Tampereen Voimistelijat

Transkriptio

1 Tampereen Voimistelijat Ilmoitusliite Syksy 2013 voittivat kolmen eri lajin suomenmestaruuksia s. 4-5 Voimistelun harjoittelukeskus valmistui Tesomalle s. 7 Ilmoittaudu mukaan voimistelukouluun s. 21

2 Hei kaikki tamperelaiset voimistelun ystävät! Vuonna 2030 Vuonna 2030 kaksi poikaani alkavat lähestyä miehen ikää. Silloin toivon, että he ovat oppineet löytämään itsestään kunnianhimoa, tehokkuutta, sinnikkyyttä ja rohkeutta. Haluan, että he osaavat toimia ryhmän jäsenenä, olla avoimia erilaisille kulttuureille sekä hallita ajankäyttönsä. Näillä eväillä uskon, että he pärjäävät hyvin elämäntiellään. Voimistelu on kaikkea tätä, olet sitten harrastaja tai huippunsa viritetty kilpaurheilija. Kaupan päälle voimistelija saa terveellistä liikuntaa sekä kehon huoltoa ja hallintaa. Salilla ollessani katson ihaillen seuramme harrastajia. Sitä omistautuneisuutta, mitä he osoittavat harjoituksissa ja kilpailuissa. Sitä tarmoa ja tahtoa oppia ja onnistua. Uhkarohkeutta haasteiden edessä. Kuinka moni meistä lähtee rohkeasti viikosta toiseen opettelemaan jotain uutta, usein jotain hieman vaikeaa? Harjoituksissa luodaan turvallinen ilmapiiri oppia ja onnistua ja siellä on myös lupa välillä epäonnistua. Vuonna 2013 Vuonna 2013 on Suomen voimistelun huipulla monellakin tapaa. Meillä voimistelun laaja lajikirjo mahdollistaa jokaiselle lapselle oman voimistelulajin löytymisen. Ammattivalmentajien osaaminen on huipputasolla, harrastajia ohjaavat ammattitaitoiset ohjaajat ja nyt myös harjoitustilat ovat Pohjois-Euroopan parhaat. Pienenä lisäprojektina Tampereelle kokoontui keväällä tuhatpäinen voimistelumassa voimistelun SM-kilpailuihin, joissa kaikki voimistelulajit näyttivät parastaan Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa. Tämä kaikki tuntuu jopa vähän mahdottomalta, mutta ratkaisu on yksinkertainen: yhteistyöllä kaikki on mahdollista. SM-tapahtuma ei olisi ollut mahdollinen ilman tuhansia vapaaehtoistyötunteja, kaupungin tukea ja liiton osallistumista. Uusi yhteistyö Tampereen Sisun kanssa takaa vieläkin paremman tilaisuuden erikoistua huipputelinevoimisteluun. Ikurin huippuluokan voimistelukeskusta ei olisi ilman kaupungin väsymätöntä työtä. Kiitos jokaiselle siitä, että olette olleet taas mukana kehittämässä Tamperelaista voimistelua! Myös teidän perheenne voi tulla mukaan Tampereen Voimistelijoiden toimintaan. Jokaiselle halukkaalle löytyy juuri omanlainen polkunsa voimistelun maailmaan. Mahdollisuuksia on rajattomasti: välineet tai telineet, joukkueena tai yksin. Harraste-, kilpa-, tai huippuvoimistelu, valinta on sinun! Lehden sivuilta löydät paljon tietoa siitä mitä kaikkea voimistelu voikaan olla ja kysymällä selviää lisää. Rohkeasti mukaan voimistelemaan! Nautinnollista lukuhetkeä! Maiju Missokia ry:n puheenjohtaja > Kuvat Carita Berg ja Lotta Nuppola. Päätoimittaja Lotta Nuppola Taitto Sirpa Immonen Toimittajat Ida Laisi Annika Lampo Lotta Nuppola Henna-Riina Nurmi Tanja Salomaa Lotte Seeck Annika Urvikko Kuvaajat Carita Berg Lotta Nuppola Henna-Riina Nurmi Aki Rask Sami Reivinen Tanja Salomaa Milla Vahtila Paino Alma Manu Oy Tampere, 2013 Yhteystiedot Puheenjohtaja: Maiju Missokia Toiminnanjohtaja: Riitta Taipale Toimisto: Ikurin liikuntahalli, Tesomankatu 33 Puhelin: Sähköposti: Internetsivut: Kannen pääkuva Kuvatoimisto KLIK / Sami Reivinen Kuvassa Emilia Honkoliini Sami Reivinen Valokuvaamo Klikistä otti rytmisen voimistelijoista valokuvia Pyhäjärven rannalla. Kannen kuvassa Emilia Honkoliini. Lisää Reivisen ja rytmisten yhteistyön tuloksia sivulla 12. Pienet kuvat: Aki Rask ja Lotta Nuppola 2

3 Ida Laisi ja Annika Urvikko toivovat olevansa mukana myös seuraavissa Universiadeissa. Annika Urvikko ja Ida Laisi edustivat Suomea universiadeissa Opiskelijoiden olympialaisina tunnetut kilpailut käytiin tänä vuonna Venäjän Kazassa. Tampereen Voimistelijoiden Ida Laisi ja Annika Urvikko selvittivät molemmat tiensä naisten telinevoimistelussa neliottelun finaaliin. Laisi teki kauden parhaat kilpailusuorituksensa permannolla, hypyssä ja puomilla. Nojapuiden epäonnistuminen harmitti todella paljon, sillä odotin itseltäni hyvää neliottelua, Laisi kertoo. Hypyssä Laisi loukkasi kyynärpäätään niin, ettei pystynyt enää kilpailemaan finaalissa. Urvikko puolestaan otti finaalissa nojapuilta omat ennätyspisteensä. Kevään kilpailukausi on ollut minulle melko vaikea. Tämä kilpailu onnistui parhaiten, Urvikko kertoo. Universiadit erosivat kokemuksena muista voimistelukilpailuista, sillä mukana oli paljon eri urheilulajeja. Laisi ja Urvikko asuivat kisakylässä yhdessä muiden urheilijoiden kanssa. Kisakylä oli mahtava, vaikka jäikin hieman Lontoon olympialaisten kisakylän varjoon, Urvikko vertaa vuoden takaiseen kokemukseensa. Suomen joukkuetta kaksikko kehuu positiiviseksi ja kannustavaksi Sisältö Puheenjohtajan tervehdys Maiju Missokian ensimmäinen puheenjohtajakausi on ollut vauhdikas. Universiadit Laisi ja Urvikko edustivat Suomea opiskeiljoiden olympialaisissa Venäjän Kazanissa. Yhteinen ponnistus järjesti kaikkien voimistelulajien yhteiset SM-kilpailut. Kotikisoista tuli menestystä monessa lajissa. Onnistumisen tunteita rakentamassa Urheilupsykologi Paula Arajärvi kertoo, mitä psyykkinen valmennus on ja miksi valmentajien on hyvä hallita se. Joskus pelko valtaa mielen Joskus pelko iskee. Varsinkin puomilla. Suomen paras voimistelun harjoittelukeskus Vuosien odotus palkittiin. Tamperelainen voimistelun harjoittelukeskus on yksi Euroopan parhaista. Ja se sijaitsee Ikurissa. Salille tullaan ja sieltä lähdetään hymyillen Naisten telinevoimistelun ammattivalmentajat Igor Cherepov ja Irina Zavialova kertovat työstään. Lajia vaihtamalla suoraan huipulle Emmiina Sulkanen vaihtoi telinevoimistelun team gymiin ja saavutti heti ensimmäisenä vuonna EM-prossia. Team gymissä aloittaa syksyllä uusi joukkue Valmentaja Tiina Pikkarainen toivoo joukkueeseen innostuneita voimistelijoita. Team Minetit taituroi MM-hopeaa Joukkuevoimistelun juniorijoukkueen kilpailukausi oli yhtä juhlaa. Toisille helppoa Sami Reivinen Valokuvaamo Klikistä taltioi rytmisen voimistelijoista näyttäviä valokuvia. Valmentaja Titta Heikkilä kertoi, miten notkeus on luotu. Leirillä Pietarissa Ryhmä joukkuevoimistelijoita ja rytmisiä osallistui Venäläisten huippuvoimistelijoiden harjoitusleirille. Voimistelun suurtapahtuma Lahdessa Pitkään viikonloppuun mahtui paljon, mutta ylivoimaisesti merkittävintä oli Minettien MM-kilpailuiden kuudes sija. Trampoliinivoimistelu sopii myös pojille Oikeastaan vähän hassua, että ennen siellä oli lähes pelkästään tyttöjä. Nyt on tilanne toinen. Pelon voittaminen tuntuu hienolta Akrobatiavoimistelijat suorittavat välillä hurjiakin temppuja. Pukutaiteilija rakastaa värejä Valmentaja ja pukusuunnittelija Mari Lindforsin luomukset ovat herättäneet paljon huomiota joukkuevoimistelijoiden parissa. Seurojen yhteistyö vie tamperelaista telinevoimistelua eteenpäin Miesten telinevoimistelun kilparyhmät ja valmentaja Sergey Kandlin vaihtoivat seuraa Tampereen Sisuun. Ohjeet kotivoimisteluun Kuvat opastavat, miten kotonakin voi treenata voimistelua. Voimistelukoulut syksy 2013 Tuntikalenteri ja ohjeet ilmoittautumiseen. Voimistelukoulusta tiukkuutta kärrynpyöriin Voimistelukoululaiset Varpu ja Vuokko Pesonen nauttivat uuden oppimisesta. 3

4 VOIMISTELUN SM 2013 Yhteinen ponnistus Toukokuun Pirkkahalli täyttyi tuhannesta kovan luokan voimistelijasta, kun Tampereen Voimistelijat järjesti kaikkien voimistelulajien yhteiset SM-kilpailut. Tampereen messu- ja urheilukeskuksessa jaettiin suomenmestaruudet naisten ja miesten telinevoimistelussa, joukkuevoimistelussa, team gymissä, rytmisessä voimistelussa, trampoliinivoimistelussa ja kilpaaerobicissa. Lisäksi kilpailuiden yhteydessä nähtiin akrobatiavoimistelun näytös, joten mukana todellakin olivat kaikki kahdeksan voimistelun kilpailulajia. Valtavan työmäärän olivat tällä kertaa tehneet paitsi voimistelijat ja valmentajat treenisalilla, myös seuran puuhaihmiset kisajärjestelyiden parissa. Tunteja on turha edes yrittää laskea, sillä tämän kokoluokan tapahtuma kaikkine yksityiskohtineen vaatii erittäin paljon sekä etukäteisvalmisteluja että talkootunteja paikan päällä. Meillä oli todella hyvä ja sitoutunut porukka tekemässä näitä kisoja, toiminnanjohtaja Riitta Taipale kehuu. Taipaleen mielestä yksi suurtapahtuman hienoimmista asioista oli eri lajien kohtaaminen. Seurassa tapahtumaa rakennettiin yhdessä yli lajirajojen, jolloin tekijät saivat monia uusia tuttavuuksia. Suuren seuran arjessa keskitytään helposti vain oman lajin pyörittämiseen, joten jopa kokeneimmat seurakonkarit saivat eri lajien yhteistyöstä jotain uutta. Seuralle ja voimistelulle näkyvyyttä Voimistelun SM-kilpailut toivat hienosti näkyvyyttä paitsi seuralle, myös kaikille voimistelulajeille. YLE televisioi kilpailut ja huippuvoimistelusta pääsivät näin ollen nauttimaan paikalla olleen yleisön lisäksi myös television katsojat. Sunnuntain televisiolähetyksellä oli parhaimmillaan peräti katsojaa. Näkyvyyden lisäksi voimisteluväki hyötyi kilpailuista uusien telineiden ja seuralle saatujen lipputulojen kautta. Kisasta tullut rahasumma ei ole mitenkään valtava, mutta kun mukaan lasketaan käyttöön saadut välineet ja telineet niin voin sanoa, että kyllä kannatti, Taipale sanoo. Näitä tärkeämpänä Taipale pitää kuitenkin seuran yhteishengen kohoamista. Se fiilis kisapaikalla oli kyllä hieno! Huolet kannattaa sanoa ääneen Mitään suoranaisesti ikävää sanottavaa kisoista ei jäänyt, mutta todellisia haasteitakin kyllä riitti. Tiukoista paikoista Taipale mainitsee ensimmäisenä telinevoimistelun finaalipäivän aloituksen. Kaikki ainekset täyteen katastrofiin olivat olemassa, kun tulospalvelun yhteys lakkasi toimimasta juuri ennen televisioitavan kilpailun alkua. Meidän tulospalvelun ihmiset hoitivat tilanteen tosi hienosti. Katsomossa tuskin edes huomattiin, mitä tapahtui. Toinenkin kiperä tilanne liittyi tekniikkaan tai itse asiassa sen puuttumiseen, kun tulospalvelussa ja muussa kisapaikan pyörittämisessä vaadittavia kymmeniä tietokoneita ei tahdottu viikkojen etsinnän jälkeen saada mistään. Lopulta asiat loksahtivat kohdalleen muutamaa päivää ennen kilpailuita, kun yhden voimistelijan isä kuuli tilanteesta. Hän vain kysyi, montako tarvitaan. Ei kuulemma ollut mikään ongelma, Taipale kertoo. Isossa porukassa huolet kannattaa sanoa ääneen, koska aina löytyy joku, joka osaa auttaa. Seuraavana Voikkapäivät 2015 Kaikista haasteista selvittiin kunnialla ja SM-kilpailuiden hektisimpiäkin hetkiä muistellaan tyytyväisinä hymyillen. Tässä vaiheessa voikin siis jo kohdistaa katseet kohti seuraavaa suurta koitosta, nimittäin vuoden 2015 Voimistelupäiviä. Voimistelupäivät ovat yhtä lailla suuri kaikkien lajien yhteinen tapahtuma, mutta tunnelmaltaan rennompi. Niissä kisoissa ei jaeta SM-mitaleita eikä karsita MM-paikoista vaan nautitaan yhdessä voimistelun tarjoamista elämyksistä kisadiscoineen ja koulumajoituksineen. Talkoolaiselle mukava kokemus Elisa Mäenpää oli SM-kisoissa mukana musiikkitiimissä. Mäenpään vastuulla oli erityisesti musiikkien soittaminen virallisissa harjoituksissa, mutta innokas voimistelun ystävä viihtyi musiikkipisteessä myös kilpailuiden aikaan. Oli hyvä, että meitä oli siinä useampi henkilö paikalla, Mäenpää kertoo. Tekniikan kanssa oli oltava tarkkana ja siinä äänentoistosta huolehtineet talkoolaiset onnistuivatkin erinomaisesti. Positiivista palautetta tuli sekä kilpailijoilta että yleisöltä. Tämä oli kyllä erittäin mukava kokemus, Mäenpää sanoo iloisesti. < SM-kilpailuihin oli lähetetty kilpailumusiikit etukäteen sähköpostilla. Anne Leinonen ja Elisa Mäenpää soittivat niitä kilpailuiden aikana suoraan tietokoneelta. Kuvaajana Lotta Nuppola. > Kuva: Aki Rask 4

5 Ida Laisista telineiden kuningatar Tampereen Voimistelijoiden Ida Laisi saalisti telinefinaaleista kaksi SM-kultaa, hopean ja pronssin. Kirkkaimmat mitalit tulivat eritasonojapuilta ja puomilta. Molempien telineiden sarjat olivat puhtaat, mikä näkyi myös pisteissä. Puomilta Laisi sai uudet ennätyspisteensä Kultaisten mitalien lisäksi Laisi nappasi hypystä hopeaa ja permannolta pronssia. Erityisen iloinen olen hypystä, jossa tein pitkästä aikaa kilpailuissa urhonvoltin taittaen puolella kierteellä, Laisi kommentoi. Permantosarjasta ei telinefinaalissa tullut nappisuoritusta. Siinä kohtaa paukut alkoivat jo vähän loppua, Laisi tunnustaa. SM-kilpailun naisten neliottelusta Laisi sai hopeaa. Urvikko ponnisti hypyssä kultaan Viimevuotisen olympiaedustajan Annika Urvikon opintoihin keskittyminen ja kevyempi treenaaminen ei näkynyt SM-kilpailun hypyn suorituksissa. Urvikko onnistui upeasti voittaen hypystä SM-kultaa. Neliottelussa Urvikko sijoittui neljänneksi. Nojapuilla ja permannolla Urvikko voimisteli kuudenneksi. Team Minetit loistivat Tampereen Voimistelijoiden joukkuevoimistelujoukkue Team Minetit voimisteli kotiyleisön edessä vakuuttavasti. Joukkue voitti kirkkaasti vuotiaiden sarjan yhteispistein 37,65 (18, ,85). - Tytöt pääsivät kisassa omalle hyvälle tasolleen, ja joukkue teki kumpanakin päivänä kurinalaiset suoritukset. Olemme kaiken kaikkiaan kilpailuun erittäin tyytyväisiä, kehuivat Team Minettien valmentajat Titta Heikkilä ja Teija Kukkala. Sarjan himmeämmistä mitaleista käytiin tiukka kilpailu, lopulta vain 0,05 pistettä erotti hopea- ja pronssimitalistit toisistaan. SM-hopeaa nappasi alkukilpailun jälkeen kolmantena ollut OVO Junior Team Espoosta pistein 35,70. SM-pronssi meni Vantaalle, Vantaan Voimistelijoiden Team Vantaa Juniorille pisteillä 35,65. Ensimmäistä kauttaan juniorisarjassa kilpaileva Team Minetit voitti SM-kullan lisäksi MM-hopeaa. Suomen mestarijoukkue nähtiin myös ainoana juniorijoukkueena YLEn SM-kisalähetyksessä televisiossa. Team gym joukkueelle kultaa Team gymin SM-kisa alkoi vapaaohjelmalla, jossa kärkikaksikko karkasi heti muilta. Helsinkiläinen HGK otti yli pisteen kaulan vapaaohjelmallaan, mutta trampetilla ja volttiradalla upeasti suoriutunut ohitti HGK:n lopulta lähes kolmella pisteellä vieden voiton pistein 50,633. Mestaruutta puolustanut voittajajoukkue huokui tyytyväisyyttä. Sairaan hienoa oli puolustaa viime vuoden kultaa ja voittaa jälleen, Marianne Hartio hehkutti. Hartio pitää joukkueen vahvuutena erinomaista joukkuehenkeä. Kaikilla on polte team gymiin ja halua treenata. Harjoittelemme neljä kertaa viikossa, yhteensä 12 tuntia. Tästä on hyvä lähteä kohti kesätreenejä, joissa harjoitellaan uusia entistä vaikeampia temppuja, Hartio kertoi hyvillä mielin lähitulevaisuudesta. Joukkueen silmissä siintää SM-kullan jälkeen marraskuun PM-kilpailut Tanskassa. Pohjoismaat ovat lajin Euroopan kärkeä, joten odotettavissa on kova kilpailu. PM-kisoissa onnistuminen vaatii ennen kaikkea kisahermoja. Täytyy tehdä rennosti, mutta täysillä. Siinä meidän joukkue on hyvä, Hartio arvioi. Minetit voimistelivat SMhopealle Joukkuevoimistelun naisten sarjassa käytiin tiukka kilpailu SMmitalien lisäksi myös maajoukkuepaikoista. Ennakkosuosikkina kilpailuun lähti Olarin Voimistelijoiden OVO Team, joka saavuttikin SM-kultaa yhteispistein 38,70. Selvänä kakkosena oli koko kauden tapaan Tampereen Voimistelijoiden Minetit yhteispistein 37,30 (18, ,75). Hopea ei ole häpeä. Hienoa, että saatiin finaaliin kauden tä- hän mennessä paras suoritus ja sitä kautta myös joukkueen ennätyspisteet, Arla Tanner tuumi. Pronssia nappasi Jyväskylän Naisvoimistelijoiden Sirius. Mitalikolmikon lisäksi maajoukkueeseen valittiin myös Turun Pyrkivän Sanix, mutta neljännestä maajoukkuepaikasta käytiin äärimmäisen tasaväkinen kamppailu. Olarin Voimistelijoiden OVO Akatemia ja Turun Pyrkivän Sanix saavuttivat tasapisteet MM-karsintapisteissä. Kamppailun ratkaisi sääntöjen mukaan kaikkien karsintasuoritusten (yhteensä neljä) yhteenlasketut pisteet. Tämän vertailun voitti Turun Pyrkivän Sanix vain 0,15 pisteen erolla. Kamppailu meni todella tiukaksi. Tällaista on huippu-urheilu. Mikään ei ole itsestään selvää, maajoukkueen päävalmentaja Veera Kainulainen kommentoi kilpailua. Anna Fihlman otti nuorten permannolta hopeaa Junioreiden SM-kisoissa neliottelussa kaikille telineille osallistui Anna Fihlman. Parhaiten Fihlman onnistui permannolla saavuttaen siinä finaalipaikan ja lopulta telinefinaaleissa toisen sijan. Jopa kultainen mitali oli erittäin lähellä, sillä ero voittajaan oli hyvin pieni. Nuorten neliottelussa Fihlman sijoittui seitsemänneksi. Sivun kuvat Aki Rask 5

6 Onnistumisen tunteita rakentamassa Voimistelijoista valtaosa on lapsia ja lasten kohdalla psyykkisen valmennuksen yksi tärkeimmistä asioista on itseluottamuksen kehittyminen. Tavoitteena on, että jokainen lapsi kokee itsensä tärkeäksi ja arvokkaaksi, valmentajia kouluttava urheilupsykologi Paula Arajärvi sanoo. Itseluottamusta parannetaan luomalla harjoitustilanteisiin mahdollisimman paljon onnistumisen kokemuksia. Itseluottamuksen kehittyessä myös motivaatio harjoitteluun kasvaa, joskin lasten kohdalla puhutaan motivaation sijaan enemmänkin innostuksesta. Silloin harjoittelu tuntuu hauskalta puuhalta, eikä lapsi koe pitkiä ja raskaitakaan harjoituksia henkisesti kuormittavina. Voimistelu on kivaa ja sitä haluaa tehdä paljon. Harjoituksissa opitaan onnistumaan, mutta myös pettymykset kuuluvat urheiluun ja elämään. Epäonnistumisen ja häviämisen aiheuttamia tunteita täytyy oppia käsittelemään, Arajärvi selittää. > Laura Vahala valmistautuu tekemään piruetin puomilla. Kilpailemisessa ei ole mitään pahaa tai väärää vaan lapsetkin voivat nauttia kilpailusta. Lapsena kilpailuiden tulokset eivät olekaan tärkein asia vaan se, mitä ne opettavat. Myös kilpailemista täytyy harjoitella ihan samalla tavalla kuin muitakin taitoja, Arajärvi muistuttaa. Henkiset ominaisuudet ja taidot Flikki sujuu maassa erinomaisesti ja valmentaja väittää, että se onnistuu puomillakin. Puomi kuitenkin tuntuu aivan liian kapealta ja korkealta. Haluaisi kyllä kovasti, mutta pelottaa niin vietävästi. Pelon iskiessä mielessä pyörivät vain kaikki kamalimmat asiat, kuinka liikkeessä voi käydä. Jos kaikki meneekin pieleen. Vaikka tavallaan tietää, että on valmis suoriutumaan liikkeestä. Silti pelottaa. Psyykkisen valmennuksen tavoitteena on kehittää voimistelijoiden henkisiä ominaisuuksia ja taitoja. Tämä ei tarkoita pelkästään suoritusvarmuuden parantamista ja kilpailujännityksen hallitsemista. Psyykkisen valmennuksen avulla voidaan kehittää myös persoonallisuuden piirteitä. Jopa itseluottamus on pitkälti taito eikä pelkästään ominaisuus, Arajärvi sanoo. Yksinkertaisten harjoitteiden avulla lapset voivat oppia tuntemaan itsensä paremmin ja ymmärtämään omia tuntemuksiaan erilaisissa tilanteissa. Näitä tunteita sitten harjoitellaan hallitsemaan, hillitsemään tai voimistamaan mikä milloinkin on omien tavoitteiden mukaista. Psyykkinen harjoittelu on erityisesti lasten urheilussa osa tavallista treeniä. Lapset opettelevat voimistelun ohella muun muassa keskittymistä ja mielikuvien käyttämistä. Voimistelussa harjoitusmäärät ovat jo lapsena suuria, jolloin valmentaja ja voimistelija viettävät paljon aikaa yhdessä. Valmentaja yleensä tuntee voimistelijan hyvin, mikä on vuorovaikutuksen kannalta hieno asia, Arajärvi kertoo. Juuri vuorovaikutus on yksi aihealue, johon myös Tampereen Voimistelijoiden valmentajat ovat saaneet Arajärveltä oppeja. Aikuisurheilijat vasta lapsia Joskus pelko valtaa mielen Yleisesti ottaen Arajärvi arvioi voimisteluvalmentajien olevan taitavia lasten psyykkisessä valmennuksessa. Valmentajat osaavat tehdä harjoittelusta sellaista, että se on lasten mielestä hauskaa. Telinevoimistelijat Laura Vahala ja Milka Laukkanen tunnustavat pelkäävänsä joskus puomilla. Erityisesti flikki on alkanut pelottaa Vahalaa. Enää en uskalla sitä kovin hyvin. En oo pitkään aikaan tehnyt sitä, Vahala kertoo. Vahala ja Laukkanen ovat saaneet pelkoihinsa helpotusta valmentajan rohkaisuista ja neuvoista sekä liikkeen suorittamisesta ensin levennyksellä. Pelon voittaminen kuitenkin kannattaa. Valmentajat ovat luovia ja jaksavat nähdä vaivaa lasten motivaation rakentumisen eteen. Lapsuusvaiheen jälkeen voimistelijat ovat usein lajissaan edenneet jo pitkälle. Kun monessa muussa lajissa 13-vuotiaat vasta valitsevat ykköslajiaan ja alkavat treenata hieman kovempaa, ovat voimistelijat treenanneet kovaa jo vuosia. Voimistelussa on tavallista, että vuotiaat nuoret kilpailevat aikuisten sarjoissa korkeallakin tasolla. Tässä vaaditaan valmentajalta kärsivällisyyttä ja ymmärrystä. 16-vuotias on vielä todella nuori, Arajärvi muistuttaa. Jo lapsena aloitetun psyykkisen valmennuksen turvin nuorikin urheilija voi onnistua huippu-urheilijana. Sekä valmentajan että urheilijan on kuitenkin muistettava, että nuori urheilija ei ole vielä kypsä aikuinen vaan tarvitsee ikänsä mukaista tukea ja ohjausta. Psyykkiset taidot ja ominaisuudet voivat kuitenkin harjoittelun tuloksena olla jo pitkälle kehittyneet. Onnistumisen tunne on tosi mahtava, Laukkanen kertoo. Laukkanen kertoo esimerkiksi arabialaisessa vielä toisenkin kerran jännittävän jonkin verran, mutta sitten alkaa helpottaa. Tuntuu helpommalta, kun tietää pystyvänsä siihen. Tuula Ruuti sai Paula Arajärveltä uutta oppia psyykkisestä valmennuksesta Tampereen Voimistelijoiden tilauskoulutukseen osallistui parikymmentä psyykkisestä valmennuksesta kiinnostunutta valmentajaa, kun urheilupsykologi Paula Arajärvi saapui Ikuriin jakamaan osaamistaan. Kurssille osallistunut Tuula Ruuti kertoo saaneensa koulutuksesta hyviä vinkkejä valmennustyöhönsä. Uusina juttuina tuli keskittymiseen liittyviä asioita, kuten se, että keskittymiskykyä voi oikeasti harjoittaa ja tietenkin erilaiset keskittymisharjoitukset, Ruuti kertoo. Koulutuksessa painotettiin palautteen antamista positiivisessa hengessä. Tarkoituksena on vähentää kielteistä palautetta niin, etteivät voimistelijan mieleen jäisi pyörimään pelkät virheet, kuten koukkupolvet. On parempi sanoa, että ensi kerralla muista ojentaa polvet, Ruuti konkretisoi saamiaan oppeja. Ruuti piti koulutusta kokonaisuudessaan todella antoisana ja mielenkiintoisena. Team gymin valmentaja kertoo saaneensa kurssilta paljon uusia ideoita ja uutta ajateltavaa treenien kulkuun ja lasten kehittymiseen voimistelijoina. Nyt on ainakin sellainen fiilis, että tämän koulutuksen jälkeen saattaisi olla taas vähän parempi valmentaja, Ruuti iloitsee. Prosessia pysäyttämättä Paineenalaiset FSC-tiivistykset Vuodesta 1977 Varoventtilien säätö ja käynninaikainen Koestus DENSITEST-menetelmällä Vuodesta 1985 Pl 31, TAMPERE Puh. (03) , Fax. (03) > Tuula Ruuti piti psyykkisen valmennuksen koulutusta hyödyllisenä. 6

7 Suomen paras voimistelun harjoittelukeskus valmistui Tampereelle Tampereen kaupunki remontoi vanhasta kirjekuoritehtaasta huippuluokan harjoituspaikan voimistelulle. Tilat ovat loistavat ja kulkuyhteydet sujuvat. Ikurin sisäliikuntahalli täyttyy iltaisin monenmoisesta voimistelijasta. Ensimmäisestä voimistelusalista löytyvät harrastajat, jotka vasta tutustuvat voimistelun maailmaan. Telineitä, välineitä ja tilaa on niin paljon, että saliin mahtuu helposti monta ryhmää harjoittelemaan yhtä aikaa. Harrastesalin yhteydessä on myös erillinen pieni sali, jossa pienimpien voimistelijoiden on helppo keskittyä. Seuraavana leveän käytävän varrella on joukkuevoimistelun ja team gymin sali. Toisella puolella salia nähdään huikeita voltteja, kun toisella puolella katse osuu spagaatiin, jossa toinen jalka on nostettu tuolille. Käytävä päättyy viimeisen salin oviaukolle. Siellä harjoittelevat telinevoimistelun huiput osittain uusituilla telineillä. Eihän kenelläkään Suomessa ole näin hyviä tiloja, Jari Helminen kertoo ylpeänä. Helminen on yksi harjoittelukeskuksen puuhaihmisistä, joiden ansiosta yksi voimistelijoiden unelmista on nyt totta. Ratinasta Visuvesihallin kautta Pirkkahalliin ja lopulta Tesomalle Helmisen tullessa mukaan Tampereen Voimistelijoiden toimintaan oli telinevoimistelijoiden harjoituspaikka Ratina. Sieltä voimistelijat lähtivät Visuvesihallille evakkoon remontin tieltä. Remontin aikana kävi kuitenkin ilmi, ettemme voineet enää palata Ratinaan, Helminen kertoo. Seuran harrastajamäärä oli kasvanut niin paljon, etteivät kaikki olisi Ratinaan mahtuneet. Lisäksi uudet tilat eivät vastanneet huippuvoimistelun harjoitusvaatimuksia, joten paikka oli etsittävä muualta. Seuraava kohde oli Pirkkahalli. Tilantarve kasvoi edelleen, tällä kertaa erityisesti joukkuevoimistelun vetovoiman noustessa. Uutta tilaa tulevaksi harjoituspaikaksi etsittiin pitkään. Tesomalta vanha tehdashalli Muutama vuosi sitten Helminen löysi tuttujensa kautta Tesoman- Ikurin-alueelta vanhan tehdasrakennuksen, jonka seura sai vuokrattua joukkuevoimistelijoiden käyttöön. Myös team gym muutti samaan halliin harjoittelemaan. Seura alkoi puuhata hallin ostamista kokonaan seuralle. Tampereen kaupunki tuli kuitenkin projektiin mukaan. Olen kyllä kaupungille kiitollinen. Pelkästään oman seuran voimin emme olisi koskaan saaneet lähellekään näin upeaa harjoittelukeskusta aikaiseksi, Helminen myöntää. Erityiset kiitokset Helminen osoittaa kaupungin arkkitehti Mikko Allinniemelle. Voimistelijoiden toiveet on otettu suunnittelussa erinomaisesti huomioon ja harjoitusolosuhteista on todellakin saatu lähes täydelliset. Halli on nyt valmis, joskin parannuksia tehdään pikkuhiljaa yhteistyössä kaupungin ja voimisteluseurojen kanssa. Kohti suuria unelmia Jos voimistelussa tahtoo pärjätä, on unelmien oltava suuria ja halu > Yllä harrastesali ja alla korkea sali tehdä töitä niiden eteen sitäkin suurempi. Sama pätee myös olosuhteiden parantamiseen. Harjoitustilat ovat nyt ensiluokkaiset, mutta Helmisen ajatukset ovat jo seuraavissa haasteissa. Jossain vaiheessa jos saataisiin koulumaailma mukaan, saataisiin treenimäärät helpommin kohdilleen, Helminen haaveilee. Toinen suuri edistysaskel voisi olla kilpailuhallin rakentaminen, mutta siitä lisää myöhemmin. 7

8 Salille tullaan ja sieltä lähdetään aina hymyillen Pietarin urheiluyliopistosta valmistuneet Igor Cherepov ja Irina Zavialova tulivat Tampereelle naisten telinevoimistelun ammattivalmentajiksi vuonna Sopeutuminen vaati luonnollisesti kaikilta osapuolilta pientä joustoa, mutta yhteistyö lähti heti alusta saakka hyvin käyntiin. Tampereen Voimistelijoissa oli tehty paljon asioita hyvin, joten mitään isoja muutoksia ei tarvinnut tehdä, huippuvalmentaja Cherepov kehuu. Merkittävimmät muutokset liittyivät harjoitusten rytmitykseen. Myös määrää lisättiin, mutta vain hieman. Pariskunta on viihtynyt Tampereella hyvin. Emme olisi jääneet tänne näin pitkäksi aikaa, mikäli emme viihtyisi, Cherepov naurahtaa. Vaihtoehtoja Cherepoville ja Zavialovalle kyllä riittäisi, sillä heidän valmennusosaamisensa on paitsi Suomessa myös kansainvälisesti erittäin arvostettua. Cherepov toimii tällä hetkellä päivätyönsä ohella Suomen naisten maajoukkueen päävalmentajana ja nuorten olympiavalmentajana. Sekä Cherepov että Zavialova nauttivat työstään voimistelusalilla. Eivät pelkät tulokset ratkaise, vaan tärkeää on myös se, että salille tullaan hymyillen ja salilta lähdetään hymyillen, Cherepov sanoo. Tämä sääntö koskee sekä valmentajia että voimistelijoita. Harjoituksiin tullaan mielellään ja treenaamisesta tulee hyvä olo. Positiivisesta ilmapiiristä nousevat myös onnistumiset. Vuorovaikutusta vaikka venäjäksi Ulkopuolisesta tuntuu aluksi erikoiselta, että valmentajat ja voimistelijat puhuvat pääsääntöisesti eri kieltä. Cherepov puhuu hieman suomea ja paremmin englantia, mutta käyttää paljon myös venäjää. Siis jos puhuu. Valmentajat ovat nimittäin paljon myös hiljaa. Sekä valmentajat että voimistelijat kuitenkin pitävät juuri vuorovaikutusta ja hyvää valmentaja-voimistelijasuhdetta ensiarvoisen tärkeänä asiana. Pienenä oli vaikeampaa, kun oli venäläiset valmentajat, yksi Suomen kuumimmista telinevoimistelunimistä Ida Laisi kertoo. Suomen ja Venäjän erilaiset voimistelukulttuurit aiheuttivat silloin 9-vuotiaalle tytölle toisinaan pientä päänvaivaa. Vuosien aikana vuorovaikutus on parantunut paljon. Toinen voimistelutähti Annika Urvikko ei edes muista, että valmentajien ymmärtämisessä olisi ollut hankaluuksia. Valmennus toimii olympiaurheilijan mielestä kolmella kielellä sujuvasti. Joskus ulkopuoliset ihmettelevät, miten me ymmärretään Iran [Irina Zavialovan] ohjeita. Mutta meidän mielestä ne on ihan selkeitä ja hyvin kerrottuja, Urvikko kuvailee. Ja eipä se suomenkielinenkään voimisteluvalmennus maallikosta kovin ymmärrettävää taida olla. Erikoissanasto ja voimisteluslangi tekevät treenisalista aivan oman maailmansa. Tiukka ja tavoitteellinen Laisi ja Urvikko kuvailevat valmentajiaan tiukoiksi, tarkoiksi ja tavoitteellisiksi. Kaikki mietitään aina loppuun asti todella tarkasti, Laisi sanoo. Sekä kokonaiskuvan että yksityiskohtien hallitseminen tekee valmentajista ammattitaitoisia. Urvikko kehuu valmentajiaan erittäin taitaviksi neuvomaan liikkeissä. Ja kun on jo monissa liikkeissä Suomen paras, ei löydy kovin montaa ihmistä, joka osaisi kertoa, miten liikkeen voisi suorittaa vielä paremmin. Cherepovin ja Zavialovan lisäksi naisten telinevoimistelun ydinryhmän valmennuksessa on mukana Riitta Taipale. Zavialovaa Urvikko ja Laisi kuvailevat paitsi tiukaksi ja vaativaksi myös taiteelliseksi. Zavialova keskittyykin pääasiassa puomin ja permannon valmennukseen sekä hieman nuorempiin voimistelijoihin. Cherepovista voimistelijat listaavat seuraavaa: päättäväinen, itsepintainen, äkkipikainen. Igor hermostuu helposti. Mutta se on oikeastaan hyvä asia, koska silloin saa itsestäkin enemmän irti, Laisi sanoo. Paljon kansainvälisiä kilpailuita ja leirejä kiertäneet voimistelijat ovat huomanneet Cherepovista myös rennomman puolen. Igor on tosi sosiaalinen. Hänellä on kauheasti kavereita ulkomailla, Laisi paljastaa. Cherepovin ajatukset ovatkin pidemmällä kuin suomenmestaruuksissa tai arvokilpailuedustuksissa. > Ira Zavialova venyttää Katja Luhtajärven spagaateja paremmiksi. > Igor Cherepov avustaa Anna Fihlmania jättiläisessä kokokäännöksellä. Ajattelen eri tavalla kuin muut. Tahdon viedä voimistelijoita maailman huipulle, enkä pel- kästään Suomen kärkeen, Cherepov kertoo. > Harjoitussalilla voimistelija on keskiössä. Valmentajat Igor Cherepov ja Ira Zavialova tarkkailevat Ida Laisin sarjaa puomilla. 8

9 > Team gymin edustusjoukkue voitti suomenmestaruuden sekä tänä vuonna että viime vuonna. Kuvaaja Aki Rask. Lajia vaihtamalla suoraan huipulle Emmiina Sulkanen keskittyi kymmenisen vuotta täysipainoisesti telinevoimisteluun. Sulkasen kyynärpäät eivät kuitenkaan kestäneet kovaa treenaamista vaan leikkausten ja pitkällisen kuntoutuksen jälkeen lääkäri suositteli telinevoimistelusta luopumista. Puomi oli siinä vaiheessa ainoa teline, mitä pystyin treenaamaan, Sulkanen kertoo. Vaikka rakkaasta lajista luopuminen oli vaikeaa, tuntuu päätös Sulkasesta näin vuosi jälkeenpäin hyvältä ja oikealta. Telinevoimistelu oli silloin ihan sikakivaa, kun sai treenata kaikkia telineitä. Vaivojen takia motivaatio kuitenkin laski. Nyt en enää osaisi edes ajatella, että harrastaisin telinevoimistelua, Sulkanen pohtii. Voimistelua nuori nainen ei jättänyt kokonaan vaan siirtyi heti toisen voimistelulajin pariin. Vaikka team gymin volttiradassa tehdään pitkälti juuri samoja liikkeitä kuin telinevoimistelun permannossa, tulee tärähdyksiä harjoituskertaa kohden paljon vähemmän. Myös harjoitusmäärät kokonaisuudessaan ovat pienemmät. Menestystä myös kansainvälisellä tasolla Team gymissä Sulkanen valittiin suoraan sekä oman seuran edustusjoukkueeseen että Suomen maajoukkueeseen. Ensimmäisiin SM-kilpailuihinsa uudessa lajissa Sulkanen osallistui vain parin viikon treenaamisen jälkeen. Sieltä tuli kultaa. Viime syksyn EMkilpailuissa Sulkanen voimisteli Suomen joukkueessa pronssille. Maajoukkueen 14 voimistelijasta peräti 8 oli Tampereen Voimistelijoista. Vaikka voimistelu ja kilpaileminen sinänsä olivat Sulkaselle tuttua puuhaa, oli team gymissä paljon uutta opittavaa. Oli iso muutos, että piti uskaltaa hymyillä kisoissa, Sulkanen naurahtaa. Team gymin vapaaohjelma esitetään yleisölle aivan eri tavalla kuin mihin Sulkanen oli telinevoimistelussa tottunut. Yleisölle esiintyminen on tärkeää ja ilmaisu oikeasti vaikuttaa myös pisteisiin. Sulkasen mielestä team gym on paitsi yleisöystävällistä myös hauskaa ja näyttävää. Yksilölajista joukkuelajiin siirtyminen ei Sulkasen kohdalla vaikuttanut harjoitteluun kovin paljoa. Myös telinevoimistelussa oli oma harjoitusryhmä, jonka kanssa oli hyvä ryhmähenki ja toisten onnistumisista iloittiin. Ehkä team gymissä kannustetaan toisia vielä enemmän, koska yhden onnistuminen on hyväksi koko joukkueelle, Sulkanen pohtii. Kilpailutilanteessa joukkueena voimisteleminen jännittää tavallaan jopa enemmän kuin yksin kisaaminen. Omista virheistä nimittäin kärsii koko joukkue. Joskus voi käydä niinkin, että itse onnistuu erinomaisesti, mutta muiden virheiden takia tulokset jäävät heikoiksi. Näin ei tosin ole Sulkasen joukkueelle käynyt. Tampereen Voimistelijoiden edustusjoukkue voitti tällä kaudella kaikki kotimaan kilpailut. Siskokin vaihtoi lajia joukkuevoimisteluun Myös Sulkasen sisko Adeliina harrasti pitkään telinevoimistelua ja päätti puoli vuotta sitten vaihtaa lajia. Aatu on niin notkea, että joukkuevoimistelu sopii hänelle tosi hyvin, Emmiina Sulkanen arvioi. Emmiina on huomannut siskossaan aivan uutta innostusta voimisteluun lajin vaihtamisen jälkeen. Joukkuevoimistelu sopii Adeliinalle siinä vaadittavan liikkuvuuden ja sulavuuden ansioista erinomaisesti. Osa innostuksesta saattaa johtua myös joukkueesta, jonka tuki ja yhteishenki on näyttänyt olevan siskolle tärkeää. Adeliina voimistelee Mineteissä. Toisinaan Adeliina näyttää Emmiinalle hallilla uusia liikkeitä, joita on oppinut. Pienempänä voimisteltiin kotonakin, mutta nykyisin ei niinkään. Ehkä valmennetaan meidän kolmatta siskoa, Emmiina Sulkanen naurahtaa. > Emmiina Sulkasen suosikkitelineet ovat volttirata ja trampetti. Team gymiin perustetaan uusi joukkue Valmentaja Tiina Pikkarainen toivoo uuteen 5-7-vuotiaiden team gym joukkueeseen voimistelijoita, joilla on kiinnostusta lajia kohtaan. Aiempaa voimistelutaustaa Pikkarainen ei vaadi, mutta asenne on oltava kohdillaan. Halu sitoutua harjoitteluun on tärkeä asia, Pikkarainen kertoo. Uuden joukkueen kanssa harjoittelu alkaa keskivartalon hallinnan kehittämisestä ja motoriikkaa vaativien liikkeiden harjoittelusta. Näitä ovat esimerkiksi kuperkeikat, kärrynpyörät ja arabialaiset. Ryhmä harjoittelee aluksi kaksi kertaa viikossa. Tarkoitus on osallistua myöhemmin myös kilpailuihin, joten harjoittelu on tavoitteellista. Tärkeää on myös yhdessä tekeminen, leikin kautta oppiminen ja hauskanpito, Pikkarainen kertoo. 9

10 Team Minetit taituroi MM-hopeaa Vielä viime kaudella alemmassa ikäluokassa voimistellut Tampereen Voimistelijoiden joukkuevoimistelujoukkue Team Minetit nappasi ensimmäisellä juniorikaudellaan lähes täyden potin, saavuttaen MMhopean lisäksi Challence Cup hopeaa ja SMkultaa. Tampereen Voimistelijoiden Team Minetit on tehnyt huikean debyytin juniorisarjassa joukkue ylsi kolmen parhaan joukkoon kaikissa Challenge Cupin eli nuorten maailmancupin kolmessa osakilpailussa, jotka käytiin Budapestissa, Sofiassa ja Barcelonassa, sijoittuen kokonaiskilpailussa hopealle. Tie junioreiden MM-kilpailuihin aukesi, kun Team Minetit voitti kirkkaasti maaliskuussa Vantaalla järjestetyn junioreiden maajoukkuekarsintakilpailun ja saavutti siten paikan joukkuevoimistelun juniorimaajoukkueessa kaudelle Joukkue kuuluu myös Suomen Voimisteluliiton junioreiden valmennusrinkiin. Sekä Team Minettien että suomalaisen joukkuevoimistelun historiallisia huippuhetkiä koettiin huhtikuun alussa Bulgarian Sofiassa, missä Team Minetit voimisteli junioreiden MM-hopeaa. - Junioreiden MM-kilpailujen finaalipäivä oli todellista suomalaisjuhlaa. Team Minetit saavutti MM-hopeaa ja OVO Junior Team venyi pronssille. Ensimmäistä kertaa seitsemään vuoteen saavutimme junioreiden MM-kisoista kaksi mitalia, joka oli todella upea saavutus. Team Minetit oli todella vahva, mutta Venäjän Victoria oli vielä ylivoimainen. Joukkue on iältään vanhempi ja se näkyi teknisesti ja ilmaisullisesti, arvioi maajoukkueen päävalmentaja Veera Kainulainen. Myrskyvaroitus Valmentajat uskovat, että joukkue on jäänyt nyt kansainvälisen tuomariston ja yleisön mieleen ja antanut myrskyvaroituksen tulevista kausista. - Kun aloimme joulukuulla harjoittaa tätä koreografiaa, emme ehkä olisi osanneet kuvitella näin hyvää menestystä heti ensimmäisenä vuonna juniorisarjasta. Kuitenkin kevään mittaan tavoite konkretisoitui ja usko jopa hopeaan alkoi vahvistua. Toisaalta, vaikka upeat nuoret urheilijamme ovatkin lahjakkaita voimistelijoita, tuskin olisimme päässeet näin huikeaan tulokseen ilman Antton Laineen uskomattoman suurta työpanosta, joten erityiskiitos tästä tuloksesta kuuluu ilman muuta Anttonille, summaavat joukkueen valmentajat Titta Heikkilä ja Teija Kukkala joukkueen kulunutta kautta. MM-hopean lisäksi Team Minetit saavutti tällä ensimmäisellä juniorkaudellaan myös SM-kultaa. - Ihan mahtava fiilis todella onnistuneen kauden jälkeen, Team Minettien Ella Ratilainen iloitsee. Kesän peruskuntokauden jälkeen harjoitellaan taas tiiviisti kohti ensi kautta, jolloin lähdemme tavoittelemaan MMkultaa, Ratilainen kertoo joukkueen tulevaisuuden suunnitelmista. Menestyksen resepti Team Minettien perusfilosofiaan kuuluu, että menestystä ei saavuteta ilman kovaa työtä, korkeaa motivaatiota, sitoutumista ja selkeitä sekä lyhyen että ennenkaikkea pitkän tähtäimen suunnitelmia. Joukkue harjoittelee noin 20 tuntia viikossa, ja harjoitteluun kuuluu viiden lajitreenin lisäksi uintia. Myös kehonhuolto, psyykkinen valmennus ja ravitsemuskoulutus nähdään tärkeinä osina valmennuskokonaisuutta ja niihin onkin erityisesti kuluneen vuoden aikana panostettu. Vammariskien pienentämiseksi sekä lihasryhmien liikkuvuuden ja voiman tasapainon kehittämiseksi jokaiselle joukkueen voimistelijalle tehtiin UKK-instituutin urheilulääkäriasemalla laajennettu lihastasapainokartoitus. - Testejä oli kiva tehdä ja oli jännä nähdä, miten pienelläkin asennon korjaamisella voi saada liikkeeseen lisää tehoa ja turhan kireyden pois, selostaa Venla Lampo kartoituskokemuksiaan. - Kauden tavoite täyttyi, tai oikeastaan kauden menestys meni yli odotusten. Meillä on upea joukkue. Nyt toivotaan, että tytöillä motivaatio säilyy ja heidät nähdään tulevaisuudessa myös naisten sarjassa, tähtäävät Team Minettien valmentajat. Kesällä joukkue keskittyi peruskuntoharjoitteluun ja mm. välinetekniikan kehittämiseen venäläisvalmentajien johdolla Pietarissa. Team Mineteissä voimistelevat Camilla Berg, Janica Berg, Ronja Hakala, Ida Harju, Venla Lampo, Liisa Lepola, Viivi- Sofia Minkkinen, Venla Niemenmaa, Emmi Nikkilä ja Ella Ratilainen. Joukkuetta valmentavat Titta Heikkilä, Teija Kukkala ja Tanja Kuusisto. Kevään vapaakauden koreo-grafian Samurai s Garden laati Antton Laine. > Kuvat Carita Berg. 10

11 Aleksis Kiven katu 28 Metallisorvaamo Hakalaatu Oy Taideliike Kuva 11

12 > Eerika Kulo vaihtoi joukkuevoimistelun rytmiseen voimisteluun. Notkeutta oli jo valmiiksi, mutta kehitystä on tapahtunut puolessa vuodessa paljon. Toisille helppoa Liikkuvuus eli notkeus on ensimmäinen asia, mitä rytmistä voimistelua ja joukkuevoimistelua työkseen valmentava Titta Heikkilä alkaa nuorten voimistelijoiden kanssa työstää. Pienten 5-6-vuotiaiden tyttöjen kanssa tehdään aivan yksinkertaisia perusvenytyksiä, Heikkilä kertoo. Spagaateihin siirrytään vasta myöhemmin, kun esimerkiksi istualtaan eteentaivutus alkaa jo sujua. Venytysasentojen on Heikkilän mukaan oltava sellaisia, missä lapset osaavat olla. Venytyksissä pysytään pitkään ja samoja asentoja toistetaan usein. Jos venyttelee tunnin joka päivä, saa jo erittäin hyviä tuloksia, Heikkilä arvioi. Lajin pariin tietysti hakeutuu, ja toivotaankin hakeutuvan, sellaisia henkilöitä, joilla olisi luonnostaan sopivia ominaisuuksia juuri rytmiseen voimisteluun. Notkeus on yksi näistä asioista, mutta ei missään nimessä ainut tärkeä asia. Nämä tytöt ovat luonnostaankin erityisen notkeita ja lahjakkaita siinä, kertoo Heikkilä tämän sivun kuvissa esiintyvistä valmennettavistaan. Harjoituksissa treenataan paljon myös voimaa, nopeutta, tasapainoa ja koordinaatiota. Liikkuvuus on kuitenkin ominaisuuksista se, jonka harjoitteleminen on erityisen tärkeää aloittaa nuorena. Pääsääntöisesti voimistelun vasta yli 7-vuotiaana aloittavien kanssa ei päästä kovin pitkälle, koska herkkyyskausi on jo ohitettu. Poikkeukset toki vahvistavat säännöt. > Lila Vanhamäki ja Saana Korhonen nauttivat harjoittelusta. > Saana Korhonen harrasti aiemmin telinevoimistelua. Valmentajat kuitenkin suosittelivat rytmistä, jossa harvinaisen notkea voimistelija pääsisi paremmin hyödyntämään omaa vahvuuttaan. 12

13 Voimistelijat harjoittelivat Pietarin-leirillä kovaa ja paljon Joukko Tampereen voimistelijoiden rytmisiä ja joukkuevoimistelijoita osallistui heinäkuussa harvinaisen tehokkaalle harjoitusleirille Venäjällä. Leiri pidettiin vanhassa leirikeskuksessa Pietarin lähistöllä ja kouluttajina toimivat paikallisessa voimistelukoulussa valmentavat Anastasiya Pavlovskaya ja Mariya Pilyhina, sekä tanssinopettaja Evgeniya Menyshova. Voimistelijat ja valmentajat saivat nauttia kouluttajien korkeasta ammattitaidosta ja leiristä saatiin paljon tuliaisia myös kotisalille. Erityiskiitosta voimistelijat antoivat joka-aamuisista balettitunneista. Niillä tunneilla opin ainakin aukikiertoa ja oikeita asentoja, Emilia Minkkinen kertoo. Samojen asioiden harjoittelua jatkettiin myös muilla tunneilla. Lisäksi treenattiin liikkuvuutta, voimaa, välinetekniikkaa ja ilmaisua. Milja Vuorenmaa kertoo saaneensa tanssitunneilta uusia oivalluksia eläytymistä varten. Että ohjelma ei oo pelkästään liikkeitä vaan pitää heittäytyä siihen, Vuorenmaa kuvailee. Vuorenmaa kehuu muitakin tunteja ja leirin sisältöä. Leirikeskus puolestaan sai tytöiltä päinvastaista palautetta. Suihkut ja vessat oli vähän ällöttävät, tytöt arvostelevat. Kaikki ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että tehokas harjoittelu ja uuden oppiminen tekivät leiristä niin hienon kokemuksen, ettei ankea suihkukaan haitannut paljoa. Uusien voimistelutaitojen lisäksi leiriltä tarttui matkaan monta uutta ystävää ja hieman muutakin oppia kuin pelkkää voimistelua. Minä opin laskemaan kymmeneen venäjäksi, ja vähän muutakin, Viivi Saarenrinne kertoo. > Leirille osallistui voimistelijoita Taikasta, Team Mineteistä, sekä rytmisen A- ja B-ryhmistä. Suomesta mukana oli myös 3 voimistelijaa Elise-Järjenpäästä ja yksi voimistelija Rekolan Raikkaasta. Kuvassa Emilia Minkkinen. Leiriaikataulu 8-9 baletti 9-10 aamupala lattiasarjoja välinetekniikkaa lounas tauko tanssi akrobatia ja hypyt päivällinen liikkuvuus ja loppuvoimat iltapesut 22 nukkumaan > Säät suosivat leiriläisiä ja kaikki välinetekniikkatreenit pidettiin ulkona nurmikentällä. Viivi Saarenrinne oppi viikon aikana monta uutta kikkaa pallon lisäksi myös narulla, vanteella ja keiloilla. > Venäjällä harjoiteltiin valkoisissa sukissa. Hikeä, voimistelua ja aurinkoa Jännitystä oli ilmasssa kun kaksi Tampereen Voimistelijoiden team gym-joukkuetta laskeutuivat heinäkuun lopulla Bergamon lentokentälle. Luvassa oli viikon mittainen Whistlers- ja Ceresjoukkueiden treenileiri Italian Cesenaticossa, voimistelun mekkassa. Reissua oli suunniteltu ja yhdessä talkoiltu viimeiset 10 kuukautta erilaisia tuotteita myyden, osallistumalla myyjäisiin ja paketoimalla joululahjoja. Vii- mein olimme perillä - myöhään sunnuntai-iltana puolenyön aikoihin tuntien bussimatkan päätteksi. Iloksemme saimme viikon treeniaikataulut hotellin ja voimistelusalin pitäjältä. Treenit olisivat heti maanantai-aamuna klo 8, jota ennen oli käytävä aamiaisella. Eipä siinä muuta kuin 17 voimistelijaa sekä 4 valmentajaa äkkiä huoneisiinsa ja nukkumaan lyhyitä yöuniaan. Juustomonttuun oli helppo kokeilla uusia ja jännittäviä temppuja trampetilta, volttiradalta ja isolta trampoliinilta. Alkuun oli tietenkin oudokseltaan totuttava treenaamaan ja jakamaan telineitä ulkomaalaisten jumppareiden kanssa. Siitä sai myös lisäpotkua ja teimmekin paljon yhteistyötä erään ruotsalaisen joukkueen kanssa. Päivät viikon ajan koostuivat pääasiassa kahdesta treenistä sekä rannalla tai hotellin isolla uima-altaalla löhöilystä. Toki, kuten Italian tapoihin kuuluu, lounas ja päivällinen rakentuivat monesta ateriasta. Viikko vierähti nopeasti, mutta kotiin on kuitenkin aina kiva palata. Tällä kertaa muutama uusi hurja temppu sekä mukava rusketus tuliaisena. Joku taisi myös arvuutella, olikohan matkalaukkuun pompannut huoneissa viihtyneitä heinäsirkkoja. Kokonaisuudessaan reissu oli onnistunut ja palaamme vielä varmasti joku kesä treenamaan Cesenaticon kuuman auringon alle. > Huvipuistovierailu toi harjoitusleiriin mukavaa vaihtelua. >> Näkymä hotellin uima-altaalta katettuun voimisteluhalliin. 13

14 > Minetit onnistuivat luomaan kilpailuohjelmaansa Tuulen tytär aivan erityisen tunnelman. Kuvaaja Milla Vahtila. Minetit MM-kisojen kuudensia Kotikisat täpötäyden hallin kannustuksessa loivat upeat puitteet Minettien huippuhetkelle Joukkuevoimistelun maailmanmestaruuskilpailut kesäkuussa 2013 olivat Mineteille jo kolmannet lajissaan. Tällä kertaa mukana oli ennätysmäärä joukkueita uusien maiden tullessa mukaan joukkuevoimisteluun. Ennakkoodotusten mukaisesti vanhat konkarit Venäjä, Bulgaria, Viro ja tietysti lajin alkuperämaa Suomi menestyivät parhaiten, mutta myös esimerkiksi Espanja ja Kanada olivat nostaneet tasoaan. Joukkuevoimistelun taso on näiden kolmen vuoden aikana mennyt todella paljon eteenpäin, Minettien valmentaja Teija Kukkala arvioi. Maailmanmestaruuskilpailuissa tason nousu näkyi kärkijoukkueiden huikean vaikeissa ohjelmissa. Liikkeet ja sarjat olivat entistäkin vaativampia ja ennen kaikkea puhtaammin suoritettuja. Myös suomalaisten joukkueiden taso oli mennyt huimasti eteenpäin. Minettien pahimmat kilpakumppanit olivatkin myös MM-kilpailuissa Jyväskylän Sirius ja Turun Sanix. Nämä joukkueet Minetit onnistuivat päihittämään alkukilpailuissa ja varmistivat näin tiensä MM-finaaliin saakka. Pienet eriaikaisuudet ratkaisevia Viimeiset viikot ennen MM-kilpailuita Minetit olivat panostaneet ohjelman hiomiseen. Koreografi Antton Laine kävi tekemässä viimeiset muutokset ohjelmaan, mutta pääasiassa treenaus keskittyi yhtenäisyyden hakemiseen. Ohjelman alkuosa on todella hidas, jolloin pienetkin eriaikaisuudet erottuvat selvästi, Kukkala kertoo. Ennen MM-kilpailua ohjelmaan ei tehty mitään suuria muutoksia. Ainoastaan muutamia ylimääräisiä liikkeitä poistettiin ja vartaloliikkeitä tarkennettiin. Pienellä hienosäädöllä ohjelman tunnelma saatiin paremmin esiin. Valmentajien Teija Kukkalan, Titta Heikkilän ja Jenni Ravon mukaan kilpailu oli niin tasainen, että finaalipaikka ja lopullinen sijoitus olivat todella pienestä kiinni. Kotiyleisön edessä todellinen huippuhetki Harva voimistelija pääsee koskaan kokemaan, miltä tuntuu voimistella MM-kilpailuissa kotiyleisön kannustamana. Mineteissä voimisteleva Anna Ratilainen saavutti tämän ja otti siitä kaiken ilon irti. No olihan se nyt vielä hienompaa, Ratilainen vertaa tunnelmaa kaksiin aiempiin MM-kilpailuihin, joissa on voimistellut. Ratilainen tiesi etukäteen, että Lahden jäähallin paikat oli myyty loppuun jo kuukausia ennen kilpailuita, mutta yllättyi silti valtavasta yleisömäärästä ja huikeasta kannustuksesta. Se oli kyllä voimistelu-urani huippuhetki, vielä hienompaa kuin osasin etukäteen edes kuvitella, Ratilainen kuvailee tunnelmiaan astellessaan MM-kisamatolle. Ratilaisen mukaan poikkeuksellisen suuri yleisö ei aiheuttanut ylimääräistä jännitystä tai paniikkia vaan päinvastoin; joukkue sai kannustuksesta lisää tsemppiä ja varmuutta suoritukseensa. Ratilainen ja koko muu joukkue onnistuivat sekä alkukilpailun että loppukilpailun suorituksissa hyvin. Nostot onnistuivat ja tasapainot pysyivät. Ylipäätään mitään isoja virheitä ei tullut. Alkukilpailussa suoritus oli vielä vähän varovainen, mutta ihan hyvä, valmentajat kommentoivat. Finaalisuorituksen erinomaisuudesta valmentajat ovat yhtä > Kuvaaja Aki Rask. Mineteissä voimistelivat Emma Ahola Outi Myttynen Sini Niittylahti Anna Ratilainen Johanna Rissanen Oona Roisko mieltä villiintyneen yleisön kanssa. Osa katsojista liikuttui Tuulen tyttären voimasta kyyneliin asti, kun kylmiä väreitä tuottava ohjelma loi Lahden jäähalliin aivan ainutlaatuisen tunnelman. Adeliina Sulkanen Arla Tanner Suvi Åhlgren 14

15 Voimistelun suurtapahtuma veti tamperelaisetkin Lahteen Satunäytöksen suloisimmat pilvet olivat mukana kesäkuussa järjestetyssä voimistelun suurtapahtumassa Lahdessa. Seuramme edustajat pääsivät nauttimaan voimistelun koko kirjosta yhdessä 8000 muun voimistelijan kanssa. Näkyvimmin Tampereen Voimistelijoita edustivat Minetit joukkuevoimistelun MM-kilpailuissa. Mukana olivat myös akrobatiavoimistelijat luokkakilpailussa, pienet joukkuevoimistelijat teatterinäytöksessä ja kenttäohjelmassa, Team Minetit talkoolaisina ja esiintymässä sekä moni muu voimistelija ja seura-aktiivi katsomon puolella. Sun Lahdessa nähtiin paitsi huippuvoimistelua, myös tuhansien harrastevoimistelijoiden muodostamia kenttäohjelmia. Jännitys näkyy ja kuuluu Lahden kaupunginteatterin lämpiössä, kun Sadun Lumoa näytös on alkamaisillaan. Voimistelijoita säntäilee kapeilla käytävillä kohti pukuhuoneena toimivaa Juhaninäyttämöä ja lämmittelytilaksi sovittua Eero-näyttämöä. Lämmittelytilassa puhutaan kuiskimalla, sillä päänäyttämö on aivan lähellä ja yleisö jo istumassa katsomossa. Mua jännittää ihan kamalasti, Minea Tiitto kuiskaa. Niin muakin, Vivian Tarkki tunnustaa. Tampereen Voimistelijoiden 6-8-vuotiaat joukkuevoimistelijat ovat juuri tulleet yläkerrasta maskeerauksesta, jossa osa on saanut pilvenhattaran poskeensa ja osa otsaansa. Nyt on meneillään lämmittely ja viime hetken valmistautuminen esiintymistä varten. Onko mun jalat nyt suorat kärrynpyörässä? Selma Ketonen kysyy. Vieläkö ehtii käydä vessassa? joku haluaa tietää. Näytös alkaa ja tamperelaisten esiintymisvuoro lähenee. Kärrynpyörät ja rintaseisonnat harjoitellaan vielä viimeisen kerran. Jokainen taivaansiniseen jumppapukuun ja kevyeen pilvenharsoon pukeutunut pieni voimistelija haluaa onnistua esityksessä. Tamperelaisryhmän pilviesitys on osa satunäytöstä, jota katsomaan on tullut täysi salillinen yleisöä eri puolilta Suomea. Lisäjännitystä tuovat televisiokamerat. Esitys tulee ulos televisiosta seuraavana päivänä ja sen ovat luvanneet katsoa kaikki tyttöjen läheiset. Sitten koittaa se hetki. > Olivia Myllykangas Pienen pieni tyttö heittäytyi niitylle pitkäkseen. Hän tunsi kukkien ihanat tuoksut, niiden kauniit värit ja suloiset varret. Hän katseli pilviä ja ihmetteli niiden muotoja. Tuttu musiikki alkaa soida ja pilvenhattarat leijailevat näyttämölle. Jännitys unohtuu ja voimistelijat nauttivat hetkestään pilvinä keskellä satua. Kaksi minuuttia kuluu nopeasti ja pilvet > Peppi Ristimäki kiitävät tuulenpuuskan mukana pois näyttämöltä. Mulla meni tosi hyvin, Mesihelmi Mänttäri ilmoittaa kuiskaten esityksen jälkeen. Niin mullakin, Ida Nieminen vakuuttaa. Kaikki ovat innoissaan ja onnellisia onnistuneesta suorituksesta. Hymyileväiset tytöt kiiruhtavat pukuhuoneeseen vaihtamaan päälleen discomekkoja illan Sun Lahti lasten discoa varten. Akrobatiavoimistelijat onnistuivat Lahdessa Aurinkoinen Lahti antoi myös akrobatiavoimistelijoiden loistaa omissa luokkakilpailuissaan. Kaikki meidän voimistelijat paransivat pisteitään ja saivat mitalit, valmentaja Sanni Suominen iloitsee. Yhdet kirkkaimmista tähdistä olivat 3-luokan pareissa kultaa ottaneet Aliina Luosa ja Fanny Hakala. He erottuivat joukosta erityisesti hyvällä parityöskentelyllään ja huolellisuudellaan. Aliina ja Fanny keskittyvät hienosti myös pikkutarkkoihin asioihin, Suominen analysoi voimistelijoitaan. < Aliina Luosa nostaa Fanny Hakalaa. 15

16 Trampoliinivoimistelu sopii myös pojille Trampoliinivoimistelu on voimistelulaji, joka sopii hyvin sekä pojille että tytöille. Kilpatrampoliinivoimistelu Tampereen Voimistelijoissa on ollut tähän saakka suosittua erityisesti tyttöjen puolella, mutta pikkuhiljaa myös pojat ovat löytäneet tiensä lajin pariin. Tällä hetkellä taitoryhmäläisistä puolet on poikia. Lajia harjoitellaan sekaryhmissä, mutta kilpailuissa pojat ja tytöt kilpailevat omissa sarjoissaan. Korkeimman taitoryhmätason pojat Juho Tavast (13), Aaro Mätäsniemi (12), Jesse Vigren (12), Aarne Wikström (9), Aatu Salmela (10) ja Johannes Niiranen (11) kertovat miksi ovat valinneet lajikseen trampoliinivoimistelun. Kuulin trampoliinivoimistelusta perhetutiltani ja aloitin harrastuksen Tampereen Voimistelijoiden voimistelukoulussa Ratinassa, Aatu Wikström kertoo. Myös Aaro Mätäsniemi ja Johannes Niiranen aloittivat voimistelukoulusta. Ennen sitä hypin melkein koko ajan omalla pihatrampalla, Mätäsniemi kertoo. Jesse Vigren sen sijaan innostui lajista netistä löytyneiden trampoliinivoimisteluvideoiden kautta. Temput olivat näyttäviä ja laji vaikutti hauskalta. Aarne Wikström puolestaan aloitti voimistelun telinevoimistelun taitoryhmässä. Aarne katseli telinevoimisteluharjoitusten lomassa kuinka trampoliiniryhmäläiset saivat hyppiä trampoliinilla hauskan näköisiä temppuja. Hauskuus vei voiton ja Aarne vaihtoikin pian trampoliinivoimisteluun. Juho Tavast osallistui suoraan taitotesteihin team gymiä harrastavan siskonsa innoittamana. Myös muut pojat ovat läpäisseet seuran taitotestit päästäkseen taitoryhmissä alulle. Ahkeran harjoittelun tuloksena pojat ovat siirtyneet taitojärjestelmän ylimmälle tasolle ja kaikilla pojilla on tavoitteena seuraava taso, eli päästä tulevaisuudessa myös kilpailemaan trampoliinilla. Parasta hyppiminen Trampoliinivoimistelussa parasta poikien mielestä on tietysti hyppiminen. On hienoa päästä hyppimään kunnon kilpatrampoliineille ja oppia tekemään uusia näyttäviä temppuja, Tavast kertoo. Wikströmin mielestä on hienoa päästä heittelemään päkkäreitä eli taaksepäin voltteja. Harjoituksissa pojat pitävät eniten volteista ja uusien temppujen opettelusta. Myös voimaharjoitukset tuntuvat ainakin välillä mukavilta ja jopa venyttelyt nousevat esiin puhuttaessa harjoitusten hauskoista hetkistä. Ylivoimaisen suosion saavat kuitenkin vapaat kierrokset. Paras paikka sen sijaan on kilpavoimistelusalin uusi palamonttu ja siellä oleva trampoliini. Tähtäimenä kilparyhmä Vigrenin ja Mätäsniemen mielestä kilpaileminen ja kilpailuihin tähtääminen tuo tavoitetta harjoitteluun, eikä harjoitteleminen ole näin ollen turhaa. Pojista olisi hienoa päästä kilpailemaan muita vastaan ja voittaa mitaleja. Ja päästä telkkariin, nuoremmat herrat toteavat. Hyvään kilpailusuoritukseen tarvitaan poikien mukaan ahkeraa harjoittelua ja keskittymistä. Suorituksen pitää olla korkea, tiukka ja ennen kaikkea siisti, Vigren ja Mätäsniemi tietävät. Kivoimmat temput joita olen kokeillut trampoliinilla Juho Tavast: Tuplavoltti 1/2 kierteellä Jesse Vigren: Taakse voltti suorin vartaloin ja tupla cody= mahaltaan lähtevä tuplavoltti taaksepäin Aaro Mätäsniemi: Taakse voltti suorin vartaloin sekä tulpanvoltti eteenpäin Johannes Niiranen: Tuplavoltti eteenpäin Aatu Salmela: Tuplavoltti eteenpäin Aarne Wikström: Päkkäreitten lisäksi taaksepäin kuperkeikkahypyt > Juho Tavast, Aaro Mätäsniemi, Jesse Vigren, Aarne Wikström, Aatu Salmela ja Johannes Niiranen harjoittelevat ahkerasti tullakseen entistä paremmiksi trampoliinivoimistelijoiksi. Nilkka vain nyrjähti pitäisikö kuntouttaa? Nilkan nyrjähdys on yksi yleisimmistä alaraajaan kohdistuvista vammoista. Valtaosa nyrjähdysvammoista vaurioittaa nilkan uloimpia nivelsiteitä. Kuntoutuksessa pyritään liikelaajuuden pikaiseen palautumiseen sekä koordinaation ja lihasvoimien pysymiseen. Leikkausta tarvitaan kovin harvoin. Nilkan nivelsidevamma on helppo todeta. Urheilija tunsi nilkkansa vääntyneen, jonka jälkeen turvotusta ja kipua tuli nilkan ulkosivulle. Alkuhoitona on kylmä, kohoasento ja nilkan tukiside tai nilkkatuki. Nilkkatukea käytetään 2-4 viikkoa ja astuminen vammautuneelle raajalle on heti sallittua kivun sallimissa rajoissa. Alkuun voi olla tarpeen liikkua kyynärsauvojen avulla. Röntgentutkimus murtuman poissulkemiseksi on usein tarpeellinen ensimmäisen lääkärissäkäynnin yhteydessä. Nilkan sisäsyrjän nivelside on rakenteeltaan kolmiomainen sekä erittäin tukeva ja paksu. Sen venähdys on suh-teellisen harvinainen. Tällainen vamma syntyy kantaluun kääntyessä voimakkaasti ulospäin kun samalla jalkaterä kiertyy ulkokiertoon. Sama mekanismi voi aiheuttaa nilkkamurtuman. Röntgentutkimus on tässäkin tapauksessa usein aiheellinen. Hoidollisesti nilkan sisäsyrjän nivelsidevamma on samantapainen kuin ulkosyrjän nivelsiteiden vamma. Kuntoutukseen tulisi kiinnittää huomiota nykyistä paremmin Nilkan uloimmat nivelsiteet paranevat nyrjähdyksessä tapahtuvasta repeämisestään erittäin hyvin ilman leikkausta edellä kuvatulla hoidolla. Valitettavan usein potilas kuitenkin jää vailla mitään kuntoutusta tai edes suullista ohjetta. Miten nilkka tulisi kuntouttaa vamman jälkeen? Osalle potilaista jää nilkan nyrjähdyksen jälkeen taipumus saada toistuvia nyrjähdysvammoja, vaikka tutkittaessa nilkka olisikin täysin tukeva nivelsiteiden osalta. Syynä on tuolloin nilkan puutteellinen tasapaino- ja asentotunto sekä nilkan asentoa säätelevien lihasten koordinaatio-ongelma. Nämä ominaisuudet heikkenevät aina nilkkavammoissa ja niiden kuntouttaminen tulee liittää rutiininomaisesti hoitoketjuun. Kuntoutustarve vaihtelee fysioterapeutin kertaluontoisesta ohjauksesta aina useamman käynnin hoitokokonaisuuteen. Nyrjähdyksen liitännäisvammat Vaikkakin nilkkanyrjähdys on yleensä lievä vamma ja usein hoidettavissa kotikonstein, saattavat lisäselvitykset olla joskus tarpeen. Mikäli muutama kuukausi nyrjähdyksen jälkeen nilkkaan jää löysyyttä, pettämisen tunnetta tai kömpelyyttä, on syytä arvioida fysioterapeuttinen kuntoutustarve. Jalkaterän ja nilkan vääntö- sekä iskuvammoihin liittyy myös jännevaurion mahdollisuus. Jännekudoksen normaali ja luonnollinen rappeutuminen iän myötä altistaa jänteen vaurioille. Siinä missä nuoren ihmisen nilkan nyrjähdys paranee ongelmitta, voi keski-ikäisellä löytyä näitä liitännäisvaurioita useammin. Jos nilkan alueella on lisäksi kipuja, voi tarkempi jatkoselvittely olla tarpeen. Lisätutkimuksina voidaan käyttää normaalin röntgenkuvauksen lisäksi magneettitutkimusta (MRI). Useimmiten riittää kuitenkin urheilulääkärin tai ortopedin suorittama nilkan tutkimus ja potilaan oireiden huolellinen kartoitus. Urheilulääkäri on nilkkavammojen asiantuntija Nilkan nivelsidevammat ovat hyvin tavallisia. Jos nilkka ei toivu normaalissa noin kuuden viikon aikataulussa, on syytä varmistaa, ettei mukana ole hoitoa vaativaa liitännäisvamma tai kuntoutusta vaativaa toiminnanvajetta. Tavallisiin nilkan nyrjähdysvammoihin liittyy aiempaa luultua enemmän nivel- ja jännevaurioita, jotka jäävät oi-reilemaan hoidotta. Perustutkimukset ovat yksinkertaisia ja niistä tärkein on urheilulääkärin tai ortopedin suorittama nilkan ja jalkaterän tutkiminen vastaanotolla. Tutkimus pitää tehdä molempiin nilkkoihin ja toimintakokeet tulee aina suhteuttaa terveeseen puoleen huomioiden nilkan ja jalkaterän normaali biomekaniikka. Timo-Pekka Lehtipuu Urheiluklinikka Mehiläinen 16

17 Pelon voittaminen tuntuu hienolta Akrobatiavoimistelua harrastava Milja Axén katseli pikkutyttönä sirkusta ja haaveili, että jonain päivänä hän olisi se, jota heitettäisiin sinne korkealle. Tämä on juuri sitä, mistä haaveilin. Tai ehkä vähän parempaa, Axén naurahtaa. Axén tuli Tampereen Voimistelijoiden taitotesteihin, joiden perusteella hänelle ehdotettiin akrobatiavoimistelua. Valinta oli nappiosuma, sillä voimistelija nauttii lajista koko sydämellään. Parhaita hetkiä Axén on voimistelussa kokenut kilpailuissa ja vaikeampien liikkeiden harjoittelussa. Vaikeammat jutut ensin pelottaa. Sitten kun voittaa itsensä ja onnistuu tekemään ne niin tulee mahtava tunne, Axén kuvailee. Samoilla linjoilla ovat myös Axénin treenikaverit Milja Pietikäinen ja Noora Ranta. Heitot ja nostot ovat juuri ne elementit, jotka tekevät akrobatiavoimistelusta akrobatiavoimistelua ja tämän kolmikon mielestä sitä kaikkein parasta voimistelun muotoa. Myös ystävät tärkeitä Pietikäinen on kolmikon vahvin tukipilari, base. Rannan rooli nostoissa on middle, eli myös hän nostaa ja on välillä pyramidin keskimmäinen osa. Yhdessä Pietikäinen ja Ranta muodostavat kolmikon alakerran. Axén puolestaan on yläkerta eli top. Eli me nostetaan Milkkua, Pietikäinen ja Ranta selventävät. Luottamus kavereihin on tässä lajissa tärkeää. Tämä puoli on kunnossa, sillä treenikaverit viettävät myös hallin ulkopuolella paljon aikaa yhdessä. En usko, että viihtyisin niin hyvin, jos me vaan reenattais yhdessä, Axén kertoo. Kolmikko on yhtä mieltä siitä, että ahkera harjoittelu on kaikkein tärkeintä ja juuri se yhdistää heitä. Vapaa-ajalla on kuitenkin mukava tehdä välillä jotain muutakin. Motivaatio vie eteenpäin Harjoituksissa on tyttöjen mukaan hyvä tunnelma. Ranta kertoo kaikkien olevan motivoituneita harjoittelemaan. Tavoitellaan omaa parasta suoritusta, Pietikäinen kertoo. Harjoituksissa tietysti harjoitellaan heittoja ja nostoja, mutta paljon myös voimaa ja perusvoimistelua. Erityisesti voimaa laji vaatiikin todella paljon. Sitä treenataan alkuvoimassa, loppuvoimassa ja tietysti voimatreeniä tulee myös nostoja ja heittoja harjoitellessa. Ahkera harjoittelu tuottaa tuloksia ja tytöt pystyvät koko ajan aiempaa vaativampiin liikkeisiin. Treenaaminen tuntuu mukavalta, kun kaverit kannustavat. Hyvä treenikaveri on sellainen, joka ei oo tuomitsemassa, jos välillä epäonnistuu, Pietikäinen kertoo. Seuraavana tavoitteena Axénilla, Pietikäisellä ja Rannalla on nousta age group sarjaan, jolloin on mahdollisuus osallistua myös kansainvälisiin kilpailuihin. Tämä edellyttää tiettyjen vaativampien nostojen oppimista. Oon harjotellut tosi paljon haarakulmanojasta punnerrusta kässäriin, Axén kertoo. > Heidi Lahtinen (sillassa) ja Saada Huttunen (krokotiilissa) voimistelevat kilpa 1 -tasolla. > Haarakulmanojassa yläkerran jalat tulee olla vähintään vaakatasossa. > Milja Pietikäinen (vas.), Milja Axén (ylh.) ja Noora Ranta (alh.) treenaavat akrobatiavoimistelua tavoitteellisesti. Tue seuraasi bonusta kaikille! Tiedäthän, että voit tukea seuraasi 3 prosentin lisäbonuksella tekemällä ostoksia Stadiumilla? Samalla oma henkilökohtainen bonuksesi säilyy. Eli bonusta kaikille, samoista ostoista. Mitä enemmän ostat, sitä enemmän bonusta, sekä sinulle että seuralle. Seuratuotteet, mainos- ja liikelahjat sekä työvaatteet SANSER TAMPERE Kolmihaarankatu 2 D Tampere puhelin sanser@sanser.fi Rekisteröidy osoitteessa ja aloita seurasi tukeminen jo tänään. Join the movement. 13_TEA12_FP_A5_Liggande_gymnas_FI_ :26 17

18 Pukutaiteilija rakastaa värejä Pukusuunnittelija Mari Lindforsin luomukset ovat ihastuttaneet pientä piiriä voimisteluväkeä jo pitkään, mutta todellinen läpimurto koitti viime syksynä. Valmentaja-koreografi Lindfors oli suunnitellut oman joukkueensa Tampereen Voimistelijoiden Onellan kilpailupuvun ja tällä kertaa se huomattiin koko maan laajuisesti. Joukkuevoimistelupukujen suunnittelupyyntöjä sateli paitsi Tampereelta, myös Järvenpäästä ja Turusta. Myös nämä puvut olivat menestys ja suosio kasvoi entisestään. Ensi kaudelle olen luvannut tehdä pukuja myös Jyväskylään, Ylöjärvelle ja Hyvinkäälle, Lindfors paljastaa. Tekemistä riittää, sillä myös vanhat tutut haluavat jälleen uudet kisapuvut. Syksyn tilauslistalla on jo 16 joukkuetta ja lisäksi pari taitoluistelijaa sekä yksi kilpa-aerobicpuku. Uuden painotekniikan ansiosta uskalsin ottaa aiempaa enemmän tilauksia, Lindfors kertoo. Lindfors suunnittelee yhdessä seuratuotteisiin erikoistuneen Sanser Oy:n kanssa uusia tekniikoita pukujen toteuttamiseen. Aiemmin kuviot on maalattu käsin, joten kiireisen naisen aikataulujen kannalta kehitys on valtavaa. Kisapuvun matka ideasta ilon kiljahduksiin Lindfors lähtee kisapuvun suunnittelussa liikkeelle ohjelman teemasta. Teemasta nousevat värit ja kuviot. Leikkausta mietin paljon myös sen mukaan, minkä ikäisille voimistelijoille puku on tulossa, Lindfors kertoo. Aluksi Lindfors piirtää kuvan mallipuvusta piirustuslehtiöönsä ja hyväksyttää sen joukkueen valmentajalla. Seuraavaksi voimistelupukujen pohjat teetetään ompelijalla piirustusten mukaisesti. Ensimmäisen puvun Lindfors maalaa, strassaa ja hileliimoittaa itse. Puuha on työlästä ja aikaa tähän kuluu yleensä 12 tuntia. Seuraavaksi töihin pääsevät voimistelijoiden vanhemmat tai voimistelijat itse, mikäli ovat tarpeeksi vanhoja. Jos itse suunnittelija ahkeroi puvun parissa puoli vuorokautta, kokemattomammalta askarteluun voi vierähtää jopa tuplaten aikaa. Voimistelun ystävät ovat kuitenkin pitäneet lopputulosta vaivan arvoisena. Lindforsin mielestä yksi upeimmista hetkistä on nähdä valmiit puvut kilpailuissa voimistelijoiden päällä. Se tuntuu ihan mielettömältä, Lindfors myöntää. Vielä tätä hienomman hetken suunnittelija kokee jo paljon ennen kilpailuita. Ihanin hetki on se, kun näyttää valmiin mallipuvun ensimmäistä kertaa tytöille. Ilon ja onnen reaktioita on tullut laidasta laitaan. Innostuneita kiljahduksia Lindfors on kuullut monta kertaa. Esimerkin Lindfors kertoo eräästä joukkueesta, joka sai uudet pukunsa vasta ensimmäisten kisojen jälkeen. He olivat odottaneet pukujaan pitkään ja aloittaneet kisakauden vanhoilla puvuilla. Uudet puvut nähdessään yksi tyttö purskahti itkuun onnesta, Lindfors kertoo. Intohimot yhdistyvät Voimistelulle omistautunut valmentaja on onnistunut yhdistämään kaksi rakastamaansa asiaa taiteen ja voimistelun. Lindfors nauttii pukujen työstämisestä, vaikka taiteilu usein meneekin yötöiksi. Olen aina tykännyt piirtää, maalata ja tehdä käsillä. Tällä tavoin voin liittää siihen toisen suurista intohimoistani eli voimistelun, Lindfors kertoo. Lindfors suunnittelee jokaisen puvun yksilöllisesti juuri kyseiselle joukkueelle ja tiettyyn ohjelmaan sopivaksi. Suunnittelijalla on myös selvä mielipide, millaisista puvuista hän itse eniten pitää. Ehdottomasti värikkäistä. Tykkään myös sellaisista, joissa on paljon strasseja ja liukuväriä. > Mari Lindfors aikoo piirtää jatkossa enemmän paperille ja antaa painokoneiden hoitaa kankaiden maalaukset. Lindforsin tyyliin eivät kuulu selkeät leikkaukset vaan kuviot ovat jokseenkin monimutkaisia. Yksityiskohdat ovat koko jutun juju, mutta niiden on oltava sellaisia, jotka näkyvät yleisöön asti. Juuri tämä taitaakin olla yksi Lindforsin pukujen menestyksen salaisuuksista. 18 < > Tarkkaan mietityt yksityiskohdat tekevät kokonaisuudesta viimeistellyn.

19 Seurojen yhteistyö vie tamperelaista telinevoimistelua eteenpäin on jo pitkään erikoistunut naisten telinevoimisteluun, kun taas Tampereen Sisun erityisalana on ollut miesten telinevoimistelu. Molemmissa seuroissa on kuitenkin ollut sekä tyttöjen että poikien kilparyhmiä. Keväällä tilanteeseen tuli muutos, kun Tampereen Voimistelijoiden miesvoimistelijat yhdessä ammattivalmentaja Sergey Kandlinin kanssa siirtyivät Sisuun. Aloite siirtymiseen tuli Tampereen Voimistelijoilta. - Olemme olleet seurana monessa asiassa edelläkävijöitä ja halusimme tässäkin asiassa toimia muille esimerkkinä. Tärkeimpänä tavoitteenamme on nostaa tamperelaisen telinevoimistelun tasoa, Tampereen Voimistelijoiden toiminnanjohtaja Riitta Taipale kertoo. sai vuonna 2012 Voimisteluliiton huippuseurastatuksen naisten telinevoimistelussa ja joukkuevoimistelussa. Näissä lajeissa Tampereen Voimistelijat onkin useilla SM-mitaleillaan ja arvokisaedustuksillaan ylivoimaisesti tämän seudun paras. Sama tilanne on myös team gymissä. Miesten telinevoimistelussa urheilijoille avautuvat entistä paremmat mahdollisuudet päästä huipulle, kun kahden seuran huippuvalmentajat yhdistävät voimansa ja osaamisensa. Kandlin on venäläisen huippuvoimistelun ammattilainen, jolla on valmennuksesta yliopistotutkinto. Joni ja Riku Koivunen puolestaan ovat tehneet upeaa työtä Tampereen Sisun poikien telinevoimistelussa. - Meillä Tampereen Voimistelijoissa poikien telinevoimistelu on ollut erittäin laadukasta, mutta pienimuotoista. Mikäli olisimme halunneet viedä toimintaa seuraavalle tasolle, olisi se vaatinut seuralta mittavia lisäresursseja. Muutaman vuoden päästä olisimme kilpailleet Sisun kanssa verissä päin sekä voimistelijoista että telinevuoroista, Taipale ennustaa naurahtaen. Tampereen Sisu on parhaillaan mukana Voimisteluliiton huippuseurahankkeessa, jossa heillä on tavoitteena saada miesten telinevoimistelulleen huippuseurastatus. Kun Tampereen Voimistelijoilla puolestaan on jo olemassa vastaava status naisten telinevoimistelussa, on yhteistyö näiden osalta luonteva kehityssuunta. Harrastevoimistelua molemmat seurat tarjoavat jatkossakin kaikille, joten muutokset koskevat ainoastaan kilpavoimistelijoita. Molemmat seurat ovat vahvasti sitä mieltä, että vaikka pieni kilpailukin saattaa tuoda toimintaan piristystä, saadaan yhteistyöllä enemmän aikaan todellisia tuloksia, varsinkin huippuvoimistelussa. - Tällä otetaan jälleen yksi askel eteenpäin seurojen välisessä yhteistyössä, Taipale iloitsee. > Naisten telinevoimistelu on yksi Tampereen Voimistelijoiden painopistelajeista. Ylempi kuva: Lotta Nuppola, alempi kuva: Aki Rask Meiltä saat tutkitusti parasta palvelua! EPSI Rating Asiakastyytyväisyystutkimus 2011, 2012 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva x45 TreVoimistelijatRy_ indd 1 6/19/2013 4:03:25 PM Junox-metallituotteet + Puuteline Puunkantoteline 79 + Tolpanhatut alk. 4 Valmistettu Suomessa! Lisätiedot ja tilaukset tai Junox Oy, Teollisuustie 3, Ylöjärvi puh. (03) , myynti@junox.fi Painotalo PES-PRINT Oy Molok Puusta Innovations Oy 19

20 Jokaisen lapsen tulisi liikkua joka päivä vähintään kaksi tuntia. Mikäli haaveissa on kilpaura voimistelussa tai missä tahansa urheilussa, pitäisi päivittäistä liikuntaa olla peräti kolme tuntia. Siis ihan joka ikisenä päivänä! suosittelee lapsille ohjattujen harjoitusten lisäksi monipuolista liikuntaa perheen ja kavereiden kanssa. Kesällä on hyvä uida, pyöräillä, kiipeillä puissa ja potkia palloa. Talvella lähdetään hiihtämään ja luistelemaan tai vaikka pulkkamäkeen. Synkimmän räntäsateen aikana liikutaan sisällä rakennetaan vaikka kotiin oma temppurata tai tanssitaan hyvän musiikin tahdissa. Tärkeintä on monipuolisuus ja riittävä määrä. Voimistelu itsessäänkin on upean monipuolista. Seuraavat liikkeet sopivat hyvin kotonakin treenattaviksi Naruhypyt 2 2. Käsinseisonta TREENIT K O T I Narulla voi hyppiä etuperin ja takaperin, tavallisia hyppyjä tai juoksua. Osaatko tehdä tuplan, eli pyöräyttää narun kahdesti yhden hypyn aikana? Seinää vasten on hyvä harjoitella puhdasta eli suoraa asentoa. Montako askelta onnistut kävelemään käsilläsi? Kottikärrykävely Tähän tarvitset kaverin. Yritä nostaa vatsa ylös ja laskea peppu alas. Jaksatko kävelyttää isää kottikärryinä? 4. Päkiäseisonta Nouse mahdollisimman korkealle päkiälle ja pidä sekä jalat että vatsa tiukkana. Pysytkö tasapainossa yhdellä jalalla? 5. Eteentaivutus Liike venyttää paitsi polvenkoukistajia ja takareisiä, myös selkää. Saatko nenän kiinni jalkoihin? Jalanheitot Parhaat voimistelijat heittävät jalan kohti kattoa säilyttäen samalla upean ryhdikkään asennon. Onnistutko pitämään alajalan polven suorana? 7. X-hyppy Mitä korkeammalle ponnistat, sitä upeammalta hyppy näyttää. Saatko alastulossa jalat yhteen? 8. Silta Tämä liike venyttää selkää ja käsiä. Osuuko rintakehäsi seinään? Sivuspagaati Tämä liike vaatii sitä vähemmän harjoittelua, mitä nuorempi olet. Kuka on perheesi notkein? Lonkankoukistajan venytys Lonkankoukistajaa kannattaa venytellä ainakin harjoittelun päätteeksi. Pystytkö nostamaan vartalon pystyyn ja kädet kohti kattoa tässä venytyksessä? > Kuvissa joukkuevoimistelun taitoryhmäläisiä.