200 eläimen navetta. Teema: RAKENTAMISEN TULEVAISUUDENKUVAT. NOLLAENERGIa KERROSTALO YDINVOIMASSA EI OLE MITÄÄN MYSTISTÄ. avaimet käteen periaatteella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "200 eläimen navetta. Teema: RAKENTAMISEN TULEVAISUUDENKUVAT. NOLLAENERGIa KERROSTALO YDINVOIMASSA EI OLE MITÄÄN MYSTISTÄ. avaimet käteen periaatteella"

Transkriptio

1 LUJA-YHTIÖIDEN SIDOSRYHMÄLEHTI 3/ eläimen navetta 28 avaimet käteen periaatteella NOLLAENERGIa KERROSTALO YDINVOIMASSA EI OLE MITÄÄN MYSTISTÄ 6 12 Teema: RAKENTAMISEN TULEVAISUUDENKUVAT

2 Sisällys 6 12 ROHKEA KOKEILU KUOPIOSSA: NOLLAENERGIA- KERROSTALO YDINVOIMASSA EI OLE MITÄÄN MYSTISTÄ ruk:n arvokas päärakennus korjataan käsityönä lujapalvelut sai eturintamassa clean cardin luja-passiivitalo kuopion saaristokaupungissa on valkoinen, kevyt ja ilmava myllymäen herttua houkuttelee ostajia myös helsingistä Pääkirjoitus... 3 ToimitusjohtajaGallup... 4 Rohkea kokeilu Kuopiossa: nollaenergiakerrostalo... 6 Kuopion Puuseppä on tulevaisuuden rakentamista... 8 Nollaenergia haastaa rakentajat Ydinvoimassa ei ole mitään mystistä Lujatalo rakentaa Loviisaan koulutussimulaattoritilat Lujat arvot 3D jyllää Jyväskylässä RUK:n arvokas päärakennus korjataan hienovaraisesti käsityönä Johtajia tarvitaan nykyisin enemmän Lujapalvelut sai eturintamassa CleanCardin Kotimainen työ kunniaan Kaarakaisille 200 eläimen navetta avaimet käteen periaatteella Suomen ensimmäinen FI-merkitty hormielementti Elsa Paronen: ponnistus oli vaivan väärti Luja-passiivitalo Kuopiossa on valkoinen, kevyt ja ilmava Myllymäen Herttua Hämeenlinnassa houkuttelee ostajia myös Helsingistä Vierailu Skotlannin asuntomessuilla Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö Liian suuria riskejä ja velkoja vältetään Uudistamme ja kehitämme Johtamistapa on osallistuva Asiakas on avainasemassa Tehokkuus ja kannattavuus on elinehto

3 Rakentamisen tulevaisuudenkuvat Lyhennelmä Lujan hallituksen puheenjohtajan Hannu Isotalon pitämästä puheesta Betoniteollisuuden kesäkokouksessa Kuopiossa Puheessaan Isotalo käsitteli rakentamisen tulevaisuuden trendejä. Energiatehokkuus lyö läpi nyanssista reunaehdoksi Energiatehokkuus tulee rakentamiseen pakottamalla, koska se ei ole juurikaan edennyt vapaaehtoisesti EU-tasolla. Uudet ratkaisut tehdään ensin tukiaisilla houkutteleviksi ja sen jälkeen ne tulevat pakollisiksi tiukkenevan lainsäädännön myötä. Tiukennus tapahtui juuri vuoden 2010 alussa ja seuraava on vuorossa 2012, jolloin joutunemme rakenneteknisesti passiivitalotasolle. Kiristyvät normit nostavat rakennuskustannuksia ja teollisuus joutuu vastaamaan tähän tuotekehityksellä. Rakennusten purkamisen tabusta päästään Suomessa eroon ja sen myötä rakennusten elinkaarikustannuksia voidaan aidosti verrata uuden rakentamisen vaihtoehtoon. Energian hinta jatkaa nousuaan. Jäähdytyksestä tulee standardiratkaisu Ensin oli autoissa jäähdytys, sitten toimistoissa, nyt myös pientaloissa. Jäähdytys tulee laajenemaan Suomessa kaikkiin rakennuksiin ja sen energiatehokas ratkaisu on merkittävä lähivuosien kustannus- ja suunnittelunormiasia. Kaukolämpölaitokset tulevat tarjoamaan rajoitetusti kaukokylmää, mutta maalämpöpumput syövät energialaitosten markkinoita. Edullinen maalämpö ja maakylmäkaivo on rationaalinen jäähdytysratkaisu ja samalla myös lämmitysratkaisu tulevaisuuden kerrostalokohteisiin. Korkeat rakennukset tulevat Energiatehokkuuden nimissä kaupungeista halutaan tiiviitä ja korkeita, jotta sisäinen liikenne minimoituu. Pääkaupunkiseudulla on jo rakennettu useita tornitaloja ja ennustan korkeiden rakennusten boomia koko Suomeen. 3D-mallinnus etenee kuin juna Rakennussuunnittelussa 3D-mallinnus lyö itsensä läpi, koska hyödyt rakennuttajalle ovat niin suuria: tilojen suunnitelmallisuus ja tehokkuus paranevat, suunnittelu helpottuu ja rakennusosien valmistus halpenee. LVIS-puoli on Suomessa jo pitkällä 3D-suunnittelussa, rakennepuoli laahaa jäljessä. Onneksi esimerkiksi Tekla on kehittämässä voimakkaasti alan ohjelmistoja. Suuri haaste on myös suunnittelijoiden 3D-osaaminen. Kokonaisjärjestelmät yleistyvät Työvoimapula ja kohoava työn hinta pakottaa koko rakentamisen kulttuurin paikalla tekemisestä kohti laajempia tehdasvalmisteisia järjestelmiä. Esimerkiksi runkorakentamisessa siirrytään kokonaistoimituksiin, jotka sisältävät kattavasti suunnittelun, täydentävät rakenneosat ja myös asennuksen. On mahdollista, että siirrytään jopa kokonaisaliurakointiin neljässä paketissa: maarakennus, runko + vaippa, sisätyöt ja LVISA. Rakentaminen muuttuu yhä Kerro nettisivujemme gallupissa oma tapasi pienentää energialaskuasi! teknisemmäksi ja vaikeammaksi. RYM luo uuden pohjan huippututkimukselle Rakennusalan kehittämisen polttopiste on siirtynyt RYM:iin (Rakennetun ympäristön strategisen huippuosaamisen keskittymä). Myös Tekesraha tullaan kanavoimaan jatkossa pitkälti Rymin kautta. Tavoitteena on, että rahat kanavoituisivat paremmin rakentamisen arkityön kehittämiseen. Betoni pitää pintansa Puurakentaminen hallitsee tällä hetkellä mediaa. Puurakentaminen tulee kuitenkin olemaan aina sekä paloteknisesti, ääniteknisesti ja kosteusteknisesti korkean riskin rakenne ja betoni pitää hyvin pintansa rakennusmateriaalina. Betoni on kestävä ja pitkäikäinen ja siitä on myös helpoin tehdä matalaenergia- ja passiiviratkaisuja. Julkisivuissa betoni nousee uudeksi trendimateriaaliksi uusien pintaratkaisujen myötä. Työvoimapulan siivittämänä elementtitehtaat automatisoituvat lisää ja käsityötä siirretään roboteille. Nanoteknologiaa tullaan käyttämään myös betonin kehitystyössä. Betonin ympäristöystävällisyys lisääntyy, kun sekä valmisbetonitehtaat, että elementtitehtaat kehittyvät vähitellen jätteettömiksi. Hannu Isotalo Hallituksen puheenjohtaja Edellisen nettigallupin vastaukset Mikä on mielestäsi paras asumisen muoto? Omistusasunto...84 % Asumisoikeusasunto...4 % Vuokra-asunto...12 % Pääkirjoitus 3

4 Energian tuhlaus ei ole muodikasta Talot ja kiinteistöt kuluttavat 40% Suomessa käytettävästä energiasta. Ei ole lainkaan yhdentekevää millaisia energiasyöppöjä talomme ovat. Tuhlauksen tuntee varmasti lompakon keventymisenä ja lämmön haaskaaminen tuntuu vastenmieliseltä myös periaatteen tasolla. Ammattimaiset kiinteistönomistajat ja rakentajat ovat olleet kehityksen kärjessä. Kun energian kulutusta on seurattu säännöllisesti, niin huomio on voitu keskittää oleellisiin asioihin. Ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmät huolletaan säännöllisesti ja pidetään optimisäädöissään. Kun kiinteistö tulee korjausikään, sen lämmöneristystä kohennetaan ja lisätään lämmön talteenottojärjestelmä. Uudet talot toteutetaan jo ennakoiden tulevia energiamääräyksiä. Tästä on esimerkkinä Lujatalon Kuopas Oy:lle rakentama uusi nollaenergiatalo. Poliittiset päätöksentekijät edistävät aktiivisesti energian tehokasta käyttöä. Energiaa verotetaan yhä voimakkaammin ja rakentamisen energiamääräyksiä kiristetään säännöllisesti. Vuonna 2050 Suomen tavoite on, että talot ja kiinteistöt kuluttavat vain viidenneksen siitä energiasta mikä kului vuonna Nuoriso päättää, mikä muoti vallitsee. Vaikka ensimmäiset Jamekset saatettiin ostaa ilman vanhempien hyväksyntää, niin farkut tulivat Suomeen jäädäkseen. Vastaava läpimurto on tapahtunut energian säästön suhteen. Kun me keski-ikäiset vielä emmimme, niin nuoret eivät enää hyväksy haaskaamista laisinkaan. Yhä useammat ovat valmiita lyhentämään suihkuaikaansa ja alentamaan sisäilman lämpötilaa. Nuorten asenne kertoo siitä, että energian säästö on tullut luonnolliseksi osaksi asumista ja elämistä. Tapio Pitkänen Lujatalo Oy Talonrakennus Fescon investoi tehtaidensa energiatehokkuuteen Ympäristöjärjestelmän rakentamisen myötä vuonna 2006 heräsimme Fesconilla ajattelemaan myös omien tehtaidemme energiankäytön tehokkuutta. Tämän jälkeen energiankulutuksesta tuli yksi tärkeä arviointikriteeri rakennusten ja laitteiden investointipäätöksiimme. Työ on ollut tuloksellista, sillä energian kulutuksemme tuotettua tonnia kohti on tämän jälkeen laskenut tasaisesti koko ajan. Vuonna 2008 energian hinta nousi voimakkaasti. Olimme samana vuonna saaneet valmiiksi uuden ja entistä tarkemman hiekankuivauksen seurantajärjestelmämme ja havaitsimme, että kolmostehtaamme käytti kohtuuttomasti propaanikaasua hiekan kuivauksessa. Tämän johdosta päätimme rakentaa uuden, viimeisintä tekniikka hyödyntävän hiekan kuivauslaitteen. Lahti Precision Oy rakensi kuivaimen, jossa käytetään täysin uudenlaisia teknisiä ratkaisuja energiankäytön ja kunnossapitokustannusten minimoimiseksi. Lähes miljoonan euron investointi saatiin valmiiksi tänä vuonna ja se on osoittautunut erinomaiseksi hankintapäätökseksi. Kaasun käyttö kolmostehtaallamme on kutistunut reippaasti alle puoleen ja investointi maksaa itsensä nopeasti takaisin. Tämä onnistunut investointi on vain yksi esimerkki tekemistämme toimenpiteistä. Olemme oppineet, että uusilla teknisillä ratkaisuilla on mahdollista vähentää merkittävästi tuotantolaitosten energiakulutusta. Samalla olemme vähentäneet huomattavasti sitä tuskaa, jota kaasun markkinahintojen nousun seuraaminen aiheutti - ja mikä parasta, käytämme selvästi vähemmän kuin ennen uusiutumattomia luonnonvaroja kuivalaastin valmistukseen! Kimmo Peltola Fescon Oy Kuivatuoteteollisuus 4

5 Kokemuksia betonielementeistä nollaenergiarakentamisessa Lujabetoni toimitti elementit Suomen ensimmäiseen nollaenergiakerrostaloon Kuopiossa. Kokemukset olivat hyviä. Betonirakenteilla on mahdollista - ja jopa helppoa - täyttää jo tänään tulevaisuuden nollaenergiatavoitteet. Tämä saavutetaan rungon osalta tiiviillä julkisivulla, hyvillä lämmöneristeillä seinärakenteissa sekä lisäeristyksellä yläpohjassa. Testatut ratkaisut betonin osalta ovat jo olemassa, mutta viranomaishyväksynnät hankaloittavat vielä niiden soveltamista. On selvää, että villapohjaisilla eristeillä ei päästä järkevästi nollaenergiaratkaisuihin. Seinät yksinkertaisesti paksunevat liikaa. Lisäksi villaeristeitä on vaikea tiivistää ilmatiiviystavoitteiden mukaisiksi. Nollaenergiaratkaisussa oikea eristämistapa on vaahtopohjainen lämmöneriste. Näitä ovat mm. PUR, PIR, XPS ja EPS, eli tuttavallisemmin polyuretaanit, Finnfoam ja styrox moderneina versioina. Näillä eristeillä on erittäin hyvä lämmöneristävyys ja niiden väliset saumat saadaan rakennettua tiiviiksi. Vaahtopohjaisten eristeiden käytössä ongelmana ovat nykyiset paloviranomaisten normitulkinnat. Näihin olisikin tarpeen kiireesti saada keskitetty valtakunnantason testaus ja hyväksyntä, jotta nollaenergiataloja voidaan toteuttaa hallitusti ja turvallisesti. Nykytilanne, jossa toimitaan vanhenevilla tyyppihyväksynnöillä sekä kuntakohtaisilla paloviranomaistulkinnoilla, on kestämätön. Mikäli tämä energiatehokasta rakentamista vaikeuttava este saadaan ratkaistua hallitusti, pääsemme toden teolla laajentamaan nollaenergiarakentamista ja passiivienergiarakentaminenkin on mahdollista jopa lähes nykyisillä rakentamiskustannuksilla. Mikko Isotalo Lujabetoni Oy Betoniteollisuus Yksittäisiä kiinteistöjäkin jo sertifioidaan Ympäristöarvot ja energiatehokkuus ovat kasvava trendi. Sitä vauhdittaa myös jatkuvasti tiukentuva lainsäädäntö. Rakennusten omistajat ja käyttäjät ovat tänä päivänä hyvinkin valveutuneita energia-asioiden suhteen. Omistajille energiatehokkuus merkitsee säästömahdollisuuksia jatkuvasti nousevista energiahinnoista ja siten kiinteistön tuoton kasvua. Käyttäjät saavat imagohyödyn lisäksi edullisempia vuokria. Onkin syntynyt uusi ilmiö: yksittäisiä kiinteistöjä sertifioidaan. Osa ulkomaalaisista yrityksistä on jo asettanut ehdoksi toimitiloja vuokratessaan, että niiden pitää olla sertifioituja ja energiatehokkaita. LEED (Leadership in Energy and Environmental Design) on kansainvälisesti tunnettu ja laajasti käytössä oleva rakennusten ympäristöluokitus. Sertifioinnissa rakennusprojektia arvioidaan kuudella eri kriteerillä: kestävä maankäyttö, tehokas vedenkäyttö, energian käyttö, materiaalien valinta ja kierrätys, sisäilman olosuhteet ja innovaatiot suunnitteluprosessissa. USA:ssa sertifioituja kiinteistöjä on jo paljon ja ilmiö leviää myös Euroopassa. Suomeenkin asia on rantautunut. Sertifiointiprosessi on pitkäkestoinen ja työläs. Kauppakeskus Sello on ensimmäinen suomalainen vanha kauppakeskus, joka juuri sai Leed-sertifikaatin ja se on myös ensimmäinen koko Euroopassa. Aikaa järjestelmän rakentamiseen Sellossa käytettiin kolme vuotta. Lujapalveluille on suuri luottamuksenosoitus, että se on valittu Sellon kiinteistöhuoltoyhtiöksi. Sertifioidussa kiinteistössä koulutetut ja kokeneet kiinteistöhuollon ammattilaiset ovat ratkaisevassa asemassa. Jätteiden hyötykäytön ja kierrätyksen nostaminen prosenttiin on vaativaa, kun kiinteistön käyttäjiä on kauppakeskuksessa170. Lujapalveluilla on myös monipuolista kokemusta erilaisista energiansäästötoimenpiteistä joita on toteutettu yhdessä kiinteistön omistajien ja käyttäjien kanssa. Tätä kokemusta voimme nyt hyödyntää kauppakeskus Sellossa. Sellon omistajat haluavat olla edelläkävijöitä ja profiloida kiinteistönsä energiatehokkaaksi. Sen myötä omistaja voi tarjota käyttäjälle houkuttelevia ja energiatehokkaita tiloja ja samalla kiinteistön arvoa voidaan kasvattaa. Johan Mild Lujapalvelut Oy Kiinteistö- ja siivouspalvelut ToimitusjohtajaGallup 5

6 Rohkea kokeilu Kuopiossa: ASUNTOLA PUUSEPPÄ nollaenergiakerro R ohkeita kokeiluja rakentamisessa tarvitaan, sillä toukokuussa 2010 Euroopan parlamentti hyväksyi uuden rakennuksia koskevan energiatehokkuuslainsäädännön, jonka mukaan vuoden 2020 jälkeen kaikkien uusien rakennusten Euroopassa pitää olla lähes nollaenergiarakennuksia ja niiden energianlähteenä käytetään enimmäkseen uusiutuvaa energiaa. EU on sitoutunut ilmastotavoitteissaan 20 prosentin leikkaukseen energiankäytössään ja rakentaminen edustaa tästä käytöstä yli 40:ää prosenttia. Kehitysyhteistyötä Kuopioon nouseva Kuopaksen opiskelija-asuntola on viisikerroksinen asuinkerrostalo, Asuntola Puuseppä, johon tulee 47 esteetöntä yksiötä vammaisopiskelijoiden käyttöön sekä maanalainen pysäköintihalli. Hanketta on suunniteltu huolellisesti usean vuoden ajan ja se on Aran (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus) kehittämiskohde. Aran tavoitteena on hankkeen kautta löytää toteuttamiskelpoinen, kohtuuhintainen nollaenergiatalokonsepti niin että asumiskustannukset pysyvät kohtuullisina sekä edesauttaa passiivi- ja nollaenergiatuotteiden kehittämistä ja markkinoita. Kehityksessä ovat mukana myös Sitra, Tekes ja VTT. Lujatalo rakentaa kohteen ja on ollut mukana alusta lähtien myös suunnittelussa. Lujabetoni on valmistanut talon runko- ja seinäelementit sekä osallistunut rungon suunnittelunohjaukseen. AURINKOLÄMPÖÄ ( kwh) LÄMMITYKSEEN + MYYNTIIN - keräimiä 36 kpl (tyhjiöputki) HISSIN JARRUTUSENERGIA hyödynnetään Ilmanvaihto ( kwh) Lämmin vesi ( kwh) Lattialämmitys ( kwh) LÄMMITYKSEN ENERGIANTARVE ILMAISENERGIA ( kwh) - aurinko - kodinkoneet - ihmiset - valaistus jne. AURINKOENERGIA yht. ( kwh) - lämmin käyttövesi ( kwh) - lämmitys (3.800 kwh) - myyntiin, autotalli ja ajoluiska ( kwh) KIINTEISTÖSÄHKÖ - pumput ja puhaltimet ym ( kwh) KAUKOLÄMPÖ - johtuminen ja IV (5.000 kwh) ( kwh) - lämmin vesi ( kwh) LÄMPÖKAIVOT - talvella lämmitykseen, IV-esilämmitys ( kwh) - kesällä viilennykseen (IV-tulo jäähdytys) KULUTUS / TUOTTO ILMANVAIHDON ENERGIANKULUTUS JOHTUMIS- JA VUOTOILMANVAIHDON ENERGIANKULUTUS LÄMPIMÄN VEDEN ENERGIANKULUTUS PUMPPUJEN + PUHALTIMIEN PESULAKULUTUS KOKONAISENENERGIAN KULUTUS ILMAISLÄMPÖ + MAALÄMPÖ + AURINKOLÄMPÖ + AURINKOSÄHKÖ OSTETTAVA KAUKOLÄMPÖ OSTETTAVA KIINTEISTÖSÄHKÖ MYYTÄVÄ AURINKOENERGIA (LÄMMITYS + SÄHKÖ) EROTUS OSTETTAVA - TUOTETTU ENERGIA AURINKOSÄHKÖÄ ( kwh) - keräimiä 84 kpl Kuopas nollaenergia - kohde lukuina NOLLAenergia kwh kwh kwh kwh kwh kwh kwh kwh kwh Energiaa auringosta ja maalämmöstä Peruskonsepti talossa on passiivitalon energiatehokkaat rakenneratkaisut tiiviine vaippoineen, ikkunoineen ja välipohjineen. Passiivitalon muuttaa nollaenergiataloksi rakennuksen oma energiantuotanto, jonka avulla rakennus tuottaa vuositasolla keskimäärin mitattuna yhtä paljon energiaa kuin se kuluttaa. Energiaa tuotetaan katolle sijoitettujen 36:n parimetrisen aurinkokeräimen avulla, joita täydentää 84 aurinkopaneelia talon katolla ja eteläikkunoiden yläpuolella. Paneelit tuottavat sähköä ja toimivat samalla markiisien tavoin suojaten asuntoja auringonpaahteelta. Ikkunoissa on myös aurinkosuojakalvot. Aurinkokeräimillä lämmitetään talon käyttövesi. Energiantuotossa käytetään hyväksi myös maalämpöä, jota otetaan talteen kahdesta 200 metriä syvästä kaivosta. Maalämpöä käytetään tuloilman esilämmitykseen ja kesällä viilennykseen. Kaikki ilmaisenergia (ihmiset, valaistus, kodinkoneet) käytetään tietenkin hyväksi ja jopa hissin jarrutusenergia hyödynnetään. Suomessa taloyhtiö ei voi vielä myydä sähköä Lopputulema on se, että 80 % talon tuottamasta energiasta voidaan hyödyntää itse, talvikuukausina ostetaan kaukolämpöä ja sähköä 20 % talon kokonaisenergiankulutuksesta. Vastaavasti nollaenergiakiinteistö myy omalle autohallilleen 20 % tuottamastaan energiasta. Kuopaksen toimitusjohtaja Tuula Vartianen kertoo, että talon kesällä tuottama ylijäämäenergia voidaan kyllä syöttää yleiseen sähköverkkoon, mutta siitä ei makseta, toisin kuin esimerkiksi Saksassa. Suomessa lainsäädäntö laahaa jäljessä, mutta tulee kyllä muuttumaan EU direktiivin myötä. MATALAenergia kwh kwh Käyttäjät opastetaan Rakenne ja tekniikka ovat tietenkin avainasemassa talon energiatehokkuudessa, mutta asukkaiden tapa toimia vasta viimeistelee asian. Käyttäjiä tullaankin opastamaan ja kouluttamaan energian kulutuksessa ja esimerkiksi kodinkoneiden käyttötavoissa. Asuntokohtaisten vesi- ja energiamittareiden kautta kulutusta on helppo seurata. 6

7 stalo Kuopion Opiskelija-asunnot Oy on rohkea edelläkävijä rakentaessaan Suomen ensimmäistä nollaenergiataloa vammaisopiskelijoiden käyttöön. Kumppaneinaan rakentamisessa Kuopaksella on Lujayhtiöiden Lujatalo ja Lujabetoni. Kohde oli Kuopion asuntomessujen oheisesittelykohde. Puusepän julkisivuelementit ovat Lujabetonin kohteeseen kehittämiä erikoiseristettyjä sandwich-elementtejä valkobetonipintoineen. Sokkeliosassa on hyödynnetty Lujabetonin uutuustuotetta, Supermustaa. Lujabetonin kohteeseen kehittämä sandwich-ulkoseinäelementti muodostuu 150 mm:n kantavasta sisäkuorielementistä, 300 mm:n SPU Systemsin polyuretaanieristeestä sekä 100 mm:n valkobetonisesta ulkokuorielementistä. Rakenteen lämmönläpäisykerroin on 0,08 W/m2K (vaatimus 2010: 0,17) ja ylittää passiivitalonkin vaatimukset. Kuopaksen tekemässä opiskelijatutkimuksessa asuntokohtainen sauna oli 10. sijalla toivelistassa. Puuseppään tuleekin sen vuoksi vain kuntosalin yhteydessä olevaan hyvinvointikeskukseen yhteinen infrapunasauna sekä kuvan höyrysauna. Höyrysauna on käyttövalmis minuutissa ja kuluttaa energiaa vain 0,5 kwh 15 min:ssa (normaalisauna kwh). Puusepässä on Koneen uudet energiatehokkaat hissit, jotka kuluttavat puolet vähemmän energiaa kuin perinteinen hissi. Talon hissien jarrutusenergia otetaan talteen ja hyödynnetään. Koska hissin korin valaistus muodostaa noin 40 % koko hissin energiankulutuksesta, kytketään valaistus ja tuuletus pois päältä hissin seisoessa. FAKTAA Matalaenergiatalo Rakenteiden lämmöneristävyys on parempi kuin rakennusnormien mukaan rakennetussa talossa niin että lämmitykseen kuluu noin 50 % vähemmän energiaa. Passiivitalo Passiivitalon lämmöneristävyys ja tiiviys on parempi kuin rakennusnormien mukaan rakennetussa talossa niin että lämmitykseen kuluu noin 80 % vähemmän energiaa. Nollaenergiatalo Nollaenergiatalo tuottaa vuoden aikana yhtä paljon energiaa kuin kuluttaa. 7

8 Kuopaksen toimitusjohtaja Tuula Vartiainen ja Lujatalon aluejohtaja Heikki Jalkanen nollaenergiatalon aurinkokeräimen vieressä. Keräimillä lämmitetään talon käyttövesi ja keräimiä on katon pohjoisreunalla 36 kpl 60 asteen kulmassa. Nollaenergiatalo on Kuopion Opiskelija-asunnot Oy:n toimitusjohtajan Tuula Vartiaisen pitkäaikainen unelma. Hänellä on ollut visio asiasta kirkkaana jo vuosien ajan. Kuopion Puuseppä on tulevaisuuden rakentamista K ävin vuonna 2005 Wienissä tutustumassa opiskelija-asuntolaan, joka toteutettiin passiivitalona. Ajattelin jo silloin, että jos joskus Kuopakselle tulee uudiskohde, voisimme kokeilla vastaavaa myös Kuopiossa. Varmuuden vuoksi otin mukaani kohteen suunnitteluaineiston, kertoo Tuula Vartiainen. Aran linjaus: tiivis, korkea, tehokas Tilaisuus vision toteuttamiseen syntyikin muutaman vuoden kuluttua. Vuonna 2008 Aran silloinen ylijohtaja linjasi tulevaisuuden tavoitteet, joita olivat kaupunkirakenteen tiivistäminen, kasvukeskusten tonttipulan ratkaiseminen lisäämällä talojen korkeutta, matalaenergiarakentaminen ja peruskorjauskustannusten suhteuttaminen rakennuksen elinkaareen / rakennuksen purkaminen. Lisäksi samoilla Ara-päivillä keskusteltiin asuntojen rakentamisesta vammaisopiskelijoille. Kaikki palikat tuntuivat loksahtavan paikoilleen Kuopion uuden opiskelijakohteen osalta ja ylijohtajan hämmästykseksi Tuula Vartiainen esitteli jo muutaman viikon päästä tilaisuudesta Järvenpään Mestariasunnot Oy:n toimitusjohtajan Veikko Simunaniemen kanssa uuden linjauksen mukaisen yhteiskehityshankkeen. - Kuopaksella on tällä hetkellä 4000 asuinpaikkaa opiskelijoille ja näistä vain kaksi kappaletta vammaisille. Sopiva asunto onkin ollut suurin este vammaisten opiskelulle kaikkialla Pohjoismaissa. Vammaisopiskelijoille tarkoitettu opiskelija-asuntola tuli sekä meille että Kuopion kaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksen vammaispalveluyksikölle kuin tilauksesta ja yhteistyömme tulee olemaan tiivistä tässä hankkeessa. Kaupunki valitsee vuokralaiset ja järjestää heille viisi päätoimista ohjaajaa. Näin jokainen asukas voi asua omassa asunnossaan rauhassa, mutta hänelle räätälöidään yksilöllisesti tarpeellinen määrä tukea ja ohjausta arjen selviytymisessä, kertoo Vartiainen. Energiatehokas rakentaminen lisääntyy äärimmäisen nopeasti - Olen vakuuttunut siitä, että energiatehokas rakentaminen lisääntyy äärimmäisen nopeasti sosiaalisessa rakentamisessa. Jo nyt on eri puolilla Suomea työn alla monia matalaenergia- ja passiivirakennuksia. Kuopaksen kiinteistökanta on 100-prosenttisesti Ara-rahoitteista, jossa lainojen takaisinmaksuaika on sangen pitkä. Näin energiatehokkaan rakentamisen lisäkustannus jakautuu vuokraan pitkälle ajalle eivätkä vuokrat nouse merkittävästi. Aran myöntämillä avustuksilla on myös keskeinen rooli, jotta vuokrat pysyvät kohtuullisina. Gryderirakentaminen Suomessa tulee varmasti viimeisenä perässä, koska asukkaiden pitää olla valmiita maksamaan syntynyt lisäkulu, Tuula Vartiainen arvelee. Nollaenergiatalot halpenevat kilpailun myötä - Uskon myös siihen, että nollaenergiarakentaminen halpenee tulevaisuudessa. Kuopion pioneerikohteessamme oli vielä monia tarvikkeita, joissa tavarantoimittajia on vähän. Esimerkiksi aurinkokeräimet ovat kiven alla ja sellaista toimittajaa saa etsiä, joka pystyy toimittamaan koko kokonaisuuden suunnitteluineen ja asennuksineen. Tarvitaan vielä paljon kehitystyötä. Tämän vuoksi valitsimmekin rakentamisen kumppaneiksemme Luja-yhtiöt, jolla on sekä rakennusliike että betonituotteita valmistava yritys. Suurella elementtiyrityksellä on resursseja kehittää 8

9 nollaenergiarakentamisessa tarvittavia tuotteita ja myös jatkaa niiden valmistusta riittävällä kapasiteetilla kysynnän lisääntyessä. Kuopion nollaenergiatalon perusrakentaminen on passiivitalon ratkaisuihin perustuva ja kustannustaso normaalitaloon verrattuna % korkeampi. Nollaenergiakonseptiin liittyviin asioihin kohde sai kehitysrahoitusta monelta eri taholta, niin että opiskelijoiden vuokrataso pystytään pitämään kohtuullisena. - Mitä enemmän valtiovalta suuntaa tukea energiatehokkaaseen rakentamiseen, sitä nopeammin asia yleistyy. Kun Suomen kappaleen vuokraasuntokannasta puolet on Ara-asuntoja, on tätä kautta mahdollista lisätä suhteellisen nopeasti maamme asuntokannan energiatehokkuutta, Tuula Vartiainen kiteyttää. 9

10 Heikki Jalkanen saa tulikasteensa uunituoreena aluejohtajana vaativan nollaenergiakerrostalon muodossa. Lujatalon Itä- ja Keski-Suomen aluejohtaja Uolevi Sirviö jäi eläkkeelle heinäkuun alussa 25 vuoden Luja-uran jälkeen ja työpäällikkö Heikki Jalkanen nimitettiin hänen seuraajakseen. Nollaenergia haastaa rakentajan - Olen 15:n Lujan vuoteni aikana tehnyt monenlaisia kohteita aina uudisrakentamisesta remontteihin, mutta kyllä Kuopaksen nollaenergiatalo on urani haastavin ja mielenkiintoisin kohde. Lujatalo on suuruudeltaan Kuopion rakennusliikkeiden kärkikolmikossa, joten resursseja tällaisen uuden konseptin kehittämiseen on pieniä rakennusliikkeitä enemmän. Silti tavanomaisesta poikkeava rakentaminen tuo monenlaisia haasteita, kertoo Heikki Jalkanen. Puusepän sokkelissa on käytetty Lujabetonin uutuustuotetta, Supermustaa. Asuntola Puuseppä, Nollaenergiatalo Rakennuttaja: Kuopion Opiskelija-asunnot Oy Kokonaisurakoitsija: Lujatalo Oy Elementtitoimittaja: Lujabetoni Oy Laajuus: m 3 Neliöt: 1515 htm 2 Asuntojen määrä: 47 Kerroksia: 5 Rakennusaika: Työpäällikkö: Heikki Jalkanen Vastaava mestari: Matti Rönkkö Työnjohtaja: Antti Saastamoinen Tuotantoinsinööri: Ari Jokelainen Kehitystyötä myös rakentamisen aikana Heikki Jalkasen mukaan rakentajalta vaaditaan ennen kaikkea pioneerihenkeä. Ratkaisut ovat monelta osin uusia eikä entistä kokemusta ole. Kehitystyötä joudutaan tekemään sekä etukäteen että koko ajan rakentamisen aikana. Lujatalo on ollut mukana rakennuksen suunnittelunohjauksessa alusta pitäen. Heikin mukaan etua on ollut siitä, että elementtitoimittaja Lujabetoni kuluu samaan Luja-konserniin. - Lujabetoni on kehittänyt viime vuosina voimakkaasti energiatehokkaita betoniratkaisuja rakentamiseen. Tuttujen kavereiden kanssa yhteistyössä on ollut hyvä jatkokehittää tuotteita nollaenergiarakentamiseen soveltuvaksi ja ratkoa käytännön pulmatilanteita työmaalla. Esimerkiksi testasimme yhdessä viittä kuutta erilaista saumausvaihtoehtoa elementteihin ennekuin löysimme sopivan vaihtoehdon. Vaipan 0,4 ilmanvuotovaatimus on erittäin haastava, koska yleensä taso on vastaavissa betonikerrostaloissa välillä 1,0-3,0. Uudenlainen tekniikka haastaa rakentajan Kuopion nollaenergiatalossa on monta tavallisen rakentamisen ongelmaa: ahdas tontti, talvinen aloitusajankohta, pohjaveden pinta lähellä perustustasoa yms. Silti Heikki Jalkasen mukaan uudenlainen tekniikka ja ratkaisut ovat suurin haaste rakentajalle. Esimerkiksi aurinkokeräinten ja -paneelien asennus on täysin uutta ja vaatii opettelua. - Ongelmatontahan tällainen pioneerirakentaminen ei ole koskaan, matkan varrella törmätään moniin ennalta aavistamattomiin pulmiin. Silloin eri osapuolten välinen tiivis yhteistyö nousee arvoon arvaamattomaan. Tässä kohteessa on normaalien työmaakokousten lisäksi pidetty lukemattomia suunnittelu-, ratkaisu-, detalji- ja yhteensovittamispalavereja. Hyvällä yhteistyöllä on löydetty käytännön pulmiin parhaat mahdolliset ratkaisut. - Vielä meillä on jännittävin vaihe edessä: kun talo on valmis, teemme tekniikan säädön, mittauksen ja koekäytön. On tärkeää, että moninainen tekniikka saadaan toimimaan suunnitellusti, Heikki toteaa. 10

11 0-ENERGIAN YKKÖSOSAAJA Meiltä saat valmiit 0-energiaratkaisut rakentamiseen: Lujabetonin runkoratkaisut, Lujatalon kokonaisurakointipalvelun sekä kustannustietoisen suunnittelunohjauksen koko hankkeellesi. Myös koestetut passiivi- ja matalaenergiaversiot saatavilla! 11

12 Ydinvoimala on itse asiassa suuri höyryvoimalaitos, jossa turbiinia pyörittää halkojen sijasta uraanipolttoaine. Työ voimalaitoksella on ihan arkista, tavallista työtä, joskus jopa tylsää. Silti suuren yleisön keskuudessa ydinvoimalaitosta pidetään usein salaperäisenä ja mystisenä paikkana, johon liittyy monenlaisia pelkoja, kertoo Loviisan voimalaitoksen projektipäällikkö Ari Haimi. Ydinvoimassa ei ole mitään mystistä S uomessa on tällä hetkellä neljä ydinvoimalaitosta, Fortumilla kaksi Loviisassa ja Teollisuuden Voimalla kaksi Olkiluodossa. Tänne on parhaillaan rakenteilla TVO:n kolmas reaktori, johon tulee maailman suurin höyryturbiini. Eduskunta päätti tänä vuonna vielä kahdesta uudesta ydinvoimalaluvasta TVO:lle ja Fennovoimalle. Fortumin Loviisan ykkösreaktori alkoi jauhaa sähköä vuonna 1977 ja kakkosreaktori kolme vuotta myöhemmin. Käyttöikää on molemmille yksiköille jäljellä vielä toiset 20 vuotta. Ydinvoimaloiden käyttöikä on teknisen kehityksen myötä jatkuvasti noussut ja se on nykyisin noin 50 vuotta. Ensimmäinen atomivoimala rakennettiin Englantiin vuonna 1956 ja se purettiin vuonna Nyt maailmassa on jo yli 400 ydinvoimalaa, jotka tuottavat 16 % tarvittavasta sähköstä. Suomessa ja EU:ssa ydinvoiman osuus sähköntuotannosta on 30 %. Turvallisuus, turvallisuus, turvallisuus Ydinvoima jakaa mielipiteitä. Ollaan voimakkaasti puolesta ja nähdään ydin- 12

13 Fortum Oyj Liikevaihto 5,4 mrd.e Toimintaa yli 10 maassa Painopiste Pohjoismaissa, Baltian maissa, Puolassa ja Venäjällä Pohjoismaiden toiseksi suurin energialaitos Henkilöstöä , Suomessa 2700 Omistus: osake noteerataan NASDAQ OMX Helsingissä Suurin omistaja Suomen valtio (51 %) Uusiutuvat energianlähteet: Vesi Tuuli Bioenergia Jäte Maalämpö Aurinkovoima Aaltovoima Uusiutumattomat energianlähteet: Hiili Öljy Maakaasu Turve (uusiutuu hitaasti) Ydinvoima Rakennuttajan edustajat projektipäällikkö Ari Haimi (vas.) ja erityisasiantuntija Aki Mattila, Lujatalon työpäällikkö Timo Olli ja vastaava työnjohtaja Erkki Lång työmaalla Loviisan voimalaitoksella. voima tehokkaana, edullisena ja hiilidioksidipäästöttömänä perusenergian tuotantomuotona. Vastustajat liittävät ydinvoiman aseteollisuuteen, Tshernobylin kaltaisiin onnettomuuksiin sekä ydinjätteen loppusijoitusongelmaan ja sen mahdollisiin haittavaikutuksiin tuleville sukupolville. - Osa ydinvoimaan liittyvistä peloista ja ennakkoluuloista liittyy faktatiedon puutteeseen. Emme valitettavasti voi ydinvoimaloissa pitää jatkuvasti avoimen ovien päiviä tiukkojen turvallisuusmääräysten vuoksi. Kaikki suljettu herättää ihmisissä helposti pelkoa ja pieninkin asia, mitä ydinvoimalassa tapahtuu, ylittää uutiskynnyksen. Mutta ydinvoimalaitoksen toiminnassa tärkein asia kaikessa on turvallisuus, turvallisuus ja vielä kerran turvallisuus. Tämä koskee sekä laitoksen tekniikkaa, henkilöstön työskentelyä että jätteiden käsittelyä, kertoo projektipäällikkö Ari Haimi Loviisan voimalaitoksesta. Suomen ydinvoimalat maailman turvallisimpia Loviisan ydinvoimala kuuluu maailman turvallisimpiin ydinvoimaloihin kansainvälisessä vuosimittauksessa ja myös sen käytön tehokkuus- ja toimintavarmuusluvut ovat kärkitasoa. Tähän on päästy jatkuvilla uudistusja parannushankkeilla. Tälläkin hetkellä on menossa muun muassa automaatiojärjestelmien muuttaminen analogisista digitaalisiksi. Jo ydinvoimalan rakennussuunnittelussa lähdetään siitä, että kaikelle tekniikalle on monivaiheiset eristysjärjestelmät ja toisiaan varmistavat rinnakkaistoiminnot hätätilanteiden varalta. Kaikelta rakentamiselta vaaditaan korkeata laatua ja tarkkuutta. Vuosittaisessa huollossa myös tarkistetaan laitoksen toiminta perusteellisesti. Voimalaitoksessa työskentelee normaalisti noin 500 henkeä, mutta vuosihuoltoseisokin aikana, joka kestää 2-6 viikkoa laitosyksikköä kohden, väki lisääntyy 1000:lla. Silloin asiantuntijajoukot noin 30 eri maasta tekevät tarvittavat tarkastus-, huolto- ja muutostyöt sekä vaihtavat k olmanneksen reaktorin polttoaineesta. Joka neljäs ja kahdeksas vuosi tehdään vieläkin perusteellisemmat huolto- ja tarkastustyöt. Henkilöstön sisäänajoaika pitkä Loviisan voimalaitoksen henkilöstöllä on jo tullessaan hyvä peruskoulutus: sähkö-, kone- tai rakennusinsinöörin/ teknikon tutkinto, diplomi-insinööriäkin on talossa. Henkilöstöstä 160 on käyttöhenkilöstöä, joiden sisäänajoaika on pitkä. Koulutusta ja kurssitusta annetaan uudelle käyttöryhmän jäsenelle 3-5 vuotta, minkä lisäksi hän toimii tämän ajan mestari-kisälli-suhteessa. Itsenäisesti hän saa toimia vasta hyväksytyn kirjallisen lisenssikokeen jälkeen jakson päätyttyä. Voimalaitos on sangen haluttu työpaikka ja koska koulutusaika on pitkä, on henkilöstökin pysyvää. 225 henkilöä on ollut talossa yli 20 vuotta eli lähes puolet henkilöstöstä. Voimalaitosoperaattoreilla on pisin ja perusteellisin koulutus Loviisan ydinvoimalaitoksella. Heitä koulutetaan tehtäviinsä muun muassa koulutussimulaattorissa, joka vastaa täydellisesti oikeata valvomoa. Lujatalo rakentaa parhaillaan uutta valvomosimulaattorirakennusta, joka tarvitaan automaation digitalisointimuutoksen takia. Voimalasta kolmenlaista jätettä Ydinvoimala tuottaa kolmenlaista jätettä: eniten matala- ja keskiaktiivista jätettä, joka on pääasiassa huolto- ja puhdistusjätettä, työvaatteita ja koneen osia. Tämän jätteen aktiivisuus laskee nopeasti ja puoliintumisaika on lyhyt. Se varastoidaan Hästholmenin saarelle louhittuun, 110 metrin syvyydessä ole- 13

14 vaan luolaan odottamaan radioaktiivisuuden häipymistä omia aikojaan. Korkea-aktiivista ydinpolttoainejätettä syntyy selvästi vähemmän. Kaikkialla maailmassa käytetty ydinjäte odottelee reaktorien vesialtaissa loppusijoituspaikkaansa. Loppusijoitushankkeita on käynnissä muun muassa Ranskaan, USA:han, Saksaan, Ruotsiin ja Suomeen. Fortumin ja TVO:n ydinvoimaloiden käytetty ydinpolttoaine tullaan loppusijoittamaan vuonna 2020 huippuunsa viedyin turvallisuusmenetelmin Eurajoen kallioperään louhittavaan tunneliin 400 metrin syvyyteen. Maailmalla kehitetään kuitenkin jo menetelmiä, jossa 90 % ydinpolttoainejätteestä pystytään palauttamaan takaisin ydinpolttoainekiertoon, muun muassa Ranskassa ja Japanissa. Silloin puhutaankin jo hyötyreaktoreista. sanoo edunvalvontapäällikkö Peter Tuominen Fortumista ja jatkaa: - Ydinvoima ei ole lyhyen ylimenokauden sähköntuotantomuoto, vaan sillä tullaan tekemään sähköä pitkälle tulevaisuuteen. Ydinvoimatekniikka kehittyy koko ajan ja tulevaisuudessa tulemme varmasti näkemään uusien sukupolvien kehittyneitä reaktorityyppejä. Ydinvoiman tulevaisuus Mikäli mitään ei tehdä, maailman energiankäyttö ja sen mukana hiilidioksidipäästöt kaksinkertaistuvat vuoteen 2030 mennessä, eli 20 vuoden kuluessa. Tämän kehityksen hillitsemiseen on kolme keinoa: energian säästötoimenpiteet, hiilidioksidipäästöjen voimakas alentaminen ja uusiutuvien energialähteiden käyttö. Näihin tavoitteisiin on Suomenkin hallitus sitoutunut. Ydinvoimassa varsinainen sähköntuotanto on hiilidioksidivapaata. Vaikka sen polttoaine, uraani, on uusiutumaton luonnonvara, sitä on maailmassa runsaasti, jopa sadoiksi vuosiksi. Loviisan voimalan käyttämä uraanipolttoaine tulee Venäjältä. Ydinvoima on politiikkaa Ydinvoimapolitiikka on politiikkaa sanan varsinaisessa merkityksessä. Eduskunta päättää myönnettävistä ydinvoimalaluvista ja Fortum jäi tänä vuonna ilman kolmatta ydinvoimalalupaa. - Fortumin Pohjoismaissa tuottamasta sähköstä tuotetaan 46 % ydinvoimalla ja 44 % vesivoimalla. Pohjoismaisesta sähköntuotannostamme oli viime vuonna 91 % hiilidioksidivapaata ja 49 % tehtiin uusiutuvilla energialähteillä. Ydinvoimalaitos ei aiheuta päästöjä ilmaan ja suurin ympäristöhaitta on lämpimien jäähdytysvesien aiheuttama kuormitus läheisille vesialueille. Tämän on kuitenkin paikallinen haitta, eikä sillä ole mitään vaikutusta Suomenlahden tilaan. Suunnittelemamme Loviisa kolmonen olisi sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitos, jossa voitaisiin sähkön lisäksi tuottaa ympäristömyötäistä kaukolämpöä. Uskon että tähän asiaan vielä palataan ja että siihen löytyy poliittista tahtoa, *CCS=Carbon Capture and Storage = syntyvän hiilidioksidin nesteytys, kiteytys ja varastointi Lähde: Fortum 14

15 Koulutussimulaattorirakennus on parhaillaan runkovaiheessa ja maanvaraisen laatan eristys on käynnissä. Lujatalon työntekijät vasemmalta: Toni Espo, Tomi Laulainen, Mika Paavola ja Kimmo Virsu Lujatalon punaiset haalarimiehet alkavat olla tuttu näky Loviisan voimalaitoksella: meneillään on jo kolmas rakentamiskohde. Tällä kertaa rakennetaan uutta simulaattoritilaa valvomo-operaattoreiden koulutukseen. Myös rakennustyömaalla tärkein asia on työ- ja rakennusturvallisuus. Lujatalo rakentaa Loviisaan koulutussimulaattoritilat L oviisan voimalaitoksen automatiikka muutetaan vuoteen 2014 mennessä täysin digitaaliseksi. Valvomo-operaattoreiden koulutus on perusteellinen viiden vuoden harjoittelu- ja perehdytysjakso, jonka aikana erilaisia tilanteita harjoitellaan valvomosimulaattorissa. Vanha simulaattori on analogista tekniikkaa, joten nyt tarvittiin uusi digitaalinen simulaattoriympäristö. Lujatalo aloitti simulaattorirakennuksen rakennustyöt kesäkuussa ja valmista pitäisi olla joulukuussa Kun valitsimme rakennusurakan tarjoajia, sellaisiksi kelpuutettiin vain TTT-, ympäristö- ja laatusertifikaatin omaavat rakennusliikkeet. Meillä Fortumissa on koko 2000-luvun ollut isona asiana sekä työturvallisuuden että kaiken muunkin turvallisuuden kehittäminen, joten vaadimme luonnollisesti näiden asioiden osaamista myös rakentajiltammekin, kertoo rakennuttajan edustaja projektipäällikkö Ari Haimi. Erkki Lång puolestaan kertoo, että turvallisuus hallitsee rakennustyömaan kaikkia asioita. Silloin kun tehtiin jätteenkäsittelytilaa voimalaitosalueelle, oli jokaisen työntekijän kuljettava aamuisin neljän eri tarkastuspisteen läpi, joista yhdessä oli sormenjälkitunnistus. Tietenkin kaikille työntekijöille oli jo ennen työmaan alkamista tehty poliisin toimesta turvallisuusselvitys. Tulitöissä palomiehet työmaalla päivittäin - Asioiden suunnittelu on aloitettava hyvissä ajoin, sillä jokaiseen työvaiheeseen ja työhön tarvitaan rakennuttajan hyväksymä työmääräin. Työmääräimessä on arvioitu työn tekemisen edellytykset. Ennen hyväksyntää työmääräin käy läpi kaikki vaaditut voimalaitostyön turvallisen tekemisen varmistuspisteet kuten työturvallisuus-, laitosturvallisuus- ja suojelu-palohyväksynnät. Täällä kaikkiin töihin voi liittyä turvallisuus- ja hälytysjärjestelmiä, jotka pitää ottaa työvaiheen suunnittelussa huomioon. Jos jokin pienikin asia puuttuu, työt seisahtuvat välittömästi. Myös tulityöt pitää hyväksyttää suojeluesimiehellä ja niiden ollessa käynnissä palomiehet käyvät joka päivä työmaalla varmistamassa tulitöiden tekemisen turvalliset olosuhteet. Jokainen työmaan jätekuorma kulkee säteilymittauksen läpi ja jos pientäkin säteilyä löytyy, kuorma ei aja ulos tehtaan portista, kertoo Erkki voimalaitostyömaan erityispiirteistä. - Olen rakentanut 30 vuotta ja tämä on kohde, jossa on ylivoimaisesti tiukimmat työturvallisuus- ja muut säädökset. Mutta toisaalta on niin, että kun kaikki asiat on tehty tarkasti sääntöjen ja normien mukaan hyvin suunnitellen, rakentaminen on helppoa. Ja sitä paitsi täällä on jopa puhtaampaa kuin kotona, Erkki virnistää. Kolmen kohteen konkarit Työpäällikkö Timo Olli ja vastaava työnjohtaja Erkki Lång ovat olleet mukana kaikessa kolmessa Lujatalon Loviisan projektissa. - Ensin rakensimme voimalaitokselle pelastusaseman vuonna Vuonna 2009 oli vuorossa voimalaitosalueen jätteenkäsittelytilojen peruskorjaus ja nyt rakennamme uutta koulutussimulaattoritilaa, kertoo Timo Olli. Loviisan voimalaitoksen koulutussimulaattoritila, uudisrakennus Rakentaja: Lujatalo Oy Rakennuttaja: Fortum Power and Heat Oy Loviisan voimalaitos Rakennusaika: 6, ,2010 Työpäällikkö: Timo Olli Vastaava työnjohtaja: Erkki Lång Työmaainsinööri: Satu Kukkola 15

16 3D jyllää Jyväskyl J yväskylän koulutuskuntayhtymä on 3D-mallinnuksen eturintamassa Suomessa. Kiinteistöjohtaja Erkki Kumpulaisen johdolla aloitettiin jo 10 vuotta sitten yhtymän suuren kiinteistömassan 3D-mallinnus. Koulutuskuntayhtymän kaikki merkittävät kiinteistöt on mallinnettu ja tietovarastoa hyödynnetään aktiivisesti. Uusia kiinteistöjä ei rakenneta lainkaan, mutta yhdestä kahteen suurta peruskorjausta tehdään vuosittain 3D-tietovarastoa hyödyntäen. Koulutuskuntayhtymällä on Jyväskylässä monta 3D-yhteistyökumppania, jotka ylläpitävät jatkuvasti yhtymän malleja 3D-tietovarastossa peruskorjausten yhteydessä. 3D:n läpimurtoa toivotaan 3D-mallinnus on Suomessa edistynyt suhteellisen hitaasti. Sen vuoksi Erkki Kumpulainen liittyi vanhan yhteistyökumppaninsa professori Jarmo Laitisen Tampereen teknillisestä yliopistossa käynnistämään ProDigi BIM -kehitysprojektiin, jonka tarkoituksena on nopeuttaa tietomallintamisen läpi- 16

17 ässä Jyväskylän koulutuskuntayhtymällä on yli neliön kiinteistömassa, jota hallinnoidaan 3D-mallin avulla. Kiinteistöjohtaja Erkki Kumpulainen on ottanut 3D-mallin ajamisen sydänasiakseen. murtoa rakennusalalla. Yhtenä tärkeänä osa-alueena on osallistujayritysten pilotoinnit työmaillaan. TTY:llä on projektin vetovastuu ja jäseniä ovat muun muassa Tekes, Tekla, MAD, VVO, Sillman, Tocoman, NCC, U.Lipsanen Oy ja Lujatalo Oy. Projektin kestäessä tietomallia on kokeiltu muun muassa Koulutuskuntayhtymän ja Lujatalon yhteisellä koulusaneeraustyömaalla Viitaniemessä. Työmaalla on testattu, kuinka 3D-mallinnus toimii käytännössä työmaan arjen apuvälineenä ja samalla on korjattu havaittuja puutteita. Rakennuslupa jatkossa netin kautta Kokemusten mukaan mallin työstämisestä on ollut paljon hyötyä. Kun ensimmäinen ProDigi BIM -kehitysprojekti päättyy jouluna, jatkuu se toisen projektin muodossa, johon on tulossa mukaan myös rakennusvalvonta ja ympäristöministeriö. On mahdollista, että joskus rakennusluvan saa Suomessa netin kautta, kun rakennusvalvonta pystyy tarkastelemaan hanketta yksityiskohtaisena 3D-mallina netissä. Mahdollista olisi työstää mallista suoraan asiakkaalle myös ympäristöseloste, josta selviäisi, minkälaisia ympäristövaikutuksia rakennus aiheuttaa elinkaarensa aikana. Ohjelmointia vielä tarvitaan Viitaniemen työmaan projektissa huomattiin, että käyttöohjelmistoissa on paljon kehitettävää. Esimerkiksi mallista siirretyissä määrätiedoissa oli vielä paljon virheitä, joten 4D-mallinnusta päästiin lähinnä vain visuaalisesti testaamaan. Kustannuslaskennassakin määrätietoja pystyttiin hyödyntämään Kiinteistöjohtaja Erkki Kumpulainen esittelee kiinteistöjen 3D-kuvia. vain osittain. ProDigi BIM -projektin pohjalta tehdään jatkuvasti ohjelmaparannuksia ja -lisäyksiä niin, että jatkossa määrätiedot voitaisiin siirtää nykyisiin kaupallisiin aikataulu- ja kustannuslaskentaohjelmiin. Erkki Kumpulaisen mielestä ohjelmat eivät voi olla jonkun ohjelmistotalon yksityisbisnes, vaan pitää päästä yleiseen yhteensopivuuteen, jos mallin tahdotaan yleistyvän arkipäivän työkaluksi rakennus- ja kiinteistöalalla. Törmäyskohdat hyvin esiin Lujatalon työmaainsinööri Tommi Fredin, joka teki opinnäytetyönsä Viitaniemen työmaan 3D-mallinnuksesta, kertoo, että 3D-malli havaittiin työmaalla sangen havainnolliseksi välineeksi. Näytöllä mallia voi pyörittää mielin määrin eri kulmista niin että erilaiset rakenteet on helppo hahmottaa ja saada näkyviin leikkaukset ja muut yksityiskohdat käytännön töihin työmaalla. Eri suunnitelmien törmäyskohdat tulevat mallinnuksessa hyvin esiin ja ne voidaan paljastaa myös erillisellä törmäysohjelmalla. Näin suunnitelmien ristiriidat voidaan minimoida jo ennen työn käytännön toteutusta. Malli reaaliaikaiseksi nettiin Viitaniemen koetyömaalla pääsuunnittelija toimitti muutokset työmaalla erillisellä cd:llä, koska puutteita on vielä sekä tiedonsiirtonopeuksissa että konekapasiteeteissa. Nämä molemmat asiat kehittyvät huimaa vauhtia koko ajan. Tavoitteena on kuitenkin kaikissa rakennusprojekteissa rakentamisen eri osapuolten välinen yhteinen palvelin, jossa koko malli on jatkuvasti reaaliaikainen. Kiinteistön omistaja hyötyy Erkki Kumpulainen korostaa 3D-mallinnuksen etuja kiinteistönomistajalle. Kantavana ajatuksena Jyväskylän koulutuskuntayhtymässä on tilankäytön tehokkuuden kasvattaminen. Avoimessa rakentamismallissa (Open building design) voidaan 3D-mallinnuksen avulla optimoida talotekniikan sijoitus rakennuksessa, niin että muuntojoustosta tulee erittäin suuri rajoittavien tekijöiden minimoituessa. Ensimmäistä kertaa rakentamisen historiassa on nyt myös mahdollista ihan oikeasti verrata erilaisia suunnitelmavaihtoehtoja kustannuksineen, koska vaihtoehtojen tarkastelu 3D-mallissa on niin helppoa eikä vaadi käsityötä. Huoltokirja suoraan mallista Kiinteistöjen huollossa ja ylläpidossa 3D-mallinnuksen hyödyntäminen on Suomessa vielä kehitysasteella. Erkki Kumpulaisen visioi, että viiden vuoden kuluttua se voi kuitenkin olla jo arkipäivää. Mallissahan on pakattuna kaikki tieto rakennuksesta ja sen osista hoitoohjeineen, joten siitä pystytään tulevaisuudessa tulostamaan suoraan esimerkiksi talon huoltokirja. Tämä on merkittävää sikäli, että rakennuskustannukset muodostavat vain noin % rakennuksen elinkaarikustannuksista loppuosan muodostuessa käytönaikaisista kuluista. - Suuri merkitys 3D:n läpimurrolle Suomessa on isojen toimijoiden tahtotila ja esimerkki asiassa. On hienoa, että esimerkiksi Senaatti-kiinteistöt on lähtenyt edistämään asiaa. Suomi on kansainvälisesti eturintamassa 3D-mallinnuksessa. Se on meille kilpailutekijä, jota ei kannata menettää, kiteyttää Kumpulainen. 17

18 RUK:n arvokas päärakennus korjataan hienovaraisesti käsityönä Lujatalo peruskorjaa parhaillaan Reserviupseerikoulun päärakennusta Haminassa. Vuodelta 1898 olevan arvorakennuksen korjaus on valtaosaltaan käsityötä. Työmaalla työskentelee keskimäärin sata henkilöä ja tämä Senaatti-kiinteistöjen 14 miljoonan euron hanke onkin Haminan suurimpia korjauskohteita. L ujatalon Kaakkois-Suomen aluejohtaja Jari Kontunen kertoo, että RUK:n päärakennuksen peruskorjauksessa on kaksi vaikeaa asiaa ylitse muiden: yli kuution rakennuksen perusteelliseen korjaukseen on aikaa vain yksitoista kuukautta ja työ on pitkälti käsityötä. -Rakennuksista on purettu lähes kaikki julkisivuja, runkorakenteita ja vesikattorakenteita lukuunottamatta. Sisäpuolen rakentaminen on ollut hyvin käsityövaltaista. Työmaan keskivahvuus aliurakoitsijoineen on noin sata, eikä näin suurta ammattilaisjoukkoa löydy asukkaan Haminasta. Suurin osa rakentajistamme on kuitenkin kymenlaaksolaisia, kertoo Jari Kontunen. Kiviladontaiset perustukset kannattelevat massiivisia tiiliseiniä Kadettikoululle päätettiin aikanaan rakentaa uusi päärakennus vuonna 1898, koska vanha tiilinen venäläiskasarmi oli ahdas ja huonokuntoinen. Lisäksi sinne epäiltiin pesiytyneen tuberkuloosin. Uusi rakennus on arkkitehtien Ahrenberg ja Gripenbergin Rakennuksen julkisivun vanha rappaus korjattiin tarvittavin osin ja sen jälkeen seinät maalattiin silikaattipohjaisella maalilla. Vanhat kipsikoristeet olivat pahasti rapautuneet, joten ne uusittiin. 18

19 RUK:n päärakennuksen peruskorjaus Uusien väestönsuoja- ja varastotilojen rakentaminen Rakentaja: Lujatalo Oy Rakennuttaja: Senaatti-kiinteistöt Rakennusaika: 2,2010 1,2011 Tilavuus: m 3, josta 6200 m 3 uudisosaa Työpäällikkö: Timo Olli Vastaava työnjohtaja: Jari Forsell Työmaatoimihenkilöt: - Niko Räsänen, tuotantoinsinööri - Juhani Viitala, Maneesin työnjohto - Henrik koskinen, Päärakennuksen työnjohto - Tommi Takanen, työnjohtoharjoittelija - Janne Muuronen, työjohtoharjoittelija Lujatalon aluejohtaja Jari Kontunen (oik.) ja vastaava työnjohtaja Jari Forsell kertovat, että haastavalla peruskorjaustyömaalla yllätyksiä tulee vastaan joka päivä. 19

20 Sankariaulassa järjestetään muun muassa vänrikkien ylennystilaisuuksia ja alokkaiden sotilasvakuutuksenantoja. RUK:n päärakennuksen sisääntuloaula säilytetään alkuperäisen mallin mukaisena. Koristeelliset valurautapilarit maalataan ja kivinen mosaiikkilattia kunnostetaan. Sankariaulassa järjestetään mm. vänrikkien ylennystilaisuuksia ja alokkaiden vakuutuksenantoja. suunnittelema ja se on tyyliltään monumentaalisen klassistinen. Julkisivun keskiosaa koristaa kuusi doorilaista pylvästä. Rakennuksen perustukset ovat 3-4 metrin korkuisia kiviladontaisia perustuksia, joiden varaan on muurattu metrin paksuiset tiiliulkoseinät. Vuonna 1832 rakennettu ratsastusmaneesi on rakenteiltaan hyvin samantyyppinen. Maneesin suunnitteli C.L. Engel ja se toimii nykyisin RUK:n juhla- ja opetustiloina, joissa järjestetään muun muassa kurssijuhlat. Suomen modernein kasarmi Työmaan vastaava työnjohtaja Jari Forsell kertoo, että rakennuksen vanhat välipohjat olivat puurakenteisia. Välipohjissa oli täytteenä kaikkea mahdollista, hiekkaa, olkia, ruumenia, jäkälää ja sammalta. Uusien välipohjien eristeenä käytettiin nykyaikaisia materiaaleja. Remontin yhteydessä parannetaan myös paloturvallisuutta, esteettömyyttä ja LVISA-tekniikkaa. Sisäilmaongelmat olivatkin peruskorjauksen yksi syy, sillä1960-luvulla rakennukseen asennettu IV-tekniikka oli tullut tiensä päähän. Nyt päärakennuksen ullakkokerros pyhitetään modernille LVIS-tekniikalle. Kakkos- ja kolmoskerroksiin rakennetaan ajanmukaiset asuintilat upseerioppilaille ja ensimmäiseen kerrokseen tulee hallinnollisia tiloja ja opetustiloja. Puhtaan sisäilman turvaamiseksi rakennetaan kellarikerrokseen varusmiehille maastovarusteiden kuivatustilat, jolloin märkiä varusteita ei enää viedä majoitustiloihin. Kokeilu on valtakunnallinen pilotti ja RUK:n päärakennuksesta tulee tässä mielessä Suomen modernein kasarmi. Rakentajista ei jää jälkiä Museovirasto on ollut mukana kohteen suunnittelussa ja rakentamisessa. Suojeltuja ovat julkisivut, pääaula eli Sankariaula sekä pääportaikko. Silti kaikki peruskorjaus pyritään tekemään vanhoja menetelmiä kunnioittaen ja rakennuksen ominaisilme säilyttäen. Uusi tekniikkakin piilotetaan mahdollisimman hyvin rakenteiden sisään. -Tarkoituksena on, että kun me rakentajat poistumme täältä, meistä ei jää jälkiä. Rakennus jatkaa omaa kunniakasta elämäänsä nykyaikaisen toimivana, mutta oman aikakautensa näköisenä, Jari Forsell toteaa. Engelin piirtämä Maneesi, entinen ratsastus- ja voimisteluhalli, toimii nykyään RUK:n kurssi- ja muiden juhlien pitopaikkana. Tilaan mahtuu juhlaväkeä peräti Vuonna 1832 rakennetun Maneesin vesikaton ristikkotekniikka on ansastyyppinen. Jari Forsellin mukaan 17 metrin ylitys oli sangen harvinaista tuohon aikaan. Nyt ullakolle sovitetaan talotekniikka. 20

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi. Rakentaminen

Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi. Rakentaminen Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi Rakentaminen 30.9.2014 EPBD lähes nollaenergiarakennus 2 art. 2 alakohta: lähes nollaenergiarakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jolla on erittäin

Lisätiedot

Betonipäivät & näyttely Helsingissä

Betonipäivät & näyttely Helsingissä Betonipäivät & näyttely Helsingissä 23.11.2011 Hyvä energiatehokkuus ja riskittömät rakenteet joko-tai vai sekäettä Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1. Taustaa 2. Rakennusfysikaaliset

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Tampere Aurinkoenergia Suomessa 05.10.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian termit Aurinkolämpö (ST) Aurinkokeräin Tuottaa lämpöä Lämpöenergia, käyttövesi,

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit Ilari Rautanen Esityksen sisältö Kodin ja taloyhtiön energiankulutus Rakenteiden, huollon ja ihmisten vaikutus Turha kulutus pois asumismukavuudesta

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta

ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta Vuokrataloyhtiön toimenpiteet vuokratalokannan sopeuttamiseksi ja kehittämiseksi muuttuvissa

Lisätiedot

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä 7.9.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa taloyhtiöille

Lisätiedot

Ajankohtaisia energia-asioita taloyhtiöihin. Energianeuvoja Tommi Tuomi

Ajankohtaisia energia-asioita taloyhtiöihin. Energianeuvoja Tommi Tuomi Ajankohtaisia energia-asioita taloyhtiöihin Energianeuvoja Tommi Tuomi Kymenlaakson energianeuvonta Energianeuvoja Tommi Tuomi 020 615 7449 tommi.tuomi@kouvola.fi Sähköposti ja puhelin neuvontaa, neuvonta

Lisätiedot

Energia vie % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä?

Energia vie % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä? Energia vie 30-40 % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä? Taloyhtiö 2016 -tapahtuma 06.04.2016, Helsingin Messukeskus DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto l As Oy kerrostalot, 2014, koko maa l 100 % 90

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä Hiilineutraali Korkeasaari 9.2.2016 Antti Knuuti, VTT 040 687 9865, antti.knuuti@vtt.fi

Lisätiedot

Energiatehokas koti. Rakentajailta Joensuu

Energiatehokas koti. Rakentajailta Joensuu Energiatehokas koti Rakentajailta 28.11.2013 Joensuu SAMITALO taustaa Valmistajana Karelment Oy, tuotantolaitos Nurmeksessa. Työllistämme noin 40 pohjoiskarjalaista ammattilaista. Samitaloja on valmistettu

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia

Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia Rakennusten energiaseminaari 8.10.2015 Raimo Lovio Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Esityksen sisältö Energiatehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014

Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014 Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014 Hankkeen tavoitteet Rakennusvalvonnan tavoitteena on jo loppuneen RESCA (Renewable Energy Solutions in City Areas) hankkeen, sekä tulevaisuuden

Lisätiedot

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiöiden energiailta 07.10.2015, Jyväskylän kaupunginkirjasto DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Tarjolla tänään Lähtötilanteen haltuun otto Arkisia, mutta tärkeitä

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Sisältö Motiva lyhyesti Taustaa energiankulutuksesta Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Energiankäyttö

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat. Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015

Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat. Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015 Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015 RAKLI Tilaa elämälle RAKLI kokoaa yhteen kiinteistöalan ja rakennuttamisen vastuulliset ammattilaiset.

Lisätiedot

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA 31.3.2011 ou11 Yhtiökokou11 Y ou11 Yhtiö JAPANIN LUONNONKATASTROFI Toipuminen maan historian suurimmasta maanjäristyksestä ja hyökyaallosta kestää kauan Fukushiman

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Arttu Niemikorpi Korjausrakentamisen asiantuntija 3.2.2017 Sisältö Energiansäästöpotentiaali kerros- ja rivitaloissa Mitä laki sanoo energiatehokkuudesta?

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

www.ces.ee Citysec Energy Solutions AURINKOPANEELIT HYBRIDIRATKAISUT INVERTTERIT TARVIKKEET LED-VALOT KATUVALOT Citysec Energy Solutions

www.ces.ee Citysec Energy Solutions AURINKOPANEELIT HYBRIDIRATKAISUT INVERTTERIT TARVIKKEET LED-VALOT KATUVALOT Citysec Energy Solutions Uusiutuvan energian ratkaisut Citysec Energy Solutions Tulevaisuus on jo tänään! AURINKOPANEELIT HYBRIDIRATKAISUT Sähkö ja lämmin vesi - yhdellä moduulilla INVERTTERIT TARVIKKEET LED-VALOT KATUVALOT Narva

Lisätiedot

Jäävuoremme sulavat. Voimmeko rakentajana vaikuttaa?

Jäävuoremme sulavat. Voimmeko rakentajana vaikuttaa? Jäävuoremme sulavat. Voimmeko rakentajana vaikuttaa? Tero Kiviniemi DI, Executive MBA Toimialajohtaja Suomen rakentamispalvelut 9.9.2010 1 Energia ja ympäristö Globaali megatrendi Kansainväliset ja EU-tasoiset

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennus RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy

Lähes nollaenergiarakennus RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy Lähes nollaenergiarakennus 13.5.2013 RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy 29.5.2013 2 Motivointi lähes nollaenergiarakennuksille (EPBD) Rakennukset

Lisätiedot

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen 1 Nupurinkartano Noin 600 asukkaan pientaloalue Espoossa, Nupurinjärven itäpuolella. Noin 8 km Espoonkeskuksesta pohjoiseen. Alueelle

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Lähde: LVI-talotekniikkateollisuus ry ja YIT Energian loppukäyttö rakennuksissa ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika -toimintaohjelmassa

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Myyrmäen keskusta 001925 Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Vantaan kaupunki 23.9.2016 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon Kaavaan esitettyjen uusien kortteleiden 15403, 15406 ja 15422,

Lisätiedot

Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset. Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä

Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset. Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä Kiinteistöliitto Etelä-Pohjanmaa ry - Suomen Kiinteistöliitto Paikallinen vaikuttaja - Vahva valtakunnallinen

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA Energiansäästö työpaikalla Miksi energiaa kannattaa säästää? Mistä työpaikan energiankulutus muodostuu? Miten töissä voi säästää energiaa? Lämmitys Jäähdytys Sähkö Valaistus

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti

Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti Jäähdytyspalkkijärjestelmään yhdistetty Combi Cooler on helppo, toimintavarma ja sähkötehokas

Lisätiedot

Kodin tuntu tulee läheltä

Kodin tuntu tulee läheltä Kodin tuntu tulee läheltä Lämmin koti on arvokas, muttei kallis Hippu-kaukolämpö tuo arkeesi turvaa. Edullisesti ja ekologisesti Lapista. Miksi liittyä kaukolämpöön? Kaukolämpö tuo mukavuutta arkeen ihmisistä

Lisätiedot

Puu rakennusyhtiön arjessa. Projektipäällikkö Antti Aaltonen

Puu rakennusyhtiön arjessa. Projektipäällikkö Antti Aaltonen Puu rakennusyhtiön arjessa Projektipäällikkö Antti Aaltonen Antti Aaltonen: Kiinan kautta puurakentajaksi Rakennustekniikan DI, TTY 2010 Lemcon 2007-2010: työnjohtaja, projekti-insinööri SRV 2010-2012:

Lisätiedot

Ekovilla Oy 2010 multimediaesittely

Ekovilla Oy 2010 multimediaesittely Puukuitupohjaisia lämmöneristeitä valmistava Ekovilla Oy on 30-vuotias rakennusteollisuusyritys, joka toimii Kuusan-koskella. Yhtiöllä on tehtaat myös Kiimingissä ja Ylistarossa. Ekovilla on orgaanisten

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio SKVY Oy LAUSUNTO Pekka Makkonen Versokuja 4 D 70150 Kuopio 24.11.2015 Juuan kunta Ympäristölautakunta Poikolantie 1 83900 JUUKA Yleistä Juuan rengasvesiosuuskunta teki vuonna 2011 päätöksen vesihuoltosuunnitelman

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, 15.02.2016 Toni Semenoja Mitä hyötyä on energiatehokkuudesta? Energian järkevä, tehokas ja taloudellinen käyttö on niin asiakkaan kuin energiayhtiönkin etu. Energia-alan

Lisätiedot

Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset

Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset Remontoi energiatehokkaasti 26.11.2013, Sedu Aikuiskoulutuskeskus Johanna Hanhila, Thermopolis Oy Oletko vaihtamassa lämmitysjärjestelmää?

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimukset ja rakennusterveys

Energiatehokkuusvaatimukset ja rakennusterveys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Energiatehokkuusvaatimukset ja rakennusterveys Tuomo Ojanen, erikoistutkija Miimu Airaksinen, tutkimusprofessori Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sairaat talot, sairaat

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen. Tero Mononen Lamit.fi

Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen. Tero Mononen Lamit.fi Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen Tero Mononen Lamit.fi tero.mononen@lamit.fi MITEN LÄPÄISTÄ VAATIMUKSET? Tero Mononen, lamit.fi Esimerkkejä vaatimukset

Lisätiedot

Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa

Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa Ylijohtaja Helena Säteri Korjausrakentamisen iltapäivä Sanomatalo, Helsinki 17.9.2013 Rakennetulla ympäristöllä on suuri vaikutus kestävään

Lisätiedot

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen Lypsykarjanavetan energiankulutus Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen 4.2.2015 ERKKA hanke Energiatehokas tuotantorakennus Keskeisinä tutkimuskohteina maalämpö, uusiutuvat energiaratkaisut ja energiatehokkuus

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015 Taloussuunnitelma vuosille 2016-2017 Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän hallitus 20.11.2014 95 Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu VIHREÄÄ KIINTEISTÖKEHITYSTÄ Aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN

Lisätiedot

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Korjaussivut julkaisuun SYKEra16/211 Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Sirkka Koskela, Marja-Riitta Korhonen, Jyri Seppälä, Tarja Häkkinen ja Sirje Vares Korjatut sivut 26-31 ja 41

Lisätiedot

Asumisen klusterin Road Show Joensuussa 18.9.2012

Asumisen klusterin Road Show Joensuussa 18.9.2012 Asumisen klusterin Road Show Joensuussa Asukaslähtöinen asumisen kehittäminen Energia- ja elinkaaritehokkuus kaupunkiasumisen ja aluerakentamisen kohteissa Energiaviisas rakentaminen vuoteen 2020 (ERA

Lisätiedot

YM-ORV-KH-projekti Kuivaketju10 - Tilaaminen. Oulu Markku Hienonen

YM-ORV-KH-projekti Kuivaketju10 - Tilaaminen. Oulu Markku Hienonen YM-ORV-KH-projekti Kuivaketju10 - Tilaaminen Oulu 30.09.2015 Markku Hienonen Tilaamisen roolin vaikuttavuus Tilaajan rooli on aivan avainasemassa! Jos lähtö epäonnistuu sitä ei voida enää ainakaan täysin

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd 18 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 19 Putkiremontti voidaan nykyisin TOTEUTTAA useilla eri tavoilla. Yleisimmät näistä ovat perinteinen putkiremontti, sukitus ja pinnoitus tai edellisten yhdistelmä.

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Rakennusten energiaseminaari, Finlandia-talo 20.9.2016 Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Markku Ollikainen Professori, Helsingin yliopisto Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastosopimuksen

Lisätiedot

Hirsitaloteollisuus r.y.

Hirsitaloteollisuus r.y. Hirsitaloteollisuus r.y. Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä hirsitaloteollisuutta harjoittavien yritysten kesken sekä edistää tehdasvalmisteisten hirsitalojen käytön, menekin ja tuotannon

Lisätiedot

PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE

PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE Tarjoamme asiakkaillemme talotekniikan palvelut uudiskohteiden urakoinnista kiinteistön ylläpitoon ja huoltoon sekä korjausrakentamiseen. Yhteistyössä asiakkaan

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

Miten tulisija sopii nykyaikaiseen pientaloon? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry

Miten tulisija sopii nykyaikaiseen pientaloon? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry Miten tulisija sopii nykyaikaiseen pientaloon? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry Pientaloteollisuus PTT ry 25.8.2015 Isot luvut ver 0.1 Asuntorakentaminen 2000-2017 Lähde:Tilastokeskus, PTT,

Lisätiedot

Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti

Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti II SISÄLLYS 1. Johdanto... 1 2. Tietomallipohjainen määrä- ja kustannuslaskenta... 2 3.

Lisätiedot

Maija-Stina Tamminen / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Maija-Stina Tamminen / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Maija-Stina Tamminen / WWF WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille WWF-Canon / Sindre Kinnerød Energia on kyky tehdä työtä. Energia on jotakin mikä säilyy, vaikka se siirtyisi tai muuttaisi muotoaan.

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

Energiatehokkuus rakennustyömaalla nykytila ja haasteet. Build up Skills Workshop 6.6.2012 Helsinki Minna Kuusela TTS

Energiatehokkuus rakennustyömaalla nykytila ja haasteet. Build up Skills Workshop 6.6.2012 Helsinki Minna Kuusela TTS Energiatehokkuus rakennustyömaalla nykytila ja haasteet Build up Skills Workshop 6.6.2012 Helsinki Minna Kuusela TTS Analysis of the Status Quo Raportin sisältö Rakennusalan luonnehdinta Kansallinen politiikka

Lisätiedot

Uusia tuulia ikkunaremonttiin. Ikkunat ja ilmanvaihto kaksi remonttia yhdellä kertaa M/S Viking XPRS Timo Laitinen, Skaala Oy

Uusia tuulia ikkunaremonttiin. Ikkunat ja ilmanvaihto kaksi remonttia yhdellä kertaa M/S Viking XPRS Timo Laitinen, Skaala Oy Uusia tuulia ikkunaremonttiin Ikkunat ja ilmanvaihto kaksi remonttia yhdellä kertaa 3.9.2016 M/S Viking XPRS Timo Laitinen, Skaala Oy Maailman parasta ilmaa Ulkoilman laatu Suomessa ja Ruotsissa on kansainvälisen

Lisätiedot

VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi

VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi KODISTA MUKAVAMPI JA TERVEELLISEMPI JÄÄHDYTYKSELLÄ ASUINMUKAVUUTTA JA PAREMPIA YÖUNIA Toimistot ja ostoskeskukset pysyvät kaukojäähdytyksen

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Kannattava aurinkosähköinvestointi

Kannattava aurinkosähköinvestointi Kannattava aurinkosähköinvestointi -aurinkosähköjärjestelmästä yleisesti -mitoittamisesta kannattavuuden kannalta -aurinkoenergia kilpailukyvystä Mikko Nurhonen, ProAgria Etelä-Savo p. 043-824 9498 senttiä

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tulevaisuus

Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarin päätöstilaisuus 5.10.2015 Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 1.10.2015 TAMK 2015/PHa

Lisätiedot

Kulosaaren Ostoskeskus Oy

Kulosaaren Ostoskeskus Oy Kulosaaren Ostoskeskus Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Esittely- ja keskustelutilaisuus 02.11.2015 HENKILÖESITTELY Hankkeen projektipäällikkö rkm. Toimi Niesniemi o edustaa hankkeessa Kulosaaren

Lisätiedot

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen TkT Risto Ruotsalainen, tiimipäällikkö Rakennusten energiatehokkuuden palvelut VTT Expert Services Oy Rakenna & Remontoi -messujen asiantuntijaseminaari

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/1 02.10.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/1 02.10.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) 331 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto valtuustoaloitteesta aurinkosähkön edistämisestä HEL 2012-009032 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle

Lisätiedot

RAKENNUSTEN. Käyttö ja ylläpito

RAKENNUSTEN. Käyttö ja ylläpito RAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUS Käyttö ja ylläpito Mikko Peltokorpi Toimitusjohtaja, kiinteistöneuvos Matinkylän Huolto Oy Käyttäjän ja ylläpitäjän näkökulma matalaenergiarakentamiseen Hyvän asumisen perusedellytyksistä

Lisätiedot

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ Tutkimus tieto 2/2002 Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN USJÄRJESTÖ Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 Suomen Gallup tutki

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen 15.6.2011 Jyri Nieminen, VTT 2 Vapaa-ajan asumisen ekotehokkuus Mökkimatkoja vuodessa noin 5 miljardia kilometriä 90 % matkoista henkilöautoilla Matkojen keskipituus

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

Roihuvuori seuran energia ilta

Roihuvuori seuran energia ilta Roihuvuori seuran energia ilta Asuinkerrostalon energiatehokkuuden parantaminen Johtava asiantuntija 13.10.2010 Alustuksen sisältö Motivan toimialueet Asuinkerrostalon energiankulutus ja säästömahdollisuudet

Lisätiedot

Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta

Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta 1 Sari Hildén, kiinteistöpäällikkö Tilakeskus Helsingin kaupungin rakennuskannan ikäjakauma Arvokiinteistöjä, palvelukiinteistöjä ja torppia, joissa

Lisätiedot

Rakennus-ja yhdyskuntatekniikan koulutus(rakennusmestari)

Rakennus-ja yhdyskuntatekniikan koulutus(rakennusmestari) Hämeen Ammattikorkeakoulu Rakennus-ja yhdyskuntatekniikan koulutus(rakennusmestari) Rakennusmestari (AMK) koulutus sisältää vastaavalta työnjohtajalta vaadittavat opinnot kaikissa rakentamisen työnjohtotehtävien

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot