KUINKA PERUSTAN NUORISOKODIN? NUORISOKODIN PERUSTAMISTOIMIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUINKA PERUSTAN NUORISOKODIN? NUORISOKODIN PERUSTAMISTOIMIA"

Transkriptio

1 KUINKA PERUSTAN NUORISOKODIN? NUORISOKODIN PERUSTAMISTOIMIA Marjut Patama Opinnäytetyö, kevät 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö

2 TIIVISTELMÄ Patama, Marjut. Kuinka perustan nuorisokodin?, -nuorisokodin perustamistoimia, Pieksämäki kevät 2005, 45 s. 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma. sosiaali- ja kasvatusala, sosionomi (AMK), kirkon nuorisotyönohjaaja. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää nuorisokodin perustamiseen liittyviä asioita. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää nuorisokodin perustamiseen liittyvät vaiheet ja jäsentää ne yhdeksi kokonaisuudeksi. Työn tarkoituksena oli selvittää nuorisokodin perustamistoimia käytännössä. Opinnäytetyön tekeminen aloitettiin tekemällä esimerkkinuorisokoti Nuutti Oy:lle liiketoimintasuunnitelma, jonka osana olivat rahoitussuunnitelman ja kannattavuuslaskelman laatiminen. Tekemällä liiketoimintasuunnitelma esimerkkiyritykselle saatiin konkreettista käsitystä nuorisokodin perustamistoimista. Opinnäytetyössä käsitellään nuorisokodin perustamistoimien lisäksi lapsen sijaishuoltoa. Lapsen sijaishuollosta selvitetään avohuollon sijoituksena tehtävä sijoitus, huostaanotto ja erilaiset sijaishuolto muodot. Sijaishuollon sijoituspaikkoina tarkastellaan perhehoitoa ja laitoshoitoa. Opinnäytetyössä perustellaan myös, miksi nuorisokoti tulisi perustaa. Työssä käsitellään nuorisokodin toiminnalle määriteltäviä arvoja ja toiminnan lähtökohtia. Lisäksi opinnäytetyössä kerrotaan yrittäjäksi ryhtymiseen liittyvistä asioista ja osakeyhtiömuotoisen yrityksen perustamisesta. Opinnäytetyö tarkoituksena on antaa nuorisokodin perustamista suunnittelevalle tietoa, kuinka suunnitella yrityksen toimintaa ja rahoitusta, sekä mitä lupia tulee hankkia ennen nuorisokodin toiminnan aloittamista. Nuorisokodin perustamisen suunnitteleminen ei pohjaudu pelkästään sosiaalialalla tehtävään työhön, vaan suurin osa tarvittavasta tiedosta ja taidosta liittyvät yritystalouteen. Asiasanat: sijaishuolto, nuorisokoti, yrittäjyys Säilytyspaikka: Diakonia-ammattikorkeakoulun Pieksämäen yksikön kirjasto

3 ABSTRACT Patama, Marjut. How to Set up a Youth Home? Youth Home establishing affairs. Pieksämäki, Spring 2005, Language: Finnish, 45 pages, 2 appendixes. Diaconia Polytechnic, Pieksämäki Training Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education; Bachelor of Social Sciences and Parish Youth Work. The Meaning of this thesis was to find out how to set up a youth home. The purpose of this thesis was to clarify youth home establishing affairs in different stages and unite all basic knowledge in one package. The Meaning of this thesis was to clarify establishing work in practice. The creating of this thesis was started by making a business plan to an example youth home called Nuutti Oy. A part of the business plan was to create the financial programme and profitability calculation. Making a business plan to the example enterprise gave a concrete insight about the establishing. This thesis also handles children s placement in different forms of foster care and taking in to care. Placement was family care or care in an institution. This thesis also clarifies why to set up a youth home. This thesis also handles values and the starting points of a youth home. further this thesis tells about how to became an entrepreneur and how to establish a company. The meaning of this thesis is to give knowledge about how to plan a company and it s finance to someone who is thinking about establishing a youth home. The meaning is also to tell what permits the youth home needs before it can start. The planning of a youth home isn t based only on social work but a large amount of knowledge is based on company finances. Keywords: Foster care, youth home, business activity Deposited: Diaconal Polytechnic, Library of Pieksämäki Training Unit

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO LAPSEN SIJAISHUOLTO Lapsen sijoitus avohuollon tukitoimena Huostaanotto Perhehoito Laitoshoito MIKSI PERUSTAA NUORISOKOTI? NUORISOKODIN TOIMINNAN ARVOT Toiminnan lähtökohtana asiakas Kristillisyys osana nuorisokotia YRITTÄJYYS Yrittäjäksi ryhtyminen Nuorisokodin yritysmuoto Yritysmuotona osakeyhtiö NUORISOKODIN PERUSTAMINEN Perustajat Työntekijät Sijoitettavat Ideasta suunnitelmaksi Nuorisokodin toimitilat Lupa menettely Markkinointi ja mainonta NUORISOKODIN LIIKETOIMINTASUUNNITELMA Liiketoiminatasuunnitelman laatiminen Nuorisokodin rahoitus ESIMERKKI NUORISOKOTI NUUTTI OY Nuorisokoti Nuutti Oy:n liiketoimintasuunnitelma Nuorisokoti Nuutti Oy:n rahoitus Kristillisyyden näkyminen Nuorisokoti Nuutti Oy:n toiminnassa Nuorisokoti Nuutti Oy:n markkinointi POHDINTA JATKOTUTKIMUSAIHEITA... 40

5 LÄHTEET LIITE 1. Nuorisokoti Nuutti Oy:n kannattavuuslaskelma LIITE 2. Nuorisokoti Nuutti Oy:n rahoituslaskelma... 45

6 1. JOHDANTO Opinnäytetyöni Kuinka perustan nuorisokodin? nuorisokodin perustamistoimia keskittyy käsittelemään nuorisokodin perustamiseen liittyviä asioita. Opinnäytetyöni on produktioluontoinen, jonka tuotoksena syntyi nuorisokoti Nuutti Oy:n liiketoimintasuunnitelma. Opinnäytetyöni tekemisen aloitin suunnittelemalla nuorisokoti Nuutti Oy:lle toiminta-ajatuksen ja jäsentelemällä Nuutti Oy:n liiketoimintasuunnitelman. Liiketoimintasuunnitelmaan sisältyvät myös rahoituslaskelma ja kannattavuuslaskelma. Nuorisokoti Nuutti Oy:lle tehdyt rahoitus- ja kannattavuuslaskelmat ovat opinnäytetyössäni liitteinä. Tekemäni suunnitelman avulla sain selville nuorisokodin perustamiseen liittyvät vaiheet. Opinnäytetyökseni valitsin nuorisokodin perustamiseen liittyviin asioihin perehtymisen, koska olen itse kiinnostunut nuorisokodin perustamisesta. Vuonna 2004 Stakesin tilastotietojen mukaan lastensuojelun tarve kunnissa on lisääntynyt, joten on myös perusteltua että nuorisokoteja tarvitaan entistä enemmän Suomessa. Opinnäytetyöni aihevalintaan vaikutti myös se, ettei kotipaikkakunnallani ole vastaavanlaista yritystä. Opinnäytetyöni tarkoituksena on antaa kokonaisvaltainen kuvaus nuorisokodin perustamiseksi tarvittavista asioista. Työni aluksi halusin selvittää myös prosessia, jonka sosiaalityöntekijät tekevät ennen kuin lapsi saapuu nuorisokodin asiakkaaksi. Tällä prosessilla on merkitystä nuorisokodin toiminnassa, koska avohuollonsijoituksena tehtävä sijoitus tai huostaanotto vaikuttaa aina lapseen. Opinnäytetyössäni perehdyn nuorisokodin perustamiseen ja selvitän lait - ja asetukset, jotka vaikuttavat nuorisokodin toimintaan sekä perustamiseen. Työssäni kerron yrityksen perustamisen vaiheet siinä järjestyksessä, jossa ne on toteutettava, ennen kuin nuorisokoti voi aloittaa toimintansa. Nuorisokodin perustamisen kannalta olennaisia asioita ovat liiketoimintasuunnitelman laatiminen ja rahoitussuunnitelman tekeminen. Tärkeää on myös valita perustettavalle yritykselle toimipaikka ja toimitilat. Erityistä huomiota nuorisokotia perustettaessa kiinnitetään lääninhallitukselta haettaviin lupiin. Näiden lupien perusteella nuorisokoti voi aloittaa toimintansa.

7 7 Opinnäytetyössäni olen pohtinut, millä tavalla kristillisyys voisi olla osana nuorisokodin arkea, ja millä tavalla kristillisyys voisi näkyä nuorisokodin toiminnassa. Kristillisyyttä olen käsitellyt myös lähtökohtana nuorisokodin toiminnalle, lähimmäisenrakkauden näkökulmasta. Lisäksi olen käsitellyt kristillisyyttä nuorisokotia perustavien henkilöiden näkökulmasta. Tällöin nuorisokodin arvopohjana tulisi olemaan kristillisyys ja tahto auttaa toisia ihmisiä. Opinnäytetyöni toivon antavan lukijalleen käsityksen siitä, mitä kaikkea on tehtävä ennen kuin nuorisokoti voi aloittaa toimintansa. Tarkoituksenani on ollut luoda teos, josta saa selville tärkeimmät asiat nuorisokodin perustamista suunniteltaessa ja löytää yhteistyötahoja, joiden kanssa voi suunnitella omaa yritystään. Opinnäytetyöni toivon antavan miettimisenaiheita, nuorisokodin perustamista suunnittelevalle. 2. LAPSEN SIJAISHUOLTO Lapsen sijaishuollosta puhuttaessa tarkoitetaan jatkuvasti kodin ulkopuolella tapahtuvaa lapsen hoivaa ja huolenpitoa. Lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuoliseen sijaishuoltoyksikköön, joko kunnan sosiaalitoimen järjestämänä avohuollon tukitoimena tai huostaanoton kautta. Sijoitusmuotona voidaan käyttää sijaisvanhempia, perhehoitoa tai laitoshoitoa. Sijoitusta järjestettäessä pyritään aina ajattelemaan lapsen parasta, ja hänen oikeuksiaan pitää yhteyttä omiin vanhempiinsa. Lapsen sijaishuollolla tarkoitetaan lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella. Sijaishuoltoon voidaan sijoittaa vain sosiaalilautakunnan huostaanottama lapsi. Yksityisesti sijoitettujen lasten hoidon valvonnasta säädetään 41 :ssä. Lapsen sijaishuolto voidaan järjestää perhehoitona tai laitoshuoltona taikka muulla tarkoituksen mukaisella tavalla. Alle 12-vuotiaan lapsen saa sijoittaa koulukotiin tai muuhun siihen rinnastettavaan yksityiseen lastensuojelulaitokseen vain yhdessä hänen vanhempansa, huoltajan tai sen henkilön kanssa, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi on. ( /139) Lapsi voidaan sijoittaa väliaikaisesti myös van-

8 8 hempiensa tai muiden huoltajiensa hoidettavaksi ja kasvatettavaksi. (Lastensuojelulaki 22.) Sijaishuollolla tarkoitetaan laitoshoitona tapahtuvaa kodin ulkopuolista hoivaa ja huolenpitoa, joka kohdistuu joko avohuollontukitoimena sijoitettuun tai huostaanotettuun lapseen ja nuoreen. Sijaishuollon laitoshoito nimekkeenä käytän nuorisokotia. 2.1 Lapsen sijoitus avohuollon tukitoimena Lastensuojelun asiakkaana oleva lapsi ei välttämättä ole huostaanotettu. Lastensuojelun tarjoamia palveluita, joihin ei liity huostaanottoa, kutsutaan hallinnollisesti lastensuojelun avohuolloksi. (Taskinen & Törrönen 2004, 13.) Avohuollon tukitoimilla tarkoitetaan lapsen ja nuoren tukiasumista, toimeentulon, koulunkäynnin ja harrastustoiminnan turvaamista sekä muita tarpeen vaatimia tukitoimia. (Stakes tilastotiedote 2004). Avohuollon tukitoimilla pyritään korjaamaan lapsen tilanteessa olevat ongelmat, jotta huostaanotolta vältyttäisiin. Lapselle voidaan järjestää avohuollon tukitoimena perhehoitoa tai laitoshuoltoa yhdessä hänen vanhempansa, huoltajansa tai sen henkilön kanssa, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi on. Kaksitoista vuotta täyttäneelle tätä hoitoa tai huoltoa voidaan järjestää myös yksin häneen kohdistuvana, jos hän itse sitä pyytää tai siihen suostuu. Alle 12-vuotiaalle lapselle sitä voidaan järjestää yksin lapseen kohdistuvana enintään kolmen kuukauden ajaksi, kun lapsen huolenpitoa ei muutoin voida järjestää hänen huoltajansa tai sen henkilön sairauden johdosta, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi on, taikka muun vastaavan syyn tähden. Mainittua hoitoa tai huoltoa voidaan erityisestä syystä jatkaa enintään kolme kuukautta. (Lastensuojelulaki 14.) Lapsi voidaan sijoittaa avohuollon tukitoimena laitoshoitoon, perhehoitoon tai sijaisperheeseen, jos hänen kasvunsa ja kehityksensä vaarantuu huomattavasti tai hän itse sitä jollakin tavalla vaarantaa. Sijoittamista avohuollon tukitoimena voidaan toteuttaa yhdessä vanhempien ja nuoren kanssa, jos huostaanoton ei katsota olevan välttämätöntä.

9 9 (Aho, Ahveninen, Salonen 1992, 101.) Avohuollon tukitoimena annettava hoiva ja huolenpito eroaa lastensuojelulain 14 mukaisesta sijoituksesta erityisesti yli 12-vuotiaiden lasten kohdalla. Avohuollon tukitoimenpiteenä tarjottu sijaishuolto perustuu vapaaehtoisuuteen. Tällöin sijaishuoltoyksikön henkilöstön mahdollisuudet rajoittaa lapsen liikkumisvapautta ovat vähäiset. (Kyrönseppä & Rautiainen 1993, 21.) Avohuollon tukitoimien järjestämiselle on edellytyksenä lapsen huoltajan antama suostumus, koska lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 4 :n mukaan huoltajalla on oikeus päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, asuinpaikasta ja kaikista lapsen henkilökohtaisista asioista. Avohuollon tukitoimena tehtävä sijoitus on aina ensisijainen suhteessa lapsen huostaanottoon. (Räty 2004, ) Avohuollon sijoituksen tarkoituksena on, että lapsi voisi palata kotiin, jos hänen etunsa ei vaadi huostaanottoa (Laurila 2003, 36). 2.2 Huostaanotto Perheen tilanteen ollessa haitallinen lapsen kasvulle ja kehitykselle voi kunnan sosiaaliviranomaiset tehdä huostaanoton, joko yhteistyössä vanhempien kanssa tai riittävin perustein. Lapsen huostaanottoon turvaudutaan esimerkiksi vanhempien ollessa kykenemättömiä hoitamaan lastansa, päihteiden käytön takia. Huostaanotto voidaan tehdä myös esimerkiksi nuoren käyttäytyessä itsetuhoisesti. Huostaanotto voidaan tehdä kiireellisenä tai, kuten yleistä on, huostaanottoa edeltävät lastensuojelun avohuollon tukitoimena annetut palvelut. Näillä palveluilla on yritetty tukea perheen arkea ja näin välttää lapsen tai nuoren huostaanotto. (Helminen & Mikkola 1994, 150.) Sosiaalilautakunnan on otettava lapsi huostaan ja järjestettävä hänelle sijaishuolto, jos puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kodin olosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä taikka jos lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla niihin rinnastettavalla käyttäytymisellään, jos 4 luvussa tarkoitetut toimet eivät ole tarkoituksenmukaisia tai mahdollisia taikka jos ne ovat osoittautuneet

10 10 riittämättömiksi, ja jos sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista. (Lastensuojelulaki 16.) Huostaanotossa tulee täyttyä yhtä aikaa kolme ehtoa: lapsen puutteellinen hoiva ja huolenpito tai lapsen oma käytös uhkaa lapsen terveyttä ja kehitystä, avohuollon tukitoimet eivät ole riittäviä tilanteen korjaamiseksi tai niitä ei voida toteuttaa ja sijaishuollon katsotaan olevan lapsella eduksi. Huostaanotto lakkaa lapsen ollessa 18-vuotias, jonka jälkeen hän siirtyy lastensuojelun jälkihuollon piiriin. Nuoren ollessa jälkihuollossa voi hän asua itsenäisesti tai sijaiskodissa. (Laurila 2003, ) 2.3 Perhehoito Perhehoitoa voidaan järjestää kunnan toimeksiantosopimuksella, yksityisessä perheessä tai yksityisen yrittäjän ylläpitämässä lääninhallituksen luvan saaneessa perhekodissa. Perhekodissa asuvia sosiaalilautakunnan sijoittamia lapsia ja nuoria hoitavat vanhemmat itse, mutta siellä voi olla myös muuta henkilökuntaa. Tämä on mahdollista, jos perhekodissa hoidettavia lapsia on enemmän kuin neljä, perhekodin omat alle kouluikäiset lapset mukaan lukien. Yksityiset perhekodit eivät kuitenkaan voi toimia ilman lääninhallituksen lupaa. (Länsi-Suomen lääninhallitus, Sosiaali- ja terveysosasto 2005.) Perhehoitoa voi siis olla joko sijaisvanhempana toimiminen tai perhekotiyrittäjänä toimiminen. Tällöin sijoitettavat lapset tulevat asumaan yhdessä perheen kanssa, heidän kotiinsa. Perhehoidossa sijoitettava lapsi saa ikään kuin uuden perheen. Kaikista näkyvin asia, joka erottaa nuorisokodin perhekodista on siis se, että perhekodissa lapset tulevat perustajan omaan kotiin asumaan, ja perustaja on työpaikallaan 24-tuntia vuorokaudessa. Kirjassa Lainaksi annettu lapsi Anja Laurila toteaa, sijaisperheiden olevan hyvin erilaisia ja heidän lähtökohtansa tehtävään ryhtyessä olevan erilaiset. Pariskunnat, jotka toivovat adoptiolasta päätyvät monesti sijaisvanhemmiksi, koska adoptiolasta on vaikea saada. Vastakohtana tälle ovat ammatillisesti asennoituvat sijaisperheet, jotka ovat valmiita sijoittamaan vaikeasti sijoitettavia lapsia. (Laurila 1993, 18.)

11 11 Viralliselta nimeltään hoitomuoto on perhehoitoa, mutta yleisesti käytetään myös nimitystä sijaiskotihoito. Lapsen sijoittava perhe saa sijoituksen tekevältä kunnalta hoitokorvauksen ja verollisen hoitopalkkion. Yksityiseen perheeseen saa sijoittaa enintään neljä lasta. Vuonna 1992 sijaisvanhempien asemaa on muutettu laissa ammatillisempaan suuntaan ja samassa yhteydessä heille määriteltiin lomat ja eläkeoikeudet. (Laurila 2003, ) 2.4 Laitoshoito Lastensuojelun laitoshoitoa annetaan lastensuojelulain ja - asetuksen mukaiset vaatimukset täyttävässä lastensuojelulaitoksessa, nimeltään se voi olla lastenkoti, koulukoti, nuorisokoti, pienryhmäkoti yms. Laitos voi olla myös yksityinen, jolloin se on saanut lääninhallituksen luvan toiminnalleen. Lääninhallituksen tehtävänä on seurata lastensuojelulaitoksen toimintaa. (Länsi-Suomen lääninhallitus, Sosiaali- ja terveysosasto 2005.) Lasten laitoshoidon tehtävänä on normaalin kodin tavoin huolehtia lasten hoidosta ja kasvatuksesta sekä antaa lapselle valmiudet ammattiin ja itsenäiseen elämään. (Aho ym. 1992, ) Kirjassa Verkostoituva asiakastyö Tarja Heino sanoo lastensuojelulaitosten avautuneen. Hänen mielestään lastensuojelulaitosten tarjoamat palvelut ja kasvatusmetodit ovat monipuolistuneet ja lastensuojelulaitosten tekemä yhteistyö on lisääntynyt sekä monimuotoistunut. Yhä useammassa laitoksessa työskennellään perhekeskeisesti, ja voidaan ottaa hoitojaksolle sisään koko perhe. Tarja Heinon mukaan lastensuojelun palveluissa on menty laitosmaisuudesta perheenomaisuuteen ja sijaisperheestä ammatilliseen palvelun tuottamiseen. (Heino 1999, ) Nuorisokodissa annettava hoito on siis lastensuojelulakien mukaan laitoshoitoa, vaikka kyseessä olisikin kodinomainen yksikkö. Sijaisvanhemmaksi voi ryhtyä ilman varsinaista sosiaalialan koulutusta, samoin kuin perhekoti yrittäjänäkin voi toimia ilman sosiaalialan ammatillista tutkintoa. Nuorisokotia perustavalla henkilöllä ja yrityksen työntekijöillä on oltava sosiaalialan ammatillinen koulutus. Yksityisen lastensuojelulaitoksen henkilöstön on täytettävä samat kelpoisuudet kuin kunnan tai kuntayhtymän sosiaali-

12 12 huollon ammatilliselta henkilöstöltä. (Länsi-Suomen lääninhallitus, Sosiaali- ja terveysosasto 2005.) Lastensuojelulaitoksessa voi olla yksi tai useampi asuinyksikkö. Yhdessä asuinyksikössä voi hoitoa antaa yhteensä enintään kahdeksalle lapselle tai nuorelle. Kiireellisissä tapauksissa voidaan hoitaa useampaakin lasta ja nuorta, mutta tämän hoivan on oltava vain lyhytaikaista. (Lastensuojeluasetus 8.) 3. MIKSI PERUSTAA NUORISOKOTI? Opiskelujeni edetessä olen havainnut, että lasten ja nuorten pahoinvointi on lisääntynyt yhteiskunnassamme. Tämän kautta olen kiinnostunut tarkastelemaan lasten huostaanottoprosessin kulkua ja erityisen kiinnostunut olen sijaishuoltoyksiköiden toiminnasta ja niiden perustamisesta. Ollessani harjoittelussa Pihtiputaan kunnan sosiaalitoimistossa havaitsin, sijaishuoltopaikkojen löytymisen olevan vaikeaa, vaikka paikkaa etsittäisiinkin koko Suomen alueelta. Sirpa Taskisen ja Maritta Törrösen mukaan lastensuojelun tarpeessa olevien lasten määrä on noussut koko 1990-luvun ajan, mutta lastensuojelutyötä tekevien määrä ei ole lisääntynyt samassa suhteessa. Heidän mielestään olisi tärkeää, että esimerkiksi erilaiset perhekasvatuksen muodot saataisiin kehitettyä nykyaikaiselle tasolle. (Taskinen & Törrönen 2004, 19). Kirjassa Verkostoituva asiakastyö, Tarja Heino on todennut kodin ulkopuolelle sijoitettuna olevien lasten kokonaismäärän kasvaneen koko 1990-luvun. Myös moneen kertaan sijoitettujen lasten määrä on lisääntynyt, sekä lyhytaikaiset sijoitukset ovat yleistyneet. (Heino 1999, 18.) Voidaan siis olettaa, että lastensuojelun ja sijaishuoltopaikkojen tarve ovat myös lisääntymässä. Stakesin tilastotietojen mukaan Suomessa vuonna 1998 lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olleita lapsia, alle 18 vuotiaita, on ollut ja vuonna 2003 heitä on ollut Pihtiputaalla, ei ole ollut alle 18 vuotiaita lapsia avohuollollisten tukitoimien piirissä ollenkaan vuonna 1998, mutta vuonna 2003 heitä on ollut 79. (Stakes

13 13 Tieto/Lastensuojelutilasto 2003.) Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien lasten määrä ei suoranaisesti kerro lastensuojelulaitosten käyttötarpeen kasvamisesta, mutta siinä näkyvät luvut kertovat lapsiperheiden huonontuneesta tilanteesta. Stakesin tekemien tilastojen mukaan vuonna 2003 kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna lasta ja nuorta, joista 60 % (8641) oli laitoshuollossa tai muussa huollossa ja 40 % (5751) perhehoidossa. Näistä sijoitetuista huostaanotettuja lapsia oli Vuonna 2003 Pihtiputaalla on ollut kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia ja nuoria seitsemän, joista viisi on ollut huostaanotettuja. Vuoteen 2002 verrattuna merkittävää kasvua sijoitettujen lasten määrässä Pihtiputaalla ei ole tapahtunut, sillä vuonna 2002 sijoitettuja lapsia on ollut kuusi ja vuonna 2003 seitsemän. (Stakes, Tilastotiedote 17/2004.) Vaikka suuria muutoksia Pihtiputaan kohdalla ei ole tapahtunutkaan, ovat nuorisokodin perustamisen kannalta valtakunnalliset luvut tärkeämpiä. Useissa sijoituksissa on tärkeää päästä irtaantumaan myös vallinneesta elinympäristöstä, ja näin ollen on perusteltua perustaa nuorisokoteja pois ruuhka-suomesta, vaikka siellä sijoitusten tarve onkin suurin. Vuonna 2003 Helsingissä on ollut kaiken kaikkiaan 2557 kodin ulkopuolelle sijoitettua lasta ja nuorta (Stakes Tieto/Lastensuojelutilasto 2003). Sijoitettujen lasten ja nuorten määrän kasvu valtakunnallisella tasolla kertoo, että nuorisokodin perustamiselle on tarvetta. 4. NUORISOKODIN TOIMINNAN ARVOT Jokaisella yrityksellä on oma arvopohja, jota se noudattaa toiminnassaan. Yrityksen arvopohja muotoutuu yritystä perustavien henkilöiden mukaan. Ammatillisessa auttamistyössä jokaisella työntekijällä on omat ammattieettiset toimintatavat, jotka vaikuttavat työssä tehtäviin ratkaisuihin (Aadland 1993, 131). Yrityksen arvopohjalla tarkoitetaan ihanteita, joiden mukaan yritys muokkaa omat toimintamallinsa. Lastensuojelulain 1 sanotaan, että lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä etusija erityiseen suojeluun (Lastensuojelulaki 1 ). Tämän pohjalta voidaan ajatella, että nuorisokodin

14 14 toiminnassa näkyviä arvoja ovat laadultaan hyvän palvelun tuottaminen, lapsen hyvinvoinnin takaaminen ja lapsen kehityksen edistäminen. 4.1 Toiminnan lähtökohtana asiakas Asiakaslähtöisessä työskentelyssä lähtökohtana on ottaa selvää asiakkaasta ja hänen tarpeistaan. Ajatuksena on, että yrityksen menestys syntyy yrityksen kyvystä vastata palvelun kysyntään. Toiminnan lähtökohtana on tuottaa palvelua, jota asiakas haluaa tai saattaisi ostaa. Nuorisokodin toimintaa suunniteltaessa on muistettava ottaa huomioon tarpeeksi laaja asiakasjoukko, koska asiakasryhmät ovat eroavaisia. Asiakasryhmien eroavaisuuksien vuoksi olisi hyvä, että yrityksellä olisi erilaisia kohderyhmäkohtaisia menettelytapoja ja vaikutuskeinoja. (Vuokko 1997, ) Nuorisokodin toimintaa säätelevät lait ja asetukset, mutta on tärkeää muistaa toimenpiteiden kohteena olevien lasten ja nuorten olevan aina etusijalla. Sijoitetun lapsen tullessa uuteen ympäristöön on muistettava, että hänen elämänsä muuttuu hyvin radikaalisti. Lapsen suhtautuminen muutokseen voi olla hyvinkin voimakas, koska kaikki tuttu on hävinnyt hänen ympäriltään. Lapsen tullessa nuorisokodin asiakkaaksi on hänelle hyvä antaa sopeutumisaikaa, jolloin hän voi rauhassa asettua uuteen ympäristöön ja luoda turvaverkoston ympärilleen. Sopeutumisajan aikana rajoitetaan myös vieraiden käyntiä sijoitetun luona, jotta hän saisi ikään kuin luvan aloittaa uuden elämän sijoituspaikassa. Lastensuojelulain 25 voidaan soveltaa myös turvallisuusvaaran lisäksi tilanteisiin, joissa lapsen vanhemmat esimerkiksi aiheuttavat vakavia henkisiä ristiriitoja lapselle tai häiritsevät sijaiskodin toimintaa. (Helminen & Mikkola 1994, ) Sosiaalihuollon toimintaperiaatteita ovat palveluhenkisyys, normaalius, valinnanvapaus, luottamuksellisuus, ennaltaehkäisy ja omatoimisuuden edistäminen. Palveluperiaatteeseen sisältyy työntekijän velvollisuus auttaa ja neuvoa asiakasta oman ammattitaitonsa mukaan. Sosiaalihuollon asiakkaalle on tarjottava mahdollisimman laadukasta palvelua, jotta palvelusta saadaan kaikki hyöty asiakkaalle. (Ketola & Kokkonen 1993, ) Nuorisokodin toimintaa ajateltaessa on sijoitetun lapsen kohdalla ennaltaehkäisyn toimet jo ohitettu, mutta hänen kohdallaan on tarjottava laadultaan hyvää palvelua.

15 15 Lapsen ja perheen parissa tehtävän hoitotyön lähtökohtana on ihmisarvo, jonka jokainen lapsi saa jo syntyessään. Huolehtiminen toisen ihmisen hyvinvoinnista kuuluu ihmisarvosta lähtevään toimintaan. Nuorisokodissa tehtävässä työssä on muistettava myös lapsen perhe ja sukulaiset, sekä kunnioitus heitä kohtaan. Lasten ja nuorten kanssa tehtävässä työssä on hyvä muistaa, että jokaista tulisi kohdella yksilöllisesti. Lasten ja nuorten kanssa turvallisuuden periaate voidaan toteuttaa poistamalla fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset vaaratekijät ympäristöstä. Näitä vaaratekijöitä voivat olla esimerkiksi väkivalta, epävarmuus ja syrjintä. Lasten ja nuorten kanssa tehtävässä työssä on tärkeää tukea heidän kehitystään omatoimisuuteen ja itsenäisyyteen. (Ivanoff, Kitinoja, Rahko, Risku & Vuori 2001, ) 4.2 Kristillisyys osana nuorisokotia Kirjassaan Sosiaali- ja terveydenhoitoalan etiikka Einar Aadland sanoo, useissa tutkimuksissa havaitun, että kristillisyys on tärkeimpiä motiiveja auttamisammatteihin (Aadland 1991, 127). Nuorisokotia perustettaessa on ennen kaikkea kyse auttamistyöstä ja auttamisammatista. Itse näen tärkeänä asiana kristillisen vakaumuksen mukana olemisen auttamistyötä tehtäessä. Sijoitettujen lasten kanssa tehtävässä työssä tulee varmasti kohtaamaan vaikeita asioita, joita ei voi ihmismielen avulla ymmärtää. Näitä asioita voivat olla esimerkiksi lapsen hyväksikäyttö tai lapsen pahoinpiteleminen. Jokaisella työntekijällä on arvopohja, joka heijastuu hänen tekemäänsä työhön. Tehtäessä työtä vaikeiden ja raskaiden asioiden parissa on kristillisyys hyvä voimavara työntekijälle. Kristillinen arvopohja työssä näkyy työntekijän jaksamisena ja luottamuksena Jumalaan. Jeesukselta kysyttäessä lain suurinta käskyä, hän käski rakastamaan Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä niin kuin itseään (Matt. 22: 34-40). Mielestäni tässä on perusta nuorisokodin toiminnalle. Meidän tehtävänämme on rakastaa ja auttaa lähimmäisiämme parhaalla mahdollisella tavalla. Lapsia ja nuoria autettaessa on myös muistettava, että Jeesus on kutsunut meidät kaikki opetuslapsikseen ja suonut meille kaikille samanlaiset oikeudet hyvään elämään. Tässä meidän työntekijöiden on autettava lapsia ja nuoria, jotta he voisivat kokea Jumalan armon elämässään. Lapsen mieli on avoin ja vastaanottavainen, mutta on muistettava olla varovainen puhuttaessa uskonnosta lapsen kanssa.

16 16 Lapselle syntyy hyvin herkästi väärinkäsityksiä, joten aikuisen on oltava tarkka sanavalinnoissaan puhuttaessa esimerkiksi Jumalasta ja paholaisesta tai taivaasta ja helvetistä. (Coles & Collins 1990, ) Haastattelin Sisälähetysseuran oppilaitoksen johtajaa Ilkka Mattilaa nuorisokodin perustamiseen liittyvistä asioista, koska hänellä on aiempaa kokemusta nuorisokodin perustamisesta. Hän on ollut kahden nuorisokodin perustamisessa mukana. Haastatellessani häntä keskustelimme kristillisyyden näkymisestä nuorisokodin toiminnassa. Ilkka Mattila oli sitä mieltä, ettei nuorisokodin toiminnassa voi näkyä kristillisyys vahvana arvona. Hänen mukaansa kuntien sosiaalitoimien suhtautuminen nuorisokotiin, joka korostaa toiminnassaan kristillisyyttä, on nihkeä. Hän epäili tämän johtuvan siitä, että sosiaalitoimessa pelättäisiin lasten ja nuorten huolenpidon jäävän toiseksi kristillisyyteen keskityttäessä. Toisena ongelmakohtana Ilkka Mattila piti myös nuorten omaa suhtautumista kristillisyyteen. Hänen mukaansa kristillisen viestin vieminen sijoitetuille lapsille/nuorille on lähestulkoon mahdotonta. Hyvänä asiana hän kuitenkin näki sen, että nuorisokotia perustavalla henkilöllä olisi itsellään kristillinen vakaumus. Ilkka Mattilan mukaan tämä voisi auttaa työntekijää jaksamaan vaikeitakin asioita lasten ja nuorten kanssa työskenneltäessä. Kirjassa Usko, hoito ja toipuminen, tutkimus kääntymyksestä ja kristillisestä päihdehoidosta sanotaan, että niin sanotusti umpikujaan joutuessaan ihmiset ovat kiinnostuneet uskonnollisista asioista. Tämä kiinnostus on tosin ollut välineellistä, mutta se on kuitenkin auttanut ihmisiä selviytymään eteenpäin. Samassa teoksessa kuvataan myös, kuinka vaikeuksissa olevat ihmiset ovat kokeneet uskovien ihmisten avun olevan tarpeen ja auttavan heidän oman uskonnollisen elämänsä synnyssä. (Niemelä 1998, ) Eikö näin voisi olla myös lasten ja nuorten kanssa työskenneltäessä? Eikö nuorisokotiin sijoitettavat lapset ja nuoret voisi kokea samanlaista tyydytystä työntekijöiden uskonnollisuuden kautta kuin päihderiippuvaisetkin? Lapsille ja nuorille uskonnosta puhuttaessa on varmasti oltava hyvin varovainen, haluan kuitenkin ajatella, ettei sijoitetuille lapsille kristillisen sanoman välittäminen ole mahdotonta. Mielestäni nuorisokodin toiminnassa näkyviä kristillisiä piirteitä voivat olla ihan arkisetkin asiat, kuten esimerkiksi ruokarukous ja iltarukous. Kirjassa lasten ja nuorten uskonnollinen maailma Maare Tamm sanoo juuri rukouksen tekevän uskonnollisesta elämästä elävän ja elinvoimaisen

17 17 ja että rukouksessa ihminen etsii yhteyttä Jumalaan. Hänen mukaansa on tärkeää antaa lapselle vapaus ja aikaa miettiä omaa rukoustaan, jotta rukouksesta tulisi osa hänen elämäänsä. Tällöin rukous ei jäisi ulkoa opetelluksi asiaksi. (Tamm 1988, ) Rukoilemisen opetteleminen osana nuorisokodin arkea, tukisi lapsen ja nuoren uskonnollista kasvua. Nuorisokodin tarjotessa sijoitetuille mahdollisuuden hiljentyä ja rukoilla, voi siitä muodostua aluksi tapa ja sitä kautta usko lapsessa/nuoressa voi syntyä. Osana kristilliseen kasvatukseen kuuluu Jumalanpalveluksiin osallistuminen. Jumalanpalveluksissa jokainen kuulija pääsee osalliseksi Jumalan sanasta ja armosta. Jumalanpalveluksissa käyminen voi vahvistaa kristittyjen yhteenkuuluvuuden tunnetta. Kirkkoa pidetään Jumalan asuinpaikan näkyvänä symbolina. Kirkko ja sen rakennukset muistuttavat meitä uskosta, rukouksesta ja hengellisestä elämästä. Lapsille opetettaessa Jumalanpalveluksen rituaaleja, heille opetetaan olennaisia osia uskonnostamme. Lapsen on helppompi oppia ja omaksua uskonnosta, sen näkyvä kuin näkymätön osa. (Tamm 1988, ) 5. YRITTÄJYYS 5.1 Yrittäjäksi ryhtyminen Yksityisyrittäjäksi ryhtyminen ja yrityksen perustaminen on jo sinänsä prosessi. Oman yrityksen suunnittelu, riskin ottaminen ja sen pohtiminen, onko minusta yrittäjäksi vaativat oman aikansa. Olipa yrittäjäksi ryhtymisen syy mikä tahansa, tärkein perustamisen takana oleva lähtökohta on oma halu ja tahto ryhtyä yrittäjäksi. Pelkkä halu ja tahto eivät kuitenkaan riitä yritystä perustettaessa, vaan yrittäjän on omattava alalla vaadittava ammattitaito sekä yrittäjän tehtävässä omattavat ominaisuudet. (Holopainen & Levonen 2003, 15.) Yrittäjältä vaadittavia ominaisuuksia Jukka Vesalaisen mukaan ovat ammattitaito, näkemyksellisyys, suunnitelmallisuus ja toteuttamiskyky. Hänen näkemyksensä mukaan, jos jokin edellä mainituista osa-alueista on merkittävästi puutteellinen, ei liiketoiminnasta tule kannattavaa. Jukka Vesalaisen mukaan näitä yrittäjältä vaadittavia ominaisuuksia voidaan kuitenkin kompensoida tiimiyrittäjyydellä, mutta hän muistuttaa

Perhehoitolaki 263/2015

Perhehoitolaki 263/2015 Perhehoitolaki 263/2015 10.9.2015 Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Maria Porko Keskeinen sisältö Perhehoitoa koskevat säännökset yhteen lakiin Perhehoitoa mahdollista antaa perhehoidossa olevan kotona

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(7) Sisällys Lastensuojeluasian vireilletulo...3 Arvio toimenpiteiden tarpeesta...4 Kiireelliset lastensuojelutoimenpiteet...4 Lastensuojelutarpeen selvitys...5 Avohuollon tukitoimet...5 Huostaanotto

Lisätiedot

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin?

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 26.9.2014

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

PERHEKOTI MAKARIOS OY

PERHEKOTI MAKARIOS OY PERHEKOTI MAKARIOS OY Perustiedot yrityksestä Olen perustanut Perhekoti Makarioksen 01.11.2004. Perhekoti toimi aluksi toiminimellä Maria Hämäläinen. Perhekodissa oli neljä hoitopaikkaa ja toimitilat olivat

Lisätiedot

PALVELUSETELIN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JJR-KUNNISSA 1.3.2012 ALKAEN

PALVELUSETELIN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JJR-KUNNISSA 1.3.2012 ALKAEN Yhteislautakunnan liite nro 14 / 26.1.2012 PALVELUSETELIN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JJR-KUNNISSA 1.3.2012 ALKAEN Perusturvan yhteislautakunta 22.1.2009 7 26.1.2012 14 2 Palvelusetelin käyttö JJR-kunnissa Kunnalla

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Terveydenhuollon kuntayhtymä, pelastuslaitos, lähikunnat, Kela, hoito- ja palvelukodit ovat yleisimmät sidosryhmät.

Terveydenhuollon kuntayhtymä, pelastuslaitos, lähikunnat, Kela, hoito- ja palvelukodit ovat yleisimmät sidosryhmät. YRITTÄJYYSTARINA Rautalammin Sairaankuljetus Oy on osakeyhtiö, joka aloitti toimintansa 1.7.2001. Osakkaita oli aluksi kolme, joiden osakkuudet olivat 50%, 30% ja 20%. Tästä piti tehdä ilmoitus kaupparekisteriin.

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö MITÄ PERHEHOITO ON? Perhehoito on henkilön hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon

Lisätiedot

Lastensuojelu 2014 tietojen toimittaminen

Lastensuojelu 2014 tietojen toimittaminen Liite, THL 1682/5.09.00/2014. sivu[1] Lastensuojelu 2014 tietojen toimittaminen Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten tiedot (Lastensuojelurekisteri) sekä avohuollon toimintaa koskevat tilastotiedot

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Järvenpää 30.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? Vaikuttavan työn edellytykset

Lisätiedot

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädäntö ohjaa, miten toimia Ennen sijoitusta Sijoituksen aikana Sijoituksen jälkeen SHL

Lisätiedot

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus Oy Yhteiskunnallisen yrityksen toimikunnan perustelu: Ektakompus

Lisätiedot

Perhehoitolaki ja omaishoitolaki Työsopimuslaki

Perhehoitolaki ja omaishoitolaki Työsopimuslaki Perhehoitolaki ja omaishoitolaki Työsopimuslaki Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Työsopimuslain 4 lukuun on lisätty uusi 7 a Poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010 LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Kuopio 23.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? 1 Vaikuttavan työn edellytykset lastensuojelussa

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Maria Kuukkanen

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Maria Kuukkanen Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Maria Kuukkanen Mitä perhehoito on? Ympärivuorokautisen kasvatuksen, hoivan ja muun huolenpidon järjestämistä oman kodin ulkopuolella, perhehoitajan kotona

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Perhekoti Touhukallio Oy

Perhekoti Touhukallio Oy Perhekoti Touhukallio Oy Perhekoti Touhukallio on osakeyhtiö, jonka ainoana osakkeenomistajana on yrityksen perustaja Sari Pölönen. Perhekoti Touhukallio on perustettu tammikuussa 2001. Perhekodin toiminta

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011. Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta

VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011. Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011 Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta Lotta Hämeen-Anttila Neuvotteleva virkamies, STM Lastensuojelua ja perhehoitoa

Lisätiedot

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2012 Kehittämispäällikkö Mikko Oranen Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö Mitä lastensuojelu on? Lasten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Ohjeet palvelutuottajien hakumenettelyyn

Ohjeet palvelutuottajien hakumenettelyyn Ohjeet palvelutuottajien hakumenettelyyn Hakeminen palvelusetelilain mukaiseksi lasten päiväkoti/ryhmäperhepäivähoidon palveluntuottajaksi Hakulomake ja liitteet Palvelusetelillä toimivaksi palveluntuottajaksi

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 8 22.01.2015. Lastensuojelun perhehoidon palkkiot ja korvaukset vuonna 2015 752/05.09.00/2014

Sosiaalilautakunta 8 22.01.2015. Lastensuojelun perhehoidon palkkiot ja korvaukset vuonna 2015 752/05.09.00/2014 Sosiaalilautakunta 8 22.01.2015 Lastensuojelun perhehoidon palkkiot ja korvaukset vuonna 2015 752/05.09.00/2014 SOSLA 8 Perhehoitoa toteutetaan sosiaalihuoltolain 17 :n mukaisena kunnan järjestämän sosiaalipalveluna

Lisätiedot

Naantalin kaupungin lausunto koskien Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän toimintaa

Naantalin kaupungin lausunto koskien Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän toimintaa Sosiaali- ja terveyslautakunta 39 21.05.2014 Kaupunginhallitus 260 02.06.2014 Naantalin kaupungin lausunto koskien Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän toimintaa 361/00.03.01/2014 SOTELTK 39 Perusturvajohtaja

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2015 Sosiaali- ja terveysosasto

Paraisten kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2015 Sosiaali- ja terveysosasto PERHEPALVELUT Sosiaali- ja terveyslautakunta, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Eva af Heurlin, sosiaalisihteeri Toiminta Lastensuojelu käsittää lakisääteiset viranomaistehtävät, kuten esimerkiksi

Lisätiedot

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016. Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016. Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016 Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen Yleistä: Oulun kaupungissa on tällä hetkellä noin 250 lastensuojelun, 13 ikäihmisten ja 3 kehitysvammaisten ja vammaisten

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12)

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Yhtymähallitus 9.10.2012 115 LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Lastensuojelussa toimivien eri ammattiryhmien osaamista yhdistetään tarkoituksenmukaisesti asiakasprosessin eri vaiheissa

Lisätiedot

Palveluseteli-info 23.2.2012

Palveluseteli-info 23.2.2012 Palveluseteli-info 23.2.2012 Tilaajapäällikkö Niina Korpelainen Niina Korpelainen 1 Ilmoituksenvaraiset palvelut Ilmoituksenvarainen toiminta on muuta kuin ympärivuorokautista sosiaalipalvelua ympärivuorokautisuudella

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 13.12.2010 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAKIKINKERIT IV

LASTENSUOJELUN LAKIKINKERIT IV LASTENSUOJELUN LAKIKINKERIT IV 1 (8) JYVÄSKYLÄ 30.10.2008 Tiina Hyvärinen Hämeenlinnan hallinto-oikeus - Huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista koskevat hakemukset ja niiden liitteet - Väliaikaiset

Lisätiedot

ILMOITUS YKSITYISTEN SOSIAALIPALVELUJEN TUOTTAMISESTA. osakeyhtiö. Helsinki. Helsinki. 1. Ilmoitus. 2. Palvelujen tuottaja

