Fortum TALVINEN RUKA ON VIHREÄ 16 ARKKITEHTUURIN HELMI PYHÄKOSKELLA 26 ENERGIAVEROTUS UUDISTUU 5 HYVÄÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Fortum TALVINEN RUKA ON VIHREÄ 16 ARKKITEHTUURIN HELMI PYHÄKOSKELLA 26 ENERGIAVEROTUS UUDISTUU 5 HYVÄÄ"

Transkriptio

1 Fortum ENERGIAVEROTUS UUDISTUU 5 TALVINEN RUKA ON VIHREÄ 16 ARKKITEHTUURIN HELMI PYHÄKOSKELLA 26 Jorma Blom Suomenojan voimalaitokselta on tekemässä kaupunkilaisille lämpöä, jonka tuottaminen hyödyntää tehokkaasti energiaa ja luonnonvaroja. HYVÄÄ lämpöä TALVEEN

2 PÄÄKIRJOITUS PER LANGER HEAT-DIVISIOONAN JOHTAJA Lämpöä hyvillä mielin OLEMME PÄIVITTÄNEET SYKSYLLÄ strategiamme, ja jatkossa sen perustana on hiilidioksidipäästöttömän vesi- ja ydinvoiman lisäksi energiaa ja luonnonvaroja tehokkaasti hyödyntävä sähkön ja lämmön yhteistuotanto, jota kutsutaan CHPtuotannoksi. YHTEISTUOTANNOSSA POLTTOAINEEN ENER- GIASTA PYSTYTÄÄN HYÖDYNTÄMÄÄN JOPA 90 PROSENTTIA. OLEMME JO TÄLLÄ HETKELLÄ maailman neljänneksi suurin lämpöyhtiö ja uskomme vakaasti mahdollisuuksiimme vahvistaa asemaamme entisestään ympäristömyönteisissä ja energiatehokkaissa ratkaisuissa. ENTÄ SITTEN? Asiakkaille, osakkeenomistajille ja muille meistä kiinnostuneille on luonnollisesti tärkeää tietää, mikä muuttuu. MERKITTÄVIN MUUTOS on siinä, että tulevaisuudessa yhä useampi voi asua lämpimässä kodissa hyvillä mielin tietäen, että me Fortumissa pidämme huolen siitä, että lämpö ja sähkö tuotetaan yhä tehokkaammin ja luonnonvaroja säästäen. MEILLÄ ON TÄLLÄ HETKELLÄ joko omistuksessamme tai käytössämme yli 23 CHP-laitosta seitsemässä maassa sekä lisäksi satoja lämpölaitoksia Pohjoismaissa ja Itämeren alueella. Uskomme vankasti siihen, että tulevaisuus on juuri CHP-tuotannon: Yhteistuotannossa polttoaineen energiasta pystytään hyödyntämään parhaimmillaan yli 90 prosenttia. Samalla päästöt ympäristöön ovat prosenttia pienemmät kuin erillistuotannnossa. LÄMMÖNTUOTANTOMME perustuu yhä enemmän biopolttoaineisiin, joiden käyttöä lisäämme jatkuvasti. Uudet laitokset suunnittelemme niin, että ne pystyvät hyödyntämään biopolttoaineita mahdollisimman monipuolisesti. KAUKOLÄMPÖ ON MUKAVA TUOTE. Yhä useampi asiakas valitsee kaukolämmön sen helppouden, edullisuuden ja ympäristömyönteisyyden takia. Olemme sitoutuneet käytönaikaisten ympäristövaikutusten pienentämiseen sähkön- ja lämmöntuotannossa. Siksi tässä talvinumerossa ja samalla viimeisessä Forte-lehdessä pääosassa on ansaitusti lämpö. Mukavia lukuhetkiä! KUVA: LEENA LOUHIVAARA Fortumin toiminnan tarkoitus on tuottaa energiaa, joka edesauttaa nykyisten ja tulevien sukupolvien elämää. Tarjoamme kestäviä ratkaisuja, jotka auttavat vähentämään päästöjä, tehostamaan resurssien käyttöä ja varmistamaan energian saatavuuden - samalla tuotamme merkittävää lisäarvoa osakkeenomistajillemme. Liiketoimintaamme on sähkön ja lämmön tuotanto, myynti ja jakelu sekä energia-alan asiantuntijapalvelut. Fortumin toiminta on keskittynyt Pohjoismaihin, Venäjälle ja Itämeren alueelle. Tulevaisuudessa kasvumahdollisuuksia tarjoavat myös kilpaillut energiamarkkinat nopeasti kasvavissa Euroopan ja Aasian talouksissa. Vuonna 2009 Fortumin liikevaihto oli 5,4 miljardia euroa ja liikevoitto 1,8 miljardia euroa. Konsernissa työskentelee noin henkilöä. Fortum Oyj:n osake noteerataan NASDAQ OMX Helsingissä. Lisätietoja: Forte on Fortumin sidosryhmälehti. Päätoimittaja: Pauliina Vuosio Toimituspäällikkö: Anne Muhonen Toimitus: Compositor Oy Ulkoasu: Neutron Design Julkaisija: Fortum Oyj puh , fax PL 1, FORTUM, Paino: Libris Oy Kannen kuva: Topi Saari Osoitelähde: Lehden tilaajarekisteri Osoitteenmuutokset: forte.cc@fortum.com ISSN Lehdessä mainitut tuote- ja yritysnimet ovat haltijoidensa tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä. Voit antaa palautetta lehdestä lähettämällä sähköpostia osoitteeseen forte.cc@fortum.com YKSITYISASIAKKAAT arkisin 8 17, faksi tai asiakaspalvelu@fortum.com YRITYSASIAKKAAT arkisin 8 17, faksi tai sahko.yritys@fortum.com ASIAKASPALVELUN YHTEYSTIETOJA SÄHKÖNSIIRRON VIKAILMOITUKSET (24 h) KAUKOLÄMMÖN VIKAILMOITUKSET (Espoo, Kauniainen ja Kirkkonummi) (Joensuu) (muu Suomi) INTERNET Internet-palvelumme ovat käytössä 24 tuntia vuorokaudessa osoitteessa

3 TÄSSÄ NUMEROSSA 4/ AJANKOHTAISTA 8 TEEMA: HUKKALÄMMÖSTÄ HYÖTYENERGIAA 14 GALLUP Miten kotisi lämmitetään nyt? Entä miten haluaisit kotisi lämmitettävän? 15 TÄYTTÄ HÖYRYÄ LÄMMÖNTUOTANTOON Fortumilla valmistuu uutta CHP-kapasiteettia vielä vuoden 2010 loppuun menneessä. 16 VIHREÄ TUNTURI Ruka nipistää energiankäytöstään ainakin 9 prosenttia vuoteen 2016 mennessä. 19 KOTITALOUSOPETTAJAN YMPÄRISTÖTEOT Helsinkiläisperheen äiti Rauni Piiponniemi tietää, että ilmastonmuutoksen estämiseksi voi tehdä isoja ja pieniä tekoja. 20 HYVÄSTIT HUKKAPUTKILLE Palvelinkeskukset lämmittävät espoolaistaloja. 22 MIEHEMME PUOLASSA Mikael Lemström on ulkomaankomennusten konkari. 25 VERORATKAISUJEN TULEE OHJATA PÄÄSTÖTTÖMYYTEEN Päästökaupan tarkoitus on kannustaa päästöttömiin investointeihin. 26 PYHÄKOSKEN SALAISUUS Yksi arkkitehti Aarne Ervin merkittävimmistä töistä löytyy Oulujoelta. 27 MATTILA KELAA Kannustetaan Esa-Pekka Mattila MM- naaliin forte 4/2010 3

4 AJANKOHTAISTA TOIMITTANUT: ARJA KORHONEN Fortum luopuu CCS-koelaitoksesta Fortum ei rakenna Meri-Poriin hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin (CCS) koelaitosta. Päätös tehtiin lukuisten selvitysten ja yhtiön päivitetyn strategian perusteella. Pakkastalvi voi kääntyä leudoksi TALVI SAAPUI POHJOIS-SUOMEEN marraskuun alussa, perinteiseen tapaan. Etelässä alkutalven pakkaset ovat olleet poikkeuksellisen napakoita. Ylimeteorologi Henri Nyman Ilmatieteen laitokselta kertoo, että talven sää voi vielä muuttua yllättäen. Suomessa on vallinnut jo reilun vuoden ajan mannermainen säätyyppi: kesällä mitattiin ennätyslämpöjä, talvi taas oli kylmä ja luminen. Ilmavirtaukset ovat tuoneet meille vuoroin helteitä tai pakkasia Venäjältä, kun taas Atlantin tasainen lämpö ei ole päässyt tänne länsituulten mukana, sanoo Nyman. Ilmatieteilijät olettavat ennusteissaan saman säätyypin jatkuvan, kunnes havaitaan pitempiaikainen ilmavirtauksien muutos. Jos joulukuussa virtaukset muuttuvat läntisen lauhoiksi, matalapaine saattaa kestää useita viikkoja ja talvesta tulee lämmin, sanoo Nyman. Talven 2010 keskilämpötila oli Suomessa noin 10 celsiusastetta, kun lauhana talvena se voi olla vain 1 tai 2 miinusastetta. Näin suuri lämpötilan vaihtelu on aivan normaalia peräkkäisinäkin talvina. Puolalainen tutkimusryhmä ennustaa talvesta 2011 vuosituhannen pakkastalvea. He perustavat näkemyksensä Golf-virran heikentymiseen. Brittitutkimuksen mukaan taas pieni muutos auringon säteilytehossa on heikentänyt länsivirtauksen voimakkuutta, mikä selittäisi viime vuoden lämpimän kesän ja kylmän talven. Meidän kokemuksemme mukaan ilmavirtaukset vaikuttavat lämpötilaan huomattavasti voimakkaammin kuin aurinko tai merivirrat. Golf-virran lämpö saapuu Suomeen juuri tuulen mukana, sanoo Nyman. Ilmastonmuutos ei tunnu lähitalvien säässä, sillä se kohottaa keskilämpötiloja hyvin hitaasti. Ilmatieteen laitoksen kausi- ja viikkoennusteita voi seurata osoitteessa ja JOS JOULUKUUSSA VIRTAUKSET MUUTTUVAT LÄNTISEN LAUHOIKSI, MATALAPAINE SAATTAA KESTÄÄ USEITA VIIKKOJA JA TALVESTA TULEE LÄMMIN. TOPI SAARI Verkkosivut ykkösenä FORTUM SIJOITTUI Pohjoismaiden yritysten sarjassa jälleen ensimmäiseksi pörssiyhtiöiden Internet-palveluja arvioivassa Hallvarsson & Halvarsson Webranking tutkimuksessa. Eurooppalaisten yhtiöiden sarjassa Fortum oli viides. Investointitukea älykkään sähköverkon pilottihankkeelle RUOTSIN ENERGIAVIRASTO myönsi lokakuussa rahoituksen Fortumin ja ABB:n yhteishankkeelle, jossa tutkitaan älykkäiden sähköverkkojen asentamista kaupunkiympäristöön. Pilottihanke alkoi lokakuussa Tutkimusprojektissa testataan joustavaa sähköverkkoa Tukholman uudessa Norra Djurgårdsstadenin kaupunginosassa. Siellä hankkeen kehittymistä ja asennuksia voidaan seurata oikeassa ympäristössä. Uuden verkon avulla kuluttajat voivat vaikuttaa omaan sähkönkulutukseensa entistä aktiivisemmin. 4 forte 4/2010

5 KAUKOLÄMMITETTYJÄ KOTITALOUKSIA, MILJOONAA 1,2 Suomi Lähde: Energiateollisuus, Svensk Fjärrvärme 2,2 Ruotsi Uusi höyrylaitos Ouluun Fortum rakentaa uuden höyryn tuotantolaitoksen Oulun Sanginsuuhun. Laitos palvelee kahta Fortumin sopimuskumppania, Fermion Oy:tä ja Chempolis Oy:tä, ja se käyttää polttoaineina kotimaisia biopolttoaineita ja turvetta. Energiaverotus uudistuu? TOPI SAARI Suomen hallitus esittää energiaverotuksen muuttamista niin, että lämmöntuotannon veron suuruuden määräävät jatkossa käytetyn polttoaineen energiasisältö, hiilidioksidipäästöt sekä tuotantomuoto (yhteis- vai erillistuotanto). Lisäksi suoraan sähköasiakkaalta perittävään sähköveroon esitetään merkittävää korotusta. Toteutuessaan esityksellä on suora vaikutus kuluttajan tai yrityksen talouteen. Sähköveron korotus on kaikille sama riippumatta sähköyhtiöstä tai paikkakunnasta ja perustuu yksinomaan sähkön kulutukseen. Kaukolämmön hinnan arvioidaan nousevan Suomen tasolla keskimäärin 13 prosenttia, mutta sen suuruus tulee vaihtelemaan voimakkaasti paikallisesta lämmön tuotantotavasta ja käytetystä polttoaineesta riippuen. Myös muiden lämmitysmuotojen kustannukset nousevat. Fortumin ilmastoraportointi ja -toimet Pohjoismaiden huippua FORTUM OLI YKSI PARHAITEN MENESTYNEISTÄ yrityksistä lokakuussa julkaistussa CDP:n Nordic 200 -raportissa. Carbon Disclosure Project (CDP) analysoi 200 suurimman pohjoismaisen pörssiyrityksen hiilidioksidipäästöihin liittyvää raportointia ja toimia. FORTUM FORTUM OYJ Ydinvoima täytti 65 vuotta VENÄJÄLLÄ ON TÄNÄ VUONNA muistettu erilaisin juhlallisuuksin toisen maailmansodan päättymisen 65-vuotismerkkipaalua. Seremonioihin sisältyi myös juhla ydinvoiman 65-vuotisen käytön kunniaksi. Syyskuussa Kremlissä pidettyyn tilaisuuteen kutsuttiin edustajat kaikista maista, joiden ydinvoimalaitoksissa on käytössä venäläisvalmisteinen VVERtyypin reaktori, kuten Loviisassa. Myös Fortum lähetti tilaisuuteen tervehdyksensä. Suomen valtuuskuntaa johti entinen IVO:n toimitusjohtaja Kalevi Numminen, jolle tilaisuuden isäntä, Venäjän entinen pääministeri Sergei Kirienko, myönsi kunniamerkin. Kunniamerkit saivat myös muut osallistujat, joita olivat Kalervo Nurmimäki, Kari Ruokonen, Viktor Novitsky ja Juhani Santaholma. Kaikki osallistuivat aikoinaan Loviisan ensimmäisen ydinvoimayksikön suunnitteluun ja rakentamiseen. Loviisan ydinvoimalaitoksen kakkosyksikkö kytkettiin valtakunnan sähköverkkoon 30 vuotta sitten Ykkösyksikkö oli valmistunut kolmisen vuotta aiemmin. forte 4/2010 5

6 AJANKOHTAISTA Vakaa tulostaso jatkui Vuoden 2010 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana Fortumin Heat- ja Russia-divisioonat sekä Distribution-liiketoiminta-alue paransivat tulostaan selvästi edellisvuodesta. Täyssähköurheiluauto menestyi maailmalla FORTE-LEHDESSÄKIN (3/2009) ESITELTY Metropolia Ammattikorkeakoulun sporttinen täyssähköauto Electric RaceAbout (ERA) saavutti toisen sijan kansainvälisessä ajoneuvokehityskilpailussa. Sähköurheiluauton kehittänyt tiimi palkittiin syyskuussa 2010 Washingtonissa. Monivaiheinen Progressive Insurance Automotive X PRIZE -kilpailu alkoi viime vuonna. Suunnitelmat esiteltiin aluksi kirjallisesti, ja niiden joukosta valittiin jatkoon pääsevät tiimit. Kilpailu vei meidät kolme kertaa Yhdysvaltoihin, jossa on tullut tänä vuonna vietettyä yhteensä miltei kymmenen viikkoa, laskee projektipäällikkö ja ammattikorkeakoulun lehtori Sami Ruotsalainen. Paremmuus ratkaistiin kilpailussa, jossa energiaa sai käyttää vain tietyn määrän. Voitto jäi sekunnin murto-osista kiinni. Viimeinen taistelu käytiin meidän ja pienen amerikkalaistiimin välillä. Johdimme kisaa viimeiselle kierrokselle asti, Ruotsalainen kertaa kilpailun kulkua. Kuluvana talvena autoon rakennetaan lämpöpumppu. Vuonna 2011 aikomuksena on keskittyä ERA:n nopeuteen liittyviin asioihin. Auton energiatehokkuus on tullut jo todistettua, joten seuraavaksi on aika näyttää, kuinka nopeasti ERA kulkee. Keväällä demonstroimme myös Fortumin kanssa, miten auton akku voidaan ladata kymmenessä minuutissa, Ruotsalainen summaa tulevia suunnitelmia. Metropolia Ammattikorkeakoulun projektitiimin lisäksi auton kehittämiseen ovat osallistuneet Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutti sekä Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Kehitysprojektissa on ollut mukana lisäksi yli 60 yhteistyökumppania, joista yksi on Fortum. Sporttisen täyssähköauton energiatehokkuus on tullut jo todistettua. METROPOLIA Fortum Tutor -joukkue kohtasi Eduskunnan Urheilukerhon EDUSKUNNAN URHEILUKERHO ja jalkapallon juniorivalmentajia sparraava Fortum Tutor -joukkue kohtasivat ystävyysottelussa Sonera Stadiumilla lokakuussa. Ottelu päättyi tiukan väännön jälkeen tutorien voittoon. Eduskunnan joukkueessa pelasivat muun muassa Paavo Arhinmäki, Ville Niinistö ja Kari Uotila ja lukuisien tutorien joukoissa Tommi Koivistoinen, HJK:n Mestareiden liiga -maalivahti vuonna 1998, ja Palloliiton toimitusjohtaja Kimmo J. Lipponen. Joukkueiden vierailevina valmentajina toimivat entiset maajoukkueen päävalmentajat Jukka Vakkila ja Jyrki Heliskoski. Fortumin ja Suomen Palloliiton Fortum Tutor -ohjelman tavoitteena on taata jokaiselle lapselle innostava harrastus sekä osaava ja kannustava valmentaja. JUSSI ESKOLA 6 forte 4/2010

7 SINI PENNANEN Koillismaalta uusia asiakkaita Fortum sai marraskuun alussa uusia asiakkaita Koillismaalta, kun Energiapolar siirtyi Fortumin omistukseen. Koti- ja yritysasiakkaiden sähkösopimukset jatkuvat ennallaan. ASIAKAS KYSYY Suomen energiapolitiikka esillä Energia- ja kasvufoorumin syysseminaarissa ENERGIA- JA KASVUFOORUMIN SYYS- SEMINAARI kokosi lokakuussa joukon nuoria vaikuttajia vaihtamaan ajatuksia Suomen energiapolitiikasta. Näkemyksiään eduskunnan Kansalaisinfossa järjestetyssä tilaisuudessa esittelivät poliittisten nuorisojärjestöjen edustajat. Kyseessä oli todellinen tulevaisuuden sekä tämän päivän vaikuttajien kohtaaminen, sillä tilaisuuteen osallistui nuorten vaikuttajien ohella Energia- ja kasvufoorumin toimijoiden eli Fortumin, Neste Oilin, Outokummun, Pohjolan Voiman sekä UPM Kymmenen edustajia. Mielipiteitä vaihdettiin muun muassa kaupunkiasumisesta sekä paikallisesta energiaomavaraisuudesta. Keskustelunaiheet eivät kuitenkaan jääneet Suomen rajojen sisälle, sillä esille nousi myös EU:n keskeinen rooli energiapoliittisessa päätöksenteossa. Seminaari huipentui poliittisten nuorisojärjestöjen paneelikeskusteluun, jonka aiheena oli, miltä näyttää vähäpäästöinen Suomi vuonna Tärkeinä kestävää energiapolitiikkaa tukevina ratkaisuina pidettiin esimerkiksi energiatehokkuuden edistämistä, joukkoliikenteen käyttöön kannustamista sekä osaamisen tehokasta hyödyntämistä. Syysseminaarissa kuului myös ympäristöjärjestön ääni, sillä mukana keskustelussa oli poliittisten nuorisojärjestöjen edustajien lisäksi WWF:n ilmastoasiantuntija Salka Orivuori. Keskustelun moderaattorina toimi Tampereen yliopiston professori Ilkka Ruostetsaari. Energia- ja kasvufoorumi on viiden suomalaisen yrityksen keskustelualoite energiasta ja sen merkityksestä Suomelle. Mikä on sopiva kodin sisälämpötila? OLESKELUTILOJEN SOPIVA HUONELÄMPÖTILA on noin 21 astetta. Sitä pidetään terveellisenä ja energiataloudellisena lämpötilana. Makuuhuoneissa lämpötila voi olla muutaman asteen viileämpi. Nyrkkisäännön mukaan yhden asteen muutoksella on noin viiden prosentin vaikutus energiankulutukseen ja lämmityskuluihin. Talvisin kannattaa olla tarkkana, ettei lämpö mene harakoille tuuletuksen aikana. Nopea ristivetotuuletus vaihtaa ilman, muttei jäähdytä rakenteita. Avoimen ikkunan alla olevan lämpöpatterin termostaatti kannattaa sulkea. Pintalämpömittarin avulla voit mitata eri pintojen lämpötiloja asunnossasi ja paikallistaa muun muassa mahdollisia lämpövuotoja. Fortum.fi-palvelusta löydät listan kirjastoista, joista mittaria voi lainata. Tällä palstalla vastataan Fortumin asiakaspalveluun tulleisiin kysymyksiin. FORTUM Siirtymä etäluentaan alkoi Fortum aloitti uusien etäluettavien mittareiden, Fortum Älyboksien, asennukset lokakuussa Järvenpään Kyrölässä. Näkyvin ja välitön muutos mittarinvaihdon jälkeen on, että sähköstä maksetaan jatkossa kuukausittain mitatun kulutuksen mukaan, minkä ansiosta arvioja tasauslaskut siirtyvät historiaan. Uusien mittarien asennukset tehdään paikkakunta kerrallaan vuoden 2013 loppuun mennessä, ja asennusaika kerrotaan asiakkaalle noin viikkoa aikaisemmin lähetettävässä kirjeessä. Viimeinen Forte-lehti Kädessäsi on tällä erää viimeinen Forte-lehti. Ensi vuoden alusta alkaen palvelemme sidosryhmiämme painetun lehden sijaan entistä aktiivisemmin internetsivuillamme osoitteessa Verkosta löydät muun muassa hyödyllistä energiatietoutta sekä ajankohtaista informaatiota toiminnastamme. Lisäksi toimitamme edelleen kaikille asiakkaillemme sähkölaskun mukana Kotienergia-liitteen, jossa pureudutaan tarkemmin kuluttajia koskeviin asioihin. Kiitos kaikille lukijoille tavataan verkossa! forte 4/2010 7

8 TEEMA: HUKKALÄMMÖSTÄ HYÖTYENERGIAA LÄMPÖÄ JA SÄHKÖÄ yhdessä 8 forte 3/2009 4/2010

9 Prosessinhoitaja Carl-Mikael Osenius tarkkailee paineen kehitystä Fortumin Suomenojan CHP-laitoksen vesikierrossa. Lapsikin tietää, ettei lämpöä pidä päästää harakoille. Miksi näin pitäisi tehdä voimalaitoksissa? Teksti JULIA KRISTENSEN Kuvat TOPI SAARI forte 4/2010 9

10 TEEMA: HUKKALÄMMÖSTÄ HYÖTYENERGIAA os kaksi kärpästä voi lyödä yhdellä iskulla, se yleensä kannattaa. Tämä pätee myös sähkön ja lämmön yhteistuotantoon (CHP), jossa sähkön tuotantoprosessissa syntynyt lämpö otetaan talteen ja käytetään joko kaukolämpönä tai teollisuuden prosesseissa. Sähkön erillistuotannossa turbiinissa syntyvä lämpö sen sijaan johdetaan lauhdelämpönä esimerkiksi vesistöön. Yhteistuotannossa on aivan valtava potentiaali, energiateknologian professori Sven Werner Halmstadin yliopistosta sanoo. Hukkalämmön määrä nykymaailmassa on todella suuri. Jos se otettaisiin käyttöön, lisättäisiin paitsi voimalaitosten tuottavuutta ja polttoaineen käytön tehokkuutta, myös vähennettäisiin hiilidioksidipäästöjä ja riippuvuutta tuontienergiasta. YHTEISTUOTANTOLAITOS on investointina kalliimpi kuin vain sähköä tuottava voimalaitos, mutta kun katsotaan pelkkiä rakennuskustannuksia pitemmälle, suhteet muuttuvat. Yhteistuotantolaitosten käyttökustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat, sillä polttoaineen osuus voimalaitoksen kokonaiskustannuksista on noin puolet. Yhteistuotannolla voidaan säästää karkeasti kolmasosa siitä polttoaineen energiasta, joka kuluu kun sähköä ja lämpöä tuotetaan erikseen. Siinä missä hyötysuhde erillistuotannossa on polttoaineesta riippuen Pohjoismaissa karkeasti puolet, yhteistuotannossa se saattaa nousta jopa 90 prosenttiin. Ja kun polttoaineen energia käytetään paremmin hyödyksi, myös hiilidioksidipäästöt vähenevät. Kaukolämmöstä noin 80 prosenttia perustuu toissijaiseen energian käyttöön eli esimerkiksi paikallisen teollisuuden tai sähköntuotannon prosesseissa syntyneeseen lämpöön. Tämän tuotannon hiilidioksidipäästöt syntyisivät joka tapauksessa, käytettiinpä lämpö hyväksi tai ei. Kun lämpö käytetään hyväksi, se alentaa hiilidioksidipäästöjä tuotettua energiayksikköä kohden, Werner täsmentää. Lisäksi yhteistuotannossa voidaan hyödyntää paikallisia polttoaineita, mikä täällä pohjoisessa tarkoittaa usein juuri biomassoja metsäteollisuuden sivutuotteiden muodossa. Korkeiden siirtokustannusten takia kaukolämpöä kannat- Yhteistuotannossa on aivan valtava potentiaali. 10 forte 4/2010

11 Kari-Pekka Hakala (alla) seuraa ja ohjaa laitosyksikköjen toimintaa Suomenojalla. Voimalaitos tuottaa vuodessa sähköä noin gigawattituntia ja kaukolämpöä noin gigawattituntia Espoon, Kirkkonummen ja Kauniaisten asukkaille. Koneasentaja Jan Hedman (vas.) korjaa apukattilan syöttöpumppua. TAHATTOMIEN LAINSÄÄDÄNNÖLLISTEN esteiden merkitys nähtiin esimerkiksi Ruotsissa, jossa kaukolämmöllä on suuri markkinaosuus, mutta jossa yhteistuotantoa on viimeisten 30 vuoden aikana ollut vähän. Yksi vähäisen osuuden syistä oli se, että energiaverotuksessa yhteistuotantoon perustuvaa lämpöä ei katsottu hukkalämmöksi vaan fossiilisilla polttoaineilla tuotetuksi lämmöksi, jota verotettiin kuin se olisi ollut erillistuotantoa. Tämä korjattiin vasta vuonna 2004, ja yhteistuotantoa alettiin edistää jo ennen sitä esimerkiksi tukemalla uutta biomassoihin perustunutta CHP-tuotantoa, Sven Werner kertoo. EU:n tavoitteena on ollut yhteistuotannon kaksinkertaa tuottaa lähellä lämmön kulutuspaikkaa. Vastaavasti metsäbiomassojen käyttäminen energiantuotannossa on tehokkainta, kun kuljetusetäisyydet polttoaineen tuotantopaikalta sen käyttöpaikalle ovat mahdollisimman pienet. Aivan keskelle metsiä yhteistuotantolaitosten rakentaminen ei kuitenkaan kannata, ellei lähellä ole paikallista teollisuutta tai asutusta, jotta lämmölle riittää kysyntää. Teknologian kehittyminen on kuitenkin viimeisten vuoden aikana tehnyt entistä pienimuotoisemmista, biomassaan perustuvista sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksista kannattavampia. SUOMESSA YLI 40 PROSENTTIA sähköntuotannosta perustuu yhteistuotantoon, kun taas koko EU:ssa keskiarvo on vähän yli 10 prosenttia. Jos yhteistuotanto on kiistatta energiatehokkain tapa tuottaa sähköä ja lämpöä, miksi sitä ei ole käytössä enemmän? Erittäin hyvä kysymys, johon ei ole yksiselitteistä vastausta, kaukolämmöstä vastaava johtaja Jari Kostama Energiateollisuus ry:stä sanoo. Teknologia on ollut olemassa jo yli sata vuotta. Suomessa yhteistuotantoa on suosittu aina, kun se on ollut kannattavaa, ja täällä on Tanskan ohella oltu edelläkävijöitä. Yksi selitys yhteistuotannon hyödyntämättömyyteen voi piillä toimintaympäristön erilaisissa ja erillisissä toimijoissa. Toinen vaikuttava tekijä voi olla yhteiskunnassa vallitseva näkemys yksilön ja valtion päätösvallan suhteesta. Monissa länsimaissa valtion puuttumista yksilön vapauteen ja omistusoikeuteen, esimerkiksi oman asunnon lämmitystavan valintaan, ei ole katsottu hyvällä. Kansainvälinen energiajärjestö IEA on samoilla linjoilla. Sen mukaan yhteistuotannon lisääminen ei vaadi niinkään mittavia rahallisia investointeja kuin oikein suunnattuja poliittisia päätöksiä purkamaan yhteistuotannon esteitä. Tavallisia yhteistuotannon esteitä ovat muun muassa vaikeudet verkkoon myytävän sähkön käyvän arvon määrittämisessä, tietämättömyys yhteistuotannon eduista sekä sääntelyyn liittyvät ongelmat. forte 4/

12 TEEMA: HUKKALÄMMÖSTÄ HYÖTYENERGIAA On virhe ajatella, ettei muualla kuin Pohjois- Euroopassa riittäisi kysyntää lämmölle. taistaminen jo pitkään. Yhteistuotannolla on muun muassa oma direktiivinsä, johon odotetaan päivitystä tulevan energiatehokkuuden toimintasuunnitelman päivityksen yhteydessä. Euroopan maista erityisesti Saksassa ja Ranskassa on pyritty tukemaan yhteistuotantoa, ja Ranskassa on tehty poliittinen päätös kaukolämmityksen kaksinkertaistamisesta vuoteen 2020 mennessä. Euroopan ulkopuolella yhteistuotannon lisäämisen veturimaa on Kiina, jossa yhteistuotanto ja kaukolämpö kasvavat vuosittain prosenttia. Jari Kostaman mukaan yhteistuotannon lisäämiseksi tarvittaisiin keskitetympää yhteistyötä sekä paikallistason vaikuttamista ja tiedon levittämistä. Kunnat ja kaupungit ovat tässä suuressa roolissa. Lisäksi demonstraatiorahoituksella voitaisiin aluksi kannustaa yhteistuotantoon maissa, joissa teknologiaa ei vielä juuri käytetä. Näin voitaisiin toimia, vaikka suosittaisiinkin markkinaehtoista kehitystä pitkällä aikavälillä, Kostama sanoo. KAUKOLÄMPÖ TOIMISI erittäin hyvin Euroopassa, jossa asukastiheys on suuri. Se, ettei muualla kuin Pohjois-Euroopassa riittäisi kysyntää lämmölle, on sekä Wernerin että Kostaman mukaan ajatusvirhe. 12 forte 4/2010

13 NÄKÖKULMA Teksti JULIA KRISTENSEN Heittäisitkö ruokakassin roskakoriin? EU-tasolla 40 prosenttia käytetystä energiasta kuluu lämmitykseen. Vaikka rakennustekniikka muuttuukin koko ajan energiatehokkaammaksi, lämmön kysynnän lasku on erittäin hidasta, ja vuonna 2050 olemassa olevista rakennuksista arviolta jo puolet on rakennettu. Yhteistyössä Lappeenrannan ja Tampereen teknillisten yliopistojen, Turun kauppakorkeakoulun ja Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kanssa vuodelle 2050 tekemämme sähkön ja kaukolämmön vision mukaan rakennusten lämmöntarve pienenee Suomessa tulevaisuudessa noin 30 prosenttia, mutta rakennuspinta-ala kasvaa, joten kaukolämmön kysyntä ei laske, Kostama kertoo. Prosessinhoitaja pitää huolta käytännön toiminnasta valvomosta saamiensa ohjeiden mukaan. Kuvassa prosessinhoitaja Jorma Blom. KUVITTELEPA TEHNEESI juuri perheen ruokaostokset viikonlopuksi. Olet raahannut neljä raskasta kauppakassia kotiin ja ylös kuudenteen kerrokseen. Entä jos sisään päästyäsi purkaisitkin vain kahden kassin sisällön jääkaappiin ja heittäisit toiset kaksi suoraan roskakoriin? LUULENPA, ETTEI YKSIKÄÄN tuntemistani ihmisistä näkisi tässä mitään järkeä. Näin kärjistetysti ajateltuna turha kuluttaminen tuntuisi todella hullulta. ENERGIAA KÄYTETÄÄN kuitenkin aika monessa arjen tilanteessa juuri näin: Töihin ajetaan yksin omalla autolla ja sillä käydään myös kaupassa kilometrin päässä kotoa. Talvella kodin huonelämpötila pidetään mukavassa t-paitakelissä, eikä käyttämättömien laitteiden töpseleitä aina muisteta irrottaa. Ja kaikesta tuotetusta ruoasta jopa puolet saattaa todella mennä kaatopaikalle. MIKSI ENERGIAA ON NIIN HELPPO heittää hukkaan? Yksi vastaus on, että energiahävikki on liian näkymätöntä. Ylijääneen ruoan joutuu todella itse heittämään roskikseen, mutta ylijäämäenergia häipyy vaivihkaa taivaan tuuliin. Rahankaan menoa ei huomaa ennen kuin kuukausia jälkikäteen saatavasta laskusta. Tältä osin etäluettavat sähkömittarit antavat kodin energiatehokkuuden lisäämiseen uudet aseet. ILMASTONMUUTOKSEN KANNALTA nyt jos koskaan energiaa pitäisi alkaa kuluttaa järkevästi. Tämä ei tarkoita sitä, että meidän kaikkien pitäisi lopettaa kuluttaminen ja palata elämään kynttilänvalossa. SEN SIJAAN, että kieltäisimme miljoonilta vaurastuvilta kiinalaisilta tai intialaisilta jääkaapit ja autot, voisimme todella käyttää sen energian, jonka tuotamme jo nykyään. ENERGIATEHOKKUUDESTA on viime kädessä kyse myös sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. Jos et kotona heittäisi pois kokonaista ruokakassia, tuskin voimalaitoksessakaan kannattaa käyttää tilatusta polttoainekuormasta vain puolet. forte 4/

14 TEEMA: HUKKALÄMMÖSTÄ HYÖTYENERGIAA Miten kotisi lämmitetään nyt? Entä miten haluaisit kotisi lämmitettävän? Teksti HANNA ASPELIN Taloyhtiössämme on käytössä kaukolämpö. Se on mielestäni sopiva lämmitysvaihtoehto taajamiin hyvän hyötysuhteen vuoksi. Kerrostaloja voidaan ny kyään lämmittää maalämmöllä, mikä olisi kiinnostava vaihtoehto, jos vain kaupunki antaisi porata reikiä maahan. SALLA JOKELA, TAMPERE Aivan vieras ilmiö kaukolämpö ei ole Etelä-Euroopassa nytkään. Pohjois-Italian suurissa kaupungeissa on jo laajoja kaukolämpöjärjestelmiä, samoin Kreikassa on kaksi pienempää järjestelmää. Ainakin Barcelonassa ja Lissabonissa kaukolämpöjärjestelmä on rakenteilla, Werner sanoo. Hän huomauttaa, että samaa teknologiaa voidaan hyödyntää myös jäähdyttämiseen. Kaukojäähdytys on yksi tapa hyödyntää yhteistuotantoa. Silloin putkissa kiertää lämpimän veden sijaan kylmä vesi. Myös Kostama puoltaa tätä. Etelässä sähkön kulutushuiput aiheutuvat kesähelteiden jäähdytyksestä, juuri päinvastoin kuin pohjoisessa. Kaukojäähdytys olisi siellä omiaan leikkaamaan kulutushuippuja ja vähentämään varakapasiteetin tarvetta. Lisää voimalaitoksia vai nykyisten tehokkaampaa hyödyntämistä? PERINTEISESTI CHP-voimalaitokset ovat olleet suuria perusvoimantuotantolaitoksia, mutta teknologian kehittyessä yhä pienemmissä voimaloissa voidaan tuottaa kannattavasti sekä sähköä että lämpöä. Tällä hetkellä keskimääräinen hyötysuhde maailman voimalaitoksissa on noin 31 prosenttia. Jo pelkästään olemassa olevan tekniikan käyttöön ottaminen nostaisi sitä huomattavasti, Kostama huomauttaa. Sen sijaan maissa, joissa yhteistuotanto on jo tavallista, uusi teknologia mahdollistaa pienempien voimalaitosten yhteistuotannon, polttoainevalikoiman lisäämisen esimerkiksi yhdyskuntajätteisiin ja biomassoihin sekä sähkötehon kasvattamisen. Yhteistuotantolaitosten sähkötehon lisääminen on tärkeää, sillä sähkönkulutuksen on ennakoitu kasvavan, kun muita energialähteitä korvataan yhä enemmän sähköllä esimerkiksi liikenteessä. Voimalaitosten lisäämisen sijaan olemassa olevan tuotantokapasiteetin tehokkaampi hyödyntäminen olisi järkevä ratkaisu. Sähköntuotannosta syntyneen hukkalämmön ottaminen hyötykäyttöön auttaisi merkittävästi myös energiatehokkuustavoitteiden saavuttamisessa. Ei lämpöä harakoille -ryhtiliikkeelle olisi siis tilausta. KUN JOHTAJA PASI MIKKOSELTA Fortumin Heat-divisioonasta tiedustelee, kuinka pitkään yhtiöllä on ollut sähkön ja lämmön yhteistuotantoa (CHP), kysymys saa miehen hymyilemään. Taisimme alun perin aloittaa CHP-tuotannon 1930-luvulla silloisessa Vanajan voimalaitoksessa, joka tosin ei enää ole omistuksessamme. Liioittelematta voi siis sanoa meidän olleen mukana suomalaisessa yhteistuotannossa sen alkuajoista lähtien. Tämän kokemuksen pohjalta panostetaan tulevaisuuteen: CHPtuotannon lisäämiseksi on käynnissä tai suunnitteilla tälläkin hetkellä monia hankkeita. Viimeisen vuoden aikana avajaisia on vietetty nyt jo käytössä olevissa Tarton biomassaa ja turvetta polttoaineena käyttävässä CHP-laitoksessa sekä Suomenojan uudessa kaasuturbiinilla käyvässä voimalaitosyksikössä. Vielä tämän vuoden loppuun mennessä kaupalliseen käyttöön ovat valmistumassa Viron Pärnussa bio-turvelaitos ja Puolan Częstochowan monipolttoainelaitos, joka käyttää pääasiassa biomassaa ja hiiltä. Lisäksi kahden jätteenpolttolaitoksen rakennustyöt ovat käynnissä Tukholmassa ja Liettuan Klaipedassa. Myös Venäjällä on käynnissä oma investointiohjelma, Mikkonen kertaa. FORTUMILLA YHTEISTUOTANTO nähdään sekä taloudellisesti että ympäristön kannalta järkevänä tuotantotapana. Luonnonvaroja tehokkaasti hyödyntävällä yhteistuotannolla on yhtiön syyskuussa päivitetyssä strategiassa keskeinen rooli. Käytössä olevia yhteistuotantolaitoksia on nykyään jo seitsemässä eri maassa yhteensä 23, ja Fortum on maailman neljänneksi suurin 14 forte 4/2010

15 Talomme lämmitysratkaisu on tällä hetkellä suora sähkölämmitys, jota tukevat varaava takka ja ilmalämpöpumppu. Haluaisin lämmitysratkaisun, joka pohjautuu uusiutuvaan energiaan. Esimerkiksi aurinko- ja tuulivoiman hyödyntäminen yhdistettynä maalämpöön voisi olla hyvä ratkaisu, kunhan teknologia kehittyy. PETRI TURUNEN, HYVINKÄÄ Rakennutamme parhaillaan omakotitaloa, johon valitsimme lämmitysmuodoksi kaukolämmön. Sähkön markkinahinnan kehitys tuntui epävarmalta. Maalämpöäkin mietimme, mutta se osoittautui melko hintavaksi rakennusvaiheessa. Kaukolämpö tuntuu turvalliselta ja ympäristöystävälliseltä vaihtoehdolta. SATU SAVELA, KAUNIAINEN Asun kaukolämmitetyssä kerrostalossa. Ratkaisu on hyvä, sillä käyttö on vaivatonta sekä lämmön ja sähkön yhteistuotannon an siosta ympäristö kuormittuu vähemmän moniin muihin vaihtoehtoihin verrattuna. Myös maalämpö on mielenkiintoinen, mutta vielä melko harvinainen ratkaisu kerrostaloissa. GUY PELED, TAMPERE TÄYTTÄ HÖYRYÄ LÄMMÖN- TUOTANTOON Fortumilla uskotaan vahvasti sähkön ja lämmön yhteistuotantoon. Uutta tuotantokapasiteettia on valmistumassa lisää vielä tämän vuoden loppuun mennessä. Teksti JULIA KRISTENSEN Kuva EVA H SMITH lämpöyhtiö. Itämeren ympäristössä yhtiön Heat-divisioona tuottaa vuosittain noin 25 terawattituntia lämpöä ja vajaa viisi terawattituntia sähköä. Venäjällä puolestaan Russiadivisioonan lämmön vuosituotanto on 26 terawattituntia ja sähkön 16 terawattituntia. Valtaosa Fortumin lämmön tuotannosta on CHPtuotantoa, ja siitä suuri osa käytetään kaukolämpönä. Asiakkaalle kaukolämpö on huoleton, luotettava ja ympäristön kannalta kestävä lämmitystapa. Lämmöntuottajan näkökulmasta se on kokonaistaloudellinen ja kilpailukykyinen muihin lämmön tuotantotapoihin verrattuna, Mikkonen perustelee. TUKHOLMA KANTAA TÄNÄ VUONNA Euroopan ympäristöpääkaupungin titteliä, ja kaupungin ansioina on pidetty muun muassa kaukolämmön tuotantoa, jätteenkäsittelyä ja liikenneratkaisuja. Fortum on Tukholman alueen merkittävin kaukolämpötoimittaja. Biopolttoaineiden ja jätteen käytön kasvattaminen ovat tärkeässä osassa CHP-tuotannon lisäämisessä Tukholmassa vuoteen 2020 mennessä. Yksi hankkeista on Mikkosenkin edellä mainitsema Brista 2, jonka pohjatyöt aloitettiin lokakuussa Sillä on myös historiallista arvoa, TUTKIMUS- JA KEHITYS- TYÖSSÄ ETSITÄÄN JATKUVASTI UUSIA POLTTO- AINEVAIHTOEHTOJA. sillä Brista 2 on Fortumin Ruotsin lämpöliiketoiminnan tähän mennessä mittavin investointi. Rakennamme Bristan CHPvoimalaitokselle uuden yksikön, jossa käytetään polttoaineena kotitalous- ja teollisuusjätettä. Läheisen jätteenkäsittelylaitoksen ja Bristassa jo olemassa olevan biomassaa käyttävän yksikön ansiosta paikalla on jo tarvittava infrastuktuuri, kuten kaukolämpöverkko, sähkönjakeluverkko ja rautatie, joka on suuri etu CHP-laitoksen sijainnin kannalta, Leif Evaldsson Fortumilta kertoo. Valmistuttuaan vuonna 2013 Brista 2 käyttää vuosittain jopa tonnia jätettä. Meillä on jo neljänkymmenen vuoden kokemus jätteenpoltosta Högdalenin CHP-laitoksella Etelä-Tukholmassa, ja pohjoiseen valmistuvan Brista 2:n myötä polttoaineen kuljetukset voidaan suunnitella entistä tehokkaammin ja lyhentää kuljetusmatkoja, Evaldsson sanoo. YHTEISTÄ FORTUMIN TUOREILLE laitoshankkeille on, että niissä pyritään mahdollisimman vähäisiin hiilidioksidipäästöihin. Esimerkiksi Puolassa biomassaa ei juuri ole aikaisemmin käytetty polttoaineena voimalaitoksissa. Mikkosen mukaan tutkimus- ja kehitystyössä etsitään jatkuvasti uusia polttoainevaihtoehtoja ja tehdään sekä nykyisiä että tulevia CHP-laitoksia palvelevaa kehitystyötä. Mielenkiintoisimmasta päästä ovat Värtanin CHP-laitoksen kokeilut kuka tietää, vaikka tulevaisuuden kattiloissa sähköksi ja lämmöksi jalostuisivat esimerkiksi oliivinkivet ja palmunytimen kuoret laajemmassakin mittakaavassa. forte 4/

16 ASIAKKAAN MAAILMA Rukalle raivattiin ensimmäinen rinne jo vuonna Nyt perinteinen hiihtokeskus on edelläkävijän roolissa ekologisessa ajattelussa. Teksti ANTTI POHJA Kuvat TOPI SAARI Tuntur Vihreä 16 forte 4/2010

17 Rukan Saaruan-rinteessä on täysi tohina päällä. Laskettelijat ja lautailijat tulevat rinnettä alas tasaisena virtana, ja rinteen reunalla uutuuttaan hohkavat keltakylkiset lumitykit sylkevät kuorrutusta pitkin mäkeä. Lumetuksen asetuksia voidaan muokata nopeasti: huoltomies painelee hetken lumitykin kyljessä olevan näyttötaulun kosketusnäyttöä, ja kaikki on valmista. Ruka on ennen kaikkea hiihtokeskus ja vapaaajanviettopaikka. Siksi sille yrityksenä on tärkeää tuottaa asiakkailleen elämyksiä, nautintoja ja rentoutumista. Luontoon ja ympäristöön kietoutuvan liiketoiminnan odottaisi olevan ekologisen ajattelun kärkipäässä, ja niin tässä tapauksessa onkin. Rukakeskus Oy liittyi ensimmäisenä hiihtokeskuksena Motivan ja Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n vuonna 2008 alkaneeseen energiatehokkuusohjelmaan, jossa on tällä hetkellä seitsemän hiihtokeskusta mukana. Ohjelman tavoitteena on 9 prosentin suhteellinen energiansäästö vuoteen 2016 mennessä. i SÄHKÖN TALVIKÄYTÖSSÄ ON NIPISTÄMISEN PAIKKA. Rukakeskus Oy:n liiketoimintajohtaja Matti Parviainen on aidosti ylpeä siitä, miten Rukakeskus ja sen henkilökunta ovat kokeneet energiansäästöajattelun tärkeäksi osaksi yrityksen toimintaa. Esimerkiksi sähköä kuluu joka talvi niin paljon, että jo pienilläkin muutoksilla voidaan saada merkittäviä tuloksia aikaan. Tarvitsemme sähköä oikeastaan kaikkeen. Vuosittainen kulutuksemme on noin 5,5 miljoonaa kilowattituntia (5 500 MWh), ja valtaosa siitä kuluu tietenkin talvella. Siinä on paikka nipistää pois se 9 prosenttia ja enemmänkin. Pitkälti kyse on ajattelutapojen ja kulutustottumusten muutoksista, Parviainen kertoo. forte 4/

18 ENERGIAA VOI SÄÄSTÄÄ hiihtokeskuksissa lähes kaikesta. Jo pelkästään rinteisiin liittyvää toimintaa tehostamalla voidaan saada merkittäviä tuloksia aikaan. Rinteiden lumetus ja muu kunnostus, hissien käyttö, valaistus sekä rinteiden suunnittelu vievät hurjan määrän energiaa. Päälle tulevat tietenkin vielä kaikki majoitukseen, muonitukseen ja matkustamiseen liittyvät toimet, joita hiihtokeskuksessa tarvitaan. Tähän kaikkeen voidaan vaikuttaa kulutustottumusten hienosäädöillä. Erilaisten mittareiden avulla voimme tarkkailla koneiden polttoainekulutusta ja ajotapojen vaikutusta kulutukseen. Jo tietoisuus mittareiden olemassaolosta muuttaa käyttötottumuksia taloudellisempaan suuntaan, Parviainen arvioi. KULUVAN TALVEN suurin muutos Rukalla on ollut lumetusjärjestelmän täysremontti. Miljoonaluokan investoinnilla haetaan energiatehokkuutta ja HISSIKAPASI- TEETTIMME ON HENKILÖÄ TUNNISSA. Rukakeskus ja sen henkilökunta ovat kokeneet energiansäästöajattelun tärkeäksi osaksi yrityksen toimintaa. taloudellisia säästöjä. Yli viidenkymmenen uuden lumitykin ansiosta päästään yli 20 prosentin energiasäästöön. Lisäksi vedenpumppauksen automatisointi takaa suuria säästöjä kulutukseen. Hissiverkosto on laskettelukeskuksessa se kaikkein oleellisin asia. Hissilinjastot ovat pitkäikäisyytensä vuoksi harvoin investoinnin kohteena, mutta energiaa voi säästää vanhemmillakin hisseillä käyttökapasiteettia parantamalla. Mitä vähemmän vaijeri vetää ylös tyhjiä penkkejä, sitä vähemmän energiaa kuluu hukkaan ja sitä tehokkaammin koko hiihtokeskus pyörii. Hissikapasiteettimme on henkilöä tunnissa. Ruuhka-aikoina voimme hissilippujärjestelmän avulla seurata todellista käyttöastetta. Keskiarvo on tällä hetkellä noin 70 prosenttia. Jos saisimme sen nostettua 80:een, emme tarvitse uutta isoa hissiä, mikä tarkoittaa hurjia taloudellisia ja energiankulutuksellisia säästöjä, Parviainen muistuttaa. PALJON ON SIIS TEHTY, mutta vielä enemmän on tekemättä. Energiansäästäminen on ennen kaikkea asennemuutoskysymys, johon kaikki voivat itse vaikuttaa. Toivoisin, että mahdollisimman moni suomalainen hiihtokeskus liittyisi tähän energiatehokkuusohjelmaan, jotta saisimme koko alalle sellaisen hyvän draivin päälle. Meidän pitää näyttää, että hiihtokeskusala huolehtii ympäristöstään ja että se on meille tärkeä asia, Parviainen päättää. Kiitosta luotettavuudesta RUKAKESKUS OY on Fortumin sähkönsiirtoasiakas. Liiketoimintajohtaja Matti Parviainen arvostaa sähkönsaannissa luotettavuutta, sillä koko liiketoiminta on siitä riippuvainen. Yrityksellä kuluu vuosittain sähköä megawattitunnin verran. Ruka ostaa käyttöönsä vesisähköä, joten heidän sähkönkulutuksen hiilijalanjälkensä on pyöreä nolla. Kyllä Fortumia voi pitää erittäin luotettavana toimijana sähkönsiirrossa, ja olemme erittäin tyytyväisiä asiakkuuteemme. Kaikki on mennyt niin kuin pitää, ja luotettavuus on jopa parantunut vuosittain. Varsinkin lumetuksen aikana on kriittisen tärkeää, että sähkönsaanti on turvattu. Vesipumppujen hyytyminen sähkökatkon vuoksi on todellinen painajainen. Satojen yksiköiden sammuminen ei ole ihan pikku juttu. 18 forte 4/2010

19 MINUN VALINTANI Tällä palstalla esitellään ihmisiä, jotka pyrkivät elämään kestävällä tavalla. Kotitalousopettajan isot ja pienet ympäristöteot NELIHENKISEN HELSINKILÄISPERHEEN ÄITI Rauni Piiponniemi tietää, että ilmastonmuutoksen estämiseksi voi tehdä isoja ja pieniä tekoja. Piiponniemen perheen ympäristöystävällisiin rutiineihin kuuluu kodin hyviä käytäntöjä, joita Rauni vie jakoon myös työssään yläasteen kotitalousopettajana. Kierrätämme pahvit, lasit ja metallit ja kompostoimme omat biojätteemme. Koulussa tuntuu, että ala-asteen opettajat ottavat ympäristöasiat hyvin esille. Myös vanhemmat edesauttavat lastensa ympäristötietoisuutta. Yläasteen kotitalousopettajan tehtäväksi jää kerrata ja syventää aiemmin opittuja asioita. Ilmastomyönteisyyttä on totta kai tarpeen tuoda esille tasaisin väliajoin ja useassa oppiaineessa, eri näkökulmista. ISO ASIA OLI KODIN LÄMMITYSTAVAN vaihtaminen öljylämmityksestä maalämpöön, kertyyhän asumisesta keskimäärin kolmannes ilmastopäästöistämme. Päädyimme maalämpöön lähinnä ympäristösyistä. Laskimme, että säästöä lämmityskustannuksissa tulisi tuhansia euroja vuodessa ja investointi maksaisi itsensä takaisin 6 7 vuodessa. Laskelmat ovat pitäneet paikkansa, ja maalämpö on lisäksi osoittautunut hajuttomaksi, äänettömäksi ja vaivattomaksi. LIIKENTEEN OSUUS ilmastopäästöistä on noin viidennes. Kun Rauni Piiponniemi vaihtoi viimeksi autoa, pohti hän tarkasti eri vaihtoehtoja. Kolmisen vuotta sitten oli paljon puhetta ilmastonmuutoksesta ja hybridien toinen sukupolvi oli juuri tulossa markkinoille. Siitä lähti ajatus, että uusi auto voisi olla hybridi. Mieluiten käyttäisin joukkoliikennettä, varsinkin kun asun Helsingissä. Elämästä ei kuitenkaan tulisi mitään ilman toista autoa, kun perheessä on harrastavia lapsia ja paljon menoja, Rauni Piiponniemi sanoo. Toyota Prius ei ollut puhtaasti ideologinen valinta, vaan valinnassa painoi myös näppäryys. Halusin vähän kuluttavan, käytännöllisen auton, joka on riittävän väljä, että kyytiin mahtuvat lapset ja heidän kaverinsa sekä ostokset. ODOTUKSET OVAT TÄYTTYNEET HYVIN. Kyytiin mahtuu neljä lasta, ja tavaratila vetää treenikamat ja ostokset. Kakkosautona hybridi on hyvä, sillä se pääsee kaupunkiajossa oikeuksiinsa. Prius on ollut toimintavarma eikä ole vaatinut korjauksia 2,5 vuoden käyttöaikana. Muita autoilijoita kiinnostaa eniten, paljonko sähkö- ja bensiinimoottorin yhteistyö kuluttaa bensiiniä. Piiponniemeä viehättää se, että kulutusta voi seurata ajotietokoneen näytöltä koko ajan. Kun kulutus näkyy koko ajan, opettaa se erilaista ajotyyliä. Hybridin monitori neuvoo taloudellisempaan ajotapaan. Teksti MARIAANA NELIMARKKA Kuva TOMI PARKKONEN Rauni Piiponniemen perheen koti lämpiää maalämmöllä. forte 2/2009 4/

20 TEKNOLOGIA HYVÄSTIT HUKKAPUTKILLE Fortumin kaukolämmöntuotannossa pyritään mahdollisimman energiatehokkaisiin ratkaisuihin, joista kuluttajatkin hyötyvät. Yksi mielenkiintoisimmista löytyy Elisan ja Tiedon palvelinkeskuksista Espoosta. Teksti ANTTI POHJA Kuva SHUTTERSTOCK Kaukolämpötoiminta voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen: tuotantoon, jakeluun ja käyttöön. Fortumin tavoitteena on kehitellä mahdollisimman energiatehokkaita ratkaisuita jokaiselle alueelle. Esimerkiksi uudella Espoon Suomenojan maakaasukäyttöisellä sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksella kaukolämmön tuotanto tehostui merkittävästi. Jakelupuolella energiatehokkuutta voidaan parantaa tarkkailemalla lämpöhäviöitä siinä vaiheessa, kun vesi kulkee putkissa maan alla. Fortum seuraa jakeluverkoston tilaa mittauksin koko ajan. Tämä on meille erittäin keskeinen seuranta. Teemme määrätietoisesti työtä koko ajan sen eteen, että lämpöhävikki olisi mahdollisimman pieni, Fortumin myyntijohtaja Jussi Ojanen tähdentää. Kolmantena tulee kaukolämmön käyttö; Fortum tarkkailee energiatehokkuutta etäluettavien mittareiden avulla myös yksittäisten käyttäjien tasolla. Automaattiset, etäluettavat sähkömittarit ovat verraten uusi asia, mutta kaukolämpöpuolella niitä on ollut jo kauan. Mittarit raportoivat kaukolämmön meno- ja tuloveden LÄMPÖPUMP- PUJEN AVULLA SAAMME PALVELINTEN TUOTTAMAN LÄMMÖN TAL- TEEN JA VOIMME KÄYTTÄÄ SITÄ TALOJEN LÄMMI- TYKSESSÄ. lämpötilan lisäksi kaukolämpöveden virtaustiedot. Poikkeuksellisia lukemia osoittavat mittarit kertovat, että lämmönjakokeskus on huollon tarpeessa tai että se on vaihdettava uudempaan ja energiatehokkaampaan. Automaattinen muistutus vaihdon ajankohtaistumisesta tulee myös kaikille niille Fortumin asiakkaille, joiden vaihdin on 20 vuotta vanha. Se on ikä, jolloin vaihdin on monessa tapauksessa varminta vaihtaa jo kustannussyistä, sillä uudemmat laitteet ovat myös energiataloudellisempia. Lämmönvaihtimien tasoa, ikää ja laatua on syytä tarkkailla omistajien itsensäkin, 20 forte 4/2010

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Ajankohtaista Fortumissa. Jouni Haikarainen Johtaja, Fortum Heat-divisioona, Suomi

Ajankohtaista Fortumissa. Jouni Haikarainen Johtaja, Fortum Heat-divisioona, Suomi Ajankohtaista Fortumissa Jouni Haikarainen Johtaja, Fortum Heat-divisioona, Suomi Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus ja trading-toiminta sekä asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN ILTA

UUSIUTUVAN ENERGIAN ILTA UUSIUTUVAN ENERGIAN ILTA Vihreää sähköä kotiin Arjen energiansäästöt Sähkön kulutusjousto Tomi Turunen, Pohjois-Karjalan sähkö POHJOIS-KARJALAN SÄHKÖ OY LUKUINA Liikevaihto 114 milj. Liikevoitto 13,1 milj.

Lisätiedot

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy Integroitu bioöljyn tuotanto BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy 1 Fortum ja biopolttoaineet Energiatehokas yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto (CHP) on keskeinen

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

EDULLISTA ENERGIAA KAUKOLÄMMÖSTÄ

EDULLISTA ENERGIAA KAUKOLÄMMÖSTÄ EDULLISTA ENERGIAA KAUKOLÄMMÖSTÄ Paavo Knaapi Jyväskylän Energia Oy 3.12.2010 www.jenergia.fi Sisältö Muutama sana Jyväskylän Energia yhtiöistä Kaukolämmityksen asema Suomessa Kaukolämmön tuotanto Jyväskylässä

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Liiketoimintakatsaus. Markus Rauramo 9.4.2013

Liiketoimintakatsaus. Markus Rauramo 9.4.2013 Liiketoimintakatsaus Markus Rauramo 9.4.2013 Liiketoimintakatsaus Fortumin strategia Liiketoimintojen kehitys Investoinnit Vuosi 2012 keskeisten tunnuslukujen valossa Asiakastyytyväisyys Henkilöstö ja

Lisätiedot

HELEN KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA. Rauno Tolonen Ilmasto- ja energiatehokkuuspäällikkö Laituri

HELEN KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA. Rauno Tolonen Ilmasto- ja energiatehokkuuspäällikkö Laituri HELEN KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA Rauno Tolonen Ilmasto- ja energiatehokkuuspäällikkö Laituri 29.11.2017 HELENIN LÄHTÖKOHDAT HELSINGIN VUODEN 2030 JA 2035 TAVOITTEISIIN Helsinki tulee saavuttamaan

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA 31.3.2011 ou11 Yhtiökokou11 Y ou11 Yhtiö JAPANIN LUONNONKATASTROFI Toipuminen maan historian suurimmasta maanjäristyksestä ja hyökyaallosta kestää kauan Fukushiman

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007

Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007 Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007 Vankka tuloskehitys jatkui Paras neljännestulos lämpimästä säästä ja alhaisesta spot-hinnasta huolimatta Hyvät suojaukset Vahva kassavirta Markets-segmentin

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät

Lisätiedot

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä 29.11.2016 Vantaa Sisältö Kaukolämpö dominoi lämmitysmarkkinoilla Huhut kaukolämmön hiipumisesta ovat vahvasti liioiteltuja

Lisätiedot

Lähienergialiiton kevätkokous

Lähienergialiiton kevätkokous Lähienergialiiton kevätkokous 23.5.2017 Tarja Hellstén tarja.hellsten@vantaanenergia.fi 050 390 3300 Julkinen Vantaan Energia Oy TUOTAMME Tuotamme kaukolämpöä ja sähköä jätevoimalassa ja Martinlaakson

Lisätiedot

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Etenemme strategian mukaisesti Missio Fortumin toiminnan tarkoitus on tuottaa energiaa, joka edesauttaa nykyisten ja tulevien

Lisätiedot

Energiatehokas taloyhtiö Kiinteistövahdilla

Energiatehokas taloyhtiö Kiinteistövahdilla Energiatehokas taloyhtiö Kiinteistövahdilla Tasaista lämpöä jokaiseen asuntoon Lämmitä fiksusti Kiinteistövahti-palvelun avulla taloyhtiöt voivat parantaa asumismukavuutta, optimoida lämmityskustannuksia

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk Kasvua Venäjältä Kasvua Venäjältä Venäjä on maailman neljänneksi suurin sähkönkuluttaja, ja sähkön kysyntä maassa kasvaa edelleen. Venäjä on myös tärkeä osa Fortumin strategiaa ja yksi yhtiön kasvun päätekijöistä.

Lisätiedot

Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 2019 Ossi Porri

Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 2019 Ossi Porri Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 2019 Ossi Porri Esitysmateriaalit Leanheat-yritys kahdella sivulla Tekoälysäädön toimintaperiaate Mitä tehdään ja mitä on saatu aikaiseksi? Yhteenveto ja käytännön

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen 7.10.2015 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy vähentää

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Fortum

Toimintaympäristö: Fortum Toimintaympäristö: Fortum SAFIR2014 Strategiaseminaari 22.4.2010, Otaniemi Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Sisältö Globaali haastekuva Fortum tänään Fortumin T&K-prioriteetit Ajatuksia SAFIRin

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen Haluamme ilmastosopimuksen mukaiset päätökset päästövähennyksistä ja kiintiöistä vuosille 2040 ja 2050 mahdollisimman

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2016

Keski-Suomen energiatase 2016 Keski-Suomen energiatase 216 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 216 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

HELSINGIN ÄLYKÄS ENERGIAJÄRJESTELMÄ. 12.12.2013 Atte Kallio

HELSINGIN ÄLYKÄS ENERGIAJÄRJESTELMÄ. 12.12.2013 Atte Kallio HELSINGIN ÄLYKÄS ENERGIAJÄRJESTELMÄ 12.12.2013 Atte Kallio ÄLYKÄS ENERGIAJÄRJESTELMÄ Helsingin energiaratkaisu Energiatehokas yhteistuotanto Kaukojäähdytys Hukkaenergiat hyötykäyttöön Kalasataman älykkäät

Lisätiedot

Älykäs kaupunkienergia

Älykäs kaupunkienergia Älykäs kaupunkienergia Lyhennelmä Pöyryn loppuraportista (kesäkuu 2018) Hankkeen rahoittaja: Energiateollisuus ry Kaukolämpötutkimus Sähkötutkimuspooli Ympäristöpooli Älykäs kaupunkienergia: kohti ilmastoneutraalia

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT

Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT Low Carbon Finland 2050 Tulokset Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT 2 Kolme vähähiilistä tulevaisuudenkuvaa Tonni, Inno, Onni Eri lähtökohdat Suomen elinkeino- ja yhdyskuntarakenteen sekä uuden teknologian

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Kestävä kehitys Fortumissa

Kestävä kehitys Fortumissa Kestävä kehitys Fortumissa Fortum For a cleaner world 2 3 Fortum luo arvoa 4 Edistämme YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista (SDG) Tärkeimmät vaikutuksemme SDG-tavoitteisiin 5 Tekojamme vuonna

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

Kestävä kehitys Fortumissa

Kestävä kehitys Fortumissa Kestävä kehitys Fortumissa Fortum For a cleaner world 2 3 Fortum luo arvoa Edistämme YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista (SDG) Tärkeimmät vaikutuksemme SDG-tavoitteisiin 4 Tekojamme vuonna

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

Oma koti kaukolämpöön. Opas vanhan ja uuden pientalon liittämisestä kaukolämpöverkkoon 1

Oma koti kaukolämpöön. Opas vanhan ja uuden pientalon liittämisestä kaukolämpöverkkoon 1 Oma koti kaukolämpöön Opas vanhan ja uuden pientalon liittämisestä kaukolämpöverkkoon 1 Kaukolämpö on ympäristöystävällinen, taloudellinen ja turvallinen vaihtoehto omakotitalossa Raumalla 95 prosenttia

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna

Ajankohtaiskatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna Ajankohtaiskatsaus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna Muutosten aikaa Maailmanpoliittinen tilanne EU:n kehitys Energiaunioni Energiamurros Maakuntauudistus 2 Energiapolitiikan

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi

VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi KODISTA MUKAVAMPI JA TERVEELLISEMPI JÄÄHDYTYKSELLÄ ASUINMUKAVUUTTA JA PAREMPIA YÖUNIA Toimistot ja ostoskeskukset pysyvät jäähdytyksen avulla

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

VALMIUSTILAT KODISSANI

VALMIUSTILAT KODISSANI VALMIUSTILAT KODISSANI Tavoite: Oppilaat tietävät sähkölaitteiden valmiustilojen kuluttamasta sähköstä ja he sammuttavat laitteet kokonaan, kun se on mahdollista. Ostaessaan uusia sähkölaitteita oppilaat

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen

Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen Kohti hiilineutraalia kaupunkia näkökulmia tavoitteeseen Seminaari 22.2.2018, klo 12.00-15.00 Tampereen valtuustosali Näkökulmia energiaalan murrokseen

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN KILPAILUKYVYN SÄILYTTÄMISEKSI Osaksi kiinteistöä integroitava Realgreen- tuottaa sähköä aurinko- ja

Lisätiedot

Kestävä ja älykäs energiajärjestelmä Joensuun kaukolämpö hiilineutraaliksi 2020 luvulla

Kestävä ja älykäs energiajärjestelmä Joensuun kaukolämpö hiilineutraaliksi 2020 luvulla Kestävä ja älykäs energiajärjestelmä Joensuun kaukolämpö hiilineutraaliksi 2020 luvulla Timo Partanen / 28.2.2018 Yhdessä kohti tulevaisuutta Älykkäät ohjausmahdollisuudet Digitalisaatio mahdollistaa uusia

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

Tilinpäätös 2007 31.1.2008

Tilinpäätös 2007 31.1.2008 Tilinpäätös 2007 31.1.2008 Hyvä vuosi Hyvä taloudellinen tulos Korkeampi sähkön tukkumyyntihinta haastavassa markkinaympäristössä 39,7 euroa/mwh vuonna 2007 (+7 %) vs. Nordpool 27,9 euroa/mwh (-43 %) Fortumin

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

Ari Tolonen, OptiWatti Oy Lähienergialiiton aamiaistilaisuus

Ari Tolonen, OptiWatti Oy Lähienergialiiton aamiaistilaisuus Ari Tolonen, OptiWatti Oy Lähienergialiiton aamiaistilaisuus 16.10.2018 Sisältö OptiWatti Oy Mikä on OptiWatti? Case-esimerkkejä Tuotekehitysputkessa OptiWatti Oy 2013 Yhtiön perustaminen 2014 Palvelun

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

Fortumin Energiakatsaus

Fortumin Energiakatsaus Fortumin Energiakatsaus Kari Kankaanpää Metsäakatemia Joensuu 13.5.2016 Fortum merkittävä biomassan käyttäjä Vuosikulutus 5,1 TWh (2,6 milj. k-m 3 ), lähivuosina kasvua 50 % Biomassan osuus ¼ lämmityspolttoaineistamme

Lisätiedot

Sisällysluettelo: 1. Kiinteistön lämmitysjärjestelmän valinta. Simpeleen Lämpö Oy. Kaukolämpö lämmitysvaihtoehtona Simpeleellä.

Sisällysluettelo: 1. Kiinteistön lämmitysjärjestelmän valinta. Simpeleen Lämpö Oy. Kaukolämpö lämmitysvaihtoehtona Simpeleellä. 1 Sisällysluettelo: 1. Kiinteistön lämmitysjärjestelmän valinta... 1 2. Simpeleen lämpö Oy lämmön toimitus ja tuotanto... 2 3. Kaukolämmön hinta Simpeleellä, perusmaksu ja kulutusmaksu,... sekä vertailu

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu

Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu 2007 18.10.2007 Hyvä tuloskehitys jatkui Hyvä tulos kolmannella neljänneksellä Territorial Generating Company 1:n osakeanti Fortum säilytti omistusosuutensa (25,4 %) Lenenergon

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Nauti lämmöstä ja säästä kustannuksissa.

Nauti lämmöstä ja säästä kustannuksissa. MAKING MODERN LIVING POSSIBLE Nauti lämmöstä ja säästä kustannuksissa. UUDET living by Danfoss -termostaatit. Harppaus kohti laadukkaampaa asumista. Asenna ja unohda Uudet living by Danfoss termostaatit

Lisätiedot

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian

Lisätiedot

Kohti tulevaisuuden energiajärjestelmiä ja aurinkotaloutta. Tapio Kuula Toimitusjohtaja

Kohti tulevaisuuden energiajärjestelmiä ja aurinkotaloutta. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Kohti tulevaisuuden energiajärjestelmiä ja aurinkotaloutta Tapio Kuula Toimitusjohtaja Energiasektoriin vaikuttavat globaalit megatrendit Lainsäädännön muutokset Luonnonvarojen niukkuus ja energiapula

Lisätiedot

Talousvaliokunta Maiju Westergren

Talousvaliokunta Maiju Westergren Talousvaliokunta 19.4.2018 Maiju Westergren KOHTI ILMASTONEUTRAALIA ENERGIANTUOTANTOA TAVOITE 1. Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen Uusiutuvan ja päästöttömän energian osuuden kasvattaminen Kivihiilen

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöjärjestelmät Hiilitieto ry Professori Sanna Syri, Energiatekniikka ja energiatalous Aalto yliopisto

Tulevaisuuden kaukolämpöjärjestelmät Hiilitieto ry Professori Sanna Syri, Energiatekniikka ja energiatalous Aalto yliopisto Tulevaisuuden kaukolämpöjärjestelmät 22.3.2018 Hiilitieto ry Professori Sanna Syri, Energiatekniikka ja energiatalous Aalto yliopisto Ilmastonmuutoksen tehokas hillintä vaatii globaalia energiavallankumousta

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Fortum Fiksu uudenajan yösähkö

Fortum Fiksu uudenajan yösähkö Fortum Fiksu uudenajan yösähkö Heli Antila, Fortum Energiatehokkuussopimus Energiapalvelujen toimenpideohjelman ajankohtaispäivä 14.11.2012 Finlandia-talo, Helsinki Korkea Resurssi- ja järjestelmätehokkuus

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M

Lisätiedot

Energiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta. Helsingissä,

Energiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta. Helsingissä, Energiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta Helsingissä, 14.2.2018 Kyselytutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Pohjolan Voiman toimeksiannosta strukturoidun

Lisätiedot

Energiamurros muuttaa tuotantorakenteita ja energian käyttöä

Energiamurros muuttaa tuotantorakenteita ja energian käyttöä Energiamurros muuttaa tuotantorakenteita ja energian käyttöä 23.1.2018 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Professori Sanna Syri, Energiatekniikka ja energiatalous Aalto-yliopisto Ilmastonmuutoksen tehokas

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina

Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Marita Laukkanen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) 26.1.2016 Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka 26.1.2016 1 / 13 Miksi

Lisätiedot

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali 2020-2030 14.3.2019 Raimo Lovio Aalto-yliopisto Potentiaalista toteutukseen Potentiaalia on paljon ja pakko ottaa käyttöön, koska fossiilisesta energiasta luovuttava

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille MITÄ ENERGIA ON? WWF-Canon / Sindre Kinnerød Energia on kyky tehdä työtä. Energia on jotakin mikä säilyy, vaikka

Lisätiedot

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015 Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä

Lisätiedot

Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt

Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt Jukka Heinonen, TkT, tutkija Aalto yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Maankäyttötieteiden laitos 25.4.2012 1 Aluerakenne vs. hiilijalanjälki tiivis

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian kehitys Ympäristöpolitiikan kehitys 19.4.2010 2 Globaali

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot