KERAMIIKKA korkeassa lämpötilassa poltettu saviesine tai - astia. Poltettaessa saven mikroskooppisten osasten väliin jäänyt kidevesi poistuu, eikä

Transkriptio

1 MITÄ SAVI ON?

2 KERAMIIKKA korkeassa lämpötilassa poltettu saviesine tai - astia. Poltettaessa saven mikroskooppisten osasten väliin jäänyt kidevesi poistuu, eikä savi enää liukene veteen. -keraaminen muutos: savi ei enää ikinä palaudu plastiseksi massaksi, sen mineraalit ovat muuttaneet kemiallista kiderakennettaan kuumuuden vaikutuksesta ja esine on muuttunut savesta keramiikaksi.

3 MgO, SiO, Fe2O3, CaO kivennäisiä ruukusta

4 SAVI Savimineraali Savi on luonnossa esiintyvä maalaji, joka on syntynyt rapautumalla eri kivilajeista. Hienojakoisin kaikista maalajeista. Kaoliini, pallosavi, punasavi ja muut luonnonsavet Savimassa Savimineraalien ja muiden massaraaka-aineiden seos, jonka ominaisuudet vastaavat valmistustavan vaatimuksia. Savimassoja voi löytyä suoraan luonnosta (punasavi, luonnon kivitavarasavet), mutta käytännössä suurin osa massaseoksista on teollisesti valmistettuja. Laatuvaatimukset, standardit, toistettavuus

5 Saven rapautuminen Kemiallinen rapautuminen reaktioita kiven, ilmakehän ja veden välillä Mekaaninen rapautuminen jääkauden aiheuttamia, mannerlaattojen liikkuminen, joet, vulkaaniset tapahtumat Biologinen rapautuminen maaperän bakteerit ja eloperäiset aineet osallistuvat rapautumisprosessiin

6 Primäärisavet Pysyneet syntysijoillaan Usein puhtaimpia savia, kaoliinit, bentoniitti Sekundäärisavet Kulkeutuneet luonnonvoimien mukana muualle Sisältävät vaihtelevassa määrin epäpuhtauksia, pallosavet, luonnonsavet

7 0,25 µm Savikide on litteä, kuusikulmainen levy. Ei aina suinkaan säännöllisen geometrinen. Muodot ja koot vaihtelevat savilajien mukaan. Mitä pienempiä savikiteet on, sitä suuremman plastisuuden ne saavat aikaan savimassassa. µm = millimetrin tuhannesosa

8 Plastisuus Plastisuus fysiikassa on aineen ominaisuus, jossa voiman vaikutuksesta sen muotoon syntyy palautumattomia muodonmuutoksia Plastinen savimassa kestää venytystä ja työstöä repeämättä Kosteassa savimassassa litteät savihiukkasen tasopinnat jarruttavat kitkan avulla editseen liukuvien hiukkasten etenemistä, tämä savikiteiden ja lisätyn veden välinen käyttäytyminen ilmenee massoissa muovautuvuutena, eli plastisuutena.

9 Savimassat Massaominaisuuksien tulee sopia muodonantomenetelmään Plastiset massat Dreijaukseen, käsinrakennukseen, muovaukseen Muovailtavia, shamotin tai kuidun lisäys parantaa muovauskestävyyttä ja pienentää kuivumiskutistumaa (käsinrakennus) Puristusjauheet ja granulaatit Lähinnä teollisessa tuotannossa Valulietteet, puhekielessä valusavet Juokseva massa, jonka valuominaisuuksia säädellään lisäaineiden avulla. Valu kipsimuotteihin.

10 Värit Värimetallioksidit -Lasitteen koostumus ja poltto-olosuhteet vaikuttaa värinmuodostukseen Yleisiä värejä: CuO vihreä, punainen CoO sininen, violetti FeO keltainen, ruskea, oranssinruskea, violetinsininen, oliivinvihreä Cr2O3 tumma vihreä, vaalenapunainen, punainen, sitruunankeltainen MnO punavioletti, violetinruskea, mustanruskea NiO useita eri värejä. Voimakas myrkky. TiO ja rutiili-opalisoija, pehmeitä roosan ja keltaisen sävyjä SnO Valkoinen, roosa ZrO opalisoija Väripigmentit Valmistettu eri oksideista frittaamalla ja jauhamalla. Yleensä varsin vakaita ja stabiileja.

11 Lasite Ohut lasikerros esineen pinnassa Tiivistää esineen pinnan, jotta siinä voidaan säilyttää nesteitä. Tärkeää erityisesti huokoisten massojen kanssa Suojaa esinettä likaantumiselta, on hygieeninen ja helppo puhdistaa Lasiteraaka-aineet hienojakoista pulveria veteen sekoitettuna Lisätään raakapoltettuun esineeseen kastamalla, ruiskuttamalla tai siveltimellä.

12 Lasite Tarkista elintarvikekelpoisuus! Mattalasitteet usein pehmeämpiä kuin kiiltävät-> kuluvat nopeammin Happamat ruoka-aineet voivat liuottaa pehmeistä lasitteista ainesosia elimistöön. Vältä yli 5% määriä kupari/kobolttioksidia ja yli 2% nikkeliä

13 Poltto Poltossa savi muuttuu keramiikaksi Polttokäyrällä tarkoitetaan polton etenemistä eri nopeuksilla tiettyihin lämpötiloihin. Poltto-atmosfäärit: neutraali, pelkistävä ja hapettava poltto

14 Saven muisti Sintraantuva kappale on polton huippulämpötilassa pehmeimmillään ja saattaa vääntyä jos se on asetettu esim. taipuneelle uunilevylle. Kun massa on pehmennyt, sen sisäiset jännitteet pyrkivät laukeamaan. Esim. valuesineen saumakohta voi nousta takaisin näkyviin, tai dreijatun esineen suuaukon soikeuden korjaus palautua, vaikka raakana esine onkin saatu täysin pyöreäksi.

15

16 raakapolttokäyrä Hidas alku, jotta kaikki huokosiin jäänyt vapaa vesi haihtuu pois. Myös kidevesi poistuu polton alkuvaiheessa ( C) Epäpuhtaudet kaasuuntuvat raakapoltossa. Polton tulisi olla hidas, jotta kaikki palamisreaktiot ehtivät loppuun asti. Jos kaasuuntumista tapahtuu lasituspoltossa, se saattaa ilmetä kuplina lasitteen pinnassa. 80 C/h 250 C asti (kvartsin kidemuodon 1 vaihe) 100C/h 600 C asti (kvartsin kidemuodon toinen vaihe) 150 C/h 920 C asti. Massa jää huokoiseksi, mutta on jo täysin keraaminen esine.

17 Lasituspolttokäyrä Jo raakapoltetun esineen lasituspoltto voi olla hyvinkin nopea. 100 C/h 600C asti 150C/h 1250C asti (tai muu tavoitelämpötila) Haudutus min. Haudutuksen pituus riippuu lasitteesta. Haudutus tasaa uunin lämpötilaa, jotta lämpö ehtii joka nurkkaan. Monet vanhemmat uunit polttavat yli, eli uuni on todellisuudessa kuumempi kuin mitä ohjelmoidaan. Koulun uuneissa tätä kannattaa ennakoida noin 20 astetta alemmalla ohjelmalla. Täysi uuni hauduttaa kuumemmaksi kuin tyhjäksi ladottu uuni. Alahyllyt usein kylmempiä kuin uunin keskiosa/ylähyllyt.