KUINKA PERUSTAN NUORISOKODIN? NUORISOKODIN PERUSTAMISTOIMIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUINKA PERUSTAN NUORISOKODIN? NUORISOKODIN PERUSTAMISTOIMIA"

Transkriptio

1 KUINKA PERUSTAN NUORISOKODIN? NUORISOKODIN PERUSTAMISTOIMIA Marjut Patama Opinnäytetyö, kevät 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö

2 TIIVISTELMÄ Patama, Marjut. Kuinka perustan nuorisokodin?, -nuorisokodin perustamistoimia, Pieksämäki kevät 2005, 45 s. 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma. sosiaali- ja kasvatusala, sosionomi (AMK), kirkon nuorisotyönohjaaja. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää nuorisokodin perustamiseen liittyviä asioita. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää nuorisokodin perustamiseen liittyvät vaiheet ja jäsentää ne yhdeksi kokonaisuudeksi. Työn tarkoituksena oli selvittää nuorisokodin perustamistoimia käytännössä. Opinnäytetyön tekeminen aloitettiin tekemällä esimerkkinuorisokoti Nuutti Oy:lle liiketoimintasuunnitelma, jonka osana olivat rahoitussuunnitelman ja kannattavuuslaskelman laatiminen. Tekemällä liiketoimintasuunnitelma esimerkkiyritykselle saatiin konkreettista käsitystä nuorisokodin perustamistoimista. Opinnäytetyössä käsitellään nuorisokodin perustamistoimien lisäksi lapsen sijaishuoltoa. Lapsen sijaishuollosta selvitetään avohuollon sijoituksena tehtävä sijoitus, huostaanotto ja erilaiset sijaishuolto muodot. Sijaishuollon sijoituspaikkoina tarkastellaan perhehoitoa ja laitoshoitoa. Opinnäytetyössä perustellaan myös, miksi nuorisokoti tulisi perustaa. Työssä käsitellään nuorisokodin toiminnalle määriteltäviä arvoja ja toiminnan lähtökohtia. Lisäksi opinnäytetyössä kerrotaan yrittäjäksi ryhtymiseen liittyvistä asioista ja osakeyhtiömuotoisen yrityksen perustamisesta. Opinnäytetyö tarkoituksena on antaa nuorisokodin perustamista suunnittelevalle tietoa, kuinka suunnitella yrityksen toimintaa ja rahoitusta, sekä mitä lupia tulee hankkia ennen nuorisokodin toiminnan aloittamista. Nuorisokodin perustamisen suunnitteleminen ei pohjaudu pelkästään sosiaalialalla tehtävään työhön, vaan suurin osa tarvittavasta tiedosta ja taidosta liittyvät yritystalouteen. Asiasanat: sijaishuolto, nuorisokoti, yrittäjyys Säilytyspaikka: Diakonia-ammattikorkeakoulun Pieksämäen yksikön kirjasto

3 ABSTRACT Patama, Marjut. How to Set up a Youth Home? Youth Home establishing affairs. Pieksämäki, Spring 2005, Language: Finnish, 45 pages, 2 appendixes. Diaconia Polytechnic, Pieksämäki Training Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education; Bachelor of Social Sciences and Parish Youth Work. The Meaning of this thesis was to find out how to set up a youth home. The purpose of this thesis was to clarify youth home establishing affairs in different stages and unite all basic knowledge in one package. The Meaning of this thesis was to clarify establishing work in practice. The creating of this thesis was started by making a business plan to an example youth home called Nuutti Oy. A part of the business plan was to create the financial programme and profitability calculation. Making a business plan to the example enterprise gave a concrete insight about the establishing. This thesis also handles children s placement in different forms of foster care and taking in to care. Placement was family care or care in an institution. This thesis also clarifies why to set up a youth home. This thesis also handles values and the starting points of a youth home. further this thesis tells about how to became an entrepreneur and how to establish a company. The meaning of this thesis is to give knowledge about how to plan a company and it s finance to someone who is thinking about establishing a youth home. The meaning is also to tell what permits the youth home needs before it can start. The planning of a youth home isn t based only on social work but a large amount of knowledge is based on company finances. Keywords: Foster care, youth home, business activity Deposited: Diaconal Polytechnic, Library of Pieksämäki Training Unit

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO LAPSEN SIJAISHUOLTO Lapsen sijoitus avohuollon tukitoimena Huostaanotto Perhehoito Laitoshoito MIKSI PERUSTAA NUORISOKOTI? NUORISOKODIN TOIMINNAN ARVOT Toiminnan lähtökohtana asiakas Kristillisyys osana nuorisokotia YRITTÄJYYS Yrittäjäksi ryhtyminen Nuorisokodin yritysmuoto Yritysmuotona osakeyhtiö NUORISOKODIN PERUSTAMINEN Perustajat Työntekijät Sijoitettavat Ideasta suunnitelmaksi Nuorisokodin toimitilat Lupa menettely Markkinointi ja mainonta NUORISOKODIN LIIKETOIMINTASUUNNITELMA Liiketoiminatasuunnitelman laatiminen Nuorisokodin rahoitus ESIMERKKI NUORISOKOTI NUUTTI OY Nuorisokoti Nuutti Oy:n liiketoimintasuunnitelma Nuorisokoti Nuutti Oy:n rahoitus Kristillisyyden näkyminen Nuorisokoti Nuutti Oy:n toiminnassa Nuorisokoti Nuutti Oy:n markkinointi POHDINTA JATKOTUTKIMUSAIHEITA... 40

5 LÄHTEET LIITE 1. Nuorisokoti Nuutti Oy:n kannattavuuslaskelma LIITE 2. Nuorisokoti Nuutti Oy:n rahoituslaskelma... 45

6 1. JOHDANTO Opinnäytetyöni Kuinka perustan nuorisokodin? nuorisokodin perustamistoimia keskittyy käsittelemään nuorisokodin perustamiseen liittyviä asioita. Opinnäytetyöni on produktioluontoinen, jonka tuotoksena syntyi nuorisokoti Nuutti Oy:n liiketoimintasuunnitelma. Opinnäytetyöni tekemisen aloitin suunnittelemalla nuorisokoti Nuutti Oy:lle toiminta-ajatuksen ja jäsentelemällä Nuutti Oy:n liiketoimintasuunnitelman. Liiketoimintasuunnitelmaan sisältyvät myös rahoituslaskelma ja kannattavuuslaskelma. Nuorisokoti Nuutti Oy:lle tehdyt rahoitus- ja kannattavuuslaskelmat ovat opinnäytetyössäni liitteinä. Tekemäni suunnitelman avulla sain selville nuorisokodin perustamiseen liittyvät vaiheet. Opinnäytetyökseni valitsin nuorisokodin perustamiseen liittyviin asioihin perehtymisen, koska olen itse kiinnostunut nuorisokodin perustamisesta. Vuonna 2004 Stakesin tilastotietojen mukaan lastensuojelun tarve kunnissa on lisääntynyt, joten on myös perusteltua että nuorisokoteja tarvitaan entistä enemmän Suomessa. Opinnäytetyöni aihevalintaan vaikutti myös se, ettei kotipaikkakunnallani ole vastaavanlaista yritystä. Opinnäytetyöni tarkoituksena on antaa kokonaisvaltainen kuvaus nuorisokodin perustamiseksi tarvittavista asioista. Työni aluksi halusin selvittää myös prosessia, jonka sosiaalityöntekijät tekevät ennen kuin lapsi saapuu nuorisokodin asiakkaaksi. Tällä prosessilla on merkitystä nuorisokodin toiminnassa, koska avohuollonsijoituksena tehtävä sijoitus tai huostaanotto vaikuttaa aina lapseen. Opinnäytetyössäni perehdyn nuorisokodin perustamiseen ja selvitän lait - ja asetukset, jotka vaikuttavat nuorisokodin toimintaan sekä perustamiseen. Työssäni kerron yrityksen perustamisen vaiheet siinä järjestyksessä, jossa ne on toteutettava, ennen kuin nuorisokoti voi aloittaa toimintansa. Nuorisokodin perustamisen kannalta olennaisia asioita ovat liiketoimintasuunnitelman laatiminen ja rahoitussuunnitelman tekeminen. Tärkeää on myös valita perustettavalle yritykselle toimipaikka ja toimitilat. Erityistä huomiota nuorisokotia perustettaessa kiinnitetään lääninhallitukselta haettaviin lupiin. Näiden lupien perusteella nuorisokoti voi aloittaa toimintansa.