ILMOITUS YKSITYISTEN SOSIAALIPALVELUJEN TUOTTAMISESTA. osakeyhtiö. Helsinki. Helsinki. 1. Ilmoitus. 2. Palvelujen tuottaja V i r a n o m a i n e n t ä y t t ä ä Dnro ILMOITUS YKSITYISTEN SOSIAALIPALVELUJEN TUOTTAMISESTA 1. Ilmoitus Kunta, jolle ilmoitus osoitetaan Toimipaikkamme on. Mutta koska kyseessä on asennusta, koulutusta

Lisätiedot

Yritysmuodot. T:mi OY AY OSK. Anna Airaksinen

Yritysmuodot. T:mi OY AY OSK. Anna Airaksinen Yritysmuodot T:mi OY KY AY OSK Yritysmuoto, eli yhtiömuoto on oikeudellinen muoto, jolla harjoitetaan yritystoimintaa. Suomessa yhtiön pitää rekisteröityä Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA Mustijoen perusturva Laadittu 27.10.2015. sosiaalipalvelupäällikkö Arja Tolttila Heikinkuja 4 04600 MÄNTSÄLÄ

MÄNTSÄLÄN KUNTA Mustijoen perusturva Laadittu 27.10.2015. sosiaalipalvelupäällikkö Arja Tolttila Heikinkuja 4 04600 MÄNTSÄLÄ TIETOSUOJASELOSTE - yhdistetty rekisteriseloste ja informointiasiakirja - Henkilötietolaki (523/99) 10 ja 24 1. Rekisterinpitäjä Mäntsälän kunta, Heikinkuja 4 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö

Lisätiedot

Yhteistyö vankeuslain valossa. Heli Tamminen 4.9.2015

Yhteistyö vankeuslain valossa. Heli Tamminen 4.9.2015 Yhteistyö vankeuslain valossa Heli Tamminen 4.9.2015 Rangaistusajan suunnitelma ja vapauttamissuunnitelma Tapaamiset Ulkopuoliseen laitokseen sijoittaminen Koevapaus Rangaistusajan suunnitelma ja vapauttamissuunnitelma

Lisätiedot

263/2015 Annettu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2015 Perhehoitolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain tarkoitus ja tavoite Tämän

263/2015 Annettu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2015 Perhehoitolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain tarkoitus ja tavoite Tämän 263/2015 Annettu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2015 Perhehoitolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain tarkoitus ja tavoite Tämän lain tarkoituksena on turvata hoidettavalle perheenomainen

Lisätiedot

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 11/2005 Tast 20.5.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

Mikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja

Mikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Mikkeli 3.11.2015 Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Sirkka Koponen, PEOL 3.11.2015

Lisätiedot

ALUSTAVA LIIKETOIMINTASUUNNITELMA

ALUSTAVA LIIKETOIMINTASUUNNITELMA ALUSTAVA LIIKETOIMINTASUUNNITELMA 1 Alustavan liiketoimintasuunnitelman tarkoituksena on jäsentää ja selventää aiotun yritystoiminnan kannattavuutta ja menestymisen mahdollisuuksia. Liiketoimintasuunnitelma

Lisätiedot

Lastensuojelupalvelut

Lastensuojelupalvelut Lastensuojelupalvelut Valvonta vahvistaa lasten ja nuorten oikeuksia erityiseen suojeluun Valviran ja aluehallintovirastojen yhdessä laatimat lastensuojelun valvontaohjelmat Kunnalliset lastensuojelupalvelut

Lisätiedot

VALMENNUKSEN PÄÄTTYESSÄ PERHE JA KOULUTTAJAT TULEVAT YHTEISESSÄ ARVIOINNISSAAN JOHONKIN SEURAAVISTA RATKAISUISTA:

VALMENNUKSEN PÄÄTTYESSÄ PERHE JA KOULUTTAJAT TULEVAT YHTEISESSÄ ARVIOINNISSAAN JOHONKIN SEURAAVISTA RATKAISUISTA: 8 PRIDE-kirja VALMENNUKSEN PÄÄTTYESSÄ PERHE JA KOULUTTAJAT TULEVAT YHTEISESSÄ ARVIOINNISSAAN JOHONKIN SEURAAVISTA RATKAISUISTA: Kouluttajilla ja perheellä on yhteinen näkemys siitä, että perheellä on valmiuksia

Lisätiedot

LIIKETOIMINTASUUNNITELMA YRITYKSEN NIMI PÄIVÄYS

LIIKETOIMINTASUUNNITELMA YRITYKSEN NIMI PÄIVÄYS LIIKETOIMINTASUUNNITELMA YRITYKSEN NIMI PÄIVÄYS YT2 ALOITTAVAN YRITYKSEN LIIKETOIMINTASUUNNITELMA LITE Tämä työkirja on tarkoitettu yrityksen perustamista suunnitteleville henkilöille ja soveltuu parhaiten

Lisätiedot

Sosiaalipalvelujen toimiala

Sosiaalipalvelujen toimiala Sosiaalipalvelujen toimiala HTSY Verohallinto 23.10.2012 Verohallinto 2 (5) SOSIAALIPALVELUJEN TOIMIALA on laatinut ilmiöselvityksen 32/2011 Sosiaalipalvelujen toimialasta. Selvityksessä on käsitelty toimialan

Lisätiedot

LASTENSUOJELU LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2009

LASTENSUOJELU LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2009 LASTENSUOJELU LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2009 Selvitykseen kerättävät tiedot Timo Turunen 18.2.2010 SISÄLTÖ TAUSTAA... 3 JOHDANTO... 4 1 LASTENSUOJELUSTA KOOTTAVAT TIEDOT... 5 1.1 Lastensuojelun asiakkaat...

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Lastensuojelun sijaishuolto seudullisen perhepankkihankkeen

Lastensuojelun sijaishuolto seudullisen perhepankkihankkeen Lastensuojelun sijaishuolto seudullisen perhepankkihankkeen kunnissa 2009 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 TAUSTAA... 4 3 LASTENSUOJELUN SIJAISHUOLTO PERHEPANKKI- HANKKEEN KUNNISSA 2009... 6 3.1 Sijaishuollon

Lisätiedot

YRITYKSEN PERUSTAMINEN

YRITYKSEN PERUSTAMINEN YRITYKSEN PERUSTAMINEN Yrityksen perustamisen lähtökohta Yhtiömuodot Suojaus Talouden hoitaminen, rahoitus, kirjanpito Lainsäädäntö, verotus Hankinta, tuotanto ja markkinointi (tuotekehitys) Henkilöstön

Lisätiedot

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

LIITE 1. REKISTERIN TIETOSISÄLTÖ

LIITE 1. REKISTERIN TIETOSISÄLTÖ LIITE 1. REKISTERIN TIETOSISÄLTÖ Yksityiset terveydenhuollon palvelujen tuottajat 1) Yhteisön rekisteriotteen mukainen nimi 2) Toiminimi 3) Yhtiömuoto 4) Y tunnus 5) OID koodi 6) Yhteystiedot (osoite,

Lisätiedot

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 1 Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 20.5.2008 Lakimies Tuomas Möttönen Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Johdon tukipalvelut - 2008 Hallinto-oikeuden toimivalta lastensuojeluasioissa

Lisätiedot

Lastensuojelulaki. 3. Lapsi ja nuori. Tässä laissa pidetään lapsena alle 18-vuotiasta ja nuorena alle 21-vuotiasta henkilöä.

Lastensuojelulaki. 3. Lapsi ja nuori. Tässä laissa pidetään lapsena alle 18-vuotiasta ja nuorena alle 21-vuotiasta henkilöä. Lastensuojelulaki Yleiset säännökset 1. Lapsen oikeus. Lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä etusija erityiseen suojeluun.

Lisätiedot

KOHTAAMINEN. Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013

KOHTAAMINEN. Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013 KOHTAAMINEN Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013 KOHTAAMINEN hankkeen lähtöajatus Pysyvyyden turvaaminen ja oikeus perheeseen pitkäaikaista sijaishuoltoa tarvitsevalle lapselle LOS 20 artikla

Lisätiedot

Ammatillinen perhekoti yrityksenä ja kasvupaikkana

Ammatillinen perhekoti yrityksenä ja kasvupaikkana Ammatillinen perhekoti yrityksenä ja kasvupaikkana Perhekodin isä, Humaniores Oy:n toimitusjohtaja Ari Marjeta Valtakunnalliset yrittäjäpäivät 17.10.2009 Hyrrä-projekti äiti sossu Sh ijaissiskot ja

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 Päivämäärä Lajin vastuuhenkilöt: Tea Ruppa, lajivastaava, Jyväskylän ammattiopisto Semifinaalikoordinaattori:

Lisätiedot

Rahoitusta yritystoiminnan

Rahoitusta yritystoiminnan Rahoitusta yritystoiminnan alkuun Finnverasta rahoitusta yritystoiminnan käynnistämiseen Suunnitteletko yrityksen perustamista? Hyvä liikeidea, yrittäjävalmiudet ja huolellinen suunnittelu auttavat liiketoiminnan

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 2 1 Toiminta- ajatus 2 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen vastuualueen toiminta- ajatuksena on järjestää kunnan asukkaille palveluja tarpeen mukaan sekä ylläpitää

Lisätiedot

KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA

KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA Valtakunnalliset sijaishuollon päivät 4. - 6. 10. 2011 Vaasa Aikuisten vastuuta vai kilpailutettua palvelutavaraa YM Aulikki Kananoja TARKASTELUN LÄHTÖKOHTA Lapsen

Lisätiedot

REKISTERÖINTI JA. Ammattihenkilölaki-ilta Lakimies Riitta Husso, Valvira 7.3.2016 9.3.2016 1

REKISTERÖINTI JA. Ammattihenkilölaki-ilta Lakimies Riitta Husso, Valvira 7.3.2016 9.3.2016 1 REKISTERÖINTI JA VALVONTA Ammattihenkilölaki-ilta Lakimies Riitta Husso, Valvira 7.3.2016 9.3.2016 1 Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki Lakia sovelletaan julkista tehtävää hoitavan yhteisön yksityisen

Lisätiedot

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Sisällys LUKIJALLE... 11 PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Elätehoito, ruotuhoito ja vaivaistalot... 15 Perhehoito ja lastenkodit... 16 Perhehoitajalaki... 17 Perhehoito nykyisin...

Lisätiedot

Terveydensuojelulain 13 :n mukaisen ilmoitusmenettelyn soveltamisohje

Terveydensuojelulain 13 :n mukaisen ilmoitusmenettelyn soveltamisohje OPPAITA 3:2007 Terveydensuojelulain 13 :n mukaisen ilmoitusmenettelyn soveltamisohje Sosiaalialan laitokset ja huoneistot Terveydensuojelulain 13 :n mukaisen ilmoitusmenettelyn soveltamisohje Sosiaalialan

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1 PÄIVÄHOITOTOIMINNAN EHDOTTOMAT KELPOISUUSEHDOT JA LAATUVAATIMUKSET Palveluntuottajan on täytettävä kaikki kohdissa 1-3 laadulle asetetut laatukriteerit. Kelpoisuusehtoihin sisältyvät lainsäädännön vaatimukset

Lisätiedot

Lapsi perheen ja hallinnon välissä

Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lasten ja perheiden eroauttaminen -seminaari Pentti Arajärvi 11.11.2015 1 Lapsen oikeuksien yleissopimus 3 artikla 1. Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon,

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Palveluvaliokunta Raija Inkala 15.10.2014 PERHEHOIDOSTA YLEISTÄ tarkoitetaan henkilön hoidon, hoivan tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Säästöjä vai kustannuksia - lasten suojelun kustannuksista

Säästöjä vai kustannuksia - lasten suojelun kustannuksista Säästöjä vai kustannuksia - lasten suojelun kustannuksista Ohjelmajohtaja L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011 toim isto@lskl.fi Esityksen

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Lastensuojelu 2013 tietojen toimittaminen

Lastensuojelu 2013 tietojen toimittaminen Lastensuojelu 2013 Liite, sivu[1] Lastensuojelu 2013 tietojen toimittaminen Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten tiedot (Lastensuojelurekisteri) sekä avohuollon toimintaa koskevat tilastotiedot

Lisätiedot

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 15.2.2012 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki yksityisistä

Lisätiedot

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.3.2014 lukien. Kriteerit. perushoitopalkkioon

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.3.2014 lukien. Kriteerit. perushoitopalkkioon LASTEN JA NUORTEN PERHEHOITO Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 3.2014 lukien. HOITOPALKKIO Peruste: Perhehoitajalaki 3.12006/ 948 Hoitopalkkion

Lisätiedot

Ikääntyneiden perhehoidon laatu. Oulunkaaren kuntayhtymä

Ikääntyneiden perhehoidon laatu. Oulunkaaren kuntayhtymä Ikääntyneiden perhehoidon laatu Oulunkaaren kuntayhtymä Palvelutuotantolautakunta hyväksytty 04.06.2014 Sisältö 1. PERHEHOIDON LAATUVAATIMUKSET... 3 2. PERHEHOIDON ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET... 3 3.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto

Lisätiedot

Lapsen sijoitus. Reunaehtoja työlle. 23.11.2015 Pinja Salmi/Lapsiperheiden sosiaalityö

Lapsen sijoitus. Reunaehtoja työlle. 23.11.2015 Pinja Salmi/Lapsiperheiden sosiaalityö Lapsen sijoitus Reunaehtoja työlle Sijoitukseen vaikuttavia lakeja Perustuslaki (mm. 21 asian laillinen käsittely) Lapsen oikeuksien sopimus (mm. Lapsen etu) Kuntalaki (mm. 44 julkisen vallan käyttö virkasuhteessa)

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2015 lukien. Kriteerit

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2015 lukien. Kriteerit LASTEN JA NUORTEN PERHEHOITO Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 2015 lukien. HOITOPALKKIO Peruste: Perhehoitajalaki 3.12006/ 948 Hoitopalkkion

Lisätiedot

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten tiedot vuodelta 2012 kerätään sähköisesti Lasu- Netti-sovelluksen kautta osoitteessa

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten tiedot vuodelta 2012 kerätään sähköisesti Lasu- Netti-sovelluksen kautta osoitteessa THL/1851/5.09.00/2012 Liite Lisätietoja: Tuula Kuoppala puh. 029 524 7234, tuula.kuoppala@thl.fi Salla Säkkinen puh. 029 524 7064, salla.sakkinen@thl.fi Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten

Lisätiedot

Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksut 1.3.2015 alkaen

Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksut 1.3.2015 alkaen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 316/02.05.00/2015 37 Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksut 1.3.2015 alkaen Johtava sosiaalityöntekijä Hannele Elo-Kuru 4.3.2015: Lastensuojelulain (13.4.2007/417)

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNTA Sosiaalilautakunta 16.02.2009 OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT

TUUSNIEMEN KUNTA Sosiaalilautakunta 16.02.2009 OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT Sos. ltk. 5 Vuonna 2008 Tuusniemellä on maksettu omaishoidon tukea kaikkiaan 40 henkilölle, joista muutama on ollut kehitysvammainen ja sotainvalidi. Omaishoidon tuki on porrastettu

Lisätiedot

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2014 lukien. Kriteerit

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2014 lukien. Kriteerit LASTEN JA NUORTEN PERHEHOITO Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 2014 lukien. HOITOPALKKIO Peruste: Perhehoitajalaki 3.12006/ 948 Hoitopalkkion

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot