VAKKA-SUOMEN KALASTUSPUISTON KEHITTÄMISSTRATEGIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAKKA-SUOMEN KALASTUSPUISTON KEHITTÄMISSTRATEGIA 2008-2011"

Transkriptio

1 VAKKA-SUOMEN KALASTUSPUISTON KEHITTÄMISSTRATEGIA

2 VAKKA-SUOMEN KALASTUSPUISTON VISIO Vakka-Suomen rannikkoalue muodostaa taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävään kalatalouteen perustuvan mallialueen, jossa toimialan osa-alueet muodostavat elinvoimaisen, yhteistyöhön tukeutuvan kalatalousklusterin. Vakka-Suomen rannikkoalue on Suomen kalatalouden vahvimpia keskuksia. Uskomme että tulevaisuudessakin kala antaa alueen asukkaille toimeentuloa ja on olennainen osa elinkeinorakennetta. Samalla haluamme taata, että kaikilla halukkailla on mahdollisuus päästä kalaan. Kalavaroista huolehditaan niin, että jatkossakin suomalaisilla on mahdollisuus syödä vakkasuomalaista kalaa. 2

3 Kehittämisstrategian valmistelu Kalatalousryhmän toiminta-alue, hallintomalli ja henkilöresurssit Alue Hallintomalli ja henkilöresurssit Ohjelman toteutumisen seuranta Vakka-Suomen elinkeinokalatalouden rakenne Ammattikalastus Saaliit, pyyntimenetelmät ja kalasatamat Kalankasvatus Kalanjalostus ja kauppa Kalastusmatkailu Vesistöt ja kalakannat Nykytilan analyysi SWOT Kehittämisstrategian tavoitteet Elinvoimaisen ammattikalastuksen kehittäminen Kalatalousklusterin kehittäminen valtakunnalliseksi kalatalouden mallialueeksi Kalastusmatkailun ja elinkeinokalatalouden rajapintojen kehittäminen Kalakantojen kestävän käytön turvaaminen Kehittämisstrategian toimenpiteet Elinvoimaisen ammattikalastuksen kehittäminen Kalatalousklusterin kehittäminen kalatalouden valtakunnalliseksi mallialueeksi (kalastuspuisto) Kalastusmatkailun ja liitännäiselinkeinojen kehittäminen Kalakantojen kestävän käytön turvaaminen Rahoitussuunnitelma Toimenpideohjelman yhteensopivuus...22 Liitteet...23 Liitteet Liite 1. Kalatalouden rakenne ja suora työllisyysvaikutus Kustavin, Pyhärannan, Taivassalon ja Uudenkaupungin kunnissa Liite 2. Pyyntiruutukartta. Liite 3. Rahoitussuunnitelma. Liite 4. Uudenkaupungin ja Pyhärannan kunnanhallitusten kalatalousryhmää koskevat päätökset. 3

4 Kehittämisstrategian valmistelu Uudenkaupungin alueen kalataloutta on kehitetty viime vuosina erilaisten yksittäisten hankkeiden avulla. Vähitellen alan toimijoiden välisissä keskusteluissa alkoi nousta esiin näkemys, että alueen kalataloutta tulisi kokonaisuudessaan kehittää pitkäjänteisemmin ja koordinoidummin. Vuonna 2006 saatiin EU:n Interreg IIIA-ohjelmasta 1 rahoitus Vakka-Suomen kestävän kalatalouden tavoiteohjelman tuottamiseksi. Tämän alueellisen kehittämisstrategian peruslähtökohtana oli, että alueen kalatalouden toimijat saavat itse määritellä eri kalatalouden osa-alueita koskevat tavoitteet mahdollisimman konkreettisesti. Tässä ns. osallistavassa suunnittelumenetelmässä viranomaistahot ja sellaisiksi luokiteltavat antavat palautetta kentän tuottamaan suunnitelmaan, eikä päinvastoin kuten perinteisesti on toimittu. Tavoitteet ja toimenpiteet tuotettiin teemakohtaisissa työryhmissä, joita olivat ammattikalastus, kalanjalostus ja kauppa (suuremmat yritykset ja pienyritykset erikseen), kalakantojen hoito ja kalastusmatkailu. Kun kalatalousryhmien tulo osaksi seuraavaa EKTR-ohjelmaa vahvistui, asiaa käsiteltiin ja huomioitiin työryhmien työssä. Työryhmät kokoontuivat vuonna 2007 yhteensä 11 kertaa ja ryhmissä oli jäseniä yhteensä 27. Kalatalousryhmän kehittämisstrategia on koostettu työryhmien työn pohjalta. Työryhmissä ja valmistelussa mukana olleita tahoja olivat mm. L-S Kalatalouskeskus, Uudenkaupungin kalastusalue, Pyhämaan kalastajaseura, Leader-toimintaryhmä Ravakka, RKTL, Uudenkaupungin kaupunki, Pyhärannan kunta, Lounais-Suomen vapaa-ajan kalastajapiiri sekä alueen yritykset, pienyrittäjät ja ammatinharjoittajat. Kalatalousryhmähakemusta ja kehittämisstrategiaa käsiteltiin Uudessakaupungissa järjestetyssä avoimessa palautetilaisuudessa, johon oli erikseen kutsuttu työryhmien jäsenet sekä muita sidosryhmiä. Palautetilaisuuden ja muun kehittämisstrategiaa koskevan palautteen pohjalta täsmennettiin tätä Vakka- Suomen kalatalousklusterin kehittämisstrategiaa. Kehittämisstrategian kirjoitustyöstä on vastannut Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus. Kehittämisstrategian tultua valituksi jatkovalmisteluun työstettiin sen sisältöä Maa- ja metsätalousministeriön, TE-keskuksen, Uudenkaupungin kaupungin Ravakka-toimintaryhmän ja L-S Kalatalouskeskuksen yhteispalaverin (22.2.) havaintojen pohjalta. 1 Hankkeessa ollaan yhteistyössä virolaisten kalatalouden toimijoiden kanssa, jotka laativat vastaavaa tavoiteohjelmaa Väinänmeren alueelle. Yhteistyön sisältönä on kokemusten jakaminen osallistavan suunnittelun prosessista, tiedon levitys ja kontaktien solmiminen tulevaa yhteistyötä varten. 4

5 1. Kalatalousryhmän toiminta-alue, hallintomalli ja henkilöresurssit 1.1. Alue Kalatalousryhmän toimialue muodostuu Uudenkaupungin, Taivassalon, Kustavin ja Pyhärannan kuntien alueista (Kartta 1.) Uusikaupunki ja Pyhäranta kuuluvat Ravakka Leader toimintaryhmään; Taivassalo ja Kustavi I samma båt - Samassa veneessä ryhmään. Alue muodostaa kalataloudellisesti yhtenäisen, toiminnallisen alueen, jossa elinkeinokalatalouden koko tuotantoketju on edustettuna. Kalataloudella on myös verrattain suuri merkitys alueen elinkeinorakenteessa, paikallisesti jopa keskeinen. Esimerkiksi mantereen suurin kalastajakylä sijaitsee alueella (Pyhämaan Ihamo). Kartta 1. Kohdealue: Kustavi, Pyhäranta, Taivassalo ja Uusikaupunki. 5

6 Alueen kalataloudesta ja sen työllisyysvaikutuksista on runsaasti tutkimustietoa. Vakka-Suomen rannikkoalueen ympäristöä ja kalataloutta koskevia selvityksiä on tehty useita 2000-luvulla. Selkämeren kansallispuistoselvityksessä tarkasteltiin alueen käyttöä, luonnon- ja kulttuurihistoriallisia arvoja ja omistussuhteita. Vakka-Suomen kalastusturismin kehittäminen -selvityksessä tarkasteltiin alueen ammattikalastajien halukkuutta ja valmiuksia käynnistää matkailupalveluja sivuelinkeinona ja kartoitettiin alueen eri kohteiden hyödyntämistä matkailukohteina. Samassa yhteydessä selvitettiin myös kalatalouden toimialarakenne ja työllisyysvaikutukset alueen kunnissa. Sampi-projektissa2 selvitettiin mm. rannikkokalastuksen nykytilaa Saaristo- ja Selkämerellä. Viimeisin Uudenkaupungin rannikkoaluetta koskeva hanke oli Pro Saaristomeri -ohjelmaan kuuluva Saaristomeri Life -hankkeen pilotti, jossa ICZM-mallia toteutettiin ensimmäisen kerran aluetasolla. Hankkeessa tuotettiin eri toimijatahojen yhteistyönä Uudenkaupungin rannikkoalueen hoito- ja käyttösuunnitelma. Hoito- ja käyttösuunnitelma tehtäessä tähdättiin siihen, että eri käyttäjäryhmät voivat toimia alueella sopusoinnussa, siten että merialueen ympäristön tila on hyvä. Kalatalousryhmä jatkaa omalta osaltaan hankkeen osoittamilla suuntaviivoilla. Alueen kunnissa oli vuoden 2006 lopulla asukasta (taulukko 1). Taulukko 1. Kalatalousryhmäalueen väkiluku kunnittain. Kustavi 912 Pyhäranta 2223 Taivassalo 1748 Uusikaupunki Yhteensä Alue on keskeinen osa Vakka-Suomen seutukuntaa, jonka aluekeskusohjelmassa elintarviketuotanto on määritelty painopistealaksi. Elintarviketuotanto nähdään tärkeänä tekijänä toisen painopistealan, metalliteollisuuden, suhdannevaihtelujen tasapainottajana3. Uusikaupunki on myös menestysstrategiassaan sitoutunut vahvistamaan asemaansa maan merkittävimpänä kalatalouden keskuksena Hallintomalli ja henkilöresurssit Kalatalousryhmä muodostetaan hakijan, Maaseudun kehittämisyhdistys RAVAKKA ry:n osaksi. Yhdistyksellä on pitkä kokemus maaseudun kehittämisohjelmien toteuttamisesta ja hyvät valmiudet hallinnon hoitamiseen. Kalatalousryhmälle varmistetaan yhdistyksessä itsenäinen asema. Ryhmässä ovat edustettuina alueen kunnat, paikalliset elinkeinoa edustavat yhteisöt ja järjestöt (esim. kalastajaseurat, kalastusalueet sekä elinkeinokalataloudessa 2 Saaristomeren ammattikalastus pinnalle projekti. 3 Vakka-Suomen aluekeskusohjelma

7 toimivat yrittäjät). Yrittäjien edustuksen tulee kattaa koko kalatalouden tuotantoketju. Strategiaa työstäneet työryhmien jäsenet muodostavat motivoituneen rekrytointipohjan yhdistyksen hallitukselle. Ryhmän hankeasiamiehen palvelut hankitaan ostopalveluna kilpailutuksen jälkeen. Hankeasiamiehen tehtävänä on alueen toimijoiden neuvonta ja aktivointi, rahoituksen hakijoiden ohjaus ja avustaminen, kalatalousryhmän kokousten ja hankelausuntojen valmistelu TE-keskukselle, sekä tiedotus ja yhteydenpito muihin ohjelmaperusteisiin rahoittajiin. Ravakka vastaa ryhmän hallinnosta, kirjanpidosta sekä hankkeiden käsittelystä omassa hallituksessaan. Ryhmän toimipaikka on Uudenkaupungin kaupungin tiloissa Ohjelman toteutumisen seuranta Kehittämisstrategian toteutumista ja toimenpiteiden vaikuttavuutta seurataan ryhmän toteuttamalla itsearvioinnilla sekä ulkopuolisella arvioinnilla. Arviontien toteuttamiseksi laaditaan seurantasuunnitelma. Ensimmäinen arviointi tehdään kahden toimintavuoden jälkeen vuonna 2010 ja sen perusteella arvioidaan strategian mahdolliset muutostarpeet. Toimenpiteiden laatu ja vaikuttavuus arvioidaan kalatalousryhmän toimesta asiakkaille ja sidosryhmille suunnatulla kyselyllä. Ryhmän toiminnan vaikuttavuuden arviointi pyritään mahdollisuuksien mukaan toteuttamaan muiden kalatalousryhmien kanssa yhteistyössä yhdenmukaisella menetelmällä. Arvioinneissa kiinnitetään huomiota ohjelman tavoitteiden ja hakijoiden esiintuomien tarpeiden yhteensopivuuteen, toimenpiteiden vaikuttavuuteen suhteessa ohjelman tavoitteisiin ja hankkeiden valintaperusteiden ja ohjauksen onnistumiseen. Ohjelma on luonteeltaan yhteistoimintaan ja aktiivisuuteen kannustava ja arvioinneissa huomioidaan, että toiminta synnyttää myös muista rahoituslähteistä tuettuja hankkeita. 2. Vakka-Suomen elinkeinokalatalouden rakenne Vakka-Suomen rannikkoseudun elinkeinorakenteessa elinkeinokalataloudella on ollut aina vahva asema. Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen vuonna 2003 valmistuneen tutkimuksen4 mukaan kalatalous työllisti suoraan 227 henkilötyövuoden (htv) verran Kustavin, Pyhärannan, Taivassalon ja Uudenkaupungin kunnissa (Liite 1). Kun välillinen vaikutus huomioidaan on työllisyysvaikutus kaikkiaan 426 htv. Pääosa tästä vaikutuksesta kohdistuu Uuteenkaupunkiin, jossa suurimmat kalanjalostuksen ja kaupan yritykset sijaitsevat. Kalatalouden toiminnan osittaisen sesonkiluonteisuuden johdosta kalatalous antaa toimeentuloa suuremmalle joukolle kuin pelkkä htv-luku osoittaa. Vahvalla elinkeinokalataloudella on erityinen tasapainottava rooli alueen elinkeinorakenteessa. Elintarvikesektoriin kuuluvana se tuo vakautta metalliteollisuuden suhdannevaihteluille. Alueen kalatalousklusteri kattaa koko tuotantoketjun (kaavio 1). 4 Kalatalouden toimialarakenne ja työllisyysvaikutukset Kustavin, Pyhärannan, Taivassalon ja Uudenkaupungin kunnissa. Liiteosa Vakka-Suomen kalastusturismin kehittäminen raporttiin. Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen julkaisuja C2/

8 Kaavio 1. Vakka-Suomen kalatalousklusteri. Kalakantojen hoito Kalankasvatus Ammattikalastus VAKKA- SUOMEN KALATALOUS KLUSTERI Kalanjalostus ja kauppa perheyritykset Kalanjalostus ja kauppa suuremmat yritykset Kalastusmatkailu 2.1. Ammattikalastus Ammattikalastajia on kohdealueella ammattikalastajarekisterin5 mukaan yhteensä 140. Kalastajien määrä kunnittain ja luokittain käy ilmi taulukosta 1. Taulukko 1. Ammattikalastajien määrä Vakka-Suomessa. I II III Yhteeensä Uki Pyhäranta Taivassalo Kustavi Yhteensä Uusikaupunki ja Taivassalo ovat vahvimmat ammattikalastuksen kunnat alueella. Noin 3/4 rekisterissä olevista I -luokan kalastajista sijoittuvat näihin kuntiin. Rekisterin mukaan jako päätoimisiin ja sivutoimisiin kalastajiin on varsin selvä. II-luokan kalastajia on selvästi vähiten (4). Ammattikalastuksen keskeisiä haasteita, niin Vakka-Suomessa kuin muuallakin rannikolla, on kalastajien keski-iän nousu alalle tulevia on viime vuosina ollut liian vähän. Haittaeläinten, lähinnä harmaahylkeen, aiheuttamat vahingot kalastukselle vaikeuttavat kalastajien toimeentuloa ja toisaalta vaikuttavat myös osaltaan alalle rekrytoitumiseen. Hyljeongelmaan olisi nopeasti saatava lievitystä, jotta rannikkokalastus voisi säilyä elinvoimaisena tilanteen mukaan 8

9 Hyljeongelma nähdään niin polttavana, että muiden tavoitteiden toteutumisen nähdään auttavan vain rajoitetusti rannikkokalastuksen säilymistä, ellei pääongelmaan löydy ratkaisua. Kolmas ammattikalastuksen keskeinen ongelma on kalavesien saatavuus. Pirstoutuneen vedenomistuksen ja muiden käyttömuotojen paineessa tulisi löytää paikallisia ratkaisuja vesialueiden saamiseen ammattikalastuksen käyttöön. Tähän luovat painetta osaltaan kasvavat hyljekannat, jotka ajavat ammattikalastusta sisäsaariston suuntaan Saaliit, pyyntimenetelmät ja kalasatamat Pyyntimenetelmistä verkkokalastus on yleisin. Sitä käyttää noin 2/3 alueen kalastajista. Rysäkalastuksella (silakka, siika, ahven) on myös suuri merkitys alueella. Siian rysäkalastus on painottunut alueen pohjoisosiin (Pyhämaa) ja silakan ja ahvenen rysäpyynti eteläosiin (Taivassalo, Kustavi). Pyyntiruutu 476 osuu melko hyvin Vakka-Suomen rannikkoalueelle (Liite 2). Taulukossa 2 on tarkasteltu saaliin määrää ja arvoa ruudussa 47 vuonna Saaliin arvo oli noin 1,2 m. Saaliin arvo on kaikkiaan kuitenkin selvästi suurempi, koska silakan osalta taulukossa on huomioitu vain rysä- ja verkkosaaliit, ei troolarisaaliita. Lisäksi valtaosa silakkasaaliista tulee Selkämereltä ruudun 47 ulkopuolelta (lähinnä ruudut 44 46). Kaikkiaan Uudenkaupungin, Taivassalon ja Pyhärannan kunnissa tuotiin maihin lähes 15 miljoonaa kilo silakkaa vuonna Yksinomaan Suukarin kalasataman uuden lajittelukeskuksen kautta kulkee vuonna 2007 arviolta noin 12 miljoonaa kg silakkaa (tammi-elokuu 7 milj. kg). Kaaviossa 2 on kuvattu silakkasaaliita pyyntiruudulla 47. Kaavio kuvastaa voimakasta rysäpyyntiä, joka on säilynyt elinvoimaisena erityisesti Taivassalossa. Taulukko 2. Kalansaalis ja arvo pyyntiruudulla 47 kalan (tuottajahinta 2006, ilman alv). kala /kg Saalis kg Arvo siika 3, kuha 3, ahven 1, lahna 0, hauki 1, silakka 0, YHT Huom. silakan osalta vain rysä- ja verkkosaalis (lähde RKTL). Kaaviot 1-4 kuvaavat tärkeimpien saaliskalojen vuosisaaliita Silakkasaaliit ovat olleet noin 4 miljoonaa kg/vuosi kahta viimeistä vuotta lukuun ottamatta. 6 Tässä tarkastelussa mukana myös Kustavin ja Taivassalon kunnat. Tarkempaan kuntakohtaiseen tarkasteluun ei ollut mahdollisuuksia. 7 lähde: MMM 9

10 Kaavio 2. Silakkasaalis pyyntiruudulla 47. Silakka tn Trooli Verkko Rysät Siian osalta saalis on vaihdellut tonnin välillä (kaavio 3). Siikasaalista noin kolmannes pyydetään rysillä, loput verkoilla. Kaavio 3. Siikasaalis pyyntiruudulla 47. Siika kg Verkko Rysät Kuhasaaliit ovat viime vuosina olleet kasvussa ja ovat olleet tarkastelujakson loppupuolella vuosittain noin 130 tonnin tietämillä. Saalis muodostaa noin neljänneksen koko merialueen ammattikalastuksen kuhasaaliista. 10

11 Kaavio 4. Kuhasaalis pyyntiruudulla 47. Kuha kg Verkko Rysät Ahvensaalista kertyy noin 200 tonnia vuosittain. Ahvenenkalastuksen erityispiirteenä on rysäpyynnin suuri osuus (hieman yli puolet) kokonaissaaliista. Kaikkiaan saalis muodostaa noin neljänneksen koko merialueen ammattikalastuksen ahvensaaliista. Kaavio 4. Ahven saalis pyyntiruudulla 47. Ahven kg Verkko Rysät

12 Alueen kunnissa on kaikkiaan viisi kalasatamaa. Uudenkaupungin Suukari on keskuskalasatama ja Taivassalon Tuomarainen aluesatama. Molemmat ovat tärkeitä silakan purkusatamia. Pyhämaan kärjessä sijaitsevaa Pitkäluodon kalasatamaa ollaan kehittämässä voimakkaasti. Satamaan rakennetaan kalankäsittely- ja varastotiloja. Kustavin Laupusissa toimii yksityinen Saariston Jäädyttämön omistama kalasatama, johon puretaan silakkaa. Kustavin Vuosnainen ja Uudenkaupungin Humalkari ovat vähäisessä käytössä olevia kalasatamia, joilla olisi potentiaalia mm. kalastusmatkailun tukikohtina. Näiden satamien lisäksi kalaa tuodaan rantaan useammassa kohteessa (esimerkiksi (Hakkeenpää ja Ihattula) ja lisäksi kalastajien omissa rannoissa Kalankasvatus Kalankasvatus Vakka-Suomessa on muun maan tapaan viime vuosina käynyt läpi rakennemuutosta. Tuotantomäärät ovat vähentyneet ja omistus on keskittynyt. Tällä hetkellä tilanne on stabiili ja jäljelle jääneet yritykset toimivat terveellä pohjalla. Vakka-Suomessa on 8 tahoa, jotka hallinnoivat alueen kalankasvatusyrityksiä. Yritykset kasvattavat kirjolohta ja siikaa, jonka kasvatusmäärät ovat olleet viime vuosina nousussa. Lisäksi alueen erikoisuutena on sammen kasvatus, jolla on lupaavat tulevaisuudennäkymät. Lisäksi alueella suunnitellaan paikallisiin lajeihin perustuvaa poikastuotantoa. Alueen tuotanto vastaa noin kymmeneksestä koko maan merialueen ruokakalan tuotannosta. Vuosittainen liikevaihtoa alalla on noin 5 miljoonaa euroa ja ala työllistää noin 25 henkilötyövuoden8 verran. Kalankasvatuksen sijainninohjauksen kehittyessä on todennäköistä, että virtauksiltaan suotuisissa Uudenkaupungin pohjoisen puoleisissa osissa kasvatusmäärät tulevat nousemaan. Vakka-Suomen kalankasvatusta arvioitaessa tulee huomioida että alueen kasvattajilla on kasvatusta myös Vakka-Suomen ulkopuolella ja alueen jalostusteollisuus tuo kalaa myös alueen ulkopuolelta. Alueen suurimmalla yrityksellä, Saaristomeren Kalalla, on kasvatusta Ruotsissa ja muualla Suomessa. 8 lähde: käynnissä oleva Vakka-Suomen ja Väinänmeren kestävän kalatalouden tavoiteohjelmat- projekti. 12

13 2.4. Kalanjalostus ja kauppa Vakka-Suomessa toimii kolme suurempaa kalanjalostuksen ja kaupan yritystä9. Yritysten liikevaihto on noin 30 miljoonaa euroa ja ne työllistävät yhteensä noin 140 työntekijää. Yritysten tuotevalikoimaan kuuluvat kuluttajille suunnatut savukalatuotteet, graavi kala, kalamakkarat ja tuore kala niin fileoituna kuin pyöreänäkin kalana. Lisäksi toimitetaan kalafileitä teollisuuden ja suurkeittiöiden tarpeisiin. Kalaa myydään myös tukkuliikkeille ja keskusliikkeille. Erityisesti silakkaa pakastetaan ja viedään Venäjälle ja Viroon. Yrityksillä on pääosin toisistaan poikkeavat tuotantoprofiilit ja asiakaskunta. Näin ne muodostavat luontevasti toisiaan tukevan kalatalousalan yritysryppään Vakka-Suomeen. Alueen kalanjalostuksella ja kaupalla on myönteiset tulevaisuudennäkymät, sillä suurin yritys, Saaristomeren Kala, on voimakkaasti laajentamassa toimintaansa Uudessakaupungissa. Vakka-Suomessa toimii suurempien yritysten lisäksi toista kymmentä aktiivista pienjalostajaa. Pääasiassa nämä yrittäjät purkittavat silakkaa erilaisissa marinadeissa ja valmistavat savukalaa. Muutamilla yrittäjillä on myös pienimuotoista kalaeinesvalmistusta. Useimmat yrittäjistä saavat pääosan myyntituloistaan kalamarkkinoista ja torimyynnistä. Toiminta työllistää noin 20 henkilötyövuoden verran. Liikevaihtoa toiminnasta kertyy noin 0,7 0,8 miljoonaa euroa. Kalan pienjalostuksessa eletään murrosaikaa. Osa elinkeinonharjoittajista lähestyy eläkeikää ja jatkajia ei välttämättä kaikille ole. Samalla hygienia ja muut vaatimukset pientuotannolle ovat jatkuvasti kiristymässä. Pienimuotoisella kalanjalostuksella on paikallisesti merkitystä maaseudun elinkeinovalikoiman osana. Toiminnalla on myös kulttuurinen merkityksensä. Esimerkiksi kalanmarkkinat saavat mediassa runsaasti huomiota ja toimivat kalankäytön edistäjänä. Alueen jalostajat kiertävät kalamarkkinoilla lähinnä Etelä-Suomessa. Vuosittaisissa Uudenkaupungin Saaristotapahtumassa ja Pyhämaan Luodolla tuulee -tapahtumassa on kalastuksella ja kalatuotteilla niinikään keskeinen rooli Kalastusmatkailu Kalastusmatkailua harjoittavia yrityksiä on Uudenkaupungin alueella noin 20 kappaletta10. Kaikkien palveluntarjonta on lähinnä sivutoimista. Osalla kalastusmatkailuun liittyvä toiminta on sivu- tai lisäpalvelu ruoka- tai 9 Saaristomeren Kala Oy, Kalaset Oy ja Kalarannan Vihannes Oy. 10 lähde: kuntien www-sivut 13

14 majoituspalvelujen ohella, tai se käsittää kuljetuspalveluja tai veneiden vuokrausta. Paikallisten yrittäjien lisäksi on joitakin alueen ulkopuolisia yrityksiä, jotka järjestävät kalastusmatkoja alueelle. Myös Kustavissa on merkittävää kalastusmatkailuyritystoimintaa. Vakka-Suomen alueen ammattikalastajille vuonna 2002 tehdyssä kyselyssä11 kalastusmatkailuun liittyvää toimintaa ilmoitti harjoittavansa 12 ammattikalastajaa. Alueen kalastusmatkailuyrittäjistä pisimpään toimineilla on yli 10 vuoden kokemus alalta ja toiminta vakiintunutta. Heille on muodostunut mm. kantaasiakkaita, jotka käyttävät palveluita säännöllisesti. Myös muutama uusi yrittäjä on tullut mukaan viime vuosina. Useimmille yrittäjille matkailu on lisätulonlähde kalastuksen tai muun yritystoiminnan ohella, sillä matkailu työllistää vain osan vuotta. Alan suurimpina ongelmina yrittäjät näkevät kalavesien saatavuuden ja mutkikkaat lupa-asiat. Osa alalla olevista on lähitulevaisuudessa siirtymässä eläkkeelle, joten markkinoilla olisi tilaa uusille toimijoille. Kaikkiaan kalastusmatkailulla on Vakka-Suomessa runsaasti potentiaalia, koska luonnonympäristö ja kalavarat ovat kunnossa. Esimerkiksi kokoluokaltaan vastaavalla Ahvenanmaalla kalastusmatkailun taloudellinen merkitys on huomattavasti suurempi. Toimintaa ja yhteistyötä kehittämällä osa kalastusmatkailuvirroista olisi suunnattavissa Vakka-Suomeen Vesistöt ja kalakannat Kohdealueen vesistöjen tila vaihtelee tyydyttävästä erinomaiseen12. Uudenkaupungin eteläosien rannikkoalueen vesien tila on tyydyttävä. Alueen Selkämerenpuoleisella merialueella (Pyhämaa ja Pyhämaan eteläpuoliset osat) vesien laatu on hyvä ja ulompana erinomainen. Kaikkiaan vesien tila on parempi kuin Saaristomerellä ja Suomenlahdella. Alueen kalavarat ovat pääosin hyvässä kunnossa ja kalastus kestävällä pohjalla. Pääosa Suomen silakkakiintiöstä pyydetään Uudestakaupungista alkavalta Selkämereltä, jonka silakkakanta on vahva ja pyyntiä voitaisiin jopa lisätä13. Troolipyynnin lisäksi silakkaa kalastetaan rysillä (erityisesti Taivassalo) ja verkolla (Pyhämaan pohjoisosa). Tästä kalasta osa jalostetaan myös itse tori- ja markkinamyyntiä varten. Siikasaaliit ovat olleet laskussa, koska hylje verottanut kantaa ja tehnyt pyynnin ulkovesillä mahdottomaksi. Kuha on rehevöitymisen myötä noussut merkittäväksi saaliiksi koko alueella pohjoisinta osaa lukuun ottamatta. Kuhasaaliiden vähentyminen ei ole kohdannut Vakka-Suomea samalla tavoin kuin Saaristomeren aluetta. Alueen ahvenkannat ovat vahvistuneet. Haukikannat ovat pysyneet vahvoina ja hauen saalismäärät ovat pysyneet tasaisina pidemmällä aikavälillä. 11 Vakka-Suomen kalastusturismin kehittäminen. Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen julkaisuja C2/ Teija Kirkkala (1998) Miten voit Saaristomeri? ja Janne Suomela ja Kauko Häkkilä (2005) Miten voit Selkämeri? 13 RKTL (2006). Kalavarat

15 2.7. Nykytilan analyysi SWOT Alueen vahvuuksia, heikkouksia, uhkia ja mahdollisuuksia on työstetty teemakohtaisissa työryhmissä. Työryhmiä oli kaikkiaan viisi: ammattikalastus, kalajalostus ja kauppa (suuryritykset ja pienjalostajat erikseen), kalastusmatkailu, kalakantojen hoito. Kalankasvattajien kehittämistarpeita selvitettiin puhelinhaastatteluin. Työryhmät kokoontuivat 2-3 kertaa. Työryhmissä pohdittiin tavoitteiden lisäksi myös varsinaisia toimenpiteitä, joilla alueen kalataloutta voitaisiin edistää. Strategian tavoitteet ja toimenpiteet perustuvat SWOT-analyysiin. Keskeisenä tavoitteena on tukea toimialan kehitystä klusterinäkökulmasta. Taulukko 3. Nelikenttäanalyysi SWOT. Vahvuudet - valtakunnallinen kalatalouden keskus - elinvoimainen elinkeinokalatalouden klusteri, koko tuotantoketju edustettuna o ammattikalastus (rannikkokalastus eri muodoissaan, troolikalastus) o o merkittävää kalankasvatusta kalanjalostus ja kauppa (vahvat valtakunnalliset, innovatiiviset toimijat sekä paljon pieniä perheyrityksiä ) - keskimääräistä paremmat/puhtaammat kalavedet - kalatalouden kehittämiseen myönteisesti suhtautuva paikallishallinto - jalostuksessa osaava, riittävä työvoima - pitkät kalatalouden perinteet Heikkoudet - hyljevahingot - yhteistyöperinteen puute - kalavesien saanti (hyljeongelma korostaa tätä) - sesonkiluonteisuus - matala profiili toimialalla Mahdollisuudet - toimialan profiilin nostaminen - kalasatamien kehittäminen (infra ja toiminnot) - uusien kalastajien rekrytointi - yhteistyö ja uudet toimintamallit - uudet tuotteet ml. vajaahyötykalat - liitännäiselinkeinot ml. kalastusmatkailu - kalastusmatkailu kehittäminen - kalan kasvava kysyntä ja hinnan nousu Uhat - hyljeongelmaan ei saada nopeaa lievitystä - muut kalastukseen vaikuttavat ympäristömuutokset - kalastajien ja pienjalostajien ikärakenne - pienjalostukseen kohdistuvat kiristyvät hygienia ym. vaatimukset - muutokset kalakannoissa 15

16 (tulokaslajit) 3. Kehittämisstrategian tavoitteet Kehittämisstrategian yleisenä tavoitteena on Vakka-Suomen alueen kalatalouden taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän kehityksen tukeminen. Muita tärkeitä yleisiä tavoitteita ovat toimialan innovatiivisten toimien tukeminen. Toimialan sisäistä koheesiota lisätään panostamalla yhteistoimintaan ja vuorovaikutteisuuden lisääntymiseen kalatalouden toimijoiden kesken. 3.1 Elinvoimaisen ammattikalastuksen kehittäminen Vakka-Suomen kalatalouden kehittämisstrategian tärkein tavoite on elinvoimaisen ammattikalastuksen säilyttäminen alueella. Keskeisenä ajatuksena on että alueen ammattikalastuksen saalismäärä pysyisi vähintään nykyisellään. Tämä edellyttäisi sitä että jatkossa vähäisempi kalastajajoukko kalastaisi enemmän tai että kalastajamäärä ja saalistaso pysyisi vähintään nykyisellään. Käytännössä tavoitteen saavuttaminen edellyttää uusien kalastajien rekrytoitumista alalle. Haittaeläinten torjumista tulee kehittää jo tästäkin syystä. Samalla edistetään eri ratkaisumallein kalavesien saantia ammattikalastajien käyttöön. Ammattikalastuksen kehittämisessä nousevat esiin edellä mainittujen lisäksi alueen kalasatamien toiminnan kehittäminen ajanmukaiseksi ja tarpeita vastaavaksi. Pyydyskehityksen tukeminen on myös tarpeen uusien ratkaisujen esiin nostamiseksi muuttuvissa olosuhteissa. Kalastajien osaamisen (ml. liiketoimintaosaaminen) tukeminen koulutus ja konsultointi tarjonnan paremmalla hyödyntämisellä auttaa osaltaan jatkamaan ammatissa. Parhaita käytäntöjä ja yhteistoimintaa edistetään alueellisten ja kansainvälisten hankkeiden avulla. Tavoitteiden toteutumista seurataan seuraavilla indikaattoreilla: kalavesien saantiin liittyvien ratkaisumallien syntyminen ja vuokrasopimusten määrä (tavoitetaso: 1-2 ratkaisumallia) 16

17 kalasatamien suunnittelu ja niiden ympärille syntyneet yhteistoimintahankkeet (tavoitetaso: 4 yhteistoimintahanketta) pyydyskehityshankkeiden määrä (tavoitetaso: 3 kpl) uusien kalastajien rekrytoimista auttavat toimet (tavoitetaso: 4 uutta kalastajaa) kalastajien osaamisen kehittämistoimet ammatinkalastuksen uudet toimintatavat ja pyynnin monipuolistuminen investoinnit 3.2 Kalatalousklusterin kehittäminen valtakunnalliseksi kalatalouden mallialueeksi Kehittämisstrategian keskeisenä tavoitteena on Vakka-Suomen kalatalousklusterin osien vahvistaminen ja sen eri osien yhteistyön tiivistäminen. Lopullisena tavoitteena on Vakka-Suomi tunnettuna kalatalouden mallialueena, kalastuspuistona. Sen ydinajatus on lisätä kalatalouden eri sektorien yhteistyötä ja verkostoitumista. Kalastuspuistoon kuuluvat niin ammatti- ja matkailukalastus, kalanjalostus kuin -kasvatuskin. Kilpailukykyä parannetaan tuotekehitystä, markkinointia ja osaamista kehittämällä. Alueella on merkittävää kalanjalostusta, -kasvatusta ja kauppaa käyviä yrityksiä, jotka eivät välttämättä koe olevansa osa alueellista klusteria. Uusia yhteistyömalleja tulee luoda tiivistämään olemassa oleva verkostoa. Tavoitteena on lisätä alan sisäistä tiedotusta ja tuoda nostetta yhteistyön lisäämiseksi. Myös alan ulkopuolista tiedotusta lisätään niin paikallisesti kuin alueen ulkopuolelle, jotta Vakka-Suomen kalatalous saisi tunnettavuuden kautta viime kädessä lisättyä tuotteiden kysyntää. Pienjalostuksessa kehittämistavoitteet liittyvät sukupolvenvaihdoksen ja osaamisen tason nostamiseen (tuotteet, toimintatavat). Tavoitteiden toteutumista seurataan seuraavilla indikaattoreilla: markkinointitutkimukset (tavoitetaso: 2-3 kpl) tuotekehityshankkeiden määrä (tavoitetaso: 1-2 hanketta) uusien pienjalostajien rekrytoimista auttavat toimet (tavoitetaso: 2-3 uutta pienjalostajaa) Vakka-Suomen kalatalousimagoa esiin tuovat tiedotustoimet (alan sisäinen ja ulkoinen) yhteistyömallit ja osaamisen kehittäminen 3.3 Kalastusmatkailun ja elinkeinokalatalouden rajapintojen kehittäminen Kalastusmatkailu ei ole alueen potentiaaliin nähden riittävän kehittynyttä. Tavoitteena on kehittää alan toimintaedellytyksiä ja lisätä yrittäjien määrää. Kalastusmatkailua koskevat osittain samat ongelmat kuin ammattikalastusta. Kalastusoikeuksien saantiin pyritään saamaan parannusta. Ammattikalastajilla on usein kalastuksen ohella muitakin tulonlähteitä. Rannikon ja saariston elinkeinot perustuvatkin usein moniosaajuuteen. Muiden ansiomahdollisuuksien kehittämistä tuetaan, mm. (kalastus)matkailu 17

18 sikäli kuin niillä mahdollistetaan ammattikalastuksen säilymistä. Tässä yhteydessä korostuu yhteistyö paikallisten Leader-ohjelmien kanssa (mm. suunnittelu, yhteisrahoitteiset hankkeet), sillä kalastusmatkailun investoinnit rahoitetaan Leader-ohjelmista. Tavoitteiden toteutumista seurataan seuraavilla indikaattoreilla: muiden toimialojen ammattikalastusta tukevat toimet kalavesien saantiin kalastusmatkailulle liittyvien ratkaisumallien syntyminen (tavoitetaso 2 uutta mallia) kalastusmatkailuyrittäjien osaamisen nostaminen ja verkostoitumistoimet uusien kalastusmatkailuyrittäjien rekrytoimista tai toiminnan laajentamista auttavat toimet (tavoitetaso: 2 uutta yrittäjää) 3.4 Kalakantojen kestävän käytön turvaaminen Uudenkaupungin alueen rannikkovesien tila ja kalavarat ovat verrattain hyvässä kunnossa. Tavoitteena on että alueen kalavaroja hoidetaan ja käytetään ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Tämä tarkoittaa tiivistetysti, että kalavaroja on tulevaisuudessakin tarjoamassa toimeentuloa alueen asukkaille, joilla kaikilla olisi halutessaan pääsy kalaan. Kalatalouden kannalta harmaahylje on jo kalavarojenkin kannalta haittatekijä. Tavoitteena on tukea hallista aiheutuvien haittojen torjuntaa. Merimetsojen lisääntymisen tuomat haitat voivat vaatia toimenpiteitä jo lähivuosina. Haittaeläinten torjunnan ohella tulee varmistaa talouskalalajien lisääntyminen ja edistää paikallisten kalakantojen elinvoimaisuutta. Tavoitteena on myös edistää vajaahyötykalojen pyyntiä, jolla on omalta osaltaan vesistöjen tilaa parantavaa vaikutusta. Tavoitteiden toteutumista seurataan seuraavilla indikaattoreilla: haittaeläinvahinkojen ehkäisytoimet kalavesien hoitotoimien toteutuminen selektiivinen kalastus ja vapaaehtoisten säätelytoimien tukeminen vajaahyötykalan pyyntihankkeet (tavoitetaso: yksi suurempi hanke) yhteistyöhankkeet kalankasvattajien kanssa poikastuotannossa (tavoitetaso: poikasomavaraisuus siian istutuksissa) 4. Kehittämisstrategian toimenpiteet Kehittämisstrategia muodostuu neljästä painopisteestä joihin kuuluvia toimenpiteitä esitellään alla. Jokaisen toimenpiteen osalta on vielä esimerkinomaisesti listattu, minkä tyyppinen toiminta olisi kalatalousryhmän rahoitettavissa. Kaikista toimenpideryhmistä on mahdollista rahoittaa myös kyseiseen ryhmään kuuluvia alueidenvälisiä ja kansainvälisiä hankkeita. 18

19 4.1. Elinvoimaisen ammattikalastuksen kehittäminen TAVOITTEET: Rahoitetaan toimenpiteitä jotka kohdistuvat ammattikalastuksen kehittämiseen ja sen jatkuvuuden turvaamiseen. TOIMENPITEET: 1. Kalavesien saannin turvaaminen ja tehostaminen o kiinnostavien vesialueiden kartoitus o lupamalliratkaisujen kehittäminen (esim. kalavesipörssi) o selvitys vesialueen kaavoittamiseksi 2. Kalasatamien toiminnan kehittäminen (Pitkäluoto, Suukari, Humalkari) o kalankäsittelytilojen kehittämisen suunnittelu o kalasatamiin liittyvien yhteistoimintamallien soveltaminen 3. Pyyntimenetelmien monipuolistaminen o paikallisiin olosuhteisiin soveltuvien pyydysten ja pyyntimuotojen kehittely ja käyttöönotto, esiselvitykset 4. Uusien kalastajien rekrytoiminen alalle o nuorisoon ja oppilaitoksiin kohdistuvat hankkeet 5. Ammattikalastuksen myönteisen julkisuuskuvan säilyminen o aktiiviset tiedotustoimet elinkeinon myönteisen julkisuuskuvan edistämiseksi 6. Saaliin ja kalan tarjonnan sesonkiluonteisuuden tasaaminen o kalastajien hintatietoisuuden lisääminen o kalastuksen suuntaaminen hinnan tms. perusteella o pakastusmahdollisuuksien selvittäminen o selvitetään mahdollisuudet säädellä kalan ajoittaista ylitarjontaa 7. Kalastuksen kohteena olevien lajien lisääminen 4.2. Kalatalousklusterin kehittäminen kalatalouden valtakunnalliseksi mallialueeksi (kalastuspuisto) TAVOITTEET: Rahoitetaan toimenpiteitä jotka vahvistavat alueen kalatalouselinkeinojen tuotantoketjun eri osia ja niiden yhteistyön tiivistymistä siten että samalla alueen kalatalouden profiili nousee. Kalastuspuistolla tavoitellaan erityisesti kalatalouden eri sektorien verkostoitumista. TOIMENPITEET: 1. Kalastuspuisto-mallin ja imagon kehittäminen o erilaiset tiedotustoimet o tuotteistamisen edistäminen o elämyksellisen kalatapahtuman toteuttaminen o koululaisiin liittyvät tapahtumat/tiedottaminen 2. Alueen kalataloustoimijoiden yhteistyön lujittaminen o ajankohtaistapahtumat o yhteistyöhankkeet, esim. säännöllisten ICZM-mallin mukaisen teemaryhmätoiminnan käynnistäminen 19

20 o yhteishankinnat o verkostoituminen yrittäjien kesken 3. Uusien kuluttajaryhmien ja markkinointitapojen löytäminen o markkinatutkimukset o mm. ruokapiiritoiminnan hyödyntäminen 4. Tuotteiden ja tuotantotapojen kehittämisen suunnittelu o tuotannolliset innovaatiot o mm. mätituotteet o uudet lajit o pienimuotoisen einestuotannon kehittäminen o logistiikan parantaminen 5. Liiketoimintaosaamisen lisääminen o koulutuksen koordinointi o markkinatutkimukset 6. Pienjalostuksen jatkuvuuden tukeminen o yrityksen jatkamisen tukeminen (sukupolvenvaihdos yms.) 7. Laatu- ja hygieniatason ja osaamisen nostaminen o koulutusmahdollisuuksista tiedottaminen ja niiden koordinointi omavalvonnan tehostamiseksi ja helpottamiseksi (pienyrityksissä) o tietotekniikan hyödyntäminen 8. Kalataloutta tukevan alueellisen yhteistyön tiivistäminen o kalapainotteisuuden luominen paikalliseen koulutukseen esimerkiksi catering-alalle o muiden rahoituslähteiden hyödyntäminen 4.3. Kalastusmatkailun ja liitännäiselinkeinojen kehittäminen TAVOITTEET: Rahoitetaan toimenpiteitä jotka tukevat kalastusmatkailun kehittymistä sekä monipuolistavat toimialan ammatinharjoittajien elinkeinomahdollisuuksia. TOIMENPITEET: 1. Muiden toimialojen kalastusta tukevien ansiomahdollisuuksien lisääminen o kalasatamien matkailukäytön kehittäminen ammattikalastuksen tueksi o yhteishankinnat muiden toimialojen kanssa (esim. savustus, pakastus, kuivatus) 2. Kalastusoikeuksien saanti kalastusmatkailuun o kiinnostavien vesialueiden kartoitus o lupamalliratkaisujen kehittäminen (esim. Ahvenanmaan malli, kokemukset, lupamyynnin järjestelyt) 3. Kalastusmatkailuyrittäjien tukeminen ja rekrytoiminen alalle o tuotteistaminen ja koulutuksen koordinointi o matkailukalastusmahdollisuuksista tiedottaminen o kalan tarjonnan edistäminen matkailijoille ja muut kytkennät matkailuun 4. Muut toimet kalastusmatkailun edistämiseksi o yhteiskäytössä olevien kalastuskohteiden kehittäminen o kalastusmatkailuyrittäjien verkostoituminen o kalastusmatkailun infra-hankkeet 20

VAKKA-SUOMEN KESTÄVÄN KALATALOUDEN TAVOITEOHJELMA 2007-2013

VAKKA-SUOMEN KESTÄVÄN KALATALOUDEN TAVOITEOHJELMA 2007-2013 TURUN YLIOPISTON MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUKSEN JULKAISUJA PUBLICATIONS FROM THE CENTRE FOR MARITIME STUDIES UNIVERSITY OF TURKU B 145 2007 VAKKA-SUOMEN KESTÄVÄN KALATALOUDEN TAVOITEOHJELMA

Lisätiedot

KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ

KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ 27.2.2013 Petri Rannikko WWW.KALASTUSPUISTO.FI Kalatalousryhmät ovat yksi Euroopan kalatalousrahaston (EKTR) toimintalinjoista Tavoitteena tukea kalatalouden

Lisätiedot

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Jari Setälä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily Viking Grace 6.2.2013 Esityksen rakenne Mitä kestävyydellä tarkoitetaan?

Lisätiedot

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry Teemu Tast Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Ammattikalastuksen merkitys Troolikalastus Rysäkalastus Verkkokalastus Sisävesikalastus Hylkeet ja merimetsot

Lisätiedot

Uusi kalastuslaki ja vesialueiden käyttöpolitiikka. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Koulutusristeily 5.2. 2014

Uusi kalastuslaki ja vesialueiden käyttöpolitiikka. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Koulutusristeily 5.2. 2014 Uusi kalastuslaki ja vesialueiden käyttöpolitiikka Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Koulutusristeily 5.2. 2014 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 5.2.2014 1 Toimialan ja sen hallinnon tulevaisuus?

Lisätiedot

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020 Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR 2009-2014 Hankkeiden lukumäärä hylätty 22 keskeytetty 6 kesken 36 hyljesietopalkkiot

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 Lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen

Lisätiedot

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Suomalainen ammattimainen lohenkalastus on romahtanut koko Pohjanlahdella ja loppunut Itämerellä käytännössä

Lisätiedot

EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet

EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet Viking Amorella: tiedostus- ja koulutusristeily 3.2. 2016 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho VARELY/ Kalatalouspalvelut

Lisätiedot

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Siika liikennevaloissa Ari Leskelä ja Jari Setälä RKTL Suomen vaellussiikakannoilla ei mene hyvin Kutujokien patoaminen, säännöstely, perkaaminen, veden laadun heikkeneminen Runsaiden siikaistutusten mahdollistama

Lisätiedot

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Jyrki Oikarinen Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry ProSiika Symposium Tornio 17.4.2012 PKL ry Kalatalouden neuvontajärjestö,

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Saaristomeren ja Selkämeren kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmat: sallittu toiminta ja rajoitukset ammattikalastuksen näkökulmasta

Saaristomeren ja Selkämeren kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmat: sallittu toiminta ja rajoitukset ammattikalastuksen näkökulmasta Saaristomeren ja Selkämeren kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmat: sallittu toiminta ja rajoitukset ammattikalastuksen näkökulmasta 06.02.2013 Mikael Nordström Metsähallitus Luonnonvara-alan

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM Hankkeen tausta Voimassa oleva kalastuslaki on pääosin valmisteltu1970-luvulla

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Kalastuslakityöryhmän keskeisiä lähtökohtia: Miten turvata kalavarojen hyödyntämismahdollisuudet tulevaisuudessa? Miten

Lisätiedot

Järvitaimenseminaari. Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito. Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus

Järvitaimenseminaari. Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito. Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus Järvitaimenseminaari Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus MMM:n strategiaperusta Uusiutuvien luonnovarojen käyttö on kestävää ja tuottaa lisäarvoa. Luonnonvaroja

Lisätiedot

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut 10.2.2015 1 Valtioneuvoston periaatepäätös 16.10.

Lisätiedot

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko Puulavesi sijaitsee Etelä-Savossa, Hirvensalmen ja Kangasniemen kuntien ja Mikkelin kaupungin alueella. Sen pinta-ala on 330 km², ja se on Suomen 13. suurin järvi. Vesistön keskisyvyys on 9,2 metriä ja

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Kalataloutta koskevia linjauksia. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

Kalataloutta koskevia linjauksia. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Kalataloutta koskevia linjauksia Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Osakaskunnan päätöksenteko Kalastuslaki 5 Oikeus harjoittaa kalastusta ja määrätä siitä kuuluu vesialueen omistajalle, jollei tätä

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen

Lisätiedot

SILAKKAA, SIIKAA, KUHAA

SILAKKAA, SIIKAA, KUHAA 168 SILAKKAA, SIIKAA, KUHAA JA AHVENTA SEKÄ HIEMAN LOHTA Silakoiden Selkämeri Reima Salonen (edessä) ja Erik Johtela kalastavat kuoretta rysällä Mietoistenlahdella 2012. Vahva taivassalolainen silakkakauppias

Lisätiedot

Kalatalousryhmätoiminta nyt ja tulevaisuudessa. Timo Halonen Maa- ja metsätalousministeriö

Kalatalousryhmätoiminta nyt ja tulevaisuudessa. Timo Halonen Maa- ja metsätalousministeriö Kalatalousryhmätoiminta nyt ja tulevaisuudessa Timo Halonen Maa- ja metsätalousministeriö Ohjelmakausi 2007-2013 Kalatalousryhmätoiminta Kehittämistyökaluksi ohjelmakaudella 2007-13 Käynnistyminen hyvin

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö

UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö Kalataloushallinnon strategia Toiminta-ajatus Strategiset päämäärät Kalataloushallinto turvaa kalakantojen elinvoimaisuuden,

Lisätiedot

EU investoi kestävään kalatalouteen. Kuhaseminaari. loppuraportti. 31.10.2013 Airiston-Velkuan kalastusalue Timo Saarinen

EU investoi kestävään kalatalouteen. Kuhaseminaari. loppuraportti. 31.10.2013 Airiston-Velkuan kalastusalue Timo Saarinen EU investoi kestävään kalatalouteen Kuhaseminaari loppuraportti 31.10.2013 Airiston-Velkuan kalastusalue Timo Saarinen Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 HANKKEEN TAVOITTEET... 5 3 HANKKEEN RAHOITUS JA

Lisätiedot

Ajatuksia kalastuksen innovaatioohjelmaksi

Ajatuksia kalastuksen innovaatioohjelmaksi Ajatuksia kalastuksen innovaatioohjelmaksi Ryhmätyön 8.10.2015 tulos Hanke on osittain Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) rahoittama KALASTUKSEN INNOVAATIO- OHJELMA Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Hankkeen tausta Voimassa oleva

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020

Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020 Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020 - Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 5.2.2014, Turku Risto Lampinen maa- ja metsätalousministeriö 1 Keskeisiä tulevia muutoksia Hallinnon strategiat

Lisätiedot

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry Maamme lohipolitiikkaa on leimannut viimeksi kuluneiden vuosikymmenten aikana

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Kalastuslain kokonaisuudistus

Kalastuslain kokonaisuudistus Kalastuslain kokonaisuudistus Kalastusneuvos Eija Kirjavainen MMM, kala- ja riistaosasto HANKKEEN TAUSTA Kalastuslain kokonaisuudistus on Matti Vanhasen IIhallituksen ohjelmassa Hallitusohjelma: Käynnistetään

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski 16.12.2008

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski 16.12.2008 KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila Ari Hanski 16.12.2008 KESÄLLÄ 2008 TEHDYT SUUNNITTELUALUEEN VEDENALAISLUONNON INVENTOINNIT JA MUUT SELVITYKSET VAIKUTUSARVIOINNIN POHJAKSI

Lisätiedot

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Puruvesi-seminaari 26.7.2014 Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Suomen pintavesien ekologinen tilaluokitus julkaistiin 2.10.2013.

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Kalastusmatkailun kehittäminen Muonion järvillä

Kalastusmatkailun kehittäminen Muonion järvillä Kalastusmatkailun kehittäminen Muonion järvillä Kalastusmatkailuseminaari, Tampere, 26.11.2009, Markku Kuortti & Tiina Tarkkonen, Osuuskunta Tunturi-Lapin Lumo, Muonio Muonio Noin 230 km napapiirin pohjoispuolella

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Toimintasuunnitelma 2013 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä 1 Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Tehtävät ja painopistealueet... 3. Hanketoiminta... 3 4. Hallinto... 5. Henkilökunta ja toimisto...

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Pellolta haarukkaan Keskisuomalaisen ruokaketjun kehittäminen 2014-2020 Käynnistysseminaari ja tulevaisuustyöpaja 21.5.2012 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 LAIN TAVOITTEET Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa. Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen

Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa. Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen Kalataloushallinnon strategia Toiminta-ajatus Strategiset päämäärät Kalataloushallinto

Lisätiedot

Kansallinen rapustrategia 2013 2022. Kalatalouspäällikkö Jukka Muhonen Hämeen ELY-keskus

Kansallinen rapustrategia 2013 2022. Kalatalouspäällikkö Jukka Muhonen Hämeen ELY-keskus Kansallinen rapustrategia 2013 2022 Kalatalouspäällikkö Jukka Muhonen Hämeen ELY-keskus Tausta Aiemmat strategiat: Täplärapu 2000 ehdotus Suomen täplärapustrategiaksi (Kirjavainen 1989) Kalataloushallinnon

Lisätiedot

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE SELVITYS AIKAJAKSOLLA 01.07. 31.12.2006 1. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Kivijärven kalastusalue on pyytänyt 04.01.2005 saapuneella hakemuksella, että sille

Lisätiedot

Ammattikalastuksen nykytila Saaristomerellä

Ammattikalastuksen nykytila Saaristomerellä Kalatalouden ja merenkulun koulutussäätiö Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti SAMPI II -projekti Ammattikalastuksen nykytila Saaristomerellä ja Strategia vuosille 2005 2013 Maria Saarinen Turussa

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

UUMA2. UUMA2 Satakunta Pori 29.10.2014. Marjo Ronkainen UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. www.uusiomaarakentaminen.

UUMA2. UUMA2 Satakunta Pori 29.10.2014. Marjo Ronkainen UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. www.uusiomaarakentaminen. UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA Satakunta Pori 29.10.2014 Marjo Ronkainen www.uusiomaarakentaminen.fi koordinaattori: pentti.lahtinen@ramboll.fi marjo.ronkainen@ramboll.fi -organisaatio OHJAUSRYHMÄ

Lisätiedot

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 PAIKALLISEN DIGIMEDIATUOTANNON JAKELUKANAVAT JA TEKNIIKAT, PALVELUT JA LIIKETOIMINTAMALLIT SEKÄ TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET SUUPOHJAN SEUTUVERKOSSA SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Seuranta- ja ohjaus- PYÖRÄ pyörimään. Kalastuslain toimeenpanon käynnistämisseminaari 10.4.2014

Seuranta- ja ohjaus- PYÖRÄ pyörimään. Kalastuslain toimeenpanon käynnistämisseminaari 10.4.2014 Seuranta- ja ohjaus- PYÖRÄ pyörimään Kalastuslain toimeenpanon käynnistämisseminaari 10.4.2014 Dos., Beß.wiß. Timo J. Marjomäki Kalojen resurssibiologia ja kalastuksen säätely Jyväskylän yliopisto Uuden

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI SELVITYS 2007

LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI SELVITYS 2007 LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI SELVITYS 2007 Jukka Hallikas 2 31.10.2007 LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI Taustaa Elintarvikeklusteri pohjautuu Forssan seudulla toimineeseen

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

AIRISTON-VELKUAN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA. Esitetään hyväksyttäväksi kalastusalueen kokouksessa 26.11.2015

AIRISTON-VELKUAN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA. Esitetään hyväksyttäväksi kalastusalueen kokouksessa 26.11.2015 AIRISTON-VELKUAN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA Esitetään hyväksyttäväksi kalastusalueen kokouksessa 26.11.2015 1 Airiston ja Velkuan kalastusalueet perustettiin samoihin aikoihin vuonna 1994.

Lisätiedot

MYNÄLAHTI - ranta-alueiden suunnittelun yleisötilaisuus www.turkuamk.fi

MYNÄLAHTI - ranta-alueiden suunnittelun yleisötilaisuus www.turkuamk.fi Pekka Alho 21.08.2012 MYNÄLAHTI - ranta-alueiden suunnittelun yleisötilaisuus Mynälahden yleissuunnittelu hanke 2010-2012 Saaristomeri pienoiskoossa Kuuden kunnan yhteinen asia Valuma-alue mukaan lukien

Lisätiedot

Sininen biotalous Pohjois-Pohjanmaan biotalouden kehittämisstrategiassa

Sininen biotalous Pohjois-Pohjanmaan biotalouden kehittämisstrategiassa Sininen biotalous Pohjois-Pohjanmaan biotalouden kehittämisstrategiassa Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4. Ruka Ympäristöpäällikkö Ismo Karhu, Pohjois-Pohjanmaan liitto MAAKUNNALLINEN BIOTALOUDEN

Lisätiedot

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1.

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. KT:n HR-verkoston tausta Henkilöstöjohtamisen (HR-verkosto) verkosto työnantajien

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

Ammattipyydysten kehitystyötä parhaimmillaan. Vesa Tschernij, iconex@co.inet.fi 08.09.2009

Ammattipyydysten kehitystyötä parhaimmillaan. Vesa Tschernij, iconex@co.inet.fi 08.09.2009 Visiosta työntekoon Ammattipyydysten kehitystyötä parhaimmillaan Vesa Tschernij, iconex@co.inet.fi 08.09.2009 kalastuksen päämäärä tulevaisuuden tekniikka elinkeinon olemassaolo 1. Järkevä, luonteva sekä

Lisätiedot

Saaristomeren kalatalousstrategia 2014-2020. Vastuullisesti tuotettua kalaa lähivesiltä

Saaristomeren kalatalousstrategia 2014-2020. Vastuullisesti tuotettua kalaa lähivesiltä Saaristomeren kalatalousstrategia 2014-2020 Vastuullisesti tuotettua kalaa lähivesiltä 0 Sisällysluettelo Tiivistelmä 3 1 STRATEGIAN VALMISTELU 4 2 STRATEGIAN KATTAMA KOHDEALUE JA VÄESTÖMÄÄRÄ 5 2.1 SAARISTOMEREN

Lisätiedot

Ajatus innovaatio-ohjelmaksi. Jalostus

Ajatus innovaatio-ohjelmaksi. Jalostus Ajatus innovaatio-ohjelmaksi Tavoite EMKR:n toimintaohjelman tavoitteena on mahdollistaa kalatalouden arvoketjun kestävä kasvu ja uudistuminen. Ohjelman mukaisilla toimenpiteillä poistetaan alan kehittymisen

Lisätiedot

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

KARISIIAN KUTUPAIKKAKARTOITUS VAKKA-SUOMESSA

KARISIIAN KUTUPAIKKAKARTOITUS VAKKA-SUOMESSA KARISIIAN KUTUPAIKKAKARTOITUS VAKKA-SUOMESSA LOPPURAPORTTI Essi Erävesi Seppo Kyllönen L-S Kalatalouskeskus ry. 2011 HANKKEEN TAUSTAT JA TAVOITTEET Tarve karisiian kutupaikkojen kartoittamiselle on lähtenyt

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen 2.4.2008

Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen 2.4.2008 Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen 2.4.2008 LOHEN JA TAIMENEN YLISIIRTOKOKEILU KOKEMÄENJOELLA Henri Vaarala Suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti Alueen elintarviketalouden

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Puulan kalastustiedustelu 2015

Puulan kalastustiedustelu 2015 26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,

Lisätiedot

Ammattikalastus ja vesiviljely Pohjois- Karjalassa. Joensuu 23.1.2013 /P-K ELY-keskus/VMK

Ammattikalastus ja vesiviljely Pohjois- Karjalassa. Joensuu 23.1.2013 /P-K ELY-keskus/VMK Ammattikalastus ja vesiviljely Pohjois- Karjalassa Joensuu 23.1.2013 /P-K ELY-keskus/VMK 24.1.2013 24.1.2013 Kalastuslupajärjestelmä Alle 18-v. ja yli 65 v. 18-64-vuotiaat ONKIMINEN JA maksuton oikeus

Lisätiedot

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen

Lisätiedot

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus myöntänyt noin 36 milj. julkista tukea (EU+valtio), josta Yritystukiin 52 % Keskeisimmät toimialat metalli, elintarvikkeiden jatkojalostus,

Lisätiedot

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Siian merkitys Suomessa Siian tarjonta Suomessa 2010: 3 329 tn Tärkeä kala ammatti- ja vapaa-ajan kalastajille,

Lisätiedot

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti ESR TL 3:n kehittämisohjelma: Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden valtakunnallisella kehittämisohjelmalla Projektipäällikkö

Lisätiedot

Saaristomeren elinkeinokalatalouden nykytila

Saaristomeren elinkeinokalatalouden nykytila Saaristomeren elinkeinokalatalouden nykytila SAARISTOMEREN KALATALOUSSTRATEGIATYÖRYHMÄ 31.3.2013 SISÄLLYS 1 SAARISTOMEREN VESIEN JA KALAKANTOJEN TILA... 3 1.1 VESIEN TILA... 3 1.2 KALAKANTOJEN TILA...

Lisätiedot

Hannu Piirainen Haaga Perho. 13.8.2010 Kuusamo 1

Hannu Piirainen Haaga Perho. 13.8.2010 Kuusamo 1 Hannu Piirainen Haaga Perho 13.8.2010 Kuusamo 1 Markkinatutkimus kalastusmatkailusta Toteutusaika syyskuu 2009 tammikuu 2010 Toimeksiantajat: Etelä ja Itä Suomen kalatalousryhmät Tiedon lähteet Matkanjärjestäjät

Lisätiedot

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Suomessa 7 kalatalousryhmää Kalatalousryhmät valittu syksyllä 2008 Suomen ryhmien julkinen rahoitus ohjelmakaudelle on noin 8 400 000 /EKTR, tl 4 Tavoitteena uusi toimintamalli:

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

ELY-keskus vesienhoidon toimijana ennen ja nyt

ELY-keskus vesienhoidon toimijana ennen ja nyt ELY-keskus vesienhoidon toimijana ennen ja nyt VESIENHOIDON VAPAAEHTOINEN JÄRJESTÄYTYMINEN POHJOIS- POHJANMAALLA 4.2.2014 Oulu Heikki Aronpää, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Vesienhoidon tavoitteena vesien

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA vuosiseminaari 7.10.2014 Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke Harri Jyrävä, Ramboll Finland Oy Savo-Karjalan aluehankkeen koordinointi: Harri Jyrävä ja Teemu Matilainen , Savo-Karjala

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Taustaksi Saimaan alueen maakunnat haluavat osallistua ja vaikuttaa saimaannorpan

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Lohi palaa kotiin seminaari 27.11.2014 Heikki Laitala Virkistyskalastuskohteet Lappi Yli-Kemi Metsähallituksen Lapin virkistyskalastuskohteille myydään

Lisätiedot

15.5.2012. www.jarvilohi.fi 15.5.2012

15.5.2012. www.jarvilohi.fi 15.5.2012 15.5.2012 15.5.2012 Hankkeen yleistavoite Hankkeen yleistavoitteena on Saimaan arvokkaiden lohikalakantojen perinnöllisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja kantojen tilan paraneminen kestävää kalastusta

Lisätiedot