Fortum TALVINEN RUKA ON VIHREÄ 16 ARKKITEHTUURIN HELMI PYHÄKOSKELLA 26 ENERGIAVEROTUS UUDISTUU 5 HYVÄÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Fortum TALVINEN RUKA ON VIHREÄ 16 ARKKITEHTUURIN HELMI PYHÄKOSKELLA 26 ENERGIAVEROTUS UUDISTUU 5 HYVÄÄ"

Transkriptio

1 Fortum ENERGIAVEROTUS UUDISTUU 5 TALVINEN RUKA ON VIHREÄ 16 ARKKITEHTUURIN HELMI PYHÄKOSKELLA 26 Jorma Blom Suomenojan voimalaitokselta on tekemässä kaupunkilaisille lämpöä, jonka tuottaminen hyödyntää tehokkaasti energiaa ja luonnonvaroja. HYVÄÄ lämpöä TALVEEN

2 PÄÄKIRJOITUS PER LANGER HEAT-DIVISIOONAN JOHTAJA Lämpöä hyvillä mielin OLEMME PÄIVITTÄNEET SYKSYLLÄ strategiamme, ja jatkossa sen perustana on hiilidioksidipäästöttömän vesi- ja ydinvoiman lisäksi energiaa ja luonnonvaroja tehokkaasti hyödyntävä sähkön ja lämmön yhteistuotanto, jota kutsutaan CHPtuotannoksi. YHTEISTUOTANNOSSA POLTTOAINEEN ENER- GIASTA PYSTYTÄÄN HYÖDYNTÄMÄÄN JOPA 90 PROSENTTIA. OLEMME JO TÄLLÄ HETKELLÄ maailman neljänneksi suurin lämpöyhtiö ja uskomme vakaasti mahdollisuuksiimme vahvistaa asemaamme entisestään ympäristömyönteisissä ja energiatehokkaissa ratkaisuissa. ENTÄ SITTEN? Asiakkaille, osakkeenomistajille ja muille meistä kiinnostuneille on luonnollisesti tärkeää tietää, mikä muuttuu. MERKITTÄVIN MUUTOS on siinä, että tulevaisuudessa yhä useampi voi asua lämpimässä kodissa hyvillä mielin tietäen, että me Fortumissa pidämme huolen siitä, että lämpö ja sähkö tuotetaan yhä tehokkaammin ja luonnonvaroja säästäen. MEILLÄ ON TÄLLÄ HETKELLÄ joko omistuksessamme tai käytössämme yli 23 CHP-laitosta seitsemässä maassa sekä lisäksi satoja lämpölaitoksia Pohjoismaissa ja Itämeren alueella. Uskomme vankasti siihen, että tulevaisuus on juuri CHP-tuotannon: Yhteistuotannossa polttoaineen energiasta pystytään hyödyntämään parhaimmillaan yli 90 prosenttia. Samalla päästöt ympäristöön ovat prosenttia pienemmät kuin erillistuotannnossa. LÄMMÖNTUOTANTOMME perustuu yhä enemmän biopolttoaineisiin, joiden käyttöä lisäämme jatkuvasti. Uudet laitokset suunnittelemme niin, että ne pystyvät hyödyntämään biopolttoaineita mahdollisimman monipuolisesti. KAUKOLÄMPÖ ON MUKAVA TUOTE. Yhä useampi asiakas valitsee kaukolämmön sen helppouden, edullisuuden ja ympäristömyönteisyyden takia. Olemme sitoutuneet käytönaikaisten ympäristövaikutusten pienentämiseen sähkön- ja lämmöntuotannossa. Siksi tässä talvinumerossa ja samalla viimeisessä Forte-lehdessä pääosassa on ansaitusti lämpö. Mukavia lukuhetkiä! KUVA: LEENA LOUHIVAARA Fortumin toiminnan tarkoitus on tuottaa energiaa, joka edesauttaa nykyisten ja tulevien sukupolvien elämää. Tarjoamme kestäviä ratkaisuja, jotka auttavat vähentämään päästöjä, tehostamaan resurssien käyttöä ja varmistamaan energian saatavuuden - samalla tuotamme merkittävää lisäarvoa osakkeenomistajillemme. Liiketoimintaamme on sähkön ja lämmön tuotanto, myynti ja jakelu sekä energia-alan asiantuntijapalvelut. Fortumin toiminta on keskittynyt Pohjoismaihin, Venäjälle ja Itämeren alueelle. Tulevaisuudessa kasvumahdollisuuksia tarjoavat myös kilpaillut energiamarkkinat nopeasti kasvavissa Euroopan ja Aasian talouksissa. Vuonna 2009 Fortumin liikevaihto oli 5,4 miljardia euroa ja liikevoitto 1,8 miljardia euroa. Konsernissa työskentelee noin henkilöä. Fortum Oyj:n osake noteerataan NASDAQ OMX Helsingissä. Lisätietoja: Forte on Fortumin sidosryhmälehti. Päätoimittaja: Pauliina Vuosio Toimituspäällikkö: Anne Muhonen Toimitus: Compositor Oy Ulkoasu: Neutron Design Julkaisija: Fortum Oyj puh , fax PL 1, FORTUM, Paino: Libris Oy Kannen kuva: Topi Saari Osoitelähde: Lehden tilaajarekisteri Osoitteenmuutokset: ISSN Lehdessä mainitut tuote- ja yritysnimet ovat haltijoidensa tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä. Voit antaa palautetta lehdestä lähettämällä sähköpostia osoitteeseen YKSITYISASIAKKAAT arkisin 8 17, faksi tai YRITYSASIAKKAAT arkisin 8 17, faksi tai ASIAKASPALVELUN YHTEYSTIETOJA SÄHKÖNSIIRRON VIKAILMOITUKSET (24 h) KAUKOLÄMMÖN VIKAILMOITUKSET (Espoo, Kauniainen ja Kirkkonummi) (Joensuu) (muu Suomi) INTERNET Internet-palvelumme ovat käytössä 24 tuntia vuorokaudessa osoitteessa

3 TÄSSÄ NUMEROSSA 4/ AJANKOHTAISTA 8 TEEMA: HUKKALÄMMÖSTÄ HYÖTYENERGIAA 14 GALLUP Miten kotisi lämmitetään nyt? Entä miten haluaisit kotisi lämmitettävän? 15 TÄYTTÄ HÖYRYÄ LÄMMÖNTUOTANTOON Fortumilla valmistuu uutta CHP-kapasiteettia vielä vuoden 2010 loppuun menneessä. 16 VIHREÄ TUNTURI Ruka nipistää energiankäytöstään ainakin 9 prosenttia vuoteen 2016 mennessä. 19 KOTITALOUSOPETTAJAN YMPÄRISTÖTEOT Helsinkiläisperheen äiti Rauni Piiponniemi tietää, että ilmastonmuutoksen estämiseksi voi tehdä isoja ja pieniä tekoja. 20 HYVÄSTIT HUKKAPUTKILLE Palvelinkeskukset lämmittävät espoolaistaloja. 22 MIEHEMME PUOLASSA Mikael Lemström on ulkomaankomennusten konkari. 25 VERORATKAISUJEN TULEE OHJATA PÄÄSTÖTTÖMYYTEEN Päästökaupan tarkoitus on kannustaa päästöttömiin investointeihin. 26 PYHÄKOSKEN SALAISUUS Yksi arkkitehti Aarne Ervin merkittävimmistä töistä löytyy Oulujoelta. 27 MATTILA KELAA Kannustetaan Esa-Pekka Mattila MM- naaliin forte 4/2010 3

4 AJANKOHTAISTA TOIMITTANUT: ARJA KORHONEN Fortum luopuu CCS-koelaitoksesta Fortum ei rakenna Meri-Poriin hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin (CCS) koelaitosta. Päätös tehtiin lukuisten selvitysten ja yhtiön päivitetyn strategian perusteella. Pakkastalvi voi kääntyä leudoksi TALVI SAAPUI POHJOIS-SUOMEEN marraskuun alussa, perinteiseen tapaan. Etelässä alkutalven pakkaset ovat olleet poikkeuksellisen napakoita. Ylimeteorologi Henri Nyman Ilmatieteen laitokselta kertoo, että talven sää voi vielä muuttua yllättäen. Suomessa on vallinnut jo reilun vuoden ajan mannermainen säätyyppi: kesällä mitattiin ennätyslämpöjä, talvi taas oli kylmä ja luminen. Ilmavirtaukset ovat tuoneet meille vuoroin helteitä tai pakkasia Venäjältä, kun taas Atlantin tasainen lämpö ei ole päässyt tänne länsituulten mukana, sanoo Nyman. Ilmatieteilijät olettavat ennusteissaan saman säätyypin jatkuvan, kunnes havaitaan pitempiaikainen ilmavirtauksien muutos. Jos joulukuussa virtaukset muuttuvat läntisen lauhoiksi, matalapaine saattaa kestää useita viikkoja ja talvesta tulee lämmin, sanoo Nyman. Talven 2010 keskilämpötila oli Suomessa noin 10 celsiusastetta, kun lauhana talvena se voi olla vain 1 tai 2 miinusastetta. Näin suuri lämpötilan vaihtelu on aivan normaalia peräkkäisinäkin talvina. Puolalainen tutkimusryhmä ennustaa talvesta 2011 vuosituhannen pakkastalvea. He perustavat näkemyksensä Golf-virran heikentymiseen. Brittitutkimuksen mukaan taas pieni muutos auringon säteilytehossa on heikentänyt länsivirtauksen voimakkuutta, mikä selittäisi viime vuoden lämpimän kesän ja kylmän talven. Meidän kokemuksemme mukaan ilmavirtaukset vaikuttavat lämpötilaan huomattavasti voimakkaammin kuin aurinko tai merivirrat. Golf-virran lämpö saapuu Suomeen juuri tuulen mukana, sanoo Nyman. Ilmastonmuutos ei tunnu lähitalvien säässä, sillä se kohottaa keskilämpötiloja hyvin hitaasti. Ilmatieteen laitoksen kausi- ja viikkoennusteita voi seurata osoitteessa ja JOS JOULUKUUSSA VIRTAUKSET MUUTTUVAT LÄNTISEN LAUHOIKSI, MATALAPAINE SAATTAA KESTÄÄ USEITA VIIKKOJA JA TALVESTA TULEE LÄMMIN. TOPI SAARI Verkkosivut ykkösenä FORTUM SIJOITTUI Pohjoismaiden yritysten sarjassa jälleen ensimmäiseksi pörssiyhtiöiden Internet-palveluja arvioivassa Hallvarsson & Halvarsson Webranking tutkimuksessa. Eurooppalaisten yhtiöiden sarjassa Fortum oli viides. Investointitukea älykkään sähköverkon pilottihankkeelle RUOTSIN ENERGIAVIRASTO myönsi lokakuussa rahoituksen Fortumin ja ABB:n yhteishankkeelle, jossa tutkitaan älykkäiden sähköverkkojen asentamista kaupunkiympäristöön. Pilottihanke alkoi lokakuussa Tutkimusprojektissa testataan joustavaa sähköverkkoa Tukholman uudessa Norra Djurgårdsstadenin kaupunginosassa. Siellä hankkeen kehittymistä ja asennuksia voidaan seurata oikeassa ympäristössä. Uuden verkon avulla kuluttajat voivat vaikuttaa omaan sähkönkulutukseensa entistä aktiivisemmin. 4 forte 4/2010

5 KAUKOLÄMMITETTYJÄ KOTITALOUKSIA, MILJOONAA 1,2 Suomi Lähde: Energiateollisuus, Svensk Fjärrvärme 2,2 Ruotsi Uusi höyrylaitos Ouluun Fortum rakentaa uuden höyryn tuotantolaitoksen Oulun Sanginsuuhun. Laitos palvelee kahta Fortumin sopimuskumppania, Fermion Oy:tä ja Chempolis Oy:tä, ja se käyttää polttoaineina kotimaisia biopolttoaineita ja turvetta. Energiaverotus uudistuu? TOPI SAARI Suomen hallitus esittää energiaverotuksen muuttamista niin, että lämmöntuotannon veron suuruuden määräävät jatkossa käytetyn polttoaineen energiasisältö, hiilidioksidipäästöt sekä tuotantomuoto (yhteis- vai erillistuotanto). Lisäksi suoraan sähköasiakkaalta perittävään sähköveroon esitetään merkittävää korotusta. Toteutuessaan esityksellä on suora vaikutus kuluttajan tai yrityksen talouteen. Sähköveron korotus on kaikille sama riippumatta sähköyhtiöstä tai paikkakunnasta ja perustuu yksinomaan sähkön kulutukseen. Kaukolämmön hinnan arvioidaan nousevan Suomen tasolla keskimäärin 13 prosenttia, mutta sen suuruus tulee vaihtelemaan voimakkaasti paikallisesta lämmön tuotantotavasta ja käytetystä polttoaineesta riippuen. Myös muiden lämmitysmuotojen kustannukset nousevat. Fortumin ilmastoraportointi ja -toimet Pohjoismaiden huippua FORTUM OLI YKSI PARHAITEN MENESTYNEISTÄ yrityksistä lokakuussa julkaistussa CDP:n Nordic 200 -raportissa. Carbon Disclosure Project (CDP) analysoi 200 suurimman pohjoismaisen pörssiyrityksen hiilidioksidipäästöihin liittyvää raportointia ja toimia. FORTUM FORTUM OYJ Ydinvoima täytti 65 vuotta VENÄJÄLLÄ ON TÄNÄ VUONNA muistettu erilaisin juhlallisuuksin toisen maailmansodan päättymisen 65-vuotismerkkipaalua. Seremonioihin sisältyi myös juhla ydinvoiman 65-vuotisen käytön kunniaksi. Syyskuussa Kremlissä pidettyyn tilaisuuteen kutsuttiin edustajat kaikista maista, joiden ydinvoimalaitoksissa on käytössä venäläisvalmisteinen VVERtyypin reaktori, kuten Loviisassa. Myös Fortum lähetti tilaisuuteen tervehdyksensä. Suomen valtuuskuntaa johti entinen IVO:n toimitusjohtaja Kalevi Numminen, jolle tilaisuuden isäntä, Venäjän entinen pääministeri Sergei Kirienko, myönsi kunniamerkin. Kunniamerkit saivat myös muut osallistujat, joita olivat Kalervo Nurmimäki, Kari Ruokonen, Viktor Novitsky ja Juhani Santaholma. Kaikki osallistuivat aikoinaan Loviisan ensimmäisen ydinvoimayksikön suunnitteluun ja rakentamiseen. Loviisan ydinvoimalaitoksen kakkosyksikkö kytkettiin valtakunnan sähköverkkoon 30 vuotta sitten Ykkösyksikkö oli valmistunut kolmisen vuotta aiemmin. forte 4/2010 5

6 AJANKOHTAISTA Vakaa tulostaso jatkui Vuoden 2010 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana Fortumin Heat- ja Russia-divisioonat sekä Distribution-liiketoiminta-alue paransivat tulostaan selvästi edellisvuodesta. Täyssähköurheiluauto menestyi maailmalla FORTE-LEHDESSÄKIN (3/2009) ESITELTY Metropolia Ammattikorkeakoulun sporttinen täyssähköauto Electric RaceAbout (ERA) saavutti toisen sijan kansainvälisessä ajoneuvokehityskilpailussa. Sähköurheiluauton kehittänyt tiimi palkittiin syyskuussa 2010 Washingtonissa. Monivaiheinen Progressive Insurance Automotive X PRIZE -kilpailu alkoi viime vuonna. Suunnitelmat esiteltiin aluksi kirjallisesti, ja niiden joukosta valittiin jatkoon pääsevät tiimit. Kilpailu vei meidät kolme kertaa Yhdysvaltoihin, jossa on tullut tänä vuonna vietettyä yhteensä miltei kymmenen viikkoa, laskee projektipäällikkö ja ammattikorkeakoulun lehtori Sami Ruotsalainen. Paremmuus ratkaistiin kilpailussa, jossa energiaa sai käyttää vain tietyn määrän. Voitto jäi sekunnin murto-osista kiinni. Viimeinen taistelu käytiin meidän ja pienen amerikkalaistiimin välillä. Johdimme kisaa viimeiselle kierrokselle asti, Ruotsalainen kertaa kilpailun kulkua. Kuluvana talvena autoon rakennetaan lämpöpumppu. Vuonna 2011 aikomuksena on keskittyä ERA:n nopeuteen liittyviin asioihin. Auton energiatehokkuus on tullut jo todistettua, joten seuraavaksi on aika näyttää, kuinka nopeasti ERA kulkee. Keväällä demonstroimme myös Fortumin kanssa, miten auton akku voidaan ladata kymmenessä minuutissa, Ruotsalainen summaa tulevia suunnitelmia. Metropolia Ammattikorkeakoulun projektitiimin lisäksi auton kehittämiseen ovat osallistuneet Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutti sekä Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Kehitysprojektissa on ollut mukana lisäksi yli 60 yhteistyökumppania, joista yksi on Fortum. Sporttisen täyssähköauton energiatehokkuus on tullut jo todistettua. METROPOLIA Fortum Tutor -joukkue kohtasi Eduskunnan Urheilukerhon EDUSKUNNAN URHEILUKERHO ja jalkapallon juniorivalmentajia sparraava Fortum Tutor -joukkue kohtasivat ystävyysottelussa Sonera Stadiumilla lokakuussa. Ottelu päättyi tiukan väännön jälkeen tutorien voittoon. Eduskunnan joukkueessa pelasivat muun muassa Paavo Arhinmäki, Ville Niinistö ja Kari Uotila ja lukuisien tutorien joukoissa Tommi Koivistoinen, HJK:n Mestareiden liiga -maalivahti vuonna 1998, ja Palloliiton toimitusjohtaja Kimmo J. Lipponen. Joukkueiden vierailevina valmentajina toimivat entiset maajoukkueen päävalmentajat Jukka Vakkila ja Jyrki Heliskoski. Fortumin ja Suomen Palloliiton Fortum Tutor -ohjelman tavoitteena on taata jokaiselle lapselle innostava harrastus sekä osaava ja kannustava valmentaja. JUSSI ESKOLA 6 forte 4/2010

7 SINI PENNANEN Koillismaalta uusia asiakkaita Fortum sai marraskuun alussa uusia asiakkaita Koillismaalta, kun Energiapolar siirtyi Fortumin omistukseen. Koti- ja yritysasiakkaiden sähkösopimukset jatkuvat ennallaan. ASIAKAS KYSYY Suomen energiapolitiikka esillä Energia- ja kasvufoorumin syysseminaarissa ENERGIA- JA KASVUFOORUMIN SYYS- SEMINAARI kokosi lokakuussa joukon nuoria vaikuttajia vaihtamaan ajatuksia Suomen energiapolitiikasta. Näkemyksiään eduskunnan Kansalaisinfossa järjestetyssä tilaisuudessa esittelivät poliittisten nuorisojärjestöjen edustajat. Kyseessä oli todellinen tulevaisuuden sekä tämän päivän vaikuttajien kohtaaminen, sillä tilaisuuteen osallistui nuorten vaikuttajien ohella Energia- ja kasvufoorumin toimijoiden eli Fortumin, Neste Oilin, Outokummun, Pohjolan Voiman sekä UPM Kymmenen edustajia. Mielipiteitä vaihdettiin muun muassa kaupunkiasumisesta sekä paikallisesta energiaomavaraisuudesta. Keskustelunaiheet eivät kuitenkaan jääneet Suomen rajojen sisälle, sillä esille nousi myös EU:n keskeinen rooli energiapoliittisessa päätöksenteossa. Seminaari huipentui poliittisten nuorisojärjestöjen paneelikeskusteluun, jonka aiheena oli, miltä näyttää vähäpäästöinen Suomi vuonna Tärkeinä kestävää energiapolitiikkaa tukevina ratkaisuina pidettiin esimerkiksi energiatehokkuuden edistämistä, joukkoliikenteen käyttöön kannustamista sekä osaamisen tehokasta hyödyntämistä. Syysseminaarissa kuului myös ympäristöjärjestön ääni, sillä mukana keskustelussa oli poliittisten nuorisojärjestöjen edustajien lisäksi WWF:n ilmastoasiantuntija Salka Orivuori. Keskustelun moderaattorina toimi Tampereen yliopiston professori Ilkka Ruostetsaari. Energia- ja kasvufoorumi on viiden suomalaisen yrityksen keskustelualoite energiasta ja sen merkityksestä Suomelle. Mikä on sopiva kodin sisälämpötila? OLESKELUTILOJEN SOPIVA HUONELÄMPÖTILA on noin 21 astetta. Sitä pidetään terveellisenä ja energiataloudellisena lämpötilana. Makuuhuoneissa lämpötila voi olla muutaman asteen viileämpi. Nyrkkisäännön mukaan yhden asteen muutoksella on noin viiden prosentin vaikutus energiankulutukseen ja lämmityskuluihin. Talvisin kannattaa olla tarkkana, ettei lämpö mene harakoille tuuletuksen aikana. Nopea ristivetotuuletus vaihtaa ilman, muttei jäähdytä rakenteita. Avoimen ikkunan alla olevan lämpöpatterin termostaatti kannattaa sulkea. Pintalämpömittarin avulla voit mitata eri pintojen lämpötiloja asunnossasi ja paikallistaa muun muassa mahdollisia lämpövuotoja. Fortum.fi-palvelusta löydät listan kirjastoista, joista mittaria voi lainata. Tällä palstalla vastataan Fortumin asiakaspalveluun tulleisiin kysymyksiin. FORTUM Siirtymä etäluentaan alkoi Fortum aloitti uusien etäluettavien mittareiden, Fortum Älyboksien, asennukset lokakuussa Järvenpään Kyrölässä. Näkyvin ja välitön muutos mittarinvaihdon jälkeen on, että sähköstä maksetaan jatkossa kuukausittain mitatun kulutuksen mukaan, minkä ansiosta arvioja tasauslaskut siirtyvät historiaan. Uusien mittarien asennukset tehdään paikkakunta kerrallaan vuoden 2013 loppuun mennessä, ja asennusaika kerrotaan asiakkaalle noin viikkoa aikaisemmin lähetettävässä kirjeessä. Viimeinen Forte-lehti Kädessäsi on tällä erää viimeinen Forte-lehti. Ensi vuoden alusta alkaen palvelemme sidosryhmiämme painetun lehden sijaan entistä aktiivisemmin internetsivuillamme osoitteessa Verkosta löydät muun muassa hyödyllistä energiatietoutta sekä ajankohtaista informaatiota toiminnastamme. Lisäksi toimitamme edelleen kaikille asiakkaillemme sähkölaskun mukana Kotienergia-liitteen, jossa pureudutaan tarkemmin kuluttajia koskeviin asioihin. Kiitos kaikille lukijoille tavataan verkossa! forte 4/2010 7

8 TEEMA: HUKKALÄMMÖSTÄ HYÖTYENERGIAA LÄMPÖÄ JA SÄHKÖÄ yhdessä 8 forte 3/2009 4/2010

9 Prosessinhoitaja Carl-Mikael Osenius tarkkailee paineen kehitystä Fortumin Suomenojan CHP-laitoksen vesikierrossa. Lapsikin tietää, ettei lämpöä pidä päästää harakoille. Miksi näin pitäisi tehdä voimalaitoksissa? Teksti JULIA KRISTENSEN Kuvat TOPI SAARI forte 4/2010 9

10 TEEMA: HUKKALÄMMÖSTÄ HYÖTYENERGIAA os kaksi kärpästä voi lyödä yhdellä iskulla, se yleensä kannattaa. Tämä pätee myös sähkön ja lämmön yhteistuotantoon (CHP), jossa sähkön tuotantoprosessissa syntynyt lämpö otetaan talteen ja käytetään joko kaukolämpönä tai teollisuuden prosesseissa. Sähkön erillistuotannossa turbiinissa syntyvä lämpö sen sijaan johdetaan lauhdelämpönä esimerkiksi vesistöön. Yhteistuotannossa on aivan valtava potentiaali, energiateknologian professori Sven Werner Halmstadin yliopistosta sanoo. Hukkalämmön määrä nykymaailmassa on todella suuri. Jos se otettaisiin käyttöön, lisättäisiin paitsi voimalaitosten tuottavuutta ja polttoaineen käytön tehokkuutta, myös vähennettäisiin hiilidioksidipäästöjä ja riippuvuutta tuontienergiasta. YHTEISTUOTANTOLAITOS on investointina kalliimpi kuin vain sähköä tuottava voimalaitos, mutta kun katsotaan pelkkiä rakennuskustannuksia pitemmälle, suhteet muuttuvat. Yhteistuotantolaitosten käyttökustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat, sillä polttoaineen osuus voimalaitoksen kokonaiskustannuksista on noin puolet. Yhteistuotannolla voidaan säästää karkeasti kolmasosa siitä polttoaineen energiasta, joka kuluu kun sähköä ja lämpöä tuotetaan erikseen. Siinä missä hyötysuhde erillistuotannossa on polttoaineesta riippuen Pohjoismaissa karkeasti puolet, yhteistuotannossa se saattaa nousta jopa 90 prosenttiin. Ja kun polttoaineen energia käytetään paremmin hyödyksi, myös hiilidioksidipäästöt vähenevät. Kaukolämmöstä noin 80 prosenttia perustuu toissijaiseen energian käyttöön eli esimerkiksi paikallisen teollisuuden tai sähköntuotannon prosesseissa syntyneeseen lämpöön. Tämän tuotannon hiilidioksidipäästöt syntyisivät joka tapauksessa, käytettiinpä lämpö hyväksi tai ei. Kun lämpö käytetään hyväksi, se alentaa hiilidioksidipäästöjä tuotettua energiayksikköä kohden, Werner täsmentää. Lisäksi yhteistuotannossa voidaan hyödyntää paikallisia polttoaineita, mikä täällä pohjoisessa tarkoittaa usein juuri biomassoja metsäteollisuuden sivutuotteiden muodossa. Korkeiden siirtokustannusten takia kaukolämpöä kannat- Yhteistuotannossa on aivan valtava potentiaali. 10 forte 4/2010

11 Kari-Pekka Hakala (alla) seuraa ja ohjaa laitosyksikköjen toimintaa Suomenojalla. Voimalaitos tuottaa vuodessa sähköä noin gigawattituntia ja kaukolämpöä noin gigawattituntia Espoon, Kirkkonummen ja Kauniaisten asukkaille. Koneasentaja Jan Hedman (vas.) korjaa apukattilan syöttöpumppua. TAHATTOMIEN LAINSÄÄDÄNNÖLLISTEN esteiden merkitys nähtiin esimerkiksi Ruotsissa, jossa kaukolämmöllä on suuri markkinaosuus, mutta jossa yhteistuotantoa on viimeisten 30 vuoden aikana ollut vähän. Yksi vähäisen osuuden syistä oli se, että energiaverotuksessa yhteistuotantoon perustuvaa lämpöä ei katsottu hukkalämmöksi vaan fossiilisilla polttoaineilla tuotetuksi lämmöksi, jota verotettiin kuin se olisi ollut erillistuotantoa. Tämä korjattiin vasta vuonna 2004, ja yhteistuotantoa alettiin edistää jo ennen sitä esimerkiksi tukemalla uutta biomassoihin perustunutta CHP-tuotantoa, Sven Werner kertoo. EU:n tavoitteena on ollut yhteistuotannon kaksinkertaa tuottaa lähellä lämmön kulutuspaikkaa. Vastaavasti metsäbiomassojen käyttäminen energiantuotannossa on tehokkainta, kun kuljetusetäisyydet polttoaineen tuotantopaikalta sen käyttöpaikalle ovat mahdollisimman pienet. Aivan keskelle metsiä yhteistuotantolaitosten rakentaminen ei kuitenkaan kannata, ellei lähellä ole paikallista teollisuutta tai asutusta, jotta lämmölle riittää kysyntää. Teknologian kehittyminen on kuitenkin viimeisten vuoden aikana tehnyt entistä pienimuotoisemmista, biomassaan perustuvista sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksista kannattavampia. SUOMESSA YLI 40 PROSENTTIA sähköntuotannosta perustuu yhteistuotantoon, kun taas koko EU:ssa keskiarvo on vähän yli 10 prosenttia. Jos yhteistuotanto on kiistatta energiatehokkain tapa tuottaa sähköä ja lämpöä, miksi sitä ei ole käytössä enemmän? Erittäin hyvä kysymys, johon ei ole yksiselitteistä vastausta, kaukolämmöstä vastaava johtaja Jari Kostama Energiateollisuus ry:stä sanoo. Teknologia on ollut olemassa jo yli sata vuotta. Suomessa yhteistuotantoa on suosittu aina, kun se on ollut kannattavaa, ja täällä on Tanskan ohella oltu edelläkävijöitä. Yksi selitys yhteistuotannon hyödyntämättömyyteen voi piillä toimintaympäristön erilaisissa ja erillisissä toimijoissa. Toinen vaikuttava tekijä voi olla yhteiskunnassa vallitseva näkemys yksilön ja valtion päätösvallan suhteesta. Monissa länsimaissa valtion puuttumista yksilön vapauteen ja omistusoikeuteen, esimerkiksi oman asunnon lämmitystavan valintaan, ei ole katsottu hyvällä. Kansainvälinen energiajärjestö IEA on samoilla linjoilla. Sen mukaan yhteistuotannon lisääminen ei vaadi niinkään mittavia rahallisia investointeja kuin oikein suunnattuja poliittisia päätöksiä purkamaan yhteistuotannon esteitä. Tavallisia yhteistuotannon esteitä ovat muun muassa vaikeudet verkkoon myytävän sähkön käyvän arvon määrittämisessä, tietämättömyys yhteistuotannon eduista sekä sääntelyyn liittyvät ongelmat. forte 4/

12 TEEMA: HUKKALÄMMÖSTÄ HYÖTYENERGIAA On virhe ajatella, ettei muualla kuin Pohjois- Euroopassa riittäisi kysyntää lämmölle. taistaminen jo pitkään. Yhteistuotannolla on muun muassa oma direktiivinsä, johon odotetaan päivitystä tulevan energiatehokkuuden toimintasuunnitelman päivityksen yhteydessä. Euroopan maista erityisesti Saksassa ja Ranskassa on pyritty tukemaan yhteistuotantoa, ja Ranskassa on tehty poliittinen päätös kaukolämmityksen kaksinkertaistamisesta vuoteen 2020 mennessä. Euroopan ulkopuolella yhteistuotannon lisäämisen veturimaa on Kiina, jossa yhteistuotanto ja kaukolämpö kasvavat vuosittain prosenttia. Jari Kostaman mukaan yhteistuotannon lisäämiseksi tarvittaisiin keskitetympää yhteistyötä sekä paikallistason vaikuttamista ja tiedon levittämistä. Kunnat ja kaupungit ovat tässä suuressa roolissa. Lisäksi demonstraatiorahoituksella voitaisiin aluksi kannustaa yhteistuotantoon maissa, joissa teknologiaa ei vielä juuri käytetä. Näin voitaisiin toimia, vaikka suosittaisiinkin markkinaehtoista kehitystä pitkällä aikavälillä, Kostama sanoo. KAUKOLÄMPÖ TOIMISI erittäin hyvin Euroopassa, jossa asukastiheys on suuri. Se, ettei muualla kuin Pohjois-Euroopassa riittäisi kysyntää lämmölle, on sekä Wernerin että Kostaman mukaan ajatusvirhe. 12 forte 4/2010

13 NÄKÖKULMA Teksti JULIA KRISTENSEN Heittäisitkö ruokakassin roskakoriin? EU-tasolla 40 prosenttia käytetystä energiasta kuluu lämmitykseen. Vaikka rakennustekniikka muuttuukin koko ajan energiatehokkaammaksi, lämmön kysynnän lasku on erittäin hidasta, ja vuonna 2050 olemassa olevista rakennuksista arviolta jo puolet on rakennettu. Yhteistyössä Lappeenrannan ja Tampereen teknillisten yliopistojen, Turun kauppakorkeakoulun ja Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kanssa vuodelle 2050 tekemämme sähkön ja kaukolämmön vision mukaan rakennusten lämmöntarve pienenee Suomessa tulevaisuudessa noin 30 prosenttia, mutta rakennuspinta-ala kasvaa, joten kaukolämmön kysyntä ei laske, Kostama kertoo. Prosessinhoitaja pitää huolta käytännön toiminnasta valvomosta saamiensa ohjeiden mukaan. Kuvassa prosessinhoitaja Jorma Blom. KUVITTELEPA TEHNEESI juuri perheen ruokaostokset viikonlopuksi. Olet raahannut neljä raskasta kauppakassia kotiin ja ylös kuudenteen kerrokseen. Entä jos sisään päästyäsi purkaisitkin vain kahden kassin sisällön jääkaappiin ja heittäisit toiset kaksi suoraan roskakoriin? LUULENPA, ETTEI YKSIKÄÄN tuntemistani ihmisistä näkisi tässä mitään järkeä. Näin kärjistetysti ajateltuna turha kuluttaminen tuntuisi todella hullulta. ENERGIAA KÄYTETÄÄN kuitenkin aika monessa arjen tilanteessa juuri näin: Töihin ajetaan yksin omalla autolla ja sillä käydään myös kaupassa kilometrin päässä kotoa. Talvella kodin huonelämpötila pidetään mukavassa t-paitakelissä, eikä käyttämättömien laitteiden töpseleitä aina muisteta irrottaa. Ja kaikesta tuotetusta ruoasta jopa puolet saattaa todella mennä kaatopaikalle. MIKSI ENERGIAA ON NIIN HELPPO heittää hukkaan? Yksi vastaus on, että energiahävikki on liian näkymätöntä. Ylijääneen ruoan joutuu todella itse heittämään roskikseen, mutta ylijäämäenergia häipyy vaivihkaa taivaan tuuliin. Rahankaan menoa ei huomaa ennen kuin kuukausia jälkikäteen saatavasta laskusta. Tältä osin etäluettavat sähkömittarit antavat kodin energiatehokkuuden lisäämiseen uudet aseet. ILMASTONMUUTOKSEN KANNALTA nyt jos koskaan energiaa pitäisi alkaa kuluttaa järkevästi. Tämä ei tarkoita sitä, että meidän kaikkien pitäisi lopettaa kuluttaminen ja palata elämään kynttilänvalossa. SEN SIJAAN, että kieltäisimme miljoonilta vaurastuvilta kiinalaisilta tai intialaisilta jääkaapit ja autot, voisimme todella käyttää sen energian, jonka tuotamme jo nykyään. ENERGIATEHOKKUUDESTA on viime kädessä kyse myös sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. Jos et kotona heittäisi pois kokonaista ruokakassia, tuskin voimalaitoksessakaan kannattaa käyttää tilatusta polttoainekuormasta vain puolet. forte 4/

14 TEEMA: HUKKALÄMMÖSTÄ HYÖTYENERGIAA Miten kotisi lämmitetään nyt? Entä miten haluaisit kotisi lämmitettävän? Teksti HANNA ASPELIN Taloyhtiössämme on käytössä kaukolämpö. Se on mielestäni sopiva lämmitysvaihtoehto taajamiin hyvän hyötysuhteen vuoksi. Kerrostaloja voidaan ny kyään lämmittää maalämmöllä, mikä olisi kiinnostava vaihtoehto, jos vain kaupunki antaisi porata reikiä maahan. SALLA JOKELA, TAMPERE Aivan vieras ilmiö kaukolämpö ei ole Etelä-Euroopassa nytkään. Pohjois-Italian suurissa kaupungeissa on jo laajoja kaukolämpöjärjestelmiä, samoin Kreikassa on kaksi pienempää järjestelmää. Ainakin Barcelonassa ja Lissabonissa kaukolämpöjärjestelmä on rakenteilla, Werner sanoo. Hän huomauttaa, että samaa teknologiaa voidaan hyödyntää myös jäähdyttämiseen. Kaukojäähdytys on yksi tapa hyödyntää yhteistuotantoa. Silloin putkissa kiertää lämpimän veden sijaan kylmä vesi. Myös Kostama puoltaa tätä. Etelässä sähkön kulutushuiput aiheutuvat kesähelteiden jäähdytyksestä, juuri päinvastoin kuin pohjoisessa. Kaukojäähdytys olisi siellä omiaan leikkaamaan kulutushuippuja ja vähentämään varakapasiteetin tarvetta. Lisää voimalaitoksia vai nykyisten tehokkaampaa hyödyntämistä? PERINTEISESTI CHP-voimalaitokset ovat olleet suuria perusvoimantuotantolaitoksia, mutta teknologian kehittyessä yhä pienemmissä voimaloissa voidaan tuottaa kannattavasti sekä sähköä että lämpöä. Tällä hetkellä keskimääräinen hyötysuhde maailman voimalaitoksissa on noin 31 prosenttia. Jo pelkästään olemassa olevan tekniikan käyttöön ottaminen nostaisi sitä huomattavasti, Kostama huomauttaa. Sen sijaan maissa, joissa yhteistuotanto on jo tavallista, uusi teknologia mahdollistaa pienempien voimalaitosten yhteistuotannon, polttoainevalikoiman lisäämisen esimerkiksi yhdyskuntajätteisiin ja biomassoihin sekä sähkötehon kasvattamisen. Yhteistuotantolaitosten sähkötehon lisääminen on tärkeää, sillä sähkönkulutuksen on ennakoitu kasvavan, kun muita energialähteitä korvataan yhä enemmän sähköllä esimerkiksi liikenteessä. Voimalaitosten lisäämisen sijaan olemassa olevan tuotantokapasiteetin tehokkaampi hyödyntäminen olisi järkevä ratkaisu. Sähköntuotannosta syntyneen hukkalämmön ottaminen hyötykäyttöön auttaisi merkittävästi myös energiatehokkuustavoitteiden saavuttamisessa. Ei lämpöä harakoille -ryhtiliikkeelle olisi siis tilausta. KUN JOHTAJA PASI MIKKOSELTA Fortumin Heat-divisioonasta tiedustelee, kuinka pitkään yhtiöllä on ollut sähkön ja lämmön yhteistuotantoa (CHP), kysymys saa miehen hymyilemään. Taisimme alun perin aloittaa CHP-tuotannon 1930-luvulla silloisessa Vanajan voimalaitoksessa, joka tosin ei enää ole omistuksessamme. Liioittelematta voi siis sanoa meidän olleen mukana suomalaisessa yhteistuotannossa sen alkuajoista lähtien. Tämän kokemuksen pohjalta panostetaan tulevaisuuteen: CHPtuotannon lisäämiseksi on käynnissä tai suunnitteilla tälläkin hetkellä monia hankkeita. Viimeisen vuoden aikana avajaisia on vietetty nyt jo käytössä olevissa Tarton biomassaa ja turvetta polttoaineena käyttävässä CHP-laitoksessa sekä Suomenojan uudessa kaasuturbiinilla käyvässä voimalaitosyksikössä. Vielä tämän vuoden loppuun mennessä kaupalliseen käyttöön ovat valmistumassa Viron Pärnussa bio-turvelaitos ja Puolan Częstochowan monipolttoainelaitos, joka käyttää pääasiassa biomassaa ja hiiltä. Lisäksi kahden jätteenpolttolaitoksen rakennustyöt ovat käynnissä Tukholmassa ja Liettuan Klaipedassa. Myös Venäjällä on käynnissä oma investointiohjelma, Mikkonen kertaa. FORTUMILLA YHTEISTUOTANTO nähdään sekä taloudellisesti että ympäristön kannalta järkevänä tuotantotapana. Luonnonvaroja tehokkaasti hyödyntävällä yhteistuotannolla on yhtiön syyskuussa päivitetyssä strategiassa keskeinen rooli. Käytössä olevia yhteistuotantolaitoksia on nykyään jo seitsemässä eri maassa yhteensä 23, ja Fortum on maailman neljänneksi suurin 14 forte 4/2010

15 Talomme lämmitysratkaisu on tällä hetkellä suora sähkölämmitys, jota tukevat varaava takka ja ilmalämpöpumppu. Haluaisin lämmitysratkaisun, joka pohjautuu uusiutuvaan energiaan. Esimerkiksi aurinko- ja tuulivoiman hyödyntäminen yhdistettynä maalämpöön voisi olla hyvä ratkaisu, kunhan teknologia kehittyy. PETRI TURUNEN, HYVINKÄÄ Rakennutamme parhaillaan omakotitaloa, johon valitsimme lämmitysmuodoksi kaukolämmön. Sähkön markkinahinnan kehitys tuntui epävarmalta. Maalämpöäkin mietimme, mutta se osoittautui melko hintavaksi rakennusvaiheessa. Kaukolämpö tuntuu turvalliselta ja ympäristöystävälliseltä vaihtoehdolta. SATU SAVELA, KAUNIAINEN Asun kaukolämmitetyssä kerrostalossa. Ratkaisu on hyvä, sillä käyttö on vaivatonta sekä lämmön ja sähkön yhteistuotannon an siosta ympäristö kuormittuu vähemmän moniin muihin vaihtoehtoihin verrattuna. Myös maalämpö on mielenkiintoinen, mutta vielä melko harvinainen ratkaisu kerrostaloissa. GUY PELED, TAMPERE TÄYTTÄ HÖYRYÄ LÄMMÖN- TUOTANTOON Fortumilla uskotaan vahvasti sähkön ja lämmön yhteistuotantoon. Uutta tuotantokapasiteettia on valmistumassa lisää vielä tämän vuoden loppuun mennessä. Teksti JULIA KRISTENSEN Kuva EVA H SMITH lämpöyhtiö. Itämeren ympäristössä yhtiön Heat-divisioona tuottaa vuosittain noin 25 terawattituntia lämpöä ja vajaa viisi terawattituntia sähköä. Venäjällä puolestaan Russiadivisioonan lämmön vuosituotanto on 26 terawattituntia ja sähkön 16 terawattituntia. Valtaosa Fortumin lämmön tuotannosta on CHPtuotantoa, ja siitä suuri osa käytetään kaukolämpönä. Asiakkaalle kaukolämpö on huoleton, luotettava ja ympäristön kannalta kestävä lämmitystapa. Lämmöntuottajan näkökulmasta se on kokonaistaloudellinen ja kilpailukykyinen muihin lämmön tuotantotapoihin verrattuna, Mikkonen perustelee. TUKHOLMA KANTAA TÄNÄ VUONNA Euroopan ympäristöpääkaupungin titteliä, ja kaupungin ansioina on pidetty muun muassa kaukolämmön tuotantoa, jätteenkäsittelyä ja liikenneratkaisuja. Fortum on Tukholman alueen merkittävin kaukolämpötoimittaja. Biopolttoaineiden ja jätteen käytön kasvattaminen ovat tärkeässä osassa CHP-tuotannon lisäämisessä Tukholmassa vuoteen 2020 mennessä. Yksi hankkeista on Mikkosenkin edellä mainitsema Brista 2, jonka pohjatyöt aloitettiin lokakuussa Sillä on myös historiallista arvoa, TUTKIMUS- JA KEHITYS- TYÖSSÄ ETSITÄÄN JATKUVASTI UUSIA POLTTO- AINEVAIHTOEHTOJA. sillä Brista 2 on Fortumin Ruotsin lämpöliiketoiminnan tähän mennessä mittavin investointi. Rakennamme Bristan CHPvoimalaitokselle uuden yksikön, jossa käytetään polttoaineena kotitalous- ja teollisuusjätettä. Läheisen jätteenkäsittelylaitoksen ja Bristassa jo olemassa olevan biomassaa käyttävän yksikön ansiosta paikalla on jo tarvittava infrastuktuuri, kuten kaukolämpöverkko, sähkönjakeluverkko ja rautatie, joka on suuri etu CHP-laitoksen sijainnin kannalta, Leif Evaldsson Fortumilta kertoo. Valmistuttuaan vuonna 2013 Brista 2 käyttää vuosittain jopa tonnia jätettä. Meillä on jo neljänkymmenen vuoden kokemus jätteenpoltosta Högdalenin CHP-laitoksella Etelä-Tukholmassa, ja pohjoiseen valmistuvan Brista 2:n myötä polttoaineen kuljetukset voidaan suunnitella entistä tehokkaammin ja lyhentää kuljetusmatkoja, Evaldsson sanoo. YHTEISTÄ FORTUMIN TUOREILLE laitoshankkeille on, että niissä pyritään mahdollisimman vähäisiin hiilidioksidipäästöihin. Esimerkiksi Puolassa biomassaa ei juuri ole aikaisemmin käytetty polttoaineena voimalaitoksissa. Mikkosen mukaan tutkimus- ja kehitystyössä etsitään jatkuvasti uusia polttoainevaihtoehtoja ja tehdään sekä nykyisiä että tulevia CHP-laitoksia palvelevaa kehitystyötä. Mielenkiintoisimmasta päästä ovat Värtanin CHP-laitoksen kokeilut kuka tietää, vaikka tulevaisuuden kattiloissa sähköksi ja lämmöksi jalostuisivat esimerkiksi oliivinkivet ja palmunytimen kuoret laajemmassakin mittakaavassa. forte 4/

16 ASIAKKAAN MAAILMA Rukalle raivattiin ensimmäinen rinne jo vuonna Nyt perinteinen hiihtokeskus on edelläkävijän roolissa ekologisessa ajattelussa. Teksti ANTTI POHJA Kuvat TOPI SAARI Tuntur Vihreä 16 forte 4/2010

17 Rukan Saaruan-rinteessä on täysi tohina päällä. Laskettelijat ja lautailijat tulevat rinnettä alas tasaisena virtana, ja rinteen reunalla uutuuttaan hohkavat keltakylkiset lumitykit sylkevät kuorrutusta pitkin mäkeä. Lumetuksen asetuksia voidaan muokata nopeasti: huoltomies painelee hetken lumitykin kyljessä olevan näyttötaulun kosketusnäyttöä, ja kaikki on valmista. Ruka on ennen kaikkea hiihtokeskus ja vapaaajanviettopaikka. Siksi sille yrityksenä on tärkeää tuottaa asiakkailleen elämyksiä, nautintoja ja rentoutumista. Luontoon ja ympäristöön kietoutuvan liiketoiminnan odottaisi olevan ekologisen ajattelun kärkipäässä, ja niin tässä tapauksessa onkin. Rukakeskus Oy liittyi ensimmäisenä hiihtokeskuksena Motivan ja Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n vuonna 2008 alkaneeseen energiatehokkuusohjelmaan, jossa on tällä hetkellä seitsemän hiihtokeskusta mukana. Ohjelman tavoitteena on 9 prosentin suhteellinen energiansäästö vuoteen 2016 mennessä. i SÄHKÖN TALVIKÄYTÖSSÄ ON NIPISTÄMISEN PAIKKA. Rukakeskus Oy:n liiketoimintajohtaja Matti Parviainen on aidosti ylpeä siitä, miten Rukakeskus ja sen henkilökunta ovat kokeneet energiansäästöajattelun tärkeäksi osaksi yrityksen toimintaa. Esimerkiksi sähköä kuluu joka talvi niin paljon, että jo pienilläkin muutoksilla voidaan saada merkittäviä tuloksia aikaan. Tarvitsemme sähköä oikeastaan kaikkeen. Vuosittainen kulutuksemme on noin 5,5 miljoonaa kilowattituntia (5 500 MWh), ja valtaosa siitä kuluu tietenkin talvella. Siinä on paikka nipistää pois se 9 prosenttia ja enemmänkin. Pitkälti kyse on ajattelutapojen ja kulutustottumusten muutoksista, Parviainen kertoo. forte 4/

18 ENERGIAA VOI SÄÄSTÄÄ hiihtokeskuksissa lähes kaikesta. Jo pelkästään rinteisiin liittyvää toimintaa tehostamalla voidaan saada merkittäviä tuloksia aikaan. Rinteiden lumetus ja muu kunnostus, hissien käyttö, valaistus sekä rinteiden suunnittelu vievät hurjan määrän energiaa. Päälle tulevat tietenkin vielä kaikki majoitukseen, muonitukseen ja matkustamiseen liittyvät toimet, joita hiihtokeskuksessa tarvitaan. Tähän kaikkeen voidaan vaikuttaa kulutustottumusten hienosäädöillä. Erilaisten mittareiden avulla voimme tarkkailla koneiden polttoainekulutusta ja ajotapojen vaikutusta kulutukseen. Jo tietoisuus mittareiden olemassaolosta muuttaa käyttötottumuksia taloudellisempaan suuntaan, Parviainen arvioi. KULUVAN TALVEN suurin muutos Rukalla on ollut lumetusjärjestelmän täysremontti. Miljoonaluokan investoinnilla haetaan energiatehokkuutta ja HISSIKAPASI- TEETTIMME ON HENKILÖÄ TUNNISSA. Rukakeskus ja sen henkilökunta ovat kokeneet energiansäästöajattelun tärkeäksi osaksi yrityksen toimintaa. taloudellisia säästöjä. Yli viidenkymmenen uuden lumitykin ansiosta päästään yli 20 prosentin energiasäästöön. Lisäksi vedenpumppauksen automatisointi takaa suuria säästöjä kulutukseen. Hissiverkosto on laskettelukeskuksessa se kaikkein oleellisin asia. Hissilinjastot ovat pitkäikäisyytensä vuoksi harvoin investoinnin kohteena, mutta energiaa voi säästää vanhemmillakin hisseillä käyttökapasiteettia parantamalla. Mitä vähemmän vaijeri vetää ylös tyhjiä penkkejä, sitä vähemmän energiaa kuluu hukkaan ja sitä tehokkaammin koko hiihtokeskus pyörii. Hissikapasiteettimme on henkilöä tunnissa. Ruuhka-aikoina voimme hissilippujärjestelmän avulla seurata todellista käyttöastetta. Keskiarvo on tällä hetkellä noin 70 prosenttia. Jos saisimme sen nostettua 80:een, emme tarvitse uutta isoa hissiä, mikä tarkoittaa hurjia taloudellisia ja energiankulutuksellisia säästöjä, Parviainen muistuttaa. PALJON ON SIIS TEHTY, mutta vielä enemmän on tekemättä. Energiansäästäminen on ennen kaikkea asennemuutoskysymys, johon kaikki voivat itse vaikuttaa. Toivoisin, että mahdollisimman moni suomalainen hiihtokeskus liittyisi tähän energiatehokkuusohjelmaan, jotta saisimme koko alalle sellaisen hyvän draivin päälle. Meidän pitää näyttää, että hiihtokeskusala huolehtii ympäristöstään ja että se on meille tärkeä asia, Parviainen päättää. Kiitosta luotettavuudesta RUKAKESKUS OY on Fortumin sähkönsiirtoasiakas. Liiketoimintajohtaja Matti Parviainen arvostaa sähkönsaannissa luotettavuutta, sillä koko liiketoiminta on siitä riippuvainen. Yrityksellä kuluu vuosittain sähköä megawattitunnin verran. Ruka ostaa käyttöönsä vesisähköä, joten heidän sähkönkulutuksen hiilijalanjälkensä on pyöreä nolla. Kyllä Fortumia voi pitää erittäin luotettavana toimijana sähkönsiirrossa, ja olemme erittäin tyytyväisiä asiakkuuteemme. Kaikki on mennyt niin kuin pitää, ja luotettavuus on jopa parantunut vuosittain. Varsinkin lumetuksen aikana on kriittisen tärkeää, että sähkönsaanti on turvattu. Vesipumppujen hyytyminen sähkökatkon vuoksi on todellinen painajainen. Satojen yksiköiden sammuminen ei ole ihan pikku juttu. 18 forte 4/2010

19 MINUN VALINTANI Tällä palstalla esitellään ihmisiä, jotka pyrkivät elämään kestävällä tavalla. Kotitalousopettajan isot ja pienet ympäristöteot NELIHENKISEN HELSINKILÄISPERHEEN ÄITI Rauni Piiponniemi tietää, että ilmastonmuutoksen estämiseksi voi tehdä isoja ja pieniä tekoja. Piiponniemen perheen ympäristöystävällisiin rutiineihin kuuluu kodin hyviä käytäntöjä, joita Rauni vie jakoon myös työssään yläasteen kotitalousopettajana. Kierrätämme pahvit, lasit ja metallit ja kompostoimme omat biojätteemme. Koulussa tuntuu, että ala-asteen opettajat ottavat ympäristöasiat hyvin esille. Myös vanhemmat edesauttavat lastensa ympäristötietoisuutta. Yläasteen kotitalousopettajan tehtäväksi jää kerrata ja syventää aiemmin opittuja asioita. Ilmastomyönteisyyttä on totta kai tarpeen tuoda esille tasaisin väliajoin ja useassa oppiaineessa, eri näkökulmista. ISO ASIA OLI KODIN LÄMMITYSTAVAN vaihtaminen öljylämmityksestä maalämpöön, kertyyhän asumisesta keskimäärin kolmannes ilmastopäästöistämme. Päädyimme maalämpöön lähinnä ympäristösyistä. Laskimme, että säästöä lämmityskustannuksissa tulisi tuhansia euroja vuodessa ja investointi maksaisi itsensä takaisin 6 7 vuodessa. Laskelmat ovat pitäneet paikkansa, ja maalämpö on lisäksi osoittautunut hajuttomaksi, äänettömäksi ja vaivattomaksi. LIIKENTEEN OSUUS ilmastopäästöistä on noin viidennes. Kun Rauni Piiponniemi vaihtoi viimeksi autoa, pohti hän tarkasti eri vaihtoehtoja. Kolmisen vuotta sitten oli paljon puhetta ilmastonmuutoksesta ja hybridien toinen sukupolvi oli juuri tulossa markkinoille. Siitä lähti ajatus, että uusi auto voisi olla hybridi. Mieluiten käyttäisin joukkoliikennettä, varsinkin kun asun Helsingissä. Elämästä ei kuitenkaan tulisi mitään ilman toista autoa, kun perheessä on harrastavia lapsia ja paljon menoja, Rauni Piiponniemi sanoo. Toyota Prius ei ollut puhtaasti ideologinen valinta, vaan valinnassa painoi myös näppäryys. Halusin vähän kuluttavan, käytännöllisen auton, joka on riittävän väljä, että kyytiin mahtuvat lapset ja heidän kaverinsa sekä ostokset. ODOTUKSET OVAT TÄYTTYNEET HYVIN. Kyytiin mahtuu neljä lasta, ja tavaratila vetää treenikamat ja ostokset. Kakkosautona hybridi on hyvä, sillä se pääsee kaupunkiajossa oikeuksiinsa. Prius on ollut toimintavarma eikä ole vaatinut korjauksia 2,5 vuoden käyttöaikana. Muita autoilijoita kiinnostaa eniten, paljonko sähkö- ja bensiinimoottorin yhteistyö kuluttaa bensiiniä. Piiponniemeä viehättää se, että kulutusta voi seurata ajotietokoneen näytöltä koko ajan. Kun kulutus näkyy koko ajan, opettaa se erilaista ajotyyliä. Hybridin monitori neuvoo taloudellisempaan ajotapaan. Teksti MARIAANA NELIMARKKA Kuva TOMI PARKKONEN Rauni Piiponniemen perheen koti lämpiää maalämmöllä. forte 2/2009 4/

20 TEKNOLOGIA HYVÄSTIT HUKKAPUTKILLE Fortumin kaukolämmöntuotannossa pyritään mahdollisimman energiatehokkaisiin ratkaisuihin, joista kuluttajatkin hyötyvät. Yksi mielenkiintoisimmista löytyy Elisan ja Tiedon palvelinkeskuksista Espoosta. Teksti ANTTI POHJA Kuva SHUTTERSTOCK Kaukolämpötoiminta voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen: tuotantoon, jakeluun ja käyttöön. Fortumin tavoitteena on kehitellä mahdollisimman energiatehokkaita ratkaisuita jokaiselle alueelle. Esimerkiksi uudella Espoon Suomenojan maakaasukäyttöisellä sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksella kaukolämmön tuotanto tehostui merkittävästi. Jakelupuolella energiatehokkuutta voidaan parantaa tarkkailemalla lämpöhäviöitä siinä vaiheessa, kun vesi kulkee putkissa maan alla. Fortum seuraa jakeluverkoston tilaa mittauksin koko ajan. Tämä on meille erittäin keskeinen seuranta. Teemme määrätietoisesti työtä koko ajan sen eteen, että lämpöhävikki olisi mahdollisimman pieni, Fortumin myyntijohtaja Jussi Ojanen tähdentää. Kolmantena tulee kaukolämmön käyttö; Fortum tarkkailee energiatehokkuutta etäluettavien mittareiden avulla myös yksittäisten käyttäjien tasolla. Automaattiset, etäluettavat sähkömittarit ovat verraten uusi asia, mutta kaukolämpöpuolella niitä on ollut jo kauan. Mittarit raportoivat kaukolämmön meno- ja tuloveden LÄMPÖPUMP- PUJEN AVULLA SAAMME PALVELINTEN TUOTTAMAN LÄMMÖN TAL- TEEN JA VOIMME KÄYTTÄÄ SITÄ TALOJEN LÄMMI- TYKSESSÄ. lämpötilan lisäksi kaukolämpöveden virtaustiedot. Poikkeuksellisia lukemia osoittavat mittarit kertovat, että lämmönjakokeskus on huollon tarpeessa tai että se on vaihdettava uudempaan ja energiatehokkaampaan. Automaattinen muistutus vaihdon ajankohtaistumisesta tulee myös kaikille niille Fortumin asiakkaille, joiden vaihdin on 20 vuotta vanha. Se on ikä, jolloin vaihdin on monessa tapauksessa varminta vaihtaa jo kustannussyistä, sillä uudemmat laitteet ovat myös energiataloudellisempia. Lämmönvaihtimien tasoa, ikää ja laatua on syytä tarkkailla omistajien itsensäkin, 20 forte 4/2010

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA 31.3.2011 ou11 Yhtiökokou11 Y ou11 Yhtiö JAPANIN LUONNONKATASTROFI Toipuminen maan historian suurimmasta maanjäristyksestä ja hyökyaallosta kestää kauan Fukushiman

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä 29.11.2016 Vantaa Sisältö Kaukolämpö dominoi lämmitysmarkkinoilla Huhut kaukolämmön hiipumisesta ovat vahvasti liioiteltuja

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu

Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu 2007 18.10.2007 Hyvä tuloskehitys jatkui Hyvä tulos kolmannella neljänneksellä Territorial Generating Company 1:n osakeanti Fortum säilytti omistusosuutensa (25,4 %) Lenenergon

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut 24.11.2016 Turku Energia -konserni 2015 Konsernihallinto ja Konsernipalvelut Energialiiketoiminnot

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Miksi kaukojäähdytystä? Kaukojäähdytys - vaihtoehto lämmitysmarkkinoiden muutoksessa

Miksi kaukojäähdytystä? Kaukojäähdytys - vaihtoehto lämmitysmarkkinoiden muutoksessa Miksi kaukojäähdytystä? Kaukojäähdytys - vaihtoehto lämmitysmarkkinoiden muutoksessa Marko Riipinen Kaukolämpöpäivät 29.-30.8.2012 DIPOLI Lämmitysmarkkinat Uudella mallilla vastataan joustavammin asiakkaiden

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän

Lisätiedot

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta,

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta, Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta, Johtava analyytikko Hannu Hernesniemi Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari, Lahti 15.10.2012 15.10.2012 1 Kotimaisen bioöljytuotannon huoltovarmuusvaikutuksia

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Fortum ja Ekokem yhdessä vahva pohjoismainen kiertotalousyhtiö

Fortum ja Ekokem yhdessä vahva pohjoismainen kiertotalousyhtiö Fortum ja Ekokem yhdessä vahva pohjoismainen kiertotalousyhtiö Pekka Lundmark, toimitusjohtaja Markus Rauramo, City Solutions divisioonan johtaja 27. toukokuuta 2016 1 Fortum ostaa Ekokemin Ainutlaatuinen

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tulevaisuus

Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarin päätöstilaisuus 5.10.2015 Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 1.10.2015 TAMK 2015/PHa

Lisätiedot

Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla. Lauri Hietala Solarvoima OY. www.solarvoima.fi. www.solarvoima.fi

Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla. Lauri Hietala Solarvoima OY. www.solarvoima.fi. www.solarvoima.fi Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla Lauri Hietala Solarvoima OY Toteuttaa avaimet käteen -periaatteella aurinkosähköratkaisuita kotiin, mökille, maatilalle ja teollisuuteen Omat asentajat Tuotteina

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2011 20.10.2011 Päätapahtumia kolmannella vuosineljänneksellä Tulos viime vuoden tasolla Vesi- ja ydinvoimatuotannon volyymit kasvoivat Venäjän investointiohjelma

Lisätiedot

- TILINPÄÄTÖS Power Heat Russia Distribution Electricity Sales

- TILINPÄÄTÖS Power Heat Russia Distribution Electricity Sales TILINPÄÄTÖS 2012 1 Tilinpäätös 2012 Konsernin liiketoimintarakenne Divisioona Power Heat Russia Electricity Solutions and Distribution (ESD) Liiketoiminta Divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto

Lisätiedot

Tuhlataanko teillä maksettua lämmitysenergiaa harakoille?

Tuhlataanko teillä maksettua lämmitysenergiaa harakoille? Tuhlataanko teillä maksettua lämmitysenergiaa harakoille? Rakennusten osuus Suomen energiankulutuksesta on 40% ja ilmastopäästöistä 30%. Yli 30 000 kerrostalokiinteistöön energiatehokkuustoimenpiteitä

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA Energiansäästö työpaikalla Miksi energiaa kannattaa säästää? Mistä työpaikan energiankulutus muodostuu? Miten töissä voi säästää energiaa? Lämmitys Jäähdytys Sähkö Valaistus

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Energiamurros. Nyt! Yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksiä energia-alan kehityksestä. Pohjolan Voima

Energiamurros. Nyt! Yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksiä energia-alan kehityksestä. Pohjolan Voima Energiamurros. Nyt! Yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksiä energia-alan kehityksestä Pohjolan Voima 29.3.2016 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Pohjolan Voiman toimeksiannosta strukturoidun

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi

VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi KODISTA MUKAVAMPI JA TERVEELLISEMPI JÄÄHDYTYKSELLÄ ASUINMUKAVUUTTA JA PAREMPIA YÖUNIA Toimistot ja ostoskeskukset pysyvät kaukojäähdytyksen

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

Taaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa

Taaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa Click to edit Master title style Click to edit Master text styles Taaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa Taaleritehtaan Pääomarahastot Oy Erkki Kunnari Tuulivoimapäällikkö 1 Taaleritehdas

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa

Lisätiedot

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Envor Group Toimitusjohtaja Mika Laine Järkivihreä Forssa - Turbonousuun Forssa 19.4.2011 Envor Group Neljä yritystä, vanhin perustettu

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Kodin tuntu tulee läheltä

Kodin tuntu tulee läheltä Kodin tuntu tulee läheltä Lämmin koti on arvokas, muttei kallis Hippu-kaukolämpö tuo arkeesi turvaa. Edullisesti ja ekologisesti Lapista. Miksi liittyä kaukolämpöön? Kaukolämpö tuo mukavuutta arkeen ihmisistä

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Sisältö Motiva lyhyesti Taustaa energiankulutuksesta Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Energiankäyttö

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

TONNI, INNO ja ONNI. Inno

TONNI, INNO ja ONNI. Inno TONNI, INNO ja ONNI Tonni, Inno ja Onni ovat VTT:n laatimia tulevaisuusskenaarioita vuoteen 2050. Skenaarioiden lähtökohtana on ollut kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta.

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Historia, nykypäivä ja mahdollisuudet Erkki Haapanen Tuulitaito Tuulivoimayhdistys 20 vuotta 1970-luvulla energiakriisi herätti tuulivoiman eloon

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Rakennusten energiaseminaari, Finlandia-talo 20.9.2016 Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Markku Ollikainen Professori, Helsingin yliopisto Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastosopimuksen

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit Ilari Rautanen Esityksen sisältö Kodin ja taloyhtiön energiankulutus Rakenteiden, huollon ja ihmisten vaikutus Turha kulutus pois asumismukavuudesta

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti 1 Fortum Venäjällä Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti OAO Fortum (aiemmin TGC-10) Toimii Uralilla ja Länsi-Siperiassa Tjumenin ja Khanti- Manskin alueella öljyn ja kaasun tuotantoalueiden ytimessä sekä

Lisätiedot

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Tehoreservijärjestelmän kehittäminen 2017 alkavalle kaudelle Energiaviraston keskustelutilaisuus 20.4.2016 Antti Paananen Tehoreservijärjestelmän

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

MITTAROINTI ETENEE -laskutus muuttuu KESKIAUKEAMALLA LEIKIN LOMASSA KANTA-ASIAKAS- JÄRJESTELMÄN ENERGIAPOLLARI NEUVOO NYT NETISSÄ

MITTAROINTI ETENEE -laskutus muuttuu KESKIAUKEAMALLA LEIKIN LOMASSA KANTA-ASIAKAS- JÄRJESTELMÄN ENERGIAPOLLARI NEUVOO NYT NETISSÄ ENERGIAPOLARIN JA ROVAKAIRAN ASIAKASLEHTI 3 2011 ENERGIAPOLLARI NEUVOO NYT NETISSÄ ROVAKAIRAN OMAT SIVUT KESKIAUKEAMALLA Omien rajojen ylittämistä ja oppia LEIKIN LOMASSA sivut 6-7 Energiapolar aloittaa

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Kansainvälisen tutkimuksen anti Suomen kaukolämpöalan kehittämiselle

Kansainvälisen tutkimuksen anti Suomen kaukolämpöalan kehittämiselle Kansainvälisen tutkimuksen anti Suomen kaukolämpöalan kehittämiselle Leena Sivill, TkT, Head of Business Consulting Kaukolämpöpäivät, Mikkeli 25.8.2016 1 Sisältö 1. Tärkeimmät tutkimusohjelmat 2. Tutkimusten

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 2016

Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 2016 Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja Varsinainen yhtiökokous 2016 Liikevaihto Uponor-konserni, M 2014 2015 Muutos Liikevaihto 1 023,9 1 050,8 2,6 % Orgaaninen kasvu 5,2 % ilman

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta on puhdasta lähienergiaa pientuottajalta sähkönkäyttäjille Farmivirta tuotetaan mikro- ja pienvoimaloissa uusiutuvilla

Lisätiedot

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat

Lisätiedot

Ajankohtaista päästökauppamarkkinoilla. Anna-Maija Sinnemaa Hiilitieto ry:n talviseminaari

Ajankohtaista päästökauppamarkkinoilla. Anna-Maija Sinnemaa Hiilitieto ry:n talviseminaari Ajankohtaista päästökauppamarkkinoilla Anna-Maija Sinnemaa Hiilitieto ry:n talviseminaari 16.3.2016 2 Taustaa: päästökauppa ja viranomaiset EU Komissio Työ- ja elinkeinoministeriö Energiavirasto Päästöoikeuksien

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa

Lisätiedot