7 7 Opinnäytetyössäni olen pohtinut, millä tavalla kristillisyys voisi olla osana nuorisokodin arkea, ja millä tavalla kristillisyys voisi näkyä nuorisokodin toiminnassa. Kristillisyyttä olen käsitellyt myös lähtökohtana nuorisokodin toiminnalle, lähimmäisenrakkauden näkökulmasta. Lisäksi olen käsitellyt kristillisyyttä nuorisokotia perustavien henkilöiden näkökulmasta. Tällöin nuorisokodin arvopohjana tulisi olemaan kristillisyys ja tahto auttaa toisia ihmisiä. Opinnäytetyöni toivon antavan lukijalleen käsityksen siitä, mitä kaikkea on tehtävä ennen kuin nuorisokoti voi aloittaa toimintansa. Tarkoituksenani on ollut luoda teos, josta saa selville tärkeimmät asiat nuorisokodin perustamista suunniteltaessa ja löytää yhteistyötahoja, joiden kanssa voi suunnitella omaa yritystään. Opinnäytetyöni toivon antavan miettimisenaiheita, nuorisokodin perustamista suunnittelevalle. 2. LAPSEN SIJAISHUOLTO Lapsen sijaishuollosta puhuttaessa tarkoitetaan jatkuvasti kodin ulkopuolella tapahtuvaa lapsen hoivaa ja huolenpitoa. Lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuoliseen sijaishuoltoyksikköön, joko kunnan sosiaalitoimen järjestämänä avohuollon tukitoimena tai huostaanoton kautta. Sijoitusmuotona voidaan käyttää sijaisvanhempia, perhehoitoa tai laitoshoitoa. Sijoitusta järjestettäessä pyritään aina ajattelemaan lapsen parasta, ja hänen oikeuksiaan pitää yhteyttä omiin vanhempiinsa. Lapsen sijaishuollolla tarkoitetaan lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella. Sijaishuoltoon voidaan sijoittaa vain sosiaalilautakunnan huostaanottama lapsi. Yksityisesti sijoitettujen lasten hoidon valvonnasta säädetään 41 :ssä. Lapsen sijaishuolto voidaan järjestää perhehoitona tai laitoshuoltona taikka muulla tarkoituksen mukaisella tavalla. Alle 12-vuotiaan lapsen saa sijoittaa koulukotiin tai muuhun siihen rinnastettavaan yksityiseen lastensuojelulaitokseen vain yhdessä hänen vanhempansa, huoltajan tai sen henkilön kanssa, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi on. ( /139) Lapsi voidaan sijoittaa väliaikaisesti myös van-

8 8 hempiensa tai muiden huoltajiensa hoidettavaksi ja kasvatettavaksi. (Lastensuojelulaki 22.) Sijaishuollolla tarkoitetaan laitoshoitona tapahtuvaa kodin ulkopuolista hoivaa ja huolenpitoa, joka kohdistuu joko avohuollontukitoimena sijoitettuun tai huostaanotettuun lapseen ja nuoreen. Sijaishuollon laitoshoito nimekkeenä käytän nuorisokotia. 2.1 Lapsen sijoitus avohuollon tukitoimena Lastensuojelun asiakkaana oleva lapsi ei välttämättä ole huostaanotettu. Lastensuojelun tarjoamia palveluita, joihin ei liity huostaanottoa, kutsutaan hallinnollisesti lastensuojelun avohuolloksi. (Taskinen & Törrönen 2004, 13.) Avohuollon tukitoimilla tarkoitetaan lapsen ja nuoren tukiasumista, toimeentulon, koulunkäynnin ja harrastustoiminnan turvaamista sekä muita tarpeen vaatimia tukitoimia. (Stakes tilastotiedote 2004). Avohuollon tukitoimilla pyritään korjaamaan lapsen tilanteessa olevat ongelmat, jotta huostaanotolta vältyttäisiin. Lapselle voidaan järjestää avohuollon tukitoimena perhehoitoa tai laitoshuoltoa yhdessä hänen vanhempansa, huoltajansa tai sen henkilön kanssa, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi on. Kaksitoista vuotta täyttäneelle tätä hoitoa tai huoltoa voidaan järjestää myös yksin häneen kohdistuvana, jos hän itse sitä pyytää tai siihen suostuu. Alle 12-vuotiaalle lapselle sitä voidaan järjestää yksin lapseen kohdistuvana enintään kolmen kuukauden ajaksi, kun lapsen huolenpitoa ei muutoin voida järjestää hänen huoltajansa tai sen henkilön sairauden johdosta, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi on, taikka muun vastaavan syyn tähden. Mainittua hoitoa tai huoltoa voidaan erityisestä syystä jatkaa enintään kolme kuukautta. (Lastensuojelulaki 14.) Lapsi voidaan sijoittaa avohuollon tukitoimena laitoshoitoon, perhehoitoon tai sijaisperheeseen, jos hänen kasvunsa ja kehityksensä vaarantuu huomattavasti tai hän itse sitä jollakin tavalla vaarantaa. Sijoittamista avohuollon tukitoimena voidaan toteuttaa yhdessä vanhempien ja nuoren kanssa, jos huostaanoton ei katsota olevan välttämätöntä.

9 9 (Aho, Ahveninen, Salonen 1992, 101.) Avohuollon tukitoimena annettava hoiva ja huolenpito eroaa lastensuojelulain 14 mukaisesta sijoituksesta erityisesti yli 12-vuotiaiden lasten kohdalla. Avohuollon tukitoimenpiteenä tarjottu sijaishuolto perustuu vapaaehtoisuuteen. Tällöin sijaishuoltoyksikön henkilöstön mahdollisuudet rajoittaa lapsen liikkumisvapautta ovat vähäiset. (Kyrönseppä & Rautiainen 1993, 21.) Avohuollon tukitoimien järjestämiselle on edellytyksenä lapsen huoltajan antama suostumus, koska lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 4 :n mukaan huoltajalla on oikeus päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, asuinpaikasta ja kaikista lapsen henkilökohtaisista asioista. Avohuollon tukitoimena tehtävä sijoitus on aina ensisijainen suhteessa lapsen huostaanottoon. (Räty 2004, ) Avohuollon sijoituksen tarkoituksena on, että lapsi voisi palata kotiin, jos hänen etunsa ei vaadi huostaanottoa (Laurila 2003, 36). 2.2 Huostaanotto Perheen tilanteen ollessa haitallinen lapsen kasvulle ja kehitykselle voi kunnan sosiaaliviranomaiset tehdä huostaanoton, joko yhteistyössä vanhempien kanssa tai riittävin perustein. Lapsen huostaanottoon turvaudutaan esimerkiksi vanhempien ollessa kykenemättömiä hoitamaan lastansa, päihteiden käytön takia. Huostaanotto voidaan tehdä myös esimerkiksi nuoren käyttäytyessä itsetuhoisesti. Huostaanotto voidaan tehdä kiireellisenä tai, kuten yleistä on, huostaanottoa edeltävät lastensuojelun avohuollon tukitoimena annetut palvelut. Näillä palveluilla on yritetty tukea perheen arkea ja näin välttää lapsen tai nuoren huostaanotto. (Helminen & Mikkola 1994, 150.) Sosiaalilautakunnan on otettava lapsi huostaan ja järjestettävä hänelle sijaishuolto, jos puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kodin olosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä taikka jos lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla niihin rinnastettavalla käyttäytymisellään, jos 4 luvussa tarkoitetut toimet eivät ole tarkoituksenmukaisia tai mahdollisia taikka jos ne ovat osoittautuneet

10 10 riittämättömiksi, ja jos sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista. (Lastensuojelulaki 16.) Huostaanotossa tulee täyttyä yhtä aikaa kolme ehtoa: lapsen puutteellinen hoiva ja huolenpito tai lapsen oma käytös uhkaa lapsen terveyttä ja kehitystä, avohuollon tukitoimet eivät ole riittäviä tilanteen korjaamiseksi tai niitä ei voida toteuttaa ja sijaishuollon katsotaan olevan lapsella eduksi. Huostaanotto lakkaa lapsen ollessa 18-vuotias, jonka jälkeen hän siirtyy lastensuojelun jälkihuollon piiriin. Nuoren ollessa jälkihuollossa voi hän asua itsenäisesti tai sijaiskodissa. (Laurila 2003, ) 2.3 Perhehoito Perhehoitoa voidaan järjestää kunnan toimeksiantosopimuksella, yksityisessä perheessä tai yksityisen yrittäjän ylläpitämässä lääninhallituksen luvan saaneessa perhekodissa. Perhekodissa asuvia sosiaalilautakunnan sijoittamia lapsia ja nuoria hoitavat vanhemmat itse, mutta siellä voi olla myös muuta henkilökuntaa. Tämä on mahdollista, jos perhekodissa hoidettavia lapsia on enemmän kuin neljä, perhekodin omat alle kouluikäiset lapset mukaan lukien. Yksityiset perhekodit eivät kuitenkaan voi toimia ilman lääninhallituksen lupaa. (Länsi-Suomen lääninhallitus, Sosiaali- ja terveysosasto 2005.) Perhehoitoa voi siis olla joko sijaisvanhempana toimiminen tai perhekotiyrittäjänä toimiminen. Tällöin sijoitettavat lapset tulevat asumaan yhdessä perheen kanssa, heidän kotiinsa. Perhehoidossa sijoitettava lapsi saa ikään kuin uuden perheen. Kaikista näkyvin asia, joka erottaa nuorisokodin perhekodista on siis se, että perhekodissa lapset tulevat perustajan omaan kotiin asumaan, ja perustaja on työpaikallaan 24-tuntia vuorokaudessa. Kirjassa Lainaksi annettu lapsi Anja Laurila toteaa, sijaisperheiden olevan hyvin erilaisia ja heidän lähtökohtansa tehtävään ryhtyessä olevan erilaiset. Pariskunnat, jotka toivovat adoptiolasta päätyvät monesti sijaisvanhemmiksi, koska adoptiolasta on vaikea saada. Vastakohtana tälle ovat ammatillisesti asennoituvat sijaisperheet, jotka ovat valmiita sijoittamaan vaikeasti sijoitettavia lapsia. (Laurila 1993, 18.)

11 11 Viralliselta nimeltään hoitomuoto on perhehoitoa, mutta yleisesti käytetään myös nimitystä sijaiskotihoito. Lapsen sijoittava perhe saa sijoituksen tekevältä kunnalta hoitokorvauksen ja verollisen hoitopalkkion. Yksityiseen perheeseen saa sijoittaa enintään neljä lasta. Vuonna 1992 sijaisvanhempien asemaa on muutettu laissa ammatillisempaan suuntaan ja samassa yhteydessä heille määriteltiin lomat ja eläkeoikeudet. (Laurila 2003, ) 2.4 Laitoshoito Lastensuojelun laitoshoitoa annetaan lastensuojelulain ja - asetuksen mukaiset vaatimukset täyttävässä lastensuojelulaitoksessa, nimeltään se voi olla lastenkoti, koulukoti, nuorisokoti, pienryhmäkoti yms. Laitos voi olla myös yksityinen, jolloin se on saanut lääninhallituksen luvan toiminnalleen. Lääninhallituksen tehtävänä on seurata lastensuojelulaitoksen toimintaa. (Länsi-Suomen lääninhallitus, Sosiaali- ja terveysosasto 2005.) Lasten laitoshoidon tehtävänä on normaalin kodin tavoin huolehtia lasten hoidosta ja kasvatuksesta sekä antaa lapselle valmiudet ammattiin ja itsenäiseen elämään. (Aho ym. 1992, ) Kirjassa Verkostoituva asiakastyö Tarja Heino sanoo lastensuojelulaitosten avautuneen. Hänen mielestään lastensuojelulaitosten tarjoamat palvelut ja kasvatusmetodit ovat monipuolistuneet ja lastensuojelulaitosten tekemä yhteistyö on lisääntynyt sekä monimuotoistunut. Yhä useammassa laitoksessa työskennellään perhekeskeisesti, ja voidaan ottaa hoitojaksolle sisään koko perhe. Tarja Heinon mukaan lastensuojelun palveluissa on menty laitosmaisuudesta perheenomaisuuteen ja sijaisperheestä ammatilliseen palvelun tuottamiseen. (Heino 1999, ) Nuorisokodissa annettava hoito on siis lastensuojelulakien mukaan laitoshoitoa, vaikka kyseessä olisikin kodinomainen yksikkö. Sijaisvanhemmaksi voi ryhtyä ilman varsinaista sosiaalialan koulutusta, samoin kuin perhekoti yrittäjänäkin voi toimia ilman sosiaalialan ammatillista tutkintoa. Nuorisokotia perustavalla henkilöllä ja yrityksen työntekijöillä on oltava sosiaalialan ammatillinen koulutus. Yksityisen lastensuojelulaitoksen henkilöstön on täytettävä samat kelpoisuudet kuin kunnan tai kuntayhtymän sosiaali-

12 12 huollon ammatilliselta henkilöstöltä. (Länsi-Suomen lääninhallitus, Sosiaali- ja terveysosasto 2005.) Lastensuojelulaitoksessa voi olla yksi tai useampi asuinyksikkö. Yhdessä asuinyksikössä voi hoitoa antaa yhteensä enintään kahdeksalle lapselle tai nuorelle. Kiireellisissä tapauksissa voidaan hoitaa useampaakin lasta ja nuorta, mutta tämän hoivan on oltava vain lyhytaikaista. (Lastensuojeluasetus 8.) 3. MIKSI PERUSTAA NUORISOKOTI? Opiskelujeni edetessä olen havainnut, että lasten ja nuorten pahoinvointi on lisääntynyt yhteiskunnassamme. Tämän kautta olen kiinnostunut tarkastelemaan lasten huostaanottoprosessin kulkua ja erityisen kiinnostunut olen sijaishuoltoyksiköiden toiminnasta ja niiden perustamisesta. Ollessani harjoittelussa Pihtiputaan kunnan sosiaalitoimistossa havaitsin, sijaishuoltopaikkojen löytymisen olevan vaikeaa, vaikka paikkaa etsittäisiinkin koko Suomen alueelta. Sirpa Taskisen ja Maritta Törrösen mukaan lastensuojelun tarpeessa olevien lasten määrä on noussut koko 1990-luvun ajan, mutta lastensuojelutyötä tekevien määrä ei ole lisääntynyt samassa suhteessa. Heidän mielestään olisi tärkeää, että esimerkiksi erilaiset perhekasvatuksen muodot saataisiin kehitettyä nykyaikaiselle tasolle. (Taskinen & Törrönen 2004, 19). Kirjassa Verkostoituva asiakastyö, Tarja Heino on todennut kodin ulkopuolelle sijoitettuna olevien lasten kokonaismäärän kasvaneen koko 1990-luvun. Myös moneen kertaan sijoitettujen lasten määrä on lisääntynyt, sekä lyhytaikaiset sijoitukset ovat yleistyneet. (Heino 1999, 18.) Voidaan siis olettaa, että lastensuojelun ja sijaishuoltopaikkojen tarve ovat myös lisääntymässä. Stakesin tilastotietojen mukaan Suomessa vuonna 1998 lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olleita lapsia, alle 18 vuotiaita, on ollut ja vuonna 2003 heitä on ollut Pihtiputaalla, ei ole ollut alle 18 vuotiaita lapsia avohuollollisten tukitoimien piirissä ollenkaan vuonna 1998, mutta vuonna 2003 heitä on ollut 79. (Stakes

