Tällä nimellä ryhmä toimi vuoteen 1995, jolloin syntyi Kiinteistönpito-osasto. Ajan myötä 1990-luvulle tultaessa ATK-ohjelmistot ja laitteet kehittyivät. Yrityksessä kehitettiin omia ohjelmistoja. RYHTI ja RIUSKA ottivat ensimmäisiä askeleitaan. Uusia liiketoimintamalleja tarvittiin, sillä perinteellinen talotekninen suunnittelu kamppaili tuon ajan kaiken lamauttavassa hetkellisessä roudassa. Meitä oli siihen aikaan kymmenen henkilöä työskentelemässä näiden asioiden parissa. Yksikkö oli jaettu kahteen ryhmään, joista KP1 työskenteli energia-asiantuntija- ja selvityspalveluiden parissa ja KP2 hoiti RYHTI:in liittyviä tehtäviä. Ykköstä vedimme minä ja Erja Reinikainen ja Granlundin osastojen kehittymisen vaiheita 149

11 kakkosta Riku Bitter ja Pekka Metsi. Yksikkö toimi Bo Söderholmin ohjauksessa, joten yhteys yrityksen ylimpään johtoon oli selkeä ja suora. Alussa oli taloudellisesti raskasta, kun perustaa toiminnalle luotiin, toteaa Jack Westrén-Doll. Olimme kaikki nuoria. KP-toimintamalleja ei ollut ja saimme itse olla mukana luomassa niitä. Meillä oli rohkeutta tarttua uusiin asioihin, palvelukykyä ja kykyä ajatella asiakaskeskeisesti. Siihen aikaan laaditut teesit ovat edelleen tänä päivänä täyttä asiaa luvun lopulle tultaessa osaston käytännön johtamisen vastuu oli siirtynyt Jack Westrén- Dollille. Tuolloin kehiteltiin uutta perustaa KPosastolle. Bossen loistoajatus oli puettu kaavan muotoon: Suunnittelu + kiinteistönpito = business² Siihen asti rakennusten suunnittelu oli ollut yrityksen selkeä päätuote. Elinkaarimallin ajatukset alkoivat vähitellen hahmottua. Kiinteistöjen omistaminen oli ollut siihen asti käyttäjäomistamista ja maailma oli siirtymässä kohti sijoitusomistamista. Meille oli kiinteistönpito-osaston alkuvaiheessa selvinnyt, että asiakkuus on tärkeämpää kuin projektit. Voi olla tyypillistä, että asiakkuus on alkanut vaikkapa 1990-luvulla ja olemme yhdessä kehittyneet asiakkaan kanssa. On parempi saada toimeksianto sopimusmenettelyn kuin tarjousmenettelyn kautta. Myös aluetoimistoissa on ymmärretty tämä ja varsinkin Kuopio ja Vaasa ovat kehittyneet oikeaan suuntaan. Osaston tarkoituksena on tuottaa palveluita ja menetelmiä ja ohjelmistoja, joiden avulla asiakkaat voivat ylläpitää kiinteistöjensä talotekniikkaa halutun laatutason mukaisena, minimoiden kustannukset. Se tarkoittaa, että teknisen ylläpidon toiminnot liitetään osaksi kiinteistöjohtamista. Aluksi toiminta vaati paljon kehitystä ja se ei ehkä ollut kannattavaa. Joskus myös tarvitaan pitkää yhdessä oloa asiakkaan kanssa, että luottamus aikaansaadaan. Tarkistusmittauksia työmaalla: Harri Nyyssölä ja Timo Husu. Nykyään KP-osasto on kuitenkin yksi Granlundin liiketoiminnan suhdanteista riippumaton tukijalka, jonka merkitys ei ainakaan vähene tulevaisuudessa. Pari viimeistä vuotta KP-osasto on ollut yrityksen tuloksellisesti paras yksikkö. Hieno esimerkki asiakkuusprosessista on ollut Stockmann. Granlund oli ensin RYHTI-kumppani ja osittain kiinteistönpito-osaston toiminnan ansiosta yritys valittiin myös Helsingin keskustan tavaratalokorttelin laajennuksen ja saneerauksen talotekniseksi suunnittelijaksi. Ympäristövastuuraportit asettavat KP-osaston toiminnalle uusia vaatimuksia. Niiden laadinta vaatii tietoa entistä yksityiskohtaisemmalla 150 Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

12 tasolla ja edellyttää toiminnan jatkuvaa kehittämistä. Tulevaisuudessa asiakkaat haluavat tietää toiminnastaan aiheutuvan hiilijalanjäljen. Myös energiatodistus tuo jatkossa liiketoimintaa, sillä nykyisessä muodossaan energiatodistus ei ole vielä läheskään täydellinen ja ennen kaikkea se on huonosti markkinoitu. Vuonna 2010 kiinteistönpito-osastolla työskentelee 45 henkilöä seitsemässä ryhmässä. Aluetoimistot mukaan lukien henkilöitä on kaikkiaan 60. Historiansa aikana KP-osasto on ollut jatkokou lutuspaikka, josta monet ovat siirtyneet eteen päin vaikkapa asiakkaidemme palvelukseen. Gran lundin toimintamallin mukaan osastolle pyritään löytämään nuoria jo pari vuotta ennen heidän valmistumistaan. Kun he sitten päättävät opintonsa, he ovat valmiita aloittamaan tositoimissa luvulla kaikki henkilöt olivat talotekniikka-alan insinöörejä. Nykyään joukossa on restonomeja, IT-insinöörejä ja kiinteistön johdon ammattilaisia. Henkilöiden roolit ja vastuu kasvavat nopeasti ja samalla sitoutuminen yritykseen ja sen asettamiin tehtäviin. Kiinteistönpito-osaston teesit ovat seuraavat: Me olemme niin hyviä kun koko yksikkö on Meidän tulee olla asiakaslähtöinen ja aktiivinen toimija Meidän tulee omata korkea toimintamoraali annettujen lupauksien lunastamisessa ja sovituissa taloudellisissa raameissa pysymisessä Meidän tulee pyrkiä aloitteellisuuden tukemiseen, tavoitteena toiminnan jatkuva kehittäminen Meidän tulee pyrkiä laajaan kiinteistön pidon konsultointiin ja myönteisen tavoitteellisen ja kehityshakuisen toimintailmapiirin vahvistamiseen Osaston tunnus on: KP kelpaa palvella. Kevennyksenä energiaryhmän ajalta voitaneen kertoa seuraavaa: Huulenheittona joku totesi, että kun ryhmään palkattiin uusia työntekijöitä (yleensä insinööriopiskelija tai teekkari) oli valintakriteerinä se, että ryhmässä tuli aina olla vähintään yksi noin 190-senttinen kaveri. Pituudesta oli se etu, että pystyi suorittamaan ilmavirta- yms. mittauksia ilman tikkaita. Juttu ei liene aivan perätön, koska ryhmässä oli 1990-luvulla pari-kolme kriteerit täyttävää henkilöä. Selvitys- ja valvontatöitä tekevän kp-henkilöstön on myös todettu olevan poikkeuksellisen sanavalmista positiivisessa mielessä ja ehkä keski vertoinsinööriin suhteutettuna. Ominaisuudesta on ollut hyötyä monta kertaa kun on neuvoteltu työmailla urakoitsijoiden ja laitetoimittajien kanssa tai koottu huoltomiehiä haastattelemalla tietoa kiinteistöstä energiakatselmusta tai kuntoarviota varten. Tiukimmat ryhmän edustajien keskustelut urakoitsijoiden kanssa ovat muodostuneet legendoiksi, mutta niitä ei ehkä ole tässä syytä toistaa. Kenttätöissä ja työmailla toimitaan usein hankalissa ja vaativissa oloissa ja silloin sattuu ja tapahtuu, sille ei voi mitään. Milloin on pudonnut äänimittari auton katolle pysäköintihallin ilmanvaihdon äänitasoa mitattaessa, joskus taas on ilmavirtamittauksessa kanavaan reikiä poranneelta lähtenyt pora kädestä ja osunut sopivasti vesijohtoon ja erään kerran on saatu aikaan kohteessa kunnon sähkökatko. Onneksi on ollut vakuutukset kunnossa eikä onneksi henkilövahinkoja ole sattunut. Kiinteistönpito-osaston selvittäjät ovat vuosien varrella bonganneet Helsingin upeimpia näköaloja kohteiden katoilla käydessään: Palace, Savoy, Presidentinlinna, Hotelli Torni, Stockmann, Finlandiatalo, Ooppera, Olympiastadion, Merisotakoulu Suomenlinnassa, Britannian suurlähetystö Kaivopuistossa Granlundin osastojen kehittymisen vaiheita 151

13 Energia- ja ympäristöasiat tärkeiksi Granlund on toiminut aktiivisesti energiankulutuk sen laskentaan, hallintaan ja tehostamiseen liittyen 1980-luvun alkupuolelta alkaen. Energiasimulointien ja kulutusseurannan työkalujen kehityksen ja konsultointipalveluiden osalta toiminta on ollut aktiivista ja pitkäaikaista. Yritys on ollut mukana useissa kotimaisissa ja kansainvälisissä kehityshankkeissa, joissa on luotu toimintamalleja rakennusten ja yritysten energiankäytön selvittämiseen, tehostamiseen ja hallintaan luvun alussa Granlundilla on panostettu energiaosaamisen lisäksi myös elinkaarikonsultointipalveluiden kehittämiseen ja toimintamallien luomiseen. Kiinteistönomistajien kanssa yhteistyössä on luotu menettelytapoja, työkaluja ja ohjeita ekotehokkuuden ja elinkaarivaikutusten huomioimiseen uudisrakennus- ja peruskorjausprojekteissa. Rakennuksiin sitoutuneen ympäristövaikutuksen tarkastelut ovat kuuluneet Granlundin palveluihin jo 2000-luvun alusta, jolloin kehitettiin ympäristövaikutusten laskentaan tietomallipohjainen työkalu (BSLCA). Asiakkaiden kiinnostus rakennusten ympäristövaikutuksiin on kuitenkin ollut melko laimeaa viime vuosiin saakka. Vakava mielenkiinto kiinteistöjen elinkaarija ympäristövaikutuksia kohtaan heräsi vasta ilmastomuutoskeskustelun ja siihen liittyvien kansainvälisten sopimusten asettamien velvoitteiden Energia ja ympäristö -osasto aloitti vuoden 2010 alussa: Takana vas. Erja Reinikainen, Noora Herronen, Jarkko Kuronen, Hanna Stammeier, Ken Dooley, edessä vas. Lassi Loisa, Piia Sormunen, Kristian Bäckström, Kari Engström. BREEAM- ja LEED-tunnukset sekä lähivuosina kiristyvien rakennusmääräysten myötä. Erityyppisten energiatehokkuus- ja elinkaarikonsultointitehtävien määrä kasvoi tasaisesti 2000-luvun alkuvuosina, mutta tapah tui selkeä liiketoiminnan kasvu tällä alueella. Elinkaarikonsultti toimii rakennushankkeissa ra ken- Yhteiskuntavastuun ja liiketoiminnan yhteensovittaminen energia- ja ympäristöasioissa. Yhteiskunnallinen ja ympäristövastuu Rakennuksen elinkaarikustannukset Lakien vaatimukset Energiankäyttö, CO 2 Sisäilmastoolosuhteet Työntekijöiden tuottavuus Yhteiskunnallinen näkökulma Liiketaloudellinen näkökulma 152 Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

14 nuttajan ja rakennuttajakonsultin sekä arkkitehdin ja erikoissuunnittelijoiden tukena tavoitteiden asettamisessa ja suunnittelun ohjauksessa hankkeen alkuvaiheista lähtien. Ympäristöluokitusten käyttö rakennusten elinkaariasioiden huomioimisen työkaluna on yleistynyt Suomessa luvun alkupuolella kehitetyn ja varsin suppean kiinteistönomistajajoukon käytössä olleen kotimaisen Promise-luokitustyökalun jatkokehitys jäi toteutumatta, kun sen kansainväliset kilpailijat rantautuivat Suomeen luvun alussa käytössä on amerikkalainen LEED-ympäristösertifiointi ja eurooppalainen BREEAM. Granlundin asiantuntijat ovat perehtyneet käytössä oleviin ympäristöluokitusjärjestelmiin sekä rakentamisen ekotehokkuuden kriteereihin ja yrityksen edustajat ovat osallistuneet kansainvälisten luokitusjärjestelmien koulutukseen ja suorittaneet auktorisointitentit. LEED-konsultti toimii rakennushankkeessa ohjaten suunnittelua ja rakentamista ympäristömyötäiseen suuntaan yhteistyössä hankkeen osapuolien kanssa. Vuoden 2010 alussa perustettiin Energia ja ympäristö -osasto, jonne keskitettiin yrityksen tämän aihealueen erityisosaaminen. Elinkaarikonsultoinnin, energiasimulointien, ympäristöluokitusten, elinkaarikustannusten, uusiutuvien energiamuotojen ja energian varastoinnin asiantuntijat toimivat nyt samassa yksikössä. Osastoa ryhtyi vetämään TkT Piia Sormunen. Osasto toimii tiiviissä yhteistyössä kaikkien muiden Granlundin osastojen kanssa, sillä energia- ja ympäristöasiat koskettavat kaikkia ja vaativat myös melkoisia tulevaisuuden kehityspanoksia. Elinkaaren aikaisia ympäristövaikutuksia ryhdytään tulevaisuudessa tarkastelemaan energiatehokkuuden avulla. Energiankulutusta ja uusiutu van energian käyttöä arvioidaan yhtenä kokonaisuutena. Asiakkaat näkevät ympäristövaikutusten huomioonottamisen rakennushankkeissaan yhä useammin myös kiinteistön arvoa nostavana tekijänä. Viime aikoina asiakaskunnan kiinnostus uusiutuvien energiamuotojen käyttöön on lisääntynyt ja useissa hankkeissa toteutetaan vaihtoehtoisten energiamuotojen (maalämpö ja maajäähdytys, aurinkolämpö, aurinko- ja tuulisähkö) käyttömah dollisuuksien tarkasteluja sekä niihin liittyviä elinkaarikustannus- ja päästövertailuja. Myös energian varastointia ja rakennusmassan hyödyntämistä on tarkasteltu. Energia- ja elinkaaritarkasteluissa käytetään Granlundilla kehitettyjä rakennuksen tietomallia hyödyntäviä työkaluja (Riuska, BSLCA, LIFEST), jotka on linkitetty mallinnus-, energialaskenta- ja suunnitteluohjelmistoihin. Vientiä oli kun entisellä tytöllä tansseissa Vientitoiminta alkoi 1970-luvun jälkipuoliskolla, kuten kirjan historia-osassa on kerrottu. Vientitoiminnan lähtökohdat olivat niin Granlundilla kuin Suomen muillakin suurilla suunnittelutoimistoilla halu ja uteliaisuus laajentaa toimintaansa rajojen ulkopuolelle. Varsinaista omaa vientiosastoa ei Granlundilla koskaan ole ollut, vaan vien ti projekteja hoitivat aluksi tietyt projektipäälliköt, joiden ympärille sitten kerättiin suunnitteluryhmä. Nämä ryhmät olivat sikäli joustavia, että ne pystyivät myös hoitamaan samanaikaisesti kotimaan projekteja. Vientitoiminta oli siten eräänlainen lisätuki, mikäli kotimaan töistä oli puutetta. Kun vientiprojektien koko nopeasti kasvoi luvulla, tarvittiin niiden toteuttamiseen lisää kapasiteettia muista suunnitteluryhmistä. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen kohteet laajenivat yhä useampiin maihin ja tehtäviin kuuluivat yleensä kaikki talotekniikan suunnittelualueet. Omien yritysten perustaminen ensin Viroon ja 2000-luvulla Venäjälle nostivat edelleen osaamisen ja erikoistumisen tasoa. Vientipäällikkönä toimi 1990-luvulla Kari Siuru ja hänen jälkeensä Granlundin osastojen kehittymisen vaiheita 153

15 Jaakko Latomäki. Sähköosaston vientiryhmästä 2000-luvulla on vastannut Taisto Mansio. Granlundin ensimmäinen vientitoimeksianto oli Finnplancon jäsenenä vuonna 1977 Iranin shaahin henkivartiokaartin asuntojen suunnittelu (Imperial Guard Housing) Teheraniin. Sen tilaajana oli Ministry of Housing and Urban Development. Projekti käsitti kaikkiaan 63 rakennusta sisältäen asuntoa. Hankkeen koko oli yhteensä m 3. Siitä ei ole tietoa rakennettiinko niitä koskaan valmiiksi, kun vallankumous alkoi vuonna 1979 ja shaahi syöstiin vallasta. Granlund sai kuitenkin suunnittelupalkkionsa kolme päivää ennen vallankumousta. Vientitoiminta kasvoi nopeasti ja etenkin Irak oli suomalaiselle rakentamiselle tärkeä maa 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alkupuolella. Finnplancolla oli siellä yhteistyötä Vise Co rakennusliikkeen kanssa käsittäen mm. ympäri maata rakennettuja kouluja yms. Projekteja oli myös muissa Lähi-idän maissa kuten Saudi-Arabiassa, Kuwaitissa, Egyptissä ja Libyassa. Lähi-idän tilanne muuttui kuitenkin nopeasti, kun Irak hyökkäsi Iraniin syksyllä Sotahan jatkui aina vuoteen 1988 saakka ja samalla Finnplancon toiminta hiipui vähitellen. Mielenkiintoista on jälkikäteen havaita, että yhtiön ensimmäiset vientikohteet olivat Iranissa ja Irakissa. Lähi-idän maat olivat kiinnostuneita saamaan länsimaista teknologiaa ja Suomi oli sopivan puolueeton maa. USA ja Neuvostoliitto eivät tulleet kysymykseen ja siksi suomalaiset rakentajat olivat hyvä kontakti toimittamaan tietotaitoa ja laitteita Iraniin ja Irakiin. Irakin suurlähettiläs Suomessa oli kovin innostunut suomalaisesta osaamisesta ja hänen avul laan saivat rakennusliikkeet pään auki siihen suuntaan. Ensimmäiset Irakin kohteet olivat maatalousoppilaitoksia, joita toteutettiin kaikkiaan kuusi ja ne sijaitsivat eri puolilla Irakia. Oppilaitoksissa oli talleja, navettoja, broilerikasvattamoja, teurastamoita ja tietenkin myös asuntoloita ja koulutiloja. Mitoituslämpötilat olivat hyvinkin erilaisia riippuen siitä, sijaitsiko kohde etelässä vai pohjoisessa. Samantyyppisestä talosta siis laadittiin kuusi eri versiota. Laskimme mm. kanojen lämmönluovutusta saadaksemme jäähdytystehoja ja suunnitelmat laadittiin tietenkin englanniksi. Kun suunnitelmat saatiin valmiiksi, lähetettiin suunnittelijat niiden kanssa Irakiin. Alkuperäiset muovit käärittiin rullalle ja niitä sitten hyväksyttämään paikallisilla viranomaisilla. Rakentamiskulttuuri siellä oli peräisin Itä-Euroopan maista. Insinöörit olivat saaneet koulutuksensa Bulgariassa ja Neuvostoliitossa. Saimme päiväsaikaan kommentteja ja iltaisin sitten korjattiin niitä alkuperäisiin suunnitelmiin. Nämä suunnitelmat oli tekstattu sabluunalla, joten korjaus onnistui ilman Outin tekstauskoulun päästötodistusta, kertoo Göran Langhoff, joka tuohon aikaan vastasi Irakin hankkeista. Kohteet valmistuivat aikanaan ja myöhemmin Irakiin suunniteltiin mm. huvipuistoalue Bagdad Island. Suomalaiset rakennusliikkeet, kuten YIT, olivat vahvoilla myös Neuvostoliitossa. Sinne suunni teltiin kaikenlaista kohteita aina kokonaisista kaupungeista alkaen. Yksi tärkeimmistä ja kuuluisimmista hankkeista, joissa Granlund oli mukana, oli Moskovan Kremlin eteläpuolella sijaitseva Tretjakovin Galleria, jonka vanha osa oli rakennettu vuosina Artikkeli Tretjakovin Galleriasta Helsingin Sanomissa Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

16 Vuosina suomalainen rakennusyhtiö YIT toteutti Tretjakovin gallerian yhteyteen Depositariumin, jossa on tilat taidevaraston arvokokoelmille sekä työtilat korjaus- ja restaurointitöiden asiantuntijoille. Vuosina gallerian viereen rakennettiin Insinööritalokompleksi, jonka m 2 :n tiloissa on m 2 näyttelytiloja, 400-paikkainen konferenssisali ja 280-paikkainen luentosali. Lisäksi rakennettiin ja uusittiin gallerian lasikattoja. Uudisrakennusten julkisivut noudattavat vanhan Tretjakovin Gallerian arkkitehtonista tyyliä. Kohde sai Suomen Betoniteollisuuden Keskusliiton Vuoden betonirakenne-palkinnon vuonna Toinen maininnan arvoinen kode oli Jamburgin vuonna 1969 löydettyjen kaasukenttien läheisyyteen rakennettu kaupunki. Seutu on ikiroudan aluetta ja ainoat kulkuyhteydet olivat tuolloin vesitse matalilla jokialuksilla, joilla rakennustarvikkeet oli tuotava lyhyen kesän aikana. Vuonna 1982 tuotiin alueelle kahdella laivalla valmistaloelementit 400 hengelle. Seuraavana kesänä rakennettiin lisää konttitaloja ja elokuussa avattiin terveyskeskus, kauppa ja sääasema sekä loppuvuodesta 1983 ensimmäinen oikea rakennus. Suunnitelmana oli rakentaa asuntoja jopa asukkaille, joilla myöhemmin korvattiin vaatimattomat konttirakennukset. Vuoden 1986 alusta alettiin rakentaa Stary Finski ( Vanha Suomi ) osaa ja alkuvuodesta 1989 Novy Finski ( Uusi Suomi) osaa. Konttiasunnoista luovuttiin lopullisesti vuonna Neuvostoliiton töiden laatiminen perustui paikallisten normien (SNIP) tuntemiseen. Oli aivan turha perustella mitään suomalaisilla rakentamistai palomääräyksillä. Raimo Ripatti muisteli aikoinaan: Neuvostoliiton vientiä varten vientiosasto joutui opiskelemaan sikäläiset suunnittelunormit SNIP:it. Paksua pumaskaa tutkittiin ahkerasti ja tulkintoja selviteltiin vientiryhmässä. Normeissa oli määritelty rakentamista ja teknisiä ratkaisuja hyvinkin yksityiskohtaisesti. Jotkut ratkaisut tuntuivat suomalaisista vanhanaikaisilta. Esimerkiksi kaukolämmön korkeapainepuolen suora kytkentä patteriverkostoon kuulosti jopa pelottavalta turvallisuuden kannalta. Kun suunnitelmat oli saatu valmiiksi, piti niitä lähteä esittelemään Leningradiin. Minä lähdin nuorena insinöörinä yksin edustamaan suunnitteluosapuolta. Vastapuolella saattoi olla jopa viisi eri LVI-tekniikan osa-alojen asiantuntijaa. Tulkki käänsi kumpaankin suuntaan. Ekspertit olivat yleensä ansioituneita harmaapäisiä herroja, joskus joukossa saattoi olla kultahampainen daami. Eräässä palaverissa joku heistä torkkui palaverin alkupuolen pari ensimmäistä tuntia. Kun tulkki sitten käänsi sanan sadevesiviemäri venäjäksi, säpsähti torkkuja. Kun häntä koskevat suunnitteluasiat oli käyty läpi, niin jatkoi tuo ansioitunut neuvostoliittolaisen tekniikan erikoisasiantuntija jälleen kokouksen seuraamista säästöliekillä. Berliinin muurin sortuessa ja Neuvostoliiton hajotessa tyrehtyivät myös vientihommat useaksi vuodeksi, 1990-luvun alkupuoliskolla ainoat käytännön vientiprojektit olivat sotilaskylät Venäjälle, joita tarvittiin, kun venäläiset sotilaat tuli siirtää pois Itä-Saksan alueelta Saksojen yhdistyessä. Vientitoiminta käynnistyi kuitenkin vuonna 1994 Virossa ja seuraavana vuonna Nokian hankkeilla Bochumissa. Venäjän vienti lähti käyntiin ruplakriisin jälkeen vuosituhannen lopulla. Näistä tapahtumista on kerrottu tarkemmin historiaosiossa, samoin myös oman yhtiön vaiheista Venäjällä 2000-luvulla. Rakentamisen kulttuurit poikkeavat toisistaan melkoisesti eri maissa. Granlund on ollut mukana hankkeissa Aasiasta Amerikkaan. Modernin puhelintehtaan rakentaminen Intiaan on kokemus, jossa keskiaikaiset työtavat kohtaavat nykytekniikan ja jossa koko perhe muuttaa työmaan viereen telttakylään. Moskovassa taas määräykset, viranomaisten menettelytavat ja sopimusten täytäntöönpanon vaikeudet muodostavat esteitä Granlundin osastojen kehittymisen vaiheita 155

17 taloudellisesti kannattavalle liiketoiminnalle. Seuraava esimerkki kertokoon puolestaan: Paloviranomaiset ovat viimeinen este rakennuksen käyttöönotolle. Kyseessä oli tavaratalon suuri parkkihalli ja siellä sijaitsevien IV-kanavien paloeristys. Olimme suunnitellet normaalin mineraalivillaeristyksen, mutta se ei kelvannut palotarkastajalle. Toimitimme kaikki mahdolliset standardit ja normit, mutta mikään ei riittänyt. Kysymyksemme vastattiin, että kanavat on suojattava palosuojamaalilla. Palotarkastaja sanoi tuntevansa paikallisen liikkeen, joka osasi suorittaa kyseessä olevan työn tiettyyn hintaan. Eihän siinä mikään auttanut, rakennusliikkeen oli tilattava työ. Kaksi miestä saapui paikalle mukanaan kolmen litran purkki maalia ja muutama pensseli. He sanoivat, että työmaa pitää tyhjentää muista rakentajista maalauksen ajaksi. Parin tunnin päästä työ oli valmis. Kanavien pinnalla ei näkynyt mitään. Ihmettelyyn he vastasivat, että kerros on hyvin ohut ja maali lisäksi läpinäkyvää, mutta vakuuttivat sen suojaavan hyvin. He antoivat vielä todistuksen työn suorituksesta. Eristimme kanavat alkuperäisen suunnitelman mukaisesti ja palotarkastaja löi leiman asiapapereihin. Yhtiön talouden selkäranka Hallinto-osasto Jokaisessa yrityksessä tarvitaan vastuuhenkilöitä, jotka pitävät yhtiön talouden sekä sen erilaiset tukipalvelut järjestyksessä. Tällaiset toiminnot ovat välttämättömiä, vaikka ne ovatkin kustannuksia aiheuttavia. Granlundilla nämä palvelut on pyritty kautta koko historian lähes kokonaisuudessaan hoitamaan itse omalla henkilökunnalla. Historian ensimmäisinä kahtena vuosikymmenenä yhtiön hallintoyksikköön kuului konttoripäällikkö, kirjanpitäjä, laskuttaja, konekirjoittaja, piirustusarkiston hoitaja, kirjastonhoitaja sekä lähetti. Konttoripäällikkö vastasi yhtiön laskutuksesta, henkilöstöhallinnosta ja muista juoksevista asioita. Palkat maksettiin käteisellä vielä 1960-luvun lopulle asti ja pankissa asioiminen oli monimutkaisempaa. Tätä tehtävää hoiti vuoden 1964 lopusta aina vuoden 1989 loppuun asti Armi Saarni. Koska yhtiö kasvoi nopeasti, tarvittiin lisää henkilökuntaa. Vuonna 1974 yhtiöön palkattiin hänen avukseen Aira Merjovirta, jonka tehtäviin kuului kirjanpidon hoito tilinpäätöksineen ja Armin sijaisena toimiminen. Armin siirtyessä hoitamaan Olof Granlundin perustaman investointiyhtiön asioita Airan tehtäväkenttä kasvoi ja hänestä tuli vuonna 1989 yhtiön osakas ja talousjohtaja. Aira muistelee yhtä Granlundin uransa merkittävintä hetkeä, kun yrityksen omistusjärjestelyt muuttuivat vuonna Talouspäällikkönä tuolloin toiminut Aira sai tehtäväkseen papereiden laatimisen yhdessä tuolloin asianajajana toimineen Mikko Tulokkaan kanssa. Papereita oli melkoinen nippu ja siihen aikaan niitä ei vielä tehty PC:llä niin kuin nykyään. Aira kertoo sopimusten allekirjoitustilaisuudesta: Allekirjoitukset puuttuivat paperista. Kokouksen aluksi Reijo Honkaranta kuitenkin ilmoitti jäävänsä äänettömäksi yhtiömieheksi. Hän selitti olevansa suunnittelija, ei yritysjohtaja. Tunnelma kiristyi huomattavasti ja totesin, että taidanpa siirtyä näiden papereiden kanssa omaan huoneeseeni. Tiesin, että neuvottelut olivat olleet pitkät ja perusteelliset ja yhtiökumppanivaihtoehdot oli harkittu tarkkaan. Hetken kuluttua Olof tuli huoneeseeni ja totesi, että jos vaihdetaan vain yksi nimi, niin homma ei olisi niin hankala. Kysyessäni, kuka vaihdetaan Honkarannan Reijon tilalle, vastasi Olof: Ryhdytkö sinä Aira osakkaaksi, niin pysyy paperit järjestyksessä? Ehdotus oli yllättävä, mutta vastasin: Voisihan sitä ryhtyä. Jos kuitenkin aamulla tulen toisiin ajatuksiin, niin voinko vielä perua? Aamulla tullessani töihin oli Mellerin Jukka huoneeni ovella. No? Nyökäytin päätäni ja niinpä sitä sitten kuuluin uuteen johtoryhmään. Rajapitäjässä Simpeleellä syntynyt ja Parikkalassa lukion käynyt Aira pääsi ylioppilaaksi Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

18 Helsingin kauppakorkeakoulusta hän valmistui Vuosien 1966 ja 1971 väliin sijoittuu myös ylioppilasmerkonomin tutkinto Lappeenrannan kauppaoppilaitoksesta ja vuoden työskentely Yhtyneiden Paperitehtaiden Simpeleen tehtaan osto-osastolla ostopäällikön sihteerinä. YIT:n palveluksessa vuodesta 1971 kirjanpitäjänä työskennelleen Airan työtoveri oli hakenut paikkaa Granlundilta, mutta sai samaan aikaan paikan toisesta firmasta. Granlundin paikka tuli uudestaan hakuun ja Aira haki kyseistä paikkaa. Antti Oksanen ja silloinen konttoripäällikkö Armi Saarni haastattelivat kokelasta. Samalla käynnillä sovittiin, että Aira ottaa ko. tehtävän vastaan ja aloittaa yhtiössä eikä peru sitä kuten edeltäjä teki. Raakojen rakentajien keskeltä tulin hieman hienostuneempaan työyhteisöön. Miesvaltaisessa ympäristössä joka viides toimihenkilö oli nainen. Meitä oli piirtäjiä, puhelinvaihteen hoitaja, kirjanpitäjä, laskuttaja, lähetti ja konekirjoittaja. Kirjanpito ja laskutus tehtiin tuolloin aika paljolti käsin. Tiliöidyt tositteet lähetettiin Konekirjanpito-nimiseen firmaan, joka tallensi ja hoiti laskennan ja toimitti raportit meille viikon päästä. Myyntilaskut kirjoitettiin vielä 1980-luvulla kirjoituskoneella kalkeeripaperin avulla useampana kappaleena, kuten myös työselitykset. Tuntitiedot laskutusta varten vietiin käsin tuntilistoista. Vuonna 1989 tulivat hallinto-osastolla PC:t työkaluiksi. Siirryimme tuolloin käyttämään Finanssi-ohjelmaa, jolloin aloimme tallentaa itse tositteet ja muodostaa ohjelman avulla kirjanpidon ja kustannusseurannan raportit. Finanssissa oli myös projektiseuranta, josta saimme laskutusta varten projektien tuntierittelyt. Vaikka Granlundin konsernin henkilökuntamäärä on 1970-luvun luvun alusta lähes kymmenkertaistunut, ei konttorihenkilökunnan määrä ole merkittävästi kasvanut. Hallinto-osasto käsittää vuonna 2010 kaikkiaan 20 henkilöä, jotka hoitavat seuraavia tehtäviä: talousjohtaja toimistopäällikkö laskutus (3 henkeä) kirjanpito (2 henkeä) puhelinvaihde osastosihteerit (3 henkeä) ATK-tukihenkilöt (4henkeä) piirustusarkisto ja kopiolähetysten hoitajat (3 henkeä) laatupäällikkö ja web master lähetti/kahvinkeittäjä. Eräitä tehtäviä on myös jäänyt historiaan. Erillisiä konekirjoittajia ei enää tarvita. Myöskään kokopäivätoimiselle kirjastonhoitajalle ei ole riittävästi töitä, koska tiedon haku tapahtuu pääosin Internetin kautta ja osastosihteerit pitävät kirjastot järjestyksessä ja hoitavat lehtien ja kirjojen hankinnan. Granlundin projektien määrä on ollut valtava. Yhtiön piirustusarkisto ja sen järjestyksessä pitäminen on ollut elintärkeää. Tässä työssä arkistonhoitajana 40 vuotta toimineen Helka Grönholmin panos on ollut merkittävä. Granlundin arkistosta löytyvät vanhatkin projektit, tosin mikrofilmattuina. Nykyään, kun suunnitelmat tehdään tietokoneella, on näiden tiedostojen tallennus ja ylläpito muuttanut toimintoja. Suunnitelmat tallennetaan palvelimille ja varmuuskopiot otetaan päivittäin ja toimitetaan erillisiin ulkopuolisiin arkistoihin. Granlundilla on myös omat kopiointilaitteet paperikopioiden tulostamiseen, vaikka suuri osa kopioista lähtee suoraan verkon kautta ulkopuolisille kopiolaitoksille. ATK-laitteiden määrän kasvu 1990-luvun alusta lähtien on lisännyt henkilökunnan tarvetta. Etenkin PC:t, uusien ohjelmien päivitykset, Internet- ja intranet-verkot sekä tietoturva-asiat työllistävät yhä enemmän ja vaativat erikoisosaamista. Näiden palvelujen vastuu on ollut jo 30 vuotta yhtiössä työskennelleellä DI Markku Huupposella, mutta yhtiö käyttää myös apuna osittain ulkopuolisia konsultteja. Granlundin osastojen kehittymisen vaiheita 157

Peruskorjaushankkeen käyttöönotto ja takuu Talotekniikan käyttöönoton haasteet. 9.12.2014 Jyrki Vilmunen

Peruskorjaushankkeen käyttöönotto ja takuu Talotekniikan käyttöönoton haasteet. 9.12.2014 Jyrki Vilmunen Peruskorjaushankkeen käyttöönotto ja takuu Talotekniikan käyttöönoton haasteet 9.12.2014 Jyrki Vilmunen Korjausrakentamisen haasteita talotekniikalle Työmaan toteutusaikataulut ei realistisia Korjausrakentamisessa

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

UUDET KH-OHJEET MÄÄRITTÄVÄT HYVÄN KUNTOARVIOTAVAN

UUDET KH-OHJEET MÄÄRITTÄVÄT HYVÄN KUNTOARVIOTAVAN UUDET KH-OHJEET MÄÄRITTÄVÄT HYVÄN KUNTOARVIOTAVAN 10.10.2012 Asiakkuusjohtaja Peter Ström, Suomen Talokeskus Oy Suomen Talokeskus Oy 1923 perustettu suomalainen insinööritoimisto Liikevaihto 13 milj. Henkilöstö

Lisätiedot

Poolia Suomi Oy / ProCountor International Oy REKRYTOINTIOHJELMA TILITOIMISTOILLE

Poolia Suomi Oy / ProCountor International Oy REKRYTOINTIOHJELMA TILITOIMISTOILLE Poolia Suomi Oy / ProCountor International Oy REKRYTOINTIOHJELMA TILITOIMISTOILLE Poolia Suomi Oy - Rekrytointiohjelma ProCountor International Oy:n tilitoimistokumppaneille Poolia on toiminut ProCountorin

Lisätiedot

Yhtiöt eivät julkista kauppahintaa, mutta se maksetaan kokonaisuudessaan käteisellä.

Yhtiöt eivät julkista kauppahintaa, mutta se maksetaan kokonaisuudessaan käteisellä. Rakennuslehti 18.12.2012 EMC Talotekniikka myydään Hollantiin EMC Talotekniikka Oy myydään hollantilaiselle teknisten palveluiden toimittaja Royal Imtech N.V.:lle. EMC Talotekniikan nykyiset omistajat

Lisätiedot

Tietomallien käytön nykytilanne Etelä-Karjalassa

Tietomallien käytön nykytilanne Etelä-Karjalassa Tietomallien käytön nykytilanne Etelä-Karjalassa Timo Lehtoviita Saimaan ammattikorkeakoulu Rakennustekniikka Lehtori, TOKA-projektin projektipäällikkö 11.10.2012 Tietomallikysely: Tietomalliosaaminen

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi

Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi Hallitusti korjaushankkeeseen Asiakkuusjohtaja Peter Ström www.talokeskus.fi SUOMEN TALOKESKUS -KONSERNI Emoyhtiö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

RYHTIÄ kulutuksen hallintaan

RYHTIÄ kulutuksen hallintaan RYHTIÄ kulutuksen hallintaan BAFF seminaari Energiatehokkuutta rakennusautomaatiolla 24.5.2007 Insinööritoimisto Olof Granlund Oy Hannu Tuovinen www.granlund.fi www.granlund.fi 1 GRANLUND - konserni Toimialat

Lisätiedot

RAK-C3003 - Tietoyhdennetty rakentaminen Rakentamisen suunnitteluprosessi talotekniikan näkökulmasta. Jouko Pakanen, ENG/Rakennustekniikan laitos

RAK-C3003 - Tietoyhdennetty rakentaminen Rakentamisen suunnitteluprosessi talotekniikan näkökulmasta. Jouko Pakanen, ENG/Rakennustekniikan laitos RAK-C3003 - Tietoyhdennetty rakentaminen Rakentamisen suunnitteluprosessi talotekniikan näkökulmasta Jouko Pakanen, ENG/Rakennustekniikan laitos Lähdekirjallisuutta RIL 249-2009 Matalaenergiarakentaminen

Lisätiedot

TAC - Finland. Energiansäästöpalvelut uusiin ja olemassa oleviin rakennuksiin. We help the best buildings in the world get that way.

TAC - Finland. Energiansäästöpalvelut uusiin ja olemassa oleviin rakennuksiin. We help the best buildings in the world get that way. TAC - Finland Energiansäästöpalvelut uusiin ja olemassa oleviin rakennuksiin We help the best buildings in the world get that way. TAC:n tuotteiden ja palvelujen jakauma TAC:lla me: Kehitämme ja valmistamme

Lisätiedot

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut?

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut? Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut? FinSolar seminaari: Aurinkoenergian kotimarkkinat kasvuun 13.11.2014 Juha Ollikainen / GreenStream Network Oyj GreenStream lyhyesti Energiatehokkuushankkeiden

Lisätiedot

EUROKOODI 2013 SEMINAARI. Siirtyminen eurokoodeihin pienemmän suunnittelutoimiston näkökulma toimitusjohtaja Pauli Oksman, Insinööritoimisto SRT Oy

EUROKOODI 2013 SEMINAARI. Siirtyminen eurokoodeihin pienemmän suunnittelutoimiston näkökulma toimitusjohtaja Pauli Oksman, Insinööritoimisto SRT Oy EUROKOODI 2013 SEMINAARI Siirtyminen eurokoodeihin pienemmän suunnittelutoimiston näkökulma toimitusjohtaja Pauli Oksman, Insinööritoimisto SRT Oy Insinööritoimisto SRT Oy Insinööritoimisto SRT Oy on perustettu

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi

Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi Strategia Energiatehokkuus Huoltokirja Seuranta Elinkaari Suunnitelmat Korjaushanke Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi Timbal Palvelut Oy Timbal palvelu rakennusten

Lisätiedot

Build Up Skills, Tampere 24.5.2012 Teuvo Aro: Tapre-työkaluilla hyvä energiatehokkuus tavaksi

Build Up Skills, Tampere 24.5.2012 Teuvo Aro: Tapre-työkaluilla hyvä energiatehokkuus tavaksi Build Up Skills, Tampere 24.5.2012 Teuvo Aro: Tapre-työkaluilla hyvä energiatehokkuus tavaksi Tapren perusajatus Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi Tapre - hankkeen tavoite on luoda

Lisätiedot

Espoon Asunnot Oy / Espoonkruunu

Espoon Asunnot Oy / Espoonkruunu Espoon Asunnot Oy / Espoonkruunu Espoon kaupungin 100 % omistama yhtiö Suomen toiseksi suurin kunnallinen vuokrataloyhtiö Kiinteistöjä 275 kpl Asuntoja 14.400 Asukkaita n. 32.000 Espoon Asunnot Oy / Espoonkruunu

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden

Lisätiedot

Teuvo Aro,Tapre-projektipäällikkö

Teuvo Aro,Tapre-projektipäällikkö Elinkaaritehokkuus & hankinnat 13.6.2013 Energiatehokkuustavoitteet suunnittelun ja urakoinnin hankinnoissa Teuvo Aro,Tapre-projektipäällikkö TAMPEREEN ALUEEN PALVELURAKENNUKSET ENERGIATEHOKKAIKSI Tapren

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Kuinka kaupunki rakennuttaa turvallisesti

Kuinka kaupunki rakennuttaa turvallisesti Mistä hyvät rakennushankkeet on tehty RATUKE SEMINAARI Helsinki Kuinka kaupunki rakennuttaa turvallisesti Milko Tietäväinen Rakennuttamispäällikkö Tampereen kaupunki T A M P E R E E N K A U P U N K I 1

Lisätiedot

Toiminnallisen määrittelyn tarina. Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä.

Toiminnallisen määrittelyn tarina. Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä. Toiminnallisen määrittelyn tarina Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä. Toimitusjohtajan pulma Tässä on toimitusjohtaja Roope, jonka tavoitteena on pyörittää Rengasmaster Oy:tä

Lisätiedot

Energiatehokkuus osana asumista ja rakentamista

Energiatehokkuus osana asumista ja rakentamista Energiatehokkuus osana asumista ja rakentamista Pornainen 21.9.2011 Päivi Kauppinen-Ketoja Toimialajohtaja, rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu Pornainen, Pukkila, Askola, Myrskylä Rakennusvalvonta muutosten

Lisätiedot

Tikli-projektin avausseminaari

Tikli-projektin avausseminaari Tikli-projektin avausseminaari Toiminnanohjaus 16.9.2008 Salla Brunou, Severa Luennon sisältö 1. Annetut aiheet 2. Omia kokemuksia Severa Oyj Severa -Kasvanut vuodesta 2003 yli 20 hengen yritykseksi -Asiakaskunta:

Lisätiedot

Korjaushankkeen laadun haasteet

Korjaushankkeen laadun haasteet KORJAUSHANKKEEN LAADUN HAASTEET 12.11.2013 Esko Lindblad Valvontapäällikkö, rakennusterveysasiantuntija, rkm Suomen Sisäilmakeskus Oy 1 Case ullakkorakentaminen 5 kerroksinen kerrostalo rakennettu 1920

Lisätiedot

Valaistus. Sisävalaisimet. Case study. Derby Business Park. Viihtyvyyttä ja energian säästöä ledivalaistuksella Espoo, Suomi

Valaistus. Sisävalaisimet. Case study. Derby Business Park. Viihtyvyyttä ja energian säästöä ledivalaistuksella Espoo, Suomi Valaistus Sisävalaisimet Case study Derby Business Park Viihtyvyyttä ja energian säästöä ledivalaistuksella Espoo, Suomi SmartForm LED SmartForm Taustaa Päätös SRV:n uusien toimitilojen rakentamisesta

Lisätiedot

LeaseGreen ostaa TalPron

LeaseGreen ostaa TalPron Kauppalehti Keskiviikko 06.08.2014 klo 11:17 LeaseGreen ostaa TalPron KUVA: Katja Lehto EMC Talotekniikka myy TalPron LeaseGreen Groupille. Ydinliiketoimintoihinsa keskittyvä EMC Talotekniikka myy TalPron

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

FinZEB työpaja 5.6.2014 Tämän hetken haasteet energiatehokkaassa suunnittelussa

FinZEB työpaja 5.6.2014 Tämän hetken haasteet energiatehokkaassa suunnittelussa Tämän hetken haasteet energiatehokkaassa suunnittelussa Kimmo Liljeström Yksikönjohtaja Optiplan Oy 5.6.2014 Kimmo Liljeström 1 Sisältö Tämän hetken haasteet energiatehokkaassa suunnittelussa 1. Prosessi

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Miten kehittyä metsäteollisuuden hovihankkijasta myös kansainväliseksi energia-asiantuntijaksi

Miten kehittyä metsäteollisuuden hovihankkijasta myös kansainväliseksi energia-asiantuntijaksi Engineering and Technical Services since 1973 CTS GROWS GREEN Miten kehittyä metsäteollisuuden hovihankkijasta myös kansainväliseksi energia-asiantuntijaksi Antti Lukka, toimitusjohtaja CTS Engtec 3.11.2009

Lisätiedot

Palvelukonsepti suurasiakkaille

Palvelukonsepti suurasiakkaille Palvelukonsepti suurasiakkaille Merplast Oy on vuonna 2005 perustettu työpaikkojen työturvallisuuteen ja siihen liittyvään konsultointiin keskittyvä yhtiö. Asiakkaitamme ovat pienet ja keskisuuret yritykset,

Lisätiedot

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki Senaatti-kiinteistöjen verkostokumppanina Workspace on mukana tuottamassa Senaattikiinteistöjen asiakkaille työympäristökehittämisen asiantuntijapalveluita. Yhteistyö on alkanut vuonna 2003 ja tänä aikana

Lisätiedot

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5. Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.2015, Tampere Yritys Lähtökohta Tarve kehittämiselle Esityksen sisältö Kehityshanke

Lisätiedot

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean

Lisätiedot

Henkilönsuojainten markkinavalvontahankkeen 2013 loppuraportti

Henkilönsuojainten markkinavalvontahankkeen 2013 loppuraportti Henkilönsuojainten markkinavalvontahankkeen 2013 loppuraportti Kuva: Unto Kärkkäinen Työsuojelunäyttely Sivu 2 / 7 Sisällys Tiivistelmä. 3 1 Hankkeen tausta ja tavoite.3 1.1 Hankkeen taustaa 3 1.2 Hankkeen

Lisätiedot

STUL:N NEUVONTAPALVELUT

STUL:N NEUVONTAPALVELUT STUL:N NEUVONTAPALVELUT KUN TARVITSET LUOTETTAVIA NEUVOJA, SÄHKÖ- JA TELE- URAKOITSIJALIITON ASIANTUNTIJAT OVAT PALVELUKSESSASI. Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry PL 55 (Harakantie 18 B) 02601 ESPOO

Lisätiedot

SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO

SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO VERKOSTON VETURINA KUUSAMO HIRSITALOT CANNUS TUNTEE JAPANIN JA SEN RAKENNUSALAN ERITTÄIN KUSTANNUSTEHOKAS TAPA VIENTIIN SYNERGIAA JA KOON EKONOMIAA

Lisätiedot

KARJALAN TASAVALTA BISNESFOKUKSESSA

KARJALAN TASAVALTA BISNESFOKUKSESSA KARJALAN TASAVALTA BISNESFOKUKSESSA Venäjän-kaupan huippuseminaari Lahdessa 3.10.2013 Markinvest Oy, Karjalankatu 35A 15150 LAHTI 03 752 1810 www.markinvest.fi Tehdään oikeita asioita oikein. Asiakkaistamme

Lisätiedot

LVI-työselitys HATTULAN SEURAKUNTA VIRASTO- JA SEURAKUNTATALO. Ulkopuoliset viemäriputket 09.06.2015

LVI-työselitys HATTULAN SEURAKUNTA VIRASTO- JA SEURAKUNTATALO. Ulkopuoliset viemäriputket 09.06.2015 LVI-työselitys HATTULAN SEURAKUNTA VIRASTO- JA SEURAKUNTATALO Ulkopuoliset viemäriputket 09.06.2015 HATTULAN SEURAKUNTA LVI SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ 1 1.1 RAKENNUSKOHDE 1 1.3 SUUNNITTELIJAT 1 1.4 HANKINNAN

Lisätiedot

Insinööritoimisto KyAMK Osk 18.3.2010 Ilkka Estlander

Insinööritoimisto KyAMK Osk 18.3.2010 Ilkka Estlander Insinööritoimisto KyAMK Osk 18.3.2010 Ilkka Taustaa: -Aloite neuvottelukunnista, suunnittelijoista pulaa -juuri valmistuneen insinöörin valmiudet suunnittelutyöhön heikot ( vaatii 1-5 v. sisäänajoa yrityksessä).

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

www.altevisetec.fi Tieto. Tie tulokseen.

www.altevisetec.fi Tieto. Tie tulokseen. www.altevisetec.fi Tieto. Tie tulokseen. Ympäristöraportointi ALTE Visetec Oy toimitti ympäristöraportointijärjestelmän Ruukki Metals Oy:lle tammikuussa 2012, noin vuoden kestäneenä toimitusprojektina.

Lisätiedot

Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät.

Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät. Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät. Viabek tuntee liikennepalvelualojen eläkevakuuttamisen Eläkekassa Viabek voi palvella mm. seuraavien toimialojen

Lisätiedot

Putkiremontti luotettavasti, nopeasti ja vaivattomasti. Thomas Granberg 0400 14 22 14 thomas.granberg@newliner.fi

Putkiremontti luotettavasti, nopeasti ja vaivattomasti. Thomas Granberg 0400 14 22 14 thomas.granberg@newliner.fi Putkiremontti luotettavasti, nopeasti ja vaivattomasti Thomas Granberg 0400 14 22 14 thomas.granberg@newliner.fi NewLiner lyhyesti NewLiner on suomalainen voimakkaasti kasvava putkien saneeraukseen erikoistunut

Lisätiedot

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Sisältö Ympäristöasioiden hallinta yrityksissä Toimitilojen vaikutus ympäristöön Kiinteistön ympäristösertifioinnit

Lisätiedot

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Sopimuksen pääkohdat Uponor ja KWH-yhtymä ovat julkistaneet aikeensa

Lisätiedot

Granlund PLUS kokoaa erikoissuunnittelun. palvelumme. Tutustu osaajiimme ja palveluvalikoimaamme. Kerromme mielellämme lisää!

Granlund PLUS kokoaa erikoissuunnittelun. palvelumme. Tutustu osaajiimme ja palveluvalikoimaamme. Kerromme mielellämme lisää! Granlund PLUS kokoaa erikoissuunnittelun ja -konsultoinnin palvelumme. Tutustu osaajiimme ja palveluvalikoimaamme. Kerromme mielellämme lisää! Arttu Harjula 050 315 2728 arttu.harjula@granlund.fi AV- ja

Lisätiedot

Uusi Lastensairaala. Tulevaisuuden sairaala. Kari Kaleva Granlund Oy

Uusi Lastensairaala. Tulevaisuuden sairaala. Kari Kaleva Granlund Oy Uusi Lastensairaala Tulevaisuuden sairaala Kari Kaleva Granlund Oy Uusi Lastensairaala Rakennuttaja/omistaja Kiinteistö Oy Uusi lastensairaala Bruttopinta-ala n. 47 500 brm 2 Tilavuus n. 230 000 m 3 Kustannusarvio

Lisätiedot

Tarja Ahovainio Kaukajärviosuuskunta 28.8.2013

Tarja Ahovainio Kaukajärviosuuskunta 28.8.2013 Tarja Ahovainio Kaukajärviosuuskunta 28.8.2013 Yhteishankkeessa mukana olleet kohteet As Oy Saarenaura Saarenvainionkatu 11 valm. 1970 As Oy Saarenkarhi Saarenvainionkatu 13 valm. 1971 As Oy Saarenkuokka

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna

Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna Finesse-seminaari 22.03.00 Matias Vierimaa 1 Mittauksen lähtökohdat Mittauksen tulee palvella sekä organisaatiota että projekteja Organisaatiotasolla

Lisätiedot

Case Westenergy Suunnittelun yhteensovittaminen ja yhteiset tavoitteet

Case Westenergy Suunnittelun yhteensovittaminen ja yhteiset tavoitteet Copyright 2012 Citec Group Oy Ab 11 Sept 2014 SKI Case Westenergy Suunnittelun yhteensovittaminen ja yhteiset tavoitteet Westenergy Mustasaari Westenergy muuntaa polttokelpoisen jätteesi energiaksi, joka

Lisätiedot

ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI

ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL LUONTEVA YHDISTYMINEN Suomalaisen terveydenhuollon alalla nimi Miratel tarkoittaa samaa kuin laadukkaat viestintätuotteet, -ratkaisut

Lisätiedot

INTELLIGENT ENERGY MANAGEMENT seminaari

INTELLIGENT ENERGY MANAGEMENT seminaari INTELLIGENT ENERGY ANAGEENT seminaari Tervetuloa BuildingEQ projektin esittely Toimitusjohtaja Reijo Hänninen Olof Granlund Oy Helsinki, HTC Center, Tammasaarenkatu 5 Ke 22.4.2009 1 Seminaariohjelma 09.00

Lisätiedot

Vetovoimaa rakennusalalle

Vetovoimaa rakennusalalle Vetovoimaa rakennusalalle Rakennusalan valtteja Koulutus Tulevaisuuden keskeisiä osaamistarpeita Satu Elho Asiamies Rakennus- ja kiinteistöpalvelualan vetovoima ry www.themesta.net Mitä ammattilaiset itse

Lisätiedot

Hallitusammattilaisen toiminta ja onnistunut korjaushanke

Hallitusammattilaisen toiminta ja onnistunut korjaushanke Hallitusammattilaisen toiminta ja onnistunut korjaushanke Hallitusfoorumi 6.10.2012 Hallituksen jäsen Juhani Siikala, RI, Ekon, KJs Asunto- ja kiinteistöyhtiöiden hallitusasiantuntijat AKHA ry www.akha.fi

Lisätiedot

Case: Asuinkerrostalon sisäantennijärjestelmän toteutus. Seppo Seitsonen Orbion Consulting Oy Puh. 050 566 8200 seppo.seitsonen@orbionconsulting.

Case: Asuinkerrostalon sisäantennijärjestelmän toteutus. Seppo Seitsonen Orbion Consulting Oy Puh. 050 566 8200 seppo.seitsonen@orbionconsulting. Case: Asuinkerrostalon sisäantennijärjestelmän toteutus Seppo Seitsonen Orbion Consulting Oy Puh. 050 566 8200 seppo.seitsonen@orbionconsulting.fi Orbionin esittely Pohjoismainen, riippumaton, tietoliikennealan

Lisätiedot

Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle?

Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle? Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle? Timo Räikkönen, kehitys- ja markkinointijohtaja, YIT Jari Niemelä, toimitusjohtaja, Workspace Oy #HENRYFoorumi / #HF_2014 #yitkehitys HR erilaisten muutosten keskellä

Lisätiedot

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma. Mikael Partanen VAATIMUSMÄÄRITTELYT

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma. Mikael Partanen VAATIMUSMÄÄRITTELYT POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma Mikael Partanen VAATIMUSMÄÄRITTELYT Opinnäytetyö Syyskuu 2011 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 KÄSITTEET... 3 2.1 Kiinteistöautomaatio... 3 2.2

Lisätiedot

! LAATUKÄSIKIRJA 2015

! LAATUKÄSIKIRJA 2015 LAATUKÄSIKIRJA Sisällys 1. Yritys 2 1.1. Organisaatio ja vastuualueet 3 1.2. Laatupolitiikka 4 2. Laadunhallintajärjestelmä 5 2.1. Laadunhallintajärjestelmän rakenne 5 2.2. Laadunhallintajärjestelmän käyttö

Lisätiedot

Case: Asuinkerrostalon sisäantennijärjestelmän suunnittelu ja hankinta

Case: Asuinkerrostalon sisäantennijärjestelmän suunnittelu ja hankinta Case: Asuinkerrostalon sisäantennijärjestelmän suunnittelu ja hankinta Seppo Seitsonen Orbion Consulting Oy Puh. 050 566 8200 seppo.seitsonen@orbionconsulting.fi AGENDA 1. Orbion Consulting 2. Kohde, lähtötilanne

Lisätiedot

Kohti palveluliiketoiminnan. Case: Chiller Oy. Raimo Pöntys Asiakkuuspäällikkö

Kohti palveluliiketoiminnan. Case: Chiller Oy. Raimo Pöntys Asiakkuuspäällikkö Kohti palveluliiketoiminnan tehokkaampaa soveltamista Case: Chiller Oy Raimo Pöntys Asiakkuuspäällikkö Chiller Oy Pääkonttori Tuusulassa Liikevaihto n. 18 milj. (2010) Henkilöstö n. 55 henkilöä Valmistus

Lisätiedot

Suomen Energiainsinöörit

Suomen Energiainsinöörit Suomen Energiainsinöörit Petri Koivula 8.4.2014 Petri.koivula@energiainsinoorit.fi Puh. +358 400 8388018 Suomen energiainsinöörit Oy Energiainsinöörit on vuonna 2012 perustettu yhtiö. Olemme laitetoimittajista

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

RTK-Palvelu Oy on Suomen johtavia kiinteistöpalvelualan yrityksiä.

RTK-Palvelu Oy on Suomen johtavia kiinteistöpalvelualan yrityksiä. KIITOS RTK-Palvelu Oy on Suomen johtavia kiinteistöpalvelualan yrityksiä. Konsernimme liikevaihto on n. 114 milj. euroa ja palveluksessamme työskentelee maanlaajuisesti yli 3500 alamme ammattilaista. Olemme

Lisätiedot

Sisäilmasto ja kiinteistöpalveluiden järjestäminen elinkaarihankkeissa

Sisäilmasto ja kiinteistöpalveluiden järjestäminen elinkaarihankkeissa Sisäilmasto ja kiinteistöpalveluiden järjestäminen elinkaarihankkeissa Sisäilmastoseminaari 11.3.2015 toimitusjohtaja Tarja Andersson Elinkaarihanke (1) Hankintatapa, joissa tilaajan valitseman palveluntuottajan

Lisätiedot

Anlix Engineering & Innovation Electricity & Fire Safety

Anlix Engineering & Innovation Electricity & Fire Safety Engineering & Innovation Electricity & Fire Safety Sähkö & paloturvallisuus konseptiin kuuluvat ratkaisut Innovaatiot ja niiden tuotteistaminen Oy Ajokoirantie 5B, 02940 Espoo +358 40 849 2224 pentti.kautto@anlix.fi

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 4.11.2015 Lauri Penttinen Hoitokuluista energiaan ja veteen

Lisätiedot

AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA. Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo

AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA. Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo TALOTEKNIIKAN PALVELUORGANISAATIO toiminnon esimies energianhallintapäällikkö Teemu Halenius LVIS-työt

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA. Mattilankatu

TURVALLISUUSASIAKIRJA. Mattilankatu 1 TURVALLISUUSASIAKIRJA Mattilankatu JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkirakennepalvelut Yhdyskuntatekniikka 16.4.2010 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 1.1 1.2 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus... 3 Rakennuttaja

Lisätiedot

Suomen Metsäosaamisen Vientiseminaari: Kokemuksia ja ajatuksia metsäosaamisen viennin haasteista

Suomen Metsäosaamisen Vientiseminaari: Kokemuksia ja ajatuksia metsäosaamisen viennin haasteista Suomen Metsäosaamisen Vientiseminaari: Kokemuksia ja ajatuksia metsäosaamisen viennin haasteista 17.06 2010 Tapani Oksanen, Indufor Oy Muutama sana Induforista Riippumaton metsäalan neuvonantajaorganisaatio,

Lisätiedot

Case: Hanakat LVIS-ketjun verkkokaupparatkaisu

Case: Hanakat LVIS-ketjun verkkokaupparatkaisu Jälleenmyyjäverkoston Online-myynnin tehostaminen 9.11.2010 Hotelli Scandic Simonkenttä Case: Hanakat LVIS-ketjun verkkokaupparatkaisu Timo Korvenoja, Vilkas Group Oy Perustettu Tampereella 1995 Tytäryhtiö

Lisätiedot

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES.

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES. SURF IDEA BOOK 2013 Arkkitehti: Ota yhteyttä saat 15 itunes App Store -lahjakortin käytettäväksi iphone ja ipad -applikaatioihin! Linkki sisällä 1 2 Vapaus keskittyä arkkitehtuurin suunnitteluun Puucomp

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140

Lisätiedot

Build Up Skills Finland 19.11.12. Energiaosaamisen koulutus Metropolia Ammattikorkeakoulussa

Build Up Skills Finland 19.11.12. Energiaosaamisen koulutus Metropolia Ammattikorkeakoulussa Build Up Skills Finland 19.11.12 Energiaosaamisen koulutus Metropolia Ammattikorkeakoulussa ENERGIATEHOKKUUS Kuuma aihe, monta näkökulmaa Kiinteistöalalle profiilin noston mahdollisuus! 19.11.2012 Piia

Lisätiedot

Kiinteistön käyttöönotto peruskorjauksen jälkeen tilaajan ja käyttäjän haasteet

Kiinteistön käyttöönotto peruskorjauksen jälkeen tilaajan ja käyttäjän haasteet 1 Kiinteistön käyttöönotto peruskorjauksen jälkeen tilaajan ja käyttäjän haasteet Tilakeskuksen investoinnit 2014 Kaupungintalokorttelien elävöittäminen 7 M Uudisrakentaminen 53 M Peruskorjaukset 115 M

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Teuvo Aro,Tapre-projektipäällikkö. Teuvo Aro,Tapre-projektipäällikkö Axovaatio Oy, AX-Suunnittelu

Teuvo Aro,Tapre-projektipäällikkö. Teuvo Aro,Tapre-projektipäällikkö Axovaatio Oy, AX-Suunnittelu Axovaatio Oy, AX-Suunnittelu TAPRE - taustaa Taloudelliset, ympäristölliset ja muut yhteiskunnalliset tavoitteet edellyttävät energiatehokkuuden parantamista. Se, miten tavoitteet saadaan jalkautettua,

Lisätiedot

Taloyhtiön energianhallinta ja käyttö

Taloyhtiön energianhallinta ja käyttö Taloyhtiön energianhallinta ja käyttö Matti Hellgrén Suomen Talokeskus Oy Pihlajistonkuja 4, 00710 Helsinki matti.hellgren@suomentalokeskus.fi p. 050 533 7127 Taloyhtiöiden hallitusforum 2010 18.9.2010

Lisätiedot

ESPOON SUURIN TOIMISTORAKENNUS

ESPOON SUURIN TOIMISTORAKENNUS 1 Kiinteistö M² ESPOON SUURIN TOIMISTORAKENNUS PK²:n suuri rakennusala on onnistuneesti sijoitettu julkisivultaan ja massoittelultaan puutarhakaupungin mittakaavaan. Maanpäälliset kuusi kerrosta on jaettu

Lisätiedot

Esittäjän esittely. Tämä ei ole opetusmateriaali, vaan Jussin näkemys lyhyellä kokemuksella ilman kyseisten urakkamuotojen koulutusta

Esittäjän esittely. Tämä ei ole opetusmateriaali, vaan Jussin näkemys lyhyellä kokemuksella ilman kyseisten urakkamuotojen koulutusta Esittäjän esittely Tämä ei ole opetusmateriaali, vaan Jussin näkemys lyhyellä kokemuksella ilman kyseisten urakkamuotojen koulutusta Kantapään kautta onnistumiseen, kolmas kerta toden sanoo PJP ja PJU

Lisätiedot

Turvallisuusviikot 2013

Turvallisuusviikot 2013 Turvallisuusviikot 2013 Aluejohtaja Matti Kaakinen (keskellä) vaihtamassa työturvallisuuskuulumisia vastaava mestari Kari Mehtiön sekä työsuojeluvaltuutettu Toomas Huttorinin kanssa. Työturvallisuusasioissa

Lisätiedot

Asiakkaan energiatalouden optimointi

Asiakkaan energiatalouden optimointi Asiakkaan energiatalouden optimointi Rakennusautomaatiolla energiatehokkuuteen - teemapäivä 4.6.2009 YIT Kiinteistötekniikka Oy, Kimmo Liukkonen 1 Rakennusautomaatiolla energiatehokkuuteen Sisältö 1. YIT

Lisätiedot

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI. Kunnat portinvartijoina CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011.

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI. Kunnat portinvartijoina CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011. CO 2? RAKENTAMISEN CO 2? HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? CO 2? CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Pekka Heikkinen Rakentaminen tuottaa päästöjä EU:n tavoite:

Lisätiedot

TOIMITILOJEN ENERGIATEHOKKUUSTOIMINNAN KÄRJET - TETS-YHDYSHENKILÖPÄIVÄ. Case Toimistorakennus Pitäjänmäellä Case Kauppakeskus Myyrmanni

TOIMITILOJEN ENERGIATEHOKKUUSTOIMINNAN KÄRJET - TETS-YHDYSHENKILÖPÄIVÄ. Case Toimistorakennus Pitäjänmäellä Case Kauppakeskus Myyrmanni TOIMITILOJEN ENERGIATEHOKKUUSTOIMINNAN KÄRJET - TETS-YHDYSHENKILÖPÄIVÄ Case Toimistorakennus Pitäjänmäellä Case Kauppakeskus Myyrmanni Lauri Heikkinen 22.1.2013 Schneider Electric lyhyesti 22,4 miljardia

Lisätiedot

KIINTEISTÖLIIKETOIMINNAN KOKONAISPALVELUA

KIINTEISTÖLIIKETOIMINNAN KOKONAISPALVELUA KIINTEISTÖLIIKETOIMINNAN KOKONAISPALVELUA ESITE 2015 Yritys Toimitalo on Suomessa toimiva toimitilakiinteistöjen markkinointiin, ylläpitoon, johtamiseen sekä kehittämiseen erikoistunut palveluyritys. Toimitalon

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA JTB 2/2008

PÖYTÄKIRJA JTB 2/2008 PÖYTÄKIRJA JTB 2/2008 JärjestelytoimikuntaB Paikka Halikon kunnanvirasto, valtuustosali Aika 27.5.2008 klo 8.30 9.50 Läsnä Nummentalo Juhani puheenjohtaja Pölönen Päivi varapuheenjohtaja Aaltonen Helena

Lisätiedot

Helsingin Rakennusvalvonta 100v. (1912-2012) Uusiutuvien energiamääräysten soveltaminen Helsingin Rakennusvalvonnassa. Teemu Kuusinen, LVI-insinööri

Helsingin Rakennusvalvonta 100v. (1912-2012) Uusiutuvien energiamääräysten soveltaminen Helsingin Rakennusvalvonnassa. Teemu Kuusinen, LVI-insinööri Helsingin Rakennusvalvonta 100v. (1912-2012) Uusiutuvien energiamääräysten soveltaminen Helsingin Rakennusvalvonnassa Teemu Kuusinen, LVI-insinööri Mikä on rakennusvalvonnan rooli? MRL 21 (Kunnan rakennusvalvontaviranomainen)

Lisätiedot

TALOYHTIÖLLE STRATEGIA. Tero Heikkilä 30.1.2014

TALOYHTIÖLLE STRATEGIA. Tero Heikkilä 30.1.2014 TALOYHTIÖLLE STRATEGIA Tero Heikkilä 30.1.2014 Isännöintiliiton tavoitteena on isännöinnin tunnettuuden ja arvostuksen parantaminen. TALOYHTIÖLLE STRATEGIA MIKSI? FAKTA: ASUKKAILLA HUOMATTAVAN KRIITTINEN

Lisätiedot

Mitä uutta 2011. talokeskus@talokeskus.fi www.talokeskus.fi

Mitä uutta 2011. talokeskus@talokeskus.fi www.talokeskus.fi Mitä uutta 2011 talokeskus@talokeskus.fi www.talokeskus.fi UUSI ILME 2011 2 SUOMEN TALOKESKUS - KONSERNI 4 SUOMEN TALOKESKUS - KONSERNI Emoyhtiö Suomen Talokeskus Oy 1923 perustettu suomalainen insinööritoimisto

Lisätiedot

ADE Oy Hämeen valtatie 144 20540 TURKU. Tuotekonfigurointi. ADE Oy Ly Tunnus: 1626957-3

ADE Oy Hämeen valtatie 144 20540 TURKU. Tuotekonfigurointi. ADE Oy Ly Tunnus: 1626957-3 Tuotekonfigurointi ADE Oy lyhyesti Asiakkaiden tarpeisiin suunnattua innovatiivista ja toimivaa ohjelmisto- ja 3d animaatiopalvelua. Ade Oy on toteuttanut vuodesta 2000 alkaen haastavaa interaktiivista

Lisätiedot

Kokemuksia allianssimalleista erityyppisissä hankkeissa

Kokemuksia allianssimalleista erityyppisissä hankkeissa Kokemuksia allianssimalleista erityyppisissä hankkeissa Ari Bergström, yksikönjohtaja 3.3.2015 Infra 2015 Wanha Satama yit.fi/infra Kuva: Naantalin CHP-laitos Suomi 2014 Liikevaihto : 972 milj. e, 54 %

Lisätiedot

HELSINGIN MASSAT 7.9.2015

HELSINGIN MASSAT 7.9.2015 HELSINGIN MASSAT 7.9.2015 Mikko Suominen kaupungin massakoordinaattori YLEISTEN ALUEIDEN KAIVUMAAT 2010 500 000 t maa-ainesjätteenä maankaatopaikoille 2012 180 000 t 2013 10 000 t 2014 0 t (hyötykäyttöön

Lisätiedot

METALLIALAN OSUUSKUNTASELVITYS, RAMBOLL MANAGEMENT CONSULTING

METALLIALAN OSUUSKUNTASELVITYS, RAMBOLL MANAGEMENT CONSULTING METALLIALAN OSUUSKUNTASELVITYS, RAMBOLL MANAGEMENT CONSULTING Alustavien selvitystulosten esittely Ryhmätyöskentely Me-TALLI liiketoimintamallissa Ryhmä 1: Tarjonta ja asiakas näkökulma, Ryhmä 2: Toiminnan

Lisätiedot

Mitä haasteita monialatoteuttaja kohtaa?

Mitä haasteita monialatoteuttaja kohtaa? 1 Mitä haasteita monialatoteuttaja kohtaa? ClimBus-ohjelman Päätösseminaari 9.6.2009 Juhani Pitkäkoski Toimitusjohtaja YIT Oyj 2 2009-06-09 Sisältö Energiankäyttö Suomessa Ilmastonmuutos YIT:n strategian

Lisätiedot

RAKENTAMISEN LAATU Rakennusvalvonnan näkökulma

RAKENTAMISEN LAATU Rakennusvalvonnan näkökulma RAKENTAMISEN LAATU Rakennusvalvonnan näkökulma Tarkastusinsinööri Timo Laitinen 24.5.2012 Rakennusvalvonnan tehtävät Rakennusvalvonnan tehtävänä on valvoa ja ohjata rakentamista sekä huolehtia kaupunkikuvasta.

Lisätiedot

Rakentajat. PELOTON energiaremontti

Rakentajat. PELOTON energiaremontti Rakentajat PELOTON energiaremontti FAKTA Asuminen 30 % henkilökohtaisesta hiilijalanjäljestä ONGELMA Asiakas ei osaa Systeemit monimutkaistuvat Kokonaisuudet pitää sovittaa yhteen Kauppa ei osaa HUOLTO

Lisätiedot