Espoon kaupunki Pöytäkirja 43

Transkriptio

1 Sivu 1 / / / Espoon hallinnollisen keskuksen kehittämisen periaatteet ja tavoitteet Valmistelijat / lisätiedot: Carl Slätis, puh. (09) Liisa Ikonen, puh. (09) Mikko Kivinen, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko päättää Espoon hallinnollisen keskuksen kehittämisen periaatteina ja tavoitteina, että: Espoon keskus säilytetään Espoon kaupungin hallinnollisena keskuksena. Espoon keskusta vahvistetaan kaupallisten ja julkisten palvelujen keskuksena ja sitä pyritään elävöittämään kehittämällä monipuolisia kulttuuri-, liikunta-, asukas- ja harrastepalveluja kaupunkikeskuksen vahvuudet huomioiden. Asuntorakentamismahdollisuuksia lisätään merkittävästi. Rakennettava kaupunkirata ja muut uudet liikennejärjestelyt parantavat keskuksen saavutettavuutta. Samalla parannetaan Espoon keskuksen alueen imagoa houkuttelevana asuin- ja työpaikka-alueena. tila- ja asuntojaosto päättää Espoon hallinnollisen keskuksen kehittämisen periaatteina ja tavoitteina, että: 1 Espoon keskukselle tehdään Espoon keskuksen hallinnollisten toimitilojen tilankäyttövisio. Tilankäyttövision tavoitteena on uudistaa kaupungin hallinnollisten tilojen käyttöä vastaamaan nykyaikaisia palveluntuotantotarpeita ja työympäristöratkaisuja. Tavoitteena on tehostaa toimitilojen tila- ja kustannustehokkuutta muun muassa keskittämällä tiloja nykyistä vähempiin rakennuksiin. Espoon keskukselle tehdään tilankäyttövisio, jonka tavoitteena on pyrkiä tukemaan sitä, että kaupunkikeskusta elävöittämään syntyy alueen identiteettiä vahvistavia kulttuuri-, liikunta-, asukas- ja harrastepalveluja kaupunkikeskuksen vahvuudet huomioiden. 2 Virastokeskus- asemakaavan muutosehdotuksessa Kaupungintalon nykyiselle paikalle varaudutaan sijoittamaan työpisteitä noin henkilölle, sekä lisäksi toteuttamaan tiloja muuhun yleisöpalveluun. Jos

2 Sivu 2 / 2 kaupungintalo peruskorjataan, se tehdään siten että rakennuksen ominaispiirteet säilyvät. 3 Kaupungin toimitiloja voidaan sijoittaa Espoontori-Entresse -laajennuksen ja muiden yksityisten hankkeiden yhteyteen. Käsittely Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen n ja tila- ja asuntojaoston yhteisessä kokouksessa tila- ja asuntojaosto päätti Espoon hallinnollisen keskuksen kehittämisen periaatteina ja tavoitteina, että: 1 Espoon keskukselle tehdään Espoon keskuksen hallinnollisten toimitilojen tilankäyttövisio. Tilankäyttövision tavoitteena on uudistaa kaupungin hallinnollisten tilojen käyttöä vastaamaan nykyaikaisia palveluntuotantotarpeita ja työympäristöratkaisuja. Tavoitteena on tehostaa toimitilojen tila- ja kustannustehokkuutta muun muassa keskittämällä tiloja nykyistä vähempiin rakennuksiin. Espoon keskukselle tehdään tilankäyttövisio, jonka tavoitteena on pyrkiä tukemaan sitä, että kaupunkikeskusta elävöittämään syntyy alueen identiteettiä vahvistavia kulttuuri-, liikunta-, asukas- ja harrastepalveluja kaupunkikeskuksen vahvuudet huomioiden. 2 Virastokeskus- asemakaavan muutosehdotuksessa Kaupungintalon nykyiselle paikalle varaudutaan sijoittamaan työpisteitä noin henkilölle, sekä lisäksi toteuttamaan tiloja muuhun yleisöpalveluun. Jos kaupungintalo peruskorjataan, se tehdään siten että rakennuksen ominaispiirteet säilyvät. 3 Kaupungin toimitiloja voidaan sijoittaa Espoontori-Entresse -laajennuksen ja muiden yksityisten hankkeiden yhteyteen. Päätös : päätti Espoon hallinnollisen keskuksen kehittämisen periaatteina ja tavoitteina, että: Espoon keskus säilytetään Espoon kaupungin hallinnollisena keskuksena. Espoon keskusta vahvistetaan kaupallisten ja julkisten palvelujen keskuksena ja sitä pyritään elävöittämään kehittämällä monipuolisia kulttuuri-, liikunta-, asukas- ja harrastepalveluja kaupunkikeskuksen vahvuudet huomioiden.

3 Sivu 3 / 3 Asuntorakentamismahdollisuuksia lisätään merkittävästi. Rakennettava kaupunkirata ja muut uudet liikennejärjestelyt parantavat keskuksen saavutettavuutta. Samalla parannetaan Espoon keskuksen alueen imagoa houkuttelevana asuin- ja työpaikka-alueena. Liite Selostus 1 Kartta alueen nykyisistä toimitiloista Vuonna 2003 kaupunginhallituksessa hyväksyttiin Espoon keskuksen kehittämisohjelma, joka sisälsi 14 kehittämistavoitetta. Nämä kehittämistavoitteet ovat olleet merkittävät aluetta suunniteltaessa. Kehittämisohjelman tavoitteiden toteutumista on seurattu säännöllisesti n kokouksissa. Kehittämisohjelman tavoitteita täydentämään ja tarkentamaan luotiin Espoon keskuksen toimenpideohjelma vuosille Toimenpideohjelma koostuu kymmenestä Espoon keskuksen kehittämisalueen merkittävästä osahankkeesta, joista suurin osa kytkeytyy toisiinsa jollakin tavalla Elinkeino- ja hyväksyi toimenpideohjelman periaatteet. Kaupunkiradan toteutuessa Espoon keskuksen vetovoimaisuus houkuttelevana asuinympäristönä ja asiointipaikkana kasvaa. Asemakaavoituksen ja muun maankäytönsuunnittelun tulee ennakoida ja mahdollistaa Espoon keskuksen kaupunkikeskuksen määrätietoinen ja nopea uudistaminen. Vuonna 2012 valmistui kaupunkisuunnittelukeskuksen ohjaamana ja muiden hallintokuntien kanssa yhteistyössä tehty Espoon keskuksen visio 2030, joka kokoaa yhteen kaupunkirakennetta koskevia yleisiä tavoitteita ja toiminnallisia ideoita. Vision mukaisesti aseman seudun ympäristön laatua parannetaan ja elinvoimaisuutta lisätään uudistamalla Espoon keskuksen kaupunkirakennetta ja lisärakentamisella. Yleisenä tavoitteena on lisätä erityisesti asuinrakentamista, mutta sen lisäksi toimisto-, liike- ja julkisrakentamiselle halutaan uusia toteutusmahdollisuuksia. Espoon keskuksen hallinnollisen keskuksen kehittäminen on olennainen osa Espoon keskuksen aseman seudun tavoitteellista kehittämistä, jossa huomioidaan ympäröivien alueiden tulevat muutosmahdollisuudet ja tarpeet. Espoon keskukseen on keskittynyt runsaasti Espoon kaupungin eri toimialojen palveluja. Espoon aseman läheisyydessä on toimitiloja noin 1600 Espoon kaupungin työntekijälle noin 12 eri rakennuksessa. Espoon keskuksen kaupunkikeskuksen uudistuessa alueen toimitilojen käyttö- ja uudistaminen tulee olla suunnitelmallista ja johdonmukaista alueen muuhun kehitystyöhön nähden. Espoon keskuksen kehittämisohjelman tavoitteiden edistämiseksi tehtävällä Espoon keskuksen hallinnollisten toimitilojen tilankäyttövisiolla pyritään tavoitteita selkeyttämällä toimitilojen määrän optimointiin ja samalla luodaan koko aseman seudun maankäytölle lisää uusia kehittämismahdollisuuksia. Aikaisemmat päätökset

4 Sivu 4 / 4 Virastokeskuskortteleiden elävöittäminen on koettu Espoon keskuksen kehittämisen kannalta yhdeksi tärkeimmistä tavoitteista. Tämä sisältyi kaupunginhallituksen hyväksymiin Espoon keskuksen kehittämistavoitteisiin työllisyysjaosto päätti, että kaupungintalon uudistamisperiaatteen ratkaisemiseksi ja keskustakortteleiden kehittämiseksi järjestetään kansainvälinen arkkitehtikilpailu (ideakilpailu) Kaupunginhallitus linjasi, että kilpailun keskeisenä tavoitteena on saada korkeatasoinen, yleisesti hyväksyttävissä oleva, kehitys- ja toteutuskelpoinen suunnitelma, jossa on ratkaistu sijoituspaikka uudistettavalle kaupungintalolle. Kilpailutöiden pohjalta oli voitava käynnistää kaupungintalon sekä virastokeskuksen uudistamisen tarkempi suunnittelu ja asemakaavoitus. Virastokeskuksesta oli tarkoitus saada kaupunkikuvaltaan korkeatasoinen, identiteetiltään vahva sekä toimiva keskusta-alue Kaupunginhallitus hyväksyi ideakilpailun kilpailuohjelman ja kilpailu pidettiin Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi kilpailun tulokset sekä palkintolautakunnan jatkosuositukset kilpailun johdosta juhlavaltuustossa merkittiin tiedoksi kilpailun tulokset sekä palkintolautakunnan jatkosuositukset kilpailun johdosta. Voittajiksi valittiin neljä kilpailuehdotusta, joista kolme oli uuden kaupungintalon rakentamisen ja yksi nykyisen kaupungintalon säilyttämisen kannalla. Lisäksi valtuusto kehotti valmistelemaan esitykset jatkosuunnittelun periaatteista päätettäväksi syksyn 2008 aikana Valtuusto päätti Espoon keskuksen ja kaupungintalon jatkosuunnittelun periaatteet. Lisäksi päätettiin järjestää talosuunnittelukilpailu, jossa oli mukana vaihtoehtoina sekä nykyisen kaupungintalon saneeraaminen että kokonaan uuden rakentaminen Kilpailuohjelma valmisteltiin ja kaupunginhallitukselle tehtiin esitys kilpailuohjelman hyväksymiseksi. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, ettei uutta kilpailua järjestetä Valtuustokäsittely Espoon kaupungintalosta ja virastokeskuksen kehittämisperiaatteista. Kokouksessa valtuusto päätti äänin 42 puolesta, 24 vastaan ja 1 tyhjä, että Espoon keskuksen aseman pohjoispuolisen virastokeskusalueen kehittämisessä noudatetaan seuraavia periaatteita:

5 Sivu 5 / 5 1. Alueelle ei rakenneta uutta kaupungintaloa eikä nykyistä kaupungintaloa peruskorjata, vaan se puretaan. 2. Kaupunginhallitukselle rakennetaan kokoustilat, muuta tarpeellista tilaa ja kaupunginjohtajan sekä hänen esikuntansa työtilat valtuustotaloa laajentamalla. Talon nimi muutetaan kaupungintaloksi. 3. Kannusillanmäellä sijaitseva, vuosina Espoon kunnan- ja kauppalantalona toiminut, historiallinen rakennus säilyy kulttuuritoimen hallinnassa. 4. Suunnitelmat valtuustotalon laajennuksesta sekä kunnan- ja kauppalantalon tilojen käytöstä musiikkiopistojen yhteisenä opetustilana tuodaan myöhemmin hyväksyttäväksi kaupunginhallitukseen. 5. Kaupungintalon tontin kaavoituksessa noudatetaan alueen nykyisiä räystäskorkeuksia. Lisäksi valtuusto päätti kehottaa kaupunginhallitusta tekemään valtuustolle perusteellisen selvityksen kaupungin eri toimialojen ja tulosyksiköiden hallinnon tilojen järjestämiseksi niin, että niiden tarpeet voidaan nykyistä suoraviivaisemmin koota yhteiseksi joustavaksi, monikäyttömahdollisuuksia huomioivaksi hankkeeksi. Selvityksestä on myös käytävä ilmi omaan taseeseen rakennettavien tilojen, vuokratilojen, elinkaarimallilla toteutettavien tilojen tai jollakin muulla mallilla toteutettavien tilaratkaisujen edut ja haitat lyhyen ja pitkän aikajakson vaihtoehtoina hyväksyi Espoon keskuksen toimenpideohjelman vuosille Toimenpideohjelmassa Virastokeskuksen täydennysrakentamisen yhteydessä edellytettiin Lagstadin puistoakselin suunnittelu ja aluepysäköinnin selvittäminen. Virastokeskuksen muutoksen yhteydessä halutaan uusien palvelukonseptien mahdollistaminen alueella on kaupunginhallitus lausunnossaan todennut, että kaupungintalon suojelukysymys ratkaistaan Espoon virastokeskuksen asemakaavoituksen yhteydessä. Samalla on kaupunginhallitus kehottanut kaupunkisuunnittelulautakuntaa käynnistämään välittömästi asemakaavan muuttamisen Kaupunginvaltuusto käsitteli kokouksessaan valtuustoaloitetta koskien kaupungintalon saneerausta. Valtuusto palautti asian uudelleen valmisteltavaksi ja edellytti mm. että jo luvattujen ja käynnissä olevien selvitysten lisäksi tarvitaan ulkopuolinen, luotettava selvitys kaupungintalon mahdollisen saneeraamisen / purkamisen kustannuksista Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Virastokeskus asemakaavamuutoksen valmisteluaineiston tavoitteet ja valmisteluaineisto asetettiin nähtäville

6 Sivu 6 / Valtuusto hyväksyi kaupungintalon tilapäiskäyttöä koskevan valtuustoaloitteen käsittelyn yhteydessä, että kaupungintaloa ei korjata tilapäiskäyttöön, vaan että mahdollinen päätös kunnostamisesta tehdään Virastokeskuksen asemakaavan hyväksymisen yhteydessä tai sen jälkeen. Espoon keskuksen toimitilojen tilankäyttövision sisältö ja tavoitteet Espoon kaupunki on merkittävin työnantaja Espoon keskuksessa. Alueella työssäkäyvät ihmiset käyttävät paikallisia palveluita ja elävöittävät kaupunkikuvaa. Tavoitteena on keskittää Espoon kaupungin nykyisten toimipisteitä, vähentää hallinnoitavien tilojen määrää, ja luoda tarvittaessa edellytyksiä uusien toimintojen sijoittumiselle Espoon keskukseen. Espoon keskuksen hallinnollisten toimitilojen tilankäyttövisiolla luodaan vuoteen 2030 ulottuva tavoitetila kaupungin toimintojen sijoittumiseksi Espoon keskuksen alueelle. Tilankäyttövisio on yleispiirteinen tavoitekuvaus siitä, miten kaupungin henkilöstö tulevaisuudessa sijoittuu aseman ympäristössä erityisesti tilankäytön optimoinnin kannalta. Tilankäyttövision avulla etsitään kustannussäästö- ja tehostamismahdollisuuksia tiloja uudelleen järjestelemällä. Tavoitteeseen pyritään muun muassa keskittämällä tiloja nykyistä vähempiin rakennuksiin. Samalla hallinnoitavien tilojen lukumäärä vähenee, toimialat lähentyvät toisiaan ja yhteistyömahdollisuudet paranevat. Nykytilanteessa kaupungin eri toimitilat jakautuvat melko tasaisesti molemmin puolin Espoon asemaa, tämä edistää näiden alueiden kehittymistä kokonaisuutena myös toiminnallisesti. Tavoitteena on jatkaa tätä kehityssuuntaa, kuitenkin monipuolistamalla kaupunkirakennetta sekä luomalla edellytyksiä asuinrakentamiselle erityisesti junaradan pohjoispuolella, Virastokeskuksen ympäristössä. Tilankäyttövisio koostuu selvitysosasta ja sen pohjalta tehdystä tilojen käyttösuunnitelmasta. Selvitysosassa käy ilmi alueen nykyisten kaupungin nykyisten toimitilojen sijainti, asemakaavallinen tilanne, kaupungin käyttämien tilojen koko, omistusmuoto ja henkilömäärä. Kaupunki on omana työnään alustavasti kartoittanut nykyisten toimitilojen sijaintia alueella (liite 1). Tilankäyttövisiossa tullaan esittämään kaupungin tulevaisuuden toimitilojen likimääräinen sijainti Espoon keskuksessa, työpisteiden määrät ja arvioitu toteutusvaihe. Samalla arvioidaan myös tarvittavat toimenpiteet tilojen käyttöönottamiseksi, esim. kunnostus, peruskorjaus tai uusien toimitilojen rakentaminen. Tilankäyttövisio ei määrittele yksiköiden lopullisia sijoituspaikkoja. Kun periaatteelliset tilojenkäytön lähtökohdat selkiytyvät, voidaan asemakaavamuutosten yhteydessä varautua tulevaan toimitilatarpeeseen. Toimitilojen kehittämisellä ja uudistamisella mahdollistetaan työnteon tuottavuuden paraneminen, lisätään henkilöstön työpaikkaviihtyvyyttä ja työssä jaksamista.

7 Sivu 7 / 7 Ennakoimalla tulevia rakennusten perusparannuksia ja tilankäyttömahdollisuuksia, mm. henkilöstön väistötiloina, voidaan aikatauluttaa uusien ja parannettujen toimitilojen käyttöönottoa. Samalla tutkitaan onko tarpeen hyödyntää muita tiloja ylimääräisinä väistötiloina, esim. Kuninkaantien hotellia. Tilastrategian toteuttamisen ja ajoittamisen kannalta epävarmuustekijöitä ovat mm. asemakaavamuutosten mahdolliset valitusprosessit, vaadittavien kohteiden peruskorjausten laajuus ja kustannukset. Aika-arvio toimitiloihin kohdistuvista toimenpiteistä jaetaan kolmeen vaiheeseen. Alla on alustavasti esitetty vaiheet, tilankäyttövisiossa tarkemmin selvitettävät toimenpiteet ja arvio työpisteiden (tp) määristä: I vaiheen tavoitteet (aikavälillä 0-5 vuotta) - Kiinteistö Oy Asemanraitti ja Espoon Asematori, peruskorjataan (250 tp) - Espoontorin torni, peruskorjataan (200 tp) - Kuninkaantien hotelli, soveltuvuus väistötiloina tutkitaan - Kaupungintalo, paikalle toteutetaan tai peruskorjataan tilat (200 tp) - Virastotalo 1:n paikalle toteutetaan uutta asuinrakentamista. II vaiheen tavoitteet (aikavälillä 5-10 vuotta) - Kiinteistö Oy Asemakuja 2, parannetaan tilat (200 tp) - Espoontorin laajennuksen yhteyteen toteutetaan uutta toimitilaa ( tp) - Virastotalo 2:n paikalle toteutetaan uutta toimitilaa ( tp) III vaiheen tavoitteet (aikavälillä vuotta) - Virastotalo 3:n paikalle toteutetaan uutta toimitilaa (200 tp) - väistötiloina toiminutta hotellikiinteistöä tarjotaan uudelle toimijalle. Tällä vaiheistuksella henkilöstön työpaikat sijoittuisivat n. 7:n eri kohteeseen. Radan pohjoispuolelle sijoittuisi noin 700 työpistettä ja eteläpuolelle noin 1050 työpistettä, eli yhteensä noin 1750 työpistettä. Tilankäyttövision yhteydessä voidaan haarukoida mahdollisia toimenpiteitä, joilla tilojen energiatalouteen pystytään vaikuttamaan. Nykyisin tilojen energiaseurantaa ei ole tehty. Uusien toimitilojen rakentamisen yhteydessä voidaan paremmin hyödyntää kestävää kehitystä edistävää nykytekniikkaa ja innovaatioita. Tilakeskus teettää Espoon Keskuksen hallinnollisen tilankäyttövision erillisenä toimeksiantona. Toimeksiantoa ohjataan Tilakeskuksen, Kaupunkisuunnittelukeskuksen ja Espoon keskus -projektin kanssa yhteistyönä. Työ valmistuu vuoden 2013 syksyyn mennessä. Valmistuttuaan se tuodaan Elinkeino- ja n, sekä Tila- ja asuntojaoston hyväksyttäväksi. Tilankäyttövision tavoitteita voidaan huomioida Espoon hallinnollisen keskuksen suunnittelussa jo käynnissä olevissa asemakaavoituskohteissa, ja myöhemmin vision mukaisesti pitkän ajanjakson kuluessa.

8 Sivu 8 / 8 Hallinnollisen toimitilojen tilankäyttövision vaikutus maankäyttöön Strategian vaiheistus sidotaan Espoon keskuksen maankäytön hankkeisiin, niiden ajoitukseen ja sisältöön. Vireillä olevat asemakaavamuutokset, joihin tilastrategian tavoitteilla on välittömin vaikutus, ovat Virastokeskuksen asemakaavanmuutos ja Kiltakallio I (Espoontori-Entresse) asemakaavanmuutos. Vireillä oleva Virastokeskuksen asemakaavanmuutos etenee valmisteluaineistosta ehdotukseksi tämän vuoden aikana. Valtuuston tekemän päätöksen mukaisesti lopullisen päätöksen kaupungintalon purkamisesta tai peruskorjaamisesta tekee valtuusto Virastokeskuksen asemakaavamuutoksen hyväksymisen yhteydessä. Kaupungintalo tai sen paikalle rakennettu uusi toimitila mahdollistaa n työpistettä, yleisten tilojen lisäksi. Virastokeskuksen asemakaavamuutoksen yhteydessä varaudutaan myös muissa kortteleissa kaupungintoimitiloihin. Tarvittavien tilojen määrä tarkentuu tilankäyttövision valmistelun yhteydessä. Kiltakallio I (Espoontori-Entresse) asemakaavan muutosehdotus etenee valmisteluaineistona nähtäville toukokuussa Asemakaavan muutosehdotus mahdollistaa asumista tai toimitilarakentamista Espoontorin kauppakeskuksen laajennuksen ylempiin kerroksiin. Keskeiselle paikalle, kauppakeskuksen katolle suunniteltuun rakennusmassaan voidaan sijoittaa yhteensä jopa n. 400 työpistettä. Tilankäyttövision valmistelun yhteydessä kaupunki selvittää voidaanko Espoontorin yhteyteen kaavoitettavia toimitiloja vuokrata kaupungin käyttöön järkevin edellytyksin. Toimitilojen optimoiminen keskittää työpaikkoja ja luo edellytyksiä kehittää alueen muuta maankäyttöä, esim. asuinrakentamiseen ja muille palveluille. Asemakaavoituksen edetessä ja toimitilojen vapautuessa avautuu mahdollisuuksia mm. Virastokeskuksen muun ympäristön toiminnalliselle ja rakenteelliselle uudistamiselle asemakaavamuutosten kautta. Toimitilojen sijoittumisella on vaikutusta myös alueen pysäköintiratkaisuihin. Mm. Virastokeskuksen rakenteen tiivistyessä pysäköintiä ei voida toteuttaa maantasossa riittävästi, jatkossa pysäköintiratkaisut tulee selvittää kokonaisuutena ja pysäköinnissä tulee varautua rakenteelliseen pysäköintiin. Toimitilojen pysäköintiratkaisut tarkentuvat kaavamuutosten myötä. Pysäköinti voi sijaita keskitetysti laajassa kalliopysäköintiluolassa ja erillisissä pysäköintilaitoksissa. Aseman eteläpuolella Espoontorin ympäristössä pysäköintiä on selvitetty käynnissä olevan kaavamuutoksen yhteydessä. Kaupungintalon tilanne Kaupungintalo kuuluu vireillä olevan Virastokeskusasemakaavamuutoksen piiriin. Asemakaavamuutoksen käsittelyn

9 Sivu 9 / 9 yhteydessä päätetään lopullisesti rakennuksen purkaminen tai mahdollinen perusparannus. Tavoitteena on tuoda asemakaava valtuuston päätettäväksi vuoden 2013 aikana. Kaavatyön yhteydessä on saatu lausunnot mm. museovirastolta, joka lausunnossaan esittää että kaupungintalon ja valtuustotalon säilyttäminen otetaan kaavamuutoksen keskeiseksi lähtökohdaksi. Museoviraston esitys ja valtuuston tekemä purkupäätös ovat ristiriidassa keskenään. Tarvittavista selvityksistä kaupungintalon rakennushistorian selvitys ja Espoon kaupungintalon rakennus- ja talotekninen tutkimus ovat valmistuneet Espoon kaupungintalon kulttuurihistorian, arkkitehtuurin ja kaupunkikuvallisen merkityksen arvottaminen on käynnissä ja valmistuu huhtikuun 2013 aikana. Vuonna 2006 tehtyä Espoon kaupungintalon perusparannus -hankesuunnitelmatasoista tarveselvitystä päivitetään samanaikaisesti siten, että siinä huomioidaan Espoon kaupungintalon kulttuurihistorialliset, arkkitehtoniset ja kaupunkikuvalliset arvot. Kaupungintalon purkupäätöksen yhteydessä esiteltiin kustannusarviot kaupungintalon peruskorjauksesta, jolloin vähäisin muutoksin pohjautuva kustannusarvio oli n. 16 milj. euroa ja laajamittainen peruskorjaus laajennusosalla arvioitiin maksavan n. 26 milj. euroa. Kaupungintalon peruskorjaus, jonka yhteydessä rakennuksen nykyiset ominaispiirteet säilyvät, maksaa karkeasti arvioiden n. 20 milj. euroa. Tämä on samaa luokkaa kuin vastaavan kokoisen uuden toimistorakennuksen kustannus. Kustannusarvio tarkistetaan vastaamaan tekeillä olevaa hankesuunnitelman tarveselvityksen päivitystä. Kaupungin taloussuunnitelmissa investointiin ei ole varauduttu. Tiedoksi

10 Sivu 10 / 10