200 eläimen navetta. Teema: RAKENTAMISEN TULEVAISUUDENKUVAT. NOLLAENERGIa KERROSTALO YDINVOIMASSA EI OLE MITÄÄN MYSTISTÄ. avaimet käteen periaatteella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "200 eläimen navetta. Teema: RAKENTAMISEN TULEVAISUUDENKUVAT. NOLLAENERGIa KERROSTALO YDINVOIMASSA EI OLE MITÄÄN MYSTISTÄ. avaimet käteen periaatteella"

Transkriptio

1 LUJA-YHTIÖIDEN SIDOSRYHMÄLEHTI 3/ eläimen navetta 28 avaimet käteen periaatteella NOLLAENERGIa KERROSTALO YDINVOIMASSA EI OLE MITÄÄN MYSTISTÄ 6 12 Teema: RAKENTAMISEN TULEVAISUUDENKUVAT

2 Sisällys 6 12 ROHKEA KOKEILU KUOPIOSSA: NOLLAENERGIA- KERROSTALO YDINVOIMASSA EI OLE MITÄÄN MYSTISTÄ ruk:n arvokas päärakennus korjataan käsityönä lujapalvelut sai eturintamassa clean cardin luja-passiivitalo kuopion saaristokaupungissa on valkoinen, kevyt ja ilmava myllymäen herttua houkuttelee ostajia myös helsingistä Pääkirjoitus... 3 ToimitusjohtajaGallup... 4 Rohkea kokeilu Kuopiossa: nollaenergiakerrostalo... 6 Kuopion Puuseppä on tulevaisuuden rakentamista... 8 Nollaenergia haastaa rakentajat Ydinvoimassa ei ole mitään mystistä Lujatalo rakentaa Loviisaan koulutussimulaattoritilat Lujat arvot 3D jyllää Jyväskylässä RUK:n arvokas päärakennus korjataan hienovaraisesti käsityönä Johtajia tarvitaan nykyisin enemmän Lujapalvelut sai eturintamassa CleanCardin Kotimainen työ kunniaan Kaarakaisille 200 eläimen navetta avaimet käteen periaatteella Suomen ensimmäinen FI-merkitty hormielementti Elsa Paronen: ponnistus oli vaivan väärti Luja-passiivitalo Kuopiossa on valkoinen, kevyt ja ilmava Myllymäen Herttua Hämeenlinnassa houkuttelee ostajia myös Helsingistä Vierailu Skotlannin asuntomessuilla Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö Liian suuria riskejä ja velkoja vältetään Uudistamme ja kehitämme Johtamistapa on osallistuva Asiakas on avainasemassa Tehokkuus ja kannattavuus on elinehto

3 Rakentamisen tulevaisuudenkuvat Lyhennelmä Lujan hallituksen puheenjohtajan Hannu Isotalon pitämästä puheesta Betoniteollisuuden kesäkokouksessa Kuopiossa Puheessaan Isotalo käsitteli rakentamisen tulevaisuuden trendejä. Energiatehokkuus lyö läpi nyanssista reunaehdoksi Energiatehokkuus tulee rakentamiseen pakottamalla, koska se ei ole juurikaan edennyt vapaaehtoisesti EU-tasolla. Uudet ratkaisut tehdään ensin tukiaisilla houkutteleviksi ja sen jälkeen ne tulevat pakollisiksi tiukkenevan lainsäädännön myötä. Tiukennus tapahtui juuri vuoden 2010 alussa ja seuraava on vuorossa 2012, jolloin joutunemme rakenneteknisesti passiivitalotasolle. Kiristyvät normit nostavat rakennuskustannuksia ja teollisuus joutuu vastaamaan tähän tuotekehityksellä. Rakennusten purkamisen tabusta päästään Suomessa eroon ja sen myötä rakennusten elinkaarikustannuksia voidaan aidosti verrata uuden rakentamisen vaihtoehtoon. Energian hinta jatkaa nousuaan. Jäähdytyksestä tulee standardiratkaisu Ensin oli autoissa jäähdytys, sitten toimistoissa, nyt myös pientaloissa. Jäähdytys tulee laajenemaan Suomessa kaikkiin rakennuksiin ja sen energiatehokas ratkaisu on merkittävä lähivuosien kustannus- ja suunnittelunormiasia. Kaukolämpölaitokset tulevat tarjoamaan rajoitetusti kaukokylmää, mutta maalämpöpumput syövät energialaitosten markkinoita. Edullinen maalämpö ja maakylmäkaivo on rationaalinen jäähdytysratkaisu ja samalla myös lämmitysratkaisu tulevaisuuden kerrostalokohteisiin. Korkeat rakennukset tulevat Energiatehokkuuden nimissä kaupungeista halutaan tiiviitä ja korkeita, jotta sisäinen liikenne minimoituu. Pääkaupunkiseudulla on jo rakennettu useita tornitaloja ja ennustan korkeiden rakennusten boomia koko Suomeen. 3D-mallinnus etenee kuin juna Rakennussuunnittelussa 3D-mallinnus lyö itsensä läpi, koska hyödyt rakennuttajalle ovat niin suuria: tilojen suunnitelmallisuus ja tehokkuus paranevat, suunnittelu helpottuu ja rakennusosien valmistus halpenee. LVIS-puoli on Suomessa jo pitkällä 3D-suunnittelussa, rakennepuoli laahaa jäljessä. Onneksi esimerkiksi Tekla on kehittämässä voimakkaasti alan ohjelmistoja. Suuri haaste on myös suunnittelijoiden 3D-osaaminen. Kokonaisjärjestelmät yleistyvät Työvoimapula ja kohoava työn hinta pakottaa koko rakentamisen kulttuurin paikalla tekemisestä kohti laajempia tehdasvalmisteisia järjestelmiä. Esimerkiksi runkorakentamisessa siirrytään kokonaistoimituksiin, jotka sisältävät kattavasti suunnittelun, täydentävät rakenneosat ja myös asennuksen. On mahdollista, että siirrytään jopa kokonaisaliurakointiin neljässä paketissa: maarakennus, runko + vaippa, sisätyöt ja LVISA. Rakentaminen muuttuu yhä Kerro nettisivujemme gallupissa oma tapasi pienentää energialaskuasi! teknisemmäksi ja vaikeammaksi. RYM luo uuden pohjan huippututkimukselle Rakennusalan kehittämisen polttopiste on siirtynyt RYM:iin (Rakennetun ympäristön strategisen huippuosaamisen keskittymä). Myös Tekesraha tullaan kanavoimaan jatkossa pitkälti Rymin kautta. Tavoitteena on, että rahat kanavoituisivat paremmin rakentamisen arkityön kehittämiseen. Betoni pitää pintansa Puurakentaminen hallitsee tällä hetkellä mediaa. Puurakentaminen tulee kuitenkin olemaan aina sekä paloteknisesti, ääniteknisesti ja kosteusteknisesti korkean riskin rakenne ja betoni pitää hyvin pintansa rakennusmateriaalina. Betoni on kestävä ja pitkäikäinen ja siitä on myös helpoin tehdä matalaenergia- ja passiiviratkaisuja. Julkisivuissa betoni nousee uudeksi trendimateriaaliksi uusien pintaratkaisujen myötä. Työvoimapulan siivittämänä elementtitehtaat automatisoituvat lisää ja käsityötä siirretään roboteille. Nanoteknologiaa tullaan käyttämään myös betonin kehitystyössä. Betonin ympäristöystävällisyys lisääntyy, kun sekä valmisbetonitehtaat, että elementtitehtaat kehittyvät vähitellen jätteettömiksi. Hannu Isotalo Hallituksen puheenjohtaja Edellisen nettigallupin vastaukset Mikä on mielestäsi paras asumisen muoto? Omistusasunto...84 % Asumisoikeusasunto...4 % Vuokra-asunto...12 % Pääkirjoitus 3

4 Energian tuhlaus ei ole muodikasta Talot ja kiinteistöt kuluttavat 40% Suomessa käytettävästä energiasta. Ei ole lainkaan yhdentekevää millaisia energiasyöppöjä talomme ovat. Tuhlauksen tuntee varmasti lompakon keventymisenä ja lämmön haaskaaminen tuntuu vastenmieliseltä myös periaatteen tasolla. Ammattimaiset kiinteistönomistajat ja rakentajat ovat olleet kehityksen kärjessä. Kun energian kulutusta on seurattu säännöllisesti, niin huomio on voitu keskittää oleellisiin asioihin. Ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmät huolletaan säännöllisesti ja pidetään optimisäädöissään. Kun kiinteistö tulee korjausikään, sen lämmöneristystä kohennetaan ja lisätään lämmön talteenottojärjestelmä. Uudet talot toteutetaan jo ennakoiden tulevia energiamääräyksiä. Tästä on esimerkkinä Lujatalon Kuopas Oy:lle rakentama uusi nollaenergiatalo. Poliittiset päätöksentekijät edistävät aktiivisesti energian tehokasta käyttöä. Energiaa verotetaan yhä voimakkaammin ja rakentamisen energiamääräyksiä kiristetään säännöllisesti. Vuonna 2050 Suomen tavoite on, että talot ja kiinteistöt kuluttavat vain viidenneksen siitä energiasta mikä kului vuonna Nuoriso päättää, mikä muoti vallitsee. Vaikka ensimmäiset Jamekset saatettiin ostaa ilman vanhempien hyväksyntää, niin farkut tulivat Suomeen jäädäkseen. Vastaava läpimurto on tapahtunut energian säästön suhteen. Kun me keski-ikäiset vielä emmimme, niin nuoret eivät enää hyväksy haaskaamista laisinkaan. Yhä useammat ovat valmiita lyhentämään suihkuaikaansa ja alentamaan sisäilman lämpötilaa. Nuorten asenne kertoo siitä, että energian säästö on tullut luonnolliseksi osaksi asumista ja elämistä. Tapio Pitkänen Lujatalo Oy Talonrakennus Fescon investoi tehtaidensa energiatehokkuuteen Ympäristöjärjestelmän rakentamisen myötä vuonna 2006 heräsimme Fesconilla ajattelemaan myös omien tehtaidemme energiankäytön tehokkuutta. Tämän jälkeen energiankulutuksesta tuli yksi tärkeä arviointikriteeri rakennusten ja laitteiden investointipäätöksiimme. Työ on ollut tuloksellista, sillä energian kulutuksemme tuotettua tonnia kohti on tämän jälkeen laskenut tasaisesti koko ajan. Vuonna 2008 energian hinta nousi voimakkaasti. Olimme samana vuonna saaneet valmiiksi uuden ja entistä tarkemman hiekankuivauksen seurantajärjestelmämme ja havaitsimme, että kolmostehtaamme käytti kohtuuttomasti propaanikaasua hiekan kuivauksessa. Tämän johdosta päätimme rakentaa uuden, viimeisintä tekniikka hyödyntävän hiekan kuivauslaitteen. Lahti Precision Oy rakensi kuivaimen, jossa käytetään täysin uudenlaisia teknisiä ratkaisuja energiankäytön ja kunnossapitokustannusten minimoimiseksi. Lähes miljoonan euron investointi saatiin valmiiksi tänä vuonna ja se on osoittautunut erinomaiseksi hankintapäätökseksi. Kaasun käyttö kolmostehtaallamme on kutistunut reippaasti alle puoleen ja investointi maksaa itsensä nopeasti takaisin. Tämä onnistunut investointi on vain yksi esimerkki tekemistämme toimenpiteistä. Olemme oppineet, että uusilla teknisillä ratkaisuilla on mahdollista vähentää merkittävästi tuotantolaitosten energiakulutusta. Samalla olemme vähentäneet huomattavasti sitä tuskaa, jota kaasun markkinahintojen nousun seuraaminen aiheutti - ja mikä parasta, käytämme selvästi vähemmän kuin ennen uusiutumattomia luonnonvaroja kuivalaastin valmistukseen! Kimmo Peltola Fescon Oy Kuivatuoteteollisuus 4

5 Kokemuksia betonielementeistä nollaenergiarakentamisessa Lujabetoni toimitti elementit Suomen ensimmäiseen nollaenergiakerrostaloon Kuopiossa. Kokemukset olivat hyviä. Betonirakenteilla on mahdollista - ja jopa helppoa - täyttää jo tänään tulevaisuuden nollaenergiatavoitteet. Tämä saavutetaan rungon osalta tiiviillä julkisivulla, hyvillä lämmöneristeillä seinärakenteissa sekä lisäeristyksellä yläpohjassa. Testatut ratkaisut betonin osalta ovat jo olemassa, mutta viranomaishyväksynnät hankaloittavat vielä niiden soveltamista. On selvää, että villapohjaisilla eristeillä ei päästä järkevästi nollaenergiaratkaisuihin. Seinät yksinkertaisesti paksunevat liikaa. Lisäksi villaeristeitä on vaikea tiivistää ilmatiiviystavoitteiden mukaisiksi. Nollaenergiaratkaisussa oikea eristämistapa on vaahtopohjainen lämmöneriste. Näitä ovat mm. PUR, PIR, XPS ja EPS, eli tuttavallisemmin polyuretaanit, Finnfoam ja styrox moderneina versioina. Näillä eristeillä on erittäin hyvä lämmöneristävyys ja niiden väliset saumat saadaan rakennettua tiiviiksi. Vaahtopohjaisten eristeiden käytössä ongelmana ovat nykyiset paloviranomaisten normitulkinnat. Näihin olisikin tarpeen kiireesti saada keskitetty valtakunnantason testaus ja hyväksyntä, jotta nollaenergiataloja voidaan toteuttaa hallitusti ja turvallisesti. Nykytilanne, jossa toimitaan vanhenevilla tyyppihyväksynnöillä sekä kuntakohtaisilla paloviranomaistulkinnoilla, on kestämätön. Mikäli tämä energiatehokasta rakentamista vaikeuttava este saadaan ratkaistua hallitusti, pääsemme toden teolla laajentamaan nollaenergiarakentamista ja passiivienergiarakentaminenkin on mahdollista jopa lähes nykyisillä rakentamiskustannuksilla. Mikko Isotalo Lujabetoni Oy Betoniteollisuus Yksittäisiä kiinteistöjäkin jo sertifioidaan Ympäristöarvot ja energiatehokkuus ovat kasvava trendi. Sitä vauhdittaa myös jatkuvasti tiukentuva lainsäädäntö. Rakennusten omistajat ja käyttäjät ovat tänä päivänä hyvinkin valveutuneita energia-asioiden suhteen. Omistajille energiatehokkuus merkitsee säästömahdollisuuksia jatkuvasti nousevista energiahinnoista ja siten kiinteistön tuoton kasvua. Käyttäjät saavat imagohyödyn lisäksi edullisempia vuokria. Onkin syntynyt uusi ilmiö: yksittäisiä kiinteistöjä sertifioidaan. Osa ulkomaalaisista yrityksistä on jo asettanut ehdoksi toimitiloja vuokratessaan, että niiden pitää olla sertifioituja ja energiatehokkaita. LEED (Leadership in Energy and Environmental Design) on kansainvälisesti tunnettu ja laajasti käytössä oleva rakennusten ympäristöluokitus. Sertifioinnissa rakennusprojektia arvioidaan kuudella eri kriteerillä: kestävä maankäyttö, tehokas vedenkäyttö, energian käyttö, materiaalien valinta ja kierrätys, sisäilman olosuhteet ja innovaatiot suunnitteluprosessissa. USA:ssa sertifioituja kiinteistöjä on jo paljon ja ilmiö leviää myös Euroopassa. Suomeenkin asia on rantautunut. Sertifiointiprosessi on pitkäkestoinen ja työläs. Kauppakeskus Sello on ensimmäinen suomalainen vanha kauppakeskus, joka juuri sai Leed-sertifikaatin ja se on myös ensimmäinen koko Euroopassa. Aikaa järjestelmän rakentamiseen Sellossa käytettiin kolme vuotta. Lujapalveluille on suuri luottamuksenosoitus, että se on valittu Sellon kiinteistöhuoltoyhtiöksi. Sertifioidussa kiinteistössä koulutetut ja kokeneet kiinteistöhuollon ammattilaiset ovat ratkaisevassa asemassa. Jätteiden hyötykäytön ja kierrätyksen nostaminen prosenttiin on vaativaa, kun kiinteistön käyttäjiä on kauppakeskuksessa170. Lujapalveluilla on myös monipuolista kokemusta erilaisista energiansäästötoimenpiteistä joita on toteutettu yhdessä kiinteistön omistajien ja käyttäjien kanssa. Tätä kokemusta voimme nyt hyödyntää kauppakeskus Sellossa. Sellon omistajat haluavat olla edelläkävijöitä ja profiloida kiinteistönsä energiatehokkaaksi. Sen myötä omistaja voi tarjota käyttäjälle houkuttelevia ja energiatehokkaita tiloja ja samalla kiinteistön arvoa voidaan kasvattaa. Johan Mild Lujapalvelut Oy Kiinteistö- ja siivouspalvelut ToimitusjohtajaGallup 5

6 Rohkea kokeilu Kuopiossa: ASUNTOLA PUUSEPPÄ nollaenergiakerro R ohkeita kokeiluja rakentamisessa tarvitaan, sillä toukokuussa 2010 Euroopan parlamentti hyväksyi uuden rakennuksia koskevan energiatehokkuuslainsäädännön, jonka mukaan vuoden 2020 jälkeen kaikkien uusien rakennusten Euroopassa pitää olla lähes nollaenergiarakennuksia ja niiden energianlähteenä käytetään enimmäkseen uusiutuvaa energiaa. EU on sitoutunut ilmastotavoitteissaan 20 prosentin leikkaukseen energiankäytössään ja rakentaminen edustaa tästä käytöstä yli 40:ää prosenttia. Kehitysyhteistyötä Kuopioon nouseva Kuopaksen opiskelija-asuntola on viisikerroksinen asuinkerrostalo, Asuntola Puuseppä, johon tulee 47 esteetöntä yksiötä vammaisopiskelijoiden käyttöön sekä maanalainen pysäköintihalli. Hanketta on suunniteltu huolellisesti usean vuoden ajan ja se on Aran (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus) kehittämiskohde. Aran tavoitteena on hankkeen kautta löytää toteuttamiskelpoinen, kohtuuhintainen nollaenergiatalokonsepti niin että asumiskustannukset pysyvät kohtuullisina sekä edesauttaa passiivi- ja nollaenergiatuotteiden kehittämistä ja markkinoita. Kehityksessä ovat mukana myös Sitra, Tekes ja VTT. Lujatalo rakentaa kohteen ja on ollut mukana alusta lähtien myös suunnittelussa. Lujabetoni on valmistanut talon runko- ja seinäelementit sekä osallistunut rungon suunnittelunohjaukseen. AURINKOLÄMPÖÄ ( kwh) LÄMMITYKSEEN + MYYNTIIN - keräimiä 36 kpl (tyhjiöputki) HISSIN JARRUTUSENERGIA hyödynnetään Ilmanvaihto ( kwh) Lämmin vesi ( kwh) Lattialämmitys ( kwh) LÄMMITYKSEN ENERGIANTARVE ILMAISENERGIA ( kwh) - aurinko - kodinkoneet - ihmiset - valaistus jne. AURINKOENERGIA yht. ( kwh) - lämmin käyttövesi ( kwh) - lämmitys (3.800 kwh) - myyntiin, autotalli ja ajoluiska ( kwh) KIINTEISTÖSÄHKÖ - pumput ja puhaltimet ym ( kwh) KAUKOLÄMPÖ - johtuminen ja IV (5.000 kwh) ( kwh) - lämmin vesi ( kwh) LÄMPÖKAIVOT - talvella lämmitykseen, IV-esilämmitys ( kwh) - kesällä viilennykseen (IV-tulo jäähdytys) KULUTUS / TUOTTO ILMANVAIHDON ENERGIANKULUTUS JOHTUMIS- JA VUOTOILMANVAIHDON ENERGIANKULUTUS LÄMPIMÄN VEDEN ENERGIANKULUTUS PUMPPUJEN + PUHALTIMIEN PESULAKULUTUS KOKONAISENENERGIAN KULUTUS ILMAISLÄMPÖ + MAALÄMPÖ + AURINKOLÄMPÖ + AURINKOSÄHKÖ OSTETTAVA KAUKOLÄMPÖ OSTETTAVA KIINTEISTÖSÄHKÖ MYYTÄVÄ AURINKOENERGIA (LÄMMITYS + SÄHKÖ) EROTUS OSTETTAVA - TUOTETTU ENERGIA AURINKOSÄHKÖÄ ( kwh) - keräimiä 84 kpl Kuopas nollaenergia - kohde lukuina NOLLAenergia kwh kwh kwh kwh kwh kwh kwh kwh kwh Energiaa auringosta ja maalämmöstä Peruskonsepti talossa on passiivitalon energiatehokkaat rakenneratkaisut tiiviine vaippoineen, ikkunoineen ja välipohjineen. Passiivitalon muuttaa nollaenergiataloksi rakennuksen oma energiantuotanto, jonka avulla rakennus tuottaa vuositasolla keskimäärin mitattuna yhtä paljon energiaa kuin se kuluttaa. Energiaa tuotetaan katolle sijoitettujen 36:n parimetrisen aurinkokeräimen avulla, joita täydentää 84 aurinkopaneelia talon katolla ja eteläikkunoiden yläpuolella. Paneelit tuottavat sähköä ja toimivat samalla markiisien tavoin suojaten asuntoja auringonpaahteelta. Ikkunoissa on myös aurinkosuojakalvot. Aurinkokeräimillä lämmitetään talon käyttövesi. Energiantuotossa käytetään hyväksi myös maalämpöä, jota otetaan talteen kahdesta 200 metriä syvästä kaivosta. Maalämpöä käytetään tuloilman esilämmitykseen ja kesällä viilennykseen. Kaikki ilmaisenergia (ihmiset, valaistus, kodinkoneet) käytetään tietenkin hyväksi ja jopa hissin jarrutusenergia hyödynnetään. Suomessa taloyhtiö ei voi vielä myydä sähköä Lopputulema on se, että 80 % talon tuottamasta energiasta voidaan hyödyntää itse, talvikuukausina ostetaan kaukolämpöä ja sähköä 20 % talon kokonaisenergiankulutuksesta. Vastaavasti nollaenergiakiinteistö myy omalle autohallilleen 20 % tuottamastaan energiasta. Kuopaksen toimitusjohtaja Tuula Vartianen kertoo, että talon kesällä tuottama ylijäämäenergia voidaan kyllä syöttää yleiseen sähköverkkoon, mutta siitä ei makseta, toisin kuin esimerkiksi Saksassa. Suomessa lainsäädäntö laahaa jäljessä, mutta tulee kyllä muuttumaan EU direktiivin myötä. MATALAenergia kwh kwh Käyttäjät opastetaan Rakenne ja tekniikka ovat tietenkin avainasemassa talon energiatehokkuudessa, mutta asukkaiden tapa toimia vasta viimeistelee asian. Käyttäjiä tullaankin opastamaan ja kouluttamaan energian kulutuksessa ja esimerkiksi kodinkoneiden käyttötavoissa. Asuntokohtaisten vesi- ja energiamittareiden kautta kulutusta on helppo seurata. 6

7 stalo Kuopion Opiskelija-asunnot Oy on rohkea edelläkävijä rakentaessaan Suomen ensimmäistä nollaenergiataloa vammaisopiskelijoiden käyttöön. Kumppaneinaan rakentamisessa Kuopaksella on Lujayhtiöiden Lujatalo ja Lujabetoni. Kohde oli Kuopion asuntomessujen oheisesittelykohde. Puusepän julkisivuelementit ovat Lujabetonin kohteeseen kehittämiä erikoiseristettyjä sandwich-elementtejä valkobetonipintoineen. Sokkeliosassa on hyödynnetty Lujabetonin uutuustuotetta, Supermustaa. Lujabetonin kohteeseen kehittämä sandwich-ulkoseinäelementti muodostuu 150 mm:n kantavasta sisäkuorielementistä, 300 mm:n SPU Systemsin polyuretaanieristeestä sekä 100 mm:n valkobetonisesta ulkokuorielementistä. Rakenteen lämmönläpäisykerroin on 0,08 W/m2K (vaatimus 2010: 0,17) ja ylittää passiivitalonkin vaatimukset. Kuopaksen tekemässä opiskelijatutkimuksessa asuntokohtainen sauna oli 10. sijalla toivelistassa. Puuseppään tuleekin sen vuoksi vain kuntosalin yhteydessä olevaan hyvinvointikeskukseen yhteinen infrapunasauna sekä kuvan höyrysauna. Höyrysauna on käyttövalmis minuutissa ja kuluttaa energiaa vain 0,5 kwh 15 min:ssa (normaalisauna kwh). Puusepässä on Koneen uudet energiatehokkaat hissit, jotka kuluttavat puolet vähemmän energiaa kuin perinteinen hissi. Talon hissien jarrutusenergia otetaan talteen ja hyödynnetään. Koska hissin korin valaistus muodostaa noin 40 % koko hissin energiankulutuksesta, kytketään valaistus ja tuuletus pois päältä hissin seisoessa. FAKTAA Matalaenergiatalo Rakenteiden lämmöneristävyys on parempi kuin rakennusnormien mukaan rakennetussa talossa niin että lämmitykseen kuluu noin 50 % vähemmän energiaa. Passiivitalo Passiivitalon lämmöneristävyys ja tiiviys on parempi kuin rakennusnormien mukaan rakennetussa talossa niin että lämmitykseen kuluu noin 80 % vähemmän energiaa. Nollaenergiatalo Nollaenergiatalo tuottaa vuoden aikana yhtä paljon energiaa kuin kuluttaa. 7

8 Kuopaksen toimitusjohtaja Tuula Vartiainen ja Lujatalon aluejohtaja Heikki Jalkanen nollaenergiatalon aurinkokeräimen vieressä. Keräimillä lämmitetään talon käyttövesi ja keräimiä on katon pohjoisreunalla 36 kpl 60 asteen kulmassa. Nollaenergiatalo on Kuopion Opiskelija-asunnot Oy:n toimitusjohtajan Tuula Vartiaisen pitkäaikainen unelma. Hänellä on ollut visio asiasta kirkkaana jo vuosien ajan. Kuopion Puuseppä on tulevaisuuden rakentamista K ävin vuonna 2005 Wienissä tutustumassa opiskelija-asuntolaan, joka toteutettiin passiivitalona. Ajattelin jo silloin, että jos joskus Kuopakselle tulee uudiskohde, voisimme kokeilla vastaavaa myös Kuopiossa. Varmuuden vuoksi otin mukaani kohteen suunnitteluaineiston, kertoo Tuula Vartiainen. Aran linjaus: tiivis, korkea, tehokas Tilaisuus vision toteuttamiseen syntyikin muutaman vuoden kuluttua. Vuonna 2008 Aran silloinen ylijohtaja linjasi tulevaisuuden tavoitteet, joita olivat kaupunkirakenteen tiivistäminen, kasvukeskusten tonttipulan ratkaiseminen lisäämällä talojen korkeutta, matalaenergiarakentaminen ja peruskorjauskustannusten suhteuttaminen rakennuksen elinkaareen / rakennuksen purkaminen. Lisäksi samoilla Ara-päivillä keskusteltiin asuntojen rakentamisesta vammaisopiskelijoille. Kaikki palikat tuntuivat loksahtavan paikoilleen Kuopion uuden opiskelijakohteen osalta ja ylijohtajan hämmästykseksi Tuula Vartiainen esitteli jo muutaman viikon päästä tilaisuudesta Järvenpään Mestariasunnot Oy:n toimitusjohtajan Veikko Simunaniemen kanssa uuden linjauksen mukaisen yhteiskehityshankkeen. - Kuopaksella on tällä hetkellä 4000 asuinpaikkaa opiskelijoille ja näistä vain kaksi kappaletta vammaisille. Sopiva asunto onkin ollut suurin este vammaisten opiskelulle kaikkialla Pohjoismaissa. Vammaisopiskelijoille tarkoitettu opiskelija-asuntola tuli sekä meille että Kuopion kaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksen vammaispalveluyksikölle kuin tilauksesta ja yhteistyömme tulee olemaan tiivistä tässä hankkeessa. Kaupunki valitsee vuokralaiset ja järjestää heille viisi päätoimista ohjaajaa. Näin jokainen asukas voi asua omassa asunnossaan rauhassa, mutta hänelle räätälöidään yksilöllisesti tarpeellinen määrä tukea ja ohjausta arjen selviytymisessä, kertoo Vartiainen. Energiatehokas rakentaminen lisääntyy äärimmäisen nopeasti - Olen vakuuttunut siitä, että energiatehokas rakentaminen lisääntyy äärimmäisen nopeasti sosiaalisessa rakentamisessa. Jo nyt on eri puolilla Suomea työn alla monia matalaenergia- ja passiivirakennuksia. Kuopaksen kiinteistökanta on 100-prosenttisesti Ara-rahoitteista, jossa lainojen takaisinmaksuaika on sangen pitkä. Näin energiatehokkaan rakentamisen lisäkustannus jakautuu vuokraan pitkälle ajalle eivätkä vuokrat nouse merkittävästi. Aran myöntämillä avustuksilla on myös keskeinen rooli, jotta vuokrat pysyvät kohtuullisina. Gryderirakentaminen Suomessa tulee varmasti viimeisenä perässä, koska asukkaiden pitää olla valmiita maksamaan syntynyt lisäkulu, Tuula Vartiainen arvelee. Nollaenergiatalot halpenevat kilpailun myötä - Uskon myös siihen, että nollaenergiarakentaminen halpenee tulevaisuudessa. Kuopion pioneerikohteessamme oli vielä monia tarvikkeita, joissa tavarantoimittajia on vähän. Esimerkiksi aurinkokeräimet ovat kiven alla ja sellaista toimittajaa saa etsiä, joka pystyy toimittamaan koko kokonaisuuden suunnitteluineen ja asennuksineen. Tarvitaan vielä paljon kehitystyötä. Tämän vuoksi valitsimmekin rakentamisen kumppaneiksemme Luja-yhtiöt, jolla on sekä rakennusliike että betonituotteita valmistava yritys. Suurella elementtiyrityksellä on resursseja kehittää 8

9 nollaenergiarakentamisessa tarvittavia tuotteita ja myös jatkaa niiden valmistusta riittävällä kapasiteetilla kysynnän lisääntyessä. Kuopion nollaenergiatalon perusrakentaminen on passiivitalon ratkaisuihin perustuva ja kustannustaso normaalitaloon verrattuna % korkeampi. Nollaenergiakonseptiin liittyviin asioihin kohde sai kehitysrahoitusta monelta eri taholta, niin että opiskelijoiden vuokrataso pystytään pitämään kohtuullisena. - Mitä enemmän valtiovalta suuntaa tukea energiatehokkaaseen rakentamiseen, sitä nopeammin asia yleistyy. Kun Suomen kappaleen vuokraasuntokannasta puolet on Ara-asuntoja, on tätä kautta mahdollista lisätä suhteellisen nopeasti maamme asuntokannan energiatehokkuutta, Tuula Vartiainen kiteyttää. 9

10 Heikki Jalkanen saa tulikasteensa uunituoreena aluejohtajana vaativan nollaenergiakerrostalon muodossa. Lujatalon Itä- ja Keski-Suomen aluejohtaja Uolevi Sirviö jäi eläkkeelle heinäkuun alussa 25 vuoden Luja-uran jälkeen ja työpäällikkö Heikki Jalkanen nimitettiin hänen seuraajakseen. Nollaenergia haastaa rakentajan - Olen 15:n Lujan vuoteni aikana tehnyt monenlaisia kohteita aina uudisrakentamisesta remontteihin, mutta kyllä Kuopaksen nollaenergiatalo on urani haastavin ja mielenkiintoisin kohde. Lujatalo on suuruudeltaan Kuopion rakennusliikkeiden kärkikolmikossa, joten resursseja tällaisen uuden konseptin kehittämiseen on pieniä rakennusliikkeitä enemmän. Silti tavanomaisesta poikkeava rakentaminen tuo monenlaisia haasteita, kertoo Heikki Jalkanen. Puusepän sokkelissa on käytetty Lujabetonin uutuustuotetta, Supermustaa. Asuntola Puuseppä, Nollaenergiatalo Rakennuttaja: Kuopion Opiskelija-asunnot Oy Kokonaisurakoitsija: Lujatalo Oy Elementtitoimittaja: Lujabetoni Oy Laajuus: m 3 Neliöt: 1515 htm 2 Asuntojen määrä: 47 Kerroksia: 5 Rakennusaika: Työpäällikkö: Heikki Jalkanen Vastaava mestari: Matti Rönkkö Työnjohtaja: Antti Saastamoinen Tuotantoinsinööri: Ari Jokelainen Kehitystyötä myös rakentamisen aikana Heikki Jalkasen mukaan rakentajalta vaaditaan ennen kaikkea pioneerihenkeä. Ratkaisut ovat monelta osin uusia eikä entistä kokemusta ole. Kehitystyötä joudutaan tekemään sekä etukäteen että koko ajan rakentamisen aikana. Lujatalo on ollut mukana rakennuksen suunnittelunohjauksessa alusta pitäen. Heikin mukaan etua on ollut siitä, että elementtitoimittaja Lujabetoni kuluu samaan Luja-konserniin. - Lujabetoni on kehittänyt viime vuosina voimakkaasti energiatehokkaita betoniratkaisuja rakentamiseen. Tuttujen kavereiden kanssa yhteistyössä on ollut hyvä jatkokehittää tuotteita nollaenergiarakentamiseen soveltuvaksi ja ratkoa käytännön pulmatilanteita työmaalla. Esimerkiksi testasimme yhdessä viittä kuutta erilaista saumausvaihtoehtoa elementteihin ennekuin löysimme sopivan vaihtoehdon. Vaipan 0,4 ilmanvuotovaatimus on erittäin haastava, koska yleensä taso on vastaavissa betonikerrostaloissa välillä 1,0-3,0. Uudenlainen tekniikka haastaa rakentajan Kuopion nollaenergiatalossa on monta tavallisen rakentamisen ongelmaa: ahdas tontti, talvinen aloitusajankohta, pohjaveden pinta lähellä perustustasoa yms. Silti Heikki Jalkasen mukaan uudenlainen tekniikka ja ratkaisut ovat suurin haaste rakentajalle. Esimerkiksi aurinkokeräinten ja -paneelien asennus on täysin uutta ja vaatii opettelua. - Ongelmatontahan tällainen pioneerirakentaminen ei ole koskaan, matkan varrella törmätään moniin ennalta aavistamattomiin pulmiin. Silloin eri osapuolten välinen tiivis yhteistyö nousee arvoon arvaamattomaan. Tässä kohteessa on normaalien työmaakokousten lisäksi pidetty lukemattomia suunnittelu-, ratkaisu-, detalji- ja yhteensovittamispalavereja. Hyvällä yhteistyöllä on löydetty käytännön pulmiin parhaat mahdolliset ratkaisut. - Vielä meillä on jännittävin vaihe edessä: kun talo on valmis, teemme tekniikan säädön, mittauksen ja koekäytön. On tärkeää, että moninainen tekniikka saadaan toimimaan suunnitellusti, Heikki toteaa. 10

11 0-ENERGIAN YKKÖSOSAAJA Meiltä saat valmiit 0-energiaratkaisut rakentamiseen: Lujabetonin runkoratkaisut, Lujatalon kokonaisurakointipalvelun sekä kustannustietoisen suunnittelunohjauksen koko hankkeellesi. Myös koestetut passiivi- ja matalaenergiaversiot saatavilla! 11

12 Ydinvoimala on itse asiassa suuri höyryvoimalaitos, jossa turbiinia pyörittää halkojen sijasta uraanipolttoaine. Työ voimalaitoksella on ihan arkista, tavallista työtä, joskus jopa tylsää. Silti suuren yleisön keskuudessa ydinvoimalaitosta pidetään usein salaperäisenä ja mystisenä paikkana, johon liittyy monenlaisia pelkoja, kertoo Loviisan voimalaitoksen projektipäällikkö Ari Haimi. Ydinvoimassa ei ole mitään mystistä S uomessa on tällä hetkellä neljä ydinvoimalaitosta, Fortumilla kaksi Loviisassa ja Teollisuuden Voimalla kaksi Olkiluodossa. Tänne on parhaillaan rakenteilla TVO:n kolmas reaktori, johon tulee maailman suurin höyryturbiini. Eduskunta päätti tänä vuonna vielä kahdesta uudesta ydinvoimalaluvasta TVO:lle ja Fennovoimalle. Fortumin Loviisan ykkösreaktori alkoi jauhaa sähköä vuonna 1977 ja kakkosreaktori kolme vuotta myöhemmin. Käyttöikää on molemmille yksiköille jäljellä vielä toiset 20 vuotta. Ydinvoimaloiden käyttöikä on teknisen kehityksen myötä jatkuvasti noussut ja se on nykyisin noin 50 vuotta. Ensimmäinen atomivoimala rakennettiin Englantiin vuonna 1956 ja se purettiin vuonna Nyt maailmassa on jo yli 400 ydinvoimalaa, jotka tuottavat 16 % tarvittavasta sähköstä. Suomessa ja EU:ssa ydinvoiman osuus sähköntuotannosta on 30 %. Turvallisuus, turvallisuus, turvallisuus Ydinvoima jakaa mielipiteitä. Ollaan voimakkaasti puolesta ja nähdään ydin- 12

13 Fortum Oyj Liikevaihto 5,4 mrd.e Toimintaa yli 10 maassa Painopiste Pohjoismaissa, Baltian maissa, Puolassa ja Venäjällä Pohjoismaiden toiseksi suurin energialaitos Henkilöstöä , Suomessa 2700 Omistus: osake noteerataan NASDAQ OMX Helsingissä Suurin omistaja Suomen valtio (51 %) Uusiutuvat energianlähteet: Vesi Tuuli Bioenergia Jäte Maalämpö Aurinkovoima Aaltovoima Uusiutumattomat energianlähteet: Hiili Öljy Maakaasu Turve (uusiutuu hitaasti) Ydinvoima Rakennuttajan edustajat projektipäällikkö Ari Haimi (vas.) ja erityisasiantuntija Aki Mattila, Lujatalon työpäällikkö Timo Olli ja vastaava työnjohtaja Erkki Lång työmaalla Loviisan voimalaitoksella. voima tehokkaana, edullisena ja hiilidioksidipäästöttömänä perusenergian tuotantomuotona. Vastustajat liittävät ydinvoiman aseteollisuuteen, Tshernobylin kaltaisiin onnettomuuksiin sekä ydinjätteen loppusijoitusongelmaan ja sen mahdollisiin haittavaikutuksiin tuleville sukupolville. - Osa ydinvoimaan liittyvistä peloista ja ennakkoluuloista liittyy faktatiedon puutteeseen. Emme valitettavasti voi ydinvoimaloissa pitää jatkuvasti avoimen ovien päiviä tiukkojen turvallisuusmääräysten vuoksi. Kaikki suljettu herättää ihmisissä helposti pelkoa ja pieninkin asia, mitä ydinvoimalassa tapahtuu, ylittää uutiskynnyksen. Mutta ydinvoimalaitoksen toiminnassa tärkein asia kaikessa on turvallisuus, turvallisuus ja vielä kerran turvallisuus. Tämä koskee sekä laitoksen tekniikkaa, henkilöstön työskentelyä että jätteiden käsittelyä, kertoo projektipäällikkö Ari Haimi Loviisan voimalaitoksesta. Suomen ydinvoimalat maailman turvallisimpia Loviisan ydinvoimala kuuluu maailman turvallisimpiin ydinvoimaloihin kansainvälisessä vuosimittauksessa ja myös sen käytön tehokkuus- ja toimintavarmuusluvut ovat kärkitasoa. Tähän on päästy jatkuvilla uudistusja parannushankkeilla. Tälläkin hetkellä on menossa muun muassa automaatiojärjestelmien muuttaminen analogisista digitaalisiksi. Jo ydinvoimalan rakennussuunnittelussa lähdetään siitä, että kaikelle tekniikalle on monivaiheiset eristysjärjestelmät ja toisiaan varmistavat rinnakkaistoiminnot hätätilanteiden varalta. Kaikelta rakentamiselta vaaditaan korkeata laatua ja tarkkuutta. Vuosittaisessa huollossa myös tarkistetaan laitoksen toiminta perusteellisesti. Voimalaitoksessa työskentelee normaalisti noin 500 henkeä, mutta vuosihuoltoseisokin aikana, joka kestää 2-6 viikkoa laitosyksikköä kohden, väki lisääntyy 1000:lla. Silloin asiantuntijajoukot noin 30 eri maasta tekevät tarvittavat tarkastus-, huolto- ja muutostyöt sekä vaihtavat k olmanneksen reaktorin polttoaineesta. Joka neljäs ja kahdeksas vuosi tehdään vieläkin perusteellisemmat huolto- ja tarkastustyöt. Henkilöstön sisäänajoaika pitkä Loviisan voimalaitoksen henkilöstöllä on jo tullessaan hyvä peruskoulutus: sähkö-, kone- tai rakennusinsinöörin/ teknikon tutkinto, diplomi-insinööriäkin on talossa. Henkilöstöstä 160 on käyttöhenkilöstöä, joiden sisäänajoaika on pitkä. Koulutusta ja kurssitusta annetaan uudelle käyttöryhmän jäsenelle 3-5 vuotta, minkä lisäksi hän toimii tämän ajan mestari-kisälli-suhteessa. Itsenäisesti hän saa toimia vasta hyväksytyn kirjallisen lisenssikokeen jälkeen jakson päätyttyä. Voimalaitos on sangen haluttu työpaikka ja koska koulutusaika on pitkä, on henkilöstökin pysyvää. 225 henkilöä on ollut talossa yli 20 vuotta eli lähes puolet henkilöstöstä. Voimalaitosoperaattoreilla on pisin ja perusteellisin koulutus Loviisan ydinvoimalaitoksella. Heitä koulutetaan tehtäviinsä muun muassa koulutussimulaattorissa, joka vastaa täydellisesti oikeata valvomoa. Lujatalo rakentaa parhaillaan uutta valvomosimulaattorirakennusta, joka tarvitaan automaation digitalisointimuutoksen takia. Voimalasta kolmenlaista jätettä Ydinvoimala tuottaa kolmenlaista jätettä: eniten matala- ja keskiaktiivista jätettä, joka on pääasiassa huolto- ja puhdistusjätettä, työvaatteita ja koneen osia. Tämän jätteen aktiivisuus laskee nopeasti ja puoliintumisaika on lyhyt. Se varastoidaan Hästholmenin saarelle louhittuun, 110 metrin syvyydessä ole- 13

14 vaan luolaan odottamaan radioaktiivisuuden häipymistä omia aikojaan. Korkea-aktiivista ydinpolttoainejätettä syntyy selvästi vähemmän. Kaikkialla maailmassa käytetty ydinjäte odottelee reaktorien vesialtaissa loppusijoituspaikkaansa. Loppusijoitushankkeita on käynnissä muun muassa Ranskaan, USA:han, Saksaan, Ruotsiin ja Suomeen. Fortumin ja TVO:n ydinvoimaloiden käytetty ydinpolttoaine tullaan loppusijoittamaan vuonna 2020 huippuunsa viedyin turvallisuusmenetelmin Eurajoen kallioperään louhittavaan tunneliin 400 metrin syvyyteen. Maailmalla kehitetään kuitenkin jo menetelmiä, jossa 90 % ydinpolttoainejätteestä pystytään palauttamaan takaisin ydinpolttoainekiertoon, muun muassa Ranskassa ja Japanissa. Silloin puhutaankin jo hyötyreaktoreista. sanoo edunvalvontapäällikkö Peter Tuominen Fortumista ja jatkaa: - Ydinvoima ei ole lyhyen ylimenokauden sähköntuotantomuoto, vaan sillä tullaan tekemään sähköä pitkälle tulevaisuuteen. Ydinvoimatekniikka kehittyy koko ajan ja tulevaisuudessa tulemme varmasti näkemään uusien sukupolvien kehittyneitä reaktorityyppejä. Ydinvoiman tulevaisuus Mikäli mitään ei tehdä, maailman energiankäyttö ja sen mukana hiilidioksidipäästöt kaksinkertaistuvat vuoteen 2030 mennessä, eli 20 vuoden kuluessa. Tämän kehityksen hillitsemiseen on kolme keinoa: energian säästötoimenpiteet, hiilidioksidipäästöjen voimakas alentaminen ja uusiutuvien energialähteiden käyttö. Näihin tavoitteisiin on Suomenkin hallitus sitoutunut. Ydinvoimassa varsinainen sähköntuotanto on hiilidioksidivapaata. Vaikka sen polttoaine, uraani, on uusiutumaton luonnonvara, sitä on maailmassa runsaasti, jopa sadoiksi vuosiksi. Loviisan voimalan käyttämä uraanipolttoaine tulee Venäjältä. Ydinvoima on politiikkaa Ydinvoimapolitiikka on politiikkaa sanan varsinaisessa merkityksessä. Eduskunta päättää myönnettävistä ydinvoimalaluvista ja Fortum jäi tänä vuonna ilman kolmatta ydinvoimalalupaa. - Fortumin Pohjoismaissa tuottamasta sähköstä tuotetaan 46 % ydinvoimalla ja 44 % vesivoimalla. Pohjoismaisesta sähköntuotannostamme oli viime vuonna 91 % hiilidioksidivapaata ja 49 % tehtiin uusiutuvilla energialähteillä. Ydinvoimalaitos ei aiheuta päästöjä ilmaan ja suurin ympäristöhaitta on lämpimien jäähdytysvesien aiheuttama kuormitus läheisille vesialueille. Tämän on kuitenkin paikallinen haitta, eikä sillä ole mitään vaikutusta Suomenlahden tilaan. Suunnittelemamme Loviisa kolmonen olisi sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitos, jossa voitaisiin sähkön lisäksi tuottaa ympäristömyötäistä kaukolämpöä. Uskon että tähän asiaan vielä palataan ja että siihen löytyy poliittista tahtoa, *CCS=Carbon Capture and Storage = syntyvän hiilidioksidin nesteytys, kiteytys ja varastointi Lähde: Fortum 14

15 Koulutussimulaattorirakennus on parhaillaan runkovaiheessa ja maanvaraisen laatan eristys on käynnissä. Lujatalon työntekijät vasemmalta: Toni Espo, Tomi Laulainen, Mika Paavola ja Kimmo Virsu Lujatalon punaiset haalarimiehet alkavat olla tuttu näky Loviisan voimalaitoksella: meneillään on jo kolmas rakentamiskohde. Tällä kertaa rakennetaan uutta simulaattoritilaa valvomo-operaattoreiden koulutukseen. Myös rakennustyömaalla tärkein asia on työ- ja rakennusturvallisuus. Lujatalo rakentaa Loviisaan koulutussimulaattoritilat L oviisan voimalaitoksen automatiikka muutetaan vuoteen 2014 mennessä täysin digitaaliseksi. Valvomo-operaattoreiden koulutus on perusteellinen viiden vuoden harjoittelu- ja perehdytysjakso, jonka aikana erilaisia tilanteita harjoitellaan valvomosimulaattorissa. Vanha simulaattori on analogista tekniikkaa, joten nyt tarvittiin uusi digitaalinen simulaattoriympäristö. Lujatalo aloitti simulaattorirakennuksen rakennustyöt kesäkuussa ja valmista pitäisi olla joulukuussa Kun valitsimme rakennusurakan tarjoajia, sellaisiksi kelpuutettiin vain TTT-, ympäristö- ja laatusertifikaatin omaavat rakennusliikkeet. Meillä Fortumissa on koko 2000-luvun ollut isona asiana sekä työturvallisuuden että kaiken muunkin turvallisuuden kehittäminen, joten vaadimme luonnollisesti näiden asioiden osaamista myös rakentajiltammekin, kertoo rakennuttajan edustaja projektipäällikkö Ari Haimi. Erkki Lång puolestaan kertoo, että turvallisuus hallitsee rakennustyömaan kaikkia asioita. Silloin kun tehtiin jätteenkäsittelytilaa voimalaitosalueelle, oli jokaisen työntekijän kuljettava aamuisin neljän eri tarkastuspisteen läpi, joista yhdessä oli sormenjälkitunnistus. Tietenkin kaikille työntekijöille oli jo ennen työmaan alkamista tehty poliisin toimesta turvallisuusselvitys. Tulitöissä palomiehet työmaalla päivittäin - Asioiden suunnittelu on aloitettava hyvissä ajoin, sillä jokaiseen työvaiheeseen ja työhön tarvitaan rakennuttajan hyväksymä työmääräin. Työmääräimessä on arvioitu työn tekemisen edellytykset. Ennen hyväksyntää työmääräin käy läpi kaikki vaaditut voimalaitostyön turvallisen tekemisen varmistuspisteet kuten työturvallisuus-, laitosturvallisuus- ja suojelu-palohyväksynnät. Täällä kaikkiin töihin voi liittyä turvallisuus- ja hälytysjärjestelmiä, jotka pitää ottaa työvaiheen suunnittelussa huomioon. Jos jokin pienikin asia puuttuu, työt seisahtuvat välittömästi. Myös tulityöt pitää hyväksyttää suojeluesimiehellä ja niiden ollessa käynnissä palomiehet käyvät joka päivä työmaalla varmistamassa tulitöiden tekemisen turvalliset olosuhteet. Jokainen työmaan jätekuorma kulkee säteilymittauksen läpi ja jos pientäkin säteilyä löytyy, kuorma ei aja ulos tehtaan portista, kertoo Erkki voimalaitostyömaan erityispiirteistä. - Olen rakentanut 30 vuotta ja tämä on kohde, jossa on ylivoimaisesti tiukimmat työturvallisuus- ja muut säädökset. Mutta toisaalta on niin, että kun kaikki asiat on tehty tarkasti sääntöjen ja normien mukaan hyvin suunnitellen, rakentaminen on helppoa. Ja sitä paitsi täällä on jopa puhtaampaa kuin kotona, Erkki virnistää. Kolmen kohteen konkarit Työpäällikkö Timo Olli ja vastaava työnjohtaja Erkki Lång ovat olleet mukana kaikessa kolmessa Lujatalon Loviisan projektissa. - Ensin rakensimme voimalaitokselle pelastusaseman vuonna Vuonna 2009 oli vuorossa voimalaitosalueen jätteenkäsittelytilojen peruskorjaus ja nyt rakennamme uutta koulutussimulaattoritilaa, kertoo Timo Olli. Loviisan voimalaitoksen koulutussimulaattoritila, uudisrakennus Rakentaja: Lujatalo Oy Rakennuttaja: Fortum Power and Heat Oy Loviisan voimalaitos Rakennusaika: 6, ,2010 Työpäällikkö: Timo Olli Vastaava työnjohtaja: Erkki Lång Työmaainsinööri: Satu Kukkola 15

16 3D jyllää Jyväskyl J yväskylän koulutuskuntayhtymä on 3D-mallinnuksen eturintamassa Suomessa. Kiinteistöjohtaja Erkki Kumpulaisen johdolla aloitettiin jo 10 vuotta sitten yhtymän suuren kiinteistömassan 3D-mallinnus. Koulutuskuntayhtymän kaikki merkittävät kiinteistöt on mallinnettu ja tietovarastoa hyödynnetään aktiivisesti. Uusia kiinteistöjä ei rakenneta lainkaan, mutta yhdestä kahteen suurta peruskorjausta tehdään vuosittain 3D-tietovarastoa hyödyntäen. Koulutuskuntayhtymällä on Jyväskylässä monta 3D-yhteistyökumppania, jotka ylläpitävät jatkuvasti yhtymän malleja 3D-tietovarastossa peruskorjausten yhteydessä. 3D:n läpimurtoa toivotaan 3D-mallinnus on Suomessa edistynyt suhteellisen hitaasti. Sen vuoksi Erkki Kumpulainen liittyi vanhan yhteistyökumppaninsa professori Jarmo Laitisen Tampereen teknillisestä yliopistossa käynnistämään ProDigi BIM -kehitysprojektiin, jonka tarkoituksena on nopeuttaa tietomallintamisen läpi- 16

17 ässä Jyväskylän koulutuskuntayhtymällä on yli neliön kiinteistömassa, jota hallinnoidaan 3D-mallin avulla. Kiinteistöjohtaja Erkki Kumpulainen on ottanut 3D-mallin ajamisen sydänasiakseen. murtoa rakennusalalla. Yhtenä tärkeänä osa-alueena on osallistujayritysten pilotoinnit työmaillaan. TTY:llä on projektin vetovastuu ja jäseniä ovat muun muassa Tekes, Tekla, MAD, VVO, Sillman, Tocoman, NCC, U.Lipsanen Oy ja Lujatalo Oy. Projektin kestäessä tietomallia on kokeiltu muun muassa Koulutuskuntayhtymän ja Lujatalon yhteisellä koulusaneeraustyömaalla Viitaniemessä. Työmaalla on testattu, kuinka 3D-mallinnus toimii käytännössä työmaan arjen apuvälineenä ja samalla on korjattu havaittuja puutteita. Rakennuslupa jatkossa netin kautta Kokemusten mukaan mallin työstämisestä on ollut paljon hyötyä. Kun ensimmäinen ProDigi BIM -kehitysprojekti päättyy jouluna, jatkuu se toisen projektin muodossa, johon on tulossa mukaan myös rakennusvalvonta ja ympäristöministeriö. On mahdollista, että joskus rakennusluvan saa Suomessa netin kautta, kun rakennusvalvonta pystyy tarkastelemaan hanketta yksityiskohtaisena 3D-mallina netissä. Mahdollista olisi työstää mallista suoraan asiakkaalle myös ympäristöseloste, josta selviäisi, minkälaisia ympäristövaikutuksia rakennus aiheuttaa elinkaarensa aikana. Ohjelmointia vielä tarvitaan Viitaniemen työmaan projektissa huomattiin, että käyttöohjelmistoissa on paljon kehitettävää. Esimerkiksi mallista siirretyissä määrätiedoissa oli vielä paljon virheitä, joten 4D-mallinnusta päästiin lähinnä vain visuaalisesti testaamaan. Kustannuslaskennassakin määrätietoja pystyttiin hyödyntämään Kiinteistöjohtaja Erkki Kumpulainen esittelee kiinteistöjen 3D-kuvia. vain osittain. ProDigi BIM -projektin pohjalta tehdään jatkuvasti ohjelmaparannuksia ja -lisäyksiä niin, että jatkossa määrätiedot voitaisiin siirtää nykyisiin kaupallisiin aikataulu- ja kustannuslaskentaohjelmiin. Erkki Kumpulaisen mielestä ohjelmat eivät voi olla jonkun ohjelmistotalon yksityisbisnes, vaan pitää päästä yleiseen yhteensopivuuteen, jos mallin tahdotaan yleistyvän arkipäivän työkaluksi rakennus- ja kiinteistöalalla. Törmäyskohdat hyvin esiin Lujatalon työmaainsinööri Tommi Fredin, joka teki opinnäytetyönsä Viitaniemen työmaan 3D-mallinnuksesta, kertoo, että 3D-malli havaittiin työmaalla sangen havainnolliseksi välineeksi. Näytöllä mallia voi pyörittää mielin määrin eri kulmista niin että erilaiset rakenteet on helppo hahmottaa ja saada näkyviin leikkaukset ja muut yksityiskohdat käytännön töihin työmaalla. Eri suunnitelmien törmäyskohdat tulevat mallinnuksessa hyvin esiin ja ne voidaan paljastaa myös erillisellä törmäysohjelmalla. Näin suunnitelmien ristiriidat voidaan minimoida jo ennen työn käytännön toteutusta. Malli reaaliaikaiseksi nettiin Viitaniemen koetyömaalla pääsuunnittelija toimitti muutokset työmaalla erillisellä cd:llä, koska puutteita on vielä sekä tiedonsiirtonopeuksissa että konekapasiteeteissa. Nämä molemmat asiat kehittyvät huimaa vauhtia koko ajan. Tavoitteena on kuitenkin kaikissa rakennusprojekteissa rakentamisen eri osapuolten välinen yhteinen palvelin, jossa koko malli on jatkuvasti reaaliaikainen. Kiinteistön omistaja hyötyy Erkki Kumpulainen korostaa 3D-mallinnuksen etuja kiinteistönomistajalle. Kantavana ajatuksena Jyväskylän koulutuskuntayhtymässä on tilankäytön tehokkuuden kasvattaminen. Avoimessa rakentamismallissa (Open building design) voidaan 3D-mallinnuksen avulla optimoida talotekniikan sijoitus rakennuksessa, niin että muuntojoustosta tulee erittäin suuri rajoittavien tekijöiden minimoituessa. Ensimmäistä kertaa rakentamisen historiassa on nyt myös mahdollista ihan oikeasti verrata erilaisia suunnitelmavaihtoehtoja kustannuksineen, koska vaihtoehtojen tarkastelu 3D-mallissa on niin helppoa eikä vaadi käsityötä. Huoltokirja suoraan mallista Kiinteistöjen huollossa ja ylläpidossa 3D-mallinnuksen hyödyntäminen on Suomessa vielä kehitysasteella. Erkki Kumpulaisen visioi, että viiden vuoden kuluttua se voi kuitenkin olla jo arkipäivää. Mallissahan on pakattuna kaikki tieto rakennuksesta ja sen osista hoitoohjeineen, joten siitä pystytään tulevaisuudessa tulostamaan suoraan esimerkiksi talon huoltokirja. Tämä on merkittävää sikäli, että rakennuskustannukset muodostavat vain noin % rakennuksen elinkaarikustannuksista loppuosan muodostuessa käytönaikaisista kuluista. - Suuri merkitys 3D:n läpimurrolle Suomessa on isojen toimijoiden tahtotila ja esimerkki asiassa. On hienoa, että esimerkiksi Senaatti-kiinteistöt on lähtenyt edistämään asiaa. Suomi on kansainvälisesti eturintamassa 3D-mallinnuksessa. Se on meille kilpailutekijä, jota ei kannata menettää, kiteyttää Kumpulainen. 17

18 RUK:n arvokas päärakennus korjataan hienovaraisesti käsityönä Lujatalo peruskorjaa parhaillaan Reserviupseerikoulun päärakennusta Haminassa. Vuodelta 1898 olevan arvorakennuksen korjaus on valtaosaltaan käsityötä. Työmaalla työskentelee keskimäärin sata henkilöä ja tämä Senaatti-kiinteistöjen 14 miljoonan euron hanke onkin Haminan suurimpia korjauskohteita. L ujatalon Kaakkois-Suomen aluejohtaja Jari Kontunen kertoo, että RUK:n päärakennuksen peruskorjauksessa on kaksi vaikeaa asiaa ylitse muiden: yli kuution rakennuksen perusteelliseen korjaukseen on aikaa vain yksitoista kuukautta ja työ on pitkälti käsityötä. -Rakennuksista on purettu lähes kaikki julkisivuja, runkorakenteita ja vesikattorakenteita lukuunottamatta. Sisäpuolen rakentaminen on ollut hyvin käsityövaltaista. Työmaan keskivahvuus aliurakoitsijoineen on noin sata, eikä näin suurta ammattilaisjoukkoa löydy asukkaan Haminasta. Suurin osa rakentajistamme on kuitenkin kymenlaaksolaisia, kertoo Jari Kontunen. Kiviladontaiset perustukset kannattelevat massiivisia tiiliseiniä Kadettikoululle päätettiin aikanaan rakentaa uusi päärakennus vuonna 1898, koska vanha tiilinen venäläiskasarmi oli ahdas ja huonokuntoinen. Lisäksi sinne epäiltiin pesiytyneen tuberkuloosin. Uusi rakennus on arkkitehtien Ahrenberg ja Gripenbergin Rakennuksen julkisivun vanha rappaus korjattiin tarvittavin osin ja sen jälkeen seinät maalattiin silikaattipohjaisella maalilla. Vanhat kipsikoristeet olivat pahasti rapautuneet, joten ne uusittiin. 18

19 RUK:n päärakennuksen peruskorjaus Uusien väestönsuoja- ja varastotilojen rakentaminen Rakentaja: Lujatalo Oy Rakennuttaja: Senaatti-kiinteistöt Rakennusaika: 2,2010 1,2011 Tilavuus: m 3, josta 6200 m 3 uudisosaa Työpäällikkö: Timo Olli Vastaava työnjohtaja: Jari Forsell Työmaatoimihenkilöt: - Niko Räsänen, tuotantoinsinööri - Juhani Viitala, Maneesin työnjohto - Henrik koskinen, Päärakennuksen työnjohto - Tommi Takanen, työnjohtoharjoittelija - Janne Muuronen, työjohtoharjoittelija Lujatalon aluejohtaja Jari Kontunen (oik.) ja vastaava työnjohtaja Jari Forsell kertovat, että haastavalla peruskorjaustyömaalla yllätyksiä tulee vastaan joka päivä. 19

20 Sankariaulassa järjestetään muun muassa vänrikkien ylennystilaisuuksia ja alokkaiden sotilasvakuutuksenantoja. RUK:n päärakennuksen sisääntuloaula säilytetään alkuperäisen mallin mukaisena. Koristeelliset valurautapilarit maalataan ja kivinen mosaiikkilattia kunnostetaan. Sankariaulassa järjestetään mm. vänrikkien ylennystilaisuuksia ja alokkaiden vakuutuksenantoja. suunnittelema ja se on tyyliltään monumentaalisen klassistinen. Julkisivun keskiosaa koristaa kuusi doorilaista pylvästä. Rakennuksen perustukset ovat 3-4 metrin korkuisia kiviladontaisia perustuksia, joiden varaan on muurattu metrin paksuiset tiiliulkoseinät. Vuonna 1832 rakennettu ratsastusmaneesi on rakenteiltaan hyvin samantyyppinen. Maneesin suunnitteli C.L. Engel ja se toimii nykyisin RUK:n juhla- ja opetustiloina, joissa järjestetään muun muassa kurssijuhlat. Suomen modernein kasarmi Työmaan vastaava työnjohtaja Jari Forsell kertoo, että rakennuksen vanhat välipohjat olivat puurakenteisia. Välipohjissa oli täytteenä kaikkea mahdollista, hiekkaa, olkia, ruumenia, jäkälää ja sammalta. Uusien välipohjien eristeenä käytettiin nykyaikaisia materiaaleja. Remontin yhteydessä parannetaan myös paloturvallisuutta, esteettömyyttä ja LVISA-tekniikkaa. Sisäilmaongelmat olivatkin peruskorjauksen yksi syy, sillä1960-luvulla rakennukseen asennettu IV-tekniikka oli tullut tiensä päähän. Nyt päärakennuksen ullakkokerros pyhitetään modernille LVIS-tekniikalle. Kakkos- ja kolmoskerroksiin rakennetaan ajanmukaiset asuintilat upseerioppilaille ja ensimmäiseen kerrokseen tulee hallinnollisia tiloja ja opetustiloja. Puhtaan sisäilman turvaamiseksi rakennetaan kellarikerrokseen varusmiehille maastovarusteiden kuivatustilat, jolloin märkiä varusteita ei enää viedä majoitustiloihin. Kokeilu on valtakunnallinen pilotti ja RUK:n päärakennuksesta tulee tässä mielessä Suomen modernein kasarmi. Rakentajista ei jää jälkiä Museovirasto on ollut mukana kohteen suunnittelussa ja rakentamisessa. Suojeltuja ovat julkisivut, pääaula eli Sankariaula sekä pääportaikko. Silti kaikki peruskorjaus pyritään tekemään vanhoja menetelmiä kunnioittaen ja rakennuksen ominaisilme säilyttäen. Uusi tekniikkakin piilotetaan mahdollisimman hyvin rakenteiden sisään. -Tarkoituksena on, että kun me rakentajat poistumme täältä, meistä ei jää jälkiä. Rakennus jatkaa omaa kunniakasta elämäänsä nykyaikaisen toimivana, mutta oman aikakautensa näköisenä, Jari Forsell toteaa. Engelin piirtämä Maneesi, entinen ratsastus- ja voimisteluhalli, toimii nykyään RUK:n kurssi- ja muiden juhlien pitopaikkana. Tilaan mahtuu juhlaväkeä peräti Vuonna 1832 rakennetun Maneesin vesikaton ristikkotekniikka on ansastyyppinen. Jari Forsellin mukaan 17 metrin ylitys oli sangen harvinaista tuohon aikaan. Nyt ullakolle sovitetaan talotekniikka. 20

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY 0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY MIKÄ ON NOLLA-ENERGIA Energialähteen perusteella (Net zero source energy use) Rakennus tuottaa vuodessa

Lisätiedot

Nollaenergiatalo Asuntola Puuseppä. Yhteiskehityshanke Järvenpään Mestariasunnot Oy:n kanssa

Nollaenergiatalo Asuntola Puuseppä. Yhteiskehityshanke Järvenpään Mestariasunnot Oy:n kanssa Nollaenergiatalo Asuntola Puuseppä Yhteiskehityshanke Järvenpään Mestariasunnot Oy:n kanssa Vanha kiinteistö Asuntola Puuseppä rakennusvuosi 1960 3. krs, kellarikerros osittain maan sisällä kellarikerroksen

Lisätiedot

Kohti nollaenergiarakentamista. 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy

Kohti nollaenergiarakentamista. 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy Kohti nollaenergiarakentamista 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy 1 Lähes nollaenergiarakennus (EPBD) Erittäin korkea energiatehokkuus Energian

Lisätiedot

Matalaenergiarakentaminen

Matalaenergiarakentaminen Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

Suomen ensimmäiset Nollaenergiatalot 04.05.2012. tj. Veikko Simunaniemi. www.nollaenergia.fi

Suomen ensimmäiset Nollaenergiatalot 04.05.2012. tj. Veikko Simunaniemi. www.nollaenergia.fi 04.05.2012 Veikko Simunaniemi Suomen ensimmäiset Nollaenergiatalot Kehityshanke: Arava ja asuinkiinteistöjen energiatehokkuus Järvenpään Mestariasunnot Oy Kuopion Opiskelija-asunnot Oy tj. Veikko Simunaniemi

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Kokemuksia ja kulutustietoja matalaenergia- ja passiivitaloista Pekka Haikonen 1 EU:n energiatehokkuusstrategia 2 Rakentamisen määräykset 3 4 Kokemuksia matalaenergiarakentamisesta

Lisätiedot

LÄMPÖPUMPPUPÄIVÄ HEUREKASSA 1.12.2015

LÄMPÖPUMPPUPÄIVÄ HEUREKASSA 1.12.2015 LÄMPÖPUMPPUPÄIVÄ HEUREKASSA 1.12.2015 Markku Seppälä, Lahtiset Yhtymä 1.12.2015 1 Lahtiset Yhtymä: Syntyi vuonna 1998 Lehtimiesten myynnin jälkeen takaisin-ostetuista omaisuuseristä, joista Urpo, Hymy

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö

Lisätiedot

Plusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014. Pellervo Matilainen, Skanska

Plusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014. Pellervo Matilainen, Skanska Plusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014 Pellervo Matilainen, Skanska Alueiden energiatehokkuus Kruunuvuori, Helsinki Finnoo, Espoo Kivistö, Vantaa Härmälänranta, Tampere Energiatehokkuus Energiantuotanto

Lisätiedot

Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö. TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008

Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö. TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008 Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008 Kiinteistöjen ja rakennusten osuus Suomen energian loppukäytöstä on lähes 40 % 2 RAKENNUSTEN KÄYTTÄMÄN LÄMMITYSENERGIAN LÄHTEET

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Stina Linne Tekn. yo betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Korjausrakentamiselle määräykset

Korjausrakentamiselle määräykset KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia korjausrakentamista ja kiinteistön kunnossapitoa

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Stina Linne Tekn. yo Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Sisältö Ympäristöasioiden hallinta yrityksissä Toimitilojen vaikutus ympäristöön Kiinteistön ympäristösertifioinnit

Lisätiedot

TA.fi. Energiatehokkaat ratkaisut TA:ssa

TA.fi. Energiatehokkaat ratkaisut TA:ssa TA.fi Energiatehokkaat ratkaisut TA:ssa TA-Yhtymä Oy omistuksessa lähes 10 000 asuntoa kaikki tuotanto ARA-rahoitteista rakennusten energiankulutuksella suuri merkitys vuosittaisiin käyttökustannuksiin

Lisätiedot

Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys elokuu 2014

Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys elokuu 2014 Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys elokuu 2014 Tavoitteet Rakennusvalvonnan tavoitteena on jo loppuneen RESCA (Renewable Energy Solutions in City Areas) hankkeen, sekä tulevaisuuden

Lisätiedot

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012 Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Riihimäen Metallikaluste Oy Perustettu 1988 Suomalainen omistus 35 Henkilöä Liikevaihto 5,7M v.2011/10kk

Lisätiedot

Sisältö Helsinki 2.5.2011

Sisältö Helsinki 2.5.2011 Sisältö Helsinki 2.5.2011 1. GreenBuild Oy 2. Rakentamisen tulevaisuus 3. Passiivitalofilosofia 4. Laskentaesimerkki GreenBuild Oy Suomalainen puupassiivitalotoimittaja Perustettu 2009 Kotipaikka Saarijärvi

Lisätiedot

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Tampereen asuinrakennuskannassa Energiaeksperttikoulutus

Lisätiedot

ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv

ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv Seurakuntien ympärist ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv ivä - SÄÄSTÄ ENERGIAA - Pentti Kuurola, LVI-ins. LVI-Insinööritoimisto Mäkelä Oy Oulu Kuntoarviot Energiatodistukset Energiakatselmukset Hankesuunnittelu

Lisätiedot

Rakentamisen uudet määräykset

Rakentamisen uudet määräykset Rakentamisen uudet määräykset LVI- treffit 3.10.2014 Ympäristöministeriö Maarit Haakana EU:n 2020 tavoitteet ja rakennukset Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) Uusiutuvien energialähteiden edistämistä

Lisätiedot

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010 Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen päästöt 90 80 70 Milj. tn CO 2 ekv. 60 50 40 30 20 Kioto 10 0 1990 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022 2026 2030

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Ajankohtaista betonista. Jussi Mattila, toimitusjohtaja Suomen Betoniyhdistys ry 23.5.2011

Ajankohtaista betonista. Jussi Mattila, toimitusjohtaja Suomen Betoniyhdistys ry 23.5.2011 Ajankohtaista betonista Jussi Mattila, toimitusjohtaja Suomen Betoniyhdistys ry 23.5.2011 Esityksen teemat 1. Betoniteollisuuden suhdannetilanne 2. Kivitalo tänään 3. Työturvallisuus 4. Rakentamisen hiilijalanjälki

Lisätiedot

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10. Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

Suuria säästöjä elpo-elementeillä

Suuria säästöjä elpo-elementeillä Suuria säästöjä elpo-elementeillä Säästöä rakentamisajassa Säästöä asuinneliöissä Säästöä materiaalikuluissa Säästää myös ympäristöä Elpotek Oy talotekniikan innovaatioita Elpotek Oy on talotekniikkaelementtien

Lisätiedot

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia

Lisätiedot

Aurinkolämpöjärjestelmät

Aurinkolämpöjärjestelmät Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 17.11.2015 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 1. Aurinkolämpö Suomessa 2. Aurinkolämmön rooli

Lisätiedot

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille MITÄ ENERGIA ON? WWF-Canon / Sindre Kinnerød Energia on kyky tehdä työtä. Energia on jotakin mikä säilyy, vaikka

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Aurinkoenergia Suomessa Aurinkolämmitys on ennen kaikkea vesilämmitys Aurinkoenergia Suomessa Suomessa saadaan auringonsäteilyä yleisesti luultua enemmän. Kesällä säteilyä Suomessa saadaan pitkistä päivistä

Lisätiedot

Case Sello: Kauppakeskuksen tehokkaat energiansäästöratkaisut. Marjo Kankaanranta, kauppakeskusjohtaja Kauppakeskus Sello 10.4.

Case Sello: Kauppakeskuksen tehokkaat energiansäästöratkaisut. Marjo Kankaanranta, kauppakeskusjohtaja Kauppakeskus Sello 10.4. Case Sello: Kauppakeskuksen tehokkaat energiansäästöratkaisut Marjo Kankaanranta, kauppakeskusjohtaja Kauppakeskus Sello 10.4.2014 Kauppakeskus Sello Asiakaskäynnit 2013 22,6 miljoonaa Kokonaismyynti 2013

Lisätiedot

Aktivoidaan huomioimaan ympäristönäkökulma ja tuodaan esille parhaita käytäntöjä

Aktivoidaan huomioimaan ympäristönäkökulma ja tuodaan esille parhaita käytäntöjä Aktivoidaan huomioimaan ympäristönäkökulma ja tuodaan esille parhaita käytäntöjä Avoin kaikille Rakennusten elinkaarimittarit: Elinkaaren hiilijalanjälki annetuista energia- ja materiaalitiedoista EN-15978-standardin

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN KILPAILUKYVYN SÄILYTTÄMISEKSI Osaksi kiinteistöä integroitava Realgreen- tuottaa sähköä aurinko- ja

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot

Hyvän pientalon rakentamisen perusteita. Kajaanin kaupunki Rakennusvalvonta Kari Huusko Rakennustarkastaja

Hyvän pientalon rakentamisen perusteita. Kajaanin kaupunki Rakennusvalvonta Kari Huusko Rakennustarkastaja Hyvän pientalon rakentamisen perusteita Kajaanin kaupunki Rakennusvalvonta Kari Huusko Rakennustarkastaja Rakennusprojekti Oman talon rakentaminen on meille useimmille elämän ylivoimaisesti suurin ja tärkein

Lisätiedot

Pientalon energiatehokkuus ja määräykset

Pientalon energiatehokkuus ja määräykset Pientalon energiatehokkuus ja määräykset Elvari päätöstilaisuus 5.10.2015, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Uuden pientalon sallittu E-luvun yläraja riippuu asunnon koosta 300 250 Ei täytä E-lukuvaatimusta

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä Jari Raukko www.kerava.fi 1 15.4.2011 2 Uudisrakentamisen energiatehokkuuden perusvaatimustaso

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

Säästävätalo2050.fi tiistaina 3. marraskuuta 2009

Säästävätalo2050.fi tiistaina 3. marraskuuta 2009 Säästävätalo2050.fi Säästävätalo2050.fi Säästävätalo2050.fi Joka talon kulutuslaskuri Säästävätalo2050.fi Joka talon kulutuslaskuri Arvioi lämmitysjärjestelmän, rakenneratkaisujen ja käytön vaikutukset

Lisätiedot

Hybridilämmitys. Tero Lindén Kaukomarkkinat Oy

Hybridilämmitys. Tero Lindén Kaukomarkkinat Oy Hybridilämmitys Tero Lindén Kaukomarkkinat Oy Hybridilämmitys Hybridi tarkoittaa yhdistelmää Hybridilämmitys on vähintään kahden eri energiamuodon yhdistelmä Usein hybridilämmitys koostuu päälämmönlähteestä

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne

Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Julkisivun energiakorjaus JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Esityksen sisältö Korjausrakentamisen osuus energiansäästötalkoissa Rakennusten lämpöenergian kulutus Julkisivun energiakorjaukset Korjausten

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET. Antti Lakka 10.2.2015

ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET. Antti Lakka 10.2.2015 ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET Antti Lakka 10.2.2015 KOUKKUNIEMEN VANHAINKOTI KOUKKUNIEMEN JUKOLA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN IMPIVAARA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN JUKOLA JA IMPIVAARA Asukaspaikkoja

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Tilaisuuden järjestävät:

Tilaisuuden järjestävät: KIMMO LYLYKANGAS ARCHITECTS Tilaisuuden järjestävät: 1 18/11/2014 Agenda renzero-projekti ja konsepti /Janne Heikkilä, projektipäällikkö Pääsuunnittelijan näkökulma /Jari Kiuru Yhteistyökumppaneiden edustajien

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käytön lisääminen (RES) kohti lähes nollaenergiarakennuksia (EPBD) 2.12.2014 Lainsäädäntöneuvos Riitta Kimari Ympäristöministeriö

Uusiutuvan energian käytön lisääminen (RES) kohti lähes nollaenergiarakennuksia (EPBD) 2.12.2014 Lainsäädäntöneuvos Riitta Kimari Ympäristöministeriö Uusiutuvan energian käytön lisääminen (RES) kohti lähes nollaenergiarakennuksia (EPBD) 2.12.2014 Lainsäädäntöneuvos Riitta Kimari Ympäristöministeriö EU:n 2020 ja 2030 tavoitteet ja rakennuksia koskevat

Lisätiedot

Kymmeniin kouluihin. valittu SPU Eristeet. Turvallisuus ja riskittömyys korostuvat. SPU Oy LEHDISTÖTIEDOTE 29.10.2014

Kymmeniin kouluihin. valittu SPU Eristeet. Turvallisuus ja riskittömyys korostuvat. SPU Oy LEHDISTÖTIEDOTE 29.10.2014 SPU Oy LEHDISTÖTIEDOTE 29.10.2014 Turvallisuus ja riskittömyys korostuvat Kymmeniin kouluihin valittu SPU Eristeet Koulujen rakentamisessa ja peruskorjaamisessa kiinnitetään nykyisin erityistä huomiota

Lisätiedot

Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori. TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008

Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori. TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008 Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008 Kiinteistöjen ja rakennusten osuus Suomen energian loppukäytöstä on lähes 40 % 2 RAKENNUSTEN KÄYTTÄMÄN LÄMMITYSENERGIAN LÄHTEET [PJ/a]

Lisätiedot

Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista!

Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista! WOODPOLIS www.woodpolis.fi Since 2006 Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista! Hirsirakentaminen 2000- luvulla Suomessa ja mailmalla- seminaari.

Lisätiedot

Passiivirakenteet ja elinkaaritalous 18.9.2014 Jussi Jokinen

Passiivirakenteet ja elinkaaritalous 18.9.2014 Jussi Jokinen Passiivirakenteet ja elinkaaritalous Jussi Jokinen RAKENNUSTUOTETEOLLISUUS Eristeteollisuus 2014 1 Rakennuksen energiatehokkuuteen vaikuttavat Rakennusvaippa Suunnitteluratkaisut (muoto, sijainti, suuntaus)

Lisätiedot

Yhdistelmärakennepiloteilla aurinkoenergiasta liiketoimintaa

Yhdistelmärakennepiloteilla aurinkoenergiasta liiketoimintaa Yhdistelmärakennepiloteilla aurinkoenergiasta liiketoimintaa Rakentaminen 2012 rakentamisen määräykset muuttuvat, oletko valmistautunut? 28.11.2011 Anna-Kaisa Karppinen Oy Merinova Ab Taustaa Aurinkoenergian

Lisätiedot

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA TEM29020801 UUSIUTUVA ENERGIA ENERGIANSÄÄSTÖ ENERGIATEHOKKUUS MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA OLAVI TIKKA HKR- RAKENNUTTAJA HELSINGIN KAUPUNKI TEM29020808 YLEISESTI HUONOSTI

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

RIL Elinkaarijaosto Talonrakennusjaosto LIVI Yhteisseminaari 13.1.2009 Säätytalossa

RIL Elinkaarijaosto Talonrakennusjaosto LIVI Yhteisseminaari 13.1.2009 Säätytalossa RIL Elinkaarijaosto Talonrakennusjaosto LIVI Yhteisseminaari 13.1.2009 Säätytalossa Rakennusten energiatehokkuus Tutkimuksen ja käytännön näkökohtia matalaenergiarakentamisen käyttöönotosta Ralf Lindberg,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Julkisivuyhdistys ry:n syyskokous 19.11.2009 Diana-auditorio, Helsinki Stina Linne Tekn yo. Esityksen sisältö Tutkimuksen taustat ja

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen

Lisätiedot

Aurinkosähkön hyödyntäminen ja kannattavuus taloyhtiössä

Aurinkosähkön hyödyntäminen ja kannattavuus taloyhtiössä Aurinkosähkön hyödyntäminen ja kannattavuus taloyhtiössä Isännöitsijäseminaari 17.11.2015 Helsinki Energia-asiantuntija, tietokirjailija janne.kapylehto@gmail.com Aurinkosähkö Suomessa ei ole tulevaisuutta,

Lisätiedot

Kestävien arvojen koti

Kestävien arvojen koti Kestävien arvojen koti huolto ja siivous yhdellä soitolla yksilöllinen paikalla rakennettu korjaukset ja laajennukset verovähennyksillä Se tehdään kestämään sata vuotta Koralli Koti ei ole pelkkä talo,

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Energiaremonttien mahdollisuudet ja korjausrakentamisen energiamääräykset

Energiaremonttien mahdollisuudet ja korjausrakentamisen energiamääräykset Energiaremonttien mahdollisuudet ja korjausrakentamisen energiamääräykset Energiaremontit säästöä ja arvonnousua kiinteistöille 09.10.2012 Jyväskylän Paviljonki DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 14.2.2014 ASTA/ RT. P Harsia 1

Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 14.2.2014 ASTA/ RT. P Harsia 1 Kohti nollaenergiarakentamista Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi tuo uusia haasteita rakennusalalle Kehittyvä rakentaminen 2014 seminaari ASTA-messut Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka

Lisätiedot

Kauppakeskuksen energiatehokkuusratkaisut, case Kauppakeskus Sello. Marjo Kankaanranta, kauppakeskusjohtaja Kauppakeskus Sello 22.1.

Kauppakeskuksen energiatehokkuusratkaisut, case Kauppakeskus Sello. Marjo Kankaanranta, kauppakeskusjohtaja Kauppakeskus Sello 22.1. Kauppakeskuksen energiatehokkuusratkaisut, case Kauppakeskus Sello Marjo Kankaanranta, kauppakeskusjohtaja Kauppakeskus Sello 22.1.2013 Kauppakeskus Sello Asiakaskäynnit 2012 23 miljoonaa Kokonaismyynti

Lisätiedot

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS primäärienergia kokonaisenergia ostoenergia omavaraisenergia energiamuotokerroin E-luku nettoala bruttoala vertailulämpöhäviö Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011 Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1 Korjausrakentamisen energiaselvityslomake, toimenpide- tai rakennuslupaa varten koskevat asiakirjat, perustuu asetukseen YM 4/13 (TIEDOT TÄYTETÄÄN TYHÄÄN KENTTÄÄN) RAKENNUTTAJA RAKENNUSPAIKAN OSOITE KIINTEISTÖTUNNUS

Lisätiedot

Aurinkosähköä kotiin ja mökille Viralan koulu. Janne Käpylehto. www.solarvoima.fi

Aurinkosähköä kotiin ja mökille Viralan koulu. Janne Käpylehto. www.solarvoima.fi Aurinkosähköä kotiin ja mökille Viralan koulu Janne Käpylehto Aurinkosähkö 1. Merkittävä tuotantomuoto 2. Kannattavaa, hinta on kunnossa 3. Hauskaa! Aurinkosähkö - näpertelyä? Uusi sähköntuotantokapasiteetti

Lisätiedot

Ikkunat energiaviisaassa PUU-KÄPYLÄ

Ikkunat energiaviisaassa PUU-KÄPYLÄ Ikkunat energiaviisaassa ii korjaamisessa PUU-KÄPYLÄ Pirjo Pekkarinen-Kanerva, arkkitehti SAFA Helsingin rakennusvalvontavirasto 2011 Kansainvälisiä ja kansallisia sopimuksia EU-tavoite vuoteen 2020 mennessä

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä

Lisätiedot

korjaukset Kellarikerroksen lämpöjohdot uusittu 2006 Todistus toimitetaan myöhemmin, liitteenä kulutustiedot vuosilta 2010-2013

korjaukset Kellarikerroksen lämpöjohdot uusittu 2006 Todistus toimitetaan myöhemmin, liitteenä kulutustiedot vuosilta 2010-2013 Kiinteistön tiedot Rakennuksen nimi Rakennuksentyyppi Sijainti Tontin tiedot Ketorinne Asuinkerrostalo Ketomaantie 2 A, 41340 LAUKAA P-ala n. 2690 m 2, määräala 410-409-0016-0000 Lääkärilä Rakennusten

Lisätiedot

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Timo Luukkainen 2009-05-04 Ympäristön ja energian säästö yhdistetään parantuneeseen

Lisätiedot

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Lämpöilta taloyhtiöille Tarmo 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Talon koon (energiankulutuksen määrän)

Lisätiedot

Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT

Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT 2 Korjaustarve kuntotarkastus - konsepti Korjattavien talojen

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS JULKISIVURAKENTAMINEN JA - KORJAAMINEN RAKENNESUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA. DI Saija Varjonen, A-Insinöörit Suunnittelu Oy

ENERGIATEHOKAS JULKISIVURAKENTAMINEN JA - KORJAAMINEN RAKENNESUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA. DI Saija Varjonen, A-Insinöörit Suunnittelu Oy ENERGIATEHOKAS JULKISIVURAKENTAMINEN JA - KORJAAMINEN RAKENNESUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA DI Saija Varjonen, A-Insinöörit Suunnittelu Oy Esityksen sisältö Energiatavoitteet ja energiatehokkuusvaatimukset

Lisätiedot

Miltä näyttävät matalaenergiatalot? - energiatehokkuuden vaikutus arkkitehtuuriin

Miltä näyttävät matalaenergiatalot? - energiatehokkuuden vaikutus arkkitehtuuriin Miltä näyttävät matalaenergiatalot? - energiatehokkuuden vaikutus arkkitehtuuriin 1 2 Ekotalojen arkkitehtuuri Rakennusten ja ikkunoiden suuntaaminen Aurinkoenergian passiivinen ja aktiivinen hyödyntäminen

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

RUUKKI AURINKOLÄMPÖ- RATKAISUT

RUUKKI AURINKOLÄMPÖ- RATKAISUT RUUKKI AURINKOLÄMPÖ- RATKAISUT RUUKKI AURINKOLÄMPÖRATKAISUT 2 Ruukki aurinkolämpöratkaisut Kytkeydy ilmaiseen energialähteeseen Aurinkolämpö Kasvavat energiakustannukset, tiukentuva lain säädäntö ja henkilökohtainen

Lisätiedot

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk Kasvua Venäjältä Kasvua Venäjältä Venäjä on maailman neljänneksi suurin sähkönkuluttaja, ja sähkön kysyntä maassa kasvaa edelleen. Venäjä on myös tärkeä osa Fortumin strategiaa ja yksi yhtiön kasvun päätekijöistä.

Lisätiedot

Case palotalo: Lämmitys ja viilennys geoenergialla Hankkeen erityispiirteet, seuranta ja kokemuksia ensimmäiseltä käyttövuodelta

Case palotalo: Lämmitys ja viilennys geoenergialla Hankkeen erityispiirteet, seuranta ja kokemuksia ensimmäiseltä käyttövuodelta Case palotalo: Lämmitys ja viilennys geoenergialla Hankkeen erityispiirteet, seuranta ja kokemuksia ensimmäiseltä käyttövuodelta Timo Keskikuru Talotekniikan asiantuntija, FL Senaatti-kiinteistöt Palotalo

Lisätiedot

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan Taloyhtiön energiankulutus hallintaan 01.02.2012, Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan Sali DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Arkitodellisuus taloyhtiöissä Suunnitelmallinen energiatehokkuuden

Lisätiedot

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 MIKSI UUDISTUS? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa Energian loppukäyttö 2007 - yhteensä 307

Lisätiedot

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja Esitelmä : Pekka Agge Toimitusjohtaja Aura Energia Oy Tel 02-2350 915 / Mob041 504 7711 Aura Energia Oy Perustettu 2008 toiminta alkanut 2011 alussa. Nyt laajentunut energiakonsultoinnista energiajärjestelmien

Lisätiedot

Rakenna & Remontoi FENESTRA OY

Rakenna & Remontoi FENESTRA OY Rakenna & Remontoi FENESTRA OY 28.01.2011 Timo Laitinen Fenestra Oy 2011 Fenestra Oy on laadukkaiden ovi- ja ikkunaratkaisujen täyden palvelun toimittaja. Palvelemme paremmin tarjoamalla laajan valikoiman

Lisätiedot

Naps Systems Group. Aurinko, ehtymätön energialähde. Jukka Nieminen Naps Systems Oy

Naps Systems Group. Aurinko, ehtymätön energialähde. Jukka Nieminen Naps Systems Oy Aurinko, ehtymätön energialähde Jukka Nieminen Naps Systems Oy Aurinko energianlähteenä Maapallolle tuleva säteilyteho 170 000 TW! Teho on noin 20.000 kertaa koko maapallon teollisuuden ja lämmityksen

Lisätiedot

Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus

Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus Jari Lehtinen Lämpövinkki Oy 18.6.2012 Johdanto Kädessäsi on tiivistelmä Lämpövinkin tekemästä tutkimuksesta Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013 Tommi Riippa 14.11.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOS Nyt vaaditaan rakennuslupa, jos korjauksella voidaan merkittävästi vaikuttaa energian kulutukseen. Lupakynnys aleni! Yleensäkin korjausten yhteydessä

Lisätiedot

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin 05/2013 SCS10-15 SCS21-31 SCS40-120 SCS10-31 Scanvarm SCS-mallisto on joustava ratkaisu erityyppisiin maaenergiajärjestelmiin.

Lisätiedot