MUSTASAAREN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2012

Transkriptio

1 MUSTASAAREN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2012 Tämän tarkistetun kehittämissuunnitelman on laatinut kunnanhallituksen asettama toimikunta. Luvun 5 kustannusarviot on laatinut Ramboll Oy / M. Leppäniemi.

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto Nykytilanne..4 3 Muutokset lainsäädännössä..5 4 Viemäriverkon laajentamisen tarkistetut tavoitealuekartat Kustannusarvio Rahoitussuunnitelma Toimikunnan ehdotus LIITTEET: Tarkistetut tavoitealuekartat, kartat Rahoitussuunnitelma

3 3 1. JOHDANTO Kunnan tulee vesihuoltolain mukaan kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti lain tavoitteiden toteuttamiseksi. Vesihuollon kehittämissuunnitelma on työväline, jonka avulla kunta voi suunnitella vesihuoltoaan. Kehittämissuunnitelmaa tarkistetaan tarvittaessa vastaamaan kunnassa vallitsevaa tilannetta. Kehittämissuunnitelmassa määritellään, mitkä alueet sisällytetään vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeseen ja millä aikataululla. Kunnanvaltuusto hyväksyi voimassa olevan kehittämissuunnitelman ja päätti, että suunnitelmaa tarkistetaan vuonna Kunnan viemäriverkkoa on vuosina 2011 ja 2012 laajennettu kehittämissuunnitelman aikataulua noudattaen. Teknisen lautakunnan vahvistettua toiminta-alueet kiinteistönomistajille tiedotettiin liittymisehdoista, mutta liittymishalukkuus on ollut heikkoa. Tästä syystä liittymismaksuista kertyneet tulot eivät vastaa budjetoituja, mikä vaikuttaa pitkällä aikavälillä tulokseen negatiivisesti. Jos viemäriverkon laajentamisen on noudatettava vahvistettua suunnitelmaa ja jos liittymämaksuja ei kerry budjetoidusti, toimintaa on tarkistettava. Kunnanhallitus asetti tätä tarkoitusta varten toimikunnan, jonka toimeksiantona on käydä ensisijaisesti läpi vesihuoltolaitoksen talous, niin että vesihuoltolaitoksen vaikutus kunnan tulokseen ei muutu negatiiviseksi. Osana tätä työtä on käydä läpi vesihuoltolaitoksen investointitahtia ja -volyymiä ja sitä, milloin on edellytykset positiiviselle investointipäätökselle. tutkia investointihankkeiden vaihtoehtoisia toteuttamistapoja. tutkia myös mahdollisuuksia nopeuttaa liittymistahtia olemassa oleviin verkkoihin. Toimikuntaan valittiin seuraavat jäsenet: teknisen lautakunnan varapuheenjohtaja Kenth Nedergård kaavoitus- ja kuntasuunnittelujaoston puheenjohtaja Hans Nyholm kunnanvaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja Henrik Ingo kunnanvaltuutettu Charlotta Asplund kunnanhallituksen jäsen Caroline Holm. Lisäksi toimikuntaan valittiin seuraavat viranhaltijat, joista muodostuu myös toimikunnalle asioita valmisteleva työryhmä: kunnaninsinööri Sten-Ole Back vesihuoltopäällikkö Allan Heir talouspäällikkö Rabbe Eklund.

4 4 Kunnanhallitus valitsi toimikunnan puheenjohtajaksi Kenth Nedergårdin ja sihteeriksi Allan Heirin. Toimikunta on kokoontunut neljä kertaa. Myös työryhmä on kokoontunut muutaman kerran kerätäkseen toimikunnalle tietoja ehdotusten pohjaksi. Taloussuunnittelija Elisabet Back on osallistunut muutamaan kokoukseen, joissa keskusteltiin talousasioista. Lisäksi Maalahden Veden johtaja Bo-Ingmar Ahlström on informoinut toimikunnan jäseniä Maalahden Veden toiminnasta ja valvontaviranomaisen (Länsirannikon ympäristöyksikön) edustajat Lise-Lott Rintamäki ja Helena Granlund ovat kertoneet mahdollisuuksista vauhdittaa nykyiseen viemäriverkkoon liittymistä. 2. NYKYTILANNE Tällä hetkellä kunnan viemäriverkko on rakennettu ainoastaan kunnan tiheimmin asutuille alueille, ja suurin osa jätevesistä puhdistetaan Påttin puhdistamolla Vaasan Palosaarella. Påttin puhdistamolle pumpataan Sulvan, Karperön, Singsbyn, Sepänkylän, Veikkaalan, Tuovilan, Helsingbyn ja Vikbyn jätevedet. Jätevesien käsittelystä maksetaan käsittelymaksu, joka perustuu Vaasan ja Mustasaaren käyttömaksujen keskihintaan. Kunnassa on kaksi suurta puhdistamoa, joista toinen sijaitsee Raippaluodossa ja toinen Koivulahdessa. Nämä puhdistamot käsittelevät omien alueidensa jätevedet. Lisäksi kunnassa on viisi pienempää puhdistamoa, jotka sijaitsevat Kunissa, Jungsundissa, Björköbyssä ja Petsmossa (kaksi). Viemäriverkkoa on laajennettu vuosina Sulvalla, Koivulahdessa, Sepänkylässä ja Helsingbyssä. Viemäriverkkoa on laajennettu myös Bölen, Tuovilan, Svedjehamnin ja Singsbyn kaava-alueilla. Haja-asutusalueiden vahvistetuilla toiminta-alueilla on yhteensä 416 kiinteistöä. Näiden joukossa on kiinteistöjä, joita liittyminen ei koske, sillä joillain kiinteistöillä on jo nykyiset vaatimukset täyttävä jäteveden käsittely- tai keräysjärjestelmä. Näille kiinteistöille myönnetään määräaikainen vapautus liittymisvelvollisuudesta siksi ajaksi, kun olosuhteet kiinteistöllä ovat samat kuin vapautusta myönnettäessä. Valvontaviranomainen on lisäksi myöntänyt vapautuksen liittymisvelvollisuudesta myös 80 vuotta täyttäneille kiinteistönomistajille. Myös vähäinen vuosittainen vedenkulutus voi olla peruste vapautukselle. Vapautus voidaan nykyisen lainsäädännön mukaan myöntää enintään viiden vuoden määräajaksi kerrallaan. Kaikista toiminta-alueen kiinteistönomistajista 187 eli 44 prosenttia ei ole vielä hakenut liittymistä, vapautusta liittymisvelvollisuudesta tai muulla tavoin ottanut yhteyttä kuntaan asiassa. Valvontaviranomaiselle on tiedotettu tilanteesta. Valvontaviranomainen kehottaa kiinteistönomistajia ottamaan välittömästi yhteyttä vesihuoltolaitokseen

5 5 liittymissopimuksen tekemiseksi ja ryhtymään toimenpiteisiin liittymisen mahdollistamiseksi. 3. MUUTOKSET LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 542/2003 ( ) on korvattu vastaavalla asetuksella 209/2011 ( ). Asetuksen mukaan käytettyjen puhdistusmenetelmien tulee täyttää tietyt ehdot. Uusi asetus poikkeaa aikaisemmasta lähinnä siten, että lähtökohtana on entisen lievennetyn käsittelyn puhdistusvaatimukset. Kunta voi tarpeen mukaan asettaa jollekin erityisalueelle (esimerkiksi rantaalueelle) tiukempia puhdistusvaatimuksia. Uusi asetus sisältää muun muassa seuraavaa: 3 Vähimmäisvaatimukset jätevesien puhdistustasolle Talousjätevedet on puhdistettava siten, että ympäristöön aiheutuva kuormitus vähenee orgaanisen aineen osalta vähintään 80 prosenttia, kokonaisfosforin osalta vähintään 70 prosenttia ja kokonaistypen osalta vähintään 30 prosenttia verrattuna haja-asutuksen kuormitusluvun avulla määritettyyn käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen. 4 Ohjeellinen puhdistustaso pilaantumiselle herkillä alueilla Alueella, jota koskevat ympäristönsuojelulain 19 :n nojalla annettavat kunnan ympäristönsuojelumääräykset ympäristöön johdettavien jätevesien enimmäiskuormituksesta, tulisi talousjätevesien puhdistustason olla sellainen, että ympäristöön aiheutuva kuormitus vähenee orgaanisen aineen osalta vähintään 90 prosenttia, kokonaisfosforin osalta vähintään 85 prosenttia ja kokonaistypen osalta vähintään 40 prosenttia verrattuna haja-asutuksen kuormitusluvun avulla määritettyyn käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen. 10 Siirtymäsäännökset Kiinteistöllä 1 päivänä tammikuuta 2004 olemassa olleet käyttökuntoiset jätevesijärjestelmät, jotka eivät täytä tämän asetuksen 3 :ssä säädettyjä vaatimuksia, on saatettava tämän asetuksen mukaisiksi viimeistään viidessä vuodessa asetuksen voimaantulosta (ennen ). Jos kiinteistöllä tehdään korjaus- tai muutostöitä, jotka ovat verrattavissa rakennuksen rakentamiseen, kiinteistöllä toteutetaan vähäistä suurempaa lisärakentamista tai jätevesijärjestelmää muutetaan olennaisesti siten, että siihen vaaditaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rakennuslupa tai toimenpidelupa taikka rakentamista koskeva ilmoitus, ei 1 momenttia kuitenkaan sovelleta. Ympäristönsuojelulakiin (86/2000) on tehty muutos (196/2011; ), joka koskee talousjätevesien käsittelyä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Laissa on säädetty muun muassa seuraavaa:

6 6 27 d Talousjätevesien käsittelyvaatimuksista poikkeaminen Lakimuutos tarkensi käsittelyvaatimuksista poikkeamisen ehtoja. Lakiin tuli ikäpykälä, jonka mukaan vakituisten asuntojen yli 68-vuotiaat haltijat saavat automaattisen vapautuksen puhdistusvaatimusten noudattamisesta, jos kiinteistön talousjätevesistä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa, ja jätevesijärjestelmä on käyttökuntoinen. Ikävaatimus on täytynyt toteutua ennen lain voimaan tuloa Asetuksen vaatimuksista voidaan lisäksi poiketa, jos ympäristöön aiheutuvaa kuormitusta on kiinteistön käyttö huomioon ottaen pidettävä vähäisenä verrattuna käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen ja käsittelyjärjestelmän parantaminen olisi korkeiden kustannusten tai teknisen vaativuuden vuoksi kiinteistön haltijalle kohtuutonta. Arvioitaessa tätä otetaan huomioon viemäriverkoston mahdollinen laajeneminen, kiinteistöllä asuvien korkea ikä tai muut vastaavat elämäntilanteeseen liittyvät tekijät tai kiinteistön haltijan pitkäaikainen työttömyys, sairaus tai muu sosiaalinen suorituseste. Poikkeamista haetaan kunnan toimivaltaiselta viranomaiselta. Poikkeus myönnetään hakijalle enintään viiden vuoden määräajaksi kerrallaan. On huomioitava, että haja-asutusalueen jätevesiasetus ei koske vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeksi määrättyjä alueita eikä esimerkiksi vapautuksia liittymisestä voida sen perusteella hakea. Mustasaaressa jäteveden käsittelyvaatimukset haja-asutusalueella hieman lievenevät, sillä koko haja-asutusalue on entistä peruskäsittelyn aluetta. Kiinteistökohtaisiin investointeihin muutos ei kuitenkaan oleellisesti vaikuta. Käyttökustannukset voivat hieman pienentyä fosforinpoistovaatimuksen lieventyessä.

7 7 4. VIEMÄRIVERKON LAAJENTAMISEN TARKISTETUT TAVOITEALUEKARTAT Jatkokäsittelyn pohjaksi on laadittu liitteenä olevat ehdotukset viemäröinnin laajentamisen tavoitealueiksi. Yleensä alueita on supistettu siellä, missä asutus on harvaa ja rakentaminen tulisi kalliiksi. Toisaalta pilaantumisherkiksi katsotuilla alueilla (esimerkiksi Karperöfjärdenin ympäristö) sekä pohjavesialueilla alueita on paikoin laajennettu. Aluerajaukset on esitetty alueittain (karttalehdittäin) piirustuksissa (17 kpl, liitteenä). Pääpiirteissään alueiden rajauksia ehdotetaan muutettavan seuraavasti: Sepänkylä 301: Aluetta on laajennettu vesiensuojelusyin Karperöfjärdenin itärannalle ja Vattvikin pohjavesialueelle. Stormossenin alue on jätetty pois. Karperö Singsby 302: Rajaukset on tarkistettu lähinnä toteutettujen ja toteutumassa olevien järjestelyjen mukaiseksi. Koskö Kalvholm 303: Kalvholmin pohjavesialue kokonaisuudessaan ja siihen liittyvä asutus on otettu alueeseen. Aluetta on supistettu Koskön länsiosissa. Koivulahti 304: Rajaukset tarkistettu lähinnä toteutumassa olevien hankkeiden mukaiseksi. Valtatien eteläpuoli on jätetty pois ja aluetta on supistettu länsiosassa. Helsingby, Tuovila, Stenlund, Karkkimala 305: Rajaukset tarkistettu lähinnä toteutumassa olevien järjestelyjen mukaiseksi. Karkkimalasta on jätetty osa pois. Voitila, Veikkaala, Martoinen 306: Lähinnä Voitilan aluetta on supistettu pohjoisosassa. Sulva 307: Rajauksia on tarkistettu toteutuneiden ja toteutumassa olevien mukaiseksi. Aluetta on supistettu hieman Rantatien eteläpuolella. Tölby, Vikby 308: Muun muassa alueelle sijoittuvan hevosurheilukeskuksen takia aikaisemmin kaavailtu viemäröintisuunta Sulvaan on muuttumassa. Rajauksia on tarkistettu uusien järjestelyjen mukaiseksi. "Välialue" ja Tölbyn eteläosa on jätetty pois. Björköby 309: Aluetta pienennetään ja muutetaan toteutuneen Svedjehamnin laajennuksen mukaiseksi. Raippaluoto 310: Aluerajauksia supistetaan reuna-alueilla. Norra ja Södra Vallgrund 311: Vain keskeiset alueet otetaan mukaan tässä vaiheessa. Iskmo, Grönvik, Jungsund 312: Iskmon pohjoisosa jätetään pois.

8 8 Petsmon kylä ja merenläheiset alueet 313: Alue on pääpiirteissään ennallaan. Aluetta kylän eteläosassa supistetaan. Västerhankmo 314: Pohjavesialueen rajauksen tarkentamisen takia aluetta on tarkistettu. Alueen pohjoisosaa on supistettu. Österhankmo 315: Aluetta supistetaan merkittävästi eteläosissa. Vassor 316: Ehdotetaan jätettäväksi kokonaan pois. Kuni 317: Joen länsipuolella on erillinen, yksityinen viemärilaitos, joten alue jätetään pois. Myös itäpuolen aluetta supistetaan. 5. KUSTANNUSARVIO Kustannusarviot on laadittu vain haja-asutusalueiden osalta, eikä arviossa esitetä jo tapahtuneen tai tänä vuonna tapahtuvan rakentamisen kustannuksia. Arvioon ei sisällytetä siten myöskään varsinaisten kaava-alueiden kustannuksia. Arvioon sisällytetään vain viemäröinnin rakentamiskustannukset. Puhdistamoiden kustannukset eri alueilla on arvioitavissa vasta, kun alueet on varmistettu ja mahdollisista siirtoviemäreistä on päätetty. Myöskään puhdistamon korvaava siirtoviemäri ei sisälly arvioon. Kustannusarvio on laskettu aikaisemmin kehittämissuunnitelmassa eriteltyjen perusteiden mukaisesti. Kustannusarvioon on sisällytetty myös rakennuttamis-, suunnittelu- ja muut kustannukset. Viemärin keskikustannukseksi saadaan tällöin vaikeahkoissa olosuhteissa yleiskuluineen 50 euroa/metri. Viemärilaitoksen kustannettavaksi tulevia pumppaamoita arvioidaan tarvittavan noin joka neljättä kiinteistöä varten. Pienpumppaamon keskihinnaksi sähköliittymän ja muiden hankintojen kanssa arvioidaan yleiskuluineen noin euroa/kappale. Lisäksi linjapumppaamoita ja muita mahdollisia erikoislaitteita varten varataan 10 prosenttia kokonaishinnasta. Kaikkiaan viemäröinnin kustannukseksi arvioidaan olosuhteista riippuen noin euroa/metri. Edellä esitetyin perustein kustannusten arvioidaan koostuvan alueittain ehdotettujen haja-asutuksen tavoitealueiden osalta seuraavasti (alv 0): 301 Sepänkylä Viemäröintialueen laajennus Vattvikin pohjavesialueelle ja Karperöfjärdenin itärannalle (jossa pääjohto on jo asennettu). Noin 40 taloutta. Kustannusarvio: m, á 70 = (noin /talous) 302 Karperö Viemärit valtaosin rakennettu tai rakenteilla.

9 9 303 Koskö Kalvholm Supistuneella alueella on noin 90 taloutta. Kustannusarvio: m, á 70 = (noin /talous) 304 Koivulahti Pohjoisosan laajennusalue, laaditun yleissuunnitelman mukaan. Noin 30 taloutta. Kustannusarvio: (noin /talous) Arvioon ei sisälly alueen kautta kulkeva siirtoviemäri. 305 Karkkimala, Stenlund, Tuovila, Helsingby Viemärit pääosin rakennettu. Viemäröinnin ulkopuolella on vielä yhteensä noin 50 taloutta jakautuen Stenlundin, Karkkimalan ja Tuovilan kesken. Kustannusarvio: m, á 75 = (noin /talous) 306 Voitila, Veikkaala, Martoinen Supistetulla alueella n. 90 taloutta. Kustannusarvio: m, á 75 = (noin /talous) 307 Sulva Viemärit valtaosin rakennettu tai rakenteilla. 308 Vikby, Tölby Vikbyssä on supistetulla alueella viemäröinnin ulkopuolella noin 60 taloutta. Kustannusarvio: m, á 75 = (noin /talous) Tölbyssä supistetulla alueella on noin 50 taloutta. Kustannusarvio: m, á 75 = (noin /talous) 309 Björköby Tavoitealueella viemäröinnin ulkopuolella on noin 130 taloutta. Kustannusarvio: m, á 75 = (noin /talous) 310 Raippaluoto Tavoitealueella viemäröinnin ulkopuolella on noin 90 taloutta. Kustannusarvio: m, á 75 = (noin /talous) 311 Vallgrund Södra Vallgrundissa viemäröitäväksi ehdotetulla alueella on noin 40 taloutta. Kustannusarvio: m, á 75 = (noin /talous) Norra Vallgrundissa viemäröitäväksi ehdotetulla alueella on noin 40 taloutta. Kustannusarvio: m, á 75 = (noin /talous) 312 Jungsund, Iskmo, Grönvik Rakennetun viemäröinnin (osa Jungsundia) ulkopuolella on noin 80 taloutta. Kustannusarvio: m, á 70 = (noin /talous) 313 Petsmon kylä ja merenläheiset alueet Merenläheinen alue on kaava-aluetta ja viemäröinti on rakennettu. Petsmon kylässä on noin 70 taloutta viemäröinnin ulkopuolella. Kustannusarvio: m, á 75 = (noin /talous)

10 Västerhankmo Supistuneella tavoitealueella on noin 90 taloutta. Alueesta on laadittu koko alueen kattava yleissuunnitelma. Kustannusarvio: (noin /talous) Arvioon ei sisälly siirtoviemäri Koivulahteen. 315 Österhankmo Ehdotetulla alueella on noin 70 taloutta. Kustannusarvio: m, á 70 = (noin /talous) 316 Vassor Alue ei sisälly tavoitealueeseen, rakennetaan mahdollisesti myöhemmin. 317 Kuni Tavoitealueella rakennetun viemäröinnin ulkopuolella on noin 10 taloutta. Kustannusarvio: 700 m, á 75 = (noin /talous) Esitetyillä tavoitealueilla viemäröintiin on liitettävissä kaikkiaan noin uutta taloutta (noin asukasta). Kustannukset ovat suuruusluokaltaan laskelman mukaan yhteensä euroa (keskimäärin noin euroa/talous). Kustannusarvioon eivät sisälly kiinteistöjen tonttijohtojen kustannukset, jotka ovat suuruusluokaltaan olosuhteista ja viemärin pituudesta riippuen keskimäärin noin euroa/talous. Tämän kustannuksen maksaa kiinteistönomistaja. Jätevedenpuhdistamoiden kustannukset eivät sisälly kustannusarvioihin. Jätevedet johdetaan pääosin jo oleviin puhdistamoihin (Vaasa, Koivulahti, Björköby, Raippaluoto sekä Jungsundin, Petsmon, Kunin ja Svedjehamnin pienpuhdistamot). Puhdistamoita saneerataan ja laajennetaan tarpeen mukaan. Kokonaan uudet pienpuhdistamot on rakennettava Södra ja Norra Vallgrundiin sekä Österhankmoon. Pienpuhdistamoiden rakentamiskustannukset ( taloutta) ovat suuruusluokkaa euroa/talous (700 euroa/asukas). Arvioon ei sisälly siirtoviemäri Västerhankmosta Koivulahteen.

11 11 6. RAHOITUSSUUNNITELMA Taloussuunnittelija on laatinut rahoitussuunnitelman. Rahoitussuunnitelma perustuu toimikunnan ehdotukseen, jonka mukaan liittymismaksua alennetaan ja kaikkien kunnan viemäriverkkoon liittyneiden perusmaksua korotetaan. Haja-asutusalueilla on arvioitu olevan 75 uutta liittyjää vuosina , ja kaava-alueiden liittyjien määrä on arvioitu kaavoitusosastolta saatujen tietojen perusteella. Vuotuisesta euron määrärahasta arviolta 40 prosenttia katetaan liittymismaksuilla. Loppuosa rahoitetaan korotetuilla perusmaksuilla 20 vuodessa. Suunnitelmassa on huomioitu, että avustuksina saadaan euroa vuosittain, mutta on erittäin epävarmaa, annetaanko tällaisiin hankkeisiin avustusta tulevaisuudessa. Rahoituslaskelma on liitteenä.

12 12 7. TOIMIKUNNAN EHDOTUS Toimikunta ehdottaa viemäriverkon laajennuksiin, viemäriliittymiin ja talouteen seuraavia muutoksia: Viemäriverkkoa laajennetaan tarkistettujen tavoitealuekarttojen mukaisesti Tavoitealueiden kartat on tarkistettu luvussa 3 esitetyn mukaisesti. Kahdella tavoitealueella on otettu mukaan uusia alueita (Sepänkylä 301 ja Koskö Kalvholm 303), mutta suurimmaksi osaksi alueita on supistettu. Ehdotetuilla tavoitealueilla viemärijärjestelmään voidaan liittää kaikkiaan noin uutta taloutta (noin asukasta). Ehdotuksen mukaan kokonaiskustannukset ovat euroa (keskimäärin euroa/talous). Kustannusarvioon eivät sisälly kiinteistöjen tonttijohtojen kustannukset, jotka olosuhteista ja viemärijohdon pituudesta riippuen ovat keskimäärin euroa/talous. Näistä kustannuksista vastaa tontin omistaja. Kiinnostuksesta liittyä viemäriverkkoon tehdään kysely Tavoitealueen kiinteistönomistajista vähintään 75 prosentin on tehtävä vesihuoltolaitoksen kanssa sitova esisopimus viemäriverkkoon liittymisestä, ennen kuin laajennushanke aloitetaan. Näin varmistetaan, että viemäriverkkoon on riittävästi liittyjiä, kun hanke on toteutettu. Jos tarpeeksi suurta liittyjämäärää ei saavuteta etukäteen, hanketta lykätään. Hanke toteutetaan, kun liittyjiä on riittävästi. Viemäriverkko voidaan rakentaa alueille vaiheittain. Ensimmäinen näin toteutettava hanke olisi viemäriverkon laajentaminen Singsbyssä vuosina Liittymismaksua alennetaan Viemäriliittymän pistehintaa alennetaan nykyisestä 390 eurosta/piste 280 euroon/piste. Silloin yksiasuntoisen ja kerrosalaltaan enintään 250 m²:n rakennuksen liittymismaksu on euroa, kun se nyt on euroa. Vuosina tehdyt liittymissopimukset uusitaan tämän mukaisiksi. Perusmaksua korotetaan Perusmaksua ehdotetaan korotettavan 65 euroa + alv/vuosi Silloin yksiasuntoisen ja kerrosalaltaan enintään 250 m²:n rakennuksen perusmaksu on 155 euroa + alv/vuosi. Maksu peritään kaikilta kunnan viemäriverkkoon liittyneiltä.

13 13 Myös niiden kiinteistöjen perusmaksua korotetaan vastaavassa suhteessa, joilla on ennestään suurempi perusmaksu (rivitalot, kerrostalot, teollisuusrakennukset). Investointimääräraha Vuotuista määrärahaa vähennetään nykyisestä 1,5 miljoonasta eurosta 0,8 miljoonaan euroon vuodesta 2013 alkaen. Jäännöspääoman tuottovaatimus Jäännöspääoman tuottovaatimukseksi ehdotetaan 0 prosenttia vuodesta 2012 lukien siihen saakka, että kehittämissuunnitelma tarkistetaan seuraavan kerran. Kiinteistökohtaisten pumppukaivojen hankkiminen Kunta hankkii ja maksaa kiinteistökohtaiset pumppuasemat, mutta kiinteistönomistaja maksaa asennus-, huolto- ja käyttökustannukset.