Lausunnon antaminen Naantalin kaupungin elinkeino-ohjelmaluonnoksesta

Transkriptio

1 Satamalautakunta Lausunnon antaminen Naantalin kaupungin elinkeino-ohjelmaluonnoksesta SATLTK 42 Satamajohtaja Yrjö Vainiala : Naantalin kaupungin edellinen elinkeino-ohjelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Suoritetun valmistelutyön lähtökohtana on ollut asiakirjan päivittäminen ja toisaalta konkreettisuuden ja toteutumisen arvioinnin parantaminen. Rinnakkain elinkeino-ohjelman kanssa valmisteltavana oleva kaupungin valtuustokauden strategia sisältää keskeisiä elinkeinopoliittisia linjauksia. Samoin Naantalin elinkeinojen harjoittamisen ja yrityselämän toimintaedellytysten parantamisen kannalta tärkeänä elinkeino-ohjelman kanssa rinnakkaisena prosessina etenee kaupungin palvelustrategian toimeenpano. Lisäksi elinkeinopolitiikkaan vaikuttavia keskeisiä maapoliittisia päätöksiä ovat vuoden 2012 aikana olleet valtuustossa hyväksytty strateginen yleiskaava, Turun kaupunkiseudun rakennemalli sekä seudullinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL -sopimus). Ohjelman tarkistustyö on aloitettu keväällä Valmistelua varten perustettiin työryhmä, johon kuuluivat tekninen johtaja, saaristoasiamies, kehityspäällikkö, yrittäjäyhdistysten puheenjohtajat ja TSeKin yhteyshenkilönä toimiva elinkeinoasiamies sekä Naantalin Matkailu Oy:n toimitusjohtaja ja Matkailu Oy:n nimeämänä Muumimaailma Oy:n toimitusjohtaja. Kaupunginhallituksen kaupunkisuunnittelujaosto pyytää elinkeino-ohjelmaluonnoksesta lausuntoa lautakunnilta, Naantalin Energia Oy:ltä, Naantalin Matkailu Oy:ltä, Turun Seudun Kehittämiskeskukselta, Naantalin Yrittäjät ry:ltä, Rymättylän Yrittäjät ry:ltä, Varsinais-Suomen Yrittäjät ry:ltä ja suurimmilta Naantalissa toimivilta yrityksiltä. Lisäksi luonnos julkaistaan kaupungin internet -sivulla julkista keskustelua ja kannanottojen keräämistä varten. Saatujen lausuntojen ja kannanottojen pohjalta muokattu elinkeino-ohjelma lähetetään kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Elinkeino-ohjelman keskeisiksi toimenpiteiksi on listattu seuraavat: Vuosi 2014 Naantalilaisten yritysten mahdollisuuksia osallistua kaupun gin hankintoi hin parannetaan Kaupungin ja yrittäjien välistä vuorovaikutusta tiivistetään Kaupungin organisaatioon on nimetty yhteyshenkilö, jolle yrittäjiltä tulevat yhteydenotot keskitetään Viestintä ja tonttimarkkinointi tehostuvat Elinkeinopoliittinen viranhaltijatyöryhmä kokoontuu viikoit tain

2 Vuodet Palvelustrategian toteuttaminen on lisännyt yritysten mahdol lisuuksia osal listua kaupungin palvelutuotantoon Keskustan rakentuminen on tuonut alueelle uusia yrityksiä ja parantaa ole massa olevien toimintamahdollisuuksia Luovutusvalmiiden yritystonttien määrä on kasvanut Naantalin satamaosakeyhtiö toimii tehokkaasti ja hyödyttää sekä elinkeino elämää että kaupungin taloutta Naantalin kaupungin elinkeino-ohjelmaluonnos on esityslistan liitteenä. LIITE B1, SATLTK, elinkeino-ohjelmaluonnos Naantalin satamalautakunta toteaa Naantalin elinkeino-ohjelmasta seuraavaa: Naantalin kaupungin elinkeino-ohjelma on laadittu kattavasti ja sisältää monia sataman kannalta oleellisia ja tärkeitä näkemyksiä. Satama haluaa kuitenkin nostaa esiin muutamia ohjelmassa esitettyjä asioita. 1. Elinkeino-oh jelman sivulla 6 mainitaan kohdassa uhat, että "Merialueen tilan heikkene minen on uhka sekä luonnolle että saaristo- ja matkailuelinkeinolle. Nyky muotoinen ruoppausmassojen läjittäminen on uhka kalastuselinkeinolle ko konaisuutenaan, saaristomatkailulle sekä yleensä saariston viihtyvyydelle." Satamalautakunta ehdottaa koko lauseen poistamista tai muut tamista muotoon: Saaristomeren ravinnekuormitus on uhka kalastuselinkei nolle kokonaisuutenaan, saaristomatkailulle sekä yleensä saariston viihty vyydelle. Perustelut (otteita eri tutkimuksista): - Ravinnepitoisuuksien kasvua ja re hevöitymistä pidetään suu rimpana ympä ristöongelmana niin Saaristomerel lä kuten koko Itämerellä. Pääasialliset ve sien rehevöitymisen aiheuttajat ovat fosfori ja typpi. Rehe vöityminen ilme nee veden samentumisena, ranta vyöhykkeessä kasvavien rihmalevien ja aje lehtivien rihmalevämattojen li sääntymisenä, sinileväku kintoina sekä kalan pyydysten limoittumisena. - Suurin osa Saaristomeren kokonaisravinnekuormasta tulee kaukokulkeutu mana suoraan ilmasta tai taustakuormituksena muualta Itä mereltä. Merkittä vin paikallinen kuormitus tulee jokien mukana maatalou desta. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen mu kaan maatalouden vesistökuormituksen ratkaisu on Saaristomeren tulevai suuden kohtalon kysymys. - Suurin ravinnepitoisuuksien nousu Itämerellä on useimmiten tapahtunut luvuilla, jonka jälkeen 1990-luvulla tason nousu on saattanut laantua tai jopa kääntyä laskuun. Saaristomerellä ravinnepitoisuu det kasvoivat vielä 1990-luvullakin ja 2000-luvun alussa.

3 - Suurin osa Saaristomerellä pyydettävästä silakasta on pääal taan kantaa, jonka biomassa on viime vuosien elpymisestä huolimatta yhä alhaisella tasolla. Silakoiden kasvu hidastui merkittävästi 1980-luvun puo li vä listä alkaen, minkä katsotaan johtuneen heikentyneestä ravintotilan teesta. - Läjitystoiminnan tarkkailututkimusten perusteella läjityksen välitön lyhytaikainen sameusvaikutus ulottuu maksimissaan m etäisyydelle läjityspaikasta. Esimerkiksi Turun kaupungin vesialueella Raja karilla sijaitsevan läjitysalueen seurantatutkimuksissa ei ole havaittu läjityk sellä olevan erityistä yhteyttä silakan kuturantojen elinvoimaisuuteen vaan tilanne on sama mm. seurannassa käytettävällä vertailualueella. - Turvallisen kauppamerenkulun ja satamatoiminnan varmista miseksi on jat kossakin suoritettava mataloitumisen johdosta väylillä ja lai turien edustoilla kunnossapitoruoppauksia. Ruoppauksia tarvitsevat jatkossa mahdollisesti myös teolli suus ja pienvenesatamat. Naantalin syväväylähankkeen jälkeen eivät ruop paukset kuitenkaan ole mittakaavaltaan erityisen suuria. Meriläji tys on tek nisesti ja erityisesti taloudellisesti järkevin vaihtoehto. Maaläjitys paikko ja ei alueelta löydy ja se tulee huomattavan kalliiksi. Naantalin syvä väylä töi hin liittyneen seurantavelvoitteen ja -tutkimuksen mukaan satama-alu eella sijaitsevalle läjitysalueelle puhtailla massoilla peitellyt haitalliset mm. TBT-pitoiset sedimentit ovat pysyneet paikoillaan eivätkä kulkeutuneet alu eelta. Ei perinteinen ruoppaus ole uhka vaan nimenomaan yleinen ravinne kuormitus. Elinkeino-ohjelmassa lausuttuna tämä nykyaikaisen ruoppauk sen uhka (mitä sillä tarkoitettaneenkaan) on aivan turha ja negatiivista mie likuvaa ruokkiva sekä vastustusta kansalaisissa herättävä. 2. Sataman viime vuosien aikana toteutetut investoinnit ovat olleet pitkälti luonteeltaan peruskorjausinvestointeja tai sopimuksiin muutoin perustuvia sekä jo olemassa olevan ja vakiintuneen liikenteen turvaamiseksi ja ehdoilla toteutettuja. Toteutetut investoinnit eivät sinällään, yksittäisinä toimenpiteinä vielä generoi uutta liikennettä tai houkuttele uusia varustamoja ja satamaoperaattoreita vaan tämä vaatii muita toimenpiteitä esimerkiksi tonttien kaavoittamista myös satamasidonnaiselle ja satamaa hyödyttävälle teollisuudelle ja kaupalle sekä kuljetus- ja logistiikkayrityksille ja varastonpitäjille. Tällä hetkellä useimmat satamat Suomessa yhteistyössä kuntien elinkeinopolitiikka koordinoivien osapuolten kanssa pyrkivät toimimaan juuri näin. 3. Myös satamajohtajan tulisi kuulua ja toimia kaupungin elinkeinopoliittisessa viranhaltijatyöryhmässä, joka on kaupunginjohtajan puheenjohdolla toimiva viikoittain kokoontuva työryhmä hallinnon elinkeinoasioiden koordinointia varten. Satamahan on jatkuvasti tekemisissä teollisuuden, kaupan, varustamoiden ja logistiikkayritysten edustajien kanssa. Kokouksissa elinkeino-ohjelman mukaan (s.10) käsitellään kulloinkin ajankohtaisia kaupungin elinkeinopolitiikkaan liittyviä asioita. Työryhmän kokoonpano on seuraava: kaupunginjohtaja (puheenjohtaja), ympäristöviraston johtaja, saaristoasiamies, yhteyspäällikkö, maankäyttöpäällikkö ja rakennustarkastaja sekä tarpeen mukaan muita viranhaltijoita. Ryhmän toiminnasta raportoidaan kaupunkisuunnittelujaostolle kaupunginjohtajan ajankohtaiskatsausten yhteydessä.

4 4. Satamalautakunnan mielestä on erittäin tärkeää, että myös Naantalin sataman liikenneyhteyksien kehittämisestä kannetaan huolta ja tämä huomioidaan seudullisissa yhteistyö- ja edunvalvontaelimissä. Raskaan liikenteen ajoneuvoyhdistelmien määrä vuorokaudessa on erittäin suuri. Lisäksi Naantalin satama sopii erinomaisesti erityisen pitkille, leveille ja korkeille erikoiskuljetuksille. Naantalissa käytössä olevat (Finnlinesin) alukset soveltuvat erityisesti pitkän tavaran erikoiskuljetuksille, koska laivoissa on avara lastitila, ilman lastitilan keskellä olevaa jakajaa. Niitä ei voida hoitaa esimerkiksi Turusta matkustaja-autolautoilla. Li säksi Ruot sin vi ran omaiset eivät myönnä erikoiskuljetuksille lupaa ajaa Tukhol man kaut ta. Vaihtoehto na on ajaa nämä erikoiskuljetukset joko Haa paran nan kautta maanteitse tai sitten turvautua monivaiheiseen ja aikaa vie vään kon ven tionaaliseen las tausja laivaustapaan eri satamissa. Tällä sei kalla on myös valtakunnallista merkitystä. Finnlinesin alukset soveltuvat erinomaisesti myös vaarallisten aineiden säiliöajoneuvokuljetuksille, koska niissä on sääkannella paljon IMO-lastien segregointiin vaadittavaa tilaa. Näitäkään ei voida hoitaa matkustaja-autolautoilla. On varmistettava, että Naantalin satamasta/satamaan pääsee jatkossakin raskailla ajoneuvoilla juohevasti Turun ja Porin tieltä E8, Tampereen suun nalta E10 sekä E18 pitkin eikä liikennetulppia matkan varrelle synnytetä. Satamalautakunta haluaa edelleen korostaa seudullista yhteistyötä liikenneinfrastruktuurin kehittämisessä. Nykyisiä liikennemääriä ei ylipäätään kyettäisi käytännössä hoitamaan vain toisesta satamasta eikä siksi ole tarkoituksenmukaista myöskään tarkastella, kehittää ja suunnitella alueellista maankäyttöä, satamayhteyksiä ja näiden satamien ympäröivää liikenneinfrastruktuuria irrallisina ja erillään vaan satamaparina. Koska molemmat Varsi nais-suomen satamat kuuluvat TEN-T ydinverkkoon, on selvitettävät alu eelliset mahdollisuudet EU tukiin kun satamayhteyksiä ja sataman liikenne järjestelmiä ja infrastrutuuria rakennetaan ja/tai parannetaan. Tälläisiä tukia on jo muualle myönnetty ja esimerkkinä voidaan to de ta, et tä EU:n lii ken ne ko missaari Siim Kallas allekirjoitti Tal lin nas sa pidetyil lä TEN-T päivillä 11,3 miljoonan euron rahoitustuen Hel sin gin ja Tallinnan Satamien yhteishankkeelle nimeltään Twin-Port. Eu-ra hoi tustuki kohdistuu Helsingin ja Tallinnan välisen lauttaliikenteen kapasi tee tin lisäämiseen ja sujuvuuden parantamiseen molemmissa satamis sa. In ves tointien kokonais arvo on 56,3 miljoonaa euroa. Tuen määrä on 20 % kus tannuksista. Helsin gin Sataman osuus tuesta on 76 % ja Tallinnan Sa ta man osuus 24 %. Twin-Port -hanke sisältyy TEN-T (Trans-European Net work) MoS (Motor ways of the Seas) Multi-Annual ohjelmaan. Toinen esimerkki TEN-T rahoitusta ja tukea saaneesta hankkeesta on Kvarken Multimodal Link -hanketta, jossa kehitetään Vaasan ja Uumajan välis tä meriliikennettä osana Nordic Logistic Corridoria. Kvarken Multimodal Link -hankkeen tavoitteena on suunnitella ja kehittää uusi Merenkurkun yli kulkeva laiva sekä parantaa satamatoimin toja ja alueellista logistiikka järjestelmää Vaasassa ja Uumajassa niin talou dellisesti kuin ympäristölli sesti.

5 Tähän on EU tukea myönnetty noin 8 mil joonaa euroa. SATAMAJOHTAJA: Satamalautakunta hyväksyi satamajohtajan esityksen lausunnoksi. Pöytäkirja tarkistettiin tämän pykälän osalta heti kokouksessa. SATAMALAUTAKUNTA: Satamajohtajan ehdotus hyväksyttiin.