KUUSAMON STRATEGINEN YLEISKAAVA 2025

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUUSAMON STRATEGINEN YLEISKAAVA 2025"

Transkriptio

1 KUUSAMON STRATEGINEN YLEISKAAVA SELVITYKSET SWECO Ympäristö Oy Mäkelininkatu 17 A, OULU Puhelin KUUSAMON KAUPUNKI Y-tunnus

2

3 Sisällysluettelo 1 KUNTARAKENNE JA HISTORIA Luonnonvarojen käytön historiaa Rakennettu ympäristö ja kulttuuriympäristö Maisemarakenne ja maisemakuva LUONNONYMPÄRISTÖ Luonnonvarasuunnitelma LIIKENNE JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA Liikenne Yhdyskuntatekniikka Maanomistus VÄESTÖ JA TYÖPAIKAT Väestö Väestöennusteet Työpaikat Palvelut Kaupan kehitys SUUNNITTELUTILANNE Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet - VAT Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava ja maakuntakaavan muutos Koko kunnan strateginen yleiskaava Yleis- ja asemakaavat LUONNONVARASUUNNITELMAN TOIMIALAKATSAUKSET Uusiutuvat energiamuodot (tuulivoima ja turvetuotanto) Porotalous Matkailu ja virkistys Maa- ja metsätalous Luonnontuotteet ja kalastus Kaivostoiminta TOIMIALAKATSAUSTEN LÄHTEET Liitekartat: Suojelu 1: Luonnonvarat 1: Maankäytön intressit 1:

4 Johdanto Tämä selvitysraportti liittyy Kuusamon strategisen yleiskaavan päivittämiseen. Voimassa oleva yleiskaava laadittiin noin 10 vuotta sitten ja hyväksyttiin Nyt kun luonnonvarojen käyttöön kohdistuu kovenevia paineita ja ristiriitoja huomattiin, että oleva yleiskaava ei ohjaa riittävästi päätöksentekoa ja kunnan valintoja. Yleiskaavan päivittäminen nähtiin tarpeelliseksi. Kuusamon kaupunki päätti kaavoituksen käynnistämisestä helmikuussa 2013 ja varsinainen kaavoitusvaihe käynnistyi keväällä Kesän ja syksyn aikana tarkennettiin lähtötietoja ja syksyllä järjestetään suunnittelutyöpajoja. Luonnossuunnittelu on ajoitettu vuodelle 2015 ja ehdotus valmistunee keväällä Yleiskaavatyön pohjaksi tarvitaan aina tietoja nykytilanteesta ja kehityksen kulusta. Melko tuoreen, voimassa olevan yleiskaavan selvitykset ovat kuitenkin suurelta osin tarkistettava mm. maakuntakaavan muutoksen takia, mistä on ollut saatavissa uudempia selvityksiä ja inventointeja. Pääosin näitä tietoja onkin käytetty myös tämän yleiskaavan lähtötietoina. Tämän lisäksi tehtiin vuonna 2013 erillinen Luonnonvarasuunnitelma, jossa määriteltiin luonnonvarojan hyödyntämisen tavoitteet yleiskaavasuunnittelun pohjaksi. Myös tätä varten kerättiin lähtötiedot luonnonvaroista, jotka on kuvailtu kappaleessa 2.1 ja 6. Näiden selvitysten tiedot on koottu kolmelle kartalle, joiden teemat ovat Suojelu, Luonnonvarat ja Maankäytön intressit. Viimeisin on tulosta pääosin luonnonvarasuunnitelmasta ja kuvaa jo suunnittelun lähtötilannetta suhteessa tavoitteisiin. Yleiskaavan muutos jaksotettiin kahteen vaiheeseen maakuntakaavan mukaan. Luonnonvarasuunnitelman teemojen lisäksi 1- vaiheessa tarvitaan lähtötietoja kaupan tilatarpeista, liikenneverkostoista, pohjavesien suojelusta ja kiviaineshuollosta. Selvityksiä on kuitenkin ollut tarpeen tehdä jo myös yleiskaavan 2-vaiheen teemoista, joita ovat kulttuuriasiat, maaseudun asutusrakenne ja yhdyskuntatekninen huolto, koska niillä on vaikutusta toimintojen sijoittumiseen ja niiden vaikutuksiin. Nämä selvitykset liitekarttoineen täydentyvät sitä mukaa kun maakuntakaavaan liittyviä selvityksiä valmistuu. Selvitystarpeiden rajaus Koska kyseessä on strateginen yleiskaava, kovin yksityiskohtaisia lähtötietoja ei tarvita. Niinpä mm. kulttuuriympäristön osalta ei ole selvitetty paikallisen tason kohteita. Esitysmittakaavankaan takia niitä ei voida esittää kartoilla riittävän havainnollisesti. Maiseman osalta on tehty kartoitus paikallisesti arvokkaista maisema-alueista pääosin karttatarkastelun perusteella ja se on tarkistettu kaupungin suunnittelijoiden paikallistuntemuksella. Potentiaaliset tuulivoima-alueet saatiin maakuntaliiton selvityksen pohjalta, missä alueiden erittely myös tehtiin. Kunta on toimittanut tiedot kunnallistekniikasta ja maa-ainesten ottoalueista. Samoin väestöä ja työpaikkoja koskevat tiedot. 2

5 1 Kuntarakenne ja historia 1.1 Luonnonvarojen käytön historiaa Luonnonvarat ovat perusta, jonka perusteella ihmiset ovat hakeutuneet asumaan kullekin seudulle. Kuusamon, kuten koko Suomeen asutus on tullut kalaisien vesien ja riistan perässä jääkauden jälkeen noin vuotta sitten. Vanhimmat ja pisimpään kestäneet elinkeinot ovatkin luonnontuotteiden keräily, kalastus ja metsästys, jotka nykyään luokitellaan harrastuksiksi. Seuraava kehitysvaihe oli maanviljely ja karjatalous, jonka Kuusamossa korvasi pitkälle porotalous. Maanviljelys levisi alueelle suomalaisasutuksen myötä 1600-luvun lopulla. Kuusamon vaihteleva maasto oli luonteva ympäristö pientiloille. Nykyinen tehomaatalous edellyttää laajoja, tasaisia, koneella hoidettavia viljelyksiä. Porotalous nykyisessä muodossaan on historiallisesti suhteellisen uusi ilmiö, sillä aiemmin taloilla oli vai muutamia poroja lihan saamiseksi ja ajoporoina. Paliskuntajärjestelmä kehittyi 1800-luvulla, mikä lisäsi merkittävästi porojen määrää. Metsien käyttö rakentamiseen ja lämmitykseen on aina kuulunut suomalaiseen kulttuuriin. Nykyiseen muotoonsa metsätalous alkoi kehittymään itsenäistymisen alkuvuosikymmeninä ja voimakkaammin vasta Suomen teollistuessa sotien jälkeen 1940-luvulla. Laajoilla metsähakkuilla maksettiin ensin sotakorvauksia Neuvostoliitolle ja myöhemmin kehittyi sellu- ja paperiteollisuus rannikon kaupunkeihin. Sisämaan kuntiin kuten Kuusamoon syntyi paikallisia sahoja ja pientaloteollisuutta 1950-luvulta lähtien. Suomi sähköistettiin sotien jälkeen ja Kuusamon koskiinkin rakennettiin kaksi pienvoimalaa Soiluun ja Vuotunkiin 1950-luvulla. Kuitenkin jo silloin ymmärrettiin alueen suuret maisemalliset arvot. Oulangan kansallispuisto perustettiin vuonna 1956 ja sitä on myöhemmin laajennettu. Karhunkierros retkeilyreitti avattiin jo vuonna Koillissanomien päätoimittaja Rinteen toimesta organisoitiin ns. koskisota , jolloin suojeluaate vahvistui ja sen seurauksena Koutajoen vesistöalue sekä Iijoen keski- ja yläosa suojeltiin koskiensuojelulain nojalla vuonna Myös Rukatunturin kehittyminen hiihtokeskukseksi alkoi luvulla ja ensimmäinen laskettelurinne avattiin vuonna 1954 ja hiihtohissi luku oli hiljaiseloa mutta kasvu käynnistyi luvulla jolloin alkoi lentoliikenne 1975, rakennettiin rinteitä ja lomakyliä. Voimakas loma-asuntorakentamisen kasvu on jatkunut näihin päiviin asti. Rukalle ja Oulangan kansallispuistoon keskittyvää Kuusamon matkailuelinkeinoa on nyt kehitetty noin 60 vuotta, jona aikana siitä on tullut merkittävä työllistäjä. Kuusamo on energiantuotannon suhteen melko omavarainen laajojen metsien ansiosta. Halpa öljy korvasi kuitenkin paikallisen energian luvuilla, jonka jälkeen sen ilmastovaikutukset on tiedostettu ja siirrytty takaisin paikallisiin energialähteisiin. Kunnan kaukolämpölaitoksia rakennettiin 1970-luvulta lähtien ja yleisin polttoaine oli turve, niin Kuusamossakin, jota nyt vähitellen korvataan lisääntyvällä puun käytöllä. Uutena alana Suomessa on nousemassa kaivosteollisuus, joka on tullut kannattavaksi globaalien raaka-ainevarantojen vähetessä. 3

6 1.2 Rakennettu ympäristö ja kulttuuriympäristö Kuusamon pysyvä suomalaisasutus alkoi syntyä 1600-luvun jälkipuolella. Suomalaisten tulo tuhosi metsälappalaisten perinteisten elinkeinojen edellytyksiä - erityisen tuhoisaa oli kaskiviljelys. Lappalaisväestöstä vähäinen osa muuttikin muualle, mutta pääosa sulautui naimakauppojen kautta suomalaisiin omaksuen maanviljelyksen. Jo 1700-luvulla alueella oli jo seitsemän kylää: Alakitka, Vasaraperä, Posio, Kirkonkylä, Lämsä, Poussu ja Heikkilä, johon kuuluivat mm. Paanajärvi, Tavajärvi, Suorajärvi, Vuotungit, Suiningit, Kiitämäjärvi, Heikkilä ja Kajavansalmi. Metsästys ja kalastus olivat tärkeä elannon tuki. Kalastus oli kuitenkin niin voimaperäistä, että kalakannat hupenivat reilusti luvun puolivälissä: kolmekymmentä vuotta sitten vedet olivat niin kalasia, että silloin 10 verkolla saatiin enemmän kalaa kuin nyt 50:llä: missä silloin saatiin 170 kg kuivia haukia, ei nyt saada kymmentä kerrallaan. Tämä kuvaus osoittaa millaiseen rikkauteen tämän alueen luonto kykenee. (internetlähde: Pentti Ervastin esitelmä Heikkilän kylän asuttamisen ja eränkäynnin historiaa.) Ensimmäinen muuttoaalto Kainuusta ja Pohjanmaalta Kuusamoon tapahtui siis 1600-luvun lopulla, jolloin olivat myös suuret nälkävuodet Neljäsosa Suomen väestöstä kuoli - puolet Kuusamon lappalaisista kuoli perustettiin Kuusamon seurakunta luvun puolivälin jälkeen tuli mahdollisuus tilojen ostoon perinnöksi ja Kuusamon kunta siirtyy Kemin Lapista Oulun lääniin luvulla Venäjän vallan aikaan maanviljely tehostui ja peltoja raivattiin laskemalla järvien pintaa valmistui maantie Ouluun luvun loppupuolella Jäämeren kalastusmahdollisuudet ja turvattu elanto houkuttelivat muuttoaallon Norjaan ja Ryssänrannalle Kuolaan. Suomessa kunnallishallinto kehittyi ja suomen kieli virallistui. Kansakoululaitos perustettiin ja kunnan sisäistä tieverkkoa rakennettiin. Vienanmerelle kuljetettiin rahtitavaraa ja kaupallinen puun hakkuu alkoi. Vuosisadan vaihteessa oli jälleen muuttoaalto, tuolloin Amerikkaan luvun alussa syntyi osuuskauppaliike ja rakennettiin Muurmannin rata. Kansallistunteen herättyä myös poliittinen aktiviteetti nousi, jonka johdosta Suomi itsenäistyi vuonna Kuusamossa Venäjän raja sulkeutui vuonna 1922, jota ennen Vienan karjalaisia pakeni Suomen puolelle. Toisessa maailmansodassa Paanajärvi-Tavajärven alue menetetiin ja Lapin sodassa 70% Kuusamosta poltettiin. Sotaa seurasi raskas jälleenrakennuskausi, jolloin suuret ikäluokat syntyivät ja kylien elämä oli vilkkaimmillaan. Kouluja rakennettiin joka kylään. Alue ei kuitenkaan tarjonnut elantoa nuorelle polvelle, joka synnytti, elinkeinorakenteen murroksessa, suuren muuttoaallon Ruotsiin vuosina Tämän jälkeen nuoriso muutti opiskelun takia kaupunkeihin, jonne monet myös asettuivat asumaan. Samaan aikaan matkailun kehittyminen Rukalla kuitenkin turvasi työpaikkoja ja väestö kasvoi tasaisesti. Vasta 1990-luvun alun suuri lama aiheutti muuttoaallon kaupunkeihin ja väkimäärän tasainen lasku alkoi. 4

7 Muinaisjäännökset on poimittu maakuntakaavan selvityksestä. Tunnetut jäännökset keskittyvät Teerirantaan, Irnijärven Kylmäniemeen, Vanttajajärven itäpäähän, Muojärven Pikkaraiseen, Oivanginjärven ympäristöön, Kantojärvelle, Juumaan ja Oulangan Kiutakönkäälle. Yksittäisiä kohteita esiintyy ympäri kuntaa painottuen vesistöjen rannoille. Rakennetun kulttuuriympäristön tiedot on saatu maakuntakaavan selvitysaineistosta, jota valmisteltiin syksyllä Kylillä sijaitsevia kohteita ovat Oivangin mylly, Noukavaara, Salmelan kesänavetta, Kemilän entinen piirimakasiini, Honkamutkan poroaita, Kitkanhaaran porokämppä, Juuman mylly, Vaarala, Pyhäjärvi-Niskala, K esäniemi, Kuntivaaran rajavartioasema, Kuntivaaran metsäkämppä ja talli, Suiningin liippatehdas, Lehtoahon talo, Kuikka, Rajala-Elehvä, Konttinen, Korpua, Hyrkäs, Seppälä, Tyvelä, vihtaniemi, Penikkajoen mylly ja saha, Kuikkajoen mylly, Säynäjäjärven niittytammi, Ahoniemi, Vaaraperä, Uuskäkelän talot ja Jyrkänkosken liippatehdas. Valtakunnallisesti arvokkaita kulttuurimaisema-alueita ovat: Virkkulan kulttuurimaisema ja Rukan vaarajono Vuotunki Määttälänvaaran kulttuurimaisema Vanttajan Järvelä Maakunnallisesti arvokkaita kulttuurimaisema-alueita ovat: Käylä Mustaniemi ja Sänkikangas, kenttärata Penttilänvaara, Karvonen ja Vaaranperä Hukkanen, Pulkkanen ja Jokilampi Elehvä, kenttärata, Taivalkosken rajalla Muita maakuntakaavan selvityksessä mainittuja, kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeitä kohteita ovat Liikasenvaarantie ja sodan aikainen kenttärata. Keskustassa sijaitsevat Pyhän ristin kirkko ja tapuli, Kirkkokedon koulu, Porkkatörmän museo, SYP:n talo, Kuusela ja Tyynelä, Kotiseutumuseo. 5

8 1.3 Maisemarakenne ja maisemakuva Maisemaa koskevaa lähtötietoa on saatu maakuntakaavasta ja sen uusista selvityksistä. Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden rajauksiin on tulossa laajennuksia mm. Oulankajoella ja muualla pienempiä rajausten tarkennuksia. Valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita ovat: Oulankajoen ja Kitkajoen koskimaisemat Rukan-Valtavaaran matkailu ja erämaamaisemat Määttälanvaara Maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita ovat: Juuma ja Pitkä Pekanlampi Naatikkalahti-Kotivaara / Vasaraperä Heikkilän Kotilahti Törmäsenvaara Iivaara Kurkijärvi Purnujärvi Paikallisesti arvokkaat maisema-alueet on kartoitettu tätä työtä varten syksyllä Rajaukset tehtiin karttatarkasteluna ja paikoin käytiin maastossa. Rajauksia muokataan yhdessä kunnan suunnittelijoiden kanssa lopulliseen muotoonsa. Rajauksessa hyödynnettiin myös olevien yleiskaavojen selvityksiä. Suurin osa näistä alueista sijoittuu jo osin suojelluille alueille ja pohjavesiharjuille. Kuusinkijoki-Iso-Paljakka-Laajusvaara Kuntivaara-Särkivaara-Särkiluomat Valkeaisenvaara-Purnujärvi-Kantojärvi-Säkkilänjärvi-Juuma harjujakso Juuma-Kitkajoki-Kallunkijärvi-Ronttivaara Yli-Kitka Ala-Kitka - Nollioharjut Naatikkavaara-Riihivaara ja Kouvervaara Kuontijärvi-Jauranen-Kangerjärvi Petäjälampi-Oivanginjärvi-Mäntyvaara-Vasaravaaran harjuja lampijakso Muojärven länsipää ja Kirpistö-Kiitämä moreenikannaksineen Iijärvi-Naamankajärvi-Penikkajärvi-Varpuvaara-Vihtajärvet Akonvaara-Kuparivaara-Vähäjärvi Närängänvaara-Ahmonen-Salmilammit Penttilänvaara Julma-Ölkyn rotkolaakso ja Irnijärven etelärannan harjut sekä Vaaraperänlahti Visavaara-Pahkajärvi Kuolio-Väärävaara-Pöykiönvaara Rautavaara-Sarvivaara-Petäjävaara-Iso-Siikavaara Porttivaara-Hyvävaara-Selkävaara Maisema-alueet on esitetty lähtötietokartalla Suojelu. Paikallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi on luokiteltu (luonnos): Juhtivaara itäpuolisine lampineen 6

9 2 Luonnonympäristö Tätä yleiskaavaa varten ei ole tehty erillisiä selvityksiä vaan tässä hyödynnetään olevaa tietoa ja maakuntakaavan selvityksiä. Suojelualueita ja I-II luokan pohjavesialueita koskevat rajaukset on otettu kartoille Ympäristöhallinnon OIVA tietokannasta, samoin harjujensuojelualueet, arvokkaat kallioalueet ja moreenialueet. Kunnan metsätyypit on kopioitu luonnonvarasuunnitelmaa varten Suomen ympäristökeskuksen paikkatietopalvelimelta, mihin ne on tehty EU:ta varten satelliittikuvien perusteella, yleiseurooppalaisessa CORINE maanpeite-paikkatietoaineistohankkeessa. Viljellyt peltoalueet on rajattu peruskartta-aineiston avulla. Vesistöistä Oulankajoki sijoittuu Kansallispuistoon. Koskiensuojelulain nojalla on suojeltu Koutajoen vesistöalue ja Iijoen keski- ja yläosa. Kitkajärvet (Ylä-Kitka ja Ala-Kitka) ovat osa kansainvälistä vesiensuojeluohjelmaa Project Aqua ja kuuluvat Natura-2000 verkostoon. Järvien tila on heikentynyt uhkaavasti viimeisen vuosikymmenen aikana. Myös Muojärven selkävesi saarineen sekä osia Suiningista kuuluu Natura-2000 verkostoon. Merkittävimmät suojelualueet ovat Oulangan kansallispuisto ja Sukerijärven luonnonpuisto, suoerämaa, missä liikkuminen on rajoitettua. Käytössä on ollut myös osayleiskaavoja varten tehtyjä selvityksiä, joiden tiedot ovat kuitenkin liian tarkkoja tätä kaavaa varten. Aineistot on esitetty selvityskartoilla Suojelu ja Luonnonvarat. 2.1 Luonnonvarasuunnitelma Kaavatyötä varten laadittiin luonnonvarasuunnitelma, jossa kartoitettiin alueen luonnonvarat ja niiden hyödyntämisen nykytilanne. Kustakin toimialasta laadittiin toimialakatsaus, joka on erillisenä liitteenä Toimialakatsaukset. Selvityksessä kartoitettiin: uusiutuvat energiamuodot porotalous matkailu ja virkistyselinkeino maa- ja metsätalous luonnontuotteet ja kalastus kaivostoiminta Selvityksen tuloksia on siirretty selvityskartoille Luonnonvarat ja Maankäytön intressit. Tuulivoimalle suotuisat alueet on saatu maakuntakaavan selvityksestä. Porotaloutta koskevat tiedot on saatu paliskuntien yhdistykseltä ja SYKE:n Porot-hankkeesta. Matkailun tietoja on kerätty mm. Pekka Kauppilan raporteista ja Koillis-Suomen elinkeinostrategiasta. Maataloutta koskevat sijaintitiedot on saatu MAVI:lta. Metsätietoutta on saatu corine-aineiston lisäksi MOTASUtutkimushankkeesta. Luonnontuotteita ja kalastusta koskevaa tietoa on saatu Naturpoliksen tekemästä Luonnontuote- ja matkailualan kehittämisselvityksestä ja Maaseudun kehittämisohjelmasta. Kaivostoimintaa koskevat tiedot on kerätty GTK:n nettisivulta ja Kuusamon kaivoshankkeen selvityksistä ja arvioinnista. Kerätty tietoaineisto on koottu lähtötietokartoille Luonnonvarat, Suojelu ja Maankäytön intressit. 7

10 3 Liikenne ja yhdyskuntatekniikka 3.1 Liikenne Kuusamo sijoittuu liikenteellisessä rakenteessa pääväylien, valtateiden 20 ja 5:n risteykseen. Rautatietä alueelle ei ole mutta lentokenttä kaupungissa on. Valtakunnan rajasta ja historiasta johtuen tie- ja rautatieyhteydet itään Venäjälle ovat vielä suhteellisen kehittymättömät. Lentokenttä palvelee pääasiassa matkailijoita. Linja-autoliikenteen palvelu on yleensä riittävä turvaamaan päivittäiset työssäkäynti-, opiskelu- ja asiointimahdollisuudet kuntakeskusten välillä. Koillismaalla joukkoliikenneverkko on harva ja haja-asutusalueen liikennetarjonta hyvin vähäinen, mikä ei mahdollista autotonta arkea keskustaajaman ulkopuolella. Logistiikan kannalta tärkeitä aloja ovat metsäteollisuus ja puunjalostus, kaivosala ja matkailu. Energiapuunkuljetusten ennustetaan kaksinkertaistuvan Suomessa vuoteen 2020 mennessä ja ne kohdistuvat myös alemman luokan tieverkoille. Palvelujen ja kaupan odotetaan edelleen kasvavan ja verkkokaupan lisääntyvän. Barentsin alueen investoinnit lisäävät sekä matkailua että kuljetuksia. 8

11 3.2 Yhdyskuntatekniikka Kuusamossa toimii Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta EVO, jonka tehtävänä on vesihuollon rakentaminen ja ylläpitäminen sekä kaukolämmön tuotanto ja jakelu Kuusamon kaupungin ja Rukan alueilla. Vesi- ja jätevesihuollon piirissä on noin 5500 asukasta ja kaukolämmön käyttäjiä Vesitorni valmistui 1960 ja uudistettiin Jäteveden puhdistamot sijaitsevat keskustassa ja Rukalla. Torangin lämpökeskus valmistui 1982 ja sitä laajennettiin Lämpövoimala valmistui Verkosto on esitetty lähtötietokartalla Maankäytön intressit 1: Tämän lisäksi kylillä toimii 14 vesiosuuskuntaa, joilla on omat vedenottamot ja vesijohtoverkostot. Viemäröintiä kylillä ei ole vaan jätevedet käsitellään talokohtaisissa yksiköissä. Haja-asutusalueen vesiosuuskuntien nimet ja sijainnit: Käylän seudun vesiosuuskunta Takkusalmen vesiosuuskunta Mustosen seudun vesiosuuskunta Vasaraperän vesiosuuskunta Koillis-Kuusamon vesiosuuskunta (Vuotunki-Määttälä) Itä-Kuusamon vesiosuuskunta (Mäkelä-Heikkilä) Kantokylän vesiosuuskunta (Törmäsenvaara) Iivaaran vesiosuuskunta Raakunharjun vesiosuuskunta (Poussu-Murtovaara) Keron seudun vesiosuuskunta ( Kero ja Irni) Kuolion seudun vesiosuuskunta (Kuolio-Visala-Käsmä-Penttilänvaara) Pulkkasen vesi Purnun vesiosuuskunta Jokilammen vesiosuuskunta 9

12 Kuusamon koskivesistöt on suojeltu koskiensuojelulain nojalla, joten kunnassa ei ole vesivoimalaitoksia lukuun ottamatta kahta, yksityistä pienvoimalaa, Soilussa ja Alavuotungissa. 110 kv voimalinja Kuusamoon ja Rukalle tulee Taivalkosken ja Posion suunnalta, missä ne yhtyvät Iijoen ja Kemijoen voimalaitoksiin. Pääverkon suppeus rajoittaa tuulivoimaloiden sijoittamista alueelle. Maakuntakaavassa Kuusamoon on osoitettu kolme ensisijaisesti suositeltavaa tuulivoima-aluetta, joista Kuusivaara sijoittuu puolittain Taivalkoskelle ja Soidinvaara-Haukivaara puolittain Posiolle. Kuusamoon keskustan lähelle sijoittuva edullisin alue on Kalliovaara-Korkeaharju. (kartalla oranssilla värillä) Tämän lisäksi selvityskartalle on koottu potentiaalisia tuulivoiman tuotantoalueita (keltaiset alueet), toissijaisesti suositeltavia ja lisäselvityksiä vaativia alueita 27 kpl. (lähde: Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan Manneralueen tuulivoimaselvitys). Tuulivoima-alueet tulee sijoittaa arvokkaiden maisema-alueiden ja rakennettujen kulttuuriympäristöjen ulkopuolelle, vaikka maisemalliset vaikutukset voivat ulottua myös näille alueille. Suojaetäisyyden tulee olla vähintään 2 km ja asutukseen 1 km. Alueet on selvitelty tuuliatlas-aineiston perusteella, mikä on epätarkka ja vaatii lisäselvityksiä toissijaisilla alueilla. Potentiaalisia alueita voi löytyä myös nyt osoitettujen alueiden ulkopuolelta. Kuusamossa on parhaillaan vireillä kaksi tuulivoimahanketta: Posion rajalle Mäkiahoon 4 kpl Taalerintehtaan tuulivoimalaa ja YIT:n 7-9 voimalan tuulipuistohanke Olkimaanvaaraan. 10

13 3.3 Maanomistus Kuusamossa suurin osa maista on yksityisten tahojen omistuksessa toisin kuin naapurikunnissa, missä suuri osa metsistä on valtion omistuksessa. Metsien omistus on keskittynyt Kuusamon Yhteismetsälle, joka hallitsee noin ha aluetta. Osakastiloja on Yhteismetsä perustettiin Kuusamon kunnan isojakoa koskevan lain mukaan vuonna

14 4 Väestö ja työpaikat 4.1 Väestö Kuusamossa asui henkeä vuonna Kuusamon väestöstä lasten (alle 15-vuotiaiden) osuus on 16 %, mikä on samalla tasolla kuin koko maassa keskimäärin. Sen sijaan maakunnassa (Pohjois- Pohjanmaalla) lasten määrä on keskimäärin korkeampi (19 %). Työikäisten osuus on Kuusamossa 62 %, tämä taas on pari prosenttiyksikköä alemmalla tasolla kuin koko maan tai maakunnan vastaava osuus. Vanhimpien väestönosien, eli yli 65-vuotiaiden osuus on Kuusamossa vastaavasti jonkin verran korkeampi kuin koko maassa tai maakunnassa keskimäärin. Kuusamon väestömäärä on ollut laskeva jo pitkään. Väestön määrä kasvoi 1990-luvun puoliväliin, jolloin väestöä oli Kuusamossa parhaimmillaan lähes henkeä. Tämän jälkeen väestömäärä on vähentynyt. Syynä negatiiviseen kehitykseen on muuttoliike, jota on ollut enemmän Kuusamosta pois koko tilastointiajan lukuunottamatta vuotta Kuusamossa väestön kokonaismäärä on laskeva, mihin vaikuttavat sekä kuolleisuutta pienempi syntyvyys että muuttoliike. Maahanmuuttoa on Kuusamossa hyvin marginaalisesti. Muuttoliike painottuu nuoriin, mikä on luonnollista esim. opiskeluihin lähtiessä. Kuusamosta muutetaankin yleisimmin suurempiin kasvukeskuksiin (Oulu, Rovaniemi, Helsinki, Kajaani, Tampere), mutta myös naapurikuntiin (Posio, Taivalkoski). Tulomuuttoa Kuusamo saa pääasiassa samoilta paikkakunnilta. Huomattavaa on kuitenkin, että tulomuuttoa on lähtömuuttoa enemmän vain ikäryhmissä vuotiaat. 12

15 Elävänä syntyneet 147 Kuolleet 159 Luonnollinen väestönlisäys -12 Kuntien välinen tulomuutto 534 Kuntien välinen lähtömuutto 747 Kuntien välinen nettomuutto -213 Kunnan sisäinen muutto 1837 Maahanmuutto 21 Maastamuutto 9 Nettosiirtolaisuus 12 Kokonaisnettomuutto -201 Väkiluku Kuusamon väestö on sijoittunut kyliin sekä nauhamaisesti vesistöjen rannoille ja teiden varsille. Kaupunkiin jää myös laajoja asumattomia alueita. Kuusamossa on kaksi taajamaa: kaupungin keskusta sekä Ruka. Kuusamon väestöstä 65,2 % asui kaupungin keskustaajamassa, osuus on noussut vuodesta Rukalla asuu noin 5 % kuusamolaisista. Keskustaajaman ulkopuolisilla alueilla asuu siis noin joka kolmas kuusamolainen, 34,8 % (osuus sisältää Rukan). Tämä ns. haja-asutusalueen väestö painottuu Järvi-Kuusamon ja Pohjois- Kuusamon alueille sekä Kuusamon ja Rukan välille. Ehkä hieman yllättäen haja-asutusalueen väestöstä lasten ja työikäisten osuus on suurempi kuin taajamassa, ja vastaavasti taajamassa vanhimpien ikäluokkien osuus on haja-asutusalueita suurempi. Kylien väkiluvut on esitetty tarkemmin lähtötietokartalla maankäytön intressit 1:

16 Kylien väkiluvut on esitetty tarkemmin lähtötietokartalla maankäytön intressit 1:

17 Kuusamo on yksi Suomen suurimpia mökkikuntia: vuonna Kuusamossa oli kesämökkiä (Tilastokeskuksen mukaan). Tämä on maamme kunnista yhdeksänneksi eniten. Määrä on noussut vuosittain. Runsas loma-asukkaiden määrä lisää alueen kylien ja hajaasutusalueiden elinvoimaisuutta. Lisäksi loma-asukkaat käyttävät alueen palveluita, mm. kauppoja sekä virkistys- ja matkailupalveluja. Viereisellä kartalla on esitetty oranssilla/vaaleanruskealla Kuusamossa sijaitsevat loma-asunnot, ruskealla asuinrakennukset. Kartalta näkyy, että Rukan ympäristön lisäksi vesistöjen rannat ovat lomaasutuskäytössä. Alueella on myös järviä, joilla vakituista asutusta on hyvin vähän, mutta loma-asutusta runsaasti. 15

18 4.2 Väestöennusteet Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Kuusamossa asuu henkeä vuonna Tämä on reilu henkeä vähemmän kuin tällä hetkellä. Väheneminen johtuu pitkälti muuttoliikkeestä, Kuusamon oma väestöpohja mahdollistaisi pienen kasvun seuraavan 20 vuoden aikana. Tämä näkyy omavaraislaskelmassa, joka huomioi vain syntyvyyden ja kuolleisuuden vaikutuksen kunnan väestönkehitykseen, mutta ei muuttoliikettä. Toisaalta myös tämän ennusteen mukaan väestömäärä lähtee laskuun ennen vuotta Osuus koko v äestöstä (% ) Väestöennuste iän mukaan Kuusamossa vuoteen 2040 näyttää, kuinka vanhimman väestönosan osuus tulee kasvamaan huomattavasti nykyisestä. Sen sijaan vuotiaiden osuus tulee kasvamaan aluksi, mutta osuus kääntyy laskuun ennen vuotta vuotiaiden osuus tulee vähenemään merkittävästi. Tämä tuo ongelmia, mikäli vähemmällä veronmaksajien määrällä tulee huolehtia suuremmasta joukosta kaupunkilaisia. Ikäryhmä Lähteet: Kuusamon väestötutkimus sekä alueellinen väestö 2013, Kuusamon kaupunki. Rukan internet-sivut (www.ruka.fi) SeutuNet-palvelu, Tilastokeskus. Tilastokeskus (www.tilastokeskus.fi) 16

19 4.3 Työpaikat Kuusamossa oli työpaikkoja (eli alueella työssäkäyviä) kappaletta vuonna Työpaikkojen määrä on ollut korkeimmillaan , jolloin työpaikkoja Kuusamossa oli yli kappaletta. Näistä vuosista määrä on hieman laskenut, mutta parina viime vuonna työpaikkojen määrä on pysynyt ennallaan ja jopa hieman noussut Työpaikkoj en lukumäärä A B Maa-, riista- j a metsätalous j a kalatalous 200 D Teollisuus G Tukku- j a v ähittäiskauppa H Mj oitus- j a rav itsemitoiminta Työpaikkoj en lukumäärä Vuosi A Maa-, metsä- j a kalatalous C Teollisuus G Vähittäis- j a tukkukauppa I Maj oitus- j a rav itsemistoiminta 17

20 Työpaikat ovat jakaantuneet siten, että alkutuotannossa on 8 % kaupungin työpaikoista, 17 % jalostuksessa ja 74 % palveluissa. Kuusamossa on vahva matkailusektori, joka työllistää huomattavasti sekä tuo kerrannaisvaikutuksia mm. kauppaan. Toisaalta kaupungin suurin työllistäjä on puunjalostuksessa toimivat Pölkky Oy & Kitka Wood Oy. Kuusamossa aloittaneita yrityksiä on ollut vuosittain enemmän kuin lopettaneita. Tarkasteltaessa yritysten toimipaikkoja, kun maatalousyritykset ovat mukana tilastoinnissa, nähdään maatilojen määrä Kuusamossa (kuvio alla oikealla). A Maa-, metsä- j a kalatalous G Tukku- ja v ähittäiskauppa F Rakentaminen H Kuljetus ja v arastointi I Majoitus- ja rav itsemistoiminta N Hallinto- ja tukipalv elutoiminta M Ammatill., tieteell. ja tekn. toim. S Muu palv elutoiminta L Kiinteistöalan toiminta C Teollisuus Q Terv eys- ja sosiaalipalv elut R Taiteet, v iihde j a v irkistys J Informaatio ja v iestintä E Vesi-, v iemäri-, jätev esi-, jätehuolto K Rahoitus- ja v akuutustoiminta P Koulutus B Kaiv ostoiminta ja louhinta D Sähkö-, kaasu- j a lämpöhuolto Toimipaikkoj en lukumäärä 18

21 Työllisistä moni eläköityy seuraavien vuosien aikana (alla olevassa kuviossa eläkkeelle jäävän ikäryhmän (60-64-vuotiaat) osuus työikäisistä (15-64 vuotiaat)) Koillismaalla työttömyys on korkealla tasolla Osuus (% ) Osuus työttömistä (% ) Miehet Naiset Kuusamo Posio Taiv alkoski Kuukausien v uosikeskiarv o 4.4 Palvelut Kuusamossa on 12 alakoulua (peruskoulun luokat 1-6), kolme yläkoulua (peruskoulun luokat 7-9) sekä keskustaajamassa lukio, ammattikoulu ja musiikkiopisto. Alakoulut sijoittuvat keskustan 4:n lisäksi Käylään, Rukalle, Nissinvaaraan, Määttälänvaaraan, Mäkelään, Törmäsenvaaraan, Sänkikankaalle ja Noukavaaran. Päiväkoteja löytyy yhdeksän. Keskustaajamassa on nuorisotalo ja Oivangissa nuorisokeskus. Keskustaajamassa on lisäksi terveyskeskus, vanhuspalveluja, vammaispalveluja sekä kaupungintalo. Keskustaajamasta löytyy myös kulttuuripalveluja sekä kirjastopalvelut. Kaupallisia palveluja on keskustaajaman lisäksi Rukalla ja Käylässä. Palvelut ovat keskittyneet Kuusamon keskustaajamaan. Kylillä ja erityisesti Rukalla on myös hyvä palveluvarustus, mutta palvelut ovat keskittyneet Pohjois-Kuusamoon. 4.5 Kaupan kehitys Kaupan kasvun lähtötietoina on käytetty maakuntakaavaa ja sen selvityksiä. Kuusamon keskustassa vähittäiskaupan suuryksikköjen määräksi on määritelty k-m 2 ja suuryksikön maksimikooksi k-m 2. Keskustassa on olevia suuryksikköjä noin k-m 2, joten kasvuvaraa on k-m 2. Rukan matkailukeskuksessa on kaksi päivittäistavaramyymälää ja erikoisliikkeitä, jotka palvelevat matkailijoiden tarpeita. Kaupan pinta-ala Rukalla on noin 5000 k-m 2. Vähittäiskaupan tarjonta on hyvä suhteessa väestöpohjaan. Ostovoiman siirtymä päivittäistavarakaupassa on +72% ja erikoistavarakaupassa + 54%. Erikoiskaupassa asiointialueeseen kuuluvat Kuusamon lisäksi Taivalkoski ja Posio. Rukan yleiskaavan mukaan vuodepaikkojen määrä voi kaksinkertaistua :sta :een, mikä aiheuttaisi liiketiloille noin k-m 2 lisätilatarpeen. 19

22 20

23 5 Suunnittelutilanne 5.1 Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet - VAT Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, jotka ovat tulleet voimaan ja niiden tarkistus on tullut voimaan Tämän kaavatyön osalta tavoitteista on huomioitava: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet (poronhoitoalue). 5.2 Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava ja maakuntakaavan muutos Suunnittelualueella on voimassa Pohjois-Pohjanmaan kokonaismaakuntakaava, joka on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja vahvistettu ympäristöministeriössä Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistaminen on aloitettu syksyllä 2010 vaiheittain. 1. vaihekaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja saatettu ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Vaiheessa käsiteltiin seuraavia teemoja: energiantuotanto ja -siirto (sisältää manneralueen tuulivoima-alueet ja merituulivoiman päivitykset) kaupan palvelurakenne ja aluerakenne, taajamat luonnonympäristö liikennejärjestelmän ja logistiikka-alueiden merkintöjen päivitykset. 2. vaihekaavan laadinta on käynnistynyt OAS nähtävilläpidolla keväällä Sen teemoja ovat: kulttuuriympäristö maaseudun asutusrakenne virkistys ja matkailu seudulliset jätteenkäsittelyalueet ja ampumarata-alueet 3. vaihekaavan teemoja ovat: kiviaines- ja pohjavesialueet, uudet kaivokset, muut tarvittavat päivitykset. Kaava käynnistyy vuoden 2015 aikana. 5.3 Koko kunnan strateginen yleiskaava Aiempi oikeusvaikutteinen, koko kunnan yleiskaava valmistui vuonna

24 Ote: Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaavojen yhdistelmä 2013 Ote: Kuusamon yleiskaava - hyväksytty

25 5.4 Yleis- ja asemakaavat Suunnittelualueella on voimassa Kuusamon strateginen yleiskaava, joka on hyväksytty Kuusamon kaupunginvaltuustossa marraskuussa 2008 (44 ). Osayleiskaavoja on laadittu Rukan ja kaupunkikeskustan alueelle seuraavasti. Pyhäjärven rantaosayleiskaava Kaupunginvaltuusto hyväksyi , lainvoimainen Suiningin rantaosayleiskaava Kaupunginvaltuusto hyväksyi , lainvoimainen Kuusamon strateginen yleiskaava Kaupunginvaltuusto hyväksyi , lainvoimainen Kesäjärven osayleiskaava Kaupunginvaltuusto hyväksyi Rukan yleiskaava Kaupunginvaltuusto hyväksyi , lainvoimainen Veskan osayleiskaava Kaupunginvaltuusto hyväksyi Viipusjärvi-Salmilamminvaaran osayleiskaava Kaupunginvaltuusto hyväksyi Oivangin rantayleiskaava Ympäristökeskus vahvisti Juuman rantayleiskaava Kunnanvaltuusto hyväksyi Kirkonkylän osayleiskaava Kunnanvaltuusto hyväksyi Edellä luetellut oikeusvaikutteiset ja valtuuston hyväksymät osayleiskaavat jäävät voimaan myös tämän yleiskaavan hyväksymisen jälkeen. Näiden yleiskaavojen rajaukset on merkitty karttoihin. Kuusamossa on tekeillä Iijärven ja Muojärven oikeusvaikutteiset rantaosayleiskaavat, (musta katkoviiva) jotka ovat olleet keskeytyneinä useiden vuosien ajan, mutta niitä tullaan jatkamaan resurssien puitteissa. Ruka-Kuusamo matkailualueen osayleiskaavatyö on aloitettu loppuvuodesta 2009 ja oli luonnoksena nähtävillä syksyllä Yleiskaavaan liittyvät tarkemmat kyläkaavat Nissinvaara ja Kuontivaara ovat olleet nähtävillä maalis-huhtikuussa Asemakaavoja (punainen viiva) on laadittu Rukan alueelle noin 1250 ha ja Kirkonseudulle noin 1500 ha. Lainvoimaisia ranta-asemakaavoja koko kaupungin alueella on 127 kpl, joista 23 muutoksia tai laajennuksia. Vireillä on 13 rantaasemakaavaa (sininen viiva). 23

26 24

27 6 Luonnonvarasuunnitelman toimialakatsaukset 6.1 Uusiutuvat energiamuodot (tuulivoima ja turvetuotanto) Viimeaikainen globaali kehitys ja odote tulevasta Tuulivoima Tuulivoimaa pidetään ympäristön kannalta hyvänä tapana tuottaa energiaa, sillä tuulivoimalat tuottavat sähköä saasteettomasti. Suomi on sitoutunut EU:n tavoitteeseen leikata maailman kasvihuonepäästöjä siten, että lämpeneminen pysyy enintään kahdessa asteessa. Tämä tarkoittaa päästöjen vähentämistä vähintään 20 %:lla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä ja 80 %:lla vuoteen 2050 mennessä. Suomessa tuulivoiman osuus sähkön kokonaistuotannosta on pieni, ja osuutta pyritään nostamaan merkittävästi vuoteen 2020 mennessä. Suomen tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus energian kokonaisloppukulutuksesta 38 %:iin vuonna 2020 ja edelleen 60 %:iin vuoteen 2050 mennessä. Tämä on kirjattu Suomen ilmasto- ja energiastrategiaan, joka pohjautuu EU:n ilmasto- ja energiapoliittisiin linjauksiin ja velvoitteisiin. Strategiassa asetetaan tavoitteeksi nostaa tuulivoiman asennettu kokonaisteho noin 2000 megawattiin vuoteen 2020 mennessä, jolloin vuotuinen sähköntuotanto tuulivoimalla olisi noin 6 terawattituntia. Tuulivoimalahankkeiden taloudellinen kannattavuus ohjaa osaltaan sijoittumista ja hankkeiden kokoa. Uusiutuvan energian tavoitteiden täyttämiseksi on otettu käyttöön uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön syöttötariffi. Tähän syöttötariffijärjestelmään hyväksytään tuulivoimaloita, kunnes niiden yhteenlaskettu nimellisteho ylittää megawattia. Tuulivoimalla tuotetun sähkön tukitaso on korkeampi vuoden 2015 loppuun saakka (laki uusiutuvilla energianlähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta 1396/2010). (lähteet: Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012, Pohjois-Pohjanmaan ilmastostrategia, Pohjois- ja Keski-Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvitys) Turvetuotanto Tulevina vuosikymmeninä turpeen energiakäytöllä on olennainen rooli kotimaisen energiantuotannon ja Suomen huoltovarmuuden turvaamiseksi. Turvetuotantoon tarvitaan tällä vuosikymmenellä uutta pinta-alaa hehtaaria, hankinta kohdennetaan pääsääntöisesti ojitetuille ja luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneille soille ns. luonnontilaisuusasteikon mukaisesti. Samalla soiden suojelualaa halutaan merkittävästi kasvattaa. Suurin osa Suomessa tuotettavasta turpeesta käytetään energian tuottamiseen: turpeella tuotetaan noin viidennes kotimaisesta kaukolämmöstä ja noin kahdeksan prosenttia sähköstä. Turvetta käytetään energiantuotannon lisäksi eläinten kuivikkeeksi, imeytysturpeeksi, kasvuturpeeksi ja maanparannusaineeksi. (lähde: Soiden ja turvemaiden kansallinen strategia) Tärkeimmät tämän hetken tilanteeseen vaikuttavat tekijät Suomen tuulivoiman kehittämisen myötä myös Kuusamo kiinnostaa alueena tuulivoiman tuotannolle. Turvetuotannon kannalta tärkeää on, että Kuusamossa on energiaja vesiosuuskunta, joka tuottaa kaukolämpöä puusta ja turpeesta. 25

28 6.1.3 Nykytilanne Tärkeimmät alueet toimialan kannalta Tuulivoima Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan 1. vaihekaavassa käsitellään energiantuotantoa ja -siirtoa (manneralueen tuulivoima-alueet, meri-tuulivoiman päivitykset, turvetuotantoalueet), kaupan palvelurakennetta ja aluerakennetta sekä taajamia, luonnonympäristöä (soiden käyttö, geologiset muodostumat, suojelualueiden päivitykset) sekä liikennejärjestelmän (tieverkko, kevyt liikenne, raideliikenne, lentoliikenne) ja logistiikka-alueiden merkintöjen päivityksiä. Vaihekaavan taustaselvitykseksi on tehty Pohjois- ja Keski- Pohjanmaan manneralueiden tuulivoimaselvitys, jossa on esitetty tuulivoimalle parhaiten soveltuvat alueet. Tämän selvityksen pohjalta maakuntakaavan 1. vaihekaavassa on esitetty tuulivoimaloiden alueita myös Kuusamoon. Kaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja se on vahvistettavana ympäristöministeriössä. Seuraava kartta on 1. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta. Siinä Kuusamoon esitetyt tuulivoimaloiden alueet on esitetty merkinnällä tv-1, jolla osoitetaan maa-alueita, jotka soveltuvat tuulivoimapuistojen rakentamiseen. Maakuntakaavassa käsitellään alueita, joiden laajuus on yleensä noin 10 voimalaa tai enemmän. Tätä pienemmät hankkeet on mahdollista toteuttaa kuntien kaavoituksella. Ongelmaksi on osoittautunut mm. se, että lähtötietoina käytetyt laskennalliset tuulennopeustiedot (Tuuliatlas) eivät välttämättä näytä kaikkia alueita, joilla tuuliolosuhteet olisivat tuulivoimalle suotuisat. Kuvan lähde: Pohjois-Pohjanmaan liitto, maakuntakaavan 1. vaihekaavan ehdotus. 26

29 Turvetuotanto Kuusamon turvetuotannolle soveltuvat alueet on selvitetty maakuntakaavan 1. vaihekaavassa. Sen mukaan Kuusamon turvetuotannolle soveltuvat alueet sijoittuvat seuraavasti: Turvetuotantoalue, jolla on ottotoimintaa tai jolla on voimassa oleva ympäristölupa tuotantoa varten. Turvetuotantoon soveltuva suoalue. Selvitysalue/inventoitava suoalue, mahdollisesti turvetuotantoon soveltuvat suoalueet, joiden maankäyttö voidaan ratkaista vasta inventointien valmistuttua. Turvetuotantoalueiden ja turvetuotantoon soveltuvien suoalueiden suunnittelumääräyksissä korostetaan vaikutusten huomioimista mm. asutukseen, vesistöihin sekä tarvittaessa rajoituksia samanaikaisesti käytössä olevien tuotantoalueiden määrään Suunnitelmat ja niiden toteutumisvalmius Tuulivoima Tällä hetkellä Kuusamoon on suunnitteilla Mäkiahon tuulipuisto. Suunnitelmissa on neljän tuulivoimalan puisto, jossa tuulivoimalat tulisivat olemaan teholtaan 2,4-3,0 MW ja kokonaiskorkeudeltaan noin 200 metriä. Tuulivoimapuiston perustaminen vaatii sähkönsiirron maakaapelein, sähköaseman Pirttikoski-Säynäjävaaran 110 kv:n voimajohtolinjalle sekä hankealueen tiestön. Mäkiahon tuulipuisto sijaitsee Kuusamon ja Posion rajalla maakuntakaavassa tuulivoimalle merkityllä alueella (tv-1). Turvetuotanto Uusista turvetuotantoalueista on vireillä yksi hakemus, Kontiosuo Hulikkasuon lähellä. Alueen tuottajana olisi Rasepi Oy. Alue näkyy kartalla vihreänä, tuotannossa olevat turvesuot oranssilla Arviot tulevaisuudesta Toimijoiden tavoitteet Tuulivoiman rakentamisen työllisyysvaikutuksiksi on arvioitu 11,8 henkilötyövuotta per asennettu MW. Lisäksi kunnat saavat kiinteistöverotuloja jokaisesta turbiinista, samoin kuin maanomistajat saavat maanvuokratuloa. (lähde: Taaleritehdas) Kuusamossa on tarkoitus tuottaa kaukolämpöä myös turpeesta jatkossakin. Kuusamossa sijaitsevat myös Myllykosken ja Soilun vesivoimalaitokset (Koskienergia Koskivoima Oy). Laitokset ovat toimineet jo vuosikymmeniä, ja toimivat edelleen Tulevaisuudennäkymät Tuulivoima Tuulen avulla tuotettu energia on ympäristönäkökulmasta puhdasta sekä paikallisesti tuotettua energiaa, mikä tukee Koillis-Suomen elinkeinostrategian tavoitteita. Laki uusiutuvilla energianlähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta 1396/2010 on tuonut syöttötariffijärjestelmän, jonka katoksi on asetettu vuosi 2015 ja tuulivoimaloiden yhteenlasketuksi nimellistehoksi 2500 mw. Tällä hetkellä ei ole varmaa tietoa siitä, mitä tapahtuu vuoden 2015 jälkeen, ja mitä sen jälkeen kun nimellisteho ylittää asetetun raja-arvon. 27

30 Lisäksi tuulivoimaloiden tekninen kehitys tuo kysymyksiä siitä, miten tuulivoimaa hyödynnetään tulevaisuudessa. Tuulivoimaloiden korkeus on ollut koko ajan kasvussa, mutta korkeuden raja tulee jossain vaiheessa vastaan. Myös tuulivoimaloiden tekniikka kehittyy, mikä voi vaikuttaa esimerkiksi sijoittamiseen. Toinen iso kysymys on sähkönsiirto. Tällä hetkellä on nähtävissä, että kantaverkon (voimalinjat 110 kv, 220 kv ja 400 kv) kyky tulee jossain vaiheessa vastaan, ja parannustarpeita on. Esimerkiksi uusien linjojen rakentaminen on pitkä prosessi, mm. 110 kv linjan aikatauluksi arvioidaan kolme vuotta ja muilla vielä pidemmäksi, koska nämä vaativat YVA-prosessin. Turvetuotanto Koillis-Suomen elinkeinostrategiassa yhdeksi merkittäväksi teemaksi on nostettu ekologia ja kestävä kehitys / ympäristö ja energia, josta todetaan alueen tavoitteeksi "energiassa omavarainen". Luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman osana tehtyjen kyselyjen mukaan tuulivoima ja bioenergia ovat toimialoja, joiden merkitys tulevaisuudessa kasvaa huomattavasti nykyisestä. Uusiutuvien energiamuotojen hyödynnyksen katsotaan olevan järkevää Kuusamossa, minkä lisäksi hyödyntäminen tukee kaupungin imagoa. Kyselyjen vastauksissa on ehdotettu muitakin energiantuotantomuotoja Kuusamoon: Maalämpö (ml. järvet) Vesivoima Aurinkovoima Puun hyödynnys (hake, puuenergia, metsien lyhytkiertoviljely, torrefioitu puu) Jätteenpoltto (jäteaseman biokaasujen talteenotto, biokaasun ja lannoitteen tuotanto (ihmisten, eläinten ja ruokaperäisistä jätteistä) tms.) Täydentäviä energiantuotantomuotoja mm. tuulivoimalle: bioetanoli, pyrolyysiöljy, avolouhokset/pumppuvoimalat, vesien puhdistuksen sivuvirrat, metanoli Synergia / Ristiriidat muiden toimialojen kanssa Ympäristöministeriö on antanut ohjeita tuulivoimarakentamisen suunnitteluun. Ohjeiden mukaan tuulivoimaloiden sijainnin suunnittelussa tärkeää on ottaa huomioon ympäristön ominaisuudet sekä muu alueiden käyttö (mm. asutus, lentoliikenteen ja puolustusvoimien alueet). Tuulivoimarakentamiselle pääsääntöisesti soveltumattomiksi alueiksi katsotaan: valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisemaalueet ja merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, luonnonsuojelualueet, erämaa-alueet sekä kansainvälisesti tärkeät linnuston IBA-alueet. Lisäksi tapauskohtaisesti tulee harkita esim. Natura2000-verkoston ja suojeluohjelmien alueiden osalta tuulivoimarakentamisen soveltuvuutta ja vaikutuksia. Tuulivoimalat tulisi lähtökohtaisesti sijoittaa niin kauas asutuksesta ja muista häiriintyvistä kohteista, ettei ympäristölupa ole tarpeen. (lähde: Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012) Tuulivoimaloiden merkittävimmät vaikutukset liittyvät maisemaan sekä lähialueille ulottuviin meluvaikutuksiin. Maisemavaikutukset riippuvat monesta tekijästä, mm. siitä, kuka asiaa arvioi. Tärkeää olisi kuitenkin huomioida se, että joihinkin maisemiin tuulivoimalat 28

31 soveltuvat, toisiin taas eivät. Tulisikin pohtia sitä, mitä alueita juuri Kuusamossa halutaan varjella maisemavaikutuksilta, ja mihin taas katsotaan, että energiantuotanto soveltuu. Lisäksi tuulivoima tuo vaikutuksia mm. metsätaloudelle, poronhoidolle ja asumiselle. Tuulivoimaloiden alueella voi olla muutakin toimintaa kuin energiantuotanto, mutta asia tulee aina pohtia jokaisen hankkeen kohdalla erikseen. Esimerkiksi virkistysreitti voi kulkea lähelläkin tuulivoimaloita, mutta tietoisuus voimaloiden läheisyydestä voi vaikuttaa virkistyskokemukseen, vaikka itse tuulivoimaloita ei näkisikään. Energiantuotannon näkökulmasta Kuusamossa on runsaasti viljelemätöntä peltoa. Lisäksi karjatiloilta saadaan runsaasti karjanlantaa, jota voitaisiin hyödyntää bioenergiantuotannossa. Myös ruokohelven viljelyä energiakäyttöön on selvitetty. (lähde: Kuusamon maaseutuohjelma) Uusiutuvien energiantuotantomuotojen SWOT-analyysi Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamisen näkökulmasta 29

32 30

33 6.2 Porotalous Historia Poronhoito on kehittynyt keskiajalla Norjan alueen rannikkokalastusta harjoittaneen väestön keskuudessa, lammastalouden antaessa mallin kesyporon hoitamiseen elinkeinollisesti. Kuusamo oli ensimmäinen varsinainen poronhoitoalue Kemin Lapissa ( luvuilla). Paliskuntajärjestelmä luotiin jo varhain, esiasteet luvulla. Paliskuntajärjestelmällä tarkoitetaan poronhoidon yhteistoiminnallista osuuskuntaa, ja ainoastaan paliskuntiin kuuluvilla on vapaa laidunnusoikeus. Paliskuntajärjestelmän ansiosta poronhoito kasvoi suurimuotoiseksi ja toi ongelmia jo 1900-luvun alkupuolella. Ongelmat liittyvät edelleen laidunmaiden kulumiseen ja näin ollen ravinnonsaannin heikentymiseen. Poronhoito on jo pitkään ollut sivuelinkeino, mutta myös saamelaista kulttuuria ylläpitävä voimatekijä. (Lähde: Enbuske, Matti) Poronhoitolain 2. pykälässä todetaan, että erityisesti poronhoitoa varten varatulla alueella, jonka eteläraja kulkee Muoniosta Pohjois- Sallaan, valtion maata ei saa käyttää siten, että siitä koituu poronhoidolle huomattavaa haittaa. Suuri osa poronomistajista on myös metsänomistajia. (Lähde: Hyppönen, Mikko) Metsätalous vaikuttaa porolaitumiin erityisesti metsien uudistamisvaiheessa, puunkorjuun häiriötekijöinä sekä metsän pirstoutumisena. Ylä-Lapissa erimielisyydet metsien hakkuista ovat aika ajoin johtaneet vakaviin ristiriitoihin. Tämän vuoksi elinkeinojen välistä vuoropuhelua sekä suhteiden tutkimusta kannustetaan ja jatketaan. Paikallistalouden ja -yhteisön hyvinvoinnin kannalta luonnon käyttöön perustuvien elinkeinojen yhteensovittaminen ja sopuisa rinnakkaiselo ovat ensiarvoisen tärkeää. (Lähde: Hyppönen, Mikko) Perinteisesti pelloilla laiduntavat porot on katsottu ongelmaksi, mutta nykyisin porot tarvitsevat rehua, mikä tuo mahdollisuuksia perinteisen maatalouden ja porotalouden rinnakkaineloon. (Lähde: Hannukkala, Antti) Viimeaikainen globaali kehitys ja odote tulevasta Porotaloutta ohjataan EU:n maatalouspoliittisin periaattein ja toimenpitein, mihin liittyvät tukipoliittiset toimenpiteet toimeentulon turvaamiseksi. Porotalouden osalta tämä on edistänyt suurimpien porotalousyritysten kannattavuutta, mutta poronhoitoalueen kannattavuuserojen kasvua sillä ei ole pystytty estämään. (Lähde: Saarni, Kaija.) Tärkeimmät tämän hetken tilanteeseen vaikuttavat tekijät Ote kartasta paliskunnat ja poronhoitoalueen eri osat (tilanne ) (Opasporonhoidon tarkasteluun maankäyttöhankkeissa 2013). Kuusamon alueella on 6 paliskuntaa: Alakitka (42), Oivanki (46), Kallioluoma (45), Hossa-Irni (44), Akanlahti (43) ja Tolva (37) 31

34 6.2.2 Nykytilanne Tärkeimmät alueet toimialan kannalta Poronhoitoalue: Poroelinkeinon harjoittamiseen tarkoitettu alue, jossa poronhoitoa voidaan harjoittaa poronhoitolaissa kuvatulla tavalla. Poronhoitoalue on noin kolmanneksen Suomen pintaalasta. Poronhoidon harjoittamiseen liitetyt oikeudet ja velvollisuudet kohdistuvat poronhoitoon tällä alueella. Vapaa laidunnusoikeus: Poronhoito on riippumaton maan omistusja hallintaoikeudesta. Neuvotteluvelvollisuus: Suunnitellessaan valtion maita koskevia, poronhoidon harjoittamiseen olennaisesti vaikuttavia toimenpiteitä valtion viranomaisen on neuvoteltava asianomaisen paliskunnan edustajan kanssa. (lähde: Mattila, Merja) Porotalous, muista maankäyttömuodoista poiketen, varaan käyttöönsä lähes koko Lapin maa-alueen. Aiemmin poronhoidon käytössä olleet alueet ovat mineraalialan ja uusiutuvan energian tuottamisen potentiaalisia alueita. Alueet ovat harvaan asuttuja, ja toiminnan lisääntyminen tuo alueille myös muita rakenteita, mm. tiestöä. Poronhoitoalueella poronhoidon alueidenkäytölliset edellytykset tulee turvata valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti, käytännössä kaavoituksen kautta. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet turvaavat kuitenkin myös muita intressejä, mm. muita elinkeinoja ja asumista. (lähde: Jokelainen, Timo) Porohoidon tärkeitä kohteita Taulukko: Paliskuntien poromäärät phv (Poromies 2/2013) Paliskunta Plk nro Korkein sallittu Poron omist Eloporot Teurasporot Tuhoutuneet luetut Todellinen Eloluku 37 Tolva Alakitka Akanlahti Hossa-Irni

35 45 Kallioluoma Oivanki Kuusamossa on noin 250 poronomistajaa. 50 perhettä saa pääasiallisen elantonsa porotaloudesta. Kuusamon alueella elinkeinoa haittaavat petovahingot. Viimeisen 10 vuoden aikana petovahingot ovat vieneet jopa 40 prosenttia perheiden tulotasosta. Petojen suihin häviää Kuusamon alueella vuosittain reilut 500 poroa. Kuusamon seudun eloporomäärä on noin Kesän ja alkusyksyn aikana poromäärä voisi vesatuoton ansiosta olla jopa eläintä, mutta pedot puolittavat tuoton (Kauppalehti ). Kuusamon pohjoisosassa sijaitsevan Alakitkan paliskunnan alueella kesällä vasatokat palkivat paliskunnan etelä ja länsiosissa, Rukatunturin itäpuolella, sekä Käylän kylän ja Säkkilänvaaran välisellä alueella. Syksyllä porot nousevat kiimakankaille Oulankajoen varrelle, sekä Takkusalmi, Säkkilä, Käylä väliselle alueelle. Talvella porot ovat pääosin tarhassa ja osa luonnonlaitumilla Suunnitelmat ja niiden toteutumisvalmius Paliskunnat ovat laatineet porotaloussuunnitelmia Arviot tulevaisuudesta Toimijoiden tavoitteet Kuusamo on jatkossakin poronhoitoaluetta, mikä tulee huomioida maankäytön suunnittelussa Tulevaisuudennäkymät Uhkia poronhoidolle (tutkimuksesta Sodankylässä): pedot, kannattamattomuus, poromiesten ikärakenne, metsätalous, kaivosteollisuus, ilmastonmuutos (mm. sen mukanaan tuomat porojen sairaudet), matkailu (sekä hyöty että haitta) sekä julkisuuskuvan huononeminen. Poronhoidon loppuminen vähentäisi syrjäseutujen elinvoimaisuutta, kadottaisi aineettomia arvoja (elämäntapa ja kulttuuri), imagotekijät. (lähde: Aho, Paula ja Tiina Turunen) Luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman osana tehtyjen kyselyjen mukaan poronhoidon merkitys Kuusamolle ei ole erityisen korkea nyt tai tulevaisuudessa. Matkailun kannalta poronhoidolla on oma merkityksensä. Nuoremmat pitävät alaa vielä vähemmän merkityksellisenä kuin vanhempi ikäpolvi, mikä voi olla ongelmallista mikäli alalle ei löydy jatkajia Synergia / Ristiriidat muiden toimialojen kanssa Matkailuelinkeinon ja porotalouden yhteistyö aikaansaa myönteisiä sosiaalis-taloudellisia vaikutuksia laajemmin kohdealueella kuin pelkästään matkailukeskuksissa. Poronhoitajien mukaan porokulttuuri edustaa matkailun kannalta alkuperäisyyttä, joka on matkailijan kannalta tärkeää. Porotalouden säilyminen ja kehittyminen Kuusamossa nähdään tärkeänä matkailun kannalta (ks. esim. Lapin Kansa ). Porotalous voidaan nähdä matkailuelinkeinon yhteistyökumppanina: matkailun ja porotalouden kytkentöjä voidaan hyödyntää sekä matkailuelinkeinon sisällä että matkailuelinkeinon ja muiden elinkeinojen välillä. Porotalous tarjoaa yhtymäkohtia alkutuotantoon (esim. lihantuotanto), jalostukseen (esim. elintarvikkeet, matkamuistot) ja palveluihin (esim. porosafarit). Porotalous ja käsityöala ovat kytköksissä (esim. nahka- ja luutyöt). Matkailukeskusten ulkopuolella porokilpailut ovat yksi osa matkailutapahtumia. Lisäksi poroa ja porotaloutta hyödynnetään runsaasti matkailualueiden ja -keskusten imagontuottamisessa ja matkailumarkkinoinnissa. (lähde: Kauppila, Pekka) 33

36 Maankäytön eri intressien vuoksi poronhoito on murroksessa, uusi maankäyttö luo uudet puitteet elinkeinon harjoittamiselle. Luontainen laidunkierto hakee uutta toimivaa mallia. Poroelinkeinon kannalta osa alueista jää vajaakäytölle ja osa kuormittuu ylilaidunnuksella. (lähde: Mattila, Merja) Porotalous luontaiselinkeinona on herkkä muiden toimijoiden aiheuttamille häiriöille. Kuusamossa kaivoshankkeella on vaikutuksia porotalouteen. Mahdollinen haitta porotaloudelle on kesälaidunalueiden menetys, kun kaivostoimintaa käytettäviltä alueilta porojen ravintokasvit häviävät sekä lisääntyvän liikenteen aiheuttamat porojen liikennekuolemat. Maatalouden kannalta viljelijöiden pellot on suojattu aidoilla, mutta porot aiheuttavat jonkin verran vahinkoa viljelyksille. Metsätalous hakkuineen ja maanmuokkauksineen on vaikuttanut merkittävästi poronhoitoon. Maanpinnan raskas käsittely on vienyt poroilta talvilaitumet pois pitkäksi aikaa ja käsittely rikkoo eläinten normaaleja kulkureittejä. Oulangan kansallispuiston reitit ja muut kelkka- ja vaellusreitit häiritsevät jonkin verran porojen laidunnusta Porotalouden SWOT-analyysi Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamisen näkökulmasta 34

37 35

38 6.3 Matkailu ja virkistys Historia Viimeaikainen globaali kehitys ja odote tulevasta Matkailuala on selvinnyt vuoden 2012 huonoja talousennusteita paremmin ja miljardin kansainvälisen saapumisen raja ylitettiin ensimmäistä kertaa (Maailman matkailujärjestö UNWTO:n tilasto). Kasvua oli erityisesti Euroopan unionin alueella. Suomessakin ulkomaiset yöpymiset kasvoivat 5,8 miljoonaan. Valtaosa Suomen ulkomaisten yöpymisten kasvusta tuli Venäjältä, mutta kasvua tuli myös Iso-Britanniasta ja Aasian markkinoilta. Kasvavat matkailijamäärät näkyivät Suomessa myös matkailutulojen kasvuna. Vuonna 2012 ulkomaiset matkailijat käyttivät Suomessa tavaroiden ja palvelujen ostoihin 3,2 mrd (+17 %). Niin Suomessa kuin muissakin maissa katseet suuntautuvat kohti Aasian markkinoita. Kiina on lyhyessä ajassa noussut yhdeksi suurimmista lähtömaista. Tällä hetkellä Kiina on 13. tärkein lähtömaa. Matkailun kanssa samat alueet ovat tärkeitä myös omatoimisen virkistyksen kannalta, minkä lisäksi virkistäytymisen kannalta tärkeiksi alueiksi voidaan katsoa myös muut alueet Kuusamossa, mm. talousmetsät, joissa esim. marjastetaan Tärkeimmät tämän hetken tilanteeseen vaikuttavat tekijät Kuusamon alueen tärkeimmät vetonaulat ovat talvella Suomen toiseksi suurin hiihtokeskus Ruka ympäristöineen, hiihtoladut, moottorikelkkareitit ja järjestetyt talviaktiviteetit. Kesäisin matkailijoita houkuttavat Kuusamoon Oulangan kansallispuisto, Karhunkierros, Kitka- ja Oulankajoet sekä muut luontokohteet. Kuusamossa vierailee vuosittain yli miljoona matkailijaa, joista lentäen saapui matkustajaa vuonna Kuusamossa on vuodepaikkoja loma-asunnot ja mökit mukaan laskien noin , joista Rukan alueella Kuusamon alue onkin Suomen suosituimpia mökkikuntia. Rakentaminen on ollut Rukatunturin alueella erityisen vilkasta vuodesta 2005 lähtien. Vuoden 2007 piikki uusien rakennuslupien kerrosala m² määrässä Rukatunturin alueella johtui kahdesta hotellihankkeesta (joista toinen vain toteutui) sekä pysäköintitalosta, mutta myös korkeasta uusien rakennuslupien määrästä (181 kpl). Vuoden 2013 tietojen mukaan rakentaminen on hiljentynyt Rukalla ja rakennushankkeita käynnistetään nyt puolet vähemmän kuin aikaisemmin. Matkustajat Kuusamon lentoasemalla (Finavian lentoliikennetilastot 2013) 36

39 Myönnetyt rakennusluvat (Rakennuslupien määrä Kuusamossa sisältää myös Rukatunturin alueen, luvuissa kaikki rakennusluvat) Kuusamon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset ( ) lisääntyivät vuonna 2012 edellisvuodesta 5,5 %. Nousu tuli suurimmaksi osaksi ulkomailta (Kuusamon matkailun tunnuslukuja joulukuu 2012). Kuusamossa välitön matkailutulo (ei alv) 1 oli 91,4 milj. euroa vuonna 2010 (Kauppila 2012). Välitön matkailutulo jakaantui lähinnä kolmelle toimialalle: vähittäiskauppaan, majoitus- ja ravitsemispalveluihin sekä virkistys- ja muihin palveluihin. Välitön matkailutyöllisyys (674 henkilötyövuotta) kohdistui puolestaan pääosin palveluvaltaisille toimialoille, majoitus- ja ravitsemispalveluihin sekä virkistys- ja muihin palveluihin. Kuusamossa elinkeinoelämän kokonaisliikevaihdosta ja -henkilötyövuosista matkailusta kertyi noin viidennes. 1 Välitöntä matkailutuloa on yritysten saama liikevaihto, kun matkailijat ostavat tavaroita ja palveluja. Välitön matkailutulo voidaan määritellä myös matkailijoiden alueella käyttämäksi rahamääräksi. 37

40 Taulukko:.Kuusamon matkailutulo 2010 Toimiala Välitön tulo Välitön työllisyys 1000 (ei alv) % Htv. % Korjaamot/huoltamot ,1 21,9 3,3 Yleisvähittäiskauppa ,0 43,6 6,5 Muu vähittäiskauppa ,9 79,0 11,7 Majoitus/ravitsemus ,4 263,1 39,0 Liikenne ,4 37,7 5,6 Virk./muut palvelut ,2 228,8 33,9 YHTEENSÄ ,0 674,1 100,0 mutta Kuolio, Kurkijärvi, Iivaara ja Etelä-Kuusamo nähdään hieman muita alueita epäsopivampina matkailulle. Välitön matkailutulo (alv) miljoonaa euroa Matkailun kokonaistulovaikutukset miljoonaa euroa Matkailun suhteellinen osuus yritystoiminnan kokonaisliikevaihdosta 17 prosenttia Matkailun kokonaistyöllisyysvaikutukset 816 henkilötyövuotta (elinkeinoelämä) Matkailun suhteellinen osuus yritystoiminnan kokonaistyöpaikoista 21 prosenttia Matkailun kokonaistyöllisyysvaikutukset Kuusamon kaupunkilaisiin 763 henkilötyövuotta (elinkeinoelämä) Matkailun verotulovaikutukset (palkkatuloista) 3.6 miljoonaa euroa Matkailun verotulovuodot (palkkatuloista) 0.4 miljoonaa euroa Kuusamoon jäävät verotulovaikutukset (palkkatuloista) 3.2 miljoonaa euroa Nykytilanne Matkailun sopivuus Kuusamon eri alueille tulevaisuudessa (n=27-30) matkailuyrittäjien näkemänä (Kulusjärvi 2012) Kuusamosta löytyy erilaisia reitistöjä yhteensä n km. Murtomaahiihtolatuja on yli 506 km. joista 53 km on valaistu Tärkeimmät alueet toimialan kannalta Kulusjärven vuonna 2012 tekemän tutkimuksen Rukan matkailuyritysten yhteistyö Kuusamon matkailu- ja aluekehityksen edistäjänä mukaan Kuusamossa matkailuelinkeino painottuu kunnan luoteis- ja pohjoisosiin Rukalle, Kitkalle, Juumaan ja Oulangalle. Sen sijaan Kuusamon etelä- ja lounaisosia ei mielletä aivan yhtälailla matkailualueiksi vaan sopivimmiksi muille paikallisille elinkeinoille. Tutkimuksessa yrittäjät näkivät matkailun sopivan kaikkialle Kuusamoon, 38

41 Moottorikelkkareittejä on 600 km, joista maksuttomia, merkattuja yleisiä reittejä on 500 km. Metsähallituksen lupa tarvitaan naapurikuntien puolella ajellessa eli mentäessä Sallaan, Posiolle ja Taivalkoskelle. Ohjelmapalveluyrittäjien omia reittejä on n. 100 km. Kuusamon latukartta Kuusamon moottorikelkkareitit Kesällä vaellusreittejä 160 km, pyöräilyreittejä 605 km, luokiteltuja melontareittejä 350 km, pienveneilyreittejä 100 km. 39

42 Kuusamon päiväreiteistä on tehty tarkemmat kartat: 1. Sauvakävelyreitit, Kuusamon keskusta, 2. Nissinvaaran maastopyöräreitti, 3. Valtavaaran luontopolku, Ruka, 4. Pieni karhunkierros, Juuma, 5. Rytisuon luontopolku, Oulanka, 5. Hiidenlammen luontopolku, Oulanka, 6. Oulangan kanoottireitti Ote Ruka-Kuusamon opaskartasta. Kartassa punaisella viivalla näkyvät vaellusreitit, keltaisella kansallispuistot ja vihreällä suojelualueet 40

43 Yleiskaavan mukaan Kuusamon imago luontomatkailukaupunkina edellyttää reittien ja tärkeiden matkailualueiden ympäristön maiseman säilyttämistä virkistyskäyttöä tukevana. Kaavassa määrätään, että pääreittien varteen varataan molemmin puolin noin puolen kilometrin syvyinen suojametsävyöhyke. Kuusamon voimassa olevassa yleiskaavassa todetaan, että matkailun kannalta olisi hyvä, jos reitit sijaitsisivat mahdollisimman luonnontilaisessa ympäristössä. Toimivuuden kannalta olisi parasta, jos kaikki reitit olisivat erillisiä. Reittien käyttäjien näkökulmasta maaja metsätalousalueelle sijoitetun reitin ympäristön tulisi säilyä mahdollisimman luonnonmukaisena. Luonnon näkökulmasta taas olisi parasta, että kaikki reitit voisi sijoittaa samaan uraan. Moottoriajoneuvojen reittejä ei ole mahdollista sijoittaa suojelualueille ja muidenkin reittien sijoittaminen suojelualueille on rajoitettua. Metsätalouden kannalta tarkastellen reittien sijoittaminen talousmetsiin sen sijaan voi rajoittaa metsänhoitoa Suunnitelmat ja niiden toteutumisvalmius Koillis-Suomen elinkeinostrategiassa matkailu on metsäklusterin ja kaivostoiminnan kanssa läpileikkaavia teemoja. Matkailun osalta Kuusamo on vetovoimainen kansainvälinen Outdoormatkailualue, ympärivuotinen kansainvälinen luonto- ja hyvinvointimatkailualue. Koillis-Suomen matkailu on nostettu uudelle tasolle paikallisten luonnontuotteiden avulla. Alueen vetovoima perustuu luontoon, kulttuuriin ja toimimiseen Barentsin ja Koillisväylän portilla. Vuoden 2011 maaliskuussa valmistui Kuusamo Lapland matkalla kansainvälisyyteen 2013 strategiapäivitys, johon koottiin yritysten valinnat ja tahdon ilmaus siitä mitä halutaan tehdä vuosina kansainvälisillä markkinoilla. Strategian jatkona on meneillään hanke Kuusamo Lapland alueen matkailuviennin koordinointi, jolla edistetään alueen pienten ja keskisuurten yritysten kehittymistä, kasvua ja kansainvälistymistä. Vuosina toteutettavassa Kansainvälistyvän matkailuelinkeinon vaikuttavuuden lisääminen matkailu- ja aluekehityksessä Kuusamossa hankkeessa tuotetaan tietoa siitä kuinka kansainvälistyvän Rukan myönteisiä sosiaalis-taloudellisia vaikutuksia voidaan lisätä Kuusamossa ottaen huomioon myös muut elinkeinot ja niiden maankäyttö (esim. maa-, metsä- ja porotalous, luonnontuoteala, kaivostoiminta). Hankkeessa luodaan Kuusamon matkailuja aluekehitykseen alueellis-toiminnallinen malli. Muita Kuusamon alueen matkailuhankkeita (joilla merkitystä maankäyttöön) on valmistautuminen uuteen Eurooppa ohjelmakauteen, jossa matkailun osalta tavoitteena on pohjoisen matkailualueen rakentaminen. Pohjoiseen on luotava laajalla Lapin ja Pohjolan matkailualueiden yhteistyöllä merkittävät kansainväliset, pohjoisen lumoon ja luontomatkailuun erikoistuneet matkailuvirrat. Lentoyhteyksien ja matkanjärjestäjäyhteistyön kehittämishankkeessa tavoitteena on kehittää lentoliikennettä erityisesti alueellisen ja kansainvälisen verkostoitumisen kautta. Hankkeen painopiste on Venäjän markkinoilla ja se sisältää toimenpiteitä talvisesongin pidentämiseksi ja kesäajan lentoliikenteen vauhdittamiseksi Arviot tulevaisuudesta Toimijoiden tavoitteet Kuusamossa matkailu on tulevaisuudessakin yksi kärkitoimialoista, ja matkailua kehitetään edelleen. 41

44 Tulevaisuudennäkymät Luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman osana tehtyjen kyselyjen mukaan matkailu on nyt ja tulevaisuudessa yhdessä virkistystoiminnan kanssa Kuusamon kärkitoimialoja Synergia / Ristiriidat muiden toimialojen kanssa Kulusjärven (2012) tekemän tutkimuksen mukaan matkailuyrittäjät tekivät yleisimmin yhteistyötä kala- ja porotalouden kanssa. Tulevaisuudessa toiveita oli laajentaa yhteistyötä erityisesti luonnontuotealan kanssa. Matkailuyrittäjät eivät kokeneet, että matkailun ja muiden elinkeinojen välillä olisi suuria ristiriitoja. Haasteeksi koettiin tiedon puute muista paikallisista elinkeinoista. Samassa tutkimuksessa kuitenkin kaivoksesta aiheutuvat haitat nähtiin hyötyjä suuremmiksi. Kielteisen suhtautumisen taustalla on pelko matkailuelinkeinon, oman yritystoiminnan ja/tai luonnon tuhoutumisesta. Matkailu painottuu Kuusamossa luoteis- ja pohjoisosiin Rukalle, Kitkalle, Juumaan ja Oulangalle. Etelä- ja lounaisosia ei samalla lailla mielletä matkailualueiksi vaan sopivammiksi muille paikallisille elinkeinoille. Ongelmia aiheutuu kaivosteollisuuden suunnittelusta samoille pohjoisille alueille. Myös Ruka-Kuusamon Matkailuyhdistys tiedotti toukokuussa 2013, että matkailuväli vastustaa kaivoshanketta entistä tiukemmin ja näkee, että Rukan matkailukeskuksen lähettyville perustettava kaivos aiheuttaisi vakavaa haittaa matkailulle. Kuusamoon perustettiin myös Pro Kuusamo -liike vastustamaan kaivosta. Hotelli- ja ravintolatoimintaa harjoittava Restel on jäädyttänyt kylpylähankkeensa Rukalla kaivossuunnitelmien takia ja yhtiö haluaa odottaa kaivoksen ympäristövaikutusten arvioinnin tulokset ennen päätöstään. 42 Hotelli- ja Ravintolapalvelut -järjestö MaRa on ehdottanut, että ristiriita kaivosten ja matkailukohteiden välillä ratkaistaisiin kirjaamalla suojavyöhykkeet kaivoslakiin. Kaivosten ympäristövaikutusten lisäksi ongelmaksi nähdään kaivossuunnittelun hitaus, valtauksesta kaivoksen avaamisen voi mennä kymmeniä vuosia.

45 6.3.6 Matkailualan SWOT-analyysi Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamisen näkökulmasta Voimassa olevassa osayleiskaavassa Kuusamon keskustaajama ja Rukan alue on rajattu Kuusamon matkailukaupungiksi, jonka alueella suunniteltujen toimenpiteiden tulee sopeutua kansainvälisen ja kotimaisen matkailun tavoitteisiin. 43

46 44

47 45

48 6.4 Maa- ja metsätalous Historia Viimeaikainen globaali kehitys ja odote tulevasta Maatalous Kuusamossa oli aktiivitiloja 207 kappaletta vuonna 2011, ja viljeltyä peltoa ha. Maatalouden tuotannon volyymi on päätuotantosuunnilla (maito ja naudanliha) pysynyt ennallaan tilojen lukumäärän vähenemisestä huolimatta. Tilat ovat erikoistuneet, mikä on heikentänyt maatilojen ja maaseudun monimuotoisuutta. Lisäksi maatalouden tulot ovat siirtyneet yhä enemmän tukien varaan mm. EU:iin liittymisen myötä. Myös ympäristönsuojelu- ja eläinsuojelulainsäädäntö on tiukentunut ja arvot muuttuneet, mikä on tuonut muutoksia maatalouden toimintakenttään. Kuusamossa on lisäksi jalostustoimintaa (mm. meijeritoimintaa). Porotalous ja nykyinen tarharuokinta on tehnyt osasta poronhoitajia maanviljelijöitä. (lähde: Kuusamon maaseutuohjelma) Metsätalous Metsätalouden osalta Suomen metsäsektorin katsotaan olevan suurien haasteiden edessä: aiempi massapuun tuotantoon keskittyvä metsätalous tarvitsee rinnalleen uusia, metsän arvoja monipuolisesti hyödyntäviä metsänkäyttötapoja. Metsänomistajien ja alueen elinkeinoelämän kannalta tärkeää on metsien entistä monipuolisempi taloudellinen hyödyntäminen. Toisaalta metsien arvo tulee säilyttää myös muiden elinkeinojen kannalta, mm. matkailulle Kuusamossa on tärkeää luonnonympäristöt. (lähde: MoTaSu -hanke) Kuusamossa metsätalouden osalta toimii jalostusyrityksiä (mm. saha, hirsitalo- ja huvilavalmistus) Tärkeimmät tämän hetken tilanteeseen vaikuttavat tekijät Kuusamossa on energia- ja vesiosuuskunta, joka tuottaa kaukolämpöä puusta ja turpeesta Nykytilanne Alkutuotannon työpaikkojen väheneminen näkyy hyvin seuraavasta kaaviosta (lähde: Tilastokeskus). Vaikka työpaikkojen määrä on laskenut, tilakoon kasvu on pitänyt tuottavuuden ylhäällä. Kuvan lähde: Kuusamon maaseutuohjelma. 46

49 Tärkeimmät alueet toimialan kannalta Maatalous Nykyiset maatalouden alueet (pellot, niityt, kyläalueet maaseudulla) tulee huomioida potentiaalisimpina maatalousalueina myös tulevaisuudessa. Kuusamossa maatalous on keskittynyt vyöhykkeelle, joka lähtee Kuusamon keskustaajamasta itään (Kuusamojärvi, Muojärvi), tästä pohjoiseen (Käylää kohti, Alakitkan rannoille) sekä täältä vielä länteen ja etelään Vasaraperän suuntaan. Myös muita, yksittäisiä alueita löytyy. (lähde: Määttä Jouni) Kuusamon maatalous: Aktiivitiloja (yhteensä v. 2011) 207 lypsykarjatilat 78 lihanautojen kasvatus 16 emolehmätilat 3 lammastilat 3 hevostilat 7 porotilat 38 *) kasvinviljelytalous ym. 62 *) porotalouden yksikkötukea hakeneiden poronomistajien määrä, poroja vähintään 80 kpl Peltoa viljelyksessä ha Peltoa/aktiivitila ha n. 27 Lypsylehmiä (eli 20 lehmää/lypsykarjatila) Emolehmiä 208 kpl Poroja n Turkistarhoja 2 Kalankasvattajia n. 10 Maatalouden tuotteita voidaan jalostaa mm. lähiruuaksi. Kuusamossa toimii esimerkiksi Kuusamon Juusto Oy. Metsätalous Kuusamon voimassa olevassa yleiskaavassa iso osa kaupungin pintaalasta on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (valkoiset alueet). Toimintatavoitteeksi on asetettu metsien hoito ja käyttö kestävällä tavalla turvaten monimuotoisuus, uusiutumiskyky, tuottavuus sekä työpaikat, virkistys- ja kulttuuriarvot. Puun energiakäyttöä ja jalostusastetta lisätään. Talousmetsäksi soveltuvat metsät on tarkoitus säilyttää metsätalouskäytössä, ja virkistys- ja matkailureitit tulee sijoittaa metsäalueille yhteistyössä maanomistajien kanssa. 47

50 Alueet nähdään tärkeiksi paitsi luontomatkailun myös lomaasumisen kannalta. Lisäksi yleiskaavassa on määritetty maa- ja metsätalousvaltaiset alueet, joilla on erityisiä ympäristö- ja maisema-arvoja ( ). Nämä ovat harjualueita, jotka ovat maa- ja metsätalouskäytössä, mutta joita käytetään myös opetuskohteena ja ne ovat osa retkeilyreittien yhdistämää virkistys- ja luontoalueverkostoa. Yleiskaavan mukaan Kuusamon imago luontomatkailukaupunkina edellyttää reittien ja tärkeiden matkailualueiden ympäristön maiseman säilyttämistä virkistyskäyttöä tukevana. Kaavassa määrätään, että pääreittien varteen varataan molemmin puolin noin puolen kilometrin syvyinen suojametsävyöhyke. Lisäksi yleismääräyksissä huomioidaan maisemallisesti ja luonnonarvoiltaan merkittävät rannat, joilla metsänkäsittelytoimenpiteet on suunniteltava huolellisesti ottaen huomioon vesiensuojelu, luonnonarvot ja maisemanhoito. Metsä- ja puutalousyritykset (metsätalous ja puunkorjuu, sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valmistus pl. huonekalut) työllistivät 318 henkeä vuonna 2009 Kuusamossa. Yrityksiä oli 51 kappaletta ja liikevaihto 108,85 milj.. Yksityisluonteiset metsät (muut kuin valtion ja yhtiöiden omistamat metsät): metsämaata (88 %) ha metsälöitä kpl metsälöiden keskikoko 53 ha metsien puusto 21,7 milj. m³ keskitilavuus 68 m³/ha hakkuusuunnittelu m³/v keskikasvu 2,3 m³/ha/v kasvu m³/v Kuusamon suurin yksityinen työnantaja on Pölkky Oy & Kitka Wood Oy (216 työllistä vuonna 2010). Lisäksi Kuusamossa on energia- ja vesiosuuskunta, joka tuottaa kaukolämpöä puusta ja turpeesta. (lähde: Taskutieto, Kuusamo) Kuva on ote voimassa olevasta yleiskaavasta. 48

51 6.4.3 Suunnitelmat ja niiden toteutumisvalmius Metsätalous Ruka-Kuusamon alueelle on meneillään hanke, jossa kehitetään elinkeinolähtöistä, monitavoitteista metsäsuunnittelua. Hanketta koordinoi Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) luonnonvara-alan yksikkö. Hankkeen nimi on MoTaSu, ja sen on tarkoitus kestää vuoden 2013 loppuun saakka. Hankkeen tavoite: " Hankkeen tavoitteena on kehittää alueellista metsän suunnitteluprosessia monipuoliseksi informaatiopalveluprosessiksi niin, että alueen yrittäjien toiveet ja tarpeet saadaan välitettyä metsänomistajien tietoon nykyistä paremmin. Metsänomistajat voivat näin paremmin huomioida yrittäjien toiveita päättäessään metsiinsä kohdistuvista toimenpiteistä. Metsänomistajat saavat myös lisätietoa erilaisista toimenpidevaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista." Hankkeen sanotaan olevan hyvä esimerkki luonnon arvoja kunnioittavasta elinkeinopolitiikasta Kuusamossa. Metla toteuttaa metsämaiseman herkkyysluokituksen Kainuun ja Kuusamon alueille. Luokituksen avulla on tarkoitus määrittää maisemallisesti herkimmät alueet. Luokituksen oli tarkoitus valmistua vuoden 2013 aikana. (lähde: METLA) Arviot tulevaisuudesta Toimijoiden tavoitteet Metsätalous sekä jatkojalostus ovat vahvoja toimialoja Kuusamossa myös tulevaisuudessa. Alueen puunjalostusosaaminen on korkealla tasolla ja ala toimii jatkossakin. Metsähallituksen maat ja vedet Pohjanmaalla ja Kainuussa. 49

52 Tulevaisuudennäkymät Koillis-Suomen vision mukaan alueen maaseutu on: "paikallista omaleimaisuutta hyödyntävien yrittäjien, viihtyisän asuinympäristön ja osaavien ihmisten kotiseutu, jossa ihmiset, yritykset ja yhteisöt rakentavat yhteistyössä tulevaisuutta tulevaisuuteen uskoen". Maaseudun kehittämisessä yksi tärkeä asia ovat hanketyö ja rahoitus. (lähde: Myötäle ry) Koillis-Suomen elinkeinostrategiassa yhdeksi merkittäväksi teemaksi on nostettu ekologia ja kestävä kehitys / ympäristö ja energia, josta todetaan alueen tavoitteeksi "energiassa omavarainen". Lisäksi metsäklusterista todetaan: "metsät matkailun ja hyvinvoinnin sekä mekaanisen puunjalostuksen ja energiatuotannon käytössä. Toimijoiden yhteiset foorumit tukevat toimintojen yhteensovittamista. Tavoitteena on myös, että luonnontuoteala on nostettu uudelle tasolle matkailun avulla. Metsätaloudella on tärkeää merkitystä Kuusamossa metsänomistajille, metsätalouden työntekijöille sekä jalostuksen parissa toimiville tahoille. Vuosittaiset yksityismetsien kantorahatulot ovat Kuusamossa lähes 8 milj. euroa (tieto 2000-luvun alkupuolelta). Lisäksi saadaan metsänparannusvaroja. Metsää jalostava teollisuus työllistää vajaa 300 henkilöä ja liikevaihto on noin 75 milj. euroa vuosittain. Lisäksi metsätalous tuo kerrannaisvaikutuksia mm. kuljetuksiin, kauppaan ja korjaamotoimintaan. Luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman osana tehtyjen kyselyjen mukaan maa- ja metsätaloudessa erityisesti jatkojalostuksen merkitys tulevaisuudessa on edelleen tärkeä Kuusamolle Synergia / Ristiriidat muiden toimialojen kanssa Maatalouden osalta Kuusamossa nähdään mahdollisuuksia lähiruokaketjun parissa: luonnosta saatavat puhtaat raaka-aineet ja matkailun voimakas kehittyminen avaavat kasvu- ja kehittymismahdollisuuksia. Myös perusmaataloutta voisi olla mahdollista hyödyntää matkailussa: nykypäiväinen maatila on suurelle osalle ihmisiä tuntematon kokemus (vrt. porotalous). Maatilojen koon kasvu tuo mahdollisuuksia koneurakoinnin kehittämiseen, ja maatilat voivat hankkia lisätuloja mm. joulukuusien tai koristepensaiden kasvatuksesta. (lähde: Kuusamon maaseutuohjelma) Metsätalous on huomattava maaseudun maiseman muokkaaja. Lisäksi katsojan asenteet vaihtelevat: toinen pitää hoidetusta metsästä, toinen luonnontilaisesta. Myös avohakkuut jakavat mielipiteitä. Matkailun ja ympäristönsuojelun toimijoiden näkemykset nähdään monesti ristiriitaisiksi metsätalouden kanssa. Kuusamon yleiskaavan metsätaloutta koskevista määräyksistä nähdään, että eri toimijoiden ja elinkeinojen välistä vuoropuhelua tarvitaan, mutta metsiä koskevat tarpeet ja tavoitteet ovat usein ristiriitaisia. Porotalous vaikuttaa metsätalouteen monin tavoin. Poro voi vahingoittaa männyntaimia jäkälää kaivaessaan, mutta toisaalta taimettuminen voi helpottua ja nopeutua poron ohentaessa jäkäläpeitettä. Metsätalouden kannalta olisikin toivottavaa, että uudistamisen alku-vaiheessa porot kaivaisivat uudistusalalla ja taimettumisen jälkeen taas pysyisivät muutaman vuoden sieltä poissa. Porolla voi olla ratkaiseva merkitys alueilla, jossa luontainen uudistuminen on karujen luonnonolojen vuoksi ongelmallista (kuten Kuusamossa). Kesälaidunalueilla lehtipuiden kehittyminen saattaa pysähtyä tai estyä, kun porot syövät, mutta toisaalta runsaasti lehtipuustoa kasvavilla uudistusaloilla porojen syönnistä on hyötyä vesakontorjuntatarpeen vähentyessä. (lähde: Hyppönen, Mikko) Energiantuotannon näkökulmasta Kuusamossa on runsaasti viljelemätöntä peltoa. Lisäksi karjatiloilta saadaan runsaasti karjanlantaa, jota voitaisiin hyödyntää bioenergiantuotannossa. Myös ruokohel- 50

53 ven viljelyä energiakäyttöön on selvitetty. (lähde: Kuusamon maaseutuohjelma) Maa- ja metsätalouden SWOT-analyysi Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamisen näkökulmasta 51

54 52

55 53

56 6.5 Luonnontuotteet ja kalastus Historia Viimeaikainen globaali kehitys ja odote tulevasta Luonnontuoteala on murroksessa, sillä ns. nuorempi polvi ei ole yhtä innostunut keräilystä kuin vanhempansa. Kalastus sen sijaan on edelleen merkittävä harrastusmuoto, mutta ammattina sitä harjoittaa enää muutama henkilö Tärkeimmät tämän hetken tilanteeseen vaikuttavat tekijät Luonnontuotteet Koillismaalla luonnontuotetoimialaan suorimmin liittyviä toimialoja ovat perinteisesti olleet maatalous, kalastus, poronhoito ja elintarviketalous sekä näistä saatavien tuotteiden jatkojalostus. Keräilyyn perustuvien luonnontuotteiden (marjojen, sienien) hyödyntäminen on ollut pitkälti harrastuspohjaista toimintaa. Myös jalostavaa teollisuutta on mahdollisuuksiin nähden melko vähän, meijeritoiminta ja kalanjalostus näistä vahvimpina. Toimialana luonnontuoteala on Koillismaalla varsin nuori ja toimii kapealla sektorilla. Elinkeinostrategiassa kaikkia toimialoja koskevan, ekologia ja kestävä kehitys -teeman alle on yhdeksi ja kehittämisen painopisteeksi valittu lähiruoka-ajattelun vahvistaminen. Luonnontuotteet halutaan osaksi matkailukokemusta, alueen brändiä sekä hyvinvointimatkailua. Kuusamossa on tehty toimenpiteitä luonnontuotetoimialan kehittämiseksi. Luonnontuotealalla on myös vahva kytkentä matkailuun, sillä matkailusektorin luoma kysyntä paikallisia tuotteita kohtaan on pienestä väestöpohjasta johtuen ajoittain voimakkaampaa kuin paikallinen kysyntä. Kalatalous Kalatalous on yksi Kuusamon vanhimmista toimeentulon lähteistä. Kalatalous on kohdannut muutoksia vuosikymmenten aikana, sillä kalastusta harrastavien määrä on laskenut ja kotitaloudet ostavat yhä useammin kalan kaupan tiskiltä. Ammattikalastus on kehittynyt yhä enemmän ammattimaisemmaksi ja jalostus ja jakelu on keskittynyt yhä pienemmälle toimijakunnalle. Ammattimaisen kalankäsittelyn tulevaisuuden haaste on osaavan henkilöstön saaminen ja koneellistaminen. Kuusamossa on tehty investointeja kalatalouden toiminnan edistämiseksi. Kuusamon Kalatalo avattiin alkuvuodesta Kuusamolaisten ja posiolaisten kalatalouden yrittäjien omistamassa Kalatalossa on uudenaikaiset alkutuotannon käsittely- ja pakastetilat, sekä irtopakastuslinja. Yhtiö toimii myös koillismaalaisten kalastajien yhteisenä markkinointiyhtiönä, joka myy kalastajien pyytämää kalaa tuoreena sekä pakasteena. Kalatalon lisäksi Kuusamosta löytyy kaksi laitoshyväksyttyä kalasatamaa eli Ala-Kitkan ja Sossonniemen satamat. Kuusamossa toimii myös noin 10 kalankasvattamoa. Kitkan viisas muikku sai myös suojauksen nimelleen EU:n nimisuojausjärjestelmästä. Kitkan viisas-nimitystä käytetään Koillismaalla esiintyvästä muikusta, jonka erikoisuutena on sen pieni koko ja siitä johtuvat erikoiset pyynti- ja käyttötavat. Yhteistyöllä alueen kalatalous on saatu nousuun ja kalataloudessa on kasvupotentiaalia. Arviolta seutukunnassa on tällä hetkellä kolmisenkymmentä ammattilaiskalastajaa. Yritysrekisterin (Tilastokeskus) mukaan Kuusamossa oli 12 kalastuksen ja vesiviljelyn yritystä vuonna Kuusamossa on alalle tullut viime vuosina useita nuoria yrittäjiä, jonka ansiosta kaupungin kalastajien ikärakenne on valtakunnan huippua. Alueen ammattikalastuksen tulevaisuus näyttääkin hyvältä. 54

57 Kalastuksen lisäksi Koillismaa on kalanpoikastuotantoaluetta. Alueen valtteja ovat kirkkaat latvavedet, jotka ovat tautivapaita. Poikaset ovat kelvollisia istukkaita lähes minne vain, ja niitä myydään jatkokasvatukseen joka puolelle Suomea. Sen sijaan Kuusamoon ei saa tuoda poikasia muualta. Luonnonravintolammikko kasvatuksen osalta Kuusamo on yksi merkittävimmistä alueista koko Suomessa. Kalastus Kuusamossa järjestetään kymmenittäin erilaisia opastettuja kalastusretkiä järville ja jokivarsiin. Kalastusmatkailun intressikohteita ovat ensisijaisesti virtavedet (erityisesti Oulanka-, Kitka- ja Kuusinkijoki, jotka tunnetaan hyvin jokikalastajien keskuudessa), jonka jälkeen intressit suuntautuvat järvialueille. Edellä mainittujen jokien luvanmyynti on noin 8000 lupaa vuodessa, joista saaduilla tuloilla ylläpidetään matkailuun tarvittavaa palveluverkostoa. Taimenten lisäksi Kuusamossa kalastetaan harjuksia, siikoja sekä haukia. Kitkajärvillä on nimen tunnettavuuden takia arvoa ja mainetta kotimaisessa matkailussa, koska se on Euroopan suurin lähdejärvi. Talvella Kuusamon vesillä on mahdollista pilkkiä, käydä verkoilla tai nuotalla. Keväästä syksyyn voi vetouistella, virvelöidä, heitellä perhoa, mato-onkia, pyytää verkolla tai osallistua nuotanvetoon. Talvikalastukseen sopivia paikkoja ovat (kartassa sinisellä) Kesäjärvi, Kuusamojärvi (keskusta / Lahtela), Nissinjärvi, Nissinlampi, Penikkajärvi, Pyhäjärvi, Rukajärvi, Saunajärvi, Talvijärvi ja Torankijärvi. Erityiskalastuskohteita ovat Helilampi, Hossa, Kylmäluoma ja Petäjälampi. Näissä kohteissa on erityisiä lupa- ja kalastusehtoja. Kesäajan jokikalastuskohteita ovat Kuusinkijoki, Kitkajoen yläosa, Kitka-Oulankajoki, Poussunkoski, Varisjoki sekä Leveänkoski Hossanjoella. Järvikalastuskohteita ovat Heikkisenniva Irni/Kero, Kerojärvi, Kuusamojärvi, Iijärvi, Irnijärvi, Soilujärvi ja Torankijärvi Nykytilanne Tärkeimmät alueet toimialan kannalta 55

58 Talven kalastusinfo-karttaan on merkitty ravintolat, ohjelmat, kalaretket ja majoitus. Kesän kalastusinfo-karttaa on merkitty ohjelmat, majoitus, jokikalastus, järvikalastus, perhe- ja ryhmätuotteet, veneenlaskurampit 56

59 Metsästys Kuusamossa voi metsästää yksityismailla metsästysseurojen vieraana tai Kuusamon Yhteismetsän 2 ja Metsähallituksen alueilla. Metsästys Kuusamon Yhteismetsän alueilla. Kuusamon yhteismetsällä on yhteensä noin hehtaaria vapaita metsästysmaita. Marjastus ja sienestys 2 Kuusamon yhteismetsä on yksityisten metsätilojen omistama metsäalue ja organisaatio, jonka toiminta perustuu metsätalouden harjoittamiseen, puutavaran myyntiin ja metsästysmahdollisuuksien järjestämiseen. Kuusamon Yhteismetsä myös vuokraa eräkämppiä, maa- ja vesialueita sekä myy maa-ainesta. Luonnon keruutuotteista tärkeimmät ovat marjat ja sienet. Marjat antavat hyvinä vuosina paikallisesti suuren lisätulon. Merkittävimpiä metsämarjalajeja ovat puolukka, mustikka ja hilla. Marjasadosta kerätään vain muutama prosentti ja kerätystä sadosta maakunnassa jalostetaan pieni osa. Kotikäyttöön kerätään marjoja noin kaksi kertaa enemmän kuin kauppaan. Luonnontuotteiden ja muun paikallisen tuotannon arvo matkailussa on havaittu, ja lähiruoka onkin yhdistetty matkailuun. Näin paikallisen raaka-aineen jalostuksen lisäarvo jää paikkakunnalle. Tätä alaa onkin Kuusamossa kehitetty erityisesti hanketoiminnalla. Perinteisesti parhaat marjastuksen ja muun keräilyn alueet pidetään hyvin salassa muilta. Periaatteessa kaikki metsämaat ja muut kasvupaikoiksi sopivat alueet ovat luonnontuotteiden keräilyalueita. Tässä työssä ei ole katsottu tarpeelliseksi lähteä näyttämään kartalla keräilyn kannalta merkittävimpiä alueita Suunnitelmat ja niiden toteutumisvalmius Vuosina toteutettavassa Kansainvälistyvän matkailuelinkeinon vaikuttavuuden lisääminen matkailu- ja aluekehityksessä Kuusamossa hankkeessa tuotetaan tietoa siitä kuinka kansainvälistyvän Rukan myönteisiä sosiaalis-taloudellisia vaikutuksia voidaan lisätä Kuusamossa ottaen huomioon myös muut elinkeinot ja niiden maankäyttö (esim. maa-, metsä- ja porotalous, luonnontuoteala, kaivostoiminta). Hankkeessa luodaan Kuusamon matkailuja aluekehitykseen alueellis-toiminnallinen malli. Luonnontuotteiden ja lähiruuan tuotannon, käytön ja saatavuuden edistämiseksi on meneillään Luonnollisesti läheltä -hanke Tavoitteena on paikallistuotteiden tuleminen osaksi matkailumarkkinointia ja niiden saatavuuden parantaminen. 57

60 Maaseudun matkailuyrityksille on myös suunnattu Food & Travel kehittämishanke , jossa maaseutumatkailulle luodaan imagoa ja sekö tuote- ja markkinointikonsepti. Kuusamo Food & Travel II yritysryhmähanke on maaseudun matkailuyrityksille ja ohjelmapalveluyrityksille suunnattu hanke, jossa toimenpiteet kohdistuvat tuotteistamiseen, markkinoinnin ja myynnin kehittämiseen sekä koulutukseen ja verkostoitumiseen. Naturpolis Oy hallinnoi meneillään olevaa yli markkinointi projektia Kitkan Viisaan ympärillä Arviot tulevaisuudesta Kuusamolainen ammattikalastus on ns. terveellä pohjalla, koska kalakannat ovat elinvoimaisia ja pyynti kestävällä pohjalla. Viime vuosina alalla on tapahtunut paljon positiivista kehitystä, Kuusamoon on mm. rakennettu uusi kalankäsittelytila, Kuusamon kalatalo, minkä lisäksi Kuusamon kaupunki on vastikään remontoinut kaksi kaupungin omistamaa kalasatamaa vastaamaan nykyaikaisia säännöksiä Toimijoiden tavoitteet ja tulevaisuudennäkymät Luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman osana tehtyjen kyselyjen mukaan luonnon virkistyskäyttö, sisältäen harrastustoiminnan, mm. marjastuksen ja metsästyksen, on sekä tällä hetkellä että tulevaisuudessa Kuusamon kärkitoimiala yhdessä matkailun kokonaisuuden kanssa. Alueen asukkaiden ja muiden käyttäjien voidaan katsoa haluavan jatkossakin käyttää alueita omatoimiseen luonnossa liikkumiseen, luonnon hyödyntämiseen ja virkistäytymiseen. Koko Suomen sisävesien ammattikalastus on painottunut Pohjois- ja Itä-Suomeen, myöskin Kuusamoon. Alueen vaikutukset ulottuvat siten koko maakunnan ja jopa valtakunnan kalatalouteen. Sisävesien kalatalouden merkitys on voimakkaassa kasvusuunnassa koko maailmassa, koska valtameret ovat ylikalastettuja ja sisävesikalastus on kestävällä pohjalla. Kaivostoiminnan suurimmat negatiiviset vaikutukset kohdistuvat ympäröivään vesistöön sekä alueen imagoon erityisesti luonnon osalta. Kuusamossa kaivostoiminnan mielenkiinto/suunnitelmat ovat keskittyneet lähes poikkeuksetta hyvin lähelle tärkeimpiä vesistöjä, minkä nähdään aiheuttavan ongelmia kalastusmatkailulle, ammattikalastukselle, kalanviljelylle sekä kalanjalostukselle. Vahingot ovat pitkävaikutteisia, minkä lisäksi imagoa on vaikea saada puhdistettua. Koillismaan kalatuotteiden pääasialliset markkinat ovat Oulun alueella ja pääkaupunkiseudulla. Koska markkinat ovat kaukana, asiakas ei kykene erittelemään onko mahdollinen kaivos esim. Kitkajärvien valuma-alueella vai sen alapuolella. Puhtaan luonnon ja puhtaiden vesien säilyvä imago on elinehto koko Koillismaan kalataloudelle. Puhtaiden vesien ja luonnon imago on tärkeä myös alueen muun elintarviketuotannon kannalta. Alueen matkailun ansiosta kalataloudella ja muulla elintarviketuotannolla on suuremmat kotimarkkinat kuin alueen oma asukaspohja. Työpaikkojen lukumäärä kalataloussektorilla on merkittävä, kun huomioidaan kalastus- ja luontomatkailu. Luontoon liittyvien elämysten hakemisen Koillismaalta pelätään loppuvan, mikäli vesiensuojelulle ei anneta sille kuuluvaa painoarvoa. Naapurimaakunnasta katsotaan löytyvän on siitä valitettava esimerkki (Talvivaara) Synergia / Ristiriidat muiden toimialojen kanssa Luonnontuotetoimialan kehittämistoimia on Kuusamossa hyvin vahvasti kytketty matkailualan kehittämisen kanssa, kuten elinkeinostrategiassa on nostettu esiin, että luonnontuoteala nostetaan 58

61 uudelle tasolle matkailun avulla. Kuusamossa onkin ollut vireillä useita hankkeita, joissa luonnontuoteala ja matkailu nivoutuvat yhteen. Luonnontuotteiden hyödyntäminen ja kalastus tarvitsevat puhtaita luonnonalueita, hiljaisuutta ja rauhaa. Lisäksi alueen imagon tulee olla kunnossa Luonnontuotealan ja kalastuksen SWOT-analyysi Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamisen näkökulmasta 59

62 60

63 6.6 Kaivostoiminta Historia Kuusamossa ei ole kaivostoimintaa. Kuusamossa on tehty koelouhintaa 1990-luvun alussa Juomasuolla (lähde: GTK) Viimeaikainen globaali kehitys ja odote tulevasta Kaivosalan osaamisesta on päätetty tehdä yksi Suomen EUpolitiikan painopisteistä ja Suomi nostaa johtavaksi luonnonvarojen ja materiaalien kestävän, taloudellisen ja innovatiivisen hyödyntämisen osaamisen maaksi. Kaivostoiminnassa kunnioitetaan ekologista kestävyyttä ja alkuperäiskansojen oikeuksia sekä turvataan kansallispuistojen ja muiden suojelualueiden ylläpito. (lähde: TEM raportteja 23/2012) Globaali väestön kasvu, kaupungistuminen ja elintason nousu ovat lisänneet raaka-aineiden kysyntää. Kaivannaisalan tuotteita (metalleja, mineraaleja, kiviainesta, rakennuskiviä) tarvitaan välttämättömien tuotteiden, palvelujen ja infrastruktuurin tuottamiseen. (lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 15/2013) Suomessa oli toiminnassa yhteensä 12 metallimalmikaivosta ja 31 teollisuusmineraalikaivosta tai -louhosta, lisäksi on teollisuuskivilouhoksia ja jalokivilouhoksia. Metallimalmien louhinta on kasvanut mm. metallien suuren kysynnän vuoksi, ja kaivosteollisuudessa eletään nousukautta. Suomessa olikin vuonna 2012 vireillä useita kaivoshankkeita. Metallimalmikaivostoiminnan ja siihen liittyvän jatkojalostuksen katsotaan muodostavan kasvualan, jolla on mahdollisuuksia vientiin. Alalle arvioidaan tarvittavan yli uutta työntekijää lähivuosina. Kaivoshankkeen kehittämisvaihe edellyttää pääomaa, jota Suomessa ei tällä hetkellä löydy riittävästi. Tämän vuoksi suurin osa investoinneista on viime vuosina tullut ulkomailta. Suomen valtio on edistänyt kaivostoimintaa mm. lisäämällä koulutusta, rakentamalla teitä ja rautateitä sekä rahoittamalla alan tutkimusta. (lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö) Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM raportteja 23/2013) mukaan kaivosteollisuuden odotukset vaihtelevat raaka-aineesta riippuen, ja suurin "boomi" näyttäisi olevan taittumassa. Kansainvälisesti kaivosteollisuuden tuoton ennustettavuus on vähentynyt, poliittiset riskit lisääntyneet, verot ja rojaltimaksut nousseet ja lisäksi ammattitaitoisesta työvoimasta on kilpailua. Suomella on kaivosalan sijoittajien näkökulmasta useita etuja, mm. logistiikka ja saavutettavuus, koulutettu työvoima, energia, palvelut, kaavoitus, kustannuskilpailukyky. Dragon Mining Oy taas katsoo, että kaivosala on tällä hetkellä nousussa, sillä metallien maailmanmarkkinahinta on noussut siten, että kaivostoiminta katsotaan kannattavaksi myös Suomessa. Kuusamon malmipotentiaalin sanotaan olevan sellainen, että se mahdollistaa pitkäaikaisen kaivostoiminnan. Kuusamossa on varauduttava myös muihin kaivoshankkeisiin, sillä alueella on runsaasti kaivostoimintaan liittyviä hakemuksia. 61

64 Tärkeimmät tämän hetken tilanteeseen vaikuttavat tekijät Lähialueen aktiiviset ja suljetut kaivokset (lähde: GTK) Nykytilanne Käsitteet: Varaus: Malminetsintälupahakemuksen valmistelua varten hakija voi varata itselleen alueen tekemällä asiasta ilmoituksen kaivosviranomaiselle (varausilmoitus). Varausilmoitukseen perustuva etuoikeus on voimassa, kun varausilmoitus on tehty kaivoslaissa säädetyllä tavalla eikä varauksen hyväksymiselle ole kaivoslaissa säädettyä estettä. Etuoikeuden voimassaolo päättyy, kun kaivosviranomaisen varausilmoituksen johdosta tekemä päätös (varauspäätös) raukeaa tai se peruutetaan. Varaus ei oikeuta malminetsintään. Varaus tuottaa etuoikeuden malminetsintähakemuksen jättämiselle. Malminetsintälupa: Luvanhaltijalla on oikeus omalla ja toisen maalla luvassa tarkoitetulla alueella (malminetsintäalue) tutkia geologisten muodostumien rakenteita ja koostumusta, tehdä muita kaivostoimintaa valmistelevia tutkimuksia ja muuta malminetsintää esiintymän paikallistamiseksi sekä sen laadun, laajuuden ja hyödyntämiskelpoisuuden selvittämiseksi malminetsintäluvan mukaisesti. Malminetsintälupa ei oikeuta esiintymän hyödyntämiseen, mutta se antaa luvanhaltijalle etuoikeuden kaivoslupaan, joka puolestaan oikeuttaa esiintymän hyödyntämiseen. Malminetsintälupa ei rajoita kiinteistön omistajan oikeutta käyttää aluettaan tai määrätä siitä. Kaivoslupa Kaivoksen perustamiseen ja kaivostoiminnan harjoittamiseen on oltava kaivoslupa. Kaivoslupa oikeuttaa hyödyntämään kaivosalueella tavatut kaivosmineraalit, kaivostoiminnassa sivutuotteena syntyvän orgaanisen ja epäorgaanisen pintamateriaalin, ylijäämäkiven ja rikastushiekan sekä muut kaivosalueen kallio- ja maaperään kuuluvat aineet siltä osin kuin niiden käyttö on tarpeen kaivostoimintaan kaivosalueella. Kaivoslupa oikeuttaa lisäksi malminetsintään kaivosalueella. Lisäksi toimintaa varten on haettava erillinen kaivosturvallisuuslupa. (lähde: TUKES) 62

65 Kumotun kaivoslain mukaiset termit (sovelletaan vielä vanhan lain aikana aloitetuissa hankkeissa): Valtaus: Kaivostoimintaan varatun alueen haltuunotto viranomaisen luvalla (vrt. malminetsintälupa). (ks. esim. Sivistyssanakirja) Kaivospiiri: Kaivostoiminnan aluetarpeita varten muodostettiin hakemuksesta erillinen kaivospiiri. Hakijalla tuli olla aluetta koskeva valtaus ennen kaivospiirin hakua. Kaivosoikeus: Kaivostoiminnan aloittamiseen tarvitaan kaivosoikeus. (lähde: ks. esim. Kivirock.fi) Kaavion lähde: TEM raportteja 23/

66 Tärkeimmät alueet toimialan kannalta Kuusamon ja lähialueiden valtaukset, malminetsintäalueet ja kaivospiirit on esitetty seuraavalla kartalla: Seuraavalla kartalla näkyvät valtaus- ja kaivospiirihakemukset, varausilmoitukset, malminetsintälupa-, kaivoslupa- ja varausilmoitushakemukset: 1 Juomasuo (Kaivospiiri), Dragon Mining Oy, kulta, kupari, koboltti 2 Pajulampi (valtaus), GTK, kulta, kupari, raukeamispvm Säynäjävaara (valtaus), Belvedere Resources Finland Oy, kulta, kupari, koboltti, raukeamispvm Kouvervaara (valtaus), Belvedere Resources Finland Oy, kulta, kupari, koboltti, raukeamispvm SCD199 (valtaus), Sunrise Resources Plc., timantti, raukeamispvm Lemmonlampi (Kaivospiiri), Dragon Mining Oy, kupari, koboltti, kulta 7 Sivakkaharju (Kaivospiiri), Dragon Mining Oy, kulta 8 Meurastuksenaho (Kaivospiiri), Dragon Mining Oy, kulta, koboltti 64

67 1 Liikasenvaara (varausilmoitushakemus), Mawson Oy, kulta, kupari, koboltti 2 Karhu 3 (valtaushakemus), FQM FinnEx Oy, kulta, kupari 3 Mustajärvi 2 (valtaushakemus), FQM FinnEx Oy, kulta, kupari 4 Lummisko1-10, (valtaushakemus), FQM FinnEx Oy, kulta, kupari 5 Isosuo (malminetsintälupahakemus), Arctex Oy, kulta 6 Petäjävaara, Hangaslampi (valtaushakemus), Dragon Mining Oy, kulta 7 Hangaslampi13 (malminetsintälupahakemus), Dragon Mining Oy 8 Kanasenvaara (malminetsintälupahakemus), Arctex Oy 9 Juomasuo (varausilmoitus), Dragon Mining Oy, kulta, koboltti 10 Kuusamo-south (varausilmoitus), Arctex Oy, kulta 11 Iso-Rehvi (varausilmoitus), Dragon Mining Oy, kulta, koboltti 12 Konttiaho (valtaushakemus), Dragon Mining Oy, kulta 13 Ollinsuo (malminetsintälupahakemus), Dragon Mining Oy 14 Reposuo (varausilmoitushakemus), Dragon Mining Oy 15 Riita-aho (varausilmoitus), Dragon Mining Oy 16 Pirttisalo (malminetsintälupahakemus), BR Gold Mining Oy, kulta, kupari, volframi 17 Tolva (varausilmoitus), FQM FinnEx Oy, kulta, kupari 18 Pihlajamaa (varausilmoitus), Dragon Mining Oy 19 Särkijärvi (varausilmoitus), Dragon Mining Oy, kulta, koboltti 20 Kitka (varausilmoitus), FQM FinnEx Oy, kulta, kupari 21 Kuusamo-west (varausilmoitushakemus), Arctex Oy, kulta 22 Koppelokorpi (malminetsintälupahakemus), Dragon Mining Oy 23 Haarakumpu3 (malminetsintälupahakemus), Belvedere Resources Finland Oy 24 Lehtokorkia (varausilmoitus), Dragon Mining Oy 25 Mäntyvaara (varausilmoitus), Dragon Mining Oy, kulta, koboltti 26 Kaartiselkä (varausilmoitus), Dragon Mining Oy 27 Suolavaara (malminetsintälupahakemus), Foriet Oy 28 MTV (malminetsintälupahakemus), FQM FinnEx Oy, kulta, kupari 29 Kalliovaara 3 (varausilmoitus), Dragon Mining Oy 30 Iivaara 1 (varausilmoitus), GTK, fosfori, lantanoidit 31 Hossa (varausilmoitushakemus), Mineral Exploration Network (Suomi ) Oy, kulta, nikkeli, kupari 32 Kaletto (malminetsintälupahakemus) 33 Atlantis2 (varausilmoitus), FQM FinnEx Oy, nikkeli, kupari, palladium, platina 34 Hera1,3,4,5, Poikela1-9 (valtaushakemus), FQM FinnEx Oy, nikkeli, kupari, muut platinametallit Kuusamon alueen oletetut malmivarannot sijaitsevat suurella todennäköisyydellä matkailuelinkeinon ja erityisten luonnonarvojen kannalta tärkeillä alueilla (lähde: Mankinen, Mika) Suunnitelmat ja niiden toteutumisvalmius Kuusamon kaivoshanke on vireillä. Polar Mining Oy on selvittänyt kaivostoiminnan aloittamista Juomasuon, Hangaslammen, Pohjasvaaran sekä Meurastuksenahon ja Sivakkaharjun alueella. Kaivos toimisi siten, että metalliesiintymiä louhittaisiin yhdestä tai useammasta kaivoksesta ja metalli tuotettaisiin keskusrikastamolla. Louhittavan ja rikastettavan malmin määrä tulisi olemaan noin tonnia vuodessa, kaivoksen ja rikastamon toiminta-alue olisi yhteensä 3-4 km2 ja toiminta-ajaksi on arvioitu vähintään kymmenen vuotta. Tärkeimmät arvometallit ovat kulta ja koboltti, lisäksi tutkimuksissa on selvitetty myös muiden metallien esiintymistä (kupari, uraani ja ns. harvinaiset maametallit). Uraani on yhtiön mukaan yrityksen kannalta haitta, ja sen poistoa selvitetään ympäristösyiden vuoksi. (lähde: Dragon Mining Oy/Ramboll Oy) Lähde: TUKES 65

68 Malmiesiintymät Kuusamossa (lähde: GTK) Naapurikunnassa Taivalkoskella on vireillä Mustavaaran kaivoksen uudelleenavaaminen Arviot tulevaisuudesta Toimijoiden tavoitteet Dragon Mining Oy:n suunniteltu kaivoshanke voisi suotuisissa oloissa edetä siten, että kaivospäätös olisi mahdollinen 2016 ja tuotanto 66

KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Raportin liite: Karttatarkastelu 17.2.2014 NYKYTILANNE JA TULEVAISUUS (tulevaisuuden osalta esitetään toimialoittaiset kartat alueilta, joilla tulevaisuudessa

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA. Toimialakohtaiset tavoitteet

KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA. Toimialakohtaiset tavoitteet KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Toimialakohtaiset tavoitteet Kehittämistavoitteiden muodostaminen Toimialakatsaukset historia nykytilanne kehitystrendit ja ennusteet sekä tulevaisuutta

Lisätiedot

Poronhoito muuttuvassa ympäristössä

Poronhoito muuttuvassa ympäristössä Poronhoito muuttuvassa ympäristössä 13.11.2014 Mari Väänänen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL/ Kuvagalleria POROT-hanke Maankäytön suunnittelua palvelevan porotalouden paikkatietokannan rakentaminen

Lisätiedot

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT 1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...

Lisätiedot

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Ehdotus MH 25.8.2015 Maakuntakaavaehdotus MH 25.8.2015 2 Julkaisija: Kauppakatu 1 87100 KAJAANI Puh. (08) 615 541 Faksi (08) 6155 4260

Lisätiedot

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoiman maakuntakaavoitus 11.10.2013 Mitä maakuntakaavoitus on? Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa

Lisätiedot

ESITYS OSAYLEISKAAVAN KÄYNNISTÄMISESTÄ RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTOA VARTEN

ESITYS OSAYLEISKAAVAN KÄYNNISTÄMISESTÄ RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTOA VARTEN Haapajärven kaupunki Tekninen lautakunta Kirkkokatu 2 85800 Haapajärvi Infinergies Finland Oy Karppilantie 20 90450 Kempele Puh. 044 7595 050 sisko.kotzschmar@infinergiesfinland.com www.infinergies.com

Lisätiedot

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla

Lisätiedot

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA IIN KUNTA ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus... 1 2 Suunnittelualue... 1 3 Suunnittelutehtävän

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kaavaselostus Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 1.1

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

KAAVOITUSKATSAUS 2015

KAAVOITUSKATSAUS 2015 Rautalammin kunta KAAVOITUSKATSAUS 2015 Kaavoitusjaosto 30.7.2015, 16 1 YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa

Lisätiedot

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Kaavaselostus ALUSTAVA LUONNOS Kaava-alueen sijainti Tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaavan suunnittelualue on koko kunta. Vaiheyleiskaavassa osoitetaan tuulivoima-alueet

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI

POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI Maankäytölliset edellytykset tuulivoimapuistoille Pasi Pitkänen 25.2.2011 Lähtökohtia - valtakunnallisesti: Tarkistetut (2008) valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet

Lisätiedot

Tuulivoima ja maanomistaja

Tuulivoima ja maanomistaja Tuulivoima ja maanomistaja Ympäristöasiamiespäivät Marraskuu 2012 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Miksi tuulivoimaa? Tarve uusiutuvalle energialle, esim. EU:n tavoite 20-20-20 Tuulivoima

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014. Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014. Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015 PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014 Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015 Maakuntakaava Valtuustokausi 2009-2012 Valtuustokausi 2013-2016 Valtuustokausi 2017-2020 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Lisätiedot

KUUSAMON STRATEGINEN YLEISKAAVA 04.06.2015

KUUSAMON STRATEGINEN YLEISKAAVA 04.06.2015 KAAVASELOSTUS, LUONNOS TYÖNUMERO: E26216 KUUSAMON KAUPUNKI KUUSAMON STRATEGINEN YLEISKAAVA 04.06.2015 SWECO YMPÄRISTÖ Vireilletulosta on ilmoitettu 15.5.2014 Hyväksytty kunnanvaltuustossa..2016 Mäkelininkatu

Lisätiedot

Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava

Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava Luonnonvarat ja liikenne Merkinnät, määräykset ja suositukset 19.1.2015 Kaavaehdotus Hyväksytty maakuntahallituksessa 3.11.2014 1 Rakentamisrajoitus Maakuntakaavan MRL

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Vireille tulo 29.05.2015 TEHTÄVÄ Ranta-asemakaava OSOITE Pitkäsaari, Kaarniemi (417), Kotka

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 1 TUULIVOIMAA KAJAANIIN Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 UPM Uuden metsäteollisuuden edelläkävijänä UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Vireille tulo 29.05.2015 TEHTÄVÄ Ranta-asemakaava OSOITE Pitkäsaari, Kaarniemi (417), Kotka

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari. 30.10.2013, Oulu

Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari. 30.10.2013, Oulu Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari 30.10.2013, Oulu Esityksen sisältö Yleistä tuulivoimasta ja tuulivoimarakentamisesta Maakunnalliset selvitykset Tuulivoiman hankekehitys Metsähallituksen rooli

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 2.6.2015 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava Liikenne ja logistiikka Kaavaehdotus Julkisesti nähtävillä 21.11.-30.12.2011 Asukastilaisuudet: ti 22.11.11 Ylöjärvi,

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaava. Lähtökohtia kaavan laadinnalle

Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaava. Lähtökohtia kaavan laadinnalle Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaava Lähtökohtia kaavan laadinnalle Taustaa Etelä-Savon maakuntakaava ollut voimassa 4.10.2010 alkaen Liitto seuraa kaavan ajantasaisuutta ja tekee vuosittain seurantaraportin,

Lisätiedot

Hankkeen taustaa Lähtökohdat:

Hankkeen taustaa Lähtökohdat: Matkailun, kaivostoiminnan ja ympäristön yhteensovittaminen -seminaari Ruka 24.02.2012 2012 FT Pekka Kauppila Hankkeen taustaa Lähtökohdat: Valtakunnallisen matkailustrategian ja Valtioneuvoston 24.3.2011

Lisätiedot

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen Monikäyttömetsätalous valtion mailla PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen 1 Metsähallituksen maat ja vedet Monikäyttömetsätaloutta 3,5 milj. ha (Lappi 1,9 ) Soita, lakimetsiä yms metsätalouden

Lisätiedot

Pohjois-Savon tuulivoimaselvitys lisa alueet

Pohjois-Savon tuulivoimaselvitys lisa alueet Merja Paakkari 28.07.2011 1(7) Pohjois-Savon tuulivoimaselvitys lisa alueet Kunta Alue Tuulisuus/ tuuliatlas [m/s] Tuulisuus/ WAsP [m/s] Vuosituotanto/ WAsP [GWh] maksimikoko [MW] [M /MW] Etäisyys 110kV

Lisätiedot

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitus ja metsätalous -infotilaisuus Turku 13.3.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Sisältö Kaavoitusjärjestelmä Maankäyttö-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 12.3.2013

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 12.3.2013 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (4) LIEKSAN KAUPUNKI, KOLI PURNULAHDEN OSITTAINEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 12.3.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA?

Lisätiedot

JUANKOSKI Pieksän järvien ja Muuruvesi - Karhonvesi roykmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JUANKOSKI Pieksän järvien ja Muuruvesi - Karhonvesi roykmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUANKOSKI Pieksän järvien rantaosayleiskaavan ja Muuruveden Karhonveden rantaosayleiskaavan muutos Rantaosayleiskaavamuutokset koskevat tiloja Haukiniemi 434-1- 129, Venhonranta 434-2-58, Pieksänranta

Lisätiedot

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 7 ) TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

SYVÄRINRANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SYVÄRINRANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kuopion kaupunki 1/6 KUOPION KAUPUNKI SYVÄRINRANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS alue sijoittuu Tahkovuoren rinnealueen pohjoispuolelle Syvärin rannalle.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.10.2014

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.10.2014 1(7) VESANNON KUNTA OINASKYLÄN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.10.2014 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 63 :n mukaan

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9. HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo

Lisätiedot

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Kunnanhallitus

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KIRKON KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavan laaditaan Puumalan taajaman keskustaan.

Lisätiedot

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 5 ) TERVON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaavan muutos koskee kortteleja 9(osa),

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015

Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015 Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015 KAAVAMUUTOKSEN KOHDE, TARKOITUS JA TAVOITTEET Mustikkakankaan teollisuusalue sijaitsee

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA 1 LAPPAJÄRVI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on LAPPAJÄRVEN

Lisätiedot

Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012

Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012 Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012 2 SISÄLLYS 1. Tehtävä...3 2. Aloite...3 3. Suunnittelualue...3 4. Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet...3

Lisätiedot

UUSI VALTAKUNNALLINEN TUULIVOIMAN NEUVONTAPALVELU

UUSI VALTAKUNNALLINEN TUULIVOIMAN NEUVONTAPALVELU UUSI VALTAKUNNALLINEN TUULIVOIMAN NEUVONTAPALVELU Tarjoaa asiantuntija-apua ja neuvontaa tuulivoimaloiden suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvissä menettely- ja sisältökysymyksissä. Valtakunnallinen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava Leskinen Timo 15.10.2013 OAS 1 (5) Pahkasalon asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA 1. HANKEKUVAUS Asemakaava koskee tiloja 403-1-92 (Mutalahti), 403-1-93

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Laajaniemen ranta-asemakaavan muutos ja tilan 460-2-195 ranta-asemakaava

Laajaniemen ranta-asemakaavan muutos ja tilan 460-2-195 ranta-asemakaava ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Konginkangas Laajaniemen ranta-asemakaavan muutos ja tilan 460-2-195 ranta-asemakaava Pyyrinlahden kylän tiloille Laajaniemi 2:223 ja Leppäranta 2:195. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.11.2013

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.11.2013 OAS 1 (5) TUUSNIEMEN KUNTA KESKITIEN ASEMAKAAVA JA HARJUTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.11.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 10.12.2014 7.11.20114 21.10.2014

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 10.12.2014 7.11.20114 21.10.2014 1(7) VESANNON KUNTA OINASKYLÄN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 10.12.2014 7.11.20114 21.10.2014 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

SAM Case Kuusamo: sosiaalisen hyväksyttävyyden uudet välineet konfliktin ennaltaehkäisyyn (work in progress)

SAM Case Kuusamo: sosiaalisen hyväksyttävyyden uudet välineet konfliktin ennaltaehkäisyyn (work in progress) SAM Case Kuusamo: sosiaalisen hyväksyttävyyden uudet välineet konfliktin ennaltaehkäisyyn (work in progress) Kuopasta kansalle - Heureka 17.3.2015 Lasse Peltonen, SYKE Nina Wessberg, VTT 2 Kuusamon kaivoskiista

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1(7) MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOSALUE PROJ.NRO 221 Asemakaavan muutos Suunnittelualue käsittää Linnalan yritysalueen

Lisätiedot

HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA

HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA MIKSI TUULIVOIMAKAAVA? Tuulivoimalaitos tarvitsee rakennusluvan, jonka myöntämisen edellytyksenä on ensisijaisesti voimassa oleva oikeusvaikutteinen maankäytön

Lisätiedot

Mäntyharjun kunta Länsiosan rantaosayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Mäntyharjun kunta Länsiosan rantaosayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 5 ) Mäntyharjun kunta Länsiosan rantaosayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

ASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA.

ASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA. Joroisten kunta 1(6) JOROISTEN KUNTA GOLF-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7. Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.2014 1 Veden käyttö globaalisti lisääntyy Väestönkasvu Eliniän kasvu Kulutustottumusten

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA ELINKEINOT JA PALVELUT ASUMINEN JA LOMA-ASUMINEN LIIKENNE JA TEKNINEN HUOLTO VIRKISTYSALUEET JA REITIT ARVOKKAAT YMPÄRISTÖT ELINKEINOT JA PALVELUT ALKUTUOTANTO Maatalous >

Lisätiedot

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan 24.2.2012

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan 24.2.2012 Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan MiiaPorkkala Porkkala, Rukakeskus Oy 24.2.2012 Lähtökohta Ruka Kuusamon matkailun kehittäminen 1970 luvulta nykypäivään yyp Investoinnit n.1 Mrd euroa Matkailuyrittäjiä

Lisätiedot

LAUSUNTO 29.6.2015 1. Lestijärven kunta Lestintie 39, 69440 LESTIJÄRVI. Viite: Lausuntopyyntö 11.5.2015

LAUSUNTO 29.6.2015 1. Lestijärven kunta Lestintie 39, 69440 LESTIJÄRVI. Viite: Lausuntopyyntö 11.5.2015 LAUSUNTO 29.6.2015 1 Lestijärven kunta Lestintie 39, 69440 LESTIJÄRVI Viite: Lausuntopyyntö 11.5.2015 Lestijärven tuulivoimapuiston Kosolankankaan (osa-alue 2) osayleiskaava Lestijärven kunta on pyytänyt

Lisätiedot

Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle?

Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle? Myöhästyikö Keski-Pohjanmaa kilpajuoksussa Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle? Suomeen on rakennettu voimassa olevan keskittävän syöttötariffin innoittamana noin 300 tuulivoimalaitosta lähimmät

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Juankosken kaupunki 1/6 JUANKOSKEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS Tikanniemen ranta-alueet OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Juankosken asemakaava-aluetta Tikanniemessä.

Lisätiedot

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A SUUNNITTELU JA TEKNI IKKA SIEVIN KUNTA JAKOSTENKALLIOIDEN TUULIVOIMAYLEISKAAVAA OSALLISTUMIS- JA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus... 1

Lisätiedot

Pohjois-Savon tuulivoimaselvitys lisa alueet 2

Pohjois-Savon tuulivoimaselvitys lisa alueet 2 Merja Paakkari 20.11.2011 1(7) Pohjois-Savon tuulivoimaselvitys lisa alueet 2 Kunta Alue Tuulisuus/ tuuliatlas [m/s] Tuulisuus/ WAsP [m/s] Vuosituotanto/ WAsP [GWh] maksimikoko [MW] [M / MW] Etäisyys 110kV

Lisätiedot

KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN

KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi

Lisätiedot

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,

Lisätiedot

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa

Lisätiedot

ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS

ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS FCG Finnish Consulting Group Oy Lapinlahden kunta ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS Kaavaselostus Luonnos 13.3.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I Kuopio Onkiveden

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta ja suunnittelualueen

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI

TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI KITEEN KAUPUNKI Paloaseman asemakaava asemakaavan muutos YLEISTÄ Kiteen kaupunginhallitus on 5.10.2015 252 päättänyt käynnistää Paloaseman asemakaavan laatimisen

Lisätiedot

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut KAPULIN YRITYSALUEEN III-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJ.NRO 188 Asemakaava OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Alueen ohjeellinen rajaus on

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 MAAKUNTAKAAVOITUS on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. KAAVA ON KARTTA TULEVAISUUTEEN Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.

Lisätiedot

Tuulivoima kaavoituksessa. Tuulivoima.laisuus Lai.la, 28.11.2013 Aleksis Klap

Tuulivoima kaavoituksessa. Tuulivoima.laisuus Lai.la, 28.11.2013 Aleksis Klap Tuulivoima kaavoituksessa Tuulivoima.laisuus Lai.la, 28.11.2013 Aleksis Klap MITÄ SELVITETÄÄN Valtakunnalliset alueidenkäyhö- tavoiheet MaankäyHö- ja rakennuslaki EU:n säädökset Strategiat ja ohjelmat

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Raahen kaupungin 16.kaupunginosan korttelin 64 tontteja 32, 39, 40, 41, 42 ja 43 sekä korttelin 62 tontteja 38 ja 52 koskeva asemakaavan muutos. OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

Harjunpään asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 1 / 6

Harjunpään asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 1 / 6 Harjunpään asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 1 / 6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Harjunpään asemakaavan muutos Ulvilan kaupunki, Harjunpään (25.) kaupunginosa, kortteli

Lisätiedot

Pirkanmaan metsänhoitoyhdistykset tuovat kaavasta yleisesti esille seuraavaa:

Pirkanmaan metsänhoitoyhdistykset tuovat kaavasta yleisesti esille seuraavaa: 8.4.2015 KOMMENTTEJA PIRKANMAAN MAAKUNTAKAAVA 2040 -LUONNOKSEEN 1. Yleistä Pirkanmaa on yksi Suomen nopeimmin kasvavia maakuntia. Maakunnan kehitystä ohjaamaan on laadittu luonnos maankäytön eri osa-alueet

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO 1 LAPUAN KAUPUNKI LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on ALANURMON

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Nilsiä, Tahkovuori 1/6 NILSIÄ, TAHKOVUORI ASEMAKAAVAN MUUTOS OLD COURSE- GOLFALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Valkamalahdentietä ja golfaluetta Tahkovuoren

Lisätiedot

TAHKOVUOREN KORTTELIEN 122 (OSA) JA 123 (OSA) ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 6.2.2012

TAHKOVUOREN KORTTELIEN 122 (OSA) JA 123 (OSA) ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 6.2.2012 OAS 1 (5) NILSIÄN KAUPUNKI TAHKOVUOREN KORTTELIEN 122 (OSA) JA 123 (OSA) ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 6.2.2012 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot