Kaupunki aloitti lukion ilmanvaihdon nykyaikaistamisen rakennuttamalla

Transkriptio

1 Teknisten palveluiden lautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Lukion korjausten laajuudesta päättäminen 150/52/05/2013 TEKLA Ylivieskan lukion vanhimmat osat ovat valmistuneet vuonna Luokkaosan päätyyn on rakennettu vuonna 1984 hallintotilat, ja vuonna 1994 valmistuivat kaksikerroksinen laajennusosa, väestönsuo ja sekä lii kun tavä linevarasto. Rakennuksen vanhimpien (1964 ja 1984) osien ilmanvaihto oli osittainen painovoimainen ja osittain koneellinen poistoilmanvaihto, kaksikerroksiseen osaan (1994) rakennettiin koneellinen ilmanvaih to. Kaupunki aloitti lukion ilmanvaihdon nykyaikaistamisen rakennuttamalla vuonna 2003 lu kion van him paan luokkaosaan koneellisen ilmanvaihtojärjestelmän. Melko nopeasti ilmanvaihdon raken ta mi sen jäl keen lu kion hen ki lös töl lä il me ni sisä il ma hait taan viit taa via ongelmia. Lukion henkilöstön sisäilmaoireilun lisääntyessä kaupunki päätti peruskorjauttaa rakennuksen. Peruskorjaus kä sitti pääosin lukiorakennuksen vuosina 1964 ja 1984 rakennetut osat. Korjauksessa pois tet tiin ra ken nuk sen kos teus vaurioi tu nei ta ra kentei ta yms., uu sit tiin ra ken nuk sen ta lotek niik ka ja tilojen pintarakenteet, sekä rakennettiin toinen kerros hallintotiloille. Lukion peruskorjaustyöt aloitettiin ja ne valmistuivat joulukuus sa Lukion henkilöstön sisäilmahaittaoireilu ilmeni uudestaan melko nopeasti (< 2 vuot ta) peruskorjauksen valmistuttua, jonka jälkeen kaupunki on pal kannut usei ta asiantuntijoita sisäilma on gel man syi den sel vittä mi sek si, siinä kui ten kaan onnistumatta. Rakennuksen sisäil masto on monimutkainen lämpöoloista ja ilman laadusta koostuva koko naisuus. Ilman laatuun vaikuttavat keskeisesti ilman vaihto ja epä puh tauksien lähteet. Useat ongelmia aiheuttavat epä puhtaudet ovat kaasumaisia yhdisteitä tai pieniä hiukkasia, jotka kul keutuvat helpos ti ilmanvirtojen mukana. Koska mahdollisia epä puh taus lähtei tä on useita, sisäilmasto-ongelmien syyn selvittäminen ei ole aina help poa. Oi reet ja va litukset voivat joh tua kosteus-

2 vaurioista, materi aalien päästöistä, heikkotasoisesta sii voukses ta, puutteelli sesta il man vaihdosta tai useiden eri syiden yhdistelmästä. Syksyllä 2012 päätet tiin lu kion opetus siir tää väistötiloihin ja laadi tuttaa ko konais selvi tys lu kiorakennuksen kunnosta rakennuksen ongelmien selvittämiseksi ja korjaamiseksi.kuntotutkimuksen ja korjausselvityksen laatijaksi valittiin Vahanen Oy. Tutkimus val mistui toukokuussa Tehtyjen tutkimusten avulla on voitu selvit tää lukion rakenteiden kosteus ja sisäilmatekninen kunto. Lukion huo noon sisäilman laatuun vaikuttavat keskeisim min kellaritiloista sekä eri rakennusosien liitoskohdista huonetiloihin kulkeutuvat mik robi peräi set epäpuhtaudet. Kellaritiloissa maanvastaisissa alapohja- ja seinära kenteissa on paikallisia muovimattolattia päällysteiden kosteusvauri oita. Mikrobiperäisiä epäpuhtauksia on myös luokkaosaan liit tyvien ra kennusosien kohdalla, joissa nykyisen väliseinärakenteen sisällä on alkuperäinen ulkoseinäraken ne. llman vaihdon puut teet, raken nuk sen ulkovaipan epätiiviys sekä alaslas kettujen kattojen pö lyisyys vai kuttavat myös merkittä västi koettuun sisäilman laatuun. Havaitut vauriot ja puutteet selittävät käyttä jien kokemaa huonoa si säilman laatua. Kokonaisuudessaan ilmanvaih toko neet olivat tekni sesti toi mi via, tyydyttävässä tai hy vässä kunnos sa ja koneet olivat kohtalai sen puhtaat. Ilmanvaihtokoneiden ja tutki musalueen ilma määrämit tauksissa havaittiin eroavuuksia ja ilma määrät ovat osittain melko epätasapainossa. Ilmanvaihtojärjestelmän epätasapainoisuus lisää il mavirtauksia rakenteiden sisältä sekä vau rioituneista tiloista puhtai siin tiloihin. Ilmavirtausten mukana liikkuvat epäpuhtaudet hei kentä vät sisäilman laa tua. Epätasapainossa ollut il manvaihto on vai kutta nut oleellisesti koettuun sisäilmanlaatuun. Il manvaihtokoneiden käy tön ohjauksessa havaittiin ongelmia. Tutki muksissa havaittiin, et tä koneiden käyntiajat eivät olleet suunnitel mien mukaiset. Kuntotutkimuksessa todetaan lukiorakennus korjauskelpoiseksi ja korjaukset ta loudellisesti kannattaviksi. Tutkimuksessa suositellaan 1. korjaamaan kellaritiloissa kosteus- ja mikrobivaurioituneet alapohjat ja maanvastaiset seinärakenteet sekä luokkaosan liitoskohtien vaurioituneet rakenteet 2. puhdistamaan alaslaskettujen kattojen yläpuoliset tilat 3. poistamaan avoimet mineraalivillakuitupinnat sekä pinnoittamaan pölyävät, pinnoitta mattomat betonipinnat. Alakattojen korjauslaajuus koskee luokkaosan käytäviä ja au latiloja sekä laajennusosan aulatiloja. 4. koko lukiossa sisäkuoren tiivistyskorjauksia, joissa tiiviste-

3 tään alapohjan ja ulkoseinän liitoskohta, ikkunarakenteen liitoskohta ulkoseinään, sisäkuoressa olevat läpiviennit sekä välipohjan ja yläpohjan liitoskohta ulkoseinän sisäkuoreen. Tiivistyskorjauksia tehdään myös maanvastaisiin seinärakenteisiin. Tiivistyskorjaukset tehdään pääasias sa sementtipohjaisella vedeneristysmassalla erillisen korjaussuunnitelman mukaan. 5. tekemään perushuolto Ilmanvaihtotutkimuksen perusteella ilmanvaihtokoneille. Huol lon yhteydessä rakennusautomaatiojärjestelmät tarkistetaan ja mittalaitteet kalibroi daan. Ilmanvaihtokoneiden käyntiajat tulee optimoida tilojen käytön mukaan. Kanava puhdistusten yhteydessä suositellaan pääte-elinten puhdistusta. Tilapalveluyksikkö tilasi Vahanen Oy:ltä kuntotutkimukseen perustuvan korjaus suunnitelman, joka valmistui Suunnitelma koskee koko rakennusta ja se sisältää kaikki kuntotut kimuksessa suositeltujen ra kenteiden ja ra kennusosien korjaukset. Suunnitelmassa on yksi tyiskohtaisia raken neleikkauksia muun muassa lattia-seinäliittymän tiivistyksis tä eri ti loissa ja eri materiaaleja koskien. Alustava korjaustöiden kustannusarvio on euroa. Vaikka rakennuksen vauriot on kartoitettu ennen korjausten aloittamista mahdol lisimman hy vin, korjaushankkeelle on tyypillistä, että rakenteita pu rettaessa tu lee vielä esiin uusia ennal ta arvaamattomia tekijöitä. Näitä tekijöitä ei voida täysin ennakoida hankkeen aikataulua ja bud jettia laadit taessa. Lisäksi hankkeen kustannusarvioon vaikuttavat muut paran nukset, jot ka rakennukseen kannattaa tehdä korjaustöi den yhtey dessä. Näitä ovat muun muassa uu den talotekniikan so vellukset, ra kennuksen käytettävyyteen ja opetukseen liittyvät muu tokset sekä viihtyvyyttä lisäävät toimenpiteet. Korjaushankkeen onnistumisen ehdottomana edellytyksenä on oikean ja riittä vän tietomää rän siirtyminen oikeille henkilöille ja tuleville käyttäjille. On tärkeää, että sama konsultti (Vaha nen Oy) koordinoi kuntotutki musta alusta loppuun, esittää korjaustapaehdotukset, tekee kor jaussuunnitelmat ja valvoo työn toteutumista teknisen valvonnan osalta. Kun kuntotut kijana, suunnittelijana ja valvojana on sama hen kilö (henkilöt), on kaikki kohteesta hankkeen aikana kertynyt tieto koko ajan käytettä vissä. Korjaustöistä tiedotetaan säännöllisesti ra kennuksen käyttäjil le. Pääsääntöisesti käyttäjille tiedotetaan avoi mesti asioista koko hankkeen ajan. Käyttäjille on kerrottu kuntotutki mustuloksista, tul laan kertomaan hankkeen etenemisaikatau-

4 luista ja korjausratkai suista. Lisäksi hankkeelle esitetään perustettavaksi oh jaus-/seuran ta ryhmä, johon tulee myös käyttäjien edustaja. Oheismateriaalia Rakennuspäällikkö: Lautakunta 1 hyväksyy osaltaan laaditut lukiorakennuksen sisäilman laadun parantamisen korjaussuunnitelmat 2. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen -valtuustolle, että rakennus korjataan laadittujen suunnitelmien mukaan ja että kuluvan vuoden investointiohjelmaan varataan korjaustöitä var ten euron määräraha. Vuoden 2014 rahoitus päätetään talousarvion yhteydessä. 3. nimeää hankkeelle ohjaus-/seurantaryhmän, johon kuuluu 3 edustajaa lautakunnasta, sivistys toimenjohtaja, lukion rehtori, opettajien edustaja, rakennuspäällikkö, talonrakennus mestari sekä tekninen johtaja. Ryhmä ohjaa ja valvoo korjaustöiden toteuttamista sekä vastaa hankkeen tiedottamisesta. 4. päättää selvittää mahdollisen valtionavustuksen hankkeelle TEKNINEN JOHTAJA: Lautakunta hyväksyy rakennus pääl li kön esityk sen. TEKNISTEN PALVELUIDEN LAUTAKUNTA: Hyväksyttiin. Lautakunta valitsi ohjaus-/seurantaryhmään Antti Rantalan, Tarja Koutosen sekä Teemu Mattilan. Lisäksi sovittiin, että koululla järjestetään asiaa koskeva tiedotus- ja keskustelutilaisuus. Asiantuntijana kuultiin Pasi Wahlroosia Vahanen Oy:stä. Asia käsiteltiin 83 jälkeen. KHALL Oheismateriaalina on Ylivieskan lukion opettajakunnan pyyntö lukion kor jaus suun ni tel man lykkäämisestä. KAUPUNGINJOHTAJA: Kaupunginhallitus hyväksyy teknisten pal-

5 ve lui den lautakunnan esityksen. KAUPUNGINHALLITUS: Hyväksyttiin. Kaupunginhallitus nimesi hankkeen ohjaus-/seurantaryhmään edusta jak seen Kaija-Maija Perkkiön. Asiantuntijoina kuultiin tekninen johtaja Kari Kentalaa ja ra ken nuspääl lik kö Unto Koskista sekä Vahanen Oy:stä Pasi Wahlforsia. KVALT Oheismateriaalina on Ylivieskan lukion opettajakunnan pyyntö lukion kor jaus suun ni tel man lykkäämisestä. KAUPUNGINVALTUUSTO: Asiasta käydyn keskustelun aikana Tert tu Alanen esitti, että hanke palautetaan uudelleen valmisteluun tar koi tuk se na tarkentaa kustannusarvioita ja hankkeen vai kut ta vuutta. Esitystä kannattivat Iina Matikainen ja Tapani Uusikylä. Puheenjohtaja totesi, että koska keskustelun aikana oli tehty kaupun gin hal li tuk sen esityksestä poikkeava kannatettu esitys, asiasta on ää nes tet tä vä. Äänestys suoritettiin Heikki Jokisen esityksestä nimen huu to ää nes tyk se nä. Suoritetussa äänestyksessä kaupunginhallituksen esitys "JAA" sai 28 ääntä ja Terttu Alasen esitys "EI" sai 7 ääntä. Äänestyspöytäkirja on liitteenä nro 13/2013. Kaupunginvaltuusto päätti, että rakennus korjataan laadittujen suunni tel mien mukaan ja että kuluvan vuoden investointiohjelmaan va rataan korjaustöitä varten euron määräraha. Vuoden 2014 rahoi tus päätetään talousarvion yhteydessä. Terttu Alanen jätti seuraavan eriävän mielipiteen. "Jätän eriävän mielipiteen Ylivieskan kaupunginvaltuuston asia koh taan 64. Perustelut: Asiassa on ilmennyt uusia seikkoja, jotka pitää huo mioi da remonttipäätöstä tehtäessä. Valtuuston tulevaa ta lous ar vio pää tös tä 2014 sidotaan etukäteen investoinnilla, jonka suuruutta ei pys ty tä luotettavasti arvioimaan. Lukion remontointiin tii vis tys kor jaa ma sel la ei anneta mitään takuuta. Lukiorakennuksen elinkaaren jat ku mi seen (vuosina) ei kukaan anna ar vio ta. Ylivieska Terttu Alanen"

6 Asiantuntijana kuultiin Pasi Wahlforsia Vahanen Oy:stä. KHALL Tilapalveluyksikkö aloitti helmikuussa kuluvana vuonna omana työ nä Vahanen Oy:n tekemän korjaussuunnitelmaan perustuvat tii vis tystyöt luokkaosalla ja opettajainhuonetiloissa. Tiivistystyöt on nyt temmin pääosin tehty ja malliluokka valmistunut. Vahasen kor jaus suunni tel man alustava kustannusarvio oli euroa. Raken tei ta purettaessa tuli esiin jonkin verran kustannuksiin vai kut ta via tekijöitä. Rakenteita piti tiivistää ja korjata hiukan laajemmalta alu eelta. Tiivistyskorjausten kustannusarvio on täsmentynyt nyt euroon. Suunnittelua on samanaikaisesti jatkettu arkkitehti-, ilmanvaihto-, säh kö- ja automaation osalta. Suunnittelussa on kiinnitetty huo mioi ta sisäilmakorjausten lisäksi - turvallisuuden parantamiseen (mm. pako-ovet ja poistumistiet) - toiminnan vaatimiin muutoksiin (mm. luokkahuoneiden sähköis tyk sen parantaminen, laboratorion rakentaminen ja kie listu dion uu si mi nen) - sähköisten yo-kirjoitusten vaatimiin muutoksiin atk- ja säh köver kois sa sekä yo-kirjoituksissa käytettävien kalusteiden uu simi seen Suunnitelmissa on myös uusien iv-koneiden asentaminen luok kaosan käytäville ja laajennusosan laboratoriotilaan. Suunnitelmat ovat val mis tu neet elokuussa. Tilapalveluyksikkö on pyytänyt urakkatarjoukset liikuntasaliosan si säpuo li sen peruskorjauksen rakennusurakasta sekä koko ra ken nuk sen sähkö- ja LVIA- urakoista. Rakennusurakkatarjouksiin sisältyvät erillishinnat liikuntasaliosan ja laa jen nus osan vesikattojen korjauksista, julkisivujen rap paus kor jauksis ta, rakennuksen ulkomaalauksesta sekä pääsisäänkäynnin ja jäte ka tok sen rakentamisesta. Saatujen tarjousten perusteella korjauskustannusarvio on seuraava: - sisäpuoliset korjaustyöt (tiivistyskorjaukset ja muut pa ran nustyöt) euroa - yo-kirjoitusten atk-, sähkö- ja kalustekustannukset euroa - ulkopuoliset työt euroa Kokonaiskustannukset ovat siten yhteensä euroa, josta var si nai sen tiivistystyön osuus on euroa. Kuluvan vuoden

7 ta lous ar vios sa hankkeeseen on myönnetty euron mää rä raha. Hankkeelle on haettu myös valtionavustusta, josta päätös saa taneen lähiaikoina. KAUPUNGINJOHTAJA: Kaupunginhallitus esittää kau pun gin valtuus tol le että 1. lukiolle tehdään tiivistystöiden lisäksi esitetyt sisäpuoliset korjaus työt yhteensä ja 2. vuoden 2015 talousarvioon varataan eu ron määräraha töi den loppuun saattamiseen sekä euroa sähköisten yo-kir joi tus ten tarvitsemiin muu tos töihin sekä 3. ulkopuolisiin töihin tarvittavasta :n määrärahasta pääte tään vuoden ta loussuunnitelman käsittelyn yh teydes sä. KAUPUNGINHALLITUS: Hyväksyttiin. Asiantuntijoina kuultiin rakennuspäällikkö Unto Koskista ja tekninen johtaja Kari Kentalaa. KVALT on esityslistan ulkopuolelta yksimielisesti esille otettu asia. KAUPUNGINVALTUUSTO: Hyväksyttiin. Asiantuntijana kuultiin rakennuspäällikkö Unto Koskista.