YMPÄRISTÖKILPAILUKYVYN EDISTÄMINEN KESKIPOHJOLASSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YMPÄRISTÖKILPAILUKYVYN EDISTÄMINEN KESKIPOHJOLASSA"

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖKILPAILUKYVYN EDISTÄMINEN KESKIPOHJOLASSA Keskipohjolakomitean ProMidNord-hankkeen WP 2 (Work Package)-osion loppuraportti I MPROVING THE ECO-COMPETITIVENESS IN THE MID NORDIC REGION Final report of WP 2 (Work Package)-work in the Mid Nordic Committee s ProMidNord-project E T E L Ä - S A V O N M A A K U N T A L I I T O N J U L K A I S U 8 6 : P U B L I C A T I O N O F R E G I O N A L C O U N C I L O F E T E L Ä - S A V O 8 6 :

2 Ympäristökilpailukyvyn edistäminen Keskipohjolassa Keskipohjolakomitean ProMidNord-hankkeen WP 2 (Work Package) -osion loppuraportti Improving the Eco-competitiveness in the mid nordic region Final report of WP 2 (Work Package) -work in the Mid Nordic Committee s ProMidNord-project E T E L Ä - S A V O N M A A K U N T A L I I T O N J U L K A I S U 8 6 : PUBLICATION OF REGIONAL COUNCIL OF ETELÄ-SAVO 86:2007

3 YMPÄRISTÖKILPAILUKYYN EDISTÄMINEN KESKIPOHJOLASSA Keskipohjolakomitean ProMidNord-hankkeen WP 2 (Work Package) -osion loppuraportti IMPROVING THE ECO-COMPETITIVENESS IN THE MID NORDIC REGION Final report of WP 2 (Work Package)-work in the Mid Nordic Committee s ProMidNord-project Etelä-Savon maakuntaliiton julkaisu 86:2007 Publication of Regional Council of Etelä-Savo 86:2007 Teroprint Kansikuva: Ympäristötyöryhmän jäsenet Linnasaaren kansallis puistossa Cover photo: The members of environmental group in Linnasaari national park; from left: Timo J. Lehtonen, Antti Saartenoja, Gunnar Fackel, Sigurd Kristiansen, Marika Ryyppö, Anni Panula-Ontto-Suuronen Painosmäärä 400 kpl Circulation 400 pieces Mikkeli 2007 Etelä-Savon maakuntaliitto Hallituskatu 3 A MIKKELI, FINLAND puh/tel faksi/telefax ISBN ISSN

4 SISÄLLYSLUETTELO CONTENTS esipuhe sivu FOREWORD 1. johdanto 1 2. introduction 4 3. KESKIPOHJOLAN ALUE - POHJOLAN VIHREÄ VYÖHYKE 7 4. MID NORDIC REGION - NORDIC GREEN BELT 9 5. YMPÄRISTÖVASTUULLISUUDEN JA YMPÄRISTÖALAN VERKOTTUMISEN EDISTÄMINEN Keskipohjolan ympäristö- ja energia-alan osaajien kartoitus Keskipohjolan strategiatyö Maakuntien energia- ja ympäristötavoitteet Kestävä kehitys Keskipohjolan maakuntien pääkaupungeissa EcoStart - pk-yritysten ympäristöasioiden kehittämisohjelma Ympäristöalan osaajien yhteistyön edistäminen IMPROVING THE ENVIRONMENTAL RESPONSIBILITY AND NETWORKING OF EXPERTS Environmental and Energy Know-How in the Mid-Nordic Region MidNordic Strategy work and Sustainable development in the Mid Nordic regional capitals EcoStart - Environmental Management System Improving the networking of environmental experts EKOTEHOKKUUDEN PARANTAMINEN MATKAILUSSA Uimahallien ekotehokkuustutkimukset Åren lumetusjärjestelmän energiatehokkuuden parantaminen - Bräckebäckstjärnarna -projekti Uimahallien asiakkaiden ympäristöasenteet IMPROVING ECO-EFFICIENCY IN TOURISM Eco-efficient Swimming Pool Preserves the Environment and Saves Money Environmental Profile of the Swimming Pool Customers Project Bräckebäckstjärnarna -Diminishing the energy used for making artificial snow in Åre EKOTEOLLISUUSPUISTOJEN PERUSTAMINEN Rantasalmen ekoteollisuuspuisto Suunnitteluryhmä Ekoteollisuuspuistotoimikunta Perustamistilaisuus Yritysten ympäristökatselmukset 45 Rantasalmi Oy:n katselmuksen tuloksia 45 Sil-kas Oy:n katselmuksen tuloksia 46 Kuljetusliike Myllyksen katselmuksen tuloksia 47 JK-Terämet Ky:n katselmuksen tuloksia 47 Puusepänliike Korpihongan katselmuksen tuloksia Yritysten energiakatselmukset 48 Rantasalmi Oy:n energiakatselmuksen tuloksia 48 Sil-Kas Oy:n energiakatselmuksen tuloksia 49 Kuljetusliike Myllys Ky:n, JK-Terämet Ky:n, Puusepänliike Korpihongan ja Puusepänliike Raitarannan energiakatselmuksen tuloksia 51

5 9.1.6 Ekoteollisuuspuiston ympäristöpolitiikka Ekoteollisuuspuiston ympäristöohjelma Ympäristökoulutus ja muut tilaisuudet 53 Puutoimialan keskustelutilaisuus 53 Ekoteollisuuspuistoseminaari 53 Puuntyöstömessut - opintomatka 54 Ympäristökoulutus 54 Tiedotus ja markkinointi Esimerkkituotteen elinkaariarviointi Hankkeen jatko 55 Ekoteollisuuspuiston toimintaympäristön kehittäminen: 55 Tietoverkko 55 Aluepalvelukeskuksen tarveselvitys 55 Kehittäminen ja markkinointi 56 Koulutus 56 Yhteistyön lisääminen alueen yritysten kesken 56 Materiaalin käytön tehostaminen ja kaatopaikkajätteen vähentäminen 56 Kansainvälisen yhteistyön käynnistäminen ja koulutuksen ja kokemuksen siirto Mikkelin Pursialan teollisuusalue Ekoteollisuuspuisto-konseptin käyttö Ödenskogin alueen VETA-projektin arvioinnissa ECO-INDUSTRIAL PARKS Eco-Industrial Park of Rantasalmi The establishment of Rantasalmi Eco-Industrial Park The Eco-Industrial Park Committee Founding ceremony Environmental audits of the companies 60 Results of the environmental audit in Rantasalmi Oy 61 Results of the environmental audit in Sil-Kas Oy 62 Results of the environmental audit in Myllys Ky 62 Results of the environmental audit in JK-Terämet Ky 62 Results of the environmental audit in Carpentry Company Korpihonka Energy audits in the Companies 63 Results of the energy audit of Rantasalmi Oy 63 Results of the energy audit of Sil-Kas Oy 64 Results of the energy audit in the Transport company Myllys Ky, JK-Terämet Ky, Carpentry company Korpihonka and Carpentry Company Raitaranta Environmental policy of the Rantasalmi Eco-Industrial Park The environmental programme for the eco-industrial park Environmental training and events 67 The wood industry seminar 67 The Eco-Industrial Park seminar 67 The woodworking exhibition 67 Environmental training Information and marketing Life cycle assessment of example product Continuation of project Concluding remarks Pursiala eco-industrial park in Mikkeli Using the eco-industrial park concept in evaluation of the results of VETA-project in Ödenskog industrial area Östersund 69 sivu

6 11. ECOSTUDIES Tavoitteet Kohderyhmä Tulokset Kurssit ja tutkijakoulu 71 Agroekologia 71 Kasvintuotanto 71 Kotieläinten hyvinvointi 71 Tutkijakoulu Muu toiminta Jatkotoimenpiteitä ECOSTUDIES Goals Target Group Results Cources and Graduate School 74 Agroecology 75 Plant Production 75 Domestic animal welfare 76 Graduate School Other activities Next steps TIEDOTUSTOIMINTA Julkaisut ja esitteet Artikkelit ja uutiset Seminaarit, opintomatkat ja tapaamiset DISSEMINATION Publications and brochures News, articles Conferences, seminars, presentations, study trips 86 sivu

7 Esipuhe Elokuusta 2004 elokuuhun 2007 kestäneen Keskipohjolatoimikunnan ProMidNord- hankkeen päätavoitteena oli edistää kestävää kehitystä keskisen Suomen, Ruotsin ja Norjan kahdeksassa maakunnassa, ns. Pohjolan vihreällä vyöhykkeellä. Keskipohjolatoimikuntaan kuuluvat Suomesta Etelä-Pohjanmaan liitto, Etelä-Savon maakuntaliitto, Keski-Suomen liitto ja Pohjanmaan liitto; Ruotsista Jämtlannin ja Västernorrlannin maakäräjät sekä Norjasta Etelä- ja Pohjois-Tröndelagin läänit. Keskipohjolan alue. Hankkeen kokonaisbudjetti oli n. 3,3 miljoonaa euroa, josta 2,1 miljoonaa rahoitettiin EU: n Interreg III B-ohjelmasta. Pääpartnerina toimi Landstinget Västernorrland Ruotsista. Hankkeessa oli mukana kaikkiaan 26 organisaatiota: alueellisia viranomaisia, kuntia, kansallisia laitoksia, korkeakouluja, teknologiakeskuksia jne. Käytännön työskentely jakautui seuraaviin osa-alueisiin: 1) aluesuunnittelu 2) ympäristö- ja ekokilpailukyky 3) energia 4) nuoret ja demokratia sekä 5) kulttuuri Ympäristö- ja ekokilpailukyky-osiossa päätoimijat ovat olleet Etelä-Savon maakuntaliitto vastuutahona ja Jämtlannin maakäräjät (Jämtlands landstinget). Työtä on ohjannut Keskipohjolakomitean ympäristötyöryhmä, johon ovat kuuluneet jäseninä seuraavat henkilöt: Lars-Erik Eriksson, Västernorrlands län Gunnar Fackel, Landstinget Jämtland Jan Yngvar Kiel, Sör-Tröndelag fylke (ei ole osallistunut kokouksiin) Sigurd Kristiansen, Nord-Tröndelag fylke Anni Panula-Ontto-Suuronen, Etelä-Savon ympäristökeskus Marika Ryyppö ja Dan Asplund, Jyväskylä Innovation Oy Antti Saartenoja, Etelä-Pohjanmaan liitto Karl-Erik Storberg, Länsi-Suomen ympäristökeskus

8 Työryhmä kokoontui viisi kertaa: joulukuussa 2004 Helsingissä, toukokuussa 2005 Östersundissa, elokuussa 2005 Mikkelissä ja Rantasalmella, maaliskuussa 2006 Åressa ja syyskuussa 2006 Steinkjerissä. Hankkeen ympäristökilpailukyky-osion tavoitteena oli luoda Keskipohjolasta kestävän kehityksen malli- ja kokeilualue sekä lisätä erityisesti ympäristöteknologian alan yritysten yhteistyötä ja markkinointia, tehostaa teollisuuden ja matkailualan ekotehokkuutta ja lisätä yliopisto- ja ammattikorkeakoulutason yhteistyötä orgaanisen viljelyn opetuksen ja tutkimuksen alalla. Sen, onko Keskipohjolan alue nykyisellään tai tulevaisuudessa muita maakuntia ekokilpailukykyisempi, määrittelevät viime kädessä ko. alueen maakuntien, kuntien ja yritysten asiakkaat. Asiakkaita ovat vakituiset ja kesäasukkaat; uutta asuinpaikkaa etsivät; alueen nykyisten yritysten nykyiset ja potentiaaliset asiakkaat; uutta sijoituspaikkaa etsivät yritykset; opiskeluja työpaikkaa valitsevat nuoret sekä matkailijat. Ekokilpailukykyisyyden osoittaminen edellyttää ennen muuta uskottavaa viestintää em. asiakasryhmille. Keskipohjolan maakuntien, kuntien, yritysten ja muiden tahojen tulee oikeasti toimia ympäristövastuullisesti ja kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Toivon, että tämä hankkeen loppuraportti antaa vakuuttavan kuvan siitä, että Keskipohjolan alue kuuluu ympäristövastuullisuuden ja kestävän kehityksen edelläkävijöiden joukkoon Euroopassa. Mikkelissä heinäkuussa 2007 Timo J. Lehtonen Projektipäällikkö

9 Foreword ProMidNord is a project initiative of the MidNordic Committee to the Interreg IIIB -program. The total budget of the project was 3,3 M, from which 2,1 M was financed by European Union. Västernorrland County Council from Sweden has been the lead partner. Total number of participants was 26; among those are e.g. regional councils, environmental authorities, municipalities, technology centres, universities and research centres. The project consists of five different work packages, which all aim to improve the sustainable development and strengthen the potential and attractiveness of the whole region. The five areas of co-operation are: 1) Strengthening the MNR as a macro region 2) Environment and eco-competitiveness 3) Sustainable Energy Development 4) Youth, Regional Development and Democracy 5) Culture and cultural heritage as a means for sustainable development The responsible actor of WP 2 is Regional Council of Etelä-Savo and the other official partner Jämtlands Landsting. The Mid Nordic Committee s Environmental group has given the guidelines for the detailed work. The members of Environmental group are: Lars-Erik Eriksson, Västernorrlands län (County Admistrative Board of Västernorrland) Gunnar Fackel, Landstinget Jämtland (The County Council of Jämtland) Jan Yngvar Kiel, Sör-Tröndelag fylke (South Trøndelag County Council - havn t taking part to the meetings) Sigurd Kristiansen, Nord-Tröndelag fylke (North Trøndelag County Council) Anni Panula-Ontto-Suuronen, Etelä-Savon ympäristökeskus (Regional Environment Centre of Etelä-Savo) Marika Ryyppö ja Dan Asplund, Jyväskylä Innovation Oy Antti Saartenoja, Etelä-Pohjanmaan liitto (Regional Council of Pohjanmaa) Karl-Erik Storberg, Länsi-Suomen ympäristökeskus (West Finland Regional Environment Centre) Environmental group has had five meetings: December 2004 in Helsinki, May 2005 in Östersund, August 2005 in Mikkeli and Rantasalmi, March 2006 in Åre and September 2006 in Steinkjer. The main goal is to develop Mid Nordic Region as a pilot region of environmentally responsible business activities, to increase cooperation and marketing between enterprises of environmental technology, to increase eco- and energy-efficiency in tourism and industry, to raise the level of co-operation of post graduate and polytechnics education in organic food and farming. To improve the eco-competitiveness it is necessary to provide credible information of the achieved results. Whether the enterprises and organizations in the Mid Nordic region are in the future more eco-competitive than the ones in other regions will ultimately be determined by the customers. These customers are the current and potential customers of the region s businesses; companies looking for a place for relocation, people who live there permanently

10 or who have their holiday homes there or who come there as tourists; people who are looking for a new area to move to and young people choosing a place to study or work. In future the businesses most successful at attracting environmentally aware customers will be those who are best able to demonstrate the ecoefficiency and environmental friendliness of their products and activities. I hope that this final report will convince its reader that Mid Nordic Region is one of the forerunners of environmentally responsible and sustainable development in Europe. Mikkeli, July 2007 Timo J. Lehtonen Project Manager

11 1. Johdanto Yritystasolla kilpailukyky on perinteisesti riippunut vain tuotteen hinnasta ja laadusta. Sittemmin mukaan ovat tulleet merkkitietoisuus (brandit) ja asiakkaan mielikuva tuotteesta. Yhä enemmän asiakkaiden ostospäätöksiin vaikuttavat myös tieto tuotteen ympäristövaikutuksista ja eettiset arvot tuotannossa luvun puolivälissä yritysmaailmassa alettiin puhua ympäristökilpailukyvystä, ekotehokkuudesta ja ympäristövastuullisuudesta. Yrityksen ekokilpailukyky tarkoittaa yrityksen kykyä vastata sidosryhmien ympäristövaatimuksiin ja hyödyntää ympäristönäkökohtia liiketoiminnassaan kilpailijoitaan paremmin (Teollisuuden ja työnantajien keskusliitto 1995). Ekokilpailukyky on kiinteässä yhteydessä yrityksen perinteiseen kustannus- ja laatukilpailukykyyn. Tuotteiden ja tuotannon pelkkä ympäristöystävällisyys tai myötäisyys ja tuotannon ympäristövastuullisuus ei yksin riitä tekemään yrityksestä menestyvää, mikäli yritys ei samalla ole kustannustehokas. Maakuntaliitossa laadittiin vuonna 2001 esiselvitys Etelä-Savon ekokilpailukyvyn vahvistamiseksi. Esiselvityksen julkistamisen yhteydessä järjestetyssä kutsuseminaarissa puhunut toimitusjohtaja Leena Lankoski Soikio Ympäristö&Talous Oy:stä kiteytti ekokilpailukyvyn/ ympäristökilpailukyvyn seuraavasti: Ympäristöystävällinen ei automaattisesti ole ympäristökilpailukykyinen. Ympäristökilpailukykyinen on se, joka on päätöksentekijän mielestä ympäristöystävällisempi kuin muut. Ympäristökilpailukykyinen ei automaattisesti ole taloudellisesti kannattava. Ympäristökilpailukyky realisoituu tuloksi vain, jos on olemassa maksuhalukkuutta. Pysyvä erottautuminen ympäristöasioilla edellyttää 1) uskottavaa viestintää 2) asiakkaiden maksuhalukkuutta ja 3) suojautumista jäljittelyltä. Kriteerit ympäristökilpailukykyyn perustuvan strategian valitsemiseksi täyttyvät helpommin maakunnan näkökulmasta kuin yksittäisen yrityksen näkökulmasta, koska silloin päätöksenteossa ovat mukana nekin ympäristöhyödyt, jotka eivät kanavoidu taloudelliseen tulokseen. Kustannustehokkuuden uusin ulottuvuus on ns. ekotehokkuus (eco-efficiency). Ekotehokkuuden yhteydessä käytetään yleisesti myös termejä Factor 4 tai Factor 10. Tavoitteena on vähentää oleellisesti resurssien, ennen kaikkea energian ja luonnonvarojen kulutusta ja päästöjä tuotantoyksikköä kohti ja samalla tuottaa säästöä ja kilpailuetua. Factor 4 toteutuu esim., kun sama tuote tuotetaan 50 % pienemmillä panoksilla, mutta tuote kestää kaksi kertaa aiempaa kauemmin. Factor 10-ajattelun tieteellinen pohja perustuu mm. CO 2 -päästöjen vähentämistarpeeseen. Kasvihuoneilmiön pysäyttäminen edellyttää vähintään maapallon CO 2 -päästöjen puolittamista. Mikäli päästökiintiö jaetaan tasan kaikkien maapallon ihmisten kesken, tulisi OECDmaiden, joissa nyt asuu neljäsosa ja vuonna 2040 kymmenesosa maapallon väestöstä ja joka kuitenkin kuluttaa puolet maapallon energiavaroista, kyetä vähentämään CO 2 - päästönsä 1/10 osaan seuraavan sukupolven aikana. Ekotehokkuudella pyritään kohti ekologisia päämääriä taloudellisesti kannattavalla tavalla. Ekotehokkuuden mukaisella toiminnalla voidaan lisätä kilpailukykyä ja pienentää tuotantokustannuksia. Toimittaja Kari Rissa määrittelee kirjassaan Ekotehokkuus enemmän vähemmästä asian seuraavasti: Ekotehokkuudella tarkoitetaan toimintaa, jonka tavoitteena on tuottaa enemmän palveluja ja hyvinvointia vähemmällä luonnonvarojen kulutuksella. Yritysten ekotehokkuutta parantamalla lisätään yrityksen liiketaloudellista kannattavuutta, tehostetaan luonnonresurssien käyttöä ja ehkäistään ympäristöön kohdistuvaa haitallista kuormitusta. Ekotehokkuuden ohella on alettu puhua de- tai immaterialisaatiosta. Dematerialisaation avulla vähennetään taloudessa kiertävän materiaalin määrää ja tuotetaan arvoa muulla keinoin kuin materiaalilla. (esim. kännykät ja monitoimitoimistokoneet, leasing- ja vuokrauspalvelut). Useassa yhteydessä on arvioitu, että ekotehokkuus tulee IT-teknologian jälkeen olemaan seuraava yritysten kilpailukyvyn kannalta merkittävä megatrendi. Hankkeen loppuseminaarissa toukokuussa 2007 puhuneen Tokion yliopiston alaisen kestävien materiaalien tutkimuskeskuksen professorin, Ryoichi Yamamoton mukaan japanilaiset suuryritykset ovat jo

12 vuosikausia tehneet työtä yritysten ekotehokkuuden parantamiseksi. Japanissa ekotehokkuuden yhteydessä käytetään yleisesti termejä Total material productivity TMP ja Zero Emission Concept. Japanissa onkin jo kaupan yli ekotuotetta. Mitä tahansa tuotetta ei voi nimetä ekotuotteeksi, vaan tuotteen tulee täyttää tiukat kriteerit niin valmistuksen kuin käytönkin aikaisen materiaalin ja energiankäytön suhteen. Tuotteilta edellytetään myös helppoa kierrätettävyyttä. Esimerkkeinä laajasta ekomateriaalien ja -tuotteiden perheestä professori Yamamoto mainitsi mm. rakentamis- ja sisustustarkoituksiin puusta ja kierrätysmuovista tehdyn komposiittituotteen, jonka valmistus ei tuota lainkaan haihtuvia hiilivetyjä ja joka voidaan tarvittaessa käyttää uudelleen kymmenen kertaa ilman, että tuote menettää hyviä rakentamisominaisuuksiaan. Tätä M-Wood materiaalia käyttää laajasti rakentamistoiminnassaan mm. Misawa House Company. Sony valmistaa maissin tärkkelyksestä muovia, jota käytetään mm. kannettavissa DVD-soittimissa, autoteollisuus on kehittänyt normaalia terästä selvästi keveämmän ultra-teräksen, jonka käytöllä auton painoa pystytään alentamaan ja samalla säästetään polttoainetta. Ekosementin valmistuksessa korvataan puolet sementistä jätteenpolttolaitoksen tuhkan ja jätevedenpuhdistamon lietteen seoksella näin tuotetaan 50 % vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä ja sementin valmistukseen tarvitaan 90 % vähemmän energiaa. Kromivapaalla teräksellä on laajasti käyttöä ATK-laitteissa, kopiokoneissa ja erilaisissa kotitalouskoneissa; Ricohin kehittämällä, uudelleen kirjoitettava sähköisellä paperilla voidaan korvata monia teollisuudessa, kaupassa ja kuljetuksessa tarvittavia dokumentteja. Japanissa kestävää kehitystä edistetään myös tiukan lainsäädännön avulla. Vuonna 2000 voimaan tullut Vihreän ostamisen laki edellyttää valtion ja kuntien viranomaisia käyttämään hankinnoissaan laajalti ekotuotteita ja laatimaan hankinnoistaan vuosiraportin. Kopiopaperin pitää olla 100 %:sti kierrätysmateriaalista valmistettua, virastojen tulee hankkia energiatehokkaita koneita ja laitteita ja käyttää rakentamisessa kierrätysmateriaaleja. Jopa virka-asuissa edellytetään suosittavan tuotteita, joissa on mukana kierrätysmateriaalia. Japanilaisten halu pysyä ekotehokkaiden tuotteiden suunnittelussa ja tuotannossa etujoukossa ei lähde pelkästään liiketaloudellisesta eduntavoittelusta, vaan taustalla on professori Yamamoton mukaan aito huoli maapallon tulevaisuudesta. Erityisesti Kiinan ja Intian taloudet kasvavat lähes 10 %:n vuosivauhtia, jolloin ostokykyinen keskiluokka kasvaa koko ajan. Arvion mukaan Aasian keskiluokkaan kuuluvien ihmisten määrä kasvaa vuoden 2004 n.160 miljoonasta 400 miljoonaan vuoteen 2009 mennessä. Vaurauden kasvun myötä kulutustavaroiden hankinta kasvaa räjähdysmäisesti. Tavarantuotanto puolestaan lisää merkittävästi teollisuuden tuottamien kasvihuonekaasujen määrää. Yksistään Intian kasvihuonekaasupäästöjen on ennustettu kasvavan 70 % vuoteen 2025 mennessä. Kiinan kasvihuonekaasupäästöjen kasvu vuosien 2000 ja 2030 välillä on arvioitu olevan yhtä suuri kuin kaikkien muiden maapallon teollistuneiden maiden yhteinen päästökasvu. Yamamoton tutkimusryhmän tekemän mittavan tietokonesimulaation mukaan maapallon ilmasto tulee erityisesti Aasian nopean talouskasvun seurauksena muuttumaan lähivuosina dramaattisesti. Maapallon keskilämpötila nousee esiteolliseen aikaan verrattuna 1,5 asteella vuoteen 2016 mennessä, kahdella asteella vuoteen 2028 ja kolmella asteella vuoteen 2052 mennessä. Mikäli ennusteet toteutuvat merkitsee lämpötilan nousu sitä, että Grönlannin jäätikön sulaminen kiihtyy merkittävästi vuoteen 2016 mennessä ja vuonna 2050 maapallon ilmastojärjestelmää uhkaa vakava romahtaminen. Kahden asteen keskilämpötilan nousun seurauksena miljardia ihmistä kärsisi vuonna 2030 vakavasta vedenpuutteesta, vakavia ongelmia aiheutuisi myös yhä laajempien alueiden muuttumisesta kuivuuden takia viljelykelvottomiksi, minkä seurauksena ruokapakolaisten määrä kasvaisi huomattavasti. Luonnonkatastrofien, mm. voimistuvien myrskyjen aiheuttamien tuhojen seurauksena suuretkin vakuutuslaitokset joutuisivat vakaviin taloudellisiin ongelmiin. Nopean talouskasvun seurauksena myös useiden mineraalien ja metallien käyttö lisääntyisi merkittävästi. Erityisen voimakkaasti lisääntyisi mm. nikkelin, mangaanin, lyijyn, kuparin, sinkin, tinan, hopean ja kullan kulutus. Lisääntyvästä kulutuksesta ja niukkenevista resursseista johtuen metallien hinnat ovat alkaneet jo nousta ja monien rakennushankkeiden toteutusta on jouduttu uudelleen arvioimaan. Yamamoton mukaan ainoa ratkaisu niukkenevien resurssien yhteiskunnassa on resurssien käytön radikaali tehostaminen. Teollisuusmaiden tulisikin tulevaisuudessa pystyä tuottamaan tuotteensa 1/5-osalla tämän päivän tasoon verrattuna (Factor 5). Ratkaisu tähän on tuotteiden koko elinkaaren aikaiset vaikutukset huomioon ottava ekologinen tuotesuunnittelu, jonka avulla markkinoille saadaan yhä parempia ekotuotteita. Entistä enemmän tulee pystyä korvaamaan tuotteita palveluilla, jolloin jokaisen kuluttajan ei tarvitse hankkia tuotetta omis-

13 tukseensa. Materiaalien käytön tehostaminen edellyttää Yamamoton mukaan vastaavaa kansainvälistä järjestelmää poliittisten tavoitteiden asettamiseksi, joka on luotu kasvihuonekaasupäästöjen seurantaan ja vähentämiseen. Samansuuntaisen viestin toi myös toinen konferenssin pääpuhuja, saksalaisen Wuppertal-instituutin presidentti Peter Hennicke. Hennicken mukaan teollisessa tuotannossa tarvitaan lähes vallankumouksellinen muutos, jotta myös kehitysmaiden ihmisille voidaan taata oikeus elintasonsa nostoon. Luonnonvarojen käyttöä on kyettävä tehostamaan radikaalisti. Yhteys talouskasvun ja energian- ja materiaalien käytön kasvun välillä on kyettävä purkamaan. Talouskasvua on saatava aikaan reilusti nykyistä pienemmillä panoksilla. Teollisuusmailta edellytetään uusia entistä tehokkaampia energiantuotanto- ja käyttötapoja, joilla energiankulutus voidaan puolittaa tai vähentää jopa kolmasosaan nykyisestä. Mutta ennen kaikkea vaaditaan materiaalien käytön tehostamista. Toisin kuin yleisesti luullaan, niin teollisuustuotannossa kaikkein keskeisin kustannustekijä on henkilöstökulujen sijaan raaka-aineiden hinta. Raaka-aineiden osuus on jopa kaksinkertainen verrattuna henkilöstökuluihin. Hennicken mielestä yritykset tarvitsevat ulkoista konsultointiapua toimenpiteisiin, joilla voidaan yhtä aikaa saada säästöjä niin energia- kuin materiaalikuluissakin. Kokemuksen mukaan yritykset voisivat helposti saavuttaa materiaalikustannuksissaan 20 prosentin säästön ilman, että tarvitaan kalliita investointeja. Suomessa ensimmäinen yritysten ekotehokkuuden parantamiseen tähtäävä hanke : Factor X - ekotehokkaasti markkinoille - käynnistyi Teknillisen korkeakoulun koulutuskeskus Dipolin vetämänä syksyllä Hankkeeseen osallistui 15 yritystä ja 10 konsulttiyritystä; mm. Nokia Oyj, Sonera, Isku Oy, VR Oy. ProMidNord-hankkeen ekokilpailukykyosion loppuseminaarissa puhuneen Helsingin kauppakorkeakoulun dosentti Minna Halmeen mukaan ekotehokkuuden parantamiseksi on olemassa kaksi tietä joko vähennetään merkittävästi tuotteiden valmistukseen tarvittavaa materiaalia ja energiaa tai siirrytään tuotteiden sijaan käyttämään entistä enemmän palveluita. Esimerkkeinä Halme toi esille vuokra-autopoolit, toimistojen käytävämattojen ja tietokoneiden leasingpalvelut sekä teollisuusyritysten kemikaalihuollon ulkoistamisen, jossa toinen yritys vastaa teollisuuden kemikaalien hankinnasta ja varsinainen yritys voi täysillä keskittyä perusliiketoimintaansa. Ekotehokkuuden vaatimus synnyttää myös uutta liiketoimintaa. Sitran tutkimusjohtaja Heikki Sundquistin mukaan kestävää kehitystä edistävä ympäristöteknologian tuotanto- ja palveluliiketoiminta tulee kasvamaan seuraavan kymmenen vuoden aikana vuosittain n. 10 %:lla. Maapallonlaajuinen liikevaihto nousee yli 3000 miljardiin euroon. Voimakkaasti kasvavia aloja ovat talousveden ja jäteveden puhdistus eritoten Aasiassa, kun taas Euroopassa kehitys on voimakkainta ns. puhtaan tuotantoteknologian alalla. Prof. Peter Hennicke Kuva: Timo Lehtonen Prof. Ryoichi Yamamoto Kuva: Timo Lehtonen

14 2. Introduction The concepts of eco-competitiveness and eco-efficiency have over the last few years become significant factors influencing general business competitiveness. The eco-competitiveness of a company means its ability to meet the environmental standards set by interest groups and to exploit environmental aspects in its business better than its competitors (Teollisuuden ja työnantajien keskusliitto 1995). The objective of eco-efficiency is to essentially reduce the use of resources, above all the consumption of energy and natural resources as well as emissions per unit produced and, simultaneously, to increase saving and competitiveness. Many estimates see eco-effectiveness succeeding IT technology as the next megatrend that will have a huge impact on the competitiveness of companies. In his speech for the project s final seminar in 2007, Professor Ryoichi Yamamoto from the University of Tokio s International Research Center for Sustainable Materials noted that Japanese major corporations have already been working for many years on improving the eco-effectiveness of their businesses. In Japan, the terms Total Material Productivity ( TMP ) and Zero Emission Concept are commonly used when discussing eco-effectiveness. It should thus not come as a surprise that there are already some 28,000 ecoproducts available in Japan. Note that not any product can be named as an eco-product, however. Rather, the product must meet strict criteria for its use of materials and energy during both its manufacture and use. The products have to be easily recyclable as well. As examples of the wide selection of eco-materials and products, professor Yamamoto mentioned a composite material used for construction and decoration, made from wood and recycled plastics. Its production produces no volatile hydrocarbons, and the material can be, when needed, reused ten times without negative effects to its good building properties. This M-Wood material is widely used in construction by, for example, Misawa House Company. Also, Sony uses corn starch to produce plastics that are used in, for example, portable DVD players. Similarly, the car industry has produced a type of ultra-steel that is clearly lighter than normal steel which can be used to reduce the weight of a car, leading to increased fuel efficiency. When producing eco-cement, half is substituted with a mixture of ash from a waste burning plant and sludge from a sewage treatment plant. This method produces 50 percent fewer greenhouse emissions and requires 90 percent less energy for producing the cement. Chrome-free steel is widely used in IT equipment, copy machines and various domestic appliances. The rewritable electric paper developed by Ricoh can be used to replace many documents needed in industry, trade and transportation. Sustainable development is also supported in Japan through strict legislation. The Green Purchase Act enacted in 2000 requires that the government and local authorities use eco-products in their procurements and draft yearly reports on them as well. Copy paper needs to be made from 100% recycled materials, offices must use energy-efficient machines and equipment, and recycled materials are required in construction work. Even uniforms are among products that must be made using recycled materials. The Japanese desire to stay at the forefront of designing and producing eco-efficient products is not only based on business benefits but, according to Professor Yamamoto, inspired by a genuine concern for the well-being of the Earth. The economies of both China and India in particular are growing at a yearly pace of nearly 10%, which means that the ranks of the affluent middle-class are growing rapidly and constantly. According to estimates, the size of the middle class in Asia will grow from the approximately 160 million of 2004 to roughly 400 million by This growth of wealth will lead to an explosive growth of acquisition of consumer goods. The growth of goods production will lead to considerable increases in the quantity of greenhouse gases produced by industry. The greenhouse emissions of India alone are predicted to grow 70% by China s greenhouse gas emission growth between 2000 and 2030 is estimated as ultimately equalling the growth of emissions of all other countries of the world combined. A vast computer simulation run by Yamamoto s research group sees the climate of the Earth changing dramatically in the near future, largely due to the

15 rapid economic growth in Asia. By 2016, the average temperature of the Earth is going to rise by 1.5 degrees compared to pre-industrial times, two degrees by 2028 and three degrees by Should these estimates turn out to be correct, rising temperatures will lead to rapid acceleration of the melting of the Greenland glaciers by By 2050, the climate system of the planet will be facing a serious collapse. The effects of a two-degree rise in temperatures would cause suffering to billion people as a result of serious water shortages by More serious problems would be caused by ever-increasing areas becoming unsuitable for growing crops, which would lead to a notable increase in the number of famine refugees. Damage inflicted by natural disasters, such as stronger storms, would lead to serious economic problems for even the largest insurance companies. Rapid economic growth would also cause a major increase in use of many minerals and metals. The consumption of nickel, manganese, lead, copper, zinc, tin, silver and gold would grow especially fast. Due to increasing consumption and fewer resources being available, the prices of metals have already started increasing, and the costs of many construction ventures have had to be reassessed. According to Yamamoto, the only solution to the problem of a society with fewer and fewer resources available is to radically improve the efficiency of resource use. This is why industrial countries should be able to produce their products using only one-fifth of the quantity of resources used today ( Factor 5 ). The solution for this is to use ecological product design that considers the impacts of such products throughout their lifespan and which allows for better eco-products to be introduced to the market. More than previously, we need to be able to replace products with services to create circumstances in which each consumer does not need to acquire his/her own product. According to Yamamoto, improving the efficiency of material use requires the use of an international system for setting political goals to monitor and reduce greenhouse gas emissions. A similar message was voiced by another main speaker at the conference, Peter Hennicke, President of the German Wuppertal Institute. Hennicke says that industrial production needs to undergo an almost revolutionary change in order for us to be able to guarantee the people of the developing nations the right to raise their standard of living. The use of natural resources has to be made radically more efficient. The link between economic growth and the growth of material uses has to be severed. Economic growth must be produced with clearly fewer resources than at present. Industrial countries have to start using more efficient ways to produce and utilize energy in order to cut energy consumption in half or at least one-third of current levels. Most of all, however, what is needed is improvements in the efficiency of using materials. Contrary to what conventional wisdom would have us believe, the key cost factor in industrial production is not personnel costs but raw material costs. The cost of raw materials can be up to double that of personnel expenses. Hennicke believes that companies need external consulting help to come up with action plans which can produce savings in both energy and material costs. Experience has shown that companies could easily achieve 20 percent savings in their material costs without expensive investments. In Finland, the first project aimed at improving companies eco-effectiveness, Factor X - Entering the Market Eco-Efficiently, was launched by Dipoli, the Helsinki University of Technology s training centre, in the autumn of The participants in the project consisted of 15 companies and 10 consulting firms, among them Nokia Oyj, Sonera, Isku Oy, and VR Oy. Docent Minna Halme (Helsinki School of Economics), who delivered a speech at the final seminar of the Eco-Competitiveness partition, says there are two paths to improving eco-effectiveness: you either have to significantly reduce the amount of materials and energy needed to produce goods, or you have to switch to using more services instead of products. As examples of this option, Halme mentioned rental car services, the leasing of office corridor carpeting and computers, and outsourcing industrial corporation chemical maintenance in such a way as to place one company in charge of acquiring chemicals, leaving the first company free to fully concentrate on their basic business activities. The demand for eco-efficiency will also spawn other business activities. Heikki Sundquist, Research Leader of Sitra, the Finnish Innovation Fund, says that production and service business promoting sustainable development will grow approximately 10% a year during the next ten years. The sector s global revenue will rise to over 3,000 billion euros. Sectors growing heavily are purification of water for household use and sewage treatment, especially in Asia, while in Europe, the most vigorous development will revolve around clean production technology.

16 Prof. Aage Stori from Sintef/Trondheim was one of the speakers in the final conference. Mikkeli. Audience of Eco-competitiveness-session in 8 th Finnish Conference of Environmental Sciences on May 10-11, 2007 Mikkeli. Photos: Timo Lehtonen The purpose of the ProMidNord-project is to increase the eco-competitiveness and environmental image of the participating regions by strengthening the eco-efficiency of enterprises and by increasing the environmental responsibility of regional operators.

17 3. Keskipohjolan alue - Pohjolan Vihreä Vyöhyke Keskipohjolan alue ulottuu Atlantin valtamereltä Norjan tunturien yli Ruotsiin, sieltä Pohjanmeren yli Suomen rannikolle ja rannikolta aina Keski-Suomeen ja Etelä-Savoon asti. Pohjoisella havumetsävyöhykkeellä sijaitsevan alueen luonto on monipuolinen ja vaihteleva. Alueen länsiosissa Norjassa maisemaa hallitsevat vuonot ja tunturit. Pohjanlahdella maankohoamisrannikko. Keski-Suomen pohjoisosassa ja Pohjanmaalla on laajat suoalueet. Alueen itäisissä osissa maisemaa hallitsevat Päijänteen ja Saimaan laajat vesistöalueet. Myös elinkeinoelämä on luontoa lähellä. Alueella harjoitetaan kestävää metsätaloutta, tuotetaan puhtaita elintarvikkeita ja harjoitetaan luonnonläheistä matkailua. Keskipohjolan alueella asuu yhteensä 1,5 miljoonaa asukasta. Jäsenalueita ovat Norjassa Etelä-Tröndelagin fylke ( as.) sekä Pohjois-Tröndelagin fylke ( as.). Ruotsissa alueeseen kuuluvat Västernorrlannin lääni ( as.) sekä Jämtlannin lääni ( as.). Suomessa alueeseen kuuluu Pohjanmaa ( as.), Etelä-Pohjanmaa ( as.), Keski- Suomi ( as.) sekä Etelä-Savo ( as). Maakunnat ovat jo vuosia toimineet aktiivisesti kestävän kehityksen eteen. Etelä-Savo on vuodesta 1980 lähtien tunnettu ekomaakuntana. Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa ovat yhdessä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen kanssa asettaneet tavoitteekseen olla ympäristösuojelun ja kestävän kehityksen edelläkävijöitä. Keski- Suomi on uudessa teknologiastrategias- saan asettanut tavoitteekseen olla maailman johtava bioenergian käyttäjä vuonna Jämtlannin maakuntakäräjät on ensimmäisenä maakunnallisena organisaationa Euroopassa sertifioinut kaikki toimintansa ISO ja EMAS-ympäristöjärjestelmien mukaisesti. Västernorrlanti on vahvasti profiloitumassa ympäristölääninä. Etelä- ja Pohjois-Trøndelag tuottavat jo nyt kaiken tarvitsemansa sähkön uusiutuvilla energialähteillä eli tuulella ja vesivoimalla. Pohjolan vihreää vyöhykettä voidaan hyvällä syyllä kutsua Euroopan keuhkoiksi. Hyvin kasvavat metsät sitovat hiilidioksidia ja hidastavat näin kasvihuoneilmiötä. Lukuisat suojelualueet varmistavat kasvi- ja eläinlajeille hyvät elinolosuhteet ja turvaavat luonnon biologisen monimuotoisuuden. Luontomatkailun valttikortteja ovat Saimaan sokkeloinen vesistöalue tuhansine saarineen, Keski-Suomen erämaiset metsät ja suoalueet, Pohjanmaan ja Västernorrlannin upeat merenrantamaisemat sekä Jämtlännin ja Trøndelagien tunturialueet. Ruotsissa Pohjanlahden maankohoamisrannikko Högakusten ja Suomesta Merenkurkun maankohoamisrannikko ovat Unescon maailmanperintölistalla. Saimaan- Pielisen alue on mukana Suomen ns. aielistalla maailmanperintökohteeksi. Vuoden 2006 alussa Keskipohjolassa oli kaikkiaan 14 kansallispuistoa n. 650 EU:n Natura 2000-suojelukohdetta ja yli 1300 muuta luonnonsuojelualuetta. Keskipohjolan maailmanperintökohteet ja arvokkaat luontokohteet. Nature heitage sites, national parks and nature reserves in the Mid Nordic Region

18 Maakunnan, saati maakuntaa suuremman alueen saaminen muita alueita ekokilpailukykyisemmäksi ei ole helppo tehtävä. Keskipohjolan maakunnat ovat muutaman vuoden ajan markkinoineet aluettaan Pohjolan Vihreänä Vyöhykkeenä, Nordens Gröna Bältinä. Ekomaakuntana, -lääninä tai -alueena (eco region, district, county; Öko Region; eco provincia, ekolän) profiloituneita alueita ei maapallolta juurikaan muita löydy. Ekokunta-käsite syntyi Mikkelin ekoläänin kanssa samaan aikaan eli vuonna 1980, jolloin Suomussalmen kunta julistautui ekokunnaksi. Kolme vuotta myöhemmin syntyi Ruotsin ensimmäinen ekokunta Övertorneå. Tällä hetkellä Ruotsin ekokuntaverkostossa on mukana lähes 70 kuntaa. Ekoläänikeskustelua on käyty mm. Hallandisssa Etelä- Ruotsissa ja Värmlandissa Keski-Ruotsissa, joissa yksittäiset puolueet ovat ehdottaneet läänin kehittämistä ekolääniksi. Keskipohjolassa Västernorrlannilla on käynnissä mittava ympäristölääni-hanke (Miljölän). Saksasta löytyy Ökoregion Uelzen ja Ökoregion Lam-Lohberg ja Itävallasta Ökoregion Retzer Land (pieni Leader-alue). Eco countyna on itseään markkinoinut syyskuusta 2000 lähtien noin asukkaan ja 1500 km 2 :n Cotacachi Ecuadorista. Kuten edellä kerrotusta käy ilmi, ei alueita, jotka olisivat yleisesti tunnettuja laaja-alaisesta ympäristöasioiden ja kestävän kehityksen toimintaperiaatteiden noudattamisesta, ympäristöliiketoiminnasta, tutkimuksesta ja -koulutuksesta, käytännössä vieläkään ole, vaikka monet paikkakunnat myös Suomessa (mm. Mikkeli, Lahti ja Tampere) ovat määritelleet ympäristöasiat tärkeäksi kilpailustrategiansa osatekijäksi. Keskipohjolalla ja sen maakunnilla; etenkin Etelä-Savolla on tässä kilpailussa yli 20 vuoden etumatka. Alueen ympäristökilpailukyvyn eteen on kuitenkin jatkuvasti tehtävä työtä ja kyettävä osoittamaan myös konkreettisia tuloksia kestävän kehityksen edistämisessä.

19 4. Mid Nordic Region - Nordic Green Belt The Mid Nordic region reaches from the Atlantic over the mountains of Norway to Sweden, across the North Sea to the coast of Finland and from the coast all the way to Central Finland and South Savo. The nature in this region, located at the Northern coniferous belt, is diverse and varied. In the west side of the region, Norway s landscape is dominated by fjords and mountains. The Gulf of Bothia s coastline, on the other hand, is known for the rebound areas currently rising from the sea while Central Finland s northern parts and Ostobothnia boast wide swamp areas. All the way to the east of the region, the landscape is dominated by the vast waters of lakes Päijänne and Saimaa. The industry and commerce of the area is also close to nature. The region is home to durable forestry, produces clean foodstuffs, and practices nature-friendly travel. The Mid Nordic region is home to a total of 1.5 million people. The member areas are Norway s Sör- Tröndelag fylke (pop. 266,323) and Nord-Tröndelag fylke (pop. 127,457). The Swedish members are the counties of Västernorrland (pop. 245,078) and Jämtland (pop. 128,586). Finnish participants are Ostrobothnia (pop. 173,083), South Ostrobothnia (pop. 195,400), Central Finland (pop. 264,762) and South Savo (pop. 167,369). The Nordic Green Belt can be called the lungs of Europe with good reason. Forests with healthy growth rates bind carbon dioxide, slowing down the greenhouse effect. Numerous nature preserves make sure flora and fauna enjoy good opportunities for growth while also preserving biodiversity. For nature tourism, the biggest attractions are the maze-like Saimaa lake area with its thousands of islands, the wilderness of forests and swamps in Central Finland, beautiful sea shore landscapes of Otsrobothnia and Västernorrland, and mountains of Jämtland and Trøndelag. In Sweden, the Gulf of Bothnia s Högakusten High Coast and Finland s Gulf of Bothnia s shoreline rising (rebounding) from the sea are both designated as Unesco World Heritage sites. The Saimaa-Pielinen region is included in Finland s so-called consideration list for a world heritage site. In the beginning of 2006, the Mid Nordic Region contained 14 natural parks, roughly 650 EU s Natura 2000 protection sites, and over 1,300 other nature reserves. Making a county, not to mention an area larger than a county, more eco-competitive than other regions is not an easy task. The Mid Nordic Region s counties have for several years been marketing the area as the Nordic Green Belt. One should note that there are not many other regions known as eco-regions, eco-counties or eco-municipalities anywhere on the planet. The concept of eco municipalities was born in Finland around the same time as the eco-province of Mikkeli, this being This is when the municipality of Suomussalmi declared itself an eco-municipality. Three years later, Sweden s first eco-municipality, Övertorneå, was born. Currently, the Swedish eco-municipality network includes nearly 60 municipalities. There have been eco-county discussions going on in, for example, Halland in southern Sweden and Värmland in Central Sweden, where individual political parties have suggested naming the counties eco-counties. Västernorrland in the Mid Nordic Region is undergoing a sizable ecocounty venture ( Miljölän project). In Germany, there are similar regions in Ökoregion Uelzen and Ökoregion Lam-Lohberg, and in Austria, Ökoregion Retzer Land (small Leader region). Ecuador s Cotacachi, home to 30,000 people and covering an area of 1500 km2, has been marketing itself as an eco-county since September As the previous discussion shows, there are practically no regions that are so far well-known for extensively adhering to the principles of environmental issues and sustainable development, environmental business practices, research and training, although many localities in Finland (such as Mikkeli, Lahti and Tampere) have defined environmental issues as important factors in their competitive strategies. The Mid Nordic Region and its provinces enjoy a lead of over 20 years in this process. However, maintaining and improving the environmental competitiveness of the region calls for constant work, and we also have to be able to show concrete results in promoting sustainable development. Just as with individual enterprises, urban districts and rural counties also have to consider how the well-being of the population in their region can be guaranteed in an economy which is becoming in-

20 creasingly open and international. The eight Mid Nordic regions (North- and South Trøndelag counties in Norway; Jämtland and Västernorrland counties in Sweden; Ostrobothnia, South Ostrobothnia, Central Finland and South Savo counties in Finland) have worked for years to improve sustainable regional development. The Nordic regions have become organised under the Nordic Green Belt concept. The results achieved, approve that these regions really are the forerunners of environmentally responsible and sustainable development in Europe. From 1980 onwards, South Savo has been known as the eco-region. Together with the West Finland Regional Environment Center, South Ostrobothnia and Ostrobothnia have set a goal to be pioneers in environmental protection and sustainable development. In its new technology strategy, Central Finland aims to be the world s largest user of bio energy in As the first provincial organization in Europe, the County Council of Jämtland has certified all their work according to the ISO and EMAS environmental systems. Västernorrland is working to strengthen its profile as a county with an environmental focus. North- and South-Trøndelag are already meeting all their electricity needs through renewable energy sources in the form of wind and water power. 10

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s Success from innovations Terttu Kinnunen OSKE Energy Technology Cluster Joensuu Science Park Ltd. Länsikatu 15 80110 Joensuu terttu.kinnunen@carelian.fi 1 Space for work, meetings and events Expert Services

Lisätiedot

Interreg-projekti ( ) Kestävä kehitys Keskipohjolassa.

Interreg-projekti ( ) Kestävä kehitys Keskipohjolassa. Interreg-projekti (1.8.2004 31.7.2007) Kestävä kehitys Keskipohjolassa Etelä-Savo, Keski-Suomi, Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa Jämtland ja Västernorrland Ruotsissa sekä Sør- ja Nord-Trøndelag Norjassa WP

Lisätiedot

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.

Lisätiedot

Overview on Finnish Rural network and its objectives. Rural Network Unit, Finland

Overview on Finnish Rural network and its objectives. Rural Network Unit, Finland Overview on Finnish Rural network and its objectives Rural Network Unit, Finland Sivu 1 26.5.2009 Rural Network in Finland consist of all actors under - the Rural Development Programme for Mainland of

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences

Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences EUROPEAN REGIONAL DEVELOPMENT FUND INTERREG IVC 2007-2013 interregional cooperation across Europe Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences Interreg IVC/ Interreg Europe 26 May 2015, Helsinki INTERREG

Lisätiedot

Ympäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa

Ympäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa Ympäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa Esityksen sisältö Syitä ympäristöasioiden hallinnalle Ympäristöjohtaminen Ympäristötunnusluvut Kevyen teollisuuden erityispiirteitä Tunnuslukujen

Lisätiedot

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, %

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, % Russia Rest of Eastern Europe Brazil America Middle East and Africa Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.% in 216 GDP growth 216/215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Average growth:

Lisätiedot

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes,

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes, Copernicus, Sentinels, Finland Erja Ämmälahti Tekes, 24.5.2016 Finnish Space industry in the European context European Space industry has been constantly growing and increasing its direct employment in

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa 23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa Pekka Pajakkala Senior Advisor, VTT President of EUROCONSTRUCT 2012 23.5.2012 2 Rakentamisen näkymät EU, CEE, SUOMI 1. VTT 2. TALOUDEN JA RAKENTAMISEN

Lisätiedot

Bench-hanke. Kurki-seminaari Kouvola 24.11.2010. Ph.D. Maija Härkönen Tkt Antero Ollila 3 Nov 2010 Slide 1

Bench-hanke. Kurki-seminaari Kouvola 24.11.2010. Ph.D. Maija Härkönen Tkt Antero Ollila 3 Nov 2010 Slide 1 Bench-hanke Slide 1 Kurki-seminaari Kouvola 24.11.2010 BENCH perustiedot Bench-projektin koko nimi on Beneficial Business Contacts between the Central Baltic Region and China. Perustietoja: Slide 2 Kokonaisbudjetti

Lisätiedot

Tork Paperipyyhe. etu. tuotteen ominaisuudet. kuvaus. Väri: Valkoinen Malli: Vetopyyhe

Tork Paperipyyhe. etu. tuotteen ominaisuudet. kuvaus. Väri: Valkoinen Malli: Vetopyyhe etu Monikäyttöpaperi hoitaa useimmat pyyhintätehtävät Sopiva lasipintojen pyyhintään Sopii käsien kuivaamiseen Elintarvikekäyttöön hyväksytty Tork Easy Handling, pakkaus, jota on helppo kantaa mukana,

Lisätiedot

Miehittämätön meriliikenne

Miehittämätön meriliikenne Rolls-Royce & Unmanned Shipping Ecosystem Miehittämätön meriliikenne Digimurros 2020+ 17.11. 2016 September 2016 2016 Rolls-Royce plc The 2016 information Rolls-Royce in this plc document is the property

Lisätiedot

Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland

Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland www.helsinki.fi/yliopisto This presentation - Background

Lisätiedot

Accommodation statistics

Accommodation statistics Transport and Tourism 2014 Accommodation statistics 2013, December Nights spent by foreign tourists in Finland up by 5.5 per cent in December 2013 The number of recorded nights spent by foreign tourists

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Älykäs erikoistuminen. Kristiina Heiniemi-Pulkkinen

Älykäs erikoistuminen. Kristiina Heiniemi-Pulkkinen Älykäs erikoistuminen Kristiina Heiniemi-Pulkkinen 9.6.2015 Miksi? Perimmäisenä ajatuksena on EU rahoituksesta saatavan hyödyn kasvattaminen; kullakin alueella on omat vahvuutensa ja päällekkäisen työn

Lisätiedot

Maakunnallisen TKI-kehittämisen lähtökohtia. Maakunnallinen TKI-foorumi Satakuntaliitto

Maakunnallisen TKI-kehittämisen lähtökohtia. Maakunnallinen TKI-foorumi Satakuntaliitto Maakunnallisen TKI-kehittämisen lähtökohtia Maakunnallinen TKI-foorumi 10.4.2014 Satakuntaliitto Maakuntaohjelma 2014-2017 TL1 Kannustavaa yhteisöllisyyttä Satakuntalaiset kouluttautuvat, käyvät töissä

Lisätiedot

Information on preparing Presentation

Information on preparing Presentation Information on preparing Presentation Seminar on big data management Lecturer: Spring 2017 20.1.2017 1 Agenda Hints and tips on giving a good presentation Watch two videos and discussion 22.1.2017 2 Goals

Lisätiedot

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Koordinaattorin valinta ja rooli Selection and role of the coordinator Painopiste: tiede hallinto

Lisätiedot

Fighting diffuse nutrient load: Multifunctional water management concept in natural reed beds

Fighting diffuse nutrient load: Multifunctional water management concept in natural reed beds PhD Anne Hemmi 14.2.2013 RRR 2013 Conference in Greifswald, Germany Fighting diffuse nutrient load: Multifunctional water management concept in natural reed beds Eutrophication in surface waters High nutrient

Lisätiedot

Maatilayritysten vastuu alueellisesti määräytyvästä kestävyydestä

Maatilayritysten vastuu alueellisesti määräytyvästä kestävyydestä Maatilayritysten vastuu alueellisesti määräytyvästä kestävyydestä Sirpa Kurppa, prof. Natural Resources Institute Finland (Luke), New business opportunities, Resources smart circular economy 1 Teppo Tutkija

Lisätiedot

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Akateemisten asioiden komitea Academic Affairs Committee 11 October 2016 Eija Zitting

Lisätiedot

ECSEL - Electronic Components and Systems for European Leadership

ECSEL - Electronic Components and Systems for European Leadership ECSEL lyhyesti 2015 ECSEL - Electronic Components and Systems for European Leadership The Public-Private Partnership keeping Europe at the Forefront of Technology Development Electronic Components and

Lisätiedot

Technische Daten Technical data Tekniset tiedot Hawker perfect plus

Technische Daten Technical data Tekniset tiedot Hawker perfect plus Technische Daten Technical data Tekniset tiedot Hawker perfect plus PzS-Zellen Hawker perfect plus, mit Schraubverbindern, Abmessungen gemäß DIN/EN 60254-2 und IEC 254-2 Serie L PzS-cells Hawker perfect

Lisätiedot

Kun toimeen tartutaan

Kun toimeen tartutaan Kun toimeen tartutaan Tarja Porkka Knudsen 18.1.2012 1 About the (EEA) EU:n erikoisvirasto, 1994 Kerää ja välittää tietoa ympäristön tilasta, suuntauksista ja tulevaisuudesta poliittisen päätöksenteon

Lisätiedot

AYYE 9/ HOUSING POLICY

AYYE 9/ HOUSING POLICY AYYE 9/12 2.10.2012 HOUSING POLICY Mission for AYY Housing? What do we want to achieve by renting apartments? 1) How many apartments do we need? 2) What kind of apartments do we need? 3) To whom do we

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies

Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies PL 3 00721 Helsinki www.vahinkopalvelut.net info@vahinkopalvelut.net +358-40-900 9856 TUVASA Turvallinen

Lisätiedot

7.4 Variability management

7.4 Variability management 7.4 Variability management time... space software product-line should support variability in space (different products) support variability in time (maintenance, evolution) 1 Product variation Product

Lisätiedot

Kansalaisten näkemykset sekä julkisen liikenteen ja pyöräilyn innovaatiot

Kansalaisten näkemykset sekä julkisen liikenteen ja pyöräilyn innovaatiot Kansalaisten näkemykset sekä julkisen liikenteen ja pyöräilyn innovaatiot Venla Virkamäki Tutkija Suomen ympäristökeskus 27.1.2014 Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka -seminaari FIPTrans kyselytutkimus

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Parisiin sopimus vs. Suomen energia- ja ilmastostrategia 2030

Parisiin sopimus vs. Suomen energia- ja ilmastostrategia 2030 Parisiin sopimus vs. Suomen energia- ja ilmastostrategia 2030 Prof. Jarmo Partanen Jarmo.partanen@lut.fi +358 40 5066564 7.10.2016 Eduskunta/Ympäristövaliokunta What did we agree in Paris 2015? Country

Lisätiedot

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4) Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

Smart Microgrid India pre-study for Growth Program

Smart Microgrid India pre-study for Growth Program Smart Microgrid India pre-study for Growth Program Finpro /Export Finland, Seppo Keränen / 01.12.2015 Smart microgrid India pre-study for Growth program Market focus: First pilot in India and then sales

Lisätiedot

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Place for a photo (no lines around photo) Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Tekstiilien ympäristövaikutusten arviointi 30.1.2014 VTT, Espoo Johtava

Lisätiedot

Ilmastonmuutos on täällä voiko se vaikuttaa positiivisesti liiketoimintaan?

Ilmastonmuutos on täällä voiko se vaikuttaa positiivisesti liiketoimintaan? Ilmastonmuutos on täällä voiko se vaikuttaa positiivisesti liiketoimintaan? 27.3.2009 Jussi Nykänen / GreenStream Network Oyj ClimBus-ohjelman johtoryhmän puheenjohtaja Tiede luo pohjan markkinoille...

Lisätiedot

Vesiviljelystä menestyvä elinkeino Saaristomerelle utopiaako?

Vesiviljelystä menestyvä elinkeino Saaristomerelle utopiaako? Vesiviljelystä menestyvä elinkeino Saaristomerelle utopiaako? Timo Mäkinen 1, Leena Forsman 1, Juha Grönroos 2, Markus Kankainen 1, Pekka Salmi 1, Jari Setälä 1, Kimmo Silvo 2, Jouni Vielma 1 1) Riista

Lisätiedot

KUOPION KANSALAISOPISTO Kuopio Community College Welcome - Tervetuloa!

KUOPION KANSALAISOPISTO Kuopio Community College Welcome - Tervetuloa! KUOPION KANSALAISOPISTO Kuopio Community College 2012-2013 Welcome - Tervetuloa! CONTENTS: Education system and adult education in Finland Kuopio Community College I I I I I I I I basic information main

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support

Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support 16.11.2016 The quality policy principles governing the activities of Aalto University

Lisätiedot

Hiilineutraali tulevaisuus uhka vai mahdollisuus Suomen teollisuudelle?

Hiilineutraali tulevaisuus uhka vai mahdollisuus Suomen teollisuudelle? Hiilineutraali tulevaisuus uhka vai mahdollisuus Suomen teollisuudelle? Ilmansuojeluyhdistys 40-vuotisjuhlaseminaari, Helsinki 15.4.2016 Tiina Kähö, johtava asiantuntija Aikamme suurin systeeminen haaste

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain

MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain 11042014 Julkaisufoorumin päivitysten vuoksi tasoluokka kannattaa aina tarkistaa julkaisufoorumin julkaisukanavan haku -sivulta: http://www.tsv.fi/julkaisufoorumi/haku.php?lang

Lisätiedot

Indoor Environment 2011-2015

Indoor Environment 2011-2015 Indoor Environment 2011-2015 18.4.2013 Risto Kosonen Ohjelma on investointinäkökulmasta edennyt pääosin suunnitelman mukaisesti Työpaketti Kumulatiiviset kustannukset 1.5.2011 31.8.2012 Kumulatiiviset

Lisätiedot

Building a Pyramid Project Workshop, of April, Larissa, Greece

Building a Pyramid Project Workshop, of April, Larissa, Greece Building a Pyramid Project Workshop, 15-17 of April, Larissa, Greece Nuorelta yrittäjältä vaadittavien tietojen, taitojen ja kompetenssien tunnistaminen ja niiden kehittäminen opetuksessa Özerk Göker Pyramid

Lisätiedot

Olet vastuussa osaamisestasi

Olet vastuussa osaamisestasi Olet vastuussa osaamisestasi Ohjelmistoammattilaisuuden uudet haasteet Timo Vehmaro 02-12-2015 1 Nokia 2015 Mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan? Vahva perusosaaminen on kaiken perusta Implementaatio

Lisätiedot

Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa

Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa Industry Production and Value of New Orders Continue to Shrink in the Eurozone Teollisuuden ostopäällikköindeksi / Manufacturing

Lisätiedot

Emission savings calculation for ICT services

Emission savings calculation for ICT services Emission savings calculation for ICT services Kimmo Pentikäinen Nina Karisalo Our mission Our mission is to drive ICT and online services by world-class customer intimacy and operational excellence. Preventing

Lisätiedot

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto 2014 Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto Suomalaisen verkkokaupan arvo Verkkokauppatilasto sisältää kaiken verkkokauppaostamisen Kaikki

Lisätiedot

Faculty of Agriculture and Forestry. Forestry

Faculty of Agriculture and Forestry. Forestry Faculty of Agriculture and Forestry Promoting the sustainable use of bioresources by high level teaching based on scientific research Maatalous-metsä tieteellinen tiedekunta Faculty of Agriculture and

Lisätiedot

Internet of Things. Ideasta palveluksi IoT:n hyödyntäminen teollisuudessa. Palvelujen digitalisoinnista 4. teolliseen vallankumoukseen

Internet of Things. Ideasta palveluksi IoT:n hyödyntäminen teollisuudessa. Palvelujen digitalisoinnista 4. teolliseen vallankumoukseen Internet of Things Ideasta palveluksi 17.4.2015 IoT:n hyödyntäminen teollisuudessa Palvelujen digitalisoinnista 4. teolliseen vallankumoukseen We are where our clients are CGI in Finland and globally Close

Lisätiedot

Global Economy is Expected to Grow by 3.5% in 2015

Global Economy is Expected to Grow by 3.5% in 2015 Russia Brazil Rest of Eastern Europe Mexico Rest of Latin Am. Middle East and Africa Global Economy is Expected to Grow by 3.5% in 215 GDP growth in 215, % 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 North America Average

Lisätiedot

Vesi Energia Ruoka (- ja ekosysteemi) NEXUS. Seppo Rekolainen SYKE

Vesi Energia Ruoka (- ja ekosysteemi) NEXUS. Seppo Rekolainen SYKE Vesi Energia Ruoka (- ja ekosysteemi) NEXUS Seppo Rekolainen SYKE 11.9.2013 T1 T2 11.9.2013 Seppo Rekolainenn, SYKE What does nexus mean? Etymology: nexus (latin): the act of binding, from the verb necto

Lisätiedot

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi / Manufacturing and Services Sector Purchasing Magers Index 5 = ei muutosta

Lisätiedot

Yhteiskunta- ja humanistiset tieteet (SSH) 7. puiteohjelman syksyn 2011 haku Vuoden 2012 työohjelma

Yhteiskunta- ja humanistiset tieteet (SSH) 7. puiteohjelman syksyn 2011 haku Vuoden 2012 työohjelma Yhteiskunta- ja humanistiset tieteet (SSH) 7. puiteohjelman syksyn 2011 haku Vuoden 2012 työohjelma Yleisiä huomioita 2012 SSH-työohjelmasta Kohdennettu erityisten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseksi.

Lisätiedot

Finnish way to build competitiveness

Finnish way to build competitiveness Finnish way to build competitiveness Learning Clusters 12th TCI Annual Global Conference Jyväskylä, Finland 14.10.2009 Antti Valle MEE, Innovation Dept. Division of R&D investments Large firms 1 = Share

Lisätiedot

Vuosi 2006. Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja

Vuosi 2006. Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja Vuosi 2006 Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja 1 Disclaimer This presentation is confidential and is intended solely for the use of the recipients of the presentation in connection with their consideration

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta

Perustietoa hankkeesta Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012

Lisätiedot

Lapuan myöntämä EU tuki SOLUTION asuinalueille omakoti- tai rivitaloa rakentaville

Lapuan myöntämä EU tuki SOLUTION asuinalueille omakoti- tai rivitaloa rakentaville Lapuan myöntämä EU tuki SOLUTION asuinalueille omakoti- tai rivitaloa rakentaville Pakollinen liite rakennustyön tarkastusasiakirjaan ja toiseen hakuvaiheeseen / Compulsory supplement the construction

Lisätiedot

Research in Chemistry Education

Research in Chemistry Education Research in Chemistry Education The Unit of Chemistry Teacher Education, Department of Chemistry, University of Helsinki Chemistry Education Centre Kemma, National LUMA Centre, University of Helsinki Prof.

Lisätiedot

Tutkimuksen EU -rahoitus meriklusterille - Telakan kokemuksia. Kari Sillanpää Head of Research and Development , Helsinki

Tutkimuksen EU -rahoitus meriklusterille - Telakan kokemuksia. Kari Sillanpää Head of Research and Development , Helsinki Tutkimuksen EU -rahoitus meriklusterille - Telakan kokemuksia Kari Sillanpää Head of Research and Development, Helsinki 2 Meyer Turku The world s leading builder of big cruise vessels and cruise ferries

Lisätiedot

Uusi jätelaki kuntayhtiön kannalta

Uusi jätelaki kuntayhtiön kannalta Uusi jätelaki kuntayhtiön kannalta Jätehuoltopäivät 5.10.2011, Tampere Pentti Rantala Pirkanmaan Jätehuolto Kunnat omistavat 100 %, Tampere suurin Hoidetaan kuntien lakisääteinen tehtävä, ei viranomainen

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland:

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland: Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project Kam oon China- verkostoon kuuluu kaksitoista (12) koulutuksen järjestäjää eri puolilta Suomea. Verkosto on perustettu 1998 alkaen. Hankkeen hallinnoijana

Lisätiedot

Salasanan vaihto uuteen / How to change password

Salasanan vaihto uuteen / How to change password Salasanan vaihto uuteen / How to change password Sisällys Salasanakäytäntö / Password policy... 2 Salasanan vaihto verkkosivulla / Change password on website... 3 Salasanan vaihto matkapuhelimella / Change

Lisätiedot

Welcome to. Finland Lahti Wellamo Community College. 11 December 2007

Welcome to. Finland Lahti Wellamo Community College. 11 December 2007 Welcome to Finland Lahti Wellamo Community College 11 December 2007 We operate in the premises of Lahti Adult Education Centre The building was inaugurated exactly 20 year ago and was built to serve university

Lisätiedot

Pricing policy: The Finnish experience

Pricing policy: The Finnish experience Pricing policy: The Finnish experience Esa Österberg Senior Researcher Alcohol and Drug Research, STAKES, Helsinki, Finland esa.osterberg@stakes.fi Three pillars of traditional Nordic alcohol control Strict

Lisätiedot

Tutkimuksen huippuyksiköt. Maiju Gyran tiedeasiantuntija

Tutkimuksen huippuyksiköt. Maiju Gyran tiedeasiantuntija Tutkimuksen huippuyksiköt Maiju Gyran tiedeasiantuntija 1 21.12.2011 Programme for Centres of Excellence in Research 2012-2017 15 CoEs 2 Success rates in CoE Programmes Programme Plans of Intent Full proposals

Lisätiedot

Kansainvälisiä tutkimus- ja kehitysprojekteja ekotehokkaan rakennetun ympäristön tuottamiseen, käyttöön ja ylläpitoon

Kansainvälisiä tutkimus- ja kehitysprojekteja ekotehokkaan rakennetun ympäristön tuottamiseen, käyttöön ja ylläpitoon Kansainvälisiä tutkimus- ja kehitysprojekteja ekotehokkaan rakennetun ympäristön tuottamiseen, käyttöön ja ylläpitoon ICT & ympäristönäkökulma rakennus- ja kiinteistöklusteri Pekka Huovila VTT Rakennus-

Lisätiedot

OPEN DAYS 2014 LOCAL EVENTS COUNTRY LEAFLET SUOMI

OPEN DAYS 2014 LOCAL EVENTS COUNTRY LEAFLET SUOMI OPEN DAYS 2014 LOCAL EVENTS COUNTRY LEAFLET SUOMI INDEX I. Regional Partnerships Official Partners of the OPEN DAYS 2014 Helsinki-Uusimaa 3 Kymenlaakso 4 Etelä-Karjala 5 Varsinais-Suomi 6 2 I. Regional

Lisätiedot

ECONOMIC IMPORTANCE OF THE FOREST SECTOR IN FINNISH REGIONS AND SUB-REGIONS IN 2002

ECONOMIC IMPORTANCE OF THE FOREST SECTOR IN FINNISH REGIONS AND SUB-REGIONS IN 2002 ECONOMIC IMPORTANCE OF THE FOREST SECTOR IN FINNISH REGIONS AND SUB-REGIONS IN 2002 Sources: Statistic Finland, Genimap Oy (L6022/05) The Economic Importance of the Forest Sector in Finnish Regions and

Lisätiedot

HITSAUKSEN TUOTTAVUUSRATKAISUT

HITSAUKSEN TUOTTAVUUSRATKAISUT Kemppi ARC YOU GET WHAT YOU MEASURE OR BE CAREFUL WHAT YOU WISH FOR HITSAUKSEN TUOTTAVUUSRATKAISUT Puolitetaan hitsauskustannukset seminaari 9.4.2008 Mikko Veikkolainen, Ratkaisuliiketoimintapäällikkö

Lisätiedot

Kansainvälistyvä Keski-Suomi

Kansainvälistyvä Keski-Suomi Kansainvälistyvä Keski-Suomi 18.4.2008 Ritva Nirkkonen toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Osuus, % Keski-Suomen teollisuuden

Lisätiedot

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL FinFamily PostgreSQL 1 Sisällys / Contents FinFamily PostgreSQL... 1 1. Asenna PostgreSQL tietokanta / Install PostgreSQL database... 3 1.1. PostgreSQL tietokannasta / About the PostgreSQL database...

Lisätiedot

EU:n aluetukien ja energiatukien hyödyntäminen Suomessa

EU:n aluetukien ja energiatukien hyödyntäminen Suomessa EU:n aluetukien ja energiatukien hyödyntäminen Suomessa Energiateollisuuden EU-edunvalvontapäivä 5.2.2016 Neuvotteleva virkamies Jussi Yli-Lahti Työ- ja elinkeinoministeriö Konserniohjausyksikkö ERDF and

Lisätiedot

UX NÄKÖKULMA - KONECRANES

UX NÄKÖKULMA - KONECRANES UX NÄKÖKULMA - KONECRANES Johannes Tarkiainen Industrial Design Manager KONECRANES NUMEROINA LAITTEET TOIMINTOJA LÄHES 60 % 11 800 TYÖNTEKIJÄÄ 600 TOIMIPISTETTÄ ERI PUOLILLA MAAILMAA 50 MAASSA LIIKEVAIHDOSTA

Lisätiedot

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016 Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Wallstreet lyhyesti Perustettu vuonna 2006, SiPa toimilupa myönnetty 3/2014 Täysin kotimainen,

Lisätiedot

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 -Jukka Lotvonen -Vice President, Government Solutions -NetHawk Oyj NetHawk Government Solutions PRIVILEGED Your Wireless Forces NetHawk in Brief - Complete solutions

Lisätiedot

KNX Partnerpäivä Tervetuloa. Johan Stigzelius KNX Finland ry

KNX Partnerpäivä Tervetuloa. Johan Stigzelius KNX Finland ry KNX Partnerpäivä 6.11.2014 Tervetuloa Johan Stigzelius KNX Finland ry KNX 1991 the first Handbook Open Specification was published 1993 ETS 1996 ET2 1997 Batibus, EHS and EIB merged 2001 Konnex Association

Lisätiedot

Sellutehdas biojalostamona Jukka Kilpeläinen, tutkimus- ja kehitysjohtaja, Stora Enso Oyj 28.11.2007 Biotekniikka kansaa palvelemaan yleisötilaisuus

Sellutehdas biojalostamona Jukka Kilpeläinen, tutkimus- ja kehitysjohtaja, Stora Enso Oyj 28.11.2007 Biotekniikka kansaa palvelemaan yleisötilaisuus Sellutehdas biojalostamona Jukka Kilpeläinen, tutkimus- ja kehitysjohtaja, Stora Enso Oyj 28.11.2007 Biotekniikka kansaa palvelemaan yleisötilaisuus Porthaniassa Sellutehdas biojalostamona Tausta Sellu-

Lisätiedot

ehealth Solutions across the Northern Periphery OULU, Finland

ehealth Solutions across the Northern Periphery OULU, Finland KUTSU Terveydenhuollon etäpalveluiden kehittäminen Pohjoisen Periferian alueella Arvoisa vastaanottaja! Competitive Health Services hankkeen loppuseminaari pidetään Oulussa 3.-4.11.2010. Paikka: Oulun

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä. 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ

Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä. 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ Agenda 1 SITA Suomi on SUEZ 2 QS, mikä se on? 3 QS maailmalla 4 QS Suomessa 5 QS Vaasassa SITA Suomi Oy ja kaikki

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa II: Projekti- ja tiimityö Sisältö Projektityö Mitä on projektityö? Projektityön tekeminen: ositus, aikatauluhallinta, päätöksenteon

Lisätiedot

GOOD WORK LONGER CAREER:

GOOD WORK LONGER CAREER: Juhani Ilmarinen, Ville Ilmarinen, Pekka Huuhtanen, Veikko Louhevaara, Ove Näsman GOOD WORK LONGER CAREER: WORK WELL-BEING IN FINNISH TECHNOLOGY INDUSTRIES 2010-2015 Background Collective agreement between

Lisätiedot

Plant protection of cereals current situation

Plant protection of cereals current situation Plant protection of cereals current situation PesticideLife Opening seminar 19.2.2010, Jokioinen Pertti Rajala Cereals, total 1 203,1 Winter wheat 16,4 Spring wheat 201,9 Winter rye 11,3 Sring rye 5,1

Lisätiedot

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Teollisuusautomaation tietoturvaseminaari Purchasing Manager, Hydro Lead Buyer, Industrial Control Systems 1 Agenda / esityksen tavoite

Lisätiedot

HUMAN RESOURCE DEVELOPMENT PROJECT AT THE UNIVERSITY OF NAMIBIA LIBRARY

HUMAN RESOURCE DEVELOPMENT PROJECT AT THE UNIVERSITY OF NAMIBIA LIBRARY HUMAN RESOURCE DEVELOPMENT PROJECT AT THE UNIVERSITY OF NAMIBIA LIBRARY Kaisa Sinikara, University Librarian, Professor and Elise Pirttiniemi, Project Manager, Helsinki University Library Ellen Namhila,

Lisätiedot

Regional Structure of Päijät-Häme

Regional Structure of Päijät-Häme Regional Structure of Päijät-Häme Pietari Peltonen, Antti Takkunen & Tuomas Toivio 5.10.2016 https://www.asikkala.fi/wp-content/uploads/2014/09/pulkkilanharju Päijät-Häme Population: 202 000 Land area:

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti. Report on Finnish Technology Industry Exports

Teknologiateollisuuden vientiraportti. Report on Finnish Technology Industry Exports Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto toukokuu 10 Report on Finnish Technology Industry Exports Last observation May 10 Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta Export of Technology

Lisätiedot