Tervetuloa maailman parhaaseen kouluun!

Transkriptio

1 Perusopetus

2 Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen... Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Jyväskylän kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma: Tervetuloa maailman parhaaseen kouluun! YK:n lapsen oikeuksien julistuksen mukaan jokaisella maailman lapsella on oikeus koulutukseen. Suomessa asuvat lapset ovat onnellisessa asemassa, sillä meillä on lakiin kirjattu oppivelvollisuus ja sen suorittamiseksi maailman paras koulu. Jyväskylässä arvostetaan koulua ja koulutusta. Kaupunki on tunnettu suomenkielisen opetuksen ja oppimisen keskuksena. Jos kaupungit kilpailisivat perusopetuksen Suomen mestaruudesta, Jyväskylä olisi vuodesta toiseen kärkisijoilla. Suomen vanhin suomenkielinen opettajankoulutuslaitos, yliopiston muut tieteenalat sekä muut oppilaitokset kouluttavat opetusalan ammattilaisia, joista monet ovat jääneet ja vielä useammat tahtoisivat jäädä Jyväskylään töihin. Avoimiin työpaikkoihin on aina runsaasti hakijoita. Voi hyvällä syyllä sanoa, että meillä koulujen henkilökunta on maan huippua. Ennen lapsen lähtöä koulutielle, vanhempien ja huoltajien ei ole tarvinnut miettiä kouluasioita. Lapsuuden ja nuoruuden vuosien aikana koulusta tulee kuitenkin tärkeä osa lapsen ja lapsiperheen arkea. Koulu on mukana lapsen kasvussa ja pysyy yhtenä kestopuheenaiheista niin kotona kuin harrastuksissa. Aikuisilla tulee olla aikaa kuunnella mitä lapsella on sanottavana ja osallistua keskusteluun sekä lapsen että koulun kanssa. 2 Esitteen kuvissa Janakan, Vaajakummun, Viitaniemen ja Kuokkalan koulujen oppilaita. Kuvat: Hanna-Kaisa Hämäläinen

3 Sisältö Kaikille yhteinen perusopetus...4 Alakoulu...4 Yläkoulu...5 Opetussuunnitelma...5 Kaikkea ei opi kirjoista Kulttuuriopetussuunnitelma Kompassi...6 Ympäristöasiat ja Luontokoulu...6 Osallisuuskasvatus...6 Jälkkäri ja koulujen kerhotoiminta...6 Koulujen ulkopuolinen opetus...7 Yhteistyössä kodin kanssa Kodin ja koulun yhteistyö...8 Tietoa koulunkäynnistä...8 Arviointi...9 Koululaisen hyvinvointi...10 Kouluateria...10 Kouluterveydenhuolto...10 Hammashoito...10 Oppilashuolto ja psykologi...11 Koulumatkan korvaaminen...11 Kielten opiskelu...13 A1-kieli, 3.luokka...13 A2-kieli, 5.luokka, vapaaehtoinen...13 B1-kieli, 7.luokka...13 B2-kieli, 8.luokka, valinnainen...13 Äidinkielenä muu kuin suomi...13 Jyväskylän kaupungin tarjoamat opetuksen erityiset painotukset...14 Opetusta englannin kielellä...14 Ruotsinkielinen opetus...14 Musiikkiluokat...15 Urheiluluokat...15 Tukea koulunkäyntiin...17 Monikulttuurinen opetus...18 Briefly In English

4 Kaikille yhteinen perusopetus Jyväskylässä on lähes perusopetuksen oppilasta, jotka käyvät kaupungin 38 alakoulussa, 9 yläkoulussa sekä kolmessa erityiskoulussa. Lisäksi Jyväskylän Normaalikoulua, Kristillistä koulua sekä Rudolf Steiner -koulua käy useita satoja oppilaita. Eri puolilla kaupunkia opinpolut ovat erilaisia, mutta opetus on kaikkialla tasaveroista. Jyväskylässä on kyläkouluja, päiväkoti-kouluja, alakouluja ja yläkouluja sekä moderneja yhtenäiskouluja, joissa on oppilaita ekaluokkalaisista ysiluokkalaisiin. ALAKOULU Ensimmäisellä luokalla lapset harjoittelevat koululaisena olemista ja opiskelevat samalla perustaitoja ja -tietoja. Ensimmäisinä vuosina tulevat tutuksi onnistumisen, oppimisen ja tekemisen ilo, ryhmässä toimiminen ja yksinkertaisten ohjeiden avulla tekeminen. Luokilla 1-6 lapset tutustuvat asioihin pääasiassa oman luokanopettajan johdolla, omassa luokassa tuttujen luokkakavereiden kanssa. Opiskelu etenee vähitellen ja mukaan otetaan uutta asiaa tuttuun lisäten. Oppimisen edetessä tunteja ja opiskeltavia aineita tulee lisää. Ensimmäisillä luokilla koulua on 20 tuntia viikossa, 6. luokalle mentäessä viikkotunteja on 25. Oppiaineet luokilla 1-6 Äidinkieli ja kirjallisuus Matematiikka Ympäristö- ja luonnontieto - luokilla 1-4 Uskonto/elämänkatsomustieto(* Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta 3. luokalta alkava yhteinen A1-kieli 5. luokalta alkavat biologia ja maantieto 5. luokalta alkava historia 5. luokalta alkavat fysiikka ja kemia 5. luokalta alkava vapaaehtoinen A2-kieli OPINPOLKU ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN 4 ALAKOULU YLÄKOULU Halssila, Huhtasuo ja Pupuhuhta Huhtaharju Keljo, Keljonkangas, Keltinmäki ja Kypärämäki Kilpinen Hurttia, Saakoski, Yhtenäiskoulun alakoulu, Tikkala ja Vespuoli Korpilahti Nenäinniemi, Pohjanlampi ja Tikka Kuokkala Keljonkangas, Lehtisaari, Muuratsalo ja Säynätsalo Lehtisaari Liinalampi, Luonetjärvi, Nyrölä ja Puuppola Tikkakoski Jokela, Keski-Palokka, Saarenmaa ja Tyyppälä Palokka Saarenmaa ja Keski-Palokka Mankola (aloittaa ) Haapaniemi, Janakka, Jyskä, Kanavuori, Oravasaari, Tammirinne ja Vaajakumpu Vaajakoski/Vaajakumpu Kortepohja, Kuohu, Lohikoski, Puistokoulu ja Vesanka Viitaniemi Normaalikoulu Normaalikoulu Normaalikouluun oppilaat otetaan ensisijaisesti omalta oppilaaksiottoalueelta: Väinönkatu Sepänkatu Nisulankatu Vesangantie Savelankatu Länsiväylä Jyväskylä-Haapamäki-rata Väinönkatu.

5 Yläkoulu Yläkoulussa luokilla 7 9 tietoja ja taitoja syvennetään ja täydennetään ja valmistaudutaan siirtymään toisen asteen opiskelupaikkoihin lukioon tai ammatilliseen koulutukseen. Uudet oppiaineet ja aineenopettajat muuttavat koulupäiviä alaluokkiin verrattuna luokkalaisilla oppilailla on luokanvalvoja, mutta eri aineissa omat opettajat. Opetusryhmän koko ja oppilaat vaihtelevat valinnaisaineiden ja ryhmien mukaan. Päivät myös pitenevät vielä jonkin verran. 7. luokalla on koulua on keskimäärin 30 tuntia viikossa. Jaksojärjestelmä Yläkoulujen lukuvuosi on jaettu yleensä neljään jaksoon. Lukujärjestys vaihtelee hieman jaksoittain. Oppiaineiden oppimäärät on jaettu kursseihin, jolloin yhden jakson aikana voi opetusta olla tietyssä oppiaineessa useita tunteja viikossa, tai oppiaine voi olla hajautettuna, jolloin tunteja on useammalla jaksolla. Yksi kurssi on 38 oppituntia. Valinnaisuus Oppilas voi painottaa jonkin verran opinto-ohjelmaansa valinnaisaineilla. Koulut tarjoavat valinnaisaineita pääosin 8. ja 9. luokan aikana. Yleisimpiä valinnaisaineita ovat kotitalous, liikunta, musiikki, tekninen työ, tekstiilityö tai tietotekniikka. Syntyvät valinnaisaineryhmät riippuvat koulun tarjonnasta sekä koulun määrittämästä opetusryhmän vähimmäiskoosta. Oppilaan aiemmin tekemät kielivalinnat vaikuttavat valinnan mahdollisuuksiin yläkoulussa. Jos oppilas on ottanut opinto-ohjelmaansa alakoulussa vapaaehtoisen A2-kielen, sen opiskelu jatkuu yläkoulussa valinnaisena aineena. Oppiaineet luokilla 7-9 Äidinkieli ja kirjallisuus Kielet: A-kieli ja B-kieli Matematiikka Biologia Maantieto Fysiikka Kemia Terveystieto Uskonto tai elämänkatsomustieto(* Historia Yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Kotitalous Käsityö: tekninen ja tekstiilityö Liikunta Oppilaanohjaus Yhteisiä aineita on yhteensä vähintään 78 vuosiviikkotuntia tai kurssia. *) Kouluissa järjestetään evankelis-luterilaista uskonnon opetusta ja uskontokuntiin kuulumattomille elämänkatsomustiedon opetusta. Myös muihin uskontokuntiin kuuluvat saavat omaa opetusta, jos kaupungin kouluissa on samaan uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvia oppilaita vähintään kolme. Opetukseen voi osallistua oppilaita useilta eri kouluilta. Opetussuunnitelma Koulussa opetettavat asiat pohjautuvat opetussuunnitelmaan. Valtakunnallinen opetussuunnitelma määrittää opetuksen minimitavoitteet. Tämän lisäksi kunnilla ja kouluilla voi olla omia tarkempia ja laajempia opetussuunnitelmia, joissa näkyvät kunnan omat painotukset. Opetussuunnitelmaa päivitetään vuosittain. Jyväskylän kaupungin luokkien kouluissa on yhteinen opetussuunnitelma, jota kaikki koulut noudattavat. Jyväskylän opetussuunnitelmassa omia painotuksia ovat muun muassa urheiluluokat, musiikkiluokat sekä englannin ja ruotsinkielinen opetus. Eri luokkatasojen oppisisällöistä ja -aineista sekä tärkeistä kasvun paikoista kerrotaan tarkemmin esitteissä, jotka jaetaan Jyväskylän kaupungin koulujen oppilaille lukuvuoden alussa. Tutustumalla esitteisiin yhdessä lapsen kanssa, saa käsityksen siitä millaisia asioita lukuvuosi tuo tullessaan. Vielä esitteitäkin kattavammin Jyväskylän kaupungin opetussuunnitelma löytyy internetistä osoitteesta: Opetussuunnitelman lisäksi kouluilla on omat toimintasuunnitelmat, joiden mukaan koulun arki pyörii. Toimintasuunnitelman pääkohdista kerrotaan syksyisin jaettavissa koulujen lukuvuositiedotteissa ja luokkakohtaisissa vanhempainilloissa. 5

6 KAIKKEA EI OPI KIRJOISTA Koulu on muutakin kuin oppitunteja ja läksyjä. Onnistumisen elämykset, itsenäisyys, sosiaalinen yhteenkuuluvuus sekä erilaisuuden hyväksyminen vahvistavat lapsen identiteettiä. Osallisuutta edistävä ja kuunteleva kulttuuri kasvattaa lapsista vastuunsa tuntevia nuoria. Kulttuuri-kompassi Jyväskylän koulujen kulttuuri-kompassi jäsentää kulttuurikasvatuksen tavoitteelliseksi oppimiseksi kulttuurin ja taiteen avulla. Kompassi tutustuttaa lapset kulttuurin eri aloihin ja ilmiöihin itse tehden ja kokien. Samalla lapsia kasvatetaan sosiaalisiin ja kulttuuriperinnöllisiin tapoihin ja taitoihin sekä monikulttuurisuuden havaitsemiseen. Jokaisella perusopetuksen oppilaalla on mahdollisuus osallistua vuosittain vähintään yhteen kulttuuriretkeen kaupungin museoihin, teatteriin ja konsertteihin. Lisäksi koulut toteuttavat koulun omaa kulttuuria tukevaa taide- ja kulttuurikasvatusta omien painotusten mukaisesti. nyt mukaan tähän vaativaan prosessiin. Pupuhuhdan koulu on Keski-Suomen ensimmäinen ympäristösertifioitu alakoulu ja Jyväskylän Vaajakummun koulu on saanut ainoana alakouluna Keski-Suomessa kestävän kehityksen sertifikaatin. Jyväskylässä on myös oma luontokoulu, joka tukee omilla palveluillaan koulujen ympäristökasvatusta. Luontokoulu järjestää lapsille ja nuorille luontokoulupäiviä ja koulutustilaisuuksia, jotka syventävät koulun luonto- ja ympäristökasvatusta. Luontokoulun opetus perustuu toiminnallisuuteen, käytännönläheisyyteen, aistien käyttöön, seikkailuun ja taruihin luonnossa liikkuen ja ympäristöä havainnoiden. Opetus noudattaa kestävän kehityksen periaatteita. Nuorisovaltuuston toimintaan. Lasten Parlamentti: veraja/jyvaskyla/lastenparlamentti/ toiminta Nuorisovaltuusto: Jälkkäri ja koulujen kerhotoiminta Kun koulupäivä päättyy, Jyväskylä tarjoaa 1. ja 2. luokan oppilaille maksullista ohjattua iltapäivätoimintaa lähes joka koululla järjestettävissä Jälkkäri-ryhmissä. Monet isommat lapset ja nuoret jäävät mielellään vielä tunniksi pariksi koulujen järjestämiin harrastekerhoihin, joita löytyy niin kulttuuria kuin liikuntaa kaipaaville. 6 Ympäristöasiat ja Luontokoulu Jyväskylän kouluissa ympäristöasiat on otettu osaksi opetusta. Vihreän lipun kouluja alkaa olla jo kymmenkunta ja yhä useampi kouluista on lähte- Osallisuuskasvatus Osa jokaisen Jyväskylän koulun osallisuuskasvatusta on koulun oma oppilaskunta. Osa oppilaista haluaa laajentaa osallisuuskokemuksiaan osallistumalla Jyväskylän Lasten parlamentin tai jalkkari kerhotoiminta

7 Koulujen ulkopuolella TAPAHTUVA opetus Koulun toimintasuunnitelmaan kirjatut retket, vierailut ja muu koulun ulkopuolella tapahtuva toiminta on oppilaalle maksutonta. Jyväskylän kaupungissa osa koulun ulkopuolisesta opetuksesta on kaikille oppilaille kuuluvaa ja osa harkinnanvaraista ja vapaaehtoista, kunkin koulun oman toimintakulttuurin mukaisesti järjestettyä. Lisäksi voidaan toteuttaa esimerkiksi vapaaehtoisia leirikouluja, mikäli vanhemmat sitoutuvat varainhankintaan. Opintoretkestä ja leirikoulusta tehdään aina suunnitelma, jonka rehtori hyväksyy. Suunnitelmasta selviävät tavoitteet, järjestelyt ja valvontavastuut. 7

8 YHTEISTYÖSSÄ KODIN KANSSA Kodin ja koulun yhteistyö Vanhemmilla sekä koululla on omat tärkeät tehtävänsä lapsen kasvussa ja oppimisessa. Kodin ja koulun toimiva yhteistyö tukee lapsen kasvua. Se myös tarjoaa vanhemmille mahdollisuuden tutustua lapsen kouluun ja henkilökuntaan sekä vaikuttaa koulun kehittämiseen ja käytänteisiin. Samalla vanhemmat voivat tutustua toisiin vanhempiin, keskustella kasvatukseen liittyvistä asioista sekä saada niihin yhteisöllistä tukea. Perinteisiä kodin ja koulun yhteistyömuotoja ovat vanhempainillat, vanhempien tapaamiset sekä koulun tai luokan yhteiset juhlat ja retket. Kouluissa voi toimia myös luokkatoimikuntia ja vanhempainneuvostoja, jotka osallistuvat koulun sekä kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön. Alakouluissa vuosittain järjestettävät arviointikeskustelut ovat myös tärkeä osa koulun ja kodin välistä vuoropuhelua. Tietoa koulunkäynnistä Kodin ja koulun välinen tiedonkulku on toimivan yhteistyön edellytys. Vanhempien toivotaan ottavan yhteyttä opettajaan tai rehtoriin kaikissa koulunkäyntiin liittyvissä asioissa, jotta kysymykset ja mahdolliset ongelmatilanteet voidaan selvittää nopeasti. 8 Opettajat tiedottavat luokkakohtaisista ajankohtaisasioista etenkin ensimmäisillä luokilla useimmiten koululaisen

9 mukana kulkevalla reissuvihkolla, mutta ylemmillä luokilla myös koulun tai luokan nettisivuilla sekä Wilma-oppilastietojärjestelmän kautta. Lisäksi kotiin lähetetään kerran vuodessa koulun yhteinen lukuvuositiedote, jossa kerrotaan mm. koulun käytänteistä, tapahtumista sekä yhteystiedoista luokkien kouluilla on käytössä sähköinen Wilma-järjestelmä. Wilmassa huoltajat voivat seurata lastaan koskevia merkintöjä sekä olla tarvittaessa yhteydessä opettajaan. Muun muassa lapsen poissaolot ja myöhästymiset voi selvittää luokanvalvojalle järjestelmän kautta. Vanhemmat saavat Wilmaan omat tunnukset lapsen aloittaessa seitsemännen luokan. Arviointi Arviointi on paljon muuta kuin numeroita. Arvioinnin tarkoituksena on kannustaa opiskelussa, seurata oppilaan edistymistä ja kehittää itsetuntoa. Arviointia annetaan sekä kirjallisesti että suullisesti, mm. arviointikeskustelujen ja todistusten avulla. Myös oppilas arvioi itse omaa edistymistään. Arviointiperusteet ovat samat koko maassa. Valtakunnalliset hyvän osaamisen kriteerit eri oppiaineissa on määritelty 2., 5. sekä 9. vuosiluokille. Arviointi perustuu tavoitteiden saavuttamiseen luokilla väliarviointi on lapsen, huoltajan ja opettajan yhteinen arviointikeskustelu. Keväisin luokkalaiset saavat sanallisen arvioinnin. 5. luokasta alkaen oppilaat saavat keväisin numeerisen lukuvuosiarvioinnin, jota voidaan täydentää sanallisesti. Yläkoulun lukuvuosi jakautuu yleensä neljään jaksoon. Jakson loputtua jaetaan todistus, jossa arvostellaan jaksossa täyttyneet kurssisuoritukset. Lukuvuoden viimeinen jaksotodistus keväällä on samalla lukuvuositodistus. Oppilas saa päättötodistuksen, kun perusopetuksen koko oppimäärä on suoritettu. 9

10 Koululaisen hyvinvointi Elintapojen passivoituminen on heittänyt haasteen, johon liikuntatunnit eivät yksin riitä. Koulupäiviin saa lisää liikettä lihasvoimin tehdyillä koulumatkoilla, aktiivisilla välitunneilla ja koulujen kerhotoiminnalla. Myös riittävällä unella ja monipuolisella ravinnolla on suuri merkitys kasvavan lapsen ja nuoren hyvinvointiin. Joskus elämässä voi tulla tilanteita, joista selviämiseen lapsen ja nuoren omat voimat eivät tunnu riittävän. Tällöin ongelmat ja vastoinkäymiset ratkotaan ensisijaisesti yhteistyössä kodin kanssa. Jos tarve vaatii, käytettävissä ovat myös terveydenhuollon ja psykologin palvelut. KOULUTERVEYDENHUOLTO Kouluterveydenhoitaja seuraa oppilaiden kasvua ja kehitystä sekä tukee tarvittaessa oppilaita ja heidän vanhempiaan kasvun eri vaiheissa terveydenhuollon näkökulmasta. Terveydenhoitaja ei ole tavoitettavissa omalla koululla joka päivä, mutta yhteystiedot ja vastaanottoajat löytyvät koulusta koteihin jaettavasta tiedotteesta. Oppilaat voivat tulla kouluterveydenhoitajalle aikaa varaamatta keskustelemaan oireistaan tai muista mieltä vaivaavista asioista. 10 KOULUATERIA Kouluruokailu on yli 60 vuotta ollut yksi suomalaisen koulun menestystekijöistä. Oppilaille maksuton kouluateria kattaa noin kolmanneksen päivittäisestä ravinnontarpeesta. Kouluruokailu on osa opetusta ja antaa mallin säännöllisestä ja ravitsemuksellisesti oikeaoppisesta ruokailusta sekä ohjaa hyviin käytöstapoihin. Kouluaterian lisäksi kasvava nuori tarvitsee ravitsevan aamiaisen ennen kouluun lähtöä ja koulusta tultuaan välipalan, päivällisen ja kevyen iltapalan. Kouluaterialla tarjotaan hyvää suomalaista perusruokaa. Teemaviikot ja juhla-ajat tuovat vaihtelua ruokalistaan. Vanhempien on hyvä keskustella lapsen kanssa kouluruokailusta ja kannustaa häntä ennakkoluulottomasti maistamaan ja totuttelemaan uusiin makuihin ja ruokalajeihin. Terveydellisistä tai eettisistä syistä oppilaalla on mahdollisuus erityisruokavalioon. Erityisruokavaliosta tarvitaan lääkärin tai terveydenhoitajan todistus ja se tulee ilmoittaa koulun keittiöön heti koulun alkaessa. Vanhempien on myös ilmoitettava koulun keittiöön oppilaan pidemmästä poissaolosta, erityisruokavalioiden purkamisesta ja muutoksista. Koulujen ruokalistat ja palautteenantomahdollisuus ovat osoitteessa: Aika koululääkärille varataan terveydenhoitajan kautta. Kouluterveydenhuolto on oppilaille maksutonta. Lisätietoa: terveys/kouluterveydenhuolto. HAMMASHOITO Koululaiset kutsutaan hammastarkastukseen 1., 3., 5. ja 8. luokalla; tarvittaessa useamminkin. Hammashoito ja -tarkastukset tapahtuvat pääsääntöisesti koulua lähimpänä olevassa hammashoitolassa. Hammashoito ja tarkastukset ovat perusopetuksen oppilaille maksuttomia, mutta kuljetuksia hammashoitolaan ei järjestetä. Lisätietoa: terveys/hammashoito

11 OPPILASHUOLTO JA PSYKOLOGI Oppilashuolto auttaa ja tukee oppilaita ja heidän perheitään koulunkäyntiin, kasvuun ja kehitykseen liittyvissä haastavammissa tilanteissa. Oppilashuollon tavoitteena on ehkäistä ongelmien syntyä ja vaikeutumista varhaisella auttamisella, yhteistyössä vanhempien kanssa. Oppilashuolto tukee ja edistää lapsen oppimista, psyykkistä ja fyysistä terveyttä sekä sosiaalista hyvinvointia. Koulun oppilashuoltoryhmään kuuluvat tavallisesti rehtori, erityisopettaja, koulupsykologi, koulukuraattori, kouluterveydenhoitaja sekä luokilla myös oppilaanohjaaja. Vanhemmat voivat ottaa yhteyttä oppilashuollon työntekijöihin suoraan tai opettajan tai kouluterveydenhoitajan välityksellä. Palvelut ovat maksuttomia ja luottamuksellisia. muita lasten ja nuorten parissa työskenteleviä tahoja. Tarkemmat yhteystiedot löytyvät koulusta koteihin jaettavasta tiedotteesta tai internetsivuilta sote/perheet/oppilashuolto. Lisätietoa oppilashuollosta: oppilashuolto KOULUMATKAN KORVAAMINEN Perusopetuksessa olevilla oppilailla on lain mukaan oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen, mikäli koulumatka on yli viisi kilometriä. Jyväskylässä kuljetus on toistaiseksi järjestetty kaikille luokkalaisille, joiden koulumatka on yli 3,5 kilometriä. Bussilipun tai maksuttoman koulukuljetuksen voi saada myös terveydellisistä syistä. Koulupsykologiin tai koulukuraattoriin voi ottaa yhteyttä, jos jokin lapsen tai nuoren elämään tai koulunkäyntiin liittyvä asia askarruttaa tai huolestuttaa. Koulupsykologi ja -kuraattori työskentelevät tiiviisti osana koulujen oppilashuoltoa. Tarvittaessa koulupsykologi ja -kuraattori tekevät yhteistyötä myös muiden viranomaisten kanssa ja konsultoivat 11

12 12

13 Kielten opiskelu 3. luokalla ALKAA A1-KIELI Jyväskylän kouluissa aloitetaan kolmannella luokalla ensimmäisenä vieraana kielenä (A1-kieli) englanti. Pohjanlammen koulun ruotsinkieliset oppilaat opiskelevat A1-kielenään suomea. Koulussa tarjotaan mahdollisuutta myös A1-ruotsin kielen opiskeluun ruotsinkielisen opetusryhmän yhteydessä, mikäli oppilasmäärä on riittävä. Normaalikoulussa voi ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi valita englannin, saksan, ranskan, ruotsin tai venäjän. A1-kielen opiskelu jatkuu koko perusopetuksen ajan. Seitsemännelle luokalle siirryttäessä A1-kielen opiskelu jatkuu ensisijaisesti oman alueen koulun seitsemännellä luokalla. 5. luokan VAPAAEHTOINEN A2-KIELi Jyväskylän kaupungin kouluissa tulee neljännellä luokalla pohdittavaksi viidennellä luokalla aloitettavan vapaaehtoisen kielen valinta. Ensimmäiseksi vapaaehtoiseksi kieleksi, eli A2-kieleksi voi valita saksan, ranskan, venäjän tai espanjan. Pohjanlammen koulun ruotsinkieliset oppilaat opiskelevat A2-kielenä englantia. Kaupungin kouluissa ryhmän perustamiseen tarvitaan 12 oppilasta. Mikäli ryhmää ei muodostu omaan kouluun, voidaan perustaa myös alueellinen A2-kieliryhmä, jos se on toiminnallisesti mahdollista. Normaalikoulussa A2-kieli alkaa jo neljännellä luokalla ja aloittavan kieliryhmän minimikoko on 10 oppilasta. Normaalikoulu tarjoaa valittavaksi englantia, saksaa, ranskaa, venäjää ja ruotsia. A2-kieli valitaan koko perusopetuksen ajaksi, eikä kielen opiskelua voi keskeyttää ilman erityisen painavia perusteita. 7. luokalla ALKAA B1-KIELI B1-kieli aloitetaan seitsemännellä luokalla. Vuosiluokilla 7 9 opiskellaan siis vähintään kahta kieltä, A1- ja B1-kieltä. Jyväskylässä B1-kieli on ruotsi. A1-kielenä ruotsia lukeneiden Pohjanlammen koulun ruotsinkielisen ryhmän oppilaiden sekä monikulttuuristen oppilaiden (äidinkieli ei ole suomi) B1-kielen opiskelu ratkaistaan yksilökohtaisesti. 8. luokan valinnainen B2-KIELI Seitsemännellä luokalla pohditaan taas kielivalintoja. Haluaako lapsi valita kahdeksannella luokalla aloitettavan valinnaisen B2-kielen? Kielimahdollisuuksia ovat ranska, saksa, venäjä ja espanja. B2-kielten valikoima vaihtelee vuosittain koulun tai alueen resurssien mukaan. Ryhmän perustamiseen tarvittavasta oppilasmäärästä päätetään vuosittain keväällä. Tällä hetkellä ryhmäkoko on 12 oppilasta. Aloitettujen kielten opiskelu turvataan perusopetuksen loppuun saakka. Valinnaisten kielien lisäksi kouluilla on tarjolla myös kielten kursseja ja kerhoja. Äidinkielenä muu kuin suomi Äidinkielenään muuta kuin suomea puhuville lapsille on Jyväskylässä tarjolla perusopetusta myös englannin ja ruotsin kielellä, lisätietoja sivuilta Vieraskielisillä oppilailla on mahdollisuus opiskella osana suomenkielistä perusopetusta myös omaa äidinkieltään. Tunnit ovat usein muun koulupäivän jälkeen, koska samassa ryhmässä voi olla oppilaita eri kunnista, kouluista ja vuosiluokilta. Opetusryhmiin voivat osallistua myös suomalaislapset, jotka haluavat pitää yllä ulkomailla opitun vieraan kielen taitoa. Oman äidinkielen opetusryhmä voidaan perustaa, jos oppilaita on vähintään neljä. Jyväskylässä oman äidinkielen opetusta pyritään järjestämään mahdollisimman monissa kielissä. Ryhmät ja kielet saattavat vaihdella vuosittain. Oman äidinkielen ryhmät ja opetusajat löytyvät opetustoimen internetsivuilta fi/opetus/maahanmuuttajat. 13

14 Jyväskylän kaupungin tarjoamat opetuksen erityiset painotukset 14 Opetusta englannin kielellä Jyväskylässä voi suorittaa peruskoulun ja lukion myös englannin kielellä. Englanninkielistä opetusta annetaan luokkalaisille Kortepohjan koulussa ja luokkalaisille Viitaniemen koulussa. Toisella asteella englannin kielellä opiskelua voi jatkaa muun muassa Jyväskylän Lyseon IB-linjalla. Englanninkieliset opetusryhmät Englanninkielinen opetus Kortepohjan ja Viitaniemen kouluissa on tarkoitettu ulkomaalaisille lapsille ja nuorille, jotka asuvat tilapäisesti tai pysyvästi Suomessa sekä suomalaislapsille, jotka ovat palanneet Suomeen ulkomailla vietettyjen vuosien jälkeen. Opetuskielenä käytetään englantia, mutta taito- ja taideaineissa sekä joissakin valinnaisaineissa oppilaat voivat osallistua myös suomenkieliseen opetukseen. Oppilaiden englannin kielen taito testataan ennen kouluun tuloa suullisen kielitaidon, kirjoittamisen ja tekstin ymmärtämisen osalta. Suomen kieltä englanninkielisissä opetusryhmissä opiskellaan siten, että suomalaiset oppilaat opiskelevat suomea omana äidinkielenään ja ulkomaalaiset oppilaat ensimmäisenä vieraana kielenä. Englanninkielisessä opetuksessa noudatetaan suomalaista opetussuunnitelmaa ja arviointia. Kortepohjan koulun englanninkielisissä ryhmissä on noin 40 oppilaspaikkaa. Oppilaat opiskelevat luokkalaisten, 3 4.-luokkalaisten ja luokkalaisten ryhmissä. Englantipainotteinen opetus (CLIL-opetus) Kortepohjan ja Viitaniemen kouluissa osa oppiaineiden sisällöistä opiskellaan englannin kielellä (CLIL-metodi, Content and Language Integrated Learning). Opetus on tarkoitettu suomenkielisille oppilaille. Kortepohjan koulussa kaikki yleisopetuksen luokkalaiset opiskelevat osan oppiaineiden sisällöistä englannin kielellä. Englanninkielisen opetuksen määrä saattaa vaihdella eri opetusryhmissä, mutta englannin kielellä opiskellaan vähintään yhdellä oppitunnilla viikossa. Kortepohjan koulun englantipainotteiset ryhmät siirtyvät seitsemännelle luokalle Viitaniemen kouluun, jossa CLIL-opetusryhmiä muodostetaan mahdollisuuksien mukaan eri oppiaineisiin. Opiskelu englantipainotteisessa ryhmässä ei edellytä kielellistä erityislahjakkuutta. Ruotsinkielinen opetus Jyväskylän kaupungin ruotsinkielinen opetusryhmä on tarkoitettu äidinkielenään ruotsia puhuville lapsille. Ruotsinkielinen opetusryhmä luokkalaisille toimii Pohjanlammen koulussa. Opetuskielenä on ruotsi, mutta tarvittaessa tehdään yhteistyötä suomenkielisten opetusryhmien kanssa. Ruotsinkieliset oppilaat opiskelevat 3. luokalta alkaen A1-kielenään suomen kieltä. 5. luokalla alkavana vapaaehtoisena A2-kielenä heille tarjotaan englannin kieltä.

15 Englannin- ja ruotsinkieliseen opetukseen voidaan ottaa oppilaita myös muista kunnista. Ryhmään valinnan edellytyksenä on maksusitoumuksen saaminen oppilaan kotikunnasta. Musiikkiluokat Jyväskylässä on mahdollisuus tehostettuun musiikin opetukseen kolmannelta luokalta lähtien yhdeksänteen luokkaan saakka. Musiikkitunteja on tavallista enemmän ja musiikin opetusta annetaan oman opetussuunnitelman mukaan. Kokonaistuntimäärä musiikkiluokilla on sama kuin muillakin. Musiikkiluokat toimivat Kypärämäen koulussa ja musiikkiluokat Kilpisen koulussa. Musiikkiluokkien yhteydessä toimivat Kypärämäen musiikkiluokkien kuoro sekä Kolmekuutoset- ja Vox Aurea -kuorot. Musiikkiluokkavalinta on sitova perusopetuksen loppuun saakka. Musiikkiluokka toimii omana opetusryhmänään, jos ryhmässä on vähintään 24 oppilasta. Jos oppilaita on 10 23, musiikin opetus järjestetään omana ryhmänään ja muu opetus tapahtuu osana muuta perusopetusryhmää. Alle 10 oppilaan musiikinopetusryhmiä ei muodosteta. Urheiluluokat Yläkoulun urheiluluokat tukevat kilpaurheilua harrastavia oppilaita sovittamaan koulunkäynti ja urheiluharrastus parhaalla mahdollisella tavalla. Merkittävin ero normaaliluokkiin on, että urheiluluokilla suuri osa valinnaisuudesta on suunnattu liikuntaan. Urheiluluokan liikuntatunneilla pyritään kehittämään oppilaiden suorituskykyä ja tuetaan monipuolisesti oppilaan oman lajin harrastamista. Urheiluluokat toimivat Kilpisen ja Viitaniemen yläkouluissa. Oppilaat urheiluluokille valitaan pääsykokeiden perusteella yläkouluvalinnan yhteydessä. 15

16 16

17 Tukea koulunkäyntiin YLEINEN JA TEHOSTETTU TUKI Oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät pulmat pyritään tunnistamaan jo varhaisessa vaiheessa. Tukitoimet suunnitellaan yhteistyössä huoltajan, oppilaan opettajan, erityisopettajan ja oppilashuollon henkilöstön kanssa. Ensi vaiheessa keinoina ovat muun muassa koululla annettava tukiopetus, opetuksen eriyttäminen sekä kerhotoiminta. Tarvittaessa on mahdollista saada myös tehostetumpaa tukea kuten osa-aikaista erityisopetusta, avustajapalveluja ja oppilashuollon tukea. Tehostettua tukea on myös se, jos oppilas saa useita tukimuotoja samanaikaisesti. ERITYINEN TUKI Jos yleinen ja tehostettu tuki eivät riitä, puhutaan erityisen tuen antamisesta. Erityisellä tuella tarkoitetaan yleistä ja tehostettua tukea vahvempaa ja kokoaikaisempaa tukea sekä muun muassa apuvälineitä, vammaispalveluja, osaaikaista ja/tai kokoaikaista erityisopetusta sekä oppilaalle tehtävää erityisen tuen päätöstä ja Hojksia (Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma). Erityisen tuen piirissä oppilaan oppimääriä voidaan yksilöllistää. Erityisen tuen päätöksen tekee oppilaan lähikoulun rehtori ja päätöstä edeltää moniammatillisen työryhmän laatima pedagoginen selvitys. 11-vuotisen oppivelvollisuuden oppilaat kuuluvat aina erityisen tuen piiriin ja heille laaditaan Hojks. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan tulee osallistua oppivelvollisuusvuonna järjestettävään esiopetukseen. Pidennetty oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää kuusi vuotta. PIENRYHMÄOPETUS Jos oppilaan opetusta ei voida järjestää muun opetuksen osana, oppilas voidaan ohjata pienryhmäopetukseen. Pienryhmässä ollaan joko osa-aikaisesti tai kokoaikaisesti. Pienryhmäpäätös edellyttää aina moniammatillisen arviointiryhmän päätöksen. Pienryhmässä on 10 oppilaspaikkaa ja opetus järjestetään siellä yhdysluokkamaisesti (esim lk pienryhmä ja 4.-6.lk pienryhmä). Jokaisella pienryhmässä opiskelevalla erityistä tukea saavalla oppilaalla on nimetty myös oma yleisopetuksen kotiluokka. Erityistä tukea voidaan antaa alueellisessa pien- tai starttiryhmässä. Oppilas voidaan ohjata tarpeen mukaan myös määräaikaiselle koulunkäynnin tukijaksolle (Hope), joka järjestetään vuosiluokkien oppilaille Kukkulan koulussa (sairaalakoulu). ALUEELLISET PALVELUT Yleistä, tehostettua ja erityistä tukea on saatavilla aina jossain muodossa kaikilla kouluilla. Yleisimpiä tukimuotoja ovat opetuksen eriyttäminen, osa-aikainen erityisopetus, avustajapalvelut, tukiopetus ja samanaikaisopetus. Alueellisesti vähintään yhdeltä perusopetusalueen koululta saatavia tukimuotoja ovat alueelliset pienryhmät ja starttiryhmät. Lähes jokaisella alueella on myös oma yksilöllisen opetuksen pienryhmä (YPR), joka on tarkoitettu lähinnä 11-vuotisen oppivelvollisuuspäätöksen saaneille lievästi kehitysvammaisille oppilaille. Keskitettyinä palveluina järjestetään autismiopetus (Kypärämäen, Viitaniemen ja Vaajakummun kouluissa) sekä erityiskoulujen opetus (Huhtarinne, Päiväharju ja Kukkulan koulu). 17

18 Monikulttuurinen opetus Jyväskylän kouluissa puhutaan lähes 30 kieltä. Äidinkielenään jotakin muuta kuin suomea puhuvia lapsia on noin 500, suurimmat kieliryhmät ovat venäjä, dari ja kurdi. Monikulttuurisen taustan omaaville oppilaille järjestetään perusopetukseen valmistavaa opetusta, suomi toisena kielenä -opetusta, maahanmuuttajien tukiopetusta ja oman äidinkielen opetusta. Jyväskylässä toimii monikulttuurisen opetuksen koordinaattori, joka vastaa maahanmuuttajataustaisten lasten valmistavan opetuksen järjestelyistä, kieliavustaja-asioista sekä oman äidinkielen opetuksen järjestämisestä. Lisätietoja: maahanmuuttajat Briefly In English The education services of the City of Jyväskylä are responsible for basic education. Basic education (comprehensive school) is free of charge all-round education. Every child residing permanently in Finland is obliged to attend comprehensive school. Comprehensive school takes nine years and is intended for children/teenagers from 7 to 16 years of age. This also applies to immigrant children/teenagers residing permanently in Finland. In comprehensive school, the teaching groups are established by class year. From the 1st to the 6th year, there usually is a class teacher providing education in most of the subjects. From the 7th to the 9th year, education is provided by subject teachers specialising in their respective subjects. Compulsory education ends once the student has completed the years (from first to ninth years) of comprehensive school, or ten years has passed since the student first went to school. After that responsible for the upper secondary school education, vocational upper secondary education and apprenticeship training is the Jyväskylä educational consortium, Teaching is based on a national curriculum for all schools in Finland. In comprehensive schools students are supplied with books, school meals and health care free of charge. Commuting to school is also paid for, with the following conditions: the distance to school for students in first to third year must exceed 3.5 kilometres, and the distance for pupils in fourth to ninth year must exceed 5 km. Co-operation between the school and parents is part of the teaching process. This co-operation is based on teachers and parents engaging in mutual contact. Examples of this include parents meetings, personal meetings with the teacher, and evaluation discussions for primary schools. 18

19 19

20 Jyväskylän kaupungin opetuspalvelut Käyntiosoite: Kilpisenkatu Jyväskylä Postiosoite: PL 341, Jyväskylä Puhelin (vaihde): Opetuspalvelut sekä koulujen osoitteet ja kotisivut: