Leena Koski, Marianne Mäki VANKIEN AMMATILLISTA KOULUTUSTA KOSKEVA SELVITYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Leena Koski, Marianne Mäki VANKIEN AMMATILLISTA KOULUTUSTA KOSKEVA SELVITYS"

Transkriptio

1 Leena Koski, Marianne Mäki VANKIEN AMMATILLISTA KOULUTUSTA KOSKEVA SELVITYS Opetushallitus 2006

2 Opetushallitus ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN Edita Prima Oy, Helsinki

3 ESIPUHE Vankien ammatillista koulutusta koskeva selvitys perustuu opetusministeriön vuoden 2005 lopulla Opetushallitukselle antamaan toimeksiantoon. Rikosseuraamusvirasto on osaltaan rahoittanut selvityksen tekemistä ja linjannut sen sisältöä. Toimeksianto laajeni alkuperäisestä selvityksen toteutuksen valmisteluvaiheessa erityisesti opetukseen liittyvillä asioilla ja aluevankilakohtaisella tarkastelulla. Selvityksen tavoitteena on ollut tuottaa tietoa vankilaopetusta koskevaan päätöksentekoon ja kehittämistyöhön. Selvityksen tehtävänä on toimia vankien ammatillisen koulutuksen tilan kuvaajana muuttuvassa toimintaympäristössä. Ammatillisessa koulutuksen uudet linjaukset sekä vankimäärän ja rakenteen kehitys ja aluevankiloiden ja sijoittajayksikköjen perustaminen ovat keskeisiä selvityksen taustalla olevia muutoksia. Selvityksen tulosten on tarkoitus toimia vangeille järjestettävän ammatillisen koulutuksen kehittämisen työvälineenä ja liikkeelle panevana voimana. Selvityksen tehtävänä on palvella opetusviranomaisten ohella vankeinhoidosta vastaavia viranomaisia ja muita vankien ammatillisen koulutuksen parissa toimivia esim. rangaistuslaitoksia ja ammatillisen koulutuksen järjestäjiä ja niiden toimintayksiköitä. Toivon, että selvityksen pohjalta tehdyt kehittämisehdotukset konkretisoituvat käytännön toimenpiteiksi, joilla on vaikutusta vangeille järjestettävän ammatillisen koulutuksen tarjontaan ja laatuun. Selvityksen vastuuhenkilöinä Opetushallituksesta toimivat opetusneuvos Leena Koski ja projektisuunnittelija Marianne Mäki. Selvityksemme ei olisi onnistunut ilman eri tahojen mukanaoloa. Vankiloiden, koulutuksen järjestäjien ja toimintayksikköjen vankilaopetuksesta vastaavien henkilöiden osallistuminen on ollut merkittävää. Erityiset kiitokset menevät ylitarkastaja Tarja Koskimäelle opetusministeriöstä ja ylitarkastaja Kirsti Kuivajärvelle Rikosseuraamusvirastosta sekä opetusministeriön koko vankilaopetustiimille. Helsingissä Leena Koski Opetusneuvos 3

4 4

5 SISÄLTÖ ESIPUHE... 3 JOHDANTO SELVITYKSEN TOTEUTUS Selvityksen tehtävät Käytetyt tilastot, selvitykset ja arvioinnit Kyselyt ja haastattelut Aineistojen käsittely ja analysointi VANKIEN KOULUTUKSEN TOIMIJAT JA TEHTÄVÄJAKO Vankeinhoitolaitos Opetushallinto Työvoimahallinto AMMATILLINEN KOULUTUS Ammatillinen perus- ja lisäkoulutus Erityisopetus ammatillisessa peruskoulutuksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA SEN MUUTOKSET Vankien ammatilliseen koulutukseen liittyviä linjauksia ja suosituksia Ammatillista koulutusta koskevia opetushallinnon linjauksia Vankeinhoidon rakenteiden ja toimintatapojen uudistuminen Vankimäärien kasvu ja vankirakenteen muutos...19 OSA I VANKIEN AMMATILLISTA KOULUTUSTA KOSKEVAN SELVITYKSEN TULOKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TARJONTA VANGEILLE Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Vankilaopetuksena järjestettävän koulutuksen suunnittelu ja järjestämiseen vaikuttavat tekijät Ammatillisen koulutuksen järjestämiseen liittyvä yhteistyö vankilaopetuksessa Aluevankilauudistuksen vaikutukset vankilaopetuksen suunnitteluun ja järjestämiseen Opiskelijamäärät ja vangeille järjestetty ammatillinen perus- ja lisäkoulutus sekä valmentava ja ohjaava koulutus Yhteenveto POTENTIAALISET OPISKELIJAT JA KYSYNNÄN JA TARJONNAN VASTAAVUUS Potentiaaliset opiskelijat Kysynnän ja tarjonnan vastaavuus Yhteenveto VANKILAOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖT JA KOULUTUSRESURSSIT JA NIIHIN LIITTYVÄ YHTEISTYÖ Yleisarvio resursseista ja niihin liittyvästä yhteistyöstä Tilat, koneet ja laitteet ja niihin liittyvä yhteistyö Opetushenkilöstön määrä ja ammattitaito Vankilaopetuksen oppimisympäristön ja koulutusresurssien kehittämistarpeet Yhteenveto OPETUS JA OPINTOJEN SUUNNITTELU Rangaistusajan suunnitelmat ja uudistuksen vaikutukset Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteinen osa ja tutkintokohtaiset osat vankilaopetuksen kannalta tarkasteltuna Henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat vankilaopetuksessa Vankilaopetus erityistä tukea tarvitseville Eri koulutuksen järjestämismuodot, opetuksen laatu ja opetusmenetelmät Työssäoppiminen Näyttötutkinnot ja ammatillisen peruskoulutuksen näytöt vankilaopetuksessa Opiskelu vankilan ulkopuolella Yhteenveto

6 9 VANKILAOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN OPPISOPIMUSKOULUTUKSENA Oppisopimuskoulutuksen tarjonta ja järjestäminen vankilassa Keskeiset kehittämishaasteet Yhteenveto OPINTOJEN JA TUTKINTOJEN SUORITTAMINEN Opintojen ja tutkintojen suorittaminen ja siihen liittyvä tuki Yhteenveto VANKILAOPETUKSEN RAHOITUS Ammatillisen koulutuksen kustannukset ja kustannustenjako Yhteenveto KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEEN LIITTYVÄT KEHITTÄMISEHDOTUKSET...82 OSA II TULOKSET ALUEVANKILAKOHTAISESTI TARKASTELTUNA AMMATILLINEN KOULUTUS ALUEVANKILOITTAIN TARKASTELTUNA Koulutuksen järjestäminen Etelä-Suomen aluevankilassa Koulutuksen järjestäminen Länsi-Suomen aluevankilassa Koulutuksen järjestäminen Kaakkois-Suomen aluevankilassa Koulutuksen järjestäminen Itä-Suomen aluevankilassa Koulutuksen järjestäminen Pohjois-Suomen aluevankilassa KYSYNNÄN JA TARJONNAN VASTAAVUUS ALUE-VANKILOITTAIN TARKASTELTUNA Kysynnän ja tarjonnan vastaavuus Etelä-Suomen aluevankilassa Kysynnän ja tarjonnan vastaavuus Länsi-Suomen aluevankilassa Kysynnän ja tarjonnan vastaavuus Kaakkois-Suomen aluevankilassa Kysynnän ja tarjonnan vastaavuus Itä-Suomen aluevankilassa Kysynnän ja tarjonnan vastaavuus Pohjois-Suomen aluevankilassa OPINTOJEN JA TUTKINTOJEN SUORITTAMINEN ALUEVANKILOITTAIN TARKASTELTUNA Opintojen ja tutkintojen suorittaminen Etelä-Suomen aluevankilassa Opintojen ja tutkintojen suorittaminen Länsi-Suomen aluevankilassa Opintojen ja tutkintojen suorittaminen Kaakkois-Suomen aluevankilassa Opintojen ja tutkintojen suorittaminen Itä-Suomen aluevankilassa Opintojen ja tutkintojen suorittaminen Pohjois-Suomen aluevankilassa VANKILAOPETUKSEN RAHOITUS ALUEVANKILOITTAIN TARKASTELTUNA Ammatillisen koulutuksen rahoitus Etelä-Suomen aluevankilassa Ammatillisen koulutuksen rahoitus Länsi-Suomen aluevankilassa Ammatillisen koulutuksen rahoitus Kaakkois-Suomen aluevankilassa Ammatillisen koulutuksen rahoitus Itä-Suomen aluevankilassa Ammatillisen koulutuksen rahoitus Pohjois-Suomen aluevankilassa YHTEENVETO LÄHTEET LIITE

7 JOHDANTO Opetushallitus toteutti välisenä aikana vankien ammatillista koulutusta koskevan selvityksen. Selvityksen tavoitteena oli tuottaa tietoa ja siten tukea vankien ammatillista koulutuksen kehittämistä toimintaympäristöjen muuttuessa. Esimerkkejä muutoksista ovat ammatillisen koulutuksen uudet kehittämishaasteet, vankeinhoidon rakenteiden ja toimintatapojen ja vankirakenteen muutokset sekä vankimäärien kehitys. Selvityksen kohteena on erityisesti vankien ammatillisen koulutuksen saatavuus ja tarjonta, koulutuksen järjestämismuodot, työnjako koulutuksen toteuttamisessa, erilaisten opiskelijoiden huomioiminen, rahoitus sekä opiskelijavalintaan liittyvät asiat. Lisäksi selvitys kohdistuu opetuksen toteutukseen ja tutkintojen ja opintojen suorittamiseen. Selvityksessä esitellään myös koulutuksen järjestämiseen ja kehittämiseen liittyviä ehdotuksia. Selvitys tehtiin Opetusministeriön toimeksiannosta yhteistyössä ministeriön ja Rikosseuraamusviraston nimeämien yhdyshenkilöiden sekä ohjausryhmän kanssa. Vastuuhenkilöinä Opetushallituksesta toimivat opetusneuvos Leena Koski ja projektisuunnittelija Marianne Mäki. Selvityksen tekemisessä avustivat sekä ylitarkastaja Tarja Koskimäen johdolla toiminut ohjausryhmä opetusministeriöstä että ylitarkastaja Kirsti Kuivajärvi Rikosseuraamusvirastosta. Selvityksen pohjalta ohjausryhmä teki vankien ammatillista koulutusta koskevat kehittämisehdotukset. Raportti sisältää sekä vankien ammatillista koulutusta koskevaa taustatietoa että selvityksen tuloksia. Osassa I esitetään vankien ammatillista koulutusta koskevia tuloksia valtakunnallisesti tarkasteltuna ja koulutuksen järjestämiseen liittyviä kehittämisehdotuksia. Osassa II selvityksen tuloksia käsitellään aluevankilakohtaisesti. 7

8 1 SELVITYKSEN TOTEUTUS 1.1 Selvityksen tehtävät Vankien ammatillista koulutusta koskeva selvitys perustuu opetusministeriön vuoden 2005 lopulla Opetushallitukselle antamaan toimeksiantoon. Selvityksen toisena rahoittajatahona ja selvityksen sisältöä linjanneena tahona on ollut Rikosseuraamusvirasto. Toimeksiantoa laajennettiin alkuperäisestä valmisteluvaiheessa erityisesti opetukseen liittyvillä asioilla ja aluevankilakohtaisella tarkastelulla. Selvitys sisältää osin myös vammaisten valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta koskevia asioita. Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus voi olla joko ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa tai työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa. Sillä on kuitenkin aina koulutuksellisia tavoitteita. Selvityksen sisältämä valmentava ja ohjaava koulutus pitää vankeinhoidon tilastoinnista johtuen sisällään sekä edellä mainittua opetushallinnon järjestämää vammaisten valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta että vankeinhoidon järjestämää muuta valmentavaa, ohjaavaa tai valmentavaa ja kuntouttavaa koulutusta. Selvityksen tehtävänä on toimia vankien ammatillisen koulutuksen tilan kuvaajana sekä toimintaympäristön että varsinaisen koulutuksen järjestämisen osalta. Ammatillisen koulutuksen uudet linjaukset sekä vankimäärän ja rakenteen kehitys ja aluevankiloiden ja sijoittajayksikköjen perustaminen ovat keskeisiä selvityksen taustalla olevia muutoksia. Selvityksen tulosten on tarkoitus toimia vangeille järjestettävän ammatillisen koulutuksen kehittämisen työvälineenä ja edistää ammatillisen koulutuksen järjestämistä vangeille. Selvityksen tehtävänä on palvella opetusviranomaisten ohella vankeinhoidosta vastaavia viranomaisia ja muita vankien ammatillisen koulutuksen parissa toimivia esim. rangaistuslaitoksia ja ammatillisen koulutuksen järjestäjiä ja niiden toimintayksiköitä. 1.2 Käytetyt tilastot, selvitykset ja arvioinnit Rikosseuraamusvirasto kerää vuosittain tietoja vankitoiminnoista ja laatii vankeinhoidon ja kriminaalihuollon tilastoja. Rikosseuraamusviraston toimintakertomuksessa on myös vuosittain tiivistetty tilastokatsaus vankien koulutuksesta. Näitä tilastoja on käytetty taustaaineistona ja vertailukohtana vankien ammatillisen koulutuksen selvityksessä. Vastaavasti opetusministeriön ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupatilastoja vuosilta 2004 ja 2005 on käytetty selvityksessä. Rikosseuraamusviraston toimeksiannosta Opetushallitus toteutti vuonna 2003 vankilaopetuksen arvioinnin suljetuissa laitoksissa ja vuonna 2004 avolaitoksissa. Pohjoismaisessa projektissa Koulutus ja vankeinhoito elinikäisen oppimisen näkökulmasta rakenteiden ja mallien pohjoismainen tutkimus selvitettiin Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan vankiloissa järjestettävää koulutusta. Vankilaopetuksen arviointien keräämisen yhteydessä saatua tietoa vankilaopetuksen vahvuuksista ja kehittämisalueista sekä pohjoismaisessa vankilaopetuksen selvityksessä esille nousseita kehittämishaasteita on hyödynnetty tehtäessä tätä selvitystä. 8

9 1.3 Kyselyt ja haastattelut Tilastollisia tietoja ja aikaisempien tutkimusten tuloksia on täydennetty kyselyillä koulutuksen järjestäjille, niiden toimintayksiköille sekä vankiloille. Kyselyt toteutettiin nettipohjaisena Survette -kyselyohjelmiston avulla. Yhteyshenkilöiden sähköpostiosoitteet saatiin Opetushallituksen OPTI -tietokannasta, joka perustuu koulutuksen järjestäjien ilmoittamiin tietoihin, sekä vankiloihin lähetetyn kyselyn osalta Rikosseuraamusvirastolta. Kyselyn saajalle annettiin myös mahdollisuus delegoida kysely saman organisaation sisällä toiselle henkilölle. Kysely koulutuksen järjestäjille Perusjoukkoon kuuluivat kaikki ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjät. Kysely lähti 175:lle koulutuksen järjestäjälle. Perusjoukko oli kaiken kaikkiaan 180, koska valtion ollessa koulutuksen järjestäjä, käytännössä kyselyyn vastasi kukin valtion oppilaitos erikseen. Kyselyssä tiedusteltiin mm. ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen sekä vammaisten valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen järjestämiseen liittyvästä suunnittelusta ja opetuksen ja ohjauksen toteutuksesta, koulutuksen järjestäjien ja vankiloiden yhteistyötavoista vankilaopetuksena järjestettävässä koulutuksessa, koulutuksen kysynnästä ja tarjonnasta sekä rahoituksesta ja muista resursseista. Tavoitteena oli saada tietoa myös siitä, miksi ko. koulutusta ei ole aikaisemmin järjestetty. Lisäksi järjestäjiä pyydettiin ilmoittamaan vuosien 2004 ja 2005 osalta, mitä ammatillista perus- ja lisäkoulutusta sekä vammaisten valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta ne ovat järjestäneet vankilaopetuksena. Vastauksia koulutuksen järjestäjien kyselyyn tuli 62 (34,4 %). Vastausprosentti vankilaopetusta aikaisemmin järjestäneiden ammatillisen koulutuksen järjestäjien osalta oli korkeampi. Vankilaopetusta kolmen viimeisen vuoden aikana järjestäneistä koulutuksen järjestäjistä 17 (61 %) vastasi kyselyyn. Lisäksi kahdeksan vankilaopetusta järjestänyttä koulutuksen järjestäjää vastasi järjestäjille suunnatun kyselyn sijaan toimintayksiköille suunnattuun kyselyyn. Jos nämä lasketaan mukaan niin vankilaopetusta kolmen viimeisen vuoden aikana järjestäneistä koulutuksen järjestäjistä 25 (89 %) vastasi kyselyyn. Vankilaopetusta järjestäneistä koulutuksen järjestäjistä vain kolme ei vastannut kumpaankaan kyselyyn. Määrällisesti eniten vastauksia saatiin Länsi-Suomen aluevankilan alueelta ja vähiten Kaakkois-Suomen aluevankilan alueelta. Suhteellisesti eniten vastauksia saatiin kuitenkin Itä- Suomen aluevankilan alueelta (38,9 %) ja suhteellisesti vähiten Kaakkois-Suomen aluevankilan alueelta (22,2 %). Vastausprosentit olivat osittain melko alhaisia. Toisaalta kyselyn yhtenä tavoitteena voidaan pitää myös sitä, että se toimisi herätteenä mahdollisuudelle järjestää vankilaopetusta. Taulukko 1. Järjestäjäkyselyyn vastanneet alueittain. Aluevankila, jonka alueella järjestäjä sijaitsee Lukumäärä % % alueen koulutuksen järjestäjistä Etelä-Suomi 17 27,4 32,7 Länsi-Suomi 26 41,9 35,6 Kaakkois-Suomi 4 6,5 22,2 Itä-Suomi 7 11,3 38,9 Pohjois-Suomi 8 12,9 25,8 Yhteensä ,0 9

10 Kysely ammatillisen koulutuksen järjestäjien toimintayksiköille Ammatillisen koulutuksen järjestäjien toimintayksiköiltä pyydettiin opetuksen suunnitteluun, opetusjärjestelyihin ja opetuksen resursseihin liittyviä tietoja sekä koulutuksen kehittämishaasteita. Toimintayksiköille suunnattu kysely lähetettiin yhteensä 351:lle yksikölle. Jos oppilaitoksen kohdalla oli OPTI -tietokannassa vain yksi yhteyshenkilö, kysely lähetettiin vain hänelle. Mikäli OPTI -tietokannassa oli oppilaitoksen kunkin toimipisteen osalta eri yhteyshenkilö, kysely lähetettiin kaikille ilmoitetuille yhteyshenkilöille. Toimintayksiköille suunnattuun kyselyyn vastauksia tuli yhteensä 99 (28,2 %). Kolmen viimeisen vuoden aikana vankilaopetusta järjestäneistä toimintayksiköistä 23 (74 %) vastasi kyselyyn. Kyselyyn vastanneista toimintayksiköistä valtaosa oli ammatillisia oppilaitoksia. Suhteellisesti eniten vastanneita oli kuitenkin ammatillisista erityisoppilaitoksista. Yli puolet kaikista ammatillisista erityisoppilaitoksista vastasi kyselyyn. Ammatillisista aikuiskoulutuskeskuksista ja ammatillisista oppilaitoksista kyselyyn vastasi noin kolmannes. Johdonmukaisuuden vuoksi selvityksessä käytetään termiä toimintayksikkö, jolla tarkoitetaan sekä yksittäisiä oppilaitoksia että niiden erillisiä toimintayksikköjä. Taulukko 2. Toimintayksikkö -kyselyyn vastanneet järjestäjätyypin mukaan. Oppilaitostyyppi Vastanneiden oppilaitosten lukumäärä % % koko määrästä* Ammatillinen oppilaitos 61 61,6 32,6 Ammatillinen erityisoppilaitos 7 7,1 53,8 Ammatillinen aikuiskoulutuskeskus 14 14,1 35 Ammatillinen erikoisoppilaitos 3 3,0 42,9 Kansanopisto 6 6,1 33,3 Liikunnan koulutuskeskus 4 4,0 57,1 Musiikkioppilaitos 1 1,0 14,3 Muu oppilaitos 3 3,0 37,5 Yhteensä ,0 * Laskettu kaikki oppilaitokset, joiden ylläpitäjällä on ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupa. Kysely vankiloille Kolmas kysely lähetettiin vankiloiden ammatillisesta koulutuksesta vastaaville (vankilan johto, opinto-ohjaajat). Ennen varsinaista kyselyä vankiloiden johtajia informoitiin selvityksestä ja tulevasta kyselystä Rikosseuraamusvirastosta lähetetyllä kirjeellä. Kysely lähetettiin 25:een rangaistuslaitokseen. Vantaan vankilan apulaisjohtaja ja Suomenlinnan työsiirtolan apulaisjohtaja ilmoittivat, ettei heillä järjestetä ammatillista koulutusta, joten heitä ei huomioitu vastausprosenttia laskettaessa. Vastauksia saatiin yhteensä 22 (95,7 %). Selvityksessä käytetään jatkossa termiä vankila tarkoitettaessa kaikkia erillisiä rangaistuslaitosyksikköjä. 10

11 Haastattelut Kyselyiden perusteella saatuja tietoja syvennettiin vankiloissa tehdyillä haastatteluilla. Yhdessä Rikosseuraamusviraston kanssa valittiin kolme vankilaa eri aluevankiloiden alueilta: Satakunnan vankila, Hämeenlinnan vankila ja Konnunsuon vankila. Valintaperusteena pidettiin mm. sitä, että sekä avo- että suljettu laitos, eri aluevankilat, erilaiset koulutusalat sekä vankirakenteiltaan erityyppiset laitokset ovat edustettuina. Kussakin vankilassa haastateltiin vankilan johtoa, opinto-ohjaajia, vankilaopetuksesta vastanneita opettajia, yhteistyökumppaneita (koulutuksen järjestäjiä) sekä opiskelijoita. Haastatteluissa käsiteltiin mm. kysyntään ja tarjontaan, opetuksen suunnitteluun, koulutuksen rahoitukseen ja opetukseen liittyviä asioita. Opiskelijoiden näkemyksiä selvitettiin vain haastatteluissa. Päätökseen vaikutti aikataulun ohella se, että Pohjoismaisen selvityksen yhteydessä tehdään kysely vangeille opiskelusta. 1.4 Aineistojen käsittely ja analysointi Kaikki vastaajat eivät vastanneet kyselyissä kaikkiin kysymyksiin. Toisaalta, vaikka esim. toimintayksiköitä ohjeistettiin vastaamaan moniin kysymyksiin vain siinä tapauksessa, että niillä oli kokemusta vankilaopetuksen järjestämisestä, vastauksia saatiin myös niiltä, jotka eivät olleet järjestäneet vankilaopetusta kolmen viimeisen vuoden aikana. Pääosin tuloksissa ei kuitenkaan ole tilastollisesti merkitseviä eroja vankilaopetusta järjestäneiden ja järjestämättömien näkemysten välillä. Vankilaopetuksen kysyntään ja tarjontaan, koulutuksen järjestämiseen, oppimisympäristöihin ja koulutusresursseihin ja niihin liittyvään yhteistyöhön, opetukseen ja sen suunnitteluun sekä rahoitukseen liittyviä asioita tarkastellaan selvityksessä pääasiassa koko aineiston osalta. Käytettävissä oleva aika ei kaikilta osin mahdollistanut aluevankilakohtaista tarkastelua. Lisäksi aluevankilakohtainen tarkastelu olisi edellyttänyt laajempaa haastattelukierrosta kuin, mikä oli mahdollista selvityksen puitteissa toteuttaa. Tuloksia analysoitiin osin erikseen avolaitosten ja suljettujen laitosten osalta. Raportissa tulokset esitetään erikseen kuitenkin lähinnä vain silloin, kun erot niiden näkemysten välillä ovat tilastollisesti merkitseviä. Prosenttiosuudet esitetään jatkossa aina vastanneista. 11

12 2 VANKIEN KOULUTUKSEN TOIMIJAT JA TEHTÄVÄJAKO Vankeinhoito kuuluu Suomessa oikeusministeriön hallinnonalaan. Hallinnonalan strategista ohjausta hoitaa oikeusministeriön kriminaalipoliittinen osasto. Vankeinhoitolaitoksen toiminnan ohjauksesta ja johtamisesta vastaa Rikosseuraamusvirasto. Vangeille järjestettävän koulutuksen osalta muita toimijoita ovat opetushallinto, koulutuksen järjestäjät ja työvoimahallinto. 2.1 Vankeinhoitolaitos 12 Vankeinhoito ja kriminaalihuoltotyö ovat osa rikosoikeudellista seuraamusjärjestelmää. Vankeinhoitolaitos panee täytäntöön tuomioistuinten määräämät vankeusrangaistukset, sakon muuntorangaistukset sekä huolehtii tutkintavankeuden toimeenpanosta. Kriminaalihuoltoyhdistys vastaa yhdyskuntaseuraamusten toimeenpanosta ja muusta vapaudessa toimeenpantaviin seuraamuksiin liittyvästä toiminnasta. Vankeinhoitolaitoksen ja Kriminaalihuoltoyhdistyksen tavoitteena on huolehtia osaltaan yhteiskunnan turvallisuudesta pitämällä yllä laillista ja turvallista seuraamusten täytäntöönpanojärjestelmää ja myötävaikuttaa uusintarikollisuuden vähentämiseen ja rikollisuutta ylläpitävän syrjäytymiskehityksen katkaisemiseen. (Vankeinhoitolaitoksen ja Kriminaalihuoltoyhdistyksen periaateohjelma sekä lähiajan toimintalinjat 1999.) Vankeusrangaistus on yksi yhteiskunnan reaktioista ei-toivottuun toimintaan. Monet ammattiryhmät osallistuvat työhön, jolla edistetään tuomittujen sopeutumista yhteiskuntaan. Vankeinhoidolla on kuitenkin erityisvastuu koordinoida eri hallinnonalojen toimenpiteet siten, että ne muodostavat kattavan, kootun tarjonnan tuomitulle. Normaalisuusperiaate korostaa sitä, että rangaistuslaitoksen olot on mahdollisuuksien mukaan järjestettävä vastaamaan yhteiskunnassa yleensä vallitsevia elinoloja. Rangaistuksen täytäntöönpano on järjestettävä siten, että rangaistuksena on pelkästään vapaudenmenetys. (L rangaistusten täytäntöönpanosta 128/1995). Vankeinhoitoasetuksen mukaan rangaistuslaitoksessa annettavasta koulutuksesta on voimassa, mitä koulutuksesta yleensä säädetään. Vangille, joka ei ole suorittanut yleisen oppivelvollisuuden edellyttämää oppimäärää, on varattava mahdollisuus sen suorittamiseen. Lisäksi vangille on annettava mahdollisuuksien mukaan tilaisuus opiskella aikuis- ja muissa oppilaitoksissa. Vankeinhoitoasetuksen 28 :ssä ovat säännökset vangin opintojen ohjaamisesta ja valvomisesta. Asetuksen 29 :n mukaan opintotodistuksista ei saa ilmetä, että opintoja on harjoitettu rangaistuslaitoksessa. (VHA 878/ , ) Rangaistusten täytäntöönpanosta annetun lain mukaan vangit ovat velvollisia tekemään varsinaisena työaikana työtä tai osallistumaan koulutukseen tai muuhun rangaistuslaitoksen hyväksymään toimintaan. Vangille on mahdollisuuksien mukaan järjestettävä sellaista hänen taipumuksiaan vastaavaa työtä tai muuta toimintaa, joka on omiaan ylläpitämään ja kehittämään ammattitaitoa tai muuten edistämään hänen mahdollisuuksiaan tulla toimeen yhteiskunnassa. Rangaistuslaitoksessa on järjestettävä sopivaa ammattikoulutusta ja muutakin tarpeelliseksi katsottavaa opetusta. (L rangaistusten täytäntöönpanosta 128/1995.) Vankien opetuksen tulee vastata yleisessä koulutusjärjestelmässä annettua opetusta. Opetus rahoitetaan pääosin samoin kuin aikuisopetus yleensä. Vankilat maksavat eräissä tapauksissa opetuksen järjestelyistä sen osuuden, jonka koulutuksen järjestäjät yleensä rahoittavat

13 oppilasmaksuilla. Opetusviranomaisten rahoittamaa koulutusta täydentämään vankilat käyttävät omia toimintamenomäärärahojaan koulutukseen. Lisäksi viime vuosina Rikosseuraamusvirasto on varannut keskitetysti vankiloiden tarpeen mukaan jaettavaksi vankien koulutuksen järjestämiseen tarkoitettua määrärahaa. Määrärahaa on voitu käyttää täydentämään vangeille järjestettävää, opetushallinnon rahoittamaa ammatillista, valmentavaa tai muuta opetusta. 2.2 Opetushallinto Suomessa perustuslaki turvaa kaikille subjektiivisena oikeutena maksuttoman perusopetuksen. Jokaisella on siihen oikeus. Perustuslaki turvaa myös muun kuin perusopetuksen saatavuuden, ei kuitenkaan subjektiivisena oikeutena, vaan julkiselle vallalle asetettuna turvaamisvelvoitteena. Julkisen vallan on turvattava jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erilaisten tarpeidensa mukaan myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä. Muulla opetuksella tarkoitetaan esim. ammatillista peruskoulutusta ja korkeakouluopintoja. Koulutuspolitiikassa korostuu nykyisin vahvasti elinikäisen oppimisen periaate, joka koskee kaikenikäisiä kansalaisia. Myös vähemmän koulutettujen koulutusmahdollisuuksiin kiinnitetään huomiota. Nämä linjaukset koskevat myös vangeille järjestettävää koulutusta. Opetusministeriö vastaa ammattikoulutuksen strategisesta ja normatiivisesta ohjauksesta. Ministeriö varmistaa koulutuksen toimintaedellytykset ja ohjaa kansallista kehittämistoimintaa. Ammatillisen koulutuksen valtakunnallisista tavoitteista, tutkintojen rakenteesta sekä yhteisistä opinnoista päättää valtioneuvosto ja tarkemmin tutkinnoista ja niiden laajuudesta opetusministeriö. Koulutuksen järjestämistä varten opetusministeriö antaa ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisluvan ja siihen sisältyvän koulutustehtävän. Ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupa sisältää mm. koulutusalat, joilla koulutusta voidaan järjestää, enimmäisopiskelijamäärän ja erityiset koulutustehtävät. Tämän luvan puitteissa koulutuksen järjestäjä päättää koulutustarjonnan tarkemmasta kohdentamisesta. Koulutuksen järjestäjät vastaavat ammatillisen koulutuksen organisoinnista omalla alueellaan, koulutuksen suuntaamisesta alueensa työelämän tarpeiden mukaisesti, sekä opetussuunnitelmien sisällöistä tutkintojen perusteiden pohjalta. Järjestäjät päättävät itsenäisesti myös sitä, millaisia oppilaitoksia tai toimipisteitä ne ylläpitävät. Vammaisuuden, sairauden, kehityksestä viivästymisen, tunneelämän häiriön tai muun syyn vuoksi erityisiä opetus- tai opiskelijahuollon palveluja tarvitsevien opiskelijoiden opetus annetaan erityisopetuksena tai valmentavana ja kuntouttavana opetuksena ja ohjauksena. Opetusministeriö voi antaa koulutuksen järjestäjälle myös ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämisluvan. Koulutuksen järjestäjät voivat antaa lisäkoulutusta kaikilla koulutusaloilla. Lupiin voidaan ottaa myös erityisiä koulutustehtäviä, jollainen myös vankilaopetus voi olla. Luvissa on myös määrällinen säätely opiskelijatyövuosien ja oppisopimusten vähimmäismäärinä. Ammatillista lisäkoulutusta voidaan järjestää myös oppisopimuskoulutuksena. Työtoiminnan yhteydessä järjestetty vankien oppisopimuskoulutus ei perustu työsopimukseen. Koulutuksen järjestäjä päättää opiskelijaksi ottamisesta. Ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut perusopetuksen oppimäärän tai sitä vastaavan aikaisemman oppimäärän. Opiskelijaksi voidaan ottaa 13

14 myös muu henkilö, jolla koulutuksen järjestäjä katsoo olevan riittävät edellytykset koulutuksesta suoriutumiseen. Vangit voivat olla opetushallinnon toimialaan kuuluvassa koulutuksessa mukana edellyttäen, että he täyttävät yleiset opiskelijaksi ottamisen perusteita koskevat vaatimukset tai erityisopiskelijaksi ottamisen kriteerit. Ammatillisten tavoitteiden mukainen opiskelu edellyttää vangilta riittävää työ- ja toimintakykyä. Koulutuksen järjestämiseen vangeille vaikuttaa myös koulutuksen järjestäjän koulutustarjonta, henkilö- ja muut resurssit sekä vankeusrangaistuksen suorittamispaikka ja rangaistuksen pituus. Myös vankien koulutuksessa noudatetaan Opetushallituksen vahvistamia valtakunnallisia opetussuunnitelman ja näyttötutkintojen perusteita sekä niiden perustella laadittuja paikallisia opetussuunnitelmia. Ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinnat perustuvat toteutuneisiin valtakunnallisiin kustannuksiin. Yksikköhinnat määrätään alakohtaisesti. Kutakin ammatillisen koulutuksen järjestäjää varten määrätään laskennallinen opiskelijakohtainen yksikköhinta, jonka suuruus riippuu siitä, minkä alojen ja eräissä tapauksissa tutkintojen koulutusta koulutuksen järjestäjä antaa. Ammatillisen koulutuksen järjestäjät päättävät koulutukseen myönnetyn rahoituksen käyttämisestä ja kohdentamisesta: rahoituksella ei ole korvamerkkiä. Kustannukset pitävät sisällään käyttökustannukset ja investointien poistot. Rahoitukseen vaikuttavat koulutuksen järjestäjän opiskelijamäärä eri aloilla ja erimuotoisessa koulutuksessa (mm. oppilaitosmuotoinen koulutus/oppisopimuskoulutus, erityisopetus, peruskoulutukseen valmistava koulutus). Lisäksi osa rahoituksesta määräytyy koulutuksen järjestäjän tuloksellisuuden perusteella. Vuoden 2006 alusta lukien muutettiin ammatillisen koulutuksen rahoitusta siten, että uudeksi rahoituksen määräytymisperusteeksi otettiin tuloksellisuus ja perustamiskustannusten erilliset valtionosuudet siirrettiin osaksi käyttökustannusten laskennallista valtionosuusjärjestelmää. Tuloksellisuusrahoitusta varten koulutuksen järjestäjille lasketaan tulosindeksi seuraavien indikaattoreiden perusteella: työllistyminen, siirtyminen korkea-asteen jatkoopintoihin, opintojen keskeyttämisen vähentyminen, koulutuksen läpäisyaste, opetushenkilöstön kelpoisuus ja henkilöstön kehittäminen. Ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhintojen pohjana on oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta, mihin lisätään koulutusalakohtaiset korotukset. Yksikköhintaa voidaan korottaa erityisopetuksen kohdalla. Oppisopimuskoulutuksessa yksikköhinnat määrätään valtion talousarvion perusteella. 2.3 Työvoimahallinto Myös työvoimaviranomaiset osallistuvat pieneltä osin vankilaopetuksena järjestettävän ammatillisen koulutuksen rahoitukseen. Työvoimaviranomainen järjestää tai hankkii julkisena työvoimapalveluna työnvälityspalveluita, työvoimapoliittista aikuiskoulutusta ja muita ammatillisen kehittymisen palveluita sekä edistää työttömien työllistymistä työllistämistuen avulla. Vankilassa olevien ei katsota olevan työmarkkinoiden käytettävissä. Vanki ei voi ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi eikä voi siksi osallistua työelämävalmennukseen tai työharjoitteluun vankeusaikanaan. Vanki voi saada työvoimapalveluja vankipaikkakuntansa työvoimatoimistosta, mutta hänellä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen, koska hän on estynyt olemasta työmarkkinoilla. Siinä vaiheessa kun henkilö on kuukauden sisällä vapautumassa, käynnistetään työnhaku, koulutuspohdinnat ja muu saatavilla oleva työvoimapalvelu jo rangaistusaikana. 14

15 3 AMMATILLINEN KOULUTUS 3.1 Ammatillinen perus- ja lisäkoulutus Ammatillinen koulutus muodostuu ammatillisesta perus-, lisä- ja täydennyskoulutuksesta. Koulutusta säädellään ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa. Ammatilliseen peruskoulutukseen kuuluvat ammatilliset perustutkinnot, ammatilliseen koulutukseen valmistavat koulutusmuodot ja muu ammatilliseen koulutukseen liittyvä toiminta. Ammatilliset perustutkinnot ovat nimellislaajuudeltaan 120 opintoviikon laajuisia, koulutuksen yksilöllinen suoritusaika riippuu aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamisesta. Ammatilliset perustutkinnot muodostuvat ammatillisista opinnoista, yhteisistä opinnoista ja vapaasti valittavista opinnoista. Näiden lisäksi tutkintoon sisältyy opinto-ohjaus, työssäoppiminen ja opinnäytetyö. Opintojen laajuudet ja tavoitteet on määritelty tutkintokohtaisesti opetussuunnitelman perusteissa. Ammatilliset opinnot (90 ov.) sisältävät ammattialan perusosaamisen sekä koulutusohjelmakohtaisen erikoisosaamisen. Lisäksi ammatillisiin opintoihin sisältyy ns. muut valinnaiset opinnot (10 ov.). Nämä opinnot voivat olla ammatillisia syventäviä, yhteisiä opintoja tai lukio-opintoja. (Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998, Asetus ammatillisesta koulutuksesta 811/1998.) Ammatillisia perustutkintoja, joille on vahvistettu tutkintojen perusteet on tällä hetkellä 53. Eri koulutusalojen koulutusohjelmia on yhteensä 119. Tekniikan ja liikenteen alan koulutusalalla on 26 perustutkintoa, sosiaali-, terveys- ja liikunta- ja kulttuurialalla on kuusi perustutkintoa. Luonnonvara- ja ympäristöalan sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutusaloilla on viisi perustutkintoa. Humanistisen ja kasvatusalan koulutusalalla on kolme perustutkintoa ja yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon koulutusalalla sekä luonnontieteiden koulutusalalla yksi perustutkinto kummallakin alalla. (OPM:n asetus ammatillisista perustutkinnoista 216/2001.) Erityisesti aikuisille suunnattuja ovat ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomat näyttötutkinnot ja niihin valmistava koulutus sekä muu kuin tutkintoon valmistava ammatillinen lisäkoulutus. Ammatillisia perustutkintoja voi suorittaa sekä opetussuunnitelmaperusteisena sekä näyttötutkintoon valmistavana. Ammatillinen perustutkinto on mahdollista suorittaa myös näyttökokeessa. Ammatti- ja erikoisammattitutkintoja voi suorittaa ainoastaan näyttötutkintoina. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot on tarkoitettu eri alojen ammattilaisille, jotka haluavat osoittaa käytännön ammattitaitonsa ja pätevyytensä. Käytännössä suurin osa näyttökokeisiin osallistuvista on sitä ennen osallistunut tutkintoon valmistavaan koulutukseen. Jokaiseen ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon on laadittu tutkinnon perusteet, joissa määritellään tutkinnossa vaadittu ammattitaito, osat joista tutkinto muodostuu, tavat joilla ammattitaito voidaan osoittaa ja tutkintosuoritusten arvioinnin perusteet. (Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 631/1998.) Tutkinnon perusteet on vahvistettu 178 ammattitutkintoon ja 119 erikoisammattitutkintoon. Edellisten lisäksi on mahdollista suorittaa muuta ammatillista lisäkoulutusta. Pääosa ammatillisesta lisäkoulutuksesta on ammattitaitoa kehittävää ja ylläpitävää koulutusta. Tarjolla on myös valmiiksi suunniteltuja, erillisistä osista koostuvia täydennyskoulutusohjelmia. 15

16 Sekä ammatillinen peruskoulutus että lisäkoulutus voidaan järjestää myös oppisopimuskoulutuksena. Oppisopimus on työvaltainen opiskelumuoto, jossa osa ammattitaidosta opitaan tekemällä käytännön työtä työpaikalla. Opiskelijalle nimetään työpaikalta kouluttaja, joka ohjaa ja valvoo tämän työtä. Tietopuoliset jaksot täydentävät koulutusta. Niitä järjestetään joko oppilaitoksessa tai työpaikalla tarpeen mukaan, yleensä päiväkursseina ammatillisissa oppilaitoksissa tai aikuiskoulutuskeskuksissa. Jaksoja on vuodessa yhdestä kahteen ja ne ovat kuukauden tai parin mittaisia sen mukaan, mihin ammattiin kouluttaudutaan. Oppisopimuskoulutus perustuu työnantajan ja vähintään 15-vuotiaan oppisopimusopiskelijan väliseen määräaikaiseen työsopimukseen. Rangaistuslaitoksessa työtoiminnan yhteydessä järjestettävä vankien oppisopimuskoulutus ei perustu työsopimukseen. (Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998.) 3.2 Erityisopetus ammatillisessa peruskoulutuksessa Erityisopetusjärjestelyiden tavoitteena on turvata mahdollisuus ammatilliseen koulutukseen kaikille, joilla on vammaisuuden, sairauden, kehityksestä viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi vaikeuksia selviytyä ammatillisista opinnoista ilman erityisiä opetus- tai opiskelijahuoltopalveluja. Koko maassa kaikesta ammatillisessa peruskoulutuksessa järjestettävästä erityisopetuksesta toteutetaan noin 75 % ammatillisissa oppilaitoksissa ja noin 25 % ammatillisissa erityisoppilaitoksissa. Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus antaa opiskelijoille valmiuksia jokapäiväisen elämän taidoissa, selkiinnyttää tulevaisuuden suunnitelmia ja tukee tulevaa koulutukseen tai työhön sijoittumista. Myös vammaisten valmentavalla ja kuntouttavalla opetuksella ja ohjauksella on koulutukselliset tavoitteet. Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus voi olla joko ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa tai työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa. Valmentava I:ssä parannetaan ammatillisessa koulutuksessa tarvittavia perustietoja ja -taitoja ja tutustutaan eri koulutusaloihin ja sopiviin ammatteihin. Valmentava II on vaikeammin vammaisille tarkoitettua käytännönläheistä koulutusta erityisoppilaitoksissa. Kumpaankin valmentavaan koulutukseen sisältyy olennaisena osana kuntoutusta ja itsenäiseen elämään harjaannuttamista ja ohjausta. (Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998; Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava opetusja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa, Opetussuunnitelman perusteet 2000.) Vankiloissa järjestetty vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus on pääasiassa valmentava I:stä. 16

17 4 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA SEN MUUTOKSET Seuraavien kappaleiden tarkoituksena on lyhyesti kuvata vankilaopetuksen toimintaympäristöä, siihen liittyviä linjauksia ja suosituksia sekä toimintaympäristöön kohdistuvia ajankohtaisia muutoksia. Esimerkkeinä muutoksista kuvataan mm. vankeinhoidon rakenteiden ja toimintatapojen uudistumista, vankimäärien kasvua ja vankirakenteen muutosta. 4.1 Vankien ammatilliseen koulutukseen liittyviä linjauksia ja suosituksia Sekä Euroopan unionin että Euroopan maiden opetusviranomaiset pitävät tärkeänä sitä, että nuorison ja aikuisväestön osaaminen vastaa jatkuvasti muuttuvan yhteiskunnan uusia tehtäviä ja työ- ja elinkeinoelämän vaatimuksia. Koulutuksen tavoitteena on lainsäädännön ja koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaisesti edistää koulutuksellista tasa-arvoa ja saavutettavuutta kaikilla koulutuksen osa-alueilla. Sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja yhteiskunnan kokonaiskehityksen kannalta on tärkeää, että kansalaiset pääsevät hyödyntämään koulutuspalveluita mahdollisimman tasavertaisesti. Jokaisella tulee olla yhtäläinen oikeus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti opetusta. Koulutuksen perusturvan toteutuminen on osa onnistunutta syrjäytymisen ehkäisyä. Olennaista on pystyä nykyistä paremmin kohdentamaan koulutusta niille ryhmille, jotka käyttävät kaikkein vähiten koulutuspalveluja. Myös Euroopan neuvoston ministerikomitean hyväksymissä vankilakoulutuksen suosituksissa lähtökohtana on se, että oikeus koulutukseen on perustavanlaatuinen ja tärkeä osa yksilön ja yhteisön kehitystä. Rangaistuksena tulee olla vain vapaudenmenetys ja vankeusaika tulee suunnitella siten, että sopeutuminen yhteiskuntaan rangaistusajan jälkeen on mahdollista. Koulutus nähdään keskeisenä keinona helpottaa vangin paluuta yhteiskuntaan. Vankien koulutuksen tulisi olla samanlaista kuin samanikäisille ryhmille suunnattu koulutus vankilan ulkopuolella ja vankien opiskelumahdollisuuksien kirjon tulisi olla niin laaja kuin mahdollista. Vankeja tulisi kaikin tavoin rohkaista osallistumaan aktiivisesti ja monipuolisesti koulutukseen ja aina kun mahdollista, vankilan ulkopuoliseen koulutukseen. Silloin kun koulutus tapahtuu vankilassa, ulkopuolisen yhteisön tulisi olla siinä mukana niin paljon kuin mahdollista. Määrärahojen, välineiden ja opettajavoiman saatavuus vankien asianmukaiseen koulutukseen tulisi varmistaa. (Council of Europe 1990.) Uudet vankisäännöt (prison rules) korostavat erityisesti nuorten vankien ja sellaisten vankien, joilla on erityisiä tarpeita, koulutusta. Opiskelulla tulisi olla sama status kuin työtoiminnalla ja opiskelun tulisi olla vangille taloudellisesti yhtä kannattavaa kuin osallistuminen työtoimintaan. (Council of Europe 2006.) Oikeusministeriön työryhmän tuoreessa selvityksessä otetaan kantaa normaalisuusperiaatteen toteutumiseen vankien, tutkintavankien ja yhdyskuntaseuraamuksia suorittavien kohtelussa eri toimintojen ja palveluiden osalta. Vankeusrangaistukseen tuomituilla tulisi olla tasavertaiset mahdollisuudet koulutukseen kuin yhteiskunnan muillakin kansalaisilla. (Oikeusministeriön työryhmämietintö 2006:12.) 17

18 4.2 Ammatillista koulutusta koskevia opetushallinnon linjauksia Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa huomiota kiinnitetään vailla koulutusta olevien nuorten ja aikuisten koulutuksen turvaamiseen. Joustavien ja yksilöllisen elämäntilanteen huomioivien opetusjärjestelyiden lisäämistä sekä vähäisen pohjakoulutuksen omaavan väestön koulutustason kohottamista pidetään tärkeänä. Ammatillisen peruskoulutuksen tutkintoja on tarkoitus kehittää siten, että niiden suorittaminen olisi mahdollisimman joustavaa. Vastaavasti ammatillisen aikuiskoulutuksen tavoitteena on tarjota kaikille aikuisille mahdollisuudet vähintään toisen asteen tutkinnon suorittamiseen. (OPM 2004:6. Koulutus ja tutkimus ) Aikuiskoulutuksessa korostetaan myös mahdollisuuksia koulutuksen avulla ylläpitää ja päivittää ammattitaitoa sekä mahdollisuutta alan vaihtamiseen. Nämä tavoitteet koskevat myös vankien ammatillista koulutusta osana koulutusjärjestelmäämme. Ammatillisiin perustutkintoihin liitettävän näyttöjärjestelmän käyttöönotto alkavasta koulutuksesta on sekä mahdollisuus että haaste vankiloissa järjestettävässä ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ammattiosaamisen näyttö on työtilanne tai työprosessi, jossa opiskelija osoittaa osaamistaan ja työelämän edellyttämää ammattitaitoa tekemällä käytännön työtehtäviä työpaikalla tai oppilaitoksessa. Näytöt sijoittuvat koko koulutuksen ajalle ja ovat osa koulutusta ja ammattiin oppimista. Tavoitteena on liittää näytöt osaksi työssäoppimista siten, että kaikilla koulutusaloilla on toimintamallit näyttöjen toteuttamiseksi työssäoppimisen yhteydessä. Ammatilliseen perustutkintoon sisältyy vähintään 20 ov. mittainen työssäoppimisjakso, jonka tarkoituksena on hankkia osa ammattitaidosta käytännön työssä. (L ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta 601/2005; OPM 2004:6. Koulutus ja tutkimus ) Vaikka näyttöjen avulla osaamisen osoittamista voidaan pitää joustavampana, on näyttöjen järjestäminen yhteistyössä työelämän kanssa ja työssäoppimisen lisääntyminen käytännön järjestelyiden kannalta suuri haaste vankiloissa. 4.3 Vankeinhoidon rakenteiden ja toimintatapojen uudistuminen Vankeinhoidon toimintaympäristön muutokset asettavat uudenlaisen haasteen vankien koulutukselle. Vankeinhoidon organisaation sekä laitosten ja niiden toimintamallien uudistaminen pohjautuvat perusratkaisuihin, joissa voimaan tulevan uuden vankeuslain (767/2005) ja asetuksen mukaisesti vapausrangaistuksen täytäntöönpanon aikana pyritään lisäämään vangin valmiuksia rikoksettomaan elämäntapaan edistämällä vangin elämänhallintaa sekä tuetaan hänen sijoittumistaan yhteiskuntaan. Vankeinhoitolaitoksen rakenteita ja organisaatiota koskeva asetus (84/2006) tulee voimaan ja sen mukaan vankeinhoitolaitos muodostuu keskusvirastona toimivasta Rikosseuraamusvirastosta, viidestä maakuntajaon nojalla organisoidusta aluevankilasta (Etelä- Suomen, Länsi-Suomen, Kaakkois-Suomen, Itä-Suomen ja Pohjois-Suomen aluevankilat) ja valtakunnallisesta terveydenhuollon yksiköstä. Aluevankilat koostuvat sijoittajayksiköistä ja erityyppisistä vankiloista. Rakenteiden ja toimintatapojen uudistamisen tarkoituksena on lisätä vankien kanssa lähityössä olevan henkilökunnan määrää siirtämällä resursseja ja toimivaltaa keskushallinnosta aluevankiloiden tasolle ja keventämällä hallintoa. Yksittäistä vankia koskeva päätöksenteko tapahtuu pääasiassa aluevankilassa. (OM työryhmämietintöjä 2004:8. Vankeinhoidon rakenneuudistuksen loppuraportti.) 18

19 Etelä-Suomen aluevankilan alueella toimii: Helsingin vankila, Helsingin avovankila, Hämeenlinnan vankila, Jokelan vankila, Keravan vankila, Riihimäen vankila, Vanajan vankila ja Vantaan vankila. Länsi-Suomen aluevankilan alueella: Kylmäkosken vankila, Käyrän vankila, Satakunnan vankila, Turun vankila, Vaasan vankila ja Vilppulan vankila Kaakkois-Suomen aluevankilan alueella: Mikkelin vankila, Konnunsuon vankila, Naarajärven vankila ja Sulkavan vankila Itä-Suomen aluevankilan alueella: Juuan vankila, Kuopion vankila, Laukaan vankila, Pyhäselän vankila, Sukevan vankila Pohjois-Suomen aluevankilan alueella: Oulun vankila, Pelson vankila ja Ylitornion vankila Aluevankila toimii itsenäisenä virastona, joka vastaa rangaistusten täytäntöönpanon ja tutkintavankeuksien toimeenpanon laillisuudesta, turvallisuudesta, suunnitelmallisuudesta ja tavoitteellisuudesta. Vankeusrangaistuksen täytäntöönpano nojautuu hyvään rangaistusajan suunnitteluun sekä tehtyjen suunnitelmien toteuttamisen seurantaan. Vankeus koostuu tulo- ja sijoitteluvaiheesta, toiminta- eli suorittamisvaiheesta sekä vapauttamisvaiheesta. Sijoittajayksikön tehtävänä on laatia vangille rangaistusajan suunnitelma, johon perustuisivat vangin sijoittaminen, toiminta rangaistusaikana, siirrot, poistumisluvat ja ehdonalainen vapaus. Suunnitelma perustuu vangille tehtyyn riski- ja tarvearvioon sekä arvioon hänen työja toimintakyvystään. (Vankeuslaki 767/2005; OM työryhmämietintöjä 2004:8. Vankeinhoidon rakenneuudistuksen loppuraportti.) Johdonmukaisuuden vuoksi tässä selvityksessä käytetään termiä aluevankila. Koulutuksen järjestäjiä koskevaa tietoa esitetään aluevankilakohtaisesti, minkä pohjana on maakuntajaon pohjalta organisoitu aluevankilajako. 4.4 Vankimäärien kasvu ja vankirakenteen muutos Vuodesta 1999 vankiluku on kasvanut yli 40 %. Vankiluku nousi loppuvuonna 2005 ensimmäisen kerran 1980-luvun jälkeen yli Vuoden 2005 keskivankiluku oli Vuonna 2005 vankiluku oli yli 7 % suurempi kuin edeltävänä vuonna. 19

20 Taulukko 3. Vankiluvun kehittyminen vuosina Vuosi Vankien päivittäinen keskimäärä Vankiluvun vaihteluväli vuoden aikana Lähde: Kriminaalihuoltolaitos & Vankeinhoitolaitos vuosikertomus 2003 ja 2004; Rikosseuraamusviraston tilastoja. Vankien määrä on noussut suljetuissa laitoksissa avolaitoksia selvästi nopeammin Avolaitokset Suljetut laitokset Kaikki vankilat Avolaitokset Suljetut laitokset Kaikki vankilat Kuvio 1. Vankiluvun kehittyminen suljetuissa ja avolaitoksissa Vankien määrällisen kasvun lisäksi vankirakenteessa on tapahtunut viime vuosina muutoksia. Haasteena on erityisesti tunnistaa erilaisten opiskelijoiden tarpeet ammatillisessa koulutuksessa ja löytää joustavia ratkaisuja heidän tarpeisiinsa. Nuorten alle 21-vuotiaiden vankien osuus kaikista vangeista on vuosittain ollut pieni (noin 3 %) ja näyttää viime vuosina olleen hienoisessa laskussa. Nuoria vankeja oli vuonna 2002 keskimäärin 3,7 %, vuonna 2004 keskimäärin 3,3 % ja vuonna 2005 keskimäärin 3 % kaikista vangeista. Rangaistuslaitoksissa kirjoissa olevien ulkomaalaisten vankien osuus on viime vuosina kasvanut. Ulkomaalaisten vankien määrä alkoi kasvaa nopeasti 1990-luvun puolivälissä. Kun heidän osuutensa vielä vuonna 1995 oli ainoastaan 2,2 %, oli vastaava osuus vuonna 2004 jo 7,9 % (284). Vuonna 2005 ulkomaalaisia oli 7,3 % kaikista vangeista. 20

21 Taulukko 4. Ulkomaalaisten vankien määrä Vuosi Ulkomaalaisia vankeja keskimäärin Kaikkien vankien keskimäärä Ulkomaalaisten osuus % , , , , ,3 Lähde: Rikosseuraamusviraston tilastoja. Naisvankeja oli vuonna 2003 rangaistuslaitoksissa yhteensä keskimäärin 5,7 % (205) ja vuonna 2004 keskimäärin 5,8 % (206) kaikista vangeista. Vuonna 2005 naisvankien määrä kasvoi 17 % edelliseen vuoteen verrattuna ja naisia oli 6,2 % (242) kaikista vangeista. Vankeusaikojen pituuksissa ei ole tapahtunut viime vuosina suuria muutoksia. Keskimääräinen vankeusaika vuonna 2005 oli 8,2 kuukautta. Vapautuneista rangaistusvangeista 80 % oli ollut vankeudessa alle vuoden ja vajaa puolet alle kolme kuukautta ,3 50,5 49,5 48,5 47,8 46,4 % ,5 17, ,5 17,8 17,8 17,4 18, ,5 20,8 13,9 14,9 18,8 15,3 16,2 15,1 15, kk 3-6 kk 6-12 kk 12 kk- Kuvio 2. Vuoden aikana vapautuneiden rangaistusvankien vankilassaoloaikojen pituudet vuosina Lähde: Kriminaalihuoltolaitos & Vankeinhoitolaitos vuosikertomus 2004 ja

22 22

23 OSA I VANKIEN AMMATILLISTA KOULUTUSTA KOSKEVAN SELVITYKSEN TULOKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET 23

24 24

25 5 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TARJONTA VANGEILLE Tässä luvussa esitetään Rikosseuraamusviraston vankien koulutusta koskeviin tilastoihin ja kyselyihin ja haastatteluihin perustuvaa tietoa vankilaopetuksen järjestäjistä, järjestämisestä, koulutuksen suunnittelusta ja siihen liittyvästä yhteistyöstä. Lisäksi eritellään tekijöitä, jotka vaikuttavat vankilaopetuksen järjestämiseen tai siihen, ettei vankilaopetusta ole järjestetty. Huomiota kiinnitetään myös aluevankilauudistuksen vaikutuksiin vankilaopetuksen suunnittelussa ja järjestämisessä. Koulutuksen kysyntää ja tarjontaa on tarkasteltu aluevankilakohtaisesti. Vankilaopetuksen järjestämiseen vaikuttaa useita tekijöitä, kuten koulutuksen kysyntä ja tarve (järjestäjän on suunniteltava koulutustarjontansa myös työelämän tarpeita vastaavasti), koulutuksen järjestäjän järjestämislupien sisältämät koulutusalat, koulutustehtävät, järjestämisluvan kunnat, joissa kyseinen koulutuksen järjestäjä voi järjestää koulutusta, järjestämislupien enimmäisopiskelijamäärät ja täyttöaste, vankiloiden sijainti suhteessa lähialueella tarjolla olevaan koulutukseen sekä vankilaopetukseen käytettävissä olevat taloudelliset ja henkilöstöresurssit. Vankeus ei ole peruste koulutukseen pääsylle, vaan myös vankien on täytettävä ammatilliseen koulutukseen pääsyn edellytykset. Nämä kaikki tekijät yhdessä muodostavat kokonaisuuden, joka vaikuttaa vangeille järjestettävään ammatilliseen koulutukseen. Näkökulma on tarpeen pitää mielessä, kun arvioidaan vankilaopetuksen järjestämiseen liittyviä tekijöitä tai sitä, miksi ammatillista koulutusta ei ole järjestetty vankilaopetuksena. 5.1 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Ammatillista koulutusta vankiloissa järjestivät sekä ammatilliset oppilaitokset, ammatilliset erityisoppilaitokset, ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset että muihin oppilaitoksiin luokiteltavat oppilaitokset. Eniten ammatillista koulutusta vankiloissa järjestivät ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset. Vammaisten valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta järjestivät kyseiseen koulutukseen luvan saaneet järjestäjät. Ammatillista koulutusta vankiloissa järjesti vuonna 2005 ja vuonna 2004 yhteensä 25 järjestämisluvan saanutta koulutuksen järjestäjää. Tähän lukuun ei ole laskettu niitä yksittäisiä vankeja (vuonna 2005 yhteensä 137 ja vuonna 2004 yhteensä 118), jotka opiskelivat laitoksen ulkopuolella. Vankien koulutukseen osallistuvia järjestäjiä ovat siis myös ne, jotka järjestävät koulutusta vangeille, joilla on ulkopuolinen opintolupa. Vankilan ulkopuolella opiskelevan vangin kohdalla ei ole tarpeen puhua vangeille suunnatusta ammatillisesta koulutuksesta. Järjestämisluvan saaneista ammatillisen koulutuksen järjestäjistä noin joka kymmenes (13 %) järjesti rangaistuslaitoksissa vankien ammatillista koulutusta ja järjestäjien määrä vaihteli alueittain tarkasteltuna. Järjestäjien määrä ei kuitenkaan sinänsä ratkaise vankien ammatillisen koulutuksen tarvetta. 25

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS

7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS 7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS 7.1. Rahoitettava toiminta Ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuusrahoitusta myönnetään ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen ja niihin valmistavan

Lisätiedot

AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN (531/2017) JA ASETUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET

AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN (531/2017) JA ASETUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN (531/2017) JA ASETUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET Ammatillisen tutkinnon suorittamista ja ammatillista koulutusta koskevat yleiset siirtymäsäännökset Vuoden 2018 alusta

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Suunnittelun lähtökohdat Suunnittelun pohjana aina voimassa oleva

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO Ammatillinen peruskoulutus AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO 2008 10 I VASTAAJAN TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi - valitkaa

Lisätiedot

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen Näyttötutkintojen rahoitus Olli Vuorinen Ammatillinen peruskoulutus tutkintoon johtava (opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus) tutkintoon valmistava (näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen

Lisätiedot

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 22 5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta. Vammaisille opiskelijoille järjestettävää

Lisätiedot

Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano

Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano 3. 4.12.2009, Helsinki Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen-yksikkö Liiisa.metsola@oph.fi Opetussuunnitelman

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT Ammatillinen lisäkoulutus 3.9.2013 Kuopio 5.9.2013 Tampere 10.9.2013 Helsinki 12.9.2013 Oulu Antti Markkanen Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

VALMA - säädösmuutokset

VALMA - säädösmuutokset VALMA - säädösmuutokset Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten aseman ja sisällön selkiyttäminen 16.1.2014, Opetushallitus Hallitusneuvos Piritta Väinölä Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 22 5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta. Vammaisille opiskelijoille järjestettävää

Lisätiedot

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen perustutkintoon johtavaa koulutusta ja ammatilliseen peruskoulutukseen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta /2015 Laki. ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta /2015 Laki. ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 2015 246/2015 Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2015 Eduskunnan

Lisätiedot

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen perustutkintoon johtavaa koulutusta ja ammatilliseen peruskoulutukseen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Laki. Lain tarkoitus ja soveltamisala. Rahoituksen periaatteet. Määritelmä. HE 186/1996 vp. EV 207/1996 vp -

Laki. Lain tarkoitus ja soveltamisala. Rahoituksen periaatteet. Määritelmä. HE 186/1996 vp. EV 207/1996 vp - EV 207/1996 vp - HE 186/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitusta koskevaksi lainsäädännöksi Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 186/1996 vp ammatillisen

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA 21.06.2012 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 57/531/2012 Närvilänkatu 8 67100 KOKKOLA KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA Opetus- ja kulttuuriministeriö on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 9

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Päätös. Laki. lukiolain muuttamisesta

Päätös. Laki. lukiolain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 170/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lukiolain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformin vaikutukset vankilakoulutukseen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformin vaikutukset vankilakoulutukseen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformin vaikutukset vankilakoulutukseen Ylijohtaja Mika Tammilehto 12.12.2017 TARVELÄHTÖISTÄ KOULUTUSTA Uusi ammatillinen koulutus 1.1.2018 alkaen Henkilökohtaistaminen VANKILAOPETUS

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 20.9.2014

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 20.9.2014 OPETUSHALLITUS Rahoitus PERUSTIEDOT/Ammatillinen perus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 1.Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön nimi Osoite

Lisätiedot

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 22 5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta. Vammaisille opiskelijoille järjestettävää

Lisätiedot

VALMA-muutokset. Lainsäädäntö, rahoitus, järjestämisluvat

VALMA-muutokset. Lainsäädäntö, rahoitus, järjestämisluvat VALMA-muutokset Lainsäädäntö, rahoitus, järjestämisluvat 5.11.2014 VALMA MUUTOSTEN TUULISSA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavien koulutusten kehittämisseminaari Hallitusneuvos Piritta Sirvio Opetus-

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi

Lisätiedot

LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx.

LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx. LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI 27.8.1998 Koulutuksen järjestäjän nimi Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka pv.kk.xxxx xxx/430/xxxx KOULUTUKSENJÄRJESTÄMISLUPA. Opetusministeriö on ammatillisesta

Lisätiedot

Opetusministerin esittelystä säädetään ammatillisesta koulutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (630/1998) nojalla:

Opetusministerin esittelystä säädetään ammatillisesta koulutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (630/1998) nojalla: Asetus ammatillisesta koulutuksesta 6.11.1998/811 Opetusministerin esittelystä säädetään ammatillisesta koulutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (630/1998) nojalla: 1 luku Opetus 1 Koulutusalat

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt

Ammattiosaamisen näytöt Työpaikkaohjaaja kouluttajakoulutus Veijo Kykkänen Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa osa opiskelijan arviointia.

Lisätiedot

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös

Lisätiedot

Ammattipätevyysseminaari. Yli-insinööri Timo Repo

Ammattipätevyysseminaari. Yli-insinööri Timo Repo Ammattipätevyysseminaari Yli-insinööri Timo Repo Keskeiset säädökset Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee ammatilliseen koulutukseen liittyvän lainsäädännön ja valtioneuvoston päätökset sekä ohjaa

Lisätiedot

Päätös OKM/176/531/2017. Turun Konservatorion kannatusyhdistys - Garantiföreningen för Åbo Konservatorium. r.y. LINNANKATU ÅBO

Päätös OKM/176/531/2017. Turun Konservatorion kannatusyhdistys - Garantiföreningen för Åbo Konservatorium. r.y. LINNANKATU ÅBO Päätös OKM/176/531/2017 6.10.2017 Turun Konservatorion kannatusyhdistys - Garantiföreningen för Åbo Konservatorium r.y. LINNANKATU 60 20100 ÅBO Viite Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus 9.6.2017, OKM/176/531/2017,

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Sivu 1/3 OPETUSHALLITUS Rahoitus-yksikkö E-mail: laskentapalvelut@oph.fi Valtionosuuden saaja: 913 Helsingin kaupunki Oppisopimus Perustiedot PERUSTIEDOT/Oppisopimus Käyttökustannusten valtionosuuksien

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov

Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ammattiosaamisen näyttö Ammatillisiin perustutkintoihin on liitetty ammattiosaamisen näytöt osaksi opiskelijan arviointia

Lisätiedot

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Kiinni Työelämässä Mahis työhön projektin väliseminaari 11.11.2009 Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen - yksikkö Opetushallitus Ammatillisten

Lisätiedot

Laki. Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 150/1998 vp eräiden opetustointa koskevien lakien muuttamisesta. Eduskunta,

Laki. Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 150/1998 vp eräiden opetustointa koskevien lakien muuttamisesta. Eduskunta, EV 92/998 vp - HE 50/998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eräiden opetustointa koskevien lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 50/998 vp eräiden opetustointa koskevien

Lisätiedot

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta. Vammaisille opiskelijoille järjestettävää

Lisätiedot

Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 160/2005 vp Hallituksen esitys laeiksi ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut

Lisätiedot

Päätös Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus , OKM/100/531/2017

Päätös Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus , OKM/100/531/2017 Päätös OKM/100/531/2017 6.10.2017 Kuopion Konservatorion kannatusyhdistys r.y. KUOPIONLAHDENKATU 23 C 70100 KUOPIO Viite Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus 9.6.2017, OKM/100/531/2017 Asia Ammatillisten

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 196/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus- ja kulttuuritoimen

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA YLEISTÄ OPPISOPIMUKSESTA Hämeenlinnan seudun oppisopimustoimiston tehtävänä on palvella alueensa (Hämeenlinna, Hattula, Janakkala) elinkeinoelämää ja

Lisätiedot

Opetushallituksen arvioita syksyn 2017 koulutuksen aloittavien ja opiskelijoiden määristä sekä oppilaitosten lukumääristä

Opetushallituksen arvioita syksyn 2017 koulutuksen aloittavien ja opiskelijoiden määristä sekä oppilaitosten lukumääristä Tiedotusvälineille 3.8.2017 Aineistoa vapaasti käytettäväksi Opetushallituksen arvioita syksyn 2017 koulutuksen aloittavien ja opiskelijoiden määristä sekä oppilaitosten lukumääristä Tässä tilastokoosteessa

Lisätiedot

Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien

Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien Kuukauden tilasto: opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien Vuonna 2015 perusopetuksen oppilaista kuusi prosenttia oli vieraskielisiä, ts. äidinkieli oli jokin muu kuin suomi,

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen. (työpaja 4) Oulu Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja

Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen. (työpaja 4) Oulu Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen (työpaja 4) Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja Oulu 27.9.2017 Keskeiset käsitteet Henkilökohtaistaminen = toiminta, jossa tunnistetaan ja

Lisätiedot

Nuorisotakuu Pasi Rentola

Nuorisotakuu Pasi Rentola Nuorisotakuu 3.9.2013 Pasi Rentola Hallitusohjelma: Jokaiselle alle 25 -vuotiaalle nuorelle ja alle 30 vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA

AJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA AJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA Jukka Lehtinen Opetusneuvos OKM/Ammatillisen koulutuksen vastuualue AMKEn laivaseminaari 24. 26.3.2015 Agendalla Uudistuvat valmentavat koulutukset Koulutukseen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI JA TYÖELÄMÄ- YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI JA TYÖELÄMÄ- YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI JA TYÖELÄMÄ- YHTEISTYÖ LVI-koulutus 2018 -seminaari MS Viking Mariella to 28.9.2017 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Työelämäyhteistyön monet muodot Ammatillisten

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 3.8.2011 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

LOMAKE 3. Ennakkotieto, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävää järjestämislupaa varten

LOMAKE 3. Ennakkotieto, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävää järjestämislupaa varten LOMAKE 3. Ennakkotieto, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävää järjestämislupaa varten Hakijan perustiedot Virallinen nimi Y-tunnus Lähiosoite Postinumero ja postitoimipaikka

Lisätiedot

Päätös Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus , OKM/141/531/2017, ja Pop & Jazz Konservatorion Säätiö sr:n vastine 11.8.

Päätös Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus , OKM/141/531/2017, ja Pop & Jazz Konservatorion Säätiö sr:n vastine 11.8. Päätös OKM/141/531/2017 6.10.2017 Pop & Jazz Konservatorion Säätiö sr Arabiankatu 2 00560 HELSINKI Viite Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus 9.6.2017, OKM/141/531/2017, ja Pop & Jazz Konservatorion

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus 16.11.2017 Asetusluonnos Lausuntoversio Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia koskevan asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan opetustoimen

Lisätiedot

Päätös Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus , OKM/29/531/2017

Päätös Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus , OKM/29/531/2017 Päätös OKM/29/531/2017 6.10.2017 Tanhuvaaran Säätiö sr MOINSALMENTIE 1042 57230 SAVONLINNA Viite Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus 9.6.2017, OKM/29/531/2017 Asia Ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi ja työvoimakoulutus. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi ja työvoimakoulutus. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi ja työvoimakoulutus Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.3.2017 Keskeiset uudistukset Yksi laki ammatillisesta koulutuksesta: osaamisperusteisuus, asiakaslähtöisyys ja elinikäinen

Lisätiedot

Sisältö Mitä muuta merkitään?

Sisältö Mitä muuta merkitään? HOKSin rakenne Asetuksen (673/2017, 9 ) kohta Koulutuksen järjestäjä merkitsee opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan ainakin seuraavat tiedot: 1) suoritettava tutkinto tai valmentava

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi tai oppisopimuskeskus@sakky.fi

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus. Tarja Mäkinen Erityisasiantuntija Opetushallitus 4.6.2013 Tampere

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus. Tarja Mäkinen Erityisasiantuntija Opetushallitus 4.6.2013 Tampere Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Tarja Mäkinen Erityisasiantuntija Opetushallitus 4.6.2013 Tampere Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 2 Tarkoitus Lain tarkoituksena on ylläpitää ja kohottaa aikuisväestön

Lisätiedot

Logistiikan koulutuksen kehittämispäivät Näyttötutkinnon ja oppisopimuksen rahoitus. 25.3.2010 Pasi Rentola

Logistiikan koulutuksen kehittämispäivät Näyttötutkinnon ja oppisopimuksen rahoitus. 25.3.2010 Pasi Rentola Logistiikan koulutuksen kehittämispäivät Näyttötutkinnon ja oppisopimuksen rahoitus 25.3.2010 Pasi Rentola 1 Ammatillisen koulutuksen volyymit Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 144 000 Opetussuunnitelmaperusteinen

Lisätiedot

Aikuisten ammatillisesta peruskoulutuksesta on voimassa, mitä ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) säädetään.

Aikuisten ammatillisesta peruskoulutuksesta on voimassa, mitä ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) säädetään. Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 21.8.1998/631 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Soveltamisala ja tarkoitus 1 Määritelmä ja suhde muihin säädöksiin Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja

Lisätiedot

Päätös Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus , OKM/63/531/2017, ja Aitoon Emäntäkoulu Oy:n vastine

Päätös Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus , OKM/63/531/2017, ja Aitoon Emäntäkoulu Oy:n vastine Päätös OKM/63/531/2017 6.10.2017 Aitoon Emäntäkoulu Oy TULIKALLIONTIE 54 36720 AITOO Viite Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus 9.6.2017, OKM/63/531/2017, ja Aitoon Emäntäkoulu Oy:n vastine 1.8.2017

Lisätiedot

Valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari 25.11.2013 Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Hakukirje Yksi kirje, jolla haetaan lukiokoulutuksen järjestämislupaa ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupaa

Lisätiedot

Uusi ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö monipuolistaa osaamisen hankkimista. Opetusneuvos Elise Virnes Kuhmo-talo

Uusi ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö monipuolistaa osaamisen hankkimista. Opetusneuvos Elise Virnes Kuhmo-talo Uusi ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö monipuolistaa osaamisen hankkimista Opetusneuvos Elise Virnes Kuhmo-talo 18.9.2017 TARVELÄHTÖISTÄ KOULUTUSTA Keskeiset käsitteet Henkilökohtaistaminen = toiminta,

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti on ollut todella mahtavaa! Olen todella tykännyt olla täällä ja sen myös huomaa arvosanoistani. Kiitokset ammattistartin keksijöille!

Lisätiedot

Opetusministerin esittelystä säädetään ammatillisesta koulutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (630/1998) nojalla:

Opetusministerin esittelystä säädetään ammatillisesta koulutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (630/1998) nojalla: 1 of 8 21/03/2011 11:28 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1998» 6.11.1998/811 6.11.1998/811 Seurattu SDK 203/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Asetus ammatillisesta

Lisätiedot

file:///h:/tilastot% /ophn%20lomake%201.htm

file:///h:/tilastot% /ophn%20lomake%201.htm Sivu 1/3 OPETUSHALLITUS Rahoitus-yksikkö E-mail: laskentapalvelut@oph.fi Valtionosuuden saaja: 913 Helsingin kaupunki Oppisopimus Perustiedot PERUSTIEDOT/Oppisopimus Käyttökustannusten valtionosuuksien

Lisätiedot

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Hakukirje Yksi kirje, jolla haetaan lukiokoulutuksen järjestämislupaa ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupaa

Lisätiedot

Valmentavien ja valmistavien opetussuunnitelmien perusteiden yhteiset. Opetusneuvos Ulla Aunola

Valmentavien ja valmistavien opetussuunnitelmien perusteiden yhteiset. Opetusneuvos Ulla Aunola Valmentavien ja valmistavien opetussuunnitelmien perusteiden yhteiset piirteet OPS-infot 23.11.2009 2009 Opetusneuvos Ulla Aunola Ammattikoulutuksen kehittäminen L 630/98 3 Vammaisille ill opiskelijoille

Lisätiedot

VALMA - säädösten valmistelu

VALMA - säädösten valmistelu VALMA - säädösten valmistelu Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari 25.11.2013, Helsinki Congress Paasitorni Hallitusneuvos Piritta Väinölä Opetus-

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV Määräykset ja ohjeet 2012:41 Opetushallitus ja tekijät Määräykset ja ohjeet 2012:41 ISBN 978-952-13-5271-3 (nid.) ISBN 978-952-13-5272-0 (pdf) ISSN-L 1798-887X ISSN 1798-887X

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi Tiedotusvälineille 9.8.2010 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2010 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

OPETUSHALLITUS Rahoitus- ja kustannustietopalvelut PERUSTIEDOT/Oppisopimuskoulutus

OPETUSHALLITUS Rahoitus- ja kustannustietopalvelut PERUSTIEDOT/Oppisopimuskoulutus OPETUSHALLITUS Rahoitus- ja kustannustietopalvelut PERUSTIEDOT/Oppisopimus Käyttökustannusten valtionosuuksien laskenta Kysely 20.01.2009 1. Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa

Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa 21.5.2014 Sanna Penttinen Ammattikoulutuksen tutkintorakenne 52 perustutkintoa 190 ammattitutkintoa 132 erikoisammattitutkintoa Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

KOULUTUS KESTO AJANKOHTA HELSINGIN VANKILA. Muu ammatillinen lisäkoulutus ja valmentava ja ohjaava koulutus Valmentava I mahd.

KOULUTUS KESTO AJANKOHTA HELSINGIN VANKILA. Muu ammatillinen lisäkoulutus ja valmentava ja ohjaava koulutus Valmentava I mahd. ETELÄ KOULUTUS KESTO AJANKOHTA HELSINGIN VANKILA Muu ammatillinen lisäkoulutus ja valmentava ja ohjaava koulutus Valmentava I mahd. syksy 2013 Pintakäsittelyn perustutkinto (rakennusmaalari) kevät ja syksy

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta Mitä muutoksia on tulossa 2017-2019 http://www.oph.fi/download/171627_toisen_asteen_ammatillisen_koulutuksen_reformi.pdf Ammatillisen koulutuksen reformi on esitelty eduskunnalle ja tulee päätettäväksi

Lisätiedot

Sujuvat siirtymät Keuda- Etelä-Suomen rikosseuraamusalue

Sujuvat siirtymät Keuda- Etelä-Suomen rikosseuraamusalue Sujuvat siirtymät Keuda- Etelä-Suomen rikosseuraamusalue KEUDA 1 Työskentelytavasta Aikataulu Opinnollistaminen Tuetut siirtymät Vankilaopetuksen alueellisen toimintamallin juurruttaminen Osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta. Vammaisille opiskelijoille järjestettävää

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Ammattiopisto Luovi luvuin Suomen suurin ammatillinen erityisoppilaitos Osa Hengitysliittoa Toimii 25 paikkakunnalla Henkilöstö yli 860 asiantuntijaa Ammatillisessa peruskoulutuksessa

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Ohjeistusta perustietokyselyn täyttämiseen. Tilastointipäivän mukaiset opiskelijatiedot

Ohjeistusta perustietokyselyn täyttämiseen. Tilastointipäivän mukaiset opiskelijatiedot Lea Juhola erityisasiantuntija Ohjeistusta perustietokyselyn täyttämiseen Tilastointipäivän 20.9.2013 mukaiset opiskelijatiedot Ammatillinen peruskoulutus ja oppisopimuskoulutus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat (1)

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat (1) AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN MUODOSTUMINEN JA OPINTOJEN VALINNAISUUS 29.9.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot