PUUHALLIN SUUNNITTELU Esisuunnittelu ja arkkitehtoniset valinnat

Transkriptio

1 PUUHALLIN SUUNNITTELU Esisuunnittelu ja arkkitehtoniset valinnat

2 Kustannusvertailu eri tyyppisten hallien välillä (Lähde: Kainulainen 1997) JOHDANTO

3 Ilman suhteellinen kosteus vaikuttaa huoneilman terveellisyyteen (taulukko VTT:n mukaan). Liian kuiva tai liian kostea ilma lisää terveysriskejä. Ihmisen kannalta suositeltava suhteellinen kosteus on välillä %. JOHDANTO

4 Sisäilman suhteellinen kosteus ajan funktiona maalaamattomassa ja maalatussa makuuhuoeessa. Henkilökuormitus 2 henkilöä klo JOHDANTO

5 Rungon ympäristövertailut. (lähde: VTT) JOHDANTO

6 Suomen paviljonki Sevillan maailmannäyttelyssä vuonna PUUSTA MONIMUOTOISESTI

7 Sibeliustalossa monimuotoinen puun käyttö luo omaleimaisen tunnelman. HALLITYYPIT

8 HALLITYYPIT Monitoimi- ja liikuntahallit Hallien käyttötilanteiden mukaan voidaan käyttää seuraavaa jakoa: - harjoituskäyttö - kilpailukäyttö - näyttely-, esitys- ja messukäyttö - kokous-, konsertti- ja tapahtumakäyttö. Kyseeseen tulevilla käyttötilanteilla on merkitystä varsinkin seuraavien seikkojen kannalta: - ilmanvaihdon säädeltävyys ja kohdistaminen - poistumistiet ja kulunvalvonta - akustiikka ja äänentoistolaitteisto - yleisvalaistus, kohdevalaistus, luonnonvalo - näyttelyrakenteiden ym. kuormaus ja haalaus(reitit) - varasto- ym. aputilojen määrä ja sijainti - palonkestovaatimukset.

9 Pirkkahallin ristikkokaarirakenteinen laajennusosa messukäytössä. Halli soveltuu erinomaisesti mm. jalkapallo-ja yleisurheilukäyttöön. HALLITYYPIT

10 Pirkkahallin ristikkokaaret tukeutuvat sokkelin ulkopuolisiin betonianturoihin. PUUSTA MONIMUOTOISESTI

11 HALLITYYPIT Liikunta Huomioon otettavia kysymyksiä ovat mm.: - suunnitellut käyttöajat ja käyttäjäryhmien suu-ruus - jaettavuus eri käyttäjäryhmille - yhteys muuhun toimintaan kuten kouluun tai palvelutaloon - tarvittavat aputilat, katsomo - erityisvaatimukset. Kaltevaan kattopintaan voidaan yhdistää kattoikkunat valoisuuden lisäämiseksi.

12 HALLITYYPIT Uimahallit, viihdekylpylät Puu sopii uimahallien ja kylpylöiden rakenteisiin ja pintoihin erinomaisesti, kun pidetään huolta siitä, että roiskevesi ei pääse rakenteisiin. Käytännössä rakenteet on syytä suojata vedeltä hyvin noin 1,5 metrin korkeuteen asti. Puun etuna on pieni lämmönjohtavuus, jolloin puurakenteet pysyvät lämpi-minä ja kosteus ei kondensoidu niiden pintaan. Huomioon otettavia kysymyksiä ovat mm.: - ilmanvaihto - yläpohjan höyrynsulku - valaistus ja ikkunat - akustiikka Puurakenteet ovat esteettisesti tasapainossa kylpyläympäristössä.

13 PUUSTA MONIMUOTOISESTI Jäähallit Huomioon otettavia kysymyksiä ovat mm.: - lämpötila ja ilmanvaihto - vaipan rakennusfysikaalinen toiminta varsin-kin läpivuotisessa käytössä - energiatalous ja käyttökustannukset - valaistus ja akustiikka - aputilat ja katsomo. Puu on mahdollista mukauttaa yksilöllisiin tarpeisiin. Kattovalon hdistäminen osaksi rakennetta on mahdollista. Morges, Sveitsi.

14 HALLITYYPIT Teollisuushallit Huomioon otettavia kysymyksiä ovat mm.: - laajennettavuus - jännemitta, vapaa korkeus ja ripustuskuormat sekä siltanosturi - osastointi ja poistumistiet - valaistus ja ikkunat - akustointi. Pilari-palkkiratkaisu tuottaa optimaalista tilankäyttöä myös teollisuushalleissa.

15 PUUSTA MONIMUOTOISESTI Varastohallit Huomioon otettavia kysymyksiä ovat: - käyttötarkoitus ja varastointijärjestelmä - laajennettavuus - liikennejärjestelyt - siirto-, lastaus- ja kuljetusjärjestelmät - erityisolosuhteet, varsinkin lämpötila ja kosteus. Viikin varastorakennuksessa on vanerilla luotu erittäin kevyt ja jäykkä yläpohjaratkaisu.

16 HALLITYYPIT Maatalouden rakennukset Huomioon otettavia kysymyksiä ovat mm.: - rungon ja vaipparakenteiden kesto mekaanisia ja kemiallisia rasituksia vastaan sekä korjattavuus - kuormausjärjestelmät - soveltuvuus maatalousmiljööseen. Uudet puurakenteet istuvat hyvin osaksi vanhaa miljöötä.

17 PUUSTA MONIMUOTOISESTI Liikerakennukset Huomioon otettavia kysymyksiä ovat mm: - käyttötarkoitus - osastointi ja poistumistiet - jaettavuus eri yksiköihin ja muunneltavuus - sisäinen ja ulkoinen henkilö- ja tavaraliikenne - jätehuolto. Linnanmäen ravintolassa vanerista kehitettiin uudenlainen yläpohjaratkaisu.

18 HALLITYYPIT Muut rakennukset Tärkeitä suunnittelussa huomioon otettavia kysymyksiä ovat mm.: - käyttötarkoitus - erityisolosuhteet - osastointi ja poistumistiet - muunneltava akustiikka ja valaistus - ikkunat ja muu aukotus. Lahden Sibeliustalo on erinomainen esimerkki innovatiivisesta puun käytöstä.

19 PUUSTA MONIMUOTOISESTI Puun ominaisuuksia Puu sopii hyvin katosten materiaaliksi. Sen etuja ovat: - keveys ja lujuus - purettavuus ja siirrettävyys - toiminta monensuuntaisia rasituksia vastaan esim. vaikeissa tuulioloissa - alhainen lämmönjohtavuus ja sen seurauksena hyvät kondenssiominaisuudet ja pieni lämpöliike Oulun pesäpallostadionin kaareva katos noudattelee stadionin muotoa.

20 HALLITYYPIT Sillat Puurakenteen ominaisuudet, kuten pieni omapaino, tarjoavat mahdollisuuden teollisesti valmistettujen siltojen taloudelliseen tuottamiseen ja kuljettamiseen. Vihantasalmen puusilta on yksi Suomen suurimpia.

21 PUUHALLIN SUUNNITTELU Yleistä Suunnittelijan tulee tuntea eri rakennejärjestelmien suomat tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet. Näiden tekijöiden opitimaalinen yhteensovittaminen luo parhaat edellytykset onnistuneen kokonaisuuden aikaansaamiselle.

22 PUUHALLIN SUUNNITTELU Puuhallin matka alkaa. Liimapuukaaret kuljetaan kuorma-autolla työmaalle. Puuhalli on saapunut työmaalle. Esivalmistettujen rakenteiden kokoaminen käy nopeasti.

23 PUUHALLIN SUUNNITTELU Puuhallin kokoaminen jatkuu. Asennustyö käy nopeasti autonostureilla.

24 PUUHALLIN SUUNNITTELU Työnaikaisen tuennan suunnittelu on osa hallitoimitusta. Koko puurungon pystytys on saatu valmiiksi.

25 Vaipan asentaminen on käynnissä. PUUHALLIN SUUNNITTELU

26 PUUHALLIN SUUNNITTELU Puuhallin valmistussuunnittelu Puurakenteiden valmistussuunnittelun lähtötietoina arkkitehdilta tarvitaan mm. seuraavia tietoja: - Asemapiirustus - Mitoitetut pohja- ja leikkauspiirustukset, joista ilmenee mm. rungon moduuliverkko, jäykisteiden paikat ja osastointi - Pohjissa aukkojen vaakamitoitus/ulkoseinät sekä katon aukkojen (savunpoistoluukut/ikkunat yms.) sijainti ja kokomitoitus. - Rungolle asetettavat arkkitehtoniset vaatimukset kuten muoto, korkeus ja liitokset - Kiinnikkeiden laatu/väri - Julkisivupiirustukset materiaaleineen, väreineen ja sau-majakoineen - Räystäsrakenteiden käsittely ja värit - Vesikattopiirustus - Tarvittavat työpiirustukset - Leikkauspiirustukset mm. sokkelista, räystäistä ja nurkis-ta, aukkojen korot, yläreuna/alareuna - Vaipparakenteen liittymädetaljit mm. katoksiin, oviin, ikku-noihin ja väliseiniin - Tilojen käyttötarkoitus, mikäli se poikkeaa normaalista (esi-merkiksi suurempi kosteusrasitus)

27 Paikalla rakennettuja monimuotoisia puurakenteita. PUUHALLIN SUUNNITTELU

28 TARJOUSPYYNNÖN VALMISTELU Tarjouspyynnön valmistelu Hallin käyttötarkoitus ja hankintatapa vaikuttavat keskeisesti siihen, minkä tasoisina suunnitelmilla hallin tarjouskysely on tarkoituksenmukaista tehdä. Puuhallin tarjouspyyntövaiheessa arkkitehtisuunnittelussa on neljä tärkeätä asiakokonaisuutta: - rungon ja vaipan optimointi, jota kuvataan tarkemmin jaksossa 5 - tarvittavien selvitysten tekeminen tarjouspyyntöä varten - asiakirjojen laatiminen tarjouspyyntöä varten - tarjousten vertailu. Hartwall-areenan kattoelementtien asentaminen käynnissä.

29 TARJOUSPYYNNÖN VALMISTELU Selvitystehtävät puuhallin tarjouspyyntöä varten - Kaavamääräykset - Käyttötarkoitus - Paloturvallisuus - Rakenteisiin kohdistuvat rasitukset - Rakennusfysiikka - Katto- ja seinärakenteille asetettavat erityisvaatimukset - Tekninen varustelutaso - Liittymät kunnallistekniikkaan - Koneet ja laitteet - Muunneltavuus ja laajennettavuus - Olemassa oleva tuotetarjonta Puurakenteinen kylpylä. Pilarien ala-osa on suojattu roiskevedeltä.

30 TARJOUSPYYNNÖN VALMISTELU Tarjouspyyntöä varten tarvittavat asiakirjat - tiukat vaatimukset, pitkälle viedyt suunnitelmat (esimerkiksi näyttelyhalli, monitoimihalli) räätälöity tuote, hinta sen mukaan - normaalit vaatimukset, tuoteosakauppa (esimerkiksi palloiluhalli, suurmyymälä) tuoteosien valmistaja mukana suunnittelussa, mahdollisuus löytää parhaat ratkaisut - ei erityisiä vaatimuksia (maatalous, teollisuus) vakiotuote, painotetaan taloudellisuutta

31 RUNKOJÄRJESTELMÄT RUNKOJÄRJESTELMÄT 1/2 Erilaisia kannatintyyppejä ja niiden suositusmittoja.

32 RUNKOJÄRJESTELMÄT RUNKOJÄRJESTELMÄT 2/2 Erilaisia kannatintyyppejä ja niiden suositusmittoja.

33 RUNKOJÄRJESTELMÄT Rungon ja vaipan optimointi Rungon ja vaipan optimointi edellyttää arkkitehdin ja rakennesuunnittelijan yhteistyötä sekä tarvittaessa halliosatoimittajan asiantuntemuksen hyödyntämistä. Lämpötilaltaan säädellyssä puuhallissa suositeltavat jännevälit ja runkotyypit ovat seuraavat: Jänneväli Runkotyyppi < 30 m palkkikannattajat m ristikkokannattajat m vetotankokannattajat m kaarirungot m kehärungot Halliarkkitehtuurin kannalta poikkileikkauksen muodon valinta on keskeinen tehtävä.

34 RUNKOJÄRJESTELMÄT Pilarirungot Pilarirungot ovat tyypillisesti ainakin rungon poikkisuunnassa mastojäykistettyjä. Rungon päädyissä ovat ns. tuulipilarit, jotka ovat joko jäykkä- tai nivelkantaisia. Päätyihin kohdistuva tuulikuorma siirretään yläpohjarakenteen tai yläpohjaan rakennettavan erillisen tuuliristikon kautta rungon pääpilareille, jotka jäykistetään rungon pituussuunnassa esimerkiksi tuuliristikoilla. Pilarirungossa pääpilareiden varaan asennetaan katon kannattaja, joka on tyypillisesti joko palkki, ristikko, vetotankokannatin tai kaari. Pilarirungon tehokas k-jako on 6 8 m, päädyissä 5 8 m. Ulkoseinien ja katon elementoinnin kannalta on edullista, jos pääpilarivälejä on kolmella jaollinen määrä ja päätypilarivälejä kahdella jaollinen määrä. Pilarien alapää liitetään perustuksiin joko pulteilla tai hitsaamalla. Perustusten yläreuna nostetaan vähintään 100 mm valmiin lattian yläpintaa ylemmäksi. Kattokannattaja liitetään pilarin kylkiin kiinnitettävillä hankolaudoilla tai lattateräksillä. Pilarirunkoisen hallin ulkoseinien aukotus on suhteellisen vapaa. Jäykistyksen vaatima ristikko rajoittaa aukotusta kahdessa pilarivälissä.

35 RUNKOJÄRJESTELMÄT A Bumerangipalkilla toteutettu puuhalli sisältä. Suositeltava jänneväli metriä. B Palkkikannattajat m C Massiivipalkin palonkestävyys on luontaisesti hyvä, ja sen lisääminen palkin leveyttä suurentamalla on helppoa. D Vaihtoehtoisia palkkimuotoja.

36 Bumerangipalkilla toteutettu halli ulkoapäin katsottuna. RUNKOJÄRJESTELMÄT

37 RUNKOJÄRJESTELMÄT Ristikkorakenteella toteutettu puuhalli sisältä. Suositeltava jänneväli metriä. Ristikkokannattajat m Ristikkokannattaja valmistetaan joko liima- tai viilupuusta. Sauvojen liitoksissa käytetään kaksi-, neljä- tai kuusileikkeisiä teräslevyjä ja -tappivaarnoja. Liitososat jäävät puurakenteen sisäpuolelle, jolloin rakenteen paloluokka on yleensä R30. Paloluokka R60 saavutetaan sauvojen sivumittoja suurentamalla. Ristikko voidaan koota osittain työmaalla, jolloin kuljetus ei aseta rajoituksia ristikon koolle. Vaihtoehtoisia palkkimuotoja.

38 Ristikkorakenteella toteutettu halli ulkoapäin. RUNKOJÄRJESTELMÄT

39 RUNKOJÄRJESTELMÄT Vetotangollisella kaarikannattajalla toteutettu puuhalli sisältä. Suositeltava jänneväli metriä. Vetotankokannattajat m Vetotangollinen kannattaja on kannatintyyppi, jonka yläpaarre on jatkuva ja jossa alapaarteena on vetotanko ilman varsinaisia diagonaalisauvoja. Vetotankokannattajan yläpaarre tehdään kaarimuodossa liimapuusta. Suoralappeiset kattomuodot voidaan tehdä joko liima- tai viilupuusta. Yläpaarre voi olla yksi- tai kaksiosainen ja suuren koon vuoksi pitemmillä jänneväleillä kannattaja kootaan yleensä työmaalla. Vaihtoehtoisia vetotankokannatinmuotoja. Vetotanko voi olla terästä tai puuta.

40 Vetotangollisella kaarikannattajalla toteutettu halli ulkoapäin. RUNKOJÄRJESTELMÄT

41 RUNKOJÄRJESTELMÄT Kaarirungolla toteutettu puuhalli sisältä. Suositeltava jänneväli metriä. Kaarirungot m Kaarirunko on rakenne, joka tukeutuu suoraan vaaka-suunnassa tuettuihin perustuksiin. Perustukset tuetaan joko vetotangoilla toisiinsa, suoraan peruskallioon tai vinopaaluilla. Kaari voidaan rakentaa massiiviliimapuusta tai ristikkona. Kaari tuetaan suoraan peruspilarin varaan. Kaarirakenteen vaihtoehtoisia toteutustapoja. Kaarirungon päätypalkit tehdään moniaukkoisina kaarevina palkkeina, jotka tuetaan tuulipilareilla. Kaarirunko jäykistetään rakentamalla ristikko tai muu jäykkä rakenne yhteen tai kah-teen kaariväliin.

42 Kaarirungolla toteutettu halli ulkoapäin. RUNKOJÄRJESTELMÄT

43 RUNKOJÄRJESTELMÄT A B Terävänurkkaisella kolminivelkehällä toteutettu puuhalli sisältä. Suositeltava jänneväli metriä. C Vaihtoehtoisia poikkileikkauksia. A käyränurkkainen kolminivelkehä B terävänurkkainen kolminivelkehä C ristikkonurkkainen kolminivelkehä Kehärungot m Kehärunko on rakenne, jossa katon ja seinän runko on yhdistetty toisiinsa jäykkänurkkaisesti siten, että perustuksiin syntyy vaakavoima myös pystykuormasta. Vaakavoima otetaan vastaan sitomalla vastakkaiset anturat vetotangolla toisiinsa, tai tukemalla perustukset suoraan peruskallioon tai vinopaaluille.

44 Terävänurkkaisella kolminivelkehällä toteutettu halli ulkoapäin. RUNKOJÄRJESTELMÄT

45 RUNKOJÄRJESTELMÄT Vetotangollisella palkkikannattajalla (A-kattokannattaja) toteutettu puuhalli sisältäpäin. Suositeltava jänneväli metriä. Muut rungot Puristetuissa kuorirakenteissa katon kuormitus siirretään kuorena toimivan katon kautta sitä tukevalle rengasrakenteelle, josta kuormitus siirretään edelleen pystyrakenteelle. Sauvarakenne.

46 RUNKOJÄRJESTELMÄT Vetotangollisella palkkikannattajalla toteutettu puuhalli ulkoapäin. Kuorirakenteissa on kiinnitettävä huomiota puun kosteuspitoisuuden vaihtelusta aiheutuviin jännityksiin ja muodonmuutoksiin. Kupoliratkaisulla saavutetaan pitkiä jännevälejä.

47 VAIPPARAKENTEET KATTO- JA SEINÄRAKENTEET Hallirakennukselle on tyypillistä, että runkorakenteet sekä katto- ja seinärakenteet ovat omia järjestelmiään, jotka liitetään toisiinsa työmaalla. Rakenteellisesti ne voivat muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden, jolloin levymäisiä rakennusosia hyödynnetään rungon jäykistämisessä. Vaihtoehtoisesti rungon jäykistys voidaan hoitaa ristikkojäykisteillä, jolloin katto- ja seinärakenteet ovat rakenteellisesti itsenäiset. Ulkoseinän liittyminen yläpohjaan räystään alta katsottuna

48 VAIPPARAKENTEET Tärkeimmät rakenteelliset vaatimukset 1 Paloturvallisuus - Suomen rakentamismääräyskokoelman osan E1 mukaan - Toimivuusmitoitus 2 Lämpö ja kosteus - Lämmöneristävyys - Kosteustekninen toiminta - Höyrynsulku - Ilmansulku - Puun hygroskooppisuus 3 Vesikaton vedeneristys Puuhallin vesikaton rakenne voi olla tuulettuva tai suljettu. Tuulettuva kattorakenne varustetaan höyrynsululla ja tuulensuojalla, sekä tarvittaessa aluskatteella. Hallirakentamisessa lähes kaikki katevaihtoehdot ovat mahdollisia. Eri katemateriaalien valinnassa tulee ottaa huomioon kunkin katemateriaalin minimikaltevuudet. Loivempaa kuin 1:80 olevaa kattorakennetta ei suositella.

49 VAIPPARAKENTEET 4 Äänenvaimennus Lähtökohtana vaimennuksen suunnittelussa voidaan pitää vaadittavan jälkikaiunta-ajan saavuttamista tai äänitason alentamista. Käyttämällä vaimennusverhouksia, esim., puuritilöitä tai rei itettyjä vanerilevyjä, voidaan yleistä äänitasoa alentaa. Kaikkien pintojen verhoaminen ei ole välttämätöntä, yleensä riittää kattopinnan tai sen suuruisen verhoaminen. Hallirakennusten suositeltavia jälkikaiunta-aikoja

50 Taidoikkailla äänenvaimennuksilla on luotu viihtyisää sisämiljöötä Isokyrön kirjastoon. VAIPPARAKENTEET

51 VAIPPARAKENTEET 5 Väliseinät ja välipohjat Väliseinän joustava liitos yläpohjaan peltilistalla.

52 VAIPPARAKENTEET Rakenteiden kosteusteknisen toimivuuden periaatteet 1) Kosteuden sisäänpääsyn rajoittaminen tai estäminen 2) Kosteuden poistumisen varmistaminen 3) Kosteuden vaikutusten minimointi sekä 4) Kosteuspitoisuuden ja sen vaihteluiden hallinta rakennekerroksissa. Erilaisia kosteusrasituksia.

53 VAIPPARAKENTEET Sokkeli Julkisivuverhouksen alareunan tulee olla maanpinnan yläpuolella vähintään 300 mm. Hallirakennusten tyypillinen piirre on esimerkiksi asuinrakennuksia suurempi runkosyvyys. Mikäli rakennuksen sivumitat ovat yli 12 m, maa lämpenee rakennuksen keskiosissa maanvaraisen laatan alla, ja kosteusvirta suuntautuu maasta ylöspäin. Rakenne toimii mikäli lattiapinnoite ei ole tiivis. Tampereen Pirkkahallin sokkeli- ja perusratkaisu.

54 VAIPPARAKENTEET Ulkoseinä Puujulkisivu - kiinnitysalustan tulee olla tukeva, vähintään 25 mm x 100 mm lauta - verhouslautojen jatkoksia tulisi välttää ja limityksissä ottaa huomioon veden valuminen - julkisivulautojen jatkoksissa tulisi lautojen päät ainakin pohjamaalata ennen asennusta - vaakaverhouslautojen päittäisjatkokset tulee sovittaa tarkasti, jotta niistä tulee tiiviitä - listoitukset ja laudoituksen suunnanmuutokset tulisi detaljoida niin, että veden valunta edelleen tapahtuu hallitusti - vaakalistoitusten yläpinta tulisi kallistaa ulospäin - naulauksen esitei ityksellä voidaan välttää halkeilua. Teollisuusrakennuksen polyuretaani-eristeinen kattoja ulkoseinärakenne.

55 VAIPPARAKENTEET Seinärakenteen liitokset Liitosten tulee olla sekä sadeveden- että ilmatiiviitä. Kaikki vaakaliitokset tulisi varustaa tippapellityksin. Tuulenpaineen vaikutuksesta vesikalvo liikkuu seinäpintaa pitkin, myös ylöspäin, mikä edellyttää ns. vastapeltien käyttöä. Ikkunan olisi mielellään sijaittava mahdollisimman lähellä seinän sisäpintaa. Mikäli rakennuksen sisällä on kuivat olosuhteet, ikkuna voidaan sijoittaa myös lähemmäs seinän ulkopintaa. Räystäsrakenne Räystäsrakenteen tulee olla sellainen, että se suojaa seinärakennetta sateelta. Leveä räystäs on suositeltavampi puurunkoisten ulkoseinärakenteiden yhteydessä. Kapean räystään yhteydessä on otettava huomioon reunan riittävä korotus ja räystäspellin riittävät mitat ja muoto. Vesikatto Vesikatteen tulee olla kauttaaltaan tiivis. Erityistä huolellisuutta vaativia kohtia ovat kaikki läpiviennit, liitokset ja kiinnitykset. Epäjatkuvien katteiden yhteydessä käytetään tiivistä aluskatetta. Teollisuusrakennuksen mineraalivillaeristeinen katto- ja seinärakenne.

56 VAIPPARAKENTEET Vedenpoisto Vedenpoisto katolta hoidetaan joko sisäpuolisella tai ulkopuolisella vedenpoistolla. Sisäpuolista vedenpoistoa kattokaivot ja sisäpuoliset vedenpoistoreitit suunnitellaan siten, ettei vettä tiivisty eikä jäädy haitallisesti. Ulkopuolisen vedenpoiston yhteydessä ei saa sijoittaa räystäskouruja seinärakenteen sisään tai seinälinjan päälle. Vedenpoistokanavien tulee olla helposti puhdistettavat. Ulkopuolisessa vedenpoistossa on huomioitava sadeveden johtaminen riittävän kauas rakenteista.

57 VAIPPARAKENTEET Katto- ja seinärakenteiden elementointi - rakennuksen vaippa saadaan nopeasti umpeen ja sisätöitä voidaan jatkaa suojassa - elementtien sisä- ja ulkopinnat valittavissa melko vapaasti - katon alapinta valmis (sisältäen esim. akustoinnin) jo tehtaalla - vesieriste valmiina yläpinnassa (työmaalla saumaus ja mahdollinen pintahuopa) - räystäät valmiina elementeissä, pohjamaalattuina - ikkunat tai julkisivuverhoilu mahdollista kiinnittää jo tehtaalla - elementtien mitoitus tapahtuu kohdekohtaisesti, jolloin jokaisen kohteen rakenteet optimoitavissa - asennus mahdollista ympäri vuoden - säävaurioriskit pienemmät - talvitöissä säästyy lämmityskustannuksia - elementit ovat myöhemmin esimerkiksi laajennettaessa siirrettävissä. Elementointi voi olla osa pinnan tekstuuria

58 VAIPPARAKENTEET Kattoelementti Kattoelementtien käyttöalue on yleensä jänneväleillä 4,8 12 m. Elementit tehdään mieluiten moniaukkoisiksi, jolloin elementin pituus on yleensä 18 24m ja enimmillään noin 26 m. Suositeltava leveys on 2400 mm. Sovituselementeiksi valmistetaan tarvittaessa kapeampia elementtejä. Runko Elementtien kantavana rakenteena käytetään viilupuupalkkia tai liimapuuta. Sekundäärikannattajina pääkannattajien välissä käytetään mitallistettua tai tavallista puutavaraa yleensä k/k 600. Sisäverhouslevy Sisäpinta muodostuu verhouslevystä, joka voidaan käsitellä huonetilan vaatimusten mukaisesti. Arkkitehdin tulee merkitä pohjapiirustuksiin tai palotekniseen kaaviopiirustukseen alueittain tarvittavan palosuojasuojaverhouksen luokka sekä eri sisäpintaverhousalueet. Vedeneriste Elementin yläpintaan voidaan tehtaalla kiinnittää yksikerroskate. Lämmöneriste Rakentamista varten kehitetyn polyuretaanin λ n -arvot ovat asennus- ja suojaustavasta riippuen 0,020 0,030 W/mK. Jäykkiä mineraalivillalevyjä on eristepaksuuksilla mm. Eristeiden λ n -arvot ovat W/mK. Pehmeätä mineraalivillaa on eristevahvuuksilla mm. Eristeiden λ n -arvot ovat W/mK.

59 VAIPPARAKENTEET Seinäelementti Seinäelementtien käyttöalue on yleensä jänneväleillä 4,8-10 m. Elementit tehdään usein moniaukkoisiksi, jolloin elementin pituus on yleensä m. Suositeltava leveys on mm verhouslevypituuksien mukaan. Arkkitehdin tulee esittää tarjouspyyntöpiirustuksissa julkisivujen toivottu tai vaadittu saumajako. Runko Elementtien runko on saman tyyppinen kuin kattoelementeissäkin, eli kantavana rakenteena käytetään viilupuupalkkia tai määrätyissä tapauksissa liimapuuta. Sisäverhouslevy Sisäpinnassa on verhouslevy, joka voidaan valita huonetilan vaatimusten mukaisesti. Pirkkahallin seinäelementtien asennus käynnissä.

60 VAIPPARAKENTEET Kattoelementti A Liike- ja teollisuustiloihin soveltuva kattoelementti B Teollisuus-, varasto, ja myymälätiloihin soveltuva C Uimahalliin soveltuva kattoelementti D Jäähalliin soveltuva kattoelementti A B C D Kattoelementtivaihtoehtoja

61 VAIPPARAKENTEET Seinäelementti E Suurseinäelementti tavanmukaisiin olosuhteisiin F Pienseinäelementti vaihteleviin olosuhteisiin E F Seinäelementtivaihtoehtoja.

62 PALOTURVALLISUUS PALOTURVALLISUUS Yleistä Puurakenteilla paloturvallisten ratkaisujen aikaansaaminen ei ole ongelma. Palotilanteen käyttäytymisen ennustettavuuden vuoksi puurakenteet ovat turvallisia myös sammuttajien työtä ajatellen. Ydinkysymykset: - millä edellytyksellä puun käyttö on mahdollista - miten perustellaan ja suunnitellaan kohteen paloturvallisuus. Perusteet Paloturvallisuusvaatimuksen katsotaan riittävässä määrin täyttyvän, mikäli 1) rakennus suunnitellaan ja rakennetaan RakMK:n osan E1:n määräyksissä ja ohjeissa esitetyllä tavalla 2) vaatimuksen täyttyminen todennetaan tapauskohtaisesti (toiminnallinen palomitoitus). Toiminnallinen palomitoitus sallii materiaalisidonnaisia määräyksiä laajemman puun käytön ja tarkemman suunnittelun avulla eräissä tapauksissa johtaa parempaan paloturvallisuuteen.

63 PALOTURVALLISUUS Palon kehittyminen Palon kehitys.

64 PALOTURVALLISUUS Puurakenteiden turvallisuus Puun hiiltyminen - Palaessaan puu hiiltyy pinnaltaan. Hiilikerros muodostaa puun pinnalle lämmön siirtymistä hidastavan kerroksen. - Teräksisten liitososien palosuojaus on varmistettava. Tämä voi tapahtua puulla. - Puun käyttö teräksen palosuojaukseen on myös mahdollista. Palotekninen mitoitus Puurakenteen palomitoitus on helppoa: palolta suojaamattoman puun oletetaan yksinkertaisesti hiiltyvän puumateriaalista johtuvalla nopeudella. Puun palaminen ja lämpötilat

65 PALOTURVALLISUUS Palotekninen mitoitus Puurakenteen palomitoitus on helppoa: Palolta suojaamattoman puun oletetaan yksinkertaisesti hiiltyvän puumateriaalista johtuvalla nopeudella. Palomitoitus tehdään hiiltymisnopeustarkasteluna: - Tavanomaisissa ratkaisuissa massiivinen puurakenne kestää hyvin R30-luokan mukaisen rasituksen ilman erityistoimenpiteitä. - R30-luokkaa suuremmat paloluokkavaatimukset täytetään puurakenteen mittoja suurentamalla. Eri puutuotteiden hiiltymisnopeuksia.

66 Taulukko 7.5 Tuotantorakennus, 1-kerroksinen, palokuormaryhmä MJ/m 2, palovaarallisuusluokka 1 PALOTURVALLISUUS

67 Taulukko 7.6 Tuotantorakennus, 1-kerroksinen, palokuormaryhmä MJ/m 2, palovaarallisuusluokka 2 PALOTURVALLISUUS

68 Taulukko 7.7 Tuotantorakennus, 1-kerroksinen, palokuormaryhmä yli 1200 MJ/m 2, palovaarallisuusluokka 1 PALOTURVALLISUUS

69 Taulukko 7.8 Tuotantorakennus, 1-kerroksinen, palokuormaryhmä yli 1200 MJ/m 2, palovaarallisuusluokka 2 PALOTURVALLISUUS

70 Taulukko 7.9 Liikuntarakennus, 1-kerroksinen, palokuormaryhmä alle 600 MJ/m 2. PALOTURVALLISUUS

71 Taulukko 7.10 Myymälärakennus, 1-kerroksinen, huoneistoala yli 300 h-m², palokuormaryhmä MJ/m² PALOTURVALLISUUS

72 PERUSTUKSET PERUSTUKSET - oltava lujuusopillisesti toimiva - estettävä kosteuden nousu puupilariin Erilaisia peruksia.

73 Kaarirakenteisen hallin betoniperustus nostaa puurakenteen roiskevedeltä suojaan. PERUSTUKSET

74 PERUSTUKSET LIITOKSET Puurakenteiden liitostyyppejä ovat: - naulaliitokset - pulttiliitokset - ruuviliitokset - vaarnaliitokset - naulalevyliitokset - tappivaarnaliitokset - metalliset liitoselimet - liimaliitokset Esivalmistettu liitososa, jolla liitoksen tekeminen sujuu nopeasti. Säynätsalon kunnantalon kattorakenteen liitoksia. Liimapuurakenteen teräksinen liitos.

75 PUUTUOTTEET JA NIIDEN OMINAISUUDET PUUTUOTTEET JA NIIDEN OMINAISUUDET Puu Puu luokitellaan anisotrooppiseksi aineeksi, jonka lujuusarvot riippuvat siihen kohdistuneen kuorman suunnasta. Puun tiheys vaihtelee paljon eri puulajien kesken. Puu kutistuu ja turpoaa eri suunnissa eri tavoin. Puun lämpöteknisiset ominaisuudet ovat hyvät. Huokoisena materiaalina puulla on kyky sitoa ja luovuttaa kosteutta, mitä kutsutaan sorbtioksi. Puun rungon koostumus

76 PUUTUOTTEET JA NIIDEN OMINAISUUDET Puun rungon poikkileikkaus ja solukkorakenne. Puun kuivumisesta aiheutuva muodonmuutos.

77 PUUTUOTTEET JA NIIDEN OMINAISUUDET Sahatavara Sahatavara on yleisnimitys vähintään neljältä sivulta sahatulle puutavaralle. Laatuluokka vaikuttaa merkittävästi puutavaran hintaan. Rakentamismääräykset edellyttävät lujuusluokitellunsahatavarankäyttöä kantavissa rakenteissa. Puutavaran laatuluokkien tyypilliset käyttökohteet. Vaativimmissa kohteissa käytetään laatuluokkaa A.

78 PUUTUOTTEET JA NIIDEN OMINAISUUDET Liimapuu Liimapuu koostuu havupuusta höylätyistä toisiinsa liimatuista syyn pituussuuntaisista lamelleista. Lamellien paksuudet ovat suorilla rakenteilla 45 mm ja taivutetuilla 33,3 mm, kun sisätaivutussäde on yli 4,9 m. t = 6R + 4, jossa t on lamellipaksuus ja R taivutussäde metreinä. Palkin enimmäiskorkeutta ei ole syytä nostaa yli 2000 mm:iin. Sibeliustalon tähtikaton liimapuurakenteita. Jättimäinen liimapuupalkki viimeistelyvaiheessa.

79 PUUTUOTTEET JA NIIDEN OMINAISUUDET Viilupuu (Kertopuu) Viilupuu on havupuusta sorvatuista viiluista liimaamalla valmistettu palkki- tai puulevytuote. Viilurakenteen ansiosta se on tasalaatuinen, luja ja mittatarkka tuote, joka ei vääntyile. Kolmeen käyttötarkoitukseen: 1) palkeiksi 2) tolpiksi 3) levyiksi Viilupuutuotteisiin on saatavissa toiseen näkyvään pintaan valikoitu pintaviilu ja väritön liimasauma. Viilupuusta valmistetut A-kattokannattajat tarjoavat avaran ja valoisan tunnelman työtiloihin. Myymälärakennuksen vinojäykistettyjä iilupuukonstruktioita.

80 Viilupuiset ripalaattaelementit mahdollistavat nopean asennuksen PUUTUOTTEET JA NIIDEN OMINAISUUDET

81 PUUTUOTTEET JA NIIDEN OMINAISUUDET Vaneri Vaneri valmistetaan 1,4 3,2 mm paksuista viiluista ristikkäin liimaten. Viilut voivat olla koivua, mäntyä tai kuusta. Vanereita jatkojalostetaan usealla tavalla. CNC-työstettyinä erilaisin reunamuodoin ja pontein sekä kuvioituina ja rei itettyinä, eri tavalla pinnoitettuina, valmiiksi lakattuina, maalattuina sekä pintakuvioituina. Vanerit jaetaan säänkesto-ominaisuuksien perusteella ulko-vanereihin (EXT, rakennevanerit) ja sisävanereihin (INT). Vanerista voidaan toteuttaa mitä moninaisimpia rakenteita, joihin voidaan pintakäsittely valita runsaasta valikoimasta.

82 PUUTUOTTEET JA NIIDEN OMINAISUUDET Esimerkki vanerin käytöstä huonetilan verhousmateriaalina. Erilaiset vanerituotteet sopivat myöskin taivutettuina ja rei itettyinä vaativan musiikkisalin akustisiin verhouksiin.