13 13 Tieto/Lastensuojelutilasto 2003.) Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien lasten määrä ei suoranaisesti kerro lastensuojelulaitosten käyttötarpeen kasvamisesta, mutta siinä näkyvät luvut kertovat lapsiperheiden huonontuneesta tilanteesta. Stakesin tekemien tilastojen mukaan vuonna 2003 kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna lasta ja nuorta, joista 60 % (8641) oli laitoshuollossa tai muussa huollossa ja 40 % (5751) perhehoidossa. Näistä sijoitetuista huostaanotettuja lapsia oli Vuonna 2003 Pihtiputaalla on ollut kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia ja nuoria seitsemän, joista viisi on ollut huostaanotettuja. Vuoteen 2002 verrattuna merkittävää kasvua sijoitettujen lasten määrässä Pihtiputaalla ei ole tapahtunut, sillä vuonna 2002 sijoitettuja lapsia on ollut kuusi ja vuonna 2003 seitsemän. (Stakes, Tilastotiedote 17/2004.) Vaikka suuria muutoksia Pihtiputaan kohdalla ei ole tapahtunutkaan, ovat nuorisokodin perustamisen kannalta valtakunnalliset luvut tärkeämpiä. Useissa sijoituksissa on tärkeää päästä irtaantumaan myös vallinneesta elinympäristöstä, ja näin ollen on perusteltua perustaa nuorisokoteja pois ruuhka-suomesta, vaikka siellä sijoitusten tarve onkin suurin. Vuonna 2003 Helsingissä on ollut kaiken kaikkiaan 2557 kodin ulkopuolelle sijoitettua lasta ja nuorta (Stakes Tieto/Lastensuojelutilasto 2003). Sijoitettujen lasten ja nuorten määrän kasvu valtakunnallisella tasolla kertoo, että nuorisokodin perustamiselle on tarvetta. 4. NUORISOKODIN TOIMINNAN ARVOT Jokaisella yrityksellä on oma arvopohja, jota se noudattaa toiminnassaan. Yrityksen arvopohja muotoutuu yritystä perustavien henkilöiden mukaan. Ammatillisessa auttamistyössä jokaisella työntekijällä on omat ammattieettiset toimintatavat, jotka vaikuttavat työssä tehtäviin ratkaisuihin (Aadland 1993, 131). Yrityksen arvopohjalla tarkoitetaan ihanteita, joiden mukaan yritys muokkaa omat toimintamallinsa. Lastensuojelulain 1 sanotaan, että lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä etusija erityiseen suojeluun (Lastensuojelulaki 1 ). Tämän pohjalta voidaan ajatella, että nuorisokodin

14 14 toiminnassa näkyviä arvoja ovat laadultaan hyvän palvelun tuottaminen, lapsen hyvinvoinnin takaaminen ja lapsen kehityksen edistäminen. 4.1 Toiminnan lähtökohtana asiakas Asiakaslähtöisessä työskentelyssä lähtökohtana on ottaa selvää asiakkaasta ja hänen tarpeistaan. Ajatuksena on, että yrityksen menestys syntyy yrityksen kyvystä vastata palvelun kysyntään. Toiminnan lähtökohtana on tuottaa palvelua, jota asiakas haluaa tai saattaisi ostaa. Nuorisokodin toimintaa suunniteltaessa on muistettava ottaa huomioon tarpeeksi laaja asiakasjoukko, koska asiakasryhmät ovat eroavaisia. Asiakasryhmien eroavaisuuksien vuoksi olisi hyvä, että yrityksellä olisi erilaisia kohderyhmäkohtaisia menettelytapoja ja vaikutuskeinoja. (Vuokko 1997, ) Nuorisokodin toimintaa säätelevät lait ja asetukset, mutta on tärkeää muistaa toimenpiteiden kohteena olevien lasten ja nuorten olevan aina etusijalla. Sijoitetun lapsen tullessa uuteen ympäristöön on muistettava, että hänen elämänsä muuttuu hyvin radikaalisti. Lapsen suhtautuminen muutokseen voi olla hyvinkin voimakas, koska kaikki tuttu on hävinnyt hänen ympäriltään. Lapsen tullessa nuorisokodin asiakkaaksi on hänelle hyvä antaa sopeutumisaikaa, jolloin hän voi rauhassa asettua uuteen ympäristöön ja luoda turvaverkoston ympärilleen. Sopeutumisajan aikana rajoitetaan myös vieraiden käyntiä sijoitetun luona, jotta hän saisi ikään kuin luvan aloittaa uuden elämän sijoituspaikassa. Lastensuojelulain 25 voidaan soveltaa myös turvallisuusvaaran lisäksi tilanteisiin, joissa lapsen vanhemmat esimerkiksi aiheuttavat vakavia henkisiä ristiriitoja lapselle tai häiritsevät sijaiskodin toimintaa. (Helminen & Mikkola 1994, ) Sosiaalihuollon toimintaperiaatteita ovat palveluhenkisyys, normaalius, valinnanvapaus, luottamuksellisuus, ennaltaehkäisy ja omatoimisuuden edistäminen. Palveluperiaatteeseen sisältyy työntekijän velvollisuus auttaa ja neuvoa asiakasta oman ammattitaitonsa mukaan. Sosiaalihuollon asiakkaalle on tarjottava mahdollisimman laadukasta palvelua, jotta palvelusta saadaan kaikki hyöty asiakkaalle. (Ketola & Kokkonen 1993, ) Nuorisokodin toimintaa ajateltaessa on sijoitetun lapsen kohdalla ennaltaehkäisyn toimet jo ohitettu, mutta hänen kohdallaan on tarjottava laadultaan hyvää palvelua.

15 15 Lapsen ja perheen parissa tehtävän hoitotyön lähtökohtana on ihmisarvo, jonka jokainen lapsi saa jo syntyessään. Huolehtiminen toisen ihmisen hyvinvoinnista kuuluu ihmisarvosta lähtevään toimintaan. Nuorisokodissa tehtävässä työssä on muistettava myös lapsen perhe ja sukulaiset, sekä kunnioitus heitä kohtaan. Lasten ja nuorten kanssa tehtävässä työssä on hyvä muistaa, että jokaista tulisi kohdella yksilöllisesti. Lasten ja nuorten kanssa turvallisuuden periaate voidaan toteuttaa poistamalla fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset vaaratekijät ympäristöstä. Näitä vaaratekijöitä voivat olla esimerkiksi väkivalta, epävarmuus ja syrjintä. Lasten ja nuorten kanssa tehtävässä työssä on tärkeää tukea heidän kehitystään omatoimisuuteen ja itsenäisyyteen. (Ivanoff, Kitinoja, Rahko, Risku & Vuori 2001, ) 4.2 Kristillisyys osana nuorisokotia Kirjassaan Sosiaali- ja terveydenhoitoalan etiikka Einar Aadland sanoo, useissa tutkimuksissa havaitun, että kristillisyys on tärkeimpiä motiiveja auttamisammatteihin (Aadland 1991, 127). Nuorisokotia perustettaessa on ennen kaikkea kyse auttamistyöstä ja auttamisammatista. Itse näen tärkeänä asiana kristillisen vakaumuksen mukana olemisen auttamistyötä tehtäessä. Sijoitettujen lasten kanssa tehtävässä työssä tulee varmasti kohtaamaan vaikeita asioita, joita ei voi ihmismielen avulla ymmärtää. Näitä asioita voivat olla esimerkiksi lapsen hyväksikäyttö tai lapsen pahoinpiteleminen. Jokaisella työntekijällä on arvopohja, joka heijastuu hänen tekemäänsä työhön. Tehtäessä työtä vaikeiden ja raskaiden asioiden parissa on kristillisyys hyvä voimavara työntekijälle. Kristillinen arvopohja työssä näkyy työntekijän jaksamisena ja luottamuksena Jumalaan. Jeesukselta kysyttäessä lain suurinta käskyä, hän käski rakastamaan Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä niin kuin itseään (Matt. 22: 34-40). Mielestäni tässä on perusta nuorisokodin toiminnalle. Meidän tehtävänämme on rakastaa ja auttaa lähimmäisiämme parhaalla mahdollisella tavalla. Lapsia ja nuoria autettaessa on myös muistettava, että Jeesus on kutsunut meidät kaikki opetuslapsikseen ja suonut meille kaikille samanlaiset oikeudet hyvään elämään. Tässä meidän työntekijöiden on autettava lapsia ja nuoria, jotta he voisivat kokea Jumalan armon elämässään. Lapsen mieli on avoin ja vastaanottavainen, mutta on muistettava olla varovainen puhuttaessa uskonnosta lapsen kanssa.

16 16 Lapselle syntyy hyvin herkästi väärinkäsityksiä, joten aikuisen on oltava tarkka sanavalinnoissaan puhuttaessa esimerkiksi Jumalasta ja paholaisesta tai taivaasta ja helvetistä. (Coles & Collins 1990, ) Haastattelin Sisälähetysseuran oppilaitoksen johtajaa Ilkka Mattilaa nuorisokodin perustamiseen liittyvistä asioista, koska hänellä on aiempaa kokemusta nuorisokodin perustamisesta. Hän on ollut kahden nuorisokodin perustamisessa mukana. Haastatellessani häntä keskustelimme kristillisyyden näkymisestä nuorisokodin toiminnassa. Ilkka Mattila oli sitä mieltä, ettei nuorisokodin toiminnassa voi näkyä kristillisyys vahvana arvona. Hänen mukaansa kuntien sosiaalitoimien suhtautuminen nuorisokotiin, joka korostaa toiminnassaan kristillisyyttä, on nihkeä. Hän epäili tämän johtuvan siitä, että sosiaalitoimessa pelättäisiin lasten ja nuorten huolenpidon jäävän toiseksi kristillisyyteen keskityttäessä. Toisena ongelmakohtana Ilkka Mattila piti myös nuorten omaa suhtautumista kristillisyyteen. Hänen mukaansa kristillisen viestin vieminen sijoitetuille lapsille/nuorille on lähestulkoon mahdotonta. Hyvänä asiana hän kuitenkin näki sen, että nuorisokotia perustavalla henkilöllä olisi itsellään kristillinen vakaumus. Ilkka Mattilan mukaan tämä voisi auttaa työntekijää jaksamaan vaikeitakin asioita lasten ja nuorten kanssa työskenneltäessä. Kirjassa Usko, hoito ja toipuminen, tutkimus kääntymyksestä ja kristillisestä päihdehoidosta sanotaan, että niin sanotusti umpikujaan joutuessaan ihmiset ovat kiinnostuneet uskonnollisista asioista. Tämä kiinnostus on tosin ollut välineellistä, mutta se on kuitenkin auttanut ihmisiä selviytymään eteenpäin. Samassa teoksessa kuvataan myös, kuinka vaikeuksissa olevat ihmiset ovat kokeneet uskovien ihmisten avun olevan tarpeen ja auttavan heidän oman uskonnollisen elämänsä synnyssä. (Niemelä 1998, ) Eikö näin voisi olla myös lasten ja nuorten kanssa työskenneltäessä? Eikö nuorisokotiin sijoitettavat lapset ja nuoret voisi kokea samanlaista tyydytystä työntekijöiden uskonnollisuuden kautta kuin päihderiippuvaisetkin? Lapsille ja nuorille uskonnosta puhuttaessa on varmasti oltava hyvin varovainen, haluan kuitenkin ajatella, ettei sijoitetuille lapsille kristillisen sanoman välittäminen ole mahdotonta. Mielestäni nuorisokodin toiminnassa näkyviä kristillisiä piirteitä voivat olla ihan arkisetkin asiat, kuten esimerkiksi ruokarukous ja iltarukous. Kirjassa lasten ja nuorten uskonnollinen maailma Maare Tamm sanoo juuri rukouksen tekevän uskonnollisesta elämästä elävän ja elinvoimaisen

17 17 ja että rukouksessa ihminen etsii yhteyttä Jumalaan. Hänen mukaansa on tärkeää antaa lapselle vapaus ja aikaa miettiä omaa rukoustaan, jotta rukouksesta tulisi osa hänen elämäänsä. Tällöin rukous ei jäisi ulkoa opetelluksi asiaksi. (Tamm 1988, ) Rukoilemisen opetteleminen osana nuorisokodin arkea, tukisi lapsen ja nuoren uskonnollista kasvua. Nuorisokodin tarjotessa sijoitetuille mahdollisuuden hiljentyä ja rukoilla, voi siitä muodostua aluksi tapa ja sitä kautta usko lapsessa/nuoressa voi syntyä. Osana kristilliseen kasvatukseen kuuluu Jumalanpalveluksiin osallistuminen. Jumalanpalveluksissa jokainen kuulija pääsee osalliseksi Jumalan sanasta ja armosta. Jumalanpalveluksissa käyminen voi vahvistaa kristittyjen yhteenkuuluvuuden tunnetta. Kirkkoa pidetään Jumalan asuinpaikan näkyvänä symbolina. Kirkko ja sen rakennukset muistuttavat meitä uskosta, rukouksesta ja hengellisestä elämästä. Lapsille opetettaessa Jumalanpalveluksen rituaaleja, heille opetetaan olennaisia osia uskonnostamme. Lapsen on helppompi oppia ja omaksua uskonnosta, sen näkyvä kuin näkymätön osa. (Tamm 1988, ) 5. YRITTÄJYYS 5.1 Yrittäjäksi ryhtyminen Yksityisyrittäjäksi ryhtyminen ja yrityksen perustaminen on jo sinänsä prosessi. Oman yrityksen suunnittelu, riskin ottaminen ja sen pohtiminen, onko minusta yrittäjäksi vaativat oman aikansa. Olipa yrittäjäksi ryhtymisen syy mikä tahansa, tärkein perustamisen takana oleva lähtökohta on oma halu ja tahto ryhtyä yrittäjäksi. Pelkkä halu ja tahto eivät kuitenkaan riitä yritystä perustettaessa, vaan yrittäjän on omattava alalla vaadittava ammattitaito sekä yrittäjän tehtävässä omattavat ominaisuudet. (Holopainen & Levonen 2003, 15.) Yrittäjältä vaadittavia ominaisuuksia Jukka Vesalaisen mukaan ovat ammattitaito, näkemyksellisyys, suunnitelmallisuus ja toteuttamiskyky. Hänen näkemyksensä mukaan, jos jokin edellä mainituista osa-alueista on merkittävästi puutteellinen, ei liiketoiminnasta tule kannattavaa. Jukka Vesalaisen mukaan näitä yrittäjältä vaadittavia ominaisuuksia voidaan kuitenkin kompensoida tiimiyrittäjyydellä, mutta hän muistuttaa

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT. Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta

YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT. Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, ylitarkastaja Paula Mäkiharju-Brander 2.3.2017 1 Valvira ja aluehallintovirastot

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa Lastensuojelun asiakkaana Suomessa 16.6.2010 Uusi lastensuojelulaki 2008 lähtökohtana vanhempien ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista tavoitteena auttaa perheitä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Sanna Ahola Erityisasiantuntija 28.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Milloin lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle? Lastensuojelulain

Lisätiedot

Lastensuojelulain mukaan järjestettävät asumis- ja laitoshoidonpalvelut

Lastensuojelulain mukaan järjestettävät asumis- ja laitoshoidonpalvelut Lastensuojelulain mukaan järjestettävät asumis- ja laitoshoidonpalvelut Tekninen vuoropuhelu 5.4.2016 Tarja Juppi, johtava sosiaalityöntekijä Kaisa Kepanen, sijaishuoltoyksikön sosiaalityöntekijä Hankinnan

Lisätiedot

Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.2.2011 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki yksityisten

Lisätiedot

Sijaishuollon valvonnasta aluehallintovirastossa

Sijaishuollon valvonnasta aluehallintovirastossa Sijaishuollon valvonnasta aluehallintovirastossa Näkökulmia sijaishuollon lastensuojelutyöhön Petrea 29.10.2014 1 Toimivaltapykäliä SHL 3.2 : aluehallintovirastolle kuuluu sosiaalihuollon suunnittelu,

Lisätiedot

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädäntö ohjaa, miten toimia Ennen sijoitusta Sijoituksen aikana Sijoituksen jälkeen SHL

Lisätiedot

Perhehoitolain uudistuminen - Uusi perhehoitolaki

Perhehoitolain uudistuminen - Uusi perhehoitolaki Perhehoitolain uudistuminen - Uusi perhehoitolaki 1.4.2015 1 Lain tarkoitus ja tavoite Tämän lain tarkoituksena on turvata hoidettavalle perheenomainen ja hoidettavan tarpeiden mukainen perhehoito. Perhehoidon

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUIDEN OHJAUKSEN JA VALVONNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ KUNNILLE JA YKSITYISILLE PALVELUJEN TUOTTAJILLE KUNTA JA ALUEHALLINTOVIRASTO

SOSIAALIPALVELUIDEN OHJAUKSEN JA VALVONNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ KUNNILLE JA YKSITYISILLE PALVELUJEN TUOTTAJILLE KUNTA JA ALUEHALLINTOVIRASTO SOSIAALIPALVELUIDEN OHJAUKSEN JA VALVONNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ KUNNILLE JA YKSITYISILLE PALVELUJEN TUOTTAJILLE 15.4.2015 KUNTA JA ALUEHALLINTOVIRASTO YKSITYISTEN SOSIAALIPALVELUJEN VALVOJINA LUPAVIRANOMAISTEN

Lisätiedot

Ilmoituksenvaraisen yksityisen varhaiskasvatuksen rekisteröinti ja omavalvontasuunnitelma

Ilmoituksenvaraisen yksityisen varhaiskasvatuksen rekisteröinti ja omavalvontasuunnitelma Ilmoituksenvaraisen yksityisen varhaiskasvatuksen rekisteröinti ja omavalvontasuunnitelma Jyväskylä 25.10.2016 Marja-Liisa Keski-Rauska Ylitarkastaja (varhaiskasvatus) 1 Ilmoitus yksityisestä sosiaalipalvelutoiminnasta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 7. Valmistelijat / lisätiedot: Leena Wilén, puh Nina Sormo, puh

Espoon kaupunki Pöytäkirja 7. Valmistelijat / lisätiedot: Leena Wilén, puh Nina Sormo, puh 07.01.2016 Sivu 1 / 1 5681/2015 01.02.01 7 Perhehoidon palkkioiden korottaminen 1.3.2016 Valmistelijat / lisätiedot: Leena Wilén, puh. 050 428 9405 Nina Sormo, puh. 050 598 6982 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

YRITYKSEN PERUSTAMINEN JA YHTIÖMUODOT. Yritystoiminta Pia Niuta

YRITYKSEN PERUSTAMINEN JA YHTIÖMUODOT. Yritystoiminta Pia Niuta YRITYKSEN PERUSTAMINEN JA YHTIÖMUODOT Yrityksen perustaminen Yrityksen perustamisen vaiheet Oma tahto ja halu Liiketoimintasuunnitelman laatiminen Yritysmuodon valinta Yritystoiminnan luvanvaraisuuden

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA

SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA Sosiaalihuollon ammattihenkilölain toimeenpanon koulutus- ja infotilaisuus Lakimies Riitta Husso, Valvira 11.3.2016 1 Toimivalta ja vastuu (15 ) 1. Työntekijä

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa 23.11.2016 Kuopio Jaana Pynnönen, YTM, sosiaalityöntekijä Kuka huomaa minut? Kuka kertoo minulle, mitä minulle tapahtuu? Onko äiti vihainen

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016. Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016. Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016 Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen Yleistä: Oulun kaupungissa on tällä hetkellä noin 250 lastensuojelun, 13 ikäihmisten ja 3 kehitysvammaisten ja vammaisten

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

kuva Yrittäjät.fi Maarit Koskinen 2015

kuva Yrittäjät.fi Maarit Koskinen 2015 kuva Yrittäjät.fi Maarit Koskinen 2015 Minustako yrittäjä? Yrittäjän tärkein voimavara on vahva ammattitaito Yrittäjällä on motivaatiota, pitkäjännitteisyyttä ja halua menestyä ei lannistu ensimmäisistä

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen SIILINJÄRVEN KUNTA Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet 1.6.2015 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 28.5.2015 Sisältö 1 Sosiaalihuoltolain mukainen

Lisätiedot

Mikä ihmeen tuottajalaki? Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö Tehy

Mikä ihmeen tuottajalaki? Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö Tehy Mikä ihmeen tuottajalaki? Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö Tehy 28.1.2017 Miksi minun pitäisi tietää lainsäädännöstä? Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä: Ammattieettiset velvollisuudet ( 15) sovellettava

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA Mustijoen perusturva Laadittu 27.10.2015. sosiaalipalvelupäällikkö Arja Tolttila Heikinkuja 4 04600 MÄNTSÄLÄ

MÄNTSÄLÄN KUNTA Mustijoen perusturva Laadittu 27.10.2015. sosiaalipalvelupäällikkö Arja Tolttila Heikinkuja 4 04600 MÄNTSÄLÄ TIETOSUOJASELOSTE - yhdistetty rekisteriseloste ja informointiasiakirja - Henkilötietolaki (523/99) 10 ja 24 1. Rekisterinpitäjä Mäntsälän kunta, Heikinkuja 4 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 1(6) Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 2(6) Sisällys 1. Yleistä 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tilat ja ympäristö 4. Asiakkaat 5. Palvelut - sosiaalipalvelut

Lisätiedot

ILMOITUS YKSITYISTEN SOSIAALIPALVELUJEN TUOTTAMISESTA. osakeyhtiö. Helsinki. Helsinki. 1. Ilmoitus. 2. Palvelujen tuottaja

ILMOITUS YKSITYISTEN SOSIAALIPALVELUJEN TUOTTAMISESTA. osakeyhtiö. Helsinki. Helsinki. 1. Ilmoitus. 2. Palvelujen tuottaja V i r a n o m a i n e n t ä y t t ä ä Dnro ILMOITUS YKSITYISTEN SOSIAALIPALVELUJEN TUOTTAMISESTA 1. Ilmoitus Kunta, jolle ilmoitus osoitetaan Toimipaikkamme on. Mutta koska kyseessä on asennusta, koulutusta

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Sosiaalipalvelujen toimiala

Sosiaalipalvelujen toimiala Sosiaalipalvelujen toimiala HTSY Verohallinto 23.10.2012 Verohallinto 2 (5) SOSIAALIPALVELUJEN TOIMIALA on laatinut ilmiöselvityksen 32/2011 Sosiaalipalvelujen toimialasta. Selvityksessä on käsitelty toimialan

Lisätiedot

Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa

Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa Rovaniemi 12.9.2013 Oikeusturvayksikön päällikkö, ylitarkastaja Keijo Mattila, 12.9.2013 1 PERUSOIKEUDET LAPSEN SUOJANA Perustuslain 6.3 : Lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA

SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA Sosiaalihuollon ammattihenkilölain toimeenpanon koulutus- ja infotilaisuus Oulu 24.2.2016 Lakimies Riitta Husso, Valvira 23.2.2016 1 Toimivalta ja vastuu (15

Lisätiedot

Lapsi perheen ja hallinnon välissä

Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lasten ja perheiden eroauttaminen -seminaari Pentti Arajärvi 11.11.2015 1 Lapsen oikeuksien yleissopimus 3 artikla 1. Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon,

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015)

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Ammattihenkilölain aluekierros, Kuopio Neuvotteleva virkamies 2.3.2016 Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki voimaan 1.3.2016 Lisäksi 1.3. voimaan asetukset:

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

REKISTERÖINTI JA. Ammattihenkilölaki-ilta Lakimies Riitta Husso, Valvira 7.3.2016 9.3.2016 1

REKISTERÖINTI JA. Ammattihenkilölaki-ilta Lakimies Riitta Husso, Valvira 7.3.2016 9.3.2016 1 REKISTERÖINTI JA VALVONTA Ammattihenkilölaki-ilta Lakimies Riitta Husso, Valvira 7.3.2016 9.3.2016 1 Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki Lakia sovelletaan julkista tehtävää hoitavan yhteisön yksityisen

Lisätiedot

Sote-uudistus ja laki sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta mikä muuttuu? Kirsi Markkanen

Sote-uudistus ja laki sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta mikä muuttuu? Kirsi Markkanen Sote-uudistus ja laki sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta mikä muuttuu? Kirsi Markkanen 19.11.2016 Sote-uudistuksen tavoitteet Ihmisten hyvinvointija terveyserot vähenevät Integraatio Asiakaskeskeiset,

Lisätiedot

KOHTAAMINEN. Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013

KOHTAAMINEN. Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013 KOHTAAMINEN Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013 KOHTAAMINEN hankkeen lähtöajatus Pysyvyyden turvaaminen ja oikeus perheeseen pitkäaikaista sijaishuoltoa tarvitsevalle lapselle LOS 20 artikla

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Perhehoitoyksikkö Pihlaja Hyvinkään kaupunki/perhe- ja sosiaalipalvelut Saapunut Pihlajaan pvm PL Hyvinkää

Perhehoitoyksikkö Pihlaja Hyvinkään kaupunki/perhe- ja sosiaalipalvelut Saapunut Pihlajaan pvm PL Hyvinkää HAKEMUS 1 (5) Perhehoitoyksikkö Pihlaja Hyvinkään kaupunki/perhe- ja sosiaalipalvelut Saapunut Pihlajaan pvm PL 46 05801 Hyvinkää Haluaisimme ryhtyä: Pitkäaikaiseksi tai lyhytaikaiseksi sijaisperheeksi

Lisätiedot

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1 PÄIVÄHOITOTOIMINNAN EHDOTTOMAT KELPOISUUSEHDOT JA LAATUVAATIMUKSET Palveluntuottajan on täytettävä kaikki kohdissa 1-3 laadulle asetetut laatukriteerit. Kelpoisuusehtoihin sisältyvät lainsäädännön vaatimukset

Lisätiedot

Oulun läänin Kiinteistöyhdistys Yhtiön johto

Oulun läänin Kiinteistöyhdistys Yhtiön johto Yhtiön johto Yhtiön johto käsittää hallituksen sekä isännöitsijän Johdon tehtävä Yhtiön hallituksen ja isännöitsijän on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua (1 luku 1 ) Johdon toimittava: huolellisesti

Lisätiedot

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä.

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. LUKIJALLE Tässä esitteessä kerrotaan muutoksista, joita on tehty kehitysvammalakiin. Kehitysvammalaissa

Lisätiedot

Pitkäaikainen perhehoito Tilapäinen perhehoito Osavuorokautinen perhehoito. Henkilötunnus. Perhehoitaja(t) Työpaikka, työpaikan puhelinnumero

Pitkäaikainen perhehoito Tilapäinen perhehoito Osavuorokautinen perhehoito. Henkilötunnus. Perhehoitaja(t) Työpaikka, työpaikan puhelinnumero ENNAKKOVALMENNUKSEEN HAKEVA KEHITYSVAMMAISTEN PERHEHOITAJA IKÄIHMISTEN PERHEHOITAJA Olen kiinnostunut Pitkäaikainen perhehoito Tilapäinen perhehoito Osavuorokautinen perhehoito Perhehoitajan sijaistaminen/lomitus

Lisätiedot

Lastensuojelun perhehoito

Lastensuojelun perhehoito Lastensuojelun perhehoito 12.12.2012 Perhehoidon lakimuutoksia 1.1.2012 Perhehoidon ensisijaisuus (Lsl 50 ) Ennakkovalmennus pakollinen (Perhehoitajalaki 1 ) Sijaishoitaja (Perhehoitajalaki 6 a ) Vastuutyöntekijän

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2001:1 Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2001 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-0892-6 Sosiaalihuollon asiakkaan asema

Lisätiedot

Tämän lain tarkoituksena on turvata hoidettavalle perheenomainen ja hoidettavan tarpeiden mukainen perhehoito.

Tämän lain tarkoituksena on turvata hoidettavalle perheenomainen ja hoidettavan tarpeiden mukainen perhehoito. Perhehoitolaki 263/2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain tarkoitus ja tavoite Tämän lain tarkoituksena on turvata hoidettavalle perheenomainen ja hoidettavan tarpeiden mukainen perhehoito.

Lisätiedot

Tietoa yritystoiminnasta Yritys-Suomi on kattavin verkkopalvelu yrittäjäksi aikoville ja toimiville yrittäjille. www.yrityssuomi.

Tietoa yritystoiminnasta Yritys-Suomi on kattavin verkkopalvelu yrittäjäksi aikoville ja toimiville yrittäjille. www.yrityssuomi. Yrittäjyys Työ- ja elinkeinotoimistosta löydät monipuolisesti palveluja, jos olet yrittäjä, kiinnostunut itsesi työllistämisestä yrittäjänä tai aloittamassa yritystoimintaa. Minustako yrittäjä? Tutki ensin,

Lisätiedot

Kurrekoti. Ammatillinen perhekoti. Ø koti seitsemälle lapselle. Ø kaksi tukiasuntoa, kun aika on kypsä omien siipien kokeiluun.

Kurrekoti. Ammatillinen perhekoti. Ø koti seitsemälle lapselle. Ø kaksi tukiasuntoa, kun aika on kypsä omien siipien kokeiluun. S Y K S Y 2 0 1 3 Kurrekoti Ammatillinen perhekoti Loistava sijainti! päiväkoti 500 m alakoulu 500 m yläkoulut 6km ja 12 km Lahti 12 km Nastola 12 km Helsinki 100 km E75 moottoritieliittymä 2 km Villähteen

Lisätiedot

AVIn rooli infektioiden torjunnassa ja laadun varmistamisessa

AVIn rooli infektioiden torjunnassa ja laadun varmistamisessa AVIn rooli infektioiden torjunnassa ja laadun varmistamisessa Lääninlääkäri Katja Paakkola, Lounais-Suomen aluehallintovirasto Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Terveydenhuolto/sosiaalihuolto

Lisätiedot

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia.

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. LIITE 1 (5) 18.10.2013 OAJ:N ESITYS SÄÄNNÖSMUUTOKSIKSI PYKÄLÄMUODOSSA Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. 4 a Erikoissairaanhoidossa olevan oppivelvollisen

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA

LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Valtakunnallinen vammaisneuvosto 2. Vastauksen kirjanneen

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu 2013 (päivitetty_ )

Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu 2013 (päivitetty_ ) Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu (päivitetty_28052014) Lastensuojelu ilmoitusten lukumäärä Kuusikko-kunnissa 2009-16 000 Lastensuojeluilmoitusten lukumäärä

Lisätiedot

Valomerkki toimintamalli

Valomerkki toimintamalli Valomerkki toimintamalli Stop nuorten päihteiden käytölle Kaarinan kaupunki Kaarinan kihlakunnan poliisi 2008 Valomerkki -toimintamalli Aloitettiin huhtikuussa 2004 Kihlakunnan poliisin ja kaupungin nuoriso-

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNTA Sosiaalilautakunta 16.02.2009 OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT

TUUSNIEMEN KUNTA Sosiaalilautakunta 16.02.2009 OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT Sos. ltk. 5 Vuonna 2008 Tuusniemellä on maksettu omaishoidon tukea kaikkiaan 40 henkilölle, joista muutama on ollut kehitysvammainen ja sotainvalidi. Omaishoidon tuki on porrastettu

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Mahdolliset hankintaan liittyvät kysymykset ja huomiot oli esitettävä 29.3.2012 mennessä sähköpostilla osoitteeseen: hankinta.sotet@espoo.fi.

Mahdolliset hankintaan liittyvät kysymykset ja huomiot oli esitettävä 29.3.2012 mennessä sähköpostilla osoitteeseen: hankinta.sotet@espoo.fi. 1 (6) KOTIIN TUOTETTAVIEN PALVELUJEN SEKÄ PÄIVÄTOIMINNAN HANKINTA DNO 899/02.08.00/2012 Mahdolliset hankintaan liittyvät kysymykset ja huomiot oli esitettävä 29.3.2012 mennessä sähköpostilla osoitteeseen:

Lisätiedot

Turvallisuusselvityslaki ja käytännön toimijat. Säätytalo 18.11.2014 Suojelupoliisin lausuntotoiminto, ylitarkastaja Astrid Geisor-Goman

Turvallisuusselvityslaki ja käytännön toimijat. Säätytalo 18.11.2014 Suojelupoliisin lausuntotoiminto, ylitarkastaja Astrid Geisor-Goman Turvallisuusselvityslaki ja käytännön toimijat Säätytalo 18.11.2014 Suojelupoliisin lausuntotoiminto, ylitarkastaja Astrid Geisor-Goman Supon ennalta estävä tehtävä Suojelupoliisin tulee lakisääteisen

Lisätiedot

Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden kotouttaminen

Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden kotouttaminen Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden kotouttaminen 10.12.2015 Yksin tulleet alaikäiset Suomessa 2006-2015 Yksintulleiden turvapaikanhakijalasten määrä on kasvanut voimakkaasti tänä vuonna 2006 2007 2008

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Esityslista 14/2016 1 (5) 7 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle hallituksen esitysluonnoksesta laiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta HEL 2016-009624

Lisätiedot

YKSITYISEN PALVELUJEN TUOTTAJAN TOIMINTAKERTOMUS 2015 LUVANVARAISET SOSIAALIPALVELUT

YKSITYISEN PALVELUJEN TUOTTAJAN TOIMINTAKERTOMUS 2015 LUVANVARAISET SOSIAALIPALVELUT YKSITYISEN PALVELUJEN TUOTTAJAN TOIMINTAKERTOMUS 2015 LUVANVARAISET SOSIAALIPALVELUT 1. Perustiedot palvelujen tuottajasta Palvelujen tuottajan nimi (yhtsön rekisteriotteen mukainen nimi) Y-tunnus Toiminimi

Lisätiedot

Lapsen sijoitus. Reunaehtoja työlle. 23.11.2015 Pinja Salmi/Lapsiperheiden sosiaalityö

Lapsen sijoitus. Reunaehtoja työlle. 23.11.2015 Pinja Salmi/Lapsiperheiden sosiaalityö Lapsen sijoitus Reunaehtoja työlle Sijoitukseen vaikuttavia lakeja Perustuslaki (mm. 21 asian laillinen käsittely) Lapsen oikeuksien sopimus (mm. Lapsen etu) Kuntalaki (mm. 44 julkisen vallan käyttö virkasuhteessa)

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän ammattitutkinto 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Dnro 53/011/2012 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 1 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 A. Yritystoiminnan suunnittelu...

Lisätiedot

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Tavoitteet Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä

Lisätiedot

Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksut 1.3.2015 alkaen

Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksut 1.3.2015 alkaen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 316/02.05.00/2015 37 Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksut 1.3.2015 alkaen Johtava sosiaalityöntekijä Hannele Elo-Kuru 4.3.2015: Lastensuojelulain (13.4.2007/417)

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 15.5.2014 1

KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 15.5.2014 1 KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 15.5.2014 1 Aluehallintoviraston ohjaus ja valvonta Aluehallintoviraston ohjauksen eri muodot: seminaarit, ohjeet, kannanotot, Internet, sähköposti- ja puhelinohjaus,

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1999 N:o 1367 1378 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Laki nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta... 3631 1368 Laki kansaneläkelain muuttamisesta...

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI

KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI Tämä ohjeistus astuu voimaan 01.01.2009 ja on voimassa toistaiseksi. Ohjeistusta tarkistetaan tarvittaessa. 1. TUEN HAKU Omaishoidon tuesta säädetään

Lisätiedot

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 1/2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Katuosoite: Kuopion

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

Yrityksen perustamisen 10 vaihetta

Yrityksen perustamisen 10 vaihetta Yrityksen perustamisen 10 vaihetta Oma halu ja tahto Muista, että elinkeinotoiminnassa: on säilytettävä terve ja toimiva taloudellinen kilpailu ja on vältettävä määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä.

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Erityisryhmien ja ikäihmisten perhehoito Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Erityisryhmien ja ikäihmisten perhehoito Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Erityisryhmien ja ikäihmisten perhehoito Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry 1 Mitä toimeksiantosuhteinen perhehoito on? Perhehoito on henkilön hoidon tai muun osa- tai ympärivuorokautisen

Lisätiedot

Isät esiin. VI Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät Jyväskylä. Tom Ahlqvist, Seppo Kinnunen

Isät esiin. VI Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät Jyväskylä. Tom Ahlqvist, Seppo Kinnunen Isät esiin VI Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 12.- 13.11.2014 Jyväskylä Tom Ahlqvist, Seppo Kinnunen Isän rooli sijaisperheessä Perhehoidon virallinen rakenne on hyvin naisvaltainen

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012. Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö. 1 Toiminta-ajatus ja toimiala

Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012. Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö. 1 Toiminta-ajatus ja toimiala Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012 Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö 1 Toiminta-ajatus ja toimiala Opetustoimen toiminta-ajatuksena on tukea lapsen ja nuoren kehittymistä ja kasvua yhteistyökykyiseksi,

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 1 sosiaali ja terveyspalvelut tarveperusteisia (riittävät palvelut) edellytykset toimia yhteiskunnan

Lisätiedot

KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA PERUSTURVATOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA PERUSTURVATOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA PERUSTURVATOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Nakkilan kunta Voimaantulo 1.1.2013 1. Luku... 1 YLEISET MÄÄRÄYKSET... 1 1 Soveltamisala... 1 2 Perusturvatoimen tehtävät... 1 2. Luku... 1 PERUSTURVATOIMEN

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

RES-Kouluttajan hyväksymishakemus

RES-Kouluttajan hyväksymishakemus Luonnos 1 (10) RES-Kouluttajan hyväksymishakemus 1 Hakijan tiedot A. Nimi ja yhteystiedot Kouluttajan nimi Y-tunnus Kotipaikka Osoite Postinumero Postitoimipaikka B. Yhteyshenkilöiden tiedot C. Yleistä

Lisätiedot

Lainsäädäntö hyvän perhehoidon turvaajana

Lainsäädäntö hyvän perhehoidon turvaajana Lainsäädäntö hyvän perhehoidon turvaajana VII Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät Jyväskylässä 9.-, hallitussihteeri STM/STO Lähtökohdat Lähtökohta 1: lainsäädäntö Lastensuojelulaki 50.

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut

Vammaispalvelujen asiakasmaksut Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1 (6) Sisältö 1 Vammaispalvelujen asiakasmaksut... 3 2 Kuljetuspalvelu... 3 3 Asuminen... 4 3.1 Pysyvä asuminen... 4 3.2 Vaikeavammaisen tilapäinen asuminen (esim. asumisharjoittelu

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 1/2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Nimi: Katuosoite:

Lisätiedot