Fortum TALVINEN RUKA ON VIHREÄ 16 ARKKITEHTUURIN HELMI PYHÄKOSKELLA 26 ENERGIAVEROTUS UUDISTUU 5 HYVÄÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Fortum TALVINEN RUKA ON VIHREÄ 16 ARKKITEHTUURIN HELMI PYHÄKOSKELLA 26 ENERGIAVEROTUS UUDISTUU 5 HYVÄÄ"

Transkriptio

1 Fortum ENERGIAVEROTUS UUDISTUU 5 TALVINEN RUKA ON VIHREÄ 16 ARKKITEHTUURIN HELMI PYHÄKOSKELLA 26 Jorma Blom Suomenojan voimalaitokselta on tekemässä kaupunkilaisille lämpöä, jonka tuottaminen hyödyntää tehokkaasti energiaa ja luonnonvaroja. HYVÄÄ lämpöä TALVEEN

2 PÄÄKIRJOITUS PER LANGER HEAT-DIVISIOONAN JOHTAJA Lämpöä hyvillä mielin OLEMME PÄIVITTÄNEET SYKSYLLÄ strategiamme, ja jatkossa sen perustana on hiilidioksidipäästöttömän vesi- ja ydinvoiman lisäksi energiaa ja luonnonvaroja tehokkaasti hyödyntävä sähkön ja lämmön yhteistuotanto, jota kutsutaan CHPtuotannoksi. YHTEISTUOTANNOSSA POLTTOAINEEN ENER- GIASTA PYSTYTÄÄN HYÖDYNTÄMÄÄN JOPA 90 PROSENTTIA. OLEMME JO TÄLLÄ HETKELLÄ maailman neljänneksi suurin lämpöyhtiö ja uskomme vakaasti mahdollisuuksiimme vahvistaa asemaamme entisestään ympäristömyönteisissä ja energiatehokkaissa ratkaisuissa. ENTÄ SITTEN? Asiakkaille, osakkeenomistajille ja muille meistä kiinnostuneille on luonnollisesti tärkeää tietää, mikä muuttuu. MERKITTÄVIN MUUTOS on siinä, että tulevaisuudessa yhä useampi voi asua lämpimässä kodissa hyvillä mielin tietäen, että me Fortumissa pidämme huolen siitä, että lämpö ja sähkö tuotetaan yhä tehokkaammin ja luonnonvaroja säästäen. MEILLÄ ON TÄLLÄ HETKELLÄ joko omistuksessamme tai käytössämme yli 23 CHP-laitosta seitsemässä maassa sekä lisäksi satoja lämpölaitoksia Pohjoismaissa ja Itämeren alueella. Uskomme vankasti siihen, että tulevaisuus on juuri CHP-tuotannon: Yhteistuotannossa polttoaineen energiasta pystytään hyödyntämään parhaimmillaan yli 90 prosenttia. Samalla päästöt ympäristöön ovat prosenttia pienemmät kuin erillistuotannnossa. LÄMMÖNTUOTANTOMME perustuu yhä enemmän biopolttoaineisiin, joiden käyttöä lisäämme jatkuvasti. Uudet laitokset suunnittelemme niin, että ne pystyvät hyödyntämään biopolttoaineita mahdollisimman monipuolisesti. KAUKOLÄMPÖ ON MUKAVA TUOTE. Yhä useampi asiakas valitsee kaukolämmön sen helppouden, edullisuuden ja ympäristömyönteisyyden takia. Olemme sitoutuneet käytönaikaisten ympäristövaikutusten pienentämiseen sähkön- ja lämmöntuotannossa. Siksi tässä talvinumerossa ja samalla viimeisessä Forte-lehdessä pääosassa on ansaitusti lämpö. Mukavia lukuhetkiä! KUVA: LEENA LOUHIVAARA Fortumin toiminnan tarkoitus on tuottaa energiaa, joka edesauttaa nykyisten ja tulevien sukupolvien elämää. Tarjoamme kestäviä ratkaisuja, jotka auttavat vähentämään päästöjä, tehostamaan resurssien käyttöä ja varmistamaan energian saatavuuden - samalla tuotamme merkittävää lisäarvoa osakkeenomistajillemme. Liiketoimintaamme on sähkön ja lämmön tuotanto, myynti ja jakelu sekä energia-alan asiantuntijapalvelut. Fortumin toiminta on keskittynyt Pohjoismaihin, Venäjälle ja Itämeren alueelle. Tulevaisuudessa kasvumahdollisuuksia tarjoavat myös kilpaillut energiamarkkinat nopeasti kasvavissa Euroopan ja Aasian talouksissa. Vuonna 2009 Fortumin liikevaihto oli 5,4 miljardia euroa ja liikevoitto 1,8 miljardia euroa. Konsernissa työskentelee noin henkilöä. Fortum Oyj:n osake noteerataan NASDAQ OMX Helsingissä. Lisätietoja: Forte on Fortumin sidosryhmälehti. Päätoimittaja: Pauliina Vuosio Toimituspäällikkö: Anne Muhonen Toimitus: Compositor Oy Ulkoasu: Neutron Design Julkaisija: Fortum Oyj puh , fax PL 1, FORTUM, Paino: Libris Oy Kannen kuva: Topi Saari Osoitelähde: Lehden tilaajarekisteri Osoitteenmuutokset: ISSN Lehdessä mainitut tuote- ja yritysnimet ovat haltijoidensa tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä. Voit antaa palautetta lehdestä lähettämällä sähköpostia osoitteeseen YKSITYISASIAKKAAT arkisin 8 17, faksi tai YRITYSASIAKKAAT arkisin 8 17, faksi tai ASIAKASPALVELUN YHTEYSTIETOJA SÄHKÖNSIIRRON VIKAILMOITUKSET (24 h) KAUKOLÄMMÖN VIKAILMOITUKSET (Espoo, Kauniainen ja Kirkkonummi) (Joensuu) (muu Suomi) INTERNET Internet-palvelumme ovat käytössä 24 tuntia vuorokaudessa osoitteessa

3 TÄSSÄ NUMEROSSA 4/ AJANKOHTAISTA 8 TEEMA: HUKKALÄMMÖSTÄ HYÖTYENERGIAA 14 GALLUP Miten kotisi lämmitetään nyt? Entä miten haluaisit kotisi lämmitettävän? 15 TÄYTTÄ HÖYRYÄ LÄMMÖNTUOTANTOON Fortumilla valmistuu uutta CHP-kapasiteettia vielä vuoden 2010 loppuun menneessä. 16 VIHREÄ TUNTURI Ruka nipistää energiankäytöstään ainakin 9 prosenttia vuoteen 2016 mennessä. 19 KOTITALOUSOPETTAJAN YMPÄRISTÖTEOT Helsinkiläisperheen äiti Rauni Piiponniemi tietää, että ilmastonmuutoksen estämiseksi voi tehdä isoja ja pieniä tekoja. 20 HYVÄSTIT HUKKAPUTKILLE Palvelinkeskukset lämmittävät espoolaistaloja. 22 MIEHEMME PUOLASSA Mikael Lemström on ulkomaankomennusten konkari. 25 VERORATKAISUJEN TULEE OHJATA PÄÄSTÖTTÖMYYTEEN Päästökaupan tarkoitus on kannustaa päästöttömiin investointeihin. 26 PYHÄKOSKEN SALAISUUS Yksi arkkitehti Aarne Ervin merkittävimmistä töistä löytyy Oulujoelta. 27 MATTILA KELAA Kannustetaan Esa-Pekka Mattila MM- naaliin forte 4/2010 3

4 AJANKOHTAISTA TOIMITTANUT: ARJA KORHONEN Fortum luopuu CCS-koelaitoksesta Fortum ei rakenna Meri-Poriin hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin (CCS) koelaitosta. Päätös tehtiin lukuisten selvitysten ja yhtiön päivitetyn strategian perusteella. Pakkastalvi voi kääntyä leudoksi TALVI SAAPUI POHJOIS-SUOMEEN marraskuun alussa, perinteiseen tapaan. Etelässä alkutalven pakkaset ovat olleet poikkeuksellisen napakoita. Ylimeteorologi Henri Nyman Ilmatieteen laitokselta kertoo, että talven sää voi vielä muuttua yllättäen. Suomessa on vallinnut jo reilun vuoden ajan mannermainen säätyyppi: kesällä mitattiin ennätyslämpöjä, talvi taas oli kylmä ja luminen. Ilmavirtaukset ovat tuoneet meille vuoroin helteitä tai pakkasia Venäjältä, kun taas Atlantin tasainen lämpö ei ole päässyt tänne länsituulten mukana, sanoo Nyman. Ilmatieteilijät olettavat ennusteissaan saman säätyypin jatkuvan, kunnes havaitaan pitempiaikainen ilmavirtauksien muutos. Jos joulukuussa virtaukset muuttuvat läntisen lauhoiksi, matalapaine saattaa kestää useita viikkoja ja talvesta tulee lämmin, sanoo Nyman. Talven 2010 keskilämpötila oli Suomessa noin 10 celsiusastetta, kun lauhana talvena se voi olla vain 1 tai 2 miinusastetta. Näin suuri lämpötilan vaihtelu on aivan normaalia peräkkäisinäkin talvina. Puolalainen tutkimusryhmä ennustaa talvesta 2011 vuosituhannen pakkastalvea. He perustavat näkemyksensä Golf-virran heikentymiseen. Brittitutkimuksen mukaan taas pieni muutos auringon säteilytehossa on heikentänyt länsivirtauksen voimakkuutta, mikä selittäisi viime vuoden lämpimän kesän ja kylmän talven. Meidän kokemuksemme mukaan ilmavirtaukset vaikuttavat lämpötilaan huomattavasti voimakkaammin kuin aurinko tai merivirrat. Golf-virran lämpö saapuu Suomeen juuri tuulen mukana, sanoo Nyman. Ilmastonmuutos ei tunnu lähitalvien säässä, sillä se kohottaa keskilämpötiloja hyvin hitaasti. Ilmatieteen laitoksen kausi- ja viikkoennusteita voi seurata osoitteessa ja JOS JOULUKUUSSA VIRTAUKSET MUUTTUVAT LÄNTISEN LAUHOIKSI, MATALAPAINE SAATTAA KESTÄÄ USEITA VIIKKOJA JA TALVESTA TULEE LÄMMIN. TOPI SAARI Verkkosivut ykkösenä FORTUM SIJOITTUI Pohjoismaiden yritysten sarjassa jälleen ensimmäiseksi pörssiyhtiöiden Internet-palveluja arvioivassa Hallvarsson & Halvarsson Webranking tutkimuksessa. Eurooppalaisten yhtiöiden sarjassa Fortum oli viides. Investointitukea älykkään sähköverkon pilottihankkeelle RUOTSIN ENERGIAVIRASTO myönsi lokakuussa rahoituksen Fortumin ja ABB:n yhteishankkeelle, jossa tutkitaan älykkäiden sähköverkkojen asentamista kaupunkiympäristöön. Pilottihanke alkoi lokakuussa Tutkimusprojektissa testataan joustavaa sähköverkkoa Tukholman uudessa Norra Djurgårdsstadenin kaupunginosassa. Siellä hankkeen kehittymistä ja asennuksia voidaan seurata oikeassa ympäristössä. Uuden verkon avulla kuluttajat voivat vaikuttaa omaan sähkönkulutukseensa entistä aktiivisemmin. 4 forte 4/2010

5 KAUKOLÄMMITETTYJÄ KOTITALOUKSIA, MILJOONAA 1,2 Suomi Lähde: Energiateollisuus, Svensk Fjärrvärme 2,2 Ruotsi Uusi höyrylaitos Ouluun Fortum rakentaa uuden höyryn tuotantolaitoksen Oulun Sanginsuuhun. Laitos palvelee kahta Fortumin sopimuskumppania, Fermion Oy:tä ja Chempolis Oy:tä, ja se käyttää polttoaineina kotimaisia biopolttoaineita ja turvetta. Energiaverotus uudistuu? TOPI SAARI Suomen hallitus esittää energiaverotuksen muuttamista niin, että lämmöntuotannon veron suuruuden määräävät jatkossa käytetyn polttoaineen energiasisältö, hiilidioksidipäästöt sekä tuotantomuoto (yhteis- vai erillistuotanto). Lisäksi suoraan sähköasiakkaalta perittävään sähköveroon esitetään merkittävää korotusta. Toteutuessaan esityksellä on suora vaikutus kuluttajan tai yrityksen talouteen. Sähköveron korotus on kaikille sama riippumatta sähköyhtiöstä tai paikkakunnasta ja perustuu yksinomaan sähkön kulutukseen. Kaukolämmön hinnan arvioidaan nousevan Suomen tasolla keskimäärin 13 prosenttia, mutta sen suuruus tulee vaihtelemaan voimakkaasti paikallisesta lämmön tuotantotavasta ja käytetystä polttoaineesta riippuen. Myös muiden lämmitysmuotojen kustannukset nousevat. Fortumin ilmastoraportointi ja -toimet Pohjoismaiden huippua FORTUM OLI YKSI PARHAITEN MENESTYNEISTÄ yrityksistä lokakuussa julkaistussa CDP:n Nordic 200 -raportissa. Carbon Disclosure Project (CDP) analysoi 200 suurimman pohjoismaisen pörssiyrityksen hiilidioksidipäästöihin liittyvää raportointia ja toimia. FORTUM FORTUM OYJ Ydinvoima täytti 65 vuotta VENÄJÄLLÄ ON TÄNÄ VUONNA muistettu erilaisin juhlallisuuksin toisen maailmansodan päättymisen 65-vuotismerkkipaalua. Seremonioihin sisältyi myös juhla ydinvoiman 65-vuotisen käytön kunniaksi. Syyskuussa Kremlissä pidettyyn tilaisuuteen kutsuttiin edustajat kaikista maista, joiden ydinvoimalaitoksissa on käytössä venäläisvalmisteinen VVERtyypin reaktori, kuten Loviisassa. Myös Fortum lähetti tilaisuuteen tervehdyksensä. Suomen valtuuskuntaa johti entinen IVO:n toimitusjohtaja Kalevi Numminen, jolle tilaisuuden isäntä, Venäjän entinen pääministeri Sergei Kirienko, myönsi kunniamerkin. Kunniamerkit saivat myös muut osallistujat, joita olivat Kalervo Nurmimäki, Kari Ruokonen, Viktor Novitsky ja Juhani Santaholma. Kaikki osallistuivat aikoinaan Loviisan ensimmäisen ydinvoimayksikön suunnitteluun ja rakentamiseen. Loviisan ydinvoimalaitoksen kakkosyksikkö kytkettiin valtakunnan sähköverkkoon 30 vuotta sitten Ykkösyksikkö oli valmistunut kolmisen vuotta aiemmin. forte 4/2010 5

6 AJANKOHTAISTA Vakaa tulostaso jatkui Vuoden 2010 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana Fortumin Heat- ja Russia-divisioonat sekä Distribution-liiketoiminta-alue paransivat tulostaan selvästi edellisvuodesta. Täyssähköurheiluauto menestyi maailmalla FORTE-LEHDESSÄKIN (3/2009) ESITELTY Metropolia Ammattikorkeakoulun sporttinen täyssähköauto Electric RaceAbout (ERA) saavutti toisen sijan kansainvälisessä ajoneuvokehityskilpailussa. Sähköurheiluauton kehittänyt tiimi palkittiin syyskuussa 2010 Washingtonissa. Monivaiheinen Progressive Insurance Automotive X PRIZE -kilpailu alkoi viime vuonna. Suunnitelmat esiteltiin aluksi kirjallisesti, ja niiden joukosta valittiin jatkoon pääsevät tiimit. Kilpailu vei meidät kolme kertaa Yhdysvaltoihin, jossa on tullut tänä vuonna vietettyä yhteensä miltei kymmenen viikkoa, laskee projektipäällikkö ja ammattikorkeakoulun lehtori Sami Ruotsalainen. Paremmuus ratkaistiin kilpailussa, jossa energiaa sai käyttää vain tietyn määrän. Voitto jäi sekunnin murto-osista kiinni. Viimeinen taistelu käytiin meidän ja pienen amerikkalaistiimin välillä. Johdimme kisaa viimeiselle kierrokselle asti, Ruotsalainen kertaa kilpailun kulkua. Kuluvana talvena autoon rakennetaan lämpöpumppu. Vuonna 2011 aikomuksena on keskittyä ERA:n nopeuteen liittyviin asioihin. Auton energiatehokkuus on tullut jo todistettua, joten seuraavaksi on aika näyttää, kuinka nopeasti ERA kulkee. Keväällä demonstroimme myös Fortumin kanssa, miten auton akku voidaan ladata kymmenessä minuutissa, Ruotsalainen summaa tulevia suunnitelmia. Metropolia Ammattikorkeakoulun projektitiimin lisäksi auton kehittämiseen ovat osallistuneet Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutti sekä Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Kehitysprojektissa on ollut mukana lisäksi yli 60 yhteistyökumppania, joista yksi on Fortum. Sporttisen täyssähköauton energiatehokkuus on tullut jo todistettua. METROPOLIA Fortum Tutor -joukkue kohtasi Eduskunnan Urheilukerhon EDUSKUNNAN URHEILUKERHO ja jalkapallon juniorivalmentajia sparraava Fortum Tutor -joukkue kohtasivat ystävyysottelussa Sonera Stadiumilla lokakuussa. Ottelu päättyi tiukan väännön jälkeen tutorien voittoon. Eduskunnan joukkueessa pelasivat muun muassa Paavo Arhinmäki, Ville Niinistö ja Kari Uotila ja lukuisien tutorien joukoissa Tommi Koivistoinen, HJK:n Mestareiden liiga -maalivahti vuonna 1998, ja Palloliiton toimitusjohtaja Kimmo J. Lipponen. Joukkueiden vierailevina valmentajina toimivat entiset maajoukkueen päävalmentajat Jukka Vakkila ja Jyrki Heliskoski. Fortumin ja Suomen Palloliiton Fortum Tutor -ohjelman tavoitteena on taata jokaiselle lapselle innostava harrastus sekä osaava ja kannustava valmentaja. JUSSI ESKOLA 6 forte 4/2010

7 SINI PENNANEN Koillismaalta uusia asiakkaita Fortum sai marraskuun alussa uusia asiakkaita Koillismaalta, kun Energiapolar siirtyi Fortumin omistukseen. Koti- ja yritysasiakkaiden sähkösopimukset jatkuvat ennallaan. ASIAKAS KYSYY Suomen energiapolitiikka esillä Energia- ja kasvufoorumin syysseminaarissa ENERGIA- JA KASVUFOORUMIN SYYS- SEMINAARI kokosi lokakuussa joukon nuoria vaikuttajia vaihtamaan ajatuksia Suomen energiapolitiikasta. Näkemyksiään eduskunnan Kansalaisinfossa järjestetyssä tilaisuudessa esittelivät poliittisten nuorisojärjestöjen edustajat. Kyseessä oli todellinen tulevaisuuden sekä tämän päivän vaikuttajien kohtaaminen, sillä tilaisuuteen osallistui nuorten vaikuttajien ohella Energia- ja kasvufoorumin toimijoiden eli Fortumin, Neste Oilin, Outokummun, Pohjolan Voiman sekä UPM Kymmenen edustajia. Mielipiteitä vaihdettiin muun muassa kaupunkiasumisesta sekä paikallisesta energiaomavaraisuudesta. Keskustelunaiheet eivät kuitenkaan jääneet Suomen rajojen sisälle, sillä esille nousi myös EU:n keskeinen rooli energiapoliittisessa päätöksenteossa. Seminaari huipentui poliittisten nuorisojärjestöjen paneelikeskusteluun, jonka aiheena oli, miltä näyttää vähäpäästöinen Suomi vuonna Tärkeinä kestävää energiapolitiikkaa tukevina ratkaisuina pidettiin esimerkiksi energiatehokkuuden edistämistä, joukkoliikenteen käyttöön kannustamista sekä osaamisen tehokasta hyödyntämistä. Syysseminaarissa kuului myös ympäristöjärjestön ääni, sillä mukana keskustelussa oli poliittisten nuorisojärjestöjen edustajien lisäksi WWF:n ilmastoasiantuntija Salka Orivuori. Keskustelun moderaattorina toimi Tampereen yliopiston professori Ilkka Ruostetsaari. Energia- ja kasvufoorumi on viiden suomalaisen yrityksen keskustelualoite energiasta ja sen merkityksestä Suomelle. Mikä on sopiva kodin sisälämpötila? OLESKELUTILOJEN SOPIVA HUONELÄMPÖTILA on noin 21 astetta. Sitä pidetään terveellisenä ja energiataloudellisena lämpötilana. Makuuhuoneissa lämpötila voi olla muutaman asteen viileämpi. Nyrkkisäännön mukaan yhden asteen muutoksella on noin viiden prosentin vaikutus energiankulutukseen ja lämmityskuluihin. Talvisin kannattaa olla tarkkana, ettei lämpö mene harakoille tuuletuksen aikana. Nopea ristivetotuuletus vaihtaa ilman, muttei jäähdytä rakenteita. Avoimen ikkunan alla olevan lämpöpatterin termostaatti kannattaa sulkea. Pintalämpömittarin avulla voit mitata eri pintojen lämpötiloja asunnossasi ja paikallistaa muun muassa mahdollisia lämpövuotoja. Fortum.fi-palvelusta löydät listan kirjastoista, joista mittaria voi lainata. Tällä palstalla vastataan Fortumin asiakaspalveluun tulleisiin kysymyksiin. FORTUM Siirtymä etäluentaan alkoi Fortum aloitti uusien etäluettavien mittareiden, Fortum Älyboksien, asennukset lokakuussa Järvenpään Kyrölässä. Näkyvin ja välitön muutos mittarinvaihdon jälkeen on, että sähköstä maksetaan jatkossa kuukausittain mitatun kulutuksen mukaan, minkä ansiosta arvioja tasauslaskut siirtyvät historiaan. Uusien mittarien asennukset tehdään paikkakunta kerrallaan vuoden 2013 loppuun mennessä, ja asennusaika kerrotaan asiakkaalle noin viikkoa aikaisemmin lähetettävässä kirjeessä. Viimeinen Forte-lehti Kädessäsi on tällä erää viimeinen Forte-lehti. Ensi vuoden alusta alkaen palvelemme sidosryhmiämme painetun lehden sijaan entistä aktiivisemmin internetsivuillamme osoitteessa Verkosta löydät muun muassa hyödyllistä energiatietoutta sekä ajankohtaista informaatiota toiminnastamme. Lisäksi toimitamme edelleen kaikille asiakkaillemme sähkölaskun mukana Kotienergia-liitteen, jossa pureudutaan tarkemmin kuluttajia koskeviin asioihin. Kiitos kaikille lukijoille tavataan verkossa! forte 4/2010 7

8 TEEMA: HUKKALÄMMÖSTÄ HYÖTYENERGIAA LÄMPÖÄ JA SÄHKÖÄ yhdessä 8 forte 3/2009 4/2010

9 Prosessinhoitaja Carl-Mikael Osenius tarkkailee paineen kehitystä Fortumin Suomenojan CHP-laitoksen vesikierrossa. Lapsikin tietää, ettei lämpöä pidä päästää harakoille. Miksi näin pitäisi tehdä voimalaitoksissa? Teksti JULIA KRISTENSEN Kuvat TOPI SAARI forte 4/2010 9

10 TEEMA: HUKKALÄMMÖSTÄ HYÖTYENERGIAA os kaksi kärpästä voi lyödä yhdellä iskulla, se yleensä kannattaa. Tämä pätee myös sähkön ja lämmön yhteistuotantoon (CHP), jossa sähkön tuotantoprosessissa syntynyt lämpö otetaan talteen ja käytetään joko kaukolämpönä tai teollisuuden prosesseissa. Sähkön erillistuotannossa turbiinissa syntyvä lämpö sen sijaan johdetaan lauhdelämpönä esimerkiksi vesistöön. Yhteistuotannossa on aivan valtava potentiaali, energiateknologian professori Sven Werner Halmstadin yliopistosta sanoo. Hukkalämmön määrä nykymaailmassa on todella suuri. Jos se otettaisiin käyttöön, lisättäisiin paitsi voimalaitosten tuottavuutta ja polttoaineen käytön tehokkuutta, myös vähennettäisiin hiilidioksidipäästöjä ja riippuvuutta tuontienergiasta. YHTEISTUOTANTOLAITOS on investointina kalliimpi kuin vain sähköä tuottava voimalaitos, mutta kun katsotaan pelkkiä rakennuskustannuksia pitemmälle, suhteet muuttuvat. Yhteistuotantolaitosten käyttökustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat, sillä polttoaineen osuus voimalaitoksen kokonaiskustannuksista on noin puolet. Yhteistuotannolla voidaan säästää karkeasti kolmasosa siitä polttoaineen energiasta, joka kuluu kun sähköä ja lämpöä tuotetaan erikseen. Siinä missä hyötysuhde erillistuotannossa on polttoaineesta riippuen Pohjoismaissa karkeasti puolet, yhteistuotannossa se saattaa nousta jopa 90 prosenttiin. Ja kun polttoaineen energia käytetään paremmin hyödyksi, myös hiilidioksidipäästöt vähenevät. Kaukolämmöstä noin 80 prosenttia perustuu toissijaiseen energian käyttöön eli esimerkiksi paikallisen teollisuuden tai sähköntuotannon prosesseissa syntyneeseen lämpöön. Tämän tuotannon hiilidioksidipäästöt syntyisivät joka tapauksessa, käytettiinpä lämpö hyväksi tai ei. Kun lämpö käytetään hyväksi, se alentaa hiilidioksidipäästöjä tuotettua energiayksikköä kohden, Werner täsmentää. Lisäksi yhteistuotannossa voidaan hyödyntää paikallisia polttoaineita, mikä täällä pohjoisessa tarkoittaa usein juuri biomassoja metsäteollisuuden sivutuotteiden muodossa. Korkeiden siirtokustannusten takia kaukolämpöä kannat- Yhteistuotannossa on aivan valtava potentiaali. 10 forte 4/2010

11 Kari-Pekka Hakala (alla) seuraa ja ohjaa laitosyksikköjen toimintaa Suomenojalla. Voimalaitos tuottaa vuodessa sähköä noin gigawattituntia ja kaukolämpöä noin gigawattituntia Espoon, Kirkkonummen ja Kauniaisten asukkaille. Koneasentaja Jan Hedman (vas.) korjaa apukattilan syöttöpumppua. TAHATTOMIEN LAINSÄÄDÄNNÖLLISTEN esteiden merkitys nähtiin esimerkiksi Ruotsissa, jossa kaukolämmöllä on suuri markkinaosuus, mutta jossa yhteistuotantoa on viimeisten 30 vuoden aikana ollut vähän. Yksi vähäisen osuuden syistä oli se, että energiaverotuksessa yhteistuotantoon perustuvaa lämpöä ei katsottu hukkalämmöksi vaan fossiilisilla polttoaineilla tuotetuksi lämmöksi, jota verotettiin kuin se olisi ollut erillistuotantoa. Tämä korjattiin vasta vuonna 2004, ja yhteistuotantoa alettiin edistää jo ennen sitä esimerkiksi tukemalla uutta biomassoihin perustunutta CHP-tuotantoa, Sven Werner kertoo. EU:n tavoitteena on ollut yhteistuotannon kaksinkertaa tuottaa lähellä lämmön kulutuspaikkaa. Vastaavasti metsäbiomassojen käyttäminen energiantuotannossa on tehokkainta, kun kuljetusetäisyydet polttoaineen tuotantopaikalta sen käyttöpaikalle ovat mahdollisimman pienet. Aivan keskelle metsiä yhteistuotantolaitosten rakentaminen ei kuitenkaan kannata, ellei lähellä ole paikallista teollisuutta tai asutusta, jotta lämmölle riittää kysyntää. Teknologian kehittyminen on kuitenkin viimeisten vuoden aikana tehnyt entistä pienimuotoisemmista, biomassaan perustuvista sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksista kannattavampia. SUOMESSA YLI 40 PROSENTTIA sähköntuotannosta perustuu yhteistuotantoon, kun taas koko EU:ssa keskiarvo on vähän yli 10 prosenttia. Jos yhteistuotanto on kiistatta energiatehokkain tapa tuottaa sähköä ja lämpöä, miksi sitä ei ole käytössä enemmän? Erittäin hyvä kysymys, johon ei ole yksiselitteistä vastausta, kaukolämmöstä vastaava johtaja Jari Kostama Energiateollisuus ry:stä sanoo. Teknologia on ollut olemassa jo yli sata vuotta. Suomessa yhteistuotantoa on suosittu aina, kun se on ollut kannattavaa, ja täällä on Tanskan ohella oltu edelläkävijöitä. Yksi selitys yhteistuotannon hyödyntämättömyyteen voi piillä toimintaympäristön erilaisissa ja erillisissä toimijoissa. Toinen vaikuttava tekijä voi olla yhteiskunnassa vallitseva näkemys yksilön ja valtion päätösvallan suhteesta. Monissa länsimaissa valtion puuttumista yksilön vapauteen ja omistusoikeuteen, esimerkiksi oman asunnon lämmitystavan valintaan, ei ole katsottu hyvällä. Kansainvälinen energiajärjestö IEA on samoilla linjoilla. Sen mukaan yhteistuotannon lisääminen ei vaadi niinkään mittavia rahallisia investointeja kuin oikein suunnattuja poliittisia päätöksiä purkamaan yhteistuotannon esteitä. Tavallisia yhteistuotannon esteitä ovat muun muassa vaikeudet verkkoon myytävän sähkön käyvän arvon määrittämisessä, tietämättömyys yhteistuotannon eduista sekä sääntelyyn liittyvät ongelmat. forte 4/

12 TEEMA: HUKKALÄMMÖSTÄ HYÖTYENERGIAA On virhe ajatella, ettei muualla kuin Pohjois- Euroopassa riittäisi kysyntää lämmölle. taistaminen jo pitkään. Yhteistuotannolla on muun muassa oma direktiivinsä, johon odotetaan päivitystä tulevan energiatehokkuuden toimintasuunnitelman päivityksen yhteydessä. Euroopan maista erityisesti Saksassa ja Ranskassa on pyritty tukemaan yhteistuotantoa, ja Ranskassa on tehty poliittinen päätös kaukolämmityksen kaksinkertaistamisesta vuoteen 2020 mennessä. Euroopan ulkopuolella yhteistuotannon lisäämisen veturimaa on Kiina, jossa yhteistuotanto ja kaukolämpö kasvavat vuosittain prosenttia. Jari Kostaman mukaan yhteistuotannon lisäämiseksi tarvittaisiin keskitetympää yhteistyötä sekä paikallistason vaikuttamista ja tiedon levittämistä. Kunnat ja kaupungit ovat tässä suuressa roolissa. Lisäksi demonstraatiorahoituksella voitaisiin aluksi kannustaa yhteistuotantoon maissa, joissa teknologiaa ei vielä juuri käytetä. Näin voitaisiin toimia, vaikka suosittaisiinkin markkinaehtoista kehitystä pitkällä aikavälillä, Kostama sanoo. KAUKOLÄMPÖ TOIMISI erittäin hyvin Euroopassa, jossa asukastiheys on suuri. Se, ettei muualla kuin Pohjois-Euroopassa riittäisi kysyntää lämmölle, on sekä Wernerin että Kostaman mukaan ajatusvirhe. 12 forte 4/2010

13 NÄKÖKULMA Teksti JULIA KRISTENSEN Heittäisitkö ruokakassin roskakoriin? EU-tasolla 40 prosenttia käytetystä energiasta kuluu lämmitykseen. Vaikka rakennustekniikka muuttuukin koko ajan energiatehokkaammaksi, lämmön kysynnän lasku on erittäin hidasta, ja vuonna 2050 olemassa olevista rakennuksista arviolta jo puolet on rakennettu. Yhteistyössä Lappeenrannan ja Tampereen teknillisten yliopistojen, Turun kauppakorkeakoulun ja Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kanssa vuodelle 2050 tekemämme sähkön ja kaukolämmön vision mukaan rakennusten lämmöntarve pienenee Suomessa tulevaisuudessa noin 30 prosenttia, mutta rakennuspinta-ala kasvaa, joten kaukolämmön kysyntä ei laske, Kostama kertoo. Prosessinhoitaja pitää huolta käytännön toiminnasta valvomosta saamiensa ohjeiden mukaan. Kuvassa prosessinhoitaja Jorma Blom. KUVITTELEPA TEHNEESI juuri perheen ruokaostokset viikonlopuksi. Olet raahannut neljä raskasta kauppakassia kotiin ja ylös kuudenteen kerrokseen. Entä jos sisään päästyäsi purkaisitkin vain kahden kassin sisällön jääkaappiin ja heittäisit toiset kaksi suoraan roskakoriin? LUULENPA, ETTEI YKSIKÄÄN tuntemistani ihmisistä näkisi tässä mitään järkeä. Näin kärjistetysti ajateltuna turha kuluttaminen tuntuisi todella hullulta. ENERGIAA KÄYTETÄÄN kuitenkin aika monessa arjen tilanteessa juuri näin: Töihin ajetaan yksin omalla autolla ja sillä käydään myös kaupassa kilometrin päässä kotoa. Talvella kodin huonelämpötila pidetään mukavassa t-paitakelissä, eikä käyttämättömien laitteiden töpseleitä aina muisteta irrottaa. Ja kaikesta tuotetusta ruoasta jopa puolet saattaa todella mennä kaatopaikalle. MIKSI ENERGIAA ON NIIN HELPPO heittää hukkaan? Yksi vastaus on, että energiahävikki on liian näkymätöntä. Ylijääneen ruoan joutuu todella itse heittämään roskikseen, mutta ylijäämäenergia häipyy vaivihkaa taivaan tuuliin. Rahankaan menoa ei huomaa ennen kuin kuukausia jälkikäteen saatavasta laskusta. Tältä osin etäluettavat sähkömittarit antavat kodin energiatehokkuuden lisäämiseen uudet aseet. ILMASTONMUUTOKSEN KANNALTA nyt jos koskaan energiaa pitäisi alkaa kuluttaa järkevästi. Tämä ei tarkoita sitä, että meidän kaikkien pitäisi lopettaa kuluttaminen ja palata elämään kynttilänvalossa. SEN SIJAAN, että kieltäisimme miljoonilta vaurastuvilta kiinalaisilta tai intialaisilta jääkaapit ja autot, voisimme todella käyttää sen energian, jonka tuotamme jo nykyään. ENERGIATEHOKKUUDESTA on viime kädessä kyse myös sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. Jos et kotona heittäisi pois kokonaista ruokakassia, tuskin voimalaitoksessakaan kannattaa käyttää tilatusta polttoainekuormasta vain puolet. forte 4/

14 TEEMA: HUKKALÄMMÖSTÄ HYÖTYENERGIAA Miten kotisi lämmitetään nyt? Entä miten haluaisit kotisi lämmitettävän? Teksti HANNA ASPELIN Taloyhtiössämme on käytössä kaukolämpö. Se on mielestäni sopiva lämmitysvaihtoehto taajamiin hyvän hyötysuhteen vuoksi. Kerrostaloja voidaan ny kyään lämmittää maalämmöllä, mikä olisi kiinnostava vaihtoehto, jos vain kaupunki antaisi porata reikiä maahan. SALLA JOKELA, TAMPERE Aivan vieras ilmiö kaukolämpö ei ole Etelä-Euroopassa nytkään. Pohjois-Italian suurissa kaupungeissa on jo laajoja kaukolämpöjärjestelmiä, samoin Kreikassa on kaksi pienempää järjestelmää. Ainakin Barcelonassa ja Lissabonissa kaukolämpöjärjestelmä on rakenteilla, Werner sanoo. Hän huomauttaa, että samaa teknologiaa voidaan hyödyntää myös jäähdyttämiseen. Kaukojäähdytys on yksi tapa hyödyntää yhteistuotantoa. Silloin putkissa kiertää lämpimän veden sijaan kylmä vesi. Myös Kostama puoltaa tätä. Etelässä sähkön kulutushuiput aiheutuvat kesähelteiden jäähdytyksestä, juuri päinvastoin kuin pohjoisessa. Kaukojäähdytys olisi siellä omiaan leikkaamaan kulutushuippuja ja vähentämään varakapasiteetin tarvetta. Lisää voimalaitoksia vai nykyisten tehokkaampaa hyödyntämistä? PERINTEISESTI CHP-voimalaitokset ovat olleet suuria perusvoimantuotantolaitoksia, mutta teknologian kehittyessä yhä pienemmissä voimaloissa voidaan tuottaa kannattavasti sekä sähköä että lämpöä. Tällä hetkellä keskimääräinen hyötysuhde maailman voimalaitoksissa on noin 31 prosenttia. Jo pelkästään olemassa olevan tekniikan käyttöön ottaminen nostaisi sitä huomattavasti, Kostama huomauttaa. Sen sijaan maissa, joissa yhteistuotanto on jo tavallista, uusi teknologia mahdollistaa pienempien voimalaitosten yhteistuotannon, polttoainevalikoiman lisäämisen esimerkiksi yhdyskuntajätteisiin ja biomassoihin sekä sähkötehon kasvattamisen. Yhteistuotantolaitosten sähkötehon lisääminen on tärkeää, sillä sähkönkulutuksen on ennakoitu kasvavan, kun muita energialähteitä korvataan yhä enemmän sähköllä esimerkiksi liikenteessä. Voimalaitosten lisäämisen sijaan olemassa olevan tuotantokapasiteetin tehokkaampi hyödyntäminen olisi järkevä ratkaisu. Sähköntuotannosta syntyneen hukkalämmön ottaminen hyötykäyttöön auttaisi merkittävästi myös energiatehokkuustavoitteiden saavuttamisessa. Ei lämpöä harakoille -ryhtiliikkeelle olisi siis tilausta. KUN JOHTAJA PASI MIKKOSELTA Fortumin Heat-divisioonasta tiedustelee, kuinka pitkään yhtiöllä on ollut sähkön ja lämmön yhteistuotantoa (CHP), kysymys saa miehen hymyilemään. Taisimme alun perin aloittaa CHP-tuotannon 1930-luvulla silloisessa Vanajan voimalaitoksessa, joka tosin ei enää ole omistuksessamme. Liioittelematta voi siis sanoa meidän olleen mukana suomalaisessa yhteistuotannossa sen alkuajoista lähtien. Tämän kokemuksen pohjalta panostetaan tulevaisuuteen: CHPtuotannon lisäämiseksi on käynnissä tai suunnitteilla tälläkin hetkellä monia hankkeita. Viimeisen vuoden aikana avajaisia on vietetty nyt jo käytössä olevissa Tarton biomassaa ja turvetta polttoaineena käyttävässä CHP-laitoksessa sekä Suomenojan uudessa kaasuturbiinilla käyvässä voimalaitosyksikössä. Vielä tämän vuoden loppuun mennessä kaupalliseen käyttöön ovat valmistumassa Viron Pärnussa bio-turvelaitos ja Puolan Częstochowan monipolttoainelaitos, joka käyttää pääasiassa biomassaa ja hiiltä. Lisäksi kahden jätteenpolttolaitoksen rakennustyöt ovat käynnissä Tukholmassa ja Liettuan Klaipedassa. Myös Venäjällä on käynnissä oma investointiohjelma, Mikkonen kertaa. FORTUMILLA YHTEISTUOTANTO nähdään sekä taloudellisesti että ympäristön kannalta järkevänä tuotantotapana. Luonnonvaroja tehokkaasti hyödyntävällä yhteistuotannolla on yhtiön syyskuussa päivitetyssä strategiassa keskeinen rooli. Käytössä olevia yhteistuotantolaitoksia on nykyään jo seitsemässä eri maassa yhteensä 23, ja Fortum on maailman neljänneksi suurin 14 forte 4/2010

15 Talomme lämmitysratkaisu on tällä hetkellä suora sähkölämmitys, jota tukevat varaava takka ja ilmalämpöpumppu. Haluaisin lämmitysratkaisun, joka pohjautuu uusiutuvaan energiaan. Esimerkiksi aurinko- ja tuulivoiman hyödyntäminen yhdistettynä maalämpöön voisi olla hyvä ratkaisu, kunhan teknologia kehittyy. PETRI TURUNEN, HYVINKÄÄ Rakennutamme parhaillaan omakotitaloa, johon valitsimme lämmitysmuodoksi kaukolämmön. Sähkön markkinahinnan kehitys tuntui epävarmalta. Maalämpöäkin mietimme, mutta se osoittautui melko hintavaksi rakennusvaiheessa. Kaukolämpö tuntuu turvalliselta ja ympäristöystävälliseltä vaihtoehdolta. SATU SAVELA, KAUNIAINEN Asun kaukolämmitetyssä kerrostalossa. Ratkaisu on hyvä, sillä käyttö on vaivatonta sekä lämmön ja sähkön yhteistuotannon an siosta ympäristö kuormittuu vähemmän moniin muihin vaihtoehtoihin verrattuna. Myös maalämpö on mielenkiintoinen, mutta vielä melko harvinainen ratkaisu kerrostaloissa. GUY PELED, TAMPERE TÄYTTÄ HÖYRYÄ LÄMMÖN- TUOTANTOON Fortumilla uskotaan vahvasti sähkön ja lämmön yhteistuotantoon. Uutta tuotantokapasiteettia on valmistumassa lisää vielä tämän vuoden loppuun mennessä. Teksti JULIA KRISTENSEN Kuva EVA H SMITH lämpöyhtiö. Itämeren ympäristössä yhtiön Heat-divisioona tuottaa vuosittain noin 25 terawattituntia lämpöä ja vajaa viisi terawattituntia sähköä. Venäjällä puolestaan Russiadivisioonan lämmön vuosituotanto on 26 terawattituntia ja sähkön 16 terawattituntia. Valtaosa Fortumin lämmön tuotannosta on CHPtuotantoa, ja siitä suuri osa käytetään kaukolämpönä. Asiakkaalle kaukolämpö on huoleton, luotettava ja ympäristön kannalta kestävä lämmitystapa. Lämmöntuottajan näkökulmasta se on kokonaistaloudellinen ja kilpailukykyinen muihin lämmön tuotantotapoihin verrattuna, Mikkonen perustelee. TUKHOLMA KANTAA TÄNÄ VUONNA Euroopan ympäristöpääkaupungin titteliä, ja kaupungin ansioina on pidetty muun muassa kaukolämmön tuotantoa, jätteenkäsittelyä ja liikenneratkaisuja. Fortum on Tukholman alueen merkittävin kaukolämpötoimittaja. Biopolttoaineiden ja jätteen käytön kasvattaminen ovat tärkeässä osassa CHP-tuotannon lisäämisessä Tukholmassa vuoteen 2020 mennessä. Yksi hankkeista on Mikkosenkin edellä mainitsema Brista 2, jonka pohjatyöt aloitettiin lokakuussa Sillä on myös historiallista arvoa, TUTKIMUS- JA KEHITYS- TYÖSSÄ ETSITÄÄN JATKUVASTI UUSIA POLTTO- AINEVAIHTOEHTOJA. sillä Brista 2 on Fortumin Ruotsin lämpöliiketoiminnan tähän mennessä mittavin investointi. Rakennamme Bristan CHPvoimalaitokselle uuden yksikön, jossa käytetään polttoaineena kotitalous- ja teollisuusjätettä. Läheisen jätteenkäsittelylaitoksen ja Bristassa jo olemassa olevan biomassaa käyttävän yksikön ansiosta paikalla on jo tarvittava infrastuktuuri, kuten kaukolämpöverkko, sähkönjakeluverkko ja rautatie, joka on suuri etu CHP-laitoksen sijainnin kannalta, Leif Evaldsson Fortumilta kertoo. Valmistuttuaan vuonna 2013 Brista 2 käyttää vuosittain jopa tonnia jätettä. Meillä on jo neljänkymmenen vuoden kokemus jätteenpoltosta Högdalenin CHP-laitoksella Etelä-Tukholmassa, ja pohjoiseen valmistuvan Brista 2:n myötä polttoaineen kuljetukset voidaan suunnitella entistä tehokkaammin ja lyhentää kuljetusmatkoja, Evaldsson sanoo. YHTEISTÄ FORTUMIN TUOREILLE laitoshankkeille on, että niissä pyritään mahdollisimman vähäisiin hiilidioksidipäästöihin. Esimerkiksi Puolassa biomassaa ei juuri ole aikaisemmin käytetty polttoaineena voimalaitoksissa. Mikkosen mukaan tutkimus- ja kehitystyössä etsitään jatkuvasti uusia polttoainevaihtoehtoja ja tehdään sekä nykyisiä että tulevia CHP-laitoksia palvelevaa kehitystyötä. Mielenkiintoisimmasta päästä ovat Värtanin CHP-laitoksen kokeilut kuka tietää, vaikka tulevaisuuden kattiloissa sähköksi ja lämmöksi jalostuisivat esimerkiksi oliivinkivet ja palmunytimen kuoret laajemmassakin mittakaavassa. forte 4/

16 ASIAKKAAN MAAILMA Rukalle raivattiin ensimmäinen rinne jo vuonna Nyt perinteinen hiihtokeskus on edelläkävijän roolissa ekologisessa ajattelussa. Teksti ANTTI POHJA Kuvat TOPI SAARI Tuntur Vihreä 16 forte 4/2010

17 Rukan Saaruan-rinteessä on täysi tohina päällä. Laskettelijat ja lautailijat tulevat rinnettä alas tasaisena virtana, ja rinteen reunalla uutuuttaan hohkavat keltakylkiset lumitykit sylkevät kuorrutusta pitkin mäkeä. Lumetuksen asetuksia voidaan muokata nopeasti: huoltomies painelee hetken lumitykin kyljessä olevan näyttötaulun kosketusnäyttöä, ja kaikki on valmista. Ruka on ennen kaikkea hiihtokeskus ja vapaaajanviettopaikka. Siksi sille yrityksenä on tärkeää tuottaa asiakkailleen elämyksiä, nautintoja ja rentoutumista. Luontoon ja ympäristöön kietoutuvan liiketoiminnan odottaisi olevan ekologisen ajattelun kärkipäässä, ja niin tässä tapauksessa onkin. Rukakeskus Oy liittyi ensimmäisenä hiihtokeskuksena Motivan ja Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n vuonna 2008 alkaneeseen energiatehokkuusohjelmaan, jossa on tällä hetkellä seitsemän hiihtokeskusta mukana. Ohjelman tavoitteena on 9 prosentin suhteellinen energiansäästö vuoteen 2016 mennessä. i SÄHKÖN TALVIKÄYTÖSSÄ ON NIPISTÄMISEN PAIKKA. Rukakeskus Oy:n liiketoimintajohtaja Matti Parviainen on aidosti ylpeä siitä, miten Rukakeskus ja sen henkilökunta ovat kokeneet energiansäästöajattelun tärkeäksi osaksi yrityksen toimintaa. Esimerkiksi sähköä kuluu joka talvi niin paljon, että jo pienilläkin muutoksilla voidaan saada merkittäviä tuloksia aikaan. Tarvitsemme sähköä oikeastaan kaikkeen. Vuosittainen kulutuksemme on noin 5,5 miljoonaa kilowattituntia (5 500 MWh), ja valtaosa siitä kuluu tietenkin talvella. Siinä on paikka nipistää pois se 9 prosenttia ja enemmänkin. Pitkälti kyse on ajattelutapojen ja kulutustottumusten muutoksista, Parviainen kertoo. forte 4/

18 ENERGIAA VOI SÄÄSTÄÄ hiihtokeskuksissa lähes kaikesta. Jo pelkästään rinteisiin liittyvää toimintaa tehostamalla voidaan saada merkittäviä tuloksia aikaan. Rinteiden lumetus ja muu kunnostus, hissien käyttö, valaistus sekä rinteiden suunnittelu vievät hurjan määrän energiaa. Päälle tulevat tietenkin vielä kaikki majoitukseen, muonitukseen ja matkustamiseen liittyvät toimet, joita hiihtokeskuksessa tarvitaan. Tähän kaikkeen voidaan vaikuttaa kulutustottumusten hienosäädöillä. Erilaisten mittareiden avulla voimme tarkkailla koneiden polttoainekulutusta ja ajotapojen vaikutusta kulutukseen. Jo tietoisuus mittareiden olemassaolosta muuttaa käyttötottumuksia taloudellisempaan suuntaan, Parviainen arvioi. KULUVAN TALVEN suurin muutos Rukalla on ollut lumetusjärjestelmän täysremontti. Miljoonaluokan investoinnilla haetaan energiatehokkuutta ja HISSIKAPASI- TEETTIMME ON HENKILÖÄ TUNNISSA. Rukakeskus ja sen henkilökunta ovat kokeneet energiansäästöajattelun tärkeäksi osaksi yrityksen toimintaa. taloudellisia säästöjä. Yli viidenkymmenen uuden lumitykin ansiosta päästään yli 20 prosentin energiasäästöön. Lisäksi vedenpumppauksen automatisointi takaa suuria säästöjä kulutukseen. Hissiverkosto on laskettelukeskuksessa se kaikkein oleellisin asia. Hissilinjastot ovat pitkäikäisyytensä vuoksi harvoin investoinnin kohteena, mutta energiaa voi säästää vanhemmillakin hisseillä käyttökapasiteettia parantamalla. Mitä vähemmän vaijeri vetää ylös tyhjiä penkkejä, sitä vähemmän energiaa kuluu hukkaan ja sitä tehokkaammin koko hiihtokeskus pyörii. Hissikapasiteettimme on henkilöä tunnissa. Ruuhka-aikoina voimme hissilippujärjestelmän avulla seurata todellista käyttöastetta. Keskiarvo on tällä hetkellä noin 70 prosenttia. Jos saisimme sen nostettua 80:een, emme tarvitse uutta isoa hissiä, mikä tarkoittaa hurjia taloudellisia ja energiankulutuksellisia säästöjä, Parviainen muistuttaa. PALJON ON SIIS TEHTY, mutta vielä enemmän on tekemättä. Energiansäästäminen on ennen kaikkea asennemuutoskysymys, johon kaikki voivat itse vaikuttaa. Toivoisin, että mahdollisimman moni suomalainen hiihtokeskus liittyisi tähän energiatehokkuusohjelmaan, jotta saisimme koko alalle sellaisen hyvän draivin päälle. Meidän pitää näyttää, että hiihtokeskusala huolehtii ympäristöstään ja että se on meille tärkeä asia, Parviainen päättää. Kiitosta luotettavuudesta RUKAKESKUS OY on Fortumin sähkönsiirtoasiakas. Liiketoimintajohtaja Matti Parviainen arvostaa sähkönsaannissa luotettavuutta, sillä koko liiketoiminta on siitä riippuvainen. Yrityksellä kuluu vuosittain sähköä megawattitunnin verran. Ruka ostaa käyttöönsä vesisähköä, joten heidän sähkönkulutuksen hiilijalanjälkensä on pyöreä nolla. Kyllä Fortumia voi pitää erittäin luotettavana toimijana sähkönsiirrossa, ja olemme erittäin tyytyväisiä asiakkuuteemme. Kaikki on mennyt niin kuin pitää, ja luotettavuus on jopa parantunut vuosittain. Varsinkin lumetuksen aikana on kriittisen tärkeää, että sähkönsaanti on turvattu. Vesipumppujen hyytyminen sähkökatkon vuoksi on todellinen painajainen. Satojen yksiköiden sammuminen ei ole ihan pikku juttu. 18 forte 4/2010

19 MINUN VALINTANI Tällä palstalla esitellään ihmisiä, jotka pyrkivät elämään kestävällä tavalla. Kotitalousopettajan isot ja pienet ympäristöteot NELIHENKISEN HELSINKILÄISPERHEEN ÄITI Rauni Piiponniemi tietää, että ilmastonmuutoksen estämiseksi voi tehdä isoja ja pieniä tekoja. Piiponniemen perheen ympäristöystävällisiin rutiineihin kuuluu kodin hyviä käytäntöjä, joita Rauni vie jakoon myös työssään yläasteen kotitalousopettajana. Kierrätämme pahvit, lasit ja metallit ja kompostoimme omat biojätteemme. Koulussa tuntuu, että ala-asteen opettajat ottavat ympäristöasiat hyvin esille. Myös vanhemmat edesauttavat lastensa ympäristötietoisuutta. Yläasteen kotitalousopettajan tehtäväksi jää kerrata ja syventää aiemmin opittuja asioita. Ilmastomyönteisyyttä on totta kai tarpeen tuoda esille tasaisin väliajoin ja useassa oppiaineessa, eri näkökulmista. ISO ASIA OLI KODIN LÄMMITYSTAVAN vaihtaminen öljylämmityksestä maalämpöön, kertyyhän asumisesta keskimäärin kolmannes ilmastopäästöistämme. Päädyimme maalämpöön lähinnä ympäristösyistä. Laskimme, että säästöä lämmityskustannuksissa tulisi tuhansia euroja vuodessa ja investointi maksaisi itsensä takaisin 6 7 vuodessa. Laskelmat ovat pitäneet paikkansa, ja maalämpö on lisäksi osoittautunut hajuttomaksi, äänettömäksi ja vaivattomaksi. LIIKENTEEN OSUUS ilmastopäästöistä on noin viidennes. Kun Rauni Piiponniemi vaihtoi viimeksi autoa, pohti hän tarkasti eri vaihtoehtoja. Kolmisen vuotta sitten oli paljon puhetta ilmastonmuutoksesta ja hybridien toinen sukupolvi oli juuri tulossa markkinoille. Siitä lähti ajatus, että uusi auto voisi olla hybridi. Mieluiten käyttäisin joukkoliikennettä, varsinkin kun asun Helsingissä. Elämästä ei kuitenkaan tulisi mitään ilman toista autoa, kun perheessä on harrastavia lapsia ja paljon menoja, Rauni Piiponniemi sanoo. Toyota Prius ei ollut puhtaasti ideologinen valinta, vaan valinnassa painoi myös näppäryys. Halusin vähän kuluttavan, käytännöllisen auton, joka on riittävän väljä, että kyytiin mahtuvat lapset ja heidän kaverinsa sekä ostokset. ODOTUKSET OVAT TÄYTTYNEET HYVIN. Kyytiin mahtuu neljä lasta, ja tavaratila vetää treenikamat ja ostokset. Kakkosautona hybridi on hyvä, sillä se pääsee kaupunkiajossa oikeuksiinsa. Prius on ollut toimintavarma eikä ole vaatinut korjauksia 2,5 vuoden käyttöaikana. Muita autoilijoita kiinnostaa eniten, paljonko sähkö- ja bensiinimoottorin yhteistyö kuluttaa bensiiniä. Piiponniemeä viehättää se, että kulutusta voi seurata ajotietokoneen näytöltä koko ajan. Kun kulutus näkyy koko ajan, opettaa se erilaista ajotyyliä. Hybridin monitori neuvoo taloudellisempaan ajotapaan. Teksti MARIAANA NELIMARKKA Kuva TOMI PARKKONEN Rauni Piiponniemen perheen koti lämpiää maalämmöllä. forte 2/2009 4/

20 TEKNOLOGIA HYVÄSTIT HUKKAPUTKILLE Fortumin kaukolämmöntuotannossa pyritään mahdollisimman energiatehokkaisiin ratkaisuihin, joista kuluttajatkin hyötyvät. Yksi mielenkiintoisimmista löytyy Elisan ja Tiedon palvelinkeskuksista Espoosta. Teksti ANTTI POHJA Kuva SHUTTERSTOCK Kaukolämpötoiminta voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen: tuotantoon, jakeluun ja käyttöön. Fortumin tavoitteena on kehitellä mahdollisimman energiatehokkaita ratkaisuita jokaiselle alueelle. Esimerkiksi uudella Espoon Suomenojan maakaasukäyttöisellä sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksella kaukolämmön tuotanto tehostui merkittävästi. Jakelupuolella energiatehokkuutta voidaan parantaa tarkkailemalla lämpöhäviöitä siinä vaiheessa, kun vesi kulkee putkissa maan alla. Fortum seuraa jakeluverkoston tilaa mittauksin koko ajan. Tämä on meille erittäin keskeinen seuranta. Teemme määrätietoisesti työtä koko ajan sen eteen, että lämpöhävikki olisi mahdollisimman pieni, Fortumin myyntijohtaja Jussi Ojanen tähdentää. Kolmantena tulee kaukolämmön käyttö; Fortum tarkkailee energiatehokkuutta etäluettavien mittareiden avulla myös yksittäisten käyttäjien tasolla. Automaattiset, etäluettavat sähkömittarit ovat verraten uusi asia, mutta kaukolämpöpuolella niitä on ollut jo kauan. Mittarit raportoivat kaukolämmön meno- ja tuloveden LÄMPÖPUMP- PUJEN AVULLA SAAMME PALVELINTEN TUOTTAMAN LÄMMÖN TAL- TEEN JA VOIMME KÄYTTÄÄ SITÄ TALOJEN LÄMMI- TYKSESSÄ. lämpötilan lisäksi kaukolämpöveden virtaustiedot. Poikkeuksellisia lukemia osoittavat mittarit kertovat, että lämmönjakokeskus on huollon tarpeessa tai että se on vaihdettava uudempaan ja energiatehokkaampaan. Automaattinen muistutus vaihdon ajankohtaistumisesta tulee myös kaikille niille Fortumin asiakkaille, joiden vaihdin on 20 vuotta vanha. Se on ikä, jolloin vaihdin on monessa tapauksessa varminta vaihtaa jo kustannussyistä, sillä uudemmat laitteet ovat myös energiataloudellisempia. Lämmönvaihtimien tasoa, ikää ja laatua on syytä tarkkailla omistajien itsensäkin, 20 forte 4/2010

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle

Lisätiedot

Ajankohtaista Fortumissa. Jouni Haikarainen Johtaja, Fortum Heat-divisioona, Suomi

Ajankohtaista Fortumissa. Jouni Haikarainen Johtaja, Fortum Heat-divisioona, Suomi Ajankohtaista Fortumissa Jouni Haikarainen Johtaja, Fortum Heat-divisioona, Suomi Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus ja trading-toiminta sekä asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy Integroitu bioöljyn tuotanto BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy 1 Fortum ja biopolttoaineet Energiatehokas yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto (CHP) on keskeinen

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

Liiketoimintakatsaus. Markus Rauramo 9.4.2013

Liiketoimintakatsaus. Markus Rauramo 9.4.2013 Liiketoimintakatsaus Markus Rauramo 9.4.2013 Liiketoimintakatsaus Fortumin strategia Liiketoimintojen kehitys Investoinnit Vuosi 2012 keskeisten tunnuslukujen valossa Asiakastyytyväisyys Henkilöstö ja

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Etenemme strategian mukaisesti Missio Fortumin toiminnan tarkoitus on tuottaa energiaa, joka edesauttaa nykyisten ja tulevien

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007

Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007 Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007 Vankka tuloskehitys jatkui Paras neljännestulos lämpimästä säästä ja alhaisesta spot-hinnasta huolimatta Hyvät suojaukset Vahva kassavirta Markets-segmentin

Lisätiedot

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk Kasvua Venäjältä Kasvua Venäjältä Venäjä on maailman neljänneksi suurin sähkönkuluttaja, ja sähkön kysyntä maassa kasvaa edelleen. Venäjä on myös tärkeä osa Fortumin strategiaa ja yksi yhtiön kasvun päätekijöistä.

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Fortum

Toimintaympäristö: Fortum Toimintaympäristö: Fortum SAFIR2014 Strategiaseminaari 22.4.2010, Otaniemi Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Sisältö Globaali haastekuva Fortum tänään Fortumin T&K-prioriteetit Ajatuksia SAFIRin

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen 7.10.2015 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy vähentää

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

HELSINGIN ÄLYKÄS ENERGIAJÄRJESTELMÄ. 12.12.2013 Atte Kallio

HELSINGIN ÄLYKÄS ENERGIAJÄRJESTELMÄ. 12.12.2013 Atte Kallio HELSINGIN ÄLYKÄS ENERGIAJÄRJESTELMÄ 12.12.2013 Atte Kallio ÄLYKÄS ENERGIAJÄRJESTELMÄ Helsingin energiaratkaisu Energiatehokas yhteistuotanto Kaukojäähdytys Hukkaenergiat hyötykäyttöön Kalasataman älykkäät

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi

VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi KODISTA MUKAVAMPI JA TERVEELLISEMPI JÄÄHDYTYKSELLÄ ASUINMUKAVUUTTA JA PAREMPIA YÖUNIA Toimistot ja ostoskeskukset pysyvät jäähdytyksen avulla

Lisätiedot

Kohti tulevaisuuden energiajärjestelmiä ja aurinkotaloutta. Tapio Kuula Toimitusjohtaja

Kohti tulevaisuuden energiajärjestelmiä ja aurinkotaloutta. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Kohti tulevaisuuden energiajärjestelmiä ja aurinkotaloutta Tapio Kuula Toimitusjohtaja Energiasektoriin vaikuttavat globaalit megatrendit Lainsäädännön muutokset Luonnonvarojen niukkuus ja energiapula

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

Nauti lämmöstä ja säästä kustannuksissa.

Nauti lämmöstä ja säästä kustannuksissa. MAKING MODERN LIVING POSSIBLE Nauti lämmöstä ja säästä kustannuksissa. UUDET living by Danfoss -termostaatit. Harppaus kohti laadukkaampaa asumista. Asenna ja unohda Uudet living by Danfoss termostaatit

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Mitä energialähteitä näet kuvassa? Fossiiliset

Lisätiedot

Oma koti kaukolämpöön. Opas vanhan ja uuden pientalon liittämisestä kaukolämpöverkkoon 1

Oma koti kaukolämpöön. Opas vanhan ja uuden pientalon liittämisestä kaukolämpöverkkoon 1 Oma koti kaukolämpöön Opas vanhan ja uuden pientalon liittämisestä kaukolämpöverkkoon 1 Kaukolämpö on ympäristöystävällinen, taloudellinen ja turvallinen vaihtoehto omakotitalossa Raumalla 95 prosenttia

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Fortum Fiksu uudenajan yösähkö

Fortum Fiksu uudenajan yösähkö Fortum Fiksu uudenajan yösähkö Heli Antila, Fortum Energiatehokkuussopimus Energiapalvelujen toimenpideohjelman ajankohtaispäivä 14.11.2012 Finlandia-talo, Helsinki Korkea Resurssi- ja järjestelmätehokkuus

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M

Lisätiedot

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN KILPAILUKYVYN SÄILYTTÄMISEKSI Osaksi kiinteistöä integroitava Realgreen- tuottaa sähköä aurinko- ja

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Tilinpäätös 2007 31.1.2008

Tilinpäätös 2007 31.1.2008 Tilinpäätös 2007 31.1.2008 Hyvä vuosi Hyvä taloudellinen tulos Korkeampi sähkön tukkumyyntihinta haastavassa markkinaympäristössä 39,7 euroa/mwh vuonna 2007 (+7 %) vs. Nordpool 27,9 euroa/mwh (-43 %) Fortumin

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi - kesäkuu 2007 18.7.2007

Osavuosikatsaus Tammi - kesäkuu 2007 18.7.2007 Osavuosikatsaus Tammi - kesäkuu 2007 18.7.2007 Hyvä tuloskehitys jatkui Hyvä tulos toisella neljänneksellä Erittäin vahva kassavirta Selvästi parantunut Marketsin tulos toisella neljänneksellä Paremmat

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät OULUN ENERGIA

Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät OULUN ENERGIA Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät Rakennusten lämmitystekniikka Perusvaatimukset Rakennusten lämmitys suunnitellaan ja toteutetaan siten, että: saavutetaan hyvä sisäilmasto ja

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt

Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt Jukka Heinonen, TkT, tutkija Aalto yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Maankäyttötieteiden laitos 25.4.2012 1 Aluerakenne vs. hiilijalanjälki tiivis

Lisätiedot

Aurinkosähköä kotiin ja mökille Viralan koulu. Janne Käpylehto. www.solarvoima.fi

Aurinkosähköä kotiin ja mökille Viralan koulu. Janne Käpylehto. www.solarvoima.fi Aurinkosähköä kotiin ja mökille Viralan koulu Janne Käpylehto Aurinkosähkö 1. Merkittävä tuotantomuoto 2. Kannattavaa, hinta on kunnossa 3. Hauskaa! Aurinkosähkö - näpertelyä? Uusi sähköntuotantokapasiteetti

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN.

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. ENERGIATEHOKASTA JA YMPÄRISTÖ- YSTÄVÄLLISTÄ. Luonnonkaasu on tarjonnut suomalaiselle teollisuudelle turvallisen, energiatehokkaan ja kokonaishinnaltaan

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille MITÄ ENERGIA ON? WWF-Canon / Sindre Kinnerød Energia on kyky tehdä työtä. Energia on jotakin mikä säilyy, vaikka

Lisätiedot

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015 Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj 74 Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö ja kilpailukyky Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Säteilevät Naiset -seminaari Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö tuotannontekijänä Sähkö tuotteena Sähköön liittyvä cleantech-liiketoiminta

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

Miksi kaukojäähdytystä? Kaukojäähdytys - vaihtoehto lämmitysmarkkinoiden muutoksessa

Miksi kaukojäähdytystä? Kaukojäähdytys - vaihtoehto lämmitysmarkkinoiden muutoksessa Miksi kaukojäähdytystä? Kaukojäähdytys - vaihtoehto lämmitysmarkkinoiden muutoksessa Marko Riipinen Kaukolämpöpäivät 29.-30.8.2012 DIPOLI Lämmitysmarkkinat Uudella mallilla vastataan joustavammin asiakkaiden

Lisätiedot

Hybridilämmitys. Tero Lindén Kaukomarkkinat Oy

Hybridilämmitys. Tero Lindén Kaukomarkkinat Oy Hybridilämmitys Tero Lindén Kaukomarkkinat Oy Hybridilämmitys Hybridi tarkoittaa yhdistelmää Hybridilämmitys on vähintään kahden eri energiamuodon yhdistelmä Usein hybridilämmitys koostuu päälämmönlähteestä

Lisätiedot

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Naps Systems Group. Aurinko, ehtymätön energialähde. Jukka Nieminen Naps Systems Oy

Naps Systems Group. Aurinko, ehtymätön energialähde. Jukka Nieminen Naps Systems Oy Aurinko, ehtymätön energialähde Jukka Nieminen Naps Systems Oy Aurinko energianlähteenä Maapallolle tuleva säteilyteho 170 000 TW! Teho on noin 20.000 kertaa koko maapallon teollisuuden ja lämmityksen

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Kattava valikoima sähkölämmitystuotteita HYVÄÄ SYYTÄ VALITA LVI SÄHKÖLÄMMITYS

Kattava valikoima sähkölämmitystuotteita HYVÄÄ SYYTÄ VALITA LVI SÄHKÖLÄMMITYS Kattava valikoima sähkölämmitystuotteita 10 HYVÄÄ SYYTÄ VALITA LVI SÄHKÖLÄMMITYS 1 1. TURVALLINEN 2. HUOLETON LVI lämmittimet ovat suljetun rakenteensa ansiosta lapsija paloturvallisia. Lämmittimien ja

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja HSY - katsaus Isännöitsijäseminaari 13.11.2014 Raimo Inkinen, toimitusjohtaja 13.11.2014 HSY:n strategia 2020 Visio 2020 : Vastuulliset, tehokkaat ja kehittyvät vesihuolto-, jätehuolto- ja seututietopalvelut

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City Green Lappeenranta Lappeenranta A Sustainable City Lappeenranta ylsi WWF:n kansainvälisen Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 finalistin joukkoon. Finalistikaupungit toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen 2 Sähköä ei voi varastoida: Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Tiedä tai arvaa 1. Kysymysten oikeat vastaukset löytyvät tämän esitteen viimeiseltä aukeamalta!

Tiedä tai arvaa 1. Kysymysten oikeat vastaukset löytyvät tämän esitteen viimeiseltä aukeamalta! Tiedä tai arvaa 1 1. Turvetta käytetään Suomessa a) Etelä-Suomen sähköntuotantoon b) sähkön ja lämmön yhteistuotantoon c) Pohjois-Suomen sähköntuotantoon 2. Biokaasua syntyy a) voimalaitoksilla polttoaineen

Lisätiedot

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren HELSINGIN ENERGIARATKAISUT Maiju Westergren 1 50-luvulla Helsinki lämpeni puulla, öljyllä ja hiilellä - kiinteistökohtaisesti 400 350 300 250 200 150 100 50 Hiukkaspäästöt [mg/kwh] 0 1980 1985 1990 1995

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2013-2014 oli keskimääräistä lämpimämpi. Talven kylmin ajanjakso ajoittui tammikuun puolivälin jälkeen.

Lisätiedot

Maatalouden biